Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 6. kesäkuuta 2007 - Bryssel

14. YK:n ihmisoikeusneuvosto (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Genevessä 11.–19. kesäkuuta 2007 pidettävästä YK:n ihmisoikeusneuvoston viidennestä istunnosta.

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Ferrero-Waldner, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unioni on tukenut vuonna 2006 perustettua YK:n ihmisoikeusneuvostoa sen perustamisesta saakka. EU on kuitenkin aina painottanut, että se odottaa neuvoston olevan tehokas ja uskottava elin, joka todella edistää yhtenäistä suojelua ja ihmisoikeuksia. Ihmisoikeusneuvoston aiemmissa istunnoissa Euroopan unioni on ilmaissut pitävänsä tärkeinä sekä todellisia keskusteluja ihmisoikeusasioista että vuoropuhelua ja tiivistä yhteistyötä. Neljännessä säännönmukaisessa istunnossa Euroopan unioni ja Afrikan maiden ryhmä onnistuivat saamaan yksimielisen hyväksynnän Darfuria koskevalle päätöslauselmalle. Se oli Euroopan unionin sinnikkään toiminnan tulosta. Tulos kuvastaa paitsi neuvoston valtuuksia myös sellaista vastuullisuutta, jota sen pitäisi toiminnassaan osoittaa.

Ihmisoikeusneuvoston kyky tehdä työnsä riippuu suoraan sen kokoonpanosta. Saanen muistuttaa, että YK:n yleiskokous odottaa neuvoston jäsenvaltioiden tarkkailevan korkeimpien ihmisoikeusmääräysten noudattamista. Se on myös kehottanut YK:n jäseniä valitsemaan neuvostoon ainoastaan sellaisia valtioita, joissa noudatetaan ihmisoikeuksia. Vaikka tämä tavoite on vielä kaukana, Euroopan unioni on kuitenkin tyytyväinen siihen, että Valko-Venäjän valinta ihmisoikeusneuvostoon estettiin toukokuussa. Se onnistui suurelta osin siksi, että Euroopan unioni vastusti Valko-Venäjän ehdokkuutta. Vaikka Euroopan unioni onkin lukumääräisesti vähemmistössä, sillä on kuitenkin johtava asema neuvostossa, ja se on tehnyt itsestään tärkeän toimijan.

Lupaavaa edistystä onkin tapahtunut, mistä esimerkkinä on tahdonvastaisia katoamisia koskevan yleissopimuksen hyväksyminen. Tarvitaan kuitenkin lisää toimia, jotta ihmisoikeusneuvostolla olisi sellaiset työmenetelmät ja keinot, joilla se onnistuu täyttämään kansainvälisen yhteisön ja erityisesti Euroopan unionin siihen kohdistamat odotukset. Euroopan unioni pitää ensisijaisen tärkeänä neuvoston institutionaalista rakennetta. Se on siten ryhtynyt voimakkaisiin toimiin, jotta institutionaalinen prosessi saataisiin menestyksekkäästi loppuun ensimmäisen vuoden loppuun mennessä. Tuleva viides istunto on siten ratkaisevan tärkeä, koska sen aikana neuvosto päättää lopullisesti elimen rakenteesta ja määrittelee siten oman tehokkuutensa ja uskottavuutensa seuraavien viiden vuoden ajaksi.

Euroopan unioni tekee Genevessä tiivistä yhteistyötä kaikkien osallistujien kanssa, jotta tulos on sellainen, että se antaa ihmisoikeusneuvostolle mahdollisuudet hyödyntää täysin valtuuksiaan. Puheenjohtajavaltio on pyrkinyt yhteyksissään neuvoston puheenjohtajaan ja muihin ihmisoikeusneuvoston valtuuskuntiin varmistamaan, että tehokkaalle ja uskottavalle elimelle löytyy keskeinen asema YK:n järjestelmässä. Tämän saavuttamiseksi Euroopan unioni vaatii tehokkaan ja kokonaisvaltaisen määräaikaisarviointiprosessin luomista sekä asia- ja maakohtaisten mandaattien säilyttämistä. Suunnitteilla olevat erityisraportoijia koskevat menettelysäännöt eivät saa heikentää heidän riippumattomuuttaan. Niiden on päinvastoin taattava erityisraportoijien riippumattomuus ja suunnattava huomio niiden maiden velvoitteisiin, joiden kanssa raportoija tekee yhteistyötä. Pyrimme lisäksi luomaan kansallisia edustajia koskevan asianmukaisen valintamenettelyn, jolla taataan sekä edustajien asiantuntemus että heidän riippumattomuutensa.

Olemme tietoisia näiden tavoitteiden ajamiseen liittyvistä vaikeuksista. Vakuutan teille, ettemme säästele toimiamme tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan unioni toivoo edelleen vahvasti, että ihmisoikeusneuvosto kehittyy YK:n ihmisoikeusjärjestelmän kulmakiveksi tasaisesti ympäri vuoden pidettävien istuntojensa ja uusien ja parannettujen työkalujensa avulla sekä sitoutumalla erityisraportoijien ja ihmisoikeusvaltuutetun kanssa käytävään jatkuvaan vuoropuheluun. Kaikkien ihmisoikeusneuvoston jäsenten tehtävänä on nyt toimia vastuullisesti ja työskennellä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Günter Gloser, hyvät parlamentin jäsenet, kuten tiedätte, Euroopan unioni on perustamisestaan lähtien ollut yksi johtavia voimia ihmisoikeuksien suojelussa. Se on siten ajanut aktiivisesti ihmisoikeusneuvoston tavoitteita varmistaakseen, että uusi elin on todellinen parannus ihmisoikeustoimikuntaan verrattuna.

Ensimmäisinä tavoitteina on ollut varmistaa, että neuvoston istunnoissa käsitellään kiireellisiä ihmisoikeusasioita niiden tapahtumahetkellä, parantaa yhteensovittamista EU:n sisällä ja tehostaa unionin aktiivisia toimia, toisin sanoen sen pyrkimyksiä saada muiden kuin EU:n jäsenvaltioiden hallitukset tietoisiksi ihmisoikeusasioista. Tässä suhteessa on tapahtunut todellista edistystä, jonka ansiosta olemme kyenneet ottamaan yhtenäisen ja uskottavan kannan ihmisoikeusneuvostossa. Sen ansiosta olemme myös onnistuneet parantamaan yhteistyötämme EU:n ulkopuolisten kumppaneidemme kanssa niin kahdenvälisissä tapaamisissa kuin monenvälisissä foorumeissakin sekä laajan kampanjan kautta, jonka tavoitteena oli tietoisuuden lisääminen monissa maailman pääkaupungeissa.

Ensisijaisia tehtäviä ensimmäisen vuoden aikana ovat olleet ihmisoikeusneuvoston mandaattien ja mekanismien säilyttäminen samalla, kun luodaan uusi arviointiprosessi ja uusi järjestelmä ihmisoikeustilanteen tarkkailemiseksi kaikissa maissa, niin sanottu kokonaisvaltainen määräaikaisarviointi.

Ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajan eilen esittämä kompromissipaketti tähtää oikeaan suuntaan. Vaikka se mielestämme kaipaakin parannusta, on se kuitenkin hyvä perusta neuvotteluille. Ihmisoikeusneuvoston ensi viikolla pidettävä viides istunto on erittäin tärkeä elimen tulevaisuuden kannalta. Olenkin erityisen tyytyväinen, että Euroopan parlamentin valtuuskunta osallistuu istuntoon osana Euroopan yhteisöjen valtuuskuntaa.

Miten ihmisoikeusneuvoston tähänastista suoritusta voidaan arvioida? On mahdotonta vastata selkeästi, mutta minun mielestäni neuvoston on oltava jatkuva hanke, meneillään oleva työ, kuten se onkin. Kommentoin lyhyesti muutamia seikkoja. Neuvoston ensimmäiset istunnot olivat melkoisia pettymyksiä. Vanhat, ihmisoikeustoimikunnasta tutut käyttäytymismallit nousivat pintaan. Erityisesti Lähi-itää koskevissa istunnoissa olivat hyvin vastahakoisia juuri ne valtiot, jotka olivat kutsuneet istunnot koolle. Tuloksena oli epätasapainoisia päätöslauselmaesityksiä, joita Euroopan unioni ei voinut tukea.

Haluan tehdä selväksi, että vaikka ihmisoikeusasioiden vastakkainasettelu saattaakin olla välttämätöntä tilanteissa, joissa on kyse ihmisten perustavanlaatuisista oikeuksista, tilanne on eri silloin, kun ihmisoikeuksia käytetään peittelemään ensisijaisesti poliittista konfliktia. Neuvoston puheenjohtajavaltion tavoin mekin olemme havainneet, että äskettäin hyväksytty Darfuria koskeva hyvä päätöslauselma on lieventänyt näitä kielteisiä vaikutelmia. Olen vahvasti sitä mieltä, että se on tärkein neuvoston hyväksymä päätöslauselma. Siitä sovittiin tiiviissä yhteistyössä Afrikan ryhmän kanssa pitkällisissä neuvotteluissa, ja se hyväksyttiin lopulta yksimielisesti. Tämä oli merkittävä saavutus, kun otetaan huomioon se, kuinka arkaa aihetta se käsitteli, sekä se, kuinka helposti EU voidaan nyt voittaa äänestyksessä.

Päätöslauselman pohjalta perustettu viiden riippumattoman raportoijan muodostama valvontaelin antaa ensimmäisen raporttinsa neuvostolle seuraavien viikkojen aikana, todennäköisesti ensi viikolla.

Älkäämme myöskään unohtako, että Kansainvälinen rikostuomioistuin asetti hiljattain syytteeseen kaksi sudanilaista epäiltyä. Jotain ainakin tapahtuu Darfurissa tämän asian suhteen. Toivomme todella, että tämä toimii esimerkkinä sekä luo standardit ihmisoikeusneuvoston tulevalle työlle. Lopuksi toteaisin, että vuoropuhelu ihmisoikeusvaltuutetun ja YK:n erityisraportoijan kanssa on osoittautunut hyvin hyödylliseksi. Sen ansiosta olemme voineet käsitellä yksittäisten maiden ihmisoikeustilannetta – usein yleisten ihmisoikeusasioiden yhteydessä – hyvin näkyvällä ja vähemmän riitaisalla tavalla. Seuraava askeleemme on kuitenkin etsiä lisää keinoja sen takaamiseksi, että vuoropuhelua seuraa käytännön työ paikan päällä.

Vaikka odotammekin kärsimättöminä YK:n ihmisoikeusneuvoston nopeaa edistystä, varoitan kuitenkin tekemästä hätäisiä johtopäätöksiä neuvostosta tässä vaiheessa. Tähän mennessä voimme sanoa vain, että edistys on ollut sekä myönteistä että kielteistä. Olemme vakuuttuneita, että EU edistää vastaisuudessakin rohkaisevaa kehitystä, jota on epäilemättä tapahtunutkin, sekä tukee tehokasta ja ennen kaikkea ihmisten etujen puolesta toimivaa ihmisoikeusneuvostoa tekemällä tiivistä yhteistyötä sen YK:n kumppaneiden kanssa. Ihmisoikeusneuvosto on pääasiallinen kansainvälinen foorumi ihmisoikeusasioissa, ja meillä EU:ssa on velvollisuus käyttää sitä aktiivisesti omien arvojemme, ihanteidemme ja tavoitteidemme vahvistamiseksi.

  Laima Liucija Andrikienė, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (LT) Haluan ennen kaikkea kiittää neuvoston ja komission edustajia heidän kertomuksistaan Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston ensimmäisestä työvuodesta ja viidennestä istunnosta. Huomenna Euroopan parlamentti äänestää asiaa koskevasta päätöslauselmasta, jossa käsitellään kaikkia perusongelmia, kuten toiveitamme koskien ihmisoikeusneuvoston modus operandia eli sen toimintamekanismia, erityismenettelyjä, erityisraportoijia ja kokonaisvaltaista määräaikaisarviointia sekä Euroopan unionin roolia. Euroopan parlamentti on epäilemättä odottanut ja odottaa edelleen paljon ihmisoikeusneuvostolta siitä yksinkertaisesta syystä, että ihmisoikeusasiat ovat hyvin tärkeitä. Ihmisoikeuksien kunnioitus ja niiden puolustaminen ovat perustava osa EU:n etiikkaa ja lainsäädäntöä sekä Euroopan yhtenäisyyden ja eheyden perusta. YK:n ihmisoikeusneuvosto tarjoaa loistavan mahdollisuuden toimia tehokkaasti ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja säilyttämiseksi sekä niiden edistämiseksi YK:n nimissä. Tässä mielessä viides istunto on erityisen tärkeä, koska ihmisoikeusneuvoston ensimmäisen vuoden aikana on tullut esiin ongelmia ja puutteita, jotka voidaan ja jotka täytyy korjata välittömästi. Tämä on välttämätöntä, jotta ihmisoikeusneuvostosta voi tulla luotettava elin, joka kykenee puuttumaan riittävästi ja tarvittaessa nopeasti ihmisoikeusrikkomuksiin missä tahansa maassa ja onnistuu löytämään tehokkaita tapoja vaikuttaa niiden maiden hallituksiin, joissa ihmisoikeuksia rikotaan räikeästi. Ihmisoikeusneuvoston ensimmäinen toimintavuosi on antanut mahdollisuuden todeta, kykeneekö ihmisoikeusneuvosto suunniteltujen menettelyjen ja mekanismien avulla toteuttamaan kunnianhimoista ohjelmaa, jonka se on itselleen asettanut. Ensimmäisen vuoden kokemus, Darfuria, Irania ja Uzbekistania koskevat päätöslauselmat, luottamuksellisuusvelvoitteiden soveltaminen, kun kahden viimeksi mainitun maan ihmisoikeusloukkauksista keskusteltiin, sekä muut päätökset ovat näyttäneet, että ihmisoikeusneuvoston menettelyjen on oltava mahdollisimman avoimia ja että erityisraportoijien ja asiantuntijoiden on oltava todella riippumattomia. Lisäksi ihmisoikeusneuvoston jäsenten valinnassa on olennaisen tärkeää käyttää selkeitä kriteerejä. Yksinkertaisesti niin, ettei maiden, joissa ihmisoikeuksia loukataan räikeästi, pitäisi tulla valituiksi ihmisoikeusneuvoston jäseniksi.

  Raimon Obiols i Germà, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, mielestäni voimme olla tyytyväisiä parlamenttiryhmissä saavutettuun yksimielisyyteen Yhdistyneiden Kansakuntien viidettä istuntoa koskevasta tekstistä, josta äänestämme huomenna.

Neuvostolla ei ole ollut perustamisestaan saakka helppoa. On tärkeää, että Euroopan parlamentti on jälleen kerran yhtenäinen sen suhteen, miten ihmisoikeuksia edistetään ja suojellaan, ja erityisesti sen suhteen, miten YK:n ihmisoikeusneuvoston työtä voidaan helpottaa ja parantaa.

Neuvoston toimintaa arvioitaessa näyttää siltä, että siinä on tiettyjä puutteita, jotka on korjattava ja jotka perustuvat kahteen perustavaan ongelmaan.

Ensiksikin ihmisoikeusneuvoston reagointi dramaattisiin ja kiireellisiin tilanteisiin, jotka edellyttävät tarmokasta toimintaa, on ollut heikkoa ja tehotonta. Viittaan ensisijaisesti Darfurin dramaattiseen tilanteeseen, johon kaikkien olisi kiinnitettävä mahdollisimman suurta huomiota.

Toiseksi neuvoston sisäisiä mekanismeja on parannettava ja jäsenvaltioiden välisiä suhteita tehostettava, jotta työstä tulee tehokkaampaa ja kunnianhimoisempaa.

Näiden molempien seikkojen taustalla on perustava ongelma, jonka ratkaisemiseksi sekä Euroopan parlamentti että Euroopan unioni voivat tehdä merkittävää työtä. Viittaan poliittisiin erimielisyyksiin, jotka eivät saa haitata ratkaisevan tärkeitä yhteisiä toimia, joilla vähennetään ihmisten alttiutta joutua ihmisoikeusloukkausten ja -rikkomusten uhreiksi.

Tämä on elintärkeää, koska kun kyse on ihmisoikeuksista, Euroopan unionin on oltava eturivissä kaikkien maiden tasavertaisessa kohtelussa.

Mielestämme tätä periaatetta on laajennettava neuvostoon, ja YK:n ihmisoikeusneuvoston seuraavalla puheenjohtajalla, Romanialla, on hyvä tilaisuus toteuttaa nämä tärkeät parannukset.

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien kunnioitus on tärkeä yleismaailmallinen arvo, ja se on tietysti yksi EU:n perusperiaatteista. Ei ole siis yllättävää, että Euroopan parlamentti kiinnittää erityistä huomiota tähän periaatteeseen, mistä ovat osoituksena säännöllisesti laadittavat ihmisoikeusrikkomuksia koskevat mietinnöt ja päätöslauselmat.

Olemme seuranneet vuosia surulla ihmisoikeuskomitean varsin tehotonta työskentelyä ja olimme helpottuneita, kun noin vuosi sitten ihmisoikeuskomitea korvattiin ihmisoikeusneuvostolla. Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestön edustajan sanoja lainatakseni ihmisoikeuskomitea todella muuttui ihmisoikeusrikkojien kerhoksi. Rikkojamaiden hallitukset olivat innokkaita osallistumaan sen toimintaan, jotta ne pystyisivät estämään itseensä ja muihin maihin kohdistuvat toimet. Valitettavasti toiveemme paremmasta ovat karisseet neuvoston vaalien myötä, joissa Angola, Egypti ja Qatar saivat paikkoja. Nämä kolme maata ovat tunnettuja hirvittävistä ihmisoikeusloukkauksista. Valko-Venäjän valitsematta jääminen oli helpotus, vaikkakin se saavutettiin hyvin pienellä ääntenenemmistöllä.

Ihmisoikeusneuvoston ensimmäisen vuoden aikana olemme nähneet joitain toimintaa parantavia muutoksia, mutta on sanottava, etteivät nämä muutokset ole kovin huomattavia. Odotamme ja toivomme, että lupaavampia parannuksia on suunnitteilla. Genevessä päämajaansa pitävä neuvosto on osoittanut olevansa innokas käsittelemään maailmanlaajuisia ongelmia ripeästi ja tarvittaessa toistuvasti, mutta sen työn tehokkuutta on tarkasteltava kriittisemmin. Yksi esimerkki tästä on se, että viime vuonna neuvosto hyväksyi jopa kahdeksan päätöslauselmaa, joissa se kritisoi Israelia tämän sotilaallisista toimista Libanonin palestiinalaisalueilla. Näillä päätöslauselmilla ei ollut kovinkaan paljon käytännön painoarvoa. Tämä ei ole YK:n ihmisoikeusneuvoston syytä, mutta neuvoston on otettava hieman vastuuta siitä, ettei se löytänyt keinoja saada ääntänsä paremmin kuuluville. Muihin esimerkkeihin lukeutuvat neuvoston ongelmalliset toimet Uzbekistanin ja Iranin suhteen.

Nyt kun neuvoston seuraava istunto...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Jan Tadeusz Masiel, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on ohittanut Yhdysvallat ihmisoikeuksien suojelijana maailmassa. Monista toimistamme tämä on se, jonka avulla olemme saavuttaneet suosiota maailmanlaajuisesti.

Valitettavasti Euroopan unioni ei aina kykene saamaan sille kuuluvaa paikkaa kokouksissa. Esimerkiksi viime marraskuussa pidetyssä maailman ilmastonmuutoskonferenssissa Euroopan unionin valtuuskunta istui Suomen paikalla, koska Suomi oli tuolloin puheenjohtajavaltio. Meidän on saatava meille kuuluva paikka Euroopan unionina, jotta voimme varmistaa, että äänemme kuullaan selvästi, kun käsittelemme nykymaailman monia ongelmia. Yksi huolta aiheuttava alue on Lähi-itä, missä Hamas uhkaa tuhota Israelin, samalla kun israelilaiset pyrkivät tuhoamaan Palestiinan valtion.

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Ihmisoikeusneuvosto perustettiin korvaamaan ihmisoikeuskomitean. Se kohtasi vaikean haasteen toimia niin, ettei se politisoidu liikaa ja etteivät hallitukset sekaannu liikaa sen toimintaan niinkin tärkeällä alalla kuin ihmisoikeuksien kunnioituksen valvomisessa. Kaikesta huolimatta tähän mennessä saavutettu edistys on vähintäänkin huolestuttavaa.

Eilen kuulimme ihmisoikeusneuvoston Darfurin erityisraportoijan Jody Williamsin valittavan sitä, kuinka paljon häntä painostetaan laatimaan sellainen raportti, jonka kaikki voivat hyväksyä.

Tiedämme kaikki, että tämä merkitsee arvostelun välttämistä tai ainakin sen lieventämistä, jottei ketään suututeta.

Vakavinta on kuitenkin se, että nämä pyynnöt tehtiin, jottei neuvoston jatkuvuus vaarantuisi.

Asiat ovat pahasti vialla, jos ihmisoikeusneuvoston kaltainen elin laittaa oman selviytymisensä sen edelle, minkä pitäisi olla sen ensisijainen ja pääasiallinen velvollisuus eli ihmisoikeuksien suojelu maailmassa. Siihen kuuluu muun muassa rikkomuksiin syyllistyneiden yksilöiminen, olivatpa ne sitten hallituksia tai erityisesti, jos ne ovat hallituksia.

Neuvoston ensimmäisenä vuosipäivänä meidän on pidettävä nämä riskit mielessä, ellemme halua, että neuvostosta tulee taas yksi elin, jonka ainoana tarkoituksena on peitellä niitä, jotka jatkuvasti loukkaavat perusihmisoikeuksia maansa rajojen sisällä ja ulkopuolella.

Tämän päätöslauselman, josta vallitsee ilokseni yksimielisyys parlamentissa, avulla kehotamme ja rohkaisemme neuvostoa ottamaan johtavan aseman ihmisoikeusneuvoston viidennessä istunnossa. Tiedämme, ettei se ole helppoa. On ainakin kaksi asiaa, joita haluamme sen ensisijaisesti ajavan.

Ensinnäkin on taattava, että erityisraportoijat valitaan heidän riippumattomuutensa ja kykyjensä perusteella ja että he kykenevät jatkamaan riippumatonta työskentelyä.

Toiseksi kokonaisvaltaiseen määräaikaisarviointiin on osallistuttava myös riippumattomia asiantuntijoita.

Tämä on ainoa keino taata ihmisoikeusneuvoston uskottavuus.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – (FI) Arvoisa puhemies, YK:n ihmisoikeusneuvoston ensimmäisen vuoden työn tulokset ovat tarkastelun alla. Kansainvälisen yhteisön odotuksiin ei ole vielä vastattu. Surullisin esimerkki lienee päätöslauselma Darfurin tilanteesta, jonka sisältö vesittyi osittain jatkuvien kompromissien seurauksena. Työtä on ymmärrettävästi hankaloittanut se, että toimintaa ja käytänteitä kehitetään vielä.

Päätöslauselmaesityksemme nostaa ansiokkaasti esille ongelmakohtia ihmisoikeusneuvoston työssä. Kahteen kysymykseen on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Ensinnäkin historiasta on opittava. Nykyisen ihmisoikeusneuvoston edeltäjän UNCHR:n työ kaatui sen uskottavuuden puutteeseen, kun neuvostossa istui ihmisoikeuksia räikeästi loukanneita maita. EU:n onkin jatkettava sinnikkäästi painostusta, jotta ihmisoikeusneuvoston jäsenyydelle saadaan objektiivinen kriteeri ja jäsenyysvaatimuksista riittävä tiukat. Ihmisoikeuskäsitteen alla on laaja joukko eritasoisia kysymyksiä. Tietyt fundamentaaliset ihmisoikeudet on ehdottomasti sisällytettävä jäsenyysehtoihin. Erityisen ongelmallisena näen valtiot, joissa sharia-tuomioistuimet ovat osa oikeusjärjestystä. EU:n on taisteltava sen puolesta, että tästä ihmisoikeusneuvostosta ei tule edeltäjänsä tavoin väärinkäyttäjien kerhoa.

Toinen kysymys liittyy yleisen säännöllisen tarkastelumekanismin ja maakohtaisten erityismenettelyjen suhteeseen. EU:n on pidettävä tiukasti kiinni siitä, että maakohtaisten erityisasiantuntijoiden työ on YK:ssa jatkossakin erillään UPR:stä ja aidosti hallituksista riippumatonta. Pidän huolestuttavana sitä, että jäsenvaltiot voisivat käyttää UPR:n yhteydessä epäsuoraa veto-oikeutta maan tilan käsittelyn yhteydessä siten, että jättävät maakohtaisen raporttinsa tekemättä.

Ymmärrän ihmisoikeusneuvoston kokoonpanon tuomat rajoitukset EU:n vaikutusmahdollisuuksille. Jo Afrikan ja Aasian maat voivat yhdessä 29 paikallaan ohjata neuvoston työtä suuntaan, joka eroaa länsimaisista ihmisoikeuspyrkimyksistä. EU:n on osoitettava nyt todellista johtajuutta ja lujaa tahtoa. Alueellisia blokkeja on pyrittävä neuvottelujen avulla murtamaan. Haluan kiittää puheenjohtajavaltiota Saksaa, joka on osoittanut esimerkillistä lujuutta pitäessään esillä vaatimusta kuolemanrangaistuksen kieltämisestä.

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, kohta on kulunut vuosi siitä, kun Euroopan parlamentti toivotti varovaisesti tervetulleeksi YK:n ihmisoikeusneuvoston, joka perustettiin korvaamaan ihmisoikeuskomitean. Toivoimme, että uudesta neuvostosta tulisi elin, joka auttaisi uudistamaan YK:ta ja joka toimisi päättäväisesti ihmisoikeuksien paremman kunnioittamisen varmistamiseksi koko maailmassa.

Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentin valtuuskunnat ovat kaikki osallistuneet aktiivisesti neuvoston työhön. Nyt on aika arvioida neuvoston toiminnan ensimmäistä vuotta. On valitettavasti tunnustettava, että tähän mennessä uuden neuvoston perustaminen ei ole ollut käännekohta YK:n toiminnassa ihmisoikeuksien alalla. Eri maiden edut menevät vieläkin uhattuina olevien perusoikeuksien ja vapauksien puolustamisen edelle.

Tämän osoittaa parhaiten ihmisoikeusneuvoston kyvyttömyys reagoida asianmukaisesti Darfurin tilanteeseen. Alueen traagista tilannetta koskeva raportti hyväksyttiin maaliskuussa, mutta neuvosto ei silti kyennyt tekemään loogisia johtopäätöksiä raportista ja käsittelemään ongelmaa, joka koski Sudanin viranomaisten poliittista vastuuta maan poliittisesta tilanteesta. Neuvosto on myös tuominnut Israelin kahdeksan kertaa. Tämä osoittaa neuvoston työn epätasapainon ja poliittisen kaksijakoisuuden.

Neuvoston viides istunto alkaa muutaman päivän kuluttua. Euroopan parlamentin valtuuskunta on paikalla. Alankomaat, Slovenia ja Italia ovat nyt liittyneet neuvostoon. Myös Bosnia ja Hertsegovina on liittymässä jäseneksi. Aljaksandr Lukašenkan autoritaarisesti hallitsemaa Valko-Venäjää ei valittu neuvostoon ristiriitojen välttämiseksi.

Meidän on varmistettava, että Euroopan unionin jäsenvaltiot osallistuvat enemmän neuvoston työhön, jotta siitä tulisi elin, joka todella omistautuu perustavien vapauksien kunnioitukseen. Kyse on tehokkaasta ihmisoikeuspolitiikasta tämän päivän maailmassa ja YK:n uudistamisesta sekä myös itse Euroopan unionin uskottavuudesta. Se meidän on hyvä muistaa.

  Alexander Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan parlamentti on seurannut Yhdistyneiden Kansakuntien uudistamisprosessia rakentavasti tehokkaan monenkeskisyyden puolestapuhujana. Haluamme vahvan YK:n, haluamme turvaa ja vakautta, haluamme tehokkaita toimia köyhyyden poistamiseksi ja haluamme suojella tehokkaasti ihmisoikeuksia. Euroopan parlamentin YK-suhteista vastaavan työryhmän puheenjohtajana näiden tavoitteiden saavuttaminen kiinnostaa minua myös henkilökohtaisesti.

Kun ihmisoikeusneuvosto perustettiin YK:n uudeksi välineeksi, suhtauduimme siihen myönteisesti, koska silloin tehtiin paljon houkuttelevia lupauksia: jäsenten aidot vaalit, järkeviä työskentelymenetelmiä ja kaikkien jäsenten kokonaisvaltainen määräaikaisarviointi. Entä tänään? Päätöslauselmamme on hyvin kriittinen: Angola, Qatar ja Egypti ovat liittyneet Kiinan ja Kuuban kaltaisten kansakuntien joukkoon, eikä vaaleja ehdokkaineen käytännössä ole olemassa. Onnistuimme juuri estämään Valko-Venäjän valinnan. Islamilaisten maiden järjestön jäsenet ovat enemmistönä niin Aasian kuin Afrikankin alueellisissa ryhmissä. Tämä merkitsee sitä, että he hallitsevat ja tehokkaasti estävät koko neuvoston toimet maaraporteista yleisiin arvioihin. Arvoisa komission jäsen, tuskin maltan odottaa, miten eilen esitetyn paketin käy. Toivottavasti meillä on syytä olla toiveikkaita.

Yksi huomionne oli erityisen merkittävä. Sanoitte, että Euroopan unioni voidaan helposti voittaa äänestyksessä. Tästä herää kysymys, onko länsi lukenut läksynsä. Tämä on kysymys, joka on esitettävä neuvostolle tai pikemminkin jäsenvaltioille. Heitä huijattiin neuvotteluissa, eivätkä he edes huomanneet sitä. Tämä johtui selvästi siitä, etteivät hallituksemme olleet tehneet tarpeeksi töitä. Meidän parlamentin jäsenten on kysyttävä itseltämme, oliko meidän tai kansallisten kollegoidemme tekemä tutkimus riittävää. Minusta se ei ollut. Tämä vahvistaa edelleen sitä ajatusta, ettemme me parlamentin jäsenet voi jättää Yhdistyneitä Kansakuntia hallitustemme hoidettavaksi. Meidän on vahvistettava YK:n parlamentaarista ulottuvuutta.

Arvoisa komission jäsen Ferrero-Waldner, kriittinen arvionne ihmisoikeusneuvoston ensimmäisestä vuodesta ilahduttaa minua, koska kyseinen elin ei ole täyttänyt toiveita, joita siihen kohdistettiin. Elin on kuitenkin olemassa ja on edelleen pääasiallinen kansainvälinen foorumi. Meidän on tehtävä työtä sen pohjalta, ja toivottavasti onnistumme saamaan neuvoston ulos nykyisestä umpikujasta. Lopuksi totean olevani iloinen siitä, että keskustelu käydään Brysselissä eikä Strasbourgissa.

  Günter Gloser, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, tiivistän lyhyesti, koska olemme samaa mieltä tavoitteista. Hyvä jäsen Lambsdorff, ymmärrän pettymyksenne luettelemiinne asioihin. Ette ole ainoa, joka on pettynyt, sillä meillä kaikilla oli melko erilaisia odotuksia.

Olen samaa mieltä komission jäsenen Ferrero-Waldnerin kanssa siitä, että neuvosto on ollut olemassa vuoden ja ettemme saa tehdä hätäisiä johtopäätöksiä neuvostosta, vaikka olimmekin kuvitelleet kaiken muuttuvan. Emme saa nyt aiheuttaa säröä parlamenttien ja hallitusten väleihin. Siitä ei ole hyötyä, aivan päinvastoin.

Vaikka monessa asiassa onkin parantamisen varaa, Euroopan unionin – kansalliset parlamentit, Euroopan parlamentti, hallitukset ja komissio ovat kaikki osa unionia – on oltava yhtenäinen ja lähetettävä selvä viesti, jonka mukaan olemme niin tiukasti sitoutuneita ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, ettemme anna kenenkään kaivaa kuilua välillemme. Voin vain toivoa, että toisena vuonna edistystä tapahtuu ainakin jossain asiassa, vaikkakin ensimmäinen vuoden jälkeinen arviointi vetääkin vakavaksi. Minä levitän kuitenkin sanaa, että voimme onnistua yhdessä teidän kanssanne, jotka niin kiihkeästi puolustatte ihmisoikeuksia. Toivottavasti voimme tehdä ensi vuoden kertomuksen jälkeen myönteisempiä johtopäätöksiä kuin tänään.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MAURO

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, pidän ihmisoikeusneuvostoa lapsenkengissä olevana elimenä, joka läpikäy vielä tiettyjä kasvukipuja. Euroopan unionilla on vaikeuksia saavuttaa todellista edistystä omien ihmisoikeusstandardiemme takaamiseksi tämän päivän YK:ssa. Mistä tämä johtuu? Siitä, että meillä on vain muutama pysyvä liittolainen. Saamme tukea yleensä Kanadalta, Sveitsiltä, Norjalta, EU:n jäsenyyttä hakeneilta mailta ja yksittäisiltä naapuruuspolitiikkaamme kuuluvilta mailta, muutamia mainitakseni. Tämä luettelo ei ollut tyhjentävä, mutta meillä on yleensä vastassamme yhtenäiset G77-maat, ja saavutamme harvoin mitään, jos omaksumme niitä vastustavan asenteen.

Meidän on tehtävä tästä omat johtopäätöksemme. Mistä ongelma johtuu? Mitä voimme tehdä? Voisimme esimerkiksi vahvistaa erityisraportoijan asemaa, tukea ihmisoikeusvaltuutettua ja tehdä yleislaatuisia arviointeja, mutta voisimme myös tuomita vakavimmat tapaukset ja tuoda ilmi räikeimmät loukkaukset. Toisin sanoen joissain tilanteissa meidän olisi jatkettava rikkomusten uhrien puolesta puhumista.

Toivon usein, että voisimme vastata ja reagoida nopeammin tilanteisiin. Alusta saakka olen esimerkiksi vaatinut jonkinlaista varoitusmekanismia. Toivon todella, että voimme asteittain liikkua siihen suuntaan. Pitkällä aikavälillä ihmisoikeusneuvoston tavoitteiden saavuttaminen riippuu kuitenkin siitä, omaksutaanko Yhdistyneissä Kansakunnissa uusi lähestymistapa ihmisoikeuksiin.

Uuden lähestymistavan omaksuminen oli itse asiassa uuden neuvoston perustamista esittäneen päätöslauselman ydin. Päätöslauselmassa todetaan, että neuvoston työn on perustuttava universaalisuuden, puolueettomuuden, objektiivisuuden ja ei-valikoivuuden periaatteisiin sekä rakentavaan kansainväliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön. Meidän on tietysti oltava tietoisia siitä, ettei koskaan tule olemaan epäpoliittista YK:n foorumia. On siis sanomattakin selvää, että meidän on arvojemme edistämisen lisäksi myös puolustettava kaikkia etujamme.

  Puhemies. Olen vastaanottanut kaksi työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina.

(1) Ks. pöytäkirja.