Hakemisto 
Sanatarkat istuntoselostukset
PDF 630k
Maanantai 21. toukokuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos
1. Istuntokauden uudelleen avaaminen
 2. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
 3. Parlamentin kokoonpano: ks. pöytäkirja
 4. Yhteispäätösmenettelyä noudattaen annettujen säädösten allekirjoittaminen: ks. pöytäkirja
 5. Vihreän vetytalouden käyttöönotto ja kolmannen teollisuusvallankumouksen tekeminen Euroopassa (kirjallinen kannanotto): ks. pöytäkirja
 6. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja
 7. Neuvoston toimittamat sopimustekstit: ks. pöytäkirja
 8. Suulliset kysymykset ja kirjalliset kannanotot (vastaanotetut asiakirjat): ks. pöytäkirja
 9. Kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja
 10. Vetoomukset: ks. pöytäkirja
 11. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja
 12. Taloudellisia etuja koskeva ilmoitus: ks. pöytäkirja
 13. Käsittelyjärjestys
 14. Minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista
 15. Terveyspalvelujen poistaminen sisämarkkinoilla tarjottavia palveluja koskevasta direktiivistä (keskustelu)
 16. Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä (keskustelu)
 17. Ympäristöalan rahoitusväline (Life+) (keskustelu)
 18. Ympäristönlaatunormit vesipolitiikan alalla (keskustelu)
 19. Väkivallan torjuminen (Daphne III) (keskustelu)
 20. Rakennepolitiikan vaikutukset ja seuraukset EU:n koheesion kannalta (keskustelu)
 21. EY:n sekä Tanskan ja Grönlannin välinen kalastuskumppanuus (keskustelu)
 22. Seuraavan istunnon esityslista: ks. pöytäkirja
 23. Istunnon päättäminen


  

Puhetta johti
puhemies PÖTTERING

(Istunto avattiin klo 17.00.)

 
1. Istuntokauden uudelleen avaaminen
MPphoto
 
 

  Puhemies. Julistan Euroopan parlamentin torstaina 10. toukokuuta 2007 keskeytetyn istuntokauden uudelleen avatuksi.

 

2. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

3. Parlamentin kokoonpano: ks. pöytäkirja

4. Yhteispäätösmenettelyä noudattaen annettujen säädösten allekirjoittaminen: ks. pöytäkirja

5. Vihreän vetytalouden käyttöönotto ja kolmannen teollisuusvallankumouksen tekeminen Euroopassa (kirjallinen kannanotto): ks. pöytäkirja

6. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

7. Neuvoston toimittamat sopimustekstit: ks. pöytäkirja

8. Suulliset kysymykset ja kirjalliset kannanotot (vastaanotetut asiakirjat): ks. pöytäkirja

9. Kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja

10. Vetoomukset: ks. pöytäkirja

11. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja

12. Taloudellisia etuja koskeva ilmoitus: ks. pöytäkirja

13. Käsittelyjärjestys
MPphoto
 
 

  Puhemies. Puheenjohtajakokouksen 16. toukokuuta 2007 tätä istuntoa varten työjärjestyksen 130 ja 131 artiklan mukaisesti hyväksymä lopullinen esityslistaluonnos on jaettu. Siihen on ehdotettu seuraavia muutoksia:

Tiistai:

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä on esittänyt, että lopullinen äänestys luonnonmukaista tuotantoa ja luonnonmukaisten tuotteiden merkintöjä koskevasta Aubertin mietinnöstä (A6-0061/2007) siirretään Strasbourgin kesäkuun istuntojaksolle.

 
  
MPphoto
 
 

  Monica Frassoni, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan vain selventää pyyntöämme, joka koskee äänestyksen lykkäämistä kesäkuun istuntojaksolle. Esitimme pyynnön "lainsäädäntöteknisistä" syistä – jokseenkin hämärä termi, jolla tarkoitetaan, että mielestämme äänestyksen lykkääminen muutamalla viikolla voisi auttaa toimielintämme saavuttamaan myönteisen neuvottelutuloksen, tai ainakin myönteisemmän tuloksen kuin siinä tilanteessa, joka seuraisi, jos äänestäisimme luonnoksesta huomenna. Kuten tiedätte, tällä asialla on suuri merkitys kansalaisille. Tästä syystä olemme vaatineet koko parlamentin tukeman oikeusperustan muuttamista. Kehotan kollegojani mieluummin tukemaan äänestyksen lykkäämistä koskevaa pyyntöämme kuin palauttamaan luonnoksen valiokuntakäsittelyyn.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Oletan, että tällä perustelulla otettiin myös kantaa esityksen puolesta, joten jonkun on otettava kantaa sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Struan Stevenson, PPE-DE-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, vaikka en millään haluaisi olla eri mieltä jäsen Frassonin kanssa, lykkäsimme Aubertin mietinnön käsittelyä edellisellä istuntojaksolla ja lähetimme sen takaisin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaan. Vaikuttaa siltä, että mahdollisuudet oikeusperustan vahvistamiseen ovat vähäiset, ja tästä syystä kaikki koordinaattorit, Verts/ALE-ryhmää lukuun ottamatta, sopivat, että tästä asiasta pitäisi toimittaa lopullinen äänestys tällä istuntojaksolla – äänestys on määrä toimittaa huomenna. Minun on pyydettävä kollegoiltani ja kaikilta muilta ryhmiltä, jotka pääsivät koordinaattoriensa välityksellä yksimielisyyteen valiokunnissa, että hylkäämme Verts/ALE-ryhmän ehdotuksen ja toimitamme lopullisen äänestyksen huomenna.

 
  
  

(Parlamentti hylkäsi pyynnön.)

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä ja Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä ovat pyytäneet, ettei Palestiinan tilannetta koskevista neuvoston ja komission julkilausumista käytävän keskustelun päätteeksi jätetä päätöslauselmaesityksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, viime kerralla ryhmämme ilmaisi hyvin selväsanaisesti kantansa Palestiinan kysymyksestä, etenkin Palestiinan hallituksen tunnustamisesta.

Olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että tällaisina vaikeina aikoina Euroopan parlamentin on aluksi löydettävä kaikkien hyväksymä yhteinen linja, eikä tätä varten ole vielä neuvoteltu riittävästi. Lisäksi Palestiinan tapahtumat uhkaavat saada meistä yliotteen, eikä keskeneräisestä päätöslauselmasta, joka ei ole todella laajapohjainen, varmastikaan olisi apua tässä tilanteessa, etenkään kun teidän vierailunne on näköpiirissä. Näin ollen ehdotan päätöslauselman peruuttamista näistä syistä – ei siksi, että kantamme olisi millään tavalla muuttunut, vaan siksi, että haluamme löytää riittävästi aikaa muiden ryhmien kanssa käytäville neuvotteluille.

 
  
MPphoto
 
 

  Francis Wurtz GUE/NGL-ryhmän puolesta.(FR) Arvoisa puhemies, en ole täysin tätä pyyntöä vastaan.

Pahoittelen tietenkin sitä, että emme saa aikaan päätöslauselmaa ja että emme voi hyväksyä sitä hyvin rakentavaa päätöslauselmaa, josta puheenjohtajakokous pääsi yhteisymmärrykseen keskiviikkona. Ymmärrän kuitenkin jäsen Swobodan perustelun.

Olen tästä hieman pahoillani yksinkertaisesti siksi, että tämä on juuri sellainen sanoma, jota tarvitsemme voidaksemme välittää sen tälle kansalle ja antaa sille jälleen hieman toivoa sekä elvyttää varovasti sitä, mitä sen hyvin hauraista instituutioista on vielä jäljellä.

Siksi kannatan jäsen Swobodan ehdotusta, mutta ehdotan, että puheenjohtajakokous tarkastelee rauhassa torstaina, miten voimme juhlistaa päätöslauselman 242 40. vuosipäivää, sillä mini-istunto osuu juuri samaan ajankohtaan 40. vuosipäivän kanssa. Ehdotan, että se yksimielisyys, jonka olemme onnistuneet saavuttamaan tästä tärkeästä kysymyksestä puheenjohtajakokouksessa, vahvistetaan myös muodollisesti 40. vuosipäivän yhteydessä.

 
  
  

(Parlamentti hyväksyi pyynnön.)

(Käsittelyjärjestys vahvistettiin.)

 

14. Minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista.

 
  
MPphoto
 
 

  Edit Bauer (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, elokuun 2006 lopulla Slovakiassa pahoinpideltiin unkarilainen opiskelija. Hänen puseroonsa tekijät kirjoittivat kaksi iskulausetta, jotka ovat hyvin tuttuja toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta, jolloin unkarilaiset karkotettiin Slovakiasta kollektiivisen syyllisyyden perusteella: "Unkarilaiset, painukaa taikaisin Tonavan yli" ja "Loiset pois Slovakiasta". Slovakian pääministeri totesi tuolloin, että tällaista voisi tapahtua missä päin maailmaa tahansa.

Kaksi viikkoa kestäneiden omituisten tutkimusten jälkeen sisäministeri ilmoitti tiedotusvälineille, ettei mitään ollut tapahtunut ja että opiskelija oli itse keksinyt koko tapauksen. Tiedostusvälineiden mukaan opiskelijaa saatettaisiin syyttää väärän todistuksen antamisesta, ja viime viikolla näin kävikin. Tämä on todellinen järkytys Slovakiassa asuville unkarilaisille.

Uhri sekä opiskelijat ja opettaja, jotka näkivät uhrin tilan hyökkäyksen jälkeen, ovat nyt nousseet uhria syyttänyttä poliisia sekä uhria nöyryyttänyttä hallitusta vastaan.

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kaksi ensimmäistä elementtiä eivät toteutuneet. Tapaus panee nyt oikeuden todella koetukselle. On kyseenalaista, nostaako tuomioistuin kanteen poliisia ja hallitusta vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Gary Titley (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, 18 päivää sitten kolmevuotias englantilaistyttö, Madeleine McCann, siepattiin hotellistaan Portugalista. Laajoista poliisietsinnöistä huolimatta häntä ei ole toistaiseksi löydetty. Asiasta on tiedotettu kattavasti Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Portugalissa ja Espanjassa, mutta en ole varma, onko näin tehty muissa jäsenvaltioissa. Epäillään, että hänet on siepattu ja kuljetettu pois Portugalista.

Ensinnäkin toivon puhuvani Euroopan parlamentin puolesta ilmaistessani myötätuntoni perheelle, mutta pyydän myös, että kaikki kansalliset viranomaiset pitäisivät tätä asiaa esillä julkisuudessa. Kuten tiedämme, mahdollinen kaupankäynti alaikäisillä on vakava uhka, ja toivomme, ettei tästä ole kyse Madeleinen tapauksessa, mutta kehotamme kaikkia kansallisia viranomaisia olemaan valppaina, jotta meillä olisi mahdollisuus löytää tyttö ennen kuin hänelle tapahtuu mitään vakavaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Toomas Savi (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomiota Viron ja Venäjän viimeaikaiseen kiistaan. Vaikka Viro sai tukea Euroopan parlamentilta ja EU:n jäsenvaltioilta, Venäjän federaatio ei ole toteuttanut mitään toimia lopettaakseen järjestelmälliset verkkohyökkäyksensä, joilla tukitaan virallisia viestintäyhteyksiä ja Viron hallinnon Internet-sivustoja.

Nämä hyökkäykset jatkuvat edelleen. Ne on organisoitu enimmäkseen Viron ulkopuolelta ja ne tulevat Venäjän hallinnon IP-osoitteista. Internetin ja tekstiviestien kautta on myös jatkettu voimakkaita propagandahyökkäyksiä, joissa kehotetaan aseelliseen vastarintaan ja väkivallan lisäämiseen. Viestejä lähetetään jopa television ja muiden tiedotusvälineiden kautta.

Viron hallitus on yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa ja on tiedottanut hyvin aktiivisesti, mutta Venäjän puolelta ei ole osoitettu halukkuutta yhteistyöhön ja vuoropuheluun.

 
  
MPphoto
 
 

  Leopold Józef Rutowicz (UEN).(PL) Hyvät kollegat, kahden päivän kuluttua äänestämme verkkovierailuja koskevasta direktiivistä. Korostan, että tämänkaltainen direktiivi vaikuttaa jokaiseen Euroopan unionin kansalaiseen, sillä useimmilla EU:n kansalaisilla on matkapuhelin.

Direktiivin antamista pidetään varmasti suurena menestyksenä. Siitä huolimatta se vaikuttaa vain yhdeltä pieneltä askeleelta oikeaan suuntaan. Alkuun on kuitenkin päästy, ja yritämme lisätä kansalaislähtöisyyttä.

Ehdottaisin, että verkkovierailuista järjestettäisiin jonkinlainen laajempi kuuleminen. Esimerkiksi Saksassa verkkovierailut koskevat noin 100:a miljoonaa ihmistä, kun taas pienissä maissa, kuten Liettuassa, Latviassa ja Virossa, ne koskevat suunnilleen vain noin paria miljoonaa ihmistä. Tämä on epäoikeudenmukaista, ja siksi katson, että kyseisellä direktiivillä saavutettavasta edistyksestä huolimatta meidän pitäisi tarkastella asiaa pidemmällä aikavälillä ja pohtia keinoja verkkovierailujen esteiden poistamiseksi maiden väliltä.

 
  
MPphoto
 
 

  Milan Horáček (Verts/ALE).(DE) Arvoisa puhemies, Belgia on jo toisen kerran antanut häpeällisesti periksi Kiinan painostukselle niin sanotusti kumoamalla hänen pyhyytensä Dalai Laman vierailukutsun. Käyttäen tekosyynä kruunuprinssin johtaman kauppavaltuuskunnan kesäkuista vierailua hallitus on osoittanut haluavansa hyötyä tilanteesta taloudellisesti eurooppalaisten arvojen kustannuksella. EU ja sen jäsenvaltiot eivät saisi antaa ihmisoikeuksia räikeästi rikkovien viranomaisten – kuten Kiinan viranomaisten – estää itseään kutsumasta vierailulle määrättyjä julkisuuden henkilöitä. Tiibetin kansaa sorretaan, ja joka vuosi tuhansia heistä pakenee saattaen itsensä suureen vaaraan. On häpeällistä ja äärimmäisen tuomittavaa, että Kiinan viranomaiset puuttuvat EU:n jäsenvaltion asioihin. Meidän on sanouduttava selvästi irti Belgian toimista ja ilmaistava julkisesti tukemme aloitteelle, jonka Vallonian parlamentin jäsenet ovat tehneet yrittääkseen jälleen kerran saada hänen pyhyydelleen vierailukutsun Belgiaan. Toivotamme Dalai Laman tervetulleeksi EU:hun!

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Hyvä jäsen Horáček, ilmoitan tiedoksenne, että kirjoitin Belgian pääministerille kirjeen pyytääkseni häneltä selvennystä tähän asiaan. Esitin Dalai Lamalle neuvottelukutsun, koska halusin tavata hänet ja keskustella hänen kanssaan. Toteankin parlamentille täysin virallisesti, että kun Euroopan parlamentin puhemiehen esittämää neuvottelukutsua ei voida toteuttaa viisumin epäämisen vuoksi, kajotaan EU:n lainsäädäntöelimen oikeuksiin, emmekä saa hyväksyä sitä. Vaikka odotankin ensisijaisesti vastausta Belgian pääministeriltä, olen sitä mieltä, että meidän on tässä asiassa puolustettava omia oikeuksiamme ja siten muidenkin oikeuksia.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Mann (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, jäsen Horáček on juuri arvostellut suoraan ja perustellusti Belgian hallituksen lepsua suhtautumista kiinalaisiin Dalai Laman jouduttua peruuttamaan osallistumisensa Tiibetiä koskevaan kansainväliseen konferenssiin 11. toukokuuta. Tästä seurasi muun muassa se, että audienssi Tiibetiä käsittelevän laajennetun työryhmän kanssa jouduttiin peruuttamaan.

Seuraavana päivänä, 12. toukokuuta, minulla oli tilaisuus tavat Dalai Lama Leipzigissa rauhanoptimismista ja kansalaishengestä myönnettävän palkinnon jakotilaisuudessa, jolloin kerroin hänelle, miten tyrmistynyt olin Belgian hallituksen käytöksestä.

Arvoisa puhemies, haluan varta vasten kiittää teitä puheenvuorostanne. Euroopan parlamentti tunnetaan ympäri maailmaa ihmisoikeuksien puolestapuhujana, emmekä milloinkaan anna edes taloudellisen painostuksen estää itseämme puolustamasta niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Medina Ortega (PSE).(ES) Arvoisa puhemies, käsittelen puheenvuorossani viimeisintä laitonta maahanmuuttoa koskevaa kriisiä Kanariansaarilla: rannikollemme saapui noin 750 laitonta maahanmuuttajaa. Tämän tapahtuessa Frontexin rajavalvontaoperaatiot oli keskeytetty.

Espanjan hallitus on toiminut ripeästi palauttamalla kaikki maahanmuuttajat lähtömaihinsa, mutta meidän on pidettävä kiinni komission jäsenen Frattinin lupauksesta, jonka mukaan Frontexin ja Heran operaatiot olisivat pysyviä. Emme voi jättää kaikkea yhden hallituksen käsiin, sillä laiton maahanmuutto on koko Euroopan unionin ongelma.

 
  
MPphoto
 
 

  Péter Olajos (PPE-DE). (HU) Itävalta saastuttaa jo kuudetta vuotta Unkarin ainoaa luonnonjokea, Rábaa. Kun asukkaat, kansalaisjärjestöt, paikalliset kaupunginjohtajat, ministerit, Euroopan parlamentin jäsenet ja jopa Unkarin presidentti esittivät vastalauseensa, Itävallan viranomaisilla oli otsaa väittää, että he noudattavat EU:n sääntöjä kirjaimellisesti, ja samalla sysätä vaahtoavan joen aiheuttama ongelma suoraan EU:n ja meidän Euroopan parlamentin jäsenten niskoille.

Tunnen itse hyvin Euroopan unionin ympäristönsuojelulainsäädännön, mutta tietääkseni emme ole koskaan antaneet yhtään säädöstä, jossa annetaan lupa kaataa kemikaaleja jokeen. En muista EU:n koskaan toivoneen, että makeiden vesistöjen eläimistö kuolisi tai että näiden vesistöjen päällä kelluisi vaahtoa, joka aiheuttaa ihotauteja lapsillemme. Se, joka väittää näiden olevan EU:n säädöksiä, valehtelee.

Itävallan ministeriöiden ei pitäisi osoitella sormella EU:ta tai laatia muistioita Tšekin Temelinin ydinvoimalaa vastaan, vaan sen sijaan niiden on lakattava itse saastuttamasta ympäristöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, keskiviikkona Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus julkaisee energiaa koskevan vihreän kirjansa, joka vuodatettiin viikonloppuna julkisuuteen brittilehdistössä – erityisesti The Independent on Sundayssa.

Jos raportit pitävät paikkansa, ydinteollisuus herätetään henkiin ympäristönsuojelun nimissä. EU:n kannalta tärkeämpää on kuitenkin sitoutuminen ensimmäiseen laajaan, kestävään eurooppalaiseen energiajärjestelmään, joka ei aiheuta lainkaan hiilidioksidipäästöjä, nimittäin Severnin vuorovesipatoon. Tämä tuottaa 15–20 miljoonan euron kustannuksilla enintään 8 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan tarvitsemasta energiasta, hillitsee ilmastonmuutoksen vaikutuksia suistoalueella, tuo lisää kipeästi kaivattuja työpaikkoja maan lounaisosaan ja Walesiin, tuo mukanaan uusia teitä ja rautatieliikenteen solmukohtia sekä antaa valtavan piristysruiskeen paikallisen talouden vapaa-ajantoiminnalle, joka perustuu vesiurheilulajeihin. Toivon, että voimme suhtautua tähän myönteisesti EU:n nimissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Eduard Raul Hellvig (ALDE).(RO) Intervenţia mea are în vedere deschiderea fluvială a canalului Bâstroe şi a problemelor pe care le creează această deschidere.

La 14 mai 2007, Ucraina a deschis această cale navigabilă, care practic străbate una dintre cele mai mari rezervaţii ale biosferei din Europa, Rezervaţia Naturală Delta Dunării. Este un spaţiu care adăposteşte mii de specii de păsări, plante şi animale, dintre care unele sunt rare sau pe cale de dispariţie. Aşa cum rezultă din studiile de impact făcute de diverse organizaţii interguvernamentale şi de mediu internaţionale, consecinţele construirii canalului nu sunt doar individuale sau bilaterale (mă refer aici la pagube ecologice, economice şi culturale produse ţării noastre). Totuşi, efectele sunt şi europene, şi globale, şi aceasta fiindcă vorbim de consecinţe ecologice negative, care aduc atingere principiilor care definesc conceptul de dezvoltare durabilă. Dacă dorim ca până în anul 2010 să asistăm la o diminuare a gradului de distrugere a biodiversităţii în Europa, este imperativă armonizarea intereselor economice cu protecţia biodiversităţii. Până nu este prea târziu, chestiunea canalului Bâstroe trebuie abordată ţinând seama de responsabilitatea ce ne revine faţă de generaţiile viitoare. În interacţiunea dintre om şi mediu, natura nu trebuie sacrificată, fiindcă anumite pierderi sunt ireversibile.

 
  
MPphoto
 
 

  Ryszard Czarnecki (UEN).(PL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kansainvälisen EXPO 2012 -näyttelyn isäntäkaupungin kansainvälinen valintaprosessi on tullut ratkaisevaan vaiheeseen. Päätös ilmoitetaan Pariisissa tämän vuoden marraskuussa. Kilpailun viimeiseen vaiheeseen on päässyt kolme maata, nimittäin Etelä-Korea Aasiasta, Marokko Afrikasta ja Puola Euroopasta. Kotikaupunkini Wrocław edustaa Eurooppaa.

Puheenvuorossani Euroopan parlamentille haluan vedota EU:n solidaarisuuteen ja kehotan kaikkia 27:ää äänivaltaista jäsenvaltiota kannattamaan Wrocławin tarjousta. Wrocław on ainoa eurooppalainen ehdokaskaupunki.

Tämä olisi hyvä esimerkki EU:n solidaarisuudesta, joka mainitaan hyvin usein Euroopan parlamentissa. Jos maani ja kotikaupunkini Wrocław onnistuvat, myös monien eurooppalaisten olisi paljon helpompi tutustua tähän kiehtovaan näyttelyyn. Kansalaisillamme olisi huomattavasti lyhyempi matka Puolaan kuin Koreaan. Kehotankin parlamenttia tukemaan aktiivisesti Wrocławin tarjousta isännöidä EXPO 2012 -näyttelyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Monica Frassoni (Verts/ALE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, muut Euroopan parlamentin jäsenet ovat puhuneet selkeästi vakavista ja monimutkaisista asioista. Haluaisin kiinnittää huomiota aiheeseen, joka vaikuttaa minusta erityisen ajankohtaiselta tänään, sillä koko iltapäivä varataan ympäristöasioita koskevalle keskustelulle. Esitänkin aiheesta kysymyksen, joka koskee parlamentin käytössä olevia polkupyöriä, joita ei klo 14.20 ollut jäljellä ainuttakaan! Arvoisa puhemies, kehotan teitä pyytämään puhemiehistöltä, että se lisäisi Euroopan parlamentin jäsenten ja sen henkilöstön yhteiskäytössä olevien polkupyörien määrää. Tämä olisi hyvin yksinkertainen tapa noudattaa päästövähennystavoitteitamme!

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Jos ne, jotka ovat pyytäneet hankkimaan polkupyöriä, todella ajavat niillä, voimme pohtia asiaa lisää. Aiomme keskustella siitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Karatzaferis (IND/DEM).(EL) Arvoisa puhemies, jos joku ilmestyisi vaalipiiriinne, ottaisi teidän nimenne ja asettuisi ehdokkaaksi teitä vastaan omalla nimellänne, eikö se vaivaisi teitä? Luullakseni se vaivaisi ketä tahansa.

Näin on käynyt tänään Vardaskassa, joka on ottanut nimekseen Makedonia: se on historiallinen nimi, joka Kreikalla on ollut viimeiset kolmetuhatta vuotta. Eilen sitten Yhdysvaltojen presidentti tuli omine lupineen päättämään ja määräämään nimen antamisesta EU:lta kysymättä.

Tämä vaivaa meitä kreikkalaisia. Kreikkalaiset ovat aina olleet sellainen maa ja kansakunta, joka on antanut kaiken Euroopalle: olemme antaneet sille olympiakisat, filosofian, antiikin teatterin, kaiken mitä meiltä pyydettiin. Me annoimme sille sivistyksen.

Näin ollen Eurooppa ei tänään voi loukata meitä, nolata meitä ja nöyryyttää meitä. Kaikkien on ymmärrettävä, että tämä on arkaluonteinen kysymys.

Voin lähettää teille viime vuosisadalta peräisin olevia karttoja, joissa tätä aluetta kutsutaan nimellä Vardaska. Pyytäkää mitä tahansa filatelistiseuraa näyttämään teille postimerkkejä, joissa lukee "Vardaska". Meiltä ei saa viedä historiaamme ja sankareitamme, Aleksanteri Suurta ja Filipposta.

Kreikka ei salli sitä, ja te yllytätte meidät menemään äärimmäisyyksiin, mikä on EU:n kannalta tarpeetonta.

 
  
MPphoto
 
 

  Димитър Стоянов (ITS).(BG) Г-н председател, през април 1876 г. българският народ въстана, за да отхвърли турското робство. Скоро град Батак се присъедини към това всенародно въстание. В началото на май турските милиции, наречени "башибозук", избиха 8000 от деветхилядното население на града, като на 17 май 1876 г. избиха 3000 жени, деца и старци, събрани и укрили се в черквата на града.

Международна европейска анкетна комисия установи тези зверства, които бяха извършени в Батак и другите въстанали градове като Перущица, Копривщица, Котел, Клисура и други. Тази комисия беше председателствана от американския журналист-кореспондент на британски вестници Макгахан, който описа тези зверства в своята книга "Турските зверства в България".

Днес, обаче, има опити този геноцид да бъде отречен, да бъде заличен. Затова мен политическата коректност ме кара да стана и да кажа тук пред всички, че ще внеса писмена декларация, в която искам Парламентът да признае този геноцид над българите и да заклейми всеки един опит той да бъде отречен.

 
  
MPphoto
 
 

  László Surján (PPE-DE). (HU) (Euroopan parlamentin jäsen ei laittanut mikrofonia päälle puheenvuoronsa alussa, joten puheenvuoron alkuosa puuttuu pöytäkirjasta.)

...keskipalkka on alle 500 euroa kuussa ja vähimmäispalkka on alle 280 euroa. Alhainen palkkataso on sosialistisen suunnitelmatalouden peruja, ja se on erityinen valtiontuen muoto. Aiemmin valtio tarjosi palkkojen sijasta hyvin monia asioita ilmaiseksi tai erittäin halvalla, ja esimerkiksi terveydenhoito oli jopa turvattu perustuslaissa.

Vuoden 1990 jälkeen maksamattomista palkoista saatava voitto ei ole enää mennyt yhteisölle vaan työnantajille. Heillä ei ole velvollisuutta käyttää ylimääräistä voittoa yleishyödyllisesti. Palvelut ovat markkinahintaisia, mutta palkkataso ei ole muuttunut. Tilanteesta hyötyvät valtio, työnantajat ja maat, jotka ottavat vastaan matalia palkkoja kaihtavat työntekijät. Ongelma koskee meitäkin, sillä uusilla jäsenvaltioilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kuroa ero nopeasti umpeen – onnistua koheesiopolitiikassaan – mitä on vauhditettava entisestään.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies KRATSA-TSAGAROPOULOU

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papastamkos (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, komissio ilmoitti hiljattain sokerialan rakenneuudistusjärjestelmään tehtävistä parannuksista ja myönsi, että kilpailukyvyttömille tuottajille ei ole tarjottu houkuttelevia kannustimia alasta luopumiseksi.

Näin ollen on esitetty uusi ehdotus, jonka tarkoituksena on vähentää sokerintuotantoa Euroopan unionissa kohtuulliselle tasolle, kuten komissio toteaa. Muistuttaisin, että Euroopan parlamentti pyysi myöntämään tuottajille 50 prosenttia rakenneuudistustukea purettua kiintiötonnia kohti.

Samanaikaisesti komission pitäisi laatia erityisohjelma biopolttoaineiden käyttöasteen lisäämiseksi tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja sokerintuotannosta luopumiseksi ja tukemalla tehokkaasti Euroopan unionin energiakasvituotantoa.

Totean vielä lopuksi, että puuvillan markkinajärjestelyä koskevan yhteisöjen tuomioistuimen uuden päätöksen mukaisesti komission on arvioitava kattavasti uudistusehdotusten vaikutukset. On todettu, ettei se tehnyt niin sokerialan markkinajärjestelyn rakenneuudistuksen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marc Tarabella (PSE) .(FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, pahoittelen sitä, että komission jäsen Michel on pyytänyt lupaa jäädä virkavapaalle – joka hänelle myönnettiin – voidakseen asettua ehdokkaaksi Belgian senaatissa. Näin ollen hän ottaa osaa kansalliseen poliittiseen kampanjaan, vaikka hänen nimityksensä Euroopan komission jäseneksi olisi pitänyt asettaa hänet kaikkien poliittisten erimielisyyksien yläpuolelle. Tuomitsen siksi voimakkaasti hänen harkitsemattoman suhtautumisensa huomattavaan asemaansa Euroopan komission jäsenenä. Valitettavasti tämä kielteinen asenne on myös osoitus komission toimintatavasta.

Lisäksi Ranskan uusi siirtolaisuusasioista vastaava ministeri Brice Hortefeux totesi ranskalaisen toimittajan Jean-Pierre Elkabachin haastattelussa, joka lähetettiin Europe 1 -kanavalla klo 8.15 toukokuun 21. päivänä, ettei hän harjoittaisi maahanmuuttopolitiikkaansa – siteeraan häntä – "ellei se olisi yhdenmukaista EU:n politiikan kanssa" ja että hän tapaisi komission jäsenen Michelin ensi viikolla käsitelläkseen tätä aihetta. On selvää, että komission – ja etenkin komission jäsenen Michelin – tilanne on vähintäänkin epäselvä.

Olen vakaasti sitä mieltä, että komission pitäisi sallia komission jäsenten ehdokkuus ainoastaan Euroopan parlamentin vaaleissa tai heidän toimikautensa lopulla järjestettävissä vaaleissa tällaisten epäselvyyksien estämiseksi. Esitän lisäksi komissiolle samaa aihetta koskevan kirjallisen kysymyksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie Anne Isler Béguin (Verts/ALE).(FR) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron Afrikasta kiinnittääkseni huomionne siihen, että oli liian myöhäistä jättää käsiteltäväksi kiireellinen päätöslauselma.

Siksi haluan kiinnittää Euroopan parlamentin jäsenten huomion Malin ja Nigerin pohjoisosissa vallitsevaan tilanteeseen, joka kehittyy tuaregiväestön kannalta huonoon suuntaan. Voimme silti vielä estää vakavan selkkauksen ja sodan tällä alueella, jossa tilanne pahenee nykyisin hirvittävällä tavalla Algerin sopimuksista ja maaliskuussa Kidalissa järjestetystä foorumista huolimatta. Tuaregit laskivat aseensa 9. maaliskuuta, ja tänään Malin armeija miehittää vedenottopaikkoja ja määrättyjä kyliä samalla kun etelästä saapuu uusia joukkoja.

Arvoisa puhemies, mielestäni meidän on puututtava tilanteeseen ennen sodan puhkeamista tässä osassa Afrikkaa nyt kun tilanne on se, että algerialaista sovittelijaa ei ole. Siksi kehotan teitä esittämään komissiolle ja neuvoston puheenjohtajavaltiolle kiireellisen pyynnön troikan muodostamisesta Malin viranomaisten kanssa käytäviä neuvotteluja varten, jotta he voivat sopia palaamisesta neuvottelupöytään tuaregien edustajien kanssa keskustellakseen uudelleen Algerin sopimusten täytäntöönpanosta.

Nigerissä tuaregien tilanne ei ole sen parempi, koska uraanin louhintaa harjoittavat yritykset käyttävät heitä häikäilemättä hyväkseen, eivätkä tuaregit saa tästä toiminnasta mitään hyötyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marios Matsakis (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, viimeaikaisia järjettömia nationalistisia mielenosoituksia, jotka ovat enimmäkseen Turkin armeijan järjestämiä ja tukemia, on valitettavasti alettu levittää Turkista Kyproksen pohjoisosaan Turkin armeijan miehittämille alueille. Tällainen mielenosoitus järjestettiin viime lauantaina Turkin armeijan miehittämässä Kyproksen kaupungissa, Morfoussa. Äärinationalistiset järjestöt, kuten niin kutsutut "Harmaat sudet", kantoivat julisteita, joissa luki: "Emme ole kyproslaisia; olemme turkkilaisia", "Kypros on turkkilainen ja pysyy aina turkkilaisena" ja "Miten suuri siunaus onkaan olla turkkilainen".

Huomautettakoon, että tämä mielenosoitus järjestettiin sillä aikaa, kun Turkin armeija ja laivasto pitivät laittoman sotaharjoituksen Kyproksen pohjoisosassa. On selvää, että Turkin armeijan kenraalit yrittävät jälleen kerran pelotella ja uhkailla Kyproksen asukkaita – sekä turkkilais- että kreikkalaisperäisiä – edistääkseen poliittisia tavoitteitaan Turkissa. Varoitus, jonka parlamentin puhemies lähetti äskettäin armeijan johtajille Ankaraan, oli ajankohtainen ja asianmukainen. Edellä mainittujen tapahtumien perusteella kehotan puhemiestä lähettämään toisen viestin, jossa korostetaan, että Turkin armeijan kenraalien on tehtävä loppu uhkailua ja nationalistista vihaa lietsovasta toimintalinjastaan Kyproksen saarella.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE).(PL) Euroopan unioni antoi osoituksen yksimielisyydestä Samaran huippukokouksessa. Tämä on myönteistä ja enteilee hyvää tulevaisuuden kannalta, mutta herää kysymys, kuinka pitkäkestoiseksi tällainen toimintalinja osoittautuu lähivuosina.

Venäjällä on runsaat energiavarat. Eikö tämä saattaisi luoda olosuhteet sille, että Venäjä jakaa Euroopan unionin niin kutsuttuihin parempiin ja huonompiin kumppaneihin omien arviointiperusteidensa mukaisesti?

Onko muistimme niin lyhyt, että olemme jo unohtaneet Itämeren pohjaa pitkin vedettävän kaasuputkiston? On sääli, ettei Euroopan unioni ollut yksimielinen tässä asiassa, vaan yksittäisten jäsenvaltioiden liian merkittävät ja liian ristiriitaiset edut estivät yksimielisyyden saavuttamisen.

Aivan liian usein puhumme yhtenäisyydestä ja kompromisseista niin kuin meille sopii. Tämä ei tiedä hyvää Euroopan perustuslakisopimuksen tulevaisuudelle.

Tästä huolimatta meidän pitäisi iloita saavutuksistamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL).(PT) Arvoisa puhemies, haluan tässä yhteydessä osoittaa kunnioitusta Portugalin työläisten ja heidän ammattijärjestönsä CGTP-IN:n ponnistuksille: ne järjestävät Portugalissa yleislakon 30. toukokuuta. Portugalin työläiset vastustavat kasvavaa työttömyyttä, yhä epävarmempia ja joustavampia työpaikkoja ja niin kutsuttua joustoturvaa, palkkojen devalvointia sekä eriarvoisuuden ja köyhyyden jyrkkää kasvua. He puolustavat oikeudenmukaisia työpaikkoja, työehtosopimuksia, palkkojen nostamista ja vaurauden tasapuolista jakautumista.

Portugalin työläiset puolustavat voimakkaasti julkisia palveluja, terveydenhuoltoa, koulutusta, oikeudenmukaisuutta, sosiaaliturvaa ja näiden palvelujen julkista hallinnointia. Portugalin työläiset vastustavat käytäntöjä, joilla on tarkoitus purkaa teollisuuden infrastruktuuri, lopettaa julkiset investoinnit sekä asettaa suurten talous- ja rahoitusryhmittymien voittojen lisääminen maan taloudellisten tarpeiden edelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, minäkin haluan käyttää oman vaatimattoman puheenvuoroni tukeakseni kaikkia niitä Euroopan kansalaisia, jotka havaitessaan yleiseurooppalaista perussopimusta eli Euroopan unionista tehtyä sopimusta koskevan unelman heräävän henkiin haluaisivat, että sopimuksessa mainittaisiin historiallinen totuus Euroopan alkuperästä.

He haluaisivat, että siinä mainitaan sivilisaatiomme juurten olevan muinaisessa kreikkalais-roomalaisessa kulttuurissa ja kristillisissä arvoissa, joista on tullut uudelleen nimettyjä yleismaailmallisia arvoja.

Nämä historialliset todisteet eivät ole ristiriidassa uskonnollisen suvaitsevaisuuden tai liberaalien ajatusten kanssa, joita meillä kaikilla eurooppalaisilla on.

 
  
MPphoto
 
 

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). (HU) Viime viikkojen tapahtumat, EU:n ja Venäjän huippukokous, Venäjän hyökkäykset Viroa kohtaan ja voitonpäivästä 9. toukokuuta esitetyt eriävät tulkinnat ovat tuoneet päivänvaloon sen, että uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden väliset erot eivät ole pelkästään taloudellisia ja sosiaalisia vaan että myös näiden maiden kokemukset toisen maailmansodan jälkeisistä tapahtumista ovat erilaiset.

Suurimmalle osalle Länsi-Eurooppaa fasismia vastustaneiden liittoutuneiden voitto, myös Neuvostoliiton voitto, merkitsi yksiselitteisesti vapautusta, kun taas Keski-Euroopassa ja Baltian valtioissa natsismista vapautuminen johti pysyvään neuvostomiehitykseen ja diktatuuriin ja merkitsi joissakin tapauksissa laajamittaisten kostotoimien alkua.

Historian vääryydet eivät saa rasittaa EU:n ja Venäjän suhteita, mutta tätä varten Venäjän on muutettava ulkopolitiikkaansa, eikä se voi käyttäytyä hyökkäävästi Viroa ja muita EU:n jäsenvaltioita kohtaan. Uusien jäsenvaltioiden on puolestaan päästävä yli historian vääryyksistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN).(PL) Arvoisa puhemies, monikielisyyden periaate on yksi Euroopan unionin peruspilareista. Tämä merkitsee, että kaikki 23 virallista kieltä ovat samassa asemassa, toisin sanoen ne ovat tasavertaisia muihin kieliin nähden. Näin ollen kansalaisilla on myös oikeus saada tietoa Euroopan unionista omalla kielellään.

Toistaiseksi Euroopan komission tapa myöntää rahoitusta tiedotuspolitiikalle on ollut ristiriidassa edellä mainitun periaatteen kanssa. Yksi esimerkki tästä on Euronews-televisiokanava, jota tuetaan Euroopan unionin talousarviovaroista. Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat talousarvion rahoittamiseen, mutta lähetyksiä on vain kuudella virallisella kielellä.

Nähdäkseni monikielisyyteen pitäisi suhtautua päättäväisesti ja johdonmukaisesti, eikä mitään kieltä pitäisi syrjiä. Velvollisuutemme on vaalia Euroopan kansallisia kieliä, koska ne ilmentävät moniarvoisuuteen perustuvaa identiteettiämme, rikkauttamme ja kauneuttamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE).(RO) Electoratul român i-a acordat sâmbătă Preşedintelui României, domnul Traian Băsescu, o încredere covârşitoare, aproape 75% din opţiuni, cu 1 milion de voturi mai mult decât la alegerea sa din 2004. Alianţa politică nefirească, care a plănuit şi a dus la capăt suspendarea în Parlament a preşedintelui, se vede redusă la o susţinere populară de 25%, o cifră infimă pentru un bloc format din cinci partide. Politica acestei alianţe pro-demitere a fost una profund imorală şi antieuropeană, vechii comunişti au mers umăr la umăr cu noii liberali, stânga şi-a organizat mitingurile antiprezidenţiale împreună cu partidul de extremă dreapta România Mare, lucru de neconceput la nivelul familiilor politice europene din care acestea fac parte, şi anume Socialiştii Europeni şi Identitate, Tradiţie şi Suveranitate. Această confruntare a consumat multe energii, iar guvernul actual a sacrificat alegerile pentru Parlamentul European pentru a face loc acestui referendum. Rezultatul referendumului din România transmite însă un semnal foarte bun pentru Parlamentul European. Se ştie că Preşedintele Băsescu susţine planurile actualei preşedinţii germane a Uniunii Europene de revigorare a dezbaterii asupra viitorului Europei, afirmând-o în repetate rânduri, inclusiv în Parlamentul European. Am mare încredere că domnul Traian Băsescu, preşedintele Nicolas Sarkozy, cancelarul Angela Merkel şi ceilalţi şef de state, împreună cu Parlamentul European, vor găsi, în perioada imediat următoare, o formulă pentru un tratat de bază european, care să primească sprijinul cetăţenilor europeni.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer Pleite (GUE/NGL).(ES) Arvoisa puhemies, kehotan EU:n toimielimiä – komissiota, neuvostoa ja parlamenttia – tukemaan YK:n turvallisuusneuvoston uusinta päätöslauselmaa, jonka se on antanut Länsi-Saharan konfliktista.

Päätöslauselman 2 kohdassa turvallisuusneuvosto vaatii oikeudenmukaista, kestävää ja molemminpuolisesti hyväksyttävää poliittista ratkaisua, joka antaa Länsi-Saharan asukkaille itsemääräämisoikeuden.

Selkeästä päätöslauselmasta huolimatta Marokon kuningaskunnan pysyvä kanta on hatara. Marokko rikkoo järjestelmällisesti päätöslauselmaa ja kiistää Saharan asukkaiden itsemääräämisoikeuden.

Viime viikolla El Aaiúnissa on pidätetty kolme ihmisoikeusaktivistia, ja Marokon kuningaskunta pitää järjestelmällisesti pilkkanaan tätä perusoikeutta.

Mielestäni EU:n toimielimet eivät voi katsoa tilannetta läpi sormien. Nyt on puhe Marokosta, joka loukkaa suunnitelmallisesti kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia miehitetyillä alueilla, ja siksi toivon meidän kaikkien tukevan tätä päätöslauselmaa, etenkin sen 2 kohtaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Tunne Kelam (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, Venäjän viranomaiset yrittävät viedä huomattavalta venäläiseltä asianajajalta, Karina Moskalenkolta, hänen ammattinsa, toisin sanoen kieltää häntä toimimasta asianajajana.

Moskalenkoa arvostetaan yleisesti ihmisoikeuksien puolustamiselle omistautuneena asianajajana, joka on saattanut Strasbourgissa toimivan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi kymmeniä valituksia. Yli 20 niistä on ratkaistu oikeuksiaan puolustavien ja Venäjän hallitusta vastustavien Venäjän kansalaisten eduksi. Tämän rohkean naisen ammattitoiminnan kieltäminen on Venäjän hallitukselta todella outo tapa osoittaa hänelle kunnioitusta. Vetoan kaikkiin kollegoihin, että he puolustaisivat tämän venäläisen asianajajan oikeuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Petr Duchoň (PPE-DE).(CS) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kysymys ihmisten vapaasta liikkuvuudesta EU:ssa on mainittu viime aikoina yhä useammin. Tämä koskee erityisesti Tšekin tasavallan ja Itävallan välisiä rajanylityspaikkoja. Itävaltalaisaktivistit ovat ottaneet tavakseen järjestää sulkuja rajanylityspaikoille, ja jotkut Itävallan viranomaiset antavat tälle ainakin hiljaisen tukensa. Näillä toimilla on tarkoitus vastustaa Temelínin ydinvoimalaa Tšekin tasavallassa.

Liikenteen estäminen tämänkaltaisilla mielenosoituksilla on nähdäkseni vastoin EU:n lainsäädäntöä eikä ainakaan edistä hyviä naapuruussuhteita kyseisten jäsenvaltioiden välillä. Kunnioitan joidenkin Itävallan kansalaisten ydinvoiman vastaista kantaa, mutta heillä ei ole oikeutta ajaa asiaansa tavalla, joka rajoittaa toisten ihmisten vapautta. Jotkut itävaltalaispoliitikot ovat tietoisia siitä, että rajanylityspaikkojen sulkeminen ei ole hyväksyttävää, ja ovat sanoutuneet irti näistä toimista. Tämä ei kuitenkaan riitä. On välttämätöntä taata oikeus vapaaseen liikkuvuuteen. EU:n pitäisi mielestäni tukea ydinenergian kehittämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimír Maňka (PSE).(SK) Kollegani Bauer mainitsi tapauksen, joka koskee syytöksiä naisopiskelijan kimppuun käymisestä viime vuonna Slovakiassa.

Tutkinnan yhteydessä tehtiin erityistutkimuksia oikeusbiologian, kemian, genetiikan ja käsiala-analyysin eri aloilla ja lisäksi terveystarkastuksia. Tutkimukset osoittivat opiskelijan todistukset perättömiksi. Opiskelija oli siis syyllistynyt väärien tietojen antamiseen ja väärän valan tekemiseen. Tässä tilanteessa tutkijat jokaisessa demokratiassa nostaisivat syytteen väärien tietojen antamisesta ja väärästä valasta.

Unkarin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja totesi lehdistökonferenssissa, että Slovakian rikosoikeudenkäynnit perustuvat tekaistuihin syytteisiin ja piti sitä pöyristyttävänä. Hyvät kollegat, tällaisilla lausunnoilla ulkomaiset poliittiset päättäjät puuttuvat törkeästi riippumattomien lainvalvontaviranomaisten toimintaan lietsoakseen jännitystä. He ansaitsevat paheksuntamme. Tutkimukset ja rikosoikeudenkäynti hoidetaan lainmukaisesti, ja tapauksen ratkaisee riippumaton tuomioistuin.

 
  
MPphoto
 
 

  Gerard Batten (IND/DEM).(EN) Arvoisa puhemies, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset joutuvat pian kahden uuden ja täysin tarpeettoman säädöksen vaikutuspiiriin. Ensimmäinen on vaatimus vähintään 600 Englannin puntaa maksavasta kodin tietopaketista, jota ilman asunnonomistajat eivät voi myydä omaisuuttaan. Toinen on kotitalousjätteiden keräysvälin harventaminen yhdestä viikosta kahteen viikkoon. Molemmat säädökset ovat suoraa seurausta EU:n direktiiveistä. Kyseiset direktiivit koskevat energiatehokkuutta ja kaatopaikkoja. Viikoittaisesta kotitalousjätteiden keräämisestä säädettiin lailla vuonna 1875 koleran ja muiden tuhansia ihmishenkiä vaatineiden kulkutautien kitkemiseksi. Vain EU pystyi palauttamaan Yhdistyneen kuningaskunnan vuotta 1875 edeltävään tilaan ja vaatimaan samanaikaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia maksamaan itsensä kipeäksi tästä etuoikeudesta. Jälleen kaksi hyvää syytä – mikäli niitä tarvittaisiin – joiden takia Yhdistyneen kuningaskunnan pitäisi lähteä Euroopan unionista.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Minuutin puheenvuorot ovat päättyneet.

 

15. Terveyspalvelujen poistaminen sisämarkkinoilla tarjottavia palveluja koskevasta direktiivistä (keskustelu)
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Bernadette Vergnaud'n laatima sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietintö (A6-0173/2007) terveyspalvelujen poistamisesta sisämarkkinoilla tarjottavia palveluja koskevasta direktiivistä: vaikutus ja seuraukset (2006/2275(INI)).

 
  
MPphoto
 
 

  Bernadette Vergnaud (PSE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, terveyspalvelut ovat yksi Euroopan sosiaalisen mallin tukipylväistä. Siksi ne on poistettu palveludirektiivistä ja niitä on käsiteltävä erikseen EU:n terveysalan laajemman arvioinnin yhteydessä.

Komission kuuleminen ei voi rajoittua yksinomaan potilaiden liikkuvuuteen, vaan sen pitäisi antaa tilaisuus määritellä, mikä voisi olla Euroopan unionin asema ja lisäarvo, kun vaakalaudalla on paitsi terveydenhoidon yhtäläisen saatavuuden takaaminen kaikille kansalaisille myös terveyden korkeatasoinen suojelu jäsenvaltioiden valtuuksien ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

EU:n terveyspolitiikka ei voi rajoittua pelkästään potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuuteen eikä sen ainoana tavoitteena voi olla terveyspalvelujen sisämarkkinoiden perustaminen, sillä tämä johtaisi kaksoisjärjestelmään, josta hyötyisivät vain varakkaimmat potilaat ja jonka turvin terveydenhoitolaitokset pyrkisivät houkuttelemaan varakkaimpia potilaita. Lisäksi ammattilaisten tuloeroista johtuvat terveydenhuollon henkilöstörakenteen ongelmat heikentävät terveydenhoidon saatavuutta jäsenvaltioissa, joissa palvelujentarjoajat ansaitsevat huonommin, jolloin heillä on houkutus asettua asumaan ulkomaille. Potilailla on oltava oikeus saada terveydenhoitoa toisessa jäsenvaltiossa vapaan liikkuvuuden periaatteen mukaisesti, mutta terveydenhoitomatkailun edistäminen ei tule kyseeseen.

Vaikka terveyspalveluihin sovelletaan perustamissopimuksen määräyksiä, näitä palveluja ei voida pitää tavanomaisina kaupallisina palveluina, koska niille on annettu yleishyödyllinen tehtävä. Vapaa liikkuvuus sekä sairaalakapasiteetin hallintaan, terveydenhoidon kulujen valvontaan ja sosiaaliturvajärjestelmien rahoitustasapainoon liittyvät merkittävät kansalliset tavoitteet on saatava keskenään tasapainoon. Lisäksi jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa terveydenhuoltojärjestelmiensä organisoinnista, suunnittelusta ja rahoituksesta.

Kaikilla Euroopan kansalaisilla olisi heidän tulotasostaan ja asuinpaikastaan riippumatta oltava yhtäläiset mahdollisuudet kohtuuhintaiseen terveydenhoitoon universaalisuus-, laatu-, turvallisuus-, jatkuvuus- ja yhteisvastuullisuusperiaatteiden mukaisesti. Näin edistetään EU:n sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja varmistetaan samalla kansallisten terveydenhoitojärjestelmien taloudellinen elinkelpoisuus. Potilaiden liikkuvuus ei saa olla jäsenvaltioille tekosyy omien järjestelmiensä laiminlyöntiin.

Tuomioistuimen tuomioissa on asioiden saaman käänteen perusteella otettu käyttöön muutamia käsitteitä, joita on syytä selventää. Tämä koskee esimerkiksi sairaalahoidon ja sairaalan ulkopuolella annettavan hoidon erottamista toisistaan sekä kohtuullisen ajan käsitettä. Valitettavasti komissio on maininnut vain ohimennen terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuuden, vaikka tämä aihe edellyttää perinpohjaista tarkastelua. Henkilöstöpula EU:n terveyspalveluissa vain pahenee ajan myötä. Lisäksi väestö ikääntyy. Onko siis järkevää lykätä tämän asian käsittelyä yhtään tuonnemmaksi? Mielestäni ei ole.

EU:n on sitouduttava antamaan potilaille kattavaa tietoa, jotta he voivat tehdä täysin tosiasioihin perustuvia valintoja: kuka voi hoitaa heitä ja minkä käytäntöjen mukaisesti? Eurooppalaisten potilaiden vapaan liikkuvuuden alue toteutuu käytännössä vasta siitä hetkestä alkaen, kun kaikki nämä käytäntöihin ja perusteisiin liittyvät ongelmat on ratkaistu. Yhteistyötä silmällä pitäen EU voisi edistää asiantuntijakeskusten eurooppalaisen verkon perustamista tai tietojenvaihtoa parhaista hoitokäytännöistä eri maiden välillä.

On valitettavaa, että kuulemisessa sosiaalipalvelut kuvattiin suppeasti, sillä yhdentymisen myötä nämä palvelut ovat laajentuneet pelkän köyhimpien ihmisten tuki- ja avustustoiminnan ulkopuolelle. Lisäksi keinotekoinen jaottelu terveyspalveluihin ja yleisen edun mukaisiin sosiaalipalveluihin jättää huomiotta tarjottujen palvelujen realiteetit. Monissa tapauksissa sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut hoidetaan samalla tavoin. Tämä koskee erityisesti terveyspalveluita, joihin liittyy sosiaalitukea. Miten käy vanhainkodeissa ja vammaisten hoitolaitoksissa tarjottavan lääketieteellisen hoidon?

Päinvastoin kuin komission kuulemisessa annetaan ymmärtää, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioissa ei enää edellytetä parlamentin pitäytyvän oikeuskäytännön kodifiointiin eikä myöskään estetä sitä toimimasta täysivaltaisena lainsäädäntöelimenä. Koska tuomioistuimen tekemät päätökset liittyvät yksittäistapauksiin, ne eivät riitä terveyspolitiikan perustaksi. Päätöksenteossa on noudatettava demokraattista päätöksentekoprosessia.

Kun otetaan huomioon sisämarkkinoiden pääosaston terveydenhoidon alalla käynnistämät lukuisat rikkomisesta johtuvat menettelyt sekä käyttäjien ja kansalaisten mielestä epätyydyttävä oikeudellinen tilanne, meidän on johdonmukaisuuden vuoksi annettava terveyspalveluja koskeva direktiivi, jossa selvitetään perusteellisesti EU:n terveydenhuoltojärjestelmiin sovellettavat yhteiset arvot ja periaatteet, jotta kansalaisten luottamus EU:hun palautuu yhdellä heidän jokapäiväiseen elämäänsä liittyvällä alalla – terveydenhuollossa – sillä terveys on arvokkainta, mitä heillä on. Tässä mielessä EU:n lisäarvo voi olla ratkaiseva, ja se voi myös vauhdittaa Lissabonin strategiaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin mielissäni siitä, että minulla on tilaisuus keskustella tästä asiasta kanssanne jälleen. Olemme keskustelleet siitä useaan otteeseen myös valiokunnassa.

Käsittelemme tänään todellista tilannetta. Toisaalta Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tehnyt useita tätä alaa koskevia päätöksiä ja alalle on muodostettu oikeuskäytäntö, ja toisaaalta Euroopan parlamentti on tehnyt päätöksen terveyspalvelujen jättämisestä palveludirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle, minkä komissio on hyväksynyt ja mihin se on suostunut.

Keskustelun aikana antamansa lupauksen mukaisesti ja terveyspalvelujen palveludirektiivistä poistamisen jälkeen komissio käynnisti määrättyä terveydenhuollon erityisalaa koskevat EU:n laajuiset toimet. Siksi teimme aloitteen alustavasta tausta-asiakirjasta, julkisen kuulemisen käynnistämisestä ja asiaa koskevan erityisehdotuksen laatimisesta jatkossa.

Julkinen kuuleminen on päättynyt ja olemme jo saaneet sen tulokset. Olemme jo käyneet kahdet ministeritason neuvottelut tästä kysymyksestä, ja tämänpäiväisestä keskustelustanne saamme kokonaisvaltaisemman kuvan paitsi laitosten myös Euroopan kansalaisten asemasta, minkä jälkeen olemme valmiit seuraavaan vaiheeseen, eli ehdotuksen laatimiseen. Voin vakuuttaa teille, että tämänpäiväisellä keskustelulla ja tietenkin mietinnöllä on huomattava osuus siihen, miten etenemme tässä asiassa. Siksi kiitän esittelijää hyvin perusteellisesta ja kattavasta mietinnöstä ja kiitän myös muita valiokuntia siihen osallistumisesta.

Käynnissä on parhaillaan prosessi, jonka avulla voimme palauttaa toimintalinjojen määräämisen jälleen päätöksentekijöiden tehtäväksi – ne, joilla on valtuudet päättää ja ehdottaa toimintalinjoja, tekevät sen tällä merkittävällä alalla.

Kuten totesin, saimme kuulemismenettelyn päätökseen. Saimme yli 300 kannanottoa jäsenvaltioilta, alueviranomaisilta sekä potilaita, ammattilaisia ja terveyspalvelujen tarjoajia edustavilta järjestöiltä – jopa sairaaloilta ja yksityishenkilöiltä. Vaikka näkemykset vaihtelivatkin kunkin kannanoton taustatekijöiden mukaan, niissä oli tästä huolimatta yksi yhteinen näkökulma: EU:n toimilla on tässä suhteessa lisäarvoa. Keskustelu on laajenunut liikkuvuudesta monille muille aloille, ja siinä käsitellään esimerkiksi potilaille tiedottamista, potilaiden oikeuksia, terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuutta, avustavan hoitohenkilöstön yhteistyötä, huippututkimuskeskuksia, parhaiden käytäntöjen vaihtoa kaikilla sellaisilla aloilla, jotka voivat edistää potilaiden eli kansalaisten – joita asia ensisijaisesti koskee – kannalta tehokasta rajatylittävää terveydenhoitoa rasittamatta kuitenkaan tarpeettomasti jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiä.

Kaikki nämä kannanotot ja tämänpäiväinen mietintönne ovat erittäin tärkeitä arviointiperusteita seuraavaa vaihettamme varten, joka on asiaa koskeva ehdotus.

Myönnämme, että terveyspalvelut ovat erityisala – ne eroavat muista Euroopan unionin palveluista – ja siksi haasteena onkin valintojen tekeminen sisämarkkinoiden ja sosiaalisten arvojen välillä ja sellaisen järjestelmän perustaminen, jolla voidaan toisaalta sekä toteuttaa vapaan liikkuvuuden edut että toisaalta ottaa huomioon terveyttä koskevat tavoitteet ja sosiaaliset arvot, aivan kuten terveysministerit neuvoston epävirallisessa kokouksessa Aachenissa hiljattain totesivat.

Mielestäni parlamentin mietinnössä otetaan kattavasti huomioon monien sidosryhmien ja ministerien nimeämät ongelmat. Tässä korostuu tarve toteuttaa EU:n laajuisia toimia.

Aluksi totesin käytettävissämme olevasta säädöksestä, että viime vuonna terveyspalvelut poistettiin palveludirektiivin soveltamisalasta Euroopan parlamentin pyynnöstä, ja komissiota kehotettiin esittämään terveyspalveluja koskevia ehdotuksia. Komissio suostui tähän menettelyyn, ja siksi se ei aio avata uudelleen keskustelua näiden palvelujen palauttamisesta palveludirektiiviin. Sitä vastoin viimeistelemme parhaillaan juuri näitä erityiskysymyksiä koskevaa ehdotusta. Tähän kokonaisuuteen kuuluu useita toimenpiteitä, mutta ensimmäinen niistä sisältää mietinnön vaatimusten mukaisesti tätä alaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia. Täydennämme niitä useilla muilla toimilla.

Kuten siis totesin, yhteinen päätavoitteemme on Euroopan kansalaisten – siis eurooppalaisten potilaiden – etu, jolloin toissijaisuusperiaate otetaan aina huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Harald Ettl (PSE), työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kaikki Euroopan kansalaiset panevat paljon painoa korkealaatuisille terveyspalveluille, ja terveydestä tulee yhä tärkeämpää väestön ikääntyessä kaikkialla Euroopassa. Terveyspalveluilla on samat tavoitteet kuin muillakin yleisen edun mukaisilla sosiaalipalveluilla, ja ne perustuvat yhteisvastuuperiaatteeseen, perusarvoihin ja tasaveroiseen saatavuuteen. Samalla myös tasa-arvoisesta kohtelusta, yleiskattavuudesta ja yhteisvastuullisuudesta on edelleen pidettävä kiinni.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on jälleen kerran vahvistanut, että peruste terveyspalvelujen poistamiselle palveludirektiivin soveltamisalasta oli halu määrittää terveyspalvelut Euroopan unionin yleisen edun piiriin kuuluviksi ja että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan täysistunnon äänestystuloksen tarkistaminen on välttämätöntä, ellei vireillä olevasta menettelystä haluta antaa väärää signaalia. Nämä palvelut pitäisi tunnustaa tulevassa EU:n lainsäädännössä, eikä niiden pitäisi kuulua vapaan kilpailun piiriin.

Tarvitaan oikeudellinen kehys, siis ehdotus, joka voitaisiin laatia esimerkiksi terveyspalveluja koskevan alakohtaisen direktiivin muotoon ja josta kuultaisiin työmarkkinaosapuolia ja päättäjiä. Siinä edellytettäisiin myös selkeitä sääntöjä potilaan hoitoon liittyvästä vahinkovastuusta.

Kulujen korvaamisen on oltava avointa ja ymmärrettävää, ja palveluntarjoajien on sijoittautumispaikassaan noudatettava yhdenmukaisia sosiaali-, työoikeus- ja laatunormeja. Terveyspalvelut eivät ole mitä tahansa palveluja, ja ne on hoidettava huolella, koska viime kädessä niissä on kyse sinunkin terveydestäsi.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ONESTA

 
  
MPphoto
 
 

  Jules Maaten (ALDE), ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Arvoisa puhemies, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta haluan vuorostani esittää omat huomautukseni tähän keskusteluun. On selvää, että terveyspalvelut ovat oleellinen osa Euroopan sosiaalista infrastruktuuria. Korkealaatuisen terveydenhuollon tarjoaminen kaikkien kansalaisten saataville heidän henkilökohtaisista olosuhteistaan riippumatta on EU:lle erityisen tyypillinen käytäntö, joka erottaa sen muista alueista.

Johtava periaatteemme koko tässä keskustelussa on näin ollen se, että viime kädessä korkealaatuisen hoidon on oltava potilaiden saatavilla, ja ihannetapauksessa vieläpä niin lähellä kotia kuin mahdollista, sillä tämä tuntuu olevan useimpien potilaiden tarve. Joissakin tilanteissa tämä on luonnollisesti kuitenkin mahdotonta: sen saattavat estää jonotusajat tai sellaiset harvinaiset taudit, joiden hoito on mahdollista vain EU:n tasolla.

Vaikka terveydenhoito on ennen kaikkea jäsenvaltioiden vastuulla, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on iloinen siitä, että komissio on tehnyt aloitteen kuulemismenettelyn käynnistämisestä selvittääkseen Euroopan unionin kannalta parhaan toimintasuunnitelman.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlotte Cederschiöld, PPE-DE-ryhmän puolesta.(SV) Tässä tapauksessa emme käsittele palveludirektiiviä, vaikka kuka tahansa keskustelua kuunteleva voisi niin luulla. Tosiasiassa käsittelemme sitä, miten ratkaista ne ongelmat, jotka johtuvat siitä, että terveyspalvelut eivät kuulu palveludirektiivin soveltamisalaan. Erityisesti käsittelemme sitä, miten potilaat ja palveluntarjoajat pystyvät tästä huolimatta säilyttämään rajatylittävät oikeutensa. Nykyiset oikeudet pohjautuvat perustamissopimuksiin ja lukuisiin oikeustapauksiin, eikä näitä oikeuksia pidä vaarantaa sekundaarilainsäädännöllä ainakaan tiedottamatta ihmisille siitä, mitä tapahtuu. Ei ole niinkään kyse uusien palvelujen tai oikeuksien käyttöön ottamisesta kuin oikeusvaltion periaatteiden ja nykyisten oikeuksien puolustamisesta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen mukaan ennakkoilmoitus on tavanomainen rajoittamiskeino. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenet eivät halua lisätä ennakkoilmoituksen käyttöä. Mielestämme ne muutamat tapaukset, jotka tuomioistuin on hyväksynyt ihmisten ja palveluiden vapaan liikkuvuuden pääsäännön laillisiksi esteiksi, ovat riittäviä.

Pitkälle kehitetty terveydenhoito edellyttää usein suunnittelua, kiinteitä rakenteita ja varmaa rahoitusta. Tällä alalla jäsenvaltiot tarvitsevat todennäköisesti vielä jonkin verran omaa liikkumavaraa.

Kuten monet puhujat ovat jo huomauttaneet, jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja. Komission pitäisi valita sopivat välineet tämän laajan kokonaisuuden eri osien hoitamista varten ja keskittyä yksittäisen eurooppalaisen liikkuvuutta, vapautta ja turvallisuutta edistäviin ratkaisuihin. Meidän on suojeltava ihmisiä, ei kansallista byrokratiaa. Emme vastusta EU:n sisällä tapahtuvaa erikoistumista, jonka ansiosta potilaat saavat korkeatasoisempaa hoitoa. EU:n kansalaisina meidän on hyväksyttävä rajatylittäviä ratkaisuja. Olemme oikeutettuja niihin sekä potilaina että palveluntarjoajina. Näitä ratkaisuja on ja niitä pitää käyttää, vaikka terveydenhoito ei kulukaan palveludirektiiviin. Komissiolla on vastuu ratkaisuehdotuksista. Kehotan komissiota kodifioimaan oikeuskäytännön, korostamaan jäsenvaltioiden vastuuta hoidon sisällöstä ja estämään kansalaisten oikeuksien heikentämisen nykyisestä. Parlamentin ja komission on tuettava toisiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Evelyne Gebhardt, PSE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Euroopan parlamentin jäsenet toimivat harkitusti poistaessaan terveyspalvelut palveludirektiivistä, sillä ne ovat erityispalveluja, joilta vaaditaan määrättyä laatua. Se tarkoittaa korkeatasoista terveydenhuoltoa, joka on lisäksi järjestetty siten, että nämä terveyspalvelut ovat todella jokaisen saatavilla heidän asuinpaikastaan tai varallisuudestaan riippumatta.

Tämä on velvollisuuksiemme ydin, ja kuten totesimme, tästä johtuen terveyspalvelut eivät ole kaupallisia palveluja, eikä niihin näin ollen pidä soveltaa palveludirektiiviä. Niinpä hämmästyksemme oli sitäkin suurempi, kun valiokunnan liberaali- ja konservatiivijäsenet olivat mukana tekemässä päätöstä, jonka mukaan terveyspalvelut pitäisi sisällyttää uudestaan palveludirektiiviin. Tämä on täysin väärin, ja minun on pyydettävä teitä harkitsemaan tätä perusteellisesti uudelleen ja perumaan tämä päätös, sillä kuten komission jäsen Kyprianou aivan oikein totesi, meidän on nyt löydettävä kunnollinen ratkaisu terveyspalveluihin liittyviin ongelmiin ja otettava tässä yhteydessä huomioon kaikki sääntelyä edellyttävät palvelut. Tällainen on edessämme oleva tehtävä, joten katsokaamme mieluummin eteen- kuin taaksepäin, jotta mahdollistaisimme todella korkealaatuisten terveyspalvelujen tarjoamisen.

Kehotan konservatiiveja ja liberaaleja varmistamaan, että 71 kohta poistetaan jälleen kerran tästä päätöslauselmasta, joka on kaikilta muilta osin erittäin hyvä.

Haluan kiittää jäsen Vergnaud'ta hänen mietinnöstään, sillä sen sisältämät laajat yleislinjat tekevät siitä myönteisen ja ennakoivan asiakirjan, jossa osoitetaan yksi tapa hoitaa näitä asioita, ja olen hyvin iloinen siitä, että komissio – komission jäsenen Kyprianoun välityksellä – ja ministerineuvoston ministerit ovat ilmaisseet vilpittömän halunsa edetä tähän suuntaan. Menkäämme siis eteenpäin ja käsitelkäämme näitä asioita erityisessä alakohtaisessa direktiivissä saattaen samalla päätökseen hyvä työ kansalaisten puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Toine Manders, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä hänen alustuspuheenvuorostaan ja jäsen Vergnaud'ta hänen hyvästä yhteistyöstään.

Koska olen useaan otteeseen kuullut sanottavan, ettei terveyspalvelujen pidä kuulua palveludirektiivin soveltamisalaan, ihmettelen, mitä tämä kaikki merkitsee. Kyseisen artiklan sisältävä ehdotus on saatu aikaan kompromisseilla, ja näin ollen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän, Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän sekä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän edellyttämään yhteiseen ehtoon on kiinnitetty asianmukaista huomiota: nämä ryhmät haluavat siis sisällyttää terveyspalvelut palveludirektiiviin erityissäännöksen muodossa.

Koska tämä on ymmärtääkseni aiheuttanut melkoista hämmennystä, olen jättänyt käsiteltäväksi korvaavan tarkistuksen, jossa otetaan huomioon se, mitä komission jäsen mainitsi hetki sitten. Palveluiden vapaa liikkuvuus, potilaan oikeuksien kunnioittaminen, terveydenhuollon ammattien harjoittamisen vapaus EU:ssa ja sijoittautumisvapaus on joka tapauksessa saatava keskenään tasapainoon.

Tästä on kyse uudessa tarkistuksessa, ja toivon, että PSE-ryhmä ja PPE-DE-ryhmä hyväksyvät tämän, että voimme yhdessä hyväksyä tarkistuksen ja että saamme lopulta aikaan uuden ehdotuksen, jossa taataan tasa-arvoinen kohtelu ja yhteisvastuullisuus kaikille eurooppalaisille – tarkoitan kaikkia eurooppalaisia ja kaikkia eurooppalaisia potilaita.

Meidän on estettävä suunnitelmat, joiden mukaan sairaanhoitopalveluja pidetään vain yleishyödyllisinä palveluina, jolloin ne jätettäisiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Sen seurauksena kukin jäsenvaltio perustaisi jälleen oman järjestelmänsä, rajat suljettaisiin, vapautta ei olisi, potilaiden oikeuksia ei tunnustettaisi ja rikkaat lentäisivät suihkukoneella Pekingiin saamaan parasta hoitoa, mitä rahalla saa, sen sijaan että hakeutuisivat hoitoon Euroopassa.

Jos EU asettaa tämän tavoitteekseen, olemme mielestäni vaarassa palata takaisin 1600-luvulle, joka saattoi olla kukoistuskausi, mutta joka ei mielestäni vastaa EU:n tavoitteita.

Siksi toivon, että liberaalien ryhmän esittämä tarkistus 71 artiklan korvaamiseksi saa laajan kannatuksen, jotta terveyspalveluista voidaan laatia oma direktiivi ja jotta kaikkia kompromissitarkistuksia voidaan tukea, kuten me joka tapauksessa teemme, koska kokonaisuus on erinomainen. Toivon, että onnistumme saavuttamaan sen, mitä olemme lähteneet tavoittelemaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Pierre Jonckheer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä on antanut tukensa jäsen Vergnaud'n mietinnölle, ja haluan myös kiittää häntä myötämielisyydestä.

Joudun tosin myöntämään, että pidin enemmän hänen ensimmäisestä mietinnöstään, jossa oli alle 30 kohtaa. Kehotan komission jäsentä ja kollegojamme lukemaan perusteluosan, jota ei ole muutettu ja joka on mielestäni paljon selkeämpi kuin nykyiset 72 kohtaa.

Ryhmäni on jättänyt uudelleen käsiteltäväksi muutamia tarkistuksia, joilla toisten mielestä varmistetaan terveyspalvelujen poistaminen palveludirektiivistä ja toisten mielestä tuetaan selvästi vaatimusta erityislainsäädännöstä samalla kun niissä korostetaan sitä, että muutamia asetuksia on jo annettu, etenkin asetus (EY) N:o 883/2004, johon liikkuvuus ja joidenkin terveyspalvelujen korvaaminen perustuvat.

Luullakseni tämä keskustelu osoittaa meille selvästi, että tässä asiassa, kuten muissakin asioissa, ongelmana on se hyöty, jota sekä kansalliset hallitukset että kunkin maan terveydenhuoltojärjestelmän toimijat saavat toisaalta terveydenhuollon organisaation ja rahoituksen yleisestä valvonnasta ja toisaalta estämällä pelkästään yhteisön tuomioistuimen tuomioihin perustuvat epäedulliset suuntaviivat. Ajattelen erityisesti sitä, mitä tarkoitetaan "terveydenhoitomatkailun edistämisellä Euroopan unionissa". Minä ja monet toimijat olemme vakaasti sitä mieltä, että tämä on epäsuotuisaa kehitystä.

Toisaalta olen sitä mieltä, että meidän on painotettava hyvin selvästi, että kullakin jäsenvaltiolla on vastuu korkealaatuisen terveydenhuollon saatavuuden takaamisesta omille kansalaisilleen ja kaikille sen alueella asuville – tässäkin kohdassa kiinnittäisin huomionne omien tarkistustemme ohella Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston esittämiin tarkistuksiin. Mielestäni ei ole hyvä joutua matkustamaan 300, 500 tai 2 000 kilometriä saadakseen esimerkiksi asianmukaista hammashoitoa, kuten nykyisin joutuu tekemään. En todellakaan usko tämän olevan paras ratkaisu.

Lopullisessa äänestyksessä noudatamme siis tätä varausta lukuisista tarkistuksista toimitettavia äänestyksiä silmällä pitäen.

 
  
MPphoto
 
 

  Søren Bo Søndergaard, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(DA) Arvoisa puhemies, meillä on selvä kanta terveydenhuoltoon. Mielestämme jokaisen perusoikeuksiin kuuluu yhtäläinen mahdollisuus saada korkealaatuista paikallista terveydenhoitoa. Näin ollen toteamme myös, että kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa jokaisen hallituksen vastuulla on varmistaa, että sen kansalaiset saavat asianmukaista terveydenhoitoa. Selvä näkemyksemme on myös se, että ne hallitukset, jotka eivät halua tai kykene takaamaan kansalaisilleen asianmukaista terveydenhuoltoa, eivät ansaitse kansalaisten tukea.

Siksi vastustamme myös parlamentin tänään käsittelemää mietintöä, jossa vastuu siirrettäisiin yksittäisiltä hallituksilta markkinavoimille. Ei varmastikaan ole sattumaa, että mietinnössä kehotetaan lopuksi komissiota palauttamaan terveyspalvelut palveludirektiiviin.

Emme vastusta rajatylittävää yhteistyötä terveydenhuollon alalla. Kannatamme tiiviin yhteistyön vakiinnuttamista raja-alueilla, jotta varmistetaan joustava pääsy paikallisiin aluesairaaloihin. Kannatamme myös EU:n laajuista terveydenhoitoalan yhteistyötä harvinaisten sairauksien hoidossa. Vastustamme kuitenkin sellaista kehitystä, että potilaita kuljetettaisiin eri puolille EU:ta sen mukaan, missä hoito olisi taloudellisesti kannattavinta sille, joka maksaa kustannukset. Olemme aivan liian pitkään hyväksyneet sikojen kohtelun tällä tavalla. Emme saa ryhtyä soveltamaan tätä ihmispotilaisiin. Kehotankin siis ryhmäni puolesta kollegojani äänestämään nykyistä ehdotusta vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jens-Peter Bonde, IND/DEM-ryhmän puolesta.(DA) Arvoisa puhemies, terveys on Yhdistyneiden Kansakuntien tunnustama ihmisoikeus. Oikeus korkeatasoiseen terveydenhuoltoon taataan perustamissopimuksessa kaikkien EU:n politiikan alojen yhteydessä. Sen sijaan, että epäterveellisiltä tuotteilta poistettaisiin tuet, sisämarkkinoiden kannattajat haluavat nyt muuttaa terveyden kauppatavaraksi, jota voidaan myydä vapaasti markkinaehdoin. Näin taattaisiin laajempi terveyspalveluvalikoima niille, joilla on siihen varaa, mutta supistettaisiin niiden valikoimaa, joilla ei ole varaa maksaa markkinahintaa. Edullisia palveluja tarjottaisiin varakkaille, jotka matkustavat köyhiin maihin terveystarkastuksiin. Vastaavasti useimpien köyhissä maissa asuvien ja monien rikkaissa maissa asuvien olisi vaikeampi maksaa terveyspalveluista. Palveludirektiivi toisi mukanaan terveydenhuoltoalan palkkakilpailun. Ulkomaisilla yhtiöillä olisi sijoittautumisvapaus ja vapaus tarjota kaikenlaisia terveyspalveluja. Tanskalaiset veronmaksajat joutuisivat maksamaan samat tuet kaikille palveluntarjoajille laadusta ja palkkatasosta riippumatta. Saman tien voisimme lähettää tanskalaisen sopimusmallin demokraattisesti hyväksyttyine sopimuksineen työmuseoon. Ihmiset saattaisivat käydä äänestämässä, mutta emme voisi enää äänestää yleisen terveydenhuollon puolesta. Sen sijaan meidän pitäisi antaa jäsenvaltioiden itse määritellä haluamansa yksityisen ja julkisen tarjonnan tasapaino terveydenhuoltojärjestelmissään ja meidän pitäisi noudattaa Tanskan mallia, jossa yleinen oikeus sosiaali- ja terveydenhuoltoon taataan verovaroin, sekä työmarkkinasopimusmalliamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Irena Belohorská (NI).(SK) Mietinnössään esittelijä käsittelee useita hyvin vakavia ongelmia, joita Euroopan unionilla on ratkaistavanaan, kuten sairaanhoitopalvelujen korvauskäytäntöä, potilaiden tai terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuutta ja virhevastuuta.

Korostan, että potilasta ei missään nimessä saa pitää matkailijana tai terveydenhoitoalan kauppa-asiakkaana. Potilaat hakevat terveydenhoitoa ulkomailta, koska heidän kotimaassaan ei tarjota määrättyjä palveluja tai koska odotusaika on tavattoman pitkä. Riski sairaanhoitopalvelujen muuttumisesta terveydenhoitomatkailukohteeksi on vähäinen. Potilaat haluavat mieluummin saada hoitoa tutussa ympäristössä, lähellä sukulaisiaan ja siellä, missä he ymmärtävät kieltä. Tilastojen mukaan potilaiden liikkuvuuden osuus terveydenhoitopalveluista on noin yksi prosentti. Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta annettujen takeiden vuoksi tämä osuus kuitenkin varmasti kasvaa tulevaisuudessa. Henkilöiden vapaa liikkuvuus ei toteudu ilman terveydenhoitopalvelujen saatavuutta. Siksi on meidän tehtävämme varmistaa niiden saatavuus ilman hankalia neuvotteluja vakuutusyhtiöiden kanssa. Tällä ratkaisulla turvattaisiin myös johdonmukaisesti kansalaisten yhtäläiset oikeudet koko Euroopan unionin alueella.

Mietinnässä ei ole mainittu jäsenvaltioiden välisiä eroja, jotka koskevat yksilöllisiä eloonjäämismahdollisuuksia. Miksi rintasyöpään sairastuneilla slovakialaisnaisilla on 30 prosenttia pienemmät toipumismahdollisuudet kuin ruotsalaisnaisilla? Miksi peräsuolisyöpää sairastavilla puolalaispotilailla on 30 prosenttia huonompi eloonjäämismahdollisuus kuin ranskalaispotilailla?

Monille ihmisille potilaiden liikkuvuus, jonka osuus on siis vaivaiset yksi prosentti, vaikuttaa olevan päällimmäinen ongelma. Ketään ei kuitenkaan kiinnosta se, että suuri joukko lääkäreitä ja sairaanhoitajia on lähtenyt 12 uudesta jäsenvaltiosta. Miksi kiinnitämme niin suurta huomiota potilaiden liikkuvuuden ongelmaan ja jätämme silti huomiotta lääkäreiden liikkuvuuden?

Kehotan komissiota laatimaan ehdotuksen uudeksi strategiaksi, jossa esitetään tämän ongelman ratkaisuksi tulevaisuudessa sähköistä terveydenhuoltoa, jäsenvaltioiden välisten erojen tasoittamista ja rakennerahastovarojen käyttämistä terveydenhuoltoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Marianne Thyssen (PPE-DE).(NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, käsittelemämme valiokunta-aloitteisen mietinnön otsikossa mainitaan hyvä syy mietinnön laatimiseen: terveyspalvelujen poistaminen palveludirektiivin soveltamisalasta. Muistutan teille, että poistaminen johtuu parlamentin laajan enemmistön päätöksestä, jolle sekä komissio että neuvosto antoivat yksimielisen tukensa.

Nähdäkseni tämä oli oikeudenmukainen päätös ensinnäkin siksi, että terveyspalveluja ei voida hoitaa samalla tavalla kuin tavanomaisia kaupallisia palveluja, toiseksi siksi, että potilas ei ole kuluttaja ja kolmanneksi siksi, että jäsenvaltioilla on päävaltuudet ja -vastuu alueensa terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta. Näin ollen luotan siihen, että pystymme keskiviikkona antamaan tällä alalla johdonmukaisen päätöslauselman.

Samanaikaisesti terveyspalvelut ovat tietenkin edelleen perustamissopimuksessa tarkoitettuja palveluja, ja näin ollen niitä koskevat perustamissopimuksessa määrätyt oikeudet ja vapaudet. Samoin kuin aikanaan palveludirektiivin yhteydessä, kieltäydymme jättämästä kaikkea tuomioistuimen ratkaistavaksi, ja jälleen kerran meidän on sovitettava yhteen useita tavoitteita. Sisämarkkinoiden tulisi toimia mahdollisimman tehokkaasti samalla kun jätetään tilaa kaikin puolin oikeutetulle terveydenhuoltopolitiikalle. Tässä yhteydessä on otettava huomioon tasapainon ja oikeusvarmuuden taju.

Sekä liikkuvuutta hyödyntävien potilaiden että palveluntarjoajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan oikeuskäytännön kodifiointi on varmasti tarpeen, mutta se ei riitä. Haasteena on edelleen lisäarvon tuottaminen ihmisille ja hoidon laadun alalla sekä jäsenvaltioiden pelivaran varmistaminen, jolloin ne voivat aiempaan tapaan ottaa vastuun tekemistään välttämättömistä valinnoista.

Emme ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen EU:n lainsäädännön täsmällisestä soveltamisalasta ja siinä käytettävistä säädöksistä, mutta olen vakuuttunut siitä, että tämä mietintö, komission järjestämä tutkimus ja myös potilaiden liikkuvuutta koskeva aiempi päätöslauselma ovat päteviä välineitä tämän alan politiikan kehittämiseen, ja odotamme komission jäsenen esittävän tästä aiheesta aloitteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Goebbels (PSE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, arvostetun kollegani Vergnaud'n alkuperäisen mietinnön pitäisi teoriassa saada kaikkien parlamentin jäsenten tuki.

Tavoite, jonka mukaan kaikilla – kaikilla eurooppalaisilla – olisi oikeus riittävään terveydenhuoltoon heidän liikkuessaan Euroopassa henkilökohtaisista tai ammatillisista syistä, yksinkertaisesti kuuluu vapaan liikkuvuuden piiriin.

Potilaiden oikeus liikkuvuuteen voidaan kuitenkin taata vain, jos EU:n jäsenvaltiot säilyttävät valtuudet näiden terveyspalvelujen sääntelyyn voidakseen valvoa niiden rahoitusta, sillä vaikka terveydellä ei olekaan hintaa, sillä on kustannuksensa, jotka vain lisääntyvät. Näistä kustannuksista tulee yhä huomattavammat, ja vaarana on, että kaikki jäsenvaltiot eivät enää selviä yleisen sosiaaliturvan ja yleisten terveyspalvelujen rahoituksesta.

Määrätyillä parlamentin poliittisilla vaikuttajilla on liian yksinkertainen ratkaisu tähän kaikille terveysministereille yhteiseen konkreettiseen huolenaiheeseen: jätetään markkinat rauhaan ja annetaan sosiaaliturvan rahoitus yksityisten vakuutusyhtiöiden tehtäväksi.

Pelkään pahoin, että komission jäsen Kyprianou kannattaa näitä jokseenkin ääriliberalistisia näkemyksiä. Hän totesi Figarolle, että EU:n terveyspalvelujen välinen kilpailu on väistämätöntä, ja Financial Timesille, että ihmiset voivat ostaa palveluja muualta.

Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä ei kannata tätä näkemystä. Se puolustaa yleistä oikeutta terveydenhuoltoon kaikkialla EU:ssa, mutta vastustaa sellaisia markkinoita, jotka antavat varakkaimmille ihmisille mahdollisuuden parhaaseen mahdolliseen hoitoon, kun taas köyhimmillä ja vähiten liikkuvilla ihmisillä on oikeus vain vähimmäistason hoitoon.

Niiden, joiden mielestä markkinat ovat ainoa keino taata korkeatasoinen yleinen terveydenhuolto, olisi pohdittava Yhdysvaltojen tilannetta. Tuon valtavan maan terveydenhoitokustannukset ovat maailman korkeimmat, eli noin 15 prosenttia BKT:sta, tai käytännössä kaksinkertaiset EU:n keskiarvoon nähden. Silti tuon erittäin kalliin järjestelmän ulkopuolelle jää yhä suurempi määrä Yhdysvaltojen kansalaisia: vuonna 2006 46,6 miljoonalla amerikkalaisella ei ollut sairausvakuutusta. Euroopan ei todellakaan pidä seurata tätä esimerkkiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Antonyia Parvanova (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää jäsen Vergnaud'ta suurenmoisesta yhteistyöstä, jota meillä oli ilo tehdä valmistellessamme tätä mietintöä. Euroopan parlamentti antoi hiljattain rajatylittävää terveydenhoitoa koskevan päätöslauselman, ja tänään keskustelemme toisesta päätöslauselmasta. Syynä tähän on se, että kun terveydenhoidon ja terveyspalvelujen saatavuudesta tulee EU:lle ongelma, terveyspalvelujen poistaminen palveludirektiivistä velvoittaa meidät kiireesti varmistamaan, että tulevan lainsäädännön nojalla ihmisillä on mahdollisuus valtioiden rajat ylittävään terveydenhoitoon.

Yhteisön tuomioistuimen päätöksessä hyväksyttiin selvästi sisämarkkinaperiaatteiden ja -vapauksien soveltaminen potilaiden hakiessa hoitoa ulkomailta. Meidän on taattava terveyspalvelujen yhtenäinen turvallisuus- ja laatutaso sekä potilaiden ja kansalaisten oikeuksien toteuttaminen käytännössä koko EU:ssa. Potilaiden oikeuksien pitäisi tulevaisuudessa kuulua yhteisön terveyslainsäädäntöön. Meidän olisi tunnustettava rajatylittävän liikkuvuuden kaksi puolta ja varmistettava, että potilaita ja terveydenhoitoalan ammattilaisia koskevat kohtuuttomat viivytykset poistetaan. Potilailla pitäisi olla mahdollisuus terveyttään edistäviin innovatiivisiin hoitoihin ja teknologioihin. Meidän olisi ohjattava prosessia ja luotava sen mahdollisuuksia lisäävät olosuhteet.

Lääkärintoimen harjoittamisessa tarvitaan sekä oikeusvarmuutta että sijoittautumisvapautta korkeiden turvallisuus- ja laatunormien varmistamiseksi. Nykyinen EU:n lainsäädäntö ei kata sääntelyn puutteita. Komission pitäisi tehdä aloite, jossa otetaan huomioon yllä mainitut periaatteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL).(NL) Arvoisa puhemies, kaksi vuotta sitten keskustellessamme palveludirektiivistä ja toimiessani terveydenhuoltoa koskevan parlamentin mietinnön esittelijänä suosittelin, että terveyspalvelut poistettaisiin palveludirektiivistä, ja parlamentti noudatti tätä neuvoa. Olen hyvin pahoillani siitä, että nyt kun on ehdotettu tämän päätöksen perumista, parlamentti menettää uskottavuuden rippeensäkin, mikäli se hyväksyy tämän muutoksen.

En tarkoita ainoastaan jäsen Mandersin vastenmielistä tarkistusta terveyspalvelujen palauttamiseksi palveludirektiivin soveltamisalaan – vaikuttaa siltä, että hän syö jossain määrin sanansa, mutta hänen perussanomansa säilyy samana – vaan koko ajatus terveyspalveluja koskevasta EU:n direktiivistä vaikuttaa minusta kohtuuttomalta asioihin puuttumiselta.

On selvää, että on laadittava ehdotus, jolla taataan potilaiden oikeus saada rajatylittävää hoitoa asianmukaisesti, mutta tämä ei saa johtaa siihen, että jäsenvaltiot laiminlyövät velvollisuutensa tarjota riittävästi laadukasta hoitoa. Potilaat haluavat mieluummin saada hyvää hoitoa lähellä kotia ja perheidensä parissa. Oikeudellista köydenvetoa ei pitäisikään käyttää tekosyynä EU:n terveyspalvelujen vapauttamiselle.

Terveyspalveluilla on erityisasema yhteiskunnassa. Voitontavoittelun sijasta saavutettavuuden ja laadun pitäisi aina säilyä ensisijaisina tavoitteina. Hoito ei ole kauppatavaraa, eikä EU:n ei pitäisi yrittää muuttaa sitä sellaiseksi. Perustamissopimuksen 152 artiklan mukaan terveydenhoito on jäsenvaltioiden vastuualue, ja sellaisena sen pitäisi minun nähdäkseni potilaiden ja terveydenhuollon työntekijöiden edun vuoksi säilyäkin.

 
  
MPphoto
 
 

  Jeffrey Titford (IND/DEM). (EN) Arvoisa puhemies, tässä mietinnössä puhutaan vakavissaan sen puolesta, että rajatylittävä terveydenhuolto pitäisi toteuttaa palveludirektiivin mukaisesti. Mietinnössä todetaan, että "jäsenvaltioiden olisi hoidettava terveyspalvelujen alalla toisen jäsenvaltion asukkaita tasaveroisesti huolimatta siitä, ovatko he yksityisen vai julkisen sektorin potilaita". Siinä myös todetaan seuraavaa: "kehottaa kodifioimaan olemassa olevan oikeuskäytännön rajatylittävien terveydenhoidon korvauksista".

Tehkäämme täysin selväksi, mitä nämä kaksi toteamusta merkitsevät Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Ensiksi todetaan, että toisesta EU:n jäsenvaltiosta tulevalla vierailijalla tai siirtolaisella, joka ei ole maksanut killinkiäkään julkisen terveydenhoitojärjestelmän kustannuksista, pitäisi olla sama oikeus terveydenhoidon saatavuuteen kuin Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisilla, jotka ovat maksaneet veroja ja kansallista vakuutusta koko työssäoloaikansa, ja viivästytetään siten heidän hoitoaan. Toiseksi EU:lle annetaan mahdollisuus ohittaa kansalliset hallitukset ja antaa määräyksiä rajatylittävän terveydenhoidon korvaamisesta, mikä vaikuttaa väistämättä koko terveydenhoitoalan rahoitukseen ja hallinnointiin. EU:n johtama yhtenäinen terveydenhuoltojärjestelmä on liian kauhea painajainen edes ajateltavaksi. Sitä ei pitäisi koskaan päästää valloilleen pahaa aavistamattomassa maailmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Malcolm Harbour (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, terveyspalvelut säilyvät jäsenvaltioiden toimivallassa ja terveydenhoito-organisaatiot kuuluvat jäsenvaltioiden hallitusten vastuualueseen. Tämä ei kuitenkaan estä kansalaisia matkustamasta, sairastumasta matkallaan, muuttamasta pysyvästi toiseen maahan ja vaatimasta terveydenhoitoa – kenties jäsen Titford haluaisi pohtia tätä rauhallisemmalla hetkellä.

Kiitän jäsen Vergnaud'ta hänen mietinnöstään, joka on erittäin monipuolinen. Arvoisa komission jäsen, siinä täydennetään monin arvokkain tavoin aloittamaanne työtä ja se on hyvin ajankohtainen. On varsin selvää, ettei terveyspalveluja palauteta palveludirektiiviin. Tuemme varmasti kompromissiehdotusta, jonka jäsen Manders jättää käsiteltäväksi huomenna ja jossa tämä tehdään selväksi.

Tämä ei saisi kääntää huomiotamme pois joistakin todella merkittävistä ongelmista, jotka tässä ehdotuksessa tuodaan esiin, koska yhä useammat ihmiset asettavat järjestelmän rajat koetukselle. Yhteisöjen tuomioistuin langetti yhden suuntaa-antavista tuomioistaan englantilaispotilaan takia, joka matkusti toiseen maahan lonkan tekonivelleikkaukseen siksi, ettei hänen oma terveydenhuoltojärjestelmänsä – valitettavasti omassa kotimaassani – pystynyt tarjoamaan tätä hoitoa millään muotoa kohtuullisessa ajassa. Tuomioistuin ratkaisi asian hänen edukseen, ja tätä komission jäsen käsittelee myöhemmin. En vastusta tuomion perusteita, koska mielestäni ihmisillä pitäisi olla tämä oikeus kaikkialla Euroopan unionissa.

On kuitenkin hyvin vaikeita kysymyksiä, joita vasta alamme käsitellä. Erään aiemman puhujan mainitsemat innovatiiviset hoidot varsinkin syöpätautien alalla aiheuttavat jo todella vaikeita ongelmia julkiselle terveydenhuollolle. Tarkoitan kalliita, elinaikaa pidentäviä räätälöityjä hoitoja: mitä tapahtuu, jos niitä on saatavilla muualla kuin omassa maassa ja potilas matkustaa kyseiseen maahan ja pyytää tämänkaltaista hoitoa pidentääkseen elinaikaansa?

Tämä on tärkeä mietintö. Joudumme kohtaamaan tämän ongelman yhä useammin. Suosittelen mietintöä teille ja toivon, että komission jäsen antaa kekseliään vastauksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Harlem Désir (PSE).(FR) Arvoisa puhemies, kiitän aluksi esittelijä Vergnaud'ta, jonka työtä valitettavasti leikeltiin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa, sillä kuten komission jäsen Kyprianou huomautti, asiassa on kaksi puolta: toisaalta oikeuskäytäntö, mikä tarkoittaa käytännössä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tulkintaa perustamissopimuksista, ja toisaalta Euroopan parlamentin kanta, joka hyväksyttiin palveludirektiivistä toimitetussa äänestyksessä. Kannassa todettiin selvästi, että on ratkaistava, mikä kuuluu sisämarkkinoiden alaan ja mikä taas muiden mekanismien piiriin EU:n sosiaalisten arvojen puolustamisen nimissä.

Itse asiassa olen vakaasti sitä mieltä, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta on tehnyt karhunpalveluksen yrittäessään palauttaa tarveyspalvelut sisämarkkinoilla tarjottavia palveluja koskevaan direktiiviin – tämä ei valitettavasti koske vain jäsen Mandersia, sillä enemmistön muodostamiseksi Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän sekä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän oli tuettava tätä. Oikeastaan yhdessäkään EU:n jäsenvaltiossa toisaalta kaupalliset palvelut ja rakennusala ja toisaalta sairaala- ja potilaspalvelut eivät kuulu saman lainsäädännön piiriin. Käytännössä niillä on erilaiset perusperiaatteet.

Ensinnäkin on totta, että meidän on toimittava toissijaisuusperiaatteen, sosiaalijärjestelmiemme rahoitusmekanismien ja terveydenhoitolaitosten lupamenettelyjen rajoissa, mutta meidän on myös otettava huomioon EU:n alue ja liikkuvuus tällä alueella ja näin ollen edistettävä terveyspalvelujen yleistä saatavuutta. Tämän on kuitenkin kuuluttava erityiskäytäntöjen soveltamisalaan. Mielestäni tarvitsemmekin erityisdirektiivejä sisämarkkinoilla tarjottavista kaupallisista palveluista annetun direktiivin rinnalle, aivan kuten tarvitsemme niitä yleisen edun mukaisia sosiaalipalveluja ja kaikkia muita yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja varten.

Toivottavasti kompromissilla voidaan selventää paitsi sitä, että terveyspalvelut eivät kuulu sisämarkkinoilla tarjottavia palveluja koskevaan direktiiviin, myös sitä, että aiomme todella vaatia terveyspalveluja koskevaa erityisdirektiiviä.

 
  
MPphoto
 
 

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL).(SV) Ei ole kauaakaan siitä, kun kaksi suurta poliittista ryhmää saavuttivat yksimielisyyden palveludirektiivistä, ja jotkut kuvailivat suureksi menestykseksi sitä, että terveydenhoito ja lääketieteellinen hoito oli jätetty siitä pois. Tästä huolimatta tämän sääntelyn purkamista yritetään nyt toteuttaa takaportin kautta, jolloin lääketieteellinen hoito ja terveydenhoito eivät enää olisi ihmisoikeuksia vaan kauppatavaraa.

Perustamissopimusten mukaan lääketieteellinen hoito ja terveydenhoito kuuluvat yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulle, eikä EU:n lainsäädäntöä tarvita tai edes suositella. Tässä tapauksessa yhteistyö on hyvä asia, mutta lainsäädäntö ei.

Toivon, että ne, jotka pitivät lääketieteellisen hoidon ja terveyspalvelujen poistamista palveludirektiivistä hyvänä asiana, varmistavat tämän onnistumisen tukemalla äänestyksessä Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston tekemiä tarkistuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Othmar Karas (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, toivottavasti kaikki ne, jotka valiokunnassa äänestivät 71 kohdan puolesta, tajuavat viimeistään nyt, minkä karhunpalveluksen he ovat tehneet keskustelulle, koska emme nyt keskustele niinkään sisältökysymyksestä kuin asiaan liittyvistä käytännöistä.

Terveys- ja sosiaalihuoltopalvelujen poistaminen palveludirektiivin soveltamisalasta oli täysin harkittua. Miksi teimme sen? Kysehän ei totuuden nimessä ole vapaiden markkinoiden ja kansallisen edun vastakkainasettelusta vaan siitä, että ymmärrämme terveydenhuoltoalan ja sosiaalipalvelujen haavoittuvuuden. Lisäksi haluamme säännellä näitä aloja hyvin yksityiskohtaisesti sen sijaan, että arvioisimme niitä yksinomaan markkinoiden toimintaedellytysten valossa.

Meidän on määriteltävä tarkkaan kyseessä olevat terveyspalvelut ja päätettävä toissijaisuusperiaatteen piiriin nimenomaisesti kuuluvat palvelut, sillä tällaisia palveluja ei niiden erityisluonteen vuoksi voida todellakaan pitää tavanomaisina markkinaehdoilla toimivina palveluina. Myös kansalaisia on suojeltava.

Totean aivan suoraan olevani erittäin pahoillani siitä, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa liberaalien ryhmän tarkistuksesta toimitettu äänestys teki asioista epävarmempia: parlamentin ylivoimainen enemmistö – me mukaan lukien – torjuu 71 kohdan, sillä se merkitsee askelta taaksepäin, ja haluamme osallistua aktiivisesti asetusta koskevaan kuulemismenettelyyn, jonka palveludirektiivi käynnisti.

Älkäämme alinomaa sekoittako potilaiden liikkuvuutta siihen, miten hoidamme palvelujen tarjoamisen vapauden. Potilaiden liikkuvuus ei ole kiistakysymys. Yrittäjien palvelujen tarjoamisen vapauden sääntely edellyttää yksityiskohtaista asetusta ja huolellista käsittelyä, eikä jäsenvaltioita pidä vapauttaa vastuustaan tässä asiassa, sillä niiden – ei EU:n lainsäädäntöelinten – on varmistettava korkeat laatuvaatimukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Edit Herczog (PSE). (HU) Olen tyytyväinen siihen, että useiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden työskennellessä terveydenhuoltojärjestelmiensä uudistamisen parissa myös Euroopan parlamentti tarkastelee kysymystä omassa mietinnössä, ja kiitän kollegaani Vergnaud'ta hänen työstään.

Terveydenhuollon alalla vallitsee yhä suurempia jännitteitä sosiaalisten ja taloudellisten mahdollisuuksien ja velvollisuuksien välillä. Nykyinen teknologinen ja digitaalinen vallankumous tarjoaa meille aina vain lupaavampia ratkaisuja ennaltaehkäisyn sekä hoito- ja parannuskeinojen alalla, mutta korkeat kehittämiskustannukset ovat monien ulottumattomissa. Voimme todeta, että sosiaalisen, yhteisvastuuseen perustuvan EU:n tehtävänä on varmistaa, että pitkälle kehitetyt sairaanhoitopalvelut ovat jokaisen Euroopan unionin kansalaisen saatavilla heidän kansallisuudestaan ja tuloistaan tai kansallisista rajoista riippumatta.

Kansanterveys ei todellakaan ole taloudellinen, teollinen tai kaupallinen palvelu. Silti terveydenhoitoa tukevat ja siihen suuntatutuneet palvelut käsittävät lähes poikkeuksetta voittoa tavoittelevia aloja, ja voitot ovat niille todella tarpeen lisätutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden ylläpitämiseksi.

EU:n ja meidän eurooppalaisten poliitikkojen on siksi myös löydettävä ratkaisu sen varmistamiseksi, että ennaltaehkäisyn, ravitsemuksen, vapaa-ajan, diagnoosimenetelmien tai lääkkeiden ja lääketieteellisten instrumenttien markkinoiden kasvu ei jää yksinomaan jo ennestäänkin niukkojen kansanterveysalan resurssien varaan.

Vaikka olemme vasta nyt etsimässä ratkaisuja edellä mainittuihin haasteisiin, on varmaa, että kaikki ratkaisut edellyttävät meidän kantavan yhdessä vastuun siitä, mikä kuuluu kaikkien 485 miljoonan asukkaan vastuulle. On esimerkiksi kohtuutonta, että Unkarissa miljoona ihmistä, jotka eivät kuulu kaikkein köyhimpiin, käyttävät julkista terveydenhuoltoa maksamatta penniäkään yhteisiin rahastoihin. Sosiaalisen ja taloudellisen yhteisvastuun edellytysten mukaisesti työntekijät ja työnantajat varmistavat omalla panoksellaan oikeusvarmuuden toteutumisen ja yhdenvertaisuuden lain edessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL).(EL) Arvoisa puhemies, terveydenhuolto on julkinen palvelu, eikä sitä voida jättää epävarmojen vapaiden markkinoiden armoille. Asetukset (ETY) N:o 1408/71 ja (EY) N:o 883/2004 ovat asianmukainen kehys potilaiden liikkuvuuden sääntelylle. Kaikkia ongelmia voidaan säännellä niiden asettamissa rajoissa, ei kumoamalla niitä.

Terveyspalvelujen hoitaminen Bolkesteinin tapaan johtaa terveyspalvelujen tason laskuun, julkisten palvelujen vähentämiseen yksityisten palvelujen eduksi ja tietenkin sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien terveyden heikompaan suojeluun.

On ehdottomasti torjuttava yritys sisällyttää terveyspalvelut Bolkesteinin direktiiviin "takaportin kautta" kuuluisalla Mandersin direktiivillä ja/tai valmiilla tarkistetulla direktiivillä.

Euroopan parlamentti äänesti tästä kysymyksestä eri tavalla muutamia kuukausia sitten, ja tämä kanta on vakava haaste sen uskottavuudelle ja johdonmukaisuudelle. Luotan siihen, ettemme taas tälläkin kertaa muuta mieltämme.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE).(CS) Hyvät kollegat, jäsenvaltioiden on noudatettava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuja ja komission on sisällytettävä ne sosiaaliturvasta annettuihin asetuksiin. Tarkoitan oikeutta terveydenhoitokustannusten korvaamiseen ulkomailla. Ensiapua saavien potilaiden ei tarvitse hakea ennakkolupaa vakuutusyhtiöltään. Komission ja jäsenvaltioiden on päästävä yhteisymmärrykseen siitä, mikä katsotaan muuksi kuin kiireelliseksi hoidoksi, johon potilaan on haettava ennakkolupa. Viime vuonna parlamentti taipui väärin perustein poistamaan terveydenhoidon palveludirektiivistä vasemmiston, ammattiyhdistysten ja joidenkin hallitusten painostuksesta. Näin ollen tämä oikeus on vielä pantava täytäntöön lainsäädännössä, sillä asetusta (ETY) N:o 1408/71 ei ole saatettu ajan tasalle.

On hölynpölyä väittää, että liikkuvuus heikentäisi hoidon laatua. Vaadin siksi, että luottamusta ulkomaiseen terveydenhoitoon lisätään ja että sitä täydennetään potilaiden oikeudella saada tietoa terveydenhoitopalvelujen laadusta. Kehotamme komissiota ja jäsenvaltioita koordinoimaan terveydenhoidon laadunvalvontajärjestelmät EU:n sekaantumatta valtion toimivaltaan. Keskeiset ohjelmat ovat potilasturvallisuus sekä sairaaloiden ja sairaankuljetuspalvelujen kansallinen ja kansainvälinen hyväksyntä. Jos potilaat saavat tietoa siitä, mitkä ulkomaiset sairaalat noudattavat vapaaehtoisesti kansainvälisiä ja kansallisia normeja, he voivat paremmin luottaa saavansa hyvää hoitoa vaikka eivät puhuisikaan kyseisen maan kieltä. Tämä on kaikkein tärkein tekijä, kun on tarkoitus edistää luottamusta EU:n terveydenhuoltoa kohtaan ja kiistää potilaiden liikkuvuutta vastaan esitetyt tarkoitushakuiset väitteet.

Tiedän, että ehdotukseni ulkomailla tarjottavia muita kuin julkisia – toisin sanoen yksityisiä – palveluja haittaavien esteiden poistamisesta on saanut poliittisen luonteen. Toivon hartaasti, että lääkärit ja sairaanhoitajat voivat ylittää poliitikkojen heidän tielleen kasaamat esteet; poliitikot vähättelevät kansalaisten oikeutta laajempaan terveyspalveluvalikoimaan ja pelkäävät valinnanvapautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Barbara Weiler (PSE).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, aluksi annan komissiolle kiitosta siitä, että se kuuli parlamenttia ja kaikkia sidosryhmiä uudesta direktiivistä hyvissä ajoin, mistä ei varmastikaan aina voi olla varma. Tämä saa minut vakuuttuneeksi siitä, että uutta direktiiviä suunnitellaan huolellisesti ja että siinä otetaan huomioon sekä yhteiskunnallisten, lainsäädännöllisten ja toissijaisuusperiaatteeseen liittyvien vaikutusten arviointi että Euroopan kansalaisten oikeudet.

Rajatylittävää terveydenhuoltoa koskeville säännöille on tarvetta, ja monet kansalaiset odottavat niiden voimaantuloa – tarkoitan raja-alueiden työntekijöitä, siirtotyöläisiä, Kaakkois-Euroopan ja Kreikan eläkeläisiä sekä varsinkin eurooppalaisia kuljetusalan työntekijöitä, joista minua on juuri muistutettu. Lisäksi tarkoitan kaikkia muita työntekijöitä, jotka eivät aiemmin ole päässeet hyötymään näistä asioista, jotka olivat vain yksityispotilaiden oikeus, kuten on muutaman kerran todettu. Tästä syystä on minusta sitäkin järjettömämpää, että Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto haluaa entisestään pönkittää niiden etuoikeuksia, joilla on yksityinen sairausvakuutus.

Jos kansallinen järjestelmä vapautetaan varoen ja huolellisesti, siitä voi olla hyötyä meille kaikille. Myönteisestä kilpailusta terveydenhuollon palveluntarjoajien välillä sekä parhaiden käytäntöjen, hyödyllisimmän tutkimuksen ja onnistuneimpien strategioiden välillä voi olla hyötyä edellyttäen tietenkin että siinä noudatetaan mainitsemiani perusteita, joita ei sovelleta sisämarkkinoilla: laatua, turvallisuutta, yhteisvastuullisuutta ja kestävää kehitystä.

Olen varma, että parlamentti pyrkii kaikissa olosuhteissa pitämään nämä perusteet voimassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Milan Gaľa (PPE-DE).(SK) Kiitän jäsen Vergnaud'ta ja varjoesittelijöitä heidän työstään.

Käsittelen puheenvuoroni aluksi terveydenhuollon eri liikkuvuusmahdollisuuksia. Esimerkkinä mainitsen rajojen yli tarjottavat sairaanhoitopalvelut, eli palvelujen tarjoamisen maasta toiseen potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten poistumatta kotimaansa alueelta. Tällaisiin palveluihin kuuluvat etälääketiede, etädiagnosointi, etälääkemääräykset ja muut tämänkaltaiset. Toinen mahdollisuus on potilaiden tavanomainen liikkuvuus, jota enimmäkseen käsittelemme. Tarkemmin sanoen palveluja käytetään ulkomailla, kun potilas matkustaa saamaan hoitoa palveluntarjoajan sijoittautumispaikkaan. Kolmanneksi ammattilaiset saattavat olla tilapäisesti toisessa jäsenvaltiossa, jolloin puhutaan palveluja tarjoavien terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuudesta. Neljäs mahdollisuus on tarjota tällaisia palveluja pysyvästi perustamalla terveydenhuoltopalveluja toiseen jäsenvaltioon, kuten kollegani Karas totesi ennen minua.

Jotta kaikista näistä liikkuvuuden muodoista voidaan vähitellen antaa lainsäädäntöä ja jotta ne voidaan sen jälkeen panna täytäntöön, meidän on ensin kysyttävä joitakin peruskysymyksiä ja vastattava niihin. On kysyttävä seuraavaa: onko terveydenhuollolla yhteiset arvot ja periaatteet, joihin kaikki EU:n kansalaiset voivat luottaa? Miten voimme taata järkevän kustannusten korvausjärjestelmän? Miten potilaat ja asiantuntijat voivat tunnistaa ja vertailla terveydenhuoltopalvelujen tarjoajia? Miten joustavasti jäsenvaltiot poistavat perusteettomia vapaan liikkuvuuden esteitä? Miten pystymme varmistamaan pitkäaikaishoidon ja sosiaalipalvelut? On monia muitakin tällaisia kysymyksiä.

Komission, kuten neuvoston ja parlamentinkin, on yhdessä löydettävä vastauksia näihin kysymyksiin hyödyntämällä lainsäädäntöä, jossa käsitellään niitä vaikutuksia ja seurauksia, joita terveyspalvelujen poistamisella sisämarkkinoilla tarjottavia palveluja koskevasta direktiivistä on.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Matsouka (PSE).(EL) Arvoisa puhemies, terveys ei ole kauppatavaraa eikä sitä voida käsitellä kuin sellaista kauppatavaraa, johon pahimmassa tapauksessa sovelletaan markkina- ja kilpailuehtoja.

Terveydenhuollolla on julkisen palvelun tehtävä, ja siksi sille asetetaan tiettyjä edellytyksiä, kuten laatu, saatavuus, yleismaailmallisuus ja yhteisvastuullisuus.

Meidän on välittömästi estettävä yritykset laajentaa markkinalähtöistä ajattelua terveydenhuoltoalalle sen uudistamisen varjolla, mitä yhteisöjen tuomioistuin on edistänyt omalla tavallaan ja mitä taloudellisen liberalismin kannattajat ovat tarjoamassa uudelleen vaihtoehdoksi.

Valitettavasti näin on jo käynyt joillekin sosiaalipalveluille. Emme saa antaa tämän toistua tässä tapauksessa.

Ei ole järkevää palauttaa terveyspalveluja palveludirektiivin soveltamisalaan. Euroopan parlamentti torjui tämän lähestymistavan viime marraskuussa.

Euroopan komissiolla on oltava rohkeutta, sen on hyödynnettävä oikeuttaan tehdä lainsäädäntöaloitteita ja ehdotettava terveyspalveluja koskevaa alakohtaista direktiiviä. Sillä on myös oltava rohkeutta tehdä ehdotus puitedirektiiviksi yleisen edun mukaisten sosiaalipalvelujen sääntelystä.

Hyvät oikeistosiiven enemmistöön kuuluvat kollegat, olette jälleen kerran pahentaneet EU:n uskottavuusvajetta nostamalla yllättäen uudelleen esiin kysymyksen terveyspalvelujen palauttamisesta palveludirektiivin eli niin kutsuttuun Bolkesteinin direktiiviin.

Toimikaa vastuullisesti älkääkä leikkikö EU:n kansalaisten elämällä. Osoittakaa äänestyksessä, ettei terveys ole kauppatavaraa.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, aloitan puheenvuoroni ranskaksi sanoakseni jotain jäsen Goebbelsille. Minua on kuvailtu monin tavoin poliittisen urani aikana, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun minua on kutsuttu ääriliberaaliksi.

Siksi haluan selventää asiaa, koska mielestäni Figarolle ja Financial Timesille antamiani lausuntoja ei ole ymmärretty oikein. Välttääkseni väärinymmärryksiä jatkan englanniksi.

(EN) Totesin sanomalehdille sen, että nykyinen tilanne ei vastaa minun toimintalinjaani. Kuvailin siis sitä – ja haluan palata tähän myöhemmin – millainen tilanne oli Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen annettua tuomionsa, joissa todettiin, että sisämarkkinasääntöjä sovelletaan myös julkisesti rahoitettuun terveydenhoitoon.

Tämä ei ehkä ole parlamentin toimintalinja, mutta tämä on nykytilanne, jonka kanssa meidän on tultava toimeen. Ihmisten mahdollisuus hakeutua hoitoon ulkomaille aiheuttaa väistämättä jonkin verran kilpailua. Ihmisillä on oltava valinnanvapaus. Haastavinta meille onkin se, miten voimme tehdä tämän oikein, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen hyväksymällä tavalla, toimimalla etupäässä Euroopan kansalaisten hyväksi siten, ettemme heikennä ja tuhoa jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiä.

On puhuttu paljon 152 artiklassa tarkoitetusta toissijaisuusperiaatteesta, ja haluan muistuttaa teitä tuomioistuimen kannasta tähän asiaan. Vaikka jäsenvaltioilla onkin tuomioistuimen mukaan oikeus järjestää ja tuottaa terveyspalveluja ja sairaanhoitoa, tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että jäsenvaltioita voidaan vaatia tarkistamaan kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiään muiden perustamissopimuksen määräysten mukaisesti. Tästä syystä sovelletaan sisämarkkinasääntöjä.

Tämä on siis ensimmäinen oikeudellinen tosiseikka, jonka kanssa meidän on tultava toimeen, mutta tietenkin on myös otettava huomioon konkreettinen tilanne. Valitettavasti EU:n terveydenhuoltojärjestelmissä on eriarvoisuutta: jäsanvaltiot eivät voi tarjota samantasoista terveydenhoitoa kansalaisille. Hoitoa hakevat ihmiset matkustavat ulkomaille, ja jos heiltä kielletään tämä oikeus, he vievät asian yhteisöjen tuomioistuimeen. Luullakseni olette kanssani samaa mieltä siitä, ettemme voi antaa jokaisen kansalaisen kääntyä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen puoleen Luxemburgissa, jotta se päättäisi, voidaanko hänelle tehdä leikkaus.

Siksi meidän haasteenamme on saada nämä tuomioistuimen vahvistamat periaatteet toimiviksi sekä kansalaisten että jäsenvaltioiden kannalta. Korostettakoon, että tärkein tavoitteemme on poistaa Euroopan unionissa vallitseva eriarvoisuus. Meillä on tämän tavoitteen saavuttamista koskevia toimintalinjoja ja strategioita, joista voimme keskustella myöhemmin tänä vuonna.

On myös hyvin tärkeää tunnustaa se, mikä on jo todettu, eli että kansalaiset saavat mieluiten hoitoa kotona, lähellä asuinpaikkaansa, ja tämä on tärkein painopiste meille kaikille. Mutta eriarvoisuuksien poistamiseen saakka ihmisten on haettava hoitoa ulkomailta. Kuten olemme jo todenneet, raja-alueilla on myös järkevämpää ylittää raja kuin matkustaa pitkä matka kotimaan pääkaupunkiin. On myös tieteellisiä syitä: joskus erityishoitoa on paremmin tarjolla toisessa jäsenvaltiossa.

Nämä kysymykset eivät kuulu nykyisen lainsäädännön soveltamisalaan, koska kyse ei ole vain potilaiden liikkuvuudesta. Käsittelemme myös turvallisuutta, laatua, potilaiden oikeuksia ja potilaiden tiedonsaantioikeutta. Kaikki tämä edellyttää nykyistä täsmällisempää lainsäädäntöä. Lisäksi nykyisen lainsäädännön periaatteet eroavat tuomioistuimen määrittämistä periaatteista, joten meidän on ratkaistava tämäkin asia.

Haasteena on saada kaikki tämä toimimaan. Olen vakaasti sitä mieltä, että käsittelemme nyt yhtä kaikkein tärkeimmistä aloitteista tällä alalla. Potilaiden liikkuvuuden pitäisi täydentää kotimaassa tarjottavaa terveydenhoitoa, ei korvata sitä. Tämä on tärkein tavoite, mutta kaikilla kansalaisilla pitäisi olla samat mahdollisuudet heidän tuloistaan, koulutuksestaan tai kielitaidostaan riippumatta. Heidän on voitava hyödyntää tätä oikeutta päätöksentekijöiden määräämällä tavalla, mutta päätöksen lähtökohtana on oltava kaikkien Euroopan kansalaisten tasa-arvo.

Terveydenhoitomatkailu on täysin eri asia. Emme käsittele, sivua emmekä edistä sitä. Tämän asian hoitavat yksityinen sektori ja yksityiset kansalaiset yksityisin varoin. Emme käsittele sitä. Se on kuitenkin tosiasia: ihmiset matkustavat, koska he haluavat yhdistää lomansa lääketieteelliseen hoitoon, mutta tällä kertaa emme käsittele tätä asiaa.

On tärkeää käsitellä yleistä rajatylittävää terveydenhoitoa mahdollisimman pian – jo ennakkoon – ennen kuin asia paisuu liian suureksi. Kyse ei ole vain terveydenhuoltomaksuista vaan myös terveydenhuollon saatavuudesta: hoitoon otettavat potilaat saattavat ylikuormittaa sitä. Tämä on toinen kysymys, jonka otamme huomioon.

Sovitamme yhteen kaikki potilaiden edut. Joudumme ottamaan tosiasiat huomioon, ja erilaisista näkökannoista ja yksityiskohdista vallitsevista eri ajattelutavoista huolimatta onkin erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä Euroopan kansalaisten kannalta parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Aion tehdä näin ja toivon, että Euroopan parlamentti tekee kanssamme yhteistyötä tämän asian puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Goebbels (PSE).(FR) Arvoisa puhemies, haluan myöntää komission jäsenelle Kyprianoulle virallisesti, ettei hän ole ääriliberaali, ja olen kuunnellut hyvin tarkasti, kun hän on selventänyt yleisiä pääperiaatteitaan.

Arvoisa komission jäsen, olinkin todella järkyttynyt seuraavasta komission tiedonannon lauseesta, jota siteeraan: "Kaikissa yhteisön toimissa on noudatettava yhteisöjen tuomioistuimen alalla jo vahvistamia periaatteita". On totta, että meidän on noudatettava oikeuskäytäntöä, mutta kaikkien maiden lainsäädäntöelimet ovat sitä varten, että ne tarvittaessa muuttavat lainsäädäntöä, jos tuomioistuimet uskaltautuvat vaarallisille vesille. Mielestäni yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot ovat usein liian liberaaleja. Toisen lainsäädäntöelimen, eli parlamentin, tehtävä ja komission tehtävä on saada asiat tarvittaessa takaisin tasapainoon.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies KRATSA-TSAGAROPOULOU

 
  
MPphoto
 
 

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, puhun hyvin lyhyesti, koska en ole eri mieltä, mutta kaikki riippuu taustatekijöistä. En käsittele nyt oikeudellisia perusteluja, mutta otamme kaiken huomioon. Olen alusta lähtien sanonut, enkä epäröi sanoa tätä julkisesti, että mielestäni päätöksentekijöiden on päätettävä toimintalinjoista, ei tuomioistuinten. Meillä on myöhemmin tilaisuus keskustella asiaa koskevasta ehdotuksesta, mutta pitäkää aina mielessä ne yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden osat, joissa tulkitaan perustamissopimusta. Perustamissopimuksen ollessa Euroopan unionin korkein säädös lainsäädännössä on noudatettava sitä. Kun se ei ole perustamissopimus, meillä on joustovaraa. Kuten kuitenkin jo totesin, oikeudelliset yksiköt antavat meille tässä asiassa neuvoja. Sopikaamme ensin toimintalinjoista, löydämme kyllä sen jälkeen oikeudellisen välineen niiden toteuttamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 23. toukokuuta.

 

16. Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä (keskustelu)
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Adamos Adamoun laatima ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietintö (A6-0089/2007) biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisestä vuoteen 2010 mennessä (2006/2233(INI)).

 
  
MPphoto
 
 

  Adamos Adamou (GUE/NGL), esittelijä. (EL) Arvoisa puhemies, mietintö, josta aiomme äänestää, koskee biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä vuoteen 2010 mennessä. Suurin osa meistä on samaa mieltä tämän aiheen ajankohtaisuudesta ja suuresta merkityksestä. Tämä on myös syy siihen, että kollegani jättivät käsiteltäväksi vain vähän tarkistuksia ja että ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta hyväksyi mietinnön yksimielisesti.

Kiitän komissiota sen tiedonannosta, sen käsitteellisestä lähestymistavasta, sen ensisijaisista tavoitteista vuosiksi 2007–2008 ja sen tärkeimmistä tukitoimista. Tästä huolimatta minun on tässä yhteydessä ilmaistava syvä huoleni biologisen monimuotoisuuden jatkuvasta köyhtymisestä ja siihen liittyvästä ekosysteemipalvelujen vähenemisestä.

Luullakseni myönnämme kaikki sen, että on toimittava kiireesti, jotta saavutetaan tavoitteet, joilla biologisen monimuotoisuuden väheneminen pysäytetään Euroopan unionissa vuoteen 2010 mennessä.

Toimintasuunnitelma on keskeinen väline ja viimeinen tilaisuus koota yhteisön ja jäsenvaltioiden tason toimijat yhteen keskeisiä toimia varten vuoden 2010 tavoitteiden saavuttamiseksi. Myönnän kuitenkin, että toimintasuunnitelma on riittämätön biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ekosysteemipalvelujen ylläpitämiseksi pitkällä aikavälillä.

Seuraavaksi korostan, että Natura 2000 -verkon toteuttaminen maalla ja merellä sekä verkon tehokas hallinnointi ja riittävä rahoitus ovat äärimmäisen tärkeitä. Korostettakoon myös vesipolitiikan puitedirektiivin oikea-aikaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon merkitystä makean veden hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi.

Kehotan jäsenvaltioita varmistamaan, että koheesio- ja rakennerahastovaroista rahoitetut hankkeet eivät vahingoita biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja, vaan hyödyttävät biologista monimuotoisuutta mahdollisimman paljon.

Siirryn käsittelemään seuraavaa kysymystä. Meidän on myönnettävä, että ekologisesti haitalliset tulokaslajit ovat keskeinen uhka biologiselle monimuotoisuudelle ja että ihmisten ja tavaroiden lisääntyvä liikkuminen edistää haitallisten tulokaslajien leviämistä.

Kaupasta puheen ollen kukaan ei voi jättää huomiotta sitä biologista jalanjälkeä, jonka EU:n kaupankäynti jättää biologiseen monimuotoisuuteen. Kehotan komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan välittömästi toimia tällaisen kaupan trooppisille metsille aiheuttamien kielteisten vaikutusten välttämiseksi tai minimoimiseksi. Komission on mahdollisimman pian analystoitava vaihtoehtoja uudeksi lainsäädännöksi, jolla rajoitetaan laittomasti kaadetun puun tuontia.

Ilmastonmuutos on hyvin tärkeä luku ja oma politiikan alansa komission tiedonannossa. On ratkaisevan tärkeää suunnitella ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävä ekosysteemilähestymistapa erityisesti sellaisia politiikan aloja varten, jotka vaikuttavat maan, veden ja meren käyttöön.

Käsittelen seuraavaksi rahoitusta. En voi kätkeä pettymystäni ja vakavaa huoltani siitä, että biologista monimuotoisuutta tukeviin toimiin suunnattua taloudellista tukea rajoitetaan rahoituskehystä koskevien päätösten takia. Jäsenvaltiot ovat vastuussa kaikkien käytettävissä olevien mahdollisuuksien hyödyntämisestä yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan, koheesio- ja rakennerahastojen, Life+-ohjelman ja seitsemännen puiteohjelman yhteydessä sekä kansallisten resurssien jakamisesta.

Vuosien 2008–2009 talousarvion uudelleentarkastelussa on kiinnitettävä enemmän huomiota taloudellisiin tarpeisiin, ja samassa yhteydessä olisi arvioitava biologiselle monimuotoisuudelle ja erityisesti Natura 2000 -ohjelmalle osoitetun EU:n rahoituksen riittävyys ja saatavuus.

Kiitän kahta kollegaani, Avril Doylea ja Marie Anne Isler Béguinia, heidän tarkistuksistaan, ja etenkin jäsen Béguinia vesivoiman lisäämisestä 67 kohtaan, minkä olin itse jättänyt tekemättä.

Hyvät kollegat, lopuksi haluan kiinnittää huomionne ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalta pyydetyn tutkimuksen päätelmiin: vaikuttaisi siltä, että syynä biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä koskevien aloitteiden epäonnistumiseen on ollut niiden täytäntöönpanon mahdottomuus ja poliittisen tahdon puute. Vuoteen 2010 jatkuva Euroopan unionin toimintasuunnitelma on hyvin kunnianhimoinen, mutta valitettavasti siinä ei ehdoteta yksinkertaisia ratkaisuja täytäntöönpano-ongelmaan sekä rahoituksen ja jäsenvaltioiden poliittisen tahdon puutteeseen.

Meidän on ilmaistava kantamme painokkaasti ja painostettava hallituksiamme, jotta toimintasuunnitelman kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, esitän aluksi pahoitteluni komission jäsenen Dimasin puolesta, joka valitettavasti ei voinut tänään olla paikalla.

Tasan vuosi sitten komissio esitti tiedonantonsa: Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä – ja sen jälkeen. Koska huomenna on biologisen monimuotoisuuden kansainvälinen teemapäivä, parlamentti keskustelee mietinnöstään otolliseen aikaan.

Olen tyytyväinen siihen, että parlamentti hyödyntää tätä tilaisuutta tuodakseen maailmalle selvästi esiin, että on tärkeää suojella maapallon biologista monimuotoisuutta. Tänä vuonna biologisen monimuotoisuuden kansainvälisen teemapäivän aiheena on biologinen monimuotoisuus ja ilmastonmuutos. Korostan tänään sitä, minkä olen aiemminkin todennut: biologisen monimuotoisuuden väheneminen on maapallolle ilmastonmuutoksen veroinen uhka. Ilmastonmuutoksen tavoin biologisen monimuotoisuuden väheneminen on taloudellinen ongelma, sosiaalisen ongelma ja yhä suurempi uhka maailmanlaajuiselle turvallisuudelle. Molemmat ongelmat liittyvät tiiviisti toisiinsa. Ilmastonmuutos on lajien häviämisen merkittävä taustatekijä, ja samanaikaisesti ekosysteemien häviäminen edistää ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on nyt keskeisellä sijalla Euroopan yhdentymishankkeessa, ja se on tärkeimmällä sijalla myös kansallisissa poliittisissa ohjelmissa. Valitettavasti sama ei vielä päde biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen. Uhka ei kenties ole niin ilmeinen, mutta kun pysähdytään tarkastelemaan tosiasioita, tilanne on aivan yhtä huolestuttava.

Ihmisen toiminnan takia häviämisvauhti on jo 100–1 000-kertainen luonnolliseen tasoon verrattuna: noin 30 000 lajia vuodessa tai kolme lajia joka tunti. Jos tämä prosessi saa jatkua esteettä, olemme tehneet tyhjäksi miljoonien vuosien evoluution lähivuosikymmenten aikana. Lajien väheneminen on kohtalokasta, koska se heikentää ekosysteemejä, joiden rakennusainetta lajit ovat.

YK:n vuonna 2005 tekemässä vuosituhannen ekosysteemiarviossa on kaksi keskeistä sanomaa. Ensimmäinen niistä on se, että ekosysteemipalveluilla, kuten raaka-aineilla, lääkkeillä ja puhtaalla vedellä on viime kädessä ratkaiseva vaikutus yleiseen vaurauteen ja hyvinvointiin. Toinen sanoma on se, että ekosysteemit ovat siinä määrin pirstoutuneet, pilaantuneet ja tuhoutuneet, että noin kaksi kolmasosaa käyttämistämme ekosysteemipalveluista on heikentymässä. Ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja henkeä kohden lasketun kulutuksen kasvun kaltaisten ympäristöuhkien ohella tämä voimistaa lajeihin ja ekosysteemeihin kohdistuvaa painetta.

Ilman kiireellisiä toimia olemme pian aiheuttaneet vaarallisia ja peruuttamattomia muutoksia maailmanlaajuisiin ekosysteemeihin, aivan kuten ilmastonmuutoskin on pian saavuttamassa vaarallisen rajan, ellei kiireellisiä toimia toteuteta. Mahdollisuudet vaarallisten ekosysteemimuutosten estämiseen ovat nopeasti hupenemassa, aivan kuten ilmstonmuutoksenkin yhteydessä.

Biologista monimuotoisuutta koskevassa viimevuotisessa tiedonnossaan Euroopan unioni on ensimmäisen kerran yrittänyt esittää johdonmukaisia vastatoimia biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ongelmaan. Sitä olisi pidettävä yhtenä kaikkein tärkeimmistä Barroson komission toimintapoliittisista asiakirjoista, jossa on kaksi erityisen merkittävää innovaatiota. Ensimmäinen niistä on se, että tiedonannossa otetaan käyttöön ekosysteemipalvelujen käsite EU:n laajuisessa keskustelussa. Siinä korostetaan sitä, miten olennainen merkitys näillä palveluilla on vauraudellemme ja hyvinvoinnillemme, ja luodaan ratkaiseva yhteys biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja kyseisten palvelujen köyhtymisen välille.

Toinen innovaatio on se, että tiedonannossa esitetään hyvin yksityiskohtainen toimintasuunnitelma vuosiksi 2007–2013. Toimintasuunnitelma on tärkeä edistysaskel, sillä siinä tuodaan selvästi esiin sekä yhteisön että jäsenvaltioiden laajuiset välttämättömät toimet. Vain näillä kahdentasoisilla, toisiaan täydentävillä toimilla pystymme saavuttamaan tarvittavaa edistystä. Toimintasuunnitelmassa tehdään myös selväksi ne toimet, jotka on toteutettava, jotta täytetään biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä EU:ssa koskevat Euroopan unionin sitoumukset ja hidastetaan merkittävästi maailmanlaajuista vähenemisvauhtia vuoteen 2010 mennessä. Ottamalla käyttöön selkeisiin tavoitteisiin perustuva säännöllinen arviointiprosessi sekä komissio että jäsenvaltiot voidaan saattaa vastuuseen suunnitelman toteutumisesta.

Olen hyvin tyytyväinen siihen, että parlamentin mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti tiedonantoon ja siinä esitettyyn toimintasuunnitelmaan. Kiitän esittelijä Adamouta hänen ponnistuksistaan sekä jäsen Bermania maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnasta ja jäsen Gklavakisia kalatalousvaliokunnasta kummankin panoksesta. Mietinnössä toistetaan, että myös neuvoston, alueiden komitean sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean suhtautuminen on ollut yhtä lailla myönteistä. Vaikuttaa siltä, että meillä on laaja yksimielisyys tarvittavista toimista. Haasteena on nyt tämän poliittisen tuen muuttaminen konkreettisiksi käytännön toimiksi.

Millään parlamentilla tuskin on tärkeämpää keskustelunaihetta kuin elämän säilyminen maapallolla. Kehotan teitä hyödyntämään tätä tilaisuutta osoittaaksenne selvästi biologisen monimuotoisuuden vähenemisen vakavuuden ja sen, että biologista monimuotoisuutta koskevan tiedonannon ja siinä esitetyn toimintasuunnitelman täysimääräinen ja tehokas täytäntöönpano on kaikin puolin välttämätöntä.

 
  
MPphoto
 
 

  Thijs Berman (PSE), maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Arvoisa puhemies, tällä jäsen Adamoun laatimalla merkittävällä mietinnöllä parlamentti soittaa hälytyskelloja. Tämä kaava on jo liiankin tuttu.

Komissio ja parlamentti asettavat kunnianhimoisia ympäristötavoitteita. Hallitusten päämiehet ja ministerit seuraavat esimerkkiä antamalla juhlallisia lupauksia ja jopa tekemällä sopimuksia, mutta eivät sitten kuitenkaan siirry sanoista tekoihin. Jäsenvaltiot asettavat esteitä siellä, missä EU:n yhteinen etu edellyttää toimintaa. Vaikka Brysselissä päästään yhteisymmärrykseen kunnianhimoisista tavoitteista, ne eivät tuota minkäänlaisia tuloksia jäsenvaltioiden lyhytnäköisten etujen takia. Biologisen monimuotoisuuden suojelun pitäisi olla ensisijainen tavoite kaikilla politiikan aloilla.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan näkökulmasta maatalouspolitiikan arviointi vuonna 2008 tarjoaa uuden tärkeän tilaisuuden biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen, vaikka tämä edellyttääkin maaseudun kehittämismäärärahojen lisäämistä sekä voimakkaampaa panostusta luonnon- ja maisemansuojeluun.

Tämä edellyttää myös täydentäviin ympäristöehtoihin liittyvien toimenpiteiden kriittistä arviointia. Loppujen lopuksi on suurenmoista ja johdonmukaista, että maanviljelijöille maksettaisiin heidän ympäristöpalveluistaan sillä edellytyksellä, että tämä aloite osoittautuu tehokkaaksi biologisen monimuotoisuuden ja EU:n kestävän kehityksen kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioannis Gklavakis (PPE-DE), kalatalousvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EL) Arvoisa puhemies, aluksi haluan esittää lämpimät kiitokset jäsen Adamoulle hänen erinomaisesta työstään. En kuitenkaan halua kiittää kansallisia hallituksia, jotka lupasivat vuonna 2001 toteuttaa määrättyjä toimenpiteitä, jotka ne valitettavasti jättivät toteuttamatta, mikä on johtanut biologisen monimuotoisuuden jatkuvaan köyhtymiseen ja eliöstöjen häviämiseen. Kuten komission jäsen Borg totesi, maapallolla kuolee kolme lajia sukupuuttoon joka tunti.

YK:n tilastotietojen mukaan 54 prosenttia Euroopan unionin makean veden eliöstöstä on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Tähän köyhtymiseen on lukuisia syitä, joista kaksi merkittävintä ovat vesien pilaantuminen ja liikakalastus. Me olemme vastuussa, kuten kalastajatkin.

Tavoitteeksi on asetettava vesien pilaantumisen vähentäminen riippumatta siitä, ovatko saasteet peräisin maalta, teollisuudesta tai merestä, sillä emme saa unohtaa, että kuluneiden 15 vuoden aikana 55 000 tonnia öljyä on päässyt Välimereen yksinomaan laivaonnettomuuksien takia.

Toisena tavoitteena on oltava kalakantojen lisääminen. Meidän on ymmärrettävä yksi asia: saalismäärien pitäisi olla sellaisia, jotka meri pystyy korvaamaan. Tätä suurempien määrien kalastaminen on ympäristörikos.

Meidän on myös käytettävä parhaita kalastusmenetelmiä. Meidän on käynnistettävä maailmanlaajuisia toimia, jotta myös kolmannet maat ottavat käyttöön parhaat kalastusmenetelmät, sillä me Välimeren asukkaat haluamme pelastaa Välimeren, mutta sen rannikolla on 27 maata, joista seitsemän kuuluu Euroopan unioniin, ja kolmannet maat aiheuttavat usein paljon suurempaa vahinkoa.

Liikakalastusta on vähennettävä ja parhaita kalastusmenetelmiä on käytettävä. Muuten rikomme lastemme tulevaisuutta vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  John Bowis, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kollegani, varjoesittelijä Doylen puolesta kiittää kollegaamme Adamouta hänen mietinnöstään. Mietintö on myönteinen ja siinä käsitellään kaikkia tarvittavia asioita: Natura 2000 -alueita, lintu- ja luontotyyppidirektiiviä, REACH:n tehokasta täytäntöönpanoa sekä vesi- ja torjunta-ainelainsäädäntöä. Siinä myös ilmaistaan yhteinen huolemme Natura 2000 -ohjelmaa ja muita biologista monimuotoisuutta tukevia toimia koskevista taloudellisista rajoituksista.

Olen tyytyväinen myös siihen, että komission jäsen Borg on puheissaan ollut samoilla linjoilla, ja korostan erityisesti sitä, mitä on sanottu Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten toimettomuudesta. Tavoitteemme oli vuosi 2010 – ei 2010 ja sen jälkeen – mutta emme ole lähelläkään monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä koskevan tavoitteemme saavuttamista kyseiseen vuoteen mennessä, mihin ei ole kovin pitkä aika.

Matkalla tänne luin The Timesin artikkelin, jossa jälleen mainittiin luontotyyppien häviäminen, torjunta-aineiden käyttö ja tulokaslajien lisääntyminen, joista olemme kuulleet erittäin paljon. Kyseinen artikkeli kertoi linnuista – tuhansista uhanalaisista lintulajeista. Kaiken kaikkiaan 2 033 lajia on vaarassa; 86 prosenttia uhanalaisimmista lajeista on uhattuna elinympäristön häviämisen tai heikentymisen takia, mihin ovat syynä esimerkiksi padot, kalastus, karjan määrä ja niin edelleen.

Tämän ohella syynä ovat tulokaslajit, ja mikäli jäsen Doyle olisi täällä, hän mainitsisi harmaaoravan ja vahingon, jota se on aiheuttanut maanosamme alkuperäiselle oravakannalle etenkin Yhdistyneessä kuningaskunnassa mutta nyt myös Italiassa ja levitessään pohjoiseen Ranskan ja Espanjan kautta. Tunnemme petokuoriaisen aiheuttamat tuhot. Tiedämme villasaksiravun. Ne ovat levinneet tänne ja ne ovat vaaraksi paitsi ihmisten terveydelle myös terveelle ympäristölle ja alkuperäiselle lajistolle.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Ferreira, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ensimmäiseksi haluan kiittää jäsen Adamouta hänen mietinnöstään ja ilmaista tyytyväisyyteni toimenpiteisiin ja toimiin, joita hän siinä esittelee.

Erilaisia toimenpiteitä on paljon, mutta minusta tuntuu, että nykyinen tilanne olisi selkeämpi ja tehokkaampi, jos asettaisimme painopisteemme tärkeysjärjestykseen ja keskittyisimme kaikkein kiireellisimpiin asioihin, vaikka se ei olekaan helppoa. Sitä mukaa kuin päätöstemme soveltaminen viivästyy yhä enemmän, aina vain välttämättömämpiä toimenpiteitä puolestaan tulee yhä lisää. Tiedämme myös, että ympäristöasioissa kaikki nivoutuu yhteen.

Lähes kaksi vuosikymmentä sitten ymmärsimme saavuttaneemme biosfäärin rajat ja tulleemme pysähdyspisteeseen. Yhä hälyttävämmistä tulevaisuudennäkymistä huolimatta emme kuitenkaan toteuta käytännössä niitä lujia päätöksiä, joita asiakirjoissamme puolustamme.

Kuten todettiin, biologista monimuotoisuutta on suojeltava kaikilla julkisen politiikan aloilla: liikenteessä, maataloudessa, aluesuunnittelussa, matkailussa, kalataloudessa ja niin edelleen. Tiedämme tämänkin, ja silti Cardiff on vaipunut täysin unohduksiin komission laatikoiden kätköihin. Toivokaamme, että ilmastonmuutosta käsittelevä väliaikainen valiokunta voi saada aikaan edistystä tarkastellessaan tämän ilmiön ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen välistä syy-seuraussuhdetta.

Lopuksi haluan korostaa erästä kohtaa muuntogeenisiä organismeja koskevassa jäsen Adamoun mietinnössä. Puollan voimakkaasti sitä, että komissiota on pyydetty arvioimaan muuntogeenisten organismien vaikutusta ekosysteemeihin ja niitä riskejä, joita nämä organismit mahdollisesti aiheuttavat biologiselle monimuotoisuudelle.

Älkäämme unohtako, että ihmiset ovat osa biologista monimuotoisuutta. Arvoisa komission jäsen Borg, kuten juuri totesitte – ja koska parlamentti on tänä iltana löytänyt yhteisen sävelen – meidän on toimittava, toteutettava toimintasuunnitelmamme ja annettava Euroopan unionin vihdoin näyttää esimerkkiä!

 
  
MPphoto
 
 

  Chris Davies, ALDE-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kehua muutamalla sanalla Euroopan unionissa saavutettua edistystä. Olemme kieltäneet joitakin tuotteita, torjunta-aineita ja käytäntöjä sekä puhdistaneet jokiamme ja suojelleet joitakin merkittäviä alueita rakentamiselta, ja tulokset ovat kaikkien nähtävillä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa esimerkiksi isohaarahaukat ja petolinnut ovat lisääntyneet ja saukot ovat palaamassa jokiimme, mutta kuten usein käy, yhtä edistysaskelta kohti otetaan kaksi tai kolme taka-askelta, sillä luontotyyppien tuhoutuminen jatkuu, haitalliset tulokaslajit aiheuttavat hävitystä ja oma toimintamme on aivan liian usein suorastaan tappavaa.

Toisinaan syy on kokonaan meidän, mistä klassinen esimerkki on tapamme riistää meriä: kun ne ovat poissa silmistä, ne ovat myös aivan liian usein poissa mielestä. Kuten komission jäsen Borg tietää paremmin kuin kukaan, toimemme tällä alalla ovat yksinkertaisesti kestävän kehityksen vastaisia ja järjettömiä. Joskus vahingot ovat tahattomia. Esimerkiksi maatalouskäytäntöjen muuttamisen tarkoituksena ei ole lintulajien hävittäminen, mutta näin on käynyt joissakin tapauksissa, ja olemme kiinnostuneita näkemään, onko yhteiseen maatalouspolitiikkaan tehdyillä muutoksilla myönteisiä vaikutuksia.

Toisinaan emme tiedä, kuka tai mikä on syypää, mutta poliitikkoina kaihdamme silti ennalta varautumisen periaatteeseen turvautumista. Miten muuten on selitettävissä se järjetön ratkaisu, jonka jotkut jäsenvaltiot tekivät päättäessään äänestyksessä hylätä komission suunnitelmat katastrofaalisesti romahtaneiden ankeriaskantojen palauttamiseksi? Tämänkaltaiset lyhytnäköiset päätökset merkitsevät sitä, että lajit ovat nyt liian usein vaarassa kuolla sukupuuttoon.

On helppoa asettaa tavoitteeksi monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen – varsinkin kun aikaa on yhdeksän vuotta. On maailman helpoin asia löytää kaukana tulevaisuudessa oleva tavoite, mutta nyt määräajan lähestyessä on tehtävä vaikeita päätöksiä, jos tavoite aiotaan saavuttaa. Luullakseni jotkut komission jäsenet voivat kautensa jälkipuoliskolla alkaa nähdä oman uransa lopun häämöttävän. Toivon, että he käyttävät loppuajan hyvin. Lyhytnäköiseen poliittiseen laskelmointiin perustuvat päätökset unohtuvat nopeasti, mutta toteuttamalla määrätietoisia toimia kielteisten kehityssuuntien kääntämiseksi ja lajien suojelemiseksi ansaitaan jälkipolvien kunnioitus.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie Anne Isler Béguin, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, minäkin haluan aluksi kiittää esittelijää erinomaisesta työstä. Otsikko on tietenkin hyvin kunnianhimoinen: miten rajat kasvi- ja eläinlajien monimuotoisuutta ja estää niiden häviäminen vuoteen 2010 mennessä ja sen jälkeen? Tietenkin toivoisimme hartaasti tämän olevan mahdollista!

Tiedämme kuitenkin, miten vaikeaa on lyhyellä aikavälillä saada sovitettua yhteen lukuisat EU:n ja monenkeskiset välineet, joiden käytöstä päätämme päivittäin parlamentissa. Nyt kun kansalaisten ja tiedotusvälineiden huomio kiinnittyy ilmastonmuutokseen, on korostettava biologisen monimuotoisuuden merkitystä, sillä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei ole parempaa strategiaa kuin ekosysteemien dynaamisen kehityksen tukeminen: komission jäsen Borg korosti tätä erittäin vaikuttavasti hetki sitten.

Lienette ymmärtäneet, että biologinen monimuotoisuus edellyttää dynaamista näkökulmaa, ja pohtiessamme biologista monimuotoisuutta in situ, eli paikan päällä EU:ssa, puhumme kasvi- ja eläinlajien suojelusta sellaisilla alueilla, joiden hallinnointi ja suunnittelu toteutetaan mahdollisimman lähellä paikallisväestöä. Näin ollen poliittinen tahto ja hallitusten valmiudet vuoropuhelun käynnistämiseen ovat välttämättömiä, kun on kyse erityisten ympäristöverkkojen, kuten Natura 2000:n, kehittämisestä ja tukemisesta.

Toisaalta biologisen monimuotoisuuden hallinnoinnilla ex situ, eli muualla kuin luonnollisessa elinympäristössä, tarkoitetaan pikemminkin eläin- ja kasvilajien säilyttämiskäytäntöjä. Museokokoelmien – joita kutsuisin pölyisiksi kokoelmiksi – lisäksi ex situ -säilyttäminen tarkoittaa tietenkin nykykäsityksen mukaan pahimman välttämistä säilyttämällä geenivaroja maatalouskeskuksissa: väitteiden mukaan niitä pidetään varmassa tallessa. Omasta puolestani ihmettelen kuitenkin kansainvälisen maataloustutkimuksen neuvoa-antavien ryhmien rahoitusta ja toimintatapaa, sillä niiden on yhdennettävä paikallis- ja alkuperäisyhteisöt.

Lopuksi haluan tietenkin korostaa sitä, miten tärkeää EU:n asetusten asianmukainen täytäntöönpano on väestömme ja alueidemme kannalta, sillä tiedämme, että kaikki liittyy yhteen, ja esimerkiksi vesipolitiikan puitedirektiiviä on sovellettava. Ainakin biologisen monimuotoisuuden kannalta vesi on väline, joka tekee ekosysteemeistä dynaamisia alusta alkaen. Näin ollen epämääräiseen "hyvän ekologisen tilan" käsitteeseen viittaamisen sijasta on ratkaisevaa varmistaa, ettei makeiden vesien tila heikkene.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (PSE). (LT) Arvoisa puhemies, esittelijän tavoin haluan antaa vakavan varoituksen. Kolmen 2000-lukua edeltäneen vuosikymmenen aikana maailman eläin- ja kasvilajien monimuotoisuus on vähentynyt 40 prosenttia. Tuolloin Euroopan unioni päätti pysäyttää biologisen monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2010 mennessä. Aika on loppumassa. Ellemme onnistu pysäyttämään maailman eläin- ja kasvilajien sukupuuttoa, meidän on annettava periksi ja myönnettävä, että ihmisen toiminta on tuhoisaa ja että rajaton voiton- ja nautinnontavoittelumme saattaa tuhota ihmiskunnan itsensä.

Monissa EU:n uusissa jäsenvaltioissa on liian vähän tietoa eläin- ja kasvilajien häviämisestä ja tämän ongelman vakavuudesta. Koheesio- ja rakennerahastovaroista rahoitettujen hankkeiden täytäntöönpanon yhteydessä on vielä harvinaista pohtia, miten biologisen monimuotoisuuden vahingoittaminen vältettäisiin, eikä aiheesta myöskään keskustella. Euroopan komission pitäisi laajentaa Natura 2000 -verkon aluetta, jossa 12 uutta jäsenvaltiota ovat mukana. Kyseisissä maissa biologinen monimuotoisuus on yleensä suurempi kuin EU:n vanhoissa jäsenvaltioissa, ja näin on olennaista suojella sitä hyödyntämällä sitä "ekomatkailuun".

EU:n kansalaisten on ymmärrettävä biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä saatavat hyödyt. On otettava huomioon, että monimuotoisuuden väheneminen vaikuttaa ruoan, polttoaineen, materiaalien ja lääkkeiden tuotantoon sekä veden sääntelyyn, ilmaan ja ilmastoon, samoin kuin viljelysmaan hedelmällisyyden säilyttämiseen ja ravintoaineiden kiertoon. Valitettavasti elämme tällä hetkellä velaksi ja ryöstämme lapsiltamme ja lapsenlapsiltamme, jotka saattavat joutua elämään yhä köyhemmässä maailmassa, jossa entisaikojen luontokappaleita voi nähdä vain museoissa, valokuvissa ja elokuvissa.

Komissio on oikeassa ehdottaessaan biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien hoidon integroimista kaikkien merkittävien alojen toimiin ja ohjelmiin, samoin kuin valtamerten biologisen monimuotoisuuden suojelua sekä maataloudesta ja teollisuudesta syntyvien saasteiden vähentämistä. Tähän tarvitaan paljon taloudellista tukea ja huomiota. Ilmastonmuutoksen torjuntamenetelmät eivät saa vahingoittaa biologista monimuotoisuutta. EU:n on näytettävä maailmalle vielä selvemmin esimerkkiä siitä, miten talouskasvu voidaan koordinoida luonnonympäristön suojelun sekä eläin- ja kasvilajien suojelun kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää kiitokseni tämäniltaisen keskustelun laadusta. Myös mietintö on mielestäni hyvin kannustava, ja haluaisin esittää huomautuksia erityisesti kolmesta asiasta.

Ensinnäkin parlamentti oli tyytyväinen tiedonannon käsitteelliseen lähestymistapaan, jossa korostetaan biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja ekosysteemipalvelujen vähenemisen välistä yhteyttä. Parlamentti myöntää terveiden ekosysteemien keskeisen merkityksen vauraudelle ja hyvinvoinnille. Se ehdottaa, että ekosysteemipalvelujen ylläpidosta olisi tultava kaiken EU:n monialaisen ja alakohtaisen politiikan perustavoite ja kehottaa komissiota tutkimaan käytännön toimenpiteitä ja tekemään niitä koskevia ehdotuksia biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä aiheutuvien kustannusten huomioon ottamiseksi.

Työskentelemme jo näiden asioiden parissa, ja haluan korostaa komission ja puheenjohtajavaltio Saksan uutta aloitetta, jonka mukaan biologisen monimuotoisuuden vähenemisen kustannuksista laadittaisiin vastaavanlainen talouskatsaus kuin Stern laati ilmastonmuutoksen taloudellisista näkökohdista. Mielestäni tällainen katsaus voisi osoittautua käännekohdaksi. Lisäämällä tietoa toimettomuuden aiheuttamista kustannuksista meillä on tilaisuus keskittää poliittinen mielipide niihin ennennäkemättömiin toimiin, joita tarvitaan biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi.

Toiseksi korostan näkemyksiänne, joiden aiheena ovat biologinen monimuotoisuus ja ilmastonmuutos. Parlamentti korostaa ekosysteemilähestymistavan merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Kolmanneksi tunnustatte, että toimintasuunnitelma on keskeinen väline yhteisön ja jäsenvaltioiden tason toimijoiden kokoamiseksi yhteen vuoden 2010 sitoumusten täyttämistä varten. Tärkeää onkin nyt se, missä laajuudessa tämä toimintasuunnitelma konkreettisesti toteutetaan.

Tulokaslajeja koskevasta esittelijän huomautuksesta totean, että työ on käynnissä, ja jos havaitaan puutteita, jotka edellyttävät uutta yhteisön lainsäädäntöä, pohdimme ehdotusten tarvetta ajallaan. Omaan vastuualueeseeni kuuluva ehdotus neuvoston asetukseksi tulokaslajien käytöstä vesiviljelyssä on valmis annettavaksi

Rahoituksesta todettakoon, että vuonna 2004 komissio ehdotti Natura 2000 -ohjelmalle myönnettävän tulevan yhteisön osarahoituksen integroimista tärkeimpiin rahoitusvälineisiin. Lisäksi luonnon biologisen monimuotoisuuden rahoitus on turvattu LIFE+-ohjelmasta, yhteisön kansainvälisen kehitysyhteistyön varoista sekä seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta. Korostan kuitenkin, että tiedonannon mukaan Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2005 tekemä rahoituspäätös vaikuttaa näistä välineistä saatavaan rahoitukseen. Tiedonannossa tehdään selväksi, että jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä rahoitus myös omista varoistaan.

Vaikka määräaika lähestyy nopeasti, tavoite monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisestä EU:ssa vuoteen 2010 mennessä voidaan saavuttaa, mutta tämä edellyttää täytäntöönpanon nopeuttamista sekä yhteisössä että jäsenvaltioissa.

Olen täysin samaa mieltä jäsen Gklavakisin kanssa omaa vastuualuettani kalataloutta koskevista näkemyksistä: tarvitsemme kestävää kalataloutta ja meidän on edistettävä tätä kehityssuuntaa sekä yhteisön vesillä että kansainvälisillä valtameri- ja merialueilla. Todettakoon tässä yhteydessä, että tiedonannossa mainitut tavoitteet ja toimet kalastuspolitiikan alan biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi ovat täysin yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia, ja useimmat niistä sisältyvät jo tulevien vuosien työohjelmaamme. Voin mainita monia esimerkkejä yhteisen kalastuspolitiikan panoksesta biologisen monimuotoisuuden suojeluun: esimerkiksi useiden kalakantojen palauttamista koskevat suunnitelmat, saaliiden ja pyyntiponnistuksen rajoittaminen, valaiden sivusaalistuksen torjumista ja syvänmeren koralliriuttojen kaltaisten luontotyyppien suojelua koskeva lainsäädäntö sekä viime vuonna Välimerestä annettu asetus, joka sisältää merkittäviä säännöksiä kalastuksen merenpohjaan kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi.

Muita toimenpiteitä on valmisteilla. Voisin mainita maaliskuussa 2007 esitetyn tiedonannon, joka koskee ei-toivottujen saaliiden asteittaista vähentämistä ja poisheittämisen lopettamista Euroopan kalastuksessa. Siinä otetaan käyttöön asteittainen kalastuskohtainen poisheittämiskielto ja asetetaan suurinta sallittua sivusaalista koskevat vaatimukset.

Myös työ Natura 2000 -verkon laajentamiseksi merialueille edistyy koordinoidusti ympäristöasioiden pääosaston kanssa, samoin kuin työ laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättomän (IUU) kalastuksen torjumiseksi.

Aion ottaa ankeriaskannat uudelleen esiin neuvostossa kesäkuussa, ja olen yhtä mieltä siitä, että tällä kertaa asetus on annettava sitä enempää vesittämättä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 22. toukokuuta.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Gyula Hegyi (PSE), kirjallinen. (HU) Kukaan ei tiedä täysin varmasti maapallon elämänmuotojen määrää, mutta lajien määräksi arvioidaan noin 20–30 miljoonaa, joista tunnemme vaivaiset 1,8 miljoonaa lajia. Valitettavasti monet lajit kuolivat sukupuuttoon sivistyksen aiheuttamien tuhojen takia ennen kuin onnistuimme löytämään ne. Viime vuosisadalla biologisen monimuotoisuuden väheneminen on ollut laajamittaisempaa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Tutkimusten mukaan maapallolta katoaa joka vuosi 140 000 lajia. Tämä häviämisen johtuu suoraan ihmisen toiminnasta: metsien ja vesistöjen tuhoamisesta sekä veden, maaperän ja ilman pilaantumisesta. Äskettäisen raportin mukaan 20–30 prosenttia kaikista kasvi- ja eläinlajeista saattaa kuolla sukupuuttoon, jos maapallon lämpötila nousee yli 2,5 celsiusastetta.

Siksi Euroopan komission on ratkaisevan tärkeää ehdottaa pitkän aikavälin strategiaa, jolla todella pysäytetään biologisen monimuotoisuuden väheneminen. Näiden toimien takia on tärkeää, että Natura 2000 -ohjelmille myönnetään suoraa tukea EU:n rahoituslähteistä mahdollisimman pian, sillä nämä ohjelmat perustettiin biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi. Myös Unkarissa on hyvin tärkeää, että ne maanomistajat, joiden alueelle Natura 2000 -ohjelman mukainen suojelu on laajennettu, eivät pettyisi Euroopan unioniin.

 
  
MPphoto
 
 

  Véronique Mathieu (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Biologinen monimuotoisuus on enemmän kuin vain painopiste: se on välttämättömyys, ja meidän on toimittava nopeasti biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi vuoteen 2010 mennessä.

Euroopan unioni on ensimmäisenä asettanut itselleen konkreettiset tavoitteet tällä alalla. Toivottavasti se näyttää esimerkkiä muulle maailmalle. Kestävä kehitys ja kestävä metsästys eivät ole vain tilapäisiä edellytyksiä, vaan ne symboloivat todellista muutosta teollisuuden käytänteissä ja tuotantomenetelmissä sekä metsästyksen alalla.

Sivumennen sanoen metsästäjät ja metsästäjien järjestöt eivät ole jääneet odottamaan, että Euroopan unioni, Euroopan parlamentin jäsenet ja etenkään tämä mietintö asettaisivat heille lajien ja alueiden kunnioittamista koskevia velvoitteita. Kiitos tästä kuuluu pääasiassa luontotyyppien ja luonnonvaraisten kasvien suojelusta vastaaville säätiöille, jotka ovat jo useiden vuosien ajan toteuttaneet tehokkaita toimia.

Siksi toivoisin, ettei metsästystä tuomittaisi vaan pikemminkin tuettaisiin sen pyrkimyksissä edistää hyvää ympäristöhallintoa.

Tällä perusteella voin vain pahoitella 20 artiklan sanamuotoa, jonka mukaan metsästystä pidetään osittain syypäänä biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen eikä näin ollen oteta huomioon nykyistä kestävää metsästystä.

 

17. Ympäristöalan rahoitusväline (Life+) (keskustelu)
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Marie Anne Isler Béguinin laatima Euroopan parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan mietintö (A6-0180/2007) sovittelukomitean hyväksymästä yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+) (PE-CONS 3611/2007 – C6 0105/2007 – 2004/0218(COD)).

 
  
MPphoto
 
 

  Marie Anne Isler Béguin (Verts/ALE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, olemme saaneet päätökseen erityisen pitkän käsittelyn, ja tämän ympäristöalan rahoitusvälinettä (Life+) koskevan sovittelun päätteeksi haluan ensin kiittää kaikkia varjoesittelijäkollegojani: jäsen Gutiérrez-Cortinesia, jäsen Riesiä ja jäsen Lienemannia. Mielestäni sovittelua ei olisi voitu viedä onnistuneesti päätökseen ilman heitä. Korostettakoon, että jos saavutimmekin pelkästään myönteisiä tuloksia, se johtui siitä, että puolustimme voimakkaasti Euroopan parlamentin kantaa ja pidimme useissa kohdissa yhdessä puoliamme komissiota ja neuvostoa vastaan.

Kiitän myös parlamentin yksiköitä sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa. Olen kiitollinen myös komissiolle ja etenkin komission jäsenelle Dimasille ja toivon hänelle pikaista paranemista. Tiedän, ettei hän voi olla paikalla tänä iltana, mutta kiitän häntä ja hänen yksiköitään siitä, että ne auttoivat meitä saattamaan tämän sovittelun onnistuneesti päätökseen. Lopuksi haluan kiittää neuvostoa, vaikka sen edustajia ei olekaan paikalla tänä iltana. Mielestäni voimme kiittää ministeri Gabrielia ja neuvoston edustajia, jotka auttoivat sovittelun onnistumisessa, sillä muistan, kuinka meistä sovitteluiltana vaikutti välillä siltä, että vastassamme olivat pikemminkin valtiovarain- kuin ympäristöministerit. Euroopan parlamentin jäsenet todellakin puolustivat vakaata ympäristöpolitiikan talousarviota, kun taas ympäristöministerit antoivat sellaisen vaikutelman, etteivät oikeastaan halua sitä. Lopuksi kiitän jäsen Kratsa-Tsagaropoulouta, joka toimi Euroopan parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtajana yhdessä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden valiokunnan puheenjohtajan Ouzkýn kanssa.

Luvallanne muistutan teitä muutamasta asiasta. Meneillään on kolmas käsittely ja näin ollen sovittelu. Muistuttaisin, että Life+-mietinnön käsittely alkoi samaan aikaan rahoituskehyksen tarkastelun kanssa, koska meistä tuntui, ettei seuraavaan ympäristöalan seitsenvuotiseen rahoitusjärjestelyyn kuuluvan Life+-ohjelman talousarviota voitu vahvistaa rahoituskehyksen ulkopuolella. Painostimmekin rahoituskehyksestä vastaavaa valiokuntaa ja erityisesti jäsen Bögeä, koska mielestämme seuraavien seitsemän vuoden ympäristöbudjetti oli erittäin niukka ja sitä oli lisättävä. Halusimme lisätä sitä komission suunnittelemaan määrään asti. Siten esimerkiksi yhdentämällä Natura 2000 -ohjelman hallintoa olisimme lisänneet Life+-ohjelman talousarvioon 21 miljardia euroa. Tiesimme varsin hyvin, että tämä oli aivan valtava määrä ja että voimavarat eivät riitä siihen, mutta olimme turvautuneet tähän strategiaan osoittaaksemme, että tosiasiassa EU:n talousarviossa ei ollut varsinaisesti Natura 2000 -ohjelmalle varattua budjettikohtaa. Tämä oli strategiamme ensimmäisessä käsittelyssä, ja saimme sille lähes yksimielisen tuen.

Yhteistä kantaa muodostettaessa meitä ei kuitenkaan oikeastaan kuultu. Talousarvion esittelijä Böge teki meille palveluksen suostuessaan myöntämään 100 miljoonaa euroa. Life+-ohjelmalle myönnetty 100 miljoonaa euroa on naurettava määrä tarpeisiimme nähden, niihin tarpeisiin nähden, joita korostamme voimakkaasti kansalaisillemme: ilmastonmuutoksen torjuminen, biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen, maaperän ja jokien puhdistaminen, toimet pohjavetemme pelastamiseksi ja niin edelleen. Nämä riittäkööt esimerkeiksi.

Tosiasiassa olimme iloisia noista 100 miljoonasta eurosta, koska otamme kaiken mikä otettavissa on, mutta suureksi hämmästykseksemme – ja tämä sai meidät suuttumaan – meille varatuista 100 miljoonasta eurosta oli kadonnut 50 miljoonaa euroa, jotka oli osoitettu yleiseen talousarvioon. Tämä teki meidät hyvin vihaisiksi, mutta suuttumustamme lisäsi vielä se, että talousarvion hallinnointiin liittyvät toimet oli jaettu tavalla, jota meidän Euroopan parlamentin jäsenten oli täysin mahdotonta hyväksyä.

Katsoimme, ja katsomme edelleen, että ympäristönsuojelun hallinnointi kuuluu EU:lle: tämä on Euroopan parlamentin kannalta myönteinen toimintalinja, jonka kansalaiset ovat ottaneet omakseen. Tämä toimintalinja oli sen vuoksi säilytettävä EU:n vastuulla, ja toisessa käsittelyssä toteuttamallaan strategialla neuvosto ja komissio ohjasivat 80 prosenttia määrärahoista jäsenvaltioille. Emme voineet hyväksyä tällaista EU:n toimintalinjojen uudelleenkansallistamista.

Siksi tavoitteenamme oli varmistaa, että neuvosto suostui jättämään ympäristötalousarvion hallinnoinnin komission toimivaltaan. Mielestäni olemme onnistuneet todella hyvin, sillä sovittelussa neuvosto suostui todella moneen asiaan: keskittämään EU:n talousarvion hallinnoinnin eli hallinnoimaan sitä EU:n johdolla, kaksinkertaistamaan ympäristöhallintoon varatut komission määrärahat eli lisäämään niitä 1 prosentista 2 prosenttiin, varaamaan 50 prosenttia talousarviosta biologiseen monimuotoisuuteen ja ympäristönsuojeluun ja lopuksi mahdollistamaan vuoden 2007 talousarvion täytäntöönpanon tänä vuonna ja myöntämään kansalaisjärjestöille rahoitusvaroja tästä vuodesta alkaen.

Arvoisa puhemies, näin ollen olemme mielestäni tehneet erittäin hyvää työtä, ja jälleen kerran olen kiitollinen kaikille – neuvostolle ja komissiolle – siitä, että tämä sovittelu voitiin viedä päätökseen ja siitä, että se tehtiin lisäksi parlamentin linjausten mukaisesti kansalaisten parhaaksi, koska edustamme täällä kansalaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, aluksi esitän komission jäsenen Dimasin puolesta vilpittömät kiitokseni parlamentin valtuuskunnalle, joka osallistui sovittelukokoukseen neuvoston kanssa 27. maaliskuuta. Erityisesti haluan kiittää jäsen Kratsa-Tsagaropoulouta, joka johti parlamentin valtuuskuntaa, ja esittelijä Isler Béguinia. Kiitän erityisesti esittelijää hänen erinomaisesta panoksestaan neuvotteluissa ja etenkin hänen sovittelukokouksen iltana tekemästään ratkaisevasta kompromissiehdotuksesta, jonka avulla pääsimme nopeasti sopimukseen Life+-ohjelmasta. Olen iloinen siitä, että olemme pystyneet selvittämään ratkaisemattomat ongelmat ja pääsemään tyydyttävään lopputulokseen.

Nykyisen ehdotuksen mukaisesti Life+-ohjelmasta osarahoitetaan hankkeita, joilla edistetään ympäristön parantamista EU:ssa. Ohjelmalla vahvistetaan verkostoitumista, viestintää ja ympäristöhallintoa sekä edistetään hyvien käytäntöjen vaihtoa Euroopan unionin alueella. Komissio aikoo julkaista pian asetuksen voimaantulon jälkeen alkusyksyllä uuden ohjelman, ja monet sidosryhmät odottavat siihen kuuluvaa ensimmäistä ehdotuspyyntöä. Komissio tukee varauksetta sovitteluasiakirjaa, ja kehotan parlamenttia tukemaan neuvotteluryhmänsä saavuttamaa hyvää tulosta.

Kiitän myös esittelijää hänen huomautuksistaan. Olen ottanut ne asianmukaisesti huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristina Gutiérrez-Cortines, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, Life-ohjelmaa koskeva menettely osoittaa etenkin sovittelumenettelyn viimeisessä vaiheessa EU:ssa vallitsevat ristiriitaisuudet kaikessa laajuudessaan, ja se osoittaa myös sen, miten tarpeellinen kansalaisia suoraan edustava parlamentti edelleen on.

Life-hanke on aina ollut esimerkkihanke: monet kansalaisjärjestöt, ammattilaiset ja kunnat ovat oppineet, mitä EU:n politiikka on, ja Life-ohjelman ansiosta ne ovat oppineet kilpailemaan ja haluavat osallistua ympäristöpolitiikkaan.

Olipa kyse miten vaatimattomasta Life-hankkeesta tahansa, kaikki ovat ylpeitä päästessään mukaan sellaiseen, ja sama koskee neuvonta- ja asiantuntijapalveluja, näissä hankkeissa työskenteleviä virkamiehiä ja koko yhteiskuntaa.

Nykyiset ristiriitaisuudet johtuvat siitä, että toisaalta toimimme "hallitustenvälisesti" ja toisaalta haluamme Euroopalle perustuslain, ja tästä huolimatta ensimmäisessä käsittelyssä oli päätetty, että hallitukset hallinnoisivat varoja yhdessä kansallisten virastojen kanssa.

Parlamentti vastusti tätä, koska se katsoi, että jos jokin toimii yhtä moitteettomasti kuin Life-ohjelma, sitä ei ole mitään tarvetta muuttaa. Jos siitä jo saadaan eurooppalaista lisäarvoa ja sille on kehitetty osaamiseen ja laatuun perustuva imago, miksi emme säilyttäisi sitä?

Pitkän kädenväännön jälkeen olemme siis päätyneet siihen ratkaisuun, että osa varoista jaetaan maille, mutta olemme pitäneet kuitenkin kiinni siitä, että kaikki hankkeet on mahdollista käsitellä ja arvioida komissiossa, vaikka maita karsitaankin aluksi – olemme saaneet komission ja myöhemmin neuvostonkin suostumaan tähän ehdotukseen. Haluan, että tämä merkitään selvästi pöytäkirjaan: kaikilla hankkeilla on mahdollisuus komission suorittamaan arviointiin.

Lopuksi totean "kansainvälisten hankkeiden" merkitsevän sitä, että ensimmäistä kertaa jokia, maasta toiseen virtaavaa vettä, lintuja ja ilmaa voidaan käsitellä kansainvälisillä foorumeilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Noëlle Lienemann, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, kiitän aluksi jäsen Isler Béguinia, joka on käyttänyt valtavasti energiaansa, osaamistaan ja kykyjään varmistaakseen tämän hyvin myönteisen päätöksen tänään. Kiitän myös varjoesittelijäkollegojani, koska mielestäni olemme onnistuneet kaikkien parlamenttiryhmien yhteistoiminnan ja komission myötämielisyyden ansiosta.

Parlamentin lähettämä poliittinen viesti on selvä: haluamme puolustaa ympäristöpolitiikan talousarviota, sillä vaikka EU:n onkin tärkeää antaa sääntöjä ja asettaa tavoitteita, sen on aivan yhtä tärkeää vapauttaa rahoitusvaroja paikallisen toiminnan sekä innovaatioiden, kokemustenvaihdon ja uusien käytäntöjen edistämiseksi.

Toinen viesti on se, että puolustamme yhteisön periaatetta, siis EU:n periaatetta, emmekä vain hallitustenvälistä periaatetta. Ympäristöpolitiikka kuuluu niihin politiikan aloihin, joilla on kaikkein vahvin oikeutus kaikissa EU:n jäsenvaltioissa: näillä politiikan aloilla katsotaan olevan yhteisön laajuista merkitystä. Life-ohjelman uudelleenkansallistaminen olisi ollut typerää, koska kansalaiset odottavat yhdentymiseltä enemmän, enkä toista tässä kollegojeni esittämiä perusteita. He korostivat, että jäsenvaltiot kylläkin tekivät ehdotuksia, mutta lopullinen päätösvalta jäi komissiolle, ja siten komission oli tärkeää saada tuekseen varoja sekä asiakirjojen tutkimista että innovaatioiden arviointia varten viestinnän, vaihtojen ja toimintaviikkojen avulla. Tämä oli hyvin tehty! Myös komissiolle varattujen määrärahojen kaksinkertaistaminen on hyvä asia! Olen tyytyväinen myös kansainvälisiin hankkeisiin.

On todella tärkeää, että käytännöt yhdistävät eri maita, joilla on samat tavoitteet – sellaisia maita, jotka toisinaan eivät huomaa välillään vallitsevaa yhteyttä esimerkiksi biologisen monimuotoisuuden alalla ja joille Life-ohjelma saattaa tarjota tilaisuuden todistaa toimiensa ja kokemustenvaihtonsa samankaltaisuudet.

Arvoisa komission jäsen, lopuksi esitän toivomuksen, että komissio noudattaa esittelijälle tekemäänsä sitoumusta ja arvioi asianmukaisesti kaikki Natura 2000 -ohjelmaan valjastetut määrärahat. On aivan ratkaisevaa saada tälle biologista monimuotoisuutta edistävälle toiminnalle paikallista tukea, sillä usein paikalliset asukkaat ovat edelleen epäluuloisia tai eivät aina tiedä, mitä on tekeillä. Joka tapauksessa sovittelu – tämä lopullinen sopimus – on hyvin hoidettu. Kauan eläköön Life!

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries, ALDE-ryhmän puolesta.(FR) Arvoisa puhemies, ensimmäiset kiitokset esitän tänään tietenkin esittelijä Isler Béguinille ja varjoesittelijäkollegoilleni Lienemannille ja Gutiérrez-Cortinesille sekä Euroopan parlamentin sosialidemokraattiselle ryhmälle ja Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmälle, joiden kanssa olemme – heidän mukaansa – kaksi vuotta yrittäneet lakkaamatta saada komissiota ja ennen kaikkea jäsenvaltioita vakuuttuneiksi niin sanotusti tämän EU:n käynnistämän ja johtaman ympäristöpolitiikan merkityksestä.

Tässä yhteydessä emme saa kieltää tämänpäiväistä hyvää tulosta: arvoisa puhemies, sovittelun tulos, jonka julkistitte taitavasti 27. maaliskuuta, on valtavan opettavainen kokemus. Politiikassa toteamme mielellämme kulkevamme vaikeuksien kautta voittoon: Euroopan parlamentin Life+-ohjelmaa käsittelevä valtuuskunta on todistanut, että voitto voidaan saavuttaa myös yksimielisesti, poliittisten erimielisyyksien yläpuolella ja kansalaisten, siis eurooppalaisten, yleisen edun mukaisesti.

Toiseksi huomautan, että Euroopan komission ei kannata tyytyä niin sanoakseni pelkästään yleiseen rooliin, kun perustamissopimuksessa määrätään sille selkeät tehtävät esimerkiksi ympäristöpolitiikan alalla.

Jäsen Isler Béguin on jo tehnyt loistavaa työtä kokoamalla yhteen kaikki tämän sovittelun tulokset. En käy niitä uudelleen läpi. Omasta puolestani haluan korostaa sitä, mikä mielestäni parhaiten symboloi yhteistä menestystämme: tarkoitan tietenkin luonnon ja biologisen monimuotoisuuden pääluokan perustamista – sen pitäisi kattaa vähintään 50 prosenttia talousarviotulosta, siis talousarvion toimintamäärärahoista. Mielestäni oli ratkaisevan tärkeää lisätä Natura 2000 -ohjelman rahoitusta ensinnäkin siksi, että Natura 2000 menestyy hyvin. Jäsen Gutiérrez-Cortines mainitsi tämän olevan ylpeyden aihe niille, joiden on määrä saada kyseistä rahoitusta. Hyvin tuntemallani Brysselin pääkaupunkiseudulla peräti 2 333 hehtaaria, tai 14 prosenttia alueen pinta-alasta – muun muassa tunnetut Sonian metsäalue ja Woluwen laakso – kuuluu näihin suojelualueisiin. EU:ssa myös luvut ovat paljonpuhuvia: Natura 2000 -verkko muodostuu yli 25 000 alueesta. Verkko ulottuu 16 pääkaupungin alueelle ja kattaa lähes 20 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion pinta-alasta.

Toiseksi kuten jäsen Adamou ja muut jäsenet huomauttivat edeltävässä keskustelussa, Euroopan unioni sitoutui vuonna 2001 Göteborgissa pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen vuoteen 2010 mennessä: määräaikaan on kolme vuotta, emmekä ole varovaisesti ilmaistuna lähelläkään tämän sitoumuksen täyttämistä.

On totta, että Life+-ohjelman talousarvio vaikuttaa luvattoman surkealta, koska se on juuri sitä: 1,51 prosenttia EU:n vuotuisesta talousarviosta tai 1 894 miljardia euroa seitsenvuotiskaudeksi. Pidän kuitenkin yllä toivoa, että Euroopan unioni, jäsenvaltiot, alueet ja kaupungit noudattavat tavoitetta, jonka mukaan Natura 2000:lle on taattava jatkuva rahoitus. Toivon myös, ettei meille sanota, että 308 miljardin euron talousarviomäärärahat – eli rakenne- ja koheesiorahastojen yhdistetty talousarvio – eivät riitä ympäristön suojelemiseen. Tässä on kyse ainoastaan priorisoinnista ja uskottavuudesta Euroopan kansalaisten silmissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, käytän Life+-ohjelmaa käsittelevässä keskustelussa puheenvuoron Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän nimissä ja haluan korostaa seuraavia asioita: ensinnäkin ympäristöalan rahoitusväline Life+ (2007–2013) merkitsee jatkoa useimmille ympäristöasioiden pääosaston jo käynnistämille ohjelmille, kuten kestävää kaupunkikehitystä edistävälle Life 3 -ohjelmalle ja kansalaisjärjestöjä koskevalle ohjelmalle.

Toiseksi meidän pitäisi olla tyytyväisiä siihen, että parlamentti pystyi sovittelumenettelyssä vakuuttamaan neuvoston siitä, että Euroopan komission pitäisi vastata ohjelman keskitetystä hallinnosta kuten tähänkin saakka.

Kolmanneksi on myös oikeutettua huomauttaa, että parlamentin kanta otettiin huomioon ja välineen täytäntöönpanoon myönnettiin 40 miljoonan euron lisärahoitus.

Neljänneksi neuvosto otti parlamentin kannan huomioon siinäkin suhteessa, että vähintään 50 prosenttia Life+-ohjelman talousarviovaroista jaetaan ympäristönsuojelua ja luonnon monimuotoisuutta koskeviin hankkeisiin.

Viidenneksi päätettiin myös yhteisesti, että vähintään 15 prosenttia Life+-ohjelman talousarviosta jaetaan kansainvälisille hankkeille.

Koska useimmat Euroopan parlamentin tärkeimmistä tarkistuksista hyväksyttiin sovittelumenettelyssä, UEN-ryhmä äänestää tämän mietinnön puolesta. Lopuksi haluan kiittää esittelijää ja kaikkia niitä, jotka antoivat erittäin tehokkaan panoksen sovittelumenettelyssä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (PSE).(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kiitän aluksi kaikkia niitä, jotka osallistuivat Life+-ohjelmaa koskevaan sovitteluprosessiin ja saavuttivat mielestämme hyvin myönteisen yhteisymmärryksen sikäli, että parlamentti on onnistunut varmistamaan merkittävän 40 miljoonan euron lisärahoituksen neuvoston yhteiseen kantaan nähden. Tästä tilanteesta hyötyvät kaikki, etenkin EU:n ympäristöala.

Life+-ohjelmaan kuuluvista tukikelpoisista toimista haluan korostaa metsien seurantaa, tiedotus- ja viestintätoimia sekä erityisesti valistuskampanjoita ja metsäpalojen ehkäisytoimiin osallistuvien henkilöiden koulutusta. Näissä toimissa otetaan huomioon ne huolenaiheet, joita esitimme luonnonkatastrofeja koskevassa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnössä, jonka esittelin.

Toiseksi oli erittäin tärkeää taata, että vähintään 50 prosenttia Life+-ohjelman talousarviovaroista käytetään luonnonsuojelua sekä biologista monimuotoisuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. Neuvosto ehdotti yhteisessä kannassaan vain 40 prosentin rahoitusosuutta, mikä on aivan liian vähän Natura 2000 -verkon rahoitusvaatimuksiin ja luontotyyppidirektiivin täytäntöönpanoon nähden.

 
  
MPphoto
 
 

  Leopold Józef Rutowicz (UEN).(PL) Arvoisa puhemies, kiitän jäsen Isler Béguinia ympäristöalan rahoitusvälinettä (Life+) koskevasta mietinnöstä.

Sovittelukomitea hyväksyi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen tekstin. Asetus on järkevä rahoitusväline, ja sillä edistetään ympäristön etua Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Rahaston avulla hillitään pääasiassa kasvihuoneilmiön aiheuttamia muutoksia, kuten kuivuutta ja tulvia – sellaisia muutoksia, jotka vahingoittavat metsiä, luontoa ja biologista monimuotoisuutta.

Direktiivissä todetaan perustellusti, että näitä varoja ei voida käyttää sellaisiin hallinnollisiin kuluihin, jotka eivät liity suoraan Life+-ohjelman toimien toteuttamiseen. Seuraamalla Life+-rahaston menoja Euroopan parlamentti varmistaa varojen moitteettoman käytön kaikkein tarkoituksenmukaisimpiin aloihin. Jatkuva seuranta on olennaisen tärkeää, koska toteutettavien toimien kirjo on laaja ja käytettävissä on niukasti varoja. Kaikkien hankkeiden toteuttaminen tuo lisäarvoa Euroopan yhteisölle. Tämän ohjelman resursseja on myös lisättävä sopivan tilaisuuden tullen.

Jos asetus pannaan asianmukaisesti täytäntöön, uskon vakaasti, että Life+-varojen avulla on mahdollista toteuttaa suunnitellut toimet. Kiitän myös kaikkia, jotka työskentelivät erittäin tehokkaasti sovittelukomiteassa.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MORGANTINI

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Scheele (PSE).(DE) Arvoisa puhemies, huomenna hyväksymme ympäristöalan rahoitusvälinettä Life+:aa koskevan asetuksen sen kolmannessa ja viimeisessä käsittelyssä, ja kiitän jäsen Isler Béguinia yleiseen lainsäädäntöprosessiin kuuluvan sovittelun lopputuloksesta ja hänen määrätietoisuudestaan, joka oli enemmän kuin tarpeen koko lainsäädäntöprosessin ajan esitettyjen hyvin eriävien kantojen vuoksi.

Life+-ohjelman yleistavoitteita ovat yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön toteuttaminen, ajantasaistaminen ja kehittäminen. Näihin asioihin tarvitaan rahaa, ja juuri tästä tuli kiistakapula. Kaikkein kiivaimmin keskusteltiin siitä, miten paljon rahaa tarvitsemme, ja ennen kaikkea siitä, miten tällaisia varoja pitäisi hallinnoida. Emme saavuttaneet sovittelumenettelyllä kaikkea sitä, mitä kuvittelimme, mutta onnistuimme saamaan 40 miljoonan euron lisärahoituksen ja olemme myös onnistuneet säilyttämään keskitetyn hallintojärjestelmän, sillä jäsenvaltiot halusivat hallinnoida 80:tä prosenttia varoista itse, mutta olemme varmistaneet tämän toimintalinjan jatkumisen tulevaisuudessa yhteisöperusteisena.

Life+-asetuksen mukaisesti rahoitusta saavat vain sellaiset hankkeet, joissa painotetaan esimerkkikäytäntöjä tai havainnollistetaan Natura 2000 -verkon hallinnointia. Siksi Natura 2000 -verkkojen hallinnointia varten on välttämätöntä taata asianmukainen rahoitus, ja tämä on komission ja jäsenvaltioiden tehtävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 22. toukokuuta.

 

18. Ympäristönlaatunormit vesipolitiikan alalla (keskustelu)
MPphoto
 
 

  Puhemies. - Esityslistalla on seuraavana keskustelu Laperrouzen laatimasta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnöstä (A6-0125/2007) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla sekä direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (KOM(2006)0397 – C6-0243/2006 – 2006/0129(COD)).

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen(EN) Arvoisa puhemies, avaan mielelläni keskustelun vesipolitiikan alan ympäristönlaatunormeja koskevasta ehdotuksesta. Ehdotus täydentää vesipolitiikan puitedirektiiviä, joka on keskeinen vesiensuojelun väline Euroopan unionissa. Haluan kiittää esittelijä Laperrouzea sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sen merkittävästä työstä. Haluan kiittää myös teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sekä kalatalousvaliokuntaa. Kiitän erityisesti kaikkia lausuntojen valmistelijoita, Rübigiä, Bourzaita ja Corbeyta, heidän erittäin rakentavasta tuestaan tässä tärkeässä asiassa.

Komissio pitää erittäin tärkeänä sitä, että jokia, järviä ja rannikko- ja meriympäristöjä suojellaan vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta. Siitä lähtien, kun yhteisö 1970-luvulla ryhtyi ensimmäisiin päättäväisiin toimiin, on edistytty huomattavasti. Saatuamme ratkaistua osan pilaantumisongelmista niitä ilmeni kuitenkin lisää. Vesissämme on nyt monimutkaisempi yhdistelmä kemikaaleja, eivätkä pilaantumisen alkulähteet ole enää pistelähteitä vaan laajalle levinneitä hajakuormituslähteitä. Emme ole koskaan saaneet olla täysin tyytyväisiä toimiimme.

Vesipolitiikan puitedirektiivin hyväksymisen jälkeen komissio on ehdottanut tai antanut yli 30 yhteisön säädöstä vaarallisten aineiden aiheuttamien pilaantumisongelmien ratkaisemiseksi. En voi luetella kaikkia näitä säädöksiä, mutta mainitsen esimerkkeinä muutaman.

Ensinnäkin komissio on kieltänyt vesipolitiikan puitedirektiivin prioriteettiaineista 16 aineen markkinoille saattamisen ja käytön tai rajoittanut niitä. Joistakin tuholaismyrkyistä, torjunta-aineista ja muista kemikaaleista on valmisteilla lisäpäätöksiä. Toiseksi sopimus REACH-asetuksesta eli EU:n uudesta kemikaalipolitiikasta on tärkeä virstanpylväs. Siinä edellytetään lupamenettelyjä vaarallisimmille aineille ja kaikkien muiden sellaisten kemikaalien aiheuttamien riskien pienentämistä, joista säädetään vesipolitiikan puitedirektiivissä.

Yhteenvetona korostan jälleen kerran sitä, että komissio on vastaisuudessakin sitoutunut tarjoamaan päästöjen hallintaan tarvittavat välineet niillä aloilla, joilla ne voivat johtaa tehokkaimpiin ja oikeasuhteisimpiin toimiin prioriteettiaineista johtuvan pilaantumisen torjumiseksi. Samalla olen sitoutunut paremman sääntelyn periaatteisiin ja esittämään lisäehdotuksia vain silloin, kun voidaan osoittaa, että on tarkoituksenmukaisinta toimia yhteisön tasolla.

Käsittelen seuraavaksi komission ehdotusta direktiiviksi prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormeista. Ehdotetun direktiivin tavoite on luoda yhdenmukaistetut ja avoimet kriteerit pintavesien hyvän kemiallisen tilan arvioimiseksi. Tähän tilaan on päästävä vuoteen 2015 mennessä. Ehdotuksen tärkein osa on täten liite I: laatunormit, joita on noudatettava kaikkien jokien, järvien sekä rannikko- ja aluevesien kohdalla.

Kuten tiedätte, ehdotetulla meristrategiadirektiivillä varmistetaan merivesille saman tasoinen suojelu vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta niillä alueilla, joihin ei sovelleta vesipolitiikan puitedirektiiviä. Korostan, että laatunormien ehdotetut arvot kertovat jo siitä, millaisen riskin nämä aineet voivat aiheuttaa meren ekosysteemille. Lisäksi ehdotuksessa yksilöidään kaksi uutta vaarallista prioriteettiainetta ja kumotaan monta vuosina 1982–1990 annettua direktiiviä.

Ehdotus ei kuitenkaan sisällä lisätoimenpiteitä päästöjen hallintaan syistä, jotka mainitsin aiemmin. Komissio katsoo, että muu voimassa oleva yhteisön lainsäädäntö riittää kattamaan päästöjen hallinnan, esimerkiksi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämistä koskeva direktiivi.

Lopuksi haluan painottaa sitä, että vesiympäristön suojelun korkeaa tasoa koskeva tavoite on yhteinen. Komissio julkaisi ensimmäisen vesipolitiikan puitedirektiiviä koskevan täytäntöönpanokertomuksensa 22. maaliskuuta 2007, kansainvälisenä veden päivänä. Siinä korostettiin sitä, että saavutetusta edistyksestä huolimatta erityisesti jäsenvaltioilla on jäljellä vielä paljon työtä, jos haluamme, että direktiivi pannaan onnistuneesti täytäntöön. Siten voimme saavuttaa kestävän vesienhoidon tavoitteen.

Tämä ehdotus vie meitä tähän suuntaan, ja olen valmis työskentelemään Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa saavuttaaksemme vuonna 2000 yhdessä asettamamme tavoitteet. Kuitenkin on vielä jäljellä monta vaihetta, ja pyydän tukeanne tässä prosessissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Laperrouze (ALDE), esittelijä.(FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa komission jäsen, totesitte juuri, että pintavesien kemiallinen pilaantuminen on uhka vesiympäristölle, ekosysteemille ja näin ollen myös ihmisten turvallisuudelle. Sanoitte itse asiassa, että vesipolitiikan puitedirektiivin johdannaisdirektiivin tarkoitus on torjua myrkyllisten aineiden joutuminen pintavesiin. Tätä tarkoitusta varten on laadittava selvitys päästöistä ja häviöistä, jotta voidaan tarkistaa, että tavoitteet pilaavien aineiden päästöjen ja häviöiden vähentämisestä tai lopettamisesta vähittäin saavutetaan puitedirektiivin 13 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Määräaika lopettamistavoitteelle on vuosi 2025. Tällä direktiivillä todellakin kumotaan voimassa olevat johdannaisdirektiivit, jotka on lueteltu puitedirektiivin liitteessä IX.

Direktiivillä asetetaan tämän vuoksi rajat tietyn tyyppisten torjunta-aineiden, raskasmetallien ja muiden kemikaalien pitoisuuksille pintavesissä. Tarkoitan sellaisia kemikaaleja, jotka ovat vaarallisia vesien kasvistolle ja eläimistölle sekä ihmisten turvallisuudelle. Komission toteuttamien vaikutustenarviointien tuloksena on määritelty ympäristönlaatunormien tasot. Ne on ilmaistu vuosikeskiarvona, jonka tarkoitus on suojella altistumiselta pitkällä aikavälillä sekä sallittuna enimmäispitoisuutena, joka suojelee altistumiselta lyhyellä aikavälillä. Joistakin ympäristönlaatunormien arvoista kuitenkin keskustellaan edelleen, koska kaikki vaikutustenarvioinnit eivät ole valmiita, mikä on kaikesta huolimatta haitannut keskustelujamme. Keskustelut ovat kesken erityisesti bentseenin ja kadmiumin, heksaklooribentseenin ja heksaklooributadieenin, elohopean, nikkelin, lyijyn sekä polyaromaattisten hiilivetyjen arvoista.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan esittämissä tarkistuksissa korostetaan sitä, että haluamme laatia yhteisiä menetelmiä, joiden tarkoitus on taata riittävä suojelu ja estää kilpailun vääristyminen jäsenvaltioiden kesken. Pohdimme myös ylitysten siirtymäalueiden sallimisen mahdollisuutta. Jos niitä koskeva kohta poistettaisiin, pääsisimmekö asiassa yhtään eteenpäin? Olennaista on itse asiassa se, millä alueella analyysi tehdään. Ylitysten siirtymäalueiden jättäminen määrittelemättä voisi vaikuttaa järjettömällä tavalla siten, että tarkastusten tekemistä näillä alueilla vältettäisiin eikä sen vuoksi tiedettäisi, mikä niiden tilanne on.

Tämän vuoksi olemme ehdottaneet, että jäsenvaltioiden sallitaan halutessaan nimetä siirtymäalueita. Jäsenvaltioilla on kuitenkin velvollisuus pienentää vähitellen näitä alueita, jotta ympäristönlaatunormit saavutetaan pitkällä aikavälillä. Mainitsimme myös erityistapauksena satama-alueet, joihin laatunormit ja analyysimenetelmät eivät näytä soveltuvan, koska jokien ja jokisuiden ruoppaus aiheuttaa vesimassojen sekoittumista. Keskustelimme perinpohjaisesti siitä, onko suositeltavaa lisätä erittäin myrkylliset aineet komission alun perin esittämään aineluetteloon. Lopulta tässä asiassa saatiin aikaan kompromissi. Edellytämme, että komissio analysoi nämä uudet luetteloidut aineet ja antaa lausuntonsa niiden lopullisesta luokituksesta prioriteettiaineiksi tai vaarallisiksi prioriteettiaineiksi viimeistään 12 kuukautta direktiivin voimaantulon jälkeen.

Kompromissimme liittyy uusiin päästöjen hallintatoimiin. Haluamme nostaa esiin päästöjen hallinnan. Komissio itse asiassa laskee sen varaan, että on olemassa muita säädöksiä, jotka koskevat kemiallisia pilaavia aineita, kuten REACH, IPPC tai torjunta-aineita koskevat direktiivit. Edellytämme kuitenkin, että komissio toteuttaa perinpohjaisen arvioinnin kaikkien voimassa olevien ja veden laatuun todennäköisesti vaikuttavien säädösten johdonmukaisuudesta ja toimivuudesta. Komission on tarpeen mukaan muokattava niitä tai ehdotettava uusia säädöksiä.

Lopuksi haluan kiittää komission edustajia ja kaikkia niitä, jotka auttoivat minua tämän mietinnön laatimisessa sekä tietenkin lausuntojen valmistelijoita rakentavasta yhteistyöstä tässä erittäin teknisessä asiassa. Haluan sanoa, että heidän kanssaan oli mukava työskennellä.

Vetoan nyt teihin, hyvät kollegat, jotta tukisitte tätä mietintöä. Siten voimme saada aikaan tekstin, jonka avulla on mahdollista valvoa EU:n ympäristölainsäädännön tehokkuutta. Toisin sanoen tämän asiakirjan avulla voimme saada tietää, olemmeko onnistuneet poistamaan näiden ihmisille ja ympäristölle erittäin myrkyllisten aineiden päästöt vuoteen 2025 mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paul Rübig (PPE-DE), teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aloittaa kiittämällä jäsen Laperrouzea erinomaisesta yhteistyöstä tässä teknisessä ja vaikeassa asiassa. Tämä asia on tärkeä 27-jäseniselle EU:lle, koska yhtenäistämispyrkimykset auttavat myös estämään kilpailun vääristymistä EU:ssa.

Teknisluontoisiin asioihin liittyy kuitenkin myös hyväksymismenettelyjä ja hallinnollisia töitä, joita on jatkuvasti tarkistettava paremman lainsäädännön aikaansaamiseksi. Tämänhetkinen tavoite on vähentää EU:n hallinnollisia säädöksiä 25 prosentilla. Mielestäni paremman hallintotavan vuoksi on tarpeen asettaa asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille tekniset säädökset ja tarkistukset tuovat tullessaan usein sekä kustannuksia että raskaita hallinnollisia velvollisuuksia.

Tämän vuoksi pyydän komissiota jatkamaan näiden sääntöjen teknisen soveltuvuuden tarkistamista, pitämään ne ajan tasalla ja tietenkin tutkimaan tarkoin kysymystä niiden aiheuttamien kustannusten suhteellisuudesta. Tämä on perustavaa laatua oleva edellytys vastaisuuden varalta ja suunniteltujen eri vaiheiden kannalta.

Tästä pääsen siihen, että tilanteen huonontuminen ollaan kieltämässä kokonaan. Tämä saattaa käytännössä aiheuttaa monia ongelmia teollisuudelle ja maataloudelle. Me kaikki tiedämme, että vesi on arvaamaton elementti. Joskus voi tulla tulva ja sen jälkeen kuivuus. Jos tällaisella alueella kielletään kokonaan tilanteen huonontuminen, nämä säännöt aiheuttavat lyhyessä ajassa valtavia ongelmia maataloudelle ja teollisuudelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Sturdy, PPE-DE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, myös minä kiitän jäsen Laperrouzea. Aloitimme hyvistä lähtökohdista ja yhteistyömme toimi hyvin loppuun saakka. Lähdimme siitä, että ihmisten ja ympäristön turvallisuus on tärkeintä. Mielestäni tämä oli erityisen merkittävä asia.

Ehdotetulla direktiivillä asetetaan rajat muutamien aineiden pitoisuuksille pintavesissä, esimerkiksi joidenkin torjunta-aineiden, raskasmetallien ja muiden vaarallisten kemikaalien sekä aineiden, jotka esittelijä jo mainitsikin. Nämä kemikaalit aiheuttavat erityisiä uhkia sekä ihmisten terveydelle että varsinkin vesistöjen eläimille ja kasveille. Sen vuoksi tämä direktiivi sopii hyvin vesipolitiikan puitedirektiivin muodostaman palapelin viimeiseksi palaksi.

On tärkeää, että pilaantumista valvotaan ja että säilytetään johdonmukaisuus vesipolitiikan puitedirektiivin kanssa. Komission on laadittava yhteisiä menetelmiä, joilla taataan riittävä suojelu ja kuitenkin estetään kilpailun vääristyminen. Täysistunnolle ympäristönlaatunormeja koskevaa äänestystä varten esitettyjen tarkistusten avulla pyritään vähentämään tekstin tulkinnanvaraisuutta sekä muuttamaan sitä toteuttamiskelpoisemmaksi ja helpommaksi panna täytäntöön. Kahden uuden johdanto-osan kappaleen ehdottamisen tarkoitus on varmistaa johdonmukaisuus vesipolitiikan puitedirektiivin prioriteettiaineita koskevien vaatimusten kanssa. Tällä hetkellä ei olla yksimielisiä siitä, miten toimia sedimentin ja eliöstön suhteen. Jäsen Laperrouze mainitsi tämänkin asian. Siihen asti kunnes saamme näistä tasoista laadittua tieteellistä tietoa meidän on tarkasteltava tätä huolellisesti. Sen sijaan, että nyt asetettaisiin tasoja jäsenvaltioiden noudatettaviksi, meidän olisi tarkkailtava sedimentin ja eliöstön ainepitoisuuksia voidaksemme luoda puitenormin.

Ehdotuksen tarkoitus on suojella ympäristöä ja ihmisten terveyttä. Tämä on hyvin merkittävä tavoite, mutta on tärkeää, että vesipolitiikan puitedirektiivin kaikki osat ovat toimivia ja realistisia. Tähän kuuluu esimerkiksi kustannusten pitäminen kohtuullisina ja sen muistaminen, että tavoitteita ei voida saavuttaa ilman tarvittavia teknisiä mahdollisuuksia.

Kiitän esittelijää vielä kerran.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Noëlle Lienemann, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, meillä on käsiteltävänä erittäin tärkeä vesipolitiikan puitedirektiivin johdannaisdirektiivi.

Muistutan teitä siitä, että puitedirektiivissä edellytetään, että Euroopan unionin alueen pintavesien ja makeiden vesien hyvä ekologinen tila palautetaan vuoteen 2015 mennessä. Arvoisa komission jäsen, minun on todettava, että puitedirektiivin erittäin hidas täytäntöönpano huolestuttaa meitä suuresti. Asiahan on niin, että oli ratkaisevan tärkeää luoda puitteet prioriteettiaineiden ja vaarallisten prioriteettiaineiden kieltämiselle ja antaa niitä koskevia normeja. Osasta näistä aineista on päästävä kokonaan eroon.

Puitedirektiivissä edellytettiin alun perin täydellistä johdonmukaisuutta meriä koskevien yleissopimusten, erityisesti OSPAR-yleissopimuksen, kanssa. Yleissopimus sisältää luettelon aineista, joista on tarkoitus päästä asteittain eroon. Ryhmäni mielestä oli hyvin tärkeää lisätä systemaattisesti direktiivin vaarallisten prioriteettiaineiden luetteloon OSPAR-yleissopimuksessa mainittavat aineet. Kompromissin aikaansaamiseksi Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä hyväksyi kuitenkin esittelijän tekemän ehdotuksen ja veti takaisin tarkistuksensa. Kiitän jäsen Laperrouzea hänen erinomaisesta työstään ja henkilökohtaisesta sitoutumisesta. Sosialidemokraattinen ryhmä aikoo joka tapauksessa varmistaa, että komissio todella ryhtyy toimiin parhaan mahdollisten suojelun saavuttamiseksi, kunhan asiantuntijat ovat saaneet työnsä päätökseen ja vaikutustenarvioinnit valmistuvat. Kuten tiedätte, tässä ei ole kyse ainoastaan vesiemme laadusta vaan myös merien ja valtamerien tilasta sekä johdonmukaisuudesta meristrategiaa koskevan direktiiviluonnoksen kanssa, joka on ollut meillä ensimmäisessä käsittelyssä.

Muutoin hyväksymme täysin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan tukemat ehdotukset, jotka esitän seuraavaksi lyhyesti. Ensinnäkin koko Euroopan unionissa on oltava käytössä samanlaiset seurantamenetelmät. Voisin lisätä tähän, että näin tehtäisiin asiat helpommiksi jäsenvaltioille ja selkeämmiksi EU:n kansalaisille. Toiseksi tarvitaan tietenkin siirtymäalueita, joille asetettiin tai ainakin ehdotettiin ensimmäisessä käsittelyssä määräajaksi vuotta 2008, jos muistan oikein. Kolmanneksi ja viimeiseksi on erittäin tärkeää varmistaa asteittain se, että lainsäädäntöehdotuksemme ovat täysin johdonmukaisia. Meitähän niin usein syytetään ristiriitaisten ajatusten esittämisestä. Lisäksi lopullinen ratkaisu täytyy tehdä selväksi EU:n kansalaisille.

 
  
MPphoto
 
 

  Henrik Lax, ALDE-ryhmän puolesta. (SV) Ympäristö on EU:lle erittäin tärkeä asia, ja tarvitaan äärimmäisiä toimia, jos aiomme onnistua ympäristön kannalta kestävän tulevaisuuden luomisessa. Itämeri on yksi niistä meristä, jotka tarvitsevat kipeästi tiukempia ympäristösäädöksiä toipuakseen ja selviytyäkseen. Haluan tämän vuoksi kiinnittää huomionne ympäristönlaatunormeja koskevan komission ehdotuksen muutamaan kohtaan, joita meidän on käsiteltävä. Komission ehdotuksen ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Helsingin komission, suositusten välillä on ristiriitaisuutta esimerkiksi DEHP:stä. Myös se on ristiriitaista, että vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan komission on valvottava, että jäsenvaltiot täyttävät päästöjen vähentämistä koskevat velvoitteensa viimeistään vuoteen 2015 mennessä, mutta uudessa ehdotuksessa määräajaksi on muutettu vuosi 2025. Lisäksi ehdotetaan uutta artiklaa, jolla sallittaisiin niin kutsutut siirtymäalueet, missä ympäristölle vaarallisten aineiden sallitut tasot olisi luvallista ylittää. Komissio ei ole antanut mitään tyydyttävää selitystä siihen, miksi tällaisia siirtymäalueita tarvittaisiin. Se ei myöskään ehdota mitään järjestelyä, jonka avulla saavutettaisiin riittävä veden laatu näillä alueilla. Tämä saattaa heikentää vakavasti ympäristölainsäädäntömme. Tarvitsemme yhteisiä, tiukkoja ja selviä säädöskokonaisuuksia, jos haluamme päästä eroon ympäristömyrkyistä vesissämme. Tästä emme saa tinkiä emmekä lykätä asian hoitamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Margrete Auken, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (DA) Arvoisa puhemies, Itämeren ympärillä sijaitsevat valtiot sopivat vuonna 1995 joidenkin vaarallisimpien aineiden päästöjen lopettamisesta seuraavien 25 vuoden aikana. Tavoite kirjattiin OSPAR-yleissopimukseen ja tarkistettuun Barcelonan yleissopimukseen. Myös Euroopan parlamentti hyväksyi tämän periaatteen vesipolitiikan puitedirektiivin yhteydessä, vaikka mitään määräaikaa ei asetettukaan. Tämän jälkeen komissio ilmeisesti kuitenkin unohti täysin koko asian. Kului pitkä aika – ei sovitut kaksi vuotta vaan neljä ja puoli vuotta – ennen kuin komissio sai aikaan tämän ehdotuksen. Lisäksi vaarallisten aineiden luettelo oli aivan liian lyhyt. Vesiympäristöön liittyvät kunnianhimoiset tavoitteet romahtivat. Tämä on huonoksi sekä vesistölle että EU:n maineelle. EU:n kansalaiset ovat huolissaan vesiympäristöstä, ja meidän on täytettävä heidän odotuksensa. Emme saa pettää lupauksia, jotka olemme niin selvästi ja usein antaneet.

Onneksi ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta asettui selvästi komission ehdotuksen kannalle. Olemme jäsen Laperrouzelle kiitoksen velkaa työstä, jonka hän teki ryhmien puheenjohtajien keskuudessa saavuttaakseen tärkeitä kompromisseja. Valiokunta on tämän jälkeen äänestänyt joistakin parannuksista komission ehdotukseen, ja olemme saaneet aikaan loistavan lopputuloksen. Kuten aina, olemme kokeneet huomattavaa painostusta taantumuksellisilta toimialoilta, jotka kieltäytyvät nykyaikaistamasta tuotantomenetelmiään. Huomisessa äänestyksessä Euroopan parlamentin on kuitenkin varmistettava, että EU noudattaa OSPAR-yleissopimuksen ja vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteita. Emme saa taipua vanhanaikaisen ja pilaantumista aiheuttavan teollisuuden tahtoon. Olemme sen velkaa ympäristöllemme, terveydellemme ja jälkeläisillemme, että pysymme lujina.

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää esittelijä Laperrouzea hänen tekemästään työstä. Haluan kuitenkin puhua kahdesta asiasta.

Ensimmäinen asiani koskee tapauksia, joissa ympäristönlaatunormien noudattaminen on jäsenvaltioissa teknisesti mahdotonta tai aiheuttaa suhteettomia kustannuksia niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Haluan, että näitä tapauksia varten luodaan samanlainen poikkeus kuin vesipolitiikan puitedirektiivin 4 artiklassa.

Toinen asiani koskee selvitystä häviöistä. Esimerkiksi laivaliikenne ja vuorovedet saavat aikaan pilaavien aineiden vapautumista sedimentistä. Näitä aineita on aiemmin viety kaatopaikalle, eikä niitä saisi nyt pitää häviöinä, koska ne on viety kaatopaikalle aikaisemmassa vaiheessa.

Tehdäkseen nämä muutokset Itsenäisyys/demokratia -ryhmä on esittänyt kaksi tarkistusta, tarkistukset 66 ja 67. Luotan siihen, että tuette niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Haluan kiittää esittelijä Laperrouzea hänen vesipolitiikkaa koskevasta mietinnöstään. Mietintö, josta keskustellaan tänään, liittyy läheisesti toiseen mietintöön, jonka esittelijänä itse toimin. Tarkoitan mietintöä torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevasta teemakohtaisesta strategiasta.

Kaikki kahdeksan muiden pilaavien aineiden ryhmään luokiteltua ainetta ovat torjunta-aineita, kuten myös suurin osa prioriteettiaineiden ryhmästä. EU:n vesien pilaantuminen torjunta-aineiden ja muiden kemikaalien vuoksi on erittäin vakava asia. Tämän vuoksi on tarpeen käsitellä pintavesiin ja torjunta-aineisiin liittyviä ongelmia Euroopan unionin laajuisesti mieluummin kuin yksittäisissä jäsenvaltioissa. Siksi pidän erittäin myönteisenä asiana sitä, että laaditaan ympäristönlaatunormit, jotka sitovat kaikkia 27 jäsenvaltiota.

Mietinnössäni käsittelen muun muassa vesiympäristön suojelua. Äskettäin ehdotettuja toimenpiteitä, joiden tarkoitus on suojelun parantaminen, ovat esimerkiksi vähintään 10 metriä leveiden suojeluvyöhykkeiden perustaminen vesiväylien varrelle, kielto levittää torjunta-aineita ilmasta käsin sekä kielto käyttää monia torjunta-aineita vesiväylien läheisyydessä. Lisäksi torjunta-aineiden käytölle asetetaan määrällisiä rajoituksia. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä ehdotuksesta, että muiden pilaavien aineiden ryhmään luokitellut kahdeksan ainetta olisi siirrettävä prioriteettiaineiden ryhmään.

Vesiasiat eivät kuitenkaan ole ainoastaan Euroopan unionin ongelma, ja on myös tärkeää tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Näiden toimenpiteiden täytäntöönpano Euroopan unionissa jää vaille tulosta niin kauan kuin kolmansista maista virtaa pilaantunutta vettä EU:n jäsenvaltioihin. Joillakin Itä-Slovakian alueilla, jotka kuuluvat maan köyhimpiin osiin, ei ole riittävästi pohjavettä. Juomavettä ei saada juurikaan pohjavedestä vaan käsittelemällä pintavettä. Näillä alueilla Slovakiassa on usein hyvin perustavaa laatua olevia ongelmia kuten jätevesijärjestelmän puutteellisuutta tai jopa puuttumista kokonaan joiltakin alueilta. On siis ymmärrettävää, että tässä Slovakian osassa esiintyy paljon ruoansulatuselimistön sairauksia. Tämän vuoksi käytämme suuria summia hoitoon ja rokotuksiin. Tällaiset ongelmat olisi ratkaistava tarjoamalla terveellistä juomavettä.

Investointi pintavesien laatuun on investoimista terveyteen. Slovakia on käyttänyt vain noin 25 prosenttia käytettävissä olleista rakennerahastojen varoista ympäristötarkoituksiin. Prosenttiosuus on hälyttävän pieni. Ehdotan, että sitä nostetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Péter Olajos (PPE-DE). (HU) Käsittelyssämme oleva direktiivi tulee tarpeeseen ja se on todella merkittävä. Tätä kuvaa parhaiten se, että kahden jäsenvaltion välillä on kuuden viime vuoden ajan ollut meneillään kiivastuva väittely juurikin siksi, että tällaista säädöstä ei ole ollut.

Keskellä Euroopan unionia sijaitsevien Itävallan ja Unkarin suhteita kiristää kiristymistään se, että kolme itävaltalaista nahkatehdasta laskee teollisuusjätevetensä maiden rajajokeen. Tämä aiheuttaa joen vaahtoamista, mutta Itävallan viranomaiset puolustautuvat edelleen väittäen kirkkain silmin, että nykyiset EU:n säädökset sallivat tämän. Heidän mukaansa kaikki nämä tehtaat noudattavat jätevesien eli päästöjen raja-arvoja. Kuitenkin he pysyvät röyhkeästi hiljaa jokeen päivittäin laskettavien useiden tonnien teollisuusjätevesipäästöjen vaikutuksista tähän matalavetiseen jokeen.

Tässä direktiivissä otetaan vihdoin huomioon se, miten paljon luonnolliset vesimassat voivat kuljettaa aineita. Lisäksi sillä kielletään 70 vaarallista ainetta, joiden joukossa on torjunta-aineita, pesuaineita, liuottimia sekä raskasmetalleja. Nämä aineet vaarantavat ekosysteemin kestävyyden ja ihmisten terveyden.

Valiokunnassa suuri enemmistö tuki ehdottamiani tarkistuksia, joissa luetaan vaarallisten aineiden joukkoon aiemmin mainitsemieni itävaltalaisten nahkatehtaiden tuottama naftaleenisulfonaatti. Tästä syystä uskon, että parlamentti hyväksyy huomisessa äänestyksessä tiukan säädöksen. Pyydän kollegoitani tukemaan esittämiäni tarkistuksia sekä komission tarkistuksia. Siten voimme käyttää poliittisia keinoja luonnonvesien suojelemiseksi, etteivät ne joutuisi teollisuuden viemäreiksi. Sitten toiseen asiaan. Mielestäni sellainen aikaraja on liian pitkä, jonka mukaan direktiivi tulisi voimaan vuonna 2015 ja sillä kiellettäisiin päästöjen tai pilaavien aineiden laskeminen suoraan pintavesiin vuoteen 2025 mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Kathy Sinnott (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä tätä mietintöä ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla. Mielestäni nämä toimet eivät kuitenkaan ole tarpeeksi kattavia Irlannin vedenjakelujärjestelmän ongelmien kannalta.

Irlannissa suuri osa juomavedestä on pintavettä, ja jopa 25 prosenttia maan julkisesta vedenjakelusta on vaarassa altistua kryptosporidioosi-loiselle. Galwayn vedenjakelun todettiin vuonna 2005 olevan hyvin suuressa vaarassa, eikä alueen vettä voida enää nykyään käyttää kotitalouksissa. Sekä Galwayn kaupungissa että maakunnassa puhkeilee ruoansulatuselimistön sairauksien epidemioita.

Toinen Irlannin vesiongelmaan vaikuttava tekijä on tehtaiden jätevesipäästöt. Esimerkiksi Limerickin maakunnassa sijaitseva Aughinish Alumina -tehdas on ollut pääasiallinen pilaantumisen aiheuttaja lähialueilla ja ympäröivillä alueilla, koska sen myrkylliset punaliejujätteet pääsevät vuotamaan vedenjakelujärjestelmään. Irlannissa lisätään juomaveteen fluoria eräänlaisena lääkkeenä hammassairauksien estämiseksi. On laitonta pakkolääkitä väestöä tällä vaarallisella ja myrkyllisellä jäteaineella, joka on aiheuttanut luusairauksien lisääntymistä. Vesi on perusihmisoikeus ja välttämättömyys. Toivomme, että tämän direktiivin myötä voidaan taata korkealaatuista vettä Irlannin väestölle.

 
  
MPphoto
 
 

  Christa Klaß (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olen tyytyväinen siihen, että keskustelemme nyt viimeinkin viimeisestä lainsäädännön perusosasta, jota tarvitaan kattavaan EU:n vesipolitiikkaan sekä vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanoon. On parempi varautua etukäteen kuin paikkailla puutteita jälkeenpäin. Tämä koskee erityisesti vettä, joka on meille elintärkeää.

Vesipolitiikan puitedirektiivissä edellytetään, että prioriteettiaineiden luetteloa tarkistetaan säännöllisesti ja päivitetään senhetkisen tieteellisen tiedon mukaisesti. Nyt laadittava luettelo ei siis ole muuttumaton tai lopullinen, vaan osa dynaamista prosessia, jonka on tehtävä mahdolliseksi uuden tiedon ja uusien aineiden lisääminen. Aineita kehitetään ja käytetään jatkuvasti, mistä parlamentin jäsenet ovat tänään esittäneet monia esimerkkejä.

Emme pysty aina luetteloimaan ja ottamaan huomioon jonkun aineen kaikkia vaikutuksia. Esimerkiksi ehkäisypilleriä pidettiin aluksi vallankumouksellisena riemuvoittona, kun se tuli markkinoille 1960-luvulla. Vasta myöhemmin kävi ilmi, että hormonaaliset aineet rikastuivat vesissämme. Tämän vuoksi jatkuva seuranta on tarpeen, käsityksemme mukaan myös liitteessä II luetteloitujen aineiden kohdalla. Esittelijä on kompromissin tuloksena koonnut liitteeseen II aineet, joita parlamentin jäsenet pitivät vaarallisina tai mahdollisesti vaarallisina. Komission tehtävä on nyt tutkia sitä, mitä näiden aineiden suhteen on tehtävä ja tehdä asiasta ehdotuksia parlamentin käsiteltäväksi.

Tätä luetteloa ei tulisi pitää minään muuna kuin luettelona aineista, joita on tutkittava. Siinä ei luokitella niitä eikä anneta niistä ennakkoarvioita, eikä luettelosta ole myöskään yritetty tehdä tyhjentävää. Kaikki aineet on arvioitava tieteellisesti, ja jos ilmenee, että ne on luokiteltava vaarallisiksi, luokittelu olisi tehtävä välittömästi. EU:n hyvän vesipolitiikan on aina otettava huomioon viimeisimmät tiedot ja arviot, jos sen tavoite on suojella ihmisiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Seeber (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, myös minä haluan kiittää esittelijä Laperrouzea tästä erinomaisesta mietinnöstä. On erittäin tärkeää, että saamme hyvissä ajoin valmiiksi tämän direktiivin, joka täydentää vesipolitiikan puitedirektiiviä. Kuten esittelijä sanoi, on myöskin hyvin olennaista, että pilaantumista torjutaan siellä, missä ongelma on saanut alkunsa ja että pilaantumisen eri syitä käsitellään samoilla menetelmillä. Samalla on pyrittävä takaamaan kilpailun vääristymisen estäminen ja hyvä vedenlaatu koko EU:n alueella.

Haluan puhua muutamasta tarkistuksesta, joita pidän erittäin tärkeinä. Erityisesti tilanteen huonontumisen kieltäminen kokonaan, minkä jäsen Rübig jo mainitsikin, tuo mukanaan joitain ongelmia, kun se pannaan täytäntöön. Meidän on arvioitava, onko parlamentin oikein säätää jotain sellaista, mikä vaikeuttaa taloudellista toimintaa merkittävästi. Jossain mielessä tämä kysymys vie sivuun itse asiasta. Siirtymäalueiden soveltamisen rajoittaminen ainoastaan matalampiin vesiin on myös huomattava este vesitaloudelle.

Meidän olisi myös tutkittava sitä, miten prioriteettiaineiden valinta ja luokittelu voidaan tehdä tieteellisesti oikealla tavalla. Tätä varten on ehdotettava muutamaa lisätutkimusta, jos haluamme, että luokittelua koskevien vaatimusten asettamisella on kunnollinen tieteellinen perusta.

Haluan ilmaista tukevani erityisesti jäsen Sturdyn tarkistusta 75, jossa korostetaan teknisen toimivuuden tarvetta ja varsinkin suhteettomien kustannusten välttämistä.

Jäsen Olajos mainitsi Itävallan ja Unkarin välisen ongelman. Tietääkseni sitä tutkimaan on jo asetettu toimikunta. Olemme tietenkin erityisesti sitä mieltä, että näiden kahden maan olisi ratkaistava tämä ongelma yhdessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Myös minä haluan kollegojeni tavoin kiittää esittelijä Laperrouzea hänen erinomaisesta työstään tämän tärkeän mietinnön laatimisessa.

Se, että olemme kahden viime vuoden aikana keskustelleet Euroopan parlamentissa veden puhtaudesta osoittaa, että tämä asia on hyvin ajankohtainen. Tämänpäiväinen keskustelunaihe liittyy pohjavesiä koskevaan direktiiviin sekä loogisesti että sisällöllisesti. Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät tuloksiin keskusteluissaan kahdesta edellisestä normista, vaikka onkin tiedossa, että erimielisyyksiä oli käsiteltävä sovittelumenettelyillä. Olen vakaasti sitä mieltä, että Euroopan parlamentin jäseninä meidän on oltava komission ehdotusta kunnianhimoisempia ja esitettävä erityisen vaarallisten aineiden luetteloon sellaisia uusia aineita, joita siellä ei tällä hetkellä ole. Tarkoitan yleisesti teratogeenisiä ja karsinogeenisiä aineita sekä raskasmetalleja, joita pääsee pinta- ja jopa pohjavesiin teollisuusyritysten puutteellisten menettelytapojen vuoksi. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä asiana totean, että on tarpeen rangaista ankarasti niitä, joiden huolimattomuus ja karkea välinpitämättömyys aiheuttaa bensiini- ja öljyvuotoja sekä öljytuotteiden vuotamista pintaveteen ja pohjavesivarastoihin. Slovakia, kuten naapurimaansa Tšekin tasavalta, ovat joutuneet kärsimään laajamittaisesta veden, myös pohjaveden, pilaantumisesta aseistettujen neuvostojoukkojen toiminnan vuoksi. Ne miehittivät maata pitkät 21 vuotta.

On myös tarpeen estää erityisen vaarallisten torjunta-aineiden vuotaminen veteen. Niitä käytetään kohtuuttomia määriä maataloudessa, ja ne asettavat väestön terveyden välittömään vaaraan. Laatiessamme erittäin vaarallisten aineiden luetteloa meidän on kuitenkin otettava huomioon tieteellinen tieto ja näyttö, joka koskee niiden vaarallisuutta ihmisille ja muille eläville organismeille. Tämän vuoksi kehotan komissiota laatimaan lainsäädäntöluonnoksen, jotta uudet sitovat normit voivat tulla voimaan viimeistään vuoteen 2015 mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernadette Bourzai (PSE), maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija.(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, puhun maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelijana. Lausuntomme koskee tätä ehdotusta vesipolitiikan puitedirektiivin johdannaisdirektiiviksi.

Haluan ensinnäkin kiittää jäsen Laperrouzea hänen tekemästään erinomaisesta työstä tässä monimutkaisessa ja hyvin teknisessä asiassa. Olen erityisen tyytyväinen äänten jakautumiseen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa, koska 12 tarkistusta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan esittämistä 21 tarkistuksesta hyväksyttiin.

Lyhyesti sanottuna valiokuntamme tavoitteena oli ensinnäkin nostaa esiin varovaisuusperiaate, ennalta ehkäisevän toiminnan periaate sekä aiheuttajaperiaate. Toiseksi halusimme korostaa sitä, että tarvitaan järkevää maankäyttöä, joka kuuluu ekologiseen maatalouteen. Kolmanneksi on laadittava täydentävät kansalliset ja yhteisön toimenpiteet, jotka voidaan panna täytäntöön. Tarkoitan esimerkiksi muiden pilaavien aineiden määrittelemistä ja tarkkojen seurantaohjelmien laatimista sedimenttejä ja eliöstöä varten. Neljänneksi painotamme sitä, että on tarpeen arvioida virallisesti veden laatua koskevien yhteisön säädösten johdonmukaisuus ja tehokkuus. Viidenneksi edellytämme seurantaohjelmien ja kansallisten selvitysten yhteensovittamista silloin, kun vesiväylä kulkee usean jäsenvaltion läpi. Kuudenneksi ja viimeiseksi haluamme osoittaa sen, että jäsenvaltioiden on tarpeen liittää selvityksiinsä päästöjen vähentämistä tai jopa lopettamista vähittäin koskevien tavoitteiden täytäntöönpanon aikataulu.

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että tarkistuksissa, joista on keskusteltu, kannatetaan ehdotettuja ympäristönlaatunormeja komission esittämässä muodossa. Lisäksi Euroopan parlamentti vaikuttaa hyväksyvän ylitysten siirtymäalueiden perustamisen ja selvitysten laatimisen. Kiitän teitä tästä tuesta, koska mielestäni nämä ovat ehdotetun johdannaisdirektiivin olennaisimmat osat. Lisäksi olen täysin samaa mieltä monien tarkistusten taustalla olevista tarkoituksista ja tavoitteista.

Totean aluksi, että minäkin olen huolissani joidenkin prioriteettiaineiden mahdollisesti aiheuttamasta riskistä. Ymmärrän sen, että ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta ehdottaa tarkistuksissa 53-62, että 11 näistä kemikaaleista olisi luokiteltava uusiksi vaarallisiksi prioriteettiaineiksi. Mielestäni voimme jo hallita riskit ja välttää kielteiset vaikutukset ihmisten terveydelle ja ympäristölle panemalla täytäntöön REACH-asetuksen ja muuta yhteisön lainsäädäntöä.

Haluan lisäksi korostaa olevani myös huolissani siitä, että uusia kehittymässä olevia pilaavia aineita löydetään yhä enemmän juoma- ja talousvesistämme. Ymmärrän sen, että ympäristövaliokunta ehdottaa tarkistuksissa 65, 68 ja 78, että prioriteettiaineiden luetteloon lisätään 30 uutta kemikaalia, joita ei aiemmin ollut vesipolitiikan puitedirektiivissä. Komissio tarkastelee parhaillaan useaa aloitetta, myös aloitetta tuoreen seurantatiedon keräämisestä näistä ja muista aineista. Komissio laatii kertomuksen näiden aloitteiden lopputuloksesta vuonna 2008, kun tarkistetaan prioriteettiaineiden luetteloa, jota komissio aikoo ehdottaa.

Kolmanneksi useissa tarkistuksissa viitataan muuhun asiaa koskevaan lainsäädäntöön tai asetetaan komissiolle lisätöitä ja velvollisuuksia. Vaikka komission ei ole mahdollista hyväksyä mitään näistä tarkistuksista, pääasiassa lainsäädännön selkeyden vuoksi, komissio on monessa tapauksessa täysin samoilla linjoilla niiden taustalla olevien tarkoitusten ja tavoitteiden kanssa. Olen valmis käyttämään komission käytettävissä olevia resursseja käsitelläksemme huolia, jotka Euroopan parlamentti ilmaisee näissä tarkistuksissa. Tämä tosin riippuu jatkoneuvotteluiden kulusta.

Jäsen Lax toi esiin mahdollisen ristiriidan kansainvälisten yleissopimusten, kuten HELCOMin, ja uuden lainsäädännön välillä. Voin vakuuttaa jäsen Laxille, että kansainväliset yleissopimukset ja EU:n lainsäädäntö ovat keskenään johdonmukaisia nyt ja vastaisuudessakin. Parlamentissa keskustellaan parhaillaan merien suojelua koskevasta direktiivistä, jonka täytäntöönpanossa käytetään pääasiallisena pohjana voimassa olevia alueellisia sopimuksia, kuten HELCOMia, ja näin varmistetaan johdonmukaisuus.

Yhteenvetona ehdotetusta johdannaisdirektiivistä voin ilokseni ilmoittaa, että komissio voi hyväksyä 30 tarkistusta kokonaan, osittain tai periaatteessa. Annan parlamentin pääsihteeristölle luettelon, jossa esitetään yksityiskohtaisesti komission kanta tarkistuksiin(1).

Lopuksi totean, että tämän keskustelun aikana tuli esiin muutamia muitakin asioita. Vakuutan teille, että olen pannut ne tarkasti muistiin ja vien ajatuksenne, kantanne ja huolenne eteenpäin komission jäsenelle Dimasille, joka ottaa ne varmasti huolelliseen käsittelyyn.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 22. toukokuuta.

Liite – komission kanta

 
  
  

Mietintö: Laperrouze (A6-0125/2007)

Komissio voi hyväksyä 30 tarkistusta kokonaan, osittain tai periaatteessa. Näitä ovat tarkistukset: 1, 3, 4, 7, 8, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 21, 22, 23, 24, 25, 29, 30, 31, 34, 35, 36, 38, 40, 43, 48, 52, 73 ja 79.

Komissio ei voi hyväksyä seuraavia tarkistuksia: 2, 5, 6, 9, 10, 11, 19, 20, 26, 27, 28, 32, 33, 37, 39, 41, 42, 44, 45, 46, 47, 49, 50, 51, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, 66, 67, 68, 69, 70, 71, 72, 74, 75, 76, 77, 78, 80, 81, 82 ja 83.

 
  

(1) Ks. liite.


19. Väkivallan torjuminen (Daphne III) (keskustelu)
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu Lissy Grönerin laatimasta naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan suosituksesta toiseen käsittelyyn (A6-0147/2007). Suositus koskee neuvoston yhteistä kantaa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa sekä väkivallan uhrien ja riskiryhmien suojelemista koskevan erityisohjelman (Daphne III -ohjelma) perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (16367/1/2006 C6-0089/2007 2005/0037(COD)).

 
  
MPphoto
 
 

  Lissy Gröner (PSE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, seisoessani tässä puolityhjän istuntosalin kotoisassa ilmapiirissä olen iloinen siitä, että tämä on hyvä päivä niille miljoonille naisille, lapsille ja nuorille, jotka ovat väkivallan kohteena, sillä olemme hyväksyneet nopeutetussa menettelyssä väkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa ja sen uhrien suojelua koskevan Daphne-ohjelman vuosiksi 2007–2013 omana itsellisenä osanaan perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelmassa. Alussa näytti siltä, että emme pysty sitä hyväksymään, ja haluankin kiittää komission jäsentä Frattinia siitä, että hän on ottanut huomioon parlamentin perustelut ja hylännyt alkuperäisen suunnitelman, jonka mukaan Daphne-ohjelmaa toteutettaisiin yhdessä huumausaineiden vastaisen ohjelman kanssa.

Olemme onnistuneet muun muassa neuvoston ja komission kanssa käymiemme tiiviiden neuvottelujen avulla kokoamaan selkeästi määritellyn ohjelman, Daphne III:n, joka on merkittävä keino hillitä sitä väkivallan aaltoa, joka laajentuneessa Euroopan unionissa on nousemassa.

Parlamentti sai asiasta aikaan poliittisen sopimuksen neuvoston puheenjohtajavaltion Suomen kanssa jo marraskuussa 2006, jonka jälkeen neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2007 annetussa yhteisessä kannassaan useimmat ensimmäisessä käsittelyssä tehdyistä tarkistuksista – vaikkakaan ei sana sanalta mutta ainakin niiden sisältämät periaatteet.

Haluan muistuttaa parlamenttia siitä, että vaarallisin paikka monille naisille on oma koti. Aviomiehen, kumppanin, isän tai veljen harjoittama väkivalta on jokapäiväistä todellisuutta monille näistä naisista, joita löytyy kaikista jäsenvaltioista. Joka kolmas tai neljäs nainen on jo kokenut jonkinlaista fyysistä tai seksuaalista pahoinpitelyä, eikä heidän kokemiaan henkisiä kärsimyksiä voida mitata numerotietojen avulla. Täällä käsittelemämme asiat eivät tunne rajoja: kaupankäynti yhä nuoremmilla ja nuoremmilla naisilla, sukuelinten silpominen maahanmuuttajayhteisöissä, kunnian vuoksi tehdyt väkivaltaiset rikokset, lapsipornon kauppaaminen Internetissä, homofobinen väkivalta – luettelo osa-alueista, joilla tarvitaan Daphne III -ohjelman mukaisia toimia, on pitkä, ja esittämäni luettelo ei ole mitenkään täydellinen.

Koska olen esittelijänä taistellut Daphnen puolesta yhtäjaksoisesti jo vuosia, olen iloinen siitä, että budjetin korottaminen 116 miljoonaan euroon auttaa meitä saamaan yhteyden paljon useampaan kansalaisjärjestöön; naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on vaatinut avoimuuden lisäämistä, byrokraattisten esteiden poistamista ja pienten järjestöjen osallistumismahdollisuuksien parantamista.

Onnistuimme myös säilyttämään palvelupisteen ja kokoamaan yhteen kaikissa jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolisissa maissa toimivien yhteistyökumppaniemme käytettävissä olevan asiantuntijuuden hyödyntämällä monialaista asiantuntijaryhmää. Tavoitteena on pitää ryhmä paremmin ajan tasalla poliittisista toimistamme. Oma odotukseni on, että piakkoin perustettava tasa-arvoinstituutti keskittyy jatkossa tähän väkivallan torjunnan painopisteeseen.

Arvoisa komission jäsen, todettakoon kuitenkin, että kaksi muutakin kysymystä vaatii pikaista ratkaisua. Daphne-ohjelman ensimmäistä käsittelyä koskevassa keskustelussa lupasitte nimittäin meille, että yrittäisitte laatia väkivallan vastaista kampanjaa varten oikeusperustan. Nyt vuonna 2007 olemme kuitenkin siinä omasta mielestäni sietämättömässä tilanteessa, että Daphne III:n perustana on käytettävä 152 artiklaa, joka koskee terveydenhuoltoa. Juuri tässä asiassa olisi saavutettava edistystä. Lisäksi oli suunniteltu – Daphne-ohjelmaa koskevan neuvoston lisälausuman ja komission puheenjohtajan Barroson 8. maaliskuuta antaman lupauksen mukaisesti – että tehtäisiin aloite eurooppalaisesta teemavuodesta, jolla ehkäistäisiin lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen monia eri ilmenemismuotoja. Koska olemme saaneet kokemusta Daphne I- ja II -ohjelmien saattamisesta toteuttamiskelpoisiksi jokaisessa jäsenvaltiossa, joista monet ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen ja hyväksyneet omissa maissaan itävaltalaisen syrjäytymistä koskevan lain, teemme jatkossakin työtä hyötyäksemme Euroopan tasolla saaduista yhteisistä kokemuksista, sekä kansallisten toimintasuunnitelmien ja säädösten käyttöönottamiseksi aloilla, joista aiemmin vaiettiin. Tarkoitan tällä niitä henkilökohtaisia taistelutantereita, joista haluamme saada lisäselvitystä. Tämä oli aiemmin täysin mahdotonta.

Siksi suosittelenkin, että arvoisa parlamentti jatkaa Daphne III -ohjelmaa ilman uusia tarkistuksia ja sallii meidän näin edetä nopeasti sen toteuttamiseen ja henkilökohtaisten kauhukokemusten lopettamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, kaikenlaisen väkivallan ja erityisesti naisiin, nuoriin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjuminen on Euroopan komissiolle ja minulle itselleni tärkeä tavoite.

Daphne-ohjelma onkin tärkeä osa komission työtä sen pyrkiessä torjumaan väkivaltaa Euroopassa ja tukemaan väkivallan uhreja. Vuonna 1997 tehdystä ensimmäisestä Daphne-aloitteesta lähtien Daphnesta on rahoitettu noin 460 hanketta. Tämä on hyvin merkittävä EU:n rahoitusosuus. Tänä vuonna, vuonna 2007, on Daphne-ohjelman kymmenes vuosipäivä. Olen erittäin iloinen siitä, että Daphne III -ohjelma on nyt valmis hyväksyttäväksi. Tämän uuden ohjelman avulla komissio pystyy tehostamaan väkivallan torjuntatoimiaan, ja sen vuoksi – lämpimät kiitokset esittelijä Grönerille – suostuin pitämään Daphne-hankkeen alusta alkaen erillään muista EU-ohjelmista, kuten huumausaineita koskevasta ohjelmasta.

Daphne III-ohjelmaa toteutetaan vuosina 2007–2013, ja sen kokonaisbudjetti on, kuten esittelijä jo totesikin, yli 116 miljoonaa euroa, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin Daphne II -ohjelmassa. Haluan kiittää esittelijää ja Euroopan parlamenttia siitä vankasta tuesta, jota se on antanut koko prosessin ajan. Odotan innokkaasti tilaisuutta tehdä lisää yhteistyötä kanssanne yhteisessä taistelussamme väkivaltaa vastaan. Panen suurella mielenkiinnolla merkille ajatuksen naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevan eurooppalaisen teemavuoden perustamisesta.

Haluan korostaa ainoastaan yhtä seikkaa. Väkivallan torjuminen ja naisten ja lasten suojeleminen edellyttää tietenkin valistusta mutta myös tiedonvaihtoa koskevan operatiivisen yhteistyön parantamista. Siksi onkin erittäin hyvä ajatus perustaa asianmukainen foorumi, jolla ajatuksia ja kirjoituksia voidaan vaihtaa.

Vahvistamme sitoutuvamme – ja vahvistan henkilökohtaisesti oman sitoutumiseni – tutkimaan parempaa keinoa ratkaista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeva kysymys sen oikeusperustan osalta. Oikeusperusta on valitettavasti tähän mennessä ollut hieman rajoittunut, mutta voin vahvistaa, että sitoudun henkilökohtaisesti yrittämään löytää paremman oikeusperustan väkivallan torjunnan tärkeän soveltamisalan laajentamiseksi. Uskon, että Daphne III:n asianmukainen toteuttaminen tarjoaa meille hyviä ehdotuksia ja ajatuksia, jotka voidaan toteuttaa käytännössä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa komission jäsen, vapaissa, turvallisissa, oikeudenmukaisissa ja terveellisissä oloissa eläminen on epäilemättä EU:n kansalaisten ja kaikkien Euroopan unionissa asuvien ihmisten perustavanlaatuinen oikeus.

Päivittäiset tilanteet herättävät kuitenkin epäilyksiä siitä, onko näiden tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttu, ja väkivalta tulee yhä selkeämmin esiin niin yksityiselämässä kuin julkisilla paikoillakin.

Väkivalta on epäilemättä vaistomainen reaktio, joka kuitenkin voidaan karsia kokonaan, jos jokainen ihminen on tietoinen niistä arvoista ja periaatteista, joita yhteiselo oikeusvaltiossa edellyttää, ja jos jokainen ihminen pitää ihmiselämää ja ihmisarvoa tärkeimpinä arvoina, jotka eivät ole verrattavissa mihinkään muuhun arvoon.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän varjoesittelijänä kiitän Gröneriä ja kaikkia, jotka osallistuivat uuden ohjelman hyväksymistä koskevan yhteisen kannan laadintaan. Uskon, että laaja rahoitus tuo lisäarvoa niiden toimien tuloksiin, joita on toteutettu onnistuneesti jo kymmenen vuoden ajan Daphne-ohjelmissa, sekä jäsenvaltioiden aloitteisiin arvojen korostamiseksi ja väkivallan puhkeamisen välttämiseksi, ja tarjoaa myös tukea uhreille.

Pitäisin onnistuneena uutta yhdistelmää ehdotuksessa sekä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välisen yhteistyön mahdollisuuksia. Kommenttini rajoittuvat niiden soveltamiseen.

Yhdistetyt monitasoiset toimet, joiden tärkeimpänä tavoitteina ovat koulutus ja sellaisen sosiaalisen omatunnon kehittäminen, joka vastustaa kaikkia väkivallan muotoja ja kunnioittaa ihmiselämää sen alusta sen luonnolliseen loppuun saakka.

Avoimuus ja rehellinen arviointi toimintasuunnitelmien valinnan aikana, toimien yhdistäminen muiden yhteisön ohjelmien ja strategioiden kanssa, kuten Progressin ja lasten oikeuksia koskevan uuden strategian kanssa.

Toivon, että Euroopan unionissa edetään väkivallan torjunnassa niin nopeasti, että jos yksi tulevista vuosista julistetaan väkivallan torjumista koskevaksi eurooppalaiseksi teemavuodeksi, tuolloin keskitytään lähinnä toimiin, joilla väkivalta hävitetään kokonaan maailmasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Christa Prets, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, koska rahoituskysymys on otettu esiin monissa puheenvuoroissa, haluan esittää siitä joitakin selvennyksiä. Koska meillä on nyt yhteensä 27 maata, ja ohjelman on määrä jatkua kaksi vuotta kauemmin, siitä seuraa, että 50 prosentin korotus ei ole täysin kohdallaan, jos me todellakin haluamme tehostaa ohjelmaa – ja sitähän me haluamme. Olemme tietenkin tyytyväisiä siihen, että ohjelma voi nyt lähteä käyntiin, vaikkakin hieman myöhässä. Olemme mielestäni kyenneet turvaamaan esittelijämme jääräpäisyyden ansiosta joitakin hyvin tärkeitä vaatimuksiamme, kuten byrokraattisten esteiden poistamisen, avoimuuden lisäämisen ja palvelupisteen perustamisen.

Yhteinen lausuma ja siinä annettu tuki väkivallan vastaiselle vuodelle on jotakin, jota olemme vaatineet jo pitkän aikaa. Haluankin esittää meille kiireellisen vetoomuksen siitä, että toteutamme todellakin sen sisältämät asiat käytännössä, jotta voisimme vuoden aikana nostaa väkivallan sen kaikkine ilmenemismuotoineen poliittisen toimintamme keskiöön, ja toivon näkeväni parempia selvityslukuja varsinkin ihmiskaupan – ja erityisesti nais- ja lapsikaupan osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Anneli Jäätteenmäki, ALDE-ryhmän puolesta. (FI) Arvoisa puhemies, yksi tärkeä osa Daphne-ohjelmaa on seksuaalinen väkivalta ja sen vastustaminen. Valitettavasti kansainvälinen naiskauppa on maailman kolmanneksi suurin harmaan talouden alue heti huume- ja asekaupan jälkeen. On arvioitu, että pelkästään Euroopassa naiskaupan liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa. Nämä ovat suuria lukuja ja asia koskettaa todella montaa ihmistä. Naiskauppa on nykyajan orjuutta, orjakauppaa. Jos orjuuden mittasuhteet saava naiskauppa halutaan kitkeä pois Euroopasta, tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä. Tutkimuksen mukaan vain yksi neljästä laittomasta siirtolaisprostituoidusta tietää etukäteen tulevansa töihin prostituoiduksi. Muille on valehdeltu tai heidät on pakotettu prostituutioon.

Olen iloinen, että komissio ja Euroopan unioni ovat kiinnittäneet tähän asiaan huomiota, mutta sekä Euroopan unionilla että jäsenvaltioilla on vielä paljon tehtävää.

Toiseksi haluaisin sanoa muutaman sanan perheväkivallasta. Puhun mieluummin perheväkivallasta kuin naisiin kohdistuvasta väkivallasta, koska valitettavasti me naisetkin osaamme olla väkivaltaisia, ja tutkimukset osoittavat, että naiset ovat joskus vielä miehiäkin väkivaltaisempia, ja kun he ryhtyvät väkivaltaisiksi, niin siinä ei ole mitään rajaa. On hyvä, että perheväkivallasta puhutaan, koska se parantaa naisten ja miesten mahdollisuuksia hakeutua hoitoon ja ilmiantaa väkivallan tekijä. Tänä päivänä usein vain on niin, että uhri kokee asian niin häpeälliseksi varsinkin, jos väkivallan tekijä on ollut läheinen, että hän ei uskalla puhua siitä. Mutta mitä enemmän asiasta puhutaan, sitä useampi ihminen uskaltaa kertoa joutuneensa väkivallan kohteeksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Hiltrud Breyer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, sydämelliset kiitoksemme esittelijälle. Tiedämme, että Daphne on aivan erinomainen ohjelma EU:n muiden ohjelmien joukossa; se on ehkä pieni, mutta se on onnistunut, ja sillä on pystytty saamaan aikaan jo joitakin merkittäviä edistysaskelia naisten ja lasten kärsimän väkivallan vastaisessa taistelussa.

Daphne on EU:n keino osoittaa, kuinka tärkeänä se pitää naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa, ja sen on ohjelmana toimittava jatkuvana muistutuksenamme ja kannustimenamme siitä, että – ei ainoastaan naisiin vaan myös lapsiin – kohdistuvan väkivallan vastainen kampanja on asetettava keskeiselle sijalle. Joka kolmas nainen ja joka neljäs lapsi joutuu Euroopan unionissa perheväkivallan uhriksi, mutta sen torjunta ei ole vieläkään poliittisen ohjelman huipulla.

Arvoisa komission jäsen Frattini, teillä on ollut tietääkseni monta tilaisuutta mainita se täällä parlamentissa, ja esittelijä on näin tehnytkin, mutta olisin halunnut nähdä meidän löytävän riippumattoman oikeusperustan ja asettavan väkivallan vastaisen sodan keskeisempään ja huomattavampaan asemaan. Arvoisa komission jäsen, olisin halunnut, että te olisitte esittänyt meille tänään aikataulun ja kertonut meille selvästi, milloin voimme odottaa Euroopan unionin alkavan toteuttaa tälle asialle omistettua politiikkaa, jotta poliittinen tuki löytäisi tiensä käytäntöön.

On selvää, että naisiin kohdistuva väkivalta on lopetettava; Daphne on kuitenkin vain pisara meressä, ja juuri siksi tarvitsemmekin kerta kaikkiaan väkivallan vastaisen direktiivin, ja toivon, ettei meidän tarvitse odotella liian pitkään.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MARTÍNEZ MARTÍNEZ

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, haluan tämän keskustelun yhteydessä esittää kolme näkökohtaa. Olen ensinnäkin tyytyväinen, että tämä erityisohjelma, jonka tavoitteena on ehkäistä ja torjua lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä suojella uhreja ja riskiryhmiä, on saanut jatkoa. Se on asia, jota olemme kannattaneet alusta alkaen, ja olemme tyytyväinen tähän tulokseen.

Toiseksi haluan todeta, että vaikka rahoitusta onkin lisätty suhteessa aiempiin ohjelmiin, olen pettynyt siitä, että komissio ei hyväksynyt kokonaan käsiteltäväksi jättämäämme ehdotusta, jonka tavoitteena on tehdä lisäyksestä suurempi, jotta ohjelmassa voitaisiin ottaa asianmukaisesti huomioon EU:n laajentuminen ja ne vakavat, jatkuvat ongelmat, joita naisiin kohdistuva väkivalta, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa aiheuttavat.

Kolmanneksi haluan vedota komissioon, että se esittäisi mahdollisimman pikaisesti ehdotuksen – josta olemme jo sopineetkin – naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevasta eurooppalaisesta teemavuodesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, ihmiset ovat kohdanneet väkivaltaa ja vihamielisyyttä historian alkuajoista aina tähän päivään saakka. Se on merkittävä terveydellinen kysymys, joka on osoitusta sairaudesta, persoonallisuudesta ja mielenterveysongelmista, mutta myös ihmisen pahuudesta.

Väkivalta juontaa juurensa varhaislapsuudesta. Siihen vaikuttavat osaltaan myös parantumattomat sairaudet, taudit ja ennen kaikkea vääränlainen kasvatus ilman eettisiä ja moraalisia periaatteita. Tällainen kasvatus edistää narsismin ja itsekeskeisyyden kehittymistä.

Väkivallan vastaiset toimet on tietenkin kohdistettava fyysiseen väkivaltaan. Niitä on kuitenkin myös kohdistettava henkiseen väkivaltaan, joka on tuhoisampaa ja yleisempää. Henkistä väkivaltaa ilmenee muuallakin kuin vain päivittäisessä yksityiselämässämme. Sen erityispiirteitä ovat myös lobbauksen eri muodot ja painostuskeinot, joita koetaan yhä useammin poliittisilla kilpakentillä. Väkivallan ehkäisemiseen on osoitettava rahoitusta, jonka avulla opetetaan empaattista käyttäytymistä eikä ainoastaan väkivallan vaikutusten lieventämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Lydia Schenardi, ITS-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, olen erityisen tyytyväinen siihen, että kollegani ja myös komissio ovat monin toimin yrittäneet taata naisiin, nuoriin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja torjuntaan tarkoitetun Daphne-ohjelman täytäntöönpanon ja asianmukaisen toiminnan varaamalla sille muun muassa oman budjettikohdan ja lisäämällä merkittävästi sen rahoitusta.

Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni korostaakseni erästä erityisen vastemielistä kehityssuuntaa, joka on käymässä yhteiskunnissamme yhä ilmeisemmäksi: vastasyntyneiden vauvojen pahoinpitelyä. Erityisesti Ranskassa voimme viikoittain lukea uutissähkeistä jälleen uudesta tapauksesta, jossa on pahoinpidelty vauvaa tai jätetty hänet heitteille. Tämä kehityssuunta ei ole yhteydessä ainoastaan köyhyyteen tai sosiaalisiin ja emotionaalisiin ongelmiin tai yhteiskuntiemme synnyttämään väkivaltaan vaan myös ihmisen käyttäytymiseen, joka on muuttumassa vihamielisemmäksi ja turhautuneemmaksi, itsekkäämmäksi ja muista piittaamattomammaksi. Kehityssuunta voitaisiin muuttaa, jos naiset ja vaikeuksissa olevat perheet saisivat enemmän henkistä ja aineellista tukea.

Tällaisten hädänalaisten perheiden ja naisten osalta olisi kiireellisesti ryhdyttävä ennaltaehkäiseviin toimiin, joita olisi kuitenkin täydennettävä varsinaisilla rikosseuraamuksilla. Rangaistustuomiot eivät ole riittävän ankaria raiskauksissa tai muissa fyysisen väkivallan muodoissa, jotka valitettavan usein johtavat kuolemaan.

Väkivallan vastainen taistelu on riippuvainen myös siitä tavasta, jolla me kohtelemme väkivallantekijöitä. Ajattelen nyt erityisesti Internetiä, jossa pervertikot ja psykopaatit voivat antaa vapaan vallan pakkomielteilleen; ajattelen videopelejä, jotka tarjoavat valtavasti vaihtoehtoja seksiin ja väkivaltaan; ajattelen huumeita ja muita psykotrooppisia aineita, jotka saavat käyttäjänsä transsiin; ja ajattelen alkoholia, joka liiallisesti nautittuna aiheuttaa suunnatonta tuhoa varsinkin vapauttamalla ihmiset estoistaan.

Väkivallan vastainen taistelu, johon meidän on ryhdyttävä, alkaa lastemme kasvatuksen tasolta ja kulkee kohti sellaisen tulevaisuuden kehittämistä, jonka haluamme heille tarjota.

 
  
MPphoto
 
 

  Edit Bauer (PPE-DE). – (SK) Kun kotimaani vapaaehtoisjärjestöt aloittivat muutama vuosi sitten väkivallan vastaisen kampanjan, jonka iskulauseena oli "Joka viides nainen", eräät poliittisen eliitin ryhmittymät ja eräät kansalaiset olivat tyrmistyneitä. He sanoivat, että se, mikä pätee Itävaltaan, ei todellakaan päde Slovakiaan. Tuohon aikaan Slovakiassa ei ollut saatavilla tietoa väkivallasta.

Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että tilanne on paljon pahempi: noin 40 prosenttia koululaisista väittää, että he ovat nähneet väkivaltaa tai jopa joutuneet sen uhriksi. Kotimaani ei luultavasti ole sen parempi tai huonompi kuin sen naapurimaatkaan. Väkivalta on erityisen vakava yhteiskunnallinen ongelma, mikä tulee ilmi lasten oikeuksien strategian valmistelujen yhteydessä haastateltujen tuhannen lapsen ja nuoren mielipiteistä. Hankkeen aikana yhdeksi strategian tärkeimmistä kohteista muodostui lasten kokema väkivalta.

Olen tältä osin tyytyväinen Grönerin mietintöön, sillä hän on sitoutunut tähän asiaan mitä suurimmassa määrin. Olen äärettömän iloinen siitä, että ohjelma on ollut niin menestyksekäs ja että se on nyt saanut lisää rahoitusta. Säädöskehystä on kuitenkin ehdottomasti parannettava väkivallan vastaisen taistelun tukemiseksi. Ihmiskauppaa koskevassa mietinnössä painotetaan yhteistyön merkitystä ja sitä, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden lainsäädäntöä on jossain määrin yhdenmukaistettava. Tämä on mielestäni ensiarvoisen tärkeää myös tässä tapauksessa, ja annan suuren arvon Frattinin tällä saralla toteuttamille toimille.

Haluan korostaa, että vapaaehtoisjärjestöillä on myönteinen ja korvaamaton rooli tällä osa-alueella. Olen myös tyytyväinen toimiin, joilla parannetaan vapaaehtoisjärjestöjen rahoituksensaantimahdollisuuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Teresa Riera Madurell (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, naisiin kohdistuva väkivalta on vitsaus, jota yksikään demokraattinen yhteiskunta ei voi suvaita. Sukupuolistuneen väkivallan poistaminen on sen vuoksi äärimmäisen tärkeää, jos haluamme saada aikaan yhteiskunnan, jossa vallitsee aito demokratia, oikeus ja solidaarisuus. Siksi tämä mietintö on juuri niin tärkeä. Haluankin aluksi kiittää esittelijää hänen erinomaisesta työstään.

Daphne-ohjelma on keskeinen väline tuettaessa naisjärjestöjä, jotka taistelevat sukupuolistunutta väkivaltaa vastaan, ja ohjelman erottaminen huumausaineiden väärinkäytön torjunta- ja tiedotusohjelmasta on vahvistanut sen asemaa ja tuonut sen näkyvämmin esille.

Se on ollut parlamentille todellinen menestystarina samalla tavoin kuin ohjelman rahoituksen lisääminen, ihmiskaupan ja pakkoprostituution ottaminen mukaan väkivallan eri muotoihin sekä viittaus sukuelinten silpomiseen ja kunniarikoksiin.

Hyvät kuulijat, kotimaassani Espanjassa on annettu uraauurtava laki sukupuolistuneen väkivallan poistamiseksi sen kaikissa mittasuhteissa. Meidän mielestämme se on välttämätön väline tällaisten rikosten poistamiseksi kohtuullisen lyhyen ajan kuluessa.

Juuri näiden kaikkien syiden vuoksi on mielestäni äärimmäisen tärkeää, että naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa varten laaditaan mahdollisimman pian EU:n säädöskehys kaikkien jäsenvaltioiden yhteistyönä. Yhdyn Gröneriin siinä, että meidän on saatava pikaista edistystä aikaan juuri tähän suuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Inger Segelström (PSE). – (SV) Haluan kiittää Gröneriä ja komission jäsentä Frattinia heidän erinomaisesta työstään. Olin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa vastuussa tämän mietinnön lähettämisestä takaisin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaan, jonne se kuuluu.

Daphne on asia, joka on ruotsalaisten sosiaalidemokraattien sydäntä lähellä, koska juuri ruotsalainen komission jäsen Gradin sitoutui niin voimakkaasti EU:n rooliin naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa.

Niin kauan kun miehet harjoittavat naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, niin kauan kun naisten ja nuorten tyttöjen seksiorjakauppaa esiintyy, niin kauan kun kaikilla EU:n naisilla ei ole oikeutta vapaaseen aborttiin, niin kauan kun EU:n naiset joutuvat kärsimään väkivaltaisista kunniarikoksista ja niin kauan kun naisten oikeuksia EU:ssa on vahvistettava, me sosiaalidemokraattiset naiset jatkamme taistelua Daphnen ja ohjelman riittävän rahoituksen puolesta. Valitettavasti emme saaneet tukea lasten oikeusasiamiesten verkoston perustamiseen, mutta sen asian otan uudelleen esiin komission jäsenen Frattinin ja muiden kanssa tehdessämme päätöstä lapsia koskevasta strategiasta. Daphnessa on niin suurenmoista juuri se, että voimme hyödyntää koko EU:ta koskevassa väkivallan vastaisessa taistelussa järjestöjen valmiuksia kokeilla uusia ideoita ja ottaa virikkeitä hyvistä esimerkkitapauksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Daphne-ohjelma perustettiin vuonna 1997, ja sen avulla on jo rahoitettu yli 370:ää hanketta, joilla tuetaan kansalaisjärjestöjä, instituutioita ja yhdistyksiä niiden pyrkimyksissä ehkäistä ja torjua lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Daphne III:a varten on suunnitteilla noin 117 miljoonan euron budjetti. Meidän täytyy olla tyytyväisiä siihen, että neuvosto päätti hyväksyä useimmat tarkistuksista, joita parlamentti teki ensimmäisessä käsittelyssä ja eritoten tarkistukset, joiden tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja tarjota asiantuntija-apua ehdotusten laadinnassa. On osittain juuri parlamentin ansiota, että erityisesti väkivallan uhreille tarkoitettu tehokas vihjepuhelin voi jatkaa toimintaansa. Lisäksi on määrä perustaa asiantuntijaryhmä, joka tarjoaa uhreille tukea ja neuvontaa.

Daphne III:n tavoitteet ansaitsevatkin erityistä tukea. Niitä ovat muun muassa yhteisen terveydenhuoltopolitiikan tukeminen, perheväkivallan torjuminen, lasten oikeuksien suojeleminen ja ihmiskaupan torjuminen. Euroopan komission on tältä osin otettava harkintaan parlamentin ja neuvoston ehdotus, jossa tarkastellaan mahdollisuutta tehdä aloite lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevasta eurooppalaisesta teemavuodesta.

Haluan lopuksi esittää kiitokseni esittelijä Grönerille.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 22. toukokuuta.

Kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Gurmai (PSE), kirjallisesti. – (HU) Naisiin kohdistuva perheväkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Se liittyy naisten rakenteellisesti epäedulliseen asemaan ja syrjintään, jota valitettavasti yhä esiintyy tässä miesvaltaisessa yhteiskunnassa. Puhumme nöyryyttävästä ja epäoikeudenmukaisesta ilmiöstä, jota esiintyy – vaikkakin eri asteisena – kaikissa maissa ja kaikissa yhteiskuntaluokissa ja joka vaikeuttaa naisten elinoloja, päivittäistä elämää ja osallistumista työmarkkinoille. Haluan painottaa, että miesten harjoittamaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei voida hyväksyä nykyaikaisessa, demokraattisessa yhteiskunnassa!

Daphne-ohjelman aiempi menestys on selkeä peruste ohjelman jatkamiselle. Se, että ohjelman rahoitus on kaksinkertaistettu aiempaan ohjelmaan verrattuna on mielestäni erinomainen tulos ja tarjoaa meille merkittäviä mahdollisuuksia. Meillä onkin ohjelman osalta aiempaa suurempia odotuksia. Ohjelmien toteutuksen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota avoimuuden lisäämiseen, tavoitteellisiin lähestymistapoihin ja vaikuttavuuteen sekä sen varmistamiseen, että ohjelmat tavoittavat yhä suuremman osan yhteiskunnasta.

Ihmisten valistaminen ja yhteiskunnallisten ennaltaehkäisytoimien ulottaminen kaikille osa-alueille ovat merkittävällä sijalla tämän tuhoisan ilmiön vastaisessa taistelussa. Naisiin kohdistuvasta perheväkivallasta ei valitettavasti ole vielä saatavilla täysin luotettavia ja valaisevia tilastotietoja, jotka olisi yhdenmukaistettu koko EU:ssa, jotta niitä voitaisiin vertailla riittävästi keskenään. Edellytykset tähän on pyrittävä luomaan kaikin mahdollisin keinoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Katalin Lévai (PSE), kirjallisesti.(HU) Olen tyytyväinen aloitteeseen, jossa parlamentti ja neuvosto kehottavat yhteisessä julkilausumassa ottamaan harkintaan aloitteen lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevan eurooppalaisen teemavuoden perustamisesta.

Pidän suurena saavutuksena sitä, että neuvosto vahvisti asiasta yhteisen kannan ja myönsi näin, että Daphne on onnistunut ohjelma. Se antoi täten yksimielisen tukensa ohjelman jatkamiselle kolmannessa vaiheessa, joka kestää vuoteen 2013. Haluan korostaa myös sitä myönteistä tulosta, että ohjelman budjettia on lisätty lähes 117 miljoonaan euroon, mikä on merkittävä edistysaskel verrattuna Daphne II:n 50 miljoonan euron ja Daphne I:n 20 miljoonan euron budjettiin.

Voimme mielestäni pitää yhteisenä menestystarinana sitä seikkaa, että parlamentti onnistui neuvotteluprosessissa puolustamaan useita tarkistuksiaan, kuten esimerkiksi kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. Merkittävä saavutus on myös se, että olemme pystyneet varmistamaan palvelupisteen toiminnan jatkumisen ja neuvontaa tarjoavan asiantuntijaryhmän perustamisen.

Omat toimeni ja aloitteeni näkyvät siinä, että pääsimme sopuun lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista eurooppalaista teemavuotta koskevan yhteisen julkilausuman laatimisesta.

Haluan lopuksi Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän romaniasioiden tiedottajana kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että usein niin puolustuskyvyttömän romanivähemmistön kaikkein suojattomimmat jäsenet eli lapset ja naiset joutuvat kohtaamaan monenlaisia ikäviä asioita. He joutuvat kaikkein herkimmin väkivallan uhreiksi, ja siksi kehotankin korostamaan erityisesti heidän tukemistaan ja suojeluaan tämän ohjelman yhteydessä.

 

20. Rakennepolitiikan vaikutukset ja seuraukset EU:n koheesion kannalta (keskustelu)
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Francisca Pleguezuelos Aguilarin laatima aluekehitysvaliokunnan mietintö (A6-0150/2007) rakennepolitiikan vaikutuksista ja seurauksista EU:n koheesion kannalta (2006/2181(INI)).

 
  
MPphoto
 
 

  Francisca Pleguezuelos Aguilar (PSE), esittelijä. (ES) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää komissiota valiokunta-aloitteisen mietinnön ajankohtaisuudesta.

Mietintö on ajankohtainen kahdesta syystä, jotka ovat keskustelu neljännestä koheesioraportista sekä lähestyvä keskustelu EU:n talousarvion tarkistamisesta vuosina 2008−2009. Koheesiopolitiikka muodostanee EU:n merkittävimmän budjettikohdan, eikä siitä saatava lisäarvo ole jäänyt epäselväksi meistä kenellekään.

Siksi tavoitteenani oli tarkastella rakennepolitiikan vaikutuksia neljästä laajasta näkökulmasta: sosiaalisesta, taloudellisesta, alueellisesta ja hallinnollisesta. Lisäksi mietinnössä esitetään joukko ehdotuksia erilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ensimmäinen tavoite on tietysti optimoida Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden erilaisista julkisista poliitikoista saatavat synergiaedut.

Lisäksi mietinnöllä halutaan vahvistaa innovaatioita ja koheesion alueellista ulottuvuutta.

Alueiden välistä lähentymistä ja koheesiopolitiikan vaikutusta pyritään mittaamaan entistä tarkemmin ja uusien indikaattorien avulla.

Lopuksi tavoitteena on parantaa hallintoa ja lisätä koheesiopolitiikan näkyvyyttä, sillä se halutaan tuoda lähemmäs EU:n kansalaisia.

Tähän liittyen haluan nostaa esiin muutamia mietinnössä mainittuja ehdotuksia. Uuden koheesiopolitiikan täytäntöönpanovaiheessa on ensiksikin syytä vahvistaa hallintokapasiteettia. Tähän päästään perustamalla valtuutettujen koulutusvastaavien verkosto huolehtimaan koulutustoiminnasta ja erityisesti toimien toteutuksesta kaikilla tasoilla − ennen kaikkea paikallisesti, missä uskoakseni on eniten tehtävää.

Julkisista politiikoista saatavien synergiaetujen osalta komissiota kehotetaan tutkimaan uusia tapoja rakennerahastojen kytkemiseksi muuhun politiikkaan ja muihin yhteisön tukiin siten, että samalla edistetään kilpailukykyä, tutkimusta ja innovaatioita.

Mietinnössä ehdotetaankin − toki hyvien käytänteiden edistämisen ja rakennerahastojen vaikutusten mittauksen ohella − että Euroopan aluekehittämisen seurantaverkostolle myönnettäisiin tarvittavat määrärahat ja tehtävät, joiden avulla se pystyy aidosti valvomaan hyvien käytänteiden toteutumista.

Lisäksi tavoitteena on löytää alueellinen tasapaino maaseutu- ja kaupunkialueiden välille. Siksi mietinnössä ehdotetaan hyvien käytänteiden vaihdon edistämistä verkostoissa, varsinkin alueellisissa verkostoissa, sekä erityisesti kaukana suurista kaupunkialueista sijaitsevien talousalueiden tukemista.

Maininnan ansaitsee myös alueellisen ulottuvuuden keskeinen teema eli monikeskuksisuus sekä tietenkin uusien teknologioiden käyttöönotto.

Innovaatiot ovat koheesiopolitiikassa keskeisellä sijalla. Niihin liittyen mietinnössä kehotetaan ensinnäkin hyväksymään Ahon raportti, jossa ehdotetaan, että vähintään 20 prosenttia rakennerahastojen varoista suunnataan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan edistämiseen ja että rahoja ei käytetä ainoastaan suuriin hankkeisiin vaan myös pienempiin, erityisesti epäsuotuisimmilla alueilla toteutettaviin hankkeisiin.

EU:n tuotantorakenne koostuu yli 90-prosenttisesti pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joten mielestämme on olennaista helpottaa niiden pääsyä osallisiksi yhteisön tuesta ja ohjelmista, erityisesti innovaatioiden osalta.

Siksi mietinnössä ehdotetaan alueellisten ja paikallisten teknologiakoordinaattorien virkojen perustamista. On ilmeistä, että yhdessä alueellisten hankkeiden ja verkostojen kanssa koordinaattorit auttavat pk-yrityksiä kehittymään entistä dynaamisemmiksi.

Hyvät kuulijat, olen varma, että näiden ja muiden mietinnössä ehdotettujen toimien avulla pystymme lisäämään koheesiopolitiikan ja EU:n kansalaisten siitä saamien käytännön hyötyjen näkyvyyttä.

Toteaisin vielä, että viime aikoina kaikilla tuotantoaloilla ja kaikissa maissa − myös omassani − on nähty mahdollisiin toiminnan siirtoihin liittyvää kehitystä. Osin näiden tapahtumien seurauksena liitin omaan mietintööni kolme tarkistusta, joissa korostetaan ja ennen kaikkea toistetaan seikka, joka on jo noussut esiin parlamentin hyväksymissä päätöslauselmissa. Kyse on tällaisiin yrityksiin liittyvistä toimenpiteistä ja keinoista taata, etteivät yhteisön rahaa saavat yritykset siirrä toimintaansa muualle, sekä ennen kaikkea siitä, että näin tapahtuessa yrityksille koituu asiasta seuraamuksia.

Kehotan teitä tukemaan näitä tarkistuksia, sillä käsittääkseni niistä on jo keskusteltu ja ne on hyväksytty parlamentissa.

Haluan lopuksi kiittää kaikkia varjoesittelijöitä sekä kaikkia parlamentin jäseniä, joiden ehdotukset ovat rikastuttaneet mietinnön sisältöä. Toivon, että mietintö saa täyden tukenne.

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen saadessani vaihtaa parlamentin kanssa näkemyksiä jäsen Pleguezuelos Aguilarin laatimasta aluekehitysvaliokunnan mietinnöstä. Kollegani, komission jäsen Hübner, välitti pahoittelunsa, ettei päässyt tänään paikalle. Hän pyysi kertomaan, että mietintö on jälleen − aiempien asiakirjojen tapaan − osoitus erinomaisesta ja tehokkaasta yhteistyöstämme.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että koheesiopolitiikka on keskeisellä sijalla pienennettäessä Euroopan unionin sisäisiä eroja ja toisaalta kavennettaessa EU:n eri alueiden ja maailman johtavien talouksien välistä kuilua. Näin on siksi, että koheesiopolitiikka perustuu kestävän kehityksen moderniin malliin, jota voisi parhaiten kuvata ehdolliseksi apurahaksi.

Hyötyäkseen koheesiopolitiikasta jäsenvaltioiden on laadittava keskipitkän aikavälin strategia varojen käytölle, osarahoitettava yhteisön tukia kansallisista talousarvioistaan, tehtävä kumppanuusyhteistyötä kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti sekä noudatettava EU:n lakeja ja politiikkaa. Ehtojen pohjalta on kehittynyt tehokas järjestelmä, joka kattaa niin EU:n kuin kansallis-, alue- ja paikallishallinnonkin − niin kutsuttu monitasoinen hallintojärjestelmä.

Kuten mietinnössä todetaan, koheesiopolitiikka vaikuttaa merkittävästi sisämarkkinoiden kauppavirtojen kasvuun, mikä tuottaa heijastusvaikutuksia myös sen toteutusalueiden ja -maiden ulkopuolelle. On silti myönnettävä, että koheesiopolitiikan vaikutuksia ei luultavasti ole mitattu, selvitetty tai ymmärretty riittävän hyvin.

Koheesiota pitäisi ilman muuta arvioida moniulotteisesti eikä vain bruttokansantuotteen pohjalta, sillä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä läheskään kaikki EU:n koheesiopolitiikan vaikutukset eivät näy BKT:ssa. Siksi neljäs koheesioraportti sisältää useita indikaattoreita hyödyntävän kattavan analyysin taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta koheesiosta EU:ssa.

Yksi koheesiopolitiikan menestyksen syy on epäilemättä sen yhdennetty ja täysipainoinen luonne. Kyseessä ei ole nippu alakohtaisia lähestymistapoja, vaan kokonaisuus, joka liittää eri politiikat yhteen kehittämisstrategian yhteisen nimittäjän alle. Siksi sillä voidaan löytää räätälöityjä ratkaisuja jokaisen EU:n alueen tarpeisiin. Samalla kyse on uudenlaisesta politiikan muodosta, joka on vahvasti riippuvainen muiden EU:n ja kansallisten toimien yhteensovittamisesta sekä yhteisvaikutuksista.

Tätä kautta pääsenkin käsittelemään kasvu- ja työllisyysstrategian sekä koheesiopolitiikan yhteyttä. Kukin jäsenvaltio esittää vielä tänä vuonna arvionsa koheesiopolitiikan merkityksestä kansallisille uudistusohjelmille. Komissio laatii kevään Eurooppa-neuvostolle vuosittaisessa väliraportissaan yhteenvedon siitä, kuinka hyvin EU on edennyt päätavoitteessaan eli kilpailukyvyn edistämisessä ja työpaikkojen luomisessa. Tähän sisältyy myös vuosien 2005−2008 kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen tavoitteiden toteutuminen. Omaksumamme "korvamerkintälähestymistapa" puolestaan takaa, että pääosa koheesiopolitiikan varoista käytetään Lissabonin keskeisten tavoitteiden ajamiseen.

Kuten tiedätte, nykyinen ohjelmakausi ei ole vielä lopussa. Tämänhetkisten tietojen perusteella voidaan kuitenkin jo todeta, että koheesiopolitiikan strategisen lähestymistavan vahvistaminen ja keskittyminen työpaikkojen lisäämiseen on ollut menestys. Lissabonin strategian painopisteisiin investoidaan noin 200 miljardia euroa vuosina 2007−2013. Jos tähän lisätään osarahoitus ja koheesiopolitiikan tuilla kustannetut yksityiset investoinnit, luku saattaa hyvinkin kaksinkertaistua. Vuosina 2000−2006 kyseinen luku oli 150 miljardia euroa.

Lisäksi komissio on vahvistanut vuosien 2007−2013 uudella ohjelmakaudella koordinointijärjestelmiään sekä ohjelma-asiakirjojen että päivittäisen toiminnan osalta. Uuden ohjelmakauden valmistelu saattoikin tavallaan yhteen EU:n erilaisia painopisteitä. Otetaan esimerkiksi vaikkapa tutkimis-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Uusia EU:n laajuisia synergiaetuja löydettiin koheesiopolitiikasta, tutkimuksen ja kehittämisen seitsemännestä puiteohjelmasta sekä kilpailukykyä ja innovaatioita edistävästä ohjelmasta. Vastedes kahdessa jälkimmäisessä huomioidaan paremmin kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden erityistarpeet. Toisaalta koheesiopolitiikalla rahoitetaan jatkossa merkittävästi enemmän tutkimusta, kehittämistä ja innovaatioita.

Aluepolitiikan pääosaston yksiköt työstävät parhaillaan yhdessä komission jäsenen Potočnikin johtaman tutkimuksen pääosaston kanssa tiedonantoa, johon kootaan tietoja ja neuvoja koheesiopolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämispolitiikan varojen yhdistämisestä siten, että molempien tehokkuus paranisi. Asiakirja on määrä hyväksyä heinäkuussa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, esitän aluksi kiitokset siitä, että saan käyttää puheenvuoron budjettivaliokunnan lausunnon valmistelijana. Valiokunnan lausunto rakennepolitiikan vaikutuksista ja seurauksista EU:n koheesion kannalta syntyi yksimielisen äänestyksen tuloksena.

Tässä yhteydessä ei tarvinne korostaa monisanaisesti sitä, että rakennepolitiikka on Euroopan unionin kansojen ylin solidaarisuuden ilmaus. Toimet tasoittavat ilman muuta asteittain eurooppalaisten elintasoa taloudellisen vipuvaikutuksen kautta, mutta todellisten vaikutusten mittaamiseen ei silti ole riittävästi yhteisiä indikaattoreita. Haluan muistuttaa, että parlamentti on osavastuussa EU:n talousarviosta. Niinpä sen on saatava käyttöönsä riittävät EU:n laajuiset indikaattorit, jotta se voi hyödyntää yhteisön budjettivaroja mahdollisimman tehokkaasti ja myös parantaa talousarvion toteuttamisen valvontakeinoja.

Siksi korostan jälleen kerran, että meidän on luotava mittaväline, jonka kaikki jäsenvaltiot hyväksyvät ja jonka tasapainoisuus varmistetaan riittävän erilaisin indikaattorein. Kuten komission jäsen hetki sitten korosti − yhdyn hänen huomioihinsa täysin − nämä indikaattorit huomioisivat paitsi tietysti talouskasvun, työttömyyden, teknisen edistyksen sekä tutkimuksen ja innovaatioiden määrän, myös joukon elämänlaatuun liittyviä seikkoja, kuten odotettavissa olevan elinajan, syntyvyyden ja tulotason eri maissa. Näin voisimme aidosti parantaa vipuvaikutusta kaikkien EU:n kansalaisten hyväksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Ambroise Guellec, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän varjoesittelijänä haluan aluksi esittää kiitokset kollegallemme Pleguezuelos Aguilarille hänen laatimastaan erittäin tasokkaasta mietinnöstä. Meille oli suuri ilo tehdä yhteistyötä mietinnön parissa. Mielestäni esittelijä on ottanut huomioon kaikki tärkeimmät kohdat, kuten myös jäsen Griesbeck, jonka näkemyksiin voin vilpittömästi yhtyä. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomionne neljään seikkaan.

Ensinnäkin meidän on kyettävä arvioimaan tilanne kattavasti, ja siksi äsken mainitut indikaattorit ovat ratkaisevassa asemassa. Tällä hetkellä käytössämme on ainoastaan BKT, joka ei todellakaan riitä.

Toiseksi meidän on löydettävä yhteinen lähestymistapa uusiin alueellisiin haasteisiin, joita kohtaamme nyt ja tulevaisuudessa. Näitä ovat väestön vanheneminen, energia, ilmastonmuutos sekä myös maatalouspolitiikka, joka kiistatta vaikuttaa koheesiopolitiikkaan.

Kolmanneksi EU:n rakennepolitiikka vastaa hyvin pian määrältään EU:n ensimmäistä talousarviota. Siksi on äärimmäisen tärkeää löytää yhdennetty lähestymistapa, joka käy yksiin sekä yhteisön muun politiikan että jäsenvaltioiden toimintamallien kanssa.

Arvoisa komission jäsen, neljänneksi meidän on mielestäni keskusteltava vakavasti rakennepolitiikasta ja Lissabonin strategiasta. Rakennepolitiikan pitää toki olla osa strategian käytännön toteutusta ja menestystä, mutta meidän on oltava tarkkana, jotta alueiden tasapainoinen kehitys ei vaarannu. Minusta on ilmeistä, että Lissabonin strategia ei itsessään edistä tasapainoa, ja mielestäni tämä on otettava tarkoin huomioon. Meillä on pian mahdollisuus keskustella aiheesta lisää, kun parlamentti saa käsiteltäväkseen neljännen koheesiota koskevan raportin ja kun perehdymme aiheeseen pohtiaksemme politiikan kehittämistä tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Constanze Angela Krehl, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, esitän aluksi suuret kiitokseni esittelijälle hänen omistautuneesta työstään tämän erinomaisen mietinnön eteen.

Kyseessä on − usean muun aluekehitysvaliokunnan keskustelussa olevan mietinnön tavoin − yksi tulevan rakenne- ja koheesiopolitiikan keskeisistä rakennuspalikoista. Tulevalla viittaan tässä siihen, että uudesta koheesiopolitiikasta tehdään väliarviointi vuonna 2009, ja vuonna 2014 on jo alettava suunnitella uutta versiota nyt valmistelemastamme politiikasta.

Kiitän lämpimästi jäsen Pleguezuelos Aguilaria siitä, että hän palautti keskusteluun kolme tärkeää seikkaa ja korosti niiden merkitystä. Ei ole epäilystäkään, ettei Euroopan unionin kokonaiskilpailukyky olisi yksi tämän vuosisadan haasteista. Kuten esittelijä aivan oikein toteaa, tutkimuksen ja teknologian kehittäminen on olennaisen tärkeä tekijä, joka on nostettava myös kehityksen perustaksi koheesiopolitiikan eri aloilla, eikä vähiten heikommin kehittyneillä alueilla.

Myös alueellinen yhteistyö on tuotava paljon aiempaa selvemmin politiikan ytimeen nyt, kun Euroopan unionissa on 27 jäsenvaltiota. Kaupunkikeskukset ja niiden suhde maaseutualueisiin näet muodostaa haasteen, johon meidän on tulevina vuosina vastattava aiempaa päättäväisemmin.

Kolmas jäsen Pleguezuelos Aguilarin mainitsema pulma − jonka käsittelytapaan voin täysin yhtyä − on vaatimus lisätä huomattavasti tukea autioitumisesta kärsiville alueille. Nuoret lähtevät näiltä alueilta, koska he kokevat, ettei heille ole tarjolla mitään. Väestörakenteen muutos kaikkialla EU:ssa, jokaisessa sen jäsenvaltiossa, on uusi haaste koheesiopolitiikalle. Esittelijä onkin oikeassa käsitellessään muuttoliikettä ongelmana.

Saanen päättää puheenvuoroni henkilökohtaiseen toteamukseen, jonka osoitan hyvälle ystävälleni Pacalle. Olen erittäin iloinen nähdessäni sinut täällä tänään osallistumassa mietinnöstäsi käytävään keskusteluun. Puhun koko ryhmäni äänellä toivottaessani sinulle paljon voimia ja energiaa lähipäiville ja tulevalle viikolle, jotta saisit palata työn pariin terveenä ja täynnä tarmoa sekä jatkaa työpanostasi parlamentin hyväksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Mojca Drčar Murko, ALDE-ryhmän puolesta. – (SL) Rakennepolitiikan toimien yhteensovittaminen on haastava hallinnollinen testi maille, joka ovat liittyneet Euroopan unioniin vuonna 2004 tai sen jälkeen. On kaikkien etu, että työ sujuu mahdollisimman jouhevasti.

Jotta voisimme budjettikauden lopussa todeta EU:n yhdennetyn rakennepolitiikan olleen menestys, meidän on edistettävä eri osapuolten viestintää kansallisesti ja alueellisesti, tuettava kokemusten vaihtoa ja rohkaistava ihmisiä oppimaan onnistumisista. Esittelijä kehottaa kehittämään indikaattoreita, joilla voitaisiin vertailla yksittäisiä käytäntöjä keskenään. Poliittisen ryhmämme mielestä myös rakennerahastoista innovaatioihin osoitettujen varojen määrä kertoo siitä, kuinka hyvin koko EU:n kehitystavoitteet saavutetaan.

Uusiutuvat energialähteet ovat esimerkki alasta, jossa kansalliset kehitysstrategiat kietoutuvat yhteen yhteisön tavoitteiden kanssa. Kaupunkien kestävä kehitys edellyttää lisäksi erilaisten rakennepoliittisten välineiden käyttöä, sillä se kytkeytyy monenlaisiin tavoitteisiin asumisesta työllisyyteen ja jätehuoltoon ja muodostaa erityisalan suhtautumisessa luonnonvarojen käyttöön.

Yhdymme esittelijän näkemykseen, jonka mukaan edistystä mittaavien indikaattorien on kannustettava rakennepolitiikan toteuttajia etsimään synergiaetuja eri aloilta. Kilpailukyvyn edistäminen erityisesti pienissä yrityksissä on yksi mahdollisista synergiaeduista, joita kannattaa tarkastella ja analysoida tarkkaan.

Lopuksi haluan kiittää esittelijä Pleguezuelosia onnistuneesta työstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mieczysław Edmund Janowski, UEN-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aluekehitysvaliokunta on vastikään tuottanut parikin tärkeää valiokunta-aloitteista mietintöä. Tänään keskustelemme jäsen Pleguezuelos Aguilarin laatimasta mietinnöstä, ja haluankin käyttää tilaisuuden kiittääkseni häntä julkisesti tehdystä työstä.

Olemme puhuneet jo paljon koheesiosta, joka merkitsee ennen kaikkea rikkaimpien ja köyhimpien alueiden erojen tasoittamista. Koheesiopolitiikan täytäntöönpano liittyykin aina EU:n sisäiseen solidaarisuuteen. Tätä ei pidä unohtaa; ei myöskään sitä, että nykyisestä rahoituskehyksestä 310 miljardia euroa on osoitettu aluepolitiikkaan. Tämä vastaa lähes 36 prosenttia EU:n menoista. Kyse on veronmaksajien rahoista, ja ne on käytettävä mahdollisimman järkevästi.

Onkin syytä korostaa hyötyjä, jotka saadaan yhdennetyn rakennepolitiikan luomisesta. Tällainen politiikka liittää rakennerahastoihin ja koheesiorahastoon kytkeytyvät toimet muuhun EU:n politiikkaan. Komission jäsen viittasi puheenvuorossaan tieteelliseen tutkimukseen ja seitsemänteen puiteohjelmaan. EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja alueviranomaisten yhteistyö on taattava, ja tähän sisältyy tiettyjen alueiden erityisolojen tunnustaminen sekä taloudellisesti jälkeen jääneiden ja maantieteellisesti tai sosiaalisesti haastavassa asemassa olevien alueiden huomioiminen.

Kysymys ei ole samankokoisten osuuksien jakamisesta kaikille, vaan kansalaisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisestä, erityisesti koulutuksen, terveydenhuollon ja ympäristönsuojelun osalta. Tällaisen tasa-arvon on koskettava myös vammaisia.

Maininnan ansaitsee lisäksi kaupunkialueiden yhdenmukainen kehitys. Näillä alueilla asuu noin 80 prosenttia EU:n kansalaisista. Vastaavia toimia tarvitaan maaseutualueilla, jotta taataan, ettei niiden elintaso jää merkittävästi jälkeen kaupungeista.

Parlamentin on pidettävä mielessä myös, että Euroopan unionin laajemmassa toimintaohjelmassa on tarpeen ottaa huomioon perheeseen ja perhepolitiikkaan liittyvät kysymykset.

Ilokseni alueiden ja valtioiden välisen yhteistyön edut on huomattu. Tarvetta olisi kuitenkin solidaarisuuteen pohjaavalle politiikalle, jolla tasoitettaisiin alueiden eroja, sekä kestävän kehityksen politiikalle, joka sekin perustuu yhteisvastuuseen.

Mielessämme on muuan käytännön kysymys: mikä olisi paras indikaattori koheesion arvioimiseksi? Hyvä asia on, ettemme rajoitu tarkastelemaan pelkästään asukasta kohden laskettua BKT:ta.

Olen melko varma, että käsittelyssä olevalla mietinnöllä saadaan aikaan enemmän kuin pelkkä kiinnostava keskustelu. Mietinnön ansiosta voimme hyödyntää sekä tähänastista kokemustamme että EU:n nykyisen taloudellisen, sosiaalisen, alueellisen ja kulttuurisen koheesion parhaita käytänteitä. Ansaitsemme kyllä sen.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Haluamme toistaa näkemyksemme parlamentin valiokunta-aloitteisista, EU:n tulevaa rakennepolitiikkaa koskevista mietinnöistä, jotka ajoittuvat neljännen koheesioraportin ja vuoksiksi 2008−2009 suunnitellun yhteisön talousarviokeskustelun yhteyteen. Alueellisesta kehityspolitiikasta on mielestämme pyrittävä tekemään tärkein väline alueellisten erojen pienentämiseksi sekä jäsenvaltioiden aidon lähentymisen edistämiseksi talouskasvua ja työllisyyttä lisäämällä.

Tätä varten on taattava mahdollisuus yhteisön talousarvion varojen uudelleenjakoon ja edistettävä sitä. Samoin koheesiovaroja on lisättävä ja koheesio on asetettava kaikkien muiden, muun muassa Lissabonin strategiassa vaalittujen, tavoitteiden edelle.

Niinpä vastustamme pyrkimyksiä muokata tuleva koheesiopolitiikka sellaiseksi, että varojen ohjaaminen riippuisi menestymisestä "suotuisan kasvun politiikan" kansallisessa toteutuksessa, mihin myös tämä mietintö osaltaan pyrkii. Esitämme eriävän mielipiteen siitä, että koheesiovarojen jakamisen ehtona olisivat yhteisön määräämät taloudelliset suorituskykyvaatimukset, sillä se olisi jälleen yksi keino painostaa jäsenvaltioita niiden tavassa määritellä oma talous- ja sosiaalipolitiikkansa. Tällä tavoin taloudellisesti heikommin kehittyneitä maita rankaistaisiin kaksi kertaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Olbrycht (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää jäsen Pleguezuelos Aguilaria mietinnöstä, joka käsittelee tärkeää kysymystä eli rakennepolitiikan tehokkuutta.

Euroopan unionin koheesiopolitiikka perustuu rakennepolitiikkaan ja on pysyvä ja jatkuva osa EU:n toimintaa, vaikka sisältö ja menetelmät muuttuvatkin eri aikoina. On syytä korostaa, että Lissabonin strategiassa on kyse vain väliaikaisesta siirtymävaiheen politiikasta. Sen sijaan koheesiopolitiikka on pysyvää ja jatkuvaa yhteisön politiikkaa.

Koheesiopolitiikka toimii, kun sen tavoitteet täyttyvät − toisin sanoen taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio lisääntyy. Tehokkuus riippuu monesta seikasta.

Ensinnäkin on olennaista varmistaa, että yksittäiset EU:n politiikat täydentävät toisiaan. Tämä koskee sekä yhteisön politiikkaa että kansallisia politiikkoja, jotka yhteensovitetaan EU:n laajuisesti.

Toiseksi koheesiopolitiikka on sopeutettava nykyisiin EU:n kehityshaasteisiin. Näitä ovat esimerkiksi alueiden välisten kehityserojen pienentäminen tietoon perustuvan talouden ja innovaatioiden määrän osalta.

Kolmanneksi kaikkien julkishallinnon viranomaisten on sitouduttava koheesiopolitiikan täytäntöönpanoon. Jäsen Pleguezuelos Aguilar ansaitseekin kiitokset useista viittauksistaan kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin. Monitasoinen hallinto on tehokkaan koheesiopolitiikan ehdoton edellytys.

Keskustelu mietinnöstä osuu ajallisesti yksiin Euroopan komission koheesiota koskevan neljännen väliraportin kanssa ja on siten hyödyllinen kehotus analysoida mietinnön tietoja sekä tehdä analyyseistä päätelmiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Haluaisin nostaa esiin muutamia uuteen koheesiopolitiikkaan liittyviä kysymyksiä.

Ensinnäkin koheesiopolitiikka on erityisen tärkeää uusille jäsenvaltioille nykyisellä ohjelmakaudella, koska niille osoitetaan suurin osa rakennerahastojen varoista.

Toiseksi uudet jäsenvaltiot ovat laatineet kunnianhimoisia tavoitteita osana kehitysstrategioitaan. Esimerkiksi yksi Puolan itselleen asettamista tavoitteista kansallisessa strategisessa viitekehyksessä on nostaa työllisyysaste nykyisestä 50 prosentista 60 prosenttiin.

Kolmanneksi on tärkeää huolehtia koheesion alueellisesta ulottuvuudesta ja erityisesti pyrkiä kaikin keinoin vähentämään maaseutu- ja kaupunkialueiden kehityksen epätasapainoa.

Neljänneksi tarvitsemme uusia indikaattoreita koheesiopolitiikan vaikutusten arvioimiseksi, sillä pelkkä asukasta kohden laskettu BKT ei riitä. Usein BKT on jollakin alueella lähellä EU:n keskiarvoa, mutta samaan aikaan tietyt alueen osat ovat jääneet selvästi kehityksestä jälkeen. Tällainen tilanne on esimerkiksi kotimaakunnassani Puolan Masoviassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän aluksi parlamenttia käydystä keskustelusta sekä jäseniä heidän esittämistään mielipiteistä.

Nostaisin esiin vielä kaksi seikkaa. Ensiksikin koheesiopolitiikka kyllä toimii, mutta tarvitsemme edelleen lisää näkyvyyttä ja tietoa sen vaikutuksista. Olemme jo vahvistaneet viestintästrategiaamme näkyvyyden lisäämiseksi, ja lisäksi komissio odottaa parlamentin jäsenten auttavan viestintätavoitteiden saavuttamisessa kansallisesti ja alueellisesti. Olemme avoimia kaikille esittämillenne ideoille.

Toiseksi globalisaatio tuo uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Koheesiopolitiikalla onkin kyettävä pureutumaan molempiin. Meidän on varmistettava työvoiman sopeutuminen haasteisiin siten, että talouden rakenneuudistus voi toteutua jatkuvana ja tasaisena prosessina, jolla ei ole ajan myötä tai alueellisesti kasautuvia kielteisiä vaikutuksia.

Lisäksi on varmistettava, että alueiden kilpailukykyä koskevassa lähestymistavassa otetaan kunnolla huomioon sellaiset kysymykset kuin väestön ikääntyminen, muuttovirrat, ilmastonmuutos, energia ja kasvanut kauppakilpailu. Tilanteeseen ei pidä suhtautua liian pessimistisesti, sillä EU:ssa on paljon alueita, jotka lukeutuvat maailman kilpailukykyisimpien ja innovatiivisimpien alueiden joukkoon ja hyötyvät globalisaatiosta. Tämä on onnistunut investoimalla uusiin taitoihin, luomalla tai houkuttelemalla EU:hun uusia lahjakkuusreservejä sekä tukemalla verkostojen ja klustereiden syntyä.

Juuri onnistumisiin ja kehitysstrategioihin tukeutumalla EU:n on mahdollista hyödyntää koko potentiaalinsa ja siivittää taloutensa kestävälle nopean kasvun tielle.

T&K:n tärkeydestä haluan painottaa, että tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelma on hioutunut ajan myötä ja sisältää nyt alueille suunnattuja erityistoimia. Nämä hyödyttävät erityisesti sellaisia alueita, joiden tutkimus- ja kehittämisvalmiudet ovat heikoimmat. Samaten on tunnustettu, kuinka tärkeää on luoda EU:lle innovaatioita koskeva yhdennetty lähestymistapa, jolla valjastetaan käyttöön kokonainen joukko välineitä tutkimuksesta ja kehittämisestä koheesiopolitiikkaan. Toisaalta koheesiorahojen ohjaamista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on merkittävästi lisätty − summa nousee jopa 50 miljardiin euroon vuosina 2007−2013 − jotta kaikilla EU:n alueilla olisi riittävät mahdollisuudet osallistua puiteohjelmaan kilpailukykyiseltä pohjalta.

Uusien indikaattorien osalta haluan korostaa, että koheesiopolitiikan puitteista on sovittu vuosille 2007−2013. Komission jäsen Hübner esittelee neljännen koheesioraportin parlamentin aluekehitysvaliokunnalle 7. kesäkuuta 2007.

Lopuksi haluan vakuuttaa, että olen pannut asianmukaisesti merkille ehdotuksenne, ajatuksenne ja huolenne. Välitän ne eteenpäin kollegalleni Hübnerille, joka varmasti antaa niille täyden huomionsa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 22. toukokuuta.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Koheesiopolitiikka on tulevan EU:n talousarvion tärkein kohta, joten sen on nykyistä paremmin pystyttävä kytkemään rakennerahastoihin liittyvät toimet muuhun yhteisön politiikkaan. Näin lisätään synergiaetuja EU:n alueiden kilpailukyvyn, tutkimuksen ja innovaatioiden edistämiseksi.

Syrjäisimpien alueiden rakennepoliittisilla toimilla olisi nykyistäkin suurempi vaikutus, jos EU osoittaisi lisää joustavuutta suostumalla luopumaan tarpeen vaatiessa tietyistä "yhteisön oppisuuntauksista" ja kunnioittamalla syrjäisimpien alueiden erityisoloja, kuten niiden ahtautta, sijaintia kaukana yhteismarkkinoista ja alttiutta luonnonkatastrofeille.

Rakennerahastojen kerrannaisvaikutuksista olisi tehtävä analyysi, jossa selvitettäisiin näiden kyky houkutella yksityisiä sijoituksia. Analyysin pitäisi helpottaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisäämistä, mikä hyödyttäisi Euroopan unionin kestävää, useita keskuksia käsittävää ja tasapainoista kehitystä.

EU:n rakennepolitiikan on edistettävä aloitteellisuutta tavoitteena luoda osaamiskeskuksia syrjäisimmille alueille. Tämä on mahdollista panostamalla aloihin, joilla osaamisesta ja tietotaidosta saadaan kaikki irti: esimerkiksi jätehuoltoon, uusiutuviin energialähteisiin, ilmastonmuutostutkimukseen ja kriisinhallintaan.

 

21. EY:n sekä Tanskan ja Grönlannin välinen kalastuskumppanuus (keskustelu)
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Joop Postin laatima kalatalousvaliokunnan mietintö (A6-0161/2007) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä (KOM(2006)0804 C6-0506/2006 2006/0262(CNS)).

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän aluksi parlamentin jäsentä Maatia, joka aloitti työn tästä aiheesta, ja esittelijä Postia heidän erinomaisesta työstään.

Kuten tiedätte, komissio parafoi 2. kesäkuuta 2006 yhteisön ja Grönlannin puolesta uuden kalastuskumppanuussopimuksen pitkien ja monimutkaisten, kolme vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Sopimus astui voimaan 1. tammikuuta 2007 ja sen voimassaoloaika on kuusi vuotta. Siitä on nyt voimassa väliaikainen versio 21. joulukuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen nojalla.

Ennen kuin esittelen lyhyesti Grönlannin kanssa tehdyn uuden kalastuskumppanuussopimuksen, haluan tehdä yhteenvedon ihan muutamasta edelliseen sopimukseen liittyvästä seikasta. Sopimushan on peräisin vuodelta 1985, jolloin Grönlanti oli jättänyt yhteisön. Neljäs pöytäkirja astui voimaan 1. tammikuuta 2001. Pian sen jälkeen tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan parlamentti arvostelivat Grönlannin kanssa tehdyn kalastussopimuksen pöytäkirjoja siitä, että niissä oli mukana "paperikaloja" eli kalalajeja, joita ei esiinny Grönlannin vesillä, siitä, ettei laivanvarustajien maksua ollut otettu mukaan ja siitä, etteivät pöytäkirjat olleet tarpeeksi avoimia. Siksi komissio korostikin neljännen pöytäkirjan välitarkistuksessa, että tarvitaan muutoksia, jotta voitaisiin erottaa selkeämmin toisistaan kalastuksen arvo ja Grönlannin kalastusalan kehityksen tukeminen. Neljännen pöytäkirjan tarkistaminen johti varojen jakamiseen siten, että 25 prosenttia varoista osoitettiin kalastusalan talousarviotukeen. "Paperikalat" poistettiin, todelliset kalastuskiintiöt ja lisenssimaksut otettiin käyttöön ja sopimukseen liitettiin kiintiöiden vuosittainen tarkistaminen tieteellisten lausuntojen mukaisesti. Nämä tärkeät muutokset otettiin mukaan myös uuteen sopimukseen. Siksi komissio pitikin uudesta sopimuksesta käydyissä neuvotteluissa tärkeänä, että saadaan kiintiöt olemassa oleville kaloille ja että "paperikaloista" päästään eroon, että laivanvarustajilta perittävät maksut säilytetään ja että niitä jopa korotetaan ja että kalastusalalle saadaan yhteisön tukema alakohtainen ohjelma.

Väliarvioinnin toinen tulos oli neuvoston päätelmät helmikuussa 2003. Neuvosto totesi päätelmissään, että yhteisön ja Grönlannin tulevaisuuden yhteistyön olisi perustuttava kahden pilarin lähestymistapaan, joka kattaa muilla aloilla kuin kalastusalalla toteutettavaa laajempaa yhteistyötä koskevat järjestelyt sekä kalastuskumppanuussopimuksen. Laajempaa yhteistyötä koskeva ensimmäinen pilari muodostuu neuvoston päätöksestä ja yhteisestä julistuksesta, joissa Grönlannille myönnetään enintään 25 miljoonaa euroa vuosittain muilla aloilla kuin kalastusalalla tehtävää yhteistyötä varten. Voidaankin päätellä, ettei kalastuskumppanuussopimuksen parafoiminen merkitse pelkästään viime vuonna käytyjen neuvottelujen päättymistä, vaan se merkitsee vuonna 2003 parafoitujen neljännen kalastuspöytäkirjan väliarvion ja helmikuussa 2003 annettujen neuvoston päätelmien päätökseen viemistä.

Uudesta sopimuksesta totean seuraavaa: Edellisessä pöytäkirjassa vahvistettu vuotuinen taloudellinen korvaus oli 42,8 miljoonaa euroa, joten kyseessä oli yksi suurimmista kahdenvälisistä kalastussopimuksista. Uudessa pöytäkirjassa korvausta on laskettu huomattavasti yhteisön kiintiöissä tapahtuneiden muutosten takia. Osa kiintiöistä on pienentynyt kalakantojen heikkenemisen, Grönlannin kalastusteollisuuden ja yhteisön käyttöasteen takia, osa taas kasvanut hyvien kalakantojen vuoksi ja yhteisön teollisuuden tarpeiden mukaisesti. Kiintiöissä tapahtuneiden muutosten takia yhteisön vuotuinen taloudellinen korvaus on nyt 15,85 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän sisältyy 3,26 miljoonaa euroa tukea Grönlannin monivuotiseen kalastuspoliittiseen ohjelmaan. Yhteisön korvauksen lisäksi laivanvarustajien odotetaan maksavan 2 miljoonaa euroa lisenssimaksuja.

Parlamentin ehdottamista tarkistuksista korostaisin, että komissio yhtyy täysin parlamentin ilmaisemiin huoliin kaikissa ehdotetuissa tarkistuksissa. Tarkistukset 1–3 ovat kuitenkin mielestämme jo mukana pöytäkirjassa, joten ne ovat mielestämme tarpeettomia. Tarkistukset 4 ja 6 koskevat velvoitetta raportoida parlamentille. Niihin liittyen korostan, että komissio välittää nämä tiedot jo nykyisen toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti. Tarkistus 5 koskee jäsenvaltioiden velvoitetta ilmoittaa saaliinsa. On korostettava, että komissio tutkii jo nyt, noudatetaanko kyseistä velvoitetta. Pöytäkirjan liitteessä ja lisäyksessä todetaan lisäksi, että alusten on noudatettava edellisen kalastusvuoden ilmoittamisvaatimuksia saadakseen lisenssin. Tarkistus onkin siksi tarpeeton.

Haluan tehdä selväksi, että komission on vaikea ymmärtää tarkistusta 7, koska niin tilintarkastustuomioistuin kuin parlamentti itsekin ovat aiemmin kritisoineet komissiota ulkoisten kalastussopimusten varainhallinnosta. Tarkistus ei poikkea oleellisesti muutetussa neljännessä pöytäkirjassa esitetystä mekanismista, eikä komissio voi sen perusteella hallinnoida käyttämättä jääneitä kalastusmahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Taloudellisen vastuunsa huomioon ottaen komissio ei voi hyväksyä tätä tarkistusta.

Lopuksi haluan kiittää parlamenttia ja etenkin kalatalousvaliokunnan jäseniä sekä esittelijää heidän rakentavasta panoksestaan tähän tärkeään kamppailuun.

 
  
MPphoto
 
 

  Joop Post (PPE-DE), (NL) Arvoisa puhemies, en varmaankaan tarvitse minulle varattua viiden minuutin aikaa kokonaan. Komission jäsen puhui hyvin selvästi aloituspuheenvuorossaan. Mietintö on suurelta osin edeltäjäni Maatin työtä, ja sen tärkein kohta on kalastuspolitiikan yleinen tavoite – eli toisin sanoen kestävä kalastus. Vaikka termi "kestävä" onkin selkeä, sen merkitys tuli myös täysin selväksi komission jäsenen Borgin äskeisessä puheessa sekä sopimuksen ja pöytäkirjan tekstissä.

Grönlannin kanssa solmittavan kumppanuussopimuksen tärkein tavoite on vahvistaa Grönlannin ja EU:n välisiä suhteita. Nyt tarvitaan vastavuoroiseen luottamukseen perustuvaa yhteistyötä enemmän kuin koskaan. Olemmehan kaikki tienneet jo jonkin aikaa, että kalastusteollisuutta odottavat suuret muutokset muutaman lähivuoden aikana. Kalastusteollisuuden on muutettava toimintaansa kalakantojen vähentymisen ja kalalajien vaeltamisen takia – tämä johtuu pääasiassa meren lämpenemisestä, ja turska on siitä malliesimerkki – mutta myös kalastuskiintiöiden vähentämisen vuoksi. Tämä on tehty selväksi alan toimijoille, jotka ovat myös ymmärtäneet asian ja alkaneet toimia yhä paremmin tilanteen edellyttämällä tavalla.

Monille kalastajille tämä merkitsee suurta muutosta heidän liiketoiminnassaan. Uuden liiketoiminnan on tulevaisuudessa lopulta – tarkoitan pitkällä aikavälillä – johdettava kalastuksen tuoton paranemiseen eli kestävään kalastukseen, jossa kalansaaliit ovat oikeassa suhteessa tuotantoon ja jossa lisäksi minimoidaan teollisuuden vaikutukset meriympäristöön.

Mietinnön mukaan kalastajista on tultava meren hoitajia, ei pelkkiä kalastusalueiden ja kalakantojen metsästäjiä. Tähän tarvitaan yhteistyötä, eikä pelkästään keskinäistä, millä tarkoitan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, mutta myös yhteistyötä Grönlannin kaltaisten kumppaneiden kanssa. Näin voidaan etenkin parantaa tuotantoketjua pitkällä aikavälillä.

Esittelijänä totean, että komissio ja myös etenkin komission jäsen ovat sitoutuneita tähän kysymykseen. Totean myös, että kalatalousvaliokunta on tehnyt saman johtopäätöksen.

Kiitän kollegoitani heidän rakentavasta panoksestaan ja suosittelen lämpimästi tätä mietintöä, jonka valmistelusta jäsen Maat teki suurimman osan jo jonkin aikaa sitten.

Tähän puheeni päättyy. Toivon, että mietintö hyväksytään seuraavassa täysistunnossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Helga Trüpel (Verts/ALE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olen itsekin iloinen siitä, että olemme saamassa selkeät säännöt kahteen pilariin, joista toinen on Grönlannin kanssa solmittava kalastussopimus ja toinen taas laajempi yhteistyösopimus. Budjettivaliokunnan puolesta haluan todeta, että meitä kiinnostaa tietenkin se, käytetäänkö Euroopan veronmaksajien rahat niin hyvin kuin toivoisimme.

Tämä tarkoittaa toisaalta sitä – ja arvoisa komission jäsen Borg, tässä kohtaa haluan toivottaa teille paljon rohkeutta – että yksittäisten alusten saaliita on alettava tarkistaa hyvin täsmällisesti. Toisaalta laiton kalastus, jota vastustatte kiivaasti, on vältettävä hinnalla millä hyvänsä.

Kalatalousvaliokunta on sitä mieltä, ettei enempää rahaa pitäisi myöntää, jolleivät nämä kaksi asiaa järjesty. Meidän on nimittäin huolehdittava myös kalastussopimusten kohdalla, että Euroopan varoja todella käytetään sopimusten hengen mukaisesti. Laitonta kalastusta ei toisin sanoen saa esiintyä ja kalakantoja on suojeltava, koska jollei niitä suojella, tulevaisuuden kalastajille ei ole töitä. Siksi talouden ja ympäristönäkökohtien yhdistäminen on tässä kohtaa järkevää.

 
  
MPphoto
 
 

  Carmen Fraga Estévez, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, olen todella iloinen siitä, että voimme vihdoin keskustella sellaisesta Grönlannin kanssa solmittavasta kalastussopimuksesta, jossa aletaan kunnioittaa taloudellisen avoimuuden sekä laivanvarustajien ja jäsenvaltioiden välisen syrjimättömyyden sääntöjä.

Meidän on tunnustettava edistyminen, kuten vuoden 2003 välitarkistus, aiempiin sopimuksiin nähden sopimusten yhdenmukaistamiseksi – kuten komission jäsen aivan oikein totesi – ministerineuvoston suuntaviivojen ja tilintarkastustuomioistuimen sekä Euroopan parlamentin vaatimusten kanssa. Vaatimukset koskivat etenkin taloudellisen avoimuuden puuttumista. Räikein esimerkki tästä oli järjestelmällinen tapa maksaa tähtitieteellisiä summia kalalajeista, joita ei esiinny Grönlannissa, eli "paperikiintiöistä".

Sopimuksessa on siltikin liikaa pientä pränttiä ja sen sisältö poikkeaa liian paljon muista sopimuksista.

Jottei meidän tarvitsisi kokea uudelleen aiempia tilanteita, pyydänkin komission jäsentä takaamaan, ettei meidän enää koskaan tarvitse kuulla "paperikiintiöistä" tai nähdä lumitaskuravun kalastuksen kaltaisia irvokkaita tilanteita. Lumitaskurapujen kiintiöt, joita yhteisön varustajat olivat moneen kertaan pyytäneet, palautettiin lopulta Grönlannille käyttämättöminä, vaikka niistä oli maksettu omaisuus. Pyydän komission jäsentä myös varmistamaan, että sellaisen kalastusmahdollisuuden, joka on myönnetty tietylle jäsenvaltiolle ja jota kyseinen valtio ei ole käyttänyt, saisi käyttöönsä kiintiötä pyytävä valtio, kuten muiden sopimusten kohdalla on.

Arvoisa puhemies, sitten haluan vain onnitella esittelijä Postia, jolle lankesi vaikea tehtävä jatkaa parlamentin jäsenen Maatin aloittamaa mietintöä ja joka on tehnyt hienoa työtä.

Arvoisa puhemies, koska minulla on vielä muutama sekunti jäljellä, totean jälleen kerran vastustavani sitä, että tässä parlamentissa keskustellaan kalastusta koskevista mietinnöistä aina iltaistuntojen päätteeksi. Pyydän, että te varapuhemiehenä ja espanjalaisena yrittäisitte tehdä jotain varmistaaksenne, ettei näin enää jatkossa kävisi.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Hyvä parlamentin jäsen Fraga, etuna keskustelusta tähän aikaan on se, että vain naispuoliset jäsenet ovat äänessä. Näyttää nimittäin siltä, että esittelijää ja puhemiestä lukuun ottamatta vain naiset tekevät töitä tähän aikaan yöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rosa Miguélez Ramos, PSE-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa puhemies, minuutin puheenvuoroni aikana haluan vain todeta, miten äärettömän tyytyväinen olen siihen, mitä komission jäsen Borg sanoi tästä sopimuksesta.

Tänään iltapäivällä muistelin parlamentin täysistunnossa pitämiäni Grönlantia koskevia puheenvuoroja vuosilta 2002 ja 2003. Olemme mielestäni pääsemässä lähemmäs sitä mitä sanoimme silloin ja mitä olemme siitä lähtien sanoneet: haluamme, että kalastussopimus Grönlannin kanssa on mahdollisimman samanlainen kuin muutkin yhteisön solmimat kalastussopimukset.

Siksi voinkin vain todeta, miten iloinen olen siitä, että kustannukset on vihdoin saatu jaettua tasapainoisella tavalla laivanvarustajien ja yhteisön talousarvion välillä. Olen myös erittäin tyytyväinen siihen, että maksut on saatu Grönlannin tarjoamien todellisten kalastusmahdollisuuksien mukaisiksi. Olen tietysti myös täysin samaa mieltä komission jäsenen kanssa siitä, että tarkistus 7 on poistettava, koska kiintiöttömien kalastuslaivastojen on voitava hyödyntää käyttämättömiä kalastusmahdollisuuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Elspeth Attwooll, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ALDE-ryhmä on tyytyväinen Grönlannin kanssa solmittavaan kalastuskumppanuussopimukseen. Käytämme tätä tilaisuutta kiittääksemme uudelleen maakuntahallitusta erittäin hedelmällisistä keskusteluista, joita ryhmämme delegaatio kävi heidän kanssaan tästä ja muista kysymyksistä vieraillessaan Grönlannissa viime syksynä. Painotamme, että sopimuksesta on hyötyä molemmille osapuolille.

Olemme kuitenkin erittäin huolestuneita yhdestä asetuksen kohdasta, nimittäin 3 artiklan 2 kohdasta. Sillä komissiolle annettaisiin valtuudet jakaa lisenssit uudelleen jäsenvaltioiden kesken silloin, kun kalastusmahdollisuuksia ei ole käytetty kokonaan. Ymmärrämme, että komissio haluaa varmistaa saavansa täyden vastineen yhteisön käyttämille rahoille, mutta mielestämme vastaavaa menettelyä ei voida käyttää sopimuksissa, kun pääsy kalavaroihin perustuu aluksiin ja vetoisuuteen.

Grönlannin sopimus perustuu kiintiöiden ostamiseen. Se poikkeaa muista sopimuksissa siksi, että siinä sallitaan kiintiöiden vaihtaminen Norjan, Islannin ja Färsaarten kanssa ilman rahallista korvausta.

Kiintiöiden myöntämistä koskevassa perusasetuksessa säädetään lisäksi, että vain jäsenvaltiot voivat vaihtaa kiintiöitä muiden osapuolten kanssa. Tämän vuoksi 3 artiklan 2 kohdan laillisuus on kyseenalainen. Sillä kaivetaan maata myös suhteellisen vakauden periaatteen alta. Tarkistuksessa 7 esitellään vaihtoehtoinen mekanismi kalastusmahdollisuuksien parhaan mahdollisen käytön saavuttamiseksi. Tästä mekanismista ei aiheutuisi vastaavia ongelmia.

Toivomme komission hyväksyvän, että huolemme ovat oikeutettuja. Toivomme myös, että parlamentti kannattaa tarkistusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää.

Komission ehdotuksen 3 artiklan 2 kohdassa ehdotetaan, että jos kiintiöitä jää käyttämättä, komissio voisi jakaa jäsenvaltioiden lisenssit toisille jäsenvaltioille. Tämä vaikuttaa oikeudellisesti kyseenalaiselta, kuten neuvoston oikeudellinen osasto korosti äskettäisessä työryhmässä. Käyttöaste on jo korkea, joten tämä olisi myös turhaa. Samalla heikennettäisiin suhteellisen vakauden periaatetta ja vietäisiin jäsenvaltioilta mahdollisuus vaihtaa kiintiöitä muiden jäsenvaltioiden kanssa, jolloin komissio jakaisi kiintiöt uudelleen.

Haluan säilyttää nykyisen mekanismin, jolla käyttöastetta on parannettu huomattavasti ja jonka ansiosta kaikkien osapuolten oikeudet ja vastuualueet on säilytetty. Suhteellisen vakauden käsite on äärimmäisen tärkeä Skotlannin kalastuslaivastolle. Sen ansiosta kalastajillamme on ne historialliset oikeudet, joista he ovat saaneet nauttia vuosisatojen ajan. Tarkistuksen vesittämisellä kaikki tämä vaarannetaan. Samalla unohdetaan eteläisten ja pohjoisten kalastussopimusten välinen perusero. Ensin mainituissa on kyse kalastuslisensseistä, jälkimmäisissä taas kiintiöistä. Pyydän kollegoitani kannattamaan tarkistusta 7, jolla suhteellisen vakauden periaate ja historialliset kalastusoikeudet säilytetään.

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. Arvoisa puhemies, kiitän ensinnäkin teitä kaikkia näkemyksistänne ja siitä, että olette yleisesti kannattaneet komission ehdotusta tarkistetuksi sopimukseksi Grönlannin kanssa. Kyseessä on tärkeä osa tällä hetkellä voimassa olevien kalastuskumppanuussopimusten verkkoa.

Kuten jo totesin, sopimus oli tarkistettava kahdesta tärkeästä syystä. Meidän oli ensinnäkin varmistettava, että saamme rahoillemme täyden vastineen käyttämällä kalastusmahdollisuudet paremmin ja kokonaan. Komission oli lisäksi tehtävä sopimuksesta avoimempi tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin kriittisten arvioiden takia, ja toivomme, että olemme onnistuneet tässä.

Olen samaa mieltä siitä, että tässä sopimuksessa on määrättävä kalastusmahdollisuuksien käytön ja varojen käytön tarkasta valvonnasta. Korostaisin, ettei komissio ilman oikeusperustaa pysty takaamaan pöytäkirjan mukaisesti maksettavien taloudellisten korvausten kunnollista varainhallintaa. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että tarvitaan siirtomekanismia, jonka ansiosta komissio pystyy siirtämään käyttämättömät kalastusmahdollisuudet ajoissa silloin, kun niitä ei ole käytetty kokonaan, suhteellisen vakauden periaatetta ja perusasetuksen 25 artiklaa noudattaen. Näin varmistetaan, että kalastusmahdollisuudet käytetään mahdollisimman hyvin.

Korostan myös, että sopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa esitelty uusi mekanismi on tarkoitettu nimenomaan kalastusmahdollisuuksien mahdollisimman hyvän käytön takaamiseksi ja "paperikalojen" poistamiseksi. Jäsenet Attwooll ja Stihler toivat esiin suhteellisen vakauden kysymyksen. Se, että komissio siirtää kalastusmahdollisuuksia jäsenvaltiolta toiselle, ei ole vastoin suhteellisen vakauden periaatetta, jolla säädellään asetuksen (EY) N:o 2371/2002 mukaisesti kalastusmahdollisuuksien jakamista jäsenvaltioiden välillä. Siirtäminen ei jatkossa vaikuta mitenkään Grönlannin vesien kalastusmahdollisuuksien jakamiseen jäsenvaltioiden kesken. Jako tehdään joka vuosi myöntämisperusteiden eli suhteellisen vakauden periaatteen mukaisesti.

Haluamme 3 artiklan 2 kohdalla varmistaa parhaan mahdollisen käyttöasteen suhteelliseen vakauteen puuttumatta. Sama artikla on olemassa ja toimeenpantu kaikissa muissa kolmansien maiden kanssa tehdyissä rahoituskorvauksen sisältävissä sopimuksissa. Ainut sopimus, jossa ei ole tätä artiklaa, on nykyinen sopimus Grönlannin kanssa. Koska uusi kalastuskumppanuussopimus sisältää rahoituskorvauksen ja koska siihen liittyy paljon julkista rahoitusta, on tärkeää, että komissiolla on oikeudelliset keinot toimia.

Korostan myös, että nykyisessä sopimuksessa saavutetuista parannuksista huolimatta käyttöaste ei edelleenkään ole paras mahdollinen. Jos Norjalle tehdyt siirrot otetaan huomioon, käyttöaste on noin 80 prosenttia. Jollei niitä lasketa mukaan, käyttöaste on vain noin 65 prosenttia. Mielestäni olemme velkaa kansalaisille sen, että pääsemme parempiin tuloksiin. Kyseisestä artiklasta neuvotellaan neuvostossa ja neuvosto keskustelee ja päättää asiasta toivottavasti 11. kesäkuuta. Sanamuoto voisi kylläkin olla selkeämpi ja sitä voitaisiin parantaa, suhteellisen vakauden periaatteen säilyttämiseksi ja mahdollisuuksien parhaan mahdollisen käyttöasteen varmistamiseksi.

Teemme siis parhaamme, että neuvostossa päästäisiin sopimukseen ja että sanamuotoa hiottaisiin niin, että uudella sopimuksella voitaisiin varmistaa kalastusmahdollisuuksien mahdollisimman hyvä käyttöaste suhteellisen vakauden periaatetta vaarantamatta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 22. toukokuuta.

 

22. Seuraavan istunnon esityslista: ks. pöytäkirja

23. Istunnon päättäminen
  

(Istunto päättyi klo 22.10.)

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö