Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 24. toukokuuta 2007 - Strasbourg

10. Äänestysselitykset

– Buskin mietintö (A6-0171/2007)

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Pidän myönteisenä Buskin mietintöä, jonka pitäisi johtaa yhteisen maatalouspolitiikan huomattavaan yksinkertaistamiseen. Vaikka haluankin YMP:n uudistamisen jatkuvan, hyväksyn esittelijän perustelun, jonka mukaan tämän ei pitäisi tapahtua "takaoven" kautta.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) On hyvä asia, että lainsäädäntökehystä yksinkertaistetaan, mutta sekä vientituet että muut interventiotuet jäävät yhä jäljelle. Tätä asiaintilaa en voi koskaan hyväksyä ja äänestän sen vuoksi tyhjää.

  Salvatore Tatarella (UEN), kirjallinen. – (FR) Kyseenalaistan komission toiminnan taustalla olevat perustelut. Vaikka komissio näyttääkin olevan huolissaan hallinnon yksinkertaistamisesta, mikä on hyvin vetoavaa, se todennäköisesti ottaa jatkossa vähemmän huomioon tiettyjen tuotantomuotojen erityispiirteet. Minusta on myös valitettavaa, ettei kollegoillani maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa eikä minulla itselläni ole ollut aikaa tutkia, oikeissa olosuhteissa, komission ehdotusta, mikä on seurausta neuvoston puheenjohtajavaltion asettamasta pirullisesta aikataulusta. Tämä koko prosessi olisi ansainnut perusteellisemman harkinnan EU:n toimielimissä, ja pahoittelen sitä, ettei lisäaikaa kyetty löytämään näin tärkeälle aiheelle.

Tästä syystä päätin äänestää tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

– Glattfelderin mietintö (A6-0141/2007)

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on jälleen laatinut mietinnön, jossa vastustetaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista.

Haluamme lakkauttaa viljan yhteisen markkinajärjestelyn. Tuemme kuitenkin komission ehdotusta, toisin kuin Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta, joka haluaa nyt vastustaa maissin intervention lakkauttamista.

Junilistan huomauttaa, että tässä tilanteessa on onni, ettei Euroopan parlamentilla ole yhteispäätösoikeutta EU:n maatalouspolitiikassa. Muutoin EU astuisi protektionismin ja kaikkien maataloustuotannon eri ryhmien voimakkaan tukemisen ansaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) En äänestänyt viljan yhteistä markkinajärjestelyä koskevan Glattfelderin mietinnön puolesta siksi, että tuen täysin sen sisältöä, vaan sen vuoksi, että mietintö on yhdenmukainen YMP:n uudistuksen kanssa. Hyväksyin myös kompromissina viljasadon tukemiseen käytettävien julkisten interventioiden asteittaisen poistamisen.

  Véronique Mathieu (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Maissin interventiojärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä.

Vaikka interventiojärjestelmä mielletään turvaköydeksi vaikeassa tilanteessa ja keinoksi saada tuotanto sujumaan, se ei toimi enää – erityisesti Unkarissa – pelkästään tässä ensisijaisessa roolissa ja muodostaa yksinomaan liiketoimintamahdollisuuden.

Järjestelmästä ei kuitenkaan saa luopua yhdessä yössä eikä todellakaan vain kahteen poikkeukselliseen markkinointikampanjaan liittyvän taloudellisen tutkimuksen ja yhdessä jäsenvaltiossa, nimittäin Unkarissa, havaittujen ongelmien perusteella.

Komission ehdotusta ei voida hyväksyä sillä perusteella, että se on ennenaikainen eivätkä tuottajat pysty toteuttamaan sitä suotuisissa oloissa. Ripeyttä ja kiirehtimistä ei saa sekoittaa toisiinsa.

Interventiojärjestelmässä tukikelpoisten lukumäärän rajoittaminen ja järjestelmän uudelleentarkastelu YMP:n terveystarkastuksen yhteydessä olisi hyvä kompromissi kahden tarpeen välillä, nimittäin tarpeen toimia ja tarpeen tehdä näin kiirehtimättä.

Paikallisiin ongelmiin on löydettävä paikallisia ratkaisuja. Parlamentin vastaus komission ehdottamaan radikaaliin ja harkitsemattomaan toimeen on ehdottaa vähittäistä uudistamista, asian harkitsemista, maataloudenharjoittajien kuuntelemista ja asian uudelleentarkastelua terveystarkastuksen yhteydessä.

– Garganin mietintö (A6-0198/2007)

  Bruno Gollnisch (ITS). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tyydyn huomauttamaan siitä valitettavasta seikasta, että kollegaamme tukeva parlamentin äänestystulos kumotaan helposti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa, ja syynä tähän on vaihtelevan geometrian oikeuskäytäntö.

Kun jäsen Le Peniltä yritettiin skandaalimaisesti riistää hänen valtuutuksensa, vetositte kansalliseen toimivaltaan ja olitte haluttomia vahvistamaan, että Ranskan viranomaiset loukkasivat hänen oikeuksiaan. Katsoitte sopivaksi toimia samoin, kun kyse oli toisen tämän parlamentin jäsenen, Ruiz-Mateosin, valtakirjan tarkastuksesta, jolloin vetositte jälleen kansalliseen lainsäädäntöön.

Nyt kuitenkin haluatte puolustaa tämän parlamentin erioikeuksia, ja miksipä ihmeessä ei? Joka tapauksessa asenteenne seurauksena oli Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, jossa se, teidän kannaltanne valitettavasti, tuli päinvastaiseen tulokseen ja vahvisti siten oikeaksi latinalaisen sanonnan "Hodie mihi, cras tibi" – tänään minulle, huomenna sinulle. Euroopan parlamentin toimimista tuomarina voidaan puolustaa vain, jos parlamentti tuomitsee kaikkia jäseniään samalla tavoin.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä esille nostetut kysymykset ovat monitahoisia, ja niillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Keskeistä tässä asiassa on jäsenvaltioiden suvereeni valta nimittää Euroopan parlamentin jäsenet ja määritellä, miten he ovat edustettuina parlamentissa, Euroopan parlamentin vaaleja koskevan nykyisen sääntelykehyksen puitteissa.

En halua käsitellä yksityiskohtaisesti menettelyllistä ja oikeudellista kysymystä, joka kuuluu yksinomaan kyseiselle jäsenvaltiolle. Käsiteltävänämme olevan mietinnön mukaan Italian viranomaiset ovat kuitenkin päättäneet Italian korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella nimittää Euroopan parlamenttiin poliitikon, jonka valtakirja kyseenalaistetaan tässä mietinnössä.

Katsomme, että ottaen huomioon, että kaikki kriteerit ja edellytykset Euroopan parlamentin jäsenen nimittämiselle jäsenvaltion toimesta on täytetty – kansallisella ja Euroopan parlamentin tasolla – kyseisen jäsenvaltion pitäisi sallia jatkaa nimitysprosessia sisäisen oikeusjärjestyksensä mukaisesti.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies VIDAL-QUADRAS

- Uhanalaisten villieläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES) (B6-0200/2007)

  Michl Ebner (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, halusin vain tehdä tiettäväksi, että äänestin tyhjää CITES-päätöslauselmasta. Tähän ei ole syynä se, etten ole samaa mieltä monista päätöslauselmaan sisältyvistä asioista, vaan se, että parlamentti, kuten niin usein, sanelee kehitysmaille menettelytavan, joka vaikuttaa meistä oikealta mutta jota kehitysmaat eivät ehkä pidä yhtä tarkoituksenmukaisena. Tästä syystä äänestin tyhjää.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES) on kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on varmistaa, ettei luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston tietyillä lajeilla käytävä kansainvälinen kauppa uhkaa näiden lajien selviytymistä. Yleissopimuksen on allekirjoittanut 171 maata, näiden joukossa Portugali, joka ratifioi yleissopimuksen tekstin joulukuussa 1980. Sopimus tuli voimaan Portugalissa maaliskuussa 1981.

Monien lajien haavoittuvuus huomioon ottaen CITES on erittäin tärkeä. CITESin piiriin kuuluu tällä hetkellä 5 000 eläintä ja 28 000 kasvia, joiden joukossa on Portugalin alueella esiintyviä lajeja. CITESin piiriin kuuluvat lajit jaetaan kolmeen liitteeseen niiden tarvitseman suojelutason perusteella.

Eläinten ja kasvien laillinen kauppa on muodostanut useiden vuosien ajan vakavan uhan monille lajeille, ja tämä uhka on valitettavasti edelleen suuri, vaikka useat maat ovat tehostaneet toimiaan ja ovat nykyään valppaampia asian suhteen.

Kuten muidenkin villieläin- tai kasvilajeja ja niiden suojelua koskevien sopimusten ja suunnitelmien kohdalla, CITESin onnistuminen riippuu myös sellaisen tasapainoisen lähestymistavan omaksumisesta, joka perustuu tieteellisiin kriteereihin ja yleisesti hyväksyttyjen elinten antamiin suosituksiin, millä turvataan sopimuksen toimien laillisuus ja uskottavuus sekä sovittujen suositusten tehokas täytäntöönpano.

– Gierekin mietintö (A6-0159/2007)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä nähdään innovaatio yhtenä sisämarkkinoiden muuttujana. Siinä vaaditaan markkinoiden vapauttamista sekä sellaisten esteiden järjestelmällistä poistamista, jotka koskevat tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaata liikkuvuutta, sijoittautumisvapautta ja työvoiman liikkuvuutta. Kaikki nämä kuuluvat kapitalistiseen lähestymistapaan, joka perustuu kilpailuun ja keskittämiseen.

Seitsemännen tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelman alirahoituksen ratkaisemiseksi mietinnössä noudatetaan suuntausta, jossa mahdollistetaan rakennerahastojen käyttö ja jonka tavoitteena on "edistää ja vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia", toisin sanoen jättää julkiset investoinnit yksityisten tahojen voitontavoittelun armoille.

Julkisia tutkimus-, koulutus- ja innovaatioinvestointeja on edistettävä kaikissa jäsenvaltioissa kestävän kehityksen strategioiden pohjalta. Tämä auttaisi parantamaan elämänlaatua, luomaan työpaikkoja (joihin liittyy oikeuksia) ja synnyttämään (oikeudenmukaisesti jakautunutta) vaurautta. Tarvitaan strategioita, joilla vastustetaan tiedon, koulutuksen ja tutkimuksen kaupallistamista ja ajatusta siitä, että todellisuudessa on mahdollista tehdä ainoastaan erittäin kannattavaa tutkimusta, joka tarjoaa markkinointimahdollisuuksia. Tarvitaan strategioita, joilla edistetään koulutusinvestointien lisäämistä kaikilla tasoilla ja joilla todellakin helpotetaan pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä olemassa oleviin ohjelmiin ja toimiin.

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. (PL) Mietinnössä korostetaan pohjimmiltaan tarvetta EU:n laajapohjaiselle innovaatiostrategialle, joka parantaisi sen talouden kilpailukykyä. Innovaatiostrategian pitäisi perustua erityisten osaamisalueiden luomiseen, patenttilainsäädännön uudistamiseen ja verokannustimien käyttöönottoon yrityksille, jotka investoivat tutkimukseen ja innovaatioon.

Tutkimuslaitosten ja taloudellisten toimijoiden tiedonvaihdon helpottamiseksi esittelijä pitää tarpeellisena edistää jäsenvaltioissa erityisiä osaamisalueita, laajempaa rajatylittävää yhteistyötä ja tiiviimpää yhteistyötä kolmansien maiden asiantuntijoiden kanssa.

Mietinnön hengen mukaisesti sanoisin, että Euroopan teknologia-instituutin olisi luotava tarvittavat edellytykset yhteyksien luomiselle osaamiskeskusten ja yritysten välille painottamalla innovaatiota ja toteuttamalla toimia, joilla edistetään kilpailua innovaatioon keskittyvillä taloudenaloilla.

Toinen tärkeä osa mietintöä on painoarvo, joka siinä annetaan eurooppalaisen patenttipolitiikan uudistamisen tarpeellisuudelle. Emme voi kieltää, että luotettavat ja oikeudenmukaiset tekijänoikeuksien suojelua koskevat järjestelmät ja patenttijärjestelmät ovat keskeisiä osatekijöitä innovaatioon ja tietoon perustuvan talouden ja yhteiskunnan rakentamisessa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin Gierekin mietinnön puolesta mutta kaikkia sellaisia tarkistuksia vastaan, jotka olisivat saattaneet johtaa tietokoneella toteutettuja keksintöjä koskevasta direktiivistä käytävän keskustelun viriämiseen uudelleen. Kun otetaan huomioon, millaisia ponnisteluja vaadittiin enemmistön tuen saamiseksi tälle direktiiville, tämän keskustelun uudelleen avaamisesta ei olisi ollut ainakaan apua.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Jo kauan sitten syntyi ajatus, että korkeakoulutuksen ja liike-elämän tiiviistä yhteyksistä voi olla vain hyötyä molemmille osapuolille. Tämä ajatus on kuitenkin toisinaan ristiriidassa todellisuuden kanssa. Viranomaiset ovat usein mukana luomassa edellytyksiä (menetelmistä ja ajankohdasta riippuen), joilla edistetään tieteellistä ja akateemista tutkimusta, mutta eivät aina tee näin – tai eivät aina onnistu tässä – yhtä tehokkaasti liike-elämän kohdalla.

Innovaation tukemiseen liike-elämässä liittyvät säännöt ja menetelmät poikkeavat tietysti niistä, jotka sääntelevät tutkimusinvestointeja akateemisessa maailmassa. Kun kuitenkin muistetaan, että suuri osa innovaatiosta on suoraa seurausta liiketoiminnasta ja vastausten etsimisestä markkinoiden tarpeisiin, tässä parlamentin mietinnössä annetaan uskoakseni hyödyllinen panos komission tiedonantoon sisältyviin ehdotuksiin. Toivokaamme, että kansalliset ja alueelliset viranomaiset hyödyntävät mahdollisimman tehokkaasti näitä mahdollisuuksia.

  Teresa Riera Madurell (PSE), kirjallinen. (ES) Arvoisa puhemies, haluan antaa selityksen tavasta, jolla äänestin jäsen Gierekin innovaatiota koskevasta mietinnöstä.

Äänestin mietinnön puolesta, koska esittelijä on tehnyt vaikeaa ja välttämätöntä työtä kysymyksessä, joka on ratkaiseva Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen kannalta mutta jota meidän on vielä käsiteltävä.

Tullaksemme edistyneeksi tietoon perustuvaksi yhteiskunnaksi meillä on oltava paitsi vankat valmiudet teknologisessa tutkimuksessa ja kehittämisessä, toisin sanoen luoda, ottaa vastaan, omaksua ja välittää uutta tietoa ja valmiuksia yhteiskunnalle ja yrityksille, myös vankat valmiudet muuttaa tämä tieto vauraudeksi ja sosiaaliseksi hyvinvoinniksi. Tätä on innovaatio.

Kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät ole samalla viivalla tietoon perustuvaa yhteiskuntaa kuvaavien indikaattorien ja innovaatiotoimien osalta. Näiden erojen kaventaminen hyödyttäisi kaikkia.

Innovaatio on todennäköisesti ainoa väline, jonka avulla voimme saavuttaa kohtuullisessa ajassa tärkeitä tavoitteita, kuten

1) parantaa yritystemme laatua ja kilpailukykyä,

2) yhteensovittaa talouskasvun ympäristönsuojeluun sekä elämänlaatuun ja sosiaaliseen koheesioon,

3) innovaatio mahdollistaa perinteisten alojen säilymisen,

4) innovaatio voi luonnollisesti osaltaan parantaa huomauttavasti työoloja ja myös tiettyjen ryhmien, kuten vammaisten, integroitumista.

Uusimmissa talousanalyyseissa todetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimien olevan suorassa yhteydessä tuottavuuteen, mikä on erityisen kiinnostava seikka useimpien jäsenvaltioiden kannalta, sillä niiden taloudet perustuvat palvelualaan, jolla tuottavuus on ehkäpä yksi suurimmista heikkouksista.

Kaikkea tätä käsitellään enemmän tai vähemmän mietinnössä, minkä vuoksi äänestin sen puolesta.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Annan ääneni professori Adam Gierekin mietinnölle tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle.

Innovaatiohajonta on tällä hetkellä suurta maailmassa. Yhtäällä ovat maat, jotka luovat "innovaatiorintamia", jotka kokoavat yhteen valtaosan tieteen, tutkimuksen ja kehittämisen aloista, kun taas toisaalla ovat sivustaseuraajina olevat maat, jotka voivat osallistua vain tuojan ominaisuudessa, tai maat, joissa innovaatiotoiminta on hajanaista. Maailman johtavia innovaatiomaita ovat Yhdysvallat, Japani ja Euroopan unionin jäsenvaltiot, ja näiden talouksien välinen kilpailu synnyttää jälleen uutta innovaatiota.

Euroopan unionissa on kuitenkin viime aikoina ollut nähtävissä niin sanottu innovaatioparadoksi. Yhteisön taloudellisia tuloksia voidaan pitää pettymyksenä, kun otetaan huomioon eurooppalaisten yhtenäismarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet. Suunnitelma tehdä EU:sta "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous" on toisaalta merkki siitä, että EU on tietoinen tarpeesta uudistaa perinpohjaisesti sosiaali- ja talousjärjestelmäänsä, ja toisaalta merkki kunnianhimoisesta ja optimisesta näkemyksestä, jonka mukaan tällainen muutos on mahdollinen.

Esittelijä viittaa mietinnössä erittäin osuvasti tämän EU:n tilanteen pääsyihin ja korostaa ennen kaikkea tarvetta kehittää tehokas innovaatiostrategia EU:lle.

– Newton Dunnin mietintö (A6-0152/2007)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Tänään käsiteltävänä oleva Euroopan parlamentin suositus neuvostolle strategisen toimintaperiaatteen kehittämisestä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi on äärimmäisen tärkeä ja myönteinen uutinen EU:n kansalaisten kannalta. Se on todiste siitä, että EU toimii keskeisessä roolissa alalla, jolla vaaditaan mahdollisimman tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö toimii jo erittäin hyvin, mutta se ei enää riitä. Terrorismi ja muut järjestäytyneen rikollisuuden muodot eivät tunne rajoja ja käyttävät myös, aivan kirjaimellisesti, hyväkseen demokraattisen järjestelmämme etuja. Meidän on siten punnittava, mitkä ovat kaikkein tärkeimmät arvot tietyssä tilanteessa: rikollisuuden torjuminen vai rajoittamaton vapaus. Meidän on tullut aika rajoittaa suurenmoista rajoittamatonta vapauttamme tilanteissa, joissa tämä vapaus estää meitä suojelemasta kaikkein arvokkainta asiaa, nimittäin elämää itseään. On ehdottomasti aika muuttaa suuntaa ja poistaa joitakin sisäisiä esteitä, mukaan lukien ne, joilla suojellaan laittomasti hankittuja taloudellisia varoja. Neuvoston on lisättävä Europolin ja Eurojustin riippumattomuutta ja toimivaltaa. Tämä on uusi tärkeä tehtävä, josta olemme vastuussa EU:n 500 miljoonalle kansalaiselle.

  Patrick Gaubert (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Olen iloinen, että parlamentin erittäin suuri enemmistö on hyväksynyt jäsen Newton Dunnin valiokunta-aloitteisen mietinnön, sillä parlamentti esittää siinä neuvostolle useita suosituksia strategisen toimintaperiaatteen kehittämisestä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.

Schengenin alueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välisten rajojen poistaminen on tietysti suuri edistysaskel kansalaistemme kannalta, mutta siitä on myös apua järjestäytyneelle rikollisuudelle, joten Euroopan unionilla on erityisen tärkeä asema tällä alalla.

Yksi tärkeä perusedellytys on se, että toteutetaan ehkäisemispolitiikkaa ja otetaan käyttöön tehokkaita välineitä. Jos jäsenvaltioiden ja erityisesti niiden poliisivoimien välistä luottamusta halutaan lujittaa, on tapahduttava paljon edistystä, ja jäsenvaltioita on patistettava varaamaan riittävästi talousarviovaroja vaihto- ja koulutusohjelmiaan varten.

Lopuksi totean, että Euroopan parlamentti on korostanut tarvetta paitsi vahvistaa rikosten uhrien ja todistajien suojeluohjelmia myös lisätä yleisön tietoisuutta ihmiskaupasta.

Kaikista näistä syistä olen antanut esittelijälle tukeni ja äänestänyt lopullisessa äänestyksessä mietinnön puolesta.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Pidän myönteisenä Bill Newton Dunnin mietintöä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. On ensiarvoisen tärkeää, että EU:lla on tarvittavat välineet, joilla se voi edistää ja vahvistaa koordinoitua strategiaa järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Europolin ja Eurojustin rooleja on vahvistettava, ja kansalaisten tietoisuutta EU:n roolista tässä asiassa on lisättävä.

  Claude Moraes (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin Bill Newton Dunnin (ALDE, UK) esittelemän järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan mietinnön puolesta, koska sillä varmistetaan, että Europolin roolia rikostiedusteluelimenä vahvistetaan. Tämän ansiosta Europol voi täyttää tehtävänsä eli tarjota jäsenvaltioille tietoja ja tiedustelutietoja, jolloin järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisy ja torjunta tehostuvat.

EU:lla on aina ollut tärkeä asema järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, ja nyt on tarpeen antaa EU:lle tehokkaampi ja kunnianhimoisempi väline, jonka avulla se voi tiivistää ja parantaa jäsenvaltioiden kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan torjua tehokkaammin.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Kyse ei ole niinkään valinnasta tai velvollisuudesta, sillä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa tarvittava yhteistyö on selvästikin arvokasta käytännössä, koska järjestäytynyt rikollisuus on yhä pitemmälle kehittynyttä, paremmin varustettua ja tehokkaampaa uusimman teknologian käytössä.

On muistettava, että EU:n yhdentymisprosessista seuraavan fyysisten rajojen avaamisen ohella globalisaatiolla ja sen mekanismeilla on myös oma roolinsa rikollisuudessa. Kaikkien teknologisten innovaatioiden tavoin sitä voidaan aina käyttää niin hyviin kuin huonoihinkin tarkoitusperiin. Pidän näin ollen myönteisenä mietinnön yleistä linjaa, jossa tuetaan yhteistyön lisäämistä ja tarvetta strategiselle lähestymistavalle, joka käsittää järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan ja siihen kaikissa vaiheissa liittyvät kaikki toimet.

Suositus osoittautuu kuitenkin hyödylliseksi ja toimii tehokkaimmalla mahdollisella tavalla vain, jos lainsäädännön antamisen lisäksi toteutetaan toimia, joilla pyritään todellakin lujittamaan rikollisuuden torjunnasta jäsenvaltioissa vastuussa olevien instituutioiden keskinäistä luottamusta. Tällaisen luottamuksen, joka ei ole aina ilmeistä, on osoitettu olevan ensiarvoisen tärkeää tässä tehtävässä onnistumisen kannalta.

  Martine Roure (PSE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionin on hankittava välineet, joiden avulla se voi torjua tehokkaammin järjestäytynyttä rikollisuutta, joka ei tunne rajoja ja joka on valitettavasti kasvussa.

Ottaen huomioon järjestäytyneen rikollisuuden levittäytyminen eri aloille Euroopan unionin on yhteensovitettava toimiaan ja maksimoitava niiden teho. Samalla kun sen on kyettävä reagoimaan, sen on myös otettava käyttöön ehkäisemispolitiikka. Tämän strategian käyttöönotto syventää ymmärtämystä ongelmista ja antaa käyttöön välineet, joilla järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan torjua paremmin, ja yksi painopistealueistamme on poliisiviranomaisten rikosasioissa tekemän yhteistyön lisääminen Europolin, Eurojustin ja OLAFin avulla.

Monialainen lähestymistapa on ensiarvoisen tärkeä, jos aiomme löytää parhaan mahdollisen tavan pitää järjestäytyneet rikollisryhmät kurissa, sillä meidän on hajotettava tällaiset järjestöt, tuotava niissä toimivat rikolliset oikeuden eteen ja evättävä näiltä rikollisilta heidän rikoksista saamansa tuotot. Rahanpesun ja asekaupan torjunta on yksi EU:n painopistealueista järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, sillä nämä kaksi järjestäytyneen rikollisuuden muotoa palvelevat terroristien etuja.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietinnössä käytetään järjestäytyneen rikollisuuden olemassa olevaa ongelmaa verukkeena kovemman politiikan tukemiselle. Tämän politiikan tavoitteena on rajoittaa yksilön perusoikeuksia sekä vahvistaa poliisivaltiota ja EU:n sortomekanismien valvomatonta toimintaa.

Tähän liittyen mietinnössä ehdotetaan seuraavia toimia. Jäsenvaltioiden rikoslainsäädännön säännösten lähentämistä, millä tasoitetaan tietä rikoslainsäädännön "yhteisöllistämiselle" ja rajoitetaan jäsenvaltioiden suvereniteetin yhtä tärkeimmistä kulmakivistä. Sortomekanismeja edustavien yhteisten tutkimusryhmien luomista sekä Europolin ja Eurojustin itsehallintoa ja niiden luonteen ja toimivaltuuksien vahvistamista, jotta ne voivat toimia "liikkeelle panevana voimana" jäsenvaltioiden politiikassa. EU:n terrorismin torjunnan koordinaattorin perustavanlaatuisen aseman tunnustamista sekä tiedonlähteitä koskevan mekanismin käyttöönottoa ja erityisesti "oikeusviranomaisten kanssa yhteistyötä tekevän henkilön statuksen asianmukaisuutta".

Kaiken tämän jälkeen on tuskin yllättävää, ettei mietinnössä viitata lainkaan järjestäytyneen rikollisuuden sekä valtiollisten instituutioiden ja valtion sortotoimien väliseen yhteyteen, vaikka niiden maanalaiset suhteet ovat yleisessä tiedossa.

On selvää, että viime kädessä mietinnön todellisena tavoitteena on "torjua" demokraattisia oikeuksia ja ruohonjuuritason vapauksia, ei järjestäytynyttä rikollisuutta.

– Nicholson of Winterbournen mietintö (A6-0158/2007)

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Koska katsomme, ettei ulkopolitiikkaa pitäisi tehdä eikä näin ollen ulkopoliittisia lausumia esittää EU:n tasolla, olemme äänestäneet kaikkia tarkistuksia ja koko mietintöä vastaan. Monet ehdotuksista ovat kiistatta ansiokkaita sinänsä, mutta EU:lla sen enempää kuin Euroopan parlamentillakaan ei pitäisi olla toimivaltaa näissä kysymyksissä.

  Richard Howitt (PSE), kirjallinen. (EN) Euroopan parlamentin työväenpuolue (EPLP) on tyytyväinen siihen, että se on pystynyt tuomaan tähän mietintöön tiettyä tasapainoisuutta ja puolueettomuutta, jotka selkeästi puuttuivat valiokunnalle esitellystä ensimmäisestä luonnoksesta.

Tarkistuksiin 16 ja 34 liittyen ilmaisemme syvän huolemme Pakistanin korkeimman oikeuden presidentin erottamisesta ja siitä seuranneista levottomuuksista, joissa on saanut surmansa yli 40 ihmistä. Oikeuslaitoksen riippumattomuuden suojelu on ensiarvoisen tärkeää nykyaikaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa. Tähän tapaukseen on kuitenkin sopimatonta viitata mietinnössä, jossa käsitellään nimenomaisesti Kašmirin kiistaa.

Terrorismin torjunnan osalta olemme tukeneet rakentavampaa ja tulevaisuuteen katsovampaa sanamuotoa tarkistuksissa 55 ja 56, joissa myönnetään, että sotilasryhmittymien infiltraatiota on onnistuttu vähentämään mutta että samanaikaisesti demilitarisoinnin kanssa on toteutettava lisätoimia.

Äänestäessämme tarkistusten 18 ja 56 puolesta vahvistamme Kašmirin asukkaiden itsemääräämisoikeuden, jota voidaan ilmaista kansanäänestyksen välityksellä, kun edellytykset sille ovat olemassa.

  Jean Lambert (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Äänestin vastahakoisesti mietinnön puolesta. Myönnän, että se eroaa radikaalisti ulkoasiainvaliokunnalle alun perin esitetystä yksipuolisesta versiosta, ja kiitän näiden muutosten tekemiseen osallistuneita jäseniä. Kašmir on historiansa vuoksi epäyhtenäinen alue, ja siitä on tullut syy konfliktiin, jonka jatkuminen on toisinaan ollut seurausta hallituksen toimista ja sotilaallisista toimista valvontalinjan molemmin puolin.

Tämä ei ole vain kyseisten hallitusten asia vaan myös Kašmirin kansan asia. Pahoittelen, ettei parlamentti vahvistanut äänestyksessä sitoumusta, joka koskee näiden ihmisten itsemääräämisoikeutta ja oikeutta kansanäänestykseen. Pahoittelen myös sitä, ettemme vaatineet painokkaammin alueen demilitarisointia. Tunnustan kapinan aseman, mutta meidän on myönnettävä, että Intiassa sotilas- ja turvallisuushenkilöstön suhde väestöön on yksi korkeimmista maailmassa. Vaadimme luottamusta rakentavia toimia ja suurempaa demokratiaa: demokratia ei voi kukoistaa tällaisissa oloissa. Toivonkin, että lopullinen mietintö olisi ollut ponnekkaampi näiden ratkaisevien alojen osalta, mutta myönnän myös, että tämä nykyinen versio on poliittisesti arvokas EU:n suhteille kyseisiin kansoihin.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Tuin äänestyksessä tätä mietintöä, joka on tasapainoisempi kuin valiokunnalle ehdotettu teksti. Äänestin tyhjää tarkistuksesta, jossa pahoiteltiin Pakistanin korkeimman oikeuden presidentin virasta erottamista, en siksi, että olisin eri mieltä esitetystä arvostelusta, vaan siksi, etten pitänyt tarkistusta merkityksellisenä mietinnön kannalta. Kannatin tarkistusta, jossa vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä tulevaisuudessa, koska katson, että Kašmirin kansan pitäisi päättää omasta kohtalostaan.

  James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Olen vieraillut Kašmirissa ja nähnyt aiempien väkivaltaisuuksien tuhoisat vaikutukset mutta myös kansan, joka on valmis rauhaan. Niinpä annan tukeni tälle mietinnölle, koska se on tärkeä sen tavan kannalta, jolla Euroopan unioni pyrkii parhaita käytäntöjä koskevia toimia ja kokemusta tarjoamalla näyttämään muille maille, miten talousalue voi synnyttää rauhaa ja vaurautta alueilla, joiden historiaa leimaa sodankäynti.

Kannatan lämpimästi mietinnössä ehdotettuja luottamusta rakentavia toimia, erityisesti yhteistä valvontayksikköä seismistä aktiivisuutta koskevien tietojen jakamiseksi, jotta mahdollisista maanjäristyksistä voidaan antaa varhaisvaroitus. Ymmärrän myös, että yhteisön on tärkeää toteuttaa kehittämistoimia, joilla elvytetään taloutta ja otetaan käyttöön hyödyntämättömiä taloudellisia resursseja alueella.

Lisäksi pidän äärimmäisen tärkeänä, että Azad Jammu ja Kašmirin alueella on Pakistanin hallituksessa asianmukainen edustus, jota sillä ei toistaiseksi ole.

- Viro (B6-0205/2007)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi kiittää kollegoitani, jotka äänestivät Viroa koskevan päätöslauselman puolesta. Tämänpäiväinen äänestys Euroopan parlamentissa osoitti, ettei EU:n yhteinen ulko- ja puolustuspolitiikka ole vain paperille painettu julistus tai kokoelma iskulauseita. Se osoitti, että yhteinen ulko- ja puolustuspolitiikka on toimiva politiikka. Euroopan parlamentti osoitti tänään jotain muutakin, nimittäin että solidaarisuus on hengissä ja toimiva periaate Euroopan unionissa. On helppo ilmaista ja osoittaa solidaarisuutta, kun ongelmia ei ole ja kaikki on hyvin. On kuitenkin paljon tärkeämpää ja monimutkaisempaa toteuttaa solidaarisuusperiaatetta kriittisillä hetkillä, kriisiaikoina. Tänään Euroopan parlamentti osoitti myös, ettei Euroopan unionissa jaotella jäsenvaltioita vanhoihin ja uusiin tai suuriin ja pieniin ja ettei EU:ssa ole tärkeitä tai vähemmän tärkeitä jäseniä, joiden edut voidaan uhrata suurten jäsenvaltioiden etujen nimissä.

  Gerard Batten ja Derek Roland Clark (IND/DEM), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue pahoittelee Venäjän käytöstä Viroa kohtaan mutta ei voi äänestää Euroopan parlamentin päätöslauselmien puolesta, koska emme tunnusta sen laillisuutta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vastustamme jyrkästi parlamentin tänään hyväksymää päätöslauselmaa, jossa vähätellään ja hämärretään Viron viimeaikaisten tapahtumien todellista, vakavaa merkitystä ja joka on osa yrityksiä kirjoittaa historiaa uudelleen. Tästä syystä äänestämme päätöslauselmaa vastaan.

On syytä huomauttaa, ettei päätöslauselmassa mainita lainkaan natsismiin ja fasismiin liittyviä tekoja Virossa, kuten natsimiehittäjien kanssa yhteistyötä tehneiden saamaa uutta kunnioitusta, ja että siinä salataan näin heidän osallistumisensa tuhansien ihmisten häikäilemättömään sortamiseen ja järjestelmälliseen murhaamiseen.

Äskettäinen päätös siirtää toisen maailmansodan muistomerkki, jolla kunnioitetaan natsien ja fasistien vastaisessa taistelussa henkensä menettäneiden muistoa, Tallinnan keskustasta – mihin liittyy myös ihmisjäänteiden siirtämistä – on jälleen uusi provokaatio, joka on osa tätä revisionismia. Viron kansalaiset ilmaisivat oikeutetusti vastalauseensa tästä päätöksestä, ja heidän toimensa tukahdutettiin julmasti. Tämän provokaation lisäksi on syytä muistaa tuomittava syrjintä, joka kohdistuu suureen osaan Viron venäjänkielisestä väestöstä, jolta viranomaiset epäävät kansalaisuuden.

Tässä asiassa on kyse paljon muustakin kuin EU:n suhteista Venäjään. Kaikkien fasismin vastustajien ja demokraattien pitäisi yhdessä ilmaista närkästyksensä.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Tuen päätöslauselmaa, koska katsomme, että Venäjän puuttuminen Viron tapahtumiin on hyvin vakava ja tuomittava asia.

En ole kuitenkaan yhtä mieltä päätöslauselman 8 kohdasta. Jokaisen suvereenin valtion tehtävä on päättää, pitäisikö vuoropuhelu käynnistää vai ei. Päätöslauselman 7 kohdassa otetaan kantaa tehtyihin verkkohyökkäyksiin. Kyse on hyvin vakavista toimista, mutta en usko, että EU:n pitäisi laatia tähän liittyen suunnitelma, koska asia hoidetaan parhaiten jäsenvaltioiden tasolla.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Annoin tukeni Viroa koskevalle päätöslauselmalle, jossa osoitettiin solidaarisuutta Viroa kohtaan Venäjän viranomaisten puuttuessa sen sisäisiin asioihin. Tuen erityisesti Venäjän hallitukselle esitettyä kehotusta kunnioittaa diplomaattisuhteita koskevaa Wienin yleissopimusta.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin Viron viimeaikaisia tapahtumia koskevaa kompromissipäätöslauselmaesitystä vastaan, kuten Euroopan parlamentin vasen siipikin, koska se perustuu yksipuolisiin käsityksiin ja koska katson, ettei kenenkään voida sallia muuttaa historiaa, ovatpa he kärsineet neuvostovallan aikana mitä tahansa. Muistomerkki, jonka siirtäminen oli syynä mielenosoituksiin ja jännitteisiin, on pystytetty fasismin kukistamisen kunniaksi. Kukaan ei voi nimittää tätä muistomerkkiä joksikin muuksi Neuvostoliiton suvereniteetin vastustamisen nimissä. Yksipuolista lähestymistapaa asiaan ei voida hyväksyä. Se ei auta lievittämään Viron ja Venäjän välille syntyneitä jännitteitä, vaan ruokkii niitä.

  Marek Siwiec (PSE), kirjallinen. (PL) Tallinnan mellakat ja hyökkäys Viron Moskovan suurlähetystöä vastaan ovat tehneet jäsenvaltiot tietoisiksi Venäjän nykyisen hallituksen politiikasta EU:n yksittäisiä jäsenvaltioita kohtaan. Tässä tapauksessa Moskova, joka on omaksunut hyvin aggressiivisen kannan yhtä Euroopan pienintä maata kohtaan, on kuitenkin haukannut liian suuren palan. Ensimmäistä kertaa Euroopan unioni on esiintynyt yhtenäisenä rintamana Venäjän suhteissaan. Tämä on tärkeä päivä Euroopan unionin historiassa, koska solidaarisuus on yksi perusperiaatteista, joihin yhteisö perustuu. Olenkin tyytyväinen voidessani kuulua parlamentin jäsenten enemmistöön, joka tuki aiemmin mainitun päätöslauselman hyväksymistä.