Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 23. toukokuuta 2007 - Strasbourg

17. Viljan yhteinen markkinajärjestely (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Glattfelderin laatima maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintö (A6-0141/2007) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi viljan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1784/2003 muuttamisesta (KOM(2006)0755 – C6-0044/2007 – 2006/0256(CNS)).

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, komissio on seurannut hyvin kiinnostuneesti maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa käytyä keskustelua Glattfelderin mietinnöstä. Käsittelemme herkkää aihetta.

Ei ole koskaan helppoa lakkauttaa maissin intervention kaltaista välinettä niin kuin komissio on ehdottanut. Tässä tapauksessa se on kuitenkin välttämätöntä, ja todisteet osoittavat, että meillä on rakenteellinen ongelma maissin intervention suhteen. Se ei ole enää turvaverkko, vaan siitä on tullut todellinen markkinaväline. Yhdessä jäsenvaltiossa vuosina 2004–2005 ja 2005–2006 noin kolmasosa sadosta tarjottiin interventiojärjestelyyn. Viljelijät tuottavat suoraan interventiojärjestelyyn. Onko tämä normaalia aikana, jona markkinahinnat ovat normaalilla tasolla? EU:n maissin interventiovarastot kaksinkertaistuivat vuodesta 2003–2004 vuoteen 2004–2005, eli määrä nousi 2,8 miljoonasta tonnista 5,6 miljoonaan tonniin. Jos kasvu jatkuu, Euroopan unionilla on varastoissaan 15,6 miljoonaa tonnia maissia vuoteen 2013 mennessä. Komissio tuskin haluaa nähdä tällaista kehitystä aikana, jona yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksilla poistetaan muiden hyödykkeiden varastoja.

Mietinnössä esitetään, että komission ehdotus on ristiriidassa perustellun luottamuksen periaatteen kanssa, se perustuu vääriin markkina-arvioihin ja vaikuttaa kielteisesti viljamarkkinoihin. Haluan selittää, miksei komissio kannata näitä näkemyksiä, alkaen perustellusta luottamuksesta.

Viljelijöiden kylvöpäätökset perustuvat tiettyihin näkökohtiin ja erityisesti heidän satonsa markkinakelpoisuuteen. Komission ehdotuksessa ei puututa maissin mahdollisten kaupallisten markkinoiden laajaan kirjoon. Markkinoiden ja tulojen vakaus eivät ole millään tavalla uhattuina, ja viljelijöiden perusteltu luottamus säilytetään.

Ehdotuksen taloudellisten näkökohtien osalta painotan, että komission arviot perustuvat pitkän aikavälin suuntauksiin. Itsenäisten tutkimuslaitosten ennusteet tukevat komission omaa analyysia, jonka mukaan asioiden nykytilan säilyttäminen ei yksinkertaisesti ole kestävä ratkaisu. Interventiotarjousten puuttumista meneillään olevan kampanjan aikana ja interventiovarastojen jälleenmyyntiä sisämarkkinoilla ei voida esittää vakuuttavana todistusaineistona siitä, että markkinat ovat saavuttaneet uuden tasapainon. Tämä on tosiasiassa kaukana todellisuudesta, ja maissintuotannon taloudelliset näkökohdat osoittavat, että kun hintatasot palaavat normaaleiksi, maissia tarjotaan jälleen runsaasti interventioon joissakin jäsenvaltioissa.

Komission päätelmä on, että asiaan on puututtava. Emme voi puolustaa nykytilannetta. Ei ole maatalousalan etujen mukaista pitäytyä järjestelyssä, joka on poikennut niin selvästi alkuperäisestä tavoitteestaan. Halusimme toimia nopeasti ja ehdotimme järjestelyn välitöntä lakkauttamista, mutta ymmärrämme, että tämä aiheuttaisi ongelmia. Olemme siksi valmiit keskustelemaan maissin interventiojärjestelyn vaiheittaisesta vähentämisestä. Tämä voitaisiin toteuttaa kahden vuoden aikana, minkä jälkeen meillä olisi mahdollisuus arvioida järjestelyä ja keskustella sen tulevaisuudesta terveystarkastuksen yhteydessä. Komission jäsen Fischer Boel on valmis sellaisen keskustelun käymiseen. Komissio ei kuitenkaan voi hyväksyä, että parlamentti kieltäytyy suoralta kädeltä harkitsemasta jäsen Glattfelderin ehdottamia muutoksia maissin interventiojärjestelyyn. Toivomme siksi vilpittömästi, ettei Euroopan parlamentti tue suositusta komission ehdotuksen hylkäämisestä vaan että se sen sijaan osallistuu keskusteluun, jossa suunnitellaan maissin kestämättömän interventiojärjestelyn vaiheittaista supistamista.

  Béla Glattfelder (PPE-DE), esittelijä. – (HU) Voimme tarkastella Euroopan komission ehdotusta kahdesta näkökulmasta, ja toivon, että kuuntelette tarkasti, mitä sanon. Ensimmäinen näkökulma on, onko ehdotus perusteltu, ja toinen näkökulma on, onko se lainmukainen.

Ensimmäisestä näkökulmasta katsottuna tehtävämme on melko helppo, sillä meidän on vain tutkittava, ovatko esitetyn ehdotuksen perustelut yhä päteviä. Esittäessään ehdotuksensa puoli vuotta sitten komissio väitti, että tähän päivään mennessä interventiomaissia olisi 9 miljoonaa tonnia ja vuoden loppuun mennessä 11 miljoonaa tonnia. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.

Interventiovarastot ovat nykyään vain 3 miljoonaa tonnia eivätkä 9 miljoonaa tonnia, varastot eivät kasva tällä hetkellä, vuonna 2006 ei ollut interventiotarjouksia eikä niitä ole myöskään vuonna 2009. Varastot vähenevät tasaisesti, ja vuoden loppuun mennessä interventiovarastot saattavat jopa tyhjentyä kokonaan sen sijaan, että niitä olisi 11 miljoonaa tonnia.

Tämänhetkiset hinnat ovat huomattavasti interventiohintaa korkeampia. Vastoin komission tarjoamaa perustelua maissin markkinanäkymät ovat hyvät. Komission kannattaisi lukea omat markkinaennusteensa. Viime viikolla maatalouden pääosasto julkaisi aivan uuden markkinaennusteen. Tämän raportin mukaan hintojen nousu jatkuu. Kulutus Euroopan unionissa kasvaa nopeammin kuin tuotanto. Emme saa perustaa tämänhetkisiä päätöksiämme virheellisiin puolen vuoden takaisiin ennusteisiin vaan viimeisimpiin ennusteisiin, joita markkinasuuntaukset tukevat.

Lisään vielä, että vuoden 2004 jälkeen interventiovarastot on aina myyty interventiohintaa korkeammilla hinnoilla. Euroopan unionin maissista saamat tulot ovat suuremmat kuin summa, jolla se on ostanut maissia. Tällä hetkellä maissin hinta Unkarissa on noin 130 euroa, kun taas interventiohinta on 101 euroa. Varastojen ostamisen vuoksi vuonna 2005 maissinviljelijät eivät voineet välttää noin 200 miljoonan euron menetystä. Ostetun viljan myynti on puolestaan aiheuttanut sen, että erityisesti Alankomaiden, Saksan, Italian ja Puolan karjankasvattajien on mahdollista ostaa rehua huomattavasti maailmanmarkkinahintoja edullisemmin.

Neljän viimeisen vuoden aikana interventiosta ovat hyötyneet eurooppalaisten viljelijöiden lisäksi myös kuluttajat. Komissio alkoi kuitenkin hermoilla, koska kahden ennätyssatovuoden aikana interventiovarastot kasvoivat huomattavasti. Nyt paniikkiin ei ole enää aihetta. Vuosina, joina sato oli heikompi, nähtiin, että varastot alkoivat pienentyä, ja komission viimeisimpien ennusteiden mukaan nämä varastot pysyvät tulevaisuudessakin pieninä. Voidaan siis osoittaa, ettei ehdotus siinä muodossa, missä komissio sen esitti, ole enää aiheellinen ja että sen alkuperäiset perustelut ovat osoittautuneet virheellisiksi.

Tarkastelemme seuraavaksi, onko ehdotus lainmukainen. Ehdotuksen tavoitteena on lakkauttaa interventio tästä vuodesta alkaen. Viljelijät ovat kylväneet maissin jo huhtikuussa, taimet ovat itäneet ja ne ovat nyt näin suuria. Katsokaa tätä: maissi on jo näin suurta! Poimin tämän maissin täältä Reinin varrelta. Toivon, ettei viljelijä pistä tätä pahakseen, sillä puolustan myös hänen etujaan ja oikeuksiaan. Edes Euroopan komissio ei voi määrätä tämän maissin palauttamista takaisin peltoon.

Tuottajien on luonnollisesti täytynyt valmistautua kylvöön jo paljon aikaisemmin. Syksyllä he varasivat pellon, johon aikovat kylvää maissia. He tilasivat siemenet ja kasvinsuojeluaineet ja käyttivät niihin rahaa. Interventiojärjestelmän rajoittaminen vuoden aikana merkitsee taannehtivaa sääntelyä. Tämä on vakava rikkomus oikeusturvaa ja tuottajien perusteltua luottamusta vastaan.

Euroopan unioni, joka on niin ylpeä periaatteistaan ja liberaalista oikeusvaltioperiaatteestaan, ei voi sallia tätä. Tämä ehdotus ei ole ainoastaan periaatteidemme vaan myös komission oman aikaisemman käytännön vastainen. Aikaisempien uudistusten – sokeriuudistuksen ja rukiin intervention lakkauttamisen – aikana valmistautumiseen jätettiin riittävästi aikaa. Kun esimerkiksi rukiin interventio lakkautettiin, asetuksen julkistamisen ja täytäntöönpanon välillä oli vuosi. Miksei maissintuottajilla ole oikeutta samanveroiseen kohteluun? Eivätkö he ole Euroopan unionin yhdenveroisia kansalaisia? Jos näin voidaan tehdä viljelijöille, kenelle seuraavaksi?

Jos Euroopan parlamentti ei suojele kansalaisten oikeuksia, kuinka se voi suojella omia oikeuksiaan? Sitä juuri tarvitaan tässä tapauksessa. Neuvosto ei itse asiassa odottanut parlamentin mielipiteen hyväksymistä. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta teki jo viime viikolla päätöksen lakkauttaa interventio taannehtivasti. He myös päättivät, että seuraavassa ministerineuvoston kokouksessa äänestetään asiasta ilman keskustelua.

Riippumatta siitä, minkä päätöksen teemme, emme voi enää vaikuttaa neuvostoon. Huomenna emme päätä yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta vaan keskustelemme siitä sen sijaan terveystarkastusta koskevan kysymyksen yhteydessä. Teemme päätöksen, ettemme hyväksy asetuksia, joilla on taannehtiva vaikutus. Meillä on nyt mahdollisuus olla rehellisiä ja voimme pitää kiinni periaatteistamme, mikä tarkoittaa, että meidän on torjuttava komission lainvastainen ehdotus.

  James Nicholson, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijää hänen mietinnöstään ja ilmaista, että ymmärrän hänen vaikeutensa, kun otetaan huomioon, mistä jäsenvaltiosta hän on kotoisin.

Olen sitä mieltä, että jos politiikkaa aiotaan muuttaa, tämän on tapahduttava vaiheittain riippumatta siitä, mistä politiikasta on kysymys, jotta tuottajat ehtivät sopeutua muutokseen.

Kun minusta tuli tämän parlamentin jäsen vuosia sitten, meillä oli voivuoria, meillä oli maitojärviä ja meillä oli kylmävarastoja, jotka pursusivat naudanlihaa. Nyt tämä kaikki on suurelta osin mennyttä. Olemme käyneet vuosien aikana läpi monia yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksia MacSharryn uudistuksesta Agenda 2000:een ja välitarkasteluun ja nyt – komission jäsen ei ole täällä tänä iltana, ja tiedän siihen syyn – odotamme terveystarkastusta koskevia ehdotuksia.

Elämme muuttuvien markkinoiden maailmassa, ja voi olla vaikea arvioida tietyn ajankohdan tulevia hintoja. Tarvitsee vain katsoa maidon nykyisiä maailmanmarkkinahintoja nähdäkseen muutoksen, joka voi tapahtua hyvin lyhyessä ajassa.

Interventio voi olla viljelijöille vain lyhytaikainen ratkaisu, sillä pitkällä aikavälillä he saavat paremman tuoton markkinoilta. Mielestäni uusien jäsenvaltioiden on pitkällä aikavälillä löydettävä muita ratkaisuja maissin käyttöön kuin pelkästään elintarviketuotanto. On olemassa vaihtoehtoinen käyttötapa, jota hyödyntäen maissista voi olla vielä enemmän hyötyä kaikille. Mielestäni uusien jäsenvaltioiden pitäisi tutkia vaihtoehtoja, ja meidän olisi tuettava niitä tässä. Pitkällä aikavälillä nämä vaihtoehdot ovat kannattavampia kuin intervention jatkaminen.

Komission, neuvoston ja parlamentin on oltava valmiita kompromisseihin tällä nimenomaisella alalla. Mielestäni neljä kompromissitarkistusta, joissa tunnustetaan uusien jäsenvaltioiden ongelma, ovat paras tapa edetä asiassa.

  Bogdan Golik, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan komission suunnitelmat muuttaa nykyistä viljamarkkinoiden interventiojärjestelmää sulkemalla maissi järjestelyn ulkopuolelle tähtäävät vuosi vuodelta kasvavaa maissin ylijäämää koskevan ongelman ratkaisemiseen.

Yhdyn komission perusteluihin, joiden mukaan on tarpeen uudistaa interventiomekanismia, mutta suunniteltujen muutosten yhtäkkisestä täytäntöönpanosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Viljamarkkinat on uudistettava vähitellen, ja käyttöönotettavien toimenpiteiden avulla on ratkaistava nykyinen ongelma kokonaisuudessaan. Viljelijöille on jätettävä riittävästi aikaa varautua muutoksiin. Sen sijaan että maissi äkisti suljettaisiin interventiojärjestelyn ulkopuolelle, yksi ratkaisu olisi jatkaa interventiota vuoteen 2008 asti ja sen jälkeen asteittain vähentää maissin interventiota tai poistaa se käytöstä. Tämä tapahtuisi laatimalla intervention enimmäisrajat yksittäisille jäsenvaltioille niiden tuotantomäärien mukaan, kuten riisimarkkinoilla nykyisin tehdään; tällainen ratkaisu lisäisi järjestelmän läpinäkyvyyttä ja helpottaisi markkinoiden valvontaa. Maissin interventiojärjestelyä jatkettaisiin kahden vuoden siirtymäkauden ajan, jona valvontaa kuitenkin tiukennettaisiin, jottei kohtuuttomia ylijäämiä kertyisi.

Näiden ratkaisujen avulla voisimme lakkauttaa maissin intervention vaiheittain häiritsemättä markkinoita äkillisesti, sillä kyseessä ei ole vain interventiojärjestely vaan myös vapaiden markkinoiden vientiä koskeva tukijärjestely vientitukien muodossa. Tässä yhteydessä meidän on myös muokattava nykyisiä vapaita markkinoita koskevia viljan viennin tukivälineitä, jotta vienti on mahdollista sijainniltaan epäedullisista maista, kuten Itävallasta, Tšekin tasavallasta, Slovakiasta, Puolasta ja Unkarista. EU:n viljanviennin päämarkkina-alueet ovat Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä, mikä tarkoittaa, että viljanvienti mainituista valtioista edellyttää kallista ja pidempää merikuljetusta kuin viljanvienti Länsi- tai Etelä-Euroopan satamista. Tämä ratkaisu myös tehostaisi viljanvientiä. Tämä mekanismi kannattaa säilyttää myös tulevana talousvuonna.

Älkää ymmärtäkö puhettani vain yksinomaisena pyrkimyksenä ilmaista solidaarisuutta suurenmoisten unkarilaisten kanssa (tunnetun puolalaisen ja unkarilaisen sananlaskun mukaan puolalaiset ja unkarilaiset ovat veljeksiä sekä miekan kalistelussa että lasin kilistelyssä, vaikka tässä tapauksessa sanoisin, että puolalaiset ja unkarilaiset ovat veljeksiä sekä miekan kalistelussa että viljamarkkinoilla, mikä on unkariksi lengyel, magyar két jóbarát, együtt harcol s arat gabonát, vaan enemmänkin loogisena keinona lakkauttaa maissin interventiojärjestely vaiheittain.

  Leopold Józef Rutowicz, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, jäsen Glattfelder mainitsi puheessaan vaarat, jotka sisältyvät komission ehdotukseen sulkea maissi viljan yhteistä markkinajärjestelyä koskevan neuvoston asetuksen ulkopuolelle.

Viljamarkkinat ovat muuttuneet vuoden 2003 jälkeen. Naapurimaissa, kuten Ukrainassa ja Venäjällä, jotka kerran olivat Euroopan vilja-aitta, paikallista ja eurooppalaista pääomaa on investoitu viljanviljelyyn ja siankasvatukseen. Euroopan unionin maatalous on saamassa voimakkaan kilpailijan.

Maissi on jo kylvetty, emmekä voi muuttaa viljelijöitä koskevia maissin interventioehtoja kesken tuotantokauden. Pelkästään maissin sulkeminen asetuksen ulkopuolelle voisi aiheuttaa ei-toivottuja seuraamuksia koko viljamarkkinoille. Viljan ja myös maissin kysyntä lisääntyy lihankulutuksen lisääntyessä, samoin kuin niiden käyttö kehittyvässä biopolttoaineteollisuudessa, mikä on erittäin tärkeää näiden markkinoiden tulevaisuudelle.

Yhteenvetona totean, että komission ehdotuksen täytäntöönpanolle ei ole perusteita, ennen kuin Euroopan unionin viljamarkkinat ovat vakautuneet.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan komission alkuperäistä ehdotusta lakkauttaa maissin interventiojärjestely rahoitusvuodesta 2007–2008 lähtien ei voida hyväksyä. Vastustan unkarilaisten kollegojeni tavoin tätä markkinoiden intervention radikaalia rajoittamista.

Vaikka on totta, että muutokselle on tilausta, meidän olisi tarjottava EU:n viljamarkkinoille mahdollisuuksia kehittyä ja saada tukea sen sijaan, että luovumme interventiojärjestelystä kokonaan. Ei ole kauankaan siitä, kun komissio hyväksyi erittäin ankarat maissin interventioehdot: ehkä meidän pitäisi odottaa ja katsoa, millaisia tuloksia näistä rajoituksista seuraa. Komission oli myös otettava huomioon nykyiset markkinasuuntaukset. Joidenkin EU:n jäsenvaltioiden on tuotava maissia vastatakseen kysyntään. Tämän vuoksi meidän on ennen kaikkea parannettava näiden markkinoiden sujuvuutta ja toimintaa Euroopan unionin alueella.

Euroopan komission on kehitettävä kunnollisia ratkaisuja, joissa edellytetään viljan ylijäämän tehokasta poistamista maista, joiden sijainti on epäedullinen ja joissa kuljetuskustannukset ovat huomattavasti muita suuremmat. Meidän on esimerkiksi tuettava viljan vientiä kolmansiin maihin ja erityisesti niihin maihin, joiden sijainti on hankala. Jos EU asettaa rajoituksia maissin ostolle, mitä saksalaiset kollegamme ja neuvosto ehdottavat tarkistuksissaan, vaikuttaa siltä, että paras ratkaisu on jakaa rajoitukset jäsenvaltioiden kesken.

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE). – Doresc să susţin poziţia raportorului, domnul Béla Glattfelder, şi să expun neajunsurile propunerii Comisiei din perspectiva unui nou stat membru, cum este România.

În primul rând, eliminarea stocului de intervenţie la porumb reprezintă o schimbare din mers a politicii agricole comune. După un efort susţinut de transpunere şi adaptare la legislaţia europeană în agricultură, şi ţin să vă amintesc că este vorba de un corp de legi care însumează în jur de 20 de mii de pagini, agricultorii români au devenit participanţi la o politică instabilă şi care le înşeală aşteptările. Indiferent de calităţile politicii de intervenţie, dacă aceasta este o măsură bună sau nu, aceasta nu trebuie schimbată înainte de a avea o discuţie generală între toate instituţiile Uniunii şi statele membre. Această discuţie este prevăzută să aibă loc în cadrul controlului sănătăţii finanţelor europene din 2008-2009. De asemenea, o reformă cuprinzătoare a politicii agricole comune nu trebuie şi nu poate fi pusă în practică înainte de 2013. Cert este faptul că măsura propusă de Comisie creează efecte retroactive. La fel ca şi în Ungaria şi alte state membre, agricultorii români au semănat deja cultura de porumb şi este nedrept faţă de ei ca în cazul unor surplusuri neabsorbite de piaţă să nu beneficieze de plasa de siguranţă ce o reprezintă stocul de intervenţie.

Doamnelor şi domnilor, România a devenit după aderare al doilea producător din Uniune, cu o cotă estimată de 17 procente. Comisia a argumentat că sistemul intervenţiei este abuzat de fermierii din Uniune pentru care stocul de intervenţie a devenit un debuşeu comercial important, dar acest argument nu este universal valabil, nu se poate în nici un fel spune că planificarea agricultorilor români ar fi depins de un calcul prealabil privind vânzarea către intervenţie. Dacă vor apărea stocuri în România, acest lucru va reprezenta pur şi simplu şi va rezulta din mecanismele pieţei. De asemenea, vreau să accentuez faptul că susţin raportul domnului Glattfelder aşa cum este el. Amendamentele depuse la propunerea de regulament nu corectează neajunsurile documentului legislativ, întrucât orice limitare impusă posterior campaniei de semănare, indiferent de amploarea ei, este incorectă faţă de agricultori. Nu trebuie să neglijăm nici aspectele de ordin instituţional: acordul la care s-a ajuns în Consiliu nu respectă procedura de consultare a Parlamentului care se aplică în privinţa politicii agricole comune.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää jäsenille suuret kiitokset heidän osallistumisestaan tähän keskusteluun. Olen kuunnellut tarkkaavaisesti kommenttejanne ja haluan vastata joihinkin esille nostettuihin kysymyksiin.

Tärkeä näkökohta koskee sitä, onko kasvua koskeva perusteltu luottamus otettu huomioon. Komissio on vakuuttunut siitä, että se otettiin ja otetaan edelleen huomioon. Maissin kylvökausi on maaliskuussa ja huhtikuussa. Viljelijät, jotka päättivät kylvää maissia keväällä 2007 tietävät, ettei vuoden 2007 sadolle välttämättä ole interventiota. Aiheesta julkaistiin maissintuottajille osoitettu tiedonanto virallisessa lehdessä joulukuussa 2006.

Tiedonannossa mainittiin, ettemme ole saaneet huomattavia maissin interventiotarjouksia kuluvana markkinavuonna. Tämä on totta. Viljan korkeat nykyhinnat eivät kuitenkaan johdu sisämarkkinoista vaan kansainvälisten markkinoiden tilanteesta. Bioetanoliteollisuuden kasvu erityisesti Yhdysvalloissa on osaltaan pitänyt viljan hinnat korkeina. Tilanteet vaihtelevat vuosittain. On mahdollista, että markkinavuosi 2007–2008 on samanlainen kuin kaksi edellistä markkinavuotta ja interventiotarjoukset ovat hyvin suuria.

Toinen esille otettu näkökohta oli, että tämä ehdotus siirtää maissia koskevan ongelman muihin viljoihin. Kuten olen selittänyt, tämän ehdotuksen tarkoituksena on ratkaista tämänhetkinen maissia koskeva ongelma. On totta, että maissin intervention lakkauttaminen saattaa johtaa kauran ja mahdollisesti vehnän kilpailukyvyn vastaavaan heikkenemiseen, mistä saattaa seurata viljan julkisten varastojen kasvua. Viljan interventiojärjestelmän täysimittainen tarkastelu on varmasti tarpeen. Tämä tehdään terveystarkastuksen yhteydessä.

Vaikka keskustelu on selkeyttänyt joitakin näkökohtia, se on myös vahvistanut, että komission ehdotusten perusteet ovat kunnossa. Kuten tein selväksi avauspuheenvuorossani, maissialalla tarvitaan tätä ehdotusta. Komissio on valmis etsimään joustavasti vaihtoehtoja, jotka tarjoavat toimijoille pehmeän laskun, mutta se ei voi suostua nykytilanteen säilyttämiseen. Kuten jo todettiin, komissio on myös valmis hyväksymään kahden vuoden aikana tapahtuvan vaiheittaisen lakkautuksen, jota monet ovat pyytäneet. Jos Glattfelderin mietintö hyväksytään nykyisessä muodossaan ja komission ehdotus torjutaan, komission jäsen Fischer Boel palaa varmasti koulunpenkille, mutta hänen mielipiteensä tässä kysymyksessä ei jää epäselväksi.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) – Arvoisa puhemies, komissio aikoo lakkauttaa maissin interventiojärjestelyn heti rahoitusvuodesta 2007–2008 alkaen. Sen ilmeisenä tavoitteena on estää ylijäämän lisääntyminen. Valitettavasti tämä toimi on harkitsematon ja hyödytön, etenkin kun komissio on hyväksynyt geneettisesti muunnellun maissin laajamittaisen tuonnin. Komissio ei tunnu ymmärtävän tämän päätöksen seurauksia sekä viljamarkkinoille että sianlihamarkkinoille.

Mielestäni komission on muutettava ajattelutapaansa ja toimintaansa eli jatkettava tukien maksamista ympäristöä säästäville viljelykasveille, kiellettävä geneettisesti muunneltu maissi kokonaan sekä suojeltava markkinoitamme kolmansilta markkinoilta tulevilta geenimuunnelluilta tuotteilta.

Tämä on terveellisempi ja vastuullisempi asennoituminen luonnonympäristöön, ja sen ansiosta omien maataloustuotteidemme kysyntä voi kasvaa.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE), kirjallinen. – (HU) Minun on ilmaistava voimakas vastalauseeni Euroopan komission ehdotukselle lakkauttaa maissin interventio. Tämä on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka Euroopan komissio laiminlyö erityisesti uusien jäsenvaltioiden etujen huomioonottamisen. Toimenpide on täysin lainvastainen, sillä joulukuuhun mennessä tuottajat olivat jo ostaneet maissin siemenviljan ja allekirjoittaneet sopimuksensa eivätkä siksi voi enää muuttaa tuotantomekanismejaan. Ehdotuksesta tekee vielä kummallisemman se, että vajaat kaksi kuukautta ennen sen laatimista interventiojärjestelyssä olevan maissin ostoa koskevia sääntöjä muutettiin, mistä saa sen käsityksen, että Euroopan komissio hapuilee ympäriinsä ilman selkeitä päämääriä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin aloittaa kyseistä tapausta koskevat kuulemiset näinä päivinä Unkarin hallituksen jättämän esityksen pohjalta.

Interventiojärjestelmän lakkauttaminen on perusteetonta, ja siitä koituu haittaa koko Euroopan unionille, sillä ennusteiden mukaan Euroopan unionissa saattaa muutaman vuoden päästä olla jopa pulaa maissista. Kansainvälinen kilpailuasemamme kärsii, jos maissin intervention lakkauttaminen johtaa nyt hintojen laskuun.

Tämä askel saattaa kyseenalaistaa Euroopan unionin solidaarisuuden unkarilaisten ja eurooppalaisten tuottajien silmissä.