Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 23. toukokuuta 2007 - Strasbourg

12. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0018/2007).

Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

Seuraavana on Rodi Kratsa-Tsagaropouloun kysymys nro 1 (H-0339/07)

Aihe: Turkin poliittinen kriisi ja liittymisnäkymät

Viime päivinä Turkki on ollut tasavallan presidentin nimittämistä koskevan ongelman laukaisemassa syvässä poliittisessa kriisissä, joka herättää demokraattisten instituutioiden toimintaa koskevia vakavia epäilyjä. Maan perustuslakituomioistuin on mitätöinyt vaalien ensimmäisen kierroksen, ja hallitus puolestaan on voimakkaasti kyseenalaistanut tämän päätöksen. Pääministeri on todennut, että parlamentaarinen järjestelmä on jumiutunut, ja pyytänyt ennenaikaisten vaalien järjestämistä, kun taas armeijan yleisesikunta on esittänyt varoituksen, jonka mukaan se puuttuu asioihin estääkseen islamisti Abdullah Gülin valitsemisen presidentin virkaan.

Mikä on neuvoston arvio tästä EU:n jäsenehdokkaana olevassa maassa vallitsevasta tilanteesta? Yhtyykö se laajentumisasioista vastaavan komission jäsenen Olli Rehnin näkemykseen, jonka mukaan asevoimien velvollisuus on kunnioittaa demokraattisten prosessien autonomiaa, että EU perustuu vapauden, demokratian, ja oikeusvaltion periaatteisiin sekä siihen periaatteeseen, että poliittisilla voimilla on ylivalta suhteessa sotilaallisiin voimiin, sekä korostanut, että EU:n jäseneksi päästäkseen ehdokasvaltion on kunnioitettava näitä periaatteita, jotka ovat keskeinen osa Kööpenhaminan kriteerejä? Mitä vaikutuksia se uskoo tällaisilla armeijan väliintuloilla voivan olla maan liittymisprosessiin? Onko neuvostolla suoria kontakteja Turkin johtaviin valtiollisiin toimijoihin, ja mikä on heidän reaktionsa?

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, seuraamme tarkoin Turkin tilanteen kehittymistä, ja haluan muistuttaa parlamenttia puheenjohtajavaltion 28. huhtikuuta tänä vuonna antamasta julkilausumasta, jossa korostimme, että presidentinvaalit on järjestettävä perustuslakiin kirjattujen demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti.

Yleisesti ottaen kannattaa panna merkille, että neuvottelut Turkin kanssa aloitettiin vuonna 2005 siltä perustalta, että Turkki täyttää riittäviltä osin vuoden 1993 Kööpenhaminan Eurooppa-neuvostossa asetetut poliittiset kriteerit, joiden täyttyminen on EU:n jäsenyyden edellytyksenä. Näihin kuuluu kriteeri, jonka mukaan kyseisen valtion hallintoelinten on oltava niin vakaita, että ne pystyvät varmistamaan demokraattisen järjestyksen ja oikeusvaltion, jotta ihmisoikeuksia voidaan suojella ja vähemmistöjen oikeuksia noudattaa. Näiden lisäksi ja neuvoston lokakuussa 2005 hyväksymien neuvottelusuuntaviivojen mukaisesti Euroopan unioni odottaa Turkin jatkavan uudistusprosessia ja toteuttavan toimia edistyäkseen edelleen vapauden, demokratian ja oikeusvaltion ja näiden lisäksi ihmisoikeuksien ja perusvapauden periaatteiden, myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tämän alan tuomioiden, noudattamisessa.

Neuvosto pani merkille 11. syyskuuta 2006, että tarvitaan merkittäviä lisätoimia ilmaisunvapauden, uskonnonvapauden, naisten, vähemmistöjen ja ammatillisen järjestäytymisen oikeuksien sekä armeijaan kohdistuvan siviilivalvonnan kehittämiseksi. Näistä asioista keskustellaan säännöllisesti Turkin kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa, ja koska neuvosto odottaa, että mainitsemiani oikeusvaltion ja armeijaan kohdistuvan siviilivalvonnan periaatteita noudatetaan täysimääräisesti tämänhetkisessä tilanteessa, puheenjohtajavaltio seuraa valppaasti Turkin vaalien etenemistä.

  Rodi Kratsa-Τsagaropoulou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, paljon kiitoksia siitä, että toitte esiin ehdot, joita Euroopan unioni on asettanut Turkin liittymiselle. Viittasin kuitenkin äskettäiseen kriisiin, jollaista ei olisi voinut tapahtua Euroopan unionin jäsenvaltioissa tai ehdokasvaltioissa.

Emme ole tottuneet tällaisiin ehdokasvaltioissa syntyviin kriiseihin, ja mielestäni ei riitä, että me pelkästään – kuten totesitte – seuraamme tilannetta. Meidän on oltava vastuuvelvollisia myös Euroopan kansalaisille siitä, mitä teemme puuttuaksemme tähän tilanteeseen ja kovisteltava Turkkia, jotta se lopultakin noudattaa asetettuja vaatimuksia siten, että se voi edistyä Euroopan unionin jäsenyyttä koskevassa tavoitteessaan.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, pyydämme hieman muutakin kuin pelkkää tilanteen seuraamista. Noudatatteko pyyntöämme?

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Turkin kanssa käydyissä neuvotteluissa Euroopan unioni on uskoakseni aina työskennellyt mainitsemieni kriteerien perusteella ja se on myös aikaisemmin korostanut, millä tavalla voitaisiin tukea Turkkia ja sen edistymistä näiden kriteerien noudattamisessa.

Euroopan unionin on mielestäni voitava vaatia, että jäsenyysvaatimuksia noudatetaan ja että viime kädessä Turkin toimijat ymmärtävät tällaisten päätösten olevan viime kädessä yksinomaan poliitikkojen, ei asevoimien, vastuulla.

Yksi tärkeä asia – josta kyllä vielä kuulette – on se, että tämän kiistan aikana Turkin perustuslakituomioistuimessa on nostettu kanne, ja – kuten Euroopan unioni on todennut – näin Turkin on tässä asiassa edettävä. En usko, että tällä hetkellä voidaan tehdä enempää.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, vaikka toteamuksistanne käy ilmi, että neuvosto ja Euroopan unioni ovat esittäneet monia kannanottoja, todellisuus on kuitenkin, että ehdokasvaltio Kypros epäonnistui vähintäänkin yhtä monen kriteerin täyttämisessä.

Kyproksesta jatkaakseni: eikö Euroopan unioni tai neuvosto pystyisi osallistumaan aktiivisemmin muilla tavoilla kuin niillä, jotka mainitsitte? Tarkkailemme tiiviisti alueen tapahtumia.

  Andreas Mölzer (ITS). – (DE) Vaikka AKP kertoo kannattavansa Turkin perustuslain mukaisen alueen ja valtion jakamista, sen tiedetään kuitenkin tehneen aloitteita, jotka antavat aihetta epäillä tätä; se on esimerkiksi kampanjoinut huivikiellon kumoamiseksi ja islamin opetuksen laajentamiseksi. Missä määrin neuvosto yhtyy arvostelijoiden esittämään huoleen tämän puolueen muodostamasta huolestuttavasta islamilaistumisen uhasta ja millä tavoin tämä uhka otetaan huomioon liittymisneuvotteluissa?

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Jos vastaan ensin viimeiseen kysymykseen, voin ainoastaan toistaa, että Turkki tietää varsin hyvin, mitä sen on tehtävä liittymisneuvottelujensa aikana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuuksiamme paitsi tarkkailla huolestuttavaa kehitystä myös kommentoida sitä vuoropuhelun yhteydessä. Turkkilaiset tietävät tämän varsin hyvin, eikä puheenjohtajavaltiolla ole tällä hetkellä mahdollisuutta peruuttaa tulevia Turkin kanssa käytäviä neuvotteluja tai sen kanssa järjestettäviä liittymiskonferensseja.

Vastaukseksi toiseen huomautukseen haluaisin todeta, ettemme me ainoastaan tarkkaile; miten muutenkaan Euroopan unioni, joka on asettanut vaatimukset, voisi muistuttaa Turkkia sen tekemistä sitoumuksista ja kriteereistä, jotka sen on täytettävä, kuin vuoropuhelun yhteydessä? Nykyhallituksella on todellakin viime kädessä vastuu Turkista, mutta kriteerit eivät ole muuttuneet. Kyse on pikemminkin siitä, että Turkin muut ryhmittymät ovat uhanneet puuttua asioihin, jos lopputulos ei ole niiden kannalta mieluinen. On erotettava selvästi se, kuka vastaa Turkista, ja meidän kannaltamme se on edelleen demokraattisesti valittu hallitus.

  Puhemies. Seuraavana on

Manuel Medina Ortegan kysymys nro 2 (H-0278/07)

Aihe: Frontexin toiminta merirajoilla

Kun otetaan huomioon, että Frontex on toiminut tehokkaasti Euroopan unionin atlanttisten vesien suojelussa, voiko neuvosto taata sen toiminnan jatkumisen unionin merirajoilla?

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Pyydän arvoisaa parlamentin jäsentä tutustumaan selityksiin, jotka hänelle on annettu vastaukseksi huhtikuun kyselytunnilla esitettyyn suulliseen kysymykseen. Haluan toistaa, että puheenjohtajavaltio pitää Euroopan unionin ulkorajojen yhtenäisen rajavalvonnan jatkuvaa parantamista ja erityisesti eteläisten meriulkorajojen vahvistamista erittäin tärkeinä.

Tämän lisäksi neuvosto on jo painottanut eteläisen ulkorajan vahvistamisesta 5. ja 6. lokakuuta 2006 tekemissään päätelmissä, että Frontexia on kehitettävä lisäämällä henkilöstöä ja talousarviovaroja. Jotta Frontexin välittömiä toimintavalmiuksia hätätilanteissa voidaan lisätä, komissio esitti vuonna 2006 ehdotuksen nopeiden rajainterventioryhmien perustamisesta.

Neuvosto on käynyt parlamentin kanssa hedelmällisiä keskusteluja tästä ehdotuksesta, ja parlamentti on äänestänyt tekstiehdotuksesta 26. huhtikuuta tänä vuonna, minkä ansiosta neuvosto voi hyväksyä tekstin ensimmäisessä käsittelyssä. Puheenjohtajavaltion kunnianhimoisena tavoitteena on, että neuvosto voisi hyväksyä tekstin seuraavien viikkojen aikana, jotta välinettä voidaan soveltaa tulevalla kesäkaudella.

Vuoden 2007 toimintaohjelman mukaisesti Frontex paitsi täydentää rannikkovartioverkostoa myös toteuttaa useita yhteisiä operaatioita merirajoilla, joiden lukumäärästä ja paikasta päättää sen hallintoneuvosto.

Lopuksi neuvosto haluaa korostaa, että tämän vuoden loppuun mennessä komissio antaa virastosta arviointikertomuksen Eurooppa-neuvoston 4. marraskuuta 2004 hyväksymän Haagin ohjelman mukaisesti.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja mainitsi viime huhtikuussa esittämäni kysymyksen. Frontex-järjestelmä on tehokas, mutta ongelmana ovat toimintakatkot. Lyhyt kahden viikon mittainen toimintakatko johti viime viikkoina tuhansien maahanmuuttajien tuloon Kanariansaarille kaikkine ikävine seurauksineen.

Kannamme huolta järjestelmän pysyvyydestä, ja toivon, että neuvoston puheenjohtajan ilmoittamien toimien avulla järjestelmästä todella tulee pysyvä, koska jokaisena päivänä tai viikkona ilman toimivaa järjestelmää sadat ihmiset menettävät henkensä Atlantin vesillä.

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Hyvä jäsen Medina Ortega, voin vakuuttaa teille olevani tietoinen ongelmasta, koska myös me seuraamme tiedotusvälineitä. Myös paikalliset tietävät, mitä tästä seuraa pakolaisille ja heille, joiden on huolehdittava pakolaisista. Vastaukseksi kysymykseenne totesin viime huhtikuussa, että ulkorajojen suojelu on ensisijaisesti kyseisen valtion tehtävä, mutta erityistilanteissa apua voidaan pyytää Frontexilta, jolloin voidaan myös muodostaa nopeita rajainterventioryhmiä. Tämä kaikki riippuu asianosaisten jäsenvaltioiden ja Frontex-viraston välisestä yhteydenpidosta.

  Simon Busuttil (PPE-DE). – (EN) Kysymys koski Atlanttia, mutta haluan kertoa teille inhimillisestä tragediasta, joka tapahtuu parhaillaan Välimerellä. Viime viikonloppuna 75 merimailia Maltasta etelään ainoastaan yksi ihminen selviytyi laivasta, jossa oli 29 matkustajaa. Eilen toisen laivan kaaduttua mereltä pelastettiin 24 ihmistä ja yksi ihminen jäi kateisiin. Eilen katosi vielä yksi laiva, jolla oli 53 matkustajaa. Se yksinkertaisesti katosi, eikä sitä pystytty jäljittämään.

Haluan kysyä, miksi Frontex-vartiostot eivät ole vielä aloittaneet toimintaansa Välimerellä? Milloin ne aloittavat? Mitä puheenjohtajavaltio tekee tämän asian hyväksi?

  Marie Anne Isler Béguin (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, toimin Mauritanian vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtajana. Ei kulu viikkoakaan niin, ettei veneitä saapuisi Kanariansaarille, ajaisi Kanariansaarten matalikolle tai pyytäisi apua matkallaan Kanariansaarille. Nämä ihmisparat on majoitettava, ja valitettavasti joskus käy niin, että he päätyvät Välimereen.

Haluan näin ollen tietää, millaisia välineitä Euroopan unioni – sama unioni, joka käyttää paljon varoja omien rajojensa suojeluun – tarjoaa naapurivaltioillensa, kuten Mauritanialle, joka on kauttakulkumaa – nämä maat eivät ole maahanmuuttajien lähtömaita vaan pelkkiä kauttakulku- ja isäntämaita – ja millä keinoilla Euroopan unioni auttaa näitä maita hallitsemaan tätä asiaa.

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Emme tee kaikkea tarvittavaa, jos ajattelemme pakolaisongelmaa ainoastaan siltä kannalta, miten voimme parhaiten turvata omat ulkorajamme.

Koska olen maininnut myös monia Euroopan unionin aloitteita, kuten Afrikan unionin ja Euroopan unionin Tripolin huippukokouksen, olisi harhaanjohtavaa tarkastella ainoastaan Frontexia ja sen asemaa tämän ongelman ratkaisemisessa. Kyse on loppujen lopuksi siitä, miten voimme soveltaa strategiaa yhdessä Afrikan valtioiden kanssa. Olemme jo keskustelleet Nigerian kanssa siitä, miten hyvän hallintotavan avulla voidaan vaikuttaa siihen, että kansalaiset pysyvät kotimaissaan samalla, kun heille tarjotaan tulevaisuudennäkymiä peruskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen, terveydenhuollon ja työpaikkojen synnyn muodossa. Tämä on tärkeintä. Toivon, että tätä asiaa käsitellään seuraavassa Euroopan unionin ja Afrikan unionin huippukokouksessa.

Merellä tapahtuu usein kamalia asioita, mutta aikaisemmin, kun ihmissalakuljettajien tiedettiin harjoittavan toimintaansa, Euroopan unioni toimitti veneissä oleville ihmisille lyhyellä varoitusajalla ruokalähetyksiä, ja vaikka onkin todettava, etteivät ne riittäneet varmistamaan matkustajien turvallista perillepääsyä, heitä joka tapauksessa autettiin.

Voimme näin ollen olla samaa mieltä siitä, että jäsenvaltiot vastaavat ulkorajojen puolustamisesta ja että Frontexilta voidaan pyytää apua ainoastaan esimerkiksi meri- tai maarajan jonkin kaistaleen valvontaan.

  Puhemies. Seuraavana on

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun kysymys nro 3 (H-0280/07)

Aihe: Euroopan unionin kansalaisten turvallisuus tai vapaus lentokentillä

Onko neuvosto arvioinut, miten tulokselliseksi nesteiden kuljettamisen kieltäminen käsimatkatavaroissa lentojen aikana on osoittautunut terrorismin kitkemisessä? Entä onko neuvosto selvittänyt, millaisia haittavaikutuksia kyseisillä toimenpiteillä on Euroopan unionin kansalaisten talouteen ja terveyteen sekä siihen, miten kansalaisten vapautta, oikeutta ja turvallisuutta koskevat oikeudet voidaan turvata? Nykyisellään nesteiden kuljettamisen kieltäminen johtaa siihen, että kansalaisilta voidaan perusteettomasti takavarikoida henkilökohtaisia tavaroita, minkä lisäksi kansalaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan juomavedestä ja saattavat joutua turvallisuusviranomaisten kaltoin kohtelemiksi siksi, että EU:n jäsenvaltioissa sijaitsevien lentokenttien tarjoamien palvelujen laatua ei valvota?

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Olen varma, että jäsen Panayotopoulos-Cassiotou tietää meidän kaikkien toivovan mahdollisuutta tai vapautta matkustaa muulla tavoin kuin nyt, mutta toimenpiteet on toteutettu Euroopan unionissa komission lokakuussa 2006 antaman asetuksen nojalla, jotta tietty turvallisuustaso voidaan taata. Tällaisen asetuksen antaminen kuuluu komissiolle, jonka tukena oli tässä yhteydessä siviili-ilmailun turvallisuudesta vastaava komitea; se koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja toimii omien sääntöjensä mukaisesti.

Koska komissio on luvannut tarkistaa näitä toimenpiteitä kuusi kuukautta niiden hyväksymisen jälkeen, tätä asetusta koskevat kysymykset on osoitettava suoraan komissiolle, joka vastaa tarkistuksesta.

Haluan muistuttaa arvoisaa parlamentin jäsentä ja parlamenttia siitä, että neuvoston tehtävät lentoturvallisuuden alalla rajoittuvat turvallisuustoimenpidekehyksiä koskevien lainsäädäntöehdotusten tutkimiseen, minkä lisäksi neuvosto ja parlamentti keskustelevat parhaillaan komission ehdotuksesta neuvoston ja parlamentin asetukseksi, jossa asetetaan yhteiset säännöt siviili-ilmailun turvallisuudelle ja jolla on tarkoitus korvata tällä hetkellä voimassa oleva asetus.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, paljon kiitoksia vastauksestanne. Tiedustelin kysymyksessäni, onko kansalaisilla mahdollisuuksia tehdä valituksia, jotka tulisivat komission tietoon ja voisiko neuvosto eli voisitteko te ehdottaa veden ilmaista jakelua edes lyhyille matkoille ja aiotteko tehdä tätä toimenpidettä koskevan ympäristöarvioinnin.

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa jäsen Panayotopoulos-Cassiotou, olen sitä mieltä, että on kaikkien ja erityisesti matkustajien etujen mukaista lentää mahdollisimman turvallisesti. Näitä toimia ei toteutettu hetken mielijohteesta, vaan turvallisuuden takaamiselle näissä oloissa oli todelliset perusteet.

On luonnollisesti tärkeää kysyä asianosaisilta, mitä tällä kaikella on oikeastaan saavutettu. On valitettavaa, ettei tällä hetkellä ole käytettävissä muita menetelmiä asioiden tutkimiseksi avoimemmin tai vaikka aikaisemmin voimassa olleen käytännön mukaisesti, mutta yksikään kansalainen, joka mielellään käyttää liikkumisen ja matkustamisen vapauttaan, ei ymmärtäisi, jos turvallisuudesta vastaavat tahot eivät puolestaan varmistaisi mahdollisimman hyvää turvallisuutta. Jos tämä voidaan toteuttaa muulla tavoin tekniikan kehittymisen avulla ilman tällaisia haittoja, kaikki ottavat uudet keinot ilomielin vastaan.

Mitä tulee mainitsemiinne seikkoihin, huolimatta kaikesta tiedottamisesta liittyen tavaroihin, joita ei saa enää viedä tarkastusten läpi, yhä liian monet ottavat mukaan omat kivennäispullo- ja hedelmämehupullonsa tai muut vastaavat esineet. Jos ihmiset toimisivat itse vastuullisemmin, roskan määrää voitaisiin ehkä vähentää.

  Robert Evans (PSE). – (EN) Arvoisa parlamentin jäsen, voin kertoa teille, että tästä asiasta järjestetään kuuleminen huomenna.

Jatkaakseni siitä, mitä neuvoston puheenjohtaja juuri totesi, kysyn, onko hän sitä mieltä, että tässä kysymyksessä esitetyt huolet ovat naiiveja ja vihjailevia, sisältävät huonoja yleistyksiä sekä ilmentävät jopa arvostelua lentokenttähenkilökunnan lisäarvoa kohtaan? Onko neuvosto lisäksi samaa mieltä siitä, että esimerkiksi se, että vedestä maksetaan hieman enemmän ja että matkustusmukavuus lentokentillä hieman heikkenee, on halpa hinta sen avulla saavutetusta lisääntyneestä matkustajaturvallisuudesta, terrori-iskujen uhan pienentämisestä ja kaikkien lentokenttää käyttävien, niin lähtijöiden, saapujien kuin kauttakulkijoidenkin, hyvinvoinnin parantamisesta?

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kuukausi sitten tässä samassa paikassa esitettiin sama kysymys Euroopan komission edustajalle, mutta emme saaneet siihen selkeää vastausta. Olen todellakin samaa mieltä siitä, että turvallisuus on etusijalla, mutta nyt lienee kuitenkin aika tarkistaa tätä päätöstä ja joko lieventää kyseistä toimenpidettä tai soveltaa sitä tiukasti. Mitä mieltä te olette?

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, olen pahoillani, mutta voin olettaa vain kahta asiaa: joko lisäkysymystäni ei tulkattu tai neuvoston puheenjohtaja ei vastannut ollenkaan siihen, mitä häneltä kysyin.

Esitin täsmällisiä kysymyksiä: voinko minä tavallisena Euroopan unionin kansalaisena valittaa tällaisista tarkastuksista? Kysyin myös jätteestä…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Koska nämä asiat tapahtuvat paikallisesti, en ole tietoinen valituksista, mutta totean hyvin selvästi – ja tästä olen samaa mieltä arvoisan parlamentin jäsenen kanssa – että tässä ei ole kyse ympäristönsuojelusta ja siitä, että joidenkin matkustusvapautta rajoitetaan, vaan kyse on pikemminkin turvallisuudesta; haluan sanoa kaikille asianosaisille – ja näin tehdessäni annan tukeni turvatarkastuksista vastaavalle turvallisuushenkilöstölle – että kilpailun lisätessä matkustajamääriä olennaista on turvallisuus eikä matkustajamäärien rajoittaminen.

Kuten olemme oppineet Yhdistyneen kuningaskunnan tapahtumista, yhden, kahden tai kolmen porsaanreiän hyödyntäminen saattaa hyvinkin riittää. On oikein ja asianmukaista, että toimenpiteitä tarkistetaan tietyn ajan kuluttua, jotta voidaan tutkia, onko niillä saavutettu toivottuja tuloksia. Kaikkea ei tarvitse jatkuvasti säännellä, mutta tietyt toimenpiteet on otettava käyttöön, ja kun ne ovat käytössä, kansalaisten on myös itse suostuttava kantamaan tietty vastuu.

Tosiasia on, että on saatu paljon tietoa siitä, että kerättävää jätettä – joka vaihtelee tupakansytyttimistä yli 100 millilitran kokoisiin pulloihin – ei alun alkaenkaan olisi lentokentillä, jos ihmiset ajattelisivat asiaa vähän enemmän, ennen kuin tulevat lähtöselvitykseen.

  Puhemies. Seuraavana on

Sarah Ludfordin kysymys nro 6 (H-0285/07)

Aihe: Gay Pride -paraatit

Euroopan parlamentti reagoi EU:ssa ja muualla vuonna 2006 pidettyjen Gay Pride -paraatien vastustamiseen ja paraateja vastaan tehtyihin iskuihin hyväksymällä 16. kesäkuuta 2006 päätöslauselman rasistisen ja homofobisen väkivallan noususta Euroopassa. Päätöslauselmassa muistutettiin, että Euroopan valtioilla on velvollisuus suojella tällaisia paraateja ja niihin osallistuvia, ja tuomittiin erityisesti Venäjän viranomaisten päätös Moskovan ensimmäisen, 27. toukokuuta 2006 järjestettäväksi kaavaillun Gay Pride -tapahtuman kieltämisestä.

Gay Pride -paraatien kausi on taas kohta alkamassa ja jäsenvaltioissa ollaan huolissaan osallistujien suojelemisesta, ja Moskovassa tänä vuonna järjestettävä Gay Pride -paraati kohtaa avointa vastarintaa.

Mitä toimia neuvosto toteuttaa varmistaakseen, että jäsenvaltioiden viranomaiset suojelevat osallistujia tehokkaasti? Millä tavoin homo- ja biseksuaalista ja transseksuaalista yhteisön vastaiset suvaitsemattomuuden ilmaukset vaikuttaisivat neuvoston ja hallitusten välisiin suhteisiin?

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Puheenjohtajavaltio katsoo, että rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai elämänkatsomukseen, vammaan, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on Euroopan unionin perusperiaatteiden vastaista. Euroopan unionin toimielimet ovat tuominneet tällaisen syrjinnän aina, kun sellaista on esiintynyt missä tahansa muodossa. Viittaan myös täällä parlamentissa pari viikkoa sitten käytyyn keskusteluun.

Puheenjohtajavaltio edistää myös kokoontumis- ja yhdistymisvapautta ja vastustaa seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Se käyttää tämän tilaisuuden hyväkseen toistaakseen huolensa rasismin ja homofobisen väkivallan mahdollisesta lisääntymisestä Euroopassa tai muualla maailmassa. Euroopan unioni soveltaa sille perustamissopimuksissa osoitetun toimivallan mukaisesti määrätietoisesti avointa politiikkaa, jolla torjutaan mainitsemaani ilmiötä paitsi omien rajojemme sisällä myös niiden ulkopuolella ulkopoliittisten toimien avulla. Euroopan unioni pyrkii ulkosuhteissaan aktiivisesti torjumaan Yhdistyneissä Kansakunnissa syrjintää, myös seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, ja tässä yhteydessä on toteutettu onnistunut kampanja, jonka tuloksena Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston kansalaisjärjestökomitea myönsi ehdottoman neuvoa-antavan aseman homoseksuaali-, lesbo, biseksuaali- ja transseksuaaliryhmille.

  Sarah Ludford (ALDE). – (EN) Nämä todella ovat kauniita ajatuksia, mutta minua kiinnostaa varsinaisesti se, ovatko ne johtaneet tekoihin. EU:n jäsenvaltio Puola on kieltänyt Gay Pride -paraatit, minkä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuominnut, ja nyt myös Vilnan viranomaiset estävät EU:n yhtäläisten mahdollisuuksien bussin pääsyn kaupunkiin. Tämä on taatusti EY:n perustamissopimuksen ihmisoikeuksia koskevan 6 artiklan ja syrjintäkieltoa koskevan EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan vastaista.

Mitä neuvosto ja puheenjohtajavaltio toteavat Puolan, Liettuan ja muiden EU:n jäsenvaltioiden hallituksille, jotka eivät noudata tasa-arvolainsäädäntöä? Onko Vilna oikea sijaintipaikka sukupuolten tasa-arvoa koskevalle instituutille, kun otetaan huomioon nämä hyvin huolestuttavat suuntaukset kaupungissa?

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Ludford, tiedän parlamentissa käydyt keskustelut, ja osallistuimmekin yhteen äskettäiseen keskusteluun aiheesta, mutta voin ainoastaan todeta, että muutama kuukausi sitten, viime vuoden lopulla, Puolassa järjestettiin mielenilmaisu suvaitsevaisuuden puolesta, ja että vastaavia mahdollisuuksia mielenilmauksiin on ollut muitakin aivan äskettäin. Puheenjohtajavaltio tuomitsee mainitsemanne kaltaiset asiat aina, kun niitä ilmenee Euroopan unionissa.

Mitä tulee niihin asioihin, joihin Euroopan unioni ei voi vaikuttaa, voitte olla vakuuttuneita siitä, että tuomme ne esiin vuoropuheluissa ja ilman muuta Euroopan unionin ja Venäjän välisessä ihmisoikeusvuoropuhelussa.

Minulla ei ole tällä hetkellä tietoa tapauksista, jotka mainitsitte ja joissa tasa-arvobussia ei olisi päästetty jatkamaan matkaa tai jossa sitä ei olisi päästetty tapahtumapaikalle, mutta aion toimia tämän asian suhteen ja selvittää asian. Ehkä voisitte kertoa puheenjohtajavaltiolle, missä maassa näin on todella tapahtunut.

  Puhemies. Seuraavana on

Bernd Posseltin kysymys nro 7 (H-0287/07)

Aihe: Tšetšenian ihmisoikeudet

Presidentti Putin on nimittänyt Kadyrovin Tšetšenian presidentiksi ilman että tšetšeenit olisivat voineet äänestää asiasta ja tietoisena siitä, että riippumattomat ihmisoikeusjärjestöt luonnehtivat Kadyrovia kuolemanpartioiden komentajaksi.

Miten neuvosto arvioi Tšetšenian tilannetta ja mitä toimenpiteitä se toteuttaa palauttaakseen sinne demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeudet?

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa jäsen Posselt, myös me olemme huolissamme Pohjois-Kaukasuksen ja koko Venäjän ihmisoikeus- ja perusvapaustilanteesta, jonka toitte kysymyksessänne selvästi esiin. Tästä syystä seuraamme kehitystä jatkuvasti.

Neuvosto esittää huolensa Venäjälle säännöllisesti EU:n ja Venäjän välisessä vuoropuhelussa, johon juuri toisessa yhteydessä viittasin. Lisäksi on muodostettu monen tason yhteyksiä, joissa huolestuttavia asioita voidaan käsitellä Venäjän kanssa: paitsi huippukokousten ja ministeritapaamisten poliittisessa vuoropuhelussa myös ihmisoikeusvuoropuhelussa, joka aloitettiin maaliskuussa 2005 Luxemburgin puheenjohtajakaudella ja jota on nyt käyty kaksi vuotta.

EU ilmaisee Tšetšenian tasavallan tilannetta koskevat erityishuolensa kaikissa näissä yhteyksissä. Viides ihmisoikeusvuoropuhelu on nyt pysyvä osa EU:n ja Venäjän välisiä suhteita, ja neuvottelukierros järjestettiin viimeksi 3. toukokuuta, jolloin käsiteltiin myös Tšetšenian tilannetta.

Tätä aihetta käsitellessämme haluan myös mainita, että Pohjois-Kaukasuksen sosiaalista ja taloudellista jälleenrakentamista koskeva Tacis-toimintaohjelma, jota EU on rahoittanut 20 miljoonalla eurolla, on nyt aloittanut toimintansa ja tarjoaa näkymiä myönteisestä kehityksestä.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, liittokansleri osoitti juuri viikonloppuna, että on mahdollista yhdistää tiukka tavoitteellisuus ja diplomaattisen taituruuden periaate, ja te teette nyt samoin täällä.

Haluan nyt kysyä hyvin käytännöllisen kysymyksen: miten Tšetšeniaan pääsyä voitaisiin helpottaa? Teettekö jotakin tämän asian hyväksi? Lisäksi Tšetšenian vaalit järjestetään Etyjin tarkkailussa, ja myös Eurooppa-neuvosto on tehnyt paljon tämän asian hyväksi. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut. Olisiko mahdollista, että EU ajaisi Eurooppa-neuvoston Etyj- jäsenenä uusia aloitteita, jotka koskisivat suoraa toimintaa Tšetšeniassa?

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa jäsen Posselt, luulenpa tietäväni hyvinkin Tšetšenian turvallisuustilanteen ja sen, että se todellakin vaikeuttaa maahanpääsyä, mutta Eurooppa-neuvoston ihmisoikeuskomissaari varmisti äskettäin Tšetšeniaan tekemällään vierailulla, että sen talouskehitys on edistynyt, vaikka tästä asiasta onkin käytävä edelleen suoraa vuoropuhelua Venäjän kanssa, kuten totesitte. Kun ohjelmat on saatu toimintaan, ne on toteutettava mahdollisimman tehokkaasti, jotta niillä todella voidaan vaikuttaa kohderyhmien hyväksi.

  Puhemies. Seuraavana on

Philip Bushill-Matthewsin kysymys nro 8 (H-0291/07)

Aihe: Lamppujen tuontitullit

Aikooko puheenjohtajavaltio pyrkiä aktiivisesti sopimukseen, jolla alennetaan Kiinasta tuotavien energiansäästölamppujen tuontitulleja tai ihannetapauksessa poistetaan ne, kun asiaa tarkastellaan tämän vuoden lokakuussa? Miten neuvosto arvioi EU:n kuluttajille aiheutuvia kustannus-hyötyvaikutuksia, jos nämä tullit poistettaisiin? Mitkä jäsenvaltiot vastustavat tällä hetkellä näiden tullien poistamista?

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa jäsen Bushill-Matthews, neuvosto viittaa aluksi vastaukseen, jonka se antoi tätä asiaa koskevaan kirjalliseen kysymykseen 5. maaliskuuta ja jossa se selitti, miksi vuonna 2001 määrättiin polkumyyntitulleja Kiinan kansantasavallasta peräisin oleviin energiansäästölamppuihin. Neuvosto totesi vastauksessa myös, että se on aloittanut 17. heinäkuuta 2006 tarkistusmenettelyn, koska polkumyyntiasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisten toimenpiteiden voimassaoloaika on päättymässä, ja että tämä tarkistus saataneen päätökseen 15 kuukauden kuluessa eli lokakuuhun 2007 mennessä.

Kun komissio on tehnyt päätelmänsä, se esittää ehdotuksen neuvostolle, jolla on tämän jälkeen kuukausi aikaa hylätä tai hyväksyä komission ehdotus. Ehdotusta ei ole vielä toimitettu neuvostolle, eikä neuvoston tiedossa ole vielä jäsenvaltioiden lopullisia kantoja.

Voin kuitenkin vakuuttaa teille, että oli päätös mikä tahansa, siinä otetaan kaikkien osapuolten edut huomioon. Uskon teidän ymmärtävän, että komissio ja neuvosto ottavat kaupansuojelutoimenpiteitä soveltaessaan jatkuvasti huomioon eri etunäkökohdat – esimerkiksi tuottajien, käyttäjien, maahantuojien ja kuluttajien edut – ja yrittävät säilyttää niiden välisen tasapainon, jotta kyseisen teollisuudenalan asianmukainen suojelu voidaan varmistaa. Tämä merkitsee sitä, että toimenpiteitä toteutetaan ainoastaan siinä määrin, että kyseistä yhteisön alaa voidaan suojella kolmansien maiden epäoikeudenmukaisilta kauppakäytännöiltä, ja ainoastaan niin kauan kuin se on yhteisön etujen mukaista.

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE). – (EN) Täytyy sanoa, että vastauksenne oli hyvin diplomaattisesti muotoiltu, mutta jospa yrittäisin esittää asiani hieman erilaisessa yhteydessä. Tämänpäiväisen sanomalehden mukaan eräs elintarviketuotantoalan yritys pyytää nyt suojelua Thaimaasta peräisin olevaa maissintuontia vastaan. Onko neuvosto – en kysy nyt tätä asiaa komissiolta – huolissaan protektionismin vahvistumisesta jäsenvaltioissa ja aikooko neuvosto toteuttaa puheenjohtajakaudellanne mitään toimia tämän ilmiön torjumiseksi?

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Voin vakuuttaa, ettei vastaukseni ollut pelkkää diplomatiaa vaan se sisälsi myös monia asioita, joita puheenjohtajavaltion ja jäsenvaltioiden on tutkittava yhdessä, ei puheenjohtajavaltion yksin, sillä kyse on monien, nyt jo 27 jäsenvaltion eduista.

Tein myös selväksi, että tässä yhteydessä on otettava huomioon monet käyttäjät tai kuluttajat sekä maahantuojat, tuottajat ja kilpailijat. On mielestäni periaatteessa oikein, että olemme asettaneet lokakuun 2007 tavoiteajaksi, jolloin arvioidaan, onko nykyisen lainsäädännön mukainen suojelu yhä asianmukaista kyseisessä tilanteessa ja onko Euroopan unionin puututtava asiaan.

En tunne mainitsemaanne tapausta, mutta tiedän, että komission käytännön mukaista on ottaa monet eri alat huomioon, ennen kuin se mahdollisesti lakkauttaa suojelumekanismien soveltamisen. Muun muassa käymiemme keskustelujen perusteella minulla ja puheenjohtajavaltiolla herää kysymys siitä, että jos vapauttamisprosessiin ei olisi vaikutettu kaikkien näiden asioiden kautta, oletettavasti jotkin jäsenvaltiot olisivat vihaisia Euroopan unionille, koska ne katsoisivat, ettei EU olisi pitänyt eri etuja tasapainossa.

  Puhemies. Seuraavana on

Marie Anne Isler Béguinin kysymys nro 9 (H-0294/07)

Aihe: Venäjän federaation kansalaisia koskevan viisumijärjestelmän yksinkertaistamista käsittelevä sopimus

Euroopan unioni on äskettäin yksinkertaistanut Venäjän federaation kansalaisia koskevaa viisumijärjestelmää Pietarissa vuonna 2003 pidetyssä huippukokouksessa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Tämä merkitsee, että Abhasian ja Etelä-Ossetian asukkaat voivat hyötyä uudesta viisumijärjestelmästä, koska heillä kaikilla on venäläiset passit; nämä alueet pyrkivät eroon Georgiasta, mutta ne eivät ole kansainvälisen yhteisön tunnustamia.

Georgian kanssa ei ole vastaavaa sopimusta, joten Venäjän kansalaisuus näyttää olevan näiden kahden separatistialueen asukkaille edullisempaa, ja se etäännyttää näitä kahta aluetta Georgian muista osista.

Mitä Euroopan unioni tekee oikaistakseen tämän tilanteen ja edistääkseen Abhasian ja Etelä-Ossetian konfliktien rauhanomaista ratkaisemista ja niiden ja Georgian välisen lähentymisen käynnistämistä? Aiotaanko Georgian kanssa neuvotella lähitulevaisuudessa samanlaisesta sopimuksesta, jotta Etelä-Kaukasian asukkaat saisivat samat oikeudet?

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Aikomuksena on, että Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation välinen sopimus viisumijärjestelmän helpottamisesta tulee voimaan 1. kesäkuuta 2007, ja myös tästä keskusteltiin täällä parlamentissa muutama viikko sitten. Sopimuksen tavoitteena on helpottaa viisumien myöntämistä Euroopan unionin jäsenvaltioihin matkustavien Venäjän federaation kansalaisten tai Venäjän federaatioon matkustavien Euroopan unionin kansalaisten enintään 90 päivää kestävillä suunnitelluilla vierailuilla.

Sopimuksen mukaan Venäjän federaation kansalainen on henkilö, jolla on Venäjän federaation kansalaisuus tai joka on hankkinut sen Venäjän oman lainsäädännön mukaisesti. Tästä seuraa, että nykylainsäädännön nojalla tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin Venäjän kansalaisiin riippumatta siitä, missä valtiossa he asuvat.

Aloitteita siitä, että komissiolle myönnettäisiin valtuudet vastaavan sopimuksen tekemiseksi Georgian kanssa, ei ole tehty, koska EU:n ja Georgian välisessä toimintasuunnitelmassa ja Euroopan unionin naapuruuspolitiikassa vahvistetaan jo vuoropuhelun aloittaminen matkustamisesta, ja tässä yhteydessä viitataan erityisesti paluumuuttajien ja viisuminsaannin ongelmiin.

  Marie Anne Isler Béguin (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, annoitte minulle täysin saman vastauksen, jonka komission jäsen Ferrero-Waldner on antanut minulle kolme kertaa, mutta ette silti vastannut kysymykseeni.

Kysymys koskee viisumijärjestelmän helpotuksia Georgian alueella, Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa, asuville henkilöille, joille Venäjä on ystävällisesti tarjonnut kansalaisuuttaan myöntämällä heille Venäjän passit – vaikka he ovatkin georgialaisia – minkä seurauksena Georgian kansalaisiin sovelletaan kahtalaista järjestelmää.

Kysymykseni kuuluu: otitteko huomioon sen seikan, että kun Venäjän kansalaisten viisumijärjestelmää helpotetaan, ne ihmiset, joille Venäjä on myöntänyt kansalaisuuden ja sitä tukevat passit ja jotka asuvat Georgian alueella Abhasiassa tai Etelä-Ossetiassa, hyötyvät järjestelmästä, kun taas muut georgialaiset eivät?

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (DE) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, mikä on neuvoston kanta vastaaviin suotuisiin viisumijärjestelyihin muiden valtioiden, kuten Ukrainan, Moldovan ja Valko-Venäjän kohdalla? Mielestäni on hyvin tärkeää muistaa myös nämä valtiot.

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Voin kertoa jäsen Isler Béguinille, että jos komissio ja neuvosto ovat antaneet saman vastauksen kolme kertaa, se ei merkitse, että vastaus olisi ollut väärä tai epätäydellinen, vaan kyse on lain mukaisesta kannasta. Kysymyksenne kuultuani mieleeni tuli poliittinen kysymys siitä, miten voitaisiin näiden alueiden piilevät konfliktit huomioon ottaen tehdä myönnytyksiä esimerkiksi Georgian kansalaisille tai – kuten jäsen Paleckis juuri huomautti – muiden valtioiden kansalaisille. Näistä asioista neuvotellaan erityissuhteiden ja esimerkiksi Georgian kanssa naapuruuspolitiikan yhteydessä. On mielestäni melko selvää, että EU:n ja Ukrainan tai Valko-Venäjän välisten erityissuhteiden ansiosta meidän on näissä erityistapauksissa jatkettava toimia tällaisten sopimusten tekemiseksi EU:n lainsäädännön ja Schengen-järjestelmän mukaisesti.

  Puhemies. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, paljon kiitoksia. Kiitos myös siitä, että teidän ansiostanne kysymyksiä voitiin käsitellä oletettua enemmän.

Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 19.05 ja sitä jatkettiin klo 21.00)

Puhetta johti
varapuhemies McMILLAN-SCOTT