Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 21. toukokuuta 2007 - Strasbourg

16. Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Adamos Adamoun laatima ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietintö (A6-0089/2007) biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisestä vuoteen 2010 mennessä (2006/2233(INI)).

  Adamos Adamou (GUE/NGL), esittelijä. – (EL) Arvoisa puhemies, mietintö, josta aiomme äänestää, koskee biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä vuoteen 2010 mennessä. Suurin osa meistä on samaa mieltä tämän aiheen ajankohtaisuudesta ja suuresta merkityksestä. Tämä on myös syy siihen, että kollegani jättivät käsiteltäväksi vain vähän tarkistuksia ja että ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta hyväksyi mietinnön yksimielisesti.

Kiitän komissiota sen tiedonannosta, sen käsitteellisestä lähestymistavasta, sen ensisijaisista tavoitteista vuosiksi 2007–2008 ja sen tärkeimmistä tukitoimista. Tästä huolimatta minun on tässä yhteydessä ilmaistava syvä huoleni biologisen monimuotoisuuden jatkuvasta köyhtymisestä ja siihen liittyvästä ekosysteemipalvelujen vähenemisestä.

Luullakseni myönnämme kaikki sen, että on toimittava kiireesti, jotta saavutetaan tavoitteet, joilla biologisen monimuotoisuuden väheneminen pysäytetään Euroopan unionissa vuoteen 2010 mennessä.

Toimintasuunnitelma on keskeinen väline ja viimeinen tilaisuus koota yhteisön ja jäsenvaltioiden tason toimijat yhteen keskeisiä toimia varten vuoden 2010 tavoitteiden saavuttamiseksi. Myönnän kuitenkin, että toimintasuunnitelma on riittämätön biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ekosysteemipalvelujen ylläpitämiseksi pitkällä aikavälillä.

Seuraavaksi korostan, että Natura 2000 -verkon toteuttaminen maalla ja merellä sekä verkon tehokas hallinnointi ja riittävä rahoitus ovat äärimmäisen tärkeitä. Korostettakoon myös vesipolitiikan puitedirektiivin oikea-aikaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon merkitystä makean veden hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi.

Kehotan jäsenvaltioita varmistamaan, että koheesio- ja rakennerahastovaroista rahoitetut hankkeet eivät vahingoita biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja, vaan hyödyttävät biologista monimuotoisuutta mahdollisimman paljon.

Siirryn käsittelemään seuraavaa kysymystä. Meidän on myönnettävä, että ekologisesti haitalliset tulokaslajit ovat keskeinen uhka biologiselle monimuotoisuudelle ja että ihmisten ja tavaroiden lisääntyvä liikkuminen edistää haitallisten tulokaslajien leviämistä.

Kaupasta puheen ollen kukaan ei voi jättää huomiotta sitä biologista jalanjälkeä, jonka EU:n kaupankäynti jättää biologiseen monimuotoisuuteen. Kehotan komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan välittömästi toimia tällaisen kaupan trooppisille metsille aiheuttamien kielteisten vaikutusten välttämiseksi tai minimoimiseksi. Komission on mahdollisimman pian analystoitava vaihtoehtoja uudeksi lainsäädännöksi, jolla rajoitetaan laittomasti kaadetun puun tuontia.

Ilmastonmuutos on hyvin tärkeä luku ja oma politiikan alansa komission tiedonannossa. On ratkaisevan tärkeää suunnitella ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävä ekosysteemilähestymistapa erityisesti sellaisia politiikan aloja varten, jotka vaikuttavat maan, veden ja meren käyttöön.

Käsittelen seuraavaksi rahoitusta. En voi kätkeä pettymystäni ja vakavaa huoltani siitä, että biologista monimuotoisuutta tukeviin toimiin suunnattua taloudellista tukea rajoitetaan rahoituskehystä koskevien päätösten takia. Jäsenvaltiot ovat vastuussa kaikkien käytettävissä olevien mahdollisuuksien hyödyntämisestä yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan, koheesio- ja rakennerahastojen, Life+-ohjelman ja seitsemännen puiteohjelman yhteydessä sekä kansallisten resurssien jakamisesta.

Vuosien 2008–2009 talousarvion uudelleentarkastelussa on kiinnitettävä enemmän huomiota taloudellisiin tarpeisiin, ja samassa yhteydessä olisi arvioitava biologiselle monimuotoisuudelle ja erityisesti Natura 2000 -ohjelmalle osoitetun EU:n rahoituksen riittävyys ja saatavuus.

Kiitän kahta kollegaani, Avril Doylea ja Marie Anne Isler Béguinia, heidän tarkistuksistaan, ja etenkin jäsen Béguinia vesivoiman lisäämisestä 67 kohtaan, minkä olin itse jättänyt tekemättä.

Hyvät kollegat, lopuksi haluan kiinnittää huomionne ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalta pyydetyn tutkimuksen päätelmiin: vaikuttaisi siltä, että syynä biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä koskevien aloitteiden epäonnistumiseen on ollut niiden täytäntöönpanon mahdottomuus ja poliittisen tahdon puute. Vuoteen 2010 jatkuva Euroopan unionin toimintasuunnitelma on hyvin kunnianhimoinen, mutta valitettavasti siinä ei ehdoteta yksinkertaisia ratkaisuja täytäntöönpano-ongelmaan sekä rahoituksen ja jäsenvaltioiden poliittisen tahdon puutteeseen.

Meidän on ilmaistava kantamme painokkaasti ja painostettava hallituksiamme, jotta toimintasuunnitelman kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan.

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, esitän aluksi pahoitteluni komission jäsenen Dimasin puolesta, joka valitettavasti ei voinut tänään olla paikalla.

Tasan vuosi sitten komissio esitti tiedonantonsa: Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä – ja sen jälkeen. Koska huomenna on biologisen monimuotoisuuden kansainvälinen teemapäivä, parlamentti keskustelee mietinnöstään otolliseen aikaan.

Olen tyytyväinen siihen, että parlamentti hyödyntää tätä tilaisuutta tuodakseen maailmalle selvästi esiin, että on tärkeää suojella maapallon biologista monimuotoisuutta. Tänä vuonna biologisen monimuotoisuuden kansainvälisen teemapäivän aiheena on biologinen monimuotoisuus ja ilmastonmuutos. Korostan tänään sitä, minkä olen aiemminkin todennut: biologisen monimuotoisuuden väheneminen on maapallolle ilmastonmuutoksen veroinen uhka. Ilmastonmuutoksen tavoin biologisen monimuotoisuuden väheneminen on taloudellinen ongelma, sosiaalisen ongelma ja yhä suurempi uhka maailmanlaajuiselle turvallisuudelle. Molemmat ongelmat liittyvät tiiviisti toisiinsa. Ilmastonmuutos on lajien häviämisen merkittävä taustatekijä, ja samanaikaisesti ekosysteemien häviäminen edistää ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on nyt keskeisellä sijalla Euroopan yhdentymishankkeessa, ja se on tärkeimmällä sijalla myös kansallisissa poliittisissa ohjelmissa. Valitettavasti sama ei vielä päde biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen. Uhka ei kenties ole niin ilmeinen, mutta kun pysähdytään tarkastelemaan tosiasioita, tilanne on aivan yhtä huolestuttava.

Ihmisen toiminnan takia häviämisvauhti on jo 100–1 000-kertainen luonnolliseen tasoon verrattuna: noin 30 000 lajia vuodessa tai kolme lajia joka tunti. Jos tämä prosessi saa jatkua esteettä, olemme tehneet tyhjäksi miljoonien vuosien evoluution lähivuosikymmenten aikana. Lajien väheneminen on kohtalokasta, koska se heikentää ekosysteemejä, joiden rakennusainetta lajit ovat.

YK:n vuonna 2005 tekemässä vuosituhannen ekosysteemiarviossa on kaksi keskeistä sanomaa. Ensimmäinen niistä on se, että ekosysteemipalveluilla, kuten raaka-aineilla, lääkkeillä ja puhtaalla vedellä on viime kädessä ratkaiseva vaikutus yleiseen vaurauteen ja hyvinvointiin. Toinen sanoma on se, että ekosysteemit ovat siinä määrin pirstoutuneet, pilaantuneet ja tuhoutuneet, että noin kaksi kolmasosaa käyttämistämme ekosysteemipalveluista on heikentymässä. Ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja henkeä kohden lasketun kulutuksen kasvun kaltaisten ympäristöuhkien ohella tämä voimistaa lajeihin ja ekosysteemeihin kohdistuvaa painetta.

Ilman kiireellisiä toimia olemme pian aiheuttaneet vaarallisia ja peruuttamattomia muutoksia maailmanlaajuisiin ekosysteemeihin, aivan kuten ilmastonmuutoskin on pian saavuttamassa vaarallisen rajan, ellei kiireellisiä toimia toteuteta. Mahdollisuudet vaarallisten ekosysteemimuutosten estämiseen ovat nopeasti hupenemassa, aivan kuten ilmstonmuutoksenkin yhteydessä.

Biologista monimuotoisuutta koskevassa viimevuotisessa tiedonnossaan Euroopan unioni on ensimmäisen kerran yrittänyt esittää johdonmukaisia vastatoimia biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ongelmaan. Sitä olisi pidettävä yhtenä kaikkein tärkeimmistä Barroson komission toimintapoliittisista asiakirjoista, jossa on kaksi erityisen merkittävää innovaatiota. Ensimmäinen niistä on se, että tiedonannossa otetaan käyttöön ekosysteemipalvelujen käsite EU:n laajuisessa keskustelussa. Siinä korostetaan sitä, miten olennainen merkitys näillä palveluilla on vauraudellemme ja hyvinvoinnillemme, ja luodaan ratkaiseva yhteys biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja kyseisten palvelujen köyhtymisen välille.

Toinen innovaatio on se, että tiedonannossa esitetään hyvin yksityiskohtainen toimintasuunnitelma vuosiksi 2007–2013. Toimintasuunnitelma on tärkeä edistysaskel, sillä siinä tuodaan selvästi esiin sekä yhteisön että jäsenvaltioiden laajuiset välttämättömät toimet. Vain näillä kahdentasoisilla, toisiaan täydentävillä toimilla pystymme saavuttamaan tarvittavaa edistystä. Toimintasuunnitelmassa tehdään myös selväksi ne toimet, jotka on toteutettava, jotta täytetään biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä EU:ssa koskevat Euroopan unionin sitoumukset ja hidastetaan merkittävästi maailmanlaajuista vähenemisvauhtia vuoteen 2010 mennessä. Ottamalla käyttöön selkeisiin tavoitteisiin perustuva säännöllinen arviointiprosessi sekä komissio että jäsenvaltiot voidaan saattaa vastuuseen suunnitelman toteutumisesta.

Olen hyvin tyytyväinen siihen, että parlamentin mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti tiedonantoon ja siinä esitettyyn toimintasuunnitelmaan. Kiitän esittelijä Adamouta hänen ponnistuksistaan sekä jäsen Bermania maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnasta ja jäsen Gklavakisia kalatalousvaliokunnasta kummankin panoksesta. Mietinnössä toistetaan, että myös neuvoston, alueiden komitean sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean suhtautuminen on ollut yhtä lailla myönteistä. Vaikuttaa siltä, että meillä on laaja yksimielisyys tarvittavista toimista. Haasteena on nyt tämän poliittisen tuen muuttaminen konkreettisiksi käytännön toimiksi.

Millään parlamentilla tuskin on tärkeämpää keskustelunaihetta kuin elämän säilyminen maapallolla. Kehotan teitä hyödyntämään tätä tilaisuutta osoittaaksenne selvästi biologisen monimuotoisuuden vähenemisen vakavuuden ja sen, että biologista monimuotoisuutta koskevan tiedonannon ja siinä esitetyn toimintasuunnitelman täysimääräinen ja tehokas täytäntöönpano on kaikin puolin välttämätöntä.

  Thijs Berman (PSE), maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Arvoisa puhemies, tällä jäsen Adamoun laatimalla merkittävällä mietinnöllä parlamentti soittaa hälytyskelloja. Tämä kaava on jo liiankin tuttu.

Komissio ja parlamentti asettavat kunnianhimoisia ympäristötavoitteita. Hallitusten päämiehet ja ministerit seuraavat esimerkkiä antamalla juhlallisia lupauksia ja jopa tekemällä sopimuksia, mutta eivät sitten kuitenkaan siirry sanoista tekoihin. Jäsenvaltiot asettavat esteitä siellä, missä EU:n yhteinen etu edellyttää toimintaa. Vaikka Brysselissä päästään yhteisymmärrykseen kunnianhimoisista tavoitteista, ne eivät tuota minkäänlaisia tuloksia jäsenvaltioiden lyhytnäköisten etujen takia. Biologisen monimuotoisuuden suojelun pitäisi olla ensisijainen tavoite kaikilla politiikan aloilla.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan näkökulmasta maatalouspolitiikan arviointi vuonna 2008 tarjoaa uuden tärkeän tilaisuuden biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen, vaikka tämä edellyttääkin maaseudun kehittämismäärärahojen lisäämistä sekä voimakkaampaa panostusta luonnon- ja maisemansuojeluun.

Tämä edellyttää myös täydentäviin ympäristöehtoihin liittyvien toimenpiteiden kriittistä arviointia. Loppujen lopuksi on suurenmoista ja johdonmukaista, että maanviljelijöille maksettaisiin heidän ympäristöpalveluistaan sillä edellytyksellä, että tämä aloite osoittautuu tehokkaaksi biologisen monimuotoisuuden ja EU:n kestävän kehityksen kannalta.

  Ioannis Gklavakis (PPE-DE), kalatalousvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EL) Arvoisa puhemies, aluksi haluan esittää lämpimät kiitokset jäsen Adamoulle hänen erinomaisesta työstään. En kuitenkaan halua kiittää kansallisia hallituksia, jotka lupasivat vuonna 2001 toteuttaa määrättyjä toimenpiteitä, jotka ne valitettavasti jättivät toteuttamatta, mikä on johtanut biologisen monimuotoisuuden jatkuvaan köyhtymiseen ja eliöstöjen häviämiseen. Kuten komission jäsen Borg totesi, maapallolla kuolee kolme lajia sukupuuttoon joka tunti.

YK:n tilastotietojen mukaan 54 prosenttia Euroopan unionin makean veden eliöstöstä on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Tähän köyhtymiseen on lukuisia syitä, joista kaksi merkittävintä ovat vesien pilaantuminen ja liikakalastus. Me olemme vastuussa, kuten kalastajatkin.

Tavoitteeksi on asetettava vesien pilaantumisen vähentäminen riippumatta siitä, ovatko saasteet peräisin maalta, teollisuudesta tai merestä, sillä emme saa unohtaa, että kuluneiden 15 vuoden aikana 55 000 tonnia öljyä on päässyt Välimereen yksinomaan laivaonnettomuuksien takia.

Toisena tavoitteena on oltava kalakantojen lisääminen. Meidän on ymmärrettävä yksi asia: saalismäärien pitäisi olla sellaisia, jotka meri pystyy korvaamaan. Tätä suurempien määrien kalastaminen on ympäristörikos.

Meidän on myös käytettävä parhaita kalastusmenetelmiä. Meidän on käynnistettävä maailmanlaajuisia toimia, jotta myös kolmannet maat ottavat käyttöön parhaat kalastusmenetelmät, sillä me Välimeren asukkaat haluamme pelastaa Välimeren, mutta sen rannikolla on 27 maata, joista seitsemän kuuluu Euroopan unioniin, ja kolmannet maat aiheuttavat usein paljon suurempaa vahinkoa.

Liikakalastusta on vähennettävä ja parhaita kalastusmenetelmiä on käytettävä. Muuten rikomme lastemme tulevaisuutta vastaan.

  John Bowis, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kollegani, varjoesittelijä Doylen puolesta kiittää kollegaamme Adamouta hänen mietinnöstään. Mietintö on myönteinen ja siinä käsitellään kaikkia tarvittavia asioita: Natura 2000 -alueita, lintu- ja luontotyyppidirektiiviä, REACH:n tehokasta täytäntöönpanoa sekä vesi- ja torjunta-ainelainsäädäntöä. Siinä myös ilmaistaan yhteinen huolemme Natura 2000 -ohjelmaa ja muita biologista monimuotoisuutta tukevia toimia koskevista taloudellisista rajoituksista.

Olen tyytyväinen myös siihen, että komission jäsen Borg on puheissaan ollut samoilla linjoilla, ja korostan erityisesti sitä, mitä on sanottu Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten toimettomuudesta. Tavoitteemme oli vuosi 2010 – ei 2010 ja sen jälkeen – mutta emme ole lähelläkään monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä koskevan tavoitteemme saavuttamista kyseiseen vuoteen mennessä, mihin ei ole kovin pitkä aika.

Matkalla tänne luin The Timesin artikkelin, jossa jälleen mainittiin luontotyyppien häviäminen, torjunta-aineiden käyttö ja tulokaslajien lisääntyminen, joista olemme kuulleet erittäin paljon. Kyseinen artikkeli kertoi linnuista – tuhansista uhanalaisista lintulajeista. Kaiken kaikkiaan 2 033 lajia on vaarassa; 86 prosenttia uhanalaisimmista lajeista on uhattuna elinympäristön häviämisen tai heikentymisen takia, mihin ovat syynä esimerkiksi padot, kalastus, karjan määrä ja niin edelleen.

Tämän ohella syynä ovat tulokaslajit, ja mikäli jäsen Doyle olisi täällä, hän mainitsisi harmaaoravan ja vahingon, jota se on aiheuttanut maanosamme alkuperäiselle oravakannalle etenkin Yhdistyneessä kuningaskunnassa mutta nyt myös Italiassa ja levitessään pohjoiseen Ranskan ja Espanjan kautta. Tunnemme petokuoriaisen aiheuttamat tuhot. Tiedämme villasaksiravun. Ne ovat levinneet tänne ja ne ovat vaaraksi paitsi ihmisten terveydelle myös terveelle ympäristölle ja alkuperäiselle lajistolle.

  Anne Ferreira, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ensimmäiseksi haluan kiittää jäsen Adamouta hänen mietinnöstään ja ilmaista tyytyväisyyteni toimenpiteisiin ja toimiin, joita hän siinä esittelee.

Erilaisia toimenpiteitä on paljon, mutta minusta tuntuu, että nykyinen tilanne olisi selkeämpi ja tehokkaampi, jos asettaisimme painopisteemme tärkeysjärjestykseen ja keskittyisimme kaikkein kiireellisimpiin asioihin, vaikka se ei olekaan helppoa. Sitä mukaa kuin päätöstemme soveltaminen viivästyy yhä enemmän, aina vain välttämättömämpiä toimenpiteitä puolestaan tulee yhä lisää. Tiedämme myös, että ympäristöasioissa kaikki nivoutuu yhteen.

Lähes kaksi vuosikymmentä sitten ymmärsimme saavuttaneemme biosfäärin rajat ja tulleemme pysähdyspisteeseen. Yhä hälyttävämmistä tulevaisuudennäkymistä huolimatta emme kuitenkaan toteuta käytännössä niitä lujia päätöksiä, joita asiakirjoissamme puolustamme.

Kuten todettiin, biologista monimuotoisuutta on suojeltava kaikilla julkisen politiikan aloilla: liikenteessä, maataloudessa, aluesuunnittelussa, matkailussa, kalataloudessa ja niin edelleen. Tiedämme tämänkin, ja silti Cardiff on vaipunut täysin unohduksiin komission laatikoiden kätköihin. Toivokaamme, että ilmastonmuutosta käsittelevä väliaikainen valiokunta voi saada aikaan edistystä tarkastellessaan tämän ilmiön ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen välistä syy-seuraussuhdetta.

Lopuksi haluan korostaa erästä kohtaa muuntogeenisiä organismeja koskevassa jäsen Adamoun mietinnössä. Puollan voimakkaasti sitä, että komissiota on pyydetty arvioimaan muuntogeenisten organismien vaikutusta ekosysteemeihin ja niitä riskejä, joita nämä organismit mahdollisesti aiheuttavat biologiselle monimuotoisuudelle.

Älkäämme unohtako, että ihmiset ovat osa biologista monimuotoisuutta. Arvoisa komission jäsen Borg, kuten juuri totesitte – ja koska parlamentti on tänä iltana löytänyt yhteisen sävelen – meidän on toimittava, toteutettava toimintasuunnitelmamme ja annettava Euroopan unionin vihdoin näyttää esimerkkiä!

  Chris Davies, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kehua muutamalla sanalla Euroopan unionissa saavutettua edistystä. Olemme kieltäneet joitakin tuotteita, torjunta-aineita ja käytäntöjä sekä puhdistaneet jokiamme ja suojelleet joitakin merkittäviä alueita rakentamiselta, ja tulokset ovat kaikkien nähtävillä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa esimerkiksi isohaarahaukat ja petolinnut ovat lisääntyneet ja saukot ovat palaamassa jokiimme, mutta kuten usein käy, yhtä edistysaskelta kohti otetaan kaksi tai kolme taka-askelta, sillä luontotyyppien tuhoutuminen jatkuu, haitalliset tulokaslajit aiheuttavat hävitystä ja oma toimintamme on aivan liian usein suorastaan tappavaa.

Toisinaan syy on kokonaan meidän, mistä klassinen esimerkki on tapamme riistää meriä: kun ne ovat poissa silmistä, ne ovat myös aivan liian usein poissa mielestä. Kuten komission jäsen Borg tietää paremmin kuin kukaan, toimemme tällä alalla ovat yksinkertaisesti kestävän kehityksen vastaisia ja järjettömiä. Joskus vahingot ovat tahattomia. Esimerkiksi maatalouskäytäntöjen muuttamisen tarkoituksena ei ole lintulajien hävittäminen, mutta näin on käynyt joissakin tapauksissa, ja olemme kiinnostuneita näkemään, onko yhteiseen maatalouspolitiikkaan tehdyillä muutoksilla myönteisiä vaikutuksia.

Toisinaan emme tiedä, kuka tai mikä on syypää, mutta poliitikkoina kaihdamme silti ennalta varautumisen periaatteeseen turvautumista. Miten muuten on selitettävissä se järjetön ratkaisu, jonka jotkut jäsenvaltiot tekivät päättäessään äänestyksessä hylätä komission suunnitelmat katastrofaalisesti romahtaneiden ankeriaskantojen palauttamiseksi? Tämänkaltaiset lyhytnäköiset päätökset merkitsevät sitä, että lajit ovat nyt liian usein vaarassa kuolla sukupuuttoon.

On helppoa asettaa tavoitteeksi monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen – varsinkin kun aikaa on yhdeksän vuotta. On maailman helpoin asia löytää kaukana tulevaisuudessa oleva tavoite, mutta nyt määräajan lähestyessä on tehtävä vaikeita päätöksiä, jos tavoite aiotaan saavuttaa. Luullakseni jotkut komission jäsenet voivat kautensa jälkipuoliskolla alkaa nähdä oman uransa lopun häämöttävän. Toivon, että he käyttävät loppuajan hyvin. Lyhytnäköiseen poliittiseen laskelmointiin perustuvat päätökset unohtuvat nopeasti, mutta toteuttamalla määrätietoisia toimia kielteisten kehityssuuntien kääntämiseksi ja lajien suojelemiseksi ansaitaan jälkipolvien kunnioitus.

  Marie Anne Isler Béguin, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, minäkin haluan aluksi kiittää esittelijää erinomaisesta työstä. Otsikko on tietenkin hyvin kunnianhimoinen: miten rajat kasvi- ja eläinlajien monimuotoisuutta ja estää niiden häviäminen vuoteen 2010 mennessä ja sen jälkeen? Tietenkin toivoisimme hartaasti tämän olevan mahdollista!

Tiedämme kuitenkin, miten vaikeaa on lyhyellä aikavälillä saada sovitettua yhteen lukuisat EU:n ja monenkeskiset välineet, joiden käytöstä päätämme päivittäin parlamentissa. Nyt kun kansalaisten ja tiedotusvälineiden huomio kiinnittyy ilmastonmuutokseen, on korostettava biologisen monimuotoisuuden merkitystä, sillä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei ole parempaa strategiaa kuin ekosysteemien dynaamisen kehityksen tukeminen: komission jäsen Borg korosti tätä erittäin vaikuttavasti hetki sitten.

Lienette ymmärtäneet, että biologinen monimuotoisuus edellyttää dynaamista näkökulmaa, ja pohtiessamme biologista monimuotoisuutta in situ, eli paikan päällä EU:ssa, puhumme kasvi- ja eläinlajien suojelusta sellaisilla alueilla, joiden hallinnointi ja suunnittelu toteutetaan mahdollisimman lähellä paikallisväestöä. Näin ollen poliittinen tahto ja hallitusten valmiudet vuoropuhelun käynnistämiseen ovat välttämättömiä, kun on kyse erityisten ympäristöverkkojen, kuten Natura 2000:n, kehittämisestä ja tukemisesta.

Toisaalta biologisen monimuotoisuuden hallinnoinnilla ex situ, eli muualla kuin luonnollisessa elinympäristössä, tarkoitetaan pikemminkin eläin- ja kasvilajien säilyttämiskäytäntöjä. Museokokoelmien – joita kutsuisin pölyisiksi kokoelmiksi – lisäksi ex situ -säilyttäminen tarkoittaa tietenkin nykykäsityksen mukaan pahimman välttämistä säilyttämällä geenivaroja maatalouskeskuksissa: väitteiden mukaan niitä pidetään varmassa tallessa. Omasta puolestani ihmettelen kuitenkin kansainvälisen maataloustutkimuksen neuvoa-antavien ryhmien rahoitusta ja toimintatapaa, sillä niiden on yhdennettävä paikallis- ja alkuperäisyhteisöt.

Lopuksi haluan tietenkin korostaa sitä, miten tärkeää EU:n asetusten asianmukainen täytäntöönpano on väestömme ja alueidemme kannalta, sillä tiedämme, että kaikki liittyy yhteen, ja esimerkiksi vesipolitiikan puitedirektiiviä on sovellettava. Ainakin biologisen monimuotoisuuden kannalta vesi on väline, joka tekee ekosysteemeistä dynaamisia alusta alkaen. Näin ollen epämääräiseen "hyvän ekologisen tilan" käsitteeseen viittaamisen sijasta on ratkaisevaa varmistaa, ettei makeiden vesien tila heikkene.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Arvoisa puhemies, esittelijän tavoin haluan antaa vakavan varoituksen. Kolmen 2000-lukua edeltäneen vuosikymmenen aikana maailman eläin- ja kasvilajien monimuotoisuus on vähentynyt 40 prosenttia. Tuolloin Euroopan unioni päätti pysäyttää biologisen monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2010 mennessä. Aika on loppumassa. Ellemme onnistu pysäyttämään maailman eläin- ja kasvilajien sukupuuttoa, meidän on annettava periksi ja myönnettävä, että ihmisen toiminta on tuhoisaa ja että rajaton voiton- ja nautinnontavoittelumme saattaa tuhota ihmiskunnan itsensä.

Monissa EU:n uusissa jäsenvaltioissa on liian vähän tietoa eläin- ja kasvilajien häviämisestä ja tämän ongelman vakavuudesta. Koheesio- ja rakennerahastovaroista rahoitettujen hankkeiden täytäntöönpanon yhteydessä on vielä harvinaista pohtia, miten biologisen monimuotoisuuden vahingoittaminen vältettäisiin, eikä aiheesta myöskään keskustella. Euroopan komission pitäisi laajentaa Natura 2000 -verkon aluetta, jossa 12 uutta jäsenvaltiota ovat mukana. Kyseisissä maissa biologinen monimuotoisuus on yleensä suurempi kuin EU:n vanhoissa jäsenvaltioissa, ja näin on olennaista suojella sitä hyödyntämällä sitä "ekomatkailuun".

EU:n kansalaisten on ymmärrettävä biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä saatavat hyödyt. On otettava huomioon, että monimuotoisuuden väheneminen vaikuttaa ruoan, polttoaineen, materiaalien ja lääkkeiden tuotantoon sekä veden sääntelyyn, ilmaan ja ilmastoon, samoin kuin viljelysmaan hedelmällisyyden säilyttämiseen ja ravintoaineiden kiertoon. Valitettavasti elämme tällä hetkellä velaksi ja ryöstämme lapsiltamme ja lapsenlapsiltamme, jotka saattavat joutua elämään yhä köyhemmässä maailmassa, jossa entisaikojen luontokappaleita voi nähdä vain museoissa, valokuvissa ja elokuvissa.

Komissio on oikeassa ehdottaessaan biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien hoidon integroimista kaikkien merkittävien alojen toimiin ja ohjelmiin, samoin kuin valtamerten biologisen monimuotoisuuden suojelua sekä maataloudesta ja teollisuudesta syntyvien saasteiden vähentämistä. Tähän tarvitaan paljon taloudellista tukea ja huomiota. Ilmastonmuutoksen torjuntamenetelmät eivät saa vahingoittaa biologista monimuotoisuutta. EU:n on näytettävä maailmalle vielä selvemmin esimerkkiä siitä, miten talouskasvu voidaan koordinoida luonnonympäristön suojelun sekä eläin- ja kasvilajien suojelun kanssa.

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää kiitokseni tämäniltaisen keskustelun laadusta. Myös mietintö on mielestäni hyvin kannustava, ja haluaisin esittää huomautuksia erityisesti kolmesta asiasta.

Ensinnäkin parlamentti oli tyytyväinen tiedonannon käsitteelliseen lähestymistapaan, jossa korostetaan biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja ekosysteemipalvelujen vähenemisen välistä yhteyttä. Parlamentti myöntää terveiden ekosysteemien keskeisen merkityksen vauraudelle ja hyvinvoinnille. Se ehdottaa, että ekosysteemipalvelujen ylläpidosta olisi tultava kaiken EU:n monialaisen ja alakohtaisen politiikan perustavoite ja kehottaa komissiota tutkimaan käytännön toimenpiteitä ja tekemään niitä koskevia ehdotuksia biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä aiheutuvien kustannusten huomioon ottamiseksi.

Työskentelemme jo näiden asioiden parissa, ja haluan korostaa komission ja puheenjohtajavaltio Saksan uutta aloitetta, jonka mukaan biologisen monimuotoisuuden vähenemisen kustannuksista laadittaisiin vastaavanlainen talouskatsaus kuin Stern laati ilmastonmuutoksen taloudellisista näkökohdista. Mielestäni tällainen katsaus voisi osoittautua käännekohdaksi. Lisäämällä tietoa toimettomuuden aiheuttamista kustannuksista meillä on tilaisuus keskittää poliittinen mielipide niihin ennennäkemättömiin toimiin, joita tarvitaan biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi.

Toiseksi korostan näkemyksiänne, joiden aiheena ovat biologinen monimuotoisuus ja ilmastonmuutos. Parlamentti korostaa ekosysteemilähestymistavan merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Kolmanneksi tunnustatte, että toimintasuunnitelma on keskeinen väline yhteisön ja jäsenvaltioiden tason toimijoiden kokoamiseksi yhteen vuoden 2010 sitoumusten täyttämistä varten. Tärkeää onkin nyt se, missä laajuudessa tämä toimintasuunnitelma konkreettisesti toteutetaan.

Tulokaslajeja koskevasta esittelijän huomautuksesta totean, että työ on käynnissä, ja jos havaitaan puutteita, jotka edellyttävät uutta yhteisön lainsäädäntöä, pohdimme ehdotusten tarvetta ajallaan. Omaan vastuualueeseeni kuuluva ehdotus neuvoston asetukseksi tulokaslajien käytöstä vesiviljelyssä on valmis annettavaksi

Rahoituksesta todettakoon, että vuonna 2004 komissio ehdotti Natura 2000 -ohjelmalle myönnettävän tulevan yhteisön osarahoituksen integroimista tärkeimpiin rahoitusvälineisiin. Lisäksi luonnon biologisen monimuotoisuuden rahoitus on turvattu LIFE+-ohjelmasta, yhteisön kansainvälisen kehitysyhteistyön varoista sekä seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta. Korostan kuitenkin, että tiedonannon mukaan Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2005 tekemä rahoituspäätös vaikuttaa näistä välineistä saatavaan rahoitukseen. Tiedonannossa tehdään selväksi, että jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä rahoitus myös omista varoistaan.

Vaikka määräaika lähestyy nopeasti, tavoite monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisestä EU:ssa vuoteen 2010 mennessä voidaan saavuttaa, mutta tämä edellyttää täytäntöönpanon nopeuttamista sekä yhteisössä että jäsenvaltioissa.

Olen täysin samaa mieltä jäsen Gklavakisin kanssa omaa vastuualuettani kalataloutta koskevista näkemyksistä: tarvitsemme kestävää kalataloutta ja meidän on edistettävä tätä kehityssuuntaa sekä yhteisön vesillä että kansainvälisillä valtameri- ja merialueilla. Todettakoon tässä yhteydessä, että tiedonannossa mainitut tavoitteet ja toimet kalastuspolitiikan alan biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi ovat täysin yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia, ja useimmat niistä sisältyvät jo tulevien vuosien työohjelmaamme. Voin mainita monia esimerkkejä yhteisen kalastuspolitiikan panoksesta biologisen monimuotoisuuden suojeluun: esimerkiksi useiden kalakantojen palauttamista koskevat suunnitelmat, saaliiden ja pyyntiponnistuksen rajoittaminen, valaiden sivusaalistuksen torjumista ja syvänmeren koralliriuttojen kaltaisten luontotyyppien suojelua koskeva lainsäädäntö sekä viime vuonna Välimerestä annettu asetus, joka sisältää merkittäviä säännöksiä kalastuksen merenpohjaan kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi.

Muita toimenpiteitä on valmisteilla. Voisin mainita maaliskuussa 2007 esitetyn tiedonannon, joka koskee ei-toivottujen saaliiden asteittaista vähentämistä ja poisheittämisen lopettamista Euroopan kalastuksessa. Siinä otetaan käyttöön asteittainen kalastuskohtainen poisheittämiskielto ja asetetaan suurinta sallittua sivusaalista koskevat vaatimukset.

Myös työ Natura 2000 -verkon laajentamiseksi merialueille edistyy koordinoidusti ympäristöasioiden pääosaston kanssa, samoin kuin työ laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättomän (IUU) kalastuksen torjumiseksi.

Aion ottaa ankeriaskannat uudelleen esiin neuvostossa kesäkuussa, ja olen yhtä mieltä siitä, että tällä kertaa asetus on annettava sitä enempää vesittämättä.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 22. toukokuuta.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Gyula Hegyi (PSE), kirjallinen. – (HU) Kukaan ei tiedä täysin varmasti maapallon elämänmuotojen määrää, mutta lajien määräksi arvioidaan noin 20–30 miljoonaa, joista tunnemme vaivaiset 1,8 miljoonaa lajia. Valitettavasti monet lajit kuolivat sukupuuttoon sivistyksen aiheuttamien tuhojen takia ennen kuin onnistuimme löytämään ne. Viime vuosisadalla biologisen monimuotoisuuden väheneminen on ollut laajamittaisempaa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Tutkimusten mukaan maapallolta katoaa joka vuosi 140 000 lajia. Tämä häviämisen johtuu suoraan ihmisen toiminnasta: metsien ja vesistöjen tuhoamisesta sekä veden, maaperän ja ilman pilaantumisesta. Äskettäisen raportin mukaan 20–30 prosenttia kaikista kasvi- ja eläinlajeista saattaa kuolla sukupuuttoon, jos maapallon lämpötila nousee yli 2,5 celsiusastetta.

Siksi Euroopan komission on ratkaisevan tärkeää ehdottaa pitkän aikavälin strategiaa, jolla todella pysäytetään biologisen monimuotoisuuden väheneminen. Näiden toimien takia on tärkeää, että Natura 2000 -ohjelmille myönnetään suoraa tukea EU:n rahoituslähteistä mahdollisimman pian, sillä nämä ohjelmat perustettiin biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi. Myös Unkarissa on hyvin tärkeää, että ne maanomistajat, joiden alueelle Natura 2000 -ohjelman mukainen suojelu on laajennettu, eivät pettyisi Euroopan unioniin.

  Véronique Mathieu (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Biologinen monimuotoisuus on enemmän kuin vain painopiste: se on välttämättömyys, ja meidän on toimittava nopeasti biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi vuoteen 2010 mennessä.

Euroopan unioni on ensimmäisenä asettanut itselleen konkreettiset tavoitteet tällä alalla. Toivottavasti se näyttää esimerkkiä muulle maailmalle. Kestävä kehitys ja kestävä metsästys eivät ole vain tilapäisiä edellytyksiä, vaan ne symboloivat todellista muutosta teollisuuden käytänteissä ja tuotantomenetelmissä sekä metsästyksen alalla.

Sivumennen sanoen metsästäjät ja metsästäjien järjestöt eivät ole jääneet odottamaan, että Euroopan unioni, Euroopan parlamentin jäsenet ja etenkään tämä mietintö asettaisivat heille lajien ja alueiden kunnioittamista koskevia velvoitteita. Kiitos tästä kuuluu pääasiassa luontotyyppien ja luonnonvaraisten kasvien suojelusta vastaaville säätiöille, jotka ovat jo useiden vuosien ajan toteuttaneet tehokkaita toimia.

Siksi toivoisin, ettei metsästystä tuomittaisi vaan pikemminkin tuettaisiin sen pyrkimyksissä edistää hyvää ympäristöhallintoa.

Tällä perusteella voin vain pahoitella 20 artiklan sanamuotoa, jonka mukaan metsästystä pidetään osittain syypäänä biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen eikä näin ollen oteta huomioon nykyistä kestävää metsästystä.