Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/0165(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0148/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0148/2007

Keskustelut :

PV 22/05/2007 - 20
CRE 22/05/2007 - 20

Äänestykset :

PV 23/05/2007 - 5.4
CRE 23/05/2007 - 5.4
Äänestysselitykset
PV 10/07/2007 - 8.36
CRE 10/07/2007 - 8.36
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0324

Puheenvuorot
Tiistai 22. toukokuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

20. Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteveron lähentäminen (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Astrid Lullingin laatima talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietintö (A6-0148/2007) ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen määrien lähentämisestä annetun direktiivin 92/84/ETY muuttamisesta (KOM(2006)0486 C6-0319/2006 2006/0165(CNS)).

 
  
MPphoto
 
 

  László Kovács, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kuten tiedätte, tarkasteltavana oleva komission ehdotus liittyy komission toukokuussa 2004 esittämään kertomukseen ja neuvoston tämän jälkeen 12. huhtikuuta 2005 komissiolle esittämään pyyntöön laatia ehdotus alkoholin ja alkoholijuomien valmisteveron vähimmäismäärien mukauttamiseksi inflaatioon. Ehdotuksen tarkoituksena on ainoastaan säilyttää vähimmäismäärän todellinen arvo; sen tarkoituksena ei ole lainsäädännön tai veromäärien lähentäminen.

Tiedotan parlamentin jäsenille ensin Ecofin-neuvostossa marraskuussa 2006 käydyistä keskusteluista. Monet uudet jäsenvaltiot osoittivat neuvostossa voimakasta vastustusta, koska ne eivät kuuluneet yhteisöön vuonna 1993, jota on käytetty inflaation määrittämisen aloitusajankohtana. Tämä näkökulma on mielestäni oikeutettu, ja olen sen vuoksi pyrkinyt edistämään puheenjohtajavaltio Suomen virallisesti esittämää kompromissia keskusteluissa jäsenvaltioiden kanssa.

Kompromissin mukainen inflaation määrittämisen aloitusajankohta on 1. toukokuuta 2004 eli kymmenen uuden jäsenvaltion liittymispäivä, ja sen perusteella määritettävä inflaatioaste on paljon matalampi. Uuden esityksen mukaan määrää korotetaan ainoastaan 4,5 prosenttia 31 prosentin sijaan. Valitettavasti yksi jäsenvaltio – Tšekin tasavalta – eväsi tukensa tältä kompromissiehdotukselta. Lisättäköön, että 4,5 prosentin mukautus ei vaikuttaisi lainkaan Tšekin tasavaltaan, koska tällä hetkellä sovellettava valmistevero on korkeampi. Olen kuitenkin optimistinen sen suhteen, että kun kysymys palaa seuraavaksi neuvostolle, Tšekin kanta on muuttunut ja yksimielisyys saavutetaan.

Luonnollisestikin 4,5 prosentin mukautus on erittäin vähäinen, mutta ne jäsenvaltiot, joihin asia vaikuttaa, voivat joka tapauksessa hyödyntää siirtymäkauden mahdollisuutta. Tammikuun 1. päivänä 2007 unioniin liittyneille Bulgarialle ja Romanialle siirtymäkausi on hyvin suopea ratkaisu.

Tarkastelen seuraavaksi esittelijä Lullingin mietintöä, joka sisältää joitakin varmasti melko radikaaleja ajatuksia. Toistan alussa esittämäni huomautuksen, jonka mukaan tämän komission ehdotuksen tarkoituksena ei ole lainsäädännön tai veromäärien lähentäminen, vaan kyse on ainoastaan mukauttamisesta, jonka lähtökohtana on mainitsemani kompromissin mukaisesti vuosi 2004. Toiseksi kuten esittelijä Lulling toteaa, direktiivin ja vähimmäismäärien käytöstä poistaminen johtaisi äärimmäisiin seurauksiin. Jäsenvaltioilla ei olisi esimerkiksi minkäänlaista velvoitetta soveltaa alkoholia koskevia valmisteveroja, mikä puolestaan lisäisi sisämarkkinoiden vääristymistä. Vähimmäismäärien käytöstä poistaminen saattaisi johtaa myös matkailijoiden vapauden vähentymiseen, koska väistämättömän verotulojen vähentymisen ehkäisemiseksi jäsenvaltiot ryhtyisivät tiukentamaan niitä alkoholimääriä koskevia rajoituksia, jotka yksityishenkilöt saavat kuljettaa jäsenvaltiosta toiseen. Vastustan ehdottomasti EU:n sisäisten alkoholijuomarajojen palauttamista, ja tämän vuoksi vastustan myös vähimmäismäärien poistamista. Se olisi vaarallinen ennakkotapaus tupakan ja energian, joihin myös sovelletaan vähimmäismääriä, ja muiden valmisteverojen sekä arvonlisäveron ja muiden vastaavien verojen kannalta. Jäsenvaltioiden on sovellettava veromäärien osalta tiettyjä sääntöjä. Tässä yhteydessä myös terveyteen liittyvät huolenaiheet saattavat tulla esiin.

Sanon muutaman sanan myös ehdotetuista käytännesäännöistä, joissa viinille esitetään ehdoton valmisteveron määrä. Kuten tiedätte, viiniin sovellettava valmisteveron vähimmäismäärä on tällä hetkellä nolla, eikä siihen puututa komission ehdotuksessa. Ehdotettujen käytännesääntöjen mukaisesti niiden 15 jäsenvaltion, jotka eivät tällä hetkellä verota viiniä, olisi kuitenkin sekä otettava vero käyttöön että pyrittävä viime kädessä lähestymään kaupankäynnissään EU:n keskiarvoa, joka on tällä hetkellä 48 euroa hehtolitralta. Olen vakuuttunut siitä, ettei viinin valmisteveron ehdotettu korotus saisi laajaa kannatusta kansalaisilta.

Lopuksi ilmaisen vilpittömän toiveeni, että parlamentin jäsenet hylkäävät mietinnössä esitetyn ehdotuksen ja tukevat lausunnoissaan komission ehdotuksia, sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina neuvoston kompromissin mukaisesti erityisesti inflaation määrittämisen aloitusajankohdaksi esitetyn päivämäärän eli 1. toukokuuta 2004 osalta; näin valmisteveron vähimmäismäärän korotus olisi ainoastaan 4,5 prosenttia.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE-DE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, politiikassa on joskus osoitettava rohkeutta. Parlamentti voisi osoittaa sitä huomenna äänestämällä mietintöni puolesta, jossa ehdotetaan alkoholin ja alkoholijuomien valmisteveron vähimmäismäärien käytöstä poistamista. Määrät vahvistettiin vuonna 1992 eri valtioissa sovellettavien veromäärien lähentämiseksi. Lähentymistä ei ole tapahtunut, vaan pikemminkin päinvastoin.

Tämä ei johdu kuitenkaan vähimmäismääristä, vaikka niitä ei ole mukautettu inflaatioon viiteentoista vuoteen. Jos niitä nostettaisiin komission syyskuussa 2006 esittämän ehdotuksen mukaisesti 31 prosentilla, mitään merkittävää lähentymistä ei olisi todettavissa siinäkään tapauksessa. Vaikka vähimmäismääriä mukautettaisiin, ero niiden ja Euroopan unionin pohjoisten jäsenvaltioiden viiniin, olueen ja väkeviin alkoholijuomiin soveltamien määrien välillä olisi edelleen valtava. Siitä on osoituksena muun muassa se, että olutlitran valmistevero on 0,0936 euroa Tšekin tasavallassa ja Maltassa, mutta 1,43 euroa Suomessa.

Pitkien neuvottelukuukausien aikana neuvosto ei ole päässyt yksimielisyyteen näiden vähimmäismäärien vähäisestäkään mukauttamisesta. Se on vastikään päättänyt pyytää komissiota suorittamaan yksityiskohtaisen tutkimuksen alkoholin ja alkoholijuomien verotuksesta, erityisesti kilpailuasemia ja hintatasoja koskevista suuntauksista.

Arvoisa komission jäsen, tämänhetkinen lukkiutunut tilanne, johon komissio ja neuvosto ovat joutuneet, on ratkaistava. Tähän on olemassa ainoastaan yksi järkevä, älykäs ja johdonmukainen keino: luopua perusteettomiksi käyneistä vähimmäismääristä ja hyväksyä käytännesäännöt, joissa jäsenvaltioita kehotetaan yhdenmukaistamaan valmisteveromääränsä soveltaen toissijaisuusperiaatetta, jota ette ole muistaneet mainita. Juuri sitä talous- ja raha-asioiden valiokunta ehdottaa teille mietinnössäni.

Ehdotan sosiaalidemokraattisen ryhmän ja vihreiden täysistunnolle esittämien tarkistusten määrätietoista hylkäämistä. Sosiaalidemokraattisen ryhmän esittämät tarkistukset johtaisivat tuhertamiseen määrien nostamista ja aikataulua koskevissa kysymyksissä. Vieläkin vakavampaa on kuitenkin se, että tarkistusehdotuksissa kaavaillaan tästä lähtien automaattisia mukautuksia EU:n yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, jos se nousee 0,5 prosenttia, kuulematta parlamenttia ja neuvostoa. Kun muistaa vaivannäkömme komiteamenettelyssä, sellainen ehdotus on haihattelua. Sosiaalidemokraattisen ryhmän ehdottama nollavero bulgarialaisille kotipolton harrastajille, jotka kuluttavat valmistamansa tuotteet itse, oli kansalaisiin kohdistuva hämäysyritys Bulgariassa 20. toukokuuta pidettyjen eurovaalien alla. Se on liian läpinäkyvää, sillä kyseisen tarkistuksen laatijat tietävät erittäin hyvin, ettei sellaista vapautusta voida soveltaa ja ettei sillä olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia tulla yksimielisesti hyväksytyksi neuvostossa. Sama koski mietintöni poistamista toukokuun 9. päivän mini-istunnon esityslistalta, jotta Bulgarian sosiaalidemokraattisen ryhmän jäsenten ei tarvitsisi näyttää todellisia kasvojaan ennen toukokuun 20. päivää; siitä ei ollut juurikaan hyötyä, kun otetaan huomioon Bulgarian sosiaalidemokraattisen ryhmän tulos, jossa ei onneksi ole hurraamista.

Vihreiden esittämistä tarkistuksista paistaa läpi tietämättömyys siitä, ettei verotuskysymyksistä päättäminen ole onneksi komission, vaan neuvoston tehtävä. Niin heikko perustamissopimuksen tuntemus on vakavaa, kun otetaan huomioon, että kyseessä on ryhmä, joka lakkaamatta neuvoo kaikkia muita parlamentissa. Jolleivät vihreät olisi viime hetkellä vetäneet pois tarkistuksiaan 24 ja 26, joissa komissiota vaaditaan vahvistamaan enimmäismäärä, olisi jouduttu toteamaan, ettei niitä voida ottaa tarkasteltaviksi, koska ne ovat yhteensoveltumattomia perustamissopimuksen kanssa.

Viinin luokitteleminen oluen korvaavaksi tuotteeksi, kuten vihreät tekevät esittämässään tarkistuksessa 25, on täysin perusteetonta ja osoitus gastronomisen tiedon puutteesta. Ranskan, Saksan ja Luxemburgin viininviljelijät eivät unohda edes vuoteen 2009 mennessä, että heidän maataan edustavat vihreisiin lukeutuvat parlamentin jäsenet ehdottivat tärkeimpiin maataloustuotteisiin kuuluvan viinin nollaveron käytöstä poistamista. Nämä maat, jotka ovat päättäneet soveltaa nollaveroa, eivät varmastikaan ole valmiita äänestämään sen puolesta, että se poistetaan vuodesta 2008 alkaen.

Arvoisa komission jäsen, puolustitte kantaanne, joka on jo kokenut luonnollisen kuoleman neuvostossa. Pahoittelen sitä, ettette tarttunut teille tarjoamaamme erinomaiseen tilaisuuteen ratkaista lukkiutunut tilanne menettämättä kasvojanne. Se on todella vahinko! Arvoisa komission jäsen, ymmärrätte varmasti latinaa: errare humanum est, perseverare diabolicum [erehtyminen on inhimillistä, jatkuva erehtyminen pirullista].

 
  
MPphoto
 
 

  Piia-Noora Kauppi, PPE-DE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, vaikka yleensä tuen koko sydämestäni verotusta koskevia komission aloitteita, erityisesti yrityksiin sovellettavaa yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa, tässä kysymyksessä tuen myös esittelijä Lullingia ja tätä erinomaista mietintöä.

Alkoholia ja verotusta käsittelevillä mietinnöillä on vaarana osua moniin jäsenvaltioiden kannalta arkoihin paikkoihin, ja tälle mietinnölle on käynyt juuri niin.

Euroopan unioni näytti hyvin erilaiselta vuonna 1992, jolloin tästä aiheesta viimeksi keskusteltiin parlamentissa. Jäsenvaltioita oli vain 12, ja asukaskohtaisen BKT:nsä osalta ne olivat suhteellisen lähellä toisiaan. Tuolloin oletettiin, että alkoholin valmisteveron vähimmäismäärien vahvistaminen johtaisi eri jäsenvaltioiden hintojen lähentymiseen. Nyt tiedämme, että vaikka tämä olisi tapahtunut 12 vanhalle jäsenvaltiolle – mitä ei tapahtunut – jo pelkästään muutokset Euroopan unionin rakenteessa luovat muutostarpeen. Määrät eivät ole enää ajan tasalla eivätkä hyödyllisiä EU:n taloudelle kokonaisuudessaan.

Olen iloinen siitä, että esittelijä Lulling päätti radikaalisti ehdottaa kaikkien alkoholin valmisteveron vähimmäismäärien poistamista ja että hän ehdottaa niiden sijaan käytännesääntöjä. Tästä olisi monenlaista hyötyä: näin poistettaisiin jatkuvien inflaatiotarkistusten tarve ja annettaisiin kunkin 27 jäsenvaltion valita verotaso, joka soveltuu kunkin taloudelliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen, joka vaihtelee nykyään paljon valtioittain.

Ymmärrän huolestuneisuuden sen suhteen, mikä on neuvoston seuraava siirto. On totta, että jäsenvaltiot saattavat yrittää asettaa joitakin uusia esteitä, mutta emme kannata sitä. Haluamme antaa jäsenvaltioiden halutessaan tehdä vapaasti omat typerät päätöksensä.

Tämän vuoksi korostan sitä, että esittelijä Lullingin mietinnön kannattaminen ei estä sitä, että jotkin jäsenvaltiot soveltavat edelleen korkeampia veroja alkoholiin. Tällaista tapahtuu esimerkiksi pohjoismaissa, kuten Suomessa, jossa korkeampia veroja käytetään edelleen muun muassa monien terveyshankkeiden ja -kampanjoiden rahoittamiseen. Tuen kyseistä pohjoismaiden politiikkaa, koska emme ole valmiita hyvin mataliin alkoholiveroihin Euroopassa. Ehkä emme siten ole kovin gastronominen maa, mutta kannatan joka tapauksessa esittelijä Lullingin mietinnön hyväksymistä huomenna.

 
  
MPphoto
 
 

  Pervenche Berès, PSE-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, arvasin, että tämä keskustelu valmisteveroista olisi jännittävä, ja olemme tainneet saada siitä esimakua.

Esittelijämme, jota sosiaalidemokraattinen ryhmä ei tukenut talous- ja raha-asioiden valiokunnassa suoritetussa äänestyksessä, kehotti meitä osoittamaan rohkeutta; hänen mielestään rohkeuden osoittaminen tänään tarkoittaisi selvästikin menneisyyden pois pyyhkimistä. Tunnustan tässä yhteydessä hänen luxemburgilaisen pätevyytensä alkoholin valmisteverojen alalla, mutta suonette minun olla myötäilemättä häntä tässä kysymyksessä ja olla eri mieltä tästä puolustuspuheesta, jossa kannatetaan verokilpailua tai tuotteiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla, jotka eivät todellisuudessa ole sisämarkkinat.

Arvoisa komission jäsen, ehdotuksenne vaikuttaa minusta hyvältä. Neuvoston käytettävissä olevat kompromissin ainekset ovat mielestäni hyvät, ja meidän on mielestäni kannatettava niitä. Niissä otetaan huomioon se tosiasia, että valmisteverot ovat nousseet Euroopan unionin laajentumisen myötä. Ryhmäni esittämät tarkistukset ovat tämänsuuntaisia, eivätkä ne ole mitään tuhertelua; esittelijä Lulling ei ole selvästikään ymmärtänyt asian ydintä.

Kyse on siitä, kuinka edetä tällä alalla. Kaikesta luopuminen tehtävän vaikeuden vuoksi ei vaikuta minusta hyvältä strategialta. Olen iloinen jäsen Kaupin toteamuksesta, että valmisteverot voivat olla hyödyllisiä muun muassa kansanterveyden kannalta ja että ne on syytä säilyttää niistä luopumisen sijaan.

Kyse ei ole ainoastaan bulgarialaisten ystäviemme erityisongelmasta. Mielestäni meidän on lainsäätäjinä vakavasti ja johdonmukaisesti puhuttava tässä yhteydessä komission nykyisten työkalujen säilyttämisen puolesta, vaikka ne olisivat heikkoja ja riittämättömiä, jotta myös verotusnäkökohdat tulisivat huomioon otetuiksi sisämarkkinoiden toiminnassa. Arvoisa komission jäsen, kuten tiedätte, voitte luottaa ryhmäni täyteen tukeen näissä pyrkimyksissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Olle Schmidt, ALDE-ryhmän puolesta. (SV) Hyvä esittelijä Lulling, monista hyvistä puolistanne huolimatta osutte toisinaan myös aivan harhaan, ja näin on käynyt tässä mietinnössä. Kehotan ryhmääni hylkäämään ehdotuksenne kokonaisuudessaan ja seuraamaan siten komissiota.

Alkoholin hintatasoja koskevassa mietinnössä on otettava huomioon myös juomisen lisääntymisen vaikutus kansanterveyteen. Kansanterveys on kuitenkin jätetty mainitsematta. Alkoholin, myös oluen, valmisteveron poistaminen, antaisi aivan vääriä signaaleja. Tiedämme, että alkoholihaitat ovat lisääntymässä, ja tiedämme, että yhä useammat nuoret Euroopassa juovat itsensä kirjaimellisesti hengiltä, enkä tarkoita ainoastaan Pohjoismaita.

Ruotsiin virtaa päivittäin olutta, viiniä ja väkeviä alkoholijuomia – muun muassa puoli miljoonaa oluttölkkiä ja 65 000 pulloa väkeviä. Tämä johtuu alkoholiverotuksen suurista eroista. Suuremmilla yhteisillä valmisteveroilla EU:ssa voisi olla merkittävä vaikutus tähän asiaan. Hintaerot merkitsevät paljon tässä yhteydessä, koska kuluttajat, joista puhumme, ovat hintatietoisia.

Euroopan yhdentymisen perusteena ei saa olla alkoholimatkailu. En pyydä EU:ta ottamaan käyttöön ruotsalaistyylisiä veroja, sillä se olisi minulle vieras ajatus. Sen sijaan pyydän ottamaan huomioon muut maat ja niiden asukkaat ja osoittamaan heitä kohtaan solidaarisuutta. Tämän vuoksi alkoholin valmisteveroja on lähennettävä aikaisempaa enemmän.

Me eurooppalaiset kulutamme alkoholia enemmän kuin kukaan muu maailmassa. Komissio esitteli viime vuonna strategian alkoholihaittojen vähentämiseksi. Mikäli me täällä parlamentissa haluamme omaksua komission lähestymistavan, ainoana vaihtoehtonamme on hylätä tämä mietintö.

 
  
MPphoto
 
 

  Zdzisław Zbigniew Podkański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, alkoholin ja alkoholijuomien valmisteveron määrien lähentämistä koskeva ehdotus on herättänyt vilkasta keskustelua ja paljon väittelyä. Tämä johtuu osittain siitä, että valmisteverojen määrät vaihtelevat Euroopan unionissa jäsenvaltioittain, ja osittain siitä, että pelätään muutosta ajavien tavoitteena olevan, että EU vie vähitellen jäsenvaltioilta vastuun veroasioissa. Väitetään, että heidän lopullisena tavoitteenaan on sekä luonnollisilta henkilöiltä että oikeushenkilöiltä kannettava yksi yhteinen vero.

Ehdotettujen tarkistusten sisällyttäminen neuvoston direktiiviin 92/84/ETY heikentäisi siten kilpailua ja johtaisi yksittäisten tuotteiden laadun heikkenemiseen sekä suurten konsernien monopoliaseman voimistumiseen markkinoilla.

Kaiken kaikkiaan ongelma on monisäikeisempi kuin tarkistusten ehdottajista vaikuttaa. Se edellyttää perusteellisempaa erittelyä, keskustelua ja neuvottelujen jatkamista jäsenvaltioiden kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (SV) Jokaisen, joka haluaa toissijaisuusperiaatteen nimissä poistaa käytöstä alkoholin vähimmäisveron, on toissijaisuusperiaatteen nimissä hyväksyttävä myös, että yksityiselle alkoholintuonnille asetetaan raja. Muutoin korkeamman valmisteveron maihin tulvii suuret määrät halpoja yksityisesti maahan tuotavia väkeviä alkoholijuomia, mikä kostautuu niille terveydenhoitokustannusten nousuna. Jollei tuontirajoituksia ole, matalimpien verojen maa tyrkyttää alkoholipolitiikkaansa kaikille muille.

Mihin perustuu se, että EU:ssa voidaan kuljettaa 200 kg viiniä, olutta ja väkeviä alkoholijuomia valtioiden rajojen yli, mutta ainoastaan 15 kg tuoretta kalaa? Viinin nollaverossa ei ole myöskään mitään järkeä, jos olutta ja väkeviä alkoholijuomia verotetaan. Vieläkin hullumpaa on se, että Ruotsia vaaditaan oikeuden eteen sen vuoksi, että se on komission mielestä suosinut olutsektoria verottamalla raskaammin viiniä. EU vääristää markkinoita itse soveltamalla viinin nollaveroa. Alkoholi ei ole tavanomainen tuote. On vastuutonta ja taloudellisesti epätervettä pitää tätä valiokunnan tavoin sisämarkkinakysymyksenä ottamatta huomioon kansanterveyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Gerard Batten, IND/DEM-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, neuvosto ja komissio haluavat nostaa alkoholin valmisteveron vähimmäismäärää, minkä oletetaan vähentävän kilpailun vääristymiä ja edistävän yhtenäismarkkinoita. Esittelijän mukaan vuonna 1992 käyttöön otetut vähimmäismäärät, joita soveltaa pieni osa jäsenvaltioista, eivät ole estäneet muita jäsenvaltioita kasvattamasta kuilua nostamalla omia määriään. Tästä voidaan päätellä, ettei ole järkevää ottaa käyttöön vähimmäismääriä, jos jäsenvaltiot voivat vapaasti soveltaa korkeampia määriä. Näin ollen direktiivi olisi kumottava.

EU ei aio kuitenkaan koskaan luopua valvonnasta, riippumatta siitä, mitä se koskee ja kuinka typerää se on. Joissakin maissa määrät nousevat, kun vähimmäismääriä nostetaan inflaation johdosta. Ainakin uudet jäsenvaltiot saavat siitä arvokkaan opetuksen: EU puuttuu siihen, mikä on lähinnä niiden sydäntä, ja ne joutuvat maksamaan siitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Claude Martinez, ITS-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, vuonna 1990 meille selitettiin, että tarvitsemme veroasteen vaihteluvälejä. Vuonna 1992 meille kerrottiin, että tarvitsemme vähimmäismääriä. Nyt saamme kuulla, että tarvitsemme kelluvia vähimmäismääriä, ja syy on jälleen sama: rotuhygienia, protestanttisen Euroopan terveysneuroosi, jonka vuoksi meidän olisi otettava käyttöön sisäisiä tulleja ja asetettava jopa lähes kahden euron veroesteitä viinilitraa kohti, kuten Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on tehty. Jos englantilaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset ystävämme haluavat kantaa veroja, tehkööt kuitenkin niin! Välimeren maiden, Saksan ja Luxemburgin viiniin soveltama valmistevero on nolla euroa.

Kuka tahansa voi halutessaan valita huumeet juomisen sijaan, mutta emme yritä ratkaista huumeongelmaa verotuksen avulla. Väittäisin, ettei terveysturvallisuuttakaan luoda verotuksen avulla. Antakaa heidän juoda, antakaa heidän elää! Enimmäismäärillä ei ole rajoja: vähimmäismääriä ei tarvita!

 
  
MPphoto
 
 

  Roger Helmer (NI) . (EN) Arvoisa puhemies, tämä on komissiolta jälleen yksi varovainen, salamyhkäinen yritys verotuksen yhdenmukaistamiseksi takaoven kautta.

Puhumme parlamentissa mielellämme haitallisesta verokilpailusta, joten selvittäkäämme saman tien eräs asia: mitään haitallista verokilpailua ei ole olemassakaan, vaan kaikki verokilpailu on hyvää. Jokainen yhdenmukaistamispyrkimys on osoitus kartellista, joita hallitukset muodostavat vastoin ihmisten etuja. Kuten kaikki pyrkimykset yhdenmukaistaa veroja, tämä ehdotus johtaa siihen, että verot nousevat edelleen jo nyt huikeasti yliverotetuissa talouksissamme.

Komission ehdotuksessa on myös seuraava puute: pyrkiessään soveltamaan yhteistä prosentuaalista korotusta kauttaaltaan se pahentaa edelleen juomatyyppien välistä vääristymistä, josta on osoituksena epäreilu syrjintä viinin eduksi perinteisten väkevien alkoholijuomien, kuten konjakin ja viskin, kustannuksella. Kerrottakoon, että asia koskee minua henkilökohtaisesti, sillä edustin taannoin skotlantilaista viskiä. Useiden vuosien ajan olin Mr Johnny Walker Koreassa.

Jokainen järkevä ihminen myöntää varmasti, ettei näihin ehdotuksiin sisältyvää oluen ja väkevien alkoholijuomien kustannuksella viinin hyväksi tapahtuvaa karkeaa verosyrjintää voida mitenkään hyväksyä. Tämän ei voi antaa jatkua. Sen vuoksi kiitän ihailtavan esittelijä Lullingin työtä. Harvoin täällä parlamentissa käsiteltävissä mietinnöissä on ollut niin paljon talonpoikaisjärkeä.

Vuoden 1992 toimenpide alkoholiverojen yhdenmukaistamiseksi epäonnistui tavoitteissaan. Myös komission ehdottamat muutokset epäonnistuisivat. Kannettavan veron määrä on pieni, joskus liian pieni, jotta veronkantokustannukset olisivat perusteltuja. Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti asettaa veromääränsä sopiviksi omille kansalaisilleen ja omaan kulttuuriinsa.

Esittelijä Lullingin loppusuositus on, että asiaa koskeva yhteisön lainsäädäntö on kumottava. Kiitän esittelijä Lullingia hyvin tehdystä työstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Мартин Димитров (PPE-DE). – Уважаеми г-н председател, уважаеми дами и господа, в аргументите, използвани от социалистите и от уважаемия комисар Kovács, има един голям проблем и той е следният: Те казват: „Когато акцизите се определят от Брюксел централизирано, няма проблеми със здравето. Обаче, когато се даде правото на всяка страна сама да определя своето акцизно облагане, тогава има големи здравни проблеми.“

Това е несъстоятелен аргумент, който е типичен за хората, които имат централизиран начин на мислене. Страните имат повече информация, по-добре познават своите проблеми и могат по-добре да се справят с определянето на акцизните ставки. Защо мислите, че когато Брюксел определя централизирани акцизи, нещата изглеждат по-добре? Тази логика не я разбирам.

Другото много важно нещо: здравните проблеми зависят от образованието, от информационни кампании и много по-малко от данъци. Разликата в доходите между Източна и Западна Европа е много голяма. Как при 10 пъти разлика в доходите да определите минимални акцизи, така че всички да са доволни? Това очевидно не може да стане. В страни като България и Румъния сегашното акцизно облагане представлява около 70 % от крайната цена заедно с ДДС, което създава огромен стимул за „сива икономика“, което означава производство, което не се отчита въобще от държавата. Тази „сива икономика“ ще навлиза и в други страни-членки на Европейския съюз.

Затова въобще не може да се говори и не трябва да се говори за увеличаване на акцизните ставки. Напротив, трябва да се даде право на всяка страна в зависимост от своите традиции, национални особености да определя акцизните ставки. Това е разумното, рационално предложение.

Напълно заставаме цялата българска делегация в Народната партия зад предложението на г-жа Lulling, което е изключително разумно. Това е едно законодателство, което 15 години не дава ефект. Очевидно е, че е излишно и ако имаме доблестта и смелостта, трябва да кажем: „Да, не върши работа.“ И трябва да бъде спряно. Неслучайно започна инициатива на Европейската комисия за премахване на тези директиви, които са излишни. Ето пример за излишна директива. Имате ли смелостта да я прекратите? Това е единственото решение.

 
  
MPphoto
 
 

  Ieke van den Burg (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, valitettavasti erotun joukosta siinä suhteessa, että tämä aihe ei saa minussa aikaan tunteenpurkauksia. Olen täällä varjoesittelijämme Donata Gottardin sijaisena, ja aivan ensiksi pyydän anteeksi hänen poissaoloaan.

Todettakoon, että olen pannut hyvin huvittuneena merkille, kuinka esittelijä Lulling on myöhempien aikojen Mariannen tavoin johtanut tätä taistelua – tätä direktiiviehdotukseen kohdistuvaa kapinaa ja vastarintaa olueen ja alkoholiin sovellettavien vähimmäismäärien nostamista koskevaa ehdotusta kohtaan. On selvää, että tämä aihe on oivallinen väline suosion pönkittämiseen. Verot eivät tietenkään ole suosittu aihe, mutta olut ja alkoholi ovat hyvin suosittuja. Ryhmämme ei ollut kuitenkaan johdateltavissa, koska jäsen Berèsin tavoin koemme olevamme vastuussa sisämarkkinoista ja terveestä kilpailusta.

Ainoa kielteinen huomautus, jonka haluaisin esittää, on, että tämä jo 1990-luvulla laadittu direktiivi on tietenkin hyvin huonoa lainsäädäntöä, koska se sisältää absoluuttisia lukuja. Tämä ei ole kovin hyvä tapa edetä, varsinkaan, jos aihe edellyttää yksimielistä äänestystulosta, koska siinä tapauksessa on käytännössä mahdotonta muuttaa kyseisiä absoluuttisia lukuja myöhemmin.

Tämän vuoksi komission jäsenen Kovácsin yhdessä puheenjohtajavaltio Suomen kanssa esittämä automaattista mukauttamista koskeva ehdotus teki minuun niin suuren vaikutuksen. Mielestäni on hyvin myönteinen ele olla aloittamatta yhtä korkealta kuin alkuperäisessä ehdotuksessa ja tehdä sen sijaan vaatimattomampi aloitus jättämällä nostovaraa tulevaisuuteen.

Tämän vuoksi Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä on esittänyt nämä tarkistusehdotukset, joista keskustellaan parhaillaan neuvostossa. Mielestäni olisi hyvin viisasta ja osoittaisi tervettä politiikkaa, jos parlamentin enemmistö äänestäisi niiden puolesta huomenna.

 
  
MPphoto
 
 

  Margarita Starkevičiūtė (ALDE). – (LT) Arvoisa puhemies, tuen esittelijä Astrid Lullingin mietintöä, koska se on mielestäni tasapainoinen esimerkki vapaamielisestä verotuspolitiikasta.

Täällä ei väitellä tänään itse valmisteverosta, jonka nostaminen prosentti kerrallaan ei muuta mitään, kuten komissio toteaa, vaan tullierot esimerkiksi Liettuan ja Skandinavian maiden välillä säilyisivät aivan yhtä suurina kuin ne ovat nykyään. Kysymys kuuluu, haluammeko standardoida ja lähentää verotariffeja vai olisiko maidemme erilaisuuden vuoksi sovellettava erilaisia verotariffeja ja erilaisia verojärjestelmiä. Meidän on todellakin kannustettava yrityksiä toimimaan eri maissa ja luotava yhteiset kotimarkkinat. Tämä on mahdollista, ja meillä on suunnitelmia veron perusteiden lähentämiseksi (mitä koskevan mietinnön parlamentti on jo hyväksynyt). Tullitariffien on perustuttava kunkin maan todelliseen tilanteeseen, ja niiden on luotava mahdollisuuksia liike-elämän aloitteille. Niissä maissa, joissa sellaisten aloitteiden tukena ei ole asianmukaista infrastruktuuria, kuten uusissa jäsenvaltioissa, tällaisia aloitteita voidaan tukea erillisillä verotariffeilla. Kilpailu on aina terveellistä riippumatta edustetusta näkökulmasta. EU:n sisäiset kinastelumme siitä, mikä maa on halvin, tuntuvat melko huvittavilta. Todella halpaa alkoholi on Venäjällä.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin (IND/DEM). – (SV) Laajamittaisella alkoholinkulutuksella on vakavia yhteiskunnallisia seurauksia, joita nimitetään myös kielteisiksi ulkoisiksi vaikutuksiksi. Ongelman ymmärtämisen helpottamiseksi mainittakoon samankaltaisuudet polttoaineveron kanssa. Polttoainetta verotetaan sen haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi. Veroa kantamalla voidaan torjua palamisesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Tällä tavoin kustannukset sisäistetään, ja saastuttaja maksaa.

Samaa periaatetta voidaan soveltaa alkoholinmyyntiin. Maiden terveysjärjestelmät joutuvat lujille alkoholiin liittyvien sairauksien vuoksi. Tässä tapauksessa alkoholiverolla on kaksi vaikutusta. Ensiksikin verotettavaa tuotetta kulutetaan vähemmän, ja toiseksi verotulot kartuttavat valtionkassaa. Nämä varat voidaan myöhemmin käyttää alkoholiin liittyvistä sairauksista kärsivien ihmisten hoitamiseen.

Jos vähimmäisverot ovat käytössä, mielestämme on parempi säilyttää kuin poistaa ne. Poikkeusta ei saisi tehdä tiettyjen alkoholijuomien kohdalla, kuten nykyään.

 
  
MPphoto
 
 

  Petre Popeangă (ITS). – Din lipsă de timp, o să mă limitez la a expune doar câteva consideraţii privind efectele pe care le-ar produce în România modificarea directivei pe care o analizăm, consideraţii transmise de către o asociaţie de producători de bere pe care le împărtăşesc şi le susţin. Se apreciază că aplicarea unei asemenea măsuri este, în prezent, dăunătoare industriei berii din România, deoarece va declanşa o competiţie neloială între unităţile producătoare de bere şi cele producătoare de alte băuturi fermentate, determinată de faptul că prin egalizarea propusă se va provoca creşterea accizei la bere, în timp ce la alte băuturi fermentate va rămâne neschimbată. Consecinţa directă şi imediată a acestei modificări este scumpirea produsului, în condiţiile în care în România coeficientul putere de cumpărare pe produs intern brut/locuitor indică faptul că berea este deja cu 200% mai scumpă decât media preţurilor practicate la produsele similare din Europa 15. Creşterea preţului va determina în mod automat şi limitarea producţiei, ca una dintre consecinţele diminuării consumului, ceea ce va provoca şi scăderea numărului de salariaţi din acest sector, cu tot cortegiul de efecte sociale şi financiare ce ar rezulta din acest proces.

În sfârşit, dar fără a epuiza toate consecinţele pe care le-ar genera adoptarea unei astfel de decizii, se semnalează şi faptul că mărirea accizei la bere ar putea avea şi efecte inverse celor scontate, determinând per total o diminuarea a veniturilor bugetare ca urmare a scăderii vânzărilor şi diminuării personalului din acest sector.

 
  
MPphoto
 
 

  Zsolt László Becsey (PPE-DE). (HU) Kiitän esittelijä Lullingia mietinnön laatimisesta, ja toivon, että myös parlamentti antaa hänelle huomenna mahdollisimman täyden tukensa. Tarvitsemme muutosta valmisteveroja koskevassa ajattelutavassamme, sillä on nähtävissä, että vähimmäismäärien määrittäminen euroina ei millään tavoin edistä lähentymistä. Toisin sanoen sillä tavoin ei yksinkertaisesti saavuteta tavoitetta.

Järjestelmässä, jossa ei ole euromääräistä ylärajaa, merkittävää lähentymistä ei varmasti tapahdu. Lisäksi voimme tällä tavoin aiheuttaa jopa vakavaa haittaa, koska monissa, yleensä köyhissä, jäsenvaltioissa sellaisen hintavalvonnan, josta jopa Marx olisi ylpeä, edellyttäminen merkitsisi uusien pakollisten inflaatiotaakkojen asettamista niille jäsenvaltioille, joissa julkinen talous on kunnossa, ja siten verotuspolitiikan vapauden rajoittamista edelleen. Monet niistä ovat kuitenkin juuri nostaneet tai aikeissa nostaa valmisteveroja väkipakolla, ja kaiken lisäksi nämä rangaistut maat ylittäisivät jopa enimmäistulotason, kuten taloudelliset analyysit osoittavat.

Tätä voitaisiin käyttää lisäperusteena euron käyttöönottoa vastaan näissä maissa – esimerkiksi Baltian maissa ja Balkanin valtioissa – niiden pitämiseksi euroalueen ulkopuolella harhaanjohtavin inflaatioon liittyvin perustein. Eikö juuri tämä väistämättä synnyttäisi harmaata taloutta, rikollisuutta ja laitonta panimoyrittäjyyttä esimerkiksi Bulgariassa ja Romaniassa, joissa palkat ovat 100–150 euroa? Tässä on kyse kansanterveydestä! Pitäisikö olettaa, että kyseisten maiden kansalaiset kuluttavat puolet kuukausipalkastaan valmisteveroihin?

Kaiken lisäksi on esitetty nerokas ajatus edellyttää vähimmäismäärää myös viiniltä, joka on oluen korvaava tuote; näin lisättäisiin tähän vanhaan eurooppalaiseen kulttuuriin kohdistuvaa kuormitusta entisestään. Mikäli haluamme todellista lähentymistä – tältä osin olemme yksimielisiä strategian suhteen – meidän on otettava käyttöön suosittelemani käytännesäännöt, minkä ajatuksen komissio on hyväksynyt. Käytännesääntöjen mukaan keskitasoa korkeampia tai matalampia valmisteveroja kantavien jäsenvaltioiden on suostuttava tekemään valmisteveroa koskevia muutoksia ainoastaan yhdenmukaistaakseen valmisteverojaan lähemmäs keskitasoa, mikäli taloudelliset edellytykset antavat siihen mahdollisuuden.

Ei tule kuuloonkaan, että rajat palautettaisiin tai että valmistevero poistettaisiin käytöstä, ja tämä saattaa olla ainoa ratkaisu valmisteveropolitiikkaan. Sitä laajennetaan, ja jäsenvaltiot ovat täysin erilaisissa kehitysvaiheissa [puhemies keskeytti puhujan].

 
  
MPphoto
 
 

  Antolín Sánchez Presedo (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen lähentäminen ottamalla käyttöön valmisteverojen vähimmäismäärät on asianmukainen keino kilpailun vääristymien vähentämiseksi, yhtenäismarkkinoiden toiminnan tasapainonottamiseksi ja liikkumatilan jättämiseksi jäsenvaltioille niiden käyttäessä toimivaltaansa verotuksen alalla.

Vuodesta 1992 samoina säilytettyjen määrien tarkistaminen on tarpeen järjestelmän saattamiseksi ajan tasalle ja sen perusteltavuuden säilyttämiseksi. Se on aina monimutkainen toimenpide, sillä vaikka alun perin suoritettu lähentäminen on menettänyt merkityksensä ajan myötä, sitä on sittemmin myös laajennettu 15 uuden jäsenvaltion, joiden kulttuurit ja tilanteet ovat hyvin erilaiset, liityttyä EU:hun kolmessa eri vaiheessa.

Esittelijän ehdottama yhteisön säännöistä luopuminen olisi askel taaksepäin, ja sillä saattaisi olla epävakautta aiheuttava vaikutus ja ei-toivottuja seurauksia. Niiden säilyttäminen ei estä jäsenvaltioita tutkimasta ja jouduttamasta uudenlaisten ratkaisujen käyttöönottoa käytännesääntöjen kaltaisten pehmeiden keinojen avulla.

Laskelmien mukaan komission ehdotus ottaa 1. tammikuuta 2008 alkaen huomioon vuosina 1993–2005 tapahtunut inflaation 31 prosentin kasvu ei vaikuta valtaosaan jäsenvaltioita, joilla on korkeammat vähimmäismäärät, vaikka se saattaa johtaa jyrkkään nousuun joissakin jäsenvaltioissa ja vaikka sillä on kielteinen vaikutus tuottajiin, työllisyyteen ja hintavalvontaan.

Kaikista näistä syistä katson, että viinin vapautus olisi säilytettävä tarkistuksen yhteydessä. Lisäksi ehdotettuja määriä olisi laskettava oluen ja välituotteiden erityisen arkaluonteisuuden vuoksi, ja uusien jäsenvaltioiden olisi annettava toteuttaa mukautukset asteittain, koska niiden lähtökohdat ovat hyvin erilaiset.

Mielestäni tarkistuksia olisi suoritettava tulevaisuudessa määräajoin, vaikka automaattisen mukauttamisen ansiosta tämä veroväline voitaisiin irrottaa Euroopan unionin talouspolitiikasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ivo Strejček (PPE-DE).(CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvää iltaa. Hyvä esittelijä Lulling, erinäiset tahot ovat kiitelleet teitä tänä iltana. Kiitän teitä mietinnöstänne, joka ilahdutti minua kovasti. Tämä johtuu siitä, että mietinnössä tuodaan esiin ainakin neljä seikkaa, joita haluan korostaa täällä.

Ensiksikin se perustuu ajatukselle, että rajatylittävä kauppa ja tavaroiden vapaa liikkuvuus lukeutuvat Euroopan yhdentymisen pääperiaatteisiin. Kuluttajat tekevät päätöksensä hinnan perusteella, toisin sanoen tavaroiden suhteellisen verotaakan perusteella. Jos jotkin jäsenvaltiot verottavat tavaroitaan raskaasti, niiden on käytettävä siihen sisäistä veropolitiikkaansa sen sijaan, että ne odottavat pelastusta EU:lta.

Toiseksi pidän hyvää ja tervettä verokilpailua yhtenä mietintönne pääkohdista. Vailla verotuksellisia rajoja olevien yhtenäismarkkinoiden luominen on ainoastaan protektionismin nykyaikainen muoto.

Kolmanneksi, kuten on mainittu useita kertoja, kullakin jäsenvaltiolla on oikeus toteuttaa omaa itsenäistä veropolitiikkaa. Verotus ja verotuottojen hallinnointi ovat poliittisen kilpailun ytimessä. Hyvä esittelijä Lulling, kuten tiedätte, edustan täällä istuntosalissa Tšekin tasavaltaa ja sen etuja, ja koska maani on tunnettu oluen valmistajana ja viejänä, esitän vielä viimeisen huomioni. Ei ole ainoatakaan syytä, jonka vuoksi tšekkiläisiä panimoita ja kuluttajia olisi rangaistava kuluttajaverojen yhdenmukaistamisella.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson (PSE). – (SV) Mielestäni komission alkuperäinen ehdotus käyttää mukautuksen aloitusajankohtana vuotta 1993 oli todellakin paras, mutta ymmärrän, että kompromissin saavuttamiseksi neuvostossa mukautus vuodesta 2004 on ainoa vaihtoehto. Miksi kannatan komission ehdotusta? Perusteena ovat aiemmin esitetyt seikat. Mielestäni tarve vähentää ympäristön kannalta haitallisia toimia on peruste sille, että niihin sovelletaan veroja, toisin sanoen vähimmäismääriä.

Näkemykseni on sama alkoholin suhteen. Alkoholi tulee meille valtavan kalliiksi kansanterveydellisesti. Tähän voitaisiin vaikuttaa tehokkaasti säätämällä vähimmäisverot kulutuksen vähentämiseksi. Tässä keskustelussa on esitetty merkillinen väite, jonka mukaan suunniteltu kohtuullinen verojen nostaminen vaikuttaisi inflaatioon. Jos näin todellakin on jossakin yksittäisessä maassa, alkoholinkulutuksen ja siten alkoholiongelmien täytyy olla niin suuria, että on todella korkea aika nostaa veroja.

 
  
MPphoto
 
 

  László Kovács, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia keskustelun osanottajia. Kuten totesin johdantopuheenvuorossani, direktiivin kumoaminen ja vähimmäismäärien käytöstä poistaminen johtaisivat äärimmäisiin seurauksiin, ja aion vielä puhua hieman tästä aiheesta.

Jollei vähimmäismääristä olisi säädetty, jäsenvaltioilla ei olisi minkäänlaista velvollisuutta soveltaa alkoholiin valmisteveroja. Kun otetaan huomioon, kuinka merkityksettöminä jotkin jäsenvaltiot pitävät alkoholin valmisteveroja asettamalla ne matalalle tasolle, tätä on pidettävä varteenotettavana mahdollisuutena.

Jos vähimmäismääriä ei olisi, jotkin jäsenvaltiot ryhtyisivät epäilemättä tiukentamaan niitä alkoholimääriä koskevia rajoituksia, jotka yksityishenkilöt saavat kuljettaa jäsenvaltiosta toiseen, väistämättömän verotulojen menetyksen ehkäisemiseksi. Tästä olisi seurauksena kansalaisten vapauden heikentyminen. On esitetty myös väitteitä, joiden mukaan vähimmäismäärillä loukataan jäsenvaltioiden suvereniteettia. Asia on juuri päinvastoin. Vähimmäismäärät tukevat jäsenvaltioiden suvereniteettia, koska niiden ansiosta jäsenvaltiot voivat harjoittaa omaa veropolitiikkaansa ilman vaaraa, että kyseiset politiikat heikentyvät muiden jäsenvaltioiden ja erityisesti rajatylittävien ostosten ja salakuljetuksen vaikutuksesta.

Tämä ei tarkoita sitä, että vähimmäismäärät olisi suunniteltu suojelemaan korkeammin verottavia jäsenvaltioita. Vähimmäismäärien asettaminen melko matalalle tasolle ja se, että ne ovat edelleen matalia myös 4,5 prosentin mukautuksen jälkeen, jättää jäsenvaltioille paljon liikkumatilaa. Ne, jotka haluavat asettaa kansalliset määränsä kutakuinkin vähimmäismääriä vastaaviksi, voivat tehdä niin. Myös ne, jotka haluavat asettaa määränsä hyvin korkealle vähimmäistason yläpuolelle, voivat vapaasti tehdä niin, mutta niiden on otettava vastuu seurauksista.

Vakuutan jälleen kerran, ettei ehdotuksen tarkoituksena ole lainsäädäntöjen edes summittainen lähentäminen. Ehdotuksen tarkoituksena on mukauttaminen. Valmisteveron vähimmäismäärien nosto ei varmastikaan aiheuttanut inflaatiota, vaan sen avulla mukaudutaan tähänastiseen inflaatioon.

Harmaan talouden väitetyn lisääntymisen osalta totean, että valmisteveron puute tai poistaminen voi aiheuttaa salakuljetusta ja rajatylittävien ostosten tekoa, joilla ei ole mitään tekemistä terveen kilpailun kanssa.

Tšekkiläiset panimot ja kuluttajat eivät joudu kärsimään, koska Tšekin tasavallassa nykyään sovellettava valmistevero on paljon korkeampi kuin noston jälkeinen uusi yhteinen vähimmäismäärä.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE-DE), esittelijä. (FR) Haluan selostaa tilannetta, kuten esittelijä voi tehdä useimmissa kansallisissa parlamenteissa. Olen istunut sellaisessa 25 vuotta, ja esittelijän ominaisuudessa siellä voi esittää sanottavansa. Arvoisa komission jäsen, totean…

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Hyvä esittelijä Lulling, suonette anteeksi. Annan teille yhden minuutin loppupuheenvuoroa varten, jotta voitte tuoda esiin tärkeimpinä pitämänne seikat, koska esityslistan mukaan ei ole teidän vuoronne puhua. Teillä on minuutti aikaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE-DE), esittelijä. (EN) Annoitte komission jäsenelle monta minuuttia, mutta ette anna minun vastata. Tämä ei ole keskustelu! Tämän pitäisi olla parlamentti!

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Pitää paikkansa, ja koska olemme parlamentissa, minun on pidettävä yllä järjestystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE-DE) . (FR) Arvoisa puhemies, olemme parlamentissa, ja minulla on oikeus vastata komission jäsenelle ja puhujille. Vastaan jäsen Berèsille, joka väitti, että kumoamalla verot yritän pyyhkiä pois menneisyyden.

Arvoisa puhemies, ehdotukseni on ymmärretty hyvin huonosti. Haluaisin oikaista valmisteverojen poistamista koskevat väärinkäsitykset. Vähimmäismäärät poistamalla ei poisteta valmisteveroja: jokaisella jäsenvaltiolla on vapaus vahvistaa ne, ja jokaisella jäsenvaltiolla on vapaus myös mukauttaa niitä. Täällä ei pidä kuitenkaan puhua potaskaa. Puhuttaessa samanaikaisesti alkoholismista, alkoholismin torjunnasta ja veroista todettakoon, että alkoholismi on pahempaa niissä jäsenvaltioissa, joissa verot ovat korkeammat.

Arvoisa puhemies, pahoittelen syvästi sitä, ettette antanut minulle aikaa vastata varsinkaan komission jäsenelle. Komission jäsen halusi antaa ymmärtää, että käytännesääntöjä koskeva tarkistuksemme nostaisi viinin valmisteveron 48 euroon/hl …

(Puhemies keskeytti puhujan)

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 23. toukokuuta.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö