Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2563(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

O-0018/2007 (B6-0020/2007)

Keskustelut :

PV 23/05/2007 - 11
CRE 23/05/2007 - 11

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


Puheenvuorot
Keskiviikko 23. toukokuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

11. Uhanalaisten villieläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES) (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu

- Miroslav Ouzkýn ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatimasta suullisesta kysymyksestä (O-0018/2007) neuvostolle: uhanalaisten villieläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) sopimuspuolten Haagissa 3.-15. kesäkuuta 2007 pidettävän konferenssin tärkeimmät tavoitteet (B6-0020/2007) ja

- Miroslav Ouzkýn ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatimasta suullisesta kysymyksestä neuvostolle (O-0019/2007) uhanalaisten villieläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) sopimuspuolten Haagissa 3.-15. kesäkuuta 2007 pidettävän konferenssin tärkeimmät tavoitteet (B6-0121/2007).

 
  
MPphoto
 
 

  Marie Anne Isler Béguin (Verts/ALE), laatijan sijainen. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, mietinnöt seuraavat toisiaan mutta eivät muistuta toisiaan, sillä nyt tarkoituksenamme on käsitellä biologista monimuotoisuutta.

Arvoisa ministeri, tätä viikkoa on leimannut Euroopan parlamentin halu pysäyttää biologisen monimuotoisuuden häviäminen. Maanantaina keskusteltiin kollegamme Amadoun mietinnöstä ja Life+-mietinnöstä, ja tänään käsittelemme kahta suullista kysymystä, jotka on esitetty uhanalaisten villieläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) sopimuspuolten seuraavaa konferenssia varten. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta – esitän pahoittelut valiokunnan puheenjohtajan puolesta siitä, ettei hän päässyt paikalle – tiedustelee jäsenvaltioiden neuvottelustrategiaa ja kysyy Eurooppa-neuvostolta, mitkä ovat Euroopan unionin strategiset tavoitteet CITES-sopimuspuolten neljännessätoista konferenssissa, joka pidetään Haagissa 14. ja 15. kesäkuuta 2007, aivan kuten te, arvoisa puhemies, totesitte.

CITES-yleissopimus on vanhimpia monenvälisiä ympäristönsuojeluvälineitä. Sen tekivät vuonna 1973 valtiot, jotka olivat halukkaita menemään tällä alalla kansallista lainsäädäntöä pidemmälle. Yleissopimuksen tavoitteena oli suojella uhanalaisia villieläin- ja kasvilajeja liialliselta kaupalliselta hyödyntämiseltä. Yleissopimus on erityisen merkittävä muihin monenvälisiin sopimuksiin nähden sen vaikutusvaltaisuuden vuoksi. Se vaikuttaa kauppaan välittömästi tarjontaa rajoittamalla. Käytännössä se vaikuttaa noin 500 000 liiketoimeen, mikä ei todellakaan ole pieni määrä: 500 000 kauppatapahtumaa! Tällä tavoin sen avulla torjutaan biologisen monimuotoisuuden liiallista hyödyntämistä. Koska mukana on laaja joukko kansainvälisiä kumppaneita, lähes 170 valtiota, mukaan lukien 27 EU:n jäsenvaltiota, tiedemiehiä ja kansalaisjärjestöjä, CITES-yleisopimuksen avulla voidaan estää erittäin uhanalaisten lajien häviäminen ja säästää siperiantiikerin, sinivalaan ja afrikannorsujen kaltaiset lajit.

Yleissopimus joutuu luonnollisesti vastaamaan myös moniin haasteisiin. Ne ovat kuitenkin rakenteellisia. Yleissopimuksen ongelmana on nimittäin sen kunnianhimoisia tavoitteita vastaavan rahoituksen hankkiminen. Yleissopimuksen puitteissa on puututtava sellaistenkin luonnonvaraisten lajien liialliseen metsästämiseen, joita ei ole edes luetteloitu. Lisäksi yleissopimuksessa on otettava huomioon uusi tietämys ja luonnollisesti myös ilmastonmuutos. Myös joidenkin välineiden, kuten kaikkien parlamentin jäsenten tiedossa olevan metsälainsäädännön valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan toimintasuunnitelman, tehottomuus on otettava huomioon. Yleissopimuksen puitteissa on lisäksi tarkistettava päätöksiä, joilla on ollut haitallisia vaikutuksia joihinkin eläinlajeihin: sopimuspuolten kahdennessatoista konferenssissa myöntämät myyntiluvat, jotka koskivat Botswanasta, Namibiasta ja Etelä-Afrikasta peräisin olevaa norsunluuta, johtivat arvioiden mukaan lähes 20 000 norsun tappamiseen.

Torjuessaan lajien häviämistä Euroopan unionin on ehdottomasti puhuttava yhdellä äänellä yleissopimuksen sopimuspuolten konferensseissa. Arvoisa ministeri, haluan tässä yhteydessä huomauttaa, että Euroopan unioni joutuu usein äänestämään päätöksissä tyhjää, koska jäsenvaltiomme eivät onnistu pääsemään yksimielisyyteen, minkä seurauksena menetämme 27 ääntä. Se ei ole ihan vähäinen määrä vaan usein hyvinkin ratkaiseva.

Arvoisa ministeri, pyydämme näin ollen neuvostoa ottamaan huomioon parlamentin päätöslauselman, joka ilmentää Euroopan kansalaisten etuja ja tuo esiin sen, mitä asioita EU:n kansalaiset haluavat meidän puolustavan CITES-yleissopimuksessa. Ensinnäkin päätöslauselmassa osoitetaan joitakin vaatimuksia neuvottelijoille. Varovaisuusperiaatetta on sen mukaan sovellettava yhtä tiukasti kuin Euroopan unioni soveltaa sitä muissakin ympäristöä koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa.

Euroopan unionin on niin ikään vaadittava äänestysmenettelyn avoimuutta ja torjuttava salaiset äänestykset, jollaisia todella pidetään erityisesti liitteiden lajiluetteloista. Tarkoituksena onkin uudenaikaistaa tätä jokseenkin vanhanaikaista menettelyä, joka ei enää millään tapaa vastaa kansalaisten odotuksiin. Kansalaisilla on nimittäin oltava oikeus perehtyä päätöksiin, joita heidän puolestaan tehdään. Tiedämme, että kansalaisjärjestöt arvostelevat EU:n jäsenvaltioita aina tilaisuuden tullen siitä, etteivät ne julkista äänestyksiä ja äänestyskäyttäytymistään joistakin eläinlajeista toimitetuissa salaisissa äänestyksissä. Emme voi missään tapauksessa hyväksyä tätä. Vaadimme avoimuutta tämän sopimuksen erityisyyden vuoksi ja siksi, että, kuten tiedämme, jäsenvaltioilla on erityisetuja joidenkin aihepiirien osalta.

Konferenssin esityslistan aiheet on toimitettava Euroopan parlamentille. Emme tyydy vähempään. Aina kun CITES-yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin järjestämisestä ilmoitetaan, osoitamme neuvostolle samat kysymykset. Emme ymmärrä, miksi meitä ei kuulla aikaisemmin, jotta saisimme tietää, mikä on neuvoston kanta konferenssissa käsiteltäviin asioihin.

Haluan lisäksi pyytää komissiota ja neuvostoa ottamaan parlamentin valtuuskunnan mukaan konferenssien työhön, jotta meidän ei täydy – niin kuin yleensä – hiiviskellä käytävillä siinä toivossa, että saamme heiltä jotakin tietoa silloin, kun neuvosto ja komissio katsovat sopivaksi kutsua meidät paikalle. Kiitän näin ollen teitä siitä, että otitte Euroopan parlamentin valtuuskunnan mukaan yleissopimusta koskevaan työhön.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies WALLIS

 
  
MPphoto
 
 

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet ja jäsenet, jotka puhuivat kolleganne Ouzkýn puolesta, haluan esittää puheenjohtajavaltion julkilausuman.

Kuten aikaisemmissakin uhanalaisten lajien suojelua koskevan Washingtonin yleissopimuksen sopimuspuolten konferensseissa, EU:n jäsenvaltiot esittävät yhdessä julkilausuman, jonka yhteisö on hyväksynyt. Neuvosto vahvistaa pian tämän julkilausuman komission viimeisimmän ehdotuksen pohjalta ja toimittaa julkilausuman tietenkin myös parlamentille.

Yhteisön julkilausuma sisältää kolme laaja-alaista tavoitetta:

Ensimmäisenä tavoitteena on tehdä yleissopimuksesta mahdollisimman tehokas, ja tätä tavoitetta silmällä pitäen aivan ensimmäiseksi on vähennettävä tarpeetonta hallinnollista taakkaa, on löydettävä käytännölliset ja toimivat ratkaisut täytäntöönpano-ongelmiin ja on varmistettava, että sopimuspuolten voimavarat suunnataan sinne, missä suojelutoimia todella tarvitaan.

Lajien suojelua koskevan yleissopimuksen ja muiden biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien välineiden ja menettelyjen välistä yhteisvaikutusta on lisättävä. Neljännentoista konferenssin päätöslauselmilla olisi erityisesti edistettävä sitä, että biologisen monimuotoisuuden häviäminen hidastuu merkittävästi vuoteen 2010 mennessä koko maailmassa, ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista.

Lisäksi Euroopan unioni haluaa varmistaa konferenssissa, että Washingtonin yleissopimukseen suunnitelluilla tarkistuksilla todella parannetaan kyseisten lajien säilymismahdollisuuksia. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää varmistaa valvonta, sillä ainoastaan sillä tavoin salametsästystä ja salakalastusta sekä laitonta kauppaa voidaan hillitä ja lajien kansainvälinen kestävyys voidaan taata.

Konferenssissa keskitytään jälleen yksittäisten lajien osalta norsuihin ja valaisiin. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei yhteisö ole valmis antamaan hyväksyntäänsä norsunluukaupan aloittamiselle uudelleen, ennen kuin käytössä on välttämättömät järjestelyt, joiden avulla voidaan estää norsujen yhä laajamittaisempi salametsästys. Tämän vuoksi yhteisö kehottaa niitä valtioita, joissa norsuja on, käymään rakentavaa vuoropuhelua ja tekemään yhteistyötä norsukantojen ylläpitämiseksi ja kestäväksi hallinnoimiseksi.

Koska valaita koskevista asioista vastaa ensisijaisesti kansainvälinen valaanpyyntikomissio, käymissämme neuvotteluissa ei pidä laatia uusia päätöslauselmia, joilla muutetaan valaiden nykyisen yleissopimuksen mukaista suojeluasemaa. Tämän vuoksi valaskantojen tarkistus ja niiden CITES-sopimuksen mukaisen suojeluaseman mahdollinen heikentäminen olisi tehtävä vasta, kun kannan hallinnointia koskevat tarkistukset on otettu käyttöön ja kun kansainvälinen valaanpyyntikomissio on ne hyväksynyt.

Haluan lopuksi ilmaista lämpimät kiitokseni kysymyksen laatijalle sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle asialle osoitetusta huomiosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, uhanalaisten villieläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten Haagissa pidettävä 14. konferenssi on todellakin ensimmäinen CITES-konferenssi Euroopan unionissa sen jälkeen, kun CITES-sopimus tehtiin vuonna 1973. Se tarjoaa näin ollen mielestäni oivan tilaisuuden korostaa vahvaa sitoutumistamme yleissopimuksen täytäntöönpanoon sekä poliittisen tietoisuuden ja yleisen tietämyksen lisäämiseen.

Tämä on uskoakseni ensimmäinen kerta, kun ministerikonferenssissa käsitellään yleissopimuksen tulevaisuutta koskevia keskeisiä kysymyksiä. Tätä varten sopimuspuolten konferenssille (COP 14) on määritelty seuraavat keskeiset strategiset tavoitteet. Konferenssissa on tarkoitus tunnustaa, että CITES-sopimus on vaikuttanut merkittävästi ja voi yhä vaikuttaa merkittävästi biologisuuden moninaisuuden häviämisen merkittävää hidastamista koskevan vuoden 2010 tavoitteen saavuttamiseen. Yhteisö antaa täyden tukensa CITES-sopimuksen toimille tämän maailmanlaajuisen tavoitteen yhteydessä ja sääntelee näin ollen villieläimillä ja villieläintuotteilla käytävää kansainvälistä kauppaa, jotta sen kestävyys voidaan varmistaa. CITES-sopimuksen uudessa strategisessa visiossa vuosiksi 2008–2013 selvitetään, miten CITES-sopimuksella voidaan varmistaa, että suojelutoimet, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja köyhyyden vähentäminen tukevat toisiaan, sillä ne ovat ratkaisevia CITES-sopimuksen tulevan merkityksen ja aseman kannalta.

Strategisen vision luonnoksessa kannatetaan myös sitä, että CITES-sopimuksessa kiinnitettäisiin aiempaa enemmän huomiota kaupallisessa käytössä olevien puu- ja kalalajien kansainväliseen kauppaan. Kun otetaan huomioon luonnonvarojen kuormittuminen ja jatkuva liikakäyttö, yhteisö katsoo, että CITES-sopimuksessa voitaisiin keskittyä tällaisten lajien kestävän kaupan varmistamiseen. Yhteisö on esittänyt ehdotuksia, joissa luetellaan CITES-sopimusta varten useita puu- ja kalalajeja, minkä vuoksi pidän tätä keskustelua hyvin tärkeänä.

CITES-sopimuksen COP 14:ssä käsiteltävä keskeinen aihe on norsunluu. Afrikan norsunluuvyöhykkeen valtiot ovat esittäneet eriäviä ehdotuksia. Olemme edelleen sitä mieltä, ettei kauppaa hallituksen omistamilla norsunluuvarannoilla pidä aloittaa uudelleen, ennen kuin voimme olla varmoja, että käytössä on kaikki tarvittavat järjestelyt, joilla voidaan varmistaa, ettei kauppa johda norsujen salametsästyksen lisääntymiseen. Näitä järjestelyjä otetaan parhaillaan käyttöön ja ne ovat toivottavasti käytössä, ennen kuin tästä asiasta muodostetaan lopullinen kanta.

 
  
MPphoto
 
 

  John Bowis, PPE-DE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, eilisissä lehdissä oli hyviä uutisia, jotka koskivat harvinaisen egyptiläisen kilpikonnalajin munien haudontaa. Ongelmana oli, että haudonta tapahtui Roomassa. Kilpikonnien ei olisi pitänyt olla Roomassa. Niitä ei olisi pitänyt salakuljettaa Libyasta Roomaan 275:n muun harvinaisen kilpikonnalajin joukossa, koska ne kuuluvat CITES-yleissopimuksen suurinta suojelua edellyttävien lajien ryhmään. Pahinta tässä on se, että tällaista tapahtuu Euroopan unionissa.

Tiedämme, että Euroopan unioni kuuluu villieläintuotteiden alalla maailman suurimpiin ja monipuolisiin maahantuojiin, sillä EU:ssa on kysyntää lemmikkieläimille, muotituotteille, koriste-esineille ja lääkkeille. Tämän vuoksi erityisesti Euroopan unionilla on velvollisuus tehdä jotakin. Kotimaani Yhdistyneen kuningaskunnan tulli ottaa joka päivä kiinni noin 570 laitonta villieläintuotetta. Voidaan vain kuvitella, kuinka paljon jää saamatta kiinni.

Tiedämme, että villieläintuotteilla käytävä laiton kauppa on elinympäristön tuhoutumisen jälkeen eläinlajien toiseksi suurin uhka. Tiedämme, että neljäsosa kaupasta on laitonta. Tiedämme, että tästä kaupasta saadaan vuosittain miljardien eurojen tulot, jotka ovat kolmanneksi suurimmat huumausaine- ja asekaupan jälkeen.

Tiedämme tietenkin, että meidän on otettava huomioon paikallisväestö sekä heidän perinteensä ja tarpeensa, ja tämä käy ilmi päätöslauselmasta. Tiedämme, että kansalaisjärjestöt ja tiedemiehet ovat asiasta montaa mieltä, mutta pidän tätä päätöslauselmaa kuitenkin tasapainoisena.

Lopuksi totean olevani erittäin tyytyväinen siihen, mitä ministeri ja komission jäsen totesivat norsuista. Toivon siis, että tuette päätöslauselmaa, joka koskee Kenian ja Malin norsunluukaupan kieltämistä 20 vuodeksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Dorette Corbey, PSE-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, kuten on jo todettu, tämä on ensimmäinen Euroopassa pidettävä CITES-konferenssi ja se tarjoaa siten tilaisuuden lisätä yleisön tietoisuutta villieläin- ja kasvilajien suojelusta laajemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Vaikka CITES-sopimus on yksi tehokkaimmista ja käytännöllisimmistä kansainvälisistä ympäristönsuojelun välineistä, biologinen monimuotoisuus häviää hälyttävää vauhtia. Esimerkiksi monet kalalajit ovat huonossa jamassa muun muassa liikakalastuksen vuoksi. Kalan kysyntä on valtavaa ja lisääntyy yhä. Tämän masentavana vaikutuksena on se, että jo tässä vaiheessa monet syvänmeren kalalajit ovat vakavasti uhattuina ja että Euroopan unioni tai ainakin eurooppalaiset kalastusalukset ovat tyhjentäneet monien kehitysmaiden merialueet.

Valitettavasti sama pätee jossakin määrin myös trooppisiin metsiin. Trooppisten puulajien kysyntä on edelleen suurta kampanjoinnista huolimatta. Tämän lisäksi maatalousmaan kysyntä on myös kasvussa elintarvikkeiden kysynnän ja biopolttoaineiden lisääntyvän kysynnän vuoksi, ja tämän maksumiehiksi joutuvat ikivanhat metsät.

Euroopan unionin aloite sisällyttää monet kalalajit ja jotkut puulajit suojeltujen lajien luetteloon ansaitsee varauksettoman tukemme. Meidän olisi kuitenkin pohdittava, miten voisimme parantaa tilannetta. Luontoon kohdistuva paine kasvaa maailmanlaajuisesti. Vaurauden lisääntyminen selittää tästä osan, kun taas monissa kehitysmaissa selityksenä on köyhyys.

Meidän olisi näin ollen suunnattava toimintaamme uudelleen ja ymmärrettävä, että myös luonnonsuojelu luo vaurautta ja työpaikkoja. Meidän on varmistettava, että kauppa todella on kestävää ja että laittomaan kauppaan oikeasti puututaan ja se estetään.

 
  
MPphoto
 
 

  Mojca Drčar Murko, ALDE-ryhmän puolesta. Arvoisa puhemies, vahvat perusteet puoltavat 20 vuoden kiellon määräämistä norsunluukaupalle. Vastoin joidenkin Afrikan valtioiden väitteitä, joiden mukaan niillä on liikaa norsuja, Afrikan norsuja koskevan tilanneraportin arvioiden mukaan populaation suuruus on 10–20 prosenttia pienempi kuin 1930- ja 1940-luvuilla.

Merkittävin syy populaation pienenemiseen on norsunluukauppa. Norsunluun hinta yli seitsenkertaistui Kiinassa ja Japanissa 1990-luvun lopulla. Kaupan 20 vuoden kielto on selkeä viesti siitä, että kansainvälinen kauppa on kiellettyä, minkä pitäisi vähentää kysyntää, laskea hintoja sekä tehdä norsunluun ostamisesta ja varastoinnista vähemmän houkuttelevaa.

Arvoisa komission jäsen, voisitteko kertoa tarkemmin, harkitseeko komissio kannattavansa 20-vuotista kieltoa, jota Euroopan parlamentissa vierailleet Länsi- ja Keski-Afrikan valtiot ehdottivat?

 
  
MPphoto
 
 

  Marie Anne Isler Béguin, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan aivan ensiksi kiittää neuvoston puheenjohtajaa Gloseria ja komission jäsentä Ferrero-Waldneria sanoista, joita voisin pitää jopa rauhoittavina. En kuitenkaan saanut vastausta äänestysten avoimuutta koskevaan kysymykseen. Meidän on uskoakseni äärimmäisen tärkeää tietää, miten Euroopan unionin edustajat äänestävät tulevassa CITES-konferensisssa.

Haluan aluksi myös ilmaista tyytyväisyyteni Saksan tekemään ehdotukseen sisällyttää kaksi hailajia – pistepunahain ja siilihain – CITES-sopimuksen liitteeseen II. Myös monet näiden lajien suojelemisen hyväksi työskentelevät järjestöt ovat kannattaneet tätä ehdotusta. Ehdotukselle on mielestämme annettava täysi tuki, koska nämä kaksi lajia, jotka sisältyvät myös Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan, vaativat erityishuomiota.

Näiden lajien erityistapauksen ohella meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota myös EU:n jäsenvaltioiden rajavesien muiden hailajien tilanteeseen esimerkiksi Välimeren alueella ja ottaa ne huomioon jopa Euroopan unionin naapuruuspolitiikassa.

Yleisesti ottaen on tunnustettava, että Välimeri on uhanalainen merialue: umpimähkäinen kalakantojen hävittäminen viime vuosikymmeninä erityisesti ajoverkoilla on johtanut lajien merkittävään ehtymiseen.

Yhtenä esimerkkinä tästä on tonnikala, josta Greenpeace on puhunut äskettäin paljon julkisuudessa. Mitä me kuitenkaan tiedämme esimerkiksi Välimeren haista? Mitä tiedämme hailajeista, jotka ovat hyvin uhattuina kaikkialla maailmassa, joita liikakalastetaan ja jotka kärsivät meren ekologisen tasapainon heikkenemisestä?

Kun tämä otetaan huomioon, onko Euroopan unionilla tiedossa asioita tai tutkimuksia, joiden perusteella se voi arvioida Välimeren haiden tilannetta? Tästä on kyse. Jos tietoja ei ole käytettävissä, voiko EU suunnitella tutkimusten teettämistä, jotta se pystyy tekemään pitkällä aikavälillä ehdotuksia erityisesti CITES-sopimuksen osalta?

Pidämme lisäksi hyvin tärkeänä sitä, että myös punakoralli, jota niin ikään liikakalastetaan Välimerellä, sisällytetään CITES-sopimuksen liitteeseen II.

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, ensi kuussa Haagissa pidettävä CITES-konferenssi on erittäin tärkeä tilaisuus puuttua uhanalaisilla eläin- ja kasvilajeilla käytävään kansainväliseen kauppaan. Kannatan tästä syystä päätöslauselmaa täydestä sydämestäni.

Haluaisin kuitenkin tuoda esiin yhden asian, joka on mainittu useaan otteeseen tänä iltapäivänä ja joka koskee Botswanan ja Namibian norsuja. Afrikan 400 000 norsusta kolme neljäsosaa asuu näissä maissa, mikä aiheuttaa väistämättä uhan ihmisille ja ympäristölle sekä vahingoittaa biologista monimuotoisuutta. Tämän vuoksi nämä maat ovat esittäneet omat ehdotuksensa, jotta norsupopulaatio voitaisiin säilyttää ja uhkia pienentää.

Päätöslauselmassa kuitenkin valitettavasti hylätään nämä ehdotukset. Vaikka on ymmärrettävää, että ihmiset haluavat lopettaa norsutuotteilla käytävän kaupan, ja olen heidän kanssaan samaa mieltä tästä, on niin ikään tärkeää puuttua Botswanan ja Namibian tilanteeseen näiden maiden ylpeillessä norsujen määrän merkittävällä lisääntymisellä. Meidän on vielä pohdittava tätä asiaa. Meillä ei nimittäin ole varaa hylätä ratkaisuja, ellei meillä ole tarjota niille vaihtoehtoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Scheele (PSE).(DE) Arvoisa puhemies, jäsen Isler Béguin on jo itse asiassa esitellyt tämän suullisen kysymyksen sisällön, joka koskee erityisesti neuvoston tavoitteita neuvotteluissa mutta myös neuvottelumenetelmiä ja sitä, miten parlamentin valtuuskunta osallistuu paikan päällä tehtävään työhön.

Monien muiden jäsenten tapaan haluan palata norsunluukauppaa koskevaan aiheeseen. Norsunluukauppa on ollut yleissopimuksen nojalla kiellettyä vuodesta 1989, mutta yleissopimus on vuodesta 1997 sallinut yksittäisten varastoerien myynnin. Vaikka onkin ymmärrettävää, että mailla, joissa kauppaa käydään, on intressi jatkaa sitä, ongelmana on, ettei tähän asti ole kyetty tekemään eroa laillisen ja laittoman norsunluukaupan välillä. Tästä syystä on olemassa merkittävä vaara siitä, että laillinen kauppa tuo mukanaan salametsästyksen elpymisen.

Suurimittaisempi salametsästys kohdistaisi lisää paineita uhanalaisen luonnon suojelijoihin ja luonnonsuojeluviranomaisiin, ja tehokkaat norsujen suojelumekanismit, jotka ovat tärkeitä monien maiden matkailutulonlähteiden kannalta, vaativat yhä enemmän varoja, joista on muutoinkin puutetta. Norsunluuta voidaan aidosti suojella ainoastaan kieltämällä sen kauppa kokonaan, sillä arvioiden mukaan Afrikassa tapetaan joka vuosi noin 20 000 norsua niiden syöksyhampaiden vuoksi.

Päätöslauselmassamme kannatetaan näin ollen Kenian ja Malin ehdotusta ja pyyntöä kieltää kaikki norsunluukauppa 20 vuodeksi. Toivomme, että komissio ja jäsenvaltiot suostuvat neuvotteluissa tähän pyyntöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfonso Andria (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Ferrero-Waldner, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Gloser, hyvät parlamentin jäsenet, haluan esittää hyvin nopeasti ja tiivistetysti tarkistukseni tavoitteen. Euroopan liberaalidemokraattien ryhmä tukee tätä tarkistusta.

Olen pyytänyt CITES-yleissopimusta koskevan päätöslauselman 10 kohdan seitsemännen luetelmakohdan poistamista. Tieteelliset seikat eivät tue punakorallien sisällyttämistä liitteeseen II, koska YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn arvostettu asiantuntijaryhmä on todennut, että edellytykset korallilajin sisällyttämiselle CITES-sopimuksen liitteeseen II eivät täyty. Tämä oli suora lainaus.

Koralleja voidaan suojella asianmukaisesti tuottajamaiden suojelualueiden välisellä kiertojärjestelmällä. Nykyisen sanamuodon säilyttäminen olisi suuri isku jalokivi- ja käsityöteollisuudelle sekä paikalliselle taloudelle ja työllisyydelle useissa EU:n jäsenvaltioissa Italiassa, Espanjassa, Kreikassa ja Maltassa ja Euroopan ulkopuolella, esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa.

Pyydän teitä näin ollen tukemaan tarkistustani, joka on poliittisesti hyväksyttävä ja joka perustuu tieteelliseen tietoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudumme tällä hetkellä epäröiden käsiteltävinä olevien norsuja koskevien ehdotusten tukemiseen, koska Afrikan norsunluuvyöhykkeen valtiot tapaavat keskenään juuri ennen konferenssia. Kannustamme heitä käymään aitoa vuoropuhelua – mitä pidän parhaimpana ratkaisuna – ja pääsemään sopuun yhteisestä lähestymistavasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Olen vastaanottanut työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti päätöslauselmaesityksen keskustelun päätteeksi.(1)

Äänestys toimitetaan torstaina klo 12.00.

 
  

(1) Ks. pöytäkirja.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö