Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/0206(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0227/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0227/2007

Keskustelut :

PV 19/06/2007 - 19
CRE 19/06/2007 - 19

Äänestykset :

PV 20/06/2007 - 5.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0267

Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 19. kesäkuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

19. Metallisen elohopean viennin kieltäminen ja varastointi (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Dimitrios Papadimoulisin laatima ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietintö (A6-0227/2007) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi metallisen elohopean viennin kieltämisestä ja turvallisesta varastoinnista (KOM(2006)0636 - C6-0363/2006 - 2006/0206(COD)).

 
  
MPphoto
 
 

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen, että saan aloittaa tämän keskustelun, joka koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi metallisen elohopean viennin kieltämisestä ja turvallisesta varastoinnista. Haluan kiittää esittelijää sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa tähänastisesta työstä. Lisäksi haluan kiittää kansainvälisen kaupan valiokuntaa ja sen lausunnon valmistelijaa Holmia osallistumisesta tätä asiaa koskevaan työhön.

Elohopea tunnustetaan kansainvälisesti erittäin myrkylliseksi ihmisille, ekosysteemeille sekä luonnonvaraisille eläimille ja kasveille. Elohopeaongelmaa pidettiin ensi alkuun akuuttina ja paikallisena ongelmana, mutta nyt sen on tajuttu olevan krooninen ja maailmanlaajuinen hajakuormitusongelma. Korkeat pitoisuudet voivat olla kuolettavia ihmisille, mutta jo varsin alhaiset elohopeaa sisältävien yhdisteiden pitoisuudet voivat aiheuttaa vakavia hermoston kehityshäiriöitä.

Tämän vuoksi komissio laati kattavan elohopeaa koskevan yhteisön strategian, joka hyväksyttiin tammikuussa 2005. Strategian päätavoitteena on vähentää ympäristön elohopeapitoisuuksia ja ihmisten altistumista elohopealle toteuttamalla muutamia toimenpiteitä, joissa käsitellään kaikkia elohopean elinkaareen liittyviä näkökohtia. Euroopan parlamentti suhtautui myönteisesti strategiaan ja sen yleiseen lähestymistapaan maaliskuussa 2006 hyväksymässään päätöslauselmassa.

Nyt käsiteltävänänne olevalla ehdotuksella toteutetaan strategian kaksi keskeistä toimenpidettä eli toimenpide 5 (kieltämällä metallisen elohopean vienti yhteisöstä) ja toimenpide 9 (edellyttämällä, että elohopea, jota ei enää tarvita kloorialkaliteollisuudessa, varastoidaan turvallisesti).

Elohopean primaarituotanto loppui yhteisössä neljä vuotta sitten, kun Almadénissa Espanjassa sijaitseva viimeinen toimiva kaivos lopetti toimintansa. Ympäristölle suotuisa kloorialkaliteollisuuden elohopeakennojen vaiheittainen poistaminen käytöstä johtaa kuitenkin uuden elohopealähteen syntymiseen. Alalta vapautuu seuraavien vuosien aikana noin 12 000 tonnia ylijäämäelohopeaa kunnes siirtyminen elohopeattomaan tekniikkaan on saatettu loppuun.

Nykyään suurin osa elohopeasta viedään yhteisöstä. Vuosittainen vientimäärä on jopa 800 tonnia, josta ainakin osa päätyy sääntelemättömiin ja valvomattomiin käyttötarkoituksiin, kuten pienimuotoiseen kullankaivuuseen. Näin EU:sta peräisin oleva elohopea siis lisää elohopealle altistumista maailmanlaajuisesti.

Asetusehdotuksen perustavoitteena on lopettaa tällainen vienti ja varmistaa, että elohopea, jota ei enää käytetä kloorialkaliteollisuudessa, varastoidaan turvallisesti eikä se pääse uudelleen ympäristöön.

Vaikutustenarvioinnin perusteella komissio ehdottaa lisäksi, että turvallista varastointia koskevaa vaatimusta sovelletaan myös kahteen muuhun elohopean teolliseen lähteeseen eli maakaasun puhdistukseen ja muiden kuin rautametallien louhintaan, jossa elohopeaa syntyy sivutuotteena.

Varastointivelvoite on vientikiellon looginen seuraus, koska jäljelle jäävät pienet markkinat eivät pysty ottamaan vastaan kyseisiä määriä. Kierrätyksen ja hyödyntämisen avulla voidaan varmistaa, että elohopeaa on vielä saatavissa jäljellä oleviin laillisiin käyttötarkoituksiin. Varastointi kuuluu kaatopaikoista annetun direktiivin soveltamisalaan. Metallisen elohopean erityisominaisuuksien ottamiseksi huomioon tarvitaan turvallisuutta koskevia lisävaatimuksia.

Komission tavoitteena oli laatia selkeä ja yksinkertainen lainsäädäntöehdotus, joka perustuu vakaaseen tietämykseen ja jossa paremman lainsäädännön periaatteiden mukaisesti vältetään yrityksille ja julkishallinnolle aiheutuva liiallinen hallinnollinen taakka.

Ehdotuksessa ei ehdoteta lainsäädäntötoimia aloilla, joilla vaikutustenarvioinnista ei saatu tähän vakaita perusteita tai selvää käsitystä mahdollisista vaikutuksista.

Lisäksi haluan korostaa, että teollisuudenala, jota ehdotus koskee, eli kloorialkaliteollisuus ilmoitti tukevansa tätä ehdotusta ja on valmis tekemään vapaaehtoisen sitoumuksen. Siinä teollisuus sitoutuu käyttämään varastointiin ainoastaan asiantuntevia toiminnanharjoittajia ja toimittamaan keskeisimmät tiedot elohopeavirroista.

Komissio aikoo hyväksyä virallisesti tämän sitoumuksen vuonna 2002 hyväksytyssä ympäristösopimuksia koskevassa tiedonannossa määriteltyjen periaatteiden ja menettelyjen mukaisesti.

Tarkoituksena ei ole toteuttaa elohopeaa koskevaa strategiaa kokonaan tämän ehdotuksen avulla, vaan ehdotuksen soveltamisala on tarkoituksellisesti suppeampi. Strategian muita toimenpiteitä koskeva työ on meneillään.

 
  
MPphoto
 
 

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), esittelijä. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, elohopea ja sen yhdisteet ovat hyvin myrkyllisiä. Jo pienet annokset vaikuttavat ihmisillä haitallisesti sydän- ja verisuonijärjestelmään sekä immuuni- ja lisääntymisjärjestelmään. Ympäristössä elohopea voi muuttua metyylielohopeaksi ja konsentroitua ravintoketjuihin etenkin vesiympäristössä. Minamatan kaupungissa Japanissa kuoli vuonna 1956 yhteensä 8 000 ihmistä, koska he söivät kalaa, joka sisälsi paljon elohopeaa.

Elohopea on maailmanlaajuinen ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan koordinoituja kansainvälisiä toimia. Euroopan unioni ei voi vaatia vakuuttavasti elohopean tarjonnan ja kysynnän rajoittamista ja olla samanaikaisesti edelleen yksi maailman suurimmista elohopean toimittajista. Komission ehdotus asetukseksi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden lopettaa tämän vaarallisen aineen vienti.

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta että oikeudellisten asioiden valiokunta hylkäsivät kaksinkertaisen oikeusperustan ja valitsivat ainoaksi oikeusperustaksi 175 artiklan, koska asetuksen tavoitteena on suojella ympäristöä ja kansanterveyttä.

Vientikiellon alkamispäivää koskevassa kysymyksessä vaatimukseni on oikeudenmukainen ja yksinkertainen. Meidän täällä Euroopan parlamentissa on toimittava yhdenmukaisesti sen päätöslauselman kanssa, jonka itse hyväksyimme hyvin suurella enemmistöllä maaliskuussa 2006 elohopeaa koskevasta yhteisön strategiasta. Tämän vuoksi pyydän teitä äänestämään tarkistuksen 43 puolesta, jotta toimimme yhdenmukaisesti Euroopan parlamentin aikaisemmin esittämien kantojen kanssa. Mielestäni myös niiden yhdisteiden ja elohopeaa sisältävien tuotteiden, joiden käyttöä ja markkinoita jo rajoitetaan Euroopan unionissa, olisi sisällyttävä vientikieltoon, kuten sovimme viime vuoden maaliskuussa.

Minkälaisen viestin lähetämme kolmansille maille, jos viemme niihin ne elohopeaa sisältävät tuotteet, jotka on kielletty Euroopan unionissa vaarallisuutensa vuoksi? Muistammeko vielä hyvin tunnetun ilmauksen "bon pour l’orient" eli "kelpaa itämaihin vietäväksi"? Elohopean tuontikiellosta toteaisin, ettei ole mitään järkeä toisaalta varastoida Euroopan unionista peräisin olevaa elohopeaa ja toisaalta tuoda Euroopan unioniin elohopeaa täällä käytettäväksi. Vaadimme terveen järjen käyttöä. Lisäksi komission tietojen mukaan tarjonta ylittää tällä hetkellä kysynnän, ja tilanne näyttää pysyvän tällaisena myös tulevaisuudessa.

Myös metallisen elohopean, jota ei enää käytetä kloorialkaliteollisuudessa, varastointia koskevassa kysymyksessä näkemykseni perustuu Euroopan parlamentin hyväksymään päätöslauselmaan. Vaadin tilapäistä varastointia palautettavassa muodossa yksinomaan metallisen elohopean tilapäiseen varastointiin tarkoitetuissa ja tätä varten varustetuissa joko maanalaisissa suolakaivoksissa tai maanpäällisissä laitoksissa, kunnes on kehitetty asianmukaisia menetelmiä mielellään kiinteään muotoon saatetun elohopean loppusijoitukseen. Muutoin tämän myrkyllisen aineen varastointipaikkana toimivat ihmiset. Kyse ei kuitenkaan ole miljoonista tonneista. Kaiken kaikkiaan kloorialkaliteollisuuden ylijäämäelohopeaa arvioidaan olevan noin 12 000 tonnia. Koska elohopean tiheys on erittäin suuri, tämän määrän tilavuus on vain noin 1 000 kuutiometriä.

Vaadin samanaikaisesti, että hyväksytään varastointia koskevat vähimmäisehdot, joilla varmistetaan jatkuva valvonta, turvallisuusnormit, säännöllinen raportointi, tietojenvaihto ja seuraamukset noudattamatta jättämisistä saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.

Tilapäisen varastoinnin aikana vastuun olisi oltava varastointilaitoksen omistajalla, kun taas hallinnollinen ja taloudellisen vastuun turvallisesta loppukäsittelystä olisi oltava jäsenvaltioilla. Tämän vuoksi kehotan jäsenvaltioita perustamaan rahaston kloorialkaliteollisuuden rahoitusosuudella. Näin saadaan tarvittavat varat. Vaadin myös rekisteriä elohopean ostajista, myyjistä ja välittäjistä, jotta voidaan seurata tuontia ja vientiä.

Pyydän parlamenttia vastustamaan vesitettyä asetusta, jolla ei taata sellaista kansanterveyden ja ympäristön suojelun tasoa, jota kansalaiset haluavat. Vientikieltoa koskevaa vaatimusta ja varastointia koskevaa ongelmaa on tarkasteltava näiden perusteiden pohjalta. Tällaisen tulevaisuuteen suuntautuvan investoinnin suhteelliset kustannukset ovat hyvin pienet verrattuna siitä saataviin suunnattomiin etuihin. Euroopan unioni ja sen edustajana Euroopan parlamentti voi ja sen täytyy olla johtavassa asemassa, kun pyritään poistamaan elohopeaa käytöstä maailmanlaajuisesti. Toivon, että huomiset päätöksemme edistävät tämän tavoitteen saavuttamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Jens Holm (GUE/NGL), kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija. (SV) On korkea aika tehdä tämä metallisen elohopean vientikieltoa koskeva tärkeä päätös. EU on todellakin maailman suurin elohopean viejä, vaikkei monikaan luultavasti tiedä tätä. EU:sta viedään vuosittain yli 1 000 tonnia elohopeaa muihin maihin. Tämä on lähes kolmannes maailmankaupan metallisen elohopean kokonaismäärästä. Vaarallinen elohopea päätyy lähes yksinomaan kehitysmaihin, joissa se aiheuttaa erittäin suurta vahinkoa.

Olen iloinen siitä, että voin ottaa kantaa kollegani Papadimoulisin hyvin harkittuun mietintöön. Mietinnössä ei käsitellä pelkästään metallisen elohopean vientikieltoa. Kyse on myös tämän vaarallisen aineen turvallisen varastoinnin varmistamisesta, mikä on mielestäni hyvin myönteistä. Olen erityisen iloinen siitä, että esittelijä Papadimoulis on esittänyt useita huomattavia parannuksia komission ehdotukseen.

Mietintö käsittää muun muassa seuraavat parannukset:

– laajennetaan asetuksen soveltamisala käsittämään myös elohopeaa sisältävät tuotteet ja elohopeayhdisteet

– kielletään viennin lisäksi myös tuonti

– aikaistetaan kiellon voimaantuloa komission ehdottamasta vuodesta 2011 vuoteen 2010

– perustetaan elohopeakaupan seurantajärjestelmä, jotta voidaan valvoa entistä paremmin elohopeakauppaa

– autetaan kehitysmaita siirtymään nykyaikaiseen elohopeattomaan tekniikkaan.

Nämä muutokset ovat täysin sopusoinnussa sen kanssa, mitä ehdotin kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelijana. Olenkin hyvin kiitollinen näistä muutoksista.

Ainoa asia, joka huolestuttaa minua, on Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän esittämä kohta kohdalta -äänestystä koskeva vaatimus. Tällainen äänestys saattaisi heikentää tärkeitä osia tästä muuten erinomaisesta mietinnöstä. Pyydän teitä tämän vuoksi pitämään kiinni esittelijän lähestymistavasta, jolla suojellaan ympäristöä ja kansanterveyttä. Älkää hyväksykö ALDE-ryhmän markkinaehtoista lähestymistapaa.

Huomenna EU voi siis ryhtyä kantamaan vastuunsa ja lopettaa hengenvaarallisen elohopean dumppaamisen kehitysmaihin. On todella jo korkea aika tehdä näin. Muutoksiemme ja parannustemme ansiosta EU ottaa kantaakseen myös historiallisen vastuunsa ja tukee eteläisen pallonpuoliskon maita siirtymään elohopean käytöstä puhtaampiin tekniikoihin. Näin voidaan suojella tuhansien ihmisten terveyttä ja yhteistä ympäristöämme. Se ei ole yhtään hassumpi juttu.

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Medina Ortega (PSE), oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. (ES) Arvoisa puhemies, meillä oikeudellisten asioiden valiokunnassa ei ollut mitään vaikeuksia ratkaista oikeusperustaa koskevaa kysymystä. Tämän säädöksen tavoitteenahan ei ole panna täytäntöön kauppapolitiikkaa, joten 133 artiklaa ei voida käyttää oikeusperustana. Tarkoituksena suojella ihmisten terveyttä, minkä vuoksi oikeusperustana on käytettävä 175 artiklaa. Näin ollen oikeudellisten asioiden valiokunta on ehdottanut, että oikeusperustana olisi ainoastaan 175 artikla. Tämä vaikuttaa tietysti myös menettelyyn.

Arvoisa puhemies, lisäksi haluan todeta seuraavan asian sellaisen maan edustajana, joka on ollut historiansa aikana hyvin sidoksissa elohopeaan liittyvään toimintaan. Jäsen Callananin esittämä tarkistus 40, joka koskee elohopean varastointia, on paljon täsmällisempi kuin komission 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa varten esittämä teksti. Arvoisa puhemies, oikeusperustaa koskevan ehdotukseni lisäksi haluan pyytää tukea jäsen Callananin esittämälle tarkistukselle 40.

 
  
MPphoto
 
 

  Martin Callanan, PPE-DE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, kuten parlamentti hyvin tietää, tämä asetusehdotus, joka koskee metallisen elohopean viennin kieltämistä ja varastointia, on maaliskuussa 2006 hyväksymämme elohopeaa koskevan strategian sisältämien sitoumusten mukainen.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä tukee asetuksen päämääriä. Elohopea on varastoitava ja hävitettävä turvallisesti ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. Elohopeamenetelmä korvataan vaiheittain ympäristön kannalta korkeatasoisemmalla ja energiatehokkaammalla kalvokennotekniikalla. Tästä muutoksesta vapautuu ylijäämäelohopeaa kaikkialla Euroopan unionissa. Asetuksen tavoitteena on estää tämän käytöstä poistetun elohopean pääseminen maailmanmarkkinoille. Mielestäni komission ehdotus on laajasti hyväksyttävissä ja toimivin vaihtoehto.

Vientikiellon voimaantulopäivästä on esitetty tarkistuksia ajankohdan aikaistamiseksi. Emme kannata näitä tarkistuksia. Kiellon ajoituksesta keskusteltiin pitkään ennen kesäkuussa 2005 pidettyä ympäristöneuvoston kokousta. Neuvoston päätelmissä voimaantulon ajankohdaksi sovittiin vuosi 2011, jota komissio ehdottaa ehdotuksessaan. Mikään ei ole mielestäni muuttunut sen jälkeen, kun neuvosto teki päätöksensä, enkä haluaisi, että asiaa koskevia hyvin vaikeita päätöksiä alettaisiin käsitellä uudelleen. Tämä saattaisi vain viivästyttää kiellon käyttöönottoa, etenkin jos tämän vuoksi alettaisiin tarkastella uudelleen, onko vientikielto todella paras keino saavuttaa EU:n tavoitteet. Valittu päivämäärä näyttää saavan eniten kannatusta useimmilta jäsenvaltioilta ja myös monilta muilta sidosryhmiltä, mikä on tietysti yhtä tärkeää. Sovittuaan asiasta Espanjan viranomaisten ja MAYASA:n (Minas de Almadén y Arrayanes, S.A.) kanssa komissio on asettanut kyseisen päivämäärän niin, että kyseisen yhtiön uudelleenjärjestelyille ja rakenneuudistuksille jää tarpeeksi aikaa. Mielestäni ehdotus ansaitsee täyden tukemme.

En kannata elohopean ja elohopeayhdisteiden tuontikieltoa koskevia ehdotuksia. Kun otetaan huomioon lakkautetuista kloorialkalilaitoksista saadun elohopean määrä, tuonnille ei näyttäisi olevan mitään kaupallista intressiä, joten tuontikiellon asettaminen tässä vaiheessa ei ole ollenkaan tarpeen. Markkinat pystyvät aivan hyvin itsesääntelyyn.

Emme myöskään kannata vientikiellon soveltamisalan laajentamista. Hyväksymme komission näkemyksen, jonka mukaan metallinen elohopea on määrällisesti selvästi tärkein aine verrattuna elohopeayhdisteisiin ja elohopeaa sisältäviin tuotteisiin ja jonka mukaan vientikiellon laajentaminen olisi ennenaikaista tässä vaiheessa. Lisäksi yritykset vain siirtäisivät toimintaansa ja jatkaisivat tuotantoa muualla. Onko todella meidän tehtävämme säännellä, mitä muut maailman maat tekevät? Mielestäni ei ole. Molemmat laajennukset komission ehdotukseen edellyttävät lainsäädännön parantamisen periaatteiden sekä kustannusten ja olemassa oleviin yrityksiin kohdistuvien vaikutusten perusteellisempaa tarkastelua.

 
  
MPphoto
 
 

  Miguel Angel Martínez Martínez, PSE-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, teille elohopea on pelkästään myrkyllinen metalli, josta on päästävä eroon ja jota olette nähneet vain kuumemittareissa kuumeesta kärsiessänne. Minulle elohopea tuo tämän lisäksi mieleen myös erään maakuntani paikkakunnan eli Almadénin. Tämän alueen kaivokset olivat yksi niistä paikoista, joissa Espanjan työväenliike syntyi. Elohopea tuo mieleeni tuhannet naiset ja miehet, jotka ovat saaneet elantonsa elohopeasta vuosisatojen aikana. Satoja kasvoja ja nimiä, ystäviä, joiden kanssa olen tehnyt yhteistyötä selittäen, taivutellen ja tukien ollessani viimeksi kuluneet 30 vuotta sosialistien kansanedustajana. Olemme etsineet vaihtoehtoja, joilla voidaan ratkaista se paradoksi, että yhteiskunnan kehitys, jossa luovutaan elohopean käytöstä, näyttää merkitsevän heidän loppuaan.

Nämä kansalaiset ovat arvostaneet toimiamme ja ilmaisivat vain muutamia päiviä sitten luottamuksensa meihin äänestämällä sosialistipuolueen ehdokkaita paikallishallintoonsa. Tänään ajattelen näitä ystäviä ja totean uudelleen sitoutuneeni heidän asiaansa. Haluan kiittää parlamentin jäseniä siitä ymmärryksestä, joka käy ilmi ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan hyväksymästä tekstistä, jota huomenna vielä parannamme tiettyjen tarkistusten avulla.

Tekstissä on kolme myönteistä asiaa, joihin Almadénissa suhtaudutaan kiitollisina, kiinnostuneina ja toiveikkaina. Ensinnäkin tekstissä suositellaan, että on maksettava erityisiä taloudellisia korvauksia yhteisön varoista Almadénin alueen sosioekonomisen kehityksen edistämiseksi. Toiseksi tekstissä suositellaan tutkimaan Almadénin käyttämistä ensisijaisena elohopean varastointipaikkana, jossa voidaan varmistaa kaiken Euroopan unionissa olevan elohopean turvallinen varastointi. Kolmanneksi koska alueella on elohopean käsittelyä koskevaa kokemusta ja asiantuntemusta, on järkevää, että varastointi keskitetään sinne, missä jo on täysin turvallisesti varastoituna 80 prosenttia Euroopan unionin elohopeavarannosta.

Eräs kotiseutuni kansalainen sanoi minulle, että elohopean siirtäminen pois Almadénista jonnekin muualle olisi sama asia kuin se, että piano vietäisiin konserttia varten pianotuolin luo sen sijaan että pianotuoli vietäisiin pianon luo.

Lopuksi haluamme kiittää niiden johdonmukaisuutta, jotka ehdottavat, että vientiä ja muuta elohopeaan liittyvää toimintaa olisi voitava jatkaa vuoteen 2010 asti, kuten totesimme Matsakisin mietinnössä, ja että määräajaksi olisi asetettava 1. joulukuuta, jolloin elohopea voisi olla kierrossa melko kauan.

Hyväksymällä tämän päätöslauselman huomenna parlamentti on varmasti hyvässä asemassa huolehtimaan yhteispäätökseen liittyvistä tehtävistään neuvoston kanssa käytävien neuvottelujen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan kiittää vilpittömästi jäsen Papadimoulisia erinomaisesta mietinnöstä ja yhteistyöstä varjoesittelijöiden kanssa.

Yleisesti ottaen mietinnössä on pyritty tiukentamaan komission ehdotusta jonkin verran, mikä on oikein tiettyjen näkökohtien osalta. Kahdessa asiassa tällainen kanta ei kuitenkaan vaikuta aivan järkevältä eikä realistiselta.

Ensimmäinen näistä asioista on ehdotetun määräajan aikaistaminen vuoteen 2009. Mielestämme tämä on epäkäytännöllistä ja saavuttamattomissa. Olemme sitä mieltä, että olisi säilytettävä määräaika 1. tammikuuta 2010, kuten päätimme aikaisemmin elohopeaa koskevan strategian yhteydessä.

Toinen asia on kiistanalaisempi. Se koskee metallisen elohopean varastointia. Mielestäni kiista aiheutuu suurelta osin siitä, että on epäselvää, mitä väliaikainen ja pysyvä varastointi todella tarkoittavat käytännössä. Minä kannatan näkemystä, että jos varastointi voidaan toteuttaa paikallisissa suolakaivoksissa tai muissa hyväksytyissä asianmukaisissa paikoissa tiukoin edellytyksin jatkuvassa valvonnassa ja niin, että turvallisuus on taattu tuhansiksi vuosiksi, tämä kelpaa. Tässä säädöksessä ei ole tarpeen säätää erityisesti velvollisuudesta palauttaa tämä elohopea ja kuljettaa se EU:n halki toiseen pysyvämpään varastointilaitokseen. Jos tulevat lainsäätäjät ottavat huomioon mahdolliset uudet menetelmät, joiden ansiosta varastoitua elohopeaa on turvallista käsitellä tietyllä tavalla tai siirtää uuteen paikkaan, olen varma, että näin voidaan tehdä ja näin tehdään riippumatta siitä, mitä me nyt säädämme tällä säädöksellä.

Lopuksi kehotan käyttämään tervettä järkeä ja pitämään asetuksen yksinkertaisena ja oikeasuhteisena. Viime aikoihin asti elohopeaa on ollut ja on edelleenkin jokaisessa kotitaloudessa sekä jokaisen lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotolla ja jokaisessa sairaalassa muun muassa kuumemittareissa, ilmapuntareissa, verenpainemittareissa ja hammaspaikoissa. Elohopeasta on päästävä eroon, mutta se ei ole sen paremmin erittäin tarttuva tappava virus kuin hermokaasuyhdistekään, joka on tappava jo lähietäisyydeltä, vaikka ainetta ei edes koskettaisi. Tämän vuoksi emme saisi liioitella tai vaatia liikaa tätä mietintöä koskevissa tarkistuksissa.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MARTÍNEZ MARTÍNEZ

 
  
MPphoto
 
 

  Leopold Józef Rutowicz, UEN-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus metallisen elohopean viennin kieltämisestä ja turvallisesta varastoinnista on asiakirja, jolla rajoitetaan elohopean esiintymistä ympäristössä sekä elohopean vaikutuksia ihmisiin ja eläimiin. Vuosien 1990 ja 2000 välisenä aikana Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat vähentäneet elohopeapäästöjään kaiken kaikkiaan 60 prosenttia. Samaan aikaan näiden päästöjen kokonaismäärä maailmassa on noussut 20 prosenttia.

Kun 1940-luvulla löysin ystävieni kanssa elohopeaa, olimme iloisia, kun elohopeaan kastamat kolikkomme muuttuivat hopeanvärisiksi. Nyt yhteiskunnan suhtautuminen elohopeaan on muuttunut huomattavasti. Teollisuus on lopettamassa elohopeaa hyödyntävät menetelmät sen myrkyllisyyden vuoksi.

Vaikka pidän tätä asetusehdotusta myönteisenä, haluan esittää muutamia huomioita. Ensinnäkin elohopeajätteelle olisi löydettävä pysyvät varastointilaitokset mahdollisimman pian ja rajoitettava näin väliaikaista varastointia. Toiseksi varastointilaitosten olisi sijaittava mahdollisimman lähellä lähteitä, jotta voidaan välttää elohopeajätteen kuljettaminen ympäri Euroopan unionia. Kolmanneksi ei voida ottaa käyttöön uusia menetelmiä, jotka koskevat elohopeajätteen käyttöä, ilman asianmukaista suunnittelua ja testausta.

Olisi syytä muistaa, että elohopean vaarallisuuden vuoksi teollisuus pyrkii itse pääsemään eroon elohopeaa käyttävistä menetelmistä. Komission ehdotukseen esitetyt tarkistukset 11, 12 ja 15 sekä 23–27 eivät ole perusteltuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (SV) Metallinen elohopea on vaarallista ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Meillä on nyt 12 000 tonnia elohopeaa, joka on varastoitava. Tämä kuulostaa ehkä suurelta määrältä, mutta se mahtuisi helposti tämän istuntosalin puolikkaaseen. Näin ollen olisi kummallista, jos elohopeaa läheteltäisiin ympäriinsä ja säilytettäisiin monessa eri paikassa ja sellaisissa varastoissa, jotka eivät olisi turvallisia. Tämän vuoksi vastustan Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän yritystä päästä eroon elohopeasta, koska se olisi vain tilapäinen ratkaisu.

Pysyvän ratkaisun on oltava täysin turvallinen. Ainoa täysin turvallinen ratkaisu on stabiloida elohopea lopullisesti. Elohopeasulfidi on lähes täysin liukenematon, minkä vuoksi se voidaan varastoida turvallisesti. Jos elohopeaa ei stabiloida, meillä ei saa olla useita huonosti valvottuja varastoja. Tämän vuoksi vastustan tarkistusta 40, jolla heikennettäisiin työturvallisuutta.

On tärkeää, että sovimme yhdestä ainoasta päivämäärästä, joka on 1. tammikuuta 2010 ja jota ehdotetaan ryhmämme esittämässä tarkistuksessa 43. Tarkistus käsittää kaikkien elohopeaa sisältävien tuotteiden tuonnin ja viennin kieltämisen, minkä ansiosta voidaan luoda kokonaisvaltainen ratkaisu. Kaikki muu merkitsisi julkeaa elohopean vientiä. Tiedämme, että kloorialkaliteollisuuden on lopetettava vienti. Jos teollisuudelle annetaan mahdollisuus jatkaa vientiä vuoden ajan sen jälkeen, kun kielto tulee voimaan, teollisuus tyhjentää metallisen elohopean varastonsa ja saa tästä maksun. Tämän jälkeen tämän elohopean käyttävät Amazonin altaan kullankaivajat, jolloin valtavia jokialueita tuhoutuu elohopean aiheuttaman saastumisen vuoksi.

On tärkeää, että kielto tulee voimaan 1. tammikuuta 2010. Muutoin koko vientikiellon idea vesittyy.

 
  
MPphoto
 
 

  Jaromír Kohlíček, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, elohopea kuuluu raskasmetalleihin ja on hyvin vaarallinen ravintoketjussa. Muutamat muut raskasmetallit, kuten kromi, nikkeli, uraani ja plutonium, voidaan luokitella samaan ryhmään.

On totta, että paitsi raskasmetallit myös jotkin periodisen järjestelmän kevyemmät alkuaineet voivat suurina määrinä olla haitallisia terveydelle. Esimerkiksi berylliumin tiedetään aiheuttavan beryllioosia. Elohopea ei ole pelkästään metalli, joka voi aiheuttaa vakavaa haittaa, jos sitä nautitaan metallisena elohopeana, vaan elohopea on myös tärkeä aine teknologian alalla. Aikaisemmin elohopea oli aivan välttämätön aine elektrolyysissa sekä hammaslääkintäalalla ja jalokivialalla. Kemiallisen analyysin instrumentaalinen menetelmä, jossa elektrodina käytetään elohopeatippaa, on hyvin tunnettu. Vuonna 1959 tšekkiläinen tutkija Heyrovský voitti kemian Nobelin palkinnon tämän prosessin ansiosta, ja hän antoi sille nimeksi polarografia. Yhden tärkeän kysymyksen muodostavat elohopean ja sen yhdisteiden käyttömahdollisuudet teollisuudessa. Tällöin on tietenkin noudatettava mitä tiukimpia ympäristönormeja.

En ole varma, että elohopean ja sen yhdisteiden varastoiminen yhteen paikkaan olisi paras ratkaisu. En ole varma myöskään siitä, kuinka pitkä asetuksen voimaantuloa edeltävän siirtymäkauden olisi oltava. Olen saanut sellaisen käsityksen, että joidenkin jäsenvaltioiden mielestä tarkistuksen 8 mukainen siirtymäkausi on liian lyhyt. Tämän vuoksi suhtaudun ehdotukseen varauksella, vaikka useimmissa jäsenvaltioissa valtion elimet valvovat tiukasti elohopeaa ja sen yhdisteitä sekä myös niiden varastointia.

Mielestäni ei ole hyväksyttävää sisällyttää asetukseen määrittelemättömiä kansalaisjärjestöjä. Suvaitsevaisuutta ja avoimuutta koskevista näkökohdista huolimatta tällainen ei kuulu asetukseen, joka koskee metallisen elohopean viennin kieltämistä ja turvallista varastointia. Kansalaiset voivat osallistua toimien seurantaan EU:n muun lainsäädännön perusteella.

En ymmärrä, miksi suolakaivokset tai Espanjassa Almadénissa sijaitsevat kaivokset olisivat parhaita paikkoja elohopean ja sen yhdisteiden varastointiin. On selvää, että minkä tahansa kaivoksen toiminnan lopettaminen aiheuttaa sosiaalisia ongelmia kaivostyöläisille. Tšekin tasavallassa ja muissa Keski- ja Itä-Euroopassa sijaitsevissa jäsenvaltioissa on suljettu kymmenittäin suuria kaivoksia, eikä kukaan ole laatinut EU:n direktiivejä, joilla olisi käsitelty tämän aiheuttamaa joukkotyöttömyyttä. Tulin ajatelleeksi, että mineraalikaivosten pohja saattaisi olla parempi varastointipaikka kuin suolakaivokset. Tuen voimakkaasti ratkaisua, joka koskee niitä aineita, joiden elohopeapitoisuus on alle 5 prosenttia.

Lisäksi totean, että kaikkialla Euroopassa kiviaineksen raskasmetallipitoisuus on tavanomaisella tasolla. Rapautumisen vaikutuksesta näitä raskasmetalleja, myös elohopeaa, pääsee EU:n vesivaroihin. Tämän vuoksi esimerkiksi Elbe-joessa havaitaan aina elohopeaa ja muita raskasmetalleja. Tässä on tietysti kyse luonnollisesta esiintymisestä.

Lisäksi on vanhoista kaivoksista peräisin olevaa vettä koskeva kysymys. Elohopeaa voi vapautua vanhoista jätemaakasoista ja jäteliejusta, jotka muodostavat potentiaalisesti valtavan lähteen ympäristön pilaantumiselle. Tätä asiaa ei kuitenkaan voida tietenkään käsitellä tällä asetuksella.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet tämän asetuksen laatimiseen, prosessiin, joka toteutettiin myönteisessä yhteistyön ilmapiirissä. Elohopealla ja sen yhdisteillä on tulevaisuus tieteen ja teknologian alalla. Tämä käy ilmi tästä asetuksesta, minkä vuoksi kannatamme sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Haluan aluksi kiittää esittelijä Papadimoulisia siitä, että hän tähdentää mietinnössä tarvetta kieltää elohopean, elohopeayhdisteiden ja elohopeaa sisältävien tuotteiden vienti. Tämä on hyvin tärkeää täällä Euroopan unionissa, koska EU on maailman suurimpia elohopean viejiä. Koska tämä aine on erittäin myrkyllistä etenkin lapsille, aineelta on suojeltava paitsi elohopean tuotannon ja käytön yhteydessä myös elohopeajätteen varastoinnin ja käsittelyn yhteydessä.

Korkeat elohopeapitoisuudet ovat kuolettavia ihmisille. Pienemmät elimistöön kerääntyneet elohopeamäärät voivat aiheuttaa vakavia sydän- ja verisuonijärjestelmän sekä immuuni- ja lisääntymisjärjestelmän sairauksia. Teollisuudessa muodostuu ylijäämäelohopeaa sivutuotteena esimerkiksi kemianteollisuudessa, maakaasun puhdistuksen yhteydessä sekä muiden kuin rautametallien kaivos- ja sulattotoiminnassa.

Olisi syytä pohtia, päästäänkö elohopeasta todella eroon viemällä se kolmansiin maihin eli yleensä kehitysmaihin, jotka ovat elohopean tärkeimpiä käyttäjiä. Monilla kehitysmailla on pulaa varoista, joiden avulla voitaisiin käyttää nykyaikaisia ympäristöystävällisiä menetelmiä, eikä valvonta ole näissä maissa yhtä tiukkaa kuin EU:ssa. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa ja tuen hänen kantaansa, jonka mukaan Euroopan unionin olisi vältettävä kaksinaismoraalia. Tuotteita, joita ei saa käyttää Euroopan unionissa, ei saisi siis viedä sellaisiin maihin, joissa ei ole elohopean käyttöä koskevaa lainsäädäntöä.

Meidän olisi muistettava tämä paitsi ympäristön- ja luonnonsuojelun vuoksi myös sen vuoksi, että tämä elohopea saattaisi palata jääminä elintarvikkeissa tai saastuneina jokivesinä, saati sitten paikallisten työntekijöiden ja asukkaiden vuoksi, jotka ovat vaarassa altistua elohopealle. Elohopean ja elohopeaa sisältävien tuotteiden yhteydessä Euroopan unionin on varmistettava, että elohopean tarjonta vastaa elohopean kulutusta ja kysyntää. Ylijäämäelohopea on hävitettävä hyväksymämme vaarallisia jätteitä koskevan direktiivin mukaisesti ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Samalla on vahvistettava valvontaa ja rangaistava ankarasti kaikista havaituista noudattamatta jättämisistä. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että tuottajien, jotka tuottavat elohopeaa valmistusprosessissaan, olisi oltava vastuussa elohopean turvallisesta varastoinnista tai ympäristön kannalta kestävästä hävittämisestä. Tämä on tärkeää myös teollisuuden jatkuvan kasvun varmistamiseksi ja uusiin vaihtoehtoisiin elohopeattomiin menetelmiin siirtymisen edistämiseksi. Avustettaessa kehitysmaita olisi painotettava enemmän tällaisten menetelmien käyttöönottoa, koska näissä maissa ympäristöä on tuhoutunut tämän vaarallisen kemikaalin vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – (FI) Arvoisa puhemies, käsiteltävä asetus on osa yhteisön elohopeastrategiaan pohjautuvaa kokonaisuutta. EU:n ympäristölainsäädäntöä on nykyaikaistettu strategian mukaisesti istuntokautemme aikana. Olen tyytyväinen siihen, että olemme päässeet nyt vaiheeseen, jossa tarkistetaan suhtautumista elohopean vientiin – onhan EU aineen maailman suurin viejä.

Elohopean ja sen monien yhdisteiden myrkyllisyys ihmiselle ja ympäristölle on kiistatonta, ja kansanterveys- ja ympäristöhaitoista aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ovat paljon ennakoitua merkittävämmät. Asetuksessa määritellyt kiellot ja varastoinnin kriteerit ovat myös selkeä viesti EU:n ulkopuolelle. Kannamme vastuumme näistä haitoista.

Ympäristölainsäädäntötyössä keskeistä on, että valitut keinot ovat paitsi ympäristöllisesti tehokkaita, myös yhteiskunnallisesti kestäviä. Ympäristönäkökohdat puoltavat elohopean vientikiellon pikaista voimaansaattamista, kuten Papadimoulis oikein toteaa. Emme kuitenkaan voi muiden realiteettien vuoksi hätiköidä. Vaarana nimittäin on, että yhtäällä tehty ratkaisu luo toisaalle joukon uusia ongelmia.

Vientikielto yhteisön alueella tulisikin saattaa voimaan aikataulullisessa harmoniassa tavoiteltavien kansainvälisten rajoitustoimien kanssa. Koska kansainvälisen sopimuksen aikaansaaminen vienee vielä useita vuosia, on perusteltua tukea komissiota vientikiellon aikataulussa. Elohopean vienti olisi sen mukaan kielletty 1. heinäkuuta 2011 alkaen. Tätä ovat tukeneet miltei kaikki jäsenvaltiot.

Sama koskee ehdotusta elohopeayhdisteiden saattamiseksi vientikiellon piiriin. Voimme pyytää komissiolta ehdotusta soveltamisalan laajentamiseksi sitten, kun sen laaja-alaisista vaikutuksista on riittävästi tietoa. Pakonomainen liikehdintä on nyt tarpeetonta, jatketaan valitsemamme linjan mukaisesti ja ratkaistaan yksi elohopeaan liittyvä ongelma-alue kerrallaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Gyula Hegyi (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, elohopea on paitsi metalli myös vanha osa kulttuuriamme ja sivistystämme. Ihmiset ovat aina ihailleet elohopeaa ja uskoneet sen taikavoimaan. Elohopealla oli vuosisatojen ajan keskeinen asema alkemiassa ja salatieteissä.

Elohopea, joka on ainoa nestemäinen metalli, on kaunis aine, jota voi ihailla luonnon ainutlaatuisena osana. Uusien tietojen mukaan elohopea on kuitenkin myös vaarallinen aine, joten meidän olisi suojeltava itseämme ja tulevia sukupolvia sen myrkyllisiltä vaikutuksilta. Pääasiassa Espanjassa sijaitsevien perinteisten elohopeakaivosten työntekijät elävät kovaa elämää ja tekevät rehellistä työtä, mutta he tietävät, että heidän ammattinsa aika on ohi. Meidän olisi kunnioitettava kaivostyöläisten perinteitä, mutta on ymmärrettävä myös kiellon tarpeellisuus.

Euroopan unioni on jo kieltänyt elohopean ja elohopeaa sisältävien aineiden käytön alueellaan. Nyt haluamme kieltää myös elohopean viennin. Teemme näin, koska välitämme myös muiden maiden ja maanosien kansalaisten terveydestä. Toivottavasti päätöksemme kannustaa myös muita maita vähentämään omaa elohopean käyttöään.

Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän varjoesittelijänä keskustelin espanjalaisten kollegojemme kanssa yhteisvastuullisuuden hengessä. Heidän käsityksensä olivat minulle ratkaisevan tärkeitä. Toisena suuntaviivana käytin parlamentin maaliskuussa 2006 antamaa päätöslauselmaa. Päätöksessämme olisi saatettava tasapainoon ympäristöä koskevat näkökohdat ja teollisuuden edut.

Kiellon päivämäärästä on esitetty erilaisia ehdotuksia. Komissio ehdottaa vuotta 2011, esittelijä vuotta 2009 ja kansalaisjärjestöt vuotta 2008. Päätin ehdottaa ajankohtaa 1. joulukuuta 2010, joka olisi hyväksyttävä kompromissi ja parlamentin viimevuotisen päätöslauselman mukainen. Muiden päivämäärien ja määräaikojen olisi oltava sopusoinnussa tämän peruspäivämäärän kanssa. Jos kiellämme vapaaehtoisesti elohopean viennin, on johdonmukaista kieltää myös elohopean tuonti.

Varastoinnistakin oli erilaisia ehdotuksia. Espanja ehdotti Almadénia, Saksa suolakaivosta ja jotkut kiinteyttämistä. Koska emme ole vielä sopineet ratkaisusta, emme saisi tukea sellaisia tarkistuksia, joissa suljetaan pois mahdollisia vaihtoehtoja. Meidän olisi kannatettava Euroopan parlamentin sosialidemokraattiseen ryhmään kuuluvien espanjalaisten kollegojemme ehdotusta, jossa vaaditaan korvausta Almadénille, Euroopan unionin suurimmalle elohopeakaivokselle.

Kiellon soveltamisalan olisi käsitettävä kaikki aineet, joiden elohopeapitoisuus on vähintään 5 prosenttia. On tukittava porsaanreiät, sillä on hyvin edullista muuttaa elohopea elohopeakloridiksi. On hyvin tärkeää, että jokainen meistä helpottaa sopimukseen pääsemistä yksinkertaistetun kompromissiratkaisun avulla, sillä muutoin joudumme kaaokseen emmekä todennäköisesti saa uutta asetusta ennen seuraavia parlamentin vaaleja.

Varjoesittelijänä tein työtä kompromissin hyväksi. Hyvästä kompromissista on kansalaisille enemmän hyötyä kuin pitkittyneistä keskusteluista, jotka eivät johda minkäänlaiseen asetukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Hiltrud Breyer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, elohopea on kiellettävä kokonaisvaltaisesti ja nopeasti. On suorastaan julkeaa ottaa vaarallisia tuotteita pois kierrosta täällä EU:ssa mutta sallia edelleen niiden vienti muihin maihin.

Tiedetään, että elohopea leviää maailmanlaajuisesti veden ja ilman välityksellä. Lopulta elohopea päätyisi myös tänne ja vahingoittaisi ihmisiä täällä. Onhan suorastaan järjetöntä, että annetaan sellaisia varoituksia, joita komissio on antanut ja joiden mukaan raskaana olevat naiset ja lapset saavat syödä enintään 100 grammaa tonnikalaa viikossa, koska tonnikala sisältää niin paljon elohopeaa.

Tiedetään – ja eräs The Lancet -aikakausjulkaisussa julkaistu tutkimus osoitti tämän jälleen kerran – että raskasmetallit vahingoittavat hermostoa ja aiheuttavat pysyviä palautumattomia aivovaurioita etenkin lapsille. Näin ollen päätavoitteena on oltava viennin kieltäminen. Menettäisimme nimittäin uskottavuutemme kansainvälisen yhteisön keskuudessa, jos toteaisimme, että haluamme suojella itseämme mutta sallimme viennin jatkumisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Ulmer (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, elohopeaa on kaikkialla. Sitä pääsee esimerkiksi kohtuun istukan läpi. Elohopea on metalli, joka on huoneenlämmössä nestemäinen ja helposti haihtuva. Raja-arvo veren elohopeapitoisuudelle on metallisen epäorgaanisen elohopean osalta 25 mikrogrammaa ja orgaanisten elohopeayhdisteiden osalta 100 mikrogrammaa. En ala nyt kertoa elohopeamyrkytyksen vaikutuksista. Tiedätte varmasti kaikki Japanin Minamatan tapauksen. Kyse ei ole siis taloudellisista eduista tai haitoista yhteisössämme vaan kansalaisten terveyden ja puhtaan luonnon suojelusta.

Kiitän jäsen Papadimoulisia mietinnöstä, jonka avulla Euroopan unioni luopuu elohopeayhdisteiden viennistä ja aloittaa olemassa olevan elohopean turvallisen varastoinnin. On järkevää ottaa vientikieltoon mukaan samanaikaisesti kaikki elohopeayhdisteet, mikäli on mahdollista korvata elohopea jollakin muulla aineella, kuten asianlaita on lähes kaikissa käyttötarkoituksissa. Vaarallisen aineen viejänä emme myöskään voi eikä meillä WTO:n sitoumustemme mukaan ole oikeutta vaatia elohopean vastaanottajilta sen jäljitettävyyttä, joten elohopean olinpaikka jää epäselväksi ja on täysin mahdollista, että elohopea saattaa palata yhteisöön. Mielestäni sopiva oikeusperusta tähän asetukseen on perustamissopimuksen 175 artikla. Sääntöjen tiukentaminen, määräaikojen aikaistaminen sekä elohopeayhdisteiden ottaminen mukaan vienti- ja tuontisäännöksiin ovat paitsi asianmukaisia myös toksikologisesti johdonmukaisia toimia. Määräaikojen osalta on varmaan vielä varaa neuvotella, jotta päästään yksimielisyyteen.

Elohopean loppusijoituksessa on kiinnitettävä huomiota tutkimukseen, koska toistaiseksi missään päin maailmaa ei ole vielä löydetty tähän soveltuvaa luotettavaa menetelmää, jota voitaisiin käyttää teollisessa mittakaavassa. Kyse on tuhansien tonnien määristä.

Kannatan mietintöä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan esittämässä alkuperäisessä muodossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Åsa Westlund (PSE). – (SV) Haluan kiittää esittelijä Papadimoulisia erinomaisesta työstä. Osallistuin viime syksynä tutkimukseen, jossa hiuksistani otettiin näyte ja siitä määritettiin hiusteni elohopeapitoisuus. Yllättäen minussa oli itse asiassa suhteellisen suuri määrä elohopeaa, mikä on hyvin huolestuttavaa. Olen raskaana ja elohopeapitoisuuteni on suuri. Suuri elohopeapitoisuuteni on nyt vaarassa vahingoittaa odottamaani lasta ja voi johtaa siihen, että lapsellani on aikuisena keskittymisvaikeuksia.

Suuri elohopeapitoisuuteni on huolestuttava myös sen vuoksi, että olen kotoisin maasta, joka on edennyt hyvin pitkälle elohopean käytön lopettamisessa. Kotimaassani ei käytetä enää kuumemittareita, joissa on elohopeaa, eikä hampaiden paikkaamisessa käytetä enää yleensä amalgaamia. Tästä huolimatta minussa on siis paljon elohopeaa.

Elohopealle on vaihtoehtoja. Kun otetaan huomioon elohopean vakavat vaikutukset terveyteen, voisimme lopettaa elohopean käytön vaiheittain paitsi Euroopan unionissa myös maailmanlaajuisesti.

Tänä iltana on kyse nimenomaan siitä, että on varmistettava vientikiellon avulla ja löytämällä turvallisia tapoja varastoida käytetty elohopea, ettemme levitä elohopeaa maailmanlaajuisesti.

Olen tehnyt työtä sen hyväksi, että vientikielto tulisi voimaan mahdollisimman pian ja että vientikieltoa laajennettaisiin käsittämään myös muut elohopeaa sisältävät tuotteet, jotta kieltoa ei voitaisi kiertää. Olen tehnyt työtä myös sen hyväksi, ettei tänään vielä sitouduttaisi peruuttamattomasti tiettyyn loppusijoitustapaan, koska nykyään ei vielä itse asiassa tiedetä, mikä menetelmä olisi kaikkein paras loppusijoituksessa. Näin ollen elohopeaa olisi toistaiseksi varastoitava turvallisissa mutta tilapäisissä varastoissa.

Toivoisin erityisesti, että vastaisuudessa kaikki naiset kaikkialla maailmassa voisivat syödä lähivesiensä kaloja ilman vaaraa siitä, että kalansyönti vahingoittaisi heidän lastensa kehitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie Anne Isler Béguin (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämä on taistelu, jota varten meidän kaikkien on yhdistettävä voimamme. On kyse kansanterveydestä ja jopa yleisestä turvallisuudesta.

Tiedämme elohopean vaarat, sen vakavat vaikutukset sille altistuvien terveyteen. Teollistumisen jälkeen ongelma on vain pahentunut huolestuttaviin mittasuhteisiin. Minamatan ja tätä teollisuuden aiheuttamaa tuhoisaa saastumista seuranneiden lukuisten kauheuksien jälkeen tiedämme jo paremmin, että elohopea on erittäin vaarallista. Tästä huolimatta olemme jatkaneet lähes entiseen tapaan kuin mitään ongelmia ei olisi ollutkaan.

Koko tämän ajan kullanhuuhdonta-alueiden paikallisväestö esimerkiksi Ranskan Guyanassa on edelleen maksaneet ankaraa veroa elohopean vuoksi. Sama pätee niihin, jotka kierrättävät toisella puolella maapalloa tavattoman huonoissa olosuhteissa teollisuusjätteitämme, sähkö- ja elektroniikkalaiteromuamme sekä muita jätteitämme. On syytä muistaa myös EU:ssa paristojen kierrätystä harjoittavissa laitoksissa työskentelevät työntekijät.

On todellakin jo korkea aika päästä eroon tästä myrkystä. Tähän ei ole kuin yksi ratkaisu: ehdoton kielto sekä EU:ssa että kaikkialla muualla maailmassa. Tätä myrkkyä on nimittäin kaikkialla. Sitä on esimerkiksi jääkarhujenkin elimissä, vaikka jääkarhut elävät alueella, jossa ei tuoteta eikä käytetä elohopeaa. Pahoittelen sitä, ettei kiellon nopeampaa käyttöönottoa koskevia ryhmämme ehdotuksia hyväksytty ja ettei maanalaista varastointia hylätty. Nyt ei ole kuitenkaan enää aika pahoitella enempää, vaan on saatava mahdollisimman suuren enemmistön tuki tämän vaarallisen metallin lopulliselle kieltämiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Pilar Ayuso (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, tämän asetusehdotuksen mukaan metallisen elohopean vienti olisi kiellettävä 1. heinäkuuta 2011 mennessä. Ehdotus käsittää myös rinnakkaisia säännöksiä ylijäämäelohopean turvallisesta varastoinnista. Ylijäämäelohopeaa syntyy varsinkin, kun kloorialkaliteollisuus lopettaa elohopeakennojen käytön. Näiden kennojen lasketaan sisältävän noin 12 000 tonnia elohopeaa koko Euroopan unionissa.

Metallisen elohopean vientikiellon aikaistaminen on vastoin sitä yksimielisyyttä, joka saavutettiin silloin, kun parlamentti keskusteli yhteisön elohopeastrategiasta ja komissio teki sopimuksen Euroopan kloorialkaliteollisuuden yhdistyksen Euro Chlorin kanssa. Yhdistys on suostunut lopettamaan elohopean viennin 1. heinäkuuta 2011 lähtien. Mielestäni näitä sopimuksia on noudatettava, joten elohopean vientikiellon alkamispäivää ei saa missään tapauksessa aikaistaa.

Kloorialkaliteollisuuden ylijäämäelohopea on varastoitava, koska tämä varastointi on välttämätöntä. Parlamentti totesi maaliskuussa 2006 hyväksymässään päätöslauselmassa elohopeaa koskevasta yhteisön strategiasta, että "kannattaisi harkita Almadénin käyttämistä turvallisena loppusijoituspaikkana olemassa oleville metallisen elohopean varastoille ja kaikkialla Euroopassa teollisuuden sivutuotteena syntyneelle metalliselle elohopealle mutta ei elohopeaa sisältäville tuotteille, joista on tullut jätettä, käyttäen siten hyödyksi paikan päällä jo olevaa infrastruktuuria, paikallista työvoimaa ja teknistä asiantuntemusta".

Haluan lisäksi huomauttaa, että yhteisön strategiaa koskevassa tekstissä tunnustetaan selvästi elohopean historiallinen merkitys Almadénin alueelle ja tarve korvata alueelle koituvat menetykset.

Lopuksi haluan todeta, että vastustan tarkistuksia, joissa esitetään, että olisi varastoitava vain kiinteää eikä nestemäistä elohopeaa. Nykyisten tutkimustulosten mukaan elohopeaa ei toistaiseksi vielä pystytä kiinteyttämään, joten sen vuoksi on varastoitava nestemäistä elohopeaa. Se voidaan varastoidaan hyvin turvallisella tavalla niin, ettei missään tapauksessa synny höyrypäästöjä, jotka ovat saasteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlie McCreevy, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, käsittelen seuraavaksi joitakin tärkeimpiä tarkistuksia yksityiskohtaisesti.

Tarkistukset 1, 7, 8, 9, 20, 21, 22 ja 44 merkitsevät merkittävää laajennusta ehdotuksen soveltamisalaan, koska niissä ehdotetaan sinooperimalmin, elohopeakloridin, elohopeayhdisteiden ja tiettyjen elohopeaa sisältävien tuotteiden viennin kieltämistä sekä tuontikieltoa. Komissio pitää näitä tarkistuksia joko tarpeettomina tai riittämättömästi perusteltuina. Koska yhteisössä ei harjoiteta elohopean louhintaa, ei ole tarpeen kieltää sinooperimalmin vientiä.

Vastaavasti yhteisö on ollut huomattava elohopean viejä mutta ei tuoja. Vaikutustenarvioinnin mukaan elohopean sekundaariset lähteet eli kierrätys ja hyödyntäminen kattavat jäljelle jäävän kysynnän yhteisössä. Soveltamisalan laajentamiseksi elohopeayhdisteisiin ja elohopeaa sisältäviin tuotteisiin tarvittaisiin perusteeksi paljon parempi tietopohja. Tällä hetkellä ei ole mahdollista arvioida luotettavasti, mitä vaikutuksia tällaisella toimenpiteellä olisi teollisuuteen ja yhteiskuntaan yhteisössä ja kolmansissa maissa. Lainsäädännön käyttämistä hypoteettisen ongelman estämiseen ei voida pitää hyvänä käytäntönä paremman lainsäädännön kannalta.

Useissa tarkistuksissa eli tarkistuksissa 12, 25, 27, 28, 29 ja 45 jätetään pois metallisen elohopean pitkäaikainen varastointi tai loppusijoitus ja sallitaan ainoastaan väliaikainen varastointi. On syytä huomata, ettei tällä hetkellä ole olemassa ympäristön kannalta kestävää ja taloudellisesti järkevää ratkaisua elohopean stabiloimiseksi ennen sen loppusijoitusta.

Tarkistusten 6, 24 ja 36 mukaan ensisijaisena elohopean varastona olisi pidettävä Almadénin entistä kaivosaluetta. Komissio tietää hyvin kaivoksen sulkemisen ja siellä harjoitetun kaupankäynnin loppumisen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Komissio ei kuitenkaan halua määritellä taloudellisille toimijoille ainoastaan yhtä varastointipaikkaa.

Tarkistukset 8, 10, 13, 30 ja 32 lisäävät teollisuuden sekä jäsenvaltioiden ja komission hallinnollista taakkaa. Komissio epäilee suuresti näiden hyvin yksityiskohtaisten vaatimusten mahdollista tehokkuutta ja mahdollisia etuja vaatimusten kustannuksiin verrattuna.

Tarkistus 2 koskee oikeusperustaa, jonka osalta komission ehdotus vastaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioita asioissa C-94/03 ja C-178/03, jotka liittyvät Rotterdamin yleissopimukseen kemikaalien tuontia koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä. Ehdotuksemme on luonteeltaan hyvin samanlainen, koska siinä ehdotetaan kauppaan liittyvien toimenpiteiden käyttöä ympäristöpolitiikan välineenä. Tämän vuoksi emme voi tukea oikeusperustaa koskevaa tarkistusta.

Komissio voi sitä vastoin hyväksyä tarkistukset 17 ja 34, joissa vaaditaan seuraamuksia koskevaa artiklaa.

Kaiken kaikkiaan komissio voi siis tukea kahdeksaa ehdotetusta 50 tarkistuksesta joko täysin, osittain tai periaatteessa. Annan parlamentin sihteeristölle luettelon, jossa eritellään komission kanta tarkistuksiin(1).

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. (EN) On selvää, että elohopea on aine, jota on käsiteltävä varovaisesti ja turvallisesti. Tässä mietinnössä käsitellään tärkeää laajaa kysymystä elohopean käsittelystä tuonnissa, viennissä ja varastoinnissa sekä asetetaan aikataulu vienti- ja tuontikielloille. Kannatan komission ehdotuksia tätä asiaa koskevaksi asetukseksi, joka on mielestäni yleisesti ottaen hyvä. Haluaisin toistaa komission jäsenen huomautuksen, jonka mukaan tämä mietintö seuraa viime vuoden maaliskuussa hyväksyttyä elohopeaa koskevaa strategiaa. Haluankin kannustaa komissiota elohopeaa koskevaan strategiaan liittyvässä jatkuvassa työssään. Tämä on ainoastaan yksi monesta mietinnöstä, joissa käsitellään elohopeaan liittyviä kysymyksiä, kuten pienten elohopeamäärien käyttöä hammaslääkintäalalla. Olen varma, että työtä tehdään parhaillaan myös strategian muiden kysymysten parissa.

 
  
  

Liite - Komission kanta

Papadimoulisin mietintö (A6-0227/2007)

Komissio kannattaa täysimääräisesti, osittain tai periaatteessa seuraavia kahdeksaa tarkistusta: 3, 4, 5, 14, 17, 23, 31 ja 34.

Komissio ei voi tukea seuraavia tarkistuksia: 1, 2, 6–13, 15, 16, 18–22, 24–30, 32, 33 ja 35–50.

 
  

(1)Komission kanta parlamentin tarkistuksiin – ks. liite

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö