Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 6. kesäkuuta 2007 - Bryssel

20. Taiteilijoiden sosiaalinen asema (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Gibault'n laatima kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietintö (A6-0199/2007) taiteilijoiden sosiaalisesta asemasta (2006/2249(INI)).

  Nathalie Griesbeck (ALDE), esittelijän sijainen. – (FR) Arvoisa puhemies, koska jäsen Gibault ei päässyt tänne tänä iltana, hän pyysi minua ensinnäkin välittämään teille anteeksipyyntönsä ja pahoittelunsa poissaolonsa vuoksi ja toiseksi esittelemään tämän tärkeän mietinnön hänen puolestaan.

Jos on olemassa yleismaailmallinen side, joka yhdistää meitä kaikkia Euroopan kansalaisia eroistamme huolimatta, se on tosiaan kulttuuri. EU on nyt saavuttamassa päämääränsä, sillä se on onnistunut tekemään osuutensa globalisaation hillitsemisessä identiteettiensä ja kulttuurien moninaisuutensa säilyttämiseksi. Eurooppalainen "kulttuuripoikkeama" on nykyisin muuttumassa yleismaailmalliseksi.

Kun jäsen Gibault valittiin Euroopan parlamenttiin, hän sitoutui puhumaan EU:n toimielimille kaikkien eurooppalaisten taiteilijoiden puolesta. Tämän mietinnön, tämäniltaisen puheeni ja kaiken hänen tekemänsä työn ansiosta hän on voinut tehdä niin. Hän toivoi minun kiittävän tässä yhteydessä omasta puolestaan kaikkia varjoesittelijöitä ja kaikkia niitä monia kollegoita, jotka ovat työskennelleet hänen kanssaan ja osallistuneet mietinnön lopullisen asun laadintaan.

Taiteilijoiden sosiaalisen aseman valinta aiheeksi oli hänelle itsestään selvä: se oli asia, joka oli hänelle erittäin läheinen hänen kapellimestarin ammattinsa ja työnsä vuoksi. Albert Camus'n tavoin hänkin on vakuuttunut siitä, että meidän on päätettävä asettaa kulttuuri keskeiselle sijalle yhteiskuntamallissamme ja pidettävä luovaa toimintaa ja rajoittamatonta mahdollisuutta seurata kulttuuria ensisijaisina tavoitteinamme EU:ssa.

Toisin kuin yleisesti luullaan, useimmat taiteilijoiden kohtaamat vaikeudet eivät liity ainoastaan kulttuuriin, vaan ne koskevat usein heidän liikkuvuuttaan, viisumikäytäntöjä, terveydenhoitoa, sosiaaliturvaa sekä työttömyyteen ja eläkkeisiin liittyviä ongelmia. Jäsen Gibault pohti käytännön toimia, joilla helpotettaisiin taiteilijoiden jokapäiväistä elämää, ja hän ehdottaa muun muassa erityisen viisumin luomista heidän liikkuvuutensa helpottamiseksi. Hän keksi taiteilijoiden eurooppalaisen ammattirekisterin, jolla torjuttaisiin pimeää työtä, ja eurooppalaisen taiteilijan sähköisen sosiaaliturvakortin, jonka avulla olisi helpompaa koota yhteen tiedot taiteilijan urasta. Jäsen Gibault ehdotti myös, että eurooppalaisille taiteilijoille julkaistaisiin käytännön opas, jossa esiteltäisiin rinnakkain EU:n toimielinten laatimat taiteiljoiden sosiaaliturvaa koskevat säännökset ja niiden täytäntöönpano eri jäsenvaltioissa.

Hän korosti tarvetta edistää koulujen taideopetusta, sillä se on meidän kaikkien mielestämme todellinen haaste eurooppalaiselle kulttuurille. Onkin helppo ymmärtää, että uuden yleisön houkutteleminen ja kulttuuriesitysten seuraamisen mahdollistaminen useammille ihmisille eivät edisty, ellei Euroopan unioni ole halukas luomaan erityisesti taideopetusta koskevaa politiikkaa.

Jäsen Gibault'n mietintö hyväksyttiinkin yksimielisesti kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa 7. toukokuuta. Se on innovatiivinen ja merkitsee todellista edistystä taiteilijoille, sillä siinä otetaan huomioon sekä heidän epävarma tilanteensa että tarve säilyttää heidän työnsä joustavuus, ja siinä ehdotetaan ratkaisuja, joilla taiteilijat voivat ennakoida tulevaisuuttaan pidemmällä aikavälillä ja siten rauhallisemmin mielin.

Huomenna äänestetään joistakin tarkistuksista, etenkin kahdesta tarkistuksesta, jotka ovat jäsen Gibault'n mielestä erityisen tärkeitä, koska niillä annettaisiin uutta vauhtia luovalle taiteelliselle toiminnalle ja innostettaisiin riskinottoon alalla, jolla sitä kaivattaisiin nyt kipeästi. Lisäksi, kuten hänen mietinnössään todetaan, jotta näissä asioissa voidaan edistyä, on tarpeen analysoida komission asiaa koskevan tutkimuksen tuloksia ja ottaa huomioon sekä hyödyt että haitat.

Kun yhteisön lainsäädäntöä tarkastellaan lähemmin, huomataan, ettei siinä ole oltu aivan yhtä välinpitämättömiä taiteilijoiden suhteen kuin voisi kuvitella. Jäsen Gibault on sisällyttänyt mietintöönsä ajatuksen, jonka jo Victor Hugo ja Alfred de Vigny kehittivät aikanaan. Sen mukaan taiteilijat voivat kuolemansa jälkeenkin tukea aikalaisiaan. Kansainvälisillä määräyksillä, jotka EU on hyväksynyt, annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus ryhtyä tarvittaviin toimiin kulttuuriperintönsä suojelemiseksi. Kulttuuriperintö koostuu muun muassa teoksista, joita tekijänoikeus ei enää koske, eli joiden tekijänoikeus on päättynyt, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta tai teoksen ensiesityksestä 50 vuotta.

Jäsen Gibault tutki tätä ajatusta. Hänen ehdotuksensa mukaan olisi riittävää, jos jäsenvaltiot harkitsisivat eurooppalaisen kulttuurisen solidaarisuuden hengessä kukin omalta osaltaan, miten voitaisiin periä osa teosten kaupallisen hyödyntämisen tuloista ja käyttää nuo varat taiteellisen toiminnan tukemiseen ja eurooppalaisten taiteilijoiden sosiaalisten olojen kohentamiseen. Siten syntyisi uusia tapoja tukea innovointia ja monimuotoisuutta sekä uusia kulttuurisen ilmaisun muotoja. Se on erittäin kaunis näkemys sukupolvien välisestä solidaarisuudesta.

Lopuksi haluan siteerata Victor Hugota, joka lausui nämä sanat täysistunnossa ranskalaisille parlamentin jäsenille: "Olemme kaikki yhtä perhettä, kuolleet kuuluvat eläville, ja kuolleiden on suojeltava eläviä." Voisiko parempaa suojelua toivoa?

  Puhemies. Erittäin hyvä tekijänoikeuden määritelmä!

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Gibault'ta, joka on itsekin taiteilija, tämän hyvin tärkeän mietinnön valmistelusta, ja Nathalie Griesbeckiä sen esittelystä tänä iltana.

Nyt Rooman sopimuksen 50. juhlavuonna huomaamme varmasti, kuinka merkittävä asia kulttuuri on Euroopan yhdentymishankkeessa. On olemassa EU:n ohjelmia ja hankkeita, joilla lisätään taiteilijoiden liikkuvuutta Euroopassa ja siten vahvistetaan kulttuurienvälistä vuoropuhelua Euroopan unionissa. Esimerkiksi vuonna 2006, joka oli Euroopan työntekijöiden liikkuvuuden teemavuosi, kaikkiaan 41:een vuoden aikana yhteisrahoitettuun hankkeeseen kuului kolme hanketta, joissa keskityttiin taiteilijoiden liikkuvuuteen. Nämä hankkeet johtivat siihen, että EU:n tasolla tunnustettiin paremmin taitelijoiden liikkuvuuden erilaiset esteet. Tämä on ensimmäinen askel, ja tiedän, että jos aiomme parantaa taiteilijoiden asemaa EU:ssa, edessämme on vielä monia haasteita, jotka koskevat elinikäistä oppimista, työlupia ja sosiaalista asemaa.

Viime kuussa ehdotin kulttuurin alan tiedonantoa Euroopan toimintasuunnitelmasta, joka koskee kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa, ja komissio hyväksyi sen. Esittelin tiedonannon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle ja ministereille neuvoston viime kokouksessa. Päämääränä on saada kaikki asianosaiset – jäsenvaltiot, EU:n toimielimet ja kulttuurialan toimijat – mukaan yhteiseen toimintasuunnitelmaan, joka koskee tulevien vuosien ensisijaisia tavoitteita. Taiteilijoiden aseman parantaminen, joka liittyy taiteilijoiden ja taideteosten liikkuvuuden parantamiseen Euroopan unionissa, on strategian tärkeimpiä haasteita. Se on ehdoton edellytys eurooppalaisen kulttuurialueen luomiselle. Odotankin innolla tätä aihetta koskevaa läheistä yhteistyötä teidän kanssanne ja erityisesti jäsenvaltioiden kanssa, koska tässä asiassa vastuu on ensi sijassa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Palaan nyt puhumaan mietinnöstä ja totean pitäväni erityisen myönteisenä, että siinä korostetaan elinikäistä oppimista ja uudelleenkoulutusta. Alkuperäinen koulutus kehittää taiteellisen kutsumuksen kipinää, mutta jatkokoulutuksen avulla varmistetaan taiteilijan sosiaalinen asema nopeasti kehittyvillä taidemarkkinoilla. Kuten tiedätte, koulutuksen ja kulttuurin välisten yhteyksien vahvistaminen kuuluu myös minun tavoitteisiini, sillä olen ehdottanut vuoden 2009 nimeämistä Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuodeksi. Parhaillaan tehdään Eurydicen tutkimusta kulttuuri- ja taideopetuksesta Euroopan maiden oppivelvollisuuskoulutuksessa. Tämä on askel tietopohjamme laajentamiseksi ja toivon, että teemavuodella kannustetaan tekemään tutkimusta ja kehittämään vahvempaa ja laajempaa tietopohjaa sekä tietoon perustuvaa taideopetusta koskevaa politiikkaa ja käytäntöä.

Lopuksi haluan korostaa, että taiteilijoiden sosiaalinen asema Euroopassa on hyvin laaja kysymys, jota ei voi käsitellä vain yksi kulttuurista vastaava komission jäsen. Sen vuoksi työskentelen jatkossa tiiviissä yhteistyössä työllisyydestä, oikeusasioista ja sisämarkkinoista vastaavien kollegojeni kanssa viime kuussa ehdottamamme tiedonannon mukaisesti sen varmistamiseksi, että kulttuurialan erityispiirteet otetaan asianmukaisesti huomioon EU:n muissa ohjelmissa ja muilla politiikan aloilla.

  Puhemies. Kiitos, arvoisa komission jäsen. Toivotamme menestystä kaikille taiteilijoille, varsinkin niille, jotka osallistuvat tällä viikolla avattavaan Venetsian biennaaliin, ja aivan erityisesti Tracy Eminille.

  Erna Hennicot-Schoepges, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää jäsen Gibault'ta kaikesta työstä, jota hän on tehnyt tämän mietinnön hyväksi. Komission jäsen Frattini on äskettäin esitellyt direktiiviluonnoksensa eurooppalaisesta "vihreästä kortista", jolla houkuteltaisiin ammattitaitoisia työntekijöitä ja jolla heille annettaisiin oikeus asua unionissa viiden vuoden ajan ja liikkua siellä ilman viisumia.

Komission tilaamasta tutkimuksesta selvisi viime marraskuussa, että Euroopan unionin alueella on ammattiluokka, johon kuuluu noin 5,8 miljoonaa Euroopan kansalaista eli 3,1 prosenttia työvoimasta ja joka tuottaa 654 miljoonan euron liikevaihdon. Nämä ammattilaiset työskentelevät täysin laillisesti, mutta heitä kohdellaan monissa jäsenvaltioissa kuin pimeää työvoimaa: tarkoitan taiteilijoita ja ammattiesiintyjiä.

Monet meistä nauttivat konsertissa, teatterissa tai sirkuksessa käymisestä, mutta vaikka esitys loppuu, taiteilijan työ jatkuu – ja korvauksena hän saa vähän aplodeja, usein kovin pienen palkan ja lähes aina vaikeuksia veroihin ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Kiitän siis esittelijää siitä, että hän on selvittänyt perin pohjin, mitä näyttämön takana tapahtuu. Tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen yrityksemme, sillä jäsen Pack laati hyvin kattavan mietinnön vuonna 1992, samoin kuin jäsen Vaz da Silva vuonna 1999. Lisäksi kulttuurijärjestöt ovat tehneet aloitteita taiteilijoiden liikkuvuuden edistämiseksi ja taiteilijoiden aseman tunnustamiseksi. Tämä mietintö ei ole lopputulos, vaan alku.

Nyt kun olemme juuri hyväksyneet Unescon yleissopimuksen ja komissio on antanut meille kulttuuria koskevan strategisen toimintasuunnitelmansa, on aika toimia. Arvoisa komission jäsen, kehotan jäsenvaltioita ja komissiota virittämään viulunsa ja ryhtymään viipymättä ratkomaan lukemattomia teknisiä ja käytännön ongelmia. Siinä työssä ette ole yksin, sen tiedämme, mutta tässä ja kahdessa muussa juuri mainitsemissani mietinnöissä ehdotetut toimet on toteutettava. Kauniita sanoja on kuultu riittävästi, nyt on ryhdyttävä toimeen!

  Gyula Hegyi, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tänä aamuna tapasin Budapestin ja Brysselin välisellä lennolla Unkarin kansallisen filharmonisen orkesterin kapellimestarin. Hän kiitti minua Gibault'n mietinnöstä ja kertoi, kuinka tyytyväisiä hän ja hänen kollegansa ovat siihen. Kiitokset kuuluvat jäsen Gibault'lle, joka teki tämän hyvin tärkeän mietinnön parissa lujasti töitä hyvässä hengessä ja hyvin aikein.

Me kaikki kunnioitamme taiteilijoita ja tunnustamme heidän panoksensa merkityksen eurooppalaiselle kulttuurille. Meidän on autettava heitä parantamalla heidän sosiaalista asemaansa. Heille on oleellisen tärkeää saada tietoa eri jäsenvaltioiden erilaisista sosiaalisista järjestelyistä, esimerkiksi sairausvakuutusjärjestelmistä sekä työttömyyskorvauksista ja eläkkeistä. Itse asiassa osa uusista jäsenvaltioista tarjosi taiteilijoille melko hyvät sosiaaliset olot vanhan yhteiskuntajärjestelmän aikana, mutta tilanne muuttui siirtymäkaudella. Taiteilijoiden harjoituksiin käyttämä aika pitäisi laskea työajaksi.

Taiteilijoiden – ja yleisesti työntekijöiden – vapaata liikkuvuutta uusista jäsenvaltioista ei ole vieläkään taattu. Yhteisön ulkopuolisista maista tulevien esiintyjien viisuminsaannin helpottaminen on tärkeää, mutta meidän on asetettava kaikkien Euroopan unionin kansalaisten vapaa liikkuvuus etusijalle.

Pidän mietintöä myönteisenä. Minä ja sosialidemokraattisen ryhmän kollegani äänestämme sen puolesta. Uutta jäsenvaltiota edustavana parlamentin jäsenenä minun on kuitenkin vaadittava kaikkien Euroopan kansalaisten vapaata pääsyä työmarkkinoille.

On mainittava myös, että jotkut Unkarin merkittävimmistä taiteilijoista kieltäytyvät matkustamasta Yhdysvaltoihin sen rajaviranomaisten alentavan kohtelun vuoksi.

  Puhemies. Kyllä, olemme kaikki kokeneet tuon alentavan kohtelun.

  Alfonso Andria, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan jäsen Griesbeckin välityksellä kiittää lämpimästi esittelijä Gibault'ta, joka on tehnyt erinomaista työtä. Hänen omakohtainen kokemuksensa alalta, kapellimestarin työstä, on auttanut häntä tunnistamaan tärkeimmät vaikeudet, joita taiteilijat kohtaavat urallaan. Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan siitä, ettei yksikään taiteilija missään ammattiuransa vaiheessa saavuta täysin varmaa tulotasoa, ja nimenomaan sen vuoksi tarvitaan lisää kohdistettuja toimia taiteilijoiden ja alan toimijoiden suojelemiseksi.

Taiteellisen toiminnan ominaislaadun vuoksi jäsenvaltioiden on muutettava lainsäädäntöään siten, että taiteilijoiden asema turvataan. Tarvitaan kuitenkin myös EU:n yhteisiä toimia erityisesti helpottamaan heidän liikkuvuuttaan. Lisäksi on erittäin tärkeää luoda pohja yhtenäiselle koulutusjärjestelmälle. Siten varmistetaan, että tutkinnot tunnustetaan koko Euroopan unionissa ja että taideopetuksen ammattimaisuus lisääntyy jatkuvasti, mitä edistetään opettajien ja opiskelijoiden vaihto-ohjelmien ja verkottumisen avulla, Erasmus-ohjelman mallin mukaan.

Lisäksi pidän mielenkiintoisena ja onnistuneena ehdotusta erityisen taiteilijoiden väliaikaisen viisumin kehittämisestä helpottamaan eurooppalaisten ja EU:n ulkopuolisten maiden ammattitaiteilijoiden liikkuvuutta heidän työnsä yhteydessä. Sitä paitsi taiteen yleismaailmallisen kielen tiedetään olevan erinomainen keino kulttuuristen, sosiaalisten ja humanististen arvojen edistämiseen.

Lopuksi totean, että tuen esittelijän kahta tarkistusta parlamentin huomisaamun äänestyksessä. Erityisesti tuen tarkistuksen 20 a kohtaa; siinä pyritään tarjoamaan taiteilijoille uudenlaista tukea perustamalla rahasto, jonka varat saadaan perimällä maksua tekijänoikeudesta vapautuneiden teosten ja niiden esitysten kaupallisesta hyödyntämisestä.

  Zdzisław Zbigniew Podkański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, taiteilijoiden asema on aina herättänyt kiinnostusta ja innokasta keskustelua. Heidän asemansa parantamisesta vastaavat tahot ovat kuitenkin kaikki tehneet saman virheen. He eivät ole ottaneet huomioon sitä, että ammattitaiteilijoiden rinnalla työskentelee harrastajia, myös kansantaiteilijoita. He ovat unohtaneet, että kansalliset kulttuurit perustuvat kansankulttuuriin, jota kutsutaan joskus myös perinteiseksi kulttuuriksi.

Meidän on myös pidettävä mielessämme, että sivilisaatiomme muutokset johtavat monien perinteisten ammattien ja taitojen häviämiseen. Viimeksi mainitut ovat tärkeitä kansallisen kulttuuriperintömme säilyttämisen kannalta. Suunnitellun taiteellista toimintaa koskevan eurooppalaisen peruskirjan pitäisi siksi kattaa myös kansantaiteilijat ja käsityöläiset. Lisäksi meidän on hyväksyttävä suunnitelma yhteisen tietokannan luomisesta edistämään Euroopassa työskentelevien taiteilijoiden liikkuvuutta.

  Thomas Wise, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kuten voi olettaakin, tässä mietinnössä on useita osia, jotka huolestuttavat minua, mutta valitettavasti minulla on aikaa käsitellä vain yhtä niistä. Jäsen Gibault ehdottaa mietinnössään taiteilijoiden rekisteröintikortteja koskevaa pilottihanketta. Voisiko tämäkin hanke olla susi lammasten vaatteissa? Laajennetaanko sitä myöhemmin koskemaan kaikkia aloja ja ammatteja? Täytyykö meillä sitten olla kortti, ennen kuin voimme alkaa tehdä työtä? Voidaanko ihmistä sitten estää toimimasta omalla alallaan, ellei hänellä ole lupakirjaa, kuten ulkomaalaisia valokuvaajia Saksassa? Kuka organisoi tämän, jos saan kysyä? Tarvitaanko siihen lisää byrokraatteja?

Aivan kuten ylisääntely tukahduttaa liiketoiminnan, tämä ehdotus tukahduttaa taiteen. Se vieläpä takaa ulkomaisen, lähinnä yhdysvaltalaisen ylivallan jatkumisen taiteen ja viihteen alalla. Ennustan, että jos tämä ehdotus hyväksytään, siitä tulee jälleen esimerkki laista, jolla on tahattomia seurauksia.

  Eugen Mihăescu, ITS-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, millainen on taiteilija? Mikä on hänen asemansa? Marginaalinen vai keskeinen? Onko hän tunnettu vai tuntematon? Aina väärinymmärretty, kirottu ja köyhä vai rikas ja kuuluisa? Eliitin suosikki vai kulutusyhteiskunnan hylkiö? Kerjäläinen rikkaiden pöydissä vai vallankumouksellinen barrikadeilla? Onko hän epätoivon vai onnen perikuva?

Millainen on taiteilija? Onko hän henkilö, joka on mieltynyt taiteisiin ja joka rakastaa kauneutta? Jos niin on, mitä taiteilija voi tehdä yhteiskunnassa, joka tuottaa rumia asioita? Piiloutua norsunluutorniinsa vai mennä kaduille vihaisten väkijoukkojen keskelle? Jos taiteilijalla on asema, ratkaiseeko se hänen ongelmansa vai syökseekö se hänet yhä syvempään hämmennykseen? Samalla kun me tarkastelemme taiteen luojaa joka näkökulmasta, toinen luoja, kaikkivaltias Luoja, suojelee häntä, pelastaa hänet ja inspiroi häntä.

Olemme puhuneet taiteilijasta kansalaisena: se on pelkkää propagandaa! Olemme puhuneet taiteilijasta aikansa todistajana: se on taidekriitikon määritelmä. Itse olen sitä mieltä, että taiteilija on tämän yhteiskunnan seismografi. Voimme yrittää auttaa häntä laatimalla häntä koskevia lakeja, mutta ajamme hänet vain taidebyrokratian syvyyksiin. Tämä johtuu siitä, että asiat, jotka ovat meille nyt uusia, ovat taiteilijalle jo koettuja, hyväksyttyjä ja käytettyjä.

  Manolis Mavrommatis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, aluksi haluan kiittää jäsen Gibault'ta, joka on erittäin arvostettu taiteilija oopperamaailmassa ja joka on hyödyntänyt asemaansa Euroopan parlamentissa tuodakseen esiin taiteilijoiden kohtaamia ongelmia, jotka johtuvat jäsenvaltioiden erilaisista sosiaaliturvajärjestelmistä. Haluan myös kiittää jäsen Hennicot-Schoepgesia arvokkaista neuvoista, joita hän antoi, kun poliittinen ryhmämme teki lopullisia päätöksiään tästä tärkeästä asiasta.

Useimmat taiteilijoiden kohtaamista ongelmista eivät liity kulttuuriin, vaan liikkuvuuteen, terveydenhoitoon, sosiaaliturvaan, työttömyyteen ja kunkin taiteilijan eläkeoikeuteen. Komission on käännettävä huomionsa nykyisiin taiteilijoiden viisumi- ja työlupajärjestelmiin ja valmisteltava tätä asiaa ja alaa koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi on tehtävä EU:n kattava tutkimus, jossa analysoidaan, millaisella lainsäädännöllä jäsenvaltiot varmistavat, että tekijänoikeuksien ja muiden vastaavien oikeuksien haltijat saavat korvauksensa.

Taiteellisella luomistyöllä edistetään kehitystä ja suojellaan kulttuuriperintöä. Sen ansiosta voimme tutustua taiteen uusiin virtauksiin ja erityisesti nuorten taiteilijoiden jäsenvaltioissa aikaansaamaan kehitykseen. Yhteiskunnan ja valtion on sekä jäsenvaltioissa että EU:ssa tuettava taiteilijoiden luovaa työtä ja heidän sosiaalista ja taloudellista suojeluaan, sillä kuten tiedämme, taide ei ole hyödyke. Meidän kaikkien velvollisuutemme on siis suojella taiteellista ilmaisua ja vahvistaa luovuutta EU:ssa.

  Maria Badia i Cutchet (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, minäkin haluan aluksi kiittää jäsen Gibault'ta tästä mietinnöstä, jonka tarkoituksena on tutkia ongelmia ja vaikeuksia, joita taidealalla työskentelevät ihmiset yleensä kohtaavat – nimittäin sellaisia kysymyksiä kuin terveydenhuolto, sosiaaliturva, työttömyys ja eläkkeet sekä myös liikkuvuus – ja mahdollisuuksien mukaan tarjota niihin ratkaisuja.

En aio puhua noista aiheista, sillä edelliset puhujat ovat jo tehneet niin, vaan haluan viitata lyhyesti taideopintoihin. Ensinnäkin meidän on korostettava niiden merkitystä ja siksi myös tarvetta kiinnittää huomiota taideopetukseen lapsuudesta alkaen.

Toiseksi haluan mainita, että jäsenvaltioiden on tarpeen tunnustaa kansallisten taidekoulujen ja konservatorioiden myöntämät tutkintotodistukset ja muut todistukset, jotta vähitellen tapahtuisi lähentymistä, ja, jos mahdollista, päästäisiin myös lähemmäs Bolognan prosessin vuoden 2010 tavoitteita.

Kolmanneksi haluan korostaa, että on tärkeää edistää säänneltyjä taideopintoja, jotka ovat vertailukelpoisia muiden virallisten, jäsenvaltioiden hyväksymien opintoalojen kanssa. Näin ei ainoastaan anneta opiskelijoille mahdollisuutta parantaa taiteellisia kykyjään, vaan myös autetaan heitä kouluttautumaan ja pätevöitymään muille ammattialoille. Se on välttämätöntä kulttuurin, taiteen ja esittävien taiteiden alalla, jottei taideopiskelijoille tuoteta pettymystä. Tämä edellyttää investoimista kulttuurisiin rakenteisiin, infrastruktuuriin, taidekoulutuksen edistämiseen ja kulttuuritoimintaan.

Toivon, että jäsenvaltiot kiinnittävät tarvittavaa huomiota tähän mietintöön, jolla voidaan merkittävässä määrin auttaa noita ihmisiä.

  Ljudmila Novak (PPE-DE). – (SL) Me eurooppalaiset olemme ylpeitä siitä, että kulttuuriemme monimuotoisuus ja upeat taideteokset ovat osa identiteettiämme. Harvoin kuitenkaan mainitsemme sitä tosiasiaa, että monet noista taideteoksista ovat sellaisten köyhien taiteilijoiden tekemiä, jotka eivät saaneet elinaikanaan kunnollista korvausta ja ovat tulleet kuuluisiksi vasta kuolemansa jälkeen. Nykyisinkin on paljon taiteilijoita, jotka elävät toimeentulon rajamailla, koska työlupien saaminen ja vuosittaisen työmäärän laskeminen on vaikeaa. Näin on siitä huolimatta, että heidän työnsä ovat hienoja ja että niitä arvostetaan suuresti joka puolella Eurooppaa.

Koska kulttuuri ja taide kuuluvat aloihin, jotka ovat henkisesti rikastuttavia mutta tuottavat myös suurta taloudellista hyötyä ja monia työpaikkoja, on täysin uskomatonta ja sietämätöntä, että nykypäivän parhaatkin taiteilijat joutuvat kamppailemaan toimeentuloa ja sosiaalista epävarmuutta koskevien ongelmien parissa. Esimerkiksi slovenialainen taiteilija on taiteilija myös muualla Euroopassa, ja olisikin suuri vahinko, jos hän joutuisi hallinnollisten esteiden vuoksi työskentelemään ainoastaan kotimaassaan, niin että muiden jäsenvaltioiden kansalaiset eivät saisi mahdollisuutta nauttia hänen taiteestaan.

Koulutuksen alalla ja EU:n työmarkkinoilla korostamme suuresti liikkuvuutta, joka on erityisen tärkeää taiteilijoille ja taiteen kuluttajille ja joka edistää merkittävästi kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja kansakuntien ja kulttuurien yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa. EU:n olisikin syytä ryhtyä tärkeisiin toimiin tässä asiassa ja yhdenmukaistaa lainsäädäntöä niin, että siitä tulisi käyttökelpoisempaa ja ymmärrettävämpää maallikoille. Vähintäänkin olisi luotava sopivia välineitä taiteilijoiden liikkuvuuden ja sosiaaliturvan parantamiseksi.

  Doris Pack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tässä jäsen Gibault'n mietinnössä asetetaan samat ensisijaiset tavoitteet kuin ne, joista parlamentti päätti oman mietintöni pohjalta 15 vuotta sitten ja jäsen Vaz da Silvan mietinnön pohjalta kahdeksan vuotta sitten. On pakko ihmetellä, kuinka usein parlamentin on toistettava nämä samat vaatimukset, ennen kuin kukaan vastaa niihin. Olin tyytyväinen kuullessani äsken, että komission jäsen saattaa todella edetä hiukan 15 vuotta sitten ehdottamaamme suuntaan. Jotkin asiat todella kestävät kauan!

Mietinnössä todetaan, että on ryhdyttävä arvioimaan uudelleen taiteilijoiden sosiaalista asemaa. Viisumipolitiikkaan liittyvät vaikeudet ja esteet, jotka haittaavat taiteilijoiden liikkuvuutta, on selvitettävä tarkkaan. Tiedän, että parlamentti työskentelee parhaillaan viisumisääntöjen parissa ja toivon, että myös taiteilijat hyötyvät uudesta järjestelmästä. Olemme toivoneet sitä jo pitkään ja uskon, että parannus on nyt tuloillaan. Taiteilijoiden sosiaalinen asema merkitsee heidän sosiaaliturvaansa, työttömyysturvaansa ja eläkkeitään.

Jo vuoden 1992 mietinnössä vaadimme taiteilijoiden sosiaalisen aseman parantamista. Kuvitelkaa, vuonna 1992. Arvoisa komission jäsen, missä Slovakia olikaan silloin? Jo silloin pyrimme tekemään ehdotuksia taideteosten verokohtelusta ja saamaan aikaan taideteoksia koskevaa yhtenäistämistä erityisesti arvonlisäveron osalta. Yritimme perustaa rahaston. Yritimme luoda henkilökortin taiteilijoille. Kaikki tämä siis vuonna 1992! Kaikkia näitä asioita vaaditaan nyt jälleen kerran. Opettajana opin, että kaikki on toistettava, jotta oppi menisi perille. Tässä tapauksessa tieto on kuitenkin mennyt hukkaan. Arvoisa komission jäsen, sallikaa meidän siis kuiskata sananen korvaanne, eikä vain teidän korvaanne, sillä tämä asia kuuluu itse asiassa jäsenvaltioille. Siksi me vaadimme tänään, kuten aikaisemminkin, että jäsenvaltiot kehittävät keinoja, joilla ne voisivat tarjota erityistä tukea.

Mietintöni oli aikanaan paljon rohkeampi kuin tänään esiteltävä, koska nyt pelkäämme, ettei tiettyjä ehdotuksia toteutettaisi ja koska olemme nykyisin paljon varovaisempia. Meidän on arvioitava demokratioitamme sen perusteella, kuinka paljon teemme taiteiden hyväksi ja kuinka paljon tilaa annamme niille. Claire Gibault on kehittänyt keinoja, joilla komissio ja jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarpeelliset toimet. Toivotan paljon onnea hänen pyrkimyksiinsä saavuttaa tuo tavoite.

  Ovidiu Victor Ganţ (PPE-DE). – Doresc, de la bun început, să salut iniţiativa Doamnei Claire Gibault

Este, de fapt, un nou efort de a sensibiliza Comisia Europeană şi statele membre în legătură cu statutul artiştilor în Europa. Aş dori să insist asupra unor idei conturate în raport pe care le consider extrem de importante, dar şi realizabile. Sunt convins de necesitatea unui Euro-pass, un registru profesional european pentru artişti care să consemneze activitatea acestora. Documentul ar veni în sprijinul mobilităţii specifice acestei bresle. În ceea ce priveşte această mobilitate, trebuie să facem o distincţie netă între cea a artiştilor şi cea a lucrătorilor în general. De aceea, solicităm statelor membre să elimine orice restricţie privind accesul pe piaţa muncii pentru artiştii din noile state membre. Totodată este esenţială recunoaşterea reciprocă de către statele membre a diplomelor şi certificatelor eliberate de către instituţiile de învăţământ de profil. Aceasta ar facilita atât schimburile la nivelul studenţilor, cât şi la nivelul artiştilor profesionişti, precum şi posibilitatea de a fi angajaţi pe baza acestora. Nu putem accepta nici situaţia în care artiştii europeni care lucrează în afara Uniunii să nu-şi poată transfera drepturile de pensie şi securitate socială la revenirea în ţara de origine din motive pur birocratice şi, de aceea, solicităm o iniţiativă şi în acest sens.

Luând aceste măsuri am convingerea că, vom contribui direct de la nivel comunitar la dezvoltarea culturii europene fără a leza principiul subsidiarităţii care guvernează acest domeniu. Nu cred că există un mijloc mai bun de cunoaştere şi apropiere între cetăţenii europeni decât actul artistic, respectiv cultura ca atare.

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, hyvä jäsen Pack, kiinnitin huomiota siihen, että päätitte arvostella sitä, etteivät jäsenvaltiot ja komissio ole toimineet, vaikka esititte nämä ajatukset jo 15 vuotta sitten. Olisi kuitenkin pahempi, jos joutuisitte lausumaan äskeiset sananne 15 vuoden kuluttua: "Ehdotin taiteilijoiden sosiaalisen aseman parantamista jo 30 vuotta sitten." Jäsen Gibault'n aloitteen ansiosta tilanteessa tapahtuu varmasti edistystä. Nyt aloitan valmistelemani puheen.

Arvoisa puhemies, EU:ssa kaikki 27 jäsenvaltion asukkaat toivovat jotakin. Jos he ovat työikäisiä, he toivovat hyvää tulevaisuutta, ja jos he ovat iäkkäitä eläkeläisiä, he toivovat turvattua nykyhetkeä. Heidän joukossaan on myös taiteilijoita, joiden työ tuottaa usein viihdykettä ja nautintoa monille miljoonille muille kansalaisille, jotka katselevat ja kuuntelevat heitä, pitävät heistä ja nauttivat heidän esityksistään.

Nykyinen tavoitteemme on kuitenkin se, että taiteilijoita pidettäisiin työntekijöinä siinä missä muitakin ja että heillä olisi samat oikeudet. Taiteilijat ovat ihmisiä ja työntekijöitä, ja niinpä heillä on oikeus Euroopan kansalaisille sopiviin työoloihin.

Kuinka paljon onkaan taiteilijoita, jotka eivät tule kuuluisiksi ja tekevät nöyrinä taiteellista työtään päivästä toiseen ilman reilua korvausta tai heille kuuluvaa kunnioitusta, eivätkä saa myöskään asianmukaista eläkettä? Olen vakuuttunut siitä, että tällä aloitteella autetaan takaamaan tulevaisuus tai nykyisyys myös taiteilijoille.

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää teitä kaikkia hyvin kiinnostavasta keskustelusta. Uskon, että tällä mietinnöllä edistetään vuoropuhelun ohella myös yhteistyötä, jota EU:ssa tehdään taiteilijoiden luovuuden ja kulttuurin hyväksi.

Pidin jäsen Packin lähestymistavasta, sillä hän on erittäin innostunut. Tuollaiset ihmiset yleensä ovat paljon aikaansa edellä, mutta tarvitsemme sellaista näkökulmaa.

Vuonna 1992, 15 vuotta sitten, useimmat ihmiset ja erityisesti jäsenvaltiot eivät halunneet koskea kulttuuriasioihin, sillä toissijaisuusperiaate oli arka asia. Nyt halutaan tehdä enemmän kulttuurin avulla, koska muut rakenteet – sisämarkkinat ja euro – ovat valmiina. Ongelma on melko vaikeasti määriteltävä. En väitä, että tarvitaan yhdenmukaistamista, vaan tarvitaan suotuisampia olosuhteita, joissa kulttuuri pääsee kukoistamaan ja lisäämään ymmärrystä, parantamaan kulttuurienvälisiä suhteita ja niin edelleen.

Viime maanantain tiedonanto olikin 50 vuoteen ensimmäinen, jossa komissio teki eräänlaisen poliittisen julistuksen ja ehdotti yhteistä kulttuuristrategiaa. Ehdotimme vuosittaisen foorumin, Davosin foorumin, järjestämistä. Sinne kokoontuu jäsenvaltioiden, alan toimijoiden ja EU:n toimielinten edustajia keskustelemaan kulttuuria koskevista kysymyksistä, etenemään niissä ja ratkaisemaan niitä.

Uusista ohjelmista toteaisin – Erasmus on mainittu muutaman kerran – että tänä vuonna meillä on kolme kertaa paremmat mahdollisuudet lisätä liikkuvuutta eli voimme kolminkertaistaa Erasmus-ohjelman osallistujamäärän. Opintojen on kuitenkin oltava yhteensopivia ja tutkintotodistukset ja muut todistukset on tunnustettava. Ehdotin viime syksynä, että tutkinnoista tehtäisiin ymmärrettävämpiä, vertailukelpoisempia ja helpommin siirrettäviä – tämä sisältyy myös parlamentin ja neuvoston eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen. Esittäkää ehdotuksenne syksyllä tai vuoden loppuun mennessä, Portugalin puheenjohtajakauden aikana.

Lopuksi puhun viisumeista, joita koskevia vaatimuksia monet ovat esittäneet. Viisuminsaantia helpottavia järjestelyjä on jo olemassa, ja toivon, että jäsenvaltiot – Irlantia, Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Tanskaa lukuun ottamatta – panevat täytäntöön nuo viisuminsaantia helpottavat järjestelyt opiskelijoiden ja muidenkin liikkuvuuden parantamiseksi.

Tarkoituksemme on esitellä syyskuussa kaksi tärkeää työntekijöitä, siis ammattilaisia, koskevaa direktiiviehdotusta. Ensimmäinen niistä on laaja-alainen kaikkien työperusteisten maahanmuuttajien perusoikeuksia koskeva puitedirektiivi. Ehdotus käsittelee yhdistetyn työ- ja oleskeluluvan luomista byrokratian vähentämiseksi. Toinen ehdotus on tässä yhteydessä vielä tärkeämpi sen vuoksi, mitä monet teistä ovat sanoneet. Kyseessä on ehdotus direktiiviksi erittäin ammattitaitoisten työntekijöiden maahantulosta. Tuota direktiiviä voidaan joissakin tapauksissa soveltaa suoraan taiteilijoihin, jotka tulevat yhteisön ulkopuolisista maista, ja sen avulla helpotetaan heidän pääsyään EU:n työmarkkinoille. Voimme muistella viidentoista tai viiden vuoden takaisia tapahtumia, mutta nyt on aika toimia, ja yhdessä voimme saada jotakin aikaiseksi.

  Puhemies. Kiitos, arvoisa komission jäsen, ja kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille jäsenille.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Gábor Harangozó (PSE), kirjallinen. – (HU) Euroopan unioni tarvitsee perustuslain! Perustuslakisopimuksella voidaan merkittävässä määrin kohentaa Euroopan unionin asemaa kansainvälisessä politiikassa, yksinkertaistaa yhteisön lainsäädäntöä ja päätöksentekoa sekä lisätä niiden avoimuutta ja siten tehdä ne ymmärrettävämmiksi kansalaisille. Lisäksi sillä voidaan myös edistää yrityksiä suosivan yritysilmaston syntymistä ja sisämarkkinoiden loppuun saattamista. Perustuslain luominen on tärkeää myös kilpailukyvyn kannalta. Sillä vastataan sekä sisäisiin että ulkoisiin haasteisiin.

Kesäkuussa 2005 hyväksytty sopimus sisältää EU:n perusarvot, jotka ovat muotoutuneet sen tähänastisen kehityksen aikana, samoin kuin yhteisiä käytäntöjä ja yhteisön käytäntöjä, joiden suojeleminen on koko yhdentymishankkeen, kaikkien jäsenvaltioiden ja kansalaisten edun mukaista. Jokaisen jäsenvaltion valtionpäämies tai hallituksen päämies on allekirjoittanut perustuslaillisen sopimuksen ja 18 jäsenvaltiota on myös ratifioinut sopimuksen. Ranskan ja Alankomaiden epäonnistuneista kansanäänestyksistä huolimatta emme saa lykätä perustuslain luomisen taustalla olevaa mahdollisuutta yhdentymiseen.

Puheenjohtajavaltio Saksan pyrkimykset käynnistää uuden sopimusehdotuksen valmistelutyö ovat myönteisiä, ja Euroopan parlamentti haluaa olla aktiivisesti mukana tässä prosessissa. Nyt valmisteltavaan sopimusehdotukseen pitäisi tulla mahdollisimman vähän muutoksia, ja siinä pitäisi edelleen taata edellä mainitut yhteisön arvot.

Mielestäni on myös tärkeää, että kaikissa jäsenvaltioissa aloitetaan muutettua sopimusta koskeva perusteellisempi ja pitkäjänteisempi, osittain EU:n varoista rahoitettava objektiivinen tiedotuskampanja, jotta sopimus saa laajemman hyväksynnän kansalaisten keskuudessa. Tiedotuskampanjassa on annettava merkittävä tehtävä Euroopan parlamentille ja sen jäsenille, jotka valvovat EU:n kansalaisten etuja.