Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Keskiviikko 6. kesäkuuta 2007 - Bryssel EUVL-painos

12. Euroopan unionin perustuslakiprosessin etenemissuunnitelma (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Barón Crespon ja Brokin laatima perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietintö (A6-0197/2007) Euroopan unionin perustuslakiprosessin etenemissuunnitelmasta (2007/2087(INI)).

 
  
MPphoto
 
 

  Enrique Barón Crespo (PSE), esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, esittelen mietinnön, jonka laadimme yhdessä jäsen Brokin kanssa. Olemme kaksi parlamentin jäsentä, jotka ovat kotoisin eri maista ja kuuluvat eri poliittisiin ryhmiin. Me kuitenkin ilmennämme parlamentin toistuvasti esille tuomaa halua edistää perustuslakisopimusta ja vahvistaa merkittävästi Euroopan unionia heti sen 50-vuotispäivänä annetun Berliinin julistuksen jälkeen.

Haluamme pohjimmiltaan sanoa, että laadimme ensimmäistä kertaa julkisen keskustelun myötä yhteisesti perustuslakisopimuksen, joka allekirjoitettiin Roomassa lokakuussa 2004. Nyt perustuslakisopimus on ratifioitu kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista eli 18 jäsenvaltiossa, neljä jäsenvaltiota on ilmoittanut haluavansa ratifioida sen, kahdessa jäsenvaltiossa on järjestetty kansanäänestykset, joissa se on torjuttu, ja kolmen jäsenvaltion on vielä ilmaistava kantansa siihen.

Meidän on mielestäni jatkettava toimiamme harkintakauden jälkeen. Ehdotamme olennaisilta osin, että kannatamme puheenjohtajavaltio Saksan pyrkimyksiä kutsua hallitustenvälinen konferenssi (HVK) koolle seuraavassa Eurooppa-neuvostossa ja antaa HVK:lle selkeät ja täsmälliset neuvotteluvaltuudet, jotta nykyisten perustamissopimusten ja perustuslakisopimuksen pohjalta päästään sopimukseen, jolloin voimme jatkaa yhteistyön tekemistä.

Me, jotka olemme olleet osallisina alusta alkaen, katsomme, että perustuslakisopimus muodostuu kahdesta osasta: toinen koostuu osista I ja II, tai osasta IV, joka on valmistelukunnan työn tulosta, ja toinen osasta III, johon sisältyvät nykyiset perustamissopimukset ja jossa niitä muokataan ja parannetaan. Yhteispäätöksen oikeusperustojen määrää lisätään nykyisistä 37:stä 86:een, mikä on tärkeää Euroopan parlamentin kannalta.

Tältä osin uskomme saavamme aikaan mallin, jonka avulla voimme tosiasiallisesti edistyä.

Lisäksi kun otetaan huomioon, että harkintakausi on ollut tuloksellinen ja ettemme elä ilmatiiviissä säiliössä vaan todellisessa maailmassa, on olemassa ajankohtaisia asioita, kuten ilmastonmuutos, solidaarisuus energia-alalla, maahanmuutto, sosiaalisen mallimme mukauttaminen väestön ikääntymiseen ja globalisaatioon, kansainvälisen terrorismin torjunta, kulttuurien välinen vuoropuhelu ja taloushallinnan lujittaminen euroalueella, joiden avulla voimme vastata kansalaisten huolenaiheisiin.

Tällaista viestiä ehdotamme pääpiirteissään. Katsomme lisäksi – ja tämä on selvä viesti neuvostolle – että valmistelukunnan työn jälkeen on mahdotonta keskustella Euroopan tulevaisuudesta suljettujen ovien takana.

Me olemme jo ryhtyneet käymään poliittista keskustelua.

(Suosionosoituksia)

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tästä syystä – ja toivon, että puhemies puolustaa meitä, kuten hän on aina tehnyt tällä alalla – pyydämme, että voimme osallistua aktiivisesti hallitustenväliseen konferenssiin. Ehdotamme malleja, joilla saadaan täsmällistä tietoa siitä, mitä neuvosto, komissio, jonka toivomme olevan hyvin aktiivinen, ja hallitukset ehdottavat ja ajattelevat asian edistämisestä. Arvoisa puhemies, tällä hetkellä ei ole mielestämme tärkeintä vain lähettää toivon viestiä vaan tehdä myöskin selväksi, että tie hahmottuu kävellen, vanhan sananlaskun mukaan. Meidän on edelleen kuljettava yhdessä eteenpäin, koska sitä yleinen mielipide vaatii, koska olemme sopineet siitä ja koska se on myös velvollisuutemme paitsi itseämme myös muuta ihmiskuntaa kohtaan. Rakennamme nimittäin Euroopassa parhaillaan ensimmäistä ylikansallista demokratiaa, joka perustuu valtioihin ja kansalaisiin. Se on suonut meille rauhaa ja vaurautta – mitä juhlistimme toukokuussa – mutta sen on myös mahdollistettava toimintamme uraauurtavana poliittisena ja demokraattisena järjestönä. Se merkitsee ihmiskunnan tulevaisuuteen katsomista.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Elmar Brok (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, minun ei tarvitse toistaa, mitä jäsen Barón Crespo totesi, koska olen joka sanasta samaa mieltä.

Kuten Berliinin julistuksessakin todetaan, Euroopan unionin ansiosta Eurooppa – ja ensinnäkin sen läntinen puoli – on kokenut maanosan koko historian rauhanomaisimman, vapaimman sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti menestyksellisimmän jakson. Vuoden 1989 tapahtumien jälkeen ja EU:n laajennuttua vuosina 2004 ja 2007 olemme saaneet suuren mahdollisuuden taata saman muullekin maanosalle. Tämän perustuslakisopimuksen tavoitteena on varmistaa, että 27 jäsenvaltion unioni voi myös nauttia näistä saavutuksista. Tätä menestystarinaa ei saa vaarantaa. Näiden 27 maan on kyettävä toimimaan samoista lähtökohdista, ja on vältettävä EU:n hajaantumista jälleen eri ryhmiin.

Asiaa on myös tarkasteltava edessämme olevien haasteiden valossa, haasteiden, joihin yksikään kansallisvaltioistamme ei voi vastata yksin. Haasteita ovat globalisaatio ja sen taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset, terrorismin torjunta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme kehittäminen. Tiedämme, että energia-ala ja näin ollen energiavarmuus eivät kuulu nyt EU:n toimivaltaan, mutta tiedämme myös, että kyse on kaikkien jäsenvaltioidemme turvallisuudesta ja että meidän on näin ollen kyettävä toimimaan tällä alalla. Ulkoministeriin liittyvää kysymystä on myös tarkasteltava. Tarvitsemme sopimusorganisaatiota, joka suo meille mahdollisuuden toimia myös ulkoisesti yhtenäisen oikeushenkilöyden kautta. Niinpä perustuslakisopimuksen ytimeen liittyvät asiat ovat olennaisen tärkeitä, mikäli aiomme estää sodan syttymisen Euroopassa – kuten olemme tehneet aiemminkin – mutta myös lisätä toimintakykyämme aloilla, joilla kansallisvaltiot eivät yksinään pysty parempaan.

Tämä on tehtävä avoimesti ja demokraattisesti, mikäli haluamme myös kansalaisten myöntävän meille legitimiteetin. Tehokkuus, avoimuus, demokratia ja ihmisoikeudet ovat järjestelyn olennaisia osatekijöitä, joista on päätettävä huippukokouksessa ja hallitustenvälisessä konferenssissa. Meidän on tehtävä selväksi, että tällä järjestelyllä on luotava järkevä tasapaino toimielimien välille, kuten suhteessa kansallisiin parlamentteihinkin, joiden pitäisi saada enemmän painoarvoa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Meidän on varmistettava, että tehdään selväksi, ettei EU ole valtio eikä siitä tule valtiota vaan että toimintavalmiudet kohdistetaan aloihin, joilla jäsenvaltiot pitävät parempana toteuttaa yhteisiä toimia.

Tähän sisältyy se näkökulma, että meidän on hyväksyttävä kansojemme identiteetti ja suojeltava sitä tulevaisuudessa. Yhteisö ei vie kansallisvaltioiden paikkaa, vaan se on sen sijaan yhteinen organisaatio, jonka tarkoituksena on tehdä näistä kansallisvaltioista vahvempia yhdessä. Tästä on lähdettävä. Samalla Euroopan unionin on perustuttava isojen ja pienten sekä rikkaiden ja köyhien yhdenveroisuuteen. Tästä syystä kaksoisäänioikeus – jonka myötä jokaisella maalla, niin isoilla kuin pienilläkin, on yksi ääni – on niin tärkeä.

On myös tarkasteltava toimivaltuuksien ja vastuualueiden jakamista ja sen myötä toissijaisuusperiaatetta ja määräenemmistöpäätösten laajentamista. Emme onnistu terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa, jollei tarvittavilla aloilla, kuten sisäpolitiikassa, noudateta määräenemmistöpäätösten periaatetta.

Yhteisömme on mielestäni perustuttava arvoihin. Parlamentti katsoo, että perusoikeuskirja on olennainen osatekijä.

(Suosionosoituksia)

Kaikki tämä on sisällytettävä sopimukseen, minkä vuoksi oikeushenkilöys ja pilarirakenteen purkaminen ovat niin tärkeitä. EU:n menestystarina perustuu siihen, että muodostamme yhteisen säännöstön aloilla, joilla meillä on toimivaltuuksia ja vastuuta, ja siihen, että noudatamme Monnet'n menetelmää. Hallitustenvälinen lähestymistapa on aina epäonnistunut. EFTA epäonnistui, kun taas EU menestyi Monnet'n menetelmän ansiosta. Tästä syystä ei pitäisi nyt palata menetelmiin, jotka ovat aiemmin epäonnistuneet.

Tämän vuoksi meidän pitäisi tukea neuvoston puheenjohtajavaltiota Saksaa. Meidän pitäisi valmistella maaperää tarvittavan ydinsisällön vahvistamiseksi ja saadaksemme kaikki 27 kansaa ja jäsenvaltiota kannattamaan tavoitetta, jotta tämä hallitustenvälinen konferenssi saisi selkeät ja selvästi määritellyt toimivaltuudet. Meidän on varmistettava, että perustuslakisopimuksen ydinsisältö otetaan huomioon, jotta neuvottelut perustuvat vain tähän sopimukseen. Lisäksi perustuslakisopimuksen pitäisi olla voimassa ennen Euroopan parlamentin seuraavia vaaleja, jotta kansalaiset voivat harjoittaa uusia oikeuksiaan ja päättää tulevaisuudessa itse parlamentin vaaleissa, kenet pitäisi valita uudeksi komission puheenjohtajaksi. Näin vahvistetaan ratkaisevasti kansalaisten asemaa. Pyydän parlamenttia tukemaan strategiaa, jonka perussopimusasioiden valiokunta hyväksyi laajalla enemmistöllä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Olen hyvin kiitollinen teille molemmille, jäsen Barón Crespo ja jäsen Brok. On mukava huomata, että suhtaudutte nuoruuden innolla yhteiseen tulevaisuuteemme.

 
  
MPphoto
 
 

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja Wallström, hyvät parlamentin jäsenet. Arvoisa puhemies, saanen pidättäytyä ottamasta kantaa kahden esittelijän ikään ja tarkastelen sen sijaan heidän puheenvuorojensa sisältöä. Haluan kiittää erityisesti puheenjohtajavaltiota ja jäsen Barón Crespoa ja myös jäsen Brokia etenemissuunnitelmasta, jossa viitoitetaan tietä perustuslakiprosessista käytäville keskusteluille.

Päätelmissä tuetaan merkittävästi neuvoston puheenjohtajavaltion jatkotoimia ennen kesäkuun huippukokousta. Onnistuminen edellyttää myös Euroopan parlamentin tukea, ja on tärkeää, että parlamentti osallistuu täysimääräisesti perustuslakiuudistusta koskeviin keskusteluihin. Kuten on jo mainittu, parlamentin pitää näin ollen osallistua riittävällä tavalla myös tulevaan hallitustenväliseen konferenssiin.

Arvoisa puhemies, esitän vielä kerran hyvin lämpimät kiitokseni rakentavasta yhteistyöstämme, joka näkyy myös tänään esitellyssä mietinnössä. Pidän sitä hyvin tasapainoisena mietintönä, sillä siinä luodaan tarvittava tasapaino Euroopan unionin kannalta kunnianhimoisen lopputuloksen ja sen realismin välille, jolla asiaa on lähestyttävä.

Yhtäältä emme voi emmekä haluakaan sivuuttaa Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestystä, mutta toisaalta jäsenvaltioiden enemmistö ei halua poistaa perustuslakisopimuksen ydinsisältöä. Tästä syystä haluan tässä yhteydessä korostaa jälleen kerran puheenjohtajavaltio Saksan erityistä merkitystä välittäjänä. Haluamme lopputuloksen, jonka kaikki jäsenvaltiot mutta tietysti myös parlamentti voivat hyväksyä. On otettava huomioon keskustelut, joita käytiin Alankomaissa ja Ranskassa mutta myös muualla kansanäänestysten kielteisten tulosten jälkeen.

Meidän on suhtauduttava vakavasti ihmisten huolenaiheisiin. Samalla on kuitenkin lukuisia aloja, joilla kansalaiset haluavat enemmän Eurooppaa ja enemmän EU:n osallistumista, kuten keskustelut ovat myös osoittaneet. Hiljattain on keskusteltu laajasti energia- ja ilmastoasioista samoin kuin EU:n yhteisestä ulkopolitiikasta sekä siihen liittyvästä terrorismin ja rikollisuuden torjunnasta.

Pidän hyvin tärkeänä yhtä seikkaa, jonka monet tutkimukset ovat vahvistaneet, nimittäin sitä, että enemmistö eurooppalaisista ei vastusta Euroopan unionia. He haluavat sellaisen EU:n, joka pystyy toimimaan ja olemaan tehokas, joka keskittyy olennaisiin asioihin ja joka todella ratkaisee kohtaamansa ongelmat.

Ei ole salaisuus, että on vielä päästävä sopimukseen monista tärkeistä asioista, kuten ensinnäkin perustamissopimusten tulevasta rakenteesta. En myöskään paljasta salaisuutta todetessani, että on ehdotettu palaamista klassiseen muutossopimukseen. Parlamentti on myös ilmaissut olevansa valmis miettimään tulevien perustamissopimusten esitystapaa. Luotan siihen, että ratkaisemme asian tavalla, jota kaikki kumppanimme voivat tukea ja joka merkitsee kansalaisten kannalta myös luettavuuden ja avoimuuden selvää paranemista.

Kuten myös jäsen Brok juuri toisti, parlamentti on aina ollut perusoikeuskirjan aktiivinen puolestapuhuja. Niinpä jäsenvaltioiden suuri enemmistö hyväksyy sen, että parlamentti tukee perusoikeuskirjan ja erityisesti sen oikeudellisesti sitovan luonteen säilyttämistä.

(Suosionosoituksia)

Euroopan unionin, johon kuuluu nyt 27 jäsenvaltiota, on parannettava kykyään toimia ja tehdä päätöksiä, jotta voidaan vastata 2000-luvun haasteisiin. Kuten on todettu, demokraattisemmasta ja avoimemmasta Euroopan unionista vallitsee myös yhteisymmärrys. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden suuri enemmistö haluaa säilyttää nykyisen perustuslakisopimuksen ydinsisällön olennaisilta osin. Enemmistö katsoo, että etenkään institutionaalista pakettia ei voida avata, koska sen avaaminen olisi kuin avaisi niin sanotusti Pandoran lippaan. Käytännön edistystoimet ovat kuitenkin myös tärkeitä.

Haluamme lopputuloksen, jonka kaikki jäsenvaltiot hyväksyvät, mutta kaikkien osapuolien on myös oltava valmiita tekemään kompromisseja, jotta siinä onnistutaan. Luotan siihen, että on olemassa yhteistä halua viedä yhteisöä yhdessä eteenpäin. Tässä tilanteessa arvostamme tietenkin erityisesti sitä, että parlamentti tukee puheenjohtajavaltio Saksan pyrkimyksiä päästä yhteisymmärrykseen kesäkuun huippukokouksessa – mitä korostetaan mietinnössä.

Esitän vielä joitakin menettelyihin ja puheenjohtajavaltio Saksan tavoitteisiin liittyviä lisähuomautuksia. Kuten tiedätte, neuvotteluissa on nyt saavutettu ratkaiseva vaihe. Vuoropuhelua johtaa pääasiassa neuvoston puheenjohtaja, liittokansleri Merkel, mutta myös Saksan ulkoasiainministeri Steinmeier henkilökohtaisessa ominaisuudessaan. Ulkoasiainministeri Steinmeier tiedottaa huomenna parlamentille kesäkuun Eurooppa-neuvoston valmisteluista. Koska korkean tason neuvotteluja käydään edelleen, on liian varhaista esitellä puheenjohtajavaltion ehdotuksia, jotka ovat toistaiseksi vailla erityistä sisältöä. Neuvosto aikoo ja voi nähdäkseni esitellä tällaiset ehdotukset vasta myöhemmin.

Kesäkuun Eurooppa-neuvostoon liittyvänä tavoitteenamme on laatia suunnitellun hallitustenvälisen konferenssin sisältöä koskevat selvät suuntaviivat ja hyvin tarkka aikataulu. Hallitustenvälinen konferenssi on määrä saattaa poliittiseen päätökseen vuonna 2007 Portugalin puheenjohtajakaudella. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa viimeistään vuoden 2008 alussa, jolloin jää riittävästi aikaa ratifioida se kaikissa jäsenvaltioissa – tietenkin ennen vuonna 2009 toimitettavia Euroopan parlamentin vaaleja, mikä on tärkeä seikka. Aiemmissa keskusteluissa on käynyt ilmi, että aikataulusta vallitsee laaja yhteisymmärrys; tällaista aikataulua edellytetään myös parlamentin etenemissuunnitelmassa. Jos aiomme pitäytyä aikataulussa, on myös tärkeää, että parlamentti ilmaisee kantansa 48 artiklan mukaisesti ennen kesätaukoa.

Toistan kuitenkin, että puheenjohtajavaltio toimii välittäjänä. Tarvitsemme lopputuloksen, jonka kaikki voivat hyväksyä. Neuvottelemme kaikkien jäsenvaltioiden, parlamentin ja komission kanssa. Tiedän, että on vielä runsaasti taivuttelemista ja välittämistä, mutta olen luottavaisella kannalla. Jos kaikki 27 jäsenvaltiota puhuvat aina yhteisistä haasteista, kuten ne tekivät viimeksi Berliinin julistuksen yhteydessä, oletan tämän tarkoittavan, että ne kaikki haluavat, että tässä onnistutaan.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, katson voivani todeta parlamentin puolesta, että ilmaisemme kantamme nopeasti, jos Euroopan parlamentin oikeuksiin kiinnitetään asianmukaista huomiota. Siltä pohjalta haluamme tehdä tiivistä yhteistyötä aina, kun se on mahdollista.

 
  
MPphoto
 
 

  Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä esittelijöitä, jäsen Barón Crespoa ja jäsen Brokia, ja perussopimusasioiden valiokunnan jäseniä tästä mietinnöstä ja heidän tekemästään työstä. Se on tärkeä panos tässä hyvin ratkaisevassa vaiheessa. Komissio suhtautuu myönteisesti mietintöönne ja on yhtä mieltä sen tärkeimmistä vaikuttimista.

Kaksi vuotta harkintakauden alkamisen jälkeen maailma muuttuu edelleen, samoin kuin poliittinen ympäristö. Euroopan unioni on saavuttanut uuden yhteisymmärryksen joissakin erittäin poliittisissa asiakokonaisuuksissa ja kysymyksissä, kuten esimerkiksi sovittaessa uudesta rahoituspaketista tuleviksi vuosiksi.

Pohjimmiltaan ei ole kuitenkaan onnistuttu ratkaisemaan ongelmia, joita perustuslakisopimuksessa tarkasteltiin. Euroopan unioni ei kykene edelleenkään puhumaan yhdellä äänellä maailmanlaajuisella areenalla. Meidän on yhä parannettava unionin demokraattisuutta, tehokkuutta ja avoimuutta. Meidän on pystyttävä parempaan sellaisilla tärkeillä politiikan aloilla kuin maahanmuutto tai ilmastonmuutos. Siksi olemme syvästi vakuuttuneita siitä, että sopimukseen on vielä tehtävä muutoksia.

Katsomme myös, että on ehdottoman tärkeää viestiä paremmin kansalaisten kanssa uudesta perustamissopimuksen tarkistamisesta. Sen yhteydessä ei ole tarkoitus rakentaa yhteisöä pelkästä rakentamisen ilosta vaan tarkastella entistä globalisoituvampaa poliittista ympäristöä ja toteuttaa toimet, jotka ovat kansalaisille todella tärkeitä.

Eurooppa-neuvoston tärkeimpänä kysymyksenä on edetä kohti ratkaisua perustuslakisopimuksesta. Puheenjohtajavaltio Saksa on tehnyt viime kuukausien aikana valtavasti työtä saadakseen aikaan uuden yhteisymmärryksen jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielimien välillä. Tuemme näitä pyrkimyksiä ja toivomme, että Eurooppa-neuvostossa päästään sopimukseen uuden hallitustenvälisen konferenssin käynnistämisestä.

Meidän on kuitenkin oltava hyvin varovaisia: perustuslakisopimus on kompromissi, jota on tässä vaiheessa hyvin vaikea parantaa mutta helppo hajottaa. Tästä syystä, jotta uudet neuvottelut onnistuisivat, hallitustenvälinen konferenssi tarvitsee selkeät ja tarkasti rajatut valtuudet sekä selvän tavoitteen. Toisin sanoen uuden sopimuksen on oltava voimassa ennen vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleja.

Komissio toimii edelleen keskeisessä asemassa pyrittäessä ratkaisuun. Jos hallitustenvälinen konferenssi aiotaan käynnistää, olemme valmiita esittämään kantamme heinäkuun alussa. Uuden ratkaisun avulla pitäisi olla mahdollista saavuttaa aito ja kestävä yhteisymmärrys. Uuden ratkaisun avulla pitäisi olla mahdollista luoda tasapaino niiden välille, jotka ovat jo ratifioineet perustuslakisopimuksen, ja niiden, jotka eivät vielä ole tehneet niin.

On myös olennaisen tärkeää pitää kiinni hyvin kunnianhimoisista tavoitteista. Pienimpään yhteiseen nimittäjään perustuva ratkaisu saattaa helpottaa tilannetta lyhyellä aikavälillä, mutta se voi johtaa ongelmien kasaantumiseen tulevaisuudessa. Tämän vuoksi ei riitä, että tehdään vain vähäisiä institutionaalisia muutoksia Nizzan sopimukseen.

Perustuslakisopimus oli valmistelukunnan yksityiskohtaisen tarkastelun lopputulos. Se on myös tulosta huolellisesta kompromissista, josta kaikki valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat ja jota Euroopan parlamentti kannatti. Todettakoon, että suurin osa ydinsisällön parissa tehdystä työstä on edelleen käypää. Perustuslakisopimuksessa esille tuodut uudistukset ovat edelleen merkityksellisiä, ja ne on toteutettava. Yhteisön menetelmää on suojeltava, kuten komission aloiteoikeuttakin. Yksipilarinen rakenne ja yhtenäinen oikeushenkilöys ovat konkreettisia välineitä, joilla voidaan vahvistaa Euroopan unionin kykyä toimia globaalissa maailmassa. Ei ole syytä kyseenalaistaa määräenemmistöpäätöksiin liittyvää edistymistä ja yleisesti Euroopan parlamentin kasvanutta merkitystä.

Perustuslakisopimus on myös erittäin hyvä ratkaisu siihen, miten kansallisten parlamenttien osallistumista edistetään, ja sen avulla saavutetaan hyvä tasapaino kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välillä.

Komissio on myös edelleen hyvin kiintynyt perusoikeuskirjan sitovuuteen ja niiden politiikkojen merkittävään uudistamiseen, jotka on määritetty perustuslakisopimuksessa.

Yhtenäismarkkinoita ei pidä heikentää, ja suhtaudumme avoimesti uusiin ideoihin tiettyjen politiikanalojen kehittämiseksi, jotta voidaan vastata uusiin haasteisiin – tai tukea niihin vastaamista – avainasemassa olevilla politiikanaloilla, joita ovat kestävä kehitys, maahanmuutto tai energia.

Komissio on samaa mieltä siitä, että Euroopan parlamentin pitäisi osallistua tiiviisti tulevaan hallitustenväliseen konferenssiin, vähintään yhtä tiiviisti kuin edelliseenkin HVK:hon. Yhdessä meidän on myös jatkettava intensiivisesti toimiamme, jotta saamme kansalaiset ja kansalaisyhteiskunnan osallistumaan tehokkaaseen vuoropuheluun Euroopan tulevaisuudesta. Yhdessä meidän pitäisi selvittää kansalaisille, mistä on kyse ja miksi tarvitaan uutta sopimukseen perustuvaa ratkaisua, jotta EU pystyisi vastaamaan globalisaation aikakauden haasteisiin. Tämä on vielä tärkeämpää ratkaisevassa vaiheessa, joka alkaa Eurooppa-neuvoston päätösten pohjalta, ja odotan innolla kanssanne tehtävää yhteistyötä, jotta tästä tulee totta.

(Suosionosoituksia)

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies WALLIS

 
  
MPphoto
 
 

  Íñigo Méndez de Vigo, PPE-DE-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa puhemies, Ernest Hemingwayn kertomuksessa "Vanhus ja meri" päähenkilö kamppailee saadakseen tuotua marliinin satamaan. Taistelu on todellinen titaanien taistelu. Kun hän vihdoin pääsee satamaan, kalaa ei enää ole, ja vain sen ruodot ovat jäljellä. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, parlamentti ei halua, että perustuslakisopimukselle käy näin.

Kiitämme puheenjohtajavaltio Saksaa siitä, että se haluaa päästä sopimukseen, mutta haluamme tehdä selväksi, että vaikka haluammekin päästä sopimukseen, emme halua mitä sopimusta hyvänsä. Jäsen Barón Crespon ja jäsen Brokin laatimassa mietinnössä todetaan näin ollen selvästi, mitä pidämme perustuslakisopimuksen pääsisältönä ja mitä sopimukseen on sisällytettävä. Tämä käy ilmi 9 kohdasta.

Toteamme myös, että meidän on kuunneltava kaikkia, mutta meidän ei pidä kuunnella niitä, jotka haluavat vähemmän Eurooppaa (koska on olemassa ihmisiä, jotka haluavat vain vähemmän Eurooppaa). Älkää kuunnelko vain heitä. Kuunnelkaa myös niitä, jotka haluavat parantaa perustuslakisopimusta. Muusta ei juuri puhutakaan kuin vähennyksistä, aivan kuin kevätalennusmyynti olisi alkanut suurissa tavarataloissa.

Hallitustenvälinen konferenssi voi parantaa perustuslakisopimusta esimerkiksi sisällyttämällä siihen asioita, jotka eivät olleet esillä viisi vuotta sitten. Mainittakoon esimerkiksi ilmastonmuutos, solidaarisuus energia-alalla tai terrorismin torjunnan koordinaattorin tehtävien määrittely. Viimeksi mainittu on tällä hetkellä hyvin tärkeä kysymys, koska ETA on ilmoittanut ryhtyvänsä jälleen tappamaan ihmisiä. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, nämä lisäykset ovat mahdollisia, ja vaadimme teitä sisällyttämään ne sopimukseen.

Kuten parlamentin puhemies jo sanoikin, haluamme auttaa teitä ja haluamme Euroopan parlamentin myös osallistuvan tähän hallitustenväliseen konferenssiin. Emme halua tietenkään korvata teitä, mutta mietinnön 12 kohdassa määritellään parlamentin osallistumismenetelmät.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, totean lopuksi, että parlamentti arvioi hallitustenvälisen konferenssin tuloksia perustuslakisopimuksen kannalta. Tämä todetaan 11 kohdassa. Emme epäröi hylätä sellaista hallitustenvälisessä konferenssissa tehtyä sopimusta, joka ei vastaa odotuksiamme.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Jo Leinen, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Richard Corbett tarkastelee asiaa piakkoin yksityiskohtaisemmin ryhmämme puolesta. Haluan esittää vilpittömät kiitokseni esittelijöille, Enrique Barón Crespolle ja Elmar Brokille, koska tämä mietintö kuvastaa hyvin tarkasti keskustelua, jota olemme käyneet saatuamme kahdesti "ei"-vastauksen kaksi vuotta sitten järjestetyissä kansanäänestyksissä. Mietinnön viesti on yksiselitteinen. On säilytettävä ydinsisältö, josta on neuvoteltu ja joka on allekirjoitettu ja hyväksytty kuluneiden kolmen vuoden aikana, eli toisin sanoen perustuslakisopimuksen ydinsisältö, mutta on kiistatonta, että perustuslakisopimuksen muotoa on mahdollista muuttaa. Ilmaistakseni asian täysin selvästi: Euroopan parlamentti hylkää minisopimuksen. Vastustamme myös pelkkää institutionaalista sopimusta ja neuvottelemista luurangosta – ikään kuin louhoksesta, josta voidaan kaivaa milloin minkäkinlaisia kiviä. Toteamme aivan yksinkertaisesti, että parlamentti hylkää neuvottelutuloksen, joka johtaa demokratian, avoimuuden, tehokkuuden ja kansalaisten oikeuksien vähenemiseen aiemmin hyväksymäämme tulokseen verrattuna.

On ironista, että yhteisön kansalaiset, olivatpa he kotoisin Ranskasta, Alankomaista tai muista maista, ovat itse asiassa muutoksen kannalla. Eurobarometri-tutkimus osoittaa, että kansalaiset haluavat enemmän demokratiaa ja tehokkaamman unionin. He haluavat myös uutta yhteisön politiikkaa, joka koskee energia-alaa, terveydenhoitoa, katastrofien ehkäisemistä ja molemminpuolisen avun antamista hätätilanteissa. Tästä syystä on käsittämätöntä, että hallitukset hylkäävät nyt parlamenttien ja hallitusten yhteisen tuotoksen. Se on täysin sopimatonta, emmekä hyväksy sitä.

Tämä on myös viesti hallitustenväliselle konferenssille. Ette voi esittää omaa mallianne kuulematta tätä parlamenttia, kansallisten parlamenttien kollegojamme ja suurta yleisöä, jos malli eroaa perustavasti sopimuksesta, jonka aikaansaamiseksi olemme ponnistelleet viimeisten neljän vuoden ajan. Haluamme "sopimus plussan" ennemmin kuin "sopimus miinuksen". Täällä on esitetty kanta, jonka mukaan asiat, joista olemme keskustelleet kaksi vuotta, pitäisi ottaa esityslistalle. Siitä meidän on keskusteltava.

Puhumme aina niistä, jotka hylkäsivät perustuslakisopimuksen. Meidän on myös puhuttava niistä, jotka ovat jo antaneet sille suostumuksensa ja joita on paljon. Kyse ei voi olla lopputuloksen saavuttamisesta hinnalla millä hyvänsä. Sitä emme kannata. Välineen on oltava korkealaatuinen. Toivotamme puheenjohtajavaltio Saksalle kaikkea menestystä tähän tavoitteeseen pyrittäessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrew Duff, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, ALDE-ryhmä kannattaa voimakkaasti jäsenten Brok ja Barón Crespo mietintöä ja suhtautuu myönteisesti neuvoston ja komission tänä iltapäivänä esittämiin selkeisiin, voimakkaisiin lausumiin. Odotamme innokkaasti pääsevämme osallistumaan hallitustenvälisen konferenssin tukemiseen. HVK pyrkii neuvottelemaan ripeästi uudelleen perustuslakisopimuksesta ja pakkaamaan sen uuteen muotoon, joka parantaa sitä merkittävästi.

Presidentti Sarkozy tuo virkistävää pragmaattisuutta Ranskan EU-politiikkaan, ja luotan siihen, että Gordon Brown tekee samoin, kun hänestä tulee Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri. Yleinen mieliala on muuttumassa erityisesti Alankomaissa ja Puolassa. Näissä maissa on herätty huomaamaan entistä selvemmin, ettei ole näiden maiden etujen mukaista kuulua Euroopan unioniin, joka on liian heikko toimiakseen.

Lopuksi katson, että harkintakaudesta voidaan tehdä kaksi pääasiallista johtopäätöstä. Ensinnäkin voidaan päätellä, että meidän on lujitettava demokratiaa Brysselissä sijaitsevien yhteisön toimielimien sisällä sekä täällä sijaitsevien viranomaisten ja kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintojen välillä. Toiseksi meidän on kehitettävä järkevämpiä ja joustavampia tapoja muuttaa perustamissopimuksia tulevaisuudessa. Jäsenvaltiot, jotka haluavat edelleen hylätä paketin, voivat käyttää laillista veto-oikeutta, mutta niillä ei ole moraalista eikä poliittista valtaa estää kaikkien muiden etenemistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Brian Crowley, thar ceann an Ghrúpa UEN. – A Uachtaráin, maidir le bunreacht nua a chruthú don Aontas Eorpach, tá sé an-thábhachtach go dtabharfar cluas éisteachta do shaoránaigh uilig an Aontais. Ní hiad muintir na Fraince agus na hÍsiltíre amháin atá buartha faoi bhunreacht an Aontais Eorpaigh - tá go leor tíortha eile buartha freisin. Bhí am againn machnamh a dhéanamh ar an mbunreacht le bliain anuas. Caithfidh ceannairí na mBallstát cinneadh a dhéanamh anois ar bhunreacht nua a bhunú ag an gcéad chruinniú eile den Chomhairle.

(EN) Haluan kiittää kumpaakin esittelijää, jäsen Barón Crespoa ja jäsen Brokia, joilla on mittavaa kokemusta. Kiitän heitä työstä, jota he ovat tehneet tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön parissa. Se osuu kriittiseen ajankohtaan, jossa neuvoston jäseniä on ikään kuin hivutettava ja työnnettävä eteenpäin. Tämä vaatimus ei johdu siitä, mitä me täällä parlamentissa edellytämme Euroopan unionin tulevalta kehitykseltä, vaan siitä, että on tarpeen varmistaa, että Euroopan unionin kansojen äänet otetaan asianmukaisesti huomioon kaikilla Euroopan unionin hallinnon ja toiminnan tasoilla tulevaisuudessa.

Euroopan unionin menestys on pikemminkin perustunut toimielimien ainutlaatuisuuteen – toimielimien, jotka puolestaan perustuvat yhteisymmärrykseen, kompromisseihin ja tasavertaisuuteen – sekä tarpeeseen ylläpitää tällaista tasapainoa sen varmistamiseksi, ettei EU:sta tule kahden kerroksen unionia ja ettei Donald Rumsfeldin käsitys vanhasta ja uudesta Euroopasta toteudu milloinkaan. Tarvitsemme ennemminkin yhdessä toimivaa yhteisöä, le chéile, joka tekee yhteistyötä kaikkien kansojen hyväksi.

Ensisijaisena perustanamme on kuitenkin oltava hyväksytty teksti, joka meillä jo on. Tarkastelkaamme tekstin laatineen valmistelukunnan ainutlaatuisuutta. Varmistakaamme, että säilytämme tekstin ytimen, samalla kun teemme tarvittavat mukautukset, jotta kaikki jäsenvaltiot voivat hyväksyä ja allekirjoittaa sen ja jotta kukaan ei koe sitä uhaksi itselleen.

Tehtävänämme on nyt varmistaa, että välitämme kuuluvan ja selvän viestin, jonka mukaan parlamentti tukee Euroopan perustuslakisopimuksen tulevaa kehittämistä siten, että sopimus kuvastaa oikeutetusti uusia jäsenvaltioita ja että sopimus kuvastaa oikeutetusti tasapainoa, jota tasavertaisten kansakuntien muodostaman yhteisön menestyminen edellyttää.

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Voggenhuber, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, ryhmäni toivoo mietinnön saavuttavan laajan ja vakuuttavan määräenemmistön, ja toivomme, että se tosiaan saa tämäntasoisen tuen. Kiitämme esittelijöitä tästä erinomaisesta ehdotuksesta.

Päätöslauselmasta voi tulla hyvin merkittävä, jos parlamentti onnistuu välittämään hallituksillemme viestin siitä, että se on aidosti valmis puolustamaan eurooppalaista demokratiaa, toisin sanoen, että se on aidosti valmis puolustamaan perusoikeuksien varjelemista ja taistelemaan sen puolesta, että pilarirakenne poistetaan ja määräenemmistöpäätökset säilytetään perustuslakisopimuksessa, vaikka parlamentti joutuisikin sanomaan "ei". Olen lukuisien vuosien aikana ollut todistamassa monia uhkavaatimuksia tässä parlamentissa, monia suureellisia eleitä, paljon huutamista barrikadeilta ja monia lupauksia äänestää "ei", jollei jokin tietty päätös vastaisikaan yleistä etua. En ole kertaakaan ollut todistamassa parlamentin tosiasiallista nousemista barrikadeille, äänestämistä jotakin vastaan tai ryhtymistä toimiin yhden ainoan uhkavaatimuksen perusteella. Jollemme pysy lujina tämän uhkavaatimuksen edessä, parlamentti joutuu kohtaamaan historian tuomion.

Kahden vuoden harkintakauden jälkeen – jos nyt kukaan edes harkitsi mitään – hallitukset ovat laatineet pitkiä syntiluetteloita. Voisimme tosiaan puhua hallitusten seitsemästä kuolemansynnistä. Parlamentit, kuten tämäkin parlamentti, on jo pitkään jätetty perustuslakiprosessin ulkopuolelle. Yleisö on sysätty syrjään. Prosessi tapahtuu nyt suljettujen ovien takana. Monissa yhteisön jäsenvaltioissa on havaittavissa eräänlaista aina vain julkeampaa ja selvempää nationalismia, eikä kukaan asetu tosiasiallisesti vastustamaan sitä.

Perustuslakisopimuksen muuttamista koskeva keskustelu on kaukana Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksistä, kaukana vaatimuksista, joissa peräänkuulutetaan enemmän demokratiaa ja enemmän sosiaalista vastuuta yhteisöstä, reagoimista globalisaatioon ja tehokkaampaa EU:ta. Yksikään tänään esillä olevista vaatimuksista ei liity mitenkään siihen, mitä ihmiset haluavat. Ne liittyvät kuitenkin tiiviisti siihen, mitä hallitukset ovat vaatineet kauan ja kovaäänisesti, jopa valmistelukunnassa, eli niiden oman määräysvallan vahvistamista ja sen yhteisymmärryksen hajottamista ja kumoamista, jonka puristimme niistä valmistelukunnassa. Emme enää kuule puhuttavan yhteisön ansioista emmekä sosiaalisen vastuun ja demokratian lisäämisestä.

Hallitukset käyttävät väärin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten tuloksia. Hallitukset käyttävät niitä väärin heikentääkseen yhteisöä ja luodakseen oman hallitustenvälisen, sosiaalisesti vastuuttoman yhteisön. Tätä meidän ei pidä sallia. Tässä perustuslaissa taataan yhteisön demokratia, ja se on näin ollen keino ratkaista tulevaisuuden sosiaaliset kysymykset. Epäilenpä, onko keskeinen neuvotteluperiaate, joka perustuu kansanäänestysten välttämiseen, tehokas strategia. Emme selviä tästä luottamuspulasta yhteisössä, jollemme huomioi ihmisiä. Voimme ratkaista tilanteen vain voittamalla heidät puolellemme.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Francis Wurtz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, kollegojemme Barón Crespon ja Brokin laatiman mietinnön johdanto-osan H kappaleessa todetaan seuraavaa siitä, että ranskalaiset ja hollantilaiset hylkäsivät perustuslakisopimusluonnoksen: "monet esiin tuodut epäilykset koskivat pikemminkin asiayhteyttä kuin asiasisältöä, ja kansalaisia suuresti huolestuttaneet asiat on ratkaistu tämän jälkeen". Tätä kutsutaan halpahintaiseksi itsensä rauhoittelemiseksi. Mietinnön 1 kohdassa todetaan seuraavasti: "toistaa kannattavansa perustuslakisopimuksen sisältöä".

Mietinnössä aiotaan tietenkin huomioida muutamissa jäsenvaltioissa syntyneet vaikeudet, mutta 6 kohdassa tehdään täysin selväksi, minkälaisiin myönnytyksiin siinä suostutaan: "toistaa sitoutuneensa siihen, että meneillään olevassa EU:n perustuslakiprosessissa saadaan aikaan ratkaisu, joka perustuu perustuslakisopimuksen sisältöön, tosin mahdollisesti eri muotoon muutettuna". Tämä lähestymistapa muistuttaa hämmästyttävästi lähestymistapaa, jota ilmensi yksi Angela Merkelin hallitusten tai valtioiden päämiehille esittämästä 12 kysymyksestä. Muistattehan: "mitä mieltä olette ehdotuksesta muuttaa sanamuotoa muuttamatta itse asiasisältöä?"

Syyt siihen, miksi ryhmäni on eri mieltä meille esitetystä tekstistä, tiivistyvät täydellisesti näihin kolmeen lainaukseen jäsen Barón Crespon ja jäsen Brokin mietinnöstä. Yhteisöä ei auta se, että se piiloutuu kasvavilta ongelmilta, joita huomattava osa yhteisön säännöstöstä aiheuttaa kansalaisillemme. Tarkoitan tällä tiettyjä vaikutuksia, joita aiheutuu siitä, mitä perustamissopimuksissamme kutsutaan avoimiksi markkinoiksi, joilla kilpailu on vapaata.

Mainitsen tästä kolme esimerkkiä. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön kongressissa, joka järjestettiin 22. toukokuuta, Euroopan keskuspankin puheenjohtaja Trichet joutui toteamaan tämän omalla kustannuksellaan, kun hänen väitteensä maltillisista palkkaratkaisuista hintojen kilpailukyvyn nimissä torjuttiin yksimielisesti. Muutamaa päivää myöhemmin komission jäsen McCreevy joutui vastaavaan tilanteeseen, tällä kertaa neuvostossa, jossa entistä useammat hallitusten edustajat vaativat, että postipalvelujen yksityistämistä on siirrettävä direktiiviluonnoksen herättämän laajan yleisen paheksunnan vuoksi. Muutama päivä sitten 10 sellaisia teollisuudenaloja edustavaa yhdistystä, jotka ovat hyvin alttiita globaalille kilpailulle, syytti komission jäsentä Mandelsonia kiihkomielisestä suhtautumisesta vapaakauppaan – lainaan – seurauksin, joita on mahdoton hyväksyä.

Saksan valtiovarainministerillä Steinbrückillä oli varmasti tämä vastalauseiden vyöry mielessään, kun hän puhui hiljattain – lainaan hänen sanojaan – riskistä, että Euroopan taloudellinen ja sosiaalinen malli ajautuu legitimiteettikriisiin. Tämän vuoksi ryhmäni kannattaa päättäväisesti ensinnäkin hyvin avointa julkista keskustelua siitä, mitä on muutettava EU:n suuntaviivoissa ja rakenteessa, ja toiseksi tulevan Euroopan perustuslain ratifioimista kansanäänestyksellä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bastiaan Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, jäsen Barón Crespon ja jäsen Brokin mietintöä leimaa merkittävä sisäinen ristiriita ja monitulkintaisuus. Yhtäältä esittelijät tunnustavat, vaikkakin erittäin vastahakoisesti, että perustuslakia on tarkistettava. Panen sen vuoksi tyytyväisenä merkille, että jopa Euroopan parlamentti on alkanut hyväksyä sen.

Toisaalta havaitsin pettyneenä, että 6 kohdasta, kuten jäsen Wurtz jo mainitsikin, käy selvästi ilmi, missä määrin – tai pitäisikö sanoa miten vähäisessä määrin – he ovat valmiita tarkistamaan perustuslakia: sen sisältöön ei pitäisi kajota, vain itse pakkaukseen.

Myönnän ensimmäisenä, että juuri neuvoston jäsenet (joihin myös kotimaani pääministeri kuuluu) antavat aihetta uskoa, että perustuslain kosmeettinen muuttaminen olisi hyväksyttävää. Tästä huolimatta kehotan Euroopan parlamenttia muuttamaan strategiaansa. Neuvosto on nimittäin antanut entistä useammin ymmärtää, että keskusteluja käydään itse asiasisällöstä. Jos Euroopan parlamentti haluaa todella myötävaikuttaa HVK:n onnistumiseen, kuten esittelijät mainitsevat toistuvasti mietinnössään, parlamentin on oltava valmis tekemään kompromisseja sisällön suhteen. Jos näin ei tehdä, Euroopan parlamentin merkitys jää edelleen vähäiseksi tulevassa HVK:ssa. Tämä on tulevaisuudenkuva, joka ei houkuttele minua sen enempää kuin kumpaakaan esittelijää.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch, ITS-ryhmän puolesta. (FR) Veritas liberavit vos, lausutaan Johanneksen evankeliumissa: totuus on tekevä teidät vapaiksi. Mikä on totuus? Totuus on, että haluatte luoda eurooppalaisen supervaltion huolimatta siitä, että jäsen Brok kieltää sen. Tässähän on kyse poliittisesta organisaatiosta, jolla on kansainvälinen oikeushenkilöys, jonka puheenjohtajuus ei enää perustu vuorottelujärjestelmään, jolla on oma ulkoasiainministeri ja yhtenäinen valuutta, jonka toimivaltuuksia on laajennettu äärettömiin eikä niitä enää jaotella pilareittain ja jossa päätökset tehdään enemmistöpäätöksin näiden toimivaltuuksien rajoissa. Tätä kutsutaan eurooppalaiseksi supervaltioksi!

Hyvät parlamentin jäsenet, ymmärrän hyvin, että joukossanne on epäilemättä eniten niitä, jotka hyväksyvät tällaisen kehityksen. Siinäkin tapauksessa teidän pitäisi olla riittävän avoimia ja rehellisiä sanoaksenne niin maanmiehillenne. Kuten kuulimme juuri jäsen Brokin toteavan, olette kuitenkin taipuvaisia peittelemään sitä, eikä se ole mielestäni rehellistä eikä kunniallista. Jos haluatte pysytellä kansainvälisen organisaation puitteissa, miksi ette tyydy olemassa oleviin perustamissopimuksiin?

Ensin oli Pariisin sopimus, jolla perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY). Sitten oli Rooman sopimus, jolla perustettiin Euratom ja Euroopan talousyhteisö. Sitten meille ilmoitettiin, että näiden kansainvälisten organisaatioiden toimeenpanevat elimet oli yhdistettävä, jotta ne saisivat enemmän valtaa. Me yhdistimme ne! Myöhemmin, vuonna 1986, meille ilmoitettiin jälleen, että tarvitsemme Euroopan yhtenäisasiakirjan, jotta yhteisö voisi todella kantaa hedelmää ja täyttää odotukset. Niinpä laadimme Euroopan yhtenäisasiakirjan. Heti hyväksyttyämme sen meille ilmoitettiin, että se ei riitä vaan tarvitsemme Maastrichtin sopimuksen, josta virtaisi maitoa ja hunajaa. Maastrichtin jälkeen tuli Amsterdam ja Amsterdamin jälkeen Nizza. Olette osallisina prosessissa, jonka tavoitteena on luoda tällainen eurooppalainen supervaltio. Se on vastoin Euroopan henkeä, koska Eurooppa on paikka, jossa kansakuntien vapaus ja itsenäisyys keksittiin. Tästä syystä vastustamme sitä päättäväisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, "ei" on sana, jota ei ole oikeasti vaikea ymmärtää. Mietinnön 3 kohta on täydellinen esimerkki jatkuvasta kyvyttömyydestä hyväksyä poliittinen tosiasia eli perustamissopimuksen hylkääminen. Siinä pannaan merkille Ranskan ja Alankomaiden kansalaisten esittämät huolenaiheet. Ranska ja Alankomaat eivät esittäneet huolenaiheita vaan hylkäsivät sopimuksen. Kieltäytyminen kohtaamasta tätä tosiasiaa on juurtunut syvälle EU:hun urautumisen leimaamien kahden viime vuoden aikana.

Tässä mietinnössä ei edistetä tilannetta mitenkään, koska siinä korostetaan edelleen kaikkea, mikä on hylätty, eli EU:n asemaan itsenäisenä valtiona liittyvää järjestelmää ja kansallisten toimivaltuuksien ja veto-oikeuksien kaventamista entisestään. Juuri ne, jotka eivät voi hyväksyä sitä, että perustuslakisopimuksen tekeminen kangertelee, pyrkivät kiivaimmin kohti kahden nopeuden Eurooppaa. Jos se kerran on se, mitä teidän on saatava, siitä vaan. Jättäkää kuitenkin ulkopuolelle ne jäsenvaltiot, jotka yhä haluavat todellista kansallista valvontaa ja valtaa. Palauttakaamme vastalahjana todelliset valtuudet oikeille omistajilleen, kotiuttakaamme ne Brysselistä. Tällöin ne, jotka haluavat enemmän Eurooppaa, saavat sitä, samoin kuin ne, jotka haluavat vähemmän Eurooppaa. Ette kuitenkaan voi tyrkyttää meille kaikille perustuslakisopimusta, joka on jo hylätty, naamioitte tai pakkasittepa sen uudelleen miten tahansa.

 
  
MPphoto
 
 

  Panayiotis Demetriou (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, haluan onnitella jäsen Brokia ja jäsen Crespoa, jotka ovat onnistuneet yhdistämään mietinnössään näkemyksen ja käytäntövaltaisuuden.

Näkemys on sitä, että perustuslakisopimuksen perustavat osatekijät säilytetään. Käytäntövaltaisuus on mielestämme sitä, että olemme valikoivia ja neuvottelemme keskenämme saavuttaaksemme uuden kompromissin, mutta kompromissiin on sisällyttävä ne periaatteet ja arvot, joihin luotimme Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevässä valmistelukunnassa luodaksemme perustuslakisopimuksen.

Korostitte syystäkin, etteivät ihmisoikeudet voi puuttua tekstistä, olipa hyväksytty teksti mikä hyvänsä, ja se on aivan oikein. Sama pätee muihin osatekijöihin, joihin viittasitte.

Parlamentin on oltava etulinjassa pyrittäessä ratkaisemaan ja selvittämään perustuslaillinen kriisi, joka Euroopan unionia kohtaa. Euroopan unioni ei voi jatkaa nykyistä sille ominaista tahtia. Globalisaation haasteet ovat sellaiset, että jollei Euroopan unioni toimi nopeasti ja asianmukaisesti, se ei pysty toimimaan asemassa, jossa sen on tarpeen toimia periaatteidemme ja arvojemme pohjalta.

Hyvät parlamentin jäsenet, puhumme kompromissista. Puhuessamme kompromissista meidän on oltava tasapainoisia ja realistisia. 18 valtiota ja ne neljä valtiota, jotka aikovat ratifioida perustuslakisopimuksen sen nykyisessä muodossa, eivät voi olla valmiita kompromissiin, samalla kun muut valtiot ja muiden valtioiden kansalaiset aikovat taistella hellittämättä joidenkin kohtien puolesta, joihin heidän väitteensä perustuvat. Meidän on käyttäydyttävä moitteettomasti ja myös tasapuolisesti. Se koskee kaikkia, sekä niitä, jotka ovat hyväksyneet perustuslakisopimuksen, että niitä, jotka suhtautuvat siihen epäillen.

Totean lopuksi katsovani, että Euroopan unioni ei voi jatkaa näin, vaan sen on mentävä eteenpäin. Sen on annettava kansalaisille tulevaisuus, sen on annettava unionille tulevaisuus voidakseen jatkaa eteenpäin.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, jäsen Allister totesi juuri, että sana "ei" on helppo ymmärtää, mutta niin on myös sana "kyllä". Olemme tilanteessa, jossa jäsenvaltioiden suuri enemmistö on sanonut "kyllä". Kaksi jäsenvaltiota on sanonut "ei", joillakin on hienoisia varaumia, mutta kaikki 27 ovat lähteneet mukaan prosessiin, jonka tarkoituksena on kuroa tämä ero umpeen ja ratkaista tilanne sopimuksella, jonka kaikki 27 jäsenvaltiota voivat ratifioida. Tätä pyrkimystä tuetaan mietinnössä, jota suosittelen ja jota ryhmäni aikoo kannattaa. Mielestämme on oikein pyrkiä kuromaan ero umpeen ja ratkaisemaan tilanne sopimuksella, jonka kaikki 27 jäsenvaltiota voivat ratifioida.

Euroopan unionin kansalaisten valitsema parlamentti hyväksyi perustuslakisopimuksen hyväksyessään ylivoimaisella äänten enemmistöllä mietinnön, jonka laadin jäsen Méndez de Vigon kanssa kaksi vuotta sitten. On siis aivan luonnollista, että olemme samaa mieltä niiden 22 jäsenvaltion kanssa, jotka haluavat säilyttää tekstin mahdollisimman koskemattomana. Se on mielestäni täysin johdonmukaista. Parlamentti pitää muotoon tehtäviä muutoksia parempana kuin sisällön uhraamista. Se pitää symboleista luopumista parempana kuin asiasisällöstä luopumista. Se on selvää, ja se on epäilemättä osa ratkaisua, mutta se ei todennäköisesti riitä. Perustuslain sisältöön liittyviä kysymyksiä on tarkasteltava joissakin tapauksissa, ja sitä on kenties paranneltava, laajennettava tai tarkistettava. On kuitenkin olennaisen tärkeää säilyttää nämä perustuslakisopimukseen tehtävät käytännölliset uudistukset. Perustuslakisopimus on hyvin käytännöllisten uudistusten kokoelma, uudistusten, joiden myötä EU pystyy toimimaan samalla kun se jatkaa laajentumistaan ja joiden myötä EU:n demokraattinen vastuuvelvollisuus paranee. Nämä ovat olennaisen tärkeitä seikkoja, ja ne on säilytettävä. Perustuslakisopimukseen sisältyy tällainen uudistuspaketti. Tehkäämme parhaamme pelastaaksemme mahdollisimman monet näistä uudistuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, toivon menestystä liittokansleri Angela Merkelille hänen pyrkimyksissään löytää yhteinen näkemys EU:n perustuslakisopimuksesta ja EU:n toimintatavoista. Siinä työssä tarvitaan unelmia, mutta siinä tarvitaan myös realismia. Ja jos joku tässä työssä onnistuu, uskon, että se on Angela Merkel.

Toivoisin, että hän olisi ottanut ja ottaisi ohjenuorakseen sen, mitä hän itse esitti ennen Berliinin julistusta koskevan työn aloittamista. Silloin hän toivoi ja asetti edellytyksen, että Berliinin julistuksesta tulee sellainen, jonka jokainen eurooppalainen haluaa ja pystyy lukemaan. Perustuslain pitäisi olla sellainen. Silti olisin toivonut, että valmistelussa olisi sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla noudatettu avoimuutta. EU ei ansaitse, se ei voi saada eikä sen tule myöskään saada perustuslakia ennen kuin sitä voidaan valmistella avoimesti, ei kansalaisten selän takana.

Perustamissopimusten selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen oli yksi keskeisistä tavoitteista, jotka sopimusten uudistamiselle asetettiin jo Nizzan Eurooppa-neuvostossa vuonna 2000. Meidän on nyt uskallettava tunnustaa, että nykyisellään tämä teksti ei ole selkeä vaan se on epäselvä ja sekava paketti, eikä siitä huolellisellakaan lukemisella saa riittävää selvyyttä.

Arvoisa puhemies, olisikin mielenkiintoista tietää myös, kuinka moni Euroopan parlamentin jäsen tai kansallisten parlamenttien jäsen on lukenut tämän perustuslakisopimustekstin kokonaisuudessaan, nämä säännöt, joissa kerrotaan, miten EU toimii, mikä on sen politiikan sisältö, toimivalta ja päätöksentekotapa. Veikkaan, että tässä salissa aika pieni osa on sen lukenut.

 
  
MPphoto
 
 

  Konrad Szymański (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, nykytilanteessa Euroopan unionin uudistuksen onnistuminen riippuu kaikkien neuvotteluprosessin osapuolien joustavuudesta. Kun tämä otetaan huomioon, on sanottava, että täällä esitetty kanta on erityisen joustamaton ja syvään juurtunut. Euroopan parlamentti toimii tavalla, joka ei jätä tilaa kompromisseille, ja sen on tämän vuoksi kannettava vastuunsa perustuslakiuudistuksen epäonnistumisesta.

Ehtojen kiristämisen sijaan tarvitsemme nyt hyvän tahdon eleitä niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka ovat ilmaisseet epäilyksensä aiemmasta sopimustekstistä. Jos uudistus aiotaan saattaa onnistuneeseen päätökseen, Alankomaille, Puolalle, Tšekin tasavallalle, Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Ranskalle on tehtävä uusi tarjous ja esitettävä joustavampia neuvotteluvaltuuksia hallitustenvälisessä konferenssissa, kun on kyse ulkoasiainedustustosta, toimivaltuuksien jakamisesta ja neuvoston äänestysjärjestelmästä. Painostuksen harjoittaminen tämän keskustelun estämiseksi voi vain johtaa vielä useampien vuosien menettämiseen.

Pidin Ernest Hemingwayn kirjasta, johon jäsen Méndez de Vigo viittasi, mutta ymmärsin sen aivan eri lailla. Jos Hemingwayn ikääntynyt sankari olisi valinnut pienemmän, keskikokoisen kalan, hän olisi päässyt helposti turvalliseen satamaan ja saanut syödäkseen. Sen sijaan hän valitsi aivan liian ison kalan, palasi satamaan tyhjin käsin ja menetti melkein henkensä. Haluan säästää Euroopan unionin vastaavilta kokemuksilta, enkä siksi tue mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernat Joan i Marí (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, meidän on vahvistettava yhteisöä poliittisesti. Tämä on yksi Euroopan parlamentin päätehtävistä.

Euroopan vapaan allianssin mielestä "enemmän" Eurooppaa merkitsee lisää vapautta valtiottomille kansakunnille, perustuslaillisille alueille ja kansallisille vähemmistöille. Eurooppa on tärkein alue, jolla voimme tehdä yhteistyötä ja elää yhdessä. Tästä syystä tarvitsemme sopimuksen mutta myös yhteisön perustuslain tulevaisuudessa. Näin ollen meidän on tuettava perustamissopimuksen uudistamista, jotta vahvistamme yhteisöä ja asetamme yhteisön kansalaisuuden käsitteen yhteiseksi tavoitteeksi kaikille eurooppalaisille. Niinpä EU:n on tulevaisuudessa puhuttava yhdellä äänellä avainasemassa olevista asioista, kuten maahanmuutosta, turvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta ja työllisyydestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Esko Seppänen (GUE/NGL). – (FI) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti ottaa nyt valiokuntansa oma-aloitteisella mietinnöllä kantaa asiaan, joka ei kuulu sen toimivaltaan – ei asiasisällön osalta eikä lopputuloksen osalta. Sen takia mietintö on europropagandaa perustuslain puolesta asiassa, jossa poliittiset eliitit ovat eri linjalla kuin kansa. Koko EU:n kattaneen mielipidetutkimuksen mukaan 75 prosenttia EU:n kansalaisista haluaisi perustuslaista kansanäänestyksen, jossa yhdentoista vanhan jäsenvaltion asukkaat hylkäisivät sen.

Oma maani Suomi on ratifioinut kuolleen sopimuksen, ja se on tehty vastoin kansan tahtoa. Ryhmämme Suomessa teettämän uuden mielipidetutkimuksen mukaan suomalaiset vastustavat tulevaa perustuslakia koko maassa, kaikissa ikäryhmissä, kaikissa ammateissa ja kaikissa puolueissa. Euroopan parlamentti asettuu perustuslain puolelle vastoin monien maiden kansalaismielipidettä. Se ei paranna Euroopan parlamentin omaa legitimiteettiä eikä perustuslain legitimiteettiä jäsenvaltioissa. Pitäisi uskaltaa kysyä kansoilta.

Puheenjohtajavaltion jäsenvaltioille lähettämässä salaisessa kahdentoista kysymyksen luettelossa pelin henki on selvä: vaihdetaan termit, mutta säilytetään vanha sisältö. Näin ollen uusi perustuslakiesitys on pelkkä silmänkääntötemppu.

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimír Železný (IND/DEM).(CS) Arvoisa puhemies, käsiteltävänämme olevassa mietinnössä yritetään herättää kuolleita henkiin, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa perustuslakia, jonka ranskalaiset tappoivat ja hollantilaiset innokkaasti hautasivat.

Ongelmana on kuitenkin se, ettei eurokraattisella eliitillä ole aikomustakaan hyväksyä tätä yksinkertaista tosiasiaa. Päätöksentekoprosessista on siis ryhdytty karkottamaan sen vaikeammin hallittavissa oleva osatekijä eli jäsenvaltioiden kansalaiset. Ajatus esitettiin salaisessa kyselyssä, jonka puheenjohtajavaltio Saksa lähetti jäsenvaltioiden hallituksille. Eräässä kyselyn kohdassa esitetään avoimesti kysymys: "entä jos hyväksymme eri nimellä asiakirjan, jonka sisältö ja oikeudellinen sitovuus ovat samat kuin perustuslain?" Asiaa ei olisi voitu esittää suorasukaisemmin. Lisäksi, jotta emme kuulostaisi niin karkeilta, lietsomme vähän ilmastonmuutokseen liittyvää pelkoa ja heitämme sekaan eräänlaista voimistettua energia-alan solidaarisuutta myönnytyksenä itsepäisimmille tapauksille; täytyyhän heillä olla jotakin näytettävää kotijoukoille. Mikä vielä tärkeämpää, poistamme veto-oikeuden pieniltä mailta ja takaamme uuden enemmistön isoille maille. Sitten nimeämme sen siten, ettemme enää joudu järjestämään kansanäänestystä.

Mietinnön laatijat sivuuttavat mieluummin sen tosiasian, ettei Saksa ole vielä ratifioinut perustuslakia, ja he tekevät niin siitä syystä, että presidentin allekirjoitus riittää ratifioimaan sen. He sivuuttavat myös sen tosiasian, että perustuslaki ratifioitiin vain 16:ssa EU:n 27 jäsenvaltiosta, mikä vastaa 37:ää prosenttia EU:n kansalaisista. He sivuuttavat myös sen, että kahden vuoden pituinen määräaika on umpeutunut, määräaika, johon mennessä jäsenvaltioista vähintään 80 prosentin olisi pitänyt ratifioida perustuslaki, jotta prosessi voisi jatkua. Lopuksi he sivuuttavat myös sen, että tämä vaatimus vahvistettiin perustuslaissa, joka uudet jäsenvaltiot pakotettiin hyväksymään osana niiden liittymissopimuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Corien Wortmann-Kool (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää kumpaakin esittelijää heidän työstään.

Mietintö on ristiriitainen sikäli, että siinä kannatetaan painokkaasti perustuslakisopimuksen keskeisiä osatekijöitä, samalla kun siinä huomioidaan myös viime vuosien tapahtumat, vaikka se olisikin voitu tehdä laajemmin. Yleisöhän suhtautuu loppujen lopuksi kriittisesti yhteisön toimintaan, eikä ainoastaan Alankomaissa ja Ranskassa. On hyvin tärkeää, että myös tämä parlamentti ottaa kritiikin asianmukaisesti huomioon. Onneksi Euroopassa kannatetaan nyt entistä enemmän ajatusta siitä, että asioiden on muututtava. Puhukaa suunne puhtaaksi perustuslaista.

Mietintö saa tukemme, vaikka emme hyväksykään joitakin sen kohtia. Tuemme mietintöä, koska siinä puolustetaan perustuslakisopimuksen ytimessä olevia asioita. Samalla – ja tämä on asia, jonka jotkut kieltävät – se avaa myös oven muutoksille. Siinä selvennetään toissijaisuuden käsitettä, ei edistetä perustuslaillisia piirteitä eikä eurooppalaista valtiota, ja ottaen huomioon lukuisat ongelmat, jotka kohdistuvat meihin tänä aikana, siinä suhtaudutaan kunnianhimoisemmin yhteisöön sekä yleisön osallistamiseen ja kansallisten parlamenttien asemaan. Kansallisten parlamenttien pitäisi asemassaan kuitenkin osoittaa asianmukaista kunnioitusta Euroopan parlamentin asemaa kohtaan.

Vain omat ehtomme täyttävää yhteisöä ei ole olemassakaan. Meidän on selviydyttävä prosessista yhdessä, ja onnistumme tässä naispuolisten ohjaajiemme johdolla. Toivotan menestystä Angela Merkelille sekä omalle puhemiehellemme Pötteringille ja komission puheenjohtajalle Barrosolle, ja meidän kaikkien on tuettava heitä, jotta tilanne saadaan ratkaistua tyydyttävästi.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
puhemies PÖTTERING

 
  
MPphoto
 
 

  Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, jäsen Brok ja jäsen Barón Crespo ovat laatineet hyvän mietinnön, joka ansaitsee täyden tukemme. Kannatan sitä täydestä sydämestäni ja äänestän sen puolesta. Mietinnön välityksellä Euroopan parlamentti tekee selväksi, että se haluaa mietinnön 9 kohdan mukaisen Euroopan unionin eli tehokkaamman unionin, joka toimii paremmin ja välittää kansalaistensa oikeuksista.

Välitämme hallitustenväliselle konferenssille viestin siitä, että tuemme niitä 18:aa maata, jotka ovat ratifioineet perustuslain, ja asetumme niiden kannalle. Tunnustamme kuitenkin myös tarpeen toteuttaa muutokset, jotka ovat välttämätön edellytys, jotta jäljellä olevat maat ratifioivat myös sopimuksen, ja suhtaudumme aiheeseen avoimin mielin. Muutokset on esitetty pääpiirteissään päätöslauselman 12 kohdassa. Panen erityisen tyytyväisenä merkille, että edellä mainitussa kohdassa viitataan solidaarisuuteen energia-alalla, mikä on erityisen tärkeää kotimaalleni.

Mietinnön 5 kohdassa muistutetaan perustuslakisopimuksen allekirjoittaneiden jäsenvaltioiden poliittisesta vastuusta. Lisään, että niillä on myös kansainväliseen oikeuteen – erityisesti valtiosopimusoikeutta koskevaan Wienin yleissopimukseen – perustuva oikeudellinen vastuu. Kotimaani Puola ei ole vielä ratifioinut Euroopan unionin perustuslakia, mutta puolalaisten suuri enemmistö kannattaa yhteisöä. Puola kuuluu tiettävästi kaikkein eurooppamielisimpiin yhteiskuntiin. Mielestäni puheenjohtajavaltio Saksan tunnuslause, jonka mukaan meidän on rakennettava yhteisöä yhdessä, pitäisi suunnata hallituksille, ei kansalaisille. Viimeksi mainitut ovat jo pitkään olleet vakuuttuneita tunnuslauseen paikkansapitävyydestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Borghezio (UEN).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämä on mietintö, jossa turvaudutaan edelleen vääriin keinoihin eli pitämään sankarillisesti hengissä perustuslakia, jonka kansat ovat jo torjuneet ja jota kannattelevat suuret federalismin patriootit, kuten Italian pääministeri Prodi. Pääministeri Prodi on evännyt Pohjois-Italialta, Padanialta, sisäisen federalismin verotusasioissa sillä perusteella, että se on "varastanut Roomalta".

Käsiteltävänämme olevassa mietinnössä väistellään kysymystä, joka liittyy laajentumisen rajoittamista koskeviin kriteereihin. Kuten pääministeri Balkenende on aivan oikein huomauttanut, kysymys kuuluu yhteisöstä käytävän poliittisen keskustelun keskeisiin asioihin. Sen sijaan, että saivartelemme näistä oikeudellisista verukkeista, yhteisön pitäisi keskittyä käytännön ongelmiinsa ja kohdistaa tarmonsa tuotannon, työn ja työpaikkojen suojeluun – esimerkiksi vastaamalla yhteisön teollisuudenalojen erityislaatuisiin vakaviin huolenaiheisiin tosiasioilla eikä epämääräisellä byrokraattisella kapulakielellä, kuten komission jäsen Mandelson on tehnyt. Teollisuudenalamme vaativat suojelua sitä vastaan, että kauppapolitiikasta vastaava ääriliberaali komission jäsen on lakkauttanut polkumyynnin vastaiset toimet vuoden alusta alkaen.

Yrityksemme ja työpaikkamme kärsivät näistä vääristä päätöksistä, joita on pahentanut entisestään Euroopan keskuspankin tänään tekemä päätös korottaa lainakorkojen vähimmäistasoa. Brysselissä tehdyt päätökset ovat vääriä, koska ne hidastavat meitä matkallamme kohti edistystä, työpaikkoja ja yhteisön hyvinvointia. Kyseiset päätökset eroavatkin jyrkästi yhteisön kansalaisten syvistä tunteista ja mielipiteistä, kansalaisten, jotka maksavat veroja osittain ylläpitääkseen toimintaa Brysselissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvia-Yvonne Kaufmann (GUE/NGL).(DE) Arvoisa puhemies, neuvoston puheenjohtajavaltio joutuu neliöimään ympyrän huippukokouksessa. Koska Euroopan yhdentyminen edellyttää, että kaikki jäsenvaltiot vetävät yhtä köyttä, katson, että ainoa keino selvitä perustuslaillisesta kriisistä on antaa tulevalle hallitustenväliselle konferenssille toimivaltuudet, joihin sisältyvät selkeä viitekehys ja selkeä aikataulu.

Neuvottelujen ainoa mahdollinen lähtökohta on perustuslakisopimuksen olemassa oleva teksti. Siinä on kaikkien 27 valtion tai hallituksen päämiehen allekirjoitus. Kaksi kolmasosaa kaikista jäsenvaltioista – EU:n kansalaisten enemmistö – on ratifioinut sen omien perustuslakiin liittyvien vaatimustensa mukaisesti. Tuen voimakkaasti mietinnön 11 kohtaa, jossa todetaan, että neuvottelutulos, joka perustuslakisopimukseen verrattuna johtaisi kansalaisten oikeuksien suojan heikkenemiseen sekä demokratian, avoimuuden ja tehokkuuden vähenemiseen unionin toiminnassa, hylätään. Tämä koskee erityisesti kaikkea hyvinvointivaltion horjuttamista. Esimerkiksi lauseke, joka koskee sosiaalipolitiikan yleistä soveltamista perustuslakisopimuksen osassa III, ei ole neuvoteltavissa. Sama pätee arvoihin, joihin viitataan sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa, jossa unioni määritellään yhteisiin arvoihin perustuvaksi yhteisöksi. On hyvä, että parlamentti näyttää punaista korttia kaikille niille, jotka yrittävät vetäytyä kansallisen itsemääräämisoikeuden suojiin Ranskan ja Alankomaiden kielteisten äänestystulosten varjolla.

On myös tehtävä loppu suorastaan naurettavasta varjonyrkkeilystä Euroopan yhdentymisen symbolien kanssa. Eurooppalaiset eivät halua kuulla lipuista tai kansallislauluista vaan he haluavat rohkeita, edistyksellisiä ratkaisuja. Tästä syystä tarvitsemme "perustuslaki plus" -ratkaisua, erityisesti lujittaaksemme Euroopan sosiaalista mallia.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Hyvä jäsen Kaufmann, kiitos. Saanen mainita tässä välissä lyhyesti, että vieraillessani viime viikolla Knessetissä minut toivotti tervetulleeksi yhtye, joka soitti yhteisön kansallislaulua. Kun otetaan huomioon kaikki, mikä on parhaillaan käynnissä, meidän pitäisi todella harkita ryhtymistä samaan puuhaan myös täällä Euroopan parlamentissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Witold Tomczak (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan perustuslakisopimuksen puolustajat pyrkivät jatkuvasti muuttamaan Euroopan yhteisön ja unionin koko mantereen kattavaksi supervaltioksi. Tämä on suurin Euroopan perustuslakisopimukseen liittyvä ongelma. Tällainen lähestymistapa ei ole kansakuntien Euroopan etujen mukainen. Useista esitetyistä demokraattisista julistuksista huolimatta lähestymistapa syöksee meidät totalitarismin syöksykierteeseen maanosassamme.

Nykyisten kansallisten rakenteiden poliittisten tehtävien vaiheittainen poistaminen on hyvin vaarallista. Se, että ylikansalliset rakenteet kaappaavat kansallisvaltioiden poliittiset tehtävät, tuhoaa yksittäisten valtioiden kansallisen perinnön. Pitemmällä aikavälillä se johtaa itsenäisten kansakuntien katoamiseen. Tästä syystä on tehtävä loppu eurooppalaisen supervaltion rakentamisen itsetuhoisista prosesseista. Euroopan perustuslakisopimus ja kaikki sen korvaavat tekstit on hylättävä. Eurooppalaiset vapaat kansakunnat eivät tarvitse perustuslakia tehdäkseen yhteistyötä.

On ryhdyttävä välittömästi keskustelemaan siitä, miten kansakuntien oikeudet taataan nykyisessä maailmassa ja erityisesti Euroopassa. Euroopan perustuslakisopimuksen puolustajille on tunnusomaista, että he välttävät "itsemääräämisoikeus"-sanan käyttöä, aivan kuin se kammottaisi heitä. He tarjoavat meille armollisesti oikeutta identiteettiin, mutta senhän saa säilyttää vaikka menettäisi vapautensa. Euroopan perustuslakisopimus on hyökkäys itsemääräämisoikeutta vastaan. Se uhkaa kansallisvaltioiden itsenäisyyttä, niiden vapautta ja itsemääräämisoikeutta. Vetoan parlamenttiin, jotta kansakunnat voisivat elää vapaudessa. Eurooppalaiset kansakunnat haluavat säilyttää itsenäiset valtiot!

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Assunção Esteves (PPE-DE).(PT) Tulevassa hallitustenvälisessä konferenssissa EU:n on katsottava tulevaisuuteen ja koko olemassaolonsa ytimeen. Juuri täällä Euroopassa julistettiin valistuksen aikakaudella ihmisarvon ylivertaisuutta ja suositeltiin kansojen unionin muodostamista, jotta kyseinen arvo toteutuisi.

Niinkin kauan sitten kuin 1700-luvulla Immanuel Kant esitti ikuisen elämän maksiimit ja totesi, että maiden kansalliset perustuslait eivät voi hoitaa tehtäväänsä ilman asianmukaista ulkoista järjestystä. Moderniteetti perustuu ihmiskeskeiseen politiikkaan, joustaviin toimielimiin ja valtaan oikeuden toteutumisen keinona.

Euroopan perustuslakisopimus on yksi edessämme olevista tehtävistä, joiden avulla saavutamme omana elinaikanamme Euroopassa syntyvän moderniteetin. Emmekö kannatakin sellaista oikeudellista hanketta, joka on mahdollinen vain, jos sitä tuetaan poliittisella jakamisella? Jos näin on, perustuslakisopimus on vastaus. Siinä luodaan perusta laajamittaiselle demokratialle, parlamentin vallan lujittamiselle, keskuksen ja jäsenvaltioiden välisen tasapainon palauttamiselle, perusoikeuskirjalle, poliittiselle toiminnalle verkostossa sekä hallittavuutta ja tehokkuutta koskevan päätöksenteon säännöille, jotta saavutetaan inhimillinen ja avoin Euroopan yhteisö.

Joudumme entistä useammin uusiin tilanteisiin tässä maailmassa. Poliittiset eliitit ovat vastuussa uusien paradigmojen luomisesta ja uusien elämäntapojen määrittelemisestä. Edetessämme kohti yhteisymmärrystä – ja haluan tässä kohdassa antaa tunnustusta jäsen Barón Crespon ja jäsen Brokin tekemälle työlle – minua surettaa yhteisön symbolien arvon aleneminen. Tämä ei näytä vastaukselta kansalaisten todellisiin huolenaiheisiin vaan pikemminkin reaktiolta satunnaisessa äärimielisessä keskustelussa heränneisiin haamuihin. Yhteisö on parhaillaan vahvistamassa uudelleen perustaansa, eikä nyt ole aika romuttaa sen symbolista ulottuvuutta. Paul Valéry lausui kerran, että Eurooppaa rakennetaan vain rappion uhatessa.

Voimme kenties vastata tähän, että Eurooppaa rakennetaan moraalisella tahdolla ja tyynellä järjellä. Yksi asia on varma: tässä odysseiassa ei ole tilaa puolinaisille toimille.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Carnero González (PSE). – (ES) Emme väsy toistamaan, että Euroopan perustuslakisopimus ei ole ongelma vaan pikemminkin ratkaisu.

Ne meistä, jotka osallistuivat valmistelukuntaan, voivat mielestäni todeta, että siellä laadittu perustuslakisopimus on itse asiassa paras mahdollinen ratkaisu. Näin on vähintään kolmesta syystä: perustuslakisopimuksessa saavutettiin yhteisymmärrys, siihen sisältyy merkittäviä edistysaskeleita, ja sen avulla saatamme myös poliittisen unionin päätökseen.

Meidän on nyt pelastettava perustuslakisopimus, mihin jäsen Barónin ja jäsen Brokin mietinnössä pyritään. Sitä ei pidä sotkea, ei sekoittaa, eikä siitä pidä tehdä – käyttääkseni italialaisten poliitikkojen sanaa – cosaa (asia). Tarvitsemme perustuslakia, emme epämääräistä cosaa.

Meidän on tässä tarkoituksessa mielestäni muistettava kolme asiaa. Ensinnäkin viesti: en pidä ajatuksesta, että perustuslakisopimusta ei enää kutsuttaisi sellaiseksi. En pidä ajatuksesta, että hankkiutuisimme eroon symboleista. En myöskään pidä ajatuksesta, että sen muotoa muutetaan sen ymmärrettävyyden parantamiseksi. Jollei meillä ole muuta vaihtoehtoa, meidän on edes pelastettava sen sisältö. Siihen sisältyy asioita, jotka unohdamme mainita aivan liian usein, eli yhteispäätösmenettelyn laajentaminen ja perusoikeuskirja.

Lisäksi kun on kyse menettelystä, ymmärrämmekö me tässä parlamentissa, että puhumme liian salamyhkäisen ja liiaksi hallitustenvälisen perustuslakisopimuksen pelastamisprosessista? Mehän puhumme loppujen lopuksi, mistä haluamme, mutta emme useinkaan tiedä, mistä puhumme.

Katson, että Euroopan parlamentin on esitettävä asiansa selvästi hallituksille ja ilmaistava, mitä mietinnössä todetaan, mutta sen on myös esitettävä asiansa kansallisille parlamenteille.

Jos hylkäämme HVK:n lopputuloksen, kehotamme myös kyseisiä parlamentteja toimimaan vastaavalla tavalla.

Toimikaamme johdonmukaisesti edes tällä kertaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Karatzaferis (IND/DEM).(EL) Arvoisa puhemies, Eurooppa tarvitsee ennen kaikkea valoa. Enemmän valoa. Jätämme taaksemme varjot päätöksenteossa, menettelyissä ja siinä, minkä haluamme viime kädessä saavuttaa. Tarvitsemme tietenkin demokratiaa valoakin enemmän. Emme puhuttele kansaa. Puolalaisella työläisellä, kreikkalaisella maanviljelijällä tai belgialaisella lääkärillä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä tälle perustuslakisopimukselle lopulta tapahtuu. Tarvitsemme demokratiaa. Emme saa pelätä kansaa. Meidän on puhuteltava kansaa ja otettava selville, mikä heidän kaikkien kantansa on, samana päivänä, yleisessä kansanäänestyksessä. Me päätämme kansan puolesta. Ne 27 päättäjää, jotka ovat päättäjiä tällä hetkellä mutta eivät tulevaisuudessa, eivät voi päättää eurooppalaisten kansojen kohtalosta yli vuosisatojen.

Olen kotoisin Ateenasta, kaupungista, jossa demokratia syntyi. Siellä sijaitsi Pnyx-kukkula, jossa tehtiin päätökset, ja kaikki ne, jotka eivät piitanneet kansasta, karkotettiin. Eurooppalaiset kansat karkottavat meidät kaikki jonakin päivänä, jollemme vastaa heidän odotuksiinsa demokratiasta ja oikeudesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Gunnar Hökmark (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, mainitsen kolme seikkaa. Ensinnäkin on tärkeää, ettemme anna uuteen sopimukseen liittyvien ongelmien varjostaa Euroopan unionin kehitystä ja saavutuksiamme. Saavutuksemme muodostavat eräässä mielessä parhaat argumentit uuden sopimuksen puolesta. Niissä annetaan meille uusia vastuualueita ja korostetaan uusien valtuuksien tarvetta, jotta voisimme tehdä päätöksiä. Jos Euroopan unioni olisi epäonnistunut, kukaan ei olisi kääntynyt puoleemme pyytäen meitä puuttumaan ilmastonmuutokseen tai edistämään vakautta Balkanin maissa. Meille ei olisi esitetty uusia jäsenyyshakemuksia. On muistettava, että saavutukset muodostavat tärkeimmät argumentit uuden sopimuksen puolesta.

Toiseksi on varmistettava, että uusi sopimus on poliittisten haasteiden tulos, ei erilaisten poliittisten symbolien tulos. Meidän on pystyttävä ottamaan vastaan uusia jäseniä, harjoitettava selvää, demokraattista valvontaa ja oltava vastuuvelvollisia tekemiimme yhteisiin päätöksiin nähden. Meillä on oltava tilaisuus tehdä tarvittavia päätöksiä torjuaksemme rikollisuutta, vastataksemme ympäristö- ja energiapolitiikan haasteisiin ja turvataksemme vakauden naapurimaissamme samoin kuin tarvittaessa muissa maailmankolkissa.

Kolmanneksi meidän on ymmärrettävä ja varmistettava, että on tärkeämpää, että meillä on yhteinen ulkopolitiikka kuin yhteinen ulkoministeri. On tärkeämpää, että pystymme tekemään ratkaisevia päätöksiä kuin että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja on valittu vaaleilla. On tärkeämpää varmistaa, että pystymme tekemään päätöksiä kaikilla niillä aloilla, joilla kohtaamme haasteita tällä hetkellä. Tämä on tärkeämpää kuin symbolit. Tarvitsemme sopimuksen, mutta emme välttämättä sitä sopimusta, josta parhaillaan keskustellaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Pervenche Berès (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, olen sitä mieltä, että jos parlamentti haluaa tehdä tässä vaiheessa jotakin hyödyllistä, sen on puolustettava perusoikeuskirjaa, koska se saattaa joutua lapsipuolen asemaan tarkasteltaessa valtioiden tai hallitusten päämiesten välisten neuvottelujen tuloksia. Olen myös sitä mieltä, että kollegojemme Enrique Barón Crespon ja Elmar Brokin esittämän mietinnön 12 ja 17 kohdassa näytetään tietä eteenpäin, tietä, johon meidän on luotettava. Näiden kohtien mukaan kansalaistemme odotukset liittyvät perusasioihin eivätkä toimielimiä koskeviin asioihin. Mietinnön 17 kohdassa kehotetaan komissiota modernisoimaan – ja mukauttamaan, mikä edellyttää tiettyjä muutoksia – tänään käsiteltävänämme olevaa tekstiä siten, että nämä seikat otetaan huomioon. Juuri tästä on kyse.

Kyse on siitä, että Eurooppa-neuvoston 8. maaliskuuta tekemät päätelmät pitäisi sisällyttää politiikkaamme. Tällöin EU voi toteuttaa toimet, joita kansalaisemme odottavat. Nämä toimet liittyvät johdonmukaisuuteen ympäristöalalla, kykyyn kohdata energia-alan haasteet, jotka kohdistuvat meihin, ja sosiaalisiin odotuksiin.

Tällaisista tosiasioista on kyse, ja tästä syystä se, mitä Enrique Barón Crespo ja Elmar Brok ehdottavat meille, on hyväksyttävää, kunhan ihmisiä ei pidetä idiootteina. Jos tyydymme ehdottamaan heille tekstin muuttamista eri muotoon kuvitellen, että vain asiasisältö sai jotkin kansakunnat sanomaan "ei", emme kunnioita näiden kansakuntien todellista äänestystulosta. Toivon, että parlamentti äänestää huomenna tämänsuuntaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Simon Busuttil (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, on selvää, että kaikkien perustamissopimuksiin tehtävien tarkistusten lähtökohtana on oltava perustuslakisopimuksen olemassa oleva teksti. Tähän on yksinkertainen syy: kaikki jäsenvaltiot allekirjoittivat sen. Jos allekirjoituksella on mitään merkitystä, niiden on osoitettava sitoumuksensa sitä kohtaan, ja 18 jäsenvaltiota myös ratifioi perustuslakisopimuksen. Tästä lähtökohdasta meidän pitäisi pyrkiä kompromissiin, jossa huomioidaan kolme osatekijää.

Ensimmäinen on perustuslakisopimuksen torjuneiden jäsenvaltioiden huolenaiheet, samoin kuin niiden jäsenvaltioiden huolenaiheet, jotka eivät ole vielä ratifioineet sitä. Toinen on se, että meidän pitäisi huomioida virheet, joita olemme saattaneet tehdä – ja kyllä, olemme saattaneet tehdä joitakin virheitä matkan varrella. Olemme esimerkiksi saattaneet edetä liian nopeasti ja liian pitkälle allekirjoittaessamme perustuslain vain viisi kuukautta Euroopan unionin laajimman ja suurimman laajentumisen jälkeen, tai olemme saattaneet vaikuttaa liian kunnianhimoisilta, ei vähiten siksi, että olemme nimenneet perustamissopimuksen perustuslakisopimukseksi, kun alun perin tarkoituksena oli vain yksinkertaistaa sitä.

Totean kolmanneksi, että meidän olisi pitänyt ottaa huomioon se, että kompromissin on myös katettava uusi tilanne, jossa olemme, ja uudet haasteet, joita kohtaamme ja joita ei kenties ole huomioitu riittävästi perustuslakisopimuksessa. Tarkoitan esimerkiksi yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa ja yhteistä lähestymistapaa ilmastonmuutokseen. Kyllä, puheenjohtajavaltio Saksan ja sen jälkeen puheenjohtajavaltio Portugalin on saavutettava hienovarainen tasapainotila, ja toivotamme niille onnea. Sitä ne todella tarvitsevat!

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson (PSE). – (SV) Arvoisa puhemies, paljon kiitoksia. Haluan aloittaa kiittämällä esittelijöitä siitä, että he ovat esittäneet hyvin tasapainoisen ehdotuksen, jonka myötä Euroopan parlamentti pitäytyy näkemyksissään perustuslakisopimuksesta mutta joka on samalla realistinen ja jossa ymmärretään, että muutoksia tapahtuu. Näihin muutoksiin ei pidä ryhtyä, jos hintana on se, että hyväksytään pelkkä minisopimus, joka koskee vain toimielinkysymyksiä. On huomioitava ne kaksi jäsenvaltiota, jotka ovat hylänneet perustuslakisopimuksen, mutta myös kaikki ne jäsenvaltiot, jotka ovat sanoneet sille "kyllä". Uuden perustuslakisopimuksen on sisällettävä asiat, joita ihmiset pitävät tärkeinä.

Ilmastoon liittyvä uhka on sisällytettävä siihen, samoin kuin sosiaalinen Eurooppa, ja on tärkeää – kuten muutkin ovat todenneet – että laajentuminen on mahdollista. En katso kuitenkaan, että ratkaisemme ongelman sisällyttämällä Kööpenhaminan kriteerit perustuslakisopimukseen. Sen sijaan tarvitaan toimielinuudistuksia. Lisäksi on tärkeää, ettemme vain puhu avoimuudesta yhteisössä. Juuri käynnistymässä olevan prosessin on oltava avoin ja edellytettävä keskustelua eurooppalaisten kanssa, jotta voimme käydä keskustelua, samalla kun prosessi etenee.

Minulla on seuraavaksi sanottavaa äärioikeistolle, joka usein katsoo asiakseen saarnata hallitustenvälisestä yhteistyöstä ylikansallisuuden vastakohtana. Äärioikeisto on esittänyt kaikkein ylikansallisimpia ehdotuksia ja haluaa pakottaa jäsenvaltiot järjestämään kansanäänestyksiä. Tosiasia on, että jäsenvaltioiden on päätettävä itse, miten ne suhtautuvat tähän perustuslakisopimukseen. Oikeisto on mennyt tässä aivan liian pitkälle.

 
  
MPphoto
 
 

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE). – Proiectul Europa a avut succes iar datoria noastră este să-i oferim mijloacele pentru a funcţiona bine şi în viitor. Din acest motiv, proiectul are nevoie de un fundament clar, transparent, solid şi eficient asumat prin consens, prin voinţa şi experienţa politică şi democratică a tuturor membrilor săi, deoarece obiectivul nostru comun este mai presus de orgoliile şi de temerile individuale. Pentru a fi cu adevărat solidari pentru dezvoltare durabilă, cooperare, extindere şi coeziune avem nevoie de instituţii solide şi eficiente care să ne garanteze funcţionarea, avem nevoie de o politică de securitate şi apărare comună, de o politică externă comună. Acceptarea unui acord politic de bază chiar şi într-o formă restrânsă, precum şi continuarea politicii de vecinătate vor face ca Uniunea Europeană să crească şi să se dezvolte nu numai pentru sine, ci şi cu toate statele din jur, oferindu-le astfel nu numai promisiuni, ci şi exemplul elocvent că numai împreună ne putem dezvolta cu adevărat. De aceea consider că iniţiativa raportorilor este extrem de bine venită şi sper că la Consiliul din iunie se va ţine cont de opiniile exprimate în acest raport.

 
  
MPphoto
 
 

  Libor Rouček (PSE).(CS) Hyvät parlamentin jäsenet, tämänpäiväinen mietintö on laadittu Saksan puheenjohtajakaudella, ja haluan sen vuoksi ensiksi kiittää saksalaisia ystäviämme heidän merkittävistä ponnisteluistaan. Niiden tarkoituksena oli taivutella neuvosto kesäkuun huippukokouksessa antamaan sitoumus hallitustenvälisen konferenssin kutsumisesta koolle ja sellaisen toimintasuunnitelman toteuttamisesta, jonka selkeänä tavoitteena on päästä sopimukseen vuoden loppuun mennessä.

EU tarvitsee uutta perustuslaillista pohjaa historiallisen laajentumisensa jälkeen, jolloin siitä tuli 27-jäseninen. Se tarvitsee välineitä voidakseen toimia tehokkaasti ja demokraattisesti. Se tarvitsee varoja voidakseen vastata kansalaisten huolenaiheisiin, jotka liittyvät sellaisiin asioihin kuin globalisaatio, laiton maahanmuutto ja energian toimitusvarmuus.

Nämä välineet ja varat sisältyvät jossain määrin perustuslakisopimusluonnokseen, jonka kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista on ratifioinut. Neljä muuta jäsenvaltiota on vahvistanut sitoutuneensa ratifioimaan sen sekä pitämään kiinni asiakirjan perusperiaatteista ja asiasisällöstä. Tämän selvän enemmistön, tämän voimien liittoutuman, pitäisi muodostaa perusta tuleville neuvotteluille, joiden lopputuloksen ei pidä missään oloissa johtaa kansalaisten oikeuksien suojan heikkenemiseen sekä demokratian, avoimuuden ja tehokkuuden vähenemiseen EU:n toiminnassa.

Lopuksi vetoan niiden kolmen jäsenvaltion hallituksiin, jotka eivät ole vielä ratifioineet perustuslakisopimusta ja joihin kotimaani Tšekin tasavalta kuuluu, jotta ne kunnioittaisivat sitä, minkä ne ovat allekirjoittaneet, ja alistaisivat asiakirjan kansalaisten hyväksynnälle. Jos ne pelkäävät kansalaisiaan, niiden pitäisi ainakin lakata vaikeuttamasta niiden tahojen toimia, jotka yrittävät saavuttaa rakentavan, nopean ja demokraattisen ratkaisun.

 
  
MPphoto
 
 

  Reinhard Rack (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, olemme saaneet runsaasti neuvoja viime kuukausina käydyn perustuslakia koskevan keskustelun aikana. Jotkin neuvot olivat hyviä, jotkin hyvää tarkoittavia ja jotkin eivät niin hyvää tarkoittavia. Omituisin ehdotus oli eittämättä ajatus perusoikeuskirjan poistamisesta perustuslakisopimuksesta ja perusoikeuskirjan hengissä pysyttäminen teknisesti viittauksen avulla. Ensi näkemältä vaikuttaa siltä, että ehdotus oli hyvää tarkoittava. Se sopisi varmasti sellaisille tahoille, jotka haluavat yksinkertaisen, helposti luettavissa olevan tekstin. Artiklojen määrän vähentäminen 65:llä on kenties hyvin tärkeää ottaen huomioon eurooppalaisten heikko lukutaito, joka paljastui Pisa-tutkimuksessa. Kun asiaa kuitenkin tarkastellaan lähemmin, tilanne näyttää aivan erilaiselta.

Mikä on panoksena, kun puhumme perusoikeuksista? Panoksena on yksittäisten ihmisten suojelu niiltä, joilla on valtaa – ei sen enempää eikä vähempää. Tämä on ollut ja on oltava vastakin minkä hyvänsä yhteisön historiallisesti tärkeimpiä tehtäviä. Juuri tämän vuoksi ehdotus perusoikeuskirjan vähättelemisestä ja sen typistämisestä mahdollisimman pieneksi ja näkymättömäksi on niin häiritsevä.

Itävallassa on toiminut jo vuosien ajan hyväntekeväisyysjärjestö nimeltä Licht ins Dunkel eli "Valoa pimeyteen". Sen tarkoituksena on auttaa yhteiskunnan heikoimpia jäseniä, erityisesti joulun aikaan, muttei ainoastaan silloin. Perusoikeuskirjan puolesta tarvitaan myös "Valoa pimeyteen" -kampanjaa, ja olen iloinen siitä, että monet puhujat ovat tämänpäiväisessä keskustelussa painottaneet tarvetta seurata jatkossakin perusoikeuskirjaa koskevaa kysymystä ja varmistaa, että perustuslakisopimus toimii tulevan yhteisön oikeuden kulmakivenä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Hyvä jäsen Rack, paljon kiitoksia, ja kaikki tämä jouluun mennessä!

 
  
MPphoto
 
 

  Margrietus van den Berg (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, vain uudella perustuslakisopimuksella voidaan lisätä EU:n demokraattisuutta ja päättäväisyyttä. Hollantilaisten "ei" vuonna 2005 ei ollut "ei" yhteisölle: 72 prosenttia hollantilaisista pitää eurooppalaista yhteistyötä arvokkaana. Tästä syystä olisi tuhoisaa Alankomaiden kannalta, että joutuisimme tyytymään "ei"-vaihtoehtoon ainoana mahdollisuutena, mikä uhkaa Alankomaiden sosialistipuoluetta. Niinpä esittelen viisikohtaisen suunnitelmani uudeksi perustuslakisopimukseksi tehdäkseni oikeutta hollantilaisten "ei"-äänille ja houkutellakseni hollantilaisten enemmistön takaisin "kyllä"-leiriin.

Yksi: demokraattinen yhteisö, vähemmän veto-oikeuden käyttöä, avointa päätöksentekoa, hyvästi Strasbourgille, parannettua yhteistyötä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välillä, mutta ei punaista korttia, jolla sotketaan molempien tahojen toimivaltuudet.

Kaksi: sosiaalisempi yhteisö. Sisältää sosiaalisen lausekkeen, jonka mukaan julkinen ja puolijulkinen sääntely eivät ole alempiarvoisia markkinoihin nähden, vaan niitä voidaan täydentää kansallisten jäsenvaltioiden ja alueiden näkemyksien mukaan. Perusoikeuskirjasta tehdään sitova.

Kolme: kansalaisten ja alueiden yhteisö, mikä edellyttää hajauttamisen lisäämistä ja toissijaisuuden vahvistamista. Rajaseuduille ja alueille annetaan mahdollisuus kokeilla asioita. Eurooppalaisille annetaan oikeus lisätä asioita esityslistalle kansalaisadressien avulla.

Neljä: uuteen perustuslakisopimukseen sisällytetään tiukemmat jäsenyyskriteerit huijausyritysten estämiseksi. Lisälaajentumisten yhteydessä on ensin hoidettava yhteisön sisäiset asiat kuntoon.

Viisi: uutta perustuslakisopimusta supistetaan huomattavasti merkitsemällä kaikki yksinkertaistukset lähdeviittein. Näin perustuslakisopimus kevenee 322 artiklalla. Sopimuksen on myös annettava olla sopimus, koska perustuslain myötä hollantilaisista alkoi tuntua siltä, että he menettivät oman perustuslakinsa.

Tällä tavoin Alankomaat voi taas ottaa paikkansa yhteisön kärkijoukossa, johon me kuulumme omien etujemme ja ihanteidemme perusteella.

 
  
MPphoto
 
 

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän vielä kerran vilpittömästi molempia esittelijöitä, jotka loivat perustan tämänpäiväiselle keskustelulle. Pidän myös myönteisenä sitä, mikä näyttää mielestäni laajalta kannatukselta tätä Euroopan perustuslakisopimusluonnosta kohtaan. Sen parissa on vielä melkoisesti tehtävää.

Íñigo Méndez de Vigo aloitti lainaamalla Ernest Hemingwayn kertomusta kalastajasta ja valtavasta kalasta, josta ei ollut jäljellä kuin ruodot, kun se saatiin vihdoin rantaan. Kenties kalastajalta puuttuivat tekniset välineet, joiden avulla hän olisi saanut suuren kalan maihin elävänä ja turvallisesti. Meillä, jotka kohtaamme nyt nämä mahtavat haasteet, on kuitenkin kaikki välineet käytössämme. Olemme tunnustaneet, että Euroopan unionin on organisoitava toimintaansa eri lailla parantaakseen päätöksentekokykyään ja käsitelläkseen sellaisia asioita, jotka eroavat kymmenen tai viisitoista vuotta sitten esillä olleista asioista.

Olisi sääli hylätä yhtäkkiä työ, jota on tehty ja jota kohtaan on ilmaistu hyväksyntää jo muutamien vuosien ajan. Saanen todeta aivan yksiselitteisesti – henkilönä, joka on viime aikoihin asti ollut aina parlamentin rivijäsen – että on väärin käyttää sanoja löyhästi tällaisessa keskustelussa. Kukaan ei tyrkytä kenellekään mitään. Parlamentin jäsenet halusivat Nizzan kokemusten perusteella kutsua koolle valmistelukunnan, jonka toimintaan monet parlamentin jäsenet halusivat osallistua ja jonka tehtävänä oli luoda uusi perustamissopimus.

Tuolloin ilmaistiin yksimielinen toive siitä, että valmistelukuntaan pitäisi kuulua myös sellaisista maista kotoisin olevia parlamentaarikkoja, jotka eivät vielä olleet Euroopan unionin jäsenvaltioita. On väärin mainita nyt esimerkkejä, joilla pyritään osoittamaan, että asiaan liittyi jonkinlaista pakottamista. Tosiasia on, että nämä maat haluttiin ottaa mukaan sen varmistamiseksi, ettei niitä pakotettu hyväksymään sopimusta. Näin ilmaistiin juuri sitä demokraattista tahtoa, joka on tunnusomaista tälle Euroopan unionille.

Viime päivinä on toisteltu, että puheenjohtajavaltio Saksa haluaa menestystä. Tietysti haluamme menestystä, mutta emme vain itsemme vuoksi. Haluamme sitä Euroopan unionin vuoksi, koska 25. maaliskuuta kirjasimme ylös meihin kohdistuvat haasteet ja sen, että tarvitsemme uusia välineitä vastataksemme ilmastonmuutokseen ja energiaongelmiin. Kaikkien niiden, jotka vaativat Euroopan unionilta enemmän solidaarisuutta ilmasto- ja energia-alalla, on myös luonnollisesti varmistettava, että meillä on keinot saavuttaa tämä tavoite. Niinpä kiitän teitä laajasta tuestanne. Toivomme erään kunnianarvoisan puhujan tavoin, että valtioiden tai hallitusten päämiehet saavat selvät valtuudet vahvistettuine aikatauluineen hallitustenvälistä konferenssia varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Kiitos, arvoisa puheenjohtaja Gloser. Toivotamme puheenjohtajavaltio Saksalle menestystä tämän yhteisön vuoksi, johon me kaikki osallistumme. Jos yhteisö menestyy, puheenjohtajavaltio on onnistunut tehtävässään. Se olisi lähes täydellinen lopputulos.

 
  
MPphoto
 
 

  Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, keskusteluihimme uudesta institutionaalisesta sopimuksesta ja uudesta perustamissopimuksesta osallistuu aina kaksi naista: liittokansleri Merkel, joka edustaa toivoa uudesta etenemistavasta, sekä Pandora lippaineen, jota ei toivottavasti avata. Muistanette, että ainoa asia, joka säilyi Pandoran lippaassa, oli toivo. Kun kaikki muu oli päässyt valloilleen, toivo oli yhä jäljellä. Meidän on toivottava, että pääsemme uuteen sopimukseen. Meidän on myös hyödynnettävä nykyistä otollista tilaisuutta.

Katsellessani vieraitamme ja kuulijoitamme mietin, mitä he ajattelivat tästä keskustelusta. Onko siinä heidän mielestään kyse "ei"-äänien punnitsemisesta "kyllä"-ääniä vastaan vai siitä, että yritimme selittää, miksi on niin tärkeää ylläpitää poliittisia investointeja, joiden avulla on pyritty löytämään keino tehdä päätöksiä Euroopan unionissa tehokkaammin ja avoimemmin? Tätä kukaan ei halua tällä hetkellä menettää. Emme halua menettää useiden vuosien keskusteluja ja neuvotteluja emmekä koko prosessiin sijoitettua aikaa, koska haluamme antaa Euroopan unionille voimakkaamman äänen maailmanlaajuisesti. Haluamme päättää, kuka tekee mitä Euroopan unionin laajennuttua muutamassa vuodessa 15 jäsenvaltiosta 27:ään, ja meidän on päätettävä toimista sekä uusista haasteista, joita kohtaamme energian, ilmaston ja maahanmuuton aloilla.

Tämä liittyy tapaamme työskennellä, tehdä päätöksiä ja toimia yhdessä. Tämä on asia, joka meidän on ratkaistava: keskustelemme institutionaalisista asioista, koska ne kuuluvat saumattomasti politiikan sisältöön.

Olemme investoineet aivan liian paljon vain menettääksemme sen kaiken. Toivomme, että ratkaisemme ongelman puheenjohtajavaltio Saksan avulla, ja myös me komissiossa olemme halukkaita auttamaan. Toivomme, että kaikkien avulla kansalaiset tuntevat saaneensa riittävästi tietoa ja että olemme kyenneet sekä kuuntelemaan että selittämään selkeästi, mitä haluamme tehdä. Onnistumme siinä yhdessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. (EN) Ranskassa ja Alankomaissa järjestetyt kansanäänestykset ovat viivästyttäneet perustuslakiprosessia. Toiset jäsenvaltiot ovat jatkaneet ratifiointiprosessia, toiset eivät. Meillä on ollut harkintakausi.

Nyt perustuslakisopimus on jälleen saamassa lisää voimaa. Etenemissuunnitelman mukaan perustuslakisopimus on saatava päätökseen vuoteen 2009 mennessä eli ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja.

Kun perustuslaki hylättiin, jokaisella oli oma mielipiteensä asiasta. Joka puolella Euroopan unionia esiintyi kuitenkin näkemys, jonka mukaan Euroopan unionin kansalaiset ovat vieraantuneet EU:sta.

Ensinnäkin Euroopan perustuslaki on erittäin tärkeä, jos uskoo Euroopan unionin kehittämiseen.

Toiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten on tunnettava kuuluvansa EU:n kokonaisuuteen samalla tavalla kuin he tuntevat olevansa kotimaidensa kansalaisia.

Kolmanneksi on välttämätöntä, että kansalaiset tietävät, mistä perustuslaissa on oikeastaan kyse.

Luettelin nämä tärkeimmät tekijät, koska kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät ole yhtä innoissaan prosessista. On paljon EU:n kansalaisia, jotka eivät tunne olevansa samanaikaisesti sekä EU:n että oman maansa kansalaisia. Lisäksi suurin osa EU:n kansalaisista ei edelleenkään tiedä, mitä etuja ja haittoja perustuslailla on. Jollei näitä asioita käsitellä tosissaan, tilanne voi kahden vuoden kuluttua olla sama kuin nyt.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Suhtaudun myönteisesti Euroopan parlamentin päätöslauselmaan, jonka yhteisesittelijöinä toimivat saksalainen Brok (PPE) ja espanjalainen Barón Crespo (PSE) ja joka koskee Euroopan unionin perustuslakiprosessia. Tämä poliittinen asiakirja on hyvin hyödyllinen puheenjohtajavaltio Saksalle, jonka osuus asiassa on liittokansleri Angela Merkelin ansiosta huomattava ja joka voi asiakirjan avulla määritellä etenemissuunnitelman Eurooppa-neuvoston seuraavassa kokouksessa, joka pidetään 20. ja 21. kesäkuuta 2007.

Tässä esityksessä tunnustetaan lopultakin, että EU:n kansalaiset ja heitä Euroopan parlamentissa edustavat parlamentin jäsenet on otettava entistä enemmän mukaan institutionaaliseen prosessiin. Jos halutaan edetä teknokraattisesta Euroopan unionista poliittiseen Euroopan unioniin, on päästävä eroon Euroopan unionista, jota kehitellään suurlähetystöjen salongeissa, ja siirryttävä näin diplomaattisesta Euroopan unionista demokraattiseen Euroopan unioniin.

Suhtaudun myönteisesti myös Ranskan uuden presidentin Nicolas Sarkozyn tarkkanäköisyyteen. Hän ehdottaa yksinkertaistettua institutionaalista sopimusta. Se on ainoa tapa, jonka avulla voidaan edetä ja joka antaa toivoa siitä, että toimielimiä voidaan muuttaa niin, että uudet säännöt ovat voimassa kesäkuussa 2009 järjestettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä. On laadittava varasuunnitelma, jota ei ole vielä koskaan ollut olemassa. Järjen on voitettava dogmaattisuus ja muut demagogiset asenteet. Kansalaisten Euroopan unioni on kehittymässä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexandra Dobolyi (PSE), kirjallinen. – (HU) Perustuslakisopimuksen mukaan Euroopan unionin tavoitteena on edistää rauhaa, perusarvoja ja jäsenvaltioiden kansalaisten hyvinvointia sekä sellaisen vapauden ja turvallisuuden alueen luomista kansalaisilleen, jossa ei ole sisärajoja. Lisäksi tavoitteena on edistää tasapainoista talouskasvua ja jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta.

Harkintakausi on nyt Saksan puheenjohtajuuskaudella päättymässä. Saksalle annettiin tehtäväksi luoda perusta uuden sopimuksen tekemiseksi kesäkuun 2007 huippukokouksessa. Jos kesäkuinen huippukokous onnistuu, jäsenvaltiot antavat seuraavalle puheenjohtajavaltiolle Portugalille valtuudet kutsua koolle hallitustenvälisen konferenssin. Tavoitteena on, että uuden sopimuksen koko teksti on valmiina tämän vuoden loppuun mennessä.

Mikäli jäsenvaltiot pystyvät sopimaan uudesta sopimuksesta, on mahdollista, että vuonna 2009 muodostettavat uusi Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio voivat aloittaa työnsä nykyistä tehokkaammalla, avoimemmalla ja demokraattisemmalla perustalla. Tämä käsittää nopeamman päätöksenteon, Euroopan unionin eri toimielinten toimivaltuuksien yksiselitteisen määrittelemisen, toissijaisuusperiaatteen kunnioittamisen ja jäsenvaltioiden tasavertaisuuden vahvistamisen. Lisäksi ratkaisu on löydettävä sen vuoksi, että voidaan lopultakin kiinnittää enemmän huomiota niihin välineisiin ja yhteisön toimiin, joita tarvitaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteinen menestys riippuu ennen kaikkea poliittisesta tahdosta toimia yhdessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ensimmäinen asia, joka on tuotava esiin tässä keskustelussa, on se, ettemme saa sivuuttaa sitä tosiasiaa, että perustuslakisopimusluonnos raukesi, kun se hylättiin Ranskassa ja Alankomaissa vuonna 2005 järjestetyissä kansanäänestyksissä. Mikä tahansa muutos nykyiseen sopimukseen tarkoittaa sen vuoksi koko prosessin uudelleen aloittamista, joten mistä tahansa uudesta sopimusehdotuksesta on järjestettävä kussakin jäsenvaltiossa kansanäänestys kansallisten viranomaisten päättämänä ajankohtana.

Esittelijät eivät ole kuitenkaan ottaneet tätä huomioon. He ovat toistaneet tukevansa niin sanottua perustuslakisopimusluonnosta ja yrittävät näin vaikuttaa Eurooppa-neuvostossa 21. ja 22. kesäkuuta tehtävään päätökseen. Vastustamme tätä voimakkaasti.

Omalta osaltamme haluamme ilmaista uudelleen vastustavamme asiakirjaa, jossa kannatetaan uusliberalismia, entistä voimakkaampaa militarisointia ja jopa suurempaa vallan keskittämistä. Viimeksi mainittu saavutetaan säilyttämällä EU:n suurten jäsenvaltioiden ylivalta sen kustannuksella, että vähennetään demokratiaa sekä pienten ja keskisuurten jäsenvaltioiden kansalaisten ja toimielinten vaikutusmahdollisuuksia.

Kannatamme demokraattisempaa ja oikeudenmukaisempaa Euroopan unionia, jolle on tunnusomaista yhteisvastuu, Euroopan unionia, joka edistää rauhaa ja yhteistyötä kaikista maailman eri osista olevien ihmisten välillä, Euroopan unionia, jossa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan valtiot ovat suvereeneja ja niillä on yhtäläiset oikeudet.

 
  
MPphoto
 
 

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Kun Eurooppa-neuvosto kokoontuu 21. ja 22. kesäkuuta, EU:n valtionpäämiehillä on melkoinen haaste edessään. Heidän on oikeastaan saatava aikaan melko lopullinen kompromissi EU:n institutionaalista ja perustuslaillista tulevaisuutta koskevista tärkeimmistä kiistakysymyksistä. Heillä ei ole varaa epäonnistua tässä tehtävässä ja palata sitten aloille, joilla oli luovuttava erilaisista kansallisista eduista.

Jos he onnistuvat sopimaan tärkeimmistä poliittisista esteistä ja tasoittavat näin tietä melko lyhyelle hallitustenväliselle konferenssille, joka huolehtii yksityiskohdista, kyse olisi Eurooppa-neuvoston tähänastisen historian huippuhetkestä. Neuvosto oikeuttaisi epäilyksettä asemansa ja pyyhkäisisi hetkessä pois sen voimattomuuden, joka on ollut tunnusomaista EU:n huipputason päätöksenteolle viime vuosina.

Toivon vilpittömästi, että EU:n johtajat pystyvät vastaamaan tähän haasteeseen. Kaikki tietävät, mikä on tarpeen. On säilytettävä suurin osa perustuslakisopimuksesta ja käsiteltävä niitä huolenaiheita, jotka johtivat kahden kansanäänestyksen kielteiseen tulokseen vuonna 2005. On aika osoittaa asianmukaista poliittista tahtoa, jotta voidaan toimia tämän yksimielisyyden mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Seeber (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Euroopan unionin perustuslakiprosessin etenemissuunnitelmaa koskevassa keskustelussa suhtaudun myönteisesti siihen, että Euroopan parlamentti tukee nimenomaisesti perustuslakisopimuksen sisältöä ja vahvistaa selvästi tukensa päätöslauselmaesityksessä. Minäkin haluan painottaa, että jo kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista on ratifioinut perustuslakisopimuksen ja että meillä kansalaisten edustajina on poliittinen velvollisuus ottaa huomioon kaikkien jäsenvaltioiden mielipiteet.

Tästä syystä vaadin, että kaikki perustuslakisopimuksen I osaan sisältyneet perusperiaatteet on säilytettävä.

Uskon, että kaikki ovat samaa mieltä kanssani siitä, että perustuslakisopimukseen sisältyy tärkeitä parannuksia. Siinä konsolidoidaan nykyiset sopimukset ja yhdistetään pilarit, tunnustetaan ne arvot, joihin Euroopan unioni perustuu, tehdään perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitova ja taataan, että kansalaiset voivat osallistua politiikkaan.

Näistä syistä tuen puheenjohtajavaltio Saksan työtä sen hyväksi, että päästään sopimukseen etenemissuunnitelman laatimisesta tämän vuoden loppuun mennessä. Mietinnön mukaisesti vaadinkin, että uuden sopimuksen ratifiointiprosessi viedään päätökseen ennen vuoden 2008 loppua.

Tässä yhteydessä kehotan komissiota hoitamaan kaikki tehtävänsä tulevissa neuvotteluissa ja ottamaan Euroopan parlamentin mukaan niihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Stubb (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Haluan kiittää kollegojani Barón Crespoa ja Brokia tästä mietinnöstä, jossa otetaan huomioon kolme näkökohtaa, jotka haluaisin tuoda esiin.

Ensinnäkin perustuslakiprosessi on ollut vaikeuksissa. Meillä on perustuslain kannattajat eli ne 18 jäsenvaltiota, jotka ovat ratifioineet sopimuksen, ja muut jäsenvaltiot, joille ratifiointi ei ole ongelma. Toisaalta meillä on myös vaikeuksissa olevia jäsenvaltioita eli Ranska ja Alankomaat sekä epäilevästi suhtautuvia jäsenvaltioita eli Yhdistynyt kuningaskunta, Puola ja Tšekki.

Tämän vuoksi tarvitaan johtajuutta. Onneksi meillä on Saksan liittokansleri Merkel, johon luotan täydellisesti.

Toiseksi on määriteltävä selvät valtuudet hallitustenväliselle konferenssille, jotta päästään sopimukseen ennen vuonna 2009 järjestettäviä vaaleja. Mietinnössä käsitellään tätä asiaa.

Kolmanneksi lopullisen sopimuksen on käsitettävä perustuslakisopimusluonnoksen oleellisimmat asiat. Nämä ovat institutionaaliset muutokset, oikeushenkilöys, perusoikeuskirja ja ulkosuhdepalvelu. Symbolit eivät ole mielestäni kovinkaan tärkeitä.

Tarvitsemme perustuslakisopimuksen, jotta EU:sta tulee demokraattisempi, avoimempi ja tehokkaampi.

Näin ollen annan mietinnölle täyden tukeni.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö