Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 6. kesäkuuta 2007 - Bryssel

18. Prümin sopimus: Rajatylittävän yhteistyön tehostaminen terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi - Viisumitietojärjestelmä (VIS) - Pääsy tekemään hakuja viisumitietojärjestelmään (VIS) - Henkilötietojen suojaaminen (jatkoa keskustelulle)

  Sarah Ludford (ALDE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, voinen aloittaa yhtymällä tervetulotoivotuksiinne näille erittäin tärkeille vieraille. Ennen kuin siirryn valmistelemaani puheenvuoroon – ja yritän selviytyä siitä alle kymmenessä minuutissa, mikä on teille varmasti suuri helpotus – minun on valitettavasti esitettävä hieman kritiikkiä, nimittäin siitä, että tätä on mainostettu yhteiskeskusteluna rajatylittävästä yhteistyöstä sekä terrorismin ja rikollisuuden torjunnasta. Näyttötaululla todetaan pelkästään, että kyseessä on keskustelu terrorismista. Neuvoston puheenjohtaja Altmaier totesi puheenvuorossaan, että keskustelemme kolmesta rajatylittävää yhteistyötä koskevasta hankkeesta. Minä haluan kuitenkin puhua lähinnä asetuksesta, jolla perustetaan viisumitietojärjestelmä, joka on ulkorajojen valvontajärjestelmä. Sen päätarkoitus ei ole torjua terrorismia ja rikollisuutta. Olen pahoillani, mutta vastustan jyrkästi tämän keskustelun leimaamista, koska tällainen leväperäinen ajattelu synnyttää mielestäni sellaisen käsityksen, että ollaan perustamassa rajavalvontaa tai maahanmuuton valvontaa koskevaa tietokantaa. Muistakaamme, että 99,9 prosenttia Euroopan unionissa vierailevista on laillisia matkustajia, joilla ei ole mitään yhteyttä minkäänlaiseen rikollisuuteen, kuten ei myöskään laittomilla maahanmuuttajilla tai EU:n alueelle luvattomasti tulevilla henkilöillä. Ei ole rikos sinänsä oleskella luvattomasti alueella. Pahoittelen, että jouduin käyttämään melko paljon aikaa tämän seikan esille tuomiseen.

Siitä on kaksi ja puoli vuotta, kun komissio esitti ehdotuksensa viisumitietojärjestelmästä, ja olemme käyneet lähes puolentoista vuoden ajan intensiivisiä neuvotteluja. Olenkin hyvin tyytyväinen, että olemme saaneet aikaan vankan ja tasapainoisen sopimuksen näistä kahdesta erittäin monimutkaisesta lainsäädäntöehdotuksesta, asetuksesta ja päätöksestä.

Haluan kiittää puheenjohtajavaltio Saksaa ja erityisesti sisäasiainministeri Wolfgang Schäublea, mutta myös valtiosihteeri Altmaieria, voimakkaasta poliittisesta sitoutumisesta näihin asiakirjoihin, samoin kuin edellisiä puheenjohtajavaltioita, erityisesti Suomea, joka myös teki lujasti töitä sopimuksen aikaansaamiseksi. Pitkässä kiitettävien listassani haluan seuraavaksi kiittää komissiota ja erityisesti varapuheenjohtaja Frattinia, joka osallistui prosessiin hyvin tiiviisti kaikissa sen vaiheissa ja auttoi lopullisen sopimuksen aikaansaamisessa. Tiedän myös, ettei tämä tulos olisi ollut mahdollinen ilman kaikkien varjoesittelijöiden – jäsenten Cashman, Klamt, Kaufmann ja Ždanoka – tukea, ja haluankin ilmaista heille kiitollisuuteni. Lopuksi haluan kiittää lämpimästi parlamentin henkilöstöä, jonka työpanos oli valtava ja korvaamaton. Avustajani Alexandra ansaitsee erityiskiitokset. Hän on ollut aivan suurenmoinen.

Haluan tuoda esille tärkeän toimielimiin liittyvän asian. Olemme käsitelleet tältä osin kahta ehdotusta, toista yhteispäätösmenettelyssä ja toista kuulemismenettelyssä, mutta todellisuudessa onnistuimme käsittelemään niitä yhtenä pakettina, joten myös kolmanteen pilariin kuuluvaa toimea käsiteltiin puolittaisessa yhteispäätösmenettelyssä.

Sopimus on osoitus siitä, että parlamentti on pätevä kumppani käsiteltäessä yhteispäätösmenettelyssä erittäin monitahoisia oikeus- ja sisäasioita koskevia kysymyksiä. Se on osoitus myös siitä, ettei jako ensimmäiseen ja kolmanteen pilariin yksinkertaisesti toimi eikä ole järkevä. Euroopan parlamentin ottaminen tasavertaisena kumppanina mukaan päätöksentekoon, joka koskee lainsäädäntöä poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa, voi pelkästään lisätä tällä alalla päätettyjen toimien laillisuutta. Käytänkin tätä tilaisuutta kehottaakseni johtajia, jotka kokoontuvat 21. kesäkuuta pidettävää huippukokousta varten, sopimaan kansallisten veto-oikeuksien poistamisesta tällä alalla yleissääntönä.

Tarkastelen seuraavaksi sopimuksemme sisältöä. Olemme mielestäni onnistuneet saavuttamaan ne asiat, jotka olivat tavoitteitani alusta pitäen: järjestelmän, jossa on selkeät päämäärät, säännöt ja velvoitteet ja jolla edistetään ennen muuta merkittävästi ulkorajojen turvallisuutta ja tehokasta valvontaa. Se myös tuo todellista helpotusta laillisille matkustajille, jotka ovat enemmistönä Schengen-viisumin saaneiden joukossa, samoin kuin lisää sisäistä turvallisuutta.

Parlamentti on tuonut paljon lisää selkeyttä ja tiukkuutta viisumitietojärjestelmään rajoittaen väärinkäytösten tai toimintahäiriöiden riskiä ja antaen kansalaisille oikeuden saada korvausta virheistä. Olen varma, että rakentamallamme järjestelmällä taataan sekä asianmukainen turvallisuus että kansalaisoikeuksien- ja vapauksien kunnioittaminen. On tehty monia muitakin parannuksia, jotka koskevat tietosuojaa ja -turvaa, biometristen tietojen käyttöön liittyviä varmistusmenettelyjä, viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsyä sekä niiden käyttöä ja edelleen välittämistä koskevia tiukennettuja sääntöjä sekä tietosuojaviranomaisten valvontavaltuuksia.

Yksi uusi osatekijä on parlamentin erittäin myönteinen aikaansaannos, ja sitä olisi pidettävä ennakkotapauksena. Se koskee lainvalvontaviranomaisten pääsyä VIS-tietokantaan. Melkoisen vaikeiden neuvottelujen jälkeen jäsenvaltiot myönsivät, ettei VIS ole etupäässä lainvalvonnan väline ja ettei poliisilla tai tiedustelupalveluilla voi siten olla suoraa pääsyä siihen, vaan välillinen pääsy, jota valvotaan suodattamisen avulla keskusyhteyspisteissä. Nämä tarkistavat kunkin pyynnön laillisuuden, sillä vaikka parlamentti on aivan yhtä huolissaan kuin jäsenvaltiot riittävistä välineistä rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi, olemme sopineet kiireellisestä "pyydä ensin, perustele myöhemmin" -menettelystä hätätapauksia varten. Näihin kuuluvat poikkeustapaukset, joissa uhka on välitön.

VIS:stä tulee maailman suurin biometrinen tietokanta noin 20:tä miljoonaa hakijaa koskevine yksityiskohtaisine tietoineen, ja se käsittää 70 miljoonaa sormenjälkeä. Biometriset tiedot voivat lisätä mutta myös loukata yksityisyyttä, ja samaa tinkimättömyyttä, jota on sovellettu VIS:iin, on sovellettava takeiden luomiseen muita olemassa olevia tai tulevia biometrisiä järjestelmiä varten. Tämä on vieläkin tärkeämpää, kun on kyse mahdollisesta tulevasta yhteentoimivuudesta tai jopa yhteenkytkeytymisestä, mikä saattaisi vaarantaa vakavasti yksityisyyden, kuten tietosuojaviranomaiset – myös Yhdistyneen kuningaskunnan Information Commissioner Richard Thomas – ovat todenneet.

Meidän on lainsäätäjinä varmistettava, että teemme parhaamme maksimoidaksemme uusien teknologioiden hyödyt ja minimoidaksemme niiden riskit. Yhteispäätösoikeus tarkoittaa yhteisvastuuta, ja siten tärkeä osa hanketta on täytäntöönpanon valvonta ja arviointi. Parlamentille on tiedotettava täysimääräisesti järjestelmän testaamisesta, jonka toivon osoittautuvan myönteiseksi ja mahdollistavan joustavan siirtymisen järjestelmän toimintavaiheeseen. Sisällytämme EU:n lainsäädäntöön hieman liiankin mielellämme tarkistuslausekkeita, jotka jäävät kuolleiksi kirjaimiksi. Näin ei saa tapahtua VIS:n kohdalla.

Haluan lopuksi korostaa kahta muuta tärkeää seikkaa. Neuvosto on sitoutunut kahdessa poliittisessa julkilausumassa pääsemään pian tyydyttävään sopimukseen kahdesta ratkaisevasta säädöksestä. Ensimmäinen näistä on puitepäätös tietosuojasta, josta puhumme paljon tänä iltana: asianmukaisten sääntöjen käyttöönotosta turvallisuuteen liittyvien tietojen vaihdolle, mikä käsittää myös tiedot, joita poliisiviranomaiset saavat tehdessään hakuja VIS:stä. Toinen on niin sanottu palauttamisdirektiivi.

On tarpeetonta sanoa, miksi nämä välineet ovat niin tärkeitä EU:lle ja sen kansalaisille, ja kehotankin vain neuvostoa noudattamaan poliittisia sitoumuksiaan.

  Martine Roure (PSE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö ovat ensiarvoisen tärkeitä Euroopan unionille, jotta se voi torjua tehokkaammin järjestäytynyttä rikollisuutta ja kansainvälistä terrorismia. Olemme tästä samaa mieltä. Poliisiyhteistyön lisääntymiseen liittyy kuitenkin kasvava tiedonvaihto jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä.

Euroopan unionin on kuitenkin mahdollistettava sellainen oikeutta yksityiselämään koskevan suojan taso, joka on vähintäänkin verrannollinen ensimmäisessä pilarissa taattuun suojaan. Tämä antaa mahdollisuuden vahvistaa keskinäisen luottamuksen periaatetta, joka on poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön kulmakivi. Jos kaikki toimivaltaiset viranomaiset todellakin tietävät, että heidän siirtämiään tietoja suojataan samalla tavalla kuin heidän omassa kotimaassaan, he eivät epäröi vaihtaa tietoja. Tämä yhteiskeskustelu on siten myönteinen.

Pahoittelen kuitenkin sitä, ettei neuvosto ole sisällyttänyt tekstiin tarvetta yhdistää tietosuojaa koskevan puitepäätöksen hyväksyminen ja tietojen jakamisen välineet, kuten toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (SIS II) tai viisumitietojärjestelmä (VIS). Itse asiassa, kuten olemme todenneet useaan otteeseen, Euroopan parlamentin on mahdotonta jatkaa keskusteluja uusista tiedonvaihdon muodoista, ellei Euroopan unionin tasolla anneta tietosuojaa koskevaa lainsäädäntöä.

Tästä syystä pidän valitettavana tapaa, jolla Prümin sopimus neuvoteltiin ja tehtiin, kaikkien Euroopan unionin tasolla olemassa olevien välineiden ulkopuolella. Olemme tietysti hyvin tyytyväisiä siihen, että puheenjohtajavaltio Saksa on mahdollistanut sopimuksen sisällyttämisen Euroopan unionin toimivaltaan, jotta turvataan erityisesti Euroopan parlamentin harjoittama demokraattinen valvonta. Tästä huolimatta emme voi hyväksyä sitä, että on kiirehditty parlamentin kuulemista tästä sopimuksesta, jolla on selviä vaikutuksia EU:n kansalaisten oikeutta yksityiselämään koskevaan suojaan. Prümin sopimukseen sisältyy joitakin tietosuojaa koskevia määräyksiä, mutta ne eivät ole edelleenkään riittäviä. Prümin sopimuksen hyväksymisen pitäisi myös tapahtua kolmannen pilarin tietosuojaa koskevan puitepäätöksen hyväksymisen yhteydessä.

Haluan kuitenkin kiittää puheenjohtajavaltio Saksaa sen pyrkimyksistä löytää ulospääsy umpikujasta, johon neuvostossa on ajauduttu tietosuojaa koskevan puitepäätöksen osalta. Arvostin suuresti erittäin rakentavia keskusteluja, joita kävin ministerien Schäuble ja Altmaier kanssa, ja haluan kiittää heitä. Haluan myös kiittää komission jäsentä Frattinia hänen avuliaasta tuestaan.

Voimme olla yhtä mieltä siitä, että puitepäätös on ensimmäinen askel kohti kolmannen pilarin tietosuojaa ja ettei siinä saa missään olosuhteissa sallia sellaista suojan tasoa, joka olisi Euroopan neuvoston yleissopimuksessa N:o 108 ja sen lisäpöytäkirjassa tarkoitettua suojaa heikompi.

Toivon, että neuvosto antaa painoarvoa kompromissiehdotuksellemme, joka koskee puitepäätöksen soveltamisalaa. Itse asiassa kolmen vuoden kuluessa tehtävä arviointi antaa, kuten komission jäsen Frattini on todennut, mahdollisuuden esittää käytännön näyttöä tarpeesta laajentaa soveltamisalaa kansallisella tasolla käsiteltäviin tietoihin.

Muistutan myös, että parlamentin on ehdottoman tärkeää ratkaista kysymys yksityishenkilöiden pääsystä tietoihin ja näiden toimesta tapahtuvasta tietojen hallinnasta. Olemme siis ehdottoman sitoutuneita tarpeeseen taata tietosuojan riittävä taso kaikissa tapauksissa, joissa tietoja siirretään kolmansiin maihin. Tarkemmin sanottuna kyse ei ole luettelon laatimisesta maista, joissa tietosuojan taso on asianmukainen. Kyse ei ole siitä, vaan pikemminkin tietosuojan riittävyyden takaamisesta tapauskohtaisesti.

Puheenjohtajavaltio Saksa tunnusti oikeutetun huolemme hyväksymällä viisumitietojärjestelmää koskevan poliittisen lausuman. Siinä mainitaan erityisesti, että neuvosto pitää henkilötietojen suojaamista koskevan puitepäätöksen hyväksymistä ensisijaisena asiana ja aikoo tehdä näin mahdollisimman pian, viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä.

Lopuksi haluan muistuttaa neuvostoa siitä, että se antoi ensimmäisen poliittisen sitoumuksen tämän tekstin pikaisesta hyväksymisestä joulukuussa 2005 tietojen säilyttämisestä käydyn keskustelun yhteydessä. Nyt voin todeta, että Euroopan parlamentin toiveet ovat korkealla. Se toivoo neuvoston pitävän lupauksensa.

  Manuel Medina Ortega (PSE), oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyysi oikeudellisten asioiden valiokuntaa tutkimaan oikeusperustaa ehdotukselle neuvoston päätökseksi rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi.

Tämän aloitteen tehneiden jäsenvaltioiden hallitusten laatima ehdotus perustui kahteen artiklaan: operationaalisen yhteistyön osalta 30 artiklan a ja b kohtaan ja 31 artiklaan sekä myös 34 artiklan 2 kohdan c alakohtaan.

Viittaus 34 artiklan 2 kohdan c alakohtaan ja muut edellä mainitut viittaukset mahdollistivat yhteistyötoimien hyväksymisen mutta eivät lainsäädännön lähentämistä, ja todellisuudessa ehdotusteksti koskee nimenomaan lainsäädännön lähentämistä.

Oikeudellisten asioiden valiokunta katsoi, että sovellettava artikla olisi 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan sijasta 34 artiklan 2 kohdan b alakohta, joka mahdollistaa lainsäädännön lähentämisen. Tämä ehdotus, joka hyväksyttiin yksimielisesti oikeudellisten asioiden valiokunnassa, on hyväksytty kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa. Katson näin ollen, että ehdotus on oikea ja että parlamentin pitäisi hyväksyä se.

  Herbert Reul, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa varapuheenjohtaja Frattini, hyvät parlamentin jäsenet, se tosiasia, ettei suuri yleisö ole kovinkaan innostunut Eurooppa-hankkeesta, heittää usein varjon EU:n tulevaisuudesta käymiemme keskustelujen ylle. Prümin sopimuksen yhteydessä käynnistämämme toimet edistävät suuresti pyrkimyksiä saada EU:n kansalaisilta hieman enemmän tukea tälle Eurooppa-hankkeelle. Tällä on jotain tekemistä sen kanssa, että neuvoston aloitteen sekä parlamentin ja komission tekemän yhteistyön ansiosta olemme onnistuneet käsittelemään tärkeää kysymystä, nimittäin terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden muodostamaa yleistä uhkaa, pelkkien puheiden sijaan tavalla, joka mahdollistaa konkreettisten parannusten tekemisen. Olemme keskustelleet tästä useaan otteeseen täällä parlamentissa ja toimivaltaisessa valiokunnassa ja todenneet, että rajatylittävässä poliisiyhteistyössä tarvitaan pikaisia toimia. Olemme toistuvasti ilmaisseet pahoittelumme siitä, ettei edistystä tapahdu riittävän nopeasti tai ei lainkaan.

Tiedämme, että DNA:n ja sormenjälkien vastaavuuden osalta tiedonvaihto voisi lisätä kansalaisten turvallisuutta. Olenkin äärimmäisen tyytyväinen siihen, että jonkinasteista menestystä on saavutettu ehdotuksella sisällyttää osia Prümin sopimuksesta EU:n lainsäädäntökehykseen.

Saanen myös sanoa aivan rehellisesti, että olisin toivonut enemmän. Aiemmin käymissämme keskusteluissa olimme menneet jo pitemmälle. Saanen myös todeta, että joissain kohdin ryhmämme ei olisi mennyt näin pitkälle tietosuojan yksityiskohtaisessa painottamisessa, koska näitä lisäpäätöksiä ei olisi nähdäksemme tarvittu, sillä kyseiset asiat kuuluvat jo Prümin sopimuksen piiriin. Kun tätä välinettä kuitenkin arvioidaan kokonaisuutena – ja esittelijä on jo tuonut tämän seikan esille – päätimme lopulta tukea hanketta kokonaisuudessaan huolimatta siitä, että suhtaudumme edelleen varauksella pariin säännökseen.

On tärkeää, että käsiteltävänä olevalla hankkeella on vaikutusta ja että tällä alalla tapahtuu edistymistä. Hanke parantaa kansalaisten käsitystä EU:sta.

  Michael Cashman, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, on aina ilo nähdä teidän johtavan puhetta, kun keskustelemme perusvapauksista ja ihmisoikeuksista. Puhun VIS-asetuksesta ja -päätöksestä.

Haluan sanoa, että kahden ja puolen vuoden jälkeen tuntuu aivan kuin onneton rakkaussuhde olisi päättynyt. Olen ihaillut tätä asiakirjaa etäältä, olen painiskellut sen kimpussa, olen pitänyt sitä hyvänä, mutta en ole koskaan kokenut, että se olisi todella vastannut tunteisiini. Haluan kuitenkin kiittää jäsen Ludfordia ja muita varjoesittelijöitä tiiviistä yhteistyöstämme.

Kaksi ja puoli vuotta ei kuitenkaan ole oikeasti riittävän hyvä saavutus. Meidän ei pitäisi onnitella itseämme. Kyseessä on ensimmäisessä käsittelyssä syntynyt sopimus, mutta edistyminen on ollut hidasta. Meillä on edessämme hyvä paketti, mutta jos meidän on tarkoitus toimia tehokkaasti yhteispäätösmenettelyssä, meidän on työskenneltävä ripeämmin ja tehokkaammin. Minun on sanottava, että tämä edellyttää lisäresursseja paitsi komissiolle myös parlamentille, sekä valiokunnan sihteeristössä että valtuuskuntiemme sihteeristöissä.

Kuten totesin, meillä on teksti, joka edustaa tasapainoista näkemystä. Siihen ei sisälly kaikkea, mitä sosialistit olisivat halunneet, mutta ryhmäni katsoo, että siihen sisältyvät tärkeimmät osatekijät. Näitä ovat rajattu ja oikeasuhteinen pääsy, tietosuojaa koskevat säännöt, ehdottoman tärkeä valitusoikeus sekä väärinkäytöstä määrättävät seuraamukset ja syrjimättömyysperiaate, josta voin ylpeänä todeta, että ennakkotapauksen tältä osin muodosti laatimani mietintö rajojen ylittämistä koskevasta yhteisön säännöstöstä. Olemme myös tyytyväisiä, että puheenjohtajavaltio Saksa voi hyväksyä paketin, joka koostuu meille yhtä tärkeistä VIS-asetuksesta ja -päätöksestä. Pidämme myös myönteisenä neuvoston halukkuutta päästä sopimukseen kolmannen pilarin tietosuojaa koskevasta puitepäätöksestä. Tämä on ensiarvoisen tärkeää.

Päätän puheenvuoroni ehkäpä hieman kiistanalaiseen kysymykseen, nimittäin biometrisiin tietoihin ja erityisesti sormenjälkiin. Tältä osin tarvitsemme ajattelutavan muutosta, jos aiomme todella lisätä kansalaisvapauksia, erityisesti vapaata liikkuvuutta, ja mikä olennaista, yksin matkustavien alaikäisten suojelua. Uskon tämän auttavan meitä ehkäisemään alaikäisillä käytävää ihmiskauppaa. Loukataanko yksityisyyttä tai onko se vaarassa? En usko. Yksityisyyteen kohdistuva uhka riippuu biometristen tietojen käytöstä ja säilyttämisestä.

Päätän puheenvuoroni, kuten aloitinkin, kiittämällä kaikkia parlamentin poliittisia ryhmiä, komissiota ja puheenjohtajavaltiota tiiviistä yhteistyöstä.

  Alexander Alvaro, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa puheenjohtaja Altmaier, hyvät parlamentin jäsenet, olemme saaneet hyvin yksityiskohtaisen selvityksen VIS:stä, ja kaikki, mitä voisin lisätä siihen, vesittäisi vain hyvät asiat, jotka on jo tuotu esille.

Niinpä haluan keskittyä Prümin sopimukseen. Olen samaa mieltä arvoisan kollegani Herbert Reulin kanssa siitä, että tältä osin on luotu järkevä väline. On ehdottoman järkevää, että tietoja, joita pyysin aiemmin virka- ja oikeusavun järjestelmän kautta, voidaan nyt vaihtaa digitaalisesti. Tavoitteesta ja toimintaperiaatteesta ei ole paljoakaan sanottavaa. Pelkään kuitenkin, että olemme tekemässä kolme kardinaalivirhettä – yhden sisäisen turvallisuuden alalla, yhden oikeus- ja sisäasioiden alalla ja yhden kolmannen pilarin alalla. Uskomme, että nopeus sinänsä on hyve. Emme enää käytä aikaa sen harkitsemiseen, toimivatko tietyt asiat todellakin tai miten niitä voitaisiin parantaa. Kolmannen pilarin yhteydessä olemme kuulleet tänään pari huomautusta avoimuudesta ja demokratiasta, ainakin parlamentin osallistumisen ja sen tiedonsaantioikeuden osalta. Tärkein asia, jonka haluan tuoda esille, on tämä: tietysti vaihto toimii hyvin Saksan ja Itävallan välillä. Tiedämme, että toiminta on ollut tältä osin menestyksekästä. Kuvitelkaa kuitenkin nyt tilanne, jossa jäsenvaltioita on 27. Laskekaa pelkkä mahdollisten yhdistelmien määrä ja miettikää, mitä se tarkoittaa tiedonvaihdon määrän kannalta ja millaista suorituskykyä tietokannalta edellytetään. Emme tiedä, onko se edes teknisesti toteuttamiskelpoinen nykyisessä muodossaan.

Toinen huomautukseni koskee sitä, että tietoja, erityisesti sormenjälkiä ja DNA-tietoja, säilytetään eri jäsenvaltioissa eri syistä. Kuten arvoisa kollegani Sarah Ludford varmasti tietää liiankin hyvin, Yhdistynyt kuningaskunta on parhaillaan perustamassa tietokantaa, joka käsittää viime vaiheessa koko väestön. Missä vaiheessa tällaisten tietojen vaihtamisesta tulee oikeutettua ja toteuttamiskelpoista näissä olosuhteissa? Toinen asia on kustannukset. Jäsenvaltioiden on edelleen vastattava kuluista, vaikka katsonkin, että tiukan paikan tullen osa kustannuksista voitaisiin siirtää yhteisön talousarvioon. On katsottava, millainen sopimus tältä osin syntyy, sillä tiedän esimerkiksi Puolan olevan asiasta toista mieltä. Muistan lukeneeni neuvoston puheenjohtajavaltion laatiman asiakirjan, jossa arvioitiin, että Saksalle koituvat kustannukset olisivat noin 900 000 euroa. Tämä saa minut miettimään, miten parlamentin ylähuone on voinut tutkimuksessaan arvioida, että hankkeen kustannukset Britannialle olisivat noin 35 miljoonaa euroa. Arvioissa ei varmastikaan voi olla näin valtavia eroja!

Ellei meillä olisi ollut näin erinomaista valiokunnan sihteeristöä ja näin suurenmoista henkilöstöä, emme olisi päässeet edes sivulle 2 Prümin sopimusta koskevassa arvioinnissamme ja siihen liittyvässä lausunnossamme. Lopuksi haluan esittää pyynnön. Olette kuulleet riittävän usein, että menettely on joutunut täällä ankaran arvostelun kohteeksi. Menettely ei todellakaan ole sopusoinnussa sääntelyn parantamisen periaatteen tai kolmannen toimielimen demokraattisen osallistumisen kanssa. Tehkäämme tulevaisuudessa oikeaa ja järkevää yhteistyötä sen sijaan, että menettelemme tavalla, jota käytettiin Prümin sopimuksen tapauksessa – vaikka teillä onkin muodollisesti oikeus painostaa meitä kolmen kuukauden aikarajalla. Hyvää työskentelyilmapiiriä ei edistä myöskään se, jos neuvoston puheenjohtajavaltiota edustava korkea virkamies vastaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa esitettyyn kysymykseen, mitä parlamentin Prümin sopimukseen tekemille tarkistuksille tapahtuu, seuraavasti: "jos ottaisimme ne huomioon tässä vaiheessa ja avaisimme uudelleen paketin, joka on lyöty lukkoon jäsenvaltioiden kanssa, emme saavuttaisi koskaan edistystä". Tämä ei ole yhteistyötä. Arvoisa puheenjohtaja Altmaier, tiedätte, että pidän teitä muutoin suuressa arvossa!

  Andrzej Tomasz Zapałowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, terrorismi ja rikollisuus kuuluvat tätä nykyä Euroopan yhteisön kansalaisten arkeen kohdistuviin vakavimpiin uhkiin. EU:n jäsenvaltioiden välillä tarvitaan selvästikin enemmän yhteistyötä, kun on kyse mahdollisen uhan muodostavia yksilöitä koskevien tietojen vaihdosta. On kuitenkin pidettävä mielessä, ettei arkaluonteisia tietoja EU:n kansalaisista voida antaa poliisin ja rajavalvontaelinten käyttöön normaalien tarkastusten yhteydessä. Edellä mainituilla viranomaisilla on tietysti oltava mahdollisimman laaja pääsy tällaisiin tietoihin kolmansien maiden kansalaisten osalta. Tämä pätee erityisesti maihin, joissa rikollinen toiminta saattaa olla laajalle levinnyttä.

Arkaluonteisten tietojen antaminen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten käyttöön tapauksissa, joissa on todennäköistä, että tietyt yksilöt ovat osallisina rikollisryhmittymissä, on kokonaan toinen asia. Tuen oikeudellisten asioiden valiokunnan näkemystä, jonka mukaan tätä kysymystä olisi säänneltävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräysten pohjalta, koska jotkin päätöslauselman kohdista liittyvät Euroopan unionin jäsenvaltioiden suvereniteettiin.

  Sylvia-Yvonne Kaufmann, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan puhua lyhyesti viisumitietojärjestelmästä. Me epäilemättä tarvitsemme sitä. Samanaikaisesti minun on todettava, että minulla on edelleen muutamia huolenaiheita VIS:n varsinaisen rakenteen osalta.

Nämä huolenaiheet liittyvät lähinnä biometristen tietojen laaja-alaiseen käyttöönottoon. Meillä ei ole edelleenkään erityistä vaikutustenarviointia, ja on täysin epäselvää, onko edes hallinnollisesti mahdollista käsitellä näin suuria tietomääriä. Tällä on kuitenkin ratkaisevia vaikutuksia tietoturvaan ja ennen kaikkea jokaisen rekisteröidyn henkilön perusoikeuksiin.

Pidän ongelmallisena myös turvallisuusviranomaisten pääsyä viisumitietojärjestelmään poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön yhteydessä, sillä kolmannessa pilarissa ei edelleenkään ole asianmukaista yhdenmukaistettua mekanismia tietojen suojaamiseksi.

Mielestäni luonnos, jonka neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa on nyt esitellyt, poikkeaa huomattavasti tekstistä, jonka parlamentti alun perin hyväksyi syyskuussa 2006, eikä yllä lähellekään tietosuojan tasoa, jota sovelletaan ensimmäiseen pilariin kuuluviin toimintoihin. Näistä syistä en voi kannattaa asetusta tai päätöstä nykyisessä muodossaan ja äänestän tyhjää.

Saanen päättää puheenvuoroni kiittämällä kaikkia esittelijöitä hyvästä yhteistyöstä.

  Gerard Batten, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Prümin sopimuksessa todetaan selvästi, että sen tavoitteena on ottaa edelläkävijän rooli EU:n yhdentymisessä. Me kaikki tiedämme, että rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta puhuminen on toissijaista todelliseen tavoitteeseen nähden. Neuvoston puitepäätöksenä sopimuksesta tulee osa EU:n lakikokoelmaa, sen määräykset hakataan kiveen ja jäävät kaiken todellisen demokraattisen valvonnan tai hyväksynnän ulkopuolelle. Britannian parlamentilla ei ole mahdollisuutta estää tämän sopimuksen täytäntöönpanoa, ja jopa Euroopan parlamenttia ainoastaan kuullaan asiassa.

Britanniaa uhkaa erityinen vaara. Sillä on esimerkiksi maailman suurin DNA-tietokanta, johon on kerätty näytteitä yli 4,2 miljoonalta ihmiseltä, joista monet ovat täysin viattomia eivätkä ole koskaan olleet rikoksesta syytettyinä. Näihin ihmisiin epäilyt seuraavaksi kohdistuvat. Tämä merkitsee isoveli-EU:n luomista takaoven kautta poliittisen yhdentymisen syventämistä tavoiteltaessa.

  Ewa Klamt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, viisumitietojärjestelmän oikeusperusta, josta meidän on määrä äänestää huomenna, on yksi niistä asiakirjoista, joiden osalta on viimein löydetty hyvä lopputulos kaikkien osapuolten ankaran kiistelyn ja pitkällisten neuvottelujen jälkeen. Näin ollen olisi suotavaa, että tärkeä eurooppalainen väline viisumeiden myöntämisprosessin vauhdittamiseksi ja valvomiseksi sisällytetään yhteisön lainsäädäntöön vielä ennen kesätaukoa. Schengen-alueen ulkopuolisista maista peräisin olevia viisuminhakijoita koskevien tietojen vaihto pakolais- ja maahanmuuttoviranomaisten sekä raja- ja turvallisuusviranomaisten välillä nopeuttaa huomattavasti viisumien käsittelyä ja tarkastusta. Tämä auttaa Euroopan unionin alueelle hyvässä uskossa tulevia matkustajia, joilla ei ole rikosrekisteriä, ja myös niitä, jotka matkustavat usein Euroopan unioniin ja sieltä muualle, koska he saavat nyt viisumin nopeammin ja vähemmillä muodollisuuksilla, matkustavat he sitten turisteina tai liikeasioissa. Samanaikaisesti tiedonvaihto helpottaa valvontaa, joka on ehdottoman välttämätöntä avointen sisärajojen Euroopan unionissa.

Kaikki poliittiset ryhmät voivat olla tyytyväisiä lopputulokseen. Toisaalta Euroopan unioni pyrkii varmistamaan, että viisumeja käsitellään nopeasti ja avoimesti. Toisaalta se pyrkii suojelemaan kansalaisiaan ehkäisemällä laitonta maahantuloa ja siihen liittyviä järjestäytyneen rikollisuuden muotoja.

Kiitokseni menevät esittelijöille ja kaikille arvoisille kollegoilleni, jotka ovat tehneet rakentavaa työtä ratkaisujen löytämiseksi. Haluan myös kiittää erityisesti puheenjohtajavaltio Saksaa, jonka ansiosta neuvosto hyväksyi monet toiveistamme.

  Stavros Lambrinidis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, puheenjohtajavaltio Saksa ansaitsee onnittelumme, sillä se on saanut viimein edistystä aikaan paikallaan polkeneessa kolmannen pilarin tietosuojassa. Samaa ei kuitenkaan voida sanoa Prümin sopimuksen tapauksessa noudatetuista menettelyistä.

Prümin sopimuksen historia on sellainen, että alku oli huono, kuten jatkokin, ja toivon, että päädymme tältä osin jotenkin hyvään lopputulokseen. Oli väärin, että seitsemän jäsenvaltiota valmisteli alun perin tätä sopimusta kiertämällä EU:n toimielimet. Oli väärin, että 10 jäsenvaltiota kiirehti äskettäin julistamaan halukkuutensa liittyä tähän toimielinten ulkopuoliseen yhteistyöhön. Puheenjohtajavaltio Saksa teki oikein päättäessään viimein liittää Prümin sopimuksen EU:n kehykseen, mutta on väärin ajaa sopimusta kovalla kiireellä arvioimatta edes vakavasti sen toimivuutta. On ehdottomasti väärin ajaa tätä sopimusta, kun kolmannessa pilarissa ei ole minkäänlaista sitovaa ja riittävää tietosuojaa koskevaa kehystä, ja on aivan väärin ajaa sitä tällaisella kiireellä, millä heikennetään käytännössä parlamentin mahdollisuutta toimia neuvoa-antavassa roolissaan yhdennetysti.

Ongelmista huolimatta parlamentti on onnistunut laatimaan erittäin hyvän mietinnön, ja jäsen Correia ansaitsee luonnollisesti hyvin lämpimät onnittelumme. Huomenna hyväksytään joitakin vakavasti otettavia takeita, jotka koskevat DNA-tietojen ja muiden tietojen laillista ja rajoitettua vaihtoa, käyttöä ja suojaamista.

Toivon neuvoston hyväksyvän tarkistuksemme, jotta pelastetaan tämän kaikkien muiden tavoin välttämättömän – toistan välttämättömän – poliisiyhteistyön uskottavuus. Tämä yhteistyö on viime vuosina kallistunut vaarallisesti valvonnan ja tukahduttamisen suuntaan eikä ole tarjonnut riittäviä takeita perusoikeuksista. Tämä vaarallinen tie houkuttelee usein lyhyellä aikavälillä poliisivoimia ja jäsenvaltioiden hallituksia, mutta pitkällä aikavälillä se on äärimmäisen vaarallinen demokratian toiminnalle.

  Adina-Ioana Vălean (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin tyytyväinen ehdotuspakettiin, jonka parlamentti aikoo hyväksyä huomenna. Viime vuosina olemme tehostaneet Euroopan tasolla pyrkimyksiä kannustaa rajatylittävää yhteistyötä terrorismin ja rikollisuuden torjunnassa. Kansallisten poliisivoimien välisen tehokkaan tiedonvaihdon turvaaminen on olennaista EU:ssa, jossa ei ole sisärajoja, mutta katson, että tämän pitäisi automaattisesti tarkoittaa korkeampaa tietosuojan tasoa. Tästä syystä pidän myös erittäin myönteisenä, että hyväksytään päätös, jolla varmistetaan turvallisuuden takaamiseksi käytettävien henkilötietojen suoja.

Nämä välineet ovat kiistatta äärimmäisen hyödyllisiä, mutta Prümin episodi osoittaa myös, että tarvitsemme nyt kokonaisnäkemyksen poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä koskevaa politiikkaa varten. Katson, että on aika lopettaa yhä uusien säädösten antaminen. Komissiota olisi sen sijaan innostettava arvioimaan tällä alalla olemassa olevaa lainsäädäntöä. Tämä antaisi meille mahdollisuuden omaksua lopultakin yhtenäinen lähestymistapa. Tässä mielessä on myös erittäin tärkeää hyväksyä perustuslaki, joka mahdollistaa paremman päätöksenteon oikeusasioissa, koska siinä annetaan yksinomaan komissiolle aloiteoikeus. Aikana, jolloin jännittävin harrastus näyttää olevan tietovuorien kerääminen, meidän olisi ehkä syytä pysähtyä hetkeksi miettimään, käytetäänkö näitä tietoja todellakin ja ovatko ne hyödyllisiä ja tarpeellisia.

  Adamos Adamou (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, otamme tänään periaatteessa kantaa sopimukseen, joka koskee luonteeltaan puhtaasti henkilökohtaisten tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden turvallisuusviranomaisten välillä. Sopimukseen sisältyy ulkomaisten ja kotimaisten viranomaisten yhteisiä toimia jäsenvaltioiden alueella yleisen järjestyksen ylläpitämisen verukkeella.

Sopimukseen sisältyy myös määräys kahden tai useamman jäsenvaltion poliisi- ja turvallisuusviranomaisten yhteistoiminnasta kansainvälisesti merkittävissä tapahtumissa – sekä poliittisissa tapahtumissa että urheilutapahtumissa – joiden yhteydessä suunnitellaan mielenosoituksia ja kokoontumisia. Samanaikaisesti kolmas jäsenvaltio on oikeutettu luovuttamaan epäillyistä DNA-tunnisteet, sormenjäljet ja muita henkilötietoja. Kaikkein vaarallisinta on kuitenkin ulkomaisten agenttien läsnäolon ja toiminnan laillistaminen kolmannessa jäsenvaltiossa. Viranomaisille annetaan oikeus saapua ja tunkeutua sopimusvaltion alueelle hätätapauksessa milloin tahansa, jopa paikallisten viranomaisten poissa ollessa.

Kehotan meitä kaikkia suureen varovaisuuteen siinä, miten äänestämme. Emme saa uhrata kansalaisvapauksiamme terrorismin torjunnan nimissä.

  Manfred Weber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, nämä ovat hyviä aikoja niille meistä, jotka tekevät työtä sisäpolitiikan parissa. Toisaalta voimme nähdä edistystä tapahtuvan turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomisessa Prümin sopimuksen ja viisumitietojärjestelmän myötä ja toisaalta voimme myös nähdä edistystä tapahtuvan kansalaisvapauksien alalla tietosuojaa koskevan puitepäätöksen myötä.

Haluan keskittyä tietosuojaan. Olemme ottaneet kolmannessa pilarissa todellisen edistysaskeleen. Minun on korostettava, että meillä täällä parlamentissa, poliittinen ryhmäni mukaan lukien, on vankka luottamus julkisiin viranomaisiin. Kun puhumme tietojen suojaamisesta, tämän ei ole tarkoitus kuulostaa epäluottamuslauseelta. Paljon edistystä on saavutettu, ja onnistumiset, jotka liittyvät erityisesti Prümin sopimuksen lainsäädäntöön sisällyttämiseen, ovat kaikkien nähtävissä. Arvoisalle kollegalleni Alexander Alvarolle minun on sanottava, etten ole niinkään huolissani säilytettävien tietojen ennakoidusta suuresta määrästä. Olen päinvastoin iloinen, että ne antavat meille mahdollisuuden ratkaista tuhansia vakavia rikoksia Euroopassa ja antaa kansalaisille turvallisuutta.

Tietosuojaa koskevalla kehyksellä saatetaan jälleen tasapainoon toisaalta viranomaistemme olemassa olevat ja tarvitsemat valtuudet ja toisaalta kansalaisoikeudet. Vastausta vaille jääneitä kysymyksiä on edelleen useita, mutta olemme nyt ottamassa edistysaskelta. Haluan tähdentää, että me Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmässä tuemme selkeästi määriteltyä tietosuojaa koskevaa kehystä, jota pidämme hyvin tärkeänä tavoitteena.

Kyseessä oli viime kädessä visainen ongelma. Haluankin ilmaista kiitollisuuteni kaikille tähän työhön osallistuneille: puheenjohtajavaltio Saksalle, jota ilman tätä edistystä olisi ollut mahdotonta ajatellakaan, Martine Rourelle, joka neuvotteli suurenmoisesti parlamentin puolesta, ja tietysti komission jäsenelle Franco Frattinille, joka antoi meille sopivan voimakasta taustatukea.

Huomautan kuitenkin neuvostolle, että keskustelussa tietosuojaa koskevasta kehyksestä esitetään edelleen muutamia vastalauseita, joskin paljon vähemmän kuin aiemmin. Toivomme, että tulos on silti mahdollista saavuttaa ja että voimme allekirjoittaa, sinetöidä ja toimittaa koko paketin.

Menettelyn osalta saanen todeta, että henkilökohtainen näkemykseni on se, ettemme olisi saavuttaneet tähän mennessä näin paljon edistystä Prümin sopimuksen piiriin kuuluvalla poliisiyhteistyön alalla, jos tietyt jäsenvaltiot eivät olisi purjehtineet edellä lippulaivoina. Vasta niiden onnistuminen nimittäin antoi meille mahdollisuuden saavuttaa nämä tulokset neuvostossa. Tästä syystä en pidä menettelyä ongelmana. Haluan vain sanoa, ja osoitan sanani myös neuvostolle, että kun on kyse Prümin sopimuksen määräysten sisällyttämisestä EU:n lainsäädäntöön, Euroopan parlamentin on osallistuttava siihen. Tämänpäiväisessä menettelyssä oli havaittavissa, että parlamentti saa toisinaan kehuja, vaikka sen jäsenet hangoittelevatkin joskus vastaan. He ovat kuitenkin viime kädessä hyvin järkeviä ihmisiä ja tukevat järkeviä kompromisseja.

  Marianne Mikko (PSE). – (ET) Prümin sopimus on erinomainen esimerkki siitä, miten Euroopan unioni voi toimia nopeasti ja tehokkaasti. Osoitus sopimuksen tarpeellisuudesta on siihen liittyneiden valtioiden tai siihen kiinnostusta osoittaneiden valtioiden määrän kaksinkertaistuminen viimeisten kolmen kuukauden aikana, toisin sanoen sinä aikana, jona olemme keskustelleet tästä mietinnöstä.

Hätäratkaisuna Prümin sopimuksen osittainen sisällyttäminen Euroopan unionin kehykseen on myönteinen kehitys. Huolestuttava merkki on kuitenkin se, että näin tärkeä sopimus oli ujutettava sisään takaoven kautta.

Useimmilla jäsenvaltioilla ei ollut tilaisuutta sanoa mielipidettään muotoiltaessa yhteistyötä, joka on tärkeä sisäiselle turvallisuudelle. Tämä on jälleen yksi askel kohti kahden nopeuden Eurooppaa.

Kahden nopeuden Eurooppa voi kuitenkin olla vain tilapäisratkaisu. Vain kun Euroopan unioni on yhtenäinen, se voi olla enemmän kuin jäsenvaltioidensa summa. Hajanaisena emme voi edes järjestää vakaata energiahuoltoa.

Meillä ei ollut riittävästi aikaa tehdä perinpohjaista työtä luodaksemme vakaan perustan rajatylittävälle yhteistyölle sisäisen turvallisuuden alalla. Tämä on hyvin valitettavaa. Keskustellessamme mietinnöstä kävi selväksi, miten huonosti jäsenvaltioiden käytännöt vastaavat toisiaan.

Vaadimme yhteisiä sääntöjä erityisesti tietosuojan alalla, mutta niin kauan kuin tärkeät ongelmat sisäisen turvallisuuden alalla kuuluvat kolmanteen pilariin, optimismiin ei ole aihetta.

Haluan onnitella esittelijää ja kiittää häntä tarkistuksista, jotka tasapainottavat huomattavasti toimielinten keskeneräistä työtä.

Parlamentti ei luonnollisestikaan voi yksinkertaisesti olla tyytyväinen saavutettuun tulokseen. EU:n on herättävä pohdintatauoltaan ja edettävä päättäväisesti. Euroopan unioni tarvitsee nopean yhteistyön mekanismeja, jotka toimivat kitkattomasti silloinkin, kun EU:ssa on enemmän jäsenvaltioita kuin tällä hetkellä.

  Sophia in 't Veld (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin tyytyväinen, että puheenjohtajavaltio Saksa on ottanut kolmannen pilarin tietosuojan yhdeksi painopistealueistaan. En ole kuitenkaan yhtä tyytyväinen ehdotuksiin, joita tältä osin on esitetty. Kehotan neuvostoa ottamaan huomioon paitsi Euroopan parlamentin suositukset myös Euroopan tietosuojavaltuutetun esittämän arvostelun ja huolenaiheet.

Ensinnäkin olen hieman hämmentynyt siitä, että EU:ssa näyttää edelleen olevan 27 erilaista järjestelmää, mikä aiheuttaa suurta epävarmuutta kansalaisille ja yrityksille. Toiseksi ehdotukseen sisältyy erittäin monia epämääräisiä ja avoimia määritelmiä, esimerkiksi sen osalta, mihin tarkoituksiin tietoja saa käyttää. Kansalaisten oikeuksiin ja takeisiin on tehty niin monia poikkeuksia, että viime kädessä vaikuttaa siltä, että tämä ehdotus pikemminkin heikentää kuin vahvistaa kansalaisten asemaa.

Mainitsen esimerkkinä 7 artiklan, jonka mukaan sellaisia arkaluonteisia tietoja, joista ilmenee poliittisia mielipiteitä ja jotka koskevat terveyttä tai seksuaalista käyttäytymistä, on määrä vaihtaa "vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä ja jos huolehditaan asianmukaisista lisätakeista". Mitä tällä tarkoitetaan? Kuka määrittelee, mikä on ehdottoman välttämätöntä? Mitkä ovat kriteerit? Mitä ovat asianmukaiset lisätakeet? Tämä jää vaarallisesti auki.

Lopuksi kysymys, johon emme ole koskaan saaneet suoraa vastausta: tiedämme neuvoston ja komission keskustelevan Yhdysvaltojen kanssa tietosuojaa koskevasta transatlanttisesta järjestelystä. Tämä on hyvä asia sinänsä, mutta toistuvista kysymyksistä huolimatta minulle ei ole edelleenkään selvää, miltä pohjalta näitä keskusteluja käydään. Jos pohjan muodostavat alhaiset vaatimukset, jotka sisältyvät ehdotukseenne EU:n tietosuojaksi kolmannessa pilarissa, olen erittäin huolissani EU:n kansalaisten oikeuksista kanssakäymisessämme Yhdysvaltojen kanssa.

  Philip Bradbourn (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron tässä keskustelussa puhuakseni vain yhdestä asiasta, nimittäin Prümin sopimuksesta. Nähdäkseni neuvosto on ajanut tämän asian läpi tavalla, jota voidaan kuvata ainoastaan sopimattomaksi kiirehtimiseksi. Sopimuksen vaikutukset ovat kauaskantoisia ja kohdistuvat kaikkiin EU:n kansalaisiin. Vain yhden esimerkin mainitakseni sopimuksen määräykset voisivat merkitä sitä, että kaikkia EU:n kansalaisia koskevia tietoja jaetaan ja vaihdetaan riippumatta siitä, ovatko he rikoksesta epäiltyinä tai onko heidät tuomittu rikoksesta. Euroopan tietosuojavaltuutettu on todellakin, kuten edellinen puhuja mainitsi, korostanut tätä ja on asiasta syvästi huolissaan. Äskettäisessä lausunnossaan hän totesi, että niiden rekisteröityjen piiri, jotka voidaan sisällyttää tähän järjestelmään, ei rajoitu koskemaan pelkästään tietyistä rikoksista epäiltyjä tai tuomittuja henkilöitä.

Miksi annamme tämän tapahtua Euroopan unionissa, jossa edistämme kansalaisvapauksia ja tietosuojaa? Toinen kysymys koskee takaa-ajoa, jossa ulkomaiset poliisiviranomaiset voivat vapaasti tulla toisiin jäsenvaltioihin ilman lupaa ja jossa niillä on pidätysvaltuudet, millä tehdään tyhjäksi sivistyneet karkotusmenettelyt. En voi hyväksyä tätä. Järjestelmä, joka oli käytössä Saksassa äskettäin järjestetyissä jalkapallon maailmanmestaruuskisoissa ja jossa paikallisen poliisin avuksi lähetettiin ulkomaisia poliiseja, joilla ei kuitenkaan ollut toimeenpanovaltaa, toimi erittäin hyvin. Englanninkielistä ilmaisua lainatakseni, "jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä".

Kaiken kaikkiaan tämä sopimus on klassinen esimerkki siitä, että muutamat jäsenvaltiot yrittävät pakottaa kaikki muut jäsenvaltiot omaksumaan oman järjestelmänsä. Tässä tapauksessa vain kahdeksan jäsenvaltiota on allekirjoittanut sopimuksen, ja yritämme nyt tyrkyttää sitä muille. Tämä on väärä suunta, ja minusta olisi parempi antaa jäsenvaltioille mahdollisuus osallistua niihin sopimuksen osiin, jotka ovat niiden kansallisen edun mukaisia, poikkeusten tekemisen sijasta. Ellei näin tapahdu, en voi tukea tällaisen sopimuksen sisällyttämistä yhteisön säännöstöön. Kyseessä on vaarallinen ja harkitsematon toimi, jolla lisätään vain vähän yleistä turvallisuutta mutta murennetaan voimakkaasti kansalaisten luottamusta oikeusturvaan.

  Panayiotis Demetriou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, sekä tämänpäiväisen keskustelun että muiden keskustelujemme perusteella vaikuttaa siltä, että olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja maahanmuuton torjumiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Olemme kaikki samaa mieltä myös siitä, että tulosten saavuttamiseksi tällä alalla tarvitaan poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä ja että tietoja on vaihdettava jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten välillä rikollisuuden, terrorismin ja maahanmuuton torjumiseksi rajatylittävän yhteistyön avulla.

Mistä olemme sitten eri mieltä? Mitä asioita erimielisyytemme lähinnä koskevat? Erimielisyytemme koskevat lähinnä sitä, että meidän on pidettävä huolta ihmisoikeuksia koskevasta luvusta. Meidän on pidettävä huolta henkilötietojen suojaa koskevasta luvusta, eikä kukaan ole uskokseni eri mieltä tästä näkemyksestä. Kysymys kuuluu, mihin meidän on vedettävä raja saattaaksemme tasapainoon suuren yleisön edut ja yksilöiden edut? Olen sitä mieltä, että koska me kaikki ymmärrämme ihmisoikeuskysymyksen tärkeyden, huutokaupalle ei ole tarvetta. Huutokauppa, jota eräät tahot yrittävät saada aikaan tai esitellä tässä luvussa, on loukkaus. Sanon kuitenkin, että akateeminen keskustelu on turhaa tässä tilanteessa. Muinaiset roomalaiset sanoivat, "primum vivere, deinde philosophari" (elä ensin, filosofoi sitten). Rikollisuus, terrorismi ja laiton maahanmuutto ovat todellisuutta, ja meidän on siksi löydettävä keinoja ratkaista tämä tilanne loukkaamatta ihmisoikeuksien suojelua koskevaa periaatetta ja oikeutta.

Kolme esittelijäämme ovat nähdäkseni esitelleet tasapainoiset mietinnöt, minkä vuoksi onnittelen heitä ja kehotan parlamenttia luopumaan ennakkoluuloistaan ja tukemaan näitä mietintöjä.

  Carlos Coelho (PPE-DE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen Frattini, hyvät parlamentin jäsenet, turvallisuuden lisääminen sekä rajatylittävän kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjuminen edellyttävät paitsi yhteisten ulkorajojemme vahvistamista myös rajatarkastuksia ja oikeudellista yhteistyötä koskevien tietojen nopeaa ja tehokasta vaihtoa.

Rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön tiivistäminen ja viisumitietojärjestelmän (VIS) perustaminen ovat yhtä tärkeitä. Tuen näin ollen mietintöjä, jotka jäsenet Correia, Ludford ja Roure ovat meille esitelleet, ja erityismaininta menee jäsen Ludfordille sopimuksen aikaansaamisesta viimeinkin kaksi ja puoli vuotta jatkuneiden neuvottelujen jälkeen.

Ehdotukseen rajatylittävän yhteistyön tehostamiseksi sisältyy muutamia Prümin sopimuksen keskeisimpiä määräyksiä, erityisesti terrorismin, rajatylittävän rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjunnasta, minkä avulla Haagin ohjelman sisällölliset vaatimukset voidaan täyttää. Ehdotuksessa tehdään myös joitakin parannuksia tiedonvaihtoon ja henkilötietojen toimittamiseen. Henkilötietojen suojahan kuuluu perusoikeuksiin.

Pidän ehdotusta myönteisenä ja tuen jäsen Correian näkemystä siitä, että tämä aloite olisi toteutettava puitepäätöksen muodossa, koska sen tavoitteena on lähentää jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Toisaalta VIS:n on määrä olla kolmas merkittävä tietokoneteknologiaan perustuva järjestelmä, joka luodaan osana vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta.

Pidän myönteisenä, että asiasta on viimein päästy yhteisymmärrykseen siten, että voimme jatkaa näin ensiarvoisen tärkeän järjestelmän luomista. Tämä järjestelmä parantaa yhteisen viisumijärjestelmän hallintoa, konsuliyhteistyötä ja keskuskonsuliviranomaisten välistä kuulemista, auttaa ehkäisemään sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia ja mahdollisimman edullisen viisumikohtelun etsimistä, helpottaa petostentorjuntaa ja tarkastuksia ulkorajojen ylityspaikoilla ja jäsenvaltioiden alueella sekä auttaa tunnistamaan ja palauttamaan – korostan sanaa palauttamaan – laittomat maahanmuuttajat helpottaen näin Dublin II -asetuksen täytäntöönpanoa.

  Barbara Kudrycka (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä, että parlamentti on onnistunut omaksumaan yhtenäisen kannan Prümin sopimukseen. Kompromissitarkistukset osoittavat, että neuvoston on kuitenkin jatkettava tiettyjen kysymysten pohtimista. Tällä tavoin Euroopan parlamentti tekee selväksi, että valittu menetelmä neuvotella pienryhmässä ja yritys sisällyttää aiemmin hyväksyttyjä määräyksiä EU:n lainsäädäntöön ei ole asianmukainen menettelytapa, ja tätä seikkaa on korostettava. Tässä menetelmässä asetetaan jäsenvaltiot eriarvoiseen asemaan ja sivuutetaan parlamentti, ja se antaa aihetta vakavaan oikeudelliseen, organisatoriseen ja poliittiseen huoleen. Sen olisi näin ollen oltava poikkeus eikä sääntö ja toimittava myös varoituksena siitä, ettei näin pidä toimia vastaisuudessa muiden kolmanteen pilariin kuuluvien kysymysten kohdalla.

Kaikki ovat yhtä mieltä viisumijärjestelmän tarpeellisuudesta viisumipolitiikan paremman täytäntöönpanon turvaamiseksi. On tärkeää ymmärtää, että oikeusperustan hyväksyminen on vasta alkua. Me kaikki tunnemme SIS II:n historian. Oikeusperustan pikaisen hyväksymisen varmistamiseksi käytettiin painostusta, ja myöhemmässä vaiheessa ilmeni vakavia ongelmia teknisessä toteutuksessa. Näin ollen on pyrittävä panemaan tämä lainsäädäntö täytäntöön ja toteuttamaan erityisiä toimia, jotta viisumijärjestelmä voi aloittaa toimintansa keväällä 2009.

Lopuksi haluan todeta jäsen Rouren mietinnöstä, että me kaikki varmastikin toivomme nyt, että osoittautuu mahdolliseksi päästä neuvoston kanssa yhteisymmärrykseen tästä kysymyksestä. Hyvin usein erittäin arkaluonteisten henkilötietojen suojan kolmannessa pilarissa ei pitäisi olla heikompi kuin tällaisten tietojen suojan ensimmäisessä pilarissa. Olen tietoinen oikeudellisista rajoitteista, jotka meidän on otettava huomioon, ja luotan siihen, että parlamentissa löydetyistä kompromisseista tulee sitovaa lainsäädäntöä mahdollisimman pian. Toivon myös, etteivät ne enää estä SIS:n ja yhden ainoan viisumitietojärjestelmän käyttöönottoa sovittuna ajankohtana.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies McMILLAN-SCOTT

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE). – Succesul punerii în aplicare a Tratatului de la Prüm poate fi deplin doar în momentul în care toate statele Uniunii Europene îşi vor asuma prevederile acestuia. Eficienţa controlului transfrontalier este decisivă în combaterea terorismului şi a crimei organizate. Pentru moment însă, datorită dispunerii geografice a statelor semnatare se creează frontiere artificiale în interiorul Uniunii, ceea ce poate fi considerat un pas înapoi. Cooperarea transfrontalieră este, astfel, obstrucţionată iar infractorii şi-ar putea găsi refugiul în ţări care se găsesc în afara sistemului comun de baze de date poliţieneşti şi judiciare. Transpunerea în legislaţia comunitară a clauzelor referitoare la schimbul automat de date va permite combaterea mult mai eficientă a criminalităţii.

Cele două aspecte importante pentru a asigura succesul demersului sunt finanţarea creării bazelor de date şi protecţia acestora. De aceea, instituţiile europene trebuie să identifice mijloace care să asigure armonizarea la nivel european şi, în acelaşi timp, să sprijine statele membre în finanţarea sistemului. Dacă se va asigura acest lucru, implementarea va fi mult mai facilă şi rezultatele vor fi pozitive.

  Peter Altmaier, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, saanen esittää kolme hyvin lyhyttä huomautusta. Ensinnäkin haluan esittää pahoitteluni jäsen Ludfordille siitä, etten nimenomaisesti tähdentänyt rajojen turvaamisen näkökohtaa VIS:n yhteydessä. Siinä suhteessa olette aivan oikeassa.

Toiseksi toivon teidän ymmärtävän, miksi ajoimme niin voimakkaasti Prümin sopimuksen pikaista sisällyttämistä lainsäädäntöön. Ymmärrän, että se oli paljon pyydetty teiltä. Muistattehan kuitenkin myös, että niin monet jäsenvaltiot ovat liittyneet Prümin sopimukseen, etten tiedä, olisiko neuvostossa ollut vuoden kuluttua vielä riittävästi halukkuutta sisällyttää sen määräykset Euroopan unionin lainsäädäntöön.

Kolmanneksi esitän tämän keskustelun päätteeksi vielä kerran vilpittömät kiitokseni kaikille niille, jotka ovat auttaneet varmistamaan, että pystyimme antamaan osoituksen Euroopan unionin kyvystä toimia kolmella hyvin tärkeällä alalla.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Katalin Lévai (PSE), kirjallinen. – (HU) Kiitän esittelijää ja ilmaisen tukeni terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjunnalle, samoin kuin pyrkimyksille rajatylittävän yhteistyön tehostamiseksi.

Korostan, että näillä pyrkimyksillä torjutaan erästä aikaamme leimaavaa vahingollista ilmiötä, jonka uhreiksi joutuu tavallisia kansalaisia, myös naisia ja lapsia.

Mielestäni onkin erittäin merkittävää, että Dresdenissä tammikuussa 2007 puheenjohtajavaltio Saksan johdolla pidetyssä oikeus- ja sisäasiainministereiden epävirallisessa kokouksessa ilmoitettiin aloitteesta, joka koskee Prümin sopimuksen sisällyttämistä osaksi EU:n lainsäädäntöä.

Ehdotuksen olennaisia osia ovat vastavuoroisen pääsyn mahdollistaminen erityisiin tietokantoihin, kansallisten yhteyspisteiden kehittäminen ja niiden välinen yhteistyö sekä tietosuojan pitäminen korkealla tasolla. Haluan korostaa poliisiyhteistyötä raja-alueilla ja yhteisten operaatioiden toteuttamista sekä yhteistyötä suuronnettomuuksissa ja tapahtumissa, joihin kerääntyy suuria väkijoukkoja.

Mielestäni on kuitenkin valitettavaa, että ehdotuksesta jätettiin pois toimet, joihin voidaan ryhtyä välittömän vaaran uhatessa, samoin kuin kysymys turvamiehistä lentokoneissa, laittoman maahanmuuton torjunta sekä kattavammat säännöt raja-alueiden poliisiyhteistyöhön.

Jokaiselle ihmiselle on taattava oikeus turvalliseen elämään. Mielestäni tietosuojan vuoksi on kuitenkin välttämätöntä myös tarkentaa tiedon välittämistä koskevia sääntöjä sen suhteen, mille rikostentorjuntaviranomaisille kansallisten yhteyspisteiden kautta voidaan antaa pyydettyä tietoa. Lisäksi on välttämätöntä kehittää hyviä toimintatapoja, joilla saavutetaan vaadittu tietosuojan taso, ilman että tietosuojan automaattinen soveltaminen haittaa toivottua jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa.

  James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Äänestän tyhjää tätä mietintöä koskevassa äänestyksessä pääasiassa siksi, että Yhdistynyt kuningaskunta ei kuulu Schengenin sopimukseen eikä minun tästä syystä pitäisi osallistua muiden jäsenvaltioiden politiikasta päättämiseen. Myönnän kuitenkin myös Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden jäsenvaltioiden oikeuskäytäntöjen välisen eron. Tällä yhteensopivuutta koskevalla kysymyksellä on laajempia vaikutuksia ja siihen on puututtava asianmukaisesti. Seuraan mielenkiinnolla, mitä tuomioistuimessa päätetään tästä asiasta. Uskon kyllä, että tämä järjestelmä edistäisi turvallisuutta, mutta myös sen vaarat ovat olennaisia ja ne on otettava huomioon. Viisumitietojärjestelmän laajemmat vaikutukset ovat siis syynä siihen, että epäröin hyväksyä tai hylätä sen toteuttamisen.