Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 7. kesäkuuta 2007 - Bryssel

6. Äänestysselitykset

- Capoulas Santosin mietintö (A6-0162/2007)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Komission ehdotuksen tavoitteena on sisällyttää yhteisön säännöstöön Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) hyväksymiä säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteitä, sillä yhteisö on NAFOn yleissopimuksen sopimuspuoli. Muuta lainsäädäntöä yksinkertaistaessaan komissio on käyttänyt tilaisuutta hyväkseen saattaakseen säännökset ajan tasalle ja yhdistääkseen useissa eri asetuksissa olevat säännökset yhteen lainsäädäntöasiakirjaan. Esittelijä on saattanut nämä säännökset ajan tasalle komission ehdotuksen jälkeen hyväksyttyjen muiden tekstien kanssa osana vuonna 2007 sallittavista kokonaissaaliista ja -kiintiöistä annettua asetusta.

Yksinkertaistamisehdotus on sinänsä hyvä asia. Joitakin pitkän matkan laivastoja, kalastusalaa ja näin ollen kansallistalouksia koskevien toimien seurauksia olisi kuitenkin mielestämme ehkäistävä ja hallittava.

Haluan huomauttaa, että Portugali on NAFOn perustajajäsen, jota yhteisö edustaa liityttyään NAFOon vuonna 1986. Tästä ei ole ollut meille suurta hyötyä, vaan vaikutus on ollut itse asiassa juuri päinvastainen, kuten Portugalin pitkän matkan laivaston kohtaamat ongelmat osoittavat.

Coelhon mietintö (A6-0204/2007)

  Bairbre de Brún ja Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Meillä on ongelmia SIS-järjestelmän ja etenkin suunnitellun SIS II -järjestelmän kanssa, jossa luodaan valtavia tietokantoja, mutta kansalaisten yksityisyyden suojasta annetaan liian vähän takeita.

Tällä mietinnöllä ei kuitenkaan muuteta nykyisen järjestelmän luonnetta vaan ainoastaan laajennetaan sen soveltamisalaa uusiin jäsenvaltioihin. Ilman SIS-järjestelmään pääsyä näiden valtioiden kansalaiset eivät voi matkustaa vapaasti muualla EU:ssa.

Edellä mainituista syistä äänestimme mietinnön puolesta.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE), kirjallinen. (SK) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma, josta olemme tänään äänestäneet, jonka parlamentti on jo hyväksynyt ja jota minäkin kannatin, on tärkeä virstanpylväs Schengen-alueen laajentumisessa.

Päätöslauselma edistää yhteisön säännöstön nopeaa täytäntöönpanoa, koska siinä käsitellään SIS-järjestelmän soveltamista Slovakiassa ja kolmessa muussa Visegrad-maassa sekä Baltian maissa ja Sloveniassa.

Kaikki Slovakiaa edustavat parlamentin jäsenet pyysivät jokin aika sitten, ettei neuvosto lykkää Schengen-alueen laajentumista 17. joulukuuta 2008 asti, koska se ei ole mielestämme hyväksyttävää. Ilmeisesti tämän pyyntömme ansiosta prosessia arvioitiin uudelleen ja nopeutettiin ja Slovakian kansalaiset voivat uskoakseni liittyä Schengen-alueeseen ennen vuoden 2007 loppua.

Mielestäni on myönteistä, että teknisen avun sekä SIS-, SIS II- ja SISone4ALL-järjestelmien käyttöönotossa edistytään aikataulun mukaisesti ja että Euroopan parlamentti on mennyt varsin pitkälle varmistaakseen, että asiasta päästään sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä. Näin vältetään se riski, että parlamentti aiheuttaa viivästyksiä SIS II -järjestelmän käyttöönotossa.

Uusien jäsenvaltioiden kansalaiset odottavat innokkaasti Schengen-alueen laajentumista. Se mielletään yleisesti toimenpiteeksi, jolla EU:n yhdentymiskehitys saatetaan tosiasiallisesti, lopullisesti ja täysimääräisesti päätökseen.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. (SK) Schengen-alueella toteutettavan henkilöjen vapaan liikkuvuuden ansiosta Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa taattuja perusoikeuksia voidaan käyttää näkyvästi käytännössä. Kansalaisillemme henkilöjen vapaa liikkuvuus ilman passitarkastuksia on konkreettinen esimerkki EU-jäsenyyden hyödyistä.

Portugalin ehdotuksen ansiosta Schengen-alueen raja siirtyy 1. tammikuuta 2008 Tšekin ja Saksan väliseltä rajalta Slovakian ja Ukrainan väliselle rajalle.

Jäsenvaltioiden sisäministerit pääsivät sopimukseen tästä laajentumispäivästä monta kuukautta kestäneiden neuvottelujen ja lukuisten keskustelujen jälkeen. Vuonna 2004 Euroopan komissio ilmoitti, että sen oli teknisten viivästysten vuoksi ehdotettava uutta aikataulua, jonka mukaan SIS II -järjestelmän pitäisi olla toiminnassa 17. joulukuuta 2008 mennessä. Vaarana oli, että alkuperäistä laajentumispäivää saatettaisiin siirtää vuoteen 2009.

Kannatin äänestyksessä Coelhon mietintöä, jossa käsitellään neuvoston päätöstä Schengenin tietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön määräysten soveltamisesta unioniin vasta liittyneissä valtioissa. Uudet jäsenvaltiot täyttävät nähdäkseni kaikki parlamentin esittelijän suosittamat oleelliset vaatimukset, jotka koskevat Schengen-alueen ulkorajan turvaamista.

On käynyt ilmi, ettei uutta SIS II-järjestelmää voida ottaa käyttöön suunnitelman mukaisesti, mutta kun uudet jäsenvaltiot liitetään väliaikaisesti nykyiseen SISone4ALL-järjestelmään, SIS II-järjestelmän toteuttamiseen jää riittävästi aikaa.

Olen vakuuttunut, että Schengen-alueen laajentuminen määräajassa lisää kansalaisten luottamusta koko Euroopan yhdentymishankkeeseen.

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL) , kirjallinen. (SV) Päätin äänestää tyhjää Coelhon mietinnöstä tänään toimitetussa lopullisessa äänestyksessä. Schengenin järjestelmään kohdistuva periaatteellinen arvostelu on edelleen täysin aiheellista, kun tarkastellaan esimerkiksi yksityisyyden suojaa ja pakolaisten mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. "Euroopan linnoituksen" rakentamisen on loputtava mahdollisimman pian. Tunnustan toisaalta tietenkin yksittäisten jäsenvaltioiden oikeuden liittyä halutessaan järjestelmään.

Bögen mietintö (A6-0175/2007)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmään kuuluvan hyvän kollegani Bögen laatimaa mietintöä, jossa käsitellään EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa. Unkarilaisille ja kreikkalaisille ystävillemme on tarkoitus myöntää kyseisen rahaston varoista noin 24 miljoonaa euroa Unkarin ja Kreikan ja niiden väestön maalis- ja huhtikuussa 2006 kärsimien tulvien vuoksi. On pahoiteltava viivästyksiä, joista monet tosin johtuivat näistä jäsenvaltioista itsestään, mutta meidän on syytä olla myös iloisia tästä hyödyllisestä rahastosta, jonka varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään miljardi euroa.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Neuvosto on ajautunut umpikujaan solidaarisuusrahaston arvioinnissa. Kreikassa ja Unkarissa vuonna 2006 tapahtuneiden luonnonkatastrofien uhrien auttamiseen tarkoitettujen rahaston varojen käyttöönoton yhteydessä on näin ollen mahdollisuus toistaa, että alueellisiin katastrofeihin on voitava vastedeskin myöntää tukea solidaarisuusrahaston varoista ja että rahastoa on mukautettava siten, että se vastaa mahdollisimman tehokkaasti tämäntyyppisten katastrofien uhrien tarpeita.

Tässä yhteydessä on myös tilaisuus vahvistaa uudelleen, että vastustamme rahaston soveltamisalan laajentamista, ellei käyttöönotettavien varojen enimmäismäärää lisätä ja ellei rahaston varojen käyttöönottokynnystä madalleta siten, että EU:n jäsenvaltiot, joilla on suurin BKT, hyötyvät siitä eniten.

Haluamme myös tuoda esiin ehdotuksemme, jotka parlamentti on hyväksynyt. Niiden tavoitteena on, että Välimeren alueen katastrofien erityisluonne tunnustetaan, että solidaarisuusrahasto mukautetaan määräaikoihin, tukikelpoisiin toimiin sekä kuivuuden ja metsäpalojen kaltaisten luonnonkatastrofien erityisluonteeseen ja että tarkastellaan mahdollisuutta perustaa rahasto maatalousalan katastrofeja varten.

Ellesin mietintö (A6-0189/2007)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Lisätalousarviota nro 2/2007 koskevan esityksen tarkoituksena on ottaa käyttöön solidaarisuusrahaston varoja taloudellisen tuen myöntämiseksi Unkarille ja Kreikalle maalis- ja huhtikuussa 2006 olleiden tulvien aiheuttamien tuhojen vuoksi.

Lukuun ottamatta tämän EU:n rahoitusavun käyttöönotossa tapahtunutta viivästystä, jonka syy on tutkittava, eniten huomiota herättäviä asioita on myönnettyjen varojen mitätön määrä verrattuna arvioituihin suoriin tappioihin. Yhteisö myöntää näihin katastrofeihin taloudellista tukea yhteensä noin 24,4 miljoonaa euroa, vaikka tappioiden määrä on kaikkiaan lähes 900 miljoonaa euroa – Unkarin tapauksessa 520 miljoonaa euroa ja Kreikan tapauksessa 372 miljoonaa euroa.

Tämä on toisin sanoen toinen esimerkki tappioiden määrän ja yhteisön tarjoamien varojen välisestä ristiriidasta. Tämä kyseenalaistaa ajatuksen tosiasiallisesta solidaarisuudesta katastrofialueilla eläviä ihmisiä kohtaan. Nykyistä solidaarisuusrahastoa on siksi arvioitava uudelleen, jotta tukikelpoisuuden arviointiperusteita voidaan mukauttaa siten, että rahasto vastaa paremmin katastrofien uhrien tarpeita.

Scheelen mietintö (A6-0403/2006)

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, kannatin todellakin äänestyksessä Euroopan parlamentin asetusta vitamiinien, kivennäisaineiden ja tiettyjen muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin. Kyseisessä asetuksessa säädetään komissiolle siirrettyjen täytäntöönpanovaltuuksien käyttöä koskevista menettelyistä, ja kannatan neuvoston 17. heinäkuuta 2006 tekemää päätöstä komiteamenettelystä, joka on lyhyesti sanottuna "valvonnan käsittävä sääntelymenettely".

Euroopan parlamentti on hyväksynyt tekstin, jonka nojalla komissiolle voidaan siirtää toimivalta toteuttaa tarvittaessa lainsäädäntötyyppisiä toimenpiteitä. Kyse on toimenpiteistä, joista säädetään päätöksen 1999/468/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY, 2 artiklassa. Päätöksessä 2006/512/EY säädetään menettelystä, jota sovelletaan komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä. Tässä tapauksessa päätös on oikeansuuntainen askel. Yleisesti ottaen Euroopan parlamentin olisi kuitenkin edelleen annettava jäsenilleen toimivalta päättää lainsäädäntömenettelyistä demokraattisesti.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin Scheelen mietinnön puolesta, koska liiallinen vitamiinien ja kivennäisaineiden syönti voi uskoakseni olla haitallista terveydelle ja koska on tärkeää, että kaikki kuluttajat ymmärtävät tiedon helposti.

Tällä ehdotuksella vähennetään nyt eri kansallisissa laeissa esiin tuotuja ongelmia yhdenmukaistamalla jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä vitamiinien, kivennäisaineiden ja muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin.

Poli Bortonen mietintö (A6-0404/2006)

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväittämistä annettua asetusta käsittelevän Poli Bortonen mietinnön puolesta. Se perustuu kuluttajille suunnattavan tiedotuksen ja kuluttajien suojelun parantamiseen, ja siinä pyritään kieltämään harhaanjohtavat ravitsemus- ja terveysväittämät, minimoimaan siten niiden haitalliset vaikutukset sekä lisäämään kuluttajansuojelua.

Ravinto on koko terveyden perusta. Terveys ei tarkoita vain sitä, ettei ole sairauksia. Terveys käsittää myös henkilön ruumiillisen ja henkisen hyvinvoinnin. Mielestäni on siksi oleellista, että terveysväittämät todistetaan tieteellisesti sen jälkeen, kun Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on arvioinut niitä.

Ludfordin mietintö (A6-0194/2007)

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Hyväksyttyään Prümin sopimuksen, Schengenin sopimuksen jatkoversion, SIS II -tietojärjestelmän sekä päätöksen valvomattomasta ja esteettömästä henkilötietojen, myös poliittisia, ideologisia, filosofisia ja uskonnollisia vakaumuksia koskevien tietojen, keräämisestä ja vaihtamisesta Euroopan parlamentti on hyväksynyt nyt viisumitietojärjestelmän (VIS).

Tässä järjestelmässä laillistetaan kaikkien johonkin EU:n jäsenvaltioon viisumia hakevien ulkomaalaisten henkilötietojen ja biometristen tietojen kerääminen, käsitteleminen ja vaihtaminen, ja kunkin jäsenvaltion syyttäjäviranomaisilla ja salaisilla palveluilla on mahdollisuus käyttää järjestelmää. Tämä järjestelmä on taas uusi lenkki ketjussa, jolla EU tukehduttaa yksilöjen oikeudet.

EU:n tavoitteena on tehdä viisumitietojärjestelmästä (VIS) maailman suurin biometrisia tietoja sisältävä tietokanta. Näillä toimilla lisätään sortoa ja tehostetaan mekanismeja, joilla sorto viedään äärimmäisyyksiin ja joilla vakiinnutetaan mahdollisuus pitää kirjaa kaikista maapallon asukkaista. ΕU on muuttumassa vähitellen kasarmiksi/linnoitukseksi omille kansalaisilleen sekä kolmansien maiden kansalaisille.

Kun kapitalistit laajentavat työntekijöiden oikeuksien sorto- ja tukahduttamistoimia suvereniteettinsa vakiinnuttamiseksi ja takaamiseksi, samalla lisääntyy myös vastarinta ja tottelemattomuus sekä väistämätön taistelu monopolien ja niiden taantumuksellisen unionin vallan syrjäyttämiseksi.

Correian mietintö (A6-0207/2007)

  Jan Andersson, Göran Färm, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Haluamme, että ulkomaiden viranomaisten on esitettävä pyyntö Ruotsin viranomaisille ja saatava niiden hyväksyntä, ennen kuin ne voivat käyttää Ruotsin rekistereissä olevia tietoja tämän ehdotuksen nojalla. Vastustamme näin ollen niin kutsuttua osuma / ei osumaa -järjestelmää (hit/no hit system).

  Philip Bradbourn (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Konservatiivit kannattavat poliisiviranomaisten välistä yhteistyötä, mutta emme voi kannattaa Prümin sopimuksen määräysten sisällyttämistä EU:n säännöstöön. Suhtaudumme Euroopan tietosuojavaltuutetun tavoin erittäin varauksellisesti vaatimuksiin, joita sovelletaan sellaisia yksittäisiä kansalaisia koskevien tietojen keräämiseen, jotka eivät ole epäiltynä eivätkä ole tehneet rikosta. Myös niin kutsuttu välitön takaa-ajo ilman muiden jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten lupaa on suuri huolenaihe. Konservatiivit katsovat, että hallitusten välinen yhteistyö on tärkeää terrorismin torjunnassa ja vakavien rikosten yhteydessä, mutta yhteistyössä pitäisi mielestämme ottaa käyttöön osallistumista koskeva lauseke ("opt-in-lauseke"), jotta jäsenvaltiot voivat noudattaa edelleen perinteistä oikeusjärjestelmäänsä.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä pyritään lähentämään jäsenvaltioiden lakeja ja asetuksia. Näin tiivistetään poliisiviranomaisten rajatylittävää yhteistyötä, jossa vaihdetaan tietoja ja tutkitaan rikoksia.

EU:n tavoitteena on muun muassa lisätä kansalaisten suojelua, vapautta ja turvallisuutta sekä menettelyjen oikeudenmukaisuutta. Tehokas kansainvälinen yhteistyö, jossa vaihdetaan tietoja mutta taataan oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan, edistää tämän tavoitteen saavuttamista.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Seitsemän jäsenvaltiota allekirjoitti Prümin sopimuksen 27. toukokuuta 2005 EU:n oikeudellisen kehyksen ulkopuolella. Ne toteavat, että sopimuksen tavoitteena on "rajatylittävän yhteistyön tehostaminen erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi". Sittemmin yhdeksän muuta jäsenvaltiota, myös Portugali, on ilmoittanut aikovansa ratifioida kyseisen sopimuksen.

Prümin sopimus on osa liiallista turvallisuusajattelua, jota toteutetaan niin kutsutun terrorismin vastaisen taistelun verukkeella. Se vaarantaa vakavalla tavalla kansalaisten oikeudet, vapaudet ja takeet.

Prümin sopimuksella luodaan edellytykset poliisiyhteistyölle – yhteisille operaatioille, keskinäiselle avustukselle ja jopa sille, että yhden jäsenvaltion poliisiviranomaiset voivat toteuttaa toimia toisen jäsenvaltion alueella. Viimeksi mainittu on ilmeisesti aiheuttanut eripuraa neuvostossa. Myös henkilötietojen vaihto on osoittautunut kiistanalaiseksi. Ratkaisevaa on etenkin se, että parlamentin enemmistö hylkäsi ryhmämme ehdotuksen, jonka nojalla "on kiellettyä käsitellä sellaisia henkilötietoja, joista ilmenee rodullinen tai etninen alkuperä, poliittiset mielipiteet, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus, ammattiyhdistyksen tai poliittisen puolueen jäsenyys tai jotka koskevat henkilön terveyttä tai sukupuolielämää".

Edellä mainituista syistä äänestimme mietintöä vastaan.

  Carl Lang (ITS), kirjallinen. – (FR) On täysin epänormaalia, että EU:n eri jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten ja terrorismin torjunnasta vastaavien viranomaisten on vielä nykyäänkin niin vaikeaa tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja terrorismin torjunnassa.

Tiedämme nyt kuitenkin varmasti, että syyskuun 11. päivän iskut ja Madridissa 11. maaliskuuta tehdyt iskut oli ainakin osittain suunniteltu EU:n alueella. Nämä iskut osoittivat EU:n välineiden ja toimien tehottomuuden terrorismin torjunnassa. Terrorismi ei tunne rajoja, joten niitä ei saa olla myöskään terrorismin torjunnassa. Hallitusten välistä yhteistyötä onkin tehostettava kiireesti tällä alalla.

Sama pätee jäsenvaltioiden rajoilla tehtäviin tarkastuksiin. Ne on otettava mahdollisimman pian uudelleen käyttöön, koska ne ovat ehdoton vähimmäisedellytys tosiasialliselle ja tehokkaalle terrorismin torjunnalle.

Lopuksi haluan korostaa erästä tosiasiaa, nimittäin uudenlaisen terrorismin islamilaista luonnetta. Uusi poliittinen ja uskonnollinen ideologia on valtaamassa alaa Euroopassa ja muslimimaissa. Se on pelottavan otollinen ympäristö terrorismin kehittymiselle.

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Vastustin edellä mainittuun mietintöön sisältyvää tarkistusta 43, joka koskee niin kutsuttuja "toimenpiteitä välittömän vaaran uhatessa", koska ehdotetut toimet eivät mielestäni ole tehokkaita rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa.

  Αthanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentti hyväksyi tänään Prümin sopimuksen, niin kutsutun Schengen III -sopimuksen, keskeisten määräysten liittämisen yhteisön säännöstöön ja jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön noudattaen yksinkertaistettua menettelyä, toisin sanoen ilman kansainvälisissä sopimuksissa edellytettyjä allekirjoitus- ja ratifiointimenettelyjä. Prümin sopimuksen määräyksissä jäsenvaltiot velvoitetaan perustamaan DNA-tiedostoja sekä sallimaan DNA-tietojen, sormenjälkien, rekisteritietojen ja muiden tietojen keräämisen, käsittelemisen ja automaattisen vaihdon sortomenetelmin. Tämä pätee myös sellaisten henkilöjen tietoihin, joiden epäillään tekevän rikoksen tai vaarantavan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden. Sopimuksessa määrätään nimenomaisesti, että tällaisen tietojenvaihdon tarkoituksena on varmistaa yleinen järjestys etenkin EU:n huippukokouksia ennen järjestettävissä kansainvälisissä mielenosoituksissa. Sopimuksessa myönnetään siksi oikeus toteuttaa yhteisiä operaatioita ja annetaan ulkomaiden poliisiviranomaisille täysimääräiset toimivaltuudet, myös lupa käyttää tuliaseita. Kreikan kommunistinen puolue ei hyväksy kansalaisten ja ammattiyhdistysten toiminnan kriminalisointia, ennalta ehkäisevää henkilötietojen rekisteröintiä eikä jatkuvasti voimistuvaa ruohonjuuritason liikkeiden sortamista, joita kyseisen sopimuksen määräyksillä edistetään. Tätä sopimusta on vastustettava, koska se vaarantaa yksilöjen oikeudet ja demokraattiset vapaudet sekä saa heidät vastustamaan yhä voimakkaammin mielivaltaisten toimien sekä EU:n yleisen demokratian ja ruohonjuuritason vastaisen politiikan tehostamista.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Puheenjohtajavaltio Saksa pyrkii siirtämään joitakin Prümin sopimuksen osia kolmanteen pilariin. Kyseisellä sopimuksella pyritään torjumaan terrorismin uhkia ja suojelemaan kansalaisia, ja nämä tavoitteet ovat äärimmäisen tärkeitä. Minun on näin ollen korostettava, että vaatimalla parlamenttia antamaan asiasta lausunnon viipymättä neuvosto on vaikeuttanut toimielinten välisten suhteiden normaalia toimintaa.

Parlamentilla on ollut aina selkeä ja vastuuntuntoinen näkemys terrorismista ja rajatylittävästä rikollisuudesta. Se on kannattanut edellytysten luomista rikosten ehkäisystä ja tutkinnasta vastaavien elinten väliselle rajatylittävälle yhteistyölle ja tietojenvaihdolle. Tämä on ainoa tapa ehkäistä terrorismin uhkia tehokkaasti.

On tietenkin erittäin tärkeää, että tietojenvaihdon mahdollistavia menettelyjä laaditaan ripeästi ja tehokkaasti. Kannatan siksi mietintöä.

Rouren mietintö (A6-0205/2007)

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. (PT) On ratkaisevan tärkeää, että tämä tietosuojaa koskeva puitepäätös hyväksytään nopeasti. Yhtäläisen suojan tason takaamiseksi on tärkeää, että kolmanteen pilariin saadaan tietosuojaa koskeva uusi yleinen oikeuskehys, jota voidaan verrata voimassa oleviin yhteisön oikeuden säännöksiin.

Mielestäni on siksi myönteistä, että asiasta on vihdoin päästy poliittiseen sopimukseen, ja haluan kiittää esittelijä Rourea erinomaisista toimista tämän tuloksen saavuttamiseksi.

Jotta tietosuojaa voidaan parantaa kolmannessa pilarissa, tätä puitepäätöstä on sovellettava koko pilariin, myös Europoliin, Eurojustiin ja tullitietojärjestelmään, jotka jo kuuluvat kyseiseen pilariin. Suhtaudun sinänsä myönteisesti tähän laajennukseen ja esittelijän ehdottamiin tarkistuksiin, etenkin arviointia ja tarkistamista koskevan lausekkeen lisäämiseen, jotta komissio voi ehdottaa tekstiin parannuksia kolmen vuoden kuluessa.

Hyväksyn myös komission jäsenen Frattinin ehdottamat 15 yleisperiaatetta, jotka ovat rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamista koskevan säännöstön mukaisia.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kreikan kommunistinen puolue äänesti mietintöä vastaan, koska siinä hyväksytään lähtökohtaisesti koko puitepäätöksen perusajattelutapa, vaikka siinä ehdotetaankin neuvoston puitepäätöksen uuteen versioon tehtäviä yksittäisiä parannuksia. Puitepäätöksen nojalla EU, sekä jäsenvaltioiden että kolmansien maiden (kuten Yhdysvaltojen) syyttäjäviranomaiset ja jopa yksityishenkilöt voivat soveltaa sortomenetelmiä rajoittamattomasti ja – käytännössä – valvomatta kerätessään, käsitellessään ja vaihtaessaan keskenään kaikkien EU:n kansalaisten henkilötietoja, myös tietoja, jotka koskevat heidän poliittista toimintaansa ja ammattiliiton jäsenyyttään sekä ideologista, filosofista ja uskonnollista vakaumustaan.

Sortomenetelmiä voidaan käyttää nyt kaikki EU:n kansalaisia vastaan, koska kaikkien kansalaisten henkilötietoja voidaan kerätä ja siirtää pelkästään yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvistä syistä, vaikka heitä tuskin edes epäillään mistään teosta.

Henkilötietojen suojaamista koskevat 15 periaatetta ovat pelkkä toivelista ja ajatusten luettelo. Ei ole mitään mahdollisuutta määrätä, että sortomenetelmissä on käytännössä noudatettava niitä. Tosiasiassa ei ole minkäänlaista suojaa, koska tietojen suojaamista koskevista poikkeuksista on tulossa sääntö. Poikkeuksissa, joita ei voida kontrolloida, viitataan vain yleiseen turvallisuuteen liittyviin syihin, ja tietosuoja on poikkeus, johon tuskin kukaan voi velvoittaa.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tällä terrorismin uhkien aikakaudella yksityisyyden ja kansalaisten suojelun välisestä tasapainosta on tulossa jatkuva haaste, josta voidaan selviytyä vain selkeiden ja vastuullisten toimien avulla.

Poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä sovellettavat tietosuojasäännöt on laadittava siten, että asiasta vastaavien viranomaisten keskinäisen luottamuksen periaatetta vahvistetaan. Näin voidaan tehostaa EU:n yhteistyötä ja toteuttaa mahdollisimman korkea kansalaisten suojan taso kyseessä olevia tietoja käytettäessä. Toteutettavien toimien on siksi oltava täsmällisiä ja perusteellisia. Niillä on suojeltava perusoikeuksia, ja niiden on oltava yksityisyyttä ja henkilötietojen suojaa koskevien perusoikeuskirjan artiklojen mukaisia.

Kannatan siksi neuvoston kanssa aikaansaatua poliittista sopimusta, jonka ansiosta puitepäätösehdotus voidaan hyväksyä nopeasti.

Chmielewskin mietintö (A6-0163/2007)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Edellytysten luominen kalakantojen, tässä tapauksessa turskakantojen, elvyttämiselle on tärkeää paitsi meren elollisten luonnonvarojen suojelemisen myös kalastustoiminnan jatkumisen kannalta.

Kalastusta on pyrittävä vähentämään, kun kalakantoja on tieteellisten tutkimusten ja kalastajien mukaan elvytettävä, jos tulevaisuudessa on mahdollisesti tarkoitus harjoittaa laajamuotoista kalastusta.

Meidän on kuitenkin pidettävä mielessä, että näillä elvytyssuunnitelmilla, joilla rajoitetaan kalastusta, on vakavia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, joita on arvioitava ja jotka on otettava huomioon. Kannatammekin mietintöön sisältyviä edellä mainittuja asioita koskevia ehdotuksia. Alalle kalastustauosta aiheutuvat taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset on korvattava, ja tätä tarkoitusta varten pitäisi perustaa yhteisön korvausrahasto. Yhteisen kalastuspolitiikan on toisin sanoen kannettava vastuunsa.

Äänestimme tarkistuksia 20, 21 ja 22 vastaan, koska suurimpia sallittuja saaliita ja kiintiöitä koskevia päätöksiä ei pidä mielestämme tehdä automaattisesti merentutkimusneuvoston lausuntojen perusteella. On otettava huomioon muitakin tekijöitä, esimerkiksi taloudellisia ja sosiaalisia tekijöitä, kuten alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat ovat todenneet.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. (PL) Vaikka kalastuskiintiöitä on viime vuosina rajoitettu, jotkin Itämeren turskakannat ovat pienentyneet biologisesti hyväksyttävät rajat alittavalle tasolle. Mietinnössä ehdotetaan viisaasti, että niiden päivien kokonaismäärää, jolloin kalastus on sallittu tietyillä pyydyksillä, vähennetään 8 prosenttia, että tarkastuksia tiukennetaan ja erityisesti että painoraja, jonka ylittävät kalastusalukset tarvitsevat toimivaltaisten viranomaisten luvan saaliin purkamispaikalla, nostetaan 300 kilogrammaan. Lisäksi mietinnössä ehdotetaan, että Itämerellä kalastettavan turskan vähimmäismitta nostetaan 40 senttimetriin.

Esittelijä käsittelee aiheellisesti myös Itämeren jakamista itäiseen ja läntiseen alueeseen, koska ne ovat täysin erillisiä ekosysteemejä. Näille Itämeren alueille on siksi vahvistettava eri kalastuskiintiöt. Itäinen alue on asetettava etusijalle, koska sen kannat ovat nyt biologisesti hyväksyttävät rajat alittavalla tasolla.

Kannatamme myös suunnitelmaa, jonka mukaan on tarkoitus laatia kertomus ehdotetun asetuksen täytäntöönpanon sosiaalis-taloudellisista vaikutuksista kalastusalaan. Kyseisessä kertomuksessa olisi tarkasteltava erityisesti kalastajien, alusten omistajien sekä turskankalastuksen ja -jalostuksen alalla toimivien yritysten työllisyysrakennetta ja taloudellista tilannetta.

Salinas Garcían mietintö (A6-0183/2007)

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vain todeta, että PPE-DE-ryhmään kuuluvat irlantilaiset jäsenet ja kollegani äänestivät mietinnön puolesta. Olemme iloisia, että siinä korostetaan tuottajaryhmittymien ja kriisinhallinnan merkitystä.

Mietinnössä on mielestämme kuitenkin kaksi ongelmallista tarkistusta – tarkistukset 11 ja 111, joista äänestettiin yhdessä. Nämä kaksi tarkistusta aiheuttavat erityisiä ongelmia irlantilaisille perunan viljelijöille, jotka menettävät huomattavan paljon oikeuksia kansallisesta varannosta maksettavaan tilatukeen, koska maa, jota he käyttävät perunan viljelyyn, ei tällä hetkellä oikeuta tilatukeen.

Kannatamme komission ehdotusta, jossa perunanviljelyyn tarkoitettu maa katsotaan tukikelpoiseksi ja jossa tämä epänormaali tilanne korjataan. Toivomme, että neuvosto hyväksyy komission ehdotuksen eikä tänä aamuna muutettua ehdotusta.

  Hynek Fajmon (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin hedelmä- ja vihannesalan markkinauudistuksia käsittelevää Salinas Garcían mietintöä vastaan.

Olen komission kanssa samaa mieltä siitä, että hedelmä- ja vihannesalaa on uudistettava. Se, mitä komissio ehdottaa, ei kuitenkaan ole mikään uudistus. Koko alan tarpeeton sääntely on lopetettava, vientituet on lakkautettava ja kaikki kiintiöt on poistettava. Nämä asiat eivät kuitenkaan sisälly komission ehdotukseen. Se ehdottaa sen sijaan vähäisiä, kosmeettisia muutoksia, joilla koko politiikka säilytetään sääntelyn luonteisena. Minä ja muut Tšekin kansandemokraattiseen puolueeseen (ODS) kuuluvat parlamentin jäsenet vastustamme tätä lähestymistapaa ja äänestimme näin ollen mietintöä vastaan.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin suurimmaksi osaksi kollegani Salinas Garcían mietintöä ehdotuksesta neuvoston asetukseksi hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä.

Tämä tärkeä ala, jonka osuus on noin 17 prosenttia EU:n maataloustuotannosta, on tosiasiassa erittäin epäyhtenäinen ja herkkä, ja se kärsii rakenneongelmista. Samalla siihen kohdistuu yhä enemmän ulkoista painetta. Alaa on syytä tukea paitsi tuottajien vuoksi myös kansanterveyteen – eurooppalaisten kuluttajien terveyteen – liittyvistä syistä ja elintarvikkeiden jalostusteollisuutemme vuoksi. Euroopan komission ehdotukset ovat ensimmäinen perusta työlle, jota on mukautettava ja parannettava monissa asioissa. Minusta on kuitenkin myönteistä, että Euroopan unioni kiinnittää erityishuomiota tähän tärkeään alaan.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) YMP:n uudistuksen jälkeen, jossa otettiin käyttöön tilatukiperiaate ja pohjustettiin tukien irrottamista tuotannosta, komission mielestä on nyt hedelmä- ja vihannesalan vuoro.

Esittämällä muun muassa kilpailukykyä, markkinavoimia ja WTO:ta koskevia vanhoja väitteitä komissio on tehnyt ehdotuksia, jotka – jos jäsenvaltioiden hallitukset hyväksyvät ne – saavat yhä useammat viljelijät lopettamaan tuotannon ja jotka lisäävät työttömyyttä tulevaisuudessa. Lisäksi tuki liitetään "historiallisiin" maksuihin ja tilatukijärjestelmään. Vastustamme näitä ehdotuksia.

Tomaattien jalostusteollisuus on uhattuna Portugalissa. Kyseisellä alalla on tehty paljon investointeja, ja se on kehittynyt sekä tuottanut paljon laadukkaita tuotteita. Ylivoimaisesti suurin osa tuotannosta tarjoaa työtä monille pienille ja keskikokoisille maatalousyrityksille, perhetiloille ja monille työntekijöille, jotka työskentelevät suoraan tai välillisesti maatalouselintarviketeollisuuden alalla.

Jos komission ehdotus hyväksytään, tuhannet maatalouden ja teollisuuden työpaikat vaarantuvat viljelijöille lyhyellä aikavälillä osoitettavista maksuista ja siirtymäkaudesta huolimatta.

Vaikka mietinnössä ehdotettiin useita kannattamiamme toimia, siinä ei tehdä oleellisia muutoksia komission ehdotukseen, emmekä voineet sellaisenaan äänestää mietinnön puolesta.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Lisäys, jota maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta ehdotti komission ehdotukseen, on täysin ala-arvoinen. Hylkäämme päättäväisesti kaikki kohdat, joissa ehdotetaan, että kirsikoiden, marjojen, sienten ja hedelmien viljelijöille myönnetään tukea, että otetaan käyttöön valkosipulin pinta-alatuki, että tutkitaan eurooppalaisen laatumerkinnän mahdollista käyttöönottoa, että perustetaan kolmansista maista tuotavien hedelmien ja vihannesten eurooppalainen laadunvalvontaviranomainen ja että perustetaan hedelmä- ja vihannesalan turvarahasto. Hylkäämme myös kaikki kohdat, joissa viitataan esimerkiksi jalostetuille tomaateille myönnettäviin vientitukiin ja vastaaviin.

Junilistan-puolue toteaa jälleen kerran, että tässä tilanteessa on onni, ettei Euroopan parlamentilla ole yhteispäätösvaltuuksia EU:n maatalouspolitiikan alalla. Muuten EU sortuisi protektionismiin ja myöntäisi suuria tukia kaikille maatalousalan ryhmille.

Äänestimme näin ollen mietintöä vastaan.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Ehdotetun hedelmä- ja vihannesalaa koskevan asetusmuutoksen tarkoituksena on mukauttaa ala uudistettuun yhteiseen maatalouspolitiikkaan, EU:n rahoitusnäkymiin ja WTO:hon.

Kun tuet irrotetaan tuotannosta, yhteisön tuet pienenevät huomattavasti, vientitukien viimeisetkin jäännökset häviävät, tuonti lisääntyy ja vienti vähenee, jalostusteollisuus supistuu ja jotkin tehtaat muuttuvat pelkiksi tuotujen raaka-aineiden pakkauspaikoiksi. Lisäksi sellaiset viljelykasvit, joille myönnettävät tuet lisäävät oleellisesti viljelijöiden tuloja, vähenevät tuntuvasti tai niiden viljely lopetetaan.

Kreikassa eniten kärsivät maamme päätuotteiden eli mehuksi tarkoitettujen appelsiinien, jalostamiseen tarkoitettujen tomaattien ja sultanarusinoiden viljelijät.

Kaiken tämän seurauksena hedelmien ja vihannesten tuotanto keskittyy harvojen käsiin, pieniä ja keskisuuria tiloja tuhoutuu sankoin joukoin, tuotannosta irrotettuja tukia käytetään houkuttimena ja kaupallista toimintaa harjoittavat teollisuusjohtajat käärivät yhä suurempia voittoja, sillä he saavat taatusti halpoja raaka-aineita sekä kotimaasta että ulkomailta.

Tuottajaorganisaatioiden roolia vahvistetaan myös demokratian vastaisilla muutoksilla, joiden vuoksi niihin joudutaan liittymään vasten tahtoa.

Viljelijöiden haluttomuus liittyä tuottajaorganisaatioihin johtuu kuitenkin siitä, että niiden tehtävänä on toimia sovittelijoina viljelijöiden ja kaupallista toimintaa harjoittavien teollisuusjohtajien välillä jäljempänä mainittujen etujen hyväksi.

Me Kreikan kommunistiseen puolueeseen kuuluvat parlamentin jäsenet olemme ilmaisseet vastustuksemme ja äänestäneet mietintöä vastaan, koska ehdotetut muutokset ovat taas yksi isku pienille ja keskisuurille tiloille.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Tässä mietinnössä oikaistaan jossain määrin hedelmä- ja vihannesmarkkinoita, joilla on aivan liian paljon yksityiskohtaista sääntelyä, ja poistetaan alalle myönnettävät vientituet vähitellen. En äänestä siksi mietintöä vastaan, mutta siihen tehdyt parannukset eivät myöskään ole riittäviä, jotta voisin äänestää mietinnön puolesta, joten äänestän tyhjää.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin sekä tyhjää että vastaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ehdottamista tarkistuksista toimitetuissa äänestyksissä.

Näissä tarkistuksissa poistettiin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen periaate ja käytäntö. Äänestin tyhjää sellaisista kohdista, joista Yhdistyneen kuningaskunnan edut eivät käyneet selvästi ilmi, koska niissä käsiteltiin selvästikin mantereella sijaitsevien jäsenvaltioiden huolenaiheita. Tällainen oli nimenomaan "välittömästä takaa-ajosta" toimitettu äänestys.

Äänestin myös niitä kahdeksaa tarkistusta vastaan, joissa yhdessä tarkasteltuna tosiasiassa lisätään hedelmä- ja vihannesalalle myönnettäviä varoja. Tämä on vastoin Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuolueen näkemystä, jonka mukaan tukimenoja pitäisi vähentää, ja tämä on lisäksi ristiriidassa YMP:n uudistuksen kanssa.

Barón Crespon ja Brokin mietintö (A6-0197/2007)

  Marcin Libicki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Montesquieu totesi, että demokratiat perustuvat lakiin, monarkiat kunniaan ja diktatuurit pelkoon. Koska olemme demokraattinen toimielin, haluan todeta, etten hyväksy säädöksiä, joissa viitataan muihin säädöksiin, jotka eivät ole sitovia. Olen asiasta samaa mieltä jäsen Bonden kanssa. Haluan tässä yhteydessä huomauttaa, että äänestin Barón Crespon ja Brokin mietintöön tehtyä tarkistusta 25 vastaan. Jos jonkin virheen vuoksi näyttää siltä, että äänestin sen puolesta, pyydän panemaan merkille, että tarkoituksenani oli äänestää sitä vastaan.

  Sylwester Chruszcz (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, vastustin tänään mietintöä, jossa vaaditaan, että EU:n uuden perussopimuksen, uuden Euroopan perustuslain, parissa aletaan työskennellä mahdollisimman pian, jotta asiakirjaluonnos saataisiin hyväksyttyä. Puolalaisten perheiden liitto, johon kuulun, vastustaa uuden Euroopan supervaltion perustamista ja kaikkia toimia, joilla pyritään riistämään kansallisvaltioiden suvereniteetti. Jotkut parlamentin jäsenet ovat yrittäneet ajaa Euroopan perustuslakiluonnoksen väkisin läpi, mutta emme usko, että sen pohjalta onnistutaan laatimaan uusi sopimus.

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, toisin kuin edellinen puhuja, Eläkeläisten puolue kannattaa voimakkaasti myös poliittista EU:ta, joka tarjoaa etuuksia kansalaisilleen, etenkin niille, jotka haluavat turvata tulevaisuutensa, koska he tekevät nyt töitä, ja niille, jotka haluavat turvata nykyhetken, koska he ovat eläkkeellä ja heillä on oikeus parempaan elämään kuin ikääntyneillä ja eläkeläisillä on aiemmin ollut.

Kansalaiset siis odottavat EU:lta turvaa, koska aivan liian usein, ellei aina, valtiot jättävät huomiotta kansalaisille merkitykselliset arkipäivän realiteetit, esimerkiksi sen, miten voidaan selvitä globaalissa yhteiskunnassa, jossa ajatellaan ainoastaan hallitsevan aseman saanutta rahaa eikä ihmisiä heidän kaikissa elämänvaiheissaan, aina kehdosta hautaan.

Toivomme näin ollen, että Euroopan perustuslaki hyväksytään mahdollisimman pian.

  Jan Andersson, Göran Färm, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit äänestimme tämän lähtökohtaisesti hyvän mietinnön puolesta. Haluamme kuitenkin antaa joitakin selvityksiä. Äänestimme 8 kohdassa esitettyjen toteamusten puolesta, koska kannatamme yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista. On kuitenkin tärkeää huomauttaa, ettemme kannata yhteistä puolustusta.

Mietinnön 12 kohdassa korostetaan esimerkiksi sosiaalista Eurooppaa ja ilmastonmuutoksen torjumista, jotka ovat eurooppalaisille tärkeitä asioita. Vastustamme kuitenkin Kööpenhaminan arviointiperusteiden sisällyttämistä perustuslakiin. Pidämme Kööpenhaminan arviointiperusteita tärkeinä, mutta emme halua, että ne sisällytetään perustuslakiin, koska se vaikeuttaisi laajentumista tulevaisuudessa. Samasta syystä vastustamme myös muiden esteiden asettamista ehdokasmaille.

Vastustamme myös 18 kohtaan sisältyvää ehdotusta, jonka mukaan uskonnollisille yhteisöille annettaisiin erityisasema muuhun kansalaisyhteiskuntaan verrattuna.

  Liam Aylward, Brian Crowley, Seán Ó Neachtain ja Eoin Ryan (UEN), kirjallinen. (EN) Perustuslakisopimus on virstanpylväs, joka tarjoaa suunnitelman aiempaa dynaamisemman ja tehokkaamman Euroopan unionin toteuttamiseksi, joka vahvistaa laajentuneen EU:n demokraattista luonnetta, joka helpottaa päätöksentekoamme ja joka parantaa valmiuksiamme toimia maailmanlaajuisesti. Olemme sitoutuneet säilyttämään mahdollisimman suuren osan perustuslain sisällöstä.

Kannatamme aiheesta laadittua mietintöä. Emme hyväksy kahden kerroksen Eurooppaa.

Äänestimme kuitenkin 11 kohtaa vastaan sen epämääräisyyden vuoksi. Kyseinen kohta koskee kansalaisten oikeuksien suojan heikkenemistä. Miten tästä päätetään ja kuka päättää, että kansalaisten oikeuksien suoja on heikentynyt?

Äänestimme myös 20 kohtaa vastaan. Siinä vaaditaan kaikkia jäsenvaltioita koordinoimaan ratifiointimenettelynsä, jotta ratifiointiprosessi voitaisiin saattaa päätökseen samanaikaisesti. Miten voimme koordinoida jäsenvaltioiden erilaisia järjestelmiä, etenkin kun joissakin valtioissa ratifiointi edellyttää kansanäänestystä ja joissakin ratifioinnin suorittaa parlamentti? Kunkin jäsenvaltion ratifiointijärjestelmää on kunnioitettava. Toteamalla tämän kannustamme hallituksia kokoontumaan ja päättämään, että perustuslakisopimus hyväksytään ja ratifioidaan mahdollisimman pian kunkin valtion kansallisten vaatimusten mukaisesti.

Äänestimme KT28:n puolesta, koska sen sanamuoto kuvastaa paremmin todellisuutta kuin Ranskan ja Alankomaiden ratifiointiprosessia koskevan PSE-ryhmän tarkistuksen sanamuoto.

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää Euroopan unionin perustuslakiprosessin etenemissuunnitelmaa käsittelevästä Barón Crespon ja Brokin mietinnöstä toimitetussa lopullisessa äänestyksessä.

Se, että kaksi jäsenvaltiota hylkäsi Euroopan unionin perustuslakisopimuksen, todellakin mitätöi jäsenvaltioiden ratifioitavaksi vuonna 2005 esitetyn ehdotuksen. Valtioiden ja hallitusten päämiesten on näin ollen otettava tämä tosiasia huomioon, eivätkä he voi säilyttää alkuperäistä tekstiä edes "eri muotoon muutettuna".

Uuden sopimuksen laadintaprosessia ei saa myöskään toteuttaa pelkän hallitustenvälisen konferenssin avulla Euroopan demokratian kustannuksella.

  Richard Corbett (PSE), kirjallinen. (EN) Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä hyväksyi päätöslauselman ylivoimaisella enemmistöllä. Haluan todeta vielä Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuolueeseen kuuluvien parlamentin jäsenten puolesta, että kannatamme varauksettomasti mietinnön keskeistä päätelmää, nimittäin sitä, että tavoitteena on "saada kesäkuun 2007 Eurooppa-neuvostossa kutsua koolle hallitustenvälinen konferenssi (HVK) ja määritellä etenemissuunnitelma, joka sisältää menettelyn, selvät valtuudet ja tavoitteen päästä sopimukseen tämän vuoden loppuun mennessä". Mielestämme oli kuitenkin epäasianmukaista mainita vain joitakin perustuslakisopimukseen sisältyviä asioita oleellisina osatekijöinä, koska uusi sopimus toteutuu vain, jos kaikki 27 jäsenvaltiota hyväksyvät sen.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska meillä on mielestäni yhä pakottavampi tarve löytää ratkaisuja sekä EU:n sisäisiin että ulkopuolisiin ongelmiin ja haasteisiin. Mietintö on tasapainoinen ja auttaa merkittävästi ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti pattitilanteen, johon EU:n toimielimet ovat ajautuneet. EU:lle on tarjottava riittävästi resursseja, jotta se voi käsitellä kansalaisten huolenaiheita, jotka koskevat globalisaation ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita. Näin tehostetaan EU:n päätöksentekoprosessien demokraattista valvontaa.

Uudessa sopimuksessa on sen tulevasta nimestä ja rakenteesta riippumatta säilytettävä joidenkin jäsenvaltioiden jo ratifioiman tekstin keskeinen sisältö, ja siihen on tehtävä tarvittavat muutokset, jotta se voidaan hyväksyä yksimielisesti vaatimusten mukaisesti. Jos laadimme oikeita lainsäädäntö- ja budjettimenettelyjä, joilla maksimoidaan EU:n päätöksentekokyky ja sen toimien tehokkuus, uuden sopimuksen avulla voidaan kenties ratkaista joitakin EU:n nykyisiä vakavia ongelmia.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämän mietinnön hyväksyminen on selkeä todiste siitä, ettei Ranskan ja Alankomaiden kansalaisten suvereenia päätöstä oteta millään tavoin huomioon. Tämä osoittaa jälleen kerran, ettei parlamentin demokratiakäsite ulotu kansalaisten kansanäänestyksissä ilmaisemien suvereenien päätösten kunnioittamiseen.

Tämä parlamentin enemmistön tekemä päätös osoittaa, että "harkintakausi" oli vain keino jättää kahden mainitun kansanäänestyksen kielteinen tulos huomiotta ja estää muut kansanäänestykset, joissa niin kutsuttu Euroopan perustuslaki saatettaisiin taas hylätä.

Kaksi vuotta myöhemmin painostetaan voimakkaammin lisäämään EU:n kapitalistista vaikutusvaltaa, tehostamaan uusliberaaleja menettelytapoja, nopeuttamaan militarisointia ja keskittämään valta ylikansallisille toimielimille, jotka etääntyvät yhä kauemmas kansalaisista ja joita suurvallat hallitsevat.

Ei ole hyväksyttävää, että parlamentti antaa itselleen legitimiteetin, jota sillä ei ole. Parlamentti tekee nimittäin juuri näin pyrkiessään puuttumaan prosessin aikatauluun ja sisältöön, toisin sanoen eri valtioiden suvereeniin päätökseen, sekä koordinoimaan ratifiointiprosesseja.

Haluamme demokraattisemman ja oikeudenmukaisemman EU:n, jonka ominaispiirteenä on solidaarisuus, EU:n, joka edistää rauhaa ja yhteistyötä kaikkien maailman ihmisten kanssa, EU:n, joka noudattaa suvereenien valtioiden ja niiden yhtäläisten oikeuksien periaatetta.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Euroopan parlamentin enemmistö, joka kannattaa federalistista järjestelmää, ei edusta ideologisesti äänestäjiään EU:n perustuslakiin liittyvissä kysymyksissä. Tällä hetkellä pyritään kaikin mahdollisin tavoin välttämään kansanäänestykset, jotta äänestäjiltä ei tarvitsisi kysyä heidän mielipidettään Euroopan unionin tulevaisuudesta. Kannatamme kansanäänestysten järjestämistä tällaisista asioista, mutta Euroopan parlamentti ei ole mielestämme oikea elin edistämään kansanäänestysten järjestämistä jäsenvaltioissa.

Federalistista järjestelmää kannattava enemmistö haluaa nyt varmistaa, että vain muuttamalla EU:n perustuslakiehdotuksen otsikkoa voidaan säilyttää mahdollisimman paljon vanhaan perustuslakiluonnokseen sisältyneistä ylikansallisista rakenteista.

Äänestimme siksi perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietintöä vastaan.

Euroopan unioni tarvitsee sopimuksen, joka perustuu jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuteen ja jolla voimme yhdessä määrätä, miten rajat ylittäviä asioita on hoidettava.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Voidakseen perustella, miksi päätöslauselma on hylättävä, tarvitsee vain lukea sen 6 kohta. Päätöslauselman 6 kohdan mukaan parlamentti "toistaa sitoutuneensa siihen, että meneillään olevassa EU:n perustuslakiprosessissa saadaan aikaan ratkaisu, joka perustuu perustuslakisopimuksen sisältöön, tosin mahdollisesti eri muotoon muutettuna – – "

Nämä sanat paljastavat neuvostossa parhaillaan käytävien (leppoisten) neuvottelujen todellisen tavoitteen. Näitä neuvotteluja käyvät toisin sanoen hallitukset, joita johtavat Portugalin sosialistit, Saksan kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien koalitio ja niin edelleen. Näiden neuvottelujen tavoitteena on vain ja ainoastaan tyrkyttää (uudelleen) Ranskan ja Alankomaiden hylkäämän perustuslakisopimuksen keskeistä sisältöä. Tämä osoittaa, ettei näiden kahden valtion väestön kansallisissa kansanäänestyksissä ilmaisemaa demokraattista, suvereenia tahtoa pidetä minkään arvoisena.

Kysyikö kukaan oikeastaan keskustelun aikana, pidetäänkö ihmisiä idiootteina? Nimenomaan siksi, että ihmisiä ei pidetä idiootteina, oikeiston ja sosiaalidemokraattien vaikutusvaltaiset poliitikot lyöttäytyvät yhteen, neuvottelevat suljettujen ovien takana ja pitävät korttinsa piilossa välttääkseen epäonnistumisen.

Puheenjohtajavaltio Saksa puskee eteenpäin täyttä vauhtia väittäen, että sillä on "valtuudet säilyttää" niin kutsutun Euroopan perustuslain "sisältö" "uudessa" sopimusehdotuksessa, joka on tarkoitus esittää joulukuuhun 2007 mennessä (!) ja ratifioida vuoteen 2009 mennessä.

Tätä on suoraan sanoen mahdotonta hyväksyä.

  Dan Jørgensen (PSE), kirjallinen. (DA) Euroopan parlamentin sosialidemokraattiseen ryhmään kuuluvat tanskalaiset jäsenet äänestivät Euroopan unionin perustuslakiprosessin etenemissuunnitelmaa käsittelevän valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Haluamme tässä yhteydessä korostaa, että yksittäisen jäsenvaltion on saatava vastedeskin päättää itse suvereenina valtiona, miten ja milloin se ratifioi uuden perustuslakisopimuksen.

Ratifiointiprosessia on kuitenkin mielestämme järkevää koordinoida siten, että se voidaan – riippumatta siitä, missä muodossa se yksittäisissä jäsenvaltioissa toteutetaan – saattaa muodollisesti päätökseen kaikissa valtioissa samanaikaisesti, kuten mietinnön 20 kohdassa todetaan.

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE), kirjallinen. – (FR) Luulen, ettei Euroopan parlamentin enemmistö ole pyrkinyt vastaamaan perustuslakisopimuksen hylänneiden EU:n kansojen viestiin. Hylkäämällä tarkistuksen 1 parlamentti ei hyväksynyt, että kansalaisia kuullaan kansanäänestyksessä kaikkien uusien perussopimusten yhteydessä. Tämä osatekijä on kuitenkin oleellinen, koska siitä riippuu heidän mahdollisuutensa määrätä sosiaalitoimia tai toivomiaan menettelytapoja. Tämä on yksi Euroopan unionin suurista puutteista. Äänestän siksi mietintöä vastaan.

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Äänestin edellä mainitun mietinnön 20 kohtaa (alkuperäistä tekstiä) vastaan, koska ehdotus, jonka mukaan ratifiointiprosessin olisi tapahduttava samanaikaisesti kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, on mielestäni epäkäytännöllinen.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietinnön tavoitteena on Euroopan perustuslain elvyttäminen. Euroopan parlamentti jättää loukkaavasti huomiotta, että Ranskan ja Alankomaiden kansalaiset hylkäsivät ja tuomitsivat "Euroopan perustuslain" kansanäänestyksissä ja että samoin ovat tehneet myös muiden maiden kansalaiset, joiden hallitukset ovat evänneet heiltä oikeuden ilmaista mielipiteensä.

Kapitalistien poliittisten puolestapuhujien tuttu koalitio (konservatiivit, sosialistit ja liberaalit) sekä Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä kehottavat jäsenvaltioiden hallituksia sopimaan asiasta ennen vuoden 2007 loppua, hyväksymään "Euroopan perustuslain" sekä panemaan sen täytäntöön vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä. Siinä olisi sama taantumuksellinen sisältö, joka saattaa olla koottu eri tavalla kansalaisten harhauttamiseksi.

Kapitalismiin perustuvalla imperialistisella EU:lla ei voi olla edistyksellistä "Euroopan perustuslakia". Jokainen "perustuslakisopimus" on sopimus, jolla turvataan suurten, EU:n laajuisten yritysten edut ja tavoitteet sekä edistetään niitä, kuten tehdään myös EU:n nykyisillä ja aiemmin ETY:n sopimuksilla.

EU:n rahaylimystö, imperialistit ja heidän palvelijansa tarvitsevat Euroopan perustuslain varmistaakseen valtansa, turvatakseen kapitalistisen järjestelmän, heikentääkseen työväenluokan ja EU:n kansalaisten oikeuksia, tukahduttaakseen ruohonjuuritason liikkeet sekä tehostaakseen aggressiivista interventio- ja sotapolitiikkaansa.

On kansalaisten edun mukaista, että "perustuslakisopimus" ja koko EU haudataan lopullisesti.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. (SK) Arvostelijat toteavat usein EU:n olevan vahva organisaatio, joka puuttuu liian moniin aloihin. Edustan Slovakiaa, Euroopan unioniin vasta liittynyttä uutta jäsenvaltiota, ja minusta tuntuu, että tarvitsemme vahvemman ja toimintakykyisemmän EU:n. Tästä syystä mielestäni on tärkeää hyväksyä tarkistettu perustuslakiasiakirja eli ottaa käyttöön selkeät pelisäännöt. EU:n on uudistettava perustamissopimukset kansalaisten laajalla tuella.

Arvostan liittokansleri Angela Merkelin pyrkimyksiä voittaa EU:n perustuslakikriisi ottamalla käyttöön etenemissuunnitelma, jossa tarjotaan asianmukaisia ratkaisuja EU:n sisäisiin ja ulkoisiin ongelmiin sekä vaikeuksiin, jotka liittyvät EU:n poliittisen ulottuvuuden laajentamiseen ja syventämiseen.

Laajentunut EU tarvitsee välineitä ja keinoja, jotta se voi toimia tehokkaasti, vahvistaa asemaansa maailmassa sekä käsitellä kansalaistensa huolia haasteellisessa tilanteessa, joka johtuu muun muassa globalisaatiosta, ilmastonmuutoksesta, tarpeesta varmistaa energian toimitus ja väestön ikääntymisestä. Monet EU:n kansalaisia kovasti huolestuttaneet asiat, kuten direktiivi palveluista sisämarkkinoilla ja rahoituskehys, on nyt ratkaistu.

Kuten Rooman sopimusten 50-vuotispäivän johdosta annetussa Berliinin julkistuksessa toistettiin, EU on rakennettava uudistetulle yhteiselle perustalle, ja tämä on tehtävä ennen vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleja. Äänestin siksi Enrique Barón Crespon ja Elmar Brokin laatiman mietinnön puolesta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Jos Portugalissa olisi järjestetty kaksi vuotta sitten kansanäänestys perustuslakisopimuksesta sen silloisessa sanamuodossa ja silloisessa tilanteessa, olisin äänestänyt sopimuksen puolesta. EU olisi hyötynyt muun muassa toimielinten vakaudesta, joka perustuslakisopimuksella olisi saatu aikaan. Kävi kuitenkin juuri niin kuin oli aavisteltu, että kaksi maata käytti veto-oikeuttaan, mikä muutti tilannetta merkittävästi. Meidän on toimittava nyt todellisen tilanteen mukaisesti eikä siitä huolimatta.

Katson edelleen, että toimielinrakenne on mukautettava 27 valtion laajuisen EU:n todellisuuteen. Mielestäni on parasta, että etsimme maksimalistisen – mutta vakaan – ratkaisun, jolla voitetaan tästä uudesta tilanteesta johtuvat vaikeudet, sekä minimalistisen ratkaisun sellaisten tarkistusten käyttöönottoon, jotka hylättiin riippumatta siitä, halusivatko sopimusehdotuksen laatijat vai eivät. Realismi ei ole sen säädyttömämpää kuin idealismikaan.

Mitä tulee lopuksi kansanäänestykseen ja mahdollisuuteen järjestää sellainen Portugalissa, minusta tuntuu, että mitä kauempana ratkaisu on perustuslakisopimuksesta, sitä vähemmän tarvitsemme kansanäänestystä ja tietenkin päinvastoin.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. (SV) Äänestin perustuslakiehdotuksen etenemissuunnitelmasta toimitetussa äänestyksessä tyhjää tarkistuksesta, jossa todetaan, että kaikkien valtioiden olisi järjestettävä kansanäänestys. Kannatan kansanäänestyksiä, mutta kunkin jäsenvaltion on päätettävä itse niiden järjestämisestä. Esimerkiksi Saksan perustuslaissa ei säädetä mahdollisuudesta järjestää kansanäänestyksiä.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Muiden Yhdistyneen kuningaskunnan työväen puolueeseen kuuluvien kollegojeni tavoin äänestin tyhjää mietintöön sisältyvistä kriittisistä asioista. Mietintö on valiokunta-aloitteisena toimenpiteenäkin jossain määrin epäasianmukainen.

Mietinnön 5 kohdassa viitataan kunnianhimoisesti jäsenvaltioihin, jotka eivät ole vielä ratifioineet tekstiä. Joidenkin asioiden yhteydessä esitetään epäasianmukaisia vaatimuksia tai pelkästään uhataan hylätä neuvoston neuvottelut. Tämän lisäksi vaaditaan, että ratifiointiprosessi toteutetaan samanaikaisesti. Siitä voi aiheutua vakavia ongelmia monessa jäsenvaltiossa.

Mietinnössä oli kuitenkin muita varteenotettavia asioita, joita saatoin kannattaa, ja tällaisissa tapauksissa teinkin niin.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. (PL) Tämä on erittäin merkityksellinen mietintö, jonka ansiosta Euroopan parlamentin näkemykset EU:n perustuslakiprosessia koskevasta toimintasuunnitelmasta voidaan ottaa huomioon kesäkuun Eurooppa-neuvostossa.

On tehtävä kaikki voitava, jotta sopimuksen sisältö voidaan säilyttää, mutta tekstiin on lisättävä samalla EU:n uusiin haasteisiin liittyviä määräyksiä. Voin mainita ilmastonmuutoksen, sosiaalisen Euroopan, terrorismin vastaisen taistelun, kulttuurien välisen vuoropuhelun ja talousjohtamisen/taloushallinnon. Lisäksi on tärkeää huomauttaa, ettei niin kutsuttu minisopimus näytä ratkaisevan tätä vaikeaa tilannetta.

Eurooppa-neuvoston olisi kutsuttava hallitustenvälinen konferenssi koolle mahdollisimman pian ja tehtävä kompromissi ennen vuoden 2007 loppua, jotta ratifiointiprosessia koskevia päätöksiä voidaan tehdä vuoden 2008 loppuun mennessä. Tällöin vuonna 2009 valittava uusi parlamentti voisi toimia uuden perustuslakisopimuksen perusteella.

Päätöslauselmaesitys B6-0234/2007

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston (UNHCR) määritelmästä ja tehtävistä käytävä keskustelu tulee selvästi esiin parlamentin päätöslauselmassa ja neuvoston päätelmissä. On täysin selvää, että kyseistä elintä pyritään valvomaan ja manipuloimaan.

EU:n esittämää kritiikkiä ja sen harjoittamaa painostusta on tarkasteltava nimenomaan tässä yhteydessä. Kritiikki ja painostus koskevat ensinnäkin tapaa, jolla jotkin valtiot on valittu kyseiseen elimeen. EU nimittäin vastustaa etukäteen sovittuihin ehdokaslistoihin perustuvaa käytäntöä ja kannattaa jäsenyysvaatimusten käyttöönottoa. EU:n kritiikki ja painostus koskevat toiseksi "erityismenettelyä", jolla lisätään maakohtaisia mandaatteja, mahdollisuutta perustaa uusia mandaatteja yksinkertaisella enemmistöllä sekä kyseistä mekanismia koskevien "menettelysääntöjen" puuttumista. Kolmanneksi kritiikki ja painostus liittyvät "säännöllistä yleistä tarkastelua" koskeviin menettelyihin.

Toisin sanoen yhtäältä on seurattava edelleen UNHCR:n kehitystä, etenkin kun Yhdysvallat ja sen liittolaiset tunnetusti manipuloivat sitä. Toisaalta on kannatettava ehdotuksiamme, joilla edistetään perusvapauksia, -oikeuksia ja -takeita, sosiaalista kehitystä, rauhaa sekä solidaarisuutta ja joilla estetään se, että ihmisoikeuksien verukkeella harjoitetaan interventio- ja hyökkäyspolitiikkaa suvereeneja kansoja ja valtioita kohtaan.

Gibault'n mietintö (A6-0199/2007)

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Eläkeläisten puolueen edustajana äänestin taiteilijoiden työoloja ja eläkkeitä käsittelevän Gibault'n mietinnön puolesta.

Joistakin taiteilijoista tulee hyvin kuuluisia, eivätkä he tietenkään tarvitse Euroopan parlamenttia helpottamaan liikkuvuuttaan ja eläkeolojaan. On kuitenkin myös paljon sellaisia erinomaisia taiteilijoita, jotka eivät valitettavasti menesty erityisen hyvin. Tällaisetkin taiteilijat ovat kuitenkin ihmisiä – työntekijöitä ja eläkeläisiä, jotka ansaitsevat samanlaisen kunnioituksen kuin kaikki muutkin kansalaiset.

Jotkut taiteilijat tekevät töitä, mutta elävät köyhyydessä, eikä heitä suojella lainsäädännöllä eikä kunnioiteta. Tämä on erityisen vakavaa, kun henkilöllä, jota ei kunnioiteta, on herkkä sielu, kuten taiteilijoilla tavallisesti on.

Äänestin siksi mietinnön puolesta ja toivon, että EU tekee vastedes enemmän taiteilijoiden hyväksi koko EU:n alueella ja kaikkialla maailmassa.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin tämän jäsen Claire Gibault'n taitelijoiden sosiaalista asemaa koskevan mietinnön puolesta. Haluan olla tukemassa jäsenemme taiteilija Gibault'n ansiokasta työtä tällä saralla, kun hän kantaa huolta eurooppalaisten taiteilijoiden toimeentulosta.

Mehän tiedämme, että monien taiteilijoiden toimeentulo koostuu tänä päivänä erilaisista pätkätyösuhteista Euroopan eri maissa. Näin ollen on kyllä paikallaan huolehtia Euroopassa siitä, että myös taiteilijat saavat hyvän sosiaalisen aseman ja sosiaaliturvan ja sitä kautta sitten aikanaan eläkkeen, koska onhan niin, että me Euroopassa haluamme olla edesauttamassa sivistystä ja kulttuuria. Haluamme kohottaa eurooppalaista kulttuurien kenttää, koska tiedämme, että se on merkittävin kenttä koko eurooppalaisessa päätöksenteossa. Jos kulttuurien kenttä on kunnossa, sen päälle voivat rakentua sitten myös niin yhteismarkkinat kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Äänestin todellakin tämän mietinnön puolesta eurooppalaisena, suomalaisena ja suomalaisen sivistysliikkeen Keskustan edustajana.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni on tärkeää, että eurooppalaisten taiteilijoiden kuuluminen ammattikuntaan tunnustetaan riittävän hyvin.

EU:n vaatimusten tavoitteena on oltava, että kaikilla taiteen aloilla voidaan harjoittaa dynaamista ja innovatiivista eurooppalaista kulttuuripolitiikkaa, jonka avulla taiteilijoille voidaan tarjota samat sosiaaliset takeet kuin kaikille muillekin eurooppalaisille työntekijöille.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tiedämme, että mietinnössä käsitellään asioita, jotka vaativat erityistä tarkkaavaisuutta. On kuitenkin otettava esiin kaksi asiaa. Taiteilijoille on ensinnäkin myönnettävä työntekijöiden oikeudet ja sosiaaliset oikeudet. Tässä yhteydessä on otettava huomioon heidän toimintansa erityisluonne sekä noudatettava sanan- ja luomisenvapautta.

Näin ollen mielestämme on tärkeää ottaa huomioon taiteelliseen luomistyöhön liittyvät ammatilliset toiminnot ja parantaa tällaisten taiteilijoiden sosiaalista asemaa. Suhtaudumme kuitenkin kriittisesti joihinkin parlamentin äänestettäväksi toimitettuun mietintöön sisältyneisiin ehdotuksiin.

Tiedämme, että kulttuurinen demokratia voi kehittyä vain oikeissa oloissa ja että useimpien taiteilijoiden työoloja ja luovuutta on vaikea parantaa nykyaikana yhä voimistuvan uusliberalismin vuoksi. Kyseisen alan tilanne on hankala myös Portugalissa. Taiteilijoiden saamia oikeuksia vastaan hyökätään, ja kulttuuri- ja taidetoimintoja vähennetään. Tällöin häviäjiä ovat kaikki – taiteilijat ja koko väestö. Toivomme kuitenkin, että näiden asioiden näkyvyyttä voidaan jotenkin parantaa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) On tärkeää, että taiteilijat pystyvät hankkimaan elantonsa, mutta jäsenvaltioiden on itse ratkaistava tämä asia poliittisesti toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Äänestimme siksi mietintöä vastaan.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. (PL) Gibault'n mietintö, jonka tavoitteena on parantaa taiteilijoiden työoloja, ansaitsee voimakkaan kannatuksen. Useimmat muussa yhteisön valtiossa kuin alkuperämaassaan työskentelevien taiteilijoiden ongelmista johtuvat muusta kuin kulttuuriseikoista. Ne liittyvät esimerkiksi liikkuvuuteen, viisumipolitiikkaan, terveyspolitiikkaan, sosiaaliturvaan, työttömyyteen ja eläkkeisiin.

Mietinnössä kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita luomaan taiteilijoiden eurooppalaisen ammattirekisterin. Siihen merkittäisiin kunkin taiteilijan asema, työsopimusten luonne ja kesto sekä hänen työnantajiensa tiedot. Rekisterin ansiosta taiteilijoiden kolmansissa maissa hankkimia eläkeoikeuksia ja sosiaalietuuksia voitaisiin siirtää taiteilijan alkuperämaahan tämän palatessa sinne. Tällöin myös jostain jäsenvaltiosta saatu työkokemus voitaisiin ottaa huomioon.

Eurooppalaisen kulttuuripolitiikan avulla on luotava dynaaminen, luova ja innovatiivinen kulttuuriympäristö, jossa kunnioitetaan kaikkia taiteen tyyppejä. Kannattamalla tätä mietintöä sitoudumme antamaan taiteilijoille samat sosiaaliset takeet kuin kaikille muillekin eurooppalaisille työntekijöille.

  Daniel Strož (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Äänestän taiteilijoiden sosiaalista asemaa koskevan mietinnön puolesta. Uskon mietinnön edistävän tämän ongelman ratkaisemista, vaikka se onkin pelkkä pintaraapaisu ja edellyttää lisätyötä.

Mietinnössä painotetaan mielestäni epäsuoraan esittävien taiteilijoiden toimintoja ja jätetään huomiotta kirjallisuus, joka on erittäin luova ja tärkeä taiteen ala. Mietinnön perusteella kirjailijat ovat pelkkiä harrastelijoita, joiden työ luokitellaan harvoin "taideammatin harjoittamiseksi".

Esimerkiksi Tšekin tasavallan oloista totean, että tiedän vain yhden ainoan kirjailijan, jolla on "lupa" olla ammattitaiteilija. Lisäksi on selkeää ja vakuuttavaa näyttöä siitä, että Tšekin kulttuuriministeriö on jo vuosien ajan vaientanut ja eristänyt Unie českých spisovatelů -järjestön (Tšekin kirjailijaliitto), joka on vasemmalle suuntautunut Tšekin kirjailijoiden organisaatio. Jo tämä osoittaa, miten valitettavan vähän kirjoitustaidetta tuetaan.

Mietinnössä ei myöskään määritellä, mitä termillä "eurooppalainen taiteilija" tarkoitetaan, vaikka sitä käytetään useaan otteeseen. Kuuluvatko kirjailijat tähän käsitteeseen? Jos kuuluvat, heihin ei mielestäni voida soveltaa samoja sääntöjä kuin niin kutsuttuihin esittäviin taiteilijoihin.

Itälän mietintö (A6-0202/2007)

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, mutta varoitan ehdotuksesta, joka koskee tiedotusmenojen lisäämistä, koska se liittyy läheisesti ehdotukseen paikallisten toimittajien tuomisesta Brysseliin. Meidän täytyisi olla erittäin varmoja siitä, miten paikallisten toimittajien kanssa menetellään, ja olisi varmistettava, että täällä saatavilla oleva tieto on merkityksellistä ihmisille, jotka lukevat tai kuuntelevat paikallisia tiedotusvälineitä. Emme ole mielestäni onnistuneet tässä aiemmin kovin hyvin, joten tästä asiasta tarvitaan lisätietoa.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Arvoisa puhemies, parlamentti hyväksyi tänään päätöslauselman YK:n ihmisoikeusneuvoston viidennestä istunnosta. Yhtenä kyseisen päätöslauselman laatijoista olen erittäin iloinen, että kaikki poliittiset ryhmät ovat päässeet yhteisymmärrykseen YK:n ihmisoikeusneuvoston ensimmäisen vuoden työn arvioinnista ja puutteista, joihin sen on kiinnitettävä huomiota. Ne antoivat hyväksyntänsä myös Euroopan parlamentin tilapäiselle valtuuskunnalle, joka osallistuu ensi viikolla ihmisoikeusneuvoston viidenteen täysistuntoon. Tämä istunto on erityisen tärkeä koko organisaation kannalta.

Päätöslauselman laatijana ja edellä mainitun valtuuskunnan jäsenenä haluan kiittää parlamenttia ja kollegojani päätöslauselman kannattamisesta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Käsitellessämme ennakkoarviota Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2008 haluamme ottaa esiin ainoastaan kaksi monista huomionarvoisista seikoista.

Ensimmäinen niistä koskee suunnitelmaa, jonka mukaan vuonna 2008 osoitetaan 10 300 000 euroa "vuoden 2009 EP-vaaleja koskevaan tietoisuudenlisäämiskampanjaan" ja 900 000 euroa parlamentin televisiokanavan toteuttamiseen. Tämä on erityisen huolestuttavaa, koska näiden varojen käytöstä ei ole esitetty mitään yksityiskohtaisia tietoja eikä niiden käyttöä ole perusteltu. Miten näitä varoja esimerkiksi käytetään, ja kuka niitä käyttää? Mitä toimia niillä on tarkoitus rahoittaa? Kuka päättää, miten niitä käytetään ja millä perusteilla?

Onko tämä "tietoisuudenlisäämiskampanja" rauenneesta perustuslakisopimuksesta toimitettavien kansanäänestysten tavoin pikemminkin keino peitellä yhteisön varojen käyttöä ja rahoittaa häpeällisesti propagandakampanjoita, joilla pyritään edistämään perustuslakisopimuksen sisältöä?

Toinen seikka, jonka haluamme ottaa esiin, on tosiasiallinen tae monikielisyydestä ja monikielisyyden toteutuminen EU:n toimielimissä, tässä tapauksessa parlamentissa. Korostamme, että kieli- ja käännöspalvelujen ulkoistamisen sekä muiden epävakaiden sopimustyyppien lisääntyminen vaikuttaa väistämättä palvelun laatuun ja heikentää tällaisia palveluja tarjoavien oikeuksia.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. (SV) Ensimmäisessä tarkistuksessa jäsen Lundgren toteaa, että kolmen eri toimipaikan välisestä muuttosirkuksesta aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia. Olen tästä samaa mieltä. Ongelmana onkin kolmannessa tarkistuksessa esitetty väite, että EU harjoittaa arveluttavaa kiinteistökeinottelua. Asia on tietenkin päinvastoin: Euroopan parlamentti säästää rahaa omistamalla omat rakennuksensa. Koska ehdotuksessa oli myös sellaisia osia, joista olen samaa mieltä, äänestin tyhjää ensimmäisessä tapauksessa ja vastaan toisessa tapauksessa.

Toisessa tarkistuksessa jäsen Lundgren toteaa, ettei EU:n pidä toteuttaa keskitettyjä kampanjoita. Olen tästäkin samaa mieltä: on epätodennäköistä, että eurooppalaiset suhtautuisivat myönteisemmin EU:hun komission viestintästrategioiden ansiosta. Minun olisi kuitenkin vaikea vastustaa sitä, että EU investoi varoja toiminnastaan tiedottamiseen Euroopan parlamentin vaalien kynnyksellä. Paras tapa tarjota tietoa paikallistasolla on tehdä rakentavaa työtä vaalien välillä etenkin kotimaissamme. Rakentava politiikka on paras tapa toteuttaa tiedotuspolitiikkaa.