Puheenvuorot

Maanantai 21. toukokuuta 2007 - Strasbourg

18. Ympäristönlaatunormit vesipolitiikan alalla (keskustelu)

  Puhemies. - Esityslistalla on seuraavana keskustelu Laperrouzen laatimasta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnöstä (A6-0125/2007) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla sekä direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (KOM(2006)0397 – C6-0243/2006 – 2006/0129(COD)).

  Joe Borg, komission jäsen – (EN) Arvoisa puhemies, avaan mielelläni keskustelun vesipolitiikan alan ympäristönlaatunormeja koskevasta ehdotuksesta. Ehdotus täydentää vesipolitiikan puitedirektiiviä, joka on keskeinen vesiensuojelun väline Euroopan unionissa. Haluan kiittää esittelijä Laperrouzea sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sen merkittävästä työstä. Haluan kiittää myös teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sekä kalatalousvaliokuntaa. Kiitän erityisesti kaikkia lausuntojen valmistelijoita, Rübigiä, Bourzaita ja Corbeyta, heidän erittäin rakentavasta tuestaan tässä tärkeässä asiassa.

Komissio pitää erittäin tärkeänä sitä, että jokia, järviä ja rannikko- ja meriympäristöjä suojellaan vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta. Siitä lähtien, kun yhteisö 1970-luvulla ryhtyi ensimmäisiin päättäväisiin toimiin, on edistytty huomattavasti. Saatuamme ratkaistua osan pilaantumisongelmista niitä ilmeni kuitenkin lisää. Vesissämme on nyt monimutkaisempi yhdistelmä kemikaaleja, eivätkä pilaantumisen alkulähteet ole enää pistelähteitä vaan laajalle levinneitä hajakuormituslähteitä. Emme ole koskaan saaneet olla täysin tyytyväisiä toimiimme.

Vesipolitiikan puitedirektiivin hyväksymisen jälkeen komissio on ehdottanut tai antanut yli 30 yhteisön säädöstä vaarallisten aineiden aiheuttamien pilaantumisongelmien ratkaisemiseksi. En voi luetella kaikkia näitä säädöksiä, mutta mainitsen esimerkkeinä muutaman.

Ensinnäkin komissio on kieltänyt vesipolitiikan puitedirektiivin prioriteettiaineista 16 aineen markkinoille saattamisen ja käytön tai rajoittanut niitä. Joistakin tuholaismyrkyistä, torjunta-aineista ja muista kemikaaleista on valmisteilla lisäpäätöksiä. Toiseksi sopimus REACH-asetuksesta eli EU:n uudesta kemikaalipolitiikasta on tärkeä virstanpylväs. Siinä edellytetään lupamenettelyjä vaarallisimmille aineille ja kaikkien muiden sellaisten kemikaalien aiheuttamien riskien pienentämistä, joista säädetään vesipolitiikan puitedirektiivissä.

Yhteenvetona korostan jälleen kerran sitä, että komissio on vastaisuudessakin sitoutunut tarjoamaan päästöjen hallintaan tarvittavat välineet niillä aloilla, joilla ne voivat johtaa tehokkaimpiin ja oikeasuhteisimpiin toimiin prioriteettiaineista johtuvan pilaantumisen torjumiseksi. Samalla olen sitoutunut paremman sääntelyn periaatteisiin ja esittämään lisäehdotuksia vain silloin, kun voidaan osoittaa, että on tarkoituksenmukaisinta toimia yhteisön tasolla.

Käsittelen seuraavaksi komission ehdotusta direktiiviksi prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormeista. Ehdotetun direktiivin tavoite on luoda yhdenmukaistetut ja avoimet kriteerit pintavesien hyvän kemiallisen tilan arvioimiseksi. Tähän tilaan on päästävä vuoteen 2015 mennessä. Ehdotuksen tärkein osa on täten liite I: laatunormit, joita on noudatettava kaikkien jokien, järvien sekä rannikko- ja aluevesien kohdalla.

Kuten tiedätte, ehdotetulla meristrategiadirektiivillä varmistetaan merivesille saman tasoinen suojelu vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta niillä alueilla, joihin ei sovelleta vesipolitiikan puitedirektiiviä. Korostan, että laatunormien ehdotetut arvot kertovat jo siitä, millaisen riskin nämä aineet voivat aiheuttaa meren ekosysteemille. Lisäksi ehdotuksessa yksilöidään kaksi uutta vaarallista prioriteettiainetta ja kumotaan monta vuosina 1982–1990 annettua direktiiviä.

Ehdotus ei kuitenkaan sisällä lisätoimenpiteitä päästöjen hallintaan syistä, jotka mainitsin aiemmin. Komissio katsoo, että muu voimassa oleva yhteisön lainsäädäntö riittää kattamaan päästöjen hallinnan, esimerkiksi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämistä koskeva direktiivi.

Lopuksi haluan painottaa sitä, että vesiympäristön suojelun korkeaa tasoa koskeva tavoite on yhteinen. Komissio julkaisi ensimmäisen vesipolitiikan puitedirektiiviä koskevan täytäntöönpanokertomuksensa 22. maaliskuuta 2007, kansainvälisenä veden päivänä. Siinä korostettiin sitä, että saavutetusta edistyksestä huolimatta erityisesti jäsenvaltioilla on jäljellä vielä paljon työtä, jos haluamme, että direktiivi pannaan onnistuneesti täytäntöön. Siten voimme saavuttaa kestävän vesienhoidon tavoitteen.

Tämä ehdotus vie meitä tähän suuntaan, ja olen valmis työskentelemään Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa saavuttaaksemme vuonna 2000 yhdessä asettamamme tavoitteet. Kuitenkin on vielä jäljellä monta vaihetta, ja pyydän tukeanne tässä prosessissa.

  Anne Laperrouze (ALDE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa komission jäsen, totesitte juuri, että pintavesien kemiallinen pilaantuminen on uhka vesiympäristölle, ekosysteemille ja näin ollen myös ihmisten turvallisuudelle. Sanoitte itse asiassa, että vesipolitiikan puitedirektiivin johdannaisdirektiivin tarkoitus on torjua myrkyllisten aineiden joutuminen pintavesiin. Tätä tarkoitusta varten on laadittava selvitys päästöistä ja häviöistä, jotta voidaan tarkistaa, että tavoitteet pilaavien aineiden päästöjen ja häviöiden vähentämisestä tai lopettamisesta vähittäin saavutetaan puitedirektiivin 13 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Määräaika lopettamistavoitteelle on vuosi 2025. Tällä direktiivillä todellakin kumotaan voimassa olevat johdannaisdirektiivit, jotka on lueteltu puitedirektiivin liitteessä IX.

Direktiivillä asetetaan tämän vuoksi rajat tietyn tyyppisten torjunta-aineiden, raskasmetallien ja muiden kemikaalien pitoisuuksille pintavesissä. Tarkoitan sellaisia kemikaaleja, jotka ovat vaarallisia vesien kasvistolle ja eläimistölle sekä ihmisten turvallisuudelle. Komission toteuttamien vaikutustenarviointien tuloksena on määritelty ympäristönlaatunormien tasot. Ne on ilmaistu vuosikeskiarvona, jonka tarkoitus on suojella altistumiselta pitkällä aikavälillä sekä sallittuna enimmäispitoisuutena, joka suojelee altistumiselta lyhyellä aikavälillä. Joistakin ympäristönlaatunormien arvoista kuitenkin keskustellaan edelleen, koska kaikki vaikutustenarvioinnit eivät ole valmiita, mikä on kaikesta huolimatta haitannut keskustelujamme. Keskustelut ovat kesken erityisesti bentseenin ja kadmiumin, heksaklooribentseenin ja heksaklooributadieenin, elohopean, nikkelin, lyijyn sekä polyaromaattisten hiilivetyjen arvoista.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan esittämissä tarkistuksissa korostetaan sitä, että haluamme laatia yhteisiä menetelmiä, joiden tarkoitus on taata riittävä suojelu ja estää kilpailun vääristyminen jäsenvaltioiden kesken. Pohdimme myös ylitysten siirtymäalueiden sallimisen mahdollisuutta. Jos niitä koskeva kohta poistettaisiin, pääsisimmekö asiassa yhtään eteenpäin? Olennaista on itse asiassa se, millä alueella analyysi tehdään. Ylitysten siirtymäalueiden jättäminen määrittelemättä voisi vaikuttaa järjettömällä tavalla siten, että tarkastusten tekemistä näillä alueilla vältettäisiin eikä sen vuoksi tiedettäisi, mikä niiden tilanne on.

Tämän vuoksi olemme ehdottaneet, että jäsenvaltioiden sallitaan halutessaan nimetä siirtymäalueita. Jäsenvaltioilla on kuitenkin velvollisuus pienentää vähitellen näitä alueita, jotta ympäristönlaatunormit saavutetaan pitkällä aikavälillä. Mainitsimme myös erityistapauksena satama-alueet, joihin laatunormit ja analyysimenetelmät eivät näytä soveltuvan, koska jokien ja jokisuiden ruoppaus aiheuttaa vesimassojen sekoittumista. Keskustelimme perinpohjaisesti siitä, onko suositeltavaa lisätä erittäin myrkylliset aineet komission alun perin esittämään aineluetteloon. Lopulta tässä asiassa saatiin aikaan kompromissi. Edellytämme, että komissio analysoi nämä uudet luetteloidut aineet ja antaa lausuntonsa niiden lopullisesta luokituksesta prioriteettiaineiksi tai vaarallisiksi prioriteettiaineiksi viimeistään 12 kuukautta direktiivin voimaantulon jälkeen.

Kompromissimme liittyy uusiin päästöjen hallintatoimiin. Haluamme nostaa esiin päästöjen hallinnan. Komissio itse asiassa laskee sen varaan, että on olemassa muita säädöksiä, jotka koskevat kemiallisia pilaavia aineita, kuten REACH, IPPC tai torjunta-aineita koskevat direktiivit. Edellytämme kuitenkin, että komissio toteuttaa perinpohjaisen arvioinnin kaikkien voimassa olevien ja veden laatuun todennäköisesti vaikuttavien säädösten johdonmukaisuudesta ja toimivuudesta. Komission on tarpeen mukaan muokattava niitä tai ehdotettava uusia säädöksiä.

Lopuksi haluan kiittää komission edustajia ja kaikkia niitä, jotka auttoivat minua tämän mietinnön laatimisessa sekä tietenkin lausuntojen valmistelijoita rakentavasta yhteistyöstä tässä erittäin teknisessä asiassa. Haluan sanoa, että heidän kanssaan oli mukava työskennellä.

Vetoan nyt teihin, hyvät kollegat, jotta tukisitte tätä mietintöä. Siten voimme saada aikaan tekstin, jonka avulla on mahdollista valvoa EU:n ympäristölainsäädännön tehokkuutta. Toisin sanoen tämän asiakirjan avulla voimme saada tietää, olemmeko onnistuneet poistamaan näiden ihmisille ja ympäristölle erittäin myrkyllisten aineiden päästöt vuoteen 2025 mennessä.

  Paul Rübig (PPE-DE), teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aloittaa kiittämällä jäsen Laperrouzea erinomaisesta yhteistyöstä tässä teknisessä ja vaikeassa asiassa. Tämä asia on tärkeä 27-jäseniselle EU:lle, koska yhtenäistämispyrkimykset auttavat myös estämään kilpailun vääristymistä EU:ssa.

Teknisluontoisiin asioihin liittyy kuitenkin myös hyväksymismenettelyjä ja hallinnollisia töitä, joita on jatkuvasti tarkistettava paremman lainsäädännön aikaansaamiseksi. Tämänhetkinen tavoite on vähentää EU:n hallinnollisia säädöksiä 25 prosentilla. Mielestäni paremman hallintotavan vuoksi on tarpeen asettaa asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille tekniset säädökset ja tarkistukset tuovat tullessaan usein sekä kustannuksia että raskaita hallinnollisia velvollisuuksia.

Tämän vuoksi pyydän komissiota jatkamaan näiden sääntöjen teknisen soveltuvuuden tarkistamista, pitämään ne ajan tasalla ja tietenkin tutkimaan tarkoin kysymystä niiden aiheuttamien kustannusten suhteellisuudesta. Tämä on perustavaa laatua oleva edellytys vastaisuuden varalta ja suunniteltujen eri vaiheiden kannalta.

Tästä pääsen siihen, että tilanteen huonontuminen ollaan kieltämässä kokonaan. Tämä saattaa käytännössä aiheuttaa monia ongelmia teollisuudelle ja maataloudelle. Me kaikki tiedämme, että vesi on arvaamaton elementti. Joskus voi tulla tulva ja sen jälkeen kuivuus. Jos tällaisella alueella kielletään kokonaan tilanteen huonontuminen, nämä säännöt aiheuttavat lyhyessä ajassa valtavia ongelmia maataloudelle ja teollisuudelle.

  Robert Sturdy, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, myös minä kiitän jäsen Laperrouzea. Aloitimme hyvistä lähtökohdista ja yhteistyömme toimi hyvin loppuun saakka. Lähdimme siitä, että ihmisten ja ympäristön turvallisuus on tärkeintä. Mielestäni tämä oli erityisen merkittävä asia.

Ehdotetulla direktiivillä asetetaan rajat muutamien aineiden pitoisuuksille pintavesissä, esimerkiksi joidenkin torjunta-aineiden, raskasmetallien ja muiden vaarallisten kemikaalien sekä aineiden, jotka esittelijä jo mainitsikin. Nämä kemikaalit aiheuttavat erityisiä uhkia sekä ihmisten terveydelle että varsinkin vesistöjen eläimille ja kasveille. Sen vuoksi tämä direktiivi sopii hyvin vesipolitiikan puitedirektiivin muodostaman palapelin viimeiseksi palaksi.

On tärkeää, että pilaantumista valvotaan ja että säilytetään johdonmukaisuus vesipolitiikan puitedirektiivin kanssa. Komission on laadittava yhteisiä menetelmiä, joilla taataan riittävä suojelu ja kuitenkin estetään kilpailun vääristyminen. Täysistunnolle ympäristönlaatunormeja koskevaa äänestystä varten esitettyjen tarkistusten avulla pyritään vähentämään tekstin tulkinnanvaraisuutta sekä muuttamaan sitä toteuttamiskelpoisemmaksi ja helpommaksi panna täytäntöön. Kahden uuden johdanto-osan kappaleen ehdottamisen tarkoitus on varmistaa johdonmukaisuus vesipolitiikan puitedirektiivin prioriteettiaineita koskevien vaatimusten kanssa. Tällä hetkellä ei olla yksimielisiä siitä, miten toimia sedimentin ja eliöstön suhteen. Jäsen Laperrouze mainitsi tämänkin asian. Siihen asti kunnes saamme näistä tasoista laadittua tieteellistä tietoa meidän on tarkasteltava tätä huolellisesti. Sen sijaan, että nyt asetettaisiin tasoja jäsenvaltioiden noudatettaviksi, meidän olisi tarkkailtava sedimentin ja eliöstön ainepitoisuuksia voidaksemme luoda puitenormin.

Ehdotuksen tarkoitus on suojella ympäristöä ja ihmisten terveyttä. Tämä on hyvin merkittävä tavoite, mutta on tärkeää, että vesipolitiikan puitedirektiivin kaikki osat ovat toimivia ja realistisia. Tähän kuuluu esimerkiksi kustannusten pitäminen kohtuullisina ja sen muistaminen, että tavoitteita ei voida saavuttaa ilman tarvittavia teknisiä mahdollisuuksia.

Kiitän esittelijää vielä kerran.

  Marie-Noëlle Lienemann, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, meillä on käsiteltävänä erittäin tärkeä vesipolitiikan puitedirektiivin johdannaisdirektiivi.

Muistutan teitä siitä, että puitedirektiivissä edellytetään, että Euroopan unionin alueen pintavesien ja makeiden vesien hyvä ekologinen tila palautetaan vuoteen 2015 mennessä. Arvoisa komission jäsen, minun on todettava, että puitedirektiivin erittäin hidas täytäntöönpano huolestuttaa meitä suuresti. Asiahan on niin, että oli ratkaisevan tärkeää luoda puitteet prioriteettiaineiden ja vaarallisten prioriteettiaineiden kieltämiselle ja antaa niitä koskevia normeja. Osasta näistä aineista on päästävä kokonaan eroon.

Puitedirektiivissä edellytettiin alun perin täydellistä johdonmukaisuutta meriä koskevien yleissopimusten, erityisesti OSPAR-yleissopimuksen, kanssa. Yleissopimus sisältää luettelon aineista, joista on tarkoitus päästä asteittain eroon. Ryhmäni mielestä oli hyvin tärkeää lisätä systemaattisesti direktiivin vaarallisten prioriteettiaineiden luetteloon OSPAR-yleissopimuksessa mainittavat aineet. Kompromissin aikaansaamiseksi Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä hyväksyi kuitenkin esittelijän tekemän ehdotuksen ja veti takaisin tarkistuksensa. Kiitän jäsen Laperrouzea hänen erinomaisesta työstään ja henkilökohtaisesta sitoutumisesta. Sosialidemokraattinen ryhmä aikoo joka tapauksessa varmistaa, että komissio todella ryhtyy toimiin parhaan mahdollisten suojelun saavuttamiseksi, kunhan asiantuntijat ovat saaneet työnsä päätökseen ja vaikutustenarvioinnit valmistuvat. Kuten tiedätte, tässä ei ole kyse ainoastaan vesiemme laadusta vaan myös merien ja valtamerien tilasta sekä johdonmukaisuudesta meristrategiaa koskevan direktiiviluonnoksen kanssa, joka on ollut meillä ensimmäisessä käsittelyssä.

Muutoin hyväksymme täysin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan tukemat ehdotukset, jotka esitän seuraavaksi lyhyesti. Ensinnäkin koko Euroopan unionissa on oltava käytössä samanlaiset seurantamenetelmät. Voisin lisätä tähän, että näin tehtäisiin asiat helpommiksi jäsenvaltioille ja selkeämmiksi EU:n kansalaisille. Toiseksi tarvitaan tietenkin siirtymäalueita, joille asetettiin tai ainakin ehdotettiin ensimmäisessä käsittelyssä määräajaksi vuotta 2008, jos muistan oikein. Kolmanneksi ja viimeiseksi on erittäin tärkeää varmistaa asteittain se, että lainsäädäntöehdotuksemme ovat täysin johdonmukaisia. Meitähän niin usein syytetään ristiriitaisten ajatusten esittämisestä. Lisäksi lopullinen ratkaisu täytyy tehdä selväksi EU:n kansalaisille.

  Henrik Lax, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Ympäristö on EU:lle erittäin tärkeä asia, ja tarvitaan äärimmäisiä toimia, jos aiomme onnistua ympäristön kannalta kestävän tulevaisuuden luomisessa. Itämeri on yksi niistä meristä, jotka tarvitsevat kipeästi tiukempia ympäristösäädöksiä toipuakseen ja selviytyäkseen. Haluan tämän vuoksi kiinnittää huomionne ympäristönlaatunormeja koskevan komission ehdotuksen muutamaan kohtaan, joita meidän on käsiteltävä. Komission ehdotuksen ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Helsingin komission, suositusten välillä on ristiriitaisuutta esimerkiksi DEHP:stä. Myös se on ristiriitaista, että vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan komission on valvottava, että jäsenvaltiot täyttävät päästöjen vähentämistä koskevat velvoitteensa viimeistään vuoteen 2015 mennessä, mutta uudessa ehdotuksessa määräajaksi on muutettu vuosi 2025. Lisäksi ehdotetaan uutta artiklaa, jolla sallittaisiin niin kutsutut siirtymäalueet, missä ympäristölle vaarallisten aineiden sallitut tasot olisi luvallista ylittää. Komissio ei ole antanut mitään tyydyttävää selitystä siihen, miksi tällaisia siirtymäalueita tarvittaisiin. Se ei myöskään ehdota mitään järjestelyä, jonka avulla saavutettaisiin riittävä veden laatu näillä alueilla. Tämä saattaa heikentää vakavasti ympäristölainsäädäntömme. Tarvitsemme yhteisiä, tiukkoja ja selviä säädöskokonaisuuksia, jos haluamme päästä eroon ympäristömyrkyistä vesissämme. Tästä emme saa tinkiä emmekä lykätä asian hoitamista.

  Margrete Auken, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, Itämeren ympärillä sijaitsevat valtiot sopivat vuonna 1995 joidenkin vaarallisimpien aineiden päästöjen lopettamisesta seuraavien 25 vuoden aikana. Tavoite kirjattiin OSPAR-yleissopimukseen ja tarkistettuun Barcelonan yleissopimukseen. Myös Euroopan parlamentti hyväksyi tämän periaatteen vesipolitiikan puitedirektiivin yhteydessä, vaikka mitään määräaikaa ei asetettukaan. Tämän jälkeen komissio ilmeisesti kuitenkin unohti täysin koko asian. Kului pitkä aika – ei sovitut kaksi vuotta vaan neljä ja puoli vuotta – ennen kuin komissio sai aikaan tämän ehdotuksen. Lisäksi vaarallisten aineiden luettelo oli aivan liian lyhyt. Vesiympäristöön liittyvät kunnianhimoiset tavoitteet romahtivat. Tämä on huonoksi sekä vesistölle että EU:n maineelle. EU:n kansalaiset ovat huolissaan vesiympäristöstä, ja meidän on täytettävä heidän odotuksensa. Emme saa pettää lupauksia, jotka olemme niin selvästi ja usein antaneet.

Onneksi ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta asettui selvästi komission ehdotuksen kannalle. Olemme jäsen Laperrouzelle kiitoksen velkaa työstä, jonka hän teki ryhmien puheenjohtajien keskuudessa saavuttaakseen tärkeitä kompromisseja. Valiokunta on tämän jälkeen äänestänyt joistakin parannuksista komission ehdotukseen, ja olemme saaneet aikaan loistavan lopputuloksen. Kuten aina, olemme kokeneet huomattavaa painostusta taantumuksellisilta toimialoilta, jotka kieltäytyvät nykyaikaistamasta tuotantomenetelmiään. Huomisessa äänestyksessä Euroopan parlamentin on kuitenkin varmistettava, että EU noudattaa OSPAR-yleissopimuksen ja vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteita. Emme saa taipua vanhanaikaisen ja pilaantumista aiheuttavan teollisuuden tahtoon. Olemme sen velkaa ympäristöllemme, terveydellemme ja jälkeläisillemme, että pysymme lujina.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää esittelijä Laperrouzea hänen tekemästään työstä. Haluan kuitenkin puhua kahdesta asiasta.

Ensimmäinen asiani koskee tapauksia, joissa ympäristönlaatunormien noudattaminen on jäsenvaltioissa teknisesti mahdotonta tai aiheuttaa suhteettomia kustannuksia niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Haluan, että näitä tapauksia varten luodaan samanlainen poikkeus kuin vesipolitiikan puitedirektiivin 4 artiklassa.

Toinen asiani koskee selvitystä häviöistä. Esimerkiksi laivaliikenne ja vuorovedet saavat aikaan pilaavien aineiden vapautumista sedimentistä. Näitä aineita on aiemmin viety kaatopaikalle, eikä niitä saisi nyt pitää häviöinä, koska ne on viety kaatopaikalle aikaisemmassa vaiheessa.

Tehdäkseen nämä muutokset Itsenäisyys/demokratia -ryhmä on esittänyt kaksi tarkistusta, tarkistukset 66 ja 67. Luotan siihen, että tuette niitä.

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Haluan kiittää esittelijä Laperrouzea hänen vesipolitiikkaa koskevasta mietinnöstään. Mietintö, josta keskustellaan tänään, liittyy läheisesti toiseen mietintöön, jonka esittelijänä itse toimin. Tarkoitan mietintöä torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevasta teemakohtaisesta strategiasta.

Kaikki kahdeksan muiden pilaavien aineiden ryhmään luokiteltua ainetta ovat torjunta-aineita, kuten myös suurin osa prioriteettiaineiden ryhmästä. EU:n vesien pilaantuminen torjunta-aineiden ja muiden kemikaalien vuoksi on erittäin vakava asia. Tämän vuoksi on tarpeen käsitellä pintavesiin ja torjunta-aineisiin liittyviä ongelmia Euroopan unionin laajuisesti mieluummin kuin yksittäisissä jäsenvaltioissa. Siksi pidän erittäin myönteisenä asiana sitä, että laaditaan ympäristönlaatunormit, jotka sitovat kaikkia 27 jäsenvaltiota.

Mietinnössäni käsittelen muun muassa vesiympäristön suojelua. Äskettäin ehdotettuja toimenpiteitä, joiden tarkoitus on suojelun parantaminen, ovat esimerkiksi vähintään 10 metriä leveiden suojeluvyöhykkeiden perustaminen vesiväylien varrelle, kielto levittää torjunta-aineita ilmasta käsin sekä kielto käyttää monia torjunta-aineita vesiväylien läheisyydessä. Lisäksi torjunta-aineiden käytölle asetetaan määrällisiä rajoituksia. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä ehdotuksesta, että muiden pilaavien aineiden ryhmään luokitellut kahdeksan ainetta olisi siirrettävä prioriteettiaineiden ryhmään.

Vesiasiat eivät kuitenkaan ole ainoastaan Euroopan unionin ongelma, ja on myös tärkeää tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Näiden toimenpiteiden täytäntöönpano Euroopan unionissa jää vaille tulosta niin kauan kuin kolmansista maista virtaa pilaantunutta vettä EU:n jäsenvaltioihin. Joillakin Itä-Slovakian alueilla, jotka kuuluvat maan köyhimpiin osiin, ei ole riittävästi pohjavettä. Juomavettä ei saada juurikaan pohjavedestä vaan käsittelemällä pintavettä. Näillä alueilla Slovakiassa on usein hyvin perustavaa laatua olevia ongelmia kuten jätevesijärjestelmän puutteellisuutta tai jopa puuttumista kokonaan joiltakin alueilta. On siis ymmärrettävää, että tässä Slovakian osassa esiintyy paljon ruoansulatuselimistön sairauksia. Tämän vuoksi käytämme suuria summia hoitoon ja rokotuksiin. Tällaiset ongelmat olisi ratkaistava tarjoamalla terveellistä juomavettä.

Investointi pintavesien laatuun on investoimista terveyteen. Slovakia on käyttänyt vain noin 25 prosenttia käytettävissä olleista rakennerahastojen varoista ympäristötarkoituksiin. Prosenttiosuus on hälyttävän pieni. Ehdotan, että sitä nostetaan.

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Käsittelyssämme oleva direktiivi tulee tarpeeseen ja se on todella merkittävä. Tätä kuvaa parhaiten se, että kahden jäsenvaltion välillä on kuuden viime vuoden ajan ollut meneillään kiivastuva väittely juurikin siksi, että tällaista säädöstä ei ole ollut.

Keskellä Euroopan unionia sijaitsevien Itävallan ja Unkarin suhteita kiristää kiristymistään se, että kolme itävaltalaista nahkatehdasta laskee teollisuusjätevetensä maiden rajajokeen. Tämä aiheuttaa joen vaahtoamista, mutta Itävallan viranomaiset puolustautuvat edelleen väittäen kirkkain silmin, että nykyiset EU:n säädökset sallivat tämän. Heidän mukaansa kaikki nämä tehtaat noudattavat jätevesien eli päästöjen raja-arvoja. Kuitenkin he pysyvät röyhkeästi hiljaa jokeen päivittäin laskettavien useiden tonnien teollisuusjätevesipäästöjen vaikutuksista tähän matalavetiseen jokeen.

Tässä direktiivissä otetaan vihdoin huomioon se, miten paljon luonnolliset vesimassat voivat kuljettaa aineita. Lisäksi sillä kielletään 70 vaarallista ainetta, joiden joukossa on torjunta-aineita, pesuaineita, liuottimia sekä raskasmetalleja. Nämä aineet vaarantavat ekosysteemin kestävyyden ja ihmisten terveyden.

Valiokunnassa suuri enemmistö tuki ehdottamiani tarkistuksia, joissa luetaan vaarallisten aineiden joukkoon aiemmin mainitsemieni itävaltalaisten nahkatehtaiden tuottama naftaleenisulfonaatti. Tästä syystä uskon, että parlamentti hyväksyy huomisessa äänestyksessä tiukan säädöksen. Pyydän kollegoitani tukemaan esittämiäni tarkistuksia sekä komission tarkistuksia. Siten voimme käyttää poliittisia keinoja luonnonvesien suojelemiseksi, etteivät ne joutuisi teollisuuden viemäreiksi. Sitten toiseen asiaan. Mielestäni sellainen aikaraja on liian pitkä, jonka mukaan direktiivi tulisi voimaan vuonna 2015 ja sillä kiellettäisiin päästöjen tai pilaavien aineiden laskeminen suoraan pintavesiin vuoteen 2025 mennessä.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä tätä mietintöä ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla. Mielestäni nämä toimet eivät kuitenkaan ole tarpeeksi kattavia Irlannin vedenjakelujärjestelmän ongelmien kannalta.

Irlannissa suuri osa juomavedestä on pintavettä, ja jopa 25 prosenttia maan julkisesta vedenjakelusta on vaarassa altistua kryptosporidioosi-loiselle. Galwayn vedenjakelun todettiin vuonna 2005 olevan hyvin suuressa vaarassa, eikä alueen vettä voida enää nykyään käyttää kotitalouksissa. Sekä Galwayn kaupungissa että maakunnassa puhkeilee ruoansulatuselimistön sairauksien epidemioita.

Toinen Irlannin vesiongelmaan vaikuttava tekijä on tehtaiden jätevesipäästöt. Esimerkiksi Limerickin maakunnassa sijaitseva Aughinish Alumina -tehdas on ollut pääasiallinen pilaantumisen aiheuttaja lähialueilla ja ympäröivillä alueilla, koska sen myrkylliset punaliejujätteet pääsevät vuotamaan vedenjakelujärjestelmään. Irlannissa lisätään juomaveteen fluoria eräänlaisena lääkkeenä hammassairauksien estämiseksi. On laitonta pakkolääkitä väestöä tällä vaarallisella ja myrkyllisellä jäteaineella, joka on aiheuttanut luusairauksien lisääntymistä. Vesi on perusihmisoikeus ja välttämättömyys. Toivomme, että tämän direktiivin myötä voidaan taata korkealaatuista vettä Irlannin väestölle.

  Christa Klaß (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olen tyytyväinen siihen, että keskustelemme nyt viimeinkin viimeisestä lainsäädännön perusosasta, jota tarvitaan kattavaan EU:n vesipolitiikkaan sekä vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanoon. On parempi varautua etukäteen kuin paikkailla puutteita jälkeenpäin. Tämä koskee erityisesti vettä, joka on meille elintärkeää.

Vesipolitiikan puitedirektiivissä edellytetään, että prioriteettiaineiden luetteloa tarkistetaan säännöllisesti ja päivitetään senhetkisen tieteellisen tiedon mukaisesti. Nyt laadittava luettelo ei siis ole muuttumaton tai lopullinen, vaan osa dynaamista prosessia, jonka on tehtävä mahdolliseksi uuden tiedon ja uusien aineiden lisääminen. Aineita kehitetään ja käytetään jatkuvasti, mistä parlamentin jäsenet ovat tänään esittäneet monia esimerkkejä.

Emme pysty aina luetteloimaan ja ottamaan huomioon jonkun aineen kaikkia vaikutuksia. Esimerkiksi ehkäisypilleriä pidettiin aluksi vallankumouksellisena riemuvoittona, kun se tuli markkinoille 1960-luvulla. Vasta myöhemmin kävi ilmi, että hormonaaliset aineet rikastuivat vesissämme. Tämän vuoksi jatkuva seuranta on tarpeen, käsityksemme mukaan myös liitteessä II luetteloitujen aineiden kohdalla. Esittelijä on kompromissin tuloksena koonnut liitteeseen II aineet, joita parlamentin jäsenet pitivät vaarallisina tai mahdollisesti vaarallisina. Komission tehtävä on nyt tutkia sitä, mitä näiden aineiden suhteen on tehtävä ja tehdä asiasta ehdotuksia parlamentin käsiteltäväksi.

Tätä luetteloa ei tulisi pitää minään muuna kuin luettelona aineista, joita on tutkittava. Siinä ei luokitella niitä eikä anneta niistä ennakkoarvioita, eikä luettelosta ole myöskään yritetty tehdä tyhjentävää. Kaikki aineet on arvioitava tieteellisesti, ja jos ilmenee, että ne on luokiteltava vaarallisiksi, luokittelu olisi tehtävä välittömästi. EU:n hyvän vesipolitiikan on aina otettava huomioon viimeisimmät tiedot ja arviot, jos sen tavoite on suojella ihmisiä.

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, myös minä haluan kiittää esittelijä Laperrouzea tästä erinomaisesta mietinnöstä. On erittäin tärkeää, että saamme hyvissä ajoin valmiiksi tämän direktiivin, joka täydentää vesipolitiikan puitedirektiiviä. Kuten esittelijä sanoi, on myöskin hyvin olennaista, että pilaantumista torjutaan siellä, missä ongelma on saanut alkunsa ja että pilaantumisen eri syitä käsitellään samoilla menetelmillä. Samalla on pyrittävä takaamaan kilpailun vääristymisen estäminen ja hyvä vedenlaatu koko EU:n alueella.

Haluan puhua muutamasta tarkistuksesta, joita pidän erittäin tärkeinä. Erityisesti tilanteen huonontumisen kieltäminen kokonaan, minkä jäsen Rübig jo mainitsikin, tuo mukanaan joitain ongelmia, kun se pannaan täytäntöön. Meidän on arvioitava, onko parlamentin oikein säätää jotain sellaista, mikä vaikeuttaa taloudellista toimintaa merkittävästi. Jossain mielessä tämä kysymys vie sivuun itse asiasta. Siirtymäalueiden soveltamisen rajoittaminen ainoastaan matalampiin vesiin on myös huomattava este vesitaloudelle.

Meidän olisi myös tutkittava sitä, miten prioriteettiaineiden valinta ja luokittelu voidaan tehdä tieteellisesti oikealla tavalla. Tätä varten on ehdotettava muutamaa lisätutkimusta, jos haluamme, että luokittelua koskevien vaatimusten asettamisella on kunnollinen tieteellinen perusta.

Haluan ilmaista tukevani erityisesti jäsen Sturdyn tarkistusta 75, jossa korostetaan teknisen toimivuuden tarvetta ja varsinkin suhteettomien kustannusten välttämistä.

Jäsen Olajos mainitsi Itävallan ja Unkarin välisen ongelman. Tietääkseni sitä tutkimaan on jo asetettu toimikunta. Olemme tietenkin erityisesti sitä mieltä, että näiden kahden maan olisi ratkaistava tämä ongelma yhdessä.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Myös minä haluan kollegojeni tavoin kiittää esittelijä Laperrouzea hänen erinomaisesta työstään tämän tärkeän mietinnön laatimisessa.

Se, että olemme kahden viime vuoden aikana keskustelleet Euroopan parlamentissa veden puhtaudesta osoittaa, että tämä asia on hyvin ajankohtainen. Tämänpäiväinen keskustelunaihe liittyy pohjavesiä koskevaan direktiiviin sekä loogisesti että sisällöllisesti. Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät tuloksiin keskusteluissaan kahdesta edellisestä normista, vaikka onkin tiedossa, että erimielisyyksiä oli käsiteltävä sovittelumenettelyillä. Olen vakaasti sitä mieltä, että Euroopan parlamentin jäseninä meidän on oltava komission ehdotusta kunnianhimoisempia ja esitettävä erityisen vaarallisten aineiden luetteloon sellaisia uusia aineita, joita siellä ei tällä hetkellä ole. Tarkoitan yleisesti teratogeenisiä ja karsinogeenisiä aineita sekä raskasmetalleja, joita pääsee pinta- ja jopa pohjavesiin teollisuusyritysten puutteellisten menettelytapojen vuoksi. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä asiana totean, että on tarpeen rangaista ankarasti niitä, joiden huolimattomuus ja karkea välinpitämättömyys aiheuttaa bensiini- ja öljyvuotoja sekä öljytuotteiden vuotamista pintaveteen ja pohjavesivarastoihin. Slovakia, kuten naapurimaansa Tšekin tasavalta, ovat joutuneet kärsimään laajamittaisesta veden, myös pohjaveden, pilaantumisesta aseistettujen neuvostojoukkojen toiminnan vuoksi. Ne miehittivät maata pitkät 21 vuotta.

On myös tarpeen estää erityisen vaarallisten torjunta-aineiden vuotaminen veteen. Niitä käytetään kohtuuttomia määriä maataloudessa, ja ne asettavat väestön terveyden välittömään vaaraan. Laatiessamme erittäin vaarallisten aineiden luetteloa meidän on kuitenkin otettava huomioon tieteellinen tieto ja näyttö, joka koskee niiden vaarallisuutta ihmisille ja muille eläville organismeille. Tämän vuoksi kehotan komissiota laatimaan lainsäädäntöluonnoksen, jotta uudet sitovat normit voivat tulla voimaan viimeistään vuoteen 2015 mennessä.

  Bernadette Bourzai (PSE), maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, puhun maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelijana. Lausuntomme koskee tätä ehdotusta vesipolitiikan puitedirektiivin johdannaisdirektiiviksi.

Haluan ensinnäkin kiittää jäsen Laperrouzea hänen tekemästään erinomaisesta työstä tässä monimutkaisessa ja hyvin teknisessä asiassa. Olen erityisen tyytyväinen äänten jakautumiseen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa, koska 12 tarkistusta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan esittämistä 21 tarkistuksesta hyväksyttiin.

Lyhyesti sanottuna valiokuntamme tavoitteena oli ensinnäkin nostaa esiin varovaisuusperiaate, ennalta ehkäisevän toiminnan periaate sekä aiheuttajaperiaate. Toiseksi halusimme korostaa sitä, että tarvitaan järkevää maankäyttöä, joka kuuluu ekologiseen maatalouteen. Kolmanneksi on laadittava täydentävät kansalliset ja yhteisön toimenpiteet, jotka voidaan panna täytäntöön. Tarkoitan esimerkiksi muiden pilaavien aineiden määrittelemistä ja tarkkojen seurantaohjelmien laatimista sedimenttejä ja eliöstöä varten. Neljänneksi painotamme sitä, että on tarpeen arvioida virallisesti veden laatua koskevien yhteisön säädösten johdonmukaisuus ja tehokkuus. Viidenneksi edellytämme seurantaohjelmien ja kansallisten selvitysten yhteensovittamista silloin, kun vesiväylä kulkee usean jäsenvaltion läpi. Kuudenneksi ja viimeiseksi haluamme osoittaa sen, että jäsenvaltioiden on tarpeen liittää selvityksiinsä päästöjen vähentämistä tai jopa lopettamista vähittäin koskevien tavoitteiden täytäntöönpanon aikataulu.

  Joe Borg, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että tarkistuksissa, joista on keskusteltu, kannatetaan ehdotettuja ympäristönlaatunormeja komission esittämässä muodossa. Lisäksi Euroopan parlamentti vaikuttaa hyväksyvän ylitysten siirtymäalueiden perustamisen ja selvitysten laatimisen. Kiitän teitä tästä tuesta, koska mielestäni nämä ovat ehdotetun johdannaisdirektiivin olennaisimmat osat. Lisäksi olen täysin samaa mieltä monien tarkistusten taustalla olevista tarkoituksista ja tavoitteista.

Totean aluksi, että minäkin olen huolissani joidenkin prioriteettiaineiden mahdollisesti aiheuttamasta riskistä. Ymmärrän sen, että ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta ehdottaa tarkistuksissa 53-62, että 11 näistä kemikaaleista olisi luokiteltava uusiksi vaarallisiksi prioriteettiaineiksi. Mielestäni voimme jo hallita riskit ja välttää kielteiset vaikutukset ihmisten terveydelle ja ympäristölle panemalla täytäntöön REACH-asetuksen ja muuta yhteisön lainsäädäntöä.

Haluan lisäksi korostaa olevani myös huolissani siitä, että uusia kehittymässä olevia pilaavia aineita löydetään yhä enemmän juoma- ja talousvesistämme. Ymmärrän sen, että ympäristövaliokunta ehdottaa tarkistuksissa 65, 68 ja 78, että prioriteettiaineiden luetteloon lisätään 30 uutta kemikaalia, joita ei aiemmin ollut vesipolitiikan puitedirektiivissä. Komissio tarkastelee parhaillaan useaa aloitetta, myös aloitetta tuoreen seurantatiedon keräämisestä näistä ja muista aineista. Komissio laatii kertomuksen näiden aloitteiden lopputuloksesta vuonna 2008, kun tarkistetaan prioriteettiaineiden luetteloa, jota komissio aikoo ehdottaa.

Kolmanneksi useissa tarkistuksissa viitataan muuhun asiaa koskevaan lainsäädäntöön tai asetetaan komissiolle lisätöitä ja velvollisuuksia. Vaikka komission ei ole mahdollista hyväksyä mitään näistä tarkistuksista, pääasiassa lainsäädännön selkeyden vuoksi, komissio on monessa tapauksessa täysin samoilla linjoilla niiden taustalla olevien tarkoitusten ja tavoitteiden kanssa. Olen valmis käyttämään komission käytettävissä olevia resursseja käsitelläksemme huolia, jotka Euroopan parlamentti ilmaisee näissä tarkistuksissa. Tämä tosin riippuu jatkoneuvotteluiden kulusta.

Jäsen Lax toi esiin mahdollisen ristiriidan kansainvälisten yleissopimusten, kuten HELCOMin, ja uuden lainsäädännön välillä. Voin vakuuttaa jäsen Laxille, että kansainväliset yleissopimukset ja EU:n lainsäädäntö ovat keskenään johdonmukaisia nyt ja vastaisuudessakin. Parlamentissa keskustellaan parhaillaan merien suojelua koskevasta direktiivistä, jonka täytäntöönpanossa käytetään pääasiallisena pohjana voimassa olevia alueellisia sopimuksia, kuten HELCOMia, ja näin varmistetaan johdonmukaisuus.

Yhteenvetona ehdotetusta johdannaisdirektiivistä voin ilokseni ilmoittaa, että komissio voi hyväksyä 30 tarkistusta kokonaan, osittain tai periaatteessa. Annan parlamentin pääsihteeristölle luettelon, jossa esitetään yksityiskohtaisesti komission kanta tarkistuksiin⁽¹⁾.

Lopuksi totean, että tämän keskustelun aikana tuli esiin muutamia muitakin asioita. Vakuutan teille, että olen pannut ne tarkasti muistiin ja vien ajatuksenne, kantanne ja huolenne eteenpäin komission jäsenelle Dimasille, joka ottaa ne varmasti huolelliseen käsittelyyn.

  Puhemies. - Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 22. toukokuuta.

Liite – komission kanta

Mietintö: Laperrouze (A6-0125/2007)

Komissio voi hyväksyä 30 tarkistusta kokonaan, osittain tai periaatteessa. Näitä ovat tarkistukset: 1, 3, 4, 7, 8, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 21, 22, 23, 24, 25, 29, 30, 31, 34, 35, 36, 38, 40, 43, 48, 52, 73 ja 79.

Komissio ei voi hyväksyä seuraavia tarkistuksia: 2, 5, 6, 9, 10, 11, 19, 20, 26, 27, 28, 32, 33, 37, 39, 41, 42, 44, 45, 46, 47, 49, 50, 51, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, 66, 67, 68, 69, 70, 71, 72, 74, 75, 76, 77, 78, 80, 81, 82 ja 83.

(1) Ks. liite.