Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/2240(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0068/2007

Keskustelut :

PV 23/05/2007 - 4
CRE 23/05/2007 - 4

Äänestykset :

PV 23/05/2007 - 5.11
CRE 23/05/2007 - 5.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0206

Puheenvuorot
Keskiviikko 23. toukokuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

6. Äänestysselitykset
PV
  

– Mauron mietintö (A6-0169/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Hubert Pirker (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, vaikka kannatankin jäsen Mauron mietintöä, pahoittelen, ettei siinä, kuten ei myöskään komission ehdotuksessa, viitattu lainkaan siihen, että yhteisön tuet edellyttävät toimia rautatie- ja tieliikenteestä aiheutuvan melun torjumiseksi. Olipa kehitystyön tarve miten suuri tahansa, lähistön asukkaat on myös otettava huomioon, eikä vain heidän terveytensä vaan myös heidän hyväksyntänsä työlle.

Vaadin näin ollen, että raideajoneuvoja koskevia meluntorjuntasääntöjä muutetaan mahdollisimman pian alentamalla melun enimmäistasoja ja että meluntorjuntatoimia edistetään aivan samaan tapaan kuin Euroopan laajuisten verkkojen laajentamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (ITS).(DE) Arvoisa puhemies, äänestin Mauron mietintöä vastaan sillä perusteella, että liikennemäärät Euroopassa kasvavat valtavasti ja että täpötäydet tiet ja jatkuvat liikenneruuhkat ennakoivat liikennejärjestelmän romahdusta. Vaikka päätimme jo monta vuotta sitten, mitkä hankkeet muodostaisivat Euroopan laajuiset liikenneverkot, olemme pahasti jäljessä näiden hankkeiden toteuttamisessa, joten se, minkä pitäisi olla eurooppalainen mestariteos, muistuttaa yhä pikemminkin tilkkutyötä.

Meidän on myös tehtävä rautatiematkustamisesta entistä houkuttelevampaa, ja tämä pätee nähdäkseni paitsi ylikansalliseen liikenteeseen myös, ja yhä enenevässä määrin, paikallisliikenteeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vaikka ehdotus asetukseksi yhteisön rahoitustuesta Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla merkitseekin yhteisön osarahoituksen lisääntymistä nykytasosta, yhteisön rahoitustuki ei yllä alkuperäisen ehdotuksen tasolle sekä liikenne- että energiaverkkojen osalta rahoituskehyksestä 2007–2013 tehdyn haitallisen sopimuksen vuoksi.

Tässä on kyse myös toisesta perustavasta kysymyksestä. "Euroopan laajuiset verkot" toteutetaan yhteisön ja jäsenvaltioiden rahoituksella – toisin sanoen selkeästi julkisella rahoituksella – ja tavoitteena on sisämarkkinoiden toteuttaminen, kuten neuvoston yhteisen kannan 1 kohdassa selitetään: "tehokkaat ja integroidut energia- ja liikenneverkot ovat Euroopan sisämarkkinoiden selkäranka ja että nykyisten verkkojen paremmalla hyödyntämisellä sekä puuttuvien yhteyksien rakentamisella lisätään tehokkuutta ja kilpailua". Toisin sanoen sisämarkkinoiden toteuttaminen muodostaa näiden hankkeiden ytimen yhdessä markkinoiden avaamisen kanssa, ja jäsenvaltion talouden keskeiset alat jätetään yksityisten intressien armoille, kunhan julkiset investoinnit on tietysti ensin tehty.

Kun otetaan huomioon näiden alojen merkitys minkä tahansa maan kehitykselle, vaadimme, että ne säilytetään osana julkista sektoria, ja vastustamme siten niiden yksityistämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, ryhmäni olisi halunnut täysistunnon sisällyttävän mietintöön tarkistuksemme, joilla olisi lisätty parlamentin valtuuksia Euroopan laajuisia liikenne- ja energiaverkkoja koskevien tulevien talousarvioiden osalta, mutta tarkistuksiamme ei hyväksytty. On kuitenkin tärkeää, että tämä investointien ala säilyy parlamentin tiukassa valvonnassa, koska se on niin selvä esimerkki "EU:n lisäarvosta". EU on murtanut esteitä kaikkialla Euroopassa monien vuosien ajan, mutta energia-alalla on edelleen erittäin monia insrastruktuuriin liittyviä esteitä, joita on käsiteltävä. Erityisesti Skotlannilla on paljon annettavaa EU:n energiatarpeiden täyttämisessä, mutta tämä edellyttää tarvittavien yhteyksien luomista. Aionkin tutkia kaikkia mahdollisuuksia ohjata EU:n rahoitusta näihin yhteyksiin Skotlannin vihreän energiapotentiaalin maksimoimiseksi.

 
  
  

– Rübigin mietintö (A6-0155/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Gyula Hegyi (PSE). (HU) Tämä on nähdäkseni ollut yksi kaikkein tärkeimmistä äänestyksistä, ainakin kansalaistemme näkökulmasta. Tavalliset kansalaiset tietävät vähän EU:n lainsäädännön vaatimuksista. Heitä kiinnostaa enemmän se, mitä EU:n jäsenyys tarkoittaa heidän jokapäiväisessä elämässään.

Kun rajat murenevat ja kun maasta toiseen voi siirtyä ilman passia, herää kysymys, miksi meidän on maksettava ylimääräisiä rangaistusmaksuja puhelimen avulla tapahtuvasta yhteydenpidosta jäsenvaltioiden välillä. Paras vaihtoehto olisi mielestäni ollut se, että parlamentti olisi päättänyt poistaa kokonaan kaikki verkkovierailumaksut ja määrännyt, että matkapuheluhintojen on oltava täysin samat Euroopan unionin sisällä.

Myönnän kuitenkin, että tätä olisi ollut vaikea toteuttaa ensimmäisenä askeleena, ja pidän näin ollen myönteisenä sitä, että olemme ainakin pystyneet alentamaan asteittain verkkovierailumaksuja. Unkarissa on 10 miljoonaa asukasta, ja 9,5 miljoonaa heistä käyttää matkapuhelinta. Mielestäni oli äärimmäisen tärkeää äänestää tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ivo Strejček (PPE-DE).(CS) Äänestin verkkovierailupuheluja koskevia ehdotuksia vastaan seuraavista syistä. Ensinnäkin nämä toimet eivät ole luonteeltaan taloudellisia vaan pikemminkin poliittisia. Ne ilmentävät protektionismia ja uudenlaista eurooppalaista kaupallisuutta. Toiseksi ne ovat vastoin tarjonnan ja kysynnän periaatetta. Kolmanneksi vaikka en odota matkapuhelinoperaattoreiden korvaavan näin syntyvää vajausta nostamalla hintoja kotimaan markkinoilla, ne todennäköisesti leikkaavat kehitysinvestointeja ja lähes varmasti panevat päätepisteen kotimaisten hintojen tähänastiselle laskulle.

Kaikkein huolestuttavinta EU:n kannalta on se, että investoijat menettävät luottamuksensa nähdessään, että sääntelyelin siirtää maalitolppien paikkaa kesken pelin.

 
  
MPphoto
 
 

  Jim Allister (NI), kirjallinen. (EN) On mukavaa vaihtelua toivottaa EU:n säädös tervetulleeksi. Verkkovierailumaksujen pakollinen alentaminen on hyvä asia kuluttajille kaikkialla Euroopassa. Vaikka soittamisesta minuutilta veloitettava 35 pennyä ja puhelun vastaanottamisesta minuutilta veloitettava 17 pennyä ovatkin edelleen korkeita hintoja, niiden on määrä laskea edelleen seuraavien kolmen vuoden aikana. Nyt hintoja on alennettava tekstiviestien ja sähköpostiyhteyksien osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Roland Clark (IND/DEM), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuoluetta (UKIP) edustavat Euroopan parlamentin jäsenet hyötyvät kaikkien parlamentin jäsenten tavoin alennetuista verkkovierailumaksuista. UKIP-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet eivät näin ollen äänestä Rübigin mietinnöstä. UKIP-puolue katsoo, että Euroopan parlamentin jäsenten on moraalisesti väärin äänestää asiasta, joka voisi johtaa henkilökohtaiseen vaurastumiseen. Lisäksi emme koskaan hyväksy EU:n sääntelyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Corbett (PSE), kirjallinen. (EN) Pidän erittäin myönteisenä uutta sopimusta verkkovierailumaksuista. Työväenpuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet ovat ajaneet kaksi vuotta näiden toimien käyttöönottoa, jotka ovat todellinen voitto eurooppalaisille kuluttajille ja joita ei olisi voitu saavuttaa ilman EU:ta. Matkapuhelinoperaattorit ovat aivan liian kauan veloittaneet suunnattomia summia siitä, että ihmiset käyttävät matkapuhelintaan toisessa jäsenvaltiossa.

On häpeä, että konservatiivipuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet asettuivat matkapuhelinteollisuuden puolelle kuluttajansuojaa vastaan vaatien korkeampien maksujen veloittamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Brigitte Douay (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin verkkovierailuja yleisissä matkaviestinverkoissa yhteisön alueella koskevan Rübigin mietinnön puolesta, koska mietinnössä esitetyt näkökannat mahdollistavat eurooppalaisten kuluttajien tilanteen huomattavan parantamisen. Monet EU:n kansalaiset, Nord-Pas-de-Calais'n raja-alueen asukkaat mukaan lukien, matkustavat usein ulkomailla, niin ammatillisista kuin henkilökohtaisistakin syistä, ja nyt käytössä olevat hinnat matkapuhelujen soittamiselle ja vastaanottamiselle ovat kohtuuttomia ja perusteettomia.

Rübigin mietinnöllä korjataan tilanne, jossa kansalaisia rangaistaan liikkuvuudesta. Kannatan näin ollen mietinnössä ehdotettuja kiinteitä hintoja: hyväksytyt minuuttikohtaiset hinnat ovat täysin tyydyttäviä ja paljon alhaisemmat kuin nykyisin käytössä olevat hinnat. Olisimme kuitenkin toivoneet vieläkin alhaisempia hintoja, jotka olisivat voineet kannustaa kansalaisia enemmän liikkumaan EU:n alueella.

Merkittävästi alennettujen hintojen lisäksi mietinnössä esitetty vaatimus avoimuudesta on tärkeä periaate. Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä pyrki myös lisäämään puhelujen hinnoittelun avoimuutta ja turvasi lopputuloksen, jonka ansiosta EU:n kansalaisten on tästä lähtien mahdollista tietää, miten paljon ulkomailta vastaanotettu tai soitettu puhelu heille maksaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä Rübigin mietintöä (A6-0155/2007) verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa yhteisön alueella. Katson, että parlamentin ja neuvoston puheenjohtajavaltion alustava sopimus asetuksen tekstistä, jonka laatimisessa Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän jäsenillä oli avainasema, on merkittävä voitto kuluttajalle.

Uskon näiden toimien osoittautuvan ensiarvoisen tärkeiksi tietoyhteiskunnan tulevaisuudelle. Voimme niiden ansiosta säästää miljardeja euroja ja palvella paremmin kuluttajien etuja. Verkkovierailumaksujen alentaminen mahdollistaa sisämarkkinoilla jäljellä olevien esteiden murtamisen ja sitä kautta EU:n kilpailukyvyn vahvistamisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Asetuksessa todetaan, että sen perimmäisenä tavoitteena on "luoda hyvin toimivat eurooppalaiset televiestinnän sisämarkkinat". Tähän on, kuten mietinnössä huomautetaan, syynä "itsesääntelyn toimimattomuus".

On mielenkiintoista panna tässä tapauksessa merkille sen seikan myöntäminen, etteivät markkinat toimi. Siitä tarve säännellä hintoja. Näin ollen mietinnössä ehdotetaan sekä tukku- että vähittäishintojen sääntelemistä ja myös sitä, että otetaan käyttöön säännelty vähittäishinta – eurohinta – joka kaikkien operaattoreiden on tarjottava, jotta verkkovierailun hintaa voidaan alentaa merkittävästi. Siinäkin tapauksessa suurten operaattoreiden on edelleen mahdollista saavuttaa valtavia voittomarginaaleja tällä alalla. Asetuksesta on kuitenkin hyötyä kuluttajille: kansainväliset puhelut halpenevat, mistä syntyvät kustannukset eivät siirry kansallisille markkinoille, ja kuluttajilla on jatkossa vapaus valita heidän kannaltaan edullisin operaattori ja hinta.

Tämä on jälleen yksi esimerkki siitä, etteivät "markkinat" selvästikään suojele käyttäjiä ja kuluttajia, minkä vuoksi tätä asetusta tarvitaan. Komission ja jäsenvaltioiden on korkea aikaa myöntää tämä myös muilla aloilla ja toteuttaa kuluttajia hyödyttäviä toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. (FR) Toisinaan – äärimmäisen harvoin – parlamentin jäseniä pyydetään äänestämään tekstistä, josta on aidosti hyötyä eurooppalaisille, ja EU tarjoaa kerrankin todellista lisäarvoa.

Näin tapahtui muutama vuosi sitten euroalueella rajojen yli suoritettavien tilisiirtojen kohdalla: eurooppalaisessa lainsäädännössä säädettiin, että rajojen yli suoritettavien tilisiirtojen hinnan on oltava sama kuin kansallisten tilisiirtojen. Tämä oli vain erittäin loogista ja normaalia, sillä yhtenäisvaluutta oli otettu juuri käyttöön.

Tästä on kyse myös nyt asetuksessa verkkovierailumaksuista matkaviestinverkoissa. Vaikka asetusteksti ei olekaan täydellinen, mikä pätee kaikkiin kompromisseihin, se antaa mahdollisuuden valvoa tehokkaammin operaattoreiden yhteisön kansainväliselle viestinnälle asettamia rajoittavia hintoja. Lisäksi tarkistuslauseke, jonka mukaan asetusta tarkastellaan uudelleen 18 kuukauden kuluttua, tarjoaa toivoaksemme tilaisuuden toteuttaa pitemmälle meneviä toimia kuluttajien suojelemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietintöön sisältyy monia käytännön ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan kuluttajien tilannetta. Junilistan pitää myönteisinä näitä ehdotuksia, joista kansalaiset hyötyvät, kun on kyse kuluttajille tiedottamisesta ja helposti saatavilla olevista hintatiedoista.

Verkkovierailumaksut vaikuttavat tosiaankin järjettömän korkeilta tällä hetkellä. Ennen poliittisista toimista päättämistä on kuitenkin tehtävä selväksi, mikä markkinoiden toimintaan liittyvä puute on tämän epätyydyttävän asiaintilan taustalla. Onko kyse riittämättömästä kilpailusta, joka on seurausta niin kutsutusta sanattomasta sopimuksesta? Siinä tapauksessa olisi virhe ottaa käyttöön hintasääntely, koska se ei ratkaisisi ongelmaa mitenkään. Olisi järjenvastaista ehdottaa hoitoa tekemättä ensin diagnoosia. Tämän alan tutkijoiden olisi selvitettävä, miksi markkinoiden toiminnassa on puutteita, ennen kuin toteutetaan populistisia toimia.

Kuluttajat hyötyvät pitkällä aikavälillä eniten vapaasta kilpailusta hintasääntelyn sijaan. Se, että poliitikkojen annetaan määrittää hinnat markkinoiden sijasta, ei ole juuri koskaan hyvä ratkaisu pitkällä aikavälillä.

Ehdotus myös vaikuttaa mielestäni siihen väestönosaan, joka matkustaa taloudellisista tai muista syistä harvoin ulkomailla.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Kannatan äänestyksessä mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa yhteisön alueella ja sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY muuttamisesta (KOM(2006)0382 – C6-02442006 – 2006/0133(COD)).

Jäsen Rübig huomautti oikein, että on tarpeen löytää ratkaisuja, joiden ansiosta EU:n kansalaiset voisivat käyttää matkapuhelinta pitääkseen yhteyttä kotiin ulkomailla ollessaan. Matkaviestinnässä ei ole tällä hetkellä sisämarkkinoita, mikä on este matkapuhelinten päivittäiselle käytölle ulkomailla.

Olen yhtä mieltä mallista, jossa asetetaan enimmäishinnat tukku- ja vähittäistasolla. On hyvin tärkeää alentaa kohtuuttoman korkeita verkkovierailuhintoja, selittää käyttäjille, miten uudet hinnat aktivoidaan, ja tiedottaa heille päivämäärästä, jona edellä mainittu lainsäädäntö tulee voimaan.

Toinen myönteinen aloite on se, että asiakkaaseen, joka ei valitse mitään tiettyä hintaa kolmen kuukauden sisällä asetuksen voimaantulosta, sovelletaan automaattisesti säänneltyä eurohintaa. Myönteistä on myös se, että matkapuhelinoperaattoreiden on tiedotettava asiakkailleen lähtevien ja saapuvien puhelujen verkkovierailumaksuista ja käyttämistään hinnoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin raskain sydämin verkkovierailuja yleisissä matkaviestinverkoissa koskevan mietinnön puolesta, koska se on vastoin kaikkein tärkeimpiä poliittisia vakaumuksiani. Pidän todellakin kaikenlaista lainsäätäjän toimesta tapahtuvaa hinnoittelua tarpeettomana puuttumisena markkinatalouteen ja jäänteenä toiselta aikakaudelta, jota ei pitäisi herättää henkiin.

Eurohinnan soveltaminen aiheuttaa siten suuria ongelmia pienten jäsenvaltioiden operaattoreille, joilla on jatkossa vaikeuksia rahoittaa investointeja, joita tarvitaan uusien verkkovierailua koskevien edellytysten täyttämiseksi. Asetuksen pitkäaikaisvaikutukset voivat jopa johtaa kansallisten viestintähintojen nousuun, millä olisi kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia kansallisten talouksien moitteettomaan toimintaan.

Kannatan avointa hinnoittelua ja verkkovierailumaksujen alentamista vapaan kilpailun hengessä, mutta maksujen aleneminen ei saa tapahtua kiinteiden vähittäishintojen keinoin ja kansallisten viestintähintojen kustannuksella.

Olen myös tyytyväinen siihen, että "valinnaisuus-periaate" on taattu tässä kompromississa, vaikka "valinnaisuus" ilman ehtoja tai aikarajoja olisikin ollut parempi vaihtoehto.

Asetuksen elinkaari on vain kolme vuotta: mikä lohdutus!

 
  
MPphoto
 
 

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietintöön sisältyy monia käytännön ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan kuluttajien tilannetta. Junilistan pitää myönteisinä näitä ehdotuksia, joista kansalaiset hyötyvät, kun on kyse kuluttajille tiedottamisesta ja helposti saatavilla olevista hintatiedoista.

Verkkovierailumaksut vaikuttavat tosiaankin järjettömän korkeilta tällä hetkellä. Ennen poliittisista toimista päättämistä on kuitenkin tehtävä selväksi, mikä markkinoiden toimintaan liittyvä puute on tämän epätyydyttävän asiaintilan taustalla. Onko kyse riittämättömästä kilpailusta, joka on seurausta niin kutsutusta sanattomasta sopimuksesta? Siinä tapauksessa olisi virhe ottaa käyttöön hintasääntely, koska se ei ratkaisisi ongelmaa mitenkään. Olisi järjenvastaista ehdottaa hoitoa tekemättä ensin diagnoosia. Tämän alan tutkijoiden olisi selvitettävä, miksi markkinoiden toiminnassa on puutteita, ennen kuin toteutetaan populistisia toimia.

Kuluttajat hyötyvät pitkällä aikavälillä eniten vapaasta kilpailusta hintasääntelyn sijaan. Se, että poliitikkojen annetaan määrittää hinnat markkinoiden sijasta, ei ole juuri koskaan hyvä ratkaisu pitkällä aikavälillä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Tuin tätä ensimmäisessä käsittelyssä syntynyttä kompromissisopimusta. Tämä on tärkeä voitto, josta hyötyvät kuluttajat, jotka voivat nauttia edullisemmista verkkovierailumaksuista jo tänä kesänä.

 
  
MPphoto
 
 

  Claude Moraes (PSE), kirjallinen. (EN) Tuin äänestyksessä mietintöä ehdotuksesta asetukseksi verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa, sillä ehdotuksella alennetaan miljoonilta verkossa vierailevilta asiakkailta veloitettavia hintoja. Aloitteesta on hyötyä suunnattomalle määrälle kuluttajia, joihin perusteettoman korkeat verkkovierailumaksut vaikuttavat.

Asetuksella varmistetaan, etteivät hinnat, jotka maksetaan kansainvälisistä verkkovierailuista Euroopan unionin sisällä matkustettaessa, ole perusteettomasti korkeampia kuin käyttäjän jäsenvaltion sisällä maksettavat puhelumaksut. Kuluttajat hyötyvät alhaisemmista hinnoista, jotka koskevat puhelujen soittamista vierailujäsenvaltiossa tai sieltä kotijäsenvaltioon tai mihin tahansa muuhun EU:n jäsenvaltioon. Kuluttajille syntyy myös huomattavia säästöjä puheluja vastaanottaessaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto äänesti Rübigin verkkovierailua koskevan mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentin painostuksen jälkeen saatiin aikaan tyydyttävä kompromissi, josta eurooppalaiset kuluttajat hyötyvät.

On tietysti toteutettava edelleen erittäin monia toimia, joiden tavoitteena on avoin hinnoittelu ja asetuksen soveltamisalan laajentaminen ja joilla pyritään alentamaan edelleen matkapuhelinoperaattoreiden perimiä maksuja, jotka eivät kuulu valvonnan piiriin.

Asian käsittelyä televiestintäneuvostossa on myös nopeutettava, jotta asetus voidaan hyväksyä mahdollisimman nopeasti ja jotta kuluttajat voivat hyötyä tänä kesänä jo käyttöön otetuista asetuksista.

Tämän asetuksen on toimittava esimerkkinä. Sääntelykehyksiä on luotava myös muilla aloilla, joilla vapaiden markkinoiden säännöt ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja joita kartellit hallitsevat yksinvaltiaan tapaan.

 
  
MPphoto
 
 

  José Ribeiro e Castro (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Nykyiset verkkovierailuhinnat rankaisevat käyttäjiä, jotka matkustavat eri jäsenvaltioissa, ja muodostavat esteen todellisille sisämarkkinoille.

Kun otetaan huomioon näihin palveluihin liittyvien sopimussuhteiden rajatylittävä luonne, on osoittautunut, että jäsenvaltiot tuskin pystyvät ratkaisemaan tätä kysymystä. Vaikka ihanneratkaisuna olisikin alan itsesääntely, tämäkin on osoittautunut mahdottomaksi.

Eurooppalaiset kuluttajat ansaitsevat oikeudenmukaisempaa ja avoimempaa kohtelua. Tästä syystä vaaditaan Euroopan laajuista muutettua lainsäädäntöä, jolla lopetetaan väärinkäytökset, luodaan avoimuutta, turvataan markkinoiden tasapaino, helpotetaan liikkumista ja viestintää sekä edistetään talouden dynamiikkaa.

Vaikka puhelujen enimmäishinnat eivät yllä lähellekään parlamentin alun perin vaatimia hintoja, tämä on mielestäni ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Asetuksella myös tuodaan sellaista selkeyttä ja ennustettavuutta, joka markkinoilta on puuttunut.

Toivon, etteivät operaattorit reagoi tulonmenetykseen korottamalla perusteettomasti kansallisten puhelujen hintoja, vaan käyttävät tilaisuutta kerätä tuloja kasvattamalla asiakkaiden määrää ja parantamalla palveluja, joita ne tarjoavat sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Hyväksymällä lounasaikaan asetuksen verkkovierailumaksuista matkaviestinverkoissa Euroopan parlamentti on juuri antanut lainsäädäntöä, jota miljoonat kuluttajat odottivat: työntekijät tai matkailijat, joita raivostuttavat matkapuhelimella soitettujen tai vastaanotettujen rajatylittävien puhelujen kiskurihinnat ja jotka ovat saaneet tukea Euroopan komissiolta tämän lainsäädäntöehdotuksen laatijana.

Lisäksi, vaikka liberaali ajattelutapani ei istukaan hyvin markkinahintoihin puuttumiseen, vastustan ennen kaikkea leväperäistä antaa mennä -lähestymistapaa ja kartellien muodostamista tietyllä taloudenalalla.

Tämä eurooppalainen lainsäädäntö on merkittävä edistysaskel suojeltaessa kuluttajia, joiden laskut pienenevät huomattavasti, jopa 70 prosenttia. Toinen edistysaskel on operaattoreille annettu vapaus tarjota asiakkaille vaihtoehto säännellyn hinnan ja myös tekstiviestit ja multimediaviestit käsittävän kiinteän hinnan väliltä. Pahoittelen kuitenkin yhtä asiaa: tämä verkkovierailumaksujen aleneminen ei vaikuta vielä tulevalla kesäkaudella.

Eurooppalaiset saavat lohtua tästä EU:n kolmen toimielimen selkeästi ilmaisemasta halusta voittaa heidät takaisin puolelleen ja täyttää tärkein tehtävänsä eli antaa lainsäädäntöä, jolla muutetaan kansalaisten jokapäiväistä elämää parempaan suuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. (SV) Äänestin tyhjää tämänpäiväisessä verkkovierailuja koskevassa äänestyksessä. Jokainen ulkomailla käynyt tietää, miten kallista on soittaa ja vastaanottaa puheluja, mutta EU:n asettamiin enimmäishintoihin liittyy vaaratekijöitä. Olisin voinut hyväksyä asetuksen, jossa säännellään hintoja tukkumyynnin tasolla, esimerkiksi Telian ja espanjalaisen operaattorin välistä suhdetta, mutta en hyväksy hintakaton asettamista kuluttajalle. Se ei olisi katto vaan lattia. Jos katto asetetaan 49 prosenttiin, tämä on tietysti juuri se summa, jonka yritykset asiakkailtaan veloittavat. Yritysten voitot pienenevät, koska ne saivat aiemmin tuloja, joita voitiin käyttää kansallisilla markkinoilla kilpailemiseen. Jos voitot jäävät saamatta, tämä saattaa johtaa siihen, että yritysten on nostettava kansallisia hintojaan. Siinä tapauksessa EU olisikin heikentänyt haavoittuvassa asemaa olevaa kuluttajaa, jota se on aina väittänyt haluavansa suojella. Matkaviestinmarkkinat ovat verrattain uusi markkina-ala. Ruotsissa markkinat ovat mukautuneet vähitellen ja hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Jos järjestelmästä olisi tehty avoimempi, olisi etsitty parempia teknisiä ratkaisuja ja otettu käyttöön ehdotuksessa mainitut tietojärjestelmät, nämä toimet olisivat todennäköisesti riittäneet pitämään hinnat alhaisina. Verkkovierailuhinnat ovat laskeneet huomattavasti, ja vaikka tämä on varmastikin tapahtunut epätasaisesti koko EU:n alueella, se on silti merkki markkinoiden itsesääntelystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän toimen puolesta, koska verkkovierailumaksut, jotka ovat korkeampia kuin olisi välttämätöntä, koskettavat niin monia EU:n kansalaisia. Erittäin monille kansalaisille ja yrityksille koituvien kustannusten aleneminen on erittäin hyödyllinen panos niin kansalaisten talouden kuin yritysten kustannustenkin kannalta. Matkapuhelinmarkkinoiden tehtävä on mahdollistaa tämän teollisuudenalan mahdollisimman suuri tehokkuus ja löytää samanaikaisesti oikea tasapaino kuluttajien eduissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Kannatan äänestyksessä mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa yhteisön alueella ja sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY muuttamisesta.

Hyväksyessämme Lissabonin toimintasuunnitelman tavoitteenamme oli tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin tietoon perustuva talous. Tästä syystä meidän on varmistettava, että matkapuhelinteknologian markkinat Euroopan unionissa ovat dynaamiset markkinat, joilla ei ole sisäisiä esteitä.

Tällä hetkellä noin 80 prosentilla EU:n kansalaisista on matkapuhelin, mutta verkkovierailumaksut ovat niin korkeita, että ne rajoittavat tämän palvelun kysyntää. Matkaviestintä ei kuitenkaan koske pelkkää ääniviestintää vaan käsittää myös muut uuden sukupolven viestintämuodot, joita ovat esimerkiksi GPS, Wi-Fi ja Internet-yhteys. Nämä ovat pitkälle edistyneitä teknologioita, jotka ovat erityisen tärkeä osatekijä tietoon perustuvan talouden edistämisessä.

Tästä syystä meillä ei ole varaa antaa kohtuuttomien hintaesteiden tukahduttaa niiden käyttöä ja kehitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jeffrey Titford (IND/DEM), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuoluetta (UKIP) edustavat Euroopan parlamentin jäsenet hyötyvät kaikkien parlamentin jäsenten tavoin alennetuista verkkovierailumaksuista. UKIP-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet eivät näin ollen äänestä Rübigin mietinnöstä. UKIP-puolue katsoo, että Euroopan parlamentin jäsenten on moraalisesti väärin äänestää asiasta, joka voisi johtaa henkilökohtaiseen vaurastumiseen. Lisäksi emme koskaan hyväksy EU:n sääntelyä.

 
  
  

– Lullingin mietintö (A6-0148/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen käyttöönotto vuonna 1992 oli lähtölaukaus pyrkimyksille yhteensovittaa veroja yhtenäismarkkinoiden luomisen yhteydessä. Tämä oli ja on monimutkainen prosessi.

Toistaiseksi on onnistuttu osittain välillisten verojen yhteensovittamisessa asettamalla vähimmäismäärät alkoholin, alkoholijuomien, tupakkatuotteiden ja polttoaineiden valmisteverolle. Todellisuudessa veropolitiikka on kuitenkin säilynyt jäsenvaltioiden lainkäyttövallassa.

Valmisteveron nostaminen vuosia 1993–2006 koskevan EU:n inflaatioindeksin perusteella ei ole loogista. Miksi tätä inflaatioastetta on sovellettava maihin, jotka liittyivät EU:hun vuoden 2004 jälkeen?

Valmisteverojen poistaminen kokonaan sen perusteella, että ne ovat pieni tulolähde jäsenvaltioille, ei ole myöskään perusteltua. Valmisteverojen käyttöönoton tavoitteen mukaisesti pitäisi vastaavasti poistaa myös tupakkatuotteiden ja polttoaineiden valmisteverot.

Kannatan vallitsevan tilanteen säilyttämistä, valmisteverojen säilyttämistä ennallaan ja sen sallimista, että jäsenvaltiot voivat toissijaisuusperiaatteen mukaisesti määrittää edelleen oman verotuksensa tason. Sitäkin suuremmalla syyllä, koska jäsenvaltiot eivät ole päässeet yksimielisyyteen valmisteverojen poistamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (ITS).(DE) Arvoisa puhemies, olen tehnyt, kuten esittelijä Lulling tosiasiassa halusi meidän tekevän, ja äänestänyt hänen mietintöään vastaan. Perusteena oli se, että yhdellä kertaa on tarkoitus nostaa useampia veroja. Tällä kertaa esitetään jälleen vanha tuttu väite siitä, että tämä on tarpeen kilpailun vääristymisen estämiseksi. Nyt on kuitenkin ilmennyt, että – kuten asiantuntijat olivat ennustaneet – vuonna 1992 käyttöön otetut vähimmäismäärät pelkästään kasvattivat jäsenvaltioiden valmisteverojen määrien välistä kuilua. Jotkin jäsenvaltiot nostivat valmisteveronsa määrää toistuvasti ja haluavat nyt pakottaa muut tekemään samoin.

Kansalaiset pitäisivät tämän ehdotuksen toteuttamista uskoakseni jälleen yhtenä Brysselin tyrmistyttävänä tekona.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me Ruotsin sosialidemokraatit olisimme kaikkein mieluiten nähneet parlamentin antavan tukensa komission alkuperäiselle ehdotukselle valmisteverojen vähimmäismäärien korottamiseksi, jotta otetaan huomioon inflaatio vuodesta 1993 lähtien.

Äänestyksestä ennustettiin erittäin tiukkaa, joten päätimme tukea tarkistuksia, joilla pyrittiin korottamaan valmisteverojen vähimmäismääriä, jotta niissä otetaan huomioon vuoden 2004 laajentumisen jälkeinen inflaatio.

Olemme tyytyväisiä, että mietintö on nyt palautettu takaisin valiokuntaan, ja toivomme, että valiokunta tulee tällä kertaa siihen tulokseen, että alkoholiveroja tarvitaan alkoholista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) On hyvä asia, että parlamentin enemmistö hylkäsi tämän mietinnön. Vastustimme äänestyksessä ylikansallisten valmisteverojen käyttöönottoa, koska tämä olisi rajoittanut riippumatonta veronkanto-oikeutta sekä verojen ja talousarvion keinoin tapahtuvan poliittisen päätöksenteon riippumattomuutta.

Valmisteverojen, jotka ovat tällä hetkellä merkittävä tulolähde monille jäsenvaltioille, päätarkoitus on hillitä kulutusta, kuten alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen tapauksessa, ja vuorostaan suojella kansanterveyttä.

Valmisteverot vaikuttavat suoraan maatalousalan toimintoihin ja merkittävään osaan teollisuudesta. Tämän pitäisi ennen kaikkea olla kansallinen päätös, joka perustuu kuluttajien mieltymykseen perinteisiin tuotteisiin, alkoholijuomien kulutusta koskevaan erilaiseen sosiaaliseen valintaan sekä siihen, miten eri jäsenvaltiot käyttävät erilaisia verotuksellisia välineitä. Näin on esimerkiksi viinin kohdalla Portugalissa, missä on tärkeää säilyttää nykyinen nollan euron vähimmäismäärä, joka on hyväksytty täysistunnossa.

Vastustamme kuitenkin komission ehdotusta korottaa vähimmäismääriä ja esittelijän ajatusta enimmäismäärän käyttöönotosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. (FR) Kuten mietinnössäkin todetaan, vuoden 1992 direktiivi valmisteveroista ei ole lähentänyt eri jäsenvaltioissa sovellettavia valmisteverojen määriä, tai edes ratkaissut kilpailun vääristymistä koskevia niin sanottuja ongelmia. Jos komissio toimisi johdonmukaisesti, sen pitäisi "sääntelyn parantamista" koskevan ohjelmansa mukaisesti itse vaatia tästä tekstistä luopumista.

Totuus on, että jäsenvaltioiden, ja vain niiden, vastuulla on asettaa alueellaan kannettavia veroja, olivat ne sitten suoria tai välillisiä, talousarviota koskevien, taloudellisten ja sosiaalisten vaatimustensa mukaisesti ja että komission tavoittelemalla verotuksen yhdenmukaistamisella on itse asiassa vain ideologinen päämäärä.

Totean lopuksi, että on enemmän kuin hieman paradoksaalista, että ne, jotka ajavat rajatarkastusten poistamista, henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta sekä vapaata kilpailua, ovat ensimmäisinä valittamassa, kun näiden tarkastusten poistaminen ja vapaa liikkuvuus kannustavat eurooppalaisia käyttämään kilpailua omaksi hyödykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Äänestimme mietintöä vastaan, koska siinä ei käsitellä tämän ongelman kannalta keskeistä ristiriitaista tavoitteenasettelua. Tässähän on oikeastaan kyse siitä, että jäsenvaltioiden oikeus päättää niinkin ratkaisevasta asiasta kuin alkoholipolitiikasta on ristiriidassa sekä vapaita sisämarkkinoita koskevan vaatimuksen että jäsenvaltioiden oikeuden kanssa päättää itsenäisesti verojärjestelmistään. Alkoholi ei ole mikä tahansa tuote. Sisämarkkinat ovat EU:n sydän, ja verotusoikeus on yksi suvereenin valtion kaikkein tärkeimmistä eduista.

Esittelijä ei ole pyrkinyt lainkaan analysoimaan ja ratkaisemaan tätä ristiriitaista tavoitteenasettelua. Asiantuntijoiden ja poliitikkojen olisi näin ollen käsiteltävä tätä kysymystä vakavasti, sillä heillä on hyvä käsitys aiheesta, ennen kuin parlamentille esitetään uusia ehdotuksia.

 
  
  

– Vergnaudin mietintö (A6-0173/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE).(SK) Äänestin Vergnaudin mietinnössä esitetyn realistisen lähestymistavan puolesta, sillä on ilmeistä, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätökset, joissa puolustetaan potilaiden oikeutta saada hoitoa muussa kuin kotijäsenvaltiossaan, mikäli heidän terveytensä olisi muutoin vakavasti uhattuna tai mikäli he ovat hengenvaarassa, merkitsevät jäsenvaltioiden hallitusten toimivaltaan puuttumista.

Kuten tiedämme, sisämarkkinoilla tarjottavia palveluja koskevassa direktiivissä jätettiin terveydenhuolto Euroopan unionin toimivallan ulkopuolelle ja kansallisvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. On itsestään selvää, että potilaiden liikkuvuus Euroopan unionissa lisääntyy jatkossa. Potilaat vaativat luonnollisesti hoitoonpääsyä, uusimmat hoitomuodot mukaan lukien. Tämä ei koske pelkästään toisessa jäsenvaltiossa työskenteleviä henkilöitä, vaan kyseeseen saattavat myös tulla potilaat, jotka etsivät ulkomailta korkealuokkaisia hoitoja, joita ei objektiivisista syistä ole saatavilla kotijäsenvaltiossa, ja matkustavat näin ulkomaille tällaisia hoitoja saadakseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jim Allister (NI), kirjallinen. (EN) Katson, että laadukkaiden ja universaalien terveyspalvelujen tarjoaminen kuuluu yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan, joten äänestin Vergnaudin mietintöä vastaan, kuten myös yritystä sisällyttää terveydenhuolto uudelleen palveludirektiiviin.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Olemme päättäneet äänestää mietintöä vastaan, osittain koska katsomme, että jäsenvaltioiden itsensä pitäisi voida päättää, minkä terveyspalvelujen osalta voidaan vaatia ennakkolupaa. Katsomme, että suunnitelmallista hoitoa tarjoava järjestelmä, jossa ennakkolupa voitaisiin saada nopeasti lääkärintutkimuksen jälkeen, hyödyttäisi potilaita. Tällaisella järjestelmällä taattaisiin yhdenvertainen pääsy rajatylittäviin hoivapalveluihin kaikille eikä vain niille, joilla olisi varaa maksaa hoito omasta pussistaan ja jäädä odottamaan korvausta. Tuimme tarkistuksia, joissa suositetaan poliittisia päätöksiä oikeuskäytäntöön perustuvien tuomioistuimen päätösten sijaan, vaikka suhtaudummekin varauksella siihen, että kaikki poliittiset aloitteet kuuluisivat parlamentin yhteispäätösoikeuden piiriin. Olemme myös tukeneet sanamuotoa, jossa viitataan sijoittautumisvapauteen, mutta korostamme, ettemme katso tämän tarkoittavan välttämättä pääsyä julkisiin varoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Vergnaudin mietinnön puolesta.

Mietinnöstä täysistunnossa toimitetussa äänestyksessä on vahvistettu terveyspalvelujen erityisluonne ja siten niiden poistaminen palveludirektiivistä. Tämä äänestystulos on merkinnyt sitä, ettei terveydenhuoltopalvelujen yhtäläistä saatavuutta ja sosiaaliturvajärjestelmän taloudellista elinkelpoisuutta kyseenalaisteta.

Terveyspalveluista yhteisön tasolla virinneessä keskustelussa on siten mielestäni keskityttävä oikeudelliseen epävarmuuteen, joka on seurausta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä, ja aloihin, joilla Euroopan unioni on velvollinen luomaan lisäarvoa.

Terveyspalveluja koskeva direktiivi, joka on sopusoinnussa yleistä taloudellista etua koskevista palveluista annetun puitedirektiivin päämäärän kanssa, on nähdäkseni edelleen ainoa väline, jolla Euroopan unioni voi tarjota lisäarvoaan ja voittaa uudelleen kansalaistensa luottamuksen alalla, joka on erittäin olennainen osa heidän elämäänsä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Komission terveydenhuollosta antamien tiedonantojen tavoin tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön tavoitteena on, jossain määrin, soveltaa jälleen kerran terveyspalveluihin samaa lähestymistapaa kuin palvelujen sisämarkkinoihin, nimittäin esittämällä tuoreen ehdotuksen erilliseksi terveyspalveludirektiiviksi. Äänestimme näin ollen mietintöä vastaan. Pidämme kuitenkin myönteisenä sitä, että ehdotus terveyspalvelujen sisällyttämiseksi direktiiviin palvelujen vapauttamisesta hylättiin.

Korkealuokkaisten ja universaalien terveyspalvelujen yleinen saatavuus on kaikkien kansalaisten perusoikeus, joka on taattava EU:ssa olemassa olevilla kansallisilla sosiaaliturvajärjestelmillä. Terveyspalvelut ovat julkinen hyödyke, ja jokaisen jäsenvaltion viranomaisilla on erittäin tärkeä tehtävä taata kaikkien korkealuokkaisten terveyspalvelujen yhtäläinen saatavuus ja tarjota riittävä julkinen rahoitus. Vastustamme siten vapautettujen sisämarkkinoiden luomista terveyspalveluille ja nykyistä suuntausta supistaa tai yksityistää terveyspalveluja tai lisätä entisestään niiden riippuvuutta sisämarkkinasääntelystä tai kilpailusäännöistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. (FR) Terveyspalvelut ovat aivan omanlaisiaan palveluja. Niitä ei siten saa missään olosuhteissa alistaa kilpailua, valtiontukea, julkisia sopimuksia tai sisämarkkinoita koskeville eurooppalaisille säännöille. Ennen kaikkea niiden järjestämisen ja rahoittamisen on oltava jäsenvaltioiden, ja vain jäsenvaltioiden, vastuulla.

Vaikka osasimmekin odottaa, että kohta, jossa vaaditaan terveyspalvelujen sisällyttämistä Bolkesteinin direktiiviin, hylättäisiin äänestyksessä, pidämme mietinnön tekstiä edelleen vaarallisena. Siinä ehdotetaan terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuuden kannustamista, mikä saattaa johtaa tietyissä jäsenvaltioissa työvoimapulaan ja siten vaarantaa kaikkien kansalaisten saatavilla olevan hoidon. Mietinnössä ehdotetaan myös potilaiden liikkuvuuden kannustamista asettamatta sille minkäänlaisia rajoituksia, mikä saattaa heikentää hoidon laatua, johtaa infrastruktuurin ylikuormittumiseen ja vaarantaa sosiaaliturvajärjestelmien tasapainon.

Tavoitetta, jonka mukaan yhteisössä tarjottavan korkealuokkaisen terveydenhuollon tulisi olla kaikkien EU:n kansalaisten saatavilla, ei voida missään tapauksessa saavuttaa EU:n direktiivillä, joka perustuu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, muutamien rajatylittävien kiistakysymysten ratkaisemiseen. Itse asiassa tämä tavoite voidaan saavuttaa vain, jos on olemassa takeet siitä, ettei Bryssel pysty koskaan antamaan lainsäädäntöä tällä alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean Lambert (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietintöä vastaan, sellaisena kuin se on tarkistettuna, koska katson, että kansallisiin terveyspalveluihimme kohdistuu edelleen vaivihkaisen vapauttamisen ja oikeudellisen epävarmuuden uhka. Pidän myönteisenä sitä, että parlamentti pitää kiinni kannastaan jättää terveyspalvelut palveludirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Emme kuitenkaan nähtävästi halua nyt asettaa rajoja markkinoiden roolille suhteessa jäsenvaltioiden oikeuteen päättää tarjoamiensa terveyspalvelujen menetelmästä, rahoituksesta ja laajuudesta. Ellemme hyväksy selkeää lainsäädäntökehystä, jota mieluiten tuetaan sopimusmuutoksella, kannustamme aktiivisesti yhteisöjen tuomioistuinta päättämään, mikä on tai ei ole lääkinnällistä hoitoa, pitäisikö se korvata vai ei tai pitäisikö siltä vaatia ennakkolupaa. Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 esittelijänä haluan tehdä selväksi joillekin parlamentin jäsenille, ettei korvausjärjestelmä ole mikään uusi järjestelmä. Se on ollut käytössä yli 30 vuotta ja osoittautunut korvaamattomaksi tuhansille kansalaisille, mutta sen laajuuden ja toiminnan määrittämisen pitäisi olla jäsenvaltion parlamentin ja hallituksen eikä yhteisöjen tuomioistuimen tehtävä. Pahoittelenkin liberaalien esittämän tarkistuksen 24 hyväksymistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Lang (ITS), kirjallinen. – (FR) Tämä mietintö on osoitus pyrkimyksestä sivuuttaa palveludirektiivin sisältö. Palveludirektiivissähän poistettiin terveyspalvelut oikeutetusti sen soveltamisalasta. Terveyspalvelut eivät ole kaupallisia palveluja vaan elintärkeitä palveluja ikääntyvälle väestöllemme. Terveyspalvelut on pelastettava ultraliberaalien korppikotkien pyrkimyksiltä ja eurooppalaiselta federalistiselta ideologialta, jossa pyritään yhdenmukaistamaan kaikki alaspäin. Kysymys terveyspalvelujen poistamisesta direktiivistä on jäsenvaltioiden vastuulla, ja näin on oltava jatkossakin.

Panen huolestuneena merkille, että epämääräiseen Lissabonin strategiaan viitataan edelleen välttämättömänä edellytyksenä, vaikka olemme tienneet jo pitkään, että se on ultraeurooppalaisen tehottomuuden symboli. Lisäksi kun otetaan huomioon jäsenvaltioidemme väliset erot, voitaisiin sanoa, että niin kutsutun eurooppalaisen sosiaalisen mallin universaalisuus on utopiaa. Lopuksi totean, että lainsäädäntökehyksen luominen tällä alalla tarkoittaa terveyspalveluiden osittaisten sisämarkkinoiden toteuttamista tai ainakin perustan valamista sisämarkkinoille.

Meidän velvollisuutemme on estää terveyspalvelujen laadun vaarantuminen, suojella lääketieteen etiikkaa ja taata hoidon lupamenettelyjen ja korvaamisen tiukka valvonta kansallisella ja ministeriöiden tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Terveyspalvelut poistettiin Bolkesteinin direktiivistä käyttämällä verukkeena potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten suojelua. Tämän poistamisen vaikutuksia käsittelevällä mietinnöllä edistetään pääoman kannalta oivallisen alan kaupallistamista ja yksityistämisen jatkamista, jotta tämä ala voi tuottaa voittoa pääomalle.

Me Kreikan kommunistista puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet ilmaisemme selkeästi vastustavamme Bolkesteinin direktiiviä ja taistelemme yhdessä työntekijöiden kanssa saadaksemme sen kumottua.

Mietinnössä pidetään itsestäänselvyytenä, että kansalliset terveysjärjestelmät osoittautuvat jatkossa riittämättömiksi ja etteivät terveyspalvelut ole vastaisuudessa ilmaisia. Siksi siinä edistetään vakuutuksen piiriin kuuluvien terveyspalvelujen supistamista pienimpään yhteiseen nimittäjään käyttämällä välineenä terveyskorttia. Terveydenhuoltohenkilöstölle ehdotetaan työn perässä muuttamista, ja koulutukseen ja taitojen hankkimiseen perustuvan monipuolisen tieteellisen tietämyksen tarvetta aliarvioidaan. Terveydenhuollon ammattilaiset myös velvoitetaan ottamaan ammatillinen vastuuvakuutus, millä kevennetään valtion velvoitetta tarjota terveydenhuoltopalveluja. Myös potilaat ovat jatkossa henkilökohtaisessa vastuussa hoidon valinnasta, kun käyttöön otetaan tietoverkot, jotka korvaavat valtion velvoitteen.

Tästä syystä me Kreikan kommunistista puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestimme mietintöä vastaan. Terveys on sosiaalinen hyödyke, ja työntekijöiden on laajennettava terveyden kaupallistamisen vastaista taisteluaan vaatimalla nykyaikaisia ja ilmaisia kansallisia terveyspalveluja, joita hoitaa yksinomaan valtio ja jotka vastaavat työntekijöiden tämänhetkisiä tarpeita.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatin äänestyksessä mietintöä terveyspalvelujen palveludirektiivistä poistamisen seurauksista. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että mietinnössä pyydettiin komissiota esittämään ehdotus "asianmukaisesta välineestä" yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kodifioimiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Huolimatta mietinnön synnyttämistä kiistoista, jotka on ratkaistu ajoissa, katson, että nyt hyväksytyllä mietinnöllä vahvistetaan olemassa olevat oikeudet ja edistetään potilaiden liikkuvuutta. Aivan kuten oli tarkoituskin.

Tämän kysymyksen aivan erityinen merkitys huomioon ottaen keskustelussa on käsiteltävä EU:n jäsenvaltioiden erilaisten järjestelmien laajaa kirjoa. Joka tapauksessa kaikkein tärkeintä on varmistaa, että potilaiden liikkuvuuden avaamat mahdollisuudet ovat selkeitä ja toteuttamiskelpoisia.

Terveys on yksi niistä asioista, joita kansalaiset pitävät erittäin suuressa arvossa, ja olisi väärin pakottaa jäsenvaltiot ratkaisuihin antamalla yhteisön lainsäädäntöä, jolla heikennettäisiin kansalaisten ja poliitikkojen sopimia sääntöjä. Tämä ei kuitenkaan estä ottamasta käyttöön sääntöjä tämän mahdollisuuden käytön helpottamiseksi EU:n tapaisella vapaalla alueella, jossa liikkuvuus on muodostunut jo perinteeksi useilla eri aloilla.

Katson näin ollen, että lopputulos on myönteinen ja edullinen kansalaisten etujen ja oikeuksien kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Eurooppalaisen terveydenhuoltopolitiikan ei pitäisi rajoittua potilaiden liikkuvuuden sääntelyyn tai yhtenäismarkkinoiden luomiseen. Meidän on vältettävä kahden nopeuden politiikkaa, jonka avulla kuka tahansa, jonka taloudellinen tilanne on turvattu, voi päättää matkustaa ulkomaille saadakseen parasta hoitoa.

Tämä heikentää sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta ja on siten epäasianmukaista. Terveydenhuoltopalvelut – aivan kuten muut yleistä etua koskevat sosiaalipalvelut – ovat usein osa kansallista sosiaalisen suojelun rakennetta, jolla turvataan kansalaisten perusoikeuksien takaaminen.

Näistä syistä parlamentti päätti viime vuonna poistaa terveyspalvelut palveludirektiivistä. Meidän ei pitäisi perua päätöstämme tänään!

Hetki sitten hyväksytyssä tekstissä, jossa tarkastellaan tämän poistamisen vaikutuksia ja seurauksia, pyydetään komissiota kehittämään sopiva väline oikeuskäytännön kodifioimiseksi liikkuvuutta hyödyntävien potilaiden ja terveyspalveluja tarjoavien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Tässä ei mennä mielestäni riittävän pitkälle.

Jos politiikan ainoaksi perustaksi otetaan oikeuskäytäntö, ei tehdä oikeutta tämän alan tärkeydelle sosiaalisessa Euroopassa. Terveys on perusoikeus. Jokaisella on oikeus matkustaa toiseen maahan saadakseen parasta hoitoa. Jokaisella terveyspalvelujen tarjoajalla, samoin kuin asianomaisilla jäsenvaltioilla, on velvollisuus asettaa kaikki potilaat tasavertaiseen asemaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Marc Tarabella (PSE), kirjallinen. (FR) Kun Vergnaudin mietintöluonnoksesta äänestettiin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa, oikeistoa edustavat jäsenet tukivat tarkistusta, jolla terveyspalvelut pyrittiin sisällyttämään uudelleen "palveludirektiiviin". Tällä äänestyskäyttäytymisellään Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä rikkoi Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän kanssa aiemmin aikaansaadun kompromissin, jolla terveyspalveluja suojeltiin jättämällä ne "palveludirektiivin" soveltamisalan ulkopuolelle.

Onneksi PPE-DE-ryhmän jäsenet päättivät täysistuntoäänestyksessä pitää kiinni tästä kompromissista ja kunnioittaa terveydenhuoltoa kieltäytymällä tekemästä terveydestä kauppatavaraa. Äänestyksen päätteeksi sosialistien tahto suojella EU:n kansalaisten saatavilla olevia korkealuokkaisia ja kohtuuhintaisia terveyspalveluja vei voiton.

 
  
  

– Pleguezuelos Aguilarin mietintö (A6-0150/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Corbett (PSE), kirjallinen. (EN) Pidän erittäin myönteisenä sitä, että ensi vuodesta lähtien EU:n talousarvion suurin menoerä ei ole enää maatalous vaan eri rakennerahastot. Tämä on myönteistä varojen uudelleenjakoa – tietysti edellyttäen, että varat käytetään hyvin! Myös tältä osin suhtaudun varovaisen myönteisesti siihen, että rakennerahoituksessa siirrytään asteittain innovaation ja yrittäjyyden kehittämiseen vähemmän vaurailla alueillamme.

Rakennerahoituksen on oltava muutakin kuin pelkästään varojen siirtämistä vauraammilta jäsenvaltioilta vähemmän vauraille jäsenvaltioille. Jos siinä ei olisi kyse muusta, sama voitaisiin tehdä yksinkertaisesti mukauttamalla talousarvion rahoitusosuuksia ja niitä koskevia alennuksia. Rakennerahoituksen on tuotettava lisäarvoa ja muodostettava oma aidosti eurooppalainen politiikanalansa, jolla autetaan vähemmän vauraiden jäsenvaltioiden sijasta niiden vähemmän vauraita alueita, kehitetään ylikansallisia yhteyksiä ja autetaan varmistamaan, että kaikki voivat hyötyä EU:n yhtenäismarkkinoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Ottaen huomioon, että mietinnön laatimisen tarkoituksena on osallistua keskusteluun EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuudesta, meidän on todettava olevamme eri mieltä joistakin mietintöön sisältyvistä merkittävistä näkökohdista, jotka ovat seuraavat:

- ajatus siitä, että koheesiopolitiikkaan sisältyvä varojen myöntäminen edellyttää yhteisön tasolla laadittujen talouden suorituskyvyn kriteerien täyttämistä, mikä on keino kohdistaa erityistä painostusta tapaan, jolla jäsenvaltiot määrittelevät sosiaali- ja talouspolitiikkansa;

- pakollisten enimmäismäärien vahvistaminen sen osalta, miten rakennerahastoja on määrä käyttää joko yhteisön tai jäsenvaltioiden tasolla, esimerkiksi "vähintään 20 prosenttia rakennerahastojen varoista olisi suunnittava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan";

- sen edistäminen, että rakennerahastoja käytetään yksityisten investointien rahoittamiseen niin sanottujen yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien avulla;

- uusien koheesiota osoittavien indikaattorien käyttö, nimittäin työllisyysaste, naapurialueiden väliset BKT-erot, hajauttamisaste ja palvelujen saatavuus, infrastruktuurin ja liikennepalveluiden kattavuus, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä koulutukseen panostaminen sekä alueellisen tuotannon monipuolisuus, missä yhteydessä sivuutetaan ajatus siitä, että asukasta kohden laskettua BKT:tä on käytettävä jatkossakin tukikelpoisuuden perusindikaattorina EU:n koheesiopolitiikassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. (PL) Mietinnössä korostetaan oikein koheesiopolitiikan keskeistä asemaa sisämarkkinoiden tukemisessa kauppa- ja työpaikkavaihdon avulla, minkä ovat mahdollistaneet hankkeet, joita Euroopan unioni on osarahoittanut. Meidän olisi myös pidettävä mielessä koheesiopolitiikan rooli EU:n profiilin nostamisessa kansalaistensa silmissä ja sen kasvava kannatus alueilla, jotka ovat hyötyneet merkittävästi koheesiopolitiikasta.

Tuen komissiolle ja neuvostolle osoitettua kehotusta tutkia, onko ehdotus, jonka mukaan vähintään 20 prosenttia rakennerahastojen varoista olisi suunnattava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, toteuttamiskelpoinen. Meidän olisi myös kiinnitettävä huomiota ehdotukseen siirtää teknologisten aloitteiden tekeminen paikallis- ja aluetasolle, koska pääsy osaksi EU:n ohjelmia ja tukia helpottaa yritysten innovaatiotoimintaa.

Vaatiessaan rakennerahastoista tuettujen hankkeiden avoimuuden ja niitä koskevan tiedotuksen lisäämistä Francisca Pleguezuelos Aguilar haluaa lisätä kansalaistemme tietoisuutta koheesiopolitiikan eduista.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Jo Rooman sopimukseen sisältynyt ajatus koheesiosta on yksi EU:n kulmakivistä. Pähkinänkuoressa joidenkin kehitys on kaikkien kehitystä.

Historia on osoittanut meille, että koheesiolle, tälle hyväksi havaitulle ja luotetulle toiminta-ajatukselle, on tunnusomaista anteliaisuus ja realistinen lähestymistapa sekä niihin jäsenvaltioihin, jotka ovat juuri liittyneet EU:hun, että niihin jäsenvaltioihin, jotka ovat olleet sen jäseniä pitempään. Katsonkin esittelijän ja useimpien eurooppalaisten poliitikkojen tavoin, että koheesiota arvona olisi edistettävä ja puolustettava. Katson kuitenkin myös, että se kaipaa ajantasaistamista. Tavoitteet, jotka 10 tai 15 vuotta sitten jätettiin koheesiopolitiikan ulkopuolelle tärkeämpien puutteiden ja erojen vuoksi, ovat nykyään kysymyksiä, jotka pitäisi ehdottomasti sisällyttää siihen kasvavan ja kilpailukykyisemmän talouden nimissä. Näin ollen koheesiopolitiikalla on toisaalta edistettävä parempia tutkimus- ja kehitysvalmiuksia ja toisaalta tuettava kunkin alueen kaikkein kilpailukykyisimpiä osia.

Koheesio ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Siinä on ennen muuta kyse investoinneista, joilla pyritään saamaan maksimaalinen hyöty jäsenvaltioiden välisistä eroista, ja sen varmistamisesta, että investoinnit ovat kestäviä, harmonista kehitystä tavoiteltaessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, minulla oli ilo tukea tätä valiokunta-aloitteista mietintöä rakennerahastojen merkityksestä EU:n koheesiolle, koska meillä Skotlannissa on valtavasti kokemusta näiden varojen käyttämisestä syrjäisten alueidemme kehittämiseen ja kaupunkikeskustemme elvyttämiseen. Kun uudet rahastot otetaan käyttöön, meillä on asiantuntemusta, jota käytämme nyt kaikkialla Euroopassa auttaaksemme uusia kollegojamme heidän käynnistäessään ohjelmiaan. Tämä aihe on tietysti meille vastaisuudessakin hyvin tärkeä, joten olen tyytyväinen, että enemmistö on antanut sille tänään tukensa.

 
  
  

– Martin Davidin mietintö (A6-0088/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Kiitän kollegaani David Martinia hänen erittäin käyttökelpoisesta mietinnöstään, jolle annan tukeni. EU:lla on velvollisuus varmistaa, että kehitysmailla on valmiudet osallistua globaaliin talouteen ja hyötyä siitä. Kyse ei ole vain oikeudenmukaisemmasta ja avoimemmasta kauppajärjestelmästä. Huolimatta markkinoillepääsyssä saavutetusta valtavasta edistyksestä, komission "kaikki paitsi aseet" -aloite mukaan lukien, vähiten kehittyneiden maiden osuus maailmankaupasta on puolittunut viimeisten 40 vuoden aikana 1,9 prosentista 1 prosenttiin.

Apu kaupan kehittämiseksi on välttämätöntä, jotta luodaan edellytykset ja infrastruktuuri sysäyksen antamiselle kasvulle, mutta avun on oltava sen vastaanottajien hallinnassa, jotta varmistetaan sen yhteensopivuus vastaanottajien omien kansallisten kehityssuunnitelmien kanssa.

Olen iloinen, että Yhdistynyt kuningaskunta näyttää esimerkkiä osoittamalla oman osuutensa kaupan kehittämiseksi annettavan avun vuosittaisesta 2 miljardin euron talousarviosta, jonka EU:n jäsenvaltiot lupasivat Gleneaglesissä toteuttaa vuoteen 2010 mennessä. Voimme poistaa köyhyyden kolmannesta maailmasta vain antamalla yrityksille ja erityisesti reilua kauppaa harjoittaville yrityksille mahdollisuudet tarjota ihmisarvoista työtä, jota kaivataan niin kipeästi.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) EU:n "apua" ei mielestämme voi eikä saa pitää osana "kaupan vapauttamista", kuten esittelijä toivoisi. Sen ei myöskään saa katsoa olevan "avainasemassa talouskasvun tuottamiseksi" köyhimmissä maissa. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin apu on riippuvainen näiden maiden "sisäpolitiikan" asianmukaisuudesta ja "hyvää hallinnointia koskevien valmiuksien todellisesta parantamisesta" EU:hun ja Yhdysvaltoihin sijoittautuneiden vaikutusvaltaisten monikansallisten yritysten etujen nimissä. Toisin sanoen näiden maiden "apuun" perustuvalle kehittämiselle asetetaan ehtoja, mikä merkitsee niiden luontaisen rakenteellisen haurauden hyväksikäyttöä kolonialismin historian mukaisesti ja EU:n pääoman hyväksi. Ne pakotetaan tuottamaan tuotteita vientiin, erityisesti alhaista lisäarvoa tuottavia tuotteita, joista saatavat tuotot ovat alhaisempia ja joiden hinta ei kata tuotantokustannuksia. Tämä pitää paikkansa monien maataloustuotteiden kohdalla, mikä pakottaa nämä maat asettamaan tulliesteitä tuontituotteiden markkinoillepääsyn estämiseksi.

Toiseksi näissä suuntaviivoissa luodaan hierarkia maiden välille ja levennetään näin entisestään niin kutsuttujen rikkaiden ja köyhien maiden välistä kuilua, millä on seurauksia kansallisella tasolla EU:n jäsenvaltioille. Niin sanotuissa kolmansissa maissa…

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Esittelijänä annoin mielihyvin tukeni mietinnölle. Täysistuntoäänestystä varten esitettiin vain kourallinen tarkistuksia, joista joillakin tehtiin mietintöön lisäyksiä tai muutettiin myönteisellä tavalla sen sanamuotoa. Muutamilla tarkistuksilla olisi kuitenkin muutettu mietinnön painotusta liian paljon, minkä vuoksi en voinut tukea niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Claude Martinez (ITS), kirjallinen. – (FR) Me kaikki olemme yhtä mieltä tavoitteesta nostaa viimeinkin etelän maat köyhyydestä – vaikka todellisia toimia ei edelleenkään toteuteta mustan Afrikan osalta, millä tarkoitan veden, elintarvikkeiden ja peruslääkkeiden jakamista sekä koulutuksen tarjoamista.

Köyhyyden torjunnan välineenä kansainvälinen kauppa on välttämätön, mutta riittämätön. Se saattaa olla riittävä pitkällä aikavälillä, mutta kuten Keynes totesi, "pidemmällä aikavälillä olemme kaikki kuolleet".

Näin ollen tarvitaan vauhtia ja innovaatiota ja on kehitettävä etenkin uutta tullitekniikkaa. Tähän kuuluvat tullimaksuvähennykset sellaisten tulliluottojen muodossa, joita tuojamaat tarjoavat viejämaille. Tulliluotot voidaan vähentää maahantuovassa maassa tehdyistä ostoista tullimaksua vastaavan määrän osalta, josta luotto myönnetään. Etelän maiden osalta tämä tulliluotto kuuluisi tukijärjestelmän piiriin kansainvälisessä verotuksessa jo käytössä olevien matching credit- ja sparing credit -luottojen mukaisesti.

Tällä tavoin köyhät maat eivät enää menettäisi tullimaksuista saamiaan kallisarvoisia tuloja.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Kuten mietinnössä oikein todetaan, "kaupan vapauttaminen on avainasemassa talouskasvun tuottamiseksi, mikä on välttämätön edellytys köyhyyden vähentämiseksi, köyhiä suosivan talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi sekä merkittävä kestävän kehityksen alullepanija kaikkialla maailmassa". Tästä ei tietenkään seuraa, enkä ole myöskään sitä mieltä, että kaupan vapauttaminen on ainoa edellytys vakaiden demokratioiden kukoistamiselle vapaissa ja moniarvoisissa yhteiskunnissa. Tämä ei pidä paikkaansa, kuten on nähty nykyaikana esimerkiksi Kiinan tapauksessa, vain yksi esimerkki mainitakseni. Tosiasia kuitenkin on, ettei ole olemassa vapaata, moniarvoista ja demokraattista yhteiskuntaa, joka ei olisi pohjimmiltaan avoin kaupalle.

Juuri tämän ajatuksen – eikä sen vesitetyn tai erittäin ahdasmielisen version – olisi oltava etusijalla EU:n suuntaviivoissa, kun on kyse avusta kansainväliselle kaupalle.

Kansainväliset toimemme olisi suunnattava maailmankaupan yhä laajempaan vapauttamiseen, mikä ei saa kuitenkaan johtaa haavoittuvien talouksien ja markkinoiden suojattomiksi jäämiseen.

 
  
  

– Sturdyn mietintö (A6-0084/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) "Poliittisesti korrektista" kielestään huolimatta mietinnössä ei onnistuta peittämään EU:n todellisia aikeita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT) kanssa tehtyjen nykyisten talouskumppanuussopimusten suhteen.

EU pyrkii talouskumppanuussopimuksilla saavuttamaan mahdollisimman paljon käynnissä olevissa WTO:n neuvotteluissa kysymyksissä, joissa se on toistaiseksi epäonnistunut, toisin sanoen kokeilemaan takaovea, kun se ei onnistunut pääsemään sisään etuovesta.

Mietinnössä katsotaan näin ollen, että "vapauttamisen on oltava tahdiltaan, ajoitukseltaan ja laajuudeltaan asteittaista ja joustavaa". Siinä "korostetaan kehitykseen liittyvistä eduista, joita Singaporen kysymykset voivat synnyttää". Mietinnössä "katsotaan", että "investointeja, kilpailua ja julkisia hankintoja koskevat sopimukset voivat (…) auttaa saavuttamaan hyvän hallintotavan ja avoimuuden tavoitteet luoden ympäristön, joka mahdollistaisi entistä paremmin yksityisen ja julkisen sektorin väliset kumppanuudet". Siinä "muistutetaan", että "vakaat sääntelykehykset ovat aina olennainen osa vapauttamisprosessia" palvelujen ja julkisten palvelujen kohdalla. Tämä on toisin sanoen pelkästään kaunisteltu versio uusliberaalista toimintaohjelmasta.

Tarvitaan aivan toisenlainen toimintaohjelma, jolla edistetään tehokasta yhteistyötä, solidaarisuutta, riippumatonta kehitystä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Talouskumppanuussopimukset ovat jakaneet voimakkaasti mielipiteitä, ja niistä on kiistelty paljon. Toisinaan on vaikuttanut siltä, etteivät kehitysnäkökohdat ole olleet etusijalla talouskumppanuussopimuksia koskevissa komission pohdinnoissa. Tämä parlamentin mietintö on hyvin ajankohtainen ja tasapainoinen panos keskusteluun, ja esittelijä Robert Sturdy ansaitsee onnittelut lähestymistavastaan mietintöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) WTO:n sääntöjen asettamassa rajallisessa kehyksessä talouskumppanuussopimukset voivat yhä olla, ja niiden on oltava, tehokas väline kaupan edistämiseen ja, mikä tärkeintä, kauppaa edistävän infrastruktuurin luomisen tukemiseen. Tätä taustaa vasten kyseessä on myönteinen mietintö, jossa esitetään periaatteet selkeästi ja joka perustuu asianmukaisiin arvoihin.

Mitä tulee samantapaisiin kysymyksiin, joista on keskusteltu tässä täysistunnossa, haluan vahvistaa olevani vakuuttunut siitä, että vapaan, avoimen ja oikeudenmukaisen kaupan edistämisellä tuetaan yhteiskuntien demokratisoitumista ja kannustetaan yhteiskunnallisten voimien moniarvoisuutta. Tämä on toinen syy kumppanuussopimusten tärkeyteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Tokia Saïfi (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Talouskumppanuussopimuksista käytävät neuvottelut siirtyvät ratkaisevaan vaiheeseen 1. tammikuuta 2008, jolloin nykyiset sopimukset umpeutuvat.

Näiden sopimusten keskeisen luonteen vuoksi äänestin mietinnön puolesta siinä uskossa, että sopimuksilla on mahdollista luoda uusi talouden ja kaupan kehys, joka edistää AKT-maiden talouden kestävää kehitystä. Korostaisin tätä kehitysulottuvuutta: näistä sopimuksista ei voida tehdä pelkkiä WTO:n alaisia vapaakauppasopimuksia, vaan niiden on oltava välineitä, jotka palvelevat talouden kehitystä ja inhimillistä kehitystä. Siten talouskumppanuussopimukset ovat myös mahdollisimman epäsymmetrisiä ja edistyksellisiä.

Tuin äänestyksessä tarkistuksia 20 ja 28, jotka koskevat tarvetta ottaa neuvotteluissa huomioon merentakaisten alueiden erityisolot EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Meidän pitäisi itse asiassa tutkia näille alueille ominaisia etuja, pohtia markkinoillepääsyn eriyttämistä ja tehdä olemassa olevista tukimenetelmistä yhdenmukaisempia AKT-maiden tukimenetelmien kanssa. Mietinnön 13 kohtaan liittyen haluan viitata neuvoston hyväksymiin päätelmiin, joiden mukaan otetaan käyttöön siirtymäkausia EU:n markkinoille pääsyn myöntämisessä tietyille tuotteille, jotka ovat erityisen herkkiä EU:n näkökulmasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Tähän saakka yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) on taannut AKT-maille etuuskohtelun EU:n markkinoilla, alhaisemmat tuontitullit EU:n rajoilla ja paremman markkinoillepääsyn. Tämä on helpottanut kehitysmaiden tuotteiden vientiä rikkaampiin Euroopan maihin.

Tämä järjestely WTO:ssa muodostaa muodollisen poikkeuksen suosituimmuusperiaatteen syrjimättömyyssäännöstä. Vuoden 2000 Cotonoun sopimuksen nojalla tämä poikkeus on määrä poistaa viimeistään vuoden 2007 lopussa ja korvata maakohtaisesti neuvotelluilla talouskumppanuussopimuksilla. Ellei näin tapahdu, jokainen WTO:n jäsen voisi tehdä ilmoituksen syrjinnästä.

Mietinnössä esitetään aivan oikein kritiikkiä. On erittäin olennaista, että komissio ottaa talouskumppanuussopimuksia neuvotellessaan asianmukaisesti huomioon AKT-maiden kehitystason. Markkinoiden täydellisen vapauttamisen periaatetta ei pitäisi soveltaa tässä yhteydessä, koska se muodostaa todellisen uhan näille maille sekä sosiaalisesti että taloudellisesti.

Mietinnössä ei kuitenkaan oteta riittävästi huomioon paikallisia oloja. Nähtäväksi jää, onko talouskumppanuussopimuksilla myönteinen vai kielteinen vaikutus. Näin ollen on tuskin yllättävää, ettei kyseisillä mailla ole kiirettä allekirjoittaa sopimuksia hyvissä ajoin ennen vuoden 2007 loppua.

Ellei parlamentti poista aikarajaa eikä ole valmis pitämään kiinni yleisestä tullietuuskohtelusta, en voi äänestää mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Cotonoun sopimuksen mukaisesti talouskumppanuussopimukset eivät ole pelkästään WTO:n alaisia vapaakauppasopimuksia vaan muodostavat todellisen kumppanuuden, joka mahdollistaa uuden AKT-maita hyödyttävän talouden ja kaupan kehyksen luomisen.

Maantieteellisestä sijainnistaan lähellä monia AKT-maita johtuen merentakaiset yhteisöt muodostavat näiden AKT-maiden kanssa tehtävien vastavuoroisten etuisuussopimusten ytimen.

On ehdottoman välttämätöntä, että syrjäisimpien alueiden erityisolot otetaan huomioon näissä neuvotteluissa EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan mukaisesti.

Erityistä huomiota on myös kiinnitettävä lähellä AKT-maita sijaitseviin merentakaisiin maihin ja alueisiin niiden assosiaatiosopimusten mukaisesti, jotka jo yhdistävät nämä maat ja alueet EU:hun perustamissopimuksen 299 artiklan 3 kohdan nojalla.

Meidän pitäisi tarkastella syrjäisimmille alueille ja merentakaisille maille ja alueille ominaisia etuja sekä ottaa ne mukaan neuvotteluihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta markkinoillepääsyn eriyttämistä voidaan pohtia ja kunkin maan tai alueen tukijärjestelyjä yhteensovittaa, minkä tarkoituksena on integroida ne tiiviimmin ympäröivään alueeseen.

Olen tyytyväinen, että parlamentti hyväksyi tarkistukseni, jonka tarkoituksena on luoda älykäs tasapaino näiden merentakaisten alueiden alueellisen yhdentymisen ja ne EU:hun yhdistävien siteiden välille.

 
  
  

– Brokin mietintö (A6-0130/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Hubert Pirker (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta sillä perusteella, että siinä hahmotellut toimet ovat ehdottoman välttämättömiä, mikäli Euroopan unionista on määrä tehdä poliittinen unioni, joka puhuu yhdellä äänellä kansainvälisissä yhteyksissä ja jolla on siten mahdollisuudet tulla epäonnistujan sijasta globaaliksi toimijaksi.

Tätä varten Euroopan unionin on erityisesti kehitettävä edelleen omaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa, minkä lisäksi se tarvitsee yhteistä tutkimusta, yhteisen hankinnoista vastaavan viraston, yhteiset puolustusvoimat, jotka pystyvät toimimaan itsenäisesti, ja yhteisiä toimia, jotka rahoitetaan EU:n talousarviosta. Tämä kuitenkin edellyttää, että saamme uuden sääntelykehyksen uuden sopimuksen muodossa. Luotan siihen, että liittokansleri Merkelin toiminta neuvoston puheenjohtajana yhdistettynä Sarkozyn pragmatismiin mahdollistavat ratkaisevan askeleen ottamisen oikeaan suuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me Ruotsin sosialidemokraatit katsomme, ettei jäsen Brokin mietintö ole oikea foorumi keskustella sopimuksesta ja siitä, mitä sen pitäisi ja ei pitäisi sisältää. Olemme sitä mieltä, että ulkopoliittista yhteistyötä pitäisi lisätä, mutta tässä tilanteessa emme pidä tarkoituksenmukaisena sitoutua peruuttamattomasti yhteisen EU:n ulkoministerin viran perustamiseen. Päätimme näin ollen äänestää tyhjää näistä kohdista.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä muun muassa kannatetaan hylättyä "perustuslakia koskevaa sopimusta". Siinä vaaditaan painokkaasti sopimuksen "ratifiointia" ja "voimaantuloa", "jotta EU on valmis täyttämään maailmanlaajuisen vastuunsa ja vastaamaan maailman akuutteihin uhkiin ja haasteisiin" yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keinoin, kuten siinä todetaan…

Tämä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän sekä Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän (käsittäen Portugalin sosialidemokraatit, konservatiivit ja sosialistit) omaksuma kanta on erityisen merkittävä, kun tiedetään, että juuri nämä poliittiset voimat neuvottelevat parhaillaan "yksinkertaistetun" sopimuksen sanamuodosta ja sanovat sopimuksen eroavan sisällöllisesti "Euroopan perustuslaista". Varmistakaamme, että tämä asia on selvä. Miten sopimus voidaan viime kädessä esittää erilaisena, kun siinä vahvistetaan nimenomaan sopimus, josta sen on tarkoitus erota? Juuri tässä on ristiriita…

Näiden poliittisten voimien ja Euroopan kapitalistisen yhdentymisen perustana olevien taloudellisten etunäkökohtien todellisena aikomuksena on vauhdittaa EU:n militarisointia oikeudellisessa ja perustuslaillisessa kehyksessä – Naton yhteydessä, muistakaa – mikä saataisiin aikaan niin sanotulla "Euroopan perustuslailla". Tästä seuraa interventionismiin perustuva "yhteinen" ulkopolitiikka aggressiivisine lähestymistapoineen, joita ohjaavat Saksan johtamien suurimpien jäsenvaltioiden suurten talous- ja finanssiryhmien edut ja kunnianhimoiset tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Hedh (PSE), kirjallinen. (SV) Äänestin Brokin mietintöä (A6-0130/2007) vastaan paitsi siksi, että esittelijä oli sisällyttänyt siihen perustuslakikysymyksen, myös siksi, että hän ottaa esille kysymyksen, pitäisikö EU:lla olla yhteinen ulkoministeri. EU:ssa ei tällä hetkellä ole ministeritason tehtäviä eikä pitäisikään olla. Kaikilla jäsenvaltioilla on jo omat ulkoministerinsä. Mitä voimme odottaa seuraavaksi: yhteistä ympäristöministeriä ja ehkäpä lopulta yhteistä pääministeriä?

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Howitt (PSE), kirjallinen. (EN) Työväenpuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet tukevat suurta osaa päätöslauselmasta ja erityisesti sitä, että siinä asetetaan etusijalle demokratian vakauttaminen, ihmisoikeuksien edistäminen ja joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen sekä EU:n tärkeä asema konfliktien ehkäisyssä ja tehokkaan monenvälisyyden rakentamisessa.

Päätöslauselmassa keskitytään kuitenkin liiaksi sisäisiin menettelyjä koskeviin muutoksiin ulkopolitiikan painopisteiden sijasta. Työväenpuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät päätöslauselman 1, 5 ja 11 kohtaa vastaan ja tyhjää sen 2, 3, 4 ja 5 kohdasta, koska viittaukset perustuslakia koskevaan sopimukseen ja siihen sisältyviin yksityiskohtaisiin määräyksiin ovat sopimattomia, kun sopimuksen tulevaisuudesta keskustellaan edelleen. Perustuslakia koskevan sopimuksen hyväksymistä ei erityisesti tulisi pitää edellytyksenä tulevalle laajentumiselle. Työväenpuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät myös tyhjää 8 kohdan g alakohdasta, koska EU:n diplomaattisen akatemian lisäarvo on vielä osoitettava, ja 8 kohdan h alakohdasta. Vaikka olemmekin nimittäin samaa mieltä siitä, että ulkoisia edustustoja on vahvistettava, niistä ei kuitenkaan tule jatkossa EU:n "suurlähetystöjä". Työväenpuoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet antavat täyden tukensa YK:n turvallisuusneuvoston uudistamiselle ja myös parannusten tekemiselle tapaan, jolla EU esiintyy YK:ssa. On kuitenkin sopimatonta puhua EU:n yhteisestä edustajasta, kuten päätöslauselman 10 kohdassa tehdään.

 
  
MPphoto
 
 

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Jäsen Brokin mietintö paljastaa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan heikkouden. Toisaalta mietinnössä vaaditaan EU:ta ryhtymään vahvempiin ja tehokkaampiin toimiin Kaukasian ja Transnistrian konflikteissa ja näin ollen vastustetaan uusien valtioiden syntymistä näillä alueilla ja niiden kansainvälistä tunnustamista. Toisaalta siinä yritetään rikkoa päätöslauselmaa 1244, jota ei ole vielä pantu täytäntöön, ja julistaa "Kosovon valvottu itsenäisyys". Esittelijä on Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmää edustavan jäsen Beerin ohella päättänyt näin ollen avata uudelleen Euroopan aluemuutosten matopurkin kannen.

Odotan mielenkiinnolla, milloin Kataloniaa, Baskimaata tai jopa Galiciaa vaaditaan eroamaan Espanjasta ja milloin Slovakian, Romanian ja Serbian separatistien äänet kuullaan. Mitä aiomme tosiaankin tehdä vaatimukselle hajottaa Makedonia (vai pitäisikö puhua edelleen entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta)? Onko nyt näytetty esimerkkiä verrattain tiiviille muslimiyhteisöille Etelä-Ranskassa tai ehkäpä maahanmuuttajille, jotka ovat keskittyneet Länsi-Euroopan suuriin kaupunkeihin?

Yhtä kielteisesti vaikuttaa 25 kohdassa ilmaistu pelko Kiinan tekemästä ensimmäisestä satelliitintorjunta-asetestistä. Meillä ei ole samanlaisia pelkoja Yhdysvaltojen suhteen. Mietinnössä on valitettavasti niin monia muitakin kohtia, joita emme myöskään voi hyväksyä, että aion poliittisen ryhmäni tavoin äänestää sitä vastaan lopullisessa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, kannatan äänestyksessä Elmar Brokin mietintöä neuvoston vuosittaisesta selvityksestä Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja niiden taloudellisista vaikutuksista Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon (6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen H kohdan 40 kohta) – 2005.

Jäsen Brokin mietinnössä korostetaan oikein, että ilman perustuslakia koskevaa sopimusta Euroopan unioni ei pysty vastaamaan tärkeimpiin haasteisiin, joita yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sille tällä hetkellä asettaa. Ulkoministerin, joka on myös komission jäsen ja johtaa lisäksi ulkoministerineuvostoa, nimittäminen antaa EU:lle mahdollisuuden toimia tehokkaammin ja päättäväisemmin kansainvälisellä tasolla. Yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan vuosiksi 2007–2013 osoitettu 1 740 miljoonan euron summa on riittämätön suhteessa EU:n pyrkimykseen tulla kansainväliseksi toimijaksi.

Mietinnössä huomautetaan oikein tarpeesta vahvistaa Euroopan parlamentin asemaa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Neuvoston ei pitäisi tyytyä pelkästään tiedottamaan parlamentille, vaan sen olisi ensisijaisesti otettava parlamentti täysimääräisesti mukaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpiin valintoihin ja toimintoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta ja olen erityisen tyytyväinen siihen, että siinä korostetaan tarvetta asettaa sisäisesti ulkoiset painopisteet, esimerkiksi köyhyyden torjunta, jotta EU voi puhua yhdellä äänellä kansainvälisissä asioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marek Siwiec (PSE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, Elmar Brokin mietinnössä YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista korostetaan asian olennaisia näkökohtia hyvin. Ilman perustuslakia koskevaa sopimusta on mahdotonta puhua yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, jolla pystytään vastaamaan Euroopan yhteisön kohtaamiin haasteisiin.

Lisäksi mietinnössä määritellään tarkasti EU:ta kiinnostavat alat, joihin meidän on keskityttävä, mukaan lukien terrorismin torjunta, maahanmuutto, energiavarmuus ja joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen. Mietintö on tasapainoinen, ja siinä painotetaan oikeita asioita, minkä vuoksi annan täyden tukeni sen hyväksymiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Vuosittaisessa selvityksessä ehdotetaan YUTP:n sotilaallisen ja poliittisen sektorin vahvistamista peräti 1,8 miljoonalla eurolla, mikä on kolminkertainen summa vuosien 2007–2013 menoihin verrattuna. Tämän tarkoituksena on vauhdittaa EU:n aggressiivista politiikkaa, jotta se voi vaatia suuremman osuuden saaliista, jonka euroaluetta yhtenäistävät monopolit korjaavat parhaillaan käynnissä olevista kansojen vastaisista imperialistisista toimista.

Mietinnössä esitetään Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten seurauksena "kuolleen" Euroopan perustuslain hyväksyminen välttämättömänä välineenä YUTP:n edistämisessä. Imperialististen näkemysten toteuttamiseksi ja mahdollisten esteiden poistamiseksi mietinnössä ehdotetaan yksimielisyydestä luopumista ja määräenemmistön käyttöönottoa, jotta vallassa olevat imperialistiset voimat voivat edistää suunnitelmiaan.

Uusien interventioiden valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi terrorismin torjunnan ja "demokratian palauttamisen" nimissä sekä muilla verukkeilla mietinnössä tuetaan militarisoinnin jatkamista, taistelujoukkojen muodostamisen päätökseen saattamista ja sen valmistelemista, että Kosovossa olevat Naton joukot korvataan sotilaallisilla miehitysjoukoilla.

Mietinnössä ei mainita ballististen ohjusten torjuntaa, mikä on epäsuora mutta selkeä osoitus siitä, että se hyväksytään kaikissa Nato-maissa ja myös EU:ssa.

Mietinnössä ehdotetaan rahoituksen lisäämistä ja kehotetaan näin viime kädessä eurooppalaisia työntekijöitä maksamaan EU:n aggressiivinen politiikka.

Äänestimme YUTP:tä koskevaa mietintöä vastaan.

 
  
  

– Panayotopoulos-Cassiotoun mietintö (A6-0068/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Hubert Pirker (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, kannatan mietinnössä esitettyjä vaatimuksia, erityisesti vähimmäispalkan käyttöönotosta kaikissa jäsenvaltioissa, mikä toimii turvallisuusverkkona ja minkä arvioidaan erityisesti suojelevan työssä käyviä hyväksikäytöltä ja köyhyydeltä. Samanaikaisesti sillä myös turvataan kilpailukyky ja ehkäistään työpaikkojen menetyksiä Itävallan kaltaisissa maissa, joissa on tiukemmat sosiaalisen suojelun normit.

Kannatan myös laatumerkin käyttöönottoa kolmansista maista tuotaville tuotteille, jotka valmistetaan asianmukaisissa oloissa ja joiden valmistuksessa ei käytetä lapsityövoimaa. Kuluttajia kehotettaisiin näin turvaamaan tällaisia tuotteita ostamalla, että kolmansien maiden työolot ovat inhimilliset ja oikeudenmukaiset ja etteivät työpaikat EU:ssa häviä halpatuonnin myötä.

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto (PSE). – (MT) Kiitos, arvoisa puhemies. Hyvät kollegat, halusin selittää, että kun on kyse työstä ja erityisesti ihmisarvoisesta työstä, perustuslakimme perustuu täysin työhön. Halusin myös tehdä selväksi, että vuosien saatossa työväenpuolueen johtamat hallitukset ovat aina pyrkineet parantamaan työoloja maassamme. On tärkeää huomata, että aina kun työntekijä on onnistunut parantamaan työolojaan, tämän taustalla oli työväenpuolueen johtamien hallitusten tekemä aloite. Haluan myös kiittää maltalaisia ammattijärjestöjä, erityisesti General Workers’ Union -järjestöä, kovasta työstään ja tarmokkaasta toiminnastaan maltalaisten työntekijöiden etujen nimissä. Kiitos.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me Ruotsin sosialidemokraatit Euroopan parlamentissa äänestimme mietinnön puolesta. Mietintö on hyvä, ja tuemme varauksetta EU:n sitoutumista ihmisarvoiseen työhön. Meidän on tärkeää kyetä takaamaan ihmisille tuottava työ, jota tehdään vapaissa, oikeudenmukaisissa ja turvallisissa oloissa sekä EU:ssa että kansainvälisesti.

Haluamme kuitenkin tehdä muutamia selvennyksiä. On tärkeää korostaa, että varain- ja valuutansiirtoveron on oltava kansainvälinen, koska eurooppalainen vero asettaisi euroalueen ulkopuoliset maat epäedulliseen asemaan.

Vastustamme pakkotyötä ja heikommassa asemassa olevien väärinkäyttöä koskevia yhteisiä vakiomääritelmiä. Perustaksi olisi otettava Kansainvälisen työjärjestön määritelmät, ja muut määritelmät olisi jätettävä jäsenvaltioiden vastuulle.

Mietinnössä kannustetaan jäsenvaltioita harkitsemaan vähimmäispalkan käyttöönottoa. Me Ruotsissa olemme jo tehneet näin ja päätyneet ratkaisuun, jossa asia jätetään työmarkkinaosapuolten ratkaistavaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. – (FR) Tämä Euroopan parlamentin mietintö on askel oikeaan suuntaan.

Siinä tehdään ihmisarvoisesta työstä eurooppalaisen kehityspolitiikan väline ensinnäkin rahoittamalla yhdessä ILO:n kanssa ihmisarvoista työtä koskevaa kehitysohjelmaa, toiseksi luomalla eurooppalainen merkki ja laatimalla musta lista yrityksistä, jotka rikkovat perustyönormeja, ja lopuksi määräämällä kauppaa koskevia seuraamuksia yrityksille, jotka rikkovat vakavasti sosiaalisia perusoikeuksia.

Mietinnöllä edistetään ihmisarvoista työtä Euroopassa, missä on myös edelleen paljon tehtävää. Siinä kehotetaan jäsenvaltioita ratifioimaan työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta, äitiyssuojelua ja maahanmuuttajien oikeuksia koskevat ILO:n yleissopimukset, kannustetaan jäsenvaltioita harkitsemaan vähimmäispalkan käyttöönottoa turvallisuusverkkona, jonka avulla estetään työntekijöiden kaikenlainen riistäminen, sekä kehotetaan jäsenvaltioita parantamaan pääsyä elinikäiseen oppimiseen ja yhdenmukaistamaan vielä enemmän eläkejärjestelmiä.

Nämä muodostavat perustan sellaiselle sosiaaliselle Euroopalle, jonka Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä haluaa rakentaa. Äänestän näin ollen mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Annoin äänestyksessä tukeni mietinnölle ihmisarvoisesta työstä kaikille.

"Ihmisarvoisen työn" käsite näyttää viittaavan monenvälisten julkilausumien ja sopimusten ehtoihin, mutta tämä käsite on edelleen hyvin vieras politiikassa.

Esitykset ja julkilausumat ovat yksi asia, kansainvälisten instituutioiden päivittäiset poliittiset toimet ja päätökset puolestaan aivan toinen asia. Maailmalle on todellakin ominaista ihmisarvoisen työn "vajaus": monissa tuottamattomissa ja huonolaatuisissa työpaikoissa, joihin liittyy vaarallista työtä ja joissa tulot ovat epävarmat, oikeuksia pidetään pilkkanaan ja sukupuolten välillä vallitsee epätasa-arvo.

Tässä tilanteessa WTO ja ILO ovat hyväksyneet kansainvälisiä työnormeja. IMF ja Maailmanpankki eivät kuitenkaan tue aloitteita, joilla pyritään varmistamaan työntekijöiden perusoikeuksien kunnioittaminen.

Jos ihmisarvoisesta työstä on määrä tulla todellisuutta maailmanlaajuisesti, kaikkien kansainvälisten instituutioiden on asetettava se etusijalle ja tehtävä yhteistyötä tämän mahdollistamiseksi.

Ihmisarvoisen työn on oltava kaikkien kansainvälisten instituutioiden yhteinen tavoite. On ehdottoman välttämätöntä, että nämä perustekijät – laadukas työllisyys, työntekijöiden oikeudet ja suojelu sekä sosiaalinen vuoropuhelu – määräävät kaikkea talous- ja sosiaalipolitiikkaa kansainvälisellä tasolla.

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä jäsen Panayotopoulos-Cassiotoun mietintöä (A6-0068/2007) ihmisarvoisesta työstä kaikille, koska vapaissa, tasavertaisissa, turvallisissa ja ihmisarvon mukaisissa oloissa tehtävän tuottavan työn olisi oltava EU:n kauppasuhteiden perusta.

Meidän on mielestäni vaadittava, että kumppanimme noudattavat työntekijöiden oikeuksia koskevia Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksia oikeudenmukaisten palkkojen ja riittävän sosiaalisen suojelun osalta. Haluan myös korostaa, että monikansallisten yritysten on kannettava sosiaalinen vastuunsa niin EU:ssa kuin missä tahansa muuallakin maailmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Se, mitä tapahtui tästä mietinnöstä toimitetussa äänestyksessä, oli häpeällistä. Parlamentin enemmistö esti muutamien sellaisten parhaiden kohtien hyväksymisen, jotka työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta hyväksyi aiheesta "Ihmisarvoinen työ kaikille – yhteisön osallistuminen ihmisarvoisen työn toimintaohjelman maailmanlaajuiseen täytäntöönpanoon". Tätä kantaa on korostettava, koska on selvää, että se liittyy erottamattomasti niin sanotun joustoturvan yhä voimakkaampaan painottamiseen.

Kuten tiedämme, työttömien määrä EU:ssa kasvoi vuosina 2000–2005 miljoonalla, minkä lisäksi työsuhteiden epävarmuus lisääntyi valtavasti: yli 4,7 miljoonan työntekijän työsopimus oli määräaikainen, ja ainakin 1,1 miljoonaa ihmistä teki osa-aikatyötä. En voi myöskään hyväksyä sitä, että on suuri määrä työntekijöitä, jotka elävät saamastaan palkasta huolimatta köyhyysrajan alapuolella.

Ihmisarvoinen työ kaikille käsittää edistyksellisen työlainsäädännön noudattamisen varmistamisen, työtä tekevien ihmisarvon turvaamisen sekä ihmisarvoisten, syrjimättömien ja tasa-arvoisten elin- ja työolojen takaamisen. Tämä ei saa tarkoittaa pelkästään hyvien aikeiden ilmaisemista, vaan niiden lisäksi on toteutettava käytännön toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestän tämän mietinnön puolesta huolimatta siitä, että konservatiivit ja liberaalit poistivat sen kaikkein tärkeimmät kohdat, esimerkiksi "sitovat aloitteet yritysten yhteiskuntavastuun alalla", tarpeen ottaa käyttöön "oikeudenmukainen ja innovatiivinen veropolitiikka" ja perustyönormeja rikkovien yritysten tutkimisen/luettelon laatimisen tällaisista yrityksistä. Olen tyrmistynyt heidän työväenliikkeen vastaisista asenteistaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivien ryhmä tukee täysin ILO:n ihmisarvoisen työn periaatetta.

Olemme samaa mieltä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tarjoamisen tärkeydestä, tarpeesta lisätä aktiivisesti naisten osallistumista työmarkkinoihin ja tarpeesta tehdä paljon enemmän työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.

Olemme kuitenkin eri mieltä ajatuksesta, jonka mukaan Euroopan parlamentin pitäisi käyttää aikaansa antamalla lausuntoja tästä aiheesta, olivatpa ne miten arvokkaita tai hyvää tarkoittavia tahansa. Parlamentilla ei ole toimivaltaa antaa jäsenvaltioille määräyksiä siitä, mitä tehdä tällä alalla. Siitä päättäminen kuuluu, aivan oikein, jäsenvaltioiden hallituksille.

Vaikka siis osallistuimme keskusteluun ja myös äänestykseen hillitäksemme vasemmiston kohtuuttoman pitkälle meneviä aloitteita, Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiiveja edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta ja vastustin liberaalien ja Euroopan kansanpuolueen tarkistuksia, joilla pyrittiin poistamaan viittaukset yritysten yhteiskuntavastuuta koskeviin sitoviin aloitteisiin. Yritysten yhteiskuntavastuun olisi muodostettava eurooppalaisten yritysten toiminnan ydin sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella, ja olin hyvin pettynyt, etteivät nämä kaksi ryhmää tukeneet mietinnössä viitoitettuja toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Esko Seppänen (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) En halua, että EU:n toimet ulotetaan koskemaan kansallista työmarkkinapolitiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) EU:n ehdotus ja Euroopan parlamentin täysistunnossa keskusteltavana ollut mietintö, joiden nimeksi on harhaanjohtavasti annettu "ihmisarvoinen työ" (KOM – 2006 – 0249), muodostavat EU:n uuden taantumuksellisen ja ruohonjuuritason vastaisen kehyksen, jolla pyritään saavuttamaan "Lissabonin strategian" tavoitteet, minimoimaan työvoimakustannukset ja heikentämään työntekijöiden perusoikeuksia, jotta lisätään euroaluetta yhdentävien, monopoliasemassa olevien yritysryhmittymien voittoja.

EU:n ja kansainvälisten imperialististen organisaatioiden suunnittelemien ja toteuttamien kapitalististen uudelleenjärjestelyjen perusteet sekä rahavalta ja sen poliittiset edustajat niin sanotun "ihmisarvoisen työn" aiheen osalta liitetään osaksi EU:n ruohonjuuritason vastaista politiikkaa. Näihin perusteisiin kuuluvat seuraavat:

- elinikäinen oppiminen, joustavien työllisyysmuotojen laajentaminen, kollektiivisten työsopimusten heikentäminen, vakuutus- ja eläke-ehtojen huonontaminen sekä koulutuksen, terveydenhuollon ja muiden yleistä etua koskevien julkisten palvelujen yksityistämisen jatkaminen;

- työntekijöiden vähimmäispalkan käyttöönotto, mikä tarkoittaa köyhyysrajan tasoista turvallisuusverkkoa, jotta estetään työntekijöiden ja ruohonjuuritason luokkien reaktiot, samanaikaisesti kun rahavalta kerää valtavia voittoja työväenluokkaa riistäessään.

Tästä syystä Kreikan kommunistista puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät tätä EU:n ehdotusta vastaan.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö