3. Eurooppa-neuvoston valmistelu (21. ja 22. kesäkuuta) ja perussopimusten tarkistaminen (keskustelu)
Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Eurooppa-neuvoston valmistelusta (21. ja 22. kesäkuuta) ja perussopimusten tarkistamisesta.
Frank-Walter Steinmeier, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, paljon kiitoksia kutsusta saapua puhumaan tänne parlamenttiin – kutsu saapui oivallisella hetkellä. Kuten kaikki tiedätte, isännöimme parhaillaan huippukokousta, G8-maiden kokousta Heiligendammissa. Tiedämme kuitenkin oikein hyvin, että ovella kolkuttelee toinenkin huippukokous, joka pidetään kahden viikon päästä. Olette varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että kokouksella on ratkaiseva vaikutus Euroopan unionin tulevaisuuteen. Toivotte, kuten mekin, että tämä on selvää myös kaikille Eurooppa-neuvostoon osallistujille. Voin joka tapauksessa vakuuttaa teille, että olen joutunut käymään parin viime viikon aikana enemmän kahdenvälisiä keskusteluja eurooppalaisten kumppanieni ja kollegojeni kanssa kuin ikinä aiemmin. Saksan liittohallituksen jäsenet aina liittokansleria myöten ovat tehneet tietenkin samoin.
Vain kaksi ja puoli kuukautta sitten juhlittiin Berliinissä, Brysselissä ja kaikkialla Euroopassa Euroopan yhdistymisen 50-vuotispäivää. Euroopan unioni on oikea menestysmalli. Ulkoministerinä joudun matkustamaan usein Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle, ja voinkin kertoa, että tätä mallia kadehditaan ympäri maailmaa. Saksassa joku huomautti jopa, että vaikka Euroopan unioni olisi onnistunut turvaamaan rauhan ja vakauden Euroopassa vain 50 vuotta, tämäkin olisi riittänyt osoittamaan, että sen perustaminen on ollut aiheellista.
Kuten tiedätte, unioni on onnistunut paljon muussakin: sen rajat ovat avoimet ja yhteismarkkina-alueella asuu 500 miljoonaa asukasta. Euroopan unioni voi näyttää, kuinka epäedullisessa asemassa olleet alueet on saatu nyt kasvamaan ja vaurastumaan. Tiedämme kuitenkin kaikki, ettei tällainen onnistu automaattisesti eikä vastaavasta menestyksestä ole takeita seuraavina 50 vuotena. Näin ollen jopa 5. maaliskuuta, Euroopan unionin syntymäpäivänä, tiedettiin, ettei edessä – etenkään Eurooppa-neuvoston edessä – olevista nykyisistä haasteista selvitä helpolla.
Nyt on kyse todellakin siitä, että Euroopan unionin toiminnalle on valettava uusi perusta. Tarvitaan sellaiset uudet perussopimukset, joiden avulla laajentunut unioni pystyy toimimaan jatkossakin tehokkaasti 2000-luvun maailmassa. Perussopimusten onnistuneen uudistamisen pohjustaminen onkin 21. ja 22. kesäkuuta kokoontuvan Eurooppa-neuvoston pääaihe.
Huippukokoukselta odotetaan paljon. Minusta olisikin viisasta olla rohkaisematta ihmisiä odottamaan siltä enää enempää. Baltasar Gracián totesi 1600-luvulla, ettei todellisuus voi vastata koskaan kuvitelmia, sillä on hyvin helppoa luoda kuvitelmia mutta hyvin vaikeaa toteuttaa niitä. Meidän olisi näin ollen viisasta suhtautua Eurooppa-neuvostoon realistisesti.
Olen kuitenkin optimistinen, sillä EU on osoittanut etenkin viime kuukausina kykenevänsä päättäväisiin toimiin, kunhan jäsenvaltiot ovat niihin valmiita. Tarkoitan tällä kevään huippukokouksessa tehtyjä ilmastoa ja energiaa koskevia uraauurtavia päätöksiä. Kuten Heiligendammin keskustelut osoittavat, päätökset ovat jollakin tapaa mittapuuna kaikelle kansainväliselle keskustelulle siitä, miten hallita ilmastonmuutosta. Esimerkkeinä voidaan mainita myös kaksi hyvin ajankohtaista EU:n lainsäädäntöhanketta, verkkovierailuasetus ja Euroopan yhtenäisen maksualueen perustaminen. Tiedän, että parlamentilla on ollut hyvin merkittävä osa molemmissa hankkeissa.
Tulevassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa pohditaan muun muassa Euroopan kansalaisia hyödyttäviä konkreettisia toimia ja vastuuntuntoisia ja kauaskantoisia toimia suhteessa muuhun maailmaan. Voin kertoa teille, että keskitymme suuren perustuslakikysymyksen lisäksi esimerkiksi yhteiseen kotouttamispolitiikkaan tähtääviin toimiin. Teimme oikein aloittamalla yhteistyön Pohjois-Afrikan kauttakulkumaiden kanssa kaikkia tyydyttävien ratkaisujen löytämiseksi, mutta tiedämme, että maahanmuuttopolitiikan on oltava muutakin kuin rajaturvallisuusviraston pönkittämistä ja Pohjois-Afrikan valtioiden rannikkovartioston otteiden koventamista. Kauttakulkuvaltioissa tarvitaan apua, ja ennen kaikkea talouden vakautumista tarvitaan niissä valtioissa, joista valtaosa Eurooppaan tulevista pakolaisista on lähtöisin. Euroopan unionin maiden sisä- ja työministerien nyt järjestämät yhteiset keskustelut ovat erittäin tervetulleita.
Toinen oikeus- ja sisäasioita koskeva ja kansalaisille – etenkin uusien jäsenvaltioiden kansalaisille – erittäin tärkeä politiikan ala liittyy vapaata matkustamista EU:n sisällä koskevan oikeuden laajentamiseen. Tämän vuoksi haluamme edistää Schengenin alueen laajentamisen valmistelua niin, että hanke saadaan päätökseen vuonna 2008. Eurooppa-neuvostossa annetaan myös tilanneselvitys Euroopan naapuruuspolitiikan kehittämisestä. Parlamentti lienee yhtä mieltä siitä, että on etumme mukaista sitoa eteläiset ja itäiset naapurimme mahdollisimman tiiviisti Euroopan unioniin. Tämä saavutetaan lisäämällä alakohtaista yhteistyötä esimerkiksi energia-alalla, liikennealalla, sisämarkkinoihin osallistumisessa, EU:n lainsäädännön käyttöönotossa ja laajamittaisen koulutus- ja kulttuurivaihdon avulla. Näillä aloilla on vielä paljon tehtävää.
Olen iloinen, että EU:n uusi Keski-Aasian strategia saadaan hyväksyttyä – etenkin siksi, että olen osallistunut asian valmisteluun. Keski-Aasiaan ei ole tähän saakka kiinnitetty EU:ssa paljoakaan huomiota. Sen kanssa on kuitenkin pyrittävä tiiviiseen yhteistyöhön alueella piilevien taloudellisten mahdollisuuksien takia. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni painottaakseni, että tiivis yhteistyö on välttämätöntä myös siksi, että aluetta haittaa sen eteläisten rajojen epävakaus Afganistanissa ja Iranissa. Lisäksi alueella suositaan maltillista islaminuskoa, joten se on jatkossakin halukas käymään vuoropuhelua kanssamme.
Tiedän tietysti vallan hyvin, ettei Eurooppa-neuvoston onnistuminen riipu pikaisesti mainitsemistani asioista. Kaikki ne ovat tärkeitä, mutta Eurooppa-neuvoston onnistumista tai epäonnistumista mitataan tietenkin toisella kysymyksellä, eli sillä, onnistutaanko perussopimuksia uudistamaan Euroopan unionissa. Tiedän parlamentin antaneen puheenjohtajavaltiolle paljon tukea tässä asiassa, ja haluan kiittää teitä tästä. Sain eilen tilaisuuden tutustua pikaisesti Crespon ja Brokin mietintöön. Siitä näkyy, että olette onnistuneet säilyttämään kiperän tasapainon myönteiseen ja kunnianhimoiseen ratkaisuun pyrkimisen sekä sovinnon aikaansaamisen edellyttämän välttämättömän realismin välillä.
Mietinnöstä käy ilmi, että olette selvillä tämänhetkisestä tilanteesta: 18 jäsenvaltiota on ratifioinut sopimuksen. Neuvottelukumppaneina nämä 18 jäsenvaltiota eivät ole meidän kannaltamme sen helpompia kuin nekään, jotka ovat päättäneet ratifioinnista toisin. Kuten tiedätte, parin kansanäänestyksen tulokset ovat olleet kielteiset, ja niiden taustalla ovat pelot, jotka kalvavat ihmisten mieliä eittämättä muuallakin kuin Ranskassa ja Alankomaissa. Niihin on ollut – ja on edelleen – pakko suhtautua vakavasti. Keskusteltuani asiasta monen parlamenttinne jäsenen kanssa huomaan, että täälläkin halutaan tehdä näin.
On kuitenkin todettava, että uusimpien tutkimusten mukaan Euroopan kansalaiset eivät vastusta EU:ta vaan haluavat päinvastoin EU:n kykenevän toimimaan tehokkaasti ja keskittyvän olennaisiin asioihin, puuttuvan ongelmiin ja todella ratkaisevan ne.
Olen vakuuttunut siitä, että tästä keskustelusta alkava suuri Euroopan unionin uudistamistyö kumoaa aikanaan väitteen, jota käytetään edelleen EU:hun kohdistuvassa arvostelussa ja jonka mukaan EU on tehoton ja sen päätöksenteko on liian hidasta. Olenkin iloinen saatuani kuulla kaikilta ihmisiltä, joiden kanssa olen keskustellut eri puolilla Eurooppaa, että he haluavat toteuttaa toimielinuudistukset, joita kaivataan mielestäni todella kipeästi. Kaikki tietävät, että vain toimielimiä uudistamalla Euroopan unionista saadaan demokraattisempi, avoimempi ja tehokkaampi. Kukaan ei myöskään näyttäisi olevan sitä mieltä, että tilanne paranisi, jos toimielinuudistuksista neuvoteltaisiin uudelleen.
Olen saanut käymistäni keskusteluista myös sellaisen kuvan, että yksittäisistä politiikoista ollaan yleisesti yhtä mieltä. Näitä ovat esimerkiksi Euroopan unionin ulkoiset toimet, oikeus- ja sisäasiat, energiapolitiikka sekä sosiaalinen ulottuvuus, josta on sovittu yleisesti, että tähän mennessä saavutettu on säilytettävä. On keskusteltu siitä, pitäisikö yksittäisiin politiikkoihin lisätä jotakin, ja olen havainnut, että lisäyksiä halutaan tehdä pääasiassa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja energia-alan solidaarisuuteen. Eurooppa-neuvosto onkin todennut, että näitä asioita pidetään erityisen tärkeinä.
Tiedän teidän tutkailevan hyvin kiinnostuneina perusoikeuskirjaa koskevaa osaa. Valtaenemmistö, lähes poikkeuksetta kaikki, ovat kanssamme samaa mieltä siitä, että perusoikeuskirjasta on tehtävä sitova eli sen oikeudellisesti sitovasta luonteesta olisi pidettävä lujasti kiinni.
(Suosionosoituksia)
Joidenkin mielestä siitä ei pidä tehdä oikeudellisesti sitovaa jäsenvaltioiden toimivallan kustannuksella. Olen kuitenkin sitä mieltä, että asia ratkaistaan tavalla, jota Euroopan parlamenttikin puoltaa.
Kuulemiset ovat nähdäkseni osoittaneet myös sen, että ihmiset myöntävät, että Euroopan unionin uudistamisen myötä edistetään myös toissijaisuusperiaatetta. Osa haluaa kuitenkin mennä pidemmälle ja vahvistaa jälleen jäsenvaltioiden parlamenttien valtaa. Juuri tätä on käsitelty suuressa osassa eurooppalaisten kollegojemme kanssa käydyistä keskusteluista. Meille on selvinnyt, mitä he haluavat, ja nyt meidän on annettava se heille. Annamme tietenkin asianmukaiset ehdotukset, mutta ne olisi mielestäni annettava siten, ettei veto-oikeuden käyttömahdollisuuksia Euroopan unionissa lisätä. Jos päätavoite eli Euroopan unionin tehokkuus halutaan turvata, EU:n toimielinrakennetta ei pidä rasittaa veto-oikeuksilla enää nykyistä enempää.
(Suosionosoituksia)
Olen saanut joka tapauksessa sellaisen vaikutelman, että kaikki asianosaiset suhtautuvat Berliinin julistukseen vakavasti nimenomaan siltä kannalta, että Euroopan parlamentin vaalit vuonna 2009 on järjestettävä uudelta pohjalta. Asiassa ollaan halukkaita yhteistyöhön, ja käymieni keskustelujen perusteella väittäisin, että siihen suhtaudutaan jopa uudella tavalla innostuneesti. Minusta tuntuu siltä, että nyt edetään vakaasti kohti ratkaisua, johon Eurooppa-neuvostossa voitaisiin suostua.
On selvää, ettei päämäärään ole vielä päästy. Eurooppa-neuvoston kokoukseen on aikaa parisen viikkoa, ja käytämme tämän ajan pääasiassa niiden kuulemiseen, joiden kanssa emme ole päässeet vielä tähän mennessä sopuun esiin tulleista mahdollisista ratkaisuista. Toistan kuitenkin, että sopuun pääseminen on todella mahdollista, ja jos tilaisuuteen ei tartuta nyt, toista ei tule.
On erittäin tärkeää saada kasaan yhteinen poliittinen tahto sopuun pääsemiseksi. "Yhdessä Eurooppa onnistuu!" – näin totesimme puheenjohtajakauden alkajaisiksi, ja se on tunnuslauseena myös tulevassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa.
Tiedän, että monet täällä parlamentissa olisivat halunneet kuulla tarkempia tietoja keskusteluista EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Pyytäisin teitä kuitenkin ymmärtämään, että neuvoston mahdollisuudet onnistua on turvattava mahdollisimman hyvin. En siis haluaisi heittää menemään viime viikkoina käydyissä lukuisissa keskusteluissa hitaasti mutta varmasti saavutettuja tuloksia kertomalla niistä julkisesti.
(Suosionosoituksia)
Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, seuraava Eurooppa-neuvosto on hyvin tärkeä testi, jossa selvitetään Euroopan unionin kykyä vastata uusiin ja hankaliin haasteisiin ja suunnata katseensa kunnianhimoisesti eteenpäin. Kokouksen tärkein asia ja Saksan puheenjohtajakauden todellinen testi on perussopimuksia koskeva ratkaisu, mutta päätelmissä käsitellään aiheellisesti myös monia muita asioita. On tärkeää osoittaa, että unioni haluaa toteuttaa oikeat toimet suoraan kansalaistensa hyväksi tekemällä itsestään tehokkaan ja demokraattisen. Tämä kaikki on osa pyrkimystä päästä lähemmäs kansalaisia ja toimia yhteisen edun mukaisesti.
Ministeri Steinmeier antoi kattavan selonteon neuvoston asialistasta, joten käsittelen vain kolmea kysymystä.
Ensiksi käsittelen maahanmuuttoa. Kansainvälisen maahanmuuton kasvaviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin on suhtauduttava aidon solidaarisesti. Viimeaikaiset tapahtumat ovat korostaneet tämän merkitystä. On siis myönnettävä, että koordinointia on parannettava, jotta maahanmuuttajien alati vuolaammaksi käyvä virta voidaan ottaa vastaan rajoillamme ja merillämme ja jotta myös maahanmuutosta koituvat hyödyt saadaan korjattua talteen työmarkkinoilla ja laajemmin yhteiskunnassa. Samaan aikaan laiton maahanmuutto ja ihmiskauppa lisääntyvät ja edellyttävät meiltä välitöntä huomiota.
Eurooppa-neuvostoa pyydetään soveltamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa EU:n itäisiin ja kaakkoisiin naapurimaihin suuntautuvaan maahanmuuttoon. Eurooppa-neuvoston olisi kiinnitettävä huomiota myös siihen, että ulkorajojen valvontaa on vahvistettava edelleen. Nopeiden rajainterventioryhmien olisi aloitettava toimintansa hyvin pian.
Toiseksi Eurooppa-neuvostossa palataan tärkeään hi-virusta ja aidsia koskevaan kysymykseen. Hi-viruksen ja aidsin leviäminen on erittäin tärkeä kansanterveyttä koskeva kysymys Euroopan unionille. Siihen voidaan puuttua vain yhdessä varmistamalla poliittinen johto ylhäältä käsin ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kaikilla tasoilla. Tämä edellyttää huomion kiinnittämistä ennaltaehkäisyyn, tutkimukseen, seurantaan, hoitoon, hoivaan ja tukeen sekä unionissa että naapurimaissa. Haluan kiittää puheenjohtajavaltio Saksaa siitä, että asia on säilytetty asialistalla, vaikkei sille anneta useinkaan huomiota tiedotusvälineissä neuvostosta kerrottaessa.
Kolmanneksi haluan sanoa muutaman sanasen ilmastonmuutoksesta. Asia ei ole keskeisellä sijalla kesäkuun huippukokouksen asialistalla, mutta G8-maiden kokouksen vanavedessä Eurooppa-neuvoston on mahdotonta vaieta asiasta. Haluan vakuuttaa parlamentille, että komissio tekee lujasti töitä täyttääkseen Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston odotukset ja säilyttääkseen kunnianhimoisen ja dynaamisen politiikan sekä kansainvälisesti että Euroopan unionissa.
Komissio antaa yksittäisiä lainsäädäntöehdotuksia syksyllä, ja aiomme tukeutua Euroopan unionin uskottavuuteen ja johtoasemaan ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Tässä oli muutamia keskeisiä kysymyksiä, joita Eurooppa-neuvostossa käsitellään. Kuten kaikki kuitenkin tiedämme, tärkein kysymys on eteneminen kohti perussopimuksia koskevaa ratkaisua.
Minun ei tarvinne toistaa, miten kiireellinen tämä asia on tai miten tärkeä se on Euroopan unionin tulevaisuudelle. Asiasta keskusteltiin täällä eilen, eikä Brokin ja Barón Crespon mietinnöstä käydyssä keskustelussa jäänyt epäselvyyttä siitä, mistä oikein on kyse. Voimme mielestäni suhtautua varovaisen optimisesti tuloksiin, vaikka ymmärrän kyllä, ettei meidän kannattane nostattaa toiveita enää tämän korkeammalle.
Kuten olemme huomanneet, puheenjohtajavaltio Saksa on tehnyt valtavasti työtä viime kuukausina saadakseen aikaan uuden yhteisymmärryksen jäsenvaltioiden välillä. Berliinin julistus palautti mieliin, mitä olemme pyrkineet saavuttamaan yhdessä, miten paljon meillä on yhteistä ja miten Euroopan unioni on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan Euroopan kansoihin.
Puheenjohtajavaltio on kuullut tänä aikana parlamentin, komission ja jokaisen jäsenvaltion kannat. Kaikki ovat ilmaisseet olevansa halukkaita saavuttamaan ratkaisun, jolla Euroopan unionia saadaan vietyä eteenpäin.
Komissiolle uuden perussopimuksia koskevan ratkaisun lähtökohta on selvä. Euroopan kansalaisten edun kannalta katsottuna keskustelu ei ole teoreettinen toimielimiä koskeva keskustelu. Toimielinten tehtävänä on vastata kansalaisten tarpeisiin, toteuttaa politiikan tavoitteet ja saada aikaan tuloksia. Ne tarvitsevat oikeaa toimintatapaa ja oikeita demokratian, avoimuuden ja vastuullisuuden normeja. Sovittuja toimia ei voi toteuttaa toinen käsi sidottuna. Meillä on oltava valmiudet toimia muuttuneessa ympäristössä, globalisoituneeseen maailmaan kuuluvassa Euroopan unionissa.
Mitä tämä tarkoittaa Eurooppa-neuvoston kannalta? Se tarkoittaa, että ratkaisun on oltava oikeudenmukainen ja tasapuolinen, niin että siitä syntyy aito yhteisymmärrys. Toisen epäonnistumisen seuraukset saattaisivat olla dramaattiset Euroopan yhdentymiskehitykselle.
Se tarkoittaa kuitenkin myös kunnianhimon säilyttämistä korkealla tasolla. Pienimpään yhteiseen nimittäjään perustuvalla ratkaisulla saatetaan saada aikaan lyhyen aikavälin sopu, mutta se vain sysäisi ongelmat tulevaisuuteen. Pienten muutosten tekeminen Nizzan sopimukseen ei riitä.
Komissio on tyytyväinen pyrkimyksiin ratkaista asia. Ensimmäiseksi ratkaisuja on etsittävä perustuslakisopimuksesta. Sisällön puolesta suurin osa siitä pätee edelleen. Perustuslakisopimuksen mukanaan tuomat muutokset ovat edelleen tähdellisiä, ja ne on pantava täytäntöön eikä niitä pidä kyseenalaistaa.
Yhteisömenetelmää on suojattava, samoin komission aloiteoikeutta. Yhden pilarin rakenne ja yhtenäinen oikeushenkilöys vahvistaisivat tuntuvasti unionin kykyä puhua yhdellä yhteisellä äänellä ja toimia globaalissa maailmassa. Parlamentin vahva asema ja määräenemmistöpäätöksiä koskevat edistysaskeleet olisi säilytettävä.
Perustuslakisopimuksessa esitettiin mielestämme erinomainen ratkaisu myös siihen, miten jäsenvaltioiden parlamentit voivat osallistua toimiin. Jäsenvaltioiden parlamenttien ja Euroopan parlamentin asema on siinä oikein tasapainotettu. Puolustamme vastaavasti sitä, että perusoikeuskirjasta tehdään oikeudellisesti sitova. Perusoikeuskirja on oleellinen osa valmistelukunnan ja hallitustenvälisen konferenssin sopimaa pakettia.
Myönnämme, että joitakin muutoksia on syytä tehdä, ja kunnioitamme kaikkia niitä, jotka ovat esittäneet mielipiteensä asiasta. Emme pelkää kunnon keskustelua tekstin muodosta, EU:n tunnuksista tai muista aloista, joita on esitetty keskustelun aiheiksi. Uuden tekstin muodon osalta teemme kaikkemme varmistaaksemme, että uusi teksti on helppolukuinen ja ymmärrettävä. Kantamme on neuvotteluissa kunnianhimoinen ja vankkumaton.
Haluan lisätä vielä yhden kohdan, joka liittyy läheisesti keskusteluun perussopimuksia koskevasta ratkaisusta. Nyt ei tarvita yksinomaan toimielinten ja jäsenvaltioiden kesken tehtävää sopimusta. Nyt tarvitaan yhtälailla uutta kertomusta, uutta tapaa selittää kansalaisille, mistä on kyse. On selitettävä, miksi laajentunut unioni tarvitsee uutta perussopimusta, jolla taataan lisää demokratiaa, lisää yhtenäisyyttä ja riittävän vahva unioni kansalaisten odotuksiin vastaamiseksi.
Euroopan kansalaiset ovat tyytyväisiä siihen, että EU on sitoutunut tarttumaan nykypäivän keskeisiin poliittisiin haasteisiin eli ilmastonmuutokseen, maahanmuuttoon ja energiakysymykseen, jotka ministeri Steinmeier jo mainitsi. Tätä he odottavat, mutta toistaiseksi emme ole onnistuneet saamaan heitä vakuuttuneiksi siitä, että tehokkaat toimet näillä aloilla ovat yhteydessä perussopimuksia koskevaan asianmukaiseen ratkaisuun. Kansalaiset ovat edelleen aivan liian usein sitä mieltä, että keskustelu perussopimuksista ja perustuslaista on Brysselin pienen nurkkakunnan yksinoikeus. Meidän on osoitettava, että on kyse siitä, että sovittuja poliittisia tavoitteita varten saadaan kunnolliset välineet. Meidän on keskityttävä edelleen keskustelemaan siitä, miten tavoitteet saavutetaan.
Parlamentti ja komissio ovat saaneet yhdessä paljon aikaan K-suunnitelman avulla. Vaikka harkintakausi olisi ohi, meidän ei pidä vähentää toimia, joilla taataan kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten osallistuminen keskusteluun Euroopan unionin tulevaisuudesta. Eurooppa-neuvostossa, hallitustenvälisessä konferenssissa ja ratifiointivaiheessa on äärimmäisen tärkeää osoittaa, että ratkaisusta on todellista ja suoraa hyötyä kansalaisille.
Olin iloinen kuullessani, että suurin osa jäsenvaltioista on selvästi yhtä mieltä puheenjohtajavaltion esityksestä, jonka mukaan hallitustenvälinen konferenssi kutsutaan pikaisesti koolle ja sille annetaan selkeät ja tarkat valtuudet neuvotella vain muutamista asioista. Komissio jatkaa päättäväisesti tehtäväänsä yhteisen eurooppalaisen edun äänitorvena.
Taival kohti perussopimuksia koskevaa ratkaisua on ollut paikoitellen hankala, mutta toivon mukaan olemme päässeet takaisin raiteille. Mikäli pystymme hallitsemaan hermomme ja keskittymään tehokkaan ja demokraattisen Euroopan unionin tarpeisiin, tuloksena on Euroopan unioni, joka pystyy kohtaamaan 2000-luvun haasteet luottavaisin mielin.
Joseph Daul, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, toimielimistä on päästävä sovintoon 22. kesäkuuta, jotta Euroopan unioni kykenee toimimaan, niin kuin puheenjohtajavaltio ja komissio esittivät, ja tekemään päätökset toiminnasta aloilla, joilla unionia tarvitaan, eli ilmasto-, energia-, maahanmuutto-, turvallisuus- ja ulkoasioissa.
Globalisoitumisessa maidemme ja kansalaistemme on oltava aktiivisia toimijoita, ei sivustakatsojia. Mikäli toiminta on veturinamme, mikäli me eurooppalaiset olemme sivistysvaltion perillisiä ja välitämme arvoja ja ihanteita, joilla vaikutetaan muuttuvaan maailmaan, meidän on taattava itsellemme voimavarat tätä varten. Odotamme, että 22. kesäkuuta syntyy kokonaisvaltainen sovinto Euroopan unionin uuden perussopimuksen pääpiirteistä. Uuden sopimuksen on tehtävä unionista kerralla tehokkaampi, demokraattisempi, ymmärrettävämpi ja ennen kaikkea avoimempi. Kutsuttiinpa sitä sopimukseksi, yksinkertaistetuksi sopimukseksi tai perussopimukseksi, se on saatava ratifioitua ennen seuraavia vaaleja vuonna 2009.
Haluamme sopimuksen täyttävän nykyisen sopimuksen ratifioineiden maiden, sen hylänneiden maiden ja kantaansa toistaiseksi panttaavien maiden odotukset. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenten mielestä se ei voi olla minimisopimus eikä oletusarvoinen sopimus. Sopimuksen on oltava kunnianhimoinen ja realistinen, ja sen on vastattava sitä, mistä on todella kyse. Siinä on kunnioitettava toissijaisuuden ja suhteellisuuden ehdottomia periaatteita. Sopimuksessa on annettava täysi tunnustus Euroopan yhdentymisen parlamentaariselle ulottuvuudelle, Euroopan unionista on tehtävä oikeushenkilö, kolmen pilarin säännöt on yhtenäistettävä ja kysymykset neuvoston pysyvästä puheenjohtajasta ja EU:n ulkoasiainministeristä on ratkaistava. Siinä on laajennettava määräenemmistöpäätösten soveltamisalaa niin, ettei veto-oikeus lamaannuta unionia. Varaukset eivät saa estää niitä, jotka haluavat päästä yhdessä eteenpäin.
Kansalaisten oikeuksien ja vapauksien yhteisenä perustana olevasta perusoikeuskirjasta on tehtävä sopimuksessa oikeudellisesti sitova. Sopimuksessa on myös taattava EU:lle tarvittavat oikeudelliset välineet uusiin haasteisiin vastaamiseksi. Kesäkuun 22. päivänä on sovittava kaikista näistä perustavanlaatuisista kysymyksistä, joihin maidemme ja kansalaistemme vaatimukset kohdistuvat. Ryhmäni haluaa kiittää liittokansleri Merkeliä ja ministeri Steinmeieria toimista tämän uudistuksen edistämiseksi.
Hyvät kollegat, oikeusvaltiossa demokratia toteutuu parlamentaarisen edustuksen kautta. Jos valtioiden ja hallitusten päämiehet päättävät kutsua hallitustenvälisen konferenssin koolle, odotamme parlamenttien olevan vahva osa sitä. Tarkoitan sekä Euroopan parlamenttia, jota edustavat huomattavat ja pätevät henkilöt, että jäsenvaltioiden parlamentteja, joiden on saatava äänensä selvästi kuuluville tässä prosessissa.
Parlamentti esittää tämän istuntojakson aikana sekä tiukan että yksityiskohtaisen kantansa hyväksymällä Brokin ja Barón Crespon mietinnön Euroopan unionin toimielinten välisestä kehityksestä. Puhemiehemme välittää kannan 21. ja 22. kesäkuuta kokoontuvalle neuvostolle. Olen varma, että kantaan kiinnitetään paljon huomiota ja että se käy ilmi tulevan huippukokouksen ja hallitustenvälisen konferenssin päätelmissä.
EU:lla on velvollisuus saada tuloksia aikaan. Luotamme siihen, että puheenjohtajavaltio Saksa saa 22. kesäkuuta kokoon tarvittavan poliittisen tahdon – kuten se sai aiemminkin ilmastonmuutosta ja energiaa koskevissa kysymyksissä – skeptisyyden peittoamiseksi ja Euroopan unionin auttamiseksi edistymään asiassa, joka on kyllä tekninen mutta äärimmäisen tärkeä, niin että päätökset voidaan tehdä todellisista kysymyksistä ja todellisista arvoista.
(Suosionosoituksia)
Martin Schulz, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minulla ei ole mitään lisättävää neuvoston puheenjohtajan ja komission puheenvuoroihin, sillä kortit on lyöty pöydälle eikä ole tarvetta toistaa sitä, minkä me kaikki jo tiedämme: 21. ja 22. kesäkuuta on kyse nimenomaan nykyisen Euroopan unionin tulevaisuudesta. Näin todetessani en sulje pois sitä mahdollisuutta, että EU olisi kesäkuun 22. päivän jälkeen erilainen – muuttunut, heikompi tai ehkäpä vahvistuneempi.
Haluamme tehdä EU:sta vahvemman, mutta EU:sta saadaan vahvempi vain, mikäli yksi perustavanlaatuinen edellytys täyttyy. On pidettävä mielessä yksinkertainen periaate, jonka mukaan voima on yhtenäisyydessä, heikkous hajaannuksessa. Tällaisia ovat viime vuosien kokemukset Euroopan unionista. Unioni on aina heikko ollessaan epäyhtenäinen ja napit vastakkain itsensä kanssa. Se on vahva ollessaan yhdistynyt. Euroopan unionin on kuitenkin oltava vahva, sillä vastassa olevat haasteet ovat valtavia. Kaikille veto-oikeuksista haaveileville, jotka uskovat olevansa vahvoilla veto-oikeuden turvin, on syytä todeta, että ilman mukana kulkeutuva saasta vähät välittää veto-oikeuksista ja vielä vähemmän rajoista. Euroopan unionia tarvitaan pelastamaan ihmiskunta jokaisella unionin toiminta-alalla, ja sen on autettava tavoilla, joihin vain se pystyy.
Euroopan unioni kuvittelee edelleen olevansa suuri muiden maanosien joukossa, vaikka verrattuna 1,3 miljardiin kiinalaiseen ja 1,1 miljardiin intialaiseen – joita on yhteenlaskettuna 2,4 miljardia, mikä vastaa kolmannesta maailman väestöstä – 27 jäsenvaltion 495 miljoonaa asukasta tekee siitä melko pienen. Jopa Saksan liittotasavalta, jota te, arvoisa ministeri Steinmeier, edustatte, olisi 82 miljoonasta asukkaastaan ja näiden valtavasta taloudellisesta vaikutusvallasta huolimatta omilleen jäädessään heikko ilman Euroopan unionia.
Euroopan unioni tarvitsee yhtenäisyyttä, jonka osatekijät ovat olemassa. Ilmastonmuutoksen asettama haaste on kohdattava. Vaikka yhtenäisyyttä pyytäisi Amerikan yhdysvallat – ja vaikka silloin on aina kysyttävä, mitä se oikein haluaa tällaisen pyynnön esittäessään – Atlantin tuolle puolen yltävä suhteemme edellyttää, että teemme palveluksen ja yhdistymme. Yhdysvallat tietää, että vain yhdistämällä valtavan tieteellisen, taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen vaikutusvallan saamme koottua voimamme Atlantin molemmin puolin ja pystymme auttamaan tehokkaasti maailman ongelmien ratkaisemisessa.
Kortit on lyöty pöydälle. Vuolaasti kiitelty liittokansleri Merkel on tehnyt taatusti hyvää työtä, ja hänellä on vielä paljon työtä edessään. Hänhän on fyysikko, ja fyysikko tietää, että täysin toisistaan poikkeavista osasista voidaan tehdä yhdistämällä mitä hienoimpia asioita. Fyysikko tietää myös, ettei mikään onnistu ilman matematiikkaa. Matematiikan logiikan mukaan kaksi miinusta kumoavat toisensa, joten Varsovan kaksosten suhteen on vielä toivoa.
Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tiedämme, missä ongelmat ovat. Diplomaattisille lupauksillenne uskollisena ilmoititte, ettette voi kertoa kaikkea, mitä tiedätte. Tämä on ihan hyvä, sillä mikäli kertoisitte, ratkaistavananne olevien ongelmien valtava määrä saisi parlamentin mielialan laskemaan tänä aamuna pakkasen puolelle.
Meillä on toinen tehtävä: meidän on vedottava hallituksiin, jotka kokoontuvat 21. ja 22. kesäkuuta. Nizzassa epäonnistuttiin, koska yksi jos toinenkin hallituksen päämies alkoi nuokkua tuolillaan illan kuluessa ja koska seuraavana aamuna paholaisen kirous alkoi paljastua kaikkien ilmoittaessa, ettei sopimus riittäisi 15 jäsenvaltiolle, ja ihmetellessä, miten se voisi muka riittää 27:lle. Tämän vuoksi päädyttiin perustuslakiin. Nyt perustuslakia ei ole varsinaisesti ratifioitu, mutta jäsenvaltioita on 27 eikä Nizzaa voi kaivata kuollakseen. Ellemme pysty parempaan kuin Nizzassa, meidän on turvauduttava taas siihen, ja silloin – huomatkaa, hyvä jäsen Saryusz-Wolski – Euroopan unioni on tuhoon tuomittu Nizzan takia. En halua tätä, joten meidän on saatava aikaan jotakin, jolla luodaan yhtenäisyys. Olemme esittäneet täällä parlamentissa, mitä mieltä olemme Barón Crespon ja Brokin mietinnöstä. Haluan todeta ryhmäni puolesta, että parlamentti ottaa mietinnön mittapuukseen: mikäli tarjotaan vähemmän kuin mietinnön mukaan on välttämätöntä, sovintoa ei synny. Ryhmäni ei äänestä missään tapauksessa minkä tahansa tarjoamanne ratkaisun puolesta, jos tulos jää kauas siitä, mitä on vaadittu. Haluan tehdä tämän täysin selväksi neuvostolle tänään. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, olkaa optimistinen, niin me seisomme rinnallanne. Taistelkaa loppuun asti. Emme voi missään tapauksessa epäonnistua niin, että 26 jäsenvaltiota lähtee kotiin tyhjin käsin yhden kieltäytyessä yhteispelistä. Yhtenäisyys on voimaa, jakautuminen heikentää.
(Suosionosoituksia)
Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, yhden asian tiedämme kaikki – me täällä ja ne, jotka protestoivat Heiligendammissa: kansamme keskeisiä haasteita, kuten ilmastonmuutosta, energian toimitusvarmuutta ja kansainvälistä rikollisuutta, ei ole ratkaistu, koska hallintoelimemme eivät enää sovellu tähän tarkoitukseen.
Jäsenvaltiot myönsivät tämän allekirjoittaessaan perustuslaista tehdyn sopimuksen. Silti osa vetäytyy nyt noista sitoumuksista eikä edes yritä ratifiointia.
Tällainen suhtautumistapa on vastoin Euroopan unionin henkeä, vastoin maalaisjärkeä ja vastoin Euroopan kansalaisten etua. Javier Solana totesi viime kuussa, että juuri kun meidän pitäisi olla erityisen valppaina ja kun maailma kaipaa Euroopan unionia kipeimmin, unioni on kääntynyt sisäänpäin ja vaipunut institutionaaliseen kriisiin.
Yhdessä toimien Euroopan unioni voisi todella vaikuttaa asioihin, joissa jäsenvaltiot lyövät vain päätään seinään. Bulgarialaisten hoitajien vangitseminen on hyvä esimerkki. Tammikuussa pidetyn neuvoston kokouksen jälkeen kaikista EU-maiden pääkaupungeista alettiin painostaa hoitajien vangitsemisen loppumisen puolesta. Pyydämme parlamentin puhemiehistöä vaatimaan, että huippukokouksessa yhdistytään samalla tavalla Gazassa vankina pidetyn BBC:n toimittajan Alan Johnstonin puolesta.
Palatakseni laajempiin kysymyksiin, mitkä niistä ovat kaikkein tärkeimpiä? Kuten Mark Twain muistutti, kun kaikki on sanottu ja tehty, on yleensä sanottu enemmän kuin tehty.
Miten suojella kansalaisia tietojen väärinkäytöltä? Miten varmistaa energian toimitusvarmuus? Miten harjoittaa maahanmuuttopolitiikkaa, ellei sitä varten saada riittäviä välineitä? Aikovatko vastaan äänestävät uhrata tosissaan hyvän hallinnon lippujen ja tittelien takia? Voivatko he todella puolustaa valtioiden veto-oikeuteen perustuvaa järjestelmää, joka tekee tärkeät aloitteet tyhjiksi, kuten neuvoston puheenjohtaja Steinmeier totesi? Yhteispäätösmenettelyn ja määräenemmistöpäätösten on oltava EU:n päätöksenteossa sääntö, ei poikkeus.
Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa on tilaisuus päästä yhteistyöhaluttomuudesta ja aloittaa puhtaalta pöydältä nykytilanteeseen sopivin välinein. Parlamentti haluaa vankkumatta turvata uudistussuunnitelman, joka voi tulla voimaan ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja. Vaadimme parlamentin määrätietoista osallistumista hallitustenväliseen konferenssiin, jossa edustuksemme on oltava laajempi ja monimuotoisempi.
Parlamentti oli yksi perustuslakisopimuksen laatijoista valmistelukunnassa, joten se edellyttää myös tulevansa kohdelluksi sellaisena. Sitä ei saa sysätä syrjään, kuten aiempien perussopimusten yhteydessä on tehty. Teksti pääsee alkuperäisen tekstin ilmeisestä legitiimiyden puutteesta vain, mikäli kansalaisten edustajat päästetään ääneen. Edustajat vastustavat minimikompromissia tekstin sisällöstä. He pitävät kiinni siitä, että perusoikeuskirja on niin tärkeä, ettei sen asemaa pidä heikentää Yhdistyneen kuningaskunnan ehdottamalla tavalla, sillä siitä seuraisi eriarvoisia jäsenyyksiä, eriarvoista kansalaisuutta ja eriarvoisia oikeuksia, joilla ei ole sijaa tasa-arvoisessa EU:ssa.
(Suosionosoituksia)
Pienimpään yhteiseen nimittäjään perustuva tulos johtaa väistämättä kahden tason unioniin.
Pelkurit ottakoot tästä vaarin: nyt meillä on tilaisuus tehdä EU:sta kansalaisten kannalta toimiva. Tätä tilaisuutta ei pidä hukata – eikä sitä hukatakaan.
(Suosionosoituksia)
Brian Crowley, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ensiksi haluan kiittää liittokansleri Merkeliä ja ministeri Steinmeieria heidän valtavasta tähänastisesta työstään, jonka tarkoituksena on ollut etsiä yhteistä perustaa ja yhtymäkohtia toisistaan hyvin paljon poikkeaville näkemyksille EU:n tulevaisuudesta. Ministeri Steinmeier ei kuitenkaan halunnut kertoa meille kaikkea, mitä hän tietää tai mitä hän on kokenut viime kuukausien aikana käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa. On aika ihmeellistä ja pöyristyttävää, ettei kaikkien jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin hyväksymän Berliinin julistuksen keskeisten periaatteiden ja kysymysten suhteen tehdä mitään. Olemme jo sopineet siitä, missä voimme toimia yhdessä.
Puhuimme eilen täällä parlamentissa kaunopuheisesti kuuden päivän sodan 40-vuotispäivästä sekä siitä, mitä kaikkea voisimme tehdä ja mitä kaikkea meidän pitäisi tehdä, jos meillä vain olisi perustuslaki. Perustuslakia ei tarvita välittömiin toimiin Palestiinan kansan kohtaaman humanitaarisen kriisin ratkaisemiseksi. Toimia voidaan toteuttaa yksinkertaisesti sopimalla ja päättämällä niistä. Tämänsuuntaisia siirtoja on jo tehty. On muitakin aloja, joilla voimme edetä, joten esitetty väite, jonka mukaan ilman lopullista sopimusta lamaantuisimme yhtäkkiä, ei pidä paikkaansa. Luomme keinoja ratkaista ongelmat ja hankaluudet.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että meillä pitäisi olla uusi perustuslaki. Meillä pitäisi mielestäni olla uusi perussopimus, jossa määritetään selkeästi Euroopan unionin toimielinten tehtävät ja toimivallat. Kansalaisten oikeudet olisi mielestäni suojattava perustuslailla tai perussopimuksella. Euroopan unionin nykyiset tavoitteet ja ihanteet olisi ilmaistava perustuslaissa selkeästi: EU:n olisi puolustettava demokratiaa, vapautta ja kansojen oikeuksia. Olisi varmistettava, etteivät jäsenvaltioiden oikeudet vaarannu ja että kansan ääni kuuluu vaaleilla valittujen edustajien kautta tasavertaisesti muihin organisaatioihin kuuluvien instituutioiden äänen kanssa.
Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että meitä painaa velvollisuus puhuessamme siitä, mitä ihmiset haluavat meidän tekevän. Ihmiset eivät halua meidän tekevän uusia aloitteita, joihin meillä ei ole tällä hetkellä valtuuksia. Olin itse asiassa melko järkyttynyt siitä, että Ecofin-neuvoston puheenjohtaja hyökkäsi niin valtavan raivoisasti yksittäisen maan kimppuun, vaikka hänen olisi pitänyt toimia puolueettomasti. Puheenjohtaja Steinbrück hyökkäsi väärin perustein Irlantia vastaan sellaisten käyttöön otettujen järjestelyjen takia, joista oli sovittu jäsenvaltioiden ja Euroopan komission kanssa.
Lopuksi totean, että kun tarkastelemme Euroopan unionin tulevaisuutta, lapsillemme ja lastenlapsillemme jättämämme tulevaisuuden on oltava parempi kuin se, jonka isovanhempamme jättivät meille toisen maailmansodan jäänteiden kytiessä. Katsokaa, miten kauniin lapsen he saivat aikaan. Meidän on tehtävä tuosta lapsesta 2000-luvun aikuinen.
Monica Frassoni, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, G8-maiden kokoukseen liittyvien tapahtumien ja sen todennäköisen epäonnistumisen vuoksi – jota en todellakaan surisi – pidämme Eurooppa-neuvostoa unionille tärkeänä ajankohtana, jolloin yhtenäisyyden ja kunnianhimon on pidettävä yhtä etenkin siksi, että parlamentin puhemies on myöntänyt, että prosessin olisi oltava yksinomaan hallitustenvälinen. Olen erittäin huolissani siitä, että Nizzan yöt saattavat toistua pian. Minusta on valitettavaa, ettei parlamentti ole pystynyt taistelemaan lujemmin saadakseen merkittävämmän aseman tässä prosessissa.
Nyt on tärkeintä olla antamatta periksi kiusaukselle pysyä puolustuskannalla ja odottaa, mitä vastapuoli sanoo, ja tehdä sitten kiva pieni sopimus vastapuolen kanssa. Tällainen asenne on väärä, ja aiemmin tämän takia on jouduttu sopeutumaan kompromisseihin, joista saadaan maksaa vielä tänäkin päivänä.
Minusta olisi paljon viisaampaa hyökätä ja liittyä niihin 18 maahan, jotka haluavat Euroopan perustuslain. Olette esimerkiksi puhuneet ilmastonmuutoksesta. Olen saanut lukuisista kokouksista ja keskusteluista kuitenkin sellaisen käsityksen, että ehdotetut toimet ovat tosiasiassa lähes pelkkiä kosmeettisia muutoksia. Miksi? Arvoisa komission jäsen Wallström, ympäristöasioista vastatessanne teitte viisaan ja lupaavan ehdotuksen kestävyyttä koskevasta pöytäkirjasta. Pohditaan sitä vakavasti uudelleen ja varmistetaan, että tämän tekstin avulla Euroopan unioni saa ilmastonmuutoksesta käytävän keskustelun pohjalta lisää toimivaltaa ja lisää varoja sen sijaan, että kansalaisia petetään pinnallisilla ja joutavilla puheilla.
Meillä on monia ideoita perustuslakitekstin parantamiseksi, kuten sosiaalisia vähimmäisnormeja koskeva kysymys, verokysymys, veto-oikeuden poistaminen ulkopolitiikassa ja arviointimenettelyn parantaminen poistamalla veto-oikeus. Minusta meidän on hyökättävä tässä keskustelussa eikä oltava vain puolustuskannalla.
Toinen seikka koskee varsinaisesti parlamenttia: olen vakaasti sitä mieltä, kuten ryhmänikin, että hallitustenvälisessä konferenssissa on heräteltävä jälleen keskustelua Euroopan laajuisista ehdokasluetteloista. Euroopan laajuiset ehdokasluettelot ovat tapa tulla eurooppalaisemmaksi. Asiassa hävittiin vain muutamalla äänellä pari vuotta sitten. Valmisteltaessa vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleja on palattava keskusteluun siitä, miten todellinen Euroopan unioni voidaan toteuttaa ja miten kansalaiset voivat todella äänestää voimakkaan ja vaikutusvaltaisen parlamentin puolesta. Arvoisa puhemies, emme ole ryhmäni kanssa näin ollen lainkaan tyytyväisiä siihen, että parlamentilla on kolme, neljä pelkkää tarkkailijaa hallitustenvälisessä konferenssissa.
Meidän on saatava paljon tätä enemmän. Meidän on varmistettava, että neuvoston kanssa käydään avointa vuoropuhelua aiemmin sovitun perusteella niin, että myös me Euroopan kansalaisten vaaleilla valitut edustajat saamme kertoa, mitä ajattelemme, sillä meidän kauttamme kansalaiset saavat sanansa sanottua.
(Suosionosoituksia)
Helmuth Markov, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, neuvoston puheenjohtaja lainasi Saksan puheenjohtajakauden tunnuslausetta, jonka mukaan yhdessä Eurooppa onnistuu. Ihmettelen nyt kuitenkin, yhdessä kenen kanssa? Päätavoitteena oli laatia suunnitelma perustuslakihankkeen edistämiseksi. Asiasisällöstä keskusteltiin eilen, ja ryhmäni asettui sitä vastaan, joten en vaivaudu puhumaan siitä nyt. Sen perusteella kuitenkin, mitä tästä strategiasta on viime kuukausien aikana sanottu – osa haluaa jättää tekstin ennalleen, vaikka kaksi maata on hylännyt sen, ja osa haluaa hieman enemmän ja osa hieman vähemmän ja osa taas haluaa lisätä siihen sisämarkkinoiden näkökulmaa ja osa sosiaalista Eurooppaa – ihmiset eivät ole löytäneet yhteistä säveltä vaan tavoite on jäänyt toistaiseksi saavuttamatta.
Viime aikoina WDR:n Europaforum-ohjelmassa on puhuttu paljon solidaarisuudesta periaatteena, johon Euroopan unioni perustuu ja jonka pohjalta sitä olisi kehitettävä myös jatkossa. Tämä on ihan aiheellista, mutta ainoa ongelma on, etteivät neuvoston toimet täsmää tämän kanssa, sillä neuvosto on jatkanut Lissabonin strategian linjoilla: yhä useampi elämänala on määritelty talouden mittapuun mukaan, niillä edellytetään avoimen markkinatalouden ja vapaan kilpailun mukaisia uudelleenjärjestelyjä ja sovelletut kriteerit ovat perustuneet pikemminkin talouteen kuin hallintoon. Esimerkkejä tästä ovat postipalvelujen vapauttaminen, palveludirektiivi, terveydenhuoltodirektiivi ja työlainsäädäntöä koskeva vihreä kirja. Poliitikot pyrkivät yhä useammin epäämään itseltään mahdollisuuden vaikuttaa tapahtumiin, mutta neuvoston puheenjohtaja puskee eteenpäin Euroopan unionin laajuisia säädöksiä, joissa hyökätään mielestäni kansalaisia ja heidän ihmisoikeuksiaan vastaan. Kaksi esimerkkiä tästä ovat lentomatkustajien henkilötietojen tallentaminen ja biotunnistetietojen laajamittainen kerääminen viisumitietojärjestelmää varten, vaikkei yhteistä eurooppalaista tietosuojajärjestelmää ole edelleenkään olemassa. Nyt tätä ulotetaan jopa ulkopolitiikkaan.
Viime kuukausina on tehty enemmän EU:n kilpailukyvyn lisäämiseen tähtäävän "Globaali Eurooppa" -strategian toteuttamiseksi. Siinä on kyse lähinnä eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsystä eikä oikeudenmukaisesta kaupasta. Tästä on olemassa lisääkin esimerkkejä, kuten painostus patenttioikeuden tiukentamiseksi, yhteistyösopimusten sijaan tehtävät vapaakauppasopimukset ja kehitysavun sijaan tarjottavat talouskumppanuudet. Samaan aikaan GATS-sopimuksen toimitusmuoto 4 tehdään käytännössä mitättömäksi, mikä vaikuttaa työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen.
Haluan todeta G8-maiden huippukokouksesta, että hallitusten päämiesten saattaa olla hyvinkin aiheellista kokoontua epävirallisesti yhteen grillaamaan ja keskustelemaan Euroopan unionin tulevaisuudesta ja muista tärkeistä asioista, mutta yksittäisten EU:n suurten jäsenvaltioiden ja muiden talousmahtien G8-maiden kokouksessa neuvottelemat tavoitteet asetetaan ikään kuin ne olisi toteutettava kaikkialla maailmassa, vaikkeivät edes Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota sovi asioista tällä tavalla. G8-maiden kokouksessa tehdyt päätökset eivät ole millään tapaa legitiimejä. Tästä johtuu kovaääninen ja aiheellinen protestointi, johon on kiinnitettävä näin ollen huomiota. Haluan kuitenkin tehdä täysin selväksi, että sanoudumme irti kaikesta väkivallasta, harjoittipa sitä mikä puoli tahansa.
Jens-Peter Bonde, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, puheenjohtajavaltio ja kaksi arvostettua kollegaani Barón Crespo ja Brok haluaisivat meidän sulkevan korvamme Ranskan ja Alankomaiden äänestäjiltä. He äänestivät väärin, joten he eivät saa äänestää uudestaan. Puheenjohtajavaltio, esittelijät ja parlamentin enemmistö haluavat, että koko hylätty perustuslaki saatetaan voimaan vain uudella nimellä, ilman kansanäänestystä. Presidentti Sarkozyn minisopimus ei tarkoita velvoitteiden vähenemistä. "Mini-" viittaa päätöksentekotapaan: äänestäjillä on mahdollisimman vähän vaikutusvaltaa eikä kansanäänestyksiä enää tule. Saksan liittokansleri on näyttänyt tietä. Hän vaatii, että kaikkien maiden on hyväksyttävä perustuslain sisältö, vaikkei edes hänen oma kotimaansa ole ratifioinut sitä. Asia menee sekä Slovakiassa että Saksassa perustuslakituomioistuimeen.
Karlsruhen perustuslakituomioistuimen entinen presidentti, Saksan entinen presidentti ja perusoikeuskirjan valmistelukunnan puheenjohtaja Roman Herzog on todennut, että 84 prosenttia Saksan lainsäädännöstä on peräisin Brysselistä ja että jo nyt on syytä epäillä, voiko Saksaa kutsua parlamentaariseksi demokratiaksi. Kun tulee 59 uutta alaa, joilla jäsenvaltioiden parlamentit ovat vailla veto-oikeutta, EU-maat eivät ole enää parlamentaarisia demokratioita. Sen jälkeen ei ole enää kyseenalaista vaan kiistattoman selvää, että virkamiesten ja lobbaajien junailema lainsäädäntö on syrjäyttänyt sen hallintomuodon, jota on ollut tapana kutsua parlamentaariseksi demokratiaksi. Yksi lohtu kuitenkin löytyy. Edelleen vain 16 maata 27:stä eli 37 prosenttia EU-maiden äänestäjistä on ratifioinut perustuslain yksimielisesti sovitun kahden vuoden määräajan kuluessa. Perustuslaki on näin ollen kuollut ja kuopattu täysin muodollisin perustein. On perustettava uusi suoralla vaalilla valittava valmistelukunta laatimaan teksti, joka voidaan hyväksyä sillä perusteella, että siinä taataan nykyisille demokraattisille kansallisvaltioille avoimuus, läheisyys kansalaisiin ja lisää demokratiaa aloilla, joilla päätetään antaa yhteisiä säädöksiä. Kansanäänestykset on järjestettävä kaikkialla EU:ssa, jotta äänestäjät saavat sanoa viimeisen sanan.
Ashley Mote, ITS-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, alkuperäistä perustuslakia koskevassa Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen valkoisessa kirjassa todettiin, ettei perustuslakiin liity mitään perustavanlaatuista muutosta. Miksi antaa perustuslaki, ellei perustavanlaatuista muutosta haluta? Mikä muu syy siihen voisi olla? Nyt Angela Merkel esittää, että uudelle versiolle olisi annettava uusi nimi niin, että käytetään toisia termejä oikeudellista sisältöä muuttamatta. Onpa huojentavaa saada elävä muistutus Saksan sitoutumisesta demokratiaan ja oikeusvaltion periaatteisiin!
Vanhassa ja eittämättä myös uudessa perustuslaissa pyörretään EU:n ja jäsenvaltioiden, hallittujen ja hallitsijan, välinen suhde täysin päälaelleen. Kysynkin, onko suvereeni kansakunta antanut ulkopuolisen tahon laatia ja saattaa voimaan sitä koskevaa uutta perustuslakia koskaan muulloin kuin hävittyään sodan? Kotimaassani valtio saa vallan kansalta ja on vastuussa kansalle. EU suunnittelee nyt, että valtio pyrkisi olemaan olemassa omavaltaisesti ja että kansa olisi vastuussa sille. Oikeutemme ja vapautemme ovat myötäsyntyisiä. Ne eivät ole tänä päivänä mahtailevien ja jo huomenna unohdettujen poliittisten mitättömyyksien vallassa tai harkittavissa.
Alkuperäinen perustuslakiehdotus teki meille suuren palveluksen. Siinä kiteytyi tulevaisuus. Sillä yritettiin tehdä kansakuntien Euroopasta Euroopaksi kutsuttu kansakunta. Meidän oli pakko päättää, annammeko herruuden eurooppalaisille. Emme anna. Te olette naapureitamme. Saatte olla ystäviämme, mutta siinä kaikki.
Olipa uusi nimi mikä tahansa, kyse ei ole edelleenkään mistään varsinaisesta perustuslaista. Ensimmäinen oli epämääräinen, suurisuuntainen, epätarkka, monimutkainen, sekava ja äärettömän pitkä. Ennen kaikkea se oli kuitenkin määräävä eikä salliva. Se oli laki eikä lainsäädäntöä varten laadittu kehys. Siinä ei tarjottu tehokasta keinoa valvoa tulevia lainsäätäjiä eikä hätäjarrua junan pysäyttämiseksi. Valta keskitettiin byrokratian oravanpyörään perustuvalle hallintojärjestelmälle, ja jäsenvaltioista tehtiin Brysselin kamarin teoreettisten isäntien sijaan sen palvelijoita. Mikä on tällä kertaa toisin? Tämä perustuslaki ei ole vastaus. Se on 1950-luvun ratkaisu 2000-luvun ongelmiin. Nykymaailma on kovin erilainen. Ei ihme, että kaikissa 27 jäsenvaltiossa suhtaudutaan asiaan vihamielisesti.
(Suosionosoituksia)
Puhetta ryhtyi johtamaan puhemies PÖTTERING
Jana Bobošíková (NI). – (CS) Hyvät kollegat, vaikuttaa siltä, ettei EU:n jokapäiväinen toiminta ole ajautunut kriisiin EU:n perustuslain hylkäämisen takia. Tutkimusten mukaan vuoden 2004 laajentuminen ei ole estänyt EU:n toimintaa. On käynyt päinvastoin, sillä lainsäädäntöprosessi on todellisuudessa nopeutunut. Älkäämme kuitenkaan puhuko asiakirjojen hyväksymisprosessin nopeudesta vaan näiden asiakirjojen laadusta.
Uudella perussopimuksella on taattava tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille jäsenvaltioille niiden koosta ja jäsenyysajan pituudesta riippumatta. Sopimus ei saa missään olosuhteissa vääristää enempää päätöksenteon ja äänten painotusta. EU:n demokraattisen legitiimiyden on perustuttava jäsenvaltioiden ja kansalaisten tasapuolisen edustuksen periaatteeseen. Päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosessien on oltava avoimia, ja jäsenvaltioiden hallitusten ja kansanedustuslaitosten on pystyttävä valvomaan näitä prosesseja. Toissijaisuusperiaatetta on vahvistettava, eikä sitä pidä yrittää sivuuttaa, kuten usein tehdään.
Perusoikeuskirjaa ei pidä sisällyttää perussopimukseen. Sen sijaan unionin on liityttävä Roomassa vuonna 1950 allekirjoitettuun Euroopan yleissopimukseen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi.
Hartmut Nassauer (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ei voida kyllin korostaa sitä, että tässä huippukokouksessa selviää, onko Euroopan unionilla poliittiset valmiudet ja niihin liittyvät voimavarat, joilla mukautetaan nykyisin 27:ää jäsenvaltiota koskevat perussopimusten periaatteet globaalistuneen maailman kasvaviin vaatimuksiin, vai jättääkö se vastaamatta tähän haasteeseen ja polkee edelleen sitkeästi paikallaan. Barón Crespon ja Brokin mietintö on osoitus siitä, että perussopimuksen hyväksymisaikataulusta pyritään pääsemään sopuun, ja parlamentti tukee vankkumatta näitä pyrkimyksiä. Niiden muutamien jäsenvaltioiden, jotka edelleen kiistelevät suostumuksestaan, pitäisikin kenties pohtia, onko niiden varsin arveluttava ja itsekäs eduntavoittelu vaaraksi yhteisön vakauttamiselle. EU:n ei pidä sortua tämänkaltaiseen ahdasnäköisyyteen.
Näin ollen olisi edelleen pidettävä mielessä, että kaikkien valtioiden ja hallitusten päämiesten suostumus on pikemminkin pääasiallinen kuin yksinomainen edellytys, joten muistettakoon, etteivät he kaataneet perustuslakisopimusta, vaan sen torjuneet kansalaiset. On mielestäni erittäin epätodennäköistä, että saisimme kansalaiset hyväksymään perussopimuksen järjestämättä siitä riskialtista kansanäänestystä ja selvittämättä syitä sopimuksen hylkäämiseen.
Oman maani rakenteen takia olen taipuvainen vastustamaan kansanäänestyksiä, mutta kannatan ehdottomasti Euroopan unionista aiheutuvan syvän ja jatkuvan hämmennyksen käsittelyä ja aktiivista puuttumista siihen. Tässäkin asiassa huippukokouksen on näytettävä esimerkkiä, eikä siihen suinkaan vaadita mahdottomuuksia, sillä tyytymättömyys tulee hyvin selvästi esiin esimerkiksi sisä- ja ulkorajojen puuttumisen yhteydessä. EU tarvitsee sisärajoja ollessaan tekemisissä jäsenvaltioiden kanssa, ja ainakin sisämarkkinoilla yhdentymisen rajat ovat jo vastassamme. Tarkoitan tällä sitä, missä rajoissa kansalaiset ovat valmiita hyväksymään EU:n määräysten ja säädösten soveltamisen, ja varsinkin komissio rikkoo yhdentymisen rajoja, toisinaan tarkoituksella ja toissijaisuusperiaatteesta välittämättä.
Tarvitsemme uuden perussopimuksen rakennetta. Ne, jotka estävät itsekkäästi ja ahdasnäköisesti perussopimusten tarkistamisen, joutuvat tekemään itselleen selväksi, kuuluvatko he todella tähän yhteisöön, emmekä arastele kysyä tätä heiltä.
On silti muistettava, että vaikka perussopimus edellyttää valtioiden ja hallitusten päämiesten hyväksyntää, EU tarvitsee myös kansalaistensa suostumuksen.
Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, yksi suurimmista perussopimukseen kohdistuvista odotuksista on sen perustan vahvistaminen, jonka varassa pystymme paremmin organisoimaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sopimus on kuitenkin vain yksi edellytys, ei suinkaan ainoa toteutuskeino, emmekä voi lykätä määrättyjen toimien toteuttamista sopimuksen voimaantuloon saakka.
Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, koska olen hyvin perillä syvästä henkilökohtaisesta sitoumuksestanne, pyytäisin teitä muista velvollisuuksistanne huolimatta tekemään tulevina viikkoina enemmän Lähi-idän hyväksi. Eilisen keskustelun teemana oli "40 vuoden jälkeen". On kulunut 40 vuotta, emmekä vieläkään tue riittävästi niitä vaikuttajia, jotka kampanjoivat rauhan puolesta molempien osapuolten – toisin sanoen israelilaisten sekä palestiinalaisten ja arabien – keskuudessa.
Viime päivinä olen lukenut muutamia selvityksiä, joita ovat laatineet esimerkiksi israelilaiset Dan Diener, Tom Segev, Meir Shalev ja Yaël Dayan. He kaikki puolustavat avoimesti "maata rauhan vastineeksi" -periaatetta, johon palestiinalaiset ovat nyt sitoutuneet, aivan kuten arabimaatkin ovat tehneet Saudi-Arabian suunnitelman mukaisesti. Näin ollen Euroopan unionin on noudattamansa toimintalinjan kautta tuettava yksiselitteisen selvästi kaikkia niitä vaikuttajia – myös nykyistä palestiinalaishallintoa – jotka seisovat näiden periaatteiden takana ja todella haluavat torjua ääriliikkeitä ja terrorismia. Meidän on lopetettava keinotekoinen jaottelu, jonka mukaan joidenkin kanssa keskustellaan ja toisten kanssa taas ei.
Sekä Israelissa että Palestiinassa on nyt koalitiohallitus, ja ne molemmat tarvitsevat tukeamme, jos rauhanprosessille aiotaan luoda edellytykset. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, pyydänkin teitä puheenjohtajakautenne viimeisinä päivinä antamaan tukenne kaikille niille voimille, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä torjumaan väkivaltaa ja tekemään rauhanprosessin mahdolliseksi – pyydän tätä etenkin siksi, että tiedän, miten voimakkaasti olette sitoutunut tähän. Näin tehdessään puheenjohtajavaltio ei ainoastaan edistäisi perustuslakia vaan myös loisi edellytykset Lähi-idästä aloitettavalle yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.
Andrew Duff (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, mitä arvelette tästä uusimmasta villityksestä yksinkertaistaa perussopimusta? Itse pidän omituisena sitä, että ne, jotka kannattavat tällaista yksinkertaistamista, yrittävät poistaa vuoden 2004 kokonaisratkaisusta sen yksinkertaisimman artiklan: ensimmäisen artiklan, jossa esitetään EU:n perusperiaatteet. Ongelmamme on, että yksinkertaistamispyrkimyksemme johtavat vain liiallisiin yksinkertaistuksiin ja että pyrimme muotoilemaan tarkistetun perussopimuksen – eikä niinkään vakauttavan perussopimuksen – pelkästään semanttisin keinoin. Terminologian muuttaminen ja tunnusten poistaminen uhkaa muuttaa euroskeptisyyden eurokyynisyydeksi.
Todellisuudessa tästä kriisistä ei ole muuta ulospääsyä kuin vahva demokraattinen johtajuus ja selkeä näkemys EU:n yhteisestä edusta, ja tällaista johtajuutta pystyvät varmasti tarjoamaan sekä nykyinen puheenjohtajavaltio että komissio.
Konrad Szymański (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, jos Euroopan unionin huippukokouksessa aiotaan toimia menestyksekkäästi perussopimuksen uudistamiseksi, on oleellista osoittaa joustavuutta ja kompromissihalukkuutta niitä maita kohtaan, jotka ovat suhtautuneet epäillen tiettyihin perussopimuksen määräyksiin.
Liittokansleri Merkel on toistaiseksi ollut hyvin myötämielinen. Vetoankin Saksaan, ettei se haaskaisi tätä pääomaa puheenjohtajakautensa lopussa. Se ei saa antaa niiden poliitikkojen johtaa itseään harhaan, jotka torjuvat kompromissin ja uhkaavat nyt hylätä perussopimuksen, ellei siihen sisällytetä perusoikeuskirjaa tai kaikenlaisia perustuslaillisia muutoksia.
Fanaattinen suhtautuminen perustuslakiin ei ole hyvä tapa ratkaista tätä kriisiä. Perussopimusten uudistaminen edistyy vakaasti, jos tuleva Euroopan unionin huippukokous hyväksyy toimivallan jakoa, ulkoisen edustuksen periaatteita, perustuslaillisia tunnuksia ja neuvoston äänestysjärjestelmää koskevat laajat ja joustavat neuvotteluvaltuudet. Muussa tapauksessa hukkaamme vain enemmän aikaa piehtaroidessamme omassa joustamattomuudessamme. Uskoakseni Eurooppa odottaa meiltä jotakin muuta.
Rebecca Harms (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Steinmeier, yksi syy siihen, miksi parlamentti on ollut teihin niin tyytyväinen, on se, että Euroopan unionin 50-vuotisjuhlallisuuksissa esittelitte meille elvytetyn perustuslakiprosessin myönteiset tavoitteet aivan kuten liittokansleri Merkelkin. Tästä huolimatta jotkut parlamentin jäsenet ihmettelevät jatkuvasti, miten ja milloin tämä miniperussopimukseen tai johonkin muuhun perussopimukseen keskittyvä diplomaattinen prosessi, joka nykyään on päätetty, käynnistetään uudelleen. Sellaiset hyvät tavoitteet, joita neuvoston puheenjohtajavaltio toistuvasti esittelee, kestävät tosiasiassa julkisen tarkastelun, joten jos meillä kerran on tällaisia hyviä suunnitelmia, miksi siis jatkuvasti estämme niiden toteuttamisen pitkällä aikavälillä, kun ne olisi pitänyt toteuttaa jo kauan sitten? Viimeistään seuraavaan huippukokoukseen mennessä on selvitettävä, miten tämä jatkuva kansalaisten sulkeminen perustuslakiprosessin ulkopuolelle saadaan loppumaan.
Haluan käsitellä myös yhtä nimenomaista politiikan alaa, nimittäin ilmastopolitiikkaa, josta Euroopassa parhaillaan keskustellaan pääasiassa G8-huippukokouksen yhteydessä. Mielestäni kesäkuun huippukokousta voidaan pitää onnistuneena vain, jos kansainväliset toimet yltävät samalle tasolle kuin EU:n nimissä sovittiin maaliskuussa. Keskeisiä edellytyksiä ovat mielestäni se, että tavoitteeksi asetetaan kahden asteen lämpötilannousu, että myönnetään tarve vähentää maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia ja että YK tunnustetaan aiheesta pidettävään vastavuoroiseen kuulemiseen parhaiten soveltuvaksi elimeksi. Jos George Bush estää Heiligendammissa muun muassa tämänkaltaiset myönnytykset, mielestäni kokoukseen osallistuvien EU:n valtionpäämiesten on turha odottaa siltä mitään. Pidän maaliskuun huippukokouksen tuloksia paljon arvokkaampina, ja mielestäni niiden noudattamista olisi valvottava, sillä Yhdysvaltain presidentti George Bush joutuu pian luopumaan vallasta.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Tässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa pitäisi asettaa etusijalle viisi merkittävää näkökohtaa: Euroopan keskuspankkia on estettävä nostamasta korkoa, ettei sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus enää pahenisi, julkisia investointeja on edistettävä uusien oikeudenmukaisten työpaikkojen luomiseksi sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi, on keskusteltava toimenpiteistä, joilla edistetään osallistavaa demokratiaa ja laajennetaan moniarvoista keskustelua EU:ta koskevista kysymyksistä, on sitouduttava oikeudenmukaisen rauhan saavuttamiseen Lähi-idässä siten, että samalla turvataan palestiinalaisten ja irakilaisten itsemääräämisoikeus, ja maailmanlaajuista yhteistyötä ja yhteisvastuuta sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi on vahvistettava.
Sen sijaan vallalla on pyrkimys jatkaa itsepintaisesti uusliberalistisen perustuslakisopimusluonnoksen tärkeimpien ehdotusten noudattamista, vaikka sopimus raukesi ranskalaisten ja alankomaalaisten äänestäjien hylättyä sen. Nyt tarkoituksena on todistettavasti välttää julkista keskustelua, sivuuttaa kansanäänestykset, estää kansalaisia ilmaisemasta täysivaltaisesti näkemystään ja tukea vallan keskittymistä EU:n suurvalloille, jotta talous- ja rahoitusryhmittymien edut voidaan ottaa paremmin huomioon. Ainakin meidän mielestämme etusijalle olisi asetettava taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sekä työntekijöiden ja kansalaisten oikeudet. Kaikista ehdotuksista uudeksi perussopimukseksi on tietenkin järjestettävä kansanäänestys kussakin jäsenvaltiossa kansallisten viranomaisten määräämänä päivänä.
Nigel Farage (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, olen yllättynyt siitä, että meillä on otsaa kutsua tätä keskusteluksi, sillä ministeri ei kertonut meille mitään neuvottelujen sisällöstä. Mutta keskusteluahan ei tietenkään ole, vai onko? Kansallisissa kansanedustuslaitoksissa ei keskustella eikä lehdistössä esitetä asiantuntevia näkemyksiä. Miksi keskustelua ei ole lainkaan? Siksi, että koko perussopimus laaditaan salaa, koska Euroopan kansalaisten ei haluta osallistuvan. Pelkäätte, että mitä enemmän he saavat tietää suurisuuntaisista suunnitelmistanne, sitä todennäköisemmin he äänestävät "ei".
Vielä pahempaa on suorastaan epärehellinen tapa jatkaa tätä prosessia. Angela Merkel ehdotti kirjeessään erilaisen terminologian käyttämistä oikeudellista sisältöä muuttamatta, mikä on täysin nurinkurista. Se on sanojen vääristelyä. Se on tietoinen yritys estää vapaat ja oikeudenmukaiset kansanäänestykset Euroopan maissa. Suunnitelmienne mukaisesti pyyhkäisette puskutraktorin lailla noin vain pois Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestystulokset ja pyritte poliittisiin päämääriinne ilman kansalaisten tukea.
Epäilemättä luulette pääsevänne kuin koira veräjästä, mutta Yhdistyneen kuningaskunnan näkökulmasta minulle on päivänselvää, että pääministeri Blair vielä viimeisenä tekonaan Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin virassa hyväksyy käytännössä kaiken, mitä häneltä pyydätte. Hän kuitenkin ojentaa seuraajalleen ikään kuin räjäytysvalmiin käsikranaatin, sillä Gordon Brownilla on valtavat paineet järjestää tästä perussopimuksesta kansanäänestys Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Itse asiassa menisin vielä pidemmälle. Olen varma siitä, että tästä perussopimuksesta ei tule Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä ilman kansanäänestystä, ja kun se järjestetään, britit sanovat "ei".
Mikäli olette ylpeitä eurooppalaisesta hankkeestanne, mikäli olette todellisia demokraatteja, yhdytte vaatimukseeni, jonka mukaan ihmisille on annettava päätösvalta omasta tulevaisuudestaan. Älkää tyrkyttäkö sitä heille ylhäältä päin.
Roger Helmer (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, puheenjohtajavaltio Saksa on ensisijaisesti päättänyt keskittyä elvyttämään ranskalaisten ja alankomaalaisten äänestäjien selvästi hylkäämän EU:n perustuslakisopimuksen sisällön. Väitämme EU:n arvojen perustuvan demokratiaan ja oikeusvaltion periaatteisiin, mutta silti tämä yritys herättää henkiin perustuslaki äänestäjien selvää ja nimenomaista tahtoa vastaan osoittaa suunnatonta halveksuntaa demokratiaa ja Euroopan kansalaisia kohtaan. Myös ehdotetut menetelmät ovat vilpillisiä ja häpeällisiä.
Olette jo kuulleet tämän, mutta toistan vielä, että Angela Merkel on laatinut kirjeen, jossa hän ehdottaa terminologian vaihtamista oikeudellista sisältöä muuttamatta sekä perusoikeuskirjan korvaamista oikeudelliselta painoarvoltaan vastaavalla lyhyellä viittauksella. Arvoisa liittokansleri Merkel, tämä on suorastaan epärehellistä! Teidän pitäisi hävetä. Sen jälkeen johtajamme teeskentelevät viekkaasti, että uusi perussopimus on aivan erilainen ja kieltäytyvät järjestämästä kansanäänestystä.
Muistutan maani tulevalle pääministerille Gordon Brownille, että häntä sitoo Labour-puolueen selkeä julistus, jossa sitoudutaan antamaan päätösvalta perustuslaista Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille. Hän ei voi väittää, että tästä sitoumuksesta luovuttaisiin muutamien pintapuolisten muutosten takia.
Puhemies. Hyvä jäsen Helmer, vaikka puhemies ei voikaan työjärjestyksen mukaan nuhdella juuri puheenvuoronsa käyttänyttä parlamentin jäsentä, tekisin sen teidän tapauksessanne, jos minulla olisi siihen mahdollisuus, sillä olette juuri loukannut hallituksen päämiestä, ja todettakoon, että mielestäni käytöksenne on epäbrittiläistä.
Timothy Kirkhope (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, ette voi valita keskusteluihin osallistujia sen perusteella, vaikuttavatko heidän näkemyksensä olevan lähellä omianne. Pysyttelen nyt kuitenkin aiheessani.
Tuon puheenvuorossani odotetusti julki huolen siitä, että tässä ratkaisevan tärkeässä neuvoston kokouksessa ei omistauduta täysin perustuslakia koskevien kysymysten käsittelylle. Minun ja kollegojeni mielestä varsinainen perustuslaki on tarpeeton, eikä EU:ssa ole tällä hetkellä laajaa kriisiä, joka edellyttäisi sitä. Ranskan ja Alankomaiden kansalaisten ilmaiseman kannan takia toivomme, että asia ratkaistaan tavalla, joka ei edellytä perustuslain ajamista läpi kaikesta huolimatta. Toivomme, että Laekenin huippukokous ja sen edustama kanta – EU:n avoimuutta on lisättävä ja sen on puututtava vähemmän kansalaisten elämään – tarjoaa perustan tässä hyvin tärkeässä huippukokouksessa saavutettaville tuloksille.
Haluan kuitenkin todeta olevani hyvin tyytyväinen siihen, että Saksan liittokansleri on osoittanut suurta kiinnostusta ilmastonmuutoskysymyksiin ja siihen, että meidän on yhteistyössä yritettävä ratkaista ilmaston lämpenemiseen ja varsinkin noiden muutosten aiheuttamaan maailmanlaajuiseen köyhyyteen liittyvät ongelmat. Hän on puolueeni johtajan David Cameronin tavoin sitoutunut määrätietoisesti ratkaisemaan yhden suurimmista haasteista, joka nykyisellä ihmiskunnalla on vastassaan. Meistä kaikista tuntuu, että tällaiset vaikeat toimet ovat erittäin kiireellisiä ja ensisijaisia ja että yhteistyö on oikea toimintatapa. Yhdessä voimme toimia tavalla, joka todella parantaa ihmisten käsitystä EU:sta sen sijaan, että se saisi heidät epäilemään EU:n suunnitelmia heidän tulevaisuutensa varalle.
Robert Goebbels (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, parlamentti on valmis hyväksymään perustuslakisopimuksen tarkistuksen, mutta neuvoston puheenjohtajan eduksi todettakoon, että vain siinä tapauksessa, että poliittinen sisältö on oikea. Sinnikkäät yritykset käyttää semantiikkaa kansallisten tuntojen tyynnyttelyyn ovat hyväksyttäviä, kunhan vain koko EU:sta tulee tehokkaampi, eli se tekee enemmän määräenemmistöpäätöksiä myös ulkopolitiikassa. Presidentti Sarkozy vaatii miniperussopimusta: minihameen tavoin minisopimuksellakin suojattaisiin olennaisimmat kohdat.
Eurooppalaiset haluavat selkeitä suhteita eivätkä diplomaatteja, jotka kinastelevat salassa lakimiesten kavalista neliöjuuria koskevista väitteistä. Se, mainitaanko perussopimuksessa EU:n lippu tai EU:n hymni, ei ole elämän ja kuoleman kysymys. Tähtiympyräkuvioinen lippu lepattaa jatkossakin tuulessa eikä EU:n "Oodi ilolle" lakkaa kajahtelemasta. Sen sijaan se, ettei ulkoministeriä saa kutsua ulkoministeriksi, on harhaanjohtavaa. Jos Javier Solanan seuraajan toimet edellyttävät ulkoministerien yksimielistä päätöstä, häntä voidaan yhtä hyvin kutsua vaikka postinkantajaksi.
Mitä järkeä on Eurooppa-neuvoston pysyvässä puheenjohtajassa, jos toinen Puolan kaksosista voi keskeyttää välttämättömät neuvottelut esimerkiksi Venäjän kanssa? Edes monet perustuslain vastustajat eivät halua heikompaa EU:ta vaan sellaisen EU:n, joka välittää heidän ongelmistaan, minkä vuoksi jokaisella kansalaisella on oltava sitovat perusoikeudet, ja ennen kaikkea sosiaaliset perusoikeudet on turvattava ja niitä on laajennettava. Uudessa perussopimuksessa on määrättävä, että kaikkien komission ehdotusten yhteydessä tehdään yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi. Myös julkisilla palveluilla on oltava varma oikeudellinen perusta. Vaikka tuenkin neuvoston puheenjohtajavaltiota, en aio osallistua petokseen, enkä varmastikaan ole tässä asiassa yksin.
Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, EU keskittyy seuraavassa huippukokouksessa vahvistamaan itseään sisäisesti. Uuden tiivistetyn sopimuksen myötä EU:n päätöksentekokyky toivottavasti paranee ja EU pystyy tulevaisuudessa keskittymään konkreettisiin avainasioihin. Yksi tärkeimpiä niistä on ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristöasiat.
EU, Venäjä, Norja ja Islanti sopivat viime marraskuussa Helsingissä pidetyssä huippukokouksessa pohjoisen ulottuvuuden politiikasta. Erityisesti ympäristökysymykset ovat tässä osoittautuneet tulokselliseksi. Tästä on esimerkkinä Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo.
Mutta näitä ympäristökysymyksiä ei voi jättää tähän eikä ole aika pysähtyä vaan päinvastoin, nyt on aika edetä ripeästi. Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät nimittäin dramaattisimmin juuri pohjoisessa, jossa luonto on erittäin herkkä, ja elinmahdollisuudet alkuperäiskansoille on turvattava. Siksi toivonkin, että Saksan johdolla ympäristökumppanuusrahaston lisärahoitus turvataan, ja tätä myötä ilmastonmuutokselle ja ympäristökysymyksille annetaan entistä tärkeämpi osa pohjoisen ulottuvuuden politiikassa ja ilmastonmuutoksen hallinnassa.
Mirosław Mariusz Piotrowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, EU:ssa on viimeisten kahden vuoden ajan yritetty ratkaista järkevästi kriisitilanne, joka sai alkunsa ranskalaisten ja alankomaalaisten hylättyä perustuslakisopimuksen. Niin kutsutun harkintakauden kuluessa on ehdotettu lukuisia tapoja yksinkertaistaa unionin jäykkien rakenteiden toimintaa. Todellisuudessa vaikuttaa siltä, että kaikki tuo aika on valunut hukkaan, koska ainoiden esitettyjen ehdotusten mukaan vanhaa perussopimusta vain karsitaan samalla kun suurin osa sen keskeisistä määräyksistä säilytetään.
Tarkoituksena on esitellä karsittu teksti ensimmäisen perussopimuksen aiemmin ratifioineille maille ikään kuin se olisi pohjimmiltaan alkuperäisen asiakirjan muuttamaton toisinto. Muille maille se kuitenkin esitellään aivan uutena kompromissiasiakirjana. Tällaiset toimet ovat paljon muuta kuin vain Euroopan kansalaisten tavanomaista manipulointia. Lisäksi kansalaisilta aiotaan jopa evätä mahdollisuus esittää näkemyksensä kansanäänestyksissä. Mielestäni meidän olisi vastustettava ponnekkaasti kaikkea tätä.
Sylwester Chruszcz (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, todennäköisesti tulevassa Brysselin Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätetään aloittaa uuden EU:n perussopimuksen valmistelu kaksi vuotta sitten hylätyn Euroopan perustuslain pohjalta. Ymmärrettävästi voi tuntua siltä, että jo aikaa sitten on päätetty siitä, että Euroopan kansakunnat tarvitsevat yhteisen perustuslain ja siitä, mihin muotoon sopimus tulisi laatia. Kansanäänestykset kahdessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa osoittivat kuitenkin, että ehdotus sopimukseksi Euroopan perustuslaista on hyvin kiistanalainen.
Luotan siihen, että kesäkuun huippukokouksessa Brysselissä ei päästä yksimielisyyteen hallitustenvälisen konferenssin koolle kutsumisesta EU:n uuden perussopimuksen hyväksymistä varten. Toivon myös, että Puolan hallituksen edustajat estävät enemmät eurooppalaisen supervallan perustamisyritykset. Olisi viisaampaa työskennellä nykyisten kansakuntien oikeuksien turvaamisen puolesta kuin yhteisen perustuslain hyväksi, nimettiinpä se miten tahansa. Myöskään EU:n määräysvaltaa ei pidä lisätä kansallisen suvereeniuden kustannuksella.
Bogdan Klich (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, toivomme tämän huippukokouksen onnistuvan, sillä muuten meidät EU:n johtajat leimataan epäpäteviksi. Osoittaisimme, että emme pysty ratkaisemaan EU:n kriisiä ja antamaan EU:lle uutta pontta, jota useimmat eurooppalaiset todella toivovat. Myös puolalaiset toivovat sitä huolimatta siitä, mitä muut puolalaiset Euroopan parlamentin jäsenet ovat aiemmin sanoneet. Maanmiehistäni 73 prosenttia ovat tyytyväisiä Puolan EU-jäsenyyteen ja kannattavat Euroopan yhdentymisprosessia.
Vaadimmekin EU:n tiiviimpää yhdentymistä, EU:n syventämistä sekä yhteisöllisempää EU:ta, jossa kansallinen itsekkyys ei ole niin silmiinpistävää. Tästä syystä EU:n toimivaltaa on lisättävä, yhteisömenetelmää parannettava ja yhteisön toimielimiä vahvistettava. Lyhyesti sanoen EU:ta on vahvistettava.
Toiseksi vaadimme oikeudenmukaisempaa EU:ta. Vaadimme, että EU:ssa jokaisen kansalaisen näkemys on yhtä tärkeä riippumatta siitä, onko hän kotoisin suuresta, pienestä vai keskikokoisesta maasta. Toivomme myös, että Puolan ehdottama niin kutsuttu neliöjuurijärjestelmä hyväksytään neuvoston uutta päätöksentekomenettelyä koskevissa suunnitelmissa.
Kolmanneksi vaadimme yhteisvastuullista EU:ta, joka pysyy uskollisena historiallisille juurilleen. Yhteisvastuuperiaatehan oli loppujen lopuksi koko Euroopan yhdentymisprosessin taustalla. Nykyisin tätä yhteisvastuuta toteutetaan poliittisen yhteisvastuun avulla aina, kun jonkin jäsenvaltion edut ovat vaarassa: periaatteena on yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Yhteisvastuu merkitsee myös taloudellista yhteisvastuuta, toisin sanoen heikompien alueiden tukemista koheesiopolitiikan keinoin.
Lopuksi totean, että vaadimme tehokasta ja suorituskykyistä EU:ta, joka pystyy vastaamaan globaalistumisen haasteisiin ja meitä ympäröiviin maailmanlaajuisiin uhkiin, etenkin kansalliset rajat ylittäviin uhkiin. Haluamme, että EU pystyy torjumaan terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta.
Jan Marinus Wiersma (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, vaikka kaikki huomio kohdistuu tänään tietenkin perustuslakiprosessin tulevaisuuteen, haluan käsitellä eri kysymystä. Myös puheenjohtajavaltion aloitteet ovat tehneet meihin vaikutuksen, varsinkin sen Keski-Aasiaan liittyvät aloitteet. Nähdäkseni Euroopan unionin on hyvä siirtää huomionsa kyseiseen Aasian osaan, joka on hyvin lähellä Eurooppaa ja EU:n uusia naapurimaita. Toistaiseksi se on ollut tyhjä alue kartallamme, ja mielestäni on tärkeää tukea puheenjohtajavaltion aloitteita tällä alalla.
Tämän alueen kehityksellä on valtava merkitys Euroopan unionille, olipa kyse sitten energiapolitiikasta tai kyseisten maiden vakaudesta, johon liittyy myös EU:n läsnäolo Afganistanissa. Tuon alueen tulevaisuus on osittain hämärän peitossa. Olemme tekemisissä erilaisten maiden kanssa, joissa on meneillään erilaisia prosesseja. Saadaksemme käsityksen alueen tilanteesta vierailimme oman ryhmämme pienen valtuuskunnan voimin Kazakstanissa viime viikolla arvioimassa alueen kehitystä. Heti alueelle saapuessaan huomaa, että Euroopan unionista ollaan siellä erittäin kiinnostuneita ja että suhteet – varsinkin taloussuhteet – Kazakstanin kaltaisen maan ja Euroopan unionin välillä kehittyvät pikavauhtia. Euroopan unioni on nykyisin Kazakstanin ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani. Alueen ihmiset ovat huomattavan innokkaita tekemään yhteistyötä Euroopan unionin kanssa, koska nämä maat sinnittelevät Kiinan ja Venäjän välissä ja haluavat hyötyä kolmannesta vaikutusvaltaisesta yhteistyökumppanista voidakseen taata alueen tasapainon ja riippumattomuuden.
On myös hyödyllistä varmistaa, ettei keskitytä pelkästään energiaan ja yhteistyöhön. Alueella on mahdollisuuksia, vaikka meidän onkin edettävä varovasti, sillä Venäjä varmisti itselleen hiljattain useita merkittäviä kauppoja Turkmenistanin, Kazakstanin ja Uzbekistanin kanssa tekemiensä uusien sopimusten ansiosta. Pidemmällä aikavälillä jäljellä on kuitenkin vielä paljon mahdollisuuksia energia-alan yhteistyöhön Kazakstanin kaltaisen maan kanssa.
Lopuksi totean, että tasapainoisessa toimintalinjassa on tärkeää myös suhtautuminen ihmisoikeuksiin. Euroopan unionin olisi tehtävä ero sellaisten maiden välillä kuin Kazakstan, johon voidaan vaikuttaa myönteisesti, ja sellaisten maiden välillä kuin Turkmenistan ja etenkin Uzbekistan, joiden hallitukset jättävät nähdäksemme vain vähän mahdollisuuksia yhteistyöhön.
Esitän vielä viimeisen huomautuksen. Venäjän vaikutusvalta alueella on edelleen hyvin käsin kosketeltavaa. Lyhyen puheenvuoroni lopuksi korostan, että meidän on estettävä tietynlainen kilpailutilanne Keski-Aasiasta Venäjän ja Euroopan unionin välillä. Tällä alueella olisi pyrittävä yhteistyöhön myös energia-alalla. Tarvitsemme myös Venäjää kehittääksemme energia-alan suhteitamme Keski-Aasian alueeseen. Näin ollen haluan vielä kerran kiittää puheenjohtajavaltiota tästä uudesta aloitteesta.
Sophia in 't Veld (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, puheenjohtajavaltio Saksa on oikeassa kuunnellessaan erilaisia näkemyksiä, joita EU:ssa on esitetty perustuslaista. Toivottavasti tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että edelläkävijöiden sijasta sabotoijat määräävät tahdin. Toivottavasti se ei myöskään tarkoita sitä, että annamme periksi lamaannukselle sen sijaan, että valitsisimme kehityksen, ja että meitä ohjaisi pelko kunnianhimon sijasta.
Olen kuullut joidenkin sanovan, että perustuslaki oli liian kunnianhimoinen. Miten se voisi olla liian kunnianhimoinen, kun ajatellaan niitä haasteita, joita meillä on vastassamme 21. vuosisadalla? Vaikka olisimmekin kunnianhimoisia, se ei tarkoita, että pyrimme muodostamaan supervallan. Haluan, että lakkaisimme kokonaan käyttämästä tällaista terminologiaa. Termi "supervalta" on täyttä hölynpölyä.
Puhutaan suppeammasta perussopimuksesta. Miksi puhutaan suppeammasta perussopimuksesta? Onko se tarkoitettu suppeammalle EU:lle tai poliittiselle kääpiölle? Toivon, että puheenjohtajavaltio Saksa yrittää säilyttää perusoikeuskirjan perussopimuksessa. Perusoikeudet eivät ole vain lainopillinen kysymys. Perusoikeuskirjan jättäminen pois perussopimuksesta on myös poliittinen viesti, vaikka perusoikeuksista tulisikin oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia. Toivon, ettei kansallisille kansanedustuslaitoksille anneta enää uusia lamauttavia veto-oikeuksia.
Lopuksi totean, että usein huomautetaan meidän kuuntelevan, mitä kansalaiset ovat sanoneet, etenkin Alankomaissa ja Ranskassa, joista Alankomaat on kotimaani. Alankomaalaiset ovat todenneet, että he ovat saaneet tarpeekseen selkänsä takana, heiltä kysymättä ja suljettujen ovien takana tehdyistä päätöksistä. Eikö näin ollen olekin outoa, että meidän pitäisi hyväksyä hallitustenvälisen konferenssin järjestäminen suljettujen ovien takana, rippituolimenettely, kahdenväliset neuvottelut? Toivon, että puheenjohtajavaltio uskaltaa toteuttaa vallankumouksellisia toimia ja rohkenee ehdottaa, että seuraava hallitustenvälinen konferenssi pidetään julkisesti.
Seán Ó Neachtain (UEN). – (GA) A Uachtaráin, tá sé thar am anois ag an Aontas Eorpach teacht ar shocrú maidir le conradh nua don Aontas.
Is é Conradh Nice atá i bhfeidhm i láthair na huaire. Ní cheadaíonn an conradh sin ach 27 Ballstát a bheith san Aontas, rud a chreidimse atá éagórach.
Mar shampla, comhlíonann an Chróit na coinníollacha uile le bheith ina ball den Aontas Eorpach. Ní féidir léi teacht isteach, áfach, toisc nach gceadaíonn Conradh Nice níos mó 27 Ballstát.
Tacaím le conradh an Aontais Eorpaigh a bheith níos simplí, ach caithfear cothromaíocht a chothú idir Ballstáit mhóra agus Ballstáit bheaga sa bhealach ina ndéantar ionadaíocht orthu sna hinstitiúidí éagsúla.
Creidim go gcaithfidh conradh nua a bheith i bhfeidhm againn don Aontas Eorpach roimh an gcéad toghchán Eorpach eile sa bhliain 2009.
Tá guth an-láidir ag an Eoraip mar phobal ar stáitse an domhain mhóir. Caithimid a chinntiú anois go bhfuil muinín ag ár bpobal féin as an Aontas.
Margie Sudre (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, aivan ensimmäiseksi annan liittokansleri Merkelille tunnustusta hänen määrätietoisuudestaan. Hänen ansiostaan välttämätön ja välitön vaatimus EU:n toimielinten todellisesta uudistamisesta on voitu sisällyttää Berliinin julistukseen. Korostan myös Nicolas Sarkozyn panoksen merkitystä tässä keskustelussa, sillä jo ennen kuin hän ryhtyi hoitamaan Ranskan tasavallan presidentin virkaa, hän esitti ensimmäisenä ajatuksen perussopimuksen yksinkertaistamisesta. Se vaikuttaa kaikkein tarkoituksenmukaisimmalta suunnitelmalta nykyisen pattitilanteen ratkaisemiseksi.
Euroopan parlamentin on tehtävä kaikkensa auttaakseen jäsenvaltioita vahvistamaan EU:n toimintavalmiutta sellaisilla toimielimillä, joilla on voimavaroja vastata kansalaisten esittämiin tehokkuutta, demokratiaa ja johdonmukaisuutta koskeviin vaatimuksiin.
Yksinkertaisemmalla perussopimuksella pyritään täyttämään perustuslakisopimusta tiiviimmälle ja ymmärrettävämmälle asiakirjalle asetetut vaatimukset. Yksinkertaistamista ei kuitenkaan saa missään olosuhteissa käsittää luovuttamiseksi tai tilapäisratkaisuksi. Haluamme päästä yksimielisyyteen kunnianhimoisesta ja realistisesta ratkaisusta, jonka on tarkoitus saada kaikki jäsenvaltiot yhdistämään voimansa. Tarkoitan niitä 18:aa jäsenvaltiota, jotka sanoivat "kyllä", niitä kahta, jotka sanoivat "ei", ja kaikkia niitä, jotka eivät ole vielä ilmaisseet kantaansa ehdotuksesta sopimukseksi Euroopan perustuslaista. Haasteenamme ei ole laatia täydellistä perussopimusta vaan saada aikaan 27 jäsenvaltion välinen kompromissi, jotta EU etenee yksimielisesti ja järkevästi päästäkseen mahdollisimman pian ulos nykyisestä umpikujasta.
Arvoisa ministeri, toivon, että 21. ja 22. kesäkuuta pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa pääsette valtioiden tai hallitusten päämiesten kanssa yhteisymmärrykseen selkeiden valtuuksien antamisesta puheenjohtajavaltio Portugalin johdolla pikaisesti järjestettävälle hallitustenväliselle konferenssille, jotta se laatii uuden perussopimuksen, jolla voidaan vahvistaa EU:ta ja lisätä kansalaisten luottamusta maanosamme tulevaisuuteen.
Olen luottavainen ja toiveikas, koska kaikki tietävät nyt hyvin olevansa vastuussa siitä, että pääsemme ulos umpikujasta, jolla on ollut kielteinen vaikutus koko Euroopan yhdentymiseen.
(Suosionosoituksia)
Jo Leinen (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, mikä katsotaan huippukokouksen yhteydessä onnistumiseksi ja mikä epäonnistumiseksi? Kuulin eilen Brysselissä korkea-arvoisen poliitikon toteavan, että jopa miniperussopimus olisi jättimenestys, vaikka se ei tietenkään voi olla sitä. Tunnette parlamentin kannan: emme ole halukkaita vähentämään kansalaisten oikeuksia, tehokkuutta, avoimuutta tai demokratiaa emmekä ymmärrä, miksi meidän pitäisi tyytyä yhtään vähempään, koska Eurobarometri-tutkimukset osoittavat, että kaikkien 27 jäsenvaltion kansalaiset haluavat pikemminkin vahvistaa kuin heikentää EU:ta.
Oli hyvin rohkaisevaa kuulla teidän sanovan, että olennaisista asioista on päästy yhteisymmärrykseen. Mielestäni perussopimuksesta on tultava "plus-perussopimus". Siihen on tehty vuoden 2004 jälkeen lisäyksiä sisällyttämällä siihen esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumista koskeva keskustelu, ja olisi erittäin hienoa, jos komission jäsenen Wallströmin Nizzan huippukokouksessa aikoinaan ehdottama pöytäkirja tai jokin vastaava sanamuoto liitettäisiin nyt tähän perussopimukseen. Nähdäkseni myös kansalaiset tarvitsevat EU:n sosiaalista ulottuvuutta koskevan julistuksen. Perussopimuksesta vallitsee suuria väärinkäsityksiä, ikään kuin se olisi jokin uusliberalistinen huijaus. Siihen voitaisiin liittää julistus niistä hyödyistä ja hyvistä puolista, joita se tuo sekä kansalaisille että EU:lle.
Toimielinten välinen tasapaino on säilytettävä. Pyydän teitä varmistamaan, että kansallisia kansanedustuslaitoksia pidetään samanarvoisina ja ettei yhteisömenetelmän anneta romuttua. Keltaista korttia ei voida vaihtaa punaiseksi, sillä se tuhoaisi yhteisömenetelmän ja heikentäisi tuntuvasti parlamentin asemaa. Totean myös, että vaikka valmiudet eivät ole riippuvaisia tunnuksista, millekään valmistelukunnalle ei koskaan juolahtaisi mieleenkään luopua niistä. Vaikka puhummekin sielun antamisesta EU:lle, olemme silti poistamassa siltä harvoja näkyviä samastumiskohteita, ja siksi meidän on mielestäni puolustettava myös tunnuksia. Vähemmistön ei viime kädessä pidä antaa sanella enemmistön tarpeita. Kehotan neuvoston puheenjohtajavaltiota Saksaa pysymään lujana, sillä me olemme tukenanne ja monet jäsenvaltiot seisovat rinnallanne.
(Suosionosoituksia)
Alexander Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, EU toivoo teidän onnistuvan meidän kaikkien puolestamme. Vaikka tiedämmekin, miten vaikea tehtävänne on ja miten joustamattomasti tietyt jäsenvaltiot toimivat, toivomme hartaasti, että onnistutte saamaan valtuudet hallitustenväliseen konferenssiin, ja tuemme teitä joka tapauksessa.
Me liberaaliryhmän saksalaisjäsenet pidämme keskeisiä kysymyksiä ensisijaisen tärkeinä. Ensinnäkään emme halua aloittaa neuvotteluja toimielinkysymyksiä koskevasta kompromissista ja äänestysmenettelyistä taas kerran alusta. Mielestämme se merkitsee myös pilarirakenteesta luopumista, ja jos vaaditte sitä, otatte tietoisesti vastuun siitä, että Nizzassa annetulle asetukselle saadaan korvaava asetus vasta vuonna 2009, mikä ei ole Euroopan yhdentymishankkeen kannalta pelkästään edesvastuutonta vaan suorastaan tuhoisaa.
Toiseksi EU tarvitsee ulkoministerin sekä neuvoston, komission ja jäsenvaltioiden edustajista muodostetun EU:n ulkoasiainyksikön, ettei ulkoministeri olisi EU:lle pelkkä koriste, vaan sen äänitorvi, joka kykenee tekemään päätöksiä ja jolla on takanaan hallitusten yhteinen poliittinen tahto vaikeuksien varalta. Jäsen Leinenin tavoin pidin rohkaisevana sitä, mitä sanoitte keskustelumme alussa.
Kolmanneksi vaadimme perusoikeuksille vahvaa suojaa – tämä on liberaaleille itsestään selvä asia. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tiedämme, että teillä on vaikeuksia säilyttää perusoikeuskirja perussopimuksessa, mutta kehotamme teitä pysymään lujana. Kuten itsekin totesitte, puheenjohtajavaltio Saksaa arvioidaan sen mukaan, miten se onnistuu edistämään perussopimusta, ja voin luvata, että keskustelu kahden nopeuden Euroopasta räjähtää parlamentissa heti käyntiin, jos jäsenvaltiot eivät suostu antamaan teille asianmukaisia valtuuksia. Silloin tapahtumien kulkua ei enää voida pysäyttää, eikä keskustelua enää käydä haluamallamme tavalla, vaan se syntyy väistämättömästä tarpeesta.
(Suosionosoituksia)
Íñigo Méndez de Vigo (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, neuvoston puheenjohtaja mainitsi puheenvuorossaan Baltasar Graciánin, ja siitä palautui mieleeni maanmieheni sanonta, jonka mukaan hyvä mutta lyhyt on vielä kaksin verroin parempi. Mielestäni yksi perustuslakisopimukseen liittyvistä tehtävistämme Eurooppa-neuvostossa on laatia yleisesti saatavilla oleva, ymmärrettävä ja selkeä asiakirja, kuten komission varapuheenjohtaja Wallström totesi.
Giuliano Amaton johtama Action Committee for European Democracy -työryhmä on osoittanut, että tämä on mahdollista: 448 artiklaa on tiivistetty 71 artiklaan ja 67 000 sanaa 16 800 sanaan.
Siis lyhyt mutta hyvä, aivan kuten Baltasar Gracián ehdotti. Se on hyvä, koska pohdimme sisältöä ja säilytämme perustuslakisopimuksen olennaisen sisällön.
Arvoisa puhemies, tämä on siis mahdollista. Parlamentissa tänään käytetyistä puheenvuoroista päätellen parlamentin valtaenemmistö haluaa nähdäkseni säilyttää perustuslakisopimuksen keskeisen sisällön, minkä Barón Crespon ja Brokin mietinnöstä toimitettava äänestyskin osoittaa.
Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, ottakaa siis huomioon parlamentin tänään antama sysäys asioiden edistämiseksi tähän suuntaan.
Ystävämme ja kollegamme Schulz puhui tänään fyysikoista ja fysiikan merkityksestä. Arvoisa puhemies, työskennellessäni aikoinaan eri alalla muistan esittäneeni Friedrich Dürrenmattin "Fyysikot" -näytelmässä Isaac Newtonia. Lopussa Isaac Newton lausuu, ettei tieteen kehitystä voida pysäyttää ja että emme saa pelätä saavutettuja edistysaskelia. Mielestäni emme saa pelätä myöskään perustuslakisopimuksen mukanaan tuomaa kehitystä.
(Suosionosoituksia)
Enrique Barón Crespo (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät kollegat, neuvoston puheenjohtaja on todennut, että seuraavien kahden viikon aikana hänen on kapean neuvottelukäytävän kautta saavutettava yksimielisyys Eurooppa-neuvostossa.
Mielestäni kyseessä on itse asiassa kapea katu, koska toimitte julkisesti, emmekä voi valmistelukuntamenettelyn jälkeen enää päättää kaikesta suljettujen ovien takana. Eurooppa-neuvoston on otettava tämä muutos erittäin tarkasti huomioon. On toimittava avoimesti lehdistön ja Internetin valvonnassa, ja mielestäni sekä neuvoston puheenjohtajavaltion että kaikkien hallitusten on pidettävä tämä viesti visusti mielessä.
Toiseksi totean, että ehdotuksemme ei ole yhtä tiivis kuin hyvän ystävämme Giuliano Amaton johtaman työryhmän ehdotus. Ehdotamme, että valmistelukunnan laatimat osat I ja II jätetään ennalleen, ja arvostan suuresti sitä, mitä totesitte perusoikeuskirjan kunnioittamisesta.
Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, lopuksi ehdotan yksinkertaistetun perussopimuksen laatimista silmällä pitäen, että EU:n tunnuslauseeseen "moninaisuudessaan yhtenäinen" lisätään sanat "liberté, egalité et fraternité" (vapaus, veljeys ja tasa-arvo). Ehdotan tätä siksi, että EU on suvereenien ja tasa-arvoisten valtioiden sekä kansalaisten unioni. Olemmehan kaikki tasa-arvoisia, eikä mikään valtio tai osapuoli voi pakottaa muita toimimaan haluamallaan tavalla. Veljeys puolestaan edellyttää, että ratkaisemme muiden ongelmia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että siirrämme ongelman omaan maahamme.
Uskoakseni tämä ehdotus olisi heti mieleen myös presidentti Sarkozylle, joka on taas innokkaasti vakiinnuttamassa Ranskan asemaa EU:ssa.
(Suosionosoituksia)
Jerzy Buzek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, kiitän puheenjohtajavaltio Saksaa näin kunnianhimoisen ohjelman hyväksymisestä ja sen pyrkimyksistä käsitellä EU:n kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita.
Tämän huippukokouksen on onnistuttava, mutta perustuslaki ei ole ainoa tärkeä asia, jota siellä on käsiteltävä. Puheenjohtajakautensa alussa liittokansleri Merkel totesi, että meidän on rakennettava Eurooppaa yhdessä. Tämän mittapuun mukaisesti puheenjohtajakausi on ollut menestys.
Ensinnäkin yhteisvastuusta on jälleen tullut ylivoimaisesti tärkein periaate. Se on otettava huomioon myös yhteisessä energiapolitiikassa ja yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa.
Toiseksi periaate EU:n ykseydestä ja yhteenkuuluvuudesta muuhun maailmaan nähden on turvattu. Meidän on oltava yksimielisiä ja toimittava yhteistuumin kaikkein tärkeimmissä asioissa. Tämä on edelleen EU:n kannalta ratkaisevan tärkeää.
Kolmanneksi EU:n toiminnassa on tultu käännekohtaan. Kahdenvälisiä keskusteluja on käyty paljon, ja merkittävää keskustelua EU:n tulevaisuudesta ja toimielinten tehokkuudesta on jatkettu. Olen vakuuttunut siitä, että usein vie monia kuukausia tai jopa vuosia ennen kuin tällaisten tärkeiden poliittisten aloitteiden onnistuminen tunnustetaan.
On myös pidettävä mielessä, että EU käy suurta teknologista kilpajuoksua varmistaakseen Lissabonin strategian onnistumisen. Liittokansleri Merkel totesi myös, että kehitykseen tarvitaan teknologiaa, kykyjä ja suvaitsevaisuutta. Seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma pääsi hyvin alkuun lukuisten innovaatioon ja uuteen teknologiaan liittyvien ohjelmien avulla. Herää kuitenkin kysymys, miten pystymme säilyttämään kyvyt Euroopassa ja lisäämään kilpailukykyämme. Toistaiseksi kysymykseen ei ole onnistuttu vastaamaan.
Puheenjohtajavaltio Saksan ansioksi luetaan varmasti tietyt Lissabonin strategian saavutukset, kuten uudet verkkovierailumaksut, energiamarkkinoiden avaaminen sekä palvelu- ja työvoimamarkkinoiden avaaminen. Euroopan komissio ansaitsee kuitenkin myös tunnustusta. On tärkeää, että myös Euroopan unionin jäsenvaltiot pyrkivät määrätietoisesti tähän tavoitteeseen tulevassa Euroopan unionin huippukokouksessa.
Bernard Poignant (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että suunnitelma B laadittiin: B niin kuin Brok ja Barón. Meillä siis oli vaikeaselkoinen sopimus ja laadimme nyt yksinkertaisemman sopimuksen, mutta emme saisi sortua liiallisiin yksinkertaistuksiin.
Mainitsen esimerkkeinä tunnukset ja peruskirjan. Ymmärsimme, että tunnukset, eli hymni, lippu ja tunnuslause, aiotaan poistaa. Tämä ei ole hyvä uutinen, koska ranskalaiset huomaavat, että heidän äänestystuloksensa takia lippu poistetaan juuri nyt, kun Ranskan tasavallan presidentti lisäsi sen viralliseen muotokuvaansa. Tunnuksilla on merkitystä. Ne merkitsevät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yrittäkää säilyttää edes lippu.
Perusoikeuskirjasta totean, että haluaisin maanmiesteni saataville asetettavan kolme tekstiä: 26. elokuuta 1789 annettu ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien julistus, 10. joulukuuta 1948 annettu ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja 29. lokakuuta 2004 annettu perusoikeuskirja. Ne muodostavat kokoelman, kokonaisuuden.
Meidän on edistettävä yhteenkuuluvuuden tunnetta emmekä saa kiistellä suvereeniutta ja sen menettämistä koskevista kysymyksistä. Taantumista tapahtuu jonkin verran, mutta se ei saa olla liiallista. Pyydän, että ajattelisitte niitä ranskalaisia, jotka hylkäsivät perussopimuksen ja pettyvät, mutta myös niitä ranskalaisia, jotka tukivat sitä ja voivat turhautua.
(Suosionosoituksia)
Othmar Karas (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, neuvoston puheenjohtajavaltion Saksan tunnuslause on "Eurooppa onnistuu yhdessä", ja valtioiden tai hallitusten päämiesten henkilökohtaiset edustajat sekä kaikkien kansallisten kansanedustuslaitosten ja EU:n toimielinten edustajat ovat laatineet uuden perussopimuksen avoimesti. Neuvoston puheenjohtaja totesi tammikuussa täällä parlamentissa, että EU:ssa ei pidä sallia suvaitsemattomuutta. Neuvostossa meidän pitäisi tulkita tämä siten, että emme salli tietämättömyyttä, olipa se sitten tietämättömyyttä omasta allekirjoituksesta tai siitä, mitä merkitsee olla rauhaan, vapauteen, demokratiaan ja yhteisvastuuseen perustuva yhteisö, taikka tietämättömyyttä valmistelukunnan jäsenten työstä ja EU:n yhteisistä poliittisista päämääristä.
Ne, jotka yrittävät heikentää Euroopan unionia eivätkä yritä lisätä sen avoimuutta, tuoda sitä lähemmäs kansalaisia, demokratisoida sitä ja parantaa sen toimintakykyä, heikentävät kaikkia jäsenvaltioita ja jokaista Euroopan kansalaista. Mielestäni tunnuslauseella "Eurooppa onnistuu yhdessä" torjutaan määrätietoisesti sellainen EU, jossa kukin voi valita, mihin osallistuu ja mihin ei, sekä kahden nopeuden Eurooppa ja niin kutsuttu kolmas kamari. Kerron teille syyn tähän: Euroopan unioni voi onnistua vain, jos se edistää keskinäistä huomaavaisuutta ja yhteisvastuullista toimintaa, eikä siitä tule sellaista yhteisöä, jonka jäsenet poimivat rusinat pullasta. Ne, jotka jakavat kokonaisuuden, heikentävät sitä.
Toissijaisuutta koskeva ehto vahvistaa kansallisia kansanedustuslaitoksia. EU:n lainsäädäntöön osallistuminen ei tee sitä niiden puolesta. Niiden on vihdoinkin saatava kantaa vastuunsa EU:sta valvomalla neuvoston lainsäädäntötoimia sen sijaan, että ne heikentäisivät sitä prosessia, jonka avulla EU:n lainsäädäntöä laaditaan.
Andrzej Jan Szejna (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on aivan pian pääsemässä yhteisymmärrykseen tulevaisuudestaan. Sen on valittava, säilyykö se omiin ongelmiinsa keskittyvänä järjestelmänä vai valmistautuuko se asianmukaisesti vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin. Kaikilla eurooppalaisilla, myös Puolalla ja sen kansalaisilla, on merkittävä panos annettavana tähän keskusteluun.
Olen vakaasti sitä mieltä, että kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa on päästävä yhteisymmärrykseen EU:n perussopimuksesta. Tällaisen perussopimuksen olisi mahdollisuuksien mukaan perustuttava kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden vuonna 2004 allekirjoittamaan perustuslakisopimukseen. Vaikka uutta perussopimusta yksinkertaistetaan, siinä olisi säilytettävä kaikki perustuslakisopimuksen tärkeimmät innovaatiot.
Hallitustenvälinen konferenssi olisi kutsuttava koolle välittömästi tulevan huippukokouksen jälkeen, jotta lopullinen asiakirja saadaan valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen se voitaisiin allekirjoittaa virallisesti ensi vuoden alkupuolella ja ratifioida ennen kesäkuussa 2009 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja. Jotta tämä olisi mahdollista, on säilytettävä perustuslakisopimuksessa määrätty maiden ja kansalaisten kaksinkertaiseen enemmistöön perustuva äänestysjärjestelmä. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta yhteiskunta hyväksyisi Euroopan unionin toimet.
Puolan hallituksen kannan tarkoituksena on muuttaa äänestysjärjestelmää, ja se tarkoittaa jälleen unionin kanssa keplottelua. Vaikutus olisi aivan päinvastainen kuin on tarkoitettu. Totean olevani hyvin huolestunut Puolan hallituksen kyseenalaisesta kannasta nykyisissä neuvotteluissa. Puolan kanta on täysin käsittämätön yleiselle kansalliselle mielipiteelle ja muille EU:n jäsenvaltioille. Siksi kehotan Puolan hallitusta tukemaan EU:n perussopimusta koskevaa kompromissia.
Puhetta ryhtyi johtamaan varapuhemies ALEJO VIDAL-QUADRAS
Antonio Tajani (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, on selvää, että Saksalla on puheenjohtajakautensa lopulla harteillaan huomattava vastuu, kun me kaikki uskomme sen johdolla pääsevämme vihdoin myönteiseen ratkaisuun Euroopan perustuslakia koskevassa kysymyksessä.
Parlamentti on määrätietoisesti sitoutunut tukemaan EU:n keskeistä asemaa politiikassa. Olemme kaikki tietoisia siitä, että kompromissin saavuttaminen on välttämätöntä. Ymmärrämme, etteivät valmistelukunnan koko työ ja koko lukuisten jäsenvaltioiden hyväksymä perussopimusteksti voi tulla voimaan.
On kuitenkin asioita, joissa parlamentti ei voi antaa periksi: tarkoitan esimerkiksi enemmistöpäätöksentekoa, oikeushenkilöyttä, ulkopolitiikkaa sekä lippua ja hymniä.
Keskusteltavaa on paljon, ja parlamentin on oltava keskeisessä asemassa. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, näin ollen pyydämme parlamentin puhemiehelle ja sen edustajille virallista lupaa osallistua aktiivisesti hallitustenväliseen konferenssiin, toisin sanoen vaikuttaa konkreettisesti yhdessä hallitusten ja komission kanssa.
Minusta tuntuu, että minun on toistettava, ettemme saa koskaan unohtaa identiteettiämme emmekä juutalaiskristillisiä juuriamme. Lopuksi haluan käsitellä seuraavaa neuvoston kokousta koskevaa asiaa eli maahanmuutto-ongelmaa. Edustan Euroopan unionin etelärajalla sijaitsevaa Italiaa, jolla on 7 000 kilometrin pituinen rannikko, ja totean, että Euroopassa sattuu päivittäin vakavia kriisejä Maltalla, Espanjassa ja Ranskassa. Vaadimme Euroopan unionia antamaan varteenotettavan panoksen kehittämällä Frontex-hanketta ja tukemalla kaikkia aloitteita, joiden avulla voimme hillitä Euroopan unioniin suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa.
Martin Schulz (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron Euroopan parlamentin työjärjestyksen 9 ja 146 artiklan nojalla. Jälkimmäisessä niistä käsitellään toimia, joita puhemies voi toteuttaa järjestyksen palauttamiseksi, kun taas 9 artiklan 2 kohdassa annetaan määräyksiä Euroopan parlamentin jäsenten menettelytavoista ja arvokkuudesta sekä heidän kunnioittavasta käytöksestään Euroopan parlamentissa.
Aikaisemmin puhemies Poettering vastasi jäsen Helmerin puheenvuoroon, ettei hän voi tehdä asialle mitään, jos Euroopan parlamentin jäsenet käyttäytyvät parlamentin arvolle sopimattomasti. Olen eri mieltä. Työjärjestyksen 9 artiklan 2 kohdasta käy täysin selväksi, että parlamentin jäsenten edellytetään käyttäytyvän arvonsa mukaisesti ja kohtelevan toisiaan kunnioittavasti ja että puhemiehellä on valtuudet puuttua asiaan ja kehottaa heitä palaamaan järjestykseen 146 artiklan mukaisesti.
Käytän tämän puheenvuoron siksi, että jäsen Helmer kutsui puheenvuorossaan neuvoston puheenjohtajaa Merkeliä valehtelijaksi, mikä on mielestäni anteeksiantamatonta.
(Suosionosoituksia)
Euroopan parlamentin jäsenten edellytetään kunnioittavan paitsi toisiaan myös muiden toimielinten edustajia. Jäsen Helmerin nimittäminen sekavaksi henkilöksi – en nimitä häntä sekavaksi, mutta voitte kuvitella minun tekevän niin – olisi vastoin arvokasta käytöstä ja molemminpuolista kunnioitusta. Siksi en tee sitä. Aivan samalla tavoin voidaan kuitenkin edellyttää, etteivät parlamentin jäsenet saa käyttää tällaista törkeää ilmausta parlamentissa rankaisematta.
Näin ollen pyydän puhemiehistöä harkitsemaan mahdollisia järjestyksenpidollisia toimia.
(Suosionosoituksia)
Bruno Gollnisch (ITS). – (FR) Arvoisa puhemies, typerien haukkumanimien ja valheellisten haukkumanimien välillä on suuri ero. Typerät haukkumanimet eivät ole syytös mistään erityisestä. Rikoslainsäädännössä tätä kutsutaankin aiheettomaksi herjaukseksi, ja tällaisesta nimittelystä on päästävä eroon.
Toisaalta kun kollegamme Helmer sanoi liittokansleri Merkelin valehdelleen, hän viittasi tällä erääseen yksittäistapaukseen, eli kirjalliseen ohjeeseen, jossa liittokansleri suosittelee säilyttämään perustuslakisopimuksen sisällön muuttamalla terminologiaa siten, että kansalaisia petetään. Näin ollen kollegamme Helmer vain käytti laillista oikeuttaan kritiikkiin, vaikkakin jyrkkään kritiikkiin. Paheksun suorastaan totalitaarista näkemystä – mikä ei kylläkään ole yllättävää kollegaltamme Schulzilta – jonka mukaan kaikki sopimattomat kannanotot on pantava kuriin.
Tämä on anteeksiantamatonta parlamentissa, jonka on säilyttävä keskustelupaikkana, vaikka keskustelut olisivatkin hyvin vilkkaita ja kriittisiä puheenjohtajavaltiota kohtaan!
(Vaihtelevia reaktioita)
Puhemies. Hyvät parlamentin jäsenet, jäsen Schulzin esiin tuomalla ja jäsen Gollnischin mainitsemalla seikalla on varmasti hyvin suuri merkitys Euroopan parlamentin asianmukaisen toiminnan kannalta. Työjärjestyksen 9 artiklan 2 kohta on selkeä: parlamentin jäsenten on kohdeltava toisiaan kunnioittavasti. Artiklassa ei käsitellä asiaa tämän yksityiskohtaisemmin, ja näin ollen puhemiehen tehtäväksi jää arvioida, onko jokin huomautus loukkaava vai ei. Hyvä jäsen Schulz, mainitsemanne tapauksen sattuessa en ollut itse puhemiehenä, joten ymmärrättehän, etten voi ryhtyä arvioimaan puhemiehen tai parlamentin toimintatapoja. Joka tapauksessa kaikkien on ymmärrettävä, että parlamentin työjärjestyksen mukaan parlamentissa ei saa käyttää ilmaisuja, joilla loukataan tai vahingoitetaan muita parlamentin jäseniä tai hyökätään heitä vastaan.
(Vastalauseita ja suosionosoituksia)
Hyvä jäsen Helmer, olemme selvittäneet asian.
Frank-Walter Steinmeier, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, koska olen itse vierailijana tässä työjärjestyspuheenvuoroa koskevassa keskustelussa, minun on nyt edellytettävä teiltä, että palaamme sitä edeltäneeseen keskusteluumme, joka liittyi tulevaan neuvoston kokoukseen. Käsittelen aluksi rinnastusta, joka tässä keskustelussa on useaan otteeseen tehty parhaillaan Heiligendammissa käynnissä olevan G8-huippukokouksen ja seuraavan Eurooppa-neuvoston kokouksen välillä. Niissä on todellakin päällekkäisyyttä, ja osoitan huomautukseni suoraan jäsen Markoville; hän on ryhtynyt edustamaan kaikkia niitä arvostelijoita, jotka parhaillaan osoittavat mieltään G8-huippukokousta vastaan tai muulla tavoin ilmoittavat vastustavansa sitä. Henkilökohtainen näkemykseni on, että G8-kokouksia arvostellaan joko siksi, ettei niillä ole oikeutta tehdä poliittisia päätöksiä tai siksi, että niiden päätökset eivät ole kyllin tarkkoja ja selkeitä eivätkä täytä vaatimuksia ainakaan ilmastonmuutoksen osalta. Jäsen Markoville totean, että molempia ei voida tehdä samalla kertaa.
(Suosionosoituksia)
En ole puolueellinen huomauttaessani, että meidän pitäisi lyödä viisaat päämme yhteen ja pohtia hyvin tarkkaan, mitä poliittisia seurauksia poliittisten huippukokousten lakkaamattomalla arvostelulla olisi. Niillä, jotka ovat niin sanotusti säilyttäneet harkintakykynsä ja ymmärtävät, että yhä monimutkaisemmassa maailmassa on käytävä poliittista vuoropuhelua, pitäisi nimenomaan olla vähiten syytä arvostella tämänkaltaisia huippukokouksia. Jos joku arvostelee Heiligendammin huippukokousta siksi, että siellä käydään vilkasta keskustelua ilmastonmuutoksesta, ja hän pelkää tällaista väittelyä, hänen ei todellakaan pitäisi osallistua tällaisiin kokouksiin. Kun monet erilaiset edut ovat vaakalaudalla, ei kuitenkaan päästä haluttuun tulokseen vain odottamalla ja katsomalla, mitä tapahtuu. Mainitsen esimerkkinä EU:ssa ilmastonmuutoksesta käydyn keskustelun, joka jatkui tämän vuoden maaliskuuhun saakka ja jossa yksimieliseen tulokseen pääseminen maaliskuuhun mennessä ei näyttänyt lainkaan todennäköiseltä. Joskus väittely vain yksinkertaisesti on tarpeellista ja saa asiat kulkemaan oikeaan suuntaan. Toivon, että tällaiseen tulokseen päästään myös Heiligendammissa.
Käsittelen seuraavaksi tulevaa Eurooppa-neuvoston kokousta ja siellä EU:n suuren uudistushankkeen parissa tehtävää työtä. Haluan ensin kiittää kaikkia tähän keskusteluun osallistuneita siitä luottamuksesta, jota he osoittivat neuvoston puheenjohtajavaltiolle Saksalle. Ymmärrän tietenkin, että tähän luottamukseen kytkeytyy erottamattomasti korkeita odotuksia siitä, että selvitämme Eurooppa-neuvostoon ja perustuslakiin liittyvät ratkaisemattomat ongelmat lähiviikkoina. Voin ainoastaan luvata teille, että tämä on edelleen kunnianhimoinen tavoitteemme ja että varaamme aikaa vuoropuheluun ja yritämme myös tehdä – toivoaksemme – luovia ratkaisuehdotuksia niissä asioissa, joissa niitä vielä tarvitaan. Jotkut ovat tänään sanoneet, että EU:n huippukokouksen onnistuminen on ainoa vaihtoehto, ja todettakoon, että olen samaa mieltä kaikkien heidän kanssaan.
(Suosionosoituksia)
Jotkut ovat arvostelleet sitä, mitä he kutsuvat julkisuuden puutteeksi, mutta kenties tästä keskustelusta olisi hetkeksi luovuttava. Tiedätte kaikki minua paremmin, että mikään ei ole sen julkisempaa kuin keskustelu EU:n lainsäädäntötyöstä, ja tiedätte, että tarvitsemme sekä Eurooppa-neuvoston yksimielisen päätöksen että keskustelua parlamentissa. Koska kaikki merkit viittaavat siihen, että keskustelua käydään, on myös teidän etunne mukaista valmistautua niin hyvin kuin mahdollista, jotta tämä neuvoston kokous onnistuisi. Tämä edellyttää keskustelujen käymistä; niissä kokeilemme ja tarkistamme sanamuotoja, joiden painoarvoa emme vielä tiedä, ja hylkäämme tai poistamme useimmat niistä, koska ne eivät vielä tarjoa meille kestävää ratkaisumallia.
Yhteisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa kaikki ehdotukset ovat tietenkin julkisia, ja tiedän hyvin, että puheenjohtajavaltio saa osakseen arvostelua aina ehdottaessaan uutta sanamuotoa. Jos koko neuvosto tukee ehdotuksia, se saa osakseen arvostelua, kuten komissiokin niiltä osin kuin sillä on osuutta asioihin. Koska avoimuudesta ja kritiikistä ei neuvoston kokouksessa ole puutetta, meidän ei pitäisi aiheettomalla arvostelulla tehdä kokousta edeltävästä välttämättömästä työvaiheesta vielä raskaampaa.
Olen vakaasti sitä mieltä, että viime viikkojen prosessin avulla olemme pystyneet vähentämään ratkaisemattomien kysymysten määrää huomattavasti, mikä on hyvä merkki.
(Puhemies kehotti parlamenttia palaamaan järjestykseen.)
Nyt meillä on käytettävissämme suppeammat ja paremmin hallinnassa pysyvät ratkaisumahdollisuudet, ja toivon, että autatte saamaan kaikki hallitukset puolellemme. Kuten yleisesti tiedetään, ne suhtautuvat edelleen varsin epäillen tähän merkittävään hankkeeseen, joka Saksan on määrä toteuttaa puheenjohtajakautensa lopussa. Kiitän teitä tästä keskustelusta. Tehkäämme Eurooppa-neuvostossa yhteistyötä sen menestyksen eteen, menettämättä luottamusta siihen, että EU:n 27 jäsenvaltion hallitukset tuntevat riittävän hyvin yhteisen vastuunsa.
(Suosionosoituksia)
Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, on käsittämätöntä, että sellaisia ihmisiä, joille vieläpä maksetaan yhdessä keskustelemisesta, käsketään pitämään suunsa kiinni. Näin täällä tehdään päätöksiä.
Esitän lopuksi kaksi huomautusta. Palautan mieliinne sen, mitä jäsen Watson teki puheenvuorossaan. Hän toi parlamenttiin Mark Twainin hengen. Hän siteerasi Mark Twainia, ja niille teistä, jotka eivät olleet paikalla, toistan Mark Twainin sanat: kun kaikki on sanottu ja tehty, on yleensä sanottu enemmän kuin tehty. Nyt on ryhdyttävä sanoista tekoihin institutionaalisen ratkaisun saavuttamiseksi. Mielestämme ansaitsemme toisen tilaisuuden, mutta meillä ei ole varaa epäonnistua toista kertaa.
Pyydän neuvoston puheenjohtajaa Steinmeieria ottamaan huomioon vain kaksi asiaa. Odotan poliittisten ryhmien johtajien ja ministerien tekevän niin, koska meidän on ymmärrettävä yhteinen vastuumme siitä, että kansalaisille selvitetään konkreettisesti, miten heille on tiedotettava ja miten heitä on kuultava tämän hallitustenvälisiin neuvotteluihin perustuvan menettelyn yhteydessä. Meidän vastuullamme on tiedottaa tästä prosessista ja ottaa samalla kaikin tavoin huomioon, ettei tästä asiasta ja kaikista sen yksityiskohdista voida neuvotella julkisesti. Meillä on yhteinen vastuu siitä, että teemme kaikkemme saadaksemme kansalaiset ja kansalaisyhteiskunnan osallistumaan ja tehdäksemme tästä mahdollisimman korkeatasoisen, avoimen, läpinäkyvän ja demokraattisen prosessin. Meidän on tehtävä tässä asiassa yhteistyötä.
Toiseksi minun on aika toistaa komission kanta kysymykseen, jonka useat teistä ottivat esiin ja joka koskee Euroopan parlamentin osallistumista. Mielestämme Euroopan parlamentin pitäisi olla tiiviisti mukana hallitustenvälisessä konferenssissa – vähintään vastaavalla tavalla kuin se osallistui edelliseen hallitustenväliseen konferenssiin. Tämä on komission kanta.
Lopuksi totean, että meidän on myös tehtävä yhteistyötä selvittääksemme, miten tiedottaa kansalaisille niistä poliittisista aihepiireistä, jotka koskevat useimpia heistä. He ovat huolissaan maahanmuutosta, ilmastonmuutoksesta ja energiasta, ja meidän on osoitettava, että haluamme antaa Euroopan unionille ja sen toimielimille parhaat mahdolliset valmiudet vastata näihin uusiin poliittisiin haasteisiin.
Richard Corbett (PSE), kirjallinen. – (EN) Tämä keskustelu on monin tavoin jatkoa eiliselle keskustelulle Brokin ja Barón Crespon mietinnöstä, joka koskee parlamentin kantaa perustuslakisopimuksen tulevaisuuteen ja puheenjohtajavaltio Saksan ehdottamaan uuteen hallitustenväliseen konferenssiin. Muistutan vain jäseniä siitä, mitä eilen totesin sosialidemokraattisen ryhmän puolesta, ja toivotan menestystä myöhemmin tässä kuussa pidettävälle 27 hallituksen päämiesten kokoukselle, jossa on sovittava etenemistavasta ratifioinnin varmistamiseksi 27 jäsenvaltiossa.
4. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
5. Äänestykset
Puhemies. Esityslistalla on seuraavana äänestykset.
(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)
5.1. EY:n ja Venäjän väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävä pöytäkirja Bulgarian ja Romanian EU:hun liittymisen huomioon ottamiseksi (äänestys)
Carlos Coelho (PPE-DE), esittelijä. – (PT) Haluan esittää kolme lyhyttä huomautusta: kiitoksen, varoituksen ja tiedotuksen. Haluan kiittää kaikkia niitä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan jäseniä ja kaikkia poliittisia ryhmiä, joiden hyväntahtoisuuden vuoksi tämä mietintö saatiin hyväksyttyä nopeasti. Haluan kiittää myös Portugalin hallitusta – ja etenkin valtiosihteeri José Magalhãesia – aloitteesta ja siitä, että hän ehdotti tätä järjestelmää, jossa Schengenin arviointiperusteet täyttävien uusien jäsenvaltioiden liittymistä ei tarvitse viivyttää vaan ne voivat liittyä järjestelmään viipymättä.
Toiseksi haluan esittelijänä varoittaa parlamentin puolesta neuvostoa ja komissiota. Tämä siirtymätoimi ei saa mielestämme estää SIS II -järjestelmän nopeaa käyttöönottoa. Se ei saa viivästyä, vaan sen on pysyttävä ensisijaisena tavoitteena, koska se tuo lisäarvoa ja on tärkeä innovaatio kollektiivista turvallisuuttamme ajatellen.
Kolmanneksi ja viimeiseksi esitän tiedotusluonteisen asian. Haluan kiinnittää neuvoston ja komission huomion siihen, että jäsenvaltioita on painostettava. Kunkin jäsenvaltion on valmistauduttava järjestelmään liittymiseen ja sisärajojen poistamiseen. Schengenin järjestelmään liittyminen tarkoittaa, että luotamme toisiimme ulkorajojemme valvonnassa. Schengenin arviointiprosessin aikana hallitukset eivät saa vesittää arviointiperusteita ja vaatimuksia keskinäisillä poliittisilla sopimuksillaan. Tämä ei ole myötätuntoon perustuvaa toimintaa, vaan tässä on kyse yhteisestä turvallisuudestamme, eikä EU:n kansalaisten turvallisuuteen liittyviä asioita voida käsitellä huolettomasti.
5.4. Solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto: Unkarin ja Kreikan tulvat (äänestys)
Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vain huomauttaa, että PPE-DE-ryhmän irlantilaiset jäsenet eivät osallistu äänestykseen, koska Irlanti ei valitettavasti kuulu Schengenin järjestelmään. Tämä on Irlannin kanta neuvostossa, joten noudatamme sitä myös parlamentissa.
- Ennen 7 artiklan 3 kohdasta toimitettua äänestystä:
Ingeborg Gräßle (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, pyydän, että tekstiä muutetaan siten, että sanat "viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 kertomuksen" korvataan sanoilla "viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein kertomuksen".
(Parlamentti hylkäsi suullisen tarkistuksen.)
5.15. Mercosuria ja Latinalaista Amerikkaa koskevat alueelliset strategia-asiakirjat ja alueohjelmat (äänestys)
Jens-Peter Bonde (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyksen 166 ja 167 artiklan nojalla työjärjestyspuheenvuoron, joka koskee päätöslauselman osan käsiteltäväksi ottamista. Parlamentin oikeudellinen yksikkö on todennut, ettei mietinnöissämme voida viitata sopimukseen, jota ei ole ratifioitu. Tämä koskee Barón Crespon ja Brokin mietinnön ensimmäistä luetelmakohtaa.
(Suosionosoituksia IND/DEM-ryhmältä)
Pyydän poistamaan mainitsemani viittauksen, jos parlamentti on niin ajattelematon, ettei hyväksy vaihtoehtoista päätöslauselmaamme, jolla päätöslauselman kyseisen osan käsittelemättä jättämistä koskeva ongelma voitaisiin ratkaista huomattavasti helpommin.
Pyydän myös muuttamaan kaikkia muita mietintöjä, joissa viitataan ehdotettuun perustuslakiin tai perusoikeuskirjaan. Eurolexin mukaan 117 hyväksytyssä lainsäädäntöasiakirjassa viitataan perusoikeuskirjaan. Perustuslakia koskevia viittauksia on seitsemän. Komission puheenjohtaja Barroso antoi tämän tiedon vastatessaan kirjalliseen kysymykseen.
Arvoisa puhemies, te – ja etenkin puhemies Pöttering taitavana ja erittäin korkeasti koulutettuna juristina – olette varmasti oikeita henkilöitä tuomaan lakia ja järjestystä parlamenttiin. Vain 16 eikä 18 kaikkiaan 27 jäsenvaltiosta on ratifioinut perustuslain, ja ratifioineet jäsenvaltiot edustavat 37:ää prosenttia kansalaisista. Tämä on vielä kaukana yksimielisyydestä, jota edellytetään, jotta perustuslakiin voidaan viitata oikeudellisena perustana. Oikeudellinen yksikkönne on aivan oikeassa.
(Suosionosoituksia joltakin taholta)
Puhemies. Hyvä jäsen Bonde, puhemiehistö vastaa työjärjestyksen tulkinnasta, kuten tiedätte (totean tämän tietenkin kaikella kunnioituksella oikeudellista yksikköä kohtaan, mutta työjärjestyksen tulkinta on puhemiehistön eikä oikeudellisen yksikön tehtävä)… Olin sanomassa, että päätöslauselmaesityksessä voidaan viitata olemassa olevaan asiakirjaan, jonka kaikki valtioiden tai hallitusten päämiehet ovat allekirjoittaneet, vaikka kaikki jäsenvaltiot eivät olisikaan ratifioineet sitä. Puhemiehistön tulkinnan mukaan vastalauseenne on näin ollen perusteeton.
(Vastalauseita ja suosionosoituksia)
(Parlamentti hylkäsi suullisen tarkistuksen.)
- Ennen 21 kohdasta toimitettua äänestystä:
Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, ehdotan PSE-ryhmän puolesta, että sana "mahdollinen" korvataan sanalla "kohtuullinen", jolloin kohta kuuluu seuraavasti: "korostaa, että on tehtävä kaikki kohtuullinen, jotta estetään kahden kerroksen Euroopan syntyminen". Hyväksytte varmasti logiikan, johon tämä muutos perustuu, nimittäin sen, että jos haluaisimme tehdä kaiken mahdollisen, saattaisimme vaikka ampua kaikki tämän näkemyksen vastustajat. Se on mahdollista, mutta ei kohtuullista, ja koska olemme hyvin kohtuullisia ihmisiä, sanan on mielestämme oltava "kohtuullinen".
Claire Gibault (ALDE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan todeta, että tämän mietinnön laatiminen on ollut minulle suuri ilo, ja haluan kiittää kaikkia kollegojani ja varjoesittelijöitä. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta hyväksyi mietinnön 7. toukokuuta yksimielisesti.
Ehdotan tänään kahta uutta tarkistusta, jotka olen laatinut aiemmin kulttuuriministereinä toimineiden etevien kollegojeni kanssa. Korostan, että jäsenvaltioille toimitetaan lopullinen versio tarkistuksiin sisältyvistä toimista vasta sitten, kun olemme saaneet tulokset komission tehtäväksi annettavasta tutkimuksesta, jota pyydän mietinnössäni. Meille tämän jälkeen toimitettavien tietojen perusteella voimme analysoida yhdessä näiden toimien etuja ja haittoja sekä tehdä tarkoituksenmukaisimman päätöksen.
Haluan todeta, että olin erittäin pöyristynyt, kun eräs vaateliaana pitämäni lobbaaja "heräsi" eilen – vaikka hänellä on ollut mietintöni jo kaksi kuukautta – ja soitti omavaltaisesti kollegoilleni pyytääkseen heitä äänestämään näitä kahta tarkistusta vastaan. Tällainen asenne ei ole mielestäni hyväksyttävä, ja toivon, ettei yksikään minua mietinnön laadinnassa tukenut henkilö anna muiden vaikuttaa toimintaansa. Tässä on mielestäni kysymys meidän Euroopan parlamentin jäsenten kunniasta, ja toivon, että luotatte minuun taitelijana ja kannatatte näitä kahta tarkistusta, jotka tuovat toivoa eurooppalaisille taiteilijoille.
(Suosionosoituksia)
Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kyseinen lobbaaja ei ole soittanut minulle, mutta äänestän mielihyvin näitä tarkistuksia vastaan. Ihmettelen, mihin oikeudellista yksikköä ylipäätään tarvittiin. On selvää, että molemmissa kollegani nyt ehdottamissa tarkistuksissa ylitetään Euroopan parlamentin toimivaltuudet.
Corbettin uudistuksissa, joista äänestimme edellisellä vaalikaudella, varmasti tarkoitettiin, että parlamentille esitettyihin tarkistuksiin sovelletaan jonkinlaista vaikutusten arviointia ja tervettä järkeä. Näin ei selvästikään ole tässä tapauksessa. Tässä mietinnössä vaaditaan nähdäkseni esimerkiksi eurooppalaista sähköistä sosiaaliturvakorttia, jota parlamentin ei todellakaan pidä hyväksyä tässä vaiheessa.
5.19. Ennakkoarvio Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2008 (äänestys)
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Komission ehdotuksen tavoitteena on sisällyttää yhteisön säännöstöön Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) hyväksymiä säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteitä, sillä yhteisö on NAFOn yleissopimuksen sopimuspuoli. Muuta lainsäädäntöä yksinkertaistaessaan komissio on käyttänyt tilaisuutta hyväkseen saattaakseen säännökset ajan tasalle ja yhdistääkseen useissa eri asetuksissa olevat säännökset yhteen lainsäädäntöasiakirjaan. Esittelijä on saattanut nämä säännökset ajan tasalle komission ehdotuksen jälkeen hyväksyttyjen muiden tekstien kanssa osana vuonna 2007 sallittavista kokonaissaaliista ja -kiintiöistä annettua asetusta.
Yksinkertaistamisehdotus on sinänsä hyvä asia. Joitakin pitkän matkan laivastoja, kalastusalaa ja näin ollen kansallistalouksia koskevien toimien seurauksia olisi kuitenkin mielestämme ehkäistävä ja hallittava.
Haluan huomauttaa, että Portugali on NAFOn perustajajäsen, jota yhteisö edustaa liityttyään NAFOon vuonna 1986. Tästä ei ole ollut meille suurta hyötyä, vaan vaikutus on ollut itse asiassa juuri päinvastainen, kuten Portugalin pitkän matkan laivaston kohtaamat ongelmat osoittavat.
Bairbre de Brún ja Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Meillä on ongelmia SIS-järjestelmän ja etenkin suunnitellun SIS II -järjestelmän kanssa, jossa luodaan valtavia tietokantoja, mutta kansalaisten yksityisyyden suojasta annetaan liian vähän takeita.
Tällä mietinnöllä ei kuitenkaan muuteta nykyisen järjestelmän luonnetta vaan ainoastaan laajennetaan sen soveltamisalaa uusiin jäsenvaltioihin. Ilman SIS-järjestelmään pääsyä näiden valtioiden kansalaiset eivät voi matkustaa vapaasti muualla EU:ssa.
Edellä mainituista syistä äänestimme mietinnön puolesta.
Miroslav Mikolášik (PPE-DE), kirjallinen. (SK) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma, josta olemme tänään äänestäneet, jonka parlamentti on jo hyväksynyt ja jota minäkin kannatin, on tärkeä virstanpylväs Schengen-alueen laajentumisessa.
Päätöslauselma edistää yhteisön säännöstön nopeaa täytäntöönpanoa, koska siinä käsitellään SIS-järjestelmän soveltamista Slovakiassa ja kolmessa muussa Visegrad-maassa sekä Baltian maissa ja Sloveniassa.
Kaikki Slovakiaa edustavat parlamentin jäsenet pyysivät jokin aika sitten, ettei neuvosto lykkää Schengen-alueen laajentumista 17. joulukuuta 2008 asti, koska se ei ole mielestämme hyväksyttävää. Ilmeisesti tämän pyyntömme ansiosta prosessia arvioitiin uudelleen ja nopeutettiin ja Slovakian kansalaiset voivat uskoakseni liittyä Schengen-alueeseen ennen vuoden 2007 loppua.
Mielestäni on myönteistä, että teknisen avun sekä SIS-, SIS II- ja SISone4ALL-järjestelmien käyttöönotossa edistytään aikataulun mukaisesti ja että Euroopan parlamentti on mennyt varsin pitkälle varmistaakseen, että asiasta päästään sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä. Näin vältetään se riski, että parlamentti aiheuttaa viivästyksiä SIS II -järjestelmän käyttöönotossa.
Uusien jäsenvaltioiden kansalaiset odottavat innokkaasti Schengen-alueen laajentumista. Se mielletään yleisesti toimenpiteeksi, jolla EU:n yhdentymiskehitys saatetaan tosiasiallisesti, lopullisesti ja täysimääräisesti päätökseen.
Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. (SK) Schengen-alueella toteutettavan henkilöjen vapaan liikkuvuuden ansiosta Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa taattuja perusoikeuksia voidaan käyttää näkyvästi käytännössä. Kansalaisillemme henkilöjen vapaa liikkuvuus ilman passitarkastuksia on konkreettinen esimerkki EU-jäsenyyden hyödyistä.
Portugalin ehdotuksen ansiosta Schengen-alueen raja siirtyy 1. tammikuuta 2008 Tšekin ja Saksan väliseltä rajalta Slovakian ja Ukrainan väliselle rajalle.
Jäsenvaltioiden sisäministerit pääsivät sopimukseen tästä laajentumispäivästä monta kuukautta kestäneiden neuvottelujen ja lukuisten keskustelujen jälkeen. Vuonna 2004 Euroopan komissio ilmoitti, että sen oli teknisten viivästysten vuoksi ehdotettava uutta aikataulua, jonka mukaan SIS II -järjestelmän pitäisi olla toiminnassa 17. joulukuuta 2008 mennessä. Vaarana oli, että alkuperäistä laajentumispäivää saatettaisiin siirtää vuoteen 2009.
Kannatin äänestyksessä Coelhon mietintöä, jossa käsitellään neuvoston päätöstä Schengenin tietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön määräysten soveltamisesta unioniin vasta liittyneissä valtioissa. Uudet jäsenvaltiot täyttävät nähdäkseni kaikki parlamentin esittelijän suosittamat oleelliset vaatimukset, jotka koskevat Schengen-alueen ulkorajan turvaamista.
On käynyt ilmi, ettei uutta SIS II-järjestelmää voida ottaa käyttöön suunnitelman mukaisesti, mutta kun uudet jäsenvaltiot liitetään väliaikaisesti nykyiseen SISone4ALL-järjestelmään, SIS II-järjestelmän toteuttamiseen jää riittävästi aikaa.
Olen vakuuttunut, että Schengen-alueen laajentuminen määräajassa lisää kansalaisten luottamusta koko Euroopan yhdentymishankkeeseen.
Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. (SV) Päätin äänestää tyhjää Coelhon mietinnöstä tänään toimitetussa lopullisessa äänestyksessä. Schengenin järjestelmään kohdistuva periaatteellinen arvostelu on edelleen täysin aiheellista, kun tarkastellaan esimerkiksi yksityisyyden suojaa ja pakolaisten mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. "Euroopan linnoituksen" rakentamisen on loputtava mahdollisimman pian. Tunnustan toisaalta tietenkin yksittäisten jäsenvaltioiden oikeuden liittyä halutessaan järjestelmään.
Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmään kuuluvan hyvän kollegani Bögen laatimaa mietintöä, jossa käsitellään EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa. Unkarilaisille ja kreikkalaisille ystävillemme on tarkoitus myöntää kyseisen rahaston varoista noin 24 miljoonaa euroa Unkarin ja Kreikan ja niiden väestön maalis- ja huhtikuussa 2006 kärsimien tulvien vuoksi. On pahoiteltava viivästyksiä, joista monet tosin johtuivat näistä jäsenvaltioista itsestään, mutta meidän on syytä olla myös iloisia tästä hyödyllisestä rahastosta, jonka varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään miljardi euroa.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Neuvosto on ajautunut umpikujaan solidaarisuusrahaston arvioinnissa. Kreikassa ja Unkarissa vuonna 2006 tapahtuneiden luonnonkatastrofien uhrien auttamiseen tarkoitettujen rahaston varojen käyttöönoton yhteydessä on näin ollen mahdollisuus toistaa, että alueellisiin katastrofeihin on voitava vastedeskin myöntää tukea solidaarisuusrahaston varoista ja että rahastoa on mukautettava siten, että se vastaa mahdollisimman tehokkaasti tämäntyyppisten katastrofien uhrien tarpeita.
Tässä yhteydessä on myös tilaisuus vahvistaa uudelleen, että vastustamme rahaston soveltamisalan laajentamista, ellei käyttöönotettavien varojen enimmäismäärää lisätä ja ellei rahaston varojen käyttöönottokynnystä madalleta siten, että EU:n jäsenvaltiot, joilla on suurin BKT, hyötyvät siitä eniten.
Haluamme myös tuoda esiin ehdotuksemme, jotka parlamentti on hyväksynyt. Niiden tavoitteena on, että Välimeren alueen katastrofien erityisluonne tunnustetaan, että solidaarisuusrahasto mukautetaan määräaikoihin, tukikelpoisiin toimiin sekä kuivuuden ja metsäpalojen kaltaisten luonnonkatastrofien erityisluonteeseen ja että tarkastellaan mahdollisuutta perustaa rahasto maatalousalan katastrofeja varten.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Lisätalousarviota nro 2/2007 koskevan esityksen tarkoituksena on ottaa käyttöön solidaarisuusrahaston varoja taloudellisen tuen myöntämiseksi Unkarille ja Kreikalle maalis- ja huhtikuussa 2006 olleiden tulvien aiheuttamien tuhojen vuoksi.
Lukuun ottamatta tämän EU:n rahoitusavun käyttöönotossa tapahtunutta viivästystä, jonka syy on tutkittava, eniten huomiota herättäviä asioita on myönnettyjen varojen mitätön määrä verrattuna arvioituihin suoriin tappioihin. Yhteisö myöntää näihin katastrofeihin taloudellista tukea yhteensä noin 24,4 miljoonaa euroa, vaikka tappioiden määrä on kaikkiaan lähes 900 miljoonaa euroa – Unkarin tapauksessa 520 miljoonaa euroa ja Kreikan tapauksessa 372 miljoonaa euroa.
Tämä on toisin sanoen toinen esimerkki tappioiden määrän ja yhteisön tarjoamien varojen välisestä ristiriidasta. Tämä kyseenalaistaa ajatuksen tosiasiallisesta solidaarisuudesta katastrofialueilla eläviä ihmisiä kohtaan. Nykyistä solidaarisuusrahastoa on siksi arvioitava uudelleen, jotta tukikelpoisuuden arviointiperusteita voidaan mukauttaa siten, että rahasto vastaa paremmin katastrofien uhrien tarpeita.
Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, kannatin todellakin äänestyksessä Euroopan parlamentin asetusta vitamiinien, kivennäisaineiden ja tiettyjen muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin. Kyseisessä asetuksessa säädetään komissiolle siirrettyjen täytäntöönpanovaltuuksien käyttöä koskevista menettelyistä, ja kannatan neuvoston 17. heinäkuuta 2006 tekemää päätöstä komiteamenettelystä, joka on lyhyesti sanottuna "valvonnan käsittävä sääntelymenettely".
Euroopan parlamentti on hyväksynyt tekstin, jonka nojalla komissiolle voidaan siirtää toimivalta toteuttaa tarvittaessa lainsäädäntötyyppisiä toimenpiteitä. Kyse on toimenpiteistä, joista säädetään päätöksen 1999/468/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY, 2 artiklassa. Päätöksessä 2006/512/EY säädetään menettelystä, jota sovelletaan komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä. Tässä tapauksessa päätös on oikeansuuntainen askel. Yleisesti ottaen Euroopan parlamentin olisi kuitenkin edelleen annettava jäsenilleen toimivalta päättää lainsäädäntömenettelyistä demokraattisesti.
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin Scheelen mietinnön puolesta, koska liiallinen vitamiinien ja kivennäisaineiden syönti voi uskoakseni olla haitallista terveydelle ja koska on tärkeää, että kaikki kuluttajat ymmärtävät tiedon helposti.
Tällä ehdotuksella vähennetään nyt eri kansallisissa laeissa esiin tuotuja ongelmia yhdenmukaistamalla jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä vitamiinien, kivennäisaineiden ja muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin.
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväittämistä annettua asetusta käsittelevän Poli Bortonen mietinnön puolesta. Se perustuu kuluttajille suunnattavan tiedotuksen ja kuluttajien suojelun parantamiseen, ja siinä pyritään kieltämään harhaanjohtavat ravitsemus- ja terveysväittämät, minimoimaan siten niiden haitalliset vaikutukset sekä lisäämään kuluttajansuojelua.
Ravinto on koko terveyden perusta. Terveys ei tarkoita vain sitä, ettei ole sairauksia. Terveys käsittää myös henkilön ruumiillisen ja henkisen hyvinvoinnin. Mielestäni on siksi oleellista, että terveysväittämät todistetaan tieteellisesti sen jälkeen, kun Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on arvioinut niitä.
Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Hyväksyttyään Prümin sopimuksen, Schengenin sopimuksen jatkoversion, SIS II -tietojärjestelmän sekä päätöksen valvomattomasta ja esteettömästä henkilötietojen, myös poliittisia, ideologisia, filosofisia ja uskonnollisia vakaumuksia koskevien tietojen, keräämisestä ja vaihtamisesta Euroopan parlamentti on hyväksynyt nyt viisumitietojärjestelmän (VIS).
Tässä järjestelmässä laillistetaan kaikkien johonkin EU:n jäsenvaltioon viisumia hakevien ulkomaalaisten henkilötietojen ja biometristen tietojen kerääminen, käsitteleminen ja vaihtaminen, ja kunkin jäsenvaltion syyttäjäviranomaisilla ja salaisilla palveluilla on mahdollisuus käyttää järjestelmää. Tämä järjestelmä on taas uusi lenkki ketjussa, jolla EU tukehduttaa yksilöjen oikeudet.
EU:n tavoitteena on tehdä viisumitietojärjestelmästä (VIS) maailman suurin biometrisia tietoja sisältävä tietokanta. Näillä toimilla lisätään sortoa ja tehostetaan mekanismeja, joilla sorto viedään äärimmäisyyksiin ja joilla vakiinnutetaan mahdollisuus pitää kirjaa kaikista maapallon asukkaista. ΕU on muuttumassa vähitellen kasarmiksi/linnoitukseksi omille kansalaisilleen sekä kolmansien maiden kansalaisille.
Kun kapitalistit laajentavat työntekijöiden oikeuksien sorto- ja tukahduttamistoimia suvereniteettinsa vakiinnuttamiseksi ja takaamiseksi, samalla lisääntyy myös vastarinta ja tottelemattomuus sekä väistämätön taistelu monopolien ja niiden taantumuksellisen unionin vallan syrjäyttämiseksi.
Jan Andersson, Göran Färm, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Haluamme, että ulkomaiden viranomaisten on esitettävä pyyntö Ruotsin viranomaisille ja saatava niiden hyväksyntä, ennen kuin ne voivat käyttää Ruotsin rekistereissä olevia tietoja tämän ehdotuksen nojalla. Vastustamme näin ollen niin kutsuttua osuma / ei osumaa -järjestelmää (hit/no hit system).
Philip Bradbourn (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Konservatiivit kannattavat poliisiviranomaisten välistä yhteistyötä, mutta emme voi kannattaa Prümin sopimuksen määräysten sisällyttämistä EU:n säännöstöön. Suhtaudumme Euroopan tietosuojavaltuutetun tavoin erittäin varauksellisesti vaatimuksiin, joita sovelletaan sellaisia yksittäisiä kansalaisia koskevien tietojen keräämiseen, jotka eivät ole epäiltynä eivätkä ole tehneet rikosta. Myös niin kutsuttu välitön takaa-ajo ilman muiden jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten lupaa on suuri huolenaihe. Konservatiivit katsovat, että hallitusten välinen yhteistyö on tärkeää terrorismin torjunnassa ja vakavien rikosten yhteydessä, mutta yhteistyössä pitäisi mielestämme ottaa käyttöön osallistumista koskeva lauseke ("opt-in-lauseke"), jotta jäsenvaltiot voivat noudattaa edelleen perinteistä oikeusjärjestelmäänsä.
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä pyritään lähentämään jäsenvaltioiden lakeja ja asetuksia. Näin tiivistetään poliisiviranomaisten rajatylittävää yhteistyötä, jossa vaihdetaan tietoja ja tutkitaan rikoksia.
EU:n tavoitteena on muun muassa lisätä kansalaisten suojelua, vapautta ja turvallisuutta sekä menettelyjen oikeudenmukaisuutta. Tehokas kansainvälinen yhteistyö, jossa vaihdetaan tietoja mutta taataan oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan, edistää tämän tavoitteen saavuttamista.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Seitsemän jäsenvaltiota allekirjoitti Prümin sopimuksen 27. toukokuuta 2005 EU:n oikeudellisen kehyksen ulkopuolella. Ne toteavat, että sopimuksen tavoitteena on "rajatylittävän yhteistyön tehostaminen erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi". Sittemmin yhdeksän muuta jäsenvaltiota, myös Portugali, on ilmoittanut aikovansa ratifioida kyseisen sopimuksen.
Prümin sopimus on osa liiallista turvallisuusajattelua, jota toteutetaan niin kutsutun terrorismin vastaisen taistelun verukkeella. Se vaarantaa vakavalla tavalla kansalaisten oikeudet, vapaudet ja takeet.
Prümin sopimuksella luodaan edellytykset poliisiyhteistyölle – yhteisille operaatioille, keskinäiselle avustukselle ja jopa sille, että yhden jäsenvaltion poliisiviranomaiset voivat toteuttaa toimia toisen jäsenvaltion alueella. Viimeksi mainittu on ilmeisesti aiheuttanut eripuraa neuvostossa. Myös henkilötietojen vaihto on osoittautunut kiistanalaiseksi. Ratkaisevaa on etenkin se, että parlamentin enemmistö hylkäsi ryhmämme ehdotuksen, jonka nojalla "on kiellettyä käsitellä sellaisia henkilötietoja, joista ilmenee rodullinen tai etninen alkuperä, poliittiset mielipiteet, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus, ammattiyhdistyksen tai poliittisen puolueen jäsenyys tai jotka koskevat henkilön terveyttä tai sukupuolielämää".
Edellä mainituista syistä äänestimme mietintöä vastaan.
Carl Lang (ITS), kirjallinen. – (FR) On täysin epänormaalia, että EU:n eri jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten ja terrorismin torjunnasta vastaavien viranomaisten on vielä nykyäänkin niin vaikeaa tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja terrorismin torjunnassa.
Tiedämme nyt kuitenkin varmasti, että syyskuun 11. päivän iskut ja Madridissa 11. maaliskuuta tehdyt iskut oli ainakin osittain suunniteltu EU:n alueella. Nämä iskut osoittivat EU:n välineiden ja toimien tehottomuuden terrorismin torjunnassa. Terrorismi ei tunne rajoja, joten niitä ei saa olla myöskään terrorismin torjunnassa. Hallitusten välistä yhteistyötä onkin tehostettava kiireesti tällä alalla.
Sama pätee jäsenvaltioiden rajoilla tehtäviin tarkastuksiin. Ne on otettava mahdollisimman pian uudelleen käyttöön, koska ne ovat ehdoton vähimmäisedellytys tosiasialliselle ja tehokkaalle terrorismin torjunnalle.
Lopuksi haluan korostaa erästä tosiasiaa, nimittäin uudenlaisen terrorismin islamilaista luonnetta. Uusi poliittinen ja uskonnollinen ideologia on valtaamassa alaa Euroopassa ja muslimimaissa. Se on pelottavan otollinen ympäristö terrorismin kehittymiselle.
Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Vastustin edellä mainittuun mietintöön sisältyvää tarkistusta 43, joka koskee niin kutsuttuja "toimenpiteitä välittömän vaaran uhatessa", koska ehdotetut toimet eivät mielestäni ole tehokkaita rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa.
Αthanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentti hyväksyi tänään Prümin sopimuksen, niin kutsutun Schengen III -sopimuksen, keskeisten määräysten liittämisen yhteisön säännöstöön ja jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön noudattaen yksinkertaistettua menettelyä, toisin sanoen ilman kansainvälisissä sopimuksissa edellytettyjä allekirjoitus- ja ratifiointimenettelyjä. Prümin sopimuksen määräyksissä jäsenvaltiot velvoitetaan perustamaan DNA-tiedostoja sekä sallimaan DNA-tietojen, sormenjälkien, rekisteritietojen ja muiden tietojen keräämisen, käsittelemisen ja automaattisen vaihdon sortomenetelmin. Tämä pätee myös sellaisten henkilöjen tietoihin, joiden epäillään tekevän rikoksen tai vaarantavan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden. Sopimuksessa määrätään nimenomaisesti, että tällaisen tietojenvaihdon tarkoituksena on varmistaa yleinen järjestys etenkin EU:n huippukokouksia ennen järjestettävissä kansainvälisissä mielenosoituksissa. Sopimuksessa myönnetään siksi oikeus toteuttaa yhteisiä operaatioita ja annetaan ulkomaiden poliisiviranomaisille täysimääräiset toimivaltuudet, myös lupa käyttää tuliaseita. Kreikan kommunistinen puolue ei hyväksy kansalaisten ja ammattiyhdistysten toiminnan kriminalisointia, ennalta ehkäisevää henkilötietojen rekisteröintiä eikä jatkuvasti voimistuvaa ruohonjuuritason liikkeiden sortamista, joita kyseisen sopimuksen määräyksillä edistetään. Tätä sopimusta on vastustettava, koska se vaarantaa yksilöjen oikeudet ja demokraattiset vapaudet sekä saa heidät vastustamaan yhä voimakkaammin mielivaltaisten toimien sekä EU:n yleisen demokratian ja ruohonjuuritason vastaisen politiikan tehostamista.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Puheenjohtajavaltio Saksa pyrkii siirtämään joitakin Prümin sopimuksen osia kolmanteen pilariin. Kyseisellä sopimuksella pyritään torjumaan terrorismin uhkia ja suojelemaan kansalaisia, ja nämä tavoitteet ovat äärimmäisen tärkeitä. Minun on näin ollen korostettava, että vaatimalla parlamenttia antamaan asiasta lausunnon viipymättä neuvosto on vaikeuttanut toimielinten välisten suhteiden normaalia toimintaa.
Parlamentilla on ollut aina selkeä ja vastuuntuntoinen näkemys terrorismista ja rajatylittävästä rikollisuudesta. Se on kannattanut edellytysten luomista rikosten ehkäisystä ja tutkinnasta vastaavien elinten väliselle rajatylittävälle yhteistyölle ja tietojenvaihdolle. Tämä on ainoa tapa ehkäistä terrorismin uhkia tehokkaasti.
On tietenkin erittäin tärkeää, että tietojenvaihdon mahdollistavia menettelyjä laaditaan ripeästi ja tehokkaasti. Kannatan siksi mietintöä.
Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. (PT) On ratkaisevan tärkeää, että tämä tietosuojaa koskeva puitepäätös hyväksytään nopeasti. Yhtäläisen suojan tason takaamiseksi on tärkeää, että kolmanteen pilariin saadaan tietosuojaa koskeva uusi yleinen oikeuskehys, jota voidaan verrata voimassa oleviin yhteisön oikeuden säännöksiin.
Mielestäni on siksi myönteistä, että asiasta on vihdoin päästy poliittiseen sopimukseen, ja haluan kiittää esittelijä Rourea erinomaisista toimista tämän tuloksen saavuttamiseksi.
Jotta tietosuojaa voidaan parantaa kolmannessa pilarissa, tätä puitepäätöstä on sovellettava koko pilariin, myös Europoliin, Eurojustiin ja tullitietojärjestelmään, jotka jo kuuluvat kyseiseen pilariin. Suhtaudun sinänsä myönteisesti tähän laajennukseen ja esittelijän ehdottamiin tarkistuksiin, etenkin arviointia ja tarkistamista koskevan lausekkeen lisäämiseen, jotta komissio voi ehdottaa tekstiin parannuksia kolmen vuoden kuluessa.
Hyväksyn myös komission jäsenen Frattinin ehdottamat 15 yleisperiaatetta, jotka ovat rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamista koskevan säännöstön mukaisia.
Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kreikan kommunistinen puolue äänesti mietintöä vastaan, koska siinä hyväksytään lähtökohtaisesti koko puitepäätöksen perusajattelutapa, vaikka siinä ehdotetaankin neuvoston puitepäätöksen uuteen versioon tehtäviä yksittäisiä parannuksia. Puitepäätöksen nojalla EU, sekä jäsenvaltioiden että kolmansien maiden (kuten Yhdysvaltojen) syyttäjäviranomaiset ja jopa yksityishenkilöt voivat soveltaa sortomenetelmiä rajoittamattomasti ja – käytännössä – valvomatta kerätessään, käsitellessään ja vaihtaessaan keskenään kaikkien EU:n kansalaisten henkilötietoja, myös tietoja, jotka koskevat heidän poliittista toimintaansa ja ammattiliiton jäsenyyttään sekä ideologista, filosofista ja uskonnollista vakaumustaan.
Sortomenetelmiä voidaan käyttää nyt kaikki EU:n kansalaisia vastaan, koska kaikkien kansalaisten henkilötietoja voidaan kerätä ja siirtää pelkästään yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvistä syistä, vaikka heitä tuskin edes epäillään mistään teosta.
Henkilötietojen suojaamista koskevat 15 periaatetta ovat pelkkä toivelista ja ajatusten luettelo. Ei ole mitään mahdollisuutta määrätä, että sortomenetelmissä on käytännössä noudatettava niitä. Tosiasiassa ei ole minkäänlaista suojaa, koska tietojen suojaamista koskevista poikkeuksista on tulossa sääntö. Poikkeuksissa, joita ei voida kontrolloida, viitataan vain yleiseen turvallisuuteen liittyviin syihin, ja tietosuoja on poikkeus, johon tuskin kukaan voi velvoittaa.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tällä terrorismin uhkien aikakaudella yksityisyyden ja kansalaisten suojelun välisestä tasapainosta on tulossa jatkuva haaste, josta voidaan selviytyä vain selkeiden ja vastuullisten toimien avulla.
Poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä sovellettavat tietosuojasäännöt on laadittava siten, että asiasta vastaavien viranomaisten keskinäisen luottamuksen periaatetta vahvistetaan. Näin voidaan tehostaa EU:n yhteistyötä ja toteuttaa mahdollisimman korkea kansalaisten suojan taso kyseessä olevia tietoja käytettäessä. Toteutettavien toimien on siksi oltava täsmällisiä ja perusteellisia. Niillä on suojeltava perusoikeuksia, ja niiden on oltava yksityisyyttä ja henkilötietojen suojaa koskevien perusoikeuskirjan artiklojen mukaisia.
Kannatan siksi neuvoston kanssa aikaansaatua poliittista sopimusta, jonka ansiosta puitepäätösehdotus voidaan hyväksyä nopeasti.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Edellytysten luominen kalakantojen, tässä tapauksessa turskakantojen, elvyttämiselle on tärkeää paitsi meren elollisten luonnonvarojen suojelemisen myös kalastustoiminnan jatkumisen kannalta.
Kalastusta on pyrittävä vähentämään, kun kalakantoja on tieteellisten tutkimusten ja kalastajien mukaan elvytettävä, jos tulevaisuudessa on mahdollisesti tarkoitus harjoittaa laajamuotoista kalastusta.
Meidän on kuitenkin pidettävä mielessä, että näillä elvytyssuunnitelmilla, joilla rajoitetaan kalastusta, on vakavia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, joita on arvioitava ja jotka on otettava huomioon. Kannatammekin mietintöön sisältyviä edellä mainittuja asioita koskevia ehdotuksia. Alalle kalastustauosta aiheutuvat taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset on korvattava, ja tätä tarkoitusta varten pitäisi perustaa yhteisön korvausrahasto. Yhteisen kalastuspolitiikan on toisin sanoen kannettava vastuunsa.
Äänestimme tarkistuksia 20, 21 ja 22 vastaan, koska suurimpia sallittuja saaliita ja kiintiöitä koskevia päätöksiä ei pidä mielestämme tehdä automaattisesti merentutkimusneuvoston lausuntojen perusteella. On otettava huomioon muitakin tekijöitä, esimerkiksi taloudellisia ja sosiaalisia tekijöitä, kuten alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat ovat todenneet.
Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. (PL) Vaikka kalastuskiintiöitä on viime vuosina rajoitettu, jotkin Itämeren turskakannat ovat pienentyneet biologisesti hyväksyttävät rajat alittavalle tasolle. Mietinnössä ehdotetaan viisaasti, että niiden päivien kokonaismäärää, jolloin kalastus on sallittu tietyillä pyydyksillä, vähennetään 8 prosenttia, että tarkastuksia tiukennetaan ja erityisesti että painoraja, jonka ylittävät kalastusalukset tarvitsevat toimivaltaisten viranomaisten luvan saaliin purkamispaikalla, nostetaan 300 kilogrammaan. Lisäksi mietinnössä ehdotetaan, että Itämerellä kalastettavan turskan vähimmäismitta nostetaan 40 senttimetriin.
Esittelijä käsittelee aiheellisesti myös Itämeren jakamista itäiseen ja läntiseen alueeseen, koska ne ovat täysin erillisiä ekosysteemejä. Näille Itämeren alueille on siksi vahvistettava eri kalastuskiintiöt. Itäinen alue on asetettava etusijalle, koska sen kannat ovat nyt biologisesti hyväksyttävät rajat alittavalla tasolla.
Kannatamme myös suunnitelmaa, jonka mukaan on tarkoitus laatia kertomus ehdotetun asetuksen täytäntöönpanon sosiaalis-taloudellisista vaikutuksista kalastusalaan. Kyseisessä kertomuksessa olisi tarkasteltava erityisesti kalastajien, alusten omistajien sekä turskankalastuksen ja -jalostuksen alalla toimivien yritysten työllisyysrakennetta ja taloudellista tilannetta.
Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vain todeta, että PPE-DE-ryhmään kuuluvat irlantilaiset jäsenet ja kollegani äänestivät mietinnön puolesta. Olemme iloisia, että siinä korostetaan tuottajaryhmittymien ja kriisinhallinnan merkitystä.
Mietinnössä on mielestämme kuitenkin kaksi ongelmallista tarkistusta – tarkistukset 11 ja 111, joista äänestettiin yhdessä. Nämä kaksi tarkistusta aiheuttavat erityisiä ongelmia irlantilaisille perunan viljelijöille, jotka menettävät huomattavan paljon oikeuksia kansallisesta varannosta maksettavaan tilatukeen, koska maa, jota he käyttävät perunan viljelyyn, ei tällä hetkellä oikeuta tilatukeen.
Kannatamme komission ehdotusta, jossa perunanviljelyyn tarkoitettu maa katsotaan tukikelpoiseksi ja jossa tämä epänormaali tilanne korjataan. Toivomme, että neuvosto hyväksyy komission ehdotuksen eikä tänä aamuna muutettua ehdotusta.
Hynek Fajmon (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin hedelmä- ja vihannesalan markkinauudistuksia käsittelevää Salinas Garcían mietintöä vastaan.
Olen komission kanssa samaa mieltä siitä, että hedelmä- ja vihannesalaa on uudistettava. Se, mitä komissio ehdottaa, ei kuitenkaan ole mikään uudistus. Koko alan tarpeeton sääntely on lopetettava, vientituet on lakkautettava ja kaikki kiintiöt on poistettava. Nämä asiat eivät kuitenkaan sisälly komission ehdotukseen. Se ehdottaa sen sijaan vähäisiä, kosmeettisia muutoksia, joilla koko politiikka säilytetään sääntelyn luonteisena. Minä ja muut Tšekin kansandemokraattiseen puolueeseen (ODS) kuuluvat parlamentin jäsenet vastustamme tätä lähestymistapaa ja äänestimme näin ollen mietintöä vastaan.
Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin suurimmaksi osaksi kollegani Salinas Garcían mietintöä ehdotuksesta neuvoston asetukseksi hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä.
Tämä tärkeä ala, jonka osuus on noin 17 prosenttia EU:n maataloustuotannosta, on tosiasiassa erittäin epäyhtenäinen ja herkkä, ja se kärsii rakenneongelmista. Samalla siihen kohdistuu yhä enemmän ulkoista painetta. Alaa on syytä tukea paitsi tuottajien vuoksi myös kansanterveyteen – eurooppalaisten kuluttajien terveyteen – liittyvistä syistä ja elintarvikkeiden jalostusteollisuutemme vuoksi. Euroopan komission ehdotukset ovat ensimmäinen perusta työlle, jota on mukautettava ja parannettava monissa asioissa. Minusta on kuitenkin myönteistä, että Euroopan unioni kiinnittää erityishuomiota tähän tärkeään alaan.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) YMP:n uudistuksen jälkeen, jossa otettiin käyttöön tilatukiperiaate ja pohjustettiin tukien irrottamista tuotannosta, komission mielestä on nyt hedelmä- ja vihannesalan vuoro.
Esittämällä muun muassa kilpailukykyä, markkinavoimia ja WTO:ta koskevia vanhoja väitteitä komissio on tehnyt ehdotuksia, jotka – jos jäsenvaltioiden hallitukset hyväksyvät ne – saavat yhä useammat viljelijät lopettamaan tuotannon ja jotka lisäävät työttömyyttä tulevaisuudessa. Lisäksi tuki liitetään "historiallisiin" maksuihin ja tilatukijärjestelmään. Vastustamme näitä ehdotuksia.
Tomaattien jalostusteollisuus on uhattuna Portugalissa. Kyseisellä alalla on tehty paljon investointeja, ja se on kehittynyt sekä tuottanut paljon laadukkaita tuotteita. Ylivoimaisesti suurin osa tuotannosta tarjoaa työtä monille pienille ja keskikokoisille maatalousyrityksille, perhetiloille ja monille työntekijöille, jotka työskentelevät suoraan tai välillisesti maatalouselintarviketeollisuuden alalla.
Jos komission ehdotus hyväksytään, tuhannet maatalouden ja teollisuuden työpaikat vaarantuvat viljelijöille lyhyellä aikavälillä osoitettavista maksuista ja siirtymäkaudesta huolimatta.
Vaikka mietinnössä ehdotettiin useita kannattamiamme toimia, siinä ei tehdä oleellisia muutoksia komission ehdotukseen, emmekä voineet sellaisenaan äänestää mietinnön puolesta.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Lisäys, jota maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta ehdotti komission ehdotukseen, on täysin ala-arvoinen. Hylkäämme päättäväisesti kaikki kohdat, joissa ehdotetaan, että kirsikoiden, marjojen, sienten ja hedelmien viljelijöille myönnetään tukea, että otetaan käyttöön valkosipulin pinta-alatuki, että tutkitaan eurooppalaisen laatumerkinnän mahdollista käyttöönottoa, että perustetaan kolmansista maista tuotavien hedelmien ja vihannesten eurooppalainen laadunvalvontaviranomainen ja että perustetaan hedelmä- ja vihannesalan turvarahasto. Hylkäämme myös kaikki kohdat, joissa viitataan esimerkiksi jalostetuille tomaateille myönnettäviin vientitukiin ja vastaaviin.
Junilistan-puolue toteaa jälleen kerran, että tässä tilanteessa on onni, ettei Euroopan parlamentilla ole yhteispäätösvaltuuksia EU:n maatalouspolitiikan alalla. Muuten EU sortuisi protektionismiin ja myöntäisi suuria tukia kaikille maatalousalan ryhmille.
Äänestimme näin ollen mietintöä vastaan.
Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Ehdotetun hedelmä- ja vihannesalaa koskevan asetusmuutoksen tarkoituksena on mukauttaa ala uudistettuun yhteiseen maatalouspolitiikkaan, EU:n rahoitusnäkymiin ja WTO:hon.
Kun tuet irrotetaan tuotannosta, yhteisön tuet pienenevät huomattavasti, vientitukien viimeisetkin jäännökset häviävät, tuonti lisääntyy ja vienti vähenee, jalostusteollisuus supistuu ja jotkin tehtaat muuttuvat pelkiksi tuotujen raaka-aineiden pakkauspaikoiksi. Lisäksi sellaiset viljelykasvit, joille myönnettävät tuet lisäävät oleellisesti viljelijöiden tuloja, vähenevät tuntuvasti tai niiden viljely lopetetaan.
Kreikassa eniten kärsivät maamme päätuotteiden eli mehuksi tarkoitettujen appelsiinien, jalostamiseen tarkoitettujen tomaattien ja sultanarusinoiden viljelijät.
Kaiken tämän seurauksena hedelmien ja vihannesten tuotanto keskittyy harvojen käsiin, pieniä ja keskisuuria tiloja tuhoutuu sankoin joukoin, tuotannosta irrotettuja tukia käytetään houkuttimena ja kaupallista toimintaa harjoittavat teollisuusjohtajat käärivät yhä suurempia voittoja, sillä he saavat taatusti halpoja raaka-aineita sekä kotimaasta että ulkomailta.
Tuottajaorganisaatioiden roolia vahvistetaan myös demokratian vastaisilla muutoksilla, joiden vuoksi niihin joudutaan liittymään vasten tahtoa.
Viljelijöiden haluttomuus liittyä tuottajaorganisaatioihin johtuu kuitenkin siitä, että niiden tehtävänä on toimia sovittelijoina viljelijöiden ja kaupallista toimintaa harjoittavien teollisuusjohtajien välillä jäljempänä mainittujen etujen hyväksi.
Me Kreikan kommunistiseen puolueeseen kuuluvat parlamentin jäsenet olemme ilmaisseet vastustuksemme ja äänestäneet mietintöä vastaan, koska ehdotetut muutokset ovat taas yksi isku pienille ja keskisuurille tiloille.
Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Tässä mietinnössä oikaistaan jossain määrin hedelmä- ja vihannesmarkkinoita, joilla on aivan liian paljon yksityiskohtaista sääntelyä, ja poistetaan alalle myönnettävät vientituet vähitellen. En äänestä siksi mietintöä vastaan, mutta siihen tehdyt parannukset eivät myöskään ole riittäviä, jotta voisin äänestää mietinnön puolesta, joten äänestän tyhjää.
Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin sekä tyhjää että vastaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ehdottamista tarkistuksista toimitetuissa äänestyksissä.
Näissä tarkistuksissa poistettiin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen periaate ja käytäntö. Äänestin tyhjää sellaisista kohdista, joista Yhdistyneen kuningaskunnan edut eivät käyneet selvästi ilmi, koska niissä käsiteltiin selvästikin mantereella sijaitsevien jäsenvaltioiden huolenaiheita. Tällainen oli nimenomaan "välittömästä takaa-ajosta" toimitettu äänestys.
Äänestin myös niitä kahdeksaa tarkistusta vastaan, joissa yhdessä tarkasteltuna tosiasiassa lisätään hedelmä- ja vihannesalalle myönnettäviä varoja. Tämä on vastoin Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuolueen näkemystä, jonka mukaan tukimenoja pitäisi vähentää, ja tämä on lisäksi ristiriidassa YMP:n uudistuksen kanssa.
Marcin Libicki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Montesquieu totesi, että demokratiat perustuvat lakiin, monarkiat kunniaan ja diktatuurit pelkoon. Koska olemme demokraattinen toimielin, haluan todeta, etten hyväksy säädöksiä, joissa viitataan muihin säädöksiin, jotka eivät ole sitovia. Olen asiasta samaa mieltä jäsen Bonden kanssa. Haluan tässä yhteydessä huomauttaa, että äänestin Barón Crespon ja Brokin mietintöön tehtyä tarkistusta 25 vastaan. Jos jonkin virheen vuoksi näyttää siltä, että äänestin sen puolesta, pyydän panemaan merkille, että tarkoituksenani oli äänestää sitä vastaan.
Sylwester Chruszcz (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, vastustin tänään mietintöä, jossa vaaditaan, että EU:n uuden perussopimuksen, uuden Euroopan perustuslain, parissa aletaan työskennellä mahdollisimman pian, jotta asiakirjaluonnos saataisiin hyväksyttyä. Puolalaisten perheiden liitto, johon kuulun, vastustaa uuden Euroopan supervaltion perustamista ja kaikkia toimia, joilla pyritään riistämään kansallisvaltioiden suvereniteetti. Jotkut parlamentin jäsenet ovat yrittäneet ajaa Euroopan perustuslakiluonnoksen väkisin läpi, mutta emme usko, että sen pohjalta onnistutaan laatimaan uusi sopimus.
Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, toisin kuin edellinen puhuja, Eläkeläisten puolue kannattaa voimakkaasti myös poliittista EU:ta, joka tarjoaa etuuksia kansalaisilleen, etenkin niille, jotka haluavat turvata tulevaisuutensa, koska he tekevät nyt töitä, ja niille, jotka haluavat turvata nykyhetken, koska he ovat eläkkeellä ja heillä on oikeus parempaan elämään kuin ikääntyneillä ja eläkeläisillä on aiemmin ollut.
Kansalaiset siis odottavat EU:lta turvaa, koska aivan liian usein, ellei aina, valtiot jättävät huomiotta kansalaisille merkitykselliset arkipäivän realiteetit, esimerkiksi sen, miten voidaan selvitä globaalissa yhteiskunnassa, jossa ajatellaan ainoastaan hallitsevan aseman saanutta rahaa eikä ihmisiä heidän kaikissa elämänvaiheissaan, aina kehdosta hautaan.
Toivomme näin ollen, että Euroopan perustuslaki hyväksytään mahdollisimman pian.
Jan Andersson, Göran Färm, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit äänestimme tämän lähtökohtaisesti hyvän mietinnön puolesta. Haluamme kuitenkin antaa joitakin selvityksiä. Äänestimme 8 kohdassa esitettyjen toteamusten puolesta, koska kannatamme yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista. On kuitenkin tärkeää huomauttaa, ettemme kannata yhteistä puolustusta.
Mietinnön 12 kohdassa korostetaan esimerkiksi sosiaalista Eurooppaa ja ilmastonmuutoksen torjumista, jotka ovat eurooppalaisille tärkeitä asioita. Vastustamme kuitenkin Kööpenhaminan arviointiperusteiden sisällyttämistä perustuslakiin. Pidämme Kööpenhaminan arviointiperusteita tärkeinä, mutta emme halua, että ne sisällytetään perustuslakiin, koska se vaikeuttaisi laajentumista tulevaisuudessa. Samasta syystä vastustamme myös muiden esteiden asettamista ehdokasmaille.
Vastustamme myös 18 kohtaan sisältyvää ehdotusta, jonka mukaan uskonnollisille yhteisöille annettaisiin erityisasema muuhun kansalaisyhteiskuntaan verrattuna.
Liam Aylward, Brian Crowley, Seán Ó Neachtain ja Eoin Ryan (UEN), kirjallinen. (EN) Perustuslakisopimus on virstanpylväs, joka tarjoaa suunnitelman aiempaa dynaamisemman ja tehokkaamman Euroopan unionin toteuttamiseksi, joka vahvistaa laajentuneen EU:n demokraattista luonnetta, joka helpottaa päätöksentekoamme ja joka parantaa valmiuksiamme toimia maailmanlaajuisesti. Olemme sitoutuneet säilyttämään mahdollisimman suuren osan perustuslain sisällöstä.
Kannatamme aiheesta laadittua mietintöä. Emme hyväksy kahden kerroksen Eurooppaa.
Äänestimme kuitenkin 11 kohtaa vastaan sen epämääräisyyden vuoksi. Kyseinen kohta koskee kansalaisten oikeuksien suojan heikkenemistä. Miten tästä päätetään ja kuka päättää, että kansalaisten oikeuksien suoja on heikentynyt?
Äänestimme myös 20 kohtaa vastaan. Siinä vaaditaan kaikkia jäsenvaltioita koordinoimaan ratifiointimenettelynsä, jotta ratifiointiprosessi voitaisiin saattaa päätökseen samanaikaisesti. Miten voimme koordinoida jäsenvaltioiden erilaisia järjestelmiä, etenkin kun joissakin valtioissa ratifiointi edellyttää kansanäänestystä ja joissakin ratifioinnin suorittaa parlamentti? Kunkin jäsenvaltion ratifiointijärjestelmää on kunnioitettava. Toteamalla tämän kannustamme hallituksia kokoontumaan ja päättämään, että perustuslakisopimus hyväksytään ja ratifioidaan mahdollisimman pian kunkin valtion kansallisten vaatimusten mukaisesti.
Äänestimme KT28:n puolesta, koska sen sanamuoto kuvastaa paremmin todellisuutta kuin Ranskan ja Alankomaiden ratifiointiprosessia koskevan PSE-ryhmän tarkistuksen sanamuoto.
(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)
Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää Euroopan unionin perustuslakiprosessin etenemissuunnitelmaa käsittelevästä Barón Crespon ja Brokin mietinnöstä toimitetussa lopullisessa äänestyksessä.
Se, että kaksi jäsenvaltiota hylkäsi Euroopan unionin perustuslakisopimuksen, todellakin mitätöi jäsenvaltioiden ratifioitavaksi vuonna 2005 esitetyn ehdotuksen. Valtioiden ja hallitusten päämiesten on näin ollen otettava tämä tosiasia huomioon, eivätkä he voi säilyttää alkuperäistä tekstiä edes "eri muotoon muutettuna".
Uuden sopimuksen laadintaprosessia ei saa myöskään toteuttaa pelkän hallitustenvälisen konferenssin avulla Euroopan demokratian kustannuksella.
Richard Corbett (PSE), kirjallinen. (EN) Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä hyväksyi päätöslauselman ylivoimaisella enemmistöllä. Haluan todeta vielä Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuolueeseen kuuluvien parlamentin jäsenten puolesta, että kannatamme varauksettomasti mietinnön keskeistä päätelmää, nimittäin sitä, että tavoitteena on "saada kesäkuun 2007 Eurooppa-neuvostossa kutsua koolle hallitustenvälinen konferenssi (HVK) ja määritellä etenemissuunnitelma, joka sisältää menettelyn, selvät valtuudet ja tavoitteen päästä sopimukseen tämän vuoden loppuun mennessä". Mielestämme oli kuitenkin epäasianmukaista mainita vain joitakin perustuslakisopimukseen sisältyviä asioita oleellisina osatekijöinä, koska uusi sopimus toteutuu vain, jos kaikki 27 jäsenvaltiota hyväksyvät sen.
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska meillä on mielestäni yhä pakottavampi tarve löytää ratkaisuja sekä EU:n sisäisiin että ulkopuolisiin ongelmiin ja haasteisiin. Mietintö on tasapainoinen ja auttaa merkittävästi ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti pattitilanteen, johon EU:n toimielimet ovat ajautuneet. EU:lle on tarjottava riittävästi resursseja, jotta se voi käsitellä kansalaisten huolenaiheita, jotka koskevat globalisaation ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita. Näin tehostetaan EU:n päätöksentekoprosessien demokraattista valvontaa.
Uudessa sopimuksessa on sen tulevasta nimestä ja rakenteesta riippumatta säilytettävä joidenkin jäsenvaltioiden jo ratifioiman tekstin keskeinen sisältö, ja siihen on tehtävä tarvittavat muutokset, jotta se voidaan hyväksyä yksimielisesti vaatimusten mukaisesti. Jos laadimme oikeita lainsäädäntö- ja budjettimenettelyjä, joilla maksimoidaan EU:n päätöksentekokyky ja sen toimien tehokkuus, uuden sopimuksen avulla voidaan kenties ratkaista joitakin EU:n nykyisiä vakavia ongelmia.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämän mietinnön hyväksyminen on selkeä todiste siitä, ettei Ranskan ja Alankomaiden kansalaisten suvereenia päätöstä oteta millään tavoin huomioon. Tämä osoittaa jälleen kerran, ettei parlamentin demokratiakäsite ulotu kansalaisten kansanäänestyksissä ilmaisemien suvereenien päätösten kunnioittamiseen.
Tämä parlamentin enemmistön tekemä päätös osoittaa, että "harkintakausi" oli vain keino jättää kahden mainitun kansanäänestyksen kielteinen tulos huomiotta ja estää muut kansanäänestykset, joissa niin kutsuttu Euroopan perustuslaki saatettaisiin taas hylätä.
Kaksi vuotta myöhemmin painostetaan voimakkaammin lisäämään EU:n kapitalistista vaikutusvaltaa, tehostamaan uusliberaaleja menettelytapoja, nopeuttamaan militarisointia ja keskittämään valta ylikansallisille toimielimille, jotka etääntyvät yhä kauemmas kansalaisista ja joita suurvallat hallitsevat.
Ei ole hyväksyttävää, että parlamentti antaa itselleen legitimiteetin, jota sillä ei ole. Parlamentti tekee nimittäin juuri näin pyrkiessään puuttumaan prosessin aikatauluun ja sisältöön, toisin sanoen eri valtioiden suvereeniin päätökseen, sekä koordinoimaan ratifiointiprosesseja.
Haluamme demokraattisemman ja oikeudenmukaisemman EU:n, jonka ominaispiirteenä on solidaarisuus, EU:n, joka edistää rauhaa ja yhteistyötä kaikkien maailman ihmisten kanssa, EU:n, joka noudattaa suvereenien valtioiden ja niiden yhtäläisten oikeuksien periaatetta.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Euroopan parlamentin enemmistö, joka kannattaa federalistista järjestelmää, ei edusta ideologisesti äänestäjiään EU:n perustuslakiin liittyvissä kysymyksissä. Tällä hetkellä pyritään kaikin mahdollisin tavoin välttämään kansanäänestykset, jotta äänestäjiltä ei tarvitsisi kysyä heidän mielipidettään Euroopan unionin tulevaisuudesta. Kannatamme kansanäänestysten järjestämistä tällaisista asioista, mutta Euroopan parlamentti ei ole mielestämme oikea elin edistämään kansanäänestysten järjestämistä jäsenvaltioissa.
Federalistista järjestelmää kannattava enemmistö haluaa nyt varmistaa, että vain muuttamalla EU:n perustuslakiehdotuksen otsikkoa voidaan säilyttää mahdollisimman paljon vanhaan perustuslakiluonnokseen sisältyneistä ylikansallisista rakenteista.
Äänestimme siksi perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietintöä vastaan.
Euroopan unioni tarvitsee sopimuksen, joka perustuu jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuteen ja jolla voimme yhdessä määrätä, miten rajat ylittäviä asioita on hoidettava.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Voidakseen perustella, miksi päätöslauselma on hylättävä, tarvitsee vain lukea sen 6 kohta. Päätöslauselman 6 kohdan mukaan parlamentti "toistaa sitoutuneensa siihen, että meneillään olevassa EU:n perustuslakiprosessissa saadaan aikaan ratkaisu, joka perustuu perustuslakisopimuksen sisältöön, tosin mahdollisesti eri muotoon muutettuna – – "
Nämä sanat paljastavat neuvostossa parhaillaan käytävien (leppoisten) neuvottelujen todellisen tavoitteen. Näitä neuvotteluja käyvät toisin sanoen hallitukset, joita johtavat Portugalin sosialistit, Saksan kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien koalitio ja niin edelleen. Näiden neuvottelujen tavoitteena on vain ja ainoastaan tyrkyttää (uudelleen) Ranskan ja Alankomaiden hylkäämän perustuslakisopimuksen keskeistä sisältöä. Tämä osoittaa, ettei näiden kahden valtion väestön kansallisissa kansanäänestyksissä ilmaisemaa demokraattista, suvereenia tahtoa pidetä minkään arvoisena.
Kysyikö kukaan oikeastaan keskustelun aikana, pidetäänkö ihmisiä idiootteina? Nimenomaan siksi, että ihmisiä ei pidetä idiootteina, oikeiston ja sosiaalidemokraattien vaikutusvaltaiset poliitikot lyöttäytyvät yhteen, neuvottelevat suljettujen ovien takana ja pitävät korttinsa piilossa välttääkseen epäonnistumisen.
Puheenjohtajavaltio Saksa puskee eteenpäin täyttä vauhtia väittäen, että sillä on "valtuudet säilyttää" niin kutsutun Euroopan perustuslain "sisältö" "uudessa" sopimusehdotuksessa, joka on tarkoitus esittää joulukuuhun 2007 mennessä (!) ja ratifioida vuoteen 2009 mennessä.
Tätä on suoraan sanoen mahdotonta hyväksyä.
Dan Jørgensen (PSE), kirjallinen. (DA) Euroopan parlamentin sosialidemokraattiseen ryhmään kuuluvat tanskalaiset jäsenet äänestivät Euroopan unionin perustuslakiprosessin etenemissuunnitelmaa käsittelevän valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Haluamme tässä yhteydessä korostaa, että yksittäisen jäsenvaltion on saatava vastedeskin päättää itse suvereenina valtiona, miten ja milloin se ratifioi uuden perustuslakisopimuksen.
Ratifiointiprosessia on kuitenkin mielestämme järkevää koordinoida siten, että se voidaan – riippumatta siitä, missä muodossa se yksittäisissä jäsenvaltioissa toteutetaan – saattaa muodollisesti päätökseen kaikissa valtioissa samanaikaisesti, kuten mietinnön 20 kohdassa todetaan.
Marie-Noëlle Lienemann (PSE), kirjallinen. – (FR) Luulen, ettei Euroopan parlamentin enemmistö ole pyrkinyt vastaamaan perustuslakisopimuksen hylänneiden EU:n kansojen viestiin. Hylkäämällä tarkistuksen 1 parlamentti ei hyväksynyt, että kansalaisia kuullaan kansanäänestyksessä kaikkien uusien perussopimusten yhteydessä. Tämä osatekijä on kuitenkin oleellinen, koska siitä riippuu heidän mahdollisuutensa määrätä sosiaalitoimia tai toivomiaan menettelytapoja. Tämä on yksi Euroopan unionin suurista puutteista. Äänestän siksi mietintöä vastaan.
Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Äänestin edellä mainitun mietinnön 20 kohtaa (alkuperäistä tekstiä) vastaan, koska ehdotus, jonka mukaan ratifiointiprosessin olisi tapahduttava samanaikaisesti kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, on mielestäni epäkäytännöllinen.
Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietinnön tavoitteena on Euroopan perustuslain elvyttäminen. Euroopan parlamentti jättää loukkaavasti huomiotta, että Ranskan ja Alankomaiden kansalaiset hylkäsivät ja tuomitsivat "Euroopan perustuslain" kansanäänestyksissä ja että samoin ovat tehneet myös muiden maiden kansalaiset, joiden hallitukset ovat evänneet heiltä oikeuden ilmaista mielipiteensä.
Kapitalistien poliittisten puolestapuhujien tuttu koalitio (konservatiivit, sosialistit ja liberaalit) sekä Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä kehottavat jäsenvaltioiden hallituksia sopimaan asiasta ennen vuoden 2007 loppua, hyväksymään "Euroopan perustuslain" sekä panemaan sen täytäntöön vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä. Siinä olisi sama taantumuksellinen sisältö, joka saattaa olla koottu eri tavalla kansalaisten harhauttamiseksi.
Kapitalismiin perustuvalla imperialistisella EU:lla ei voi olla edistyksellistä "Euroopan perustuslakia". Jokainen "perustuslakisopimus" on sopimus, jolla turvataan suurten, EU:n laajuisten yritysten edut ja tavoitteet sekä edistetään niitä, kuten tehdään myös EU:n nykyisillä ja aiemmin ETY:n sopimuksilla.
EU:n rahaylimystö, imperialistit ja heidän palvelijansa tarvitsevat Euroopan perustuslain varmistaakseen valtansa, turvatakseen kapitalistisen järjestelmän, heikentääkseen työväenluokan ja EU:n kansalaisten oikeuksia, tukahduttaakseen ruohonjuuritason liikkeet sekä tehostaakseen aggressiivista interventio- ja sotapolitiikkaansa.
On kansalaisten edun mukaista, että "perustuslakisopimus" ja koko EU haudataan lopullisesti.
Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. (SK) Arvostelijat toteavat usein EU:n olevan vahva organisaatio, joka puuttuu liian moniin aloihin. Edustan Slovakiaa, Euroopan unioniin vasta liittynyttä uutta jäsenvaltiota, ja minusta tuntuu, että tarvitsemme vahvemman ja toimintakykyisemmän EU:n. Tästä syystä mielestäni on tärkeää hyväksyä tarkistettu perustuslakiasiakirja eli ottaa käyttöön selkeät pelisäännöt. EU:n on uudistettava perustamissopimukset kansalaisten laajalla tuella.
Arvostan liittokansleri Angela Merkelin pyrkimyksiä voittaa EU:n perustuslakikriisi ottamalla käyttöön etenemissuunnitelma, jossa tarjotaan asianmukaisia ratkaisuja EU:n sisäisiin ja ulkoisiin ongelmiin sekä vaikeuksiin, jotka liittyvät EU:n poliittisen ulottuvuuden laajentamiseen ja syventämiseen.
Laajentunut EU tarvitsee välineitä ja keinoja, jotta se voi toimia tehokkaasti, vahvistaa asemaansa maailmassa sekä käsitellä kansalaistensa huolia haasteellisessa tilanteessa, joka johtuu muun muassa globalisaatiosta, ilmastonmuutoksesta, tarpeesta varmistaa energian toimitus ja väestön ikääntymisestä. Monet EU:n kansalaisia kovasti huolestuttaneet asiat, kuten direktiivi palveluista sisämarkkinoilla ja rahoituskehys, on nyt ratkaistu.
Kuten Rooman sopimusten 50-vuotispäivän johdosta annetussa Berliinin julkistuksessa toistettiin, EU on rakennettava uudistetulle yhteiselle perustalle, ja tämä on tehtävä ennen vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleja. Äänestin siksi Enrique Barón Crespon ja Elmar Brokin laatiman mietinnön puolesta.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Jos Portugalissa olisi järjestetty kaksi vuotta sitten kansanäänestys perustuslakisopimuksesta sen silloisessa sanamuodossa ja silloisessa tilanteessa, olisin äänestänyt sopimuksen puolesta. EU olisi hyötynyt muun muassa toimielinten vakaudesta, joka perustuslakisopimuksella olisi saatu aikaan. Kävi kuitenkin juuri niin kuin oli aavisteltu, että kaksi maata käytti veto-oikeuttaan, mikä muutti tilannetta merkittävästi. Meidän on toimittava nyt todellisen tilanteen mukaisesti eikä siitä huolimatta.
Katson edelleen, että toimielinrakenne on mukautettava 27 valtion laajuisen EU:n todellisuuteen. Mielestäni on parasta, että etsimme maksimalistisen – mutta vakaan – ratkaisun, jolla voitetaan tästä uudesta tilanteesta johtuvat vaikeudet, sekä minimalistisen ratkaisun sellaisten tarkistusten käyttöönottoon, jotka hylättiin riippumatta siitä, halusivatko sopimusehdotuksen laatijat vai eivät. Realismi ei ole sen säädyttömämpää kuin idealismikaan.
Mitä tulee lopuksi kansanäänestykseen ja mahdollisuuteen järjestää sellainen Portugalissa, minusta tuntuu, että mitä kauempana ratkaisu on perustuslakisopimuksesta, sitä vähemmän tarvitsemme kansanäänestystä ja tietenkin päinvastoin.
Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. (SV) Äänestin perustuslakiehdotuksen etenemissuunnitelmasta toimitetussa äänestyksessä tyhjää tarkistuksesta, jossa todetaan, että kaikkien valtioiden olisi järjestettävä kansanäänestys. Kannatan kansanäänestyksiä, mutta kunkin jäsenvaltion on päätettävä itse niiden järjestämisestä. Esimerkiksi Saksan perustuslaissa ei säädetä mahdollisuudesta järjestää kansanäänestyksiä.
Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Muiden Yhdistyneen kuningaskunnan työväen puolueeseen kuuluvien kollegojeni tavoin äänestin tyhjää mietintöön sisältyvistä kriittisistä asioista. Mietintö on valiokunta-aloitteisena toimenpiteenäkin jossain määrin epäasianmukainen.
Mietinnön 5 kohdassa viitataan kunnianhimoisesti jäsenvaltioihin, jotka eivät ole vielä ratifioineet tekstiä. Joidenkin asioiden yhteydessä esitetään epäasianmukaisia vaatimuksia tai pelkästään uhataan hylätä neuvoston neuvottelut. Tämän lisäksi vaaditaan, että ratifiointiprosessi toteutetaan samanaikaisesti. Siitä voi aiheutua vakavia ongelmia monessa jäsenvaltiossa.
Mietinnössä oli kuitenkin muita varteenotettavia asioita, joita saatoin kannattaa, ja tällaisissa tapauksissa teinkin niin.
Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. (PL) Tämä on erittäin merkityksellinen mietintö, jonka ansiosta Euroopan parlamentin näkemykset EU:n perustuslakiprosessia koskevasta toimintasuunnitelmasta voidaan ottaa huomioon kesäkuun Eurooppa-neuvostossa.
On tehtävä kaikki voitava, jotta sopimuksen sisältö voidaan säilyttää, mutta tekstiin on lisättävä samalla EU:n uusiin haasteisiin liittyviä määräyksiä. Voin mainita ilmastonmuutoksen, sosiaalisen Euroopan, terrorismin vastaisen taistelun, kulttuurien välisen vuoropuhelun ja talousjohtamisen/taloushallinnon. Lisäksi on tärkeää huomauttaa, ettei niin kutsuttu minisopimus näytä ratkaisevan tätä vaikeaa tilannetta.
Eurooppa-neuvoston olisi kutsuttava hallitustenvälinen konferenssi koolle mahdollisimman pian ja tehtävä kompromissi ennen vuoden 2007 loppua, jotta ratifiointiprosessia koskevia päätöksiä voidaan tehdä vuoden 2008 loppuun mennessä. Tällöin vuonna 2009 valittava uusi parlamentti voisi toimia uuden perustuslakisopimuksen perusteella.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston (UNHCR) määritelmästä ja tehtävistä käytävä keskustelu tulee selvästi esiin parlamentin päätöslauselmassa ja neuvoston päätelmissä. On täysin selvää, että kyseistä elintä pyritään valvomaan ja manipuloimaan.
EU:n esittämää kritiikkiä ja sen harjoittamaa painostusta on tarkasteltava nimenomaan tässä yhteydessä. Kritiikki ja painostus koskevat ensinnäkin tapaa, jolla jotkin valtiot on valittu kyseiseen elimeen. EU nimittäin vastustaa etukäteen sovittuihin ehdokaslistoihin perustuvaa käytäntöä ja kannattaa jäsenyysvaatimusten käyttöönottoa. EU:n kritiikki ja painostus koskevat toiseksi "erityismenettelyä", jolla lisätään maakohtaisia mandaatteja, mahdollisuutta perustaa uusia mandaatteja yksinkertaisella enemmistöllä sekä kyseistä mekanismia koskevien "menettelysääntöjen" puuttumista. Kolmanneksi kritiikki ja painostus liittyvät "säännöllistä yleistä tarkastelua" koskeviin menettelyihin.
Toisin sanoen yhtäältä on seurattava edelleen UNHCR:n kehitystä, etenkin kun Yhdysvallat ja sen liittolaiset tunnetusti manipuloivat sitä. Toisaalta on kannatettava ehdotuksiamme, joilla edistetään perusvapauksia, -oikeuksia ja -takeita, sosiaalista kehitystä, rauhaa sekä solidaarisuutta ja joilla estetään se, että ihmisoikeuksien verukkeella harjoitetaan interventio- ja hyökkäyspolitiikkaa suvereeneja kansoja ja valtioita kohtaan.
Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Eläkeläisten puolueen edustajana äänestin taiteilijoiden työoloja ja eläkkeitä käsittelevän Gibault'n mietinnön puolesta.
Joistakin taiteilijoista tulee hyvin kuuluisia, eivätkä he tietenkään tarvitse Euroopan parlamenttia helpottamaan liikkuvuuttaan ja eläkeolojaan. On kuitenkin myös paljon sellaisia erinomaisia taiteilijoita, jotka eivät valitettavasti menesty erityisen hyvin. Tällaisetkin taiteilijat ovat kuitenkin ihmisiä – työntekijöitä ja eläkeläisiä, jotka ansaitsevat samanlaisen kunnioituksen kuin kaikki muutkin kansalaiset.
Jotkut taiteilijat tekevät töitä, mutta elävät köyhyydessä, eikä heitä suojella lainsäädännöllä eikä kunnioiteta. Tämä on erityisen vakavaa, kun henkilöllä, jota ei kunnioiteta, on herkkä sielu, kuten taiteilijoilla tavallisesti on.
Äänestin siksi mietinnön puolesta ja toivon, että EU tekee vastedes enemmän taiteilijoiden hyväksi koko EU:n alueella ja kaikkialla maailmassa.
Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin tämän jäsen Claire Gibault'n taitelijoiden sosiaalista asemaa koskevan mietinnön puolesta. Haluan olla tukemassa jäsenemme taiteilija Gibault'n ansiokasta työtä tällä saralla, kun hän kantaa huolta eurooppalaisten taiteilijoiden toimeentulosta.
Mehän tiedämme, että monien taiteilijoiden toimeentulo koostuu tänä päivänä erilaisista pätkätyösuhteista Euroopan eri maissa. Näin ollen on kyllä paikallaan huolehtia Euroopassa siitä, että myös taiteilijat saavat hyvän sosiaalisen aseman ja sosiaaliturvan ja sitä kautta sitten aikanaan eläkkeen, koska onhan niin, että me Euroopassa haluamme olla edesauttamassa sivistystä ja kulttuuria. Haluamme kohottaa eurooppalaista kulttuurien kenttää, koska tiedämme, että se on merkittävin kenttä koko eurooppalaisessa päätöksenteossa. Jos kulttuurien kenttä on kunnossa, sen päälle voivat rakentua sitten myös niin yhteismarkkinat kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
Äänestin todellakin tämän mietinnön puolesta eurooppalaisena, suomalaisena ja suomalaisen sivistysliikkeen Keskustan edustajana.
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni on tärkeää, että eurooppalaisten taiteilijoiden kuuluminen ammattikuntaan tunnustetaan riittävän hyvin.
EU:n vaatimusten tavoitteena on oltava, että kaikilla taiteen aloilla voidaan harjoittaa dynaamista ja innovatiivista eurooppalaista kulttuuripolitiikkaa, jonka avulla taiteilijoille voidaan tarjota samat sosiaaliset takeet kuin kaikille muillekin eurooppalaisille työntekijöille.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tiedämme, että mietinnössä käsitellään asioita, jotka vaativat erityistä tarkkaavaisuutta. On kuitenkin otettava esiin kaksi asiaa. Taiteilijoille on ensinnäkin myönnettävä työntekijöiden oikeudet ja sosiaaliset oikeudet. Tässä yhteydessä on otettava huomioon heidän toimintansa erityisluonne sekä noudatettava sanan- ja luomisenvapautta.
Näin ollen mielestämme on tärkeää ottaa huomioon taiteelliseen luomistyöhön liittyvät ammatilliset toiminnot ja parantaa tällaisten taiteilijoiden sosiaalista asemaa. Suhtaudumme kuitenkin kriittisesti joihinkin parlamentin äänestettäväksi toimitettuun mietintöön sisältyneisiin ehdotuksiin.
Tiedämme, että kulttuurinen demokratia voi kehittyä vain oikeissa oloissa ja että useimpien taiteilijoiden työoloja ja luovuutta on vaikea parantaa nykyaikana yhä voimistuvan uusliberalismin vuoksi. Kyseisen alan tilanne on hankala myös Portugalissa. Taiteilijoiden saamia oikeuksia vastaan hyökätään, ja kulttuuri- ja taidetoimintoja vähennetään. Tällöin häviäjiä ovat kaikki – taiteilijat ja koko väestö. Toivomme kuitenkin, että näiden asioiden näkyvyyttä voidaan jotenkin parantaa.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) On tärkeää, että taiteilijat pystyvät hankkimaan elantonsa, mutta jäsenvaltioiden on itse ratkaistava tämä asia poliittisesti toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.
Äänestimme siksi mietintöä vastaan.
Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. (PL) Gibault'n mietintö, jonka tavoitteena on parantaa taiteilijoiden työoloja, ansaitsee voimakkaan kannatuksen. Useimmat muussa yhteisön valtiossa kuin alkuperämaassaan työskentelevien taiteilijoiden ongelmista johtuvat muusta kuin kulttuuriseikoista. Ne liittyvät esimerkiksi liikkuvuuteen, viisumipolitiikkaan, terveyspolitiikkaan, sosiaaliturvaan, työttömyyteen ja eläkkeisiin.
Mietinnössä kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita luomaan taiteilijoiden eurooppalaisen ammattirekisterin. Siihen merkittäisiin kunkin taiteilijan asema, työsopimusten luonne ja kesto sekä hänen työnantajiensa tiedot. Rekisterin ansiosta taiteilijoiden kolmansissa maissa hankkimia eläkeoikeuksia ja sosiaalietuuksia voitaisiin siirtää taiteilijan alkuperämaahan tämän palatessa sinne. Tällöin myös jostain jäsenvaltiosta saatu työkokemus voitaisiin ottaa huomioon.
Eurooppalaisen kulttuuripolitiikan avulla on luotava dynaaminen, luova ja innovatiivinen kulttuuriympäristö, jossa kunnioitetaan kaikkia taiteen tyyppejä. Kannattamalla tätä mietintöä sitoudumme antamaan taiteilijoille samat sosiaaliset takeet kuin kaikille muillekin eurooppalaisille työntekijöille.
Daniel Strož (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Äänestän taiteilijoiden sosiaalista asemaa koskevan mietinnön puolesta. Uskon mietinnön edistävän tämän ongelman ratkaisemista, vaikka se onkin pelkkä pintaraapaisu ja edellyttää lisätyötä.
Mietinnössä painotetaan mielestäni epäsuoraan esittävien taiteilijoiden toimintoja ja jätetään huomiotta kirjallisuus, joka on erittäin luova ja tärkeä taiteen ala. Mietinnön perusteella kirjailijat ovat pelkkiä harrastelijoita, joiden työ luokitellaan harvoin "taideammatin harjoittamiseksi".
Esimerkiksi Tšekin tasavallan oloista totean, että tiedän vain yhden ainoan kirjailijan, jolla on "lupa" olla ammattitaiteilija. Lisäksi on selkeää ja vakuuttavaa näyttöä siitä, että Tšekin kulttuuriministeriö on jo vuosien ajan vaientanut ja eristänyt Unie českých spisovatelů -järjestön (Tšekin kirjailijaliitto), joka on vasemmalle suuntautunut Tšekin kirjailijoiden organisaatio. Jo tämä osoittaa, miten valitettavan vähän kirjoitustaidetta tuetaan.
Mietinnössä ei myöskään määritellä, mitä termillä "eurooppalainen taiteilija" tarkoitetaan, vaikka sitä käytetään useaan otteeseen. Kuuluvatko kirjailijat tähän käsitteeseen? Jos kuuluvat, heihin ei mielestäni voida soveltaa samoja sääntöjä kuin niin kutsuttuihin esittäviin taiteilijoihin.
Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, mutta varoitan ehdotuksesta, joka koskee tiedotusmenojen lisäämistä, koska se liittyy läheisesti ehdotukseen paikallisten toimittajien tuomisesta Brysseliin. Meidän täytyisi olla erittäin varmoja siitä, miten paikallisten toimittajien kanssa menetellään, ja olisi varmistettava, että täällä saatavilla oleva tieto on merkityksellistä ihmisille, jotka lukevat tai kuuntelevat paikallisia tiedotusvälineitä. Emme ole mielestäni onnistuneet tässä aiemmin kovin hyvin, joten tästä asiasta tarvitaan lisätietoa.
Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Arvoisa puhemies, parlamentti hyväksyi tänään päätöslauselman YK:n ihmisoikeusneuvoston viidennestä istunnosta. Yhtenä kyseisen päätöslauselman laatijoista olen erittäin iloinen, että kaikki poliittiset ryhmät ovat päässeet yhteisymmärrykseen YK:n ihmisoikeusneuvoston ensimmäisen vuoden työn arvioinnista ja puutteista, joihin sen on kiinnitettävä huomiota. Ne antoivat hyväksyntänsä myös Euroopan parlamentin tilapäiselle valtuuskunnalle, joka osallistuu ensi viikolla ihmisoikeusneuvoston viidenteen täysistuntoon. Tämä istunto on erityisen tärkeä koko organisaation kannalta.
Päätöslauselman laatijana ja edellä mainitun valtuuskunnan jäsenenä haluan kiittää parlamenttia ja kollegojani päätöslauselman kannattamisesta.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Käsitellessämme ennakkoarviota Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2008 haluamme ottaa esiin ainoastaan kaksi monista huomionarvoisista seikoista.
Ensimmäinen niistä koskee suunnitelmaa, jonka mukaan vuonna 2008 osoitetaan 10 300 000 euroa "vuoden 2009 EP-vaaleja koskevaan tietoisuudenlisäämiskampanjaan" ja 900 000 euroa parlamentin televisiokanavan toteuttamiseen. Tämä on erityisen huolestuttavaa, koska näiden varojen käytöstä ei ole esitetty mitään yksityiskohtaisia tietoja eikä niiden käyttöä ole perusteltu. Miten näitä varoja esimerkiksi käytetään, ja kuka niitä käyttää? Mitä toimia niillä on tarkoitus rahoittaa? Kuka päättää, miten niitä käytetään ja millä perusteilla?
Onko tämä "tietoisuudenlisäämiskampanja" rauenneesta perustuslakisopimuksesta toimitettavien kansanäänestysten tavoin pikemminkin keino peitellä yhteisön varojen käyttöä ja rahoittaa häpeällisesti propagandakampanjoita, joilla pyritään edistämään perustuslakisopimuksen sisältöä?
Toinen seikka, jonka haluamme ottaa esiin, on tosiasiallinen tae monikielisyydestä ja monikielisyyden toteutuminen EU:n toimielimissä, tässä tapauksessa parlamentissa. Korostamme, että kieli- ja käännöspalvelujen ulkoistamisen sekä muiden epävakaiden sopimustyyppien lisääntyminen vaikuttaa väistämättä palvelun laatuun ja heikentää tällaisia palveluja tarjoavien oikeuksia.
Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. (SV) Ensimmäisessä tarkistuksessa jäsen Lundgren toteaa, että kolmen eri toimipaikan välisestä muuttosirkuksesta aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia. Olen tästä samaa mieltä. Ongelmana onkin kolmannessa tarkistuksessa esitetty väite, että EU harjoittaa arveluttavaa kiinteistökeinottelua. Asia on tietenkin päinvastoin: Euroopan parlamentti säästää rahaa omistamalla omat rakennuksensa. Koska ehdotuksessa oli myös sellaisia osia, joista olen samaa mieltä, äänestin tyhjää ensimmäisessä tapauksessa ja vastaan toisessa tapauksessa.
Toisessa tarkistuksessa jäsen Lundgren toteaa, ettei EU:n pidä toteuttaa keskitettyjä kampanjoita. Olen tästäkin samaa mieltä: on epätodennäköistä, että eurooppalaiset suhtautuisivat myönteisemmin EU:hun komission viestintästrategioiden ansiosta. Minun olisi kuitenkin vaikea vastustaa sitä, että EU investoi varoja toiminnastaan tiedottamiseen Euroopan parlamentin vaalien kynnyksellä. Paras tapa tarjota tietoa paikallistasolla on tehdä rakentavaa työtä vaalien välillä etenkin kotimaissamme. Rakentava politiikka on paras tapa toteuttaa tiedotuspolitiikkaa.
7. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
8. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja
9. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja
10. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja
11. Istuntokauden keskeyttäminen
Puhemies – Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.