Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 22. toukokuuta 2007 - Strasbourg

10. Äänestysselitykset

  Puhemies. – Siirrymme nyt äänestysselityksiin.

- Isler Béguinin mietintö (A6-0180/2007)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme tämän lopullisen sopimuksen puolesta, koska Euroopan parlamentti takasi 40 miljoonan euron lisäyksen neuvoston yhteisessä kannassa ilmoitettuun määrään nähden. Life+-ohjelman talousarvio on nyt noin 1,894 miljardia euroa.

Osa Life+-ohjelman talousarviosta on varattu "luontoa ja biologista monimuotoisuutta" koskeviin hankkeisiin. Euroopan parlamentti on varmistanut, että ainakin 50 prosenttia Life+-ohjelman talousarviosta käytetään hanketoimia koskeviin avustuksiin toimissa, joilla tuetaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden säilymistä. Neuvosto oli ehdottanut yhteisessä kannassaan, että 40 prosenttia koko talousarviosta käytettäisiin tällaisiin hankkeisiin.

Kuten lopullisessa mietinnössä todetaan, lisäksi sovittelukomitean kokouksessa komission jäsen Dimas luki ääneen ilmoituksen, jonka mukaan komissio ryhtyy ennen rahoituskehyksen tarkistamista arvioimaan Natura 2000 -verkoston hallintoon sidottuja ja suunniteltuja menoja sekä kansallisella että EU:n tasolla. Tämän arvion tarkoituksena on mukauttaa yhteisön välineitä ja erityisesti Life+-ohjelmaa ja varmistaa korkea osarahoituksen taso.

Lopuksi toteaisin, että tulos on paljon tyydyttävämpi kuin mikä tahansa muu sopimus, joka olisi voitu tehdä lainsäädäntömenettelyn aikaisemmassa vaiheessa.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Mielestäni sovittelumenettelyn tulos on hyvin myönteinen. Siinä painotetaan keskitettyä lähestymistapaa, jonka mukaan komissio huolehtii edelleen ohjelman hallinnosta. Näin voidaan taata lisäarvo koko Euroopan unionissa sekä yhtäläiset vaatimukset ja laadukkuus ja vähentää ylimääräisiä kustannuksia, joita kansalliseen hallintoon luotavien yksikköjen perustaminen aiheuttaisi.

Korostan myös muita myönteisiä seikkoja, kuten 40 miljoonan euron lisäystä talousarvioon ja sitä, että varoista 15 prosenttia käytetään kansainvälisiin hankkeisiin.

Aion näin ollen tukea äänestyksessä sovittelukomitean hyväksymää yhteistä tekstiä Life+-ohjelmasta.

- Grönerin mietintö (A6-0147/2007)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Daphne III -ohjelma on sopiva väline ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan. Koska Euroopan unionissa joutuu yli 100 000 naista ihmiskaupan ja väkivallan uhreiksi, tällaiselle ohjelmalle on kuitenkin varattava riittävä rahoitus.

Olenkin hyvin iloinen siitä, että talousarviota on lisätty 50 miljoonalla eurolla yli 114 miljoonaan euroon. Näin ollen voidaan järjestää tiedotuskampanjoita niissä maissa, joista houkutellaan lapsia ja naisia Euroopan unioniin, jossa he sitten joutuvat seksuaalisen väkivallan uhreiksi.

Näiden tiedotuskampanjoiden avulla tällainen voidaan estää tiedottamalla naisille ja suojelemalla heitä hyväksikäytöltä. Jos tähän yhdistetään niiden ohjelmien tuki, joilla parannetaan vaarassa olevien naisten asemaa, Daphne III -ohjelma on merkittävä toimi väkivallan, ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön torjunnassa.

  Andreas Mölzer (ITS). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin Grönerin mietinnön puolesta, koska naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa on kieltämättä edistytty ja Daphne-ohjelmalla on varmasti ollut tässä merkittävä osuus.

On kuitenkin todettava, että naisiin kohdistuva väkivalta on yleisempää kulttuureissa, joissa patriarkaalinen valta on juurtunut syvälle ja joissa tuskin kukaan pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ongelmana. Viime vuosien maahanmuuttovirtojen vuoksi naisiin kohdistuvat ihmisoikeusrikkomukset, kuten naisten sukuelinten silpomiset ja pakkoavioliitot, ovat yleistyneet myös Euroopan unionissa. Mielestäni ongelman käsittelemiseksi onkin tehtävä enemmän kuin vain lisättävä tietoisuutta ongelmasta tai tehtävä pakkoavioliitoista EU:ssa rangaistavia. Ei saa myöskään hyväksyä minkäänlaisia poikkeuksellisia tuomioistuimen päätöksiä kulttuuristen seikkojen perusteella. Jos syyllisiä rangaistaan, kun he ovat peräisin isäntämaasta tai muuten taustaltaan länsimaisen kulttuurin edustajia, samaa lainsäädäntöä on sovellettava myös muslimimaahanmuuttajiin. Tässä asiassa oikeus ei saa ummistaa silmiään eikä vaieta.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. (PL) Aion tukea äänestyksessä Grönerin mietintöä neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa sekä väkivallan uhrien ja riskiryhmien suojelemista koskevan erityisohjelman (Daphne III -ohjelma) perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa.

Daphne-ohjelma perustettiin vuonna 1997. Sen avulla on rahoitettu yli 350:tä hanketta, joilla on tuettu kansalaisjärjestöjä, laitoksia ja yhdistyksiä, jotka ovat mukana lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa. Tuen voimakkaasti tämän hankkeen kolmatta vaihetta, jota jäsen Grönerin mietintö koskee.

Daphne III -ohjelman päätavoitteina on tukea yhteisön politiikkaa, joka koskee kansanterveyden suojelua, tasa-arvoa, perheväkivallan torjuntaa, lasten oikeuksien suojelua, sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuntaa konflikteissa sekä ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaa.

Näitä kunnianhimoisia tavoitteita tuetaan vuosina 2007–2013 yhteensä 116 850 000 euron talousarviolla. Tämä lisäys verrattuna Daphne-ohjelman ensimmäistä vaihetta varten varattuun 20 000 000 euroon ja Daphne-ohjelman toista vaihetta varten varattuun 50 000 000 euroon kuvastaa ohjelman merkittävyydelle ja saavutuksille annettua tunnustusta.

Mietinnössä korostetaan myös oikein, että kansalaisjärjestöjen osallistumista ohjelmaan on helpotettava lisäämällä avoimuutta, vähentämällä byrokratiaa ja tarjoamalla tukipalveluja rahoitusta hakeville toimijoille.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatin näitä tarkistuksia, jotka koskevat Daphne III -ohjelmaa eli lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa koskevaa EU:n erityisohjelmaa. Olen iloinen, että Daphne-ohjelman kolmannen vaiheen (2007–2013) talousarviota lisätään 116,85 miljoonaan euroon. Lisäksi olen iloinen siitä, että byrokratiaa vähennetään niin, että kansalaisjärjestöjen on helpompi osallistua ohjelmaan.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) Annan täyden tukeni esittelijän työlle, joka koskee naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista. Daphne-ohjelman avulla tätä asiaa voidaan käsitellä kaikkialla EU:ssa. Ne, jotka eivät kannata tätä mietintöä tänään, olisikin tuomittava.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Daphne-ohjelman jatkaminen vuosien 2007–2013 ajaksi osoittaa, että Euroopan parlamentti haluaa taata, että tämä vuonna 2000 aloitettu ohjelma jatkuu.

Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuva väkivalta on surullinen yhteiskunnallinen ilmiö. Tiettyjä ryhmiä, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, on suojeltava paremmin, mutta ei saa unohtaa myöskään perheväkivaltaa tai naisten sukuelinten silpomista. Esimerkiksi Réunionissa naisiin kohdistuvien rikkomusten määrä on kaksinkertaistunut 20 vuoden aikana ja useampi kuin joka viides nainen on kokenut jonkinlaista väkivaltaa julkisella paikalla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Toivoisinkin, että Euroopan komissio järjestäisi tällaista väkivaltaa koskevan eurooppalaisen teemavuoden.

Suhtaudun myönteisesti komission sitoumukseen, jonka ansiosta ohjelman talousarviota lisättiin lähes 117 miljoonaan euroon, vaikka tämä määrä onkin pienempi kuin Euroopan parlamentin pyytämä määrä. Varojen kaksinkertaistaminen osoittaa kuitenkin, että tavoitteet halutaan todella saavuttaa.

Lisäksi ohjelman avoimuutta on lisättävä ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ohjelmaan on helpotettava. Ne tarvitsevat teknistä apua hanke-ehdotusten valmisteluun etenkin syrjäisimmillä alueilla. Toivon, että vastaisuudessa arvioinnit suorittaa asiantuntijaryhmä.

- Corbettin mietintö (A6-0139/2007)

  Richard Corbett (PSE), kirjallinen. (EN) Muutamien meille esitettyjen kauaskantoisten ehdotusten sijaan perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta ehdotti työjärjestyksen 47 artiklan (jonka uusi nimi olisi valiokuntien yhteistyömenettely) kohtuullisempaa tarkistamista. Tämä vaatimattomampi muutos edellyttäisi sitä, että kyseisten valiokuntien puheenjohtajat sekä esittelijä ja valmistelijat kokoontuisivat ja päättäisivät yhdessä, mitkä tekstin osat kuuluvat niiden yksinomaiseen tai yhteiseen toimivaltaan. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan olisi otettava huomioon tällaiset sopimukset, kun hän päättää siitä, kuka on lopullisessa vastuussa tekstin eri osista. Artiklan mukaan osapuolet voisivat halutessaan sopia myös yhteistyönsä yksityiskohdista, mikä tekee mahdolliseksi esimerkiksi yhteisen työryhmän. Artiklan muutoksella taattaisiin myös se, että tehostettuun yhteistyöhön osallistuvilla valiokunnilla olisi edustajansa parlamentin valtuuskunnissa sovittelumenettelyssä.

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. – (FR) Äänestimme tyhjää Corbettin ja Leinenin mietinnöistä, jotka koskevat valiokuntien tehostettua yhteistyötä ja yhteispäätösmenettelyyn sovellettavia käytännön menettelytapoja.

On totta, että näillä mietinnöillä pyritään konkreettisesti helpottamaan parlamentin toimintaa toimielinjärjestelmässä ja oikeudellisessa kehyksessä. Mietinnöt ovat kuitenkin vain merkki parlamentaarisesta käytännöstä, jossa loppujen lopuksi suunnilleen kaikki päätetään etukäteen pienissä valiokunnissa toimielinten tai ryhmien välisellä kompromissilla tehokkuuden ja rationaalisuuden nimissä. Samoin mietinnöt ilmentävät sitä, että parlamentissa kaikki tanssivat "suurten" ryhmien tai ainakin tällaisiksi tunnustettujen ryhmien pillin mukaan ja että yksittäisten parlamentin jäsenten oikeudet on kutistettu vähimpään mahdolliseen ja lakeja säädettäessä jopa olemattomiin.

Menettelyjään järjestelemällä parlamentti, joka kärsii jo kansallisen ja poliittisen edustuksen puutteesta sekä kansalaisista etääntymisestä, menettää lopullisesti kaikki ne piirteet, jotka parlamentilla olisi oltava, eli kansalaisten valitseman ja heitä varten toimivan parlamentin piirteet.

- Laperrouzen mietintö (A6-0125/2007)

  Andreas Mölzer (ITS). – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin Laperrouzen mietinnön puolesta, koska vettä koskevissa kysymyksissä on tietysti parempi huolehtia asioista etukäteen kuin käyttää myöhemmin huomattavia summia kunnostustoimenpiteisiin. Itävaltalaisena ja sellaisen maan edustajana, jolla on hyvin suuret vesivarat, olen sitä mieltä, että kestävä ja ympäristön huomioon ottava vesipolitiikka tarkoittaa sitä, ettei saa enää antaa taloudellista tukea intensiiviselle maataloudelle, joka aiheuttaa sellaisia ongelmia kuin liiallinen lannoitus. Sen sijaan olisi tuettava maanviljelijöitä, jotka viljelevät perinteisin menetelmin. Myös metsätaloudessa voidaan vaikuttaa siihen, mitä pilaavia aineita joutuu pohjaveteen sekä kuinka paljon ja millä nopeudella niitä joutuu pohjaveteen, ja helpottaa samalla tulvilta suojautumista.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä Laperrouzen mietintöä (A6-0125/2007), joka koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla sekä direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta. Mielestäni Euroopan unionilla olisi vastaisuudessakin oltava keskeinen asema ympäristönsuojelussa. Lisäksi tällä ehdotuksella on tarkoitus suojella ja edistää ympäristön laatua kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

Nämä ovat hyvin tarpeellisia toimenpiteitä, jotka seuraavat vesipolitiikan puitedirektiiviin sisältyvää ehdotusta ja joiden avulla voidaan lopettaa vesien kemiallinen pilaantuminen, joka häiritsee vesiekosysteemejä, hävittää biologista monimuotoisuutta ja altistaa ihmisiä pilaaville aineille entistä enemmän.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä uusi ehdotus direktiiviksi ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla on jatkoa vesipolitiikan puitedirektiiville, joka hyväksyttiin vuonna 2000. Ehdotuksessa asetetaan pintavesille ympäristön laatua koskevat tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2015 mennessä. Ehdotuksessa ei kuitenkaan tehdä nykyisen lainsäädännön virallista arviointia eikä sovelleta integroitua lähestymistapaa vesipolitiikkaan.

Näin ollen on kyse joukosta erillisiä toimia, joilla on muutamia myönteisiä puolia. Suhtaudun myönteisesti esimerkiksi siihen, että mietinnössä viitataan tarpeeseen ottaa huomioon käytettävissä olevat tieteelliset ja tekniset tiedot, eri alueiden erilaiset ympäristöolosuhteet, yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kokonaisuus sekä saastuttaja maksaa -periaate. Näin tehdään kuitenkin uusliberalismia edistävässä kehyksessä, joten ehdotetut toimet jäävät toiselle sijalle verrattuna "sisämarkkinoiden tasapuolisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseen".

Lisäksi käytetään melko epäselviä käsitteitä, kuten "paras käytettävissä oleva tekniikka". Tätä voidaan käyttää patentoitujen tekniikoiden ja laitteiden käytön tekemiseksi pakolliseksi. Tällöin syntyy riippuvuutta ja työntekijät voivat jäädä ilman tuotantoresursseja, koska korkean teknologian laitteet ovat kalliita.

Vaikka Euroopan parlamentti teki komission tekstiin joitakin parannuksia, suurin osa ryhmämme ehdotuksista hylättiin, minkä vuoksi äänestimme tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Ympäristönlaatunormeja vesipolitiikan alalla koskevan mietinnön nimi ei oikeastaan vastaa mietinnön sisältöä, sillä mietinnössä keskitytään pelkästään sellaisiin pintavesien ja sedimenttien haitallisiin aineisiin, jotka ovat peräisin torjunta-aineista.

Mietinnössä ei käsitellä muita epäpuhtauksia ja pilaavia tekijöitä, kuten teollisuusjätevesiä, yhdyskuntajätevesiä ja kaatopaikkojen suotovesiä sekä vastaavista lähteistä peräisin olevaa lämpösaastetta ja polttolaitoksista peräisin olevia ja sääilmiöiden vaikutuksesta laskeutuvia ilman epäpuhtauksia, jotka pilaavat järviä. Pintavesien kemiallinen pilaantuminen voi kuitenkin häiritä vesiekosysteemejä ja tuhota biologista monimuotoisuutta, tai epäpuhtaudet voivat kerääntyä ravintoketjuun myrkkyjä sisältävistä kaloista. Lisäksi on selvää, että komission tarkoituksena on hyökätä maatalouden kimppuun ja syyttää maataloutta ainoaksi tekijäksi, joka on vastuussa pintavesien kemiallisesta pilaantumisesta. Saastuttaja maksaa -periaatteella ei myöskään lopeteta pilaamista vaan laillistetaan teollisuuden ja muiden monopolien harkitsemattomat toimet.

Ehdotuksessa ei esitetä erityisiä toimia, joilla valvottaisiin prioriteettiaineiden lähteinä olevia sijoituspaikkoja, olipa sitten kyse vaarallisista tai vaarattomista prioriteettiaineista, joiden pitoisuusrajoja direktiiviehdotuksessa käsitellään.

Mietinnössä laajennetaan kuitenkin direktiivin suppeaa sisältöä, jotta vesiä voidaan suojella tehokkaammin. Loppujen lopuksi sekä sisältö että suhtautumistapa ovat kuitenkin kaukana nykyisistä tarpeista suojella sosiaalista oikeutta laadukkaaseen veteen. Tällaisen suojelun on oltava täydellistä eikä osittaista ja pirstaleista.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) Vedenlaatu on tärkeää ympäristön kannalta. Olenkin iloinen siitä, että yhteisön toimilla on saatu aikaan parannuksia. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ehdotus, jonka mukaan on tarkasteltava kaikkien yhteisön säädösten tehokkuutta suhteessa siihen, miten ne myötävaikuttavat suoraan tai välillisesti vesien laatuun, on mielestäni askel oikeaan suuntaan.

- Aubertin mietintö (A6-0061/2007)

  Agnes Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, vaikka esittelijä Aubert on tehnyt paljon työtä hyvän mietinnön laatimiseksi, ÖVP:tä edustavat parlamentin jäsenet äänestivät tänään tätä mietintöä vastaan, koska siinä on edelleenkin monia seikkoja, jotka ovat mielestämme hyvin ongelmallisia. Olemme edelleen sitä mieltä, että luonnonmukaisessa viljelyssä muuntogeenisten organismien esiintymisen enimmäisraja-arvon on oltava 0,0 prosenttia ja että kolmansista maista tuotavien tuotteiden on täytettävä samat perusteet kuin EU:n jäsenvaltioista peräisin olevien tuotteiden, minkä vuoksi tuontituotteita on valvottava.

EU:n merkintöjä ei saisi myöskään käyttää tuotteissa, jotka ovat peräisin muualta, jotta kuluttajat välttyisivät väärinkäsityksiltä ja jotta tuotteiden jäljitettävyys voidaan taata.

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin sen puolesta, että Aubertin mietintö luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä palautetaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaan.

Minusta on välttämätöntä, ettei muuntogeenisten organismien tahatonta esiintymistä koskeva enimmäisraja-arvo ole sama kuin tavanomaisessa maanviljelyssä eli noin 0,9 prosenttia. Muutoinhan myönnettäisiin tosiasiallisesti, ettei esiintymistä voida enää estää ja ettei voida taata, ettei luonnonmukaiseksi hyväksytyssä tuotteessa esiinny lainkaan muuntogeenisiä organismeja.

Tämän vuoksi kannatin Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän esittämää ehdotusta, jonka mukaan muuntogeenisiä organismeja saisi esiintyä luonnonmukaisissa tuotteissa ainoastaan satunnaisina ja teknisesti väistämättöminä määrinä, joiden osuus on enintään 0,1 prosenttia, ja ettei nimitystä "luonnonmukainen" saisi käyttää tuotteista, joissa muuntogeenisten organismien tahaton esiintyminen ylittää 0,1 prosenttia.

Lopuksi toteaisin, että tuen esitystä, joka koskee oikeusperustan muuttamista luonnonmukaista maataloutta koskevissa kysymyksissä. Tähän asti Euroopan parlamenttia on vain kuultu, mutta vastaisuudessa Euroopan parlamentti aikoo osallistua aktiivisemmin tämän alan päätöksentekoon, mikä on edistysaskel.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme tyhjää tässä lopullisessa äänestyksessä, koska halusimme ottaa huomioon sen, mitä tapahtui koko tämän prosessin ajan. Toisaalta vastustamme komission kantaa. Komissio ehdottaa asetusta, jonka mukaan luonnonmukaiset tuotteet saisivat sisältää enintään 0,9 prosenttia muuntogeenisiä organismeja ja joka käsittää myös muita seikkoja, joista olemme eri mieltä. Olemme edelleen sitä mieltä, ettei tällaista esiintymistä voida hyväksyä, varsinkin koska kyse on luonnonmukaisesta maataloudesta. Sen hyväksyminen, että muuntogeenisten organismien osuus olisi mietinnössä ehdotettava 0,9 prosenttia, merkitsee, että hyväksytään muuntogeenisten organismien esiintyminen luonnonmukaisissa tuotteissa. Tämä vaikuttaisi kieltämättä kuluttajiin ja muodostaisi sellaisen vakavan uhan luonnonmukaisen tuotannon säilymiselle, jota ei voida hyväksyä.

Kuluttajat valitsevat luonnonmukaisia tuotteita, koska ne on tuotettu kestävämmällä tavalla käyttämättä torjunta-aineita ja koska tuotteet eivät sisällä ollenkaan muuntogeenisiä organismeja. Niiden vaikka vain hyvin pientenkin määrien esiintymisen hyväksyminen merkitsee kuluttajien pettämistä, ja esiintyminen voi vaikuttaa vakavasti ympäristöön ja ihmisten terveyteen yleensä.

Toisaalta koska oli mahdollista parantaa Euroopan komission ehdotusta täysistunnossa, vaikka neuvosto ei ole vielä suhtautunut asiaan myönteisesti eikä hyväksynyt oikeusperustan muutosta, äänestimme lopullisessa äänestyksessä tyhjää, sillä toivomme, että olisi mahdollista tehdä lisää myönnytyksiä niiden ehdotuksien osalta, jotka parantavat alkuperäistä kantaa.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Aion kannattaa äänestyksessä jäsen Aubertin mietintöä, joka koskee luonnonmukaista tuotantoa ja luonnonmukaisten tuotteiden merkintöjä. Mielestäni kuluttajilla on oikeus siihen, että tuotteet, jotka he aikovat ostaa, on yksilöity selvästi. Tästä huolimatta merkintöjä koskevien asetusten on vastattava arkipäivän todellisuutta. Emme voi määritellä vaatimuksia, jotka ylittävät kykymme toimia järkevästi käyttämällä hyväksi kulloinkin parhaimpia käytettävissä olevia käytännön keinoja. Jos teemme toisin, rajoitamme vaivihkaa monien sellaisten tuotteiden saatavuutta, joita kuluttajat saattaisivat päättää ostaa.

  Ambroise Guellec (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Luonnonmukaisen tuotannon osuus maatilojen lukumäärästä 25 jäsenvaltiossa on nykyisin 1,4 prosenttia ja osuus käytössä olevasta maatalousmaasta 3,6 prosenttia (Bretagnessa 1,8 prosenttia maatalousmaasta). Kulutuskysyntä kasvaa edelleen. Näiden mitä erilaisimpia merkkejä käyttäen merkittyjen ja jopa EU:n ulkopuolella tuotettujen tuotteiden tulo markkinoille aiheuttaa uusia ongelmia valvonnassa, sertifioinnissa ja merkitsemisessä. Lisäksi alan tuet ja vaatimukset vaihtelevat suuresti maasta toiseen, mikä vääristää kilpailua vähiten tukea saavien luomutuottajien vahingoksi.

Suhtaudun näin ollen myönteisesti siihen, että Euroopan parlamentti hyväksyi täysistunnossa kannan, jonka mukaan neuvoston on hyväksyttävä nopeasti asetus luonnonmukaisesta maataloudesta. Tämän uuden asetuksen avulla on selkiytettävä luonnonmukaisten elintarvikkeiden tuotantoa koskevaa yhteisön kehystä, joka on peräisin vuodelta 1991. Parlamentti pyytää, että kansallisia valvontajärjestelmiä vahvistetaan, jotta tuotteet voidaan jäljittää kaikissa tuotantovaiheissa. Jos yhteisön tunnuksen käyttö (elintarvikkeilla, joissa ainesosista 95 prosenttia on luonnonmukaisia) ja maininta "EU-luonnonmukainen" ovat pakollisia, yksityisten logojen lisäämisen on edelleen oltava mahdollista. Lopuksi toteaisin, että muuntogeenisten organismien käytön on oltava kiellettyä luonnonmukaisessa tuotannossa.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Paljon puhuttu maataloustuotannon ja maataloustuotteiden parantaminen luonnonmukaisen maatalouden avulla on vaarassa muuttua valtavaksi huijaukseksi tuottajien ja kuluttajien kustannuksella.

Ne muutamat monikansalliset yritykset, jotka yrittävät hallita maailman elintarvikeketjua muuntogeenisillä organismeilla omien voittojensa kartuttamiseksi, ovat vieneet voiton. Tähän ovat syypäitä EU:n kaikki poliittiset ryhmät, myös Panhelleeninen sosialistiliike (PASOK) ja Uusi Demokratia.

Se, että sallitaan muuntogeenisten organismien esiintyminen luonnonmukaisissa tuotteissa ja muuntogeenisistä organismeista tuotettujen ravintolisien (vitamiinien ja muiden sellaisten) lisääminen luonnonmukaisiin tuotteisiin, avaa takaoven muuntogeenisten organismien käytölle maissa ja alueilla, jotka vastustavat näiden organismien käyttöä, koska ne pitävät sitä vaarallisena.

Se, että asetetaan enimmäisraja-arvoja muuntogeenisten organismien esiintymiselle luonnonmukaisissa tuotteissa, olivatpa nämä raja-arvot nyt miten alhaisia tahansa, tarkoittaa, että näitä raja-arvoja voidaan nostaa vapaasti, koska jopa Euroopan parlamentilta evättiin oikeus yhteispäätösmenettelyyn. Tämän raja-arvon asettavat nyt monikansalliset yritykset sen luonnollisen esiintymisen mukaan, joka aiheutuu kaikista mahdollisista suojatoimenpiteistä huolimatta siitä, että sallitaan tavanomaisten, geneettisesti muunnettujen ja luonnonmukaisten viljelykasvien samanaikainen olemassaolo.

Näin ollen luomuviljelijöiden tuotteiden arvostus vähenee, kun muuntogeenisiä organismeja sisältäviä "luonnonmukaisia" tuotteita ostavat kuluttajat pettyvät.

Valitettavasti ehdotuksiamme, jotka koskivat muuntogeenisten organismien kieltämistä luonnonmukaisissa elintarvikkeissa, ei hyväksytty. Taistelu kuitenkin jatkuu yhdessä terveellisiä viljelykasveja ja elintarvikkeita puolustavien työntekijöiden kanssa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatin luonnonmukaisia elintarvikkeita koskevaa päätöslauselmaa, joka perustuu maaliskuiseen mietintöön, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön luonnonmukaisia elintarvikkeita koskevia tiukempia sääntöjä. Mielestäni näin voidaan parantaa kuluttajansuojaa.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Aion äänestää mietinnön puolesta, koska siinä säilytetään mahdollisuus kansallisiin merkintöihin toisin kuin komission ehdotuksessa. Minusta on kuitenkin kaikesta huolimatta valitettavaa, että mietinnössä suositellaan, että EU:n merkinnän on oltava pääasiallinen merkintä.

  Kathy Sinnott (IND/DEM), kirjallinen. (EN) Äänestin luonnonmukaisten tuotteiden merkintöjä koskevan mietinnön puolesta, koska siinä sallitaan edelleen myös kansalliset merkinnät. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka ehdotetulla EU:n merkinnällä tunnistetaan luonnonmukaisista elintarvikkeista lievempi versio etenkin muuntogeenisten organismien esiintymisen osalta, kansallisella merkinnällä voidaan edelleen tiedottaa EU:n jäsenvaltion omilla markkinoilla siitä, ettei luonnonmukainen tuote sisällä muuntogeenisiä organismeja.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen voidessani tänään tukea ryhmäni jäsentä, kun hän toteaa mietinnössään, että luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukaisten tuotteiden merkinnät edustavat EU:n tärkeää tuotannonalaa, joka tarvitsee suojelua. Koska luonnonmukaisten elintarvikkeiden markkinat kasvavat, on hyvin tärkeää, että kuluttajat voivat luottaa turvallisin mielin luonnonmukaisen tuotteen määritelmään. Meillä Skotlannissa luonnonmukainen tuotanto kukoistaa, ja haluan nähdä sen menestyvän. Vakaa merkintöjä ja määritelmiä koskeva kehys on siinä avuksi.

- Postin mietintö (A6-0161/2007)

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Euroopan yhteisöllä ja Grönlannilla on jo pitkään ollut kalastussuhteet, mutta vuonna 1985 tehty puitesopimus päättyi 31. joulukuuta 2006.

Uudessa pöytäkirjassa, joka on voimassa 1. tammikuuta 2007 lähtien kuuden vuoden ajan, vahvistetaan yhteisön alusten kalastusmahdollisuudet, taloudelliset korvaukset, niiden yhteisön alusten luokat, jotka voivat toimia Grönlannin yksinomaisella talousvyöhykkeellä, ja ehdot, joiden mukaan alukset voivat toimia siellä.

Uuden sopimuksen päätavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa yhteisön ja Grönlannin maakuntahallituksen välisiä kalastussuhteita kalastuskumppanuussopimuksella ja vuoropuhelulla. Tavoitteena on parantaa kestävää kalastusta koskevaa politiikkaa ja vesiluonnonvarojen järkevää käyttöä Grönlannin kalastusalueilla molempien osapuolten etujen mukaisesti.

Portugalilla on erityisiä intressejä kalatalousalalla, minkä vuoksi maa kannattaa tämän uuden sopimuksen tekemistä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vaikka tuimme äänestyksessä tätä mietintöä, jossa asetusehdotus hyväksytään, olemme huolissamme ehdotetun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan vuoksi, jonka mukaan komissio voi ottaa huomioon minkä tahansa jäsenvaltion lisenssihakemukset, jos jäsenvaltiot, joita tämä sopimus koskee, eivät ole käyttäneet täysin hyväksi niitä kalastusmahdollisuuksia, joihin mailla on oikeus.

Jos todetaan jollekin jäsenvaltiolle myönnettyjen kiintiöiden ja lisenssien mukaisten kalastusmahdollisuuksien alikäyttöä, komission olisi mielestämme kuultava kyseisiä jäsenvaltioita, jotta voidaan varmistaa kalastusmahdollisuuksien paras mahdollinen käyttö, myös käyttämättömien kalastusmahdollisuuksien mahdollinen siirto muille jäsenvaltioille.

Tällä mahdollisuudella ei saisi kuitenkaan heikentää suhteellisen vakauden periaatetta. Tämän mahdollisuuden käyttö ei saisi siis vaikuttaa mitenkään kalastusmahdollisuuksien tulevaan jakamiseen jäsenvaltioiden kesken näiden kumppanuuksien yhteydessä.

Tämän vuoksi tuimme tarkistusta, jolla selvennettiin tätä asiaa.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) Koska tarkistusta 7 ei hyväksytty, työväenpuoluetta Euroopan parlamentissa edustaville jäsenille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin äänestää mietintöä vastaan. Tällä mietinnöllä saatettaisiin vaarantaa Skotlannin kalastuslaivaston historialliset kalastusoikeudet ja muodostaa vaarallinen ennakkotapaus tulevien kalastussopimusten kannalta.

- Leinenin mietintö (A6-0142/2007)

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. (PL) Aion äänestää yhteispäätösmenettelyyn sovellettavia käytännön menettelytapoja koskevan mietinnön hyväksymisen puolesta. Haluan aluksi kiittää esittelijä Leinenia hyvin laaditusta mietinnöstä.

Olisi kaikin tavoin varmistettava, että Euroopan unioni toimii mahdollisimman tehokkaasti, ja yksinkertaistettava toimielinten välistä yhteistyötä. Tavoitteena on oltava, että Euroopan unionin kolmen toimielimen eli Euroopan komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin päätöksenteko ja yhteisön lainsäädännön kehittäminen on mahdollisimman avointa Euroopan unionin kansalaisten näkökulmasta.

Yhteispäätösmenettely on tärkeä osa Euroopan unionin lainsäädäntöjärjestelmää. Menettelyllä varmistetaan, että uutta lainsäädäntöä hyväksytään EU:ssa entistä demokraattisemmin. Tämän mietinnön sisältämät ehdotukset tämän menettelyn parantamiseksi ovat hyviä. Niiden avulla voidaan yksinkertaistaa päätöksentekojärjestelmän toimintaa.

- Adamoun mietintö (A6-0089/2007)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä vuoteen 2010 mennessä on tuettava jo periaatesyistä. Näin ollen tarvitaan asianmukaisia toimia. Lajit ja ekosysteemit tarvitsevat tilaa kehittymistä ja elpymistä varten. Näin ollen ekosysteemien ylläpidosta olisi tultava kaiken EU:n monialaisen ja alakohtaisen politiikan perustavoite. Terveillä ekosysteemeillä on keskeinen merkitys vauraudelle ja hyvinvoinnille EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Jos luontoa ei vieläkään oteta huomioon kaupunkien ja maaseudun kehittämisessä, ympäristöä hallitsevat tulevaisuudessa betoni ja saasteet.

Biologinen monimuotoisuus on kestävän kehityksen perusta, minkä vuoksi biologinen monimuotoisuus on integroitava kaikkiin päätöksenteon aloihin.

Vaikka yhteisön politiikassa on ristiriitaisuuksia, jäsenvaltioiden on käytettävä kaikki yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan, koheesio- ja rakennerahastojen, Life+-ohjelman ja seitsemännen puiteohjelman tarjoamat mahdollisuudet biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden tukemiseksi. Lisäksi on kiinnitettävä enemmän huomiota taloudellisiin tarpeisiin vuosien 2008–2009 talousarvion arvioinnissa, jonka aikana olisi arvioitava biologiselle monimuotoisuudelle ja erityisesti Natura 2000 -ohjelmalle osoitetun EU:n rahoituksen riittävyys (tai riittämättömyys) ja saatavuus.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Äänestin Adamoun mietinnön puolesta, koska biologisen monimuotoisuuden väheneminen voi vaikuttaa vakavasti EU:n tulevaisuuteen. Keskustelun kohteena oleva toimintasuunnitelma on tärkeä työkalu tarvittavien toimien toteuttamiseksi, jotta voidaan pysäyttää tämä ongelma vuoteen 2010 mennessä, vaikka tavoitteen toteuttaminen määräajassa on ehdottomasti hyvin vaikeaa.

Olen samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen seuraukset ovat sellaisia, että ekosysteemipalvelut sekä yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan erityinen asema on otettava huomioon, koska ne ovat tärkeitä tavoitteiden saavuttamiseksi ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) EU:n kiinnostus biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen on pinnallista ja tekopyhää, koska EU ei toteuta merkittäviä toimia eikä varaa tähän tarkoitukseen riittävästi rahoitusta.

Samaan aikaan kun EU on taistelevinaan biologisen monimuotoisuuden puolesta, EU:n ensisijaisena tavoitteena on edistää muuntogeenisten organismien käyttöä. On aivan oikein, että mietinnössä viitataan geneettisesti muunnetuista kaloista aiheutuviin vaaroihin. Mietinnössä ei kuitenkaan viitata siihen valtavaan uhkaan, jonka aiheuttavat resistentit geneettisesti muunnetut kasvit, jotka köyhdyttävät biologista monimuotoisuutta ja ovat vaara kansanterveydelle.

Jo nyt on runsaasti tietoja valtavasta lajien häviämisestä. Tappioluvut ovat 100–1 000-kertaisia luonnollisiin tasoihin verrattuna. Seuraukset ovat vakavia kasvi- ja eläinpopulaatioiden geenivirran kannalta.

Keskeisiksi syiksi biologisen monimuotoisuuden vähentymiselle mainitaan ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen, intensiivisten viljelymenetelmien käyttö sekä metsä- ja vesivarojen epäasianmukainen hallinta. Nämä ovat kuitenkin seurausta luonnon ryöväämisestä, jota monopolit harjoittavat voittojensa kartuttamiseksi. Myös saastuttaja maksaa -periaatteella vapautetaan saastuttaja syytteestä, koska sillä laillistetaan ympäristön laadun heikentäminen ja tehdään ympäristöstä tinkimisen kohde pääomasta saatavien voittojen hyödyksi.

Periaatteessa hallitusten ja EU:n vastuu siirretään kansalaisille lisäämällä koulutusta ja tiedottamista. Ihmisten on ymmärrettävä, että ongelma on EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten harjoittaman ympäristön vastaisen politiikan syytä, ja tuomittava ja kumottava tämä politiikka.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että tämä tärkeä mietintö saavutti enemmistön kannatuksen, koska meidän kaikkien olisi syytä olla huolissamme biologisen monimuotoisuuden asteittaisesta vähenemisestä. Huomiota olisi kiinnitettävä etenkin siihen, miten biopolttoaineisiin siirtyminen voi vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen. Vaikka kukaan ei voikaan kieltää sitä, että on luovuttava fossiilisten polttoaineiden käytöstä, huomattavat siirtymiset tuotannossa (usein muuntogeenisten) biopolttoaineiden monokulttuuriin voisivat vaikuttaa pitkällä aikavälillä jopa vielä haitallisemmin. Onkin hyvä, että tässä mietinnössä tämä kysymys tuotiin jälleen esiin.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) Sen, että sukupuuttoon kuoleminen uhkaa 52:ta prosenttia makean veden kalalajeista ja että turskan ja muiden kalalajien kannat ovat huolestuttavan pieniä, olisi herätettävä meidät toimiin. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että biologisen monimuotoisuuden väheneminen on yhtä tärkeä ongelma kuin ilmastonmuutos ja että jäsenvaltioiden on osoitettava entistä suurempaa poliittista tahtoa ehkäistä biologisen monimuotoisuuden vähenemistä. Lisäksi olen iloinen siitä, että tarkistus, jossa tuomitaan syvän meren pohjatroolaus ja muut kestämättömät kalastusmenetelmät, hyväksyttiin.

- Casparyn mietintö (A6-0149/2007)

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, hyvin laajojen ja vähitellen laajentuneiden yhtenäismarkkinoiden luominen yhteisöön on hyödyttänyt kaikkia markkinoiden toimintaan osallistuvia osapuolia. Edellä mainittua laajentumista edelsi yhtenäismarkkinoiden luominen, uuden lainsäädännön käyttöönotto ja kokonainen mukauttamisprosessi. Lyhyesti sanottuna olosuhteita lähennettiin, mikä varmisti todellisen kilpailun.

Markkinoiden avaaminen on globalisaation edellytys. Jotta tästä olisi hyötyä kaikille, ennen markkinoiden avaamista tarvitaan kuitenkin prosessia, joka käsittää paitsi neuvotteluja myös mukauttamista, esimerkiksi asiaan liittyville sosiaaliryhmille järjestettyä koulutusta ja tiedottamista. Globaalien markkinoiden luomisen on perustuttava samanlaisiin periaatteisiin, joita noudatettiin EU:n markkinoita luotaessa. Silloin kokemukset olivat myönteisiä. On erityisen tärkeää asettaa vaatimuksia ja ehtoja, jotka kaikkien osapuolten on täytettävä. Tällaisia ovat esimerkiksi ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset, työsuhdetta ja palkkaa koskevat ehdot sekä innovoinnin periaatteet. Tätä prosessia varten olisi laadittava etenemissuunnitelma, jossa määritellään eri vaiheet ja otetaan huomioon kehitys. Olisi myös järjestettävä osapuolten suorittama täysimittainen seuranta.

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Tässä mietinnössä Euroopan unioni ja sen kauppakumppanit lähetetään matkalle kohti voittoisaa liberalismia, joka on EU:n kauppapolitiikan periaatteiden vastaista.

Minusta on valitettavaa, että Euroopan parlamentin jäsenet luopuvat siitä, mitä he ovat puolustaneet tähän asti, eli kauppapolitiikasta, jossa kauppasopimukset ovat riippuvaisia sosiaalisista ja ympäristöä koskevista vaatimuksista niin, että kunnioitetaan kehitysmaiden suvereniteettia tietyistä niiden kehitykselle tärkeistä aloista huolehtimista koskevissa kysymyksissä (julkiset palvelut, investoinnit, julkiset hankinnat ja kilpailusäännöt). Tällä äänestyksellä tämä politiikka korvattiin strategialla, jonka tavoitteena on laaja palvelujen ja investointien vapauttaminen kehitysmaissa. Tämä vapauttaminen vastaa eurooppalaisten valmistajien odotuksia kehitysmaiden taloudellista kehitystä koskevien tarpeiden vahingoksi. Vapaan kaupan periaatteen on oltava kehitystä edistävä väline eikä itsetarkoitus.

Pahoittelen sitä, että Euroopan parlamentin jäsenet ottivat tässä mietinnössä esiin Singaporen kysymykset, jotka jätettiin Dohan monenkeskisten neuvottelujen ulkopuolelle, ja asettivat nämä kysymykset tulevien kahdenvälisten neuvottelujen ensisijaisiksi tavoitteiksi.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Vaikka Casparyn mietinnössä olisi parantamisen varaa, äänestin mietinnön puolesta, koska suurin osa sosialistien tavoitteista saavutettiin. Näitä olivat monenkeskisyyden ja Dohan kierroksen päätökseen saattamisen asettaminen etusijalle, sellaisten maiden erityiskohtelu, joilla on kehitysongelmia, normien vastavuoroinen tunnustaminen, sosiaalisten ja ympäristöä koskevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen, nykyisen polkumyynnin torjunta, teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu, EU:n yritysten käytännesääntöjen ja parhaimpien käytäntöjen hyväksyminen ja Euroopan parlamentin suurempi osallistuminen asiaan.

Suhtaudun hyvin myönteisesti siihen, että Euroopan parlamentin sosialidemokraattisella ryhmällä on aktiivinen ja rakentava asema kahdenvälisissä neuvotteluissa, joita käydään nopeasti kehittyvien talouksien kanssa, kuten Korean, Intian, Kiinan ja Venäjän kanssa. Tällöin tarvitaan laajaa ja tasapainoista vastavuoroisuutta. Samanaikaisesti on kiireesti lisättävä vähiten kehittyneille maille annettavaa tukea ja luotava sellaiset olosuhteet, että nämä maat voivat osallistua maailmankauppaan aktiivisesti.

Lopullisessa tekstissä käsiteltiin mielestäni riittävästi näitä näkökohtia ja vastustettiin kaupan suojamekanismien yksipuolista tarkistamista, mikä oli hyvin tarpeellista.

  Elisa Ferreira (PSE), kirjallinen. (PT) Vaikka Casparyn mietinnössä olisi parantamisen varaa, äänestin mietinnön puolesta, koska suurin osa sosialistien tavoitteista saavutettiin. Näitä olivat monenkeskisyyden ja Dohan kierroksen päätökseen saattamisen asettaminen etusijalle, sellaisten maiden erityiskohtelu, joilla on kehitysongelmia, normien vastavuoroinen tunnustaminen, sosiaalisten ja ympäristöä koskevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen, nykyisen polkumyynnin torjunta, teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu, EU:n yritysten käytännesääntöjen ja parhaimpien käytäntöjen hyväksyminen ja Euroopan parlamentin suurempi osallistuminen asiaan.

Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän varjoesittelijänä suhtaudun hyvin myönteisesti siihen, että ryhmällämme on aktiivinen ja rakentava asema kahdenvälisissä neuvotteluissa, joita käydään nopeasti kehittyvien talouksien kanssa, kuten Korean, Intian, Kiinan ja Venäjän kanssa. Tällöin tarvitaan laajaa ja tasapainoista vastavuoroisuutta. Samanaikaisesti on kiireesti lisättävä vähiten kehittyneille maille annettavaa tukea ja luotava sellaiset olosuhteet, että nämä maat voivat osallistua maailmankauppaan aktiivisesti.

Lopullisessa tekstissä käsiteltiin mielestäni riittävästi näitä näkökohtia ja vastustettiin kaupan suojamekanismien yksipuolista tarkistamista, mikä oli hyvin tarpeellista. Haluan myös korostaa, että esittelijä ja varjoesittelijät olivat valmiita tekemään kompromisseja.

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. – (FR) Kun luin tätä parlamentin uutta mietintöä, joka koskee globalisaation "etuja" huolimatta EU:n yrityksille haitallisten epäterveiden käytäntöjen moninkertaistumisesta, yritysten siirtämisistä ja työttömyydestä, ajattelin Ranskan uutta presidenttiä.

Hän puhui EU:ta koskevissa vaalipuheissaan välttämättömästä "suojelusta". Hän uskalsi jopa käyttää termiä "yhteisön etuuskohtelu"!

En tiedä, mitä presidentti Sarkozy on tehnyt viiden viime vuoden aikana, mutta hän ei ole missään tapauksessa lukenut tämän parlamentin mietintöjä, neuvoston pöytäkirjoja eikä komission jäsenen Mandelsonin tai tämän edeltäjien puheenvuoroja. Niissä ei koskaan mainita "etuuskohtelua", paitsi jos edistetään markkinoidemme entistä laajempaa avaamista. Suojelusta ei puhuta koskaan, vaikka EU:n kaupan suojakeinot ovat selvästi riittämättömiä ja niitä käytetään vain satunnaisesti. Sen sijaan puhutaan yksinomaan globalisaation haasteisiin vastaamisesta ja riskien hallinnasta. Euroopan unioni ei kuitenkaan huolehdi yhtään mistään, ei etenkään miljoonista työttömistä, tuhoutuneista teollisuudenaloista ja lähes tuhoutuneesta maataloudesta. Presidentti Sarkozyn mielestä nämä menetykset sisältyvät hyväksyttäviin riskeihin.

Aprikoinkin, pettääkö presidentti Sarkozy näissä asioissa yleisöään vai petetäänkö häntä itseään.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vapaakauppaa ja maailmankaupan vapauttamista pidetään tässä mietinnössä yleislääkkeinä samoin kuin hintavakauden, kilpailun lisäämisen ja työntekijöiden hyväksikäyttöä helpottavien veronalennusten pyhiä oppeja.

Haluan korostaa myös sitä, että mietinnössä todetaan, että "kahdenkeskisiä ja alueellisia vapaakauppasopimuksia", joita ei pidetä "parhaana mahdollisena ratkaisuna", olisi tehtävä tämän ollessa välttämätöntä "EU:n viejien kilpailuaseman parantamiseksi keskeisillä ulkomaiden markkinoilla". Näiden sopimusten on oltava "yhteensopivia WTO:n kanssa, kattavia ja kunnianhimoisia" ja niillä on voitava "taata laaja palvelujen ja investointien vapauttaminen, joka menee pidemmälle kuin olemassa olevat monenkeskiset sitoumukset sekä ne, jotka oletettavasti seuraavat Dohan kehitysneuvotteluiden saamista päätökseen". Sillä aikaa kun WTO:n neuvottelut ovat keskeytyneet, voidaan siis aina kun se vain on mahdollista edetä kaupan vapauttamisessa EU:n suurten talous- ja rahoitusalan ryhmittymien suureksi iloksi ja voittojen takaamiseksi.

Mietinnössä ei kuitenkaan mainita kapitalistisen vapauttamisen tuhoisia seurauksia. "Rakenneuudistuksineen", suojatullien poistamisineen tai niin sanottuine "teollis- ja tekijänoikeuksineen" tämä vapauttaminen lisää räikeää eriarvoisuutta maailmassa sekä työttömyyttä ja työpaikkojen epävarmuutta, aiheuttaa köyhyyttä ja vaikuttaa järkyttävällä tavalla ympäristöön ja biologiseen monimuotoisuuteen.

Tämän vuoksi äänestimme mietintöä vastaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Vaikka tässä mietinnössä on muutamia kielteisiä piirteitä, kuten vaatimus, jonka mukaan kaupan suojakeinojen tarkistusta on viivästytettävä, ja epätarkka kielenkäyttö kaupan vapauttamista koskevassa kysymyksessä (minkä vuoksi on mahdollista, että voidaan neuvotella kaupan vapauttamisen tietyistä näkökohdista, jotka olivat kiistanalaisia WTO:n yhteydessä), kaiken kaikkiaan mietintö oli sellainen, että sitä voi tukea.

Se, että valiokuntavaiheessa mukaan otettiin kohtia, joiden mukaan perustyönormit ja ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on otettava huomioon EU:n kauppasopimuksissa, ja muita viittauksia kehitysnäkökohtiin, teki mietinnöstä monipuolisemman. Vaikka kehitysnäkökohtien huomioonottamisessa olisi voitu mennä pidemmällekin, kahdenvälisten kauppasopimusten nykyisen sukupolven kohdevaltiot (Etelä-Korea, Intia ja ASEAN, mikäli ASEANin osalta kehitysmaat otetaan huomioon erityis- ja erilliskohtelun avulla) ovat mielestäni hyvissä asemissa ja pystyvät puolustamaan etujaan neuvottelujen aikana.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tässä mietinnössä esiin tuodut huolenaiheet ovat erittäin tärkeitä globaalissa maailmassa. Vaikka en ole yhtä mieltä joistakin mietinnössä esitettävistä näkemyksistä, lueteltuja ongelmia ja niiden mahdollisia ratkaisuja on lähestytty mielestäni pääasiassa realistisesti. Tämä onkin mielestäni oleellisimpia asioita.

EU:n ulkoista kilpailukykyä sekä EU:ta ja globaalia taloutta koskevan keskustelun on perustuttava realismiin. On erittäin vaarallista elätellä illuusiota siitä, että olisi mahdollista sulkea rajat, ottaa käyttöön kaikkialla maailmassa samanlaiset säännöt kuin meillä tai olla välittämättä kilpailun sosiaalisista vaikutuksista.

Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että oikea strategia on hyödyntää tätä uutta tilannetta mahdollisimman hyvin ja vähentää samalla sen vahingollisia vaikutuksia niin paljon kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa, että on investoitava samanaikaisesti huippukehitykseen ja perinteiseen, siihen, mikä on omalaatuista ja siirtämättömissä, ja siihen, mihin EU:n alueen elintaso houkuttelee investoimaan. Muodissa oleva ajatus siitä, että Eurooppa-keskeinen maailma (tai yksinkertaisesti maailma, jossa EU on taloudellisesti ja strategisesti tärkeä) kuoli globaalin talouden tuloon, ei ole ehdoton totuus vaan mielipide, jonka tosiasiat voivat kumota. Tosiasiathan taas muotoillaan poliittisella tahdolla.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tuen tätä mietintöä ja ajatusta, jonka mukaan Euroopan unionin kauppapolitiikkaa on mukautettava tuleviin haasteisiin vastaamiseksi.

EU:n johtava asema maailmanmarkkinoilla tekee mahdolliseksi sen, että voimme valmistautua muutokseen niin, että voimme vastata globalisaation haasteisiin luopumatta tavoitteistamme ja yhteiskuntamallistamme.

Kaupan enenevä vapautuminen edellyttää kaupan suojakeinojen parempaa käyttöä epäterveitä kaupan käytäntöjä vastaan.

Vaikka ei haluta vedota protektionismiin, joka ei vähentäisi globalisaation vaikutuksia, on välttämätöntä, että Euroopan unioni omaksuu tiukan linjan, jonka mukaan EU:n kansainvälisiä kauppasopimuksia on noudatettava tarkkaan.

Emme voi hyväksyä sitä, että kilpailijamme myöntävät viennille valtion tukia, toteuttavat keinotekoisia devalvointeja ja rikkovat ympäristönsuojelua koskevia perussääntöjä. Ei voida myöskään hyväksyä sitä, että näissä maissa käytetään lapsi- ja pakkotyövoimaa eikä kunnioiteta työntekijöiden oikeuksia.

Kansainvälisen kaupan avautumisen ja markkinoillepääsyn on oltava maailmanlaajuista ja vastavuoroista. Lisäksi on taattava se, että kauppasopimuksiimme otetaan mukaan sosiaaliset ja ympäristöä koskevat vähimmäisvaatimukset.

Eurooppa-hankkeen on aina perustuttava solidaarisuuteen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja kestävään kehitykseen.

  Thomas Wise (IND/DEM), kirjallinen. (EN) Kannatan vaatimusta, jonka mukaan tämä ehdotus on hylättävä, jolloin tarkistuksen toteuttaminen on tarpeetonta.