Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 20. kesäkuuta 2007 - Strasbourg

6. Äänestysselitykset

- Coelhon mietintö (A6-0211/2007)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten ryhmäni toteaa, tämä ehdotus, jolla kolmansien maiden kansalaisten oleskelulupiin sisällytetään yhtenäisessä muodossa olevia biometrisia tietoja, "herättää useita huolia, jotka koskevat toimenpiteen teknistä toteutettavuutta, rahoituskustannuksia sekä väärinkäytön riskejä".

Kuten olemme korostaneet, on hyvin kiistanalaista, lisääkö biometristen tunnisteiden käyttöönotto oikeasti turvallisuutta vai onko se pikemminkin turvallisuusuhka väärinkäytön riskien, teknologisten puutteiden sekä avoimuuden ja moitteettoman tietosuojan puuttumisen vuoksi.

Tämä on kohtuuton toimenpide, joka on osa imperialistista dynamiikkaa ja jolla on tarkoitus luoda EU:lle tarkkailu- ja valvontavälineitä. Siihen ei millään muotoa liity "erityisen johdonmukaisia ja vakavasti otettavia takuita, erityisesti tietojen keruu- ja tietojen käyttömenetelmien osalta", ja on täysin mahdotonta taata sen käyttö "suhteellisen turvallisesti".

Ehdotus on sekä seuraus että olennainen osa sitä liiallista turvallisuushakuisuutta koskevaa suuntausta, joka EU:n toimielimissä on vallalla ja jota me sen tämänhetkisessä muodossa vastustamme.

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Toinen uudistettu ehdotus, jolla kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annettuun asetukseen 1030/2002 sisällytetään biometrisiä tietoja, herättää joitakin huolenaiheita, jotka liittyvät tekniseen toteutettavuuteen, rahoituskustannuksiin sekä väärinkäytön riskeihin. Ei ole vielä selvää, parantaako biometristen tietojen sisällyttäminen turvallisuutta vai onko se pikemminkin turvallisuusuhka väärinkäytön vaaran, teknologisten puutteiden sekä avoimuuden ja moitteettoman tietosuojan puuttumisen ansiosta. Myös komission alkuperäinen ehdotus osoittautui teknisesti mahdottomaksi, ja sen käyttöönottoa varten käytetyt varat ovat menneet osittain hukkaan. Näistä syistä johtuen emme voi hyväksyä komission muutettua ehdotusta, joka jälleen kerran vain lisäisi rahoituskustannuksia ja aiheuttaisi teknisiä ongelmia, joiden vuoksi komission muutettu ehdotus ei parantaisi turvallisuuden tasoa.

  Andreas Mölzer (ITS), kirjallinen. (DE) Kiitos joidenkin monikulttuurisuushaaveilijoiden visioiden olemme tulleet tilanteeseen, jota alkuperäisväestön on entistäkin vaikeampaa kestää. Monissa tapauksissa maahanmuuttajat ja heidän lapsensa eivät kunnioita alkuperäisväestöä, päinvastoin, he vaativat yhä enemmän ja enemmän oikeuksia itselleen ja tuntuvat tekevän kaikkensa länsimaisen kristillisen perinnön hävittämiseksi. He päinvastoin sulkevat korvansa kansalaisvelvollisuuksilta sekä maahanmuuttajia koskevilta velvollisuuksilta, joihin kuuluu muun muassa halukkuus integroitua.

Kunnallisten vuokra-asuntojen lisääntynyt jakaminen EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille sekä unionin uuskansalaisille, jotka eivät ole integroituneet, ei ole pelkästään synnyttänyt voimakasta turvattomuuden tunnetta alkuperäisväestössä vaan on myös johtanut ihmisten asunto-olojen ja elämänlaadun selvään huonontumiseen, mikä on johtanut lähes päivittäisiin väkivaltaisuuksiin. Tämän todellisuuden valossa maahanmuutto-oikeutta yleisesti ottaen on syytä tiukentaa. Coelhon mietintö ei ole perustaltaan tämänkaltaista toimintaa tukeva, ja juuri tästä syystä äänestin sitä vastaan.

- Papadimoulisin mietintö (A6-0227/2007)

  Milan Gaľa (PPE-DE). – (SK) Olen taustaltani hammaslääkäri. Elohopeaa käytetään hammaslääketieteessä amalgaamipaikkoihin, ja olen seurannut mielenkiinnolla EU:n strategiaa elohopean sekä sen käytön lopettamisen osalta kaikkialla, missä sille on varteenotettava vaihtoehto. Olen periaatteessa samaa mieltä monista komission lakialoitteiden muodossa toteuttamista elohopeastrategian mukaisista toimista.

Odotan kuitenkin innolla, miten me suhtaudumme mielipiteisiin, joiden mukaan elohopea pitäisi kieltää myös hammaslääketieteessä, jossa amalgaamipaikkoja on käytetty jo 150 vuotta ja kaiken lisäksi melkoisen menestyksellisesti. Amalgaamin myrkyllisistä vaikutuksista ei ole vakuuttavaa näyttöä eikä todisteita, mikäli sitä käytetään asianmukaisella tavalla. Ei ole esitetty myöskään selkeää kantaa siitä, mitkä olisivat paikkojen vaihtoehtoisia täyttöaineita. Olen sitä mieltä, että jos amalgaamijäte erotellaan asianmukaisesti hammaslääketieteen laitoksilla ja jos me hävitämme sen asianmukaisesti, turvallisesti ja pysyvästi, kuten mietinnössä ehdotetaan, meillä ei toistaiseksi ole tarvetta luopua elohopean käyttämisestä paikkojen täyteaineena.

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, annan voimakkaan tukeni mietinnölle ja äänestin sen hyväksymisen puolesta. On tärkeää, että meillä on eurooppalainen elohopeastrategia, koska elohopea on yksi myrkyllisimmistä ympäristön saastuttajista, ja Euroopan unionin on ilman muuta toimittava tässä asiassa suunnannäyttäjänä. Äänestin joitakin sellaisia ehdotuksia vastaan, joilla on tarkoitus tiukentaa sääntöjä, koska on syytä ottaa käyttöön lisäjärjestelyjä yrityksille ja sallia joustava siirtyminen, jotta yleistä kilpailukykyä ei vaarannettaisi. Pelkään myös byrokratian lisääntymistä, ja tämän riskin välttämiseksi meidän on toimittava päättäväisesti. Tämä on kaiken kaikkiaan erittäin rohkaiseva mietintö.

  Liam Aylward, Brian Crowley, Seán Ó Neachtain ja Eoin Ryan (UEN), kirjallinen. (EN) Olemme äänestäneet niitä tarkistuksia vastaan, joissa ehdotetaan, että nestemäinen elohopea pitäisi varastoida maanpäällisiin varastoihin. Komissio ei ole laatinut vaikutusten arviointia tällaisen säilytyksen turvallisuudesta, eikä meillä ole käytössä teknologiaa nestemäisen elohopean kiinteyttämiseksi. Elohopean maanpäällinen varastointi on tästä syystä arveluttavaa turvallisuuden ja säilytysajan (tarkistuksissa ehdotetaan, että varastointi olisi väliaikaista) perusteella. Ilman uutta teknologiaa varastointi ei olisi väliaikaista. Toisaalta komissio on laatinut vaikutusten arvioinnin nestemäisen elohopean varastoinnista suolakaivoksiin ja syvälle kallioperään, ja nämä varastointimuodot ovat osoittautuneet turvallisiksi.

Olemme erittäin hyvin tietoisia siitä, että lähitulevaisuudessa olisi mahdollista kehittää uutta teknologiaa. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että neuvosto suostui Euroopan parlamentin pyyntöön, jonka mukaan asetusehdotukseen sisällytetään asetuksen soveltamisalan laajentamista koskeva tarkastelu sekä muita vuonna 2010 käytettävissä olevia elohopean varastointitapoja koskeva tarkastelu.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Oslon-Pariisin komissio (OSPAR) suositteli vuonna 1990, että kaikki elohopeakennoja käyttävät kloorialkalilaitokset muutetaan elohopeattomiksi vuoteen 2010 mennessä. Euroopan parlamentin maaliskuussa 2006 antamassa päätöslauselmassa yhteisön elohopeastrategiasta Euroopan komissiota kehotettiin toimiin OSPARin suosituksen täytäntöönpanemiseksi.

Elohopeakennoja käyttävien kloorialkalilaitosten nykyisten päästöjen lisäksi on huomioitava, että kun nämä laitokset muutetaan elohopeattomiksi, niiden kennojen valtavat elohopeamäärät on käsiteltävä ympäristön kannalta asianmukaisella tavalla.

Jotta nämä ylijäämäelohopeat eivät tukkisi maailman hyödykemarkkinoita, lokakuussa 2006 hyväksyttiin asetus, jolla kiellettiin metallisen elohopean vienti 1. heinäkuuta 2011 mennessä, ja tämän kiellon voimaantulon aikaistamista on myös esitetty.

Ehdotuksessa on rinnakkaisia määräyksiä lähinnä käytöstä poistetuista elohopeakennoja käyttävistä kloorialkalilaitoksista saatavan ylijäämäelohopean turvallisesta varastoinnista sen jälleenmyynnin estämiseksi. Tällä hetkellä Euroopan elohopeakennoissa on noin 12 000 tonnia elohopeaa. Tästä syystä Euroopan komissio on pyytänyt Euroopan kloorialkaliteollisuuden yhdistystä Euro Chloria kehittämään vapaaehtoisen sopimuksen ylijäämäisen kloorialkalielohopean varastoinnista. Yhdistys on suostunut pyyntöön.

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE), kirjallinen. – (FR) Elohopean käsittely on tärkeä kysymys ympäristönsuojelun kannalta.

Syy siihen, miksi Euroopan unionilla on paljon elohopeaa varastoitavaksi, on se, ettei teollisuus ennakoinut tämän metallin käyttöön ja erityisesti kloorin tuotantoon liittyviä riskejä.

Ensimmäinen opetus: meidän on erittäin pikaisesti pohdittava uudelleen tuotantomenetelmiämme, jotta olisimme valmiina elintärkeään ekologiseen vallankumoukseen.

Toiseksi meidän on alituisesti tarkkailtava jätteiden varastointia tekemällä säännöllisiä tarkastuksia. Tästä syystä äänestin tarkistuksen 25 hyväksymisen puolesta, sillä siinä ehdotetaan pysyvää maanpäällistä ja maanalaista varastointia. Valitettavasti se ei kuitenkaan saanut taakseen äänten enemmistöä. Muut tekstissä esitetyt parannukset ovat kuitenkin peruste lopullisen mietinnön hyväksymiselle.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Vaikka mietinnössä myönnetään, että tällä hetkellä ei ole olemassa täysin turvallista tapaa säilöä metallista elohopeaa, sen avulla pyritään kuitenkin laillistamaan tietynlainen alueellinen rasismi määräämällä, että espanjalaisesta Almadénin kaupungista tehdään kaatopaikka maailman saastuneimmille jätteille. Pahinta tässä on se, että mietinnössä pyritään perustelemaan tämän tietyn alueen määrääminen sillä, että siellä on infrastruktuuri ja työvoimaa. Toisin sanoen se käyttää työllisyyttä tekosyynä työvoiman räikeään hyväksikäyttöön, jotta alueen asukkaat suostuisivat tekemään alueestaan kaatopaikan koko EU:n myrkylliselle elohopeajätteelle, mistä aiheutuu mittaamattomia riskejä alueen asukkaille ja ympäristölle.

Mietinnössä esitetty ehdotus, jonka mukaan erilaisia kansalaisjärjestöjä pitäisi saada mukaan ja niiden toimintaa pitäisi tukea, jotta ne voisivat tukea elohopeattoman tekniikan kehittämistä kehitysmaissa ja siirtymätalouden maissa, on samaa typerää politiikkaa, sillä tällä tavalla kierrettäisiin sääntöjä, jotka johtuvat sitovista kahdenvälisistä sopimuksista tällä alalla.

Tästä syystä Kreikan kommunistinen puolue äänesti tyhjää.

Kreikan kommunistinen puolue pitää kiinni siitä, että sen asian päättäminen, minne metallinen elohopea pitäisi varastoida, kuuluu tiedemaailmalle ja sen päätelmien mukaisille toimille eikä tätä päätöstä pidä tehdä niiden valintojen nojalla, joissa näkyvät liike-elämän intressit ja hyödyt.

- Oomen-Ruijtenin mietintö (A6-0080/2007)

  Milan Gaľa (PPE-DE). – (SK) Lisäeläkejärjestelmät, joista puhutaan kollektiivisesti "sosiaalivakuutusjärjestelmän toisena pilarina", ovat erottamaton osa nykyaikaista yhteiskuntaa. Olemme saaneet seurata useiden jäsenvaltioiden työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta, ja näihin uudistuksiin on sisältynyt eläkejärjestelmän uudistukset. Haluan käyttää Slovakiaa esimerkkinä maasta, joka otti käyttöön lisäeläkejärjestelmiä uudistaessaan sosiaaliturvajärjestelmäänsä. Monet slovakialaiset ovat jo siirtyneet toisen pilarin piiriin.

Toisen pilarin piirissä syntyneet säästöt ovat yksityisiä. Ne ovat varmempia kuin valtion lupaukset maksaa eläkkeitä julkisista varoista. Toisen pilarin etuna on se, etteivät eläke-edut enää riipu maan väestötieteellisestä kehityksestä vaan omalle tilille kerätyistä säästöistä. Näistä syistä ja työntekijöiden EU:n jäsenvaltioissa tapahtuvan liikkuvuuden kannustamiseksi olen tyytyväinen direktiiviehdotukseen, jolla on tarkoitus parantaa lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyttä, ja tällä tavoin on mielestäni mahdollista vähentää ongelmia, jotka liittyvät eläkeoikeuksien saamiseen, eläkeoikeuksien säilyttämiseen sekä saavutettujen oikeuksien siirrettävyyteen.

  Agnes Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, yhteismarkkinoiden ja liikkuvuuden toimiminen edellyttää sosiaaliturvaa, jonka on ulotuttava työelämän ulkopuolelle. Tässä yhteydessä on tärkeää ylläpitää tasapaino työnantajien ja työntekijöiden välillä, joista eläkeoikeuksien kertyminen riippuu.

Tämä oli vasta ensimmäinen käsittely, ja meillä on edessämme vielä monia keskusteluja. Itävallan kansanpuolueen jäsenet antavat Oomen-Ruijtenin mietinnölle varauksettoman tukensa, koska olemme sitä mieltä, että tämä on oikea tapa jatkaa liikkuvuuden ja yhteismarkkinoiden kehittämistä.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi kiittää esittelijä Ria Oomen-Ruijtenia ja muita kollegoita, jotka ovat osallistuneet tämän lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyden parantamista koskevan mietinnön laatimiseen. Äänestin sen hyväksymisen puolesta, koska sillä olisi mielestäni myönteisiä vaikutuksia monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja erityisesti uusimmissa jäsenvaltioissa. Baltian maissa, Tšekin tasavallassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Maltassa lisäeläkkeet eivät vielä kuulu lainsäädäntöön, kun taas Skandinavian maissa ja Sloveniassa valtaosa työntekijöistä kuuluu tällaisten eläkejärjestelmien piiriin.

Euroopan parlamentti haluaa velvoittaa EU:n jäsenvaltiot asteittain helpottamaan eläkeoikeuksien siirrettävyyttä, ja tällä tavoin on tarkoitus kannustaa ennen kaikkea uusia jäsenvaltioita tarkistamaan lainsäädäntöään Kreikan, Italian ja Portugalin tapaan niin, että Euroopan unionin kansalaisten liikkuvuutta kannustettaisiin eikä siitä rangaistaisi.

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, olen erittäin iloinen tästä puheenvuorosta ja haluan sanoa Euroopalle: "Hei te siellä, toimintaa!" Euroopan unionin on oltava rohkeampi, sen on oltava peloton ja taisteltava leijonan lailla.

Direktiivi eläkeoikeuksien siirrettävyydestä on äärimmäisen tärkeä kaikille Euroopan unionin kansalaisille ja työntekijöille. Hyväksymällä tämän ehdotuksen teemme jotain työntekijöiden hyväksi mutta emme kuitenkaan oikeasti saavuta tuloksia, joista Euroopan unionin kansalaiset voisivat kiittää Euroopan unionia. Arvoisa puhemies, älkäämme tästä syystä surko kansanäänestyksen tuloksia Ranskassa ja Alankomaissa, jotka hylkäsivät perustuslain. Euroopan unionin on oltava rohkeampi.

  Lena Ek, Olle Schmidt (ALDE) kirjallinen. (SV) Liberaalina minun on vaikea äänestää sellaista ehdotusta vastaan, jolla on tarkoitus parantaa eurooppalaisten mahdollisuuksia liikkua nykyistä vapaammin. Ehdotuksen vastustaminen ei helpotu myöskään sillä, että ehdotuksella on myös tarkoitus kannustaa ihmisiä ottamaan enemmän vastuuta eläkkeidensä säästämisestä, sillä onhan tämä yksi keskeisistä kysymyksistä tulevaisuuden kannalta. En kuitenkaan voinut äänestää alkuperäisen ehdotuksen hyväksymisen puolesta.

Ongelma on kaksiosainen. Ensinnäkin on kyseenalaista, onko tätä monimutkaista kysymystä syytä käsitellä Euroopan unionin tasolla, koska eri jäsenvaltioilla on hyvinkin erilaisia eläkesäästöjärjestelmiä. Toiseksi en voi olla huomauttamatta, että Ruotsilla on Saksan tapaan eläkejärjestelmä, jonka osalta tällainen muutos on harvinaisen vaikea toteuttaa. Ruotsalainen malli, jossa työmarkkinaosapuolet päättävät asiasta, ei sovi yhteen esittelijän ehdotuksen kanssa. Merkittäviä ongelmia voisi syntyä myös siitä, jos valtavia määriä sijoitettuja varoja vapautuisi yhtäkkiä lyhyen ajan sisällä eläkkeiden siirrettävyyden varmistamiseksi.

Kannatan pitkällä aikavälillä järjestelmää, jossa ihmiset voivat vaihtaa työpaikkaa ja muuttaa maasta toiseen ilman, että heidän tarvitsisi huolestua siitä, miten se mahdollisesti vaikuttaa heidän eläkkeisiinsä. Tästä syystä äänestin lopulta parlamentin tarkistetun mietinnön, jossa sallitaan kansalliset poikkeukset, hyväksymisen puolesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Eläkeoikeuksien siirrettävyyden osalta on ainakin kaksi keskeistä näkökohtaa, jotka on otettava huomioon: työntekijöiden oikeuksien turvaaminen ja julkisten sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyden takaaminen.

Käsittelemme nyt nimenomaan lisäeläkejärjestelmiä emmekä sosiaaliturvajärjestelmiä. Edellä esittämieni kahden näkökohdan osalta vastustamme mietinnössä esitettyjä tarkistuksia komission alkuperäiseen ehdotukseen. Näissä tarkistuksissa ehdotetaan esimerkiksi, että lisäeläkejärjestelmien piiriin pääsemiseksi vaadittavaa alaikärajaa nostetaan 21:stä 25 vuoteen ja että eläkeoikeuksien kertyminen edellyttää vähintään viiden vuoden työskentelykautta.

Lisäeläkejärjestelmät eivät kuitenkaan saa korvata julkisia järjestelmiä. Solidaarisuuteen ja yleismaailmallisuuteen perustuvat julkiset sosiaaliturvajärjestelmät kuuluvat jokaisen valtion peruskiviin, ja oikeudenmukaisten ja tasapuolisten yhteiskuntien on taattava niiden toimiminen.

Lopuksi haluan todeta olevamme pettyneitä siihen, että esittämämme tarkistukset on hylätty, myös ehdotus, jolla oli tarkoitus yhdistää komission alkuperäinen kanta 21 vuoden vähimmäisikärajasta ja kahden vuoden työskentelykauden edellyttämisestä ennen eläkeoikeuksien kertymistä, mikä olisi ollut parempi vaihtoehto työntekijöille. Tästä syystä äänestimme lopullisessa äänestyksessä mietinnön hyväksymistä vastaan.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Olemme päättäneet äänestää mietintöä vastaan. Junilistan tukee vilpittömästi tehokkaasti toimivia yhteismarkkinoita. Näin ollen kannatamme periaatetta, jonka mukaan työntekijän on voitava helposti siirtää eläkepisteensä jäsenvaltiosta toiseen. Emme kuitenkaan ole sitä mieltä, että EU:n pitäisi ottaa kantaa siihen, millaisiin eläkejärjestelmiin kunkin jäsenvaltion pitäisi päätyä, edellyttäen että järjestelmä kohtelee kaikkia EU:n kansalaisia samalla tavalla. Tästä syystä suhtaudumme kriittisesti moniin mietinnössä esitettyihin yksittäisiin ehdotuksiin, kuten kantoihin, jotka koskevat odotusehtoja vakuutuksenhaltijoiden lisäeläkejärjestelmien osalta, eläkeoikeuksien kertymisen edellyttämää vähimmäisikärajaa sekä EU:n sääntöjä, jotka koskevat eläkejärjestelmän piiriin pääsemiseksi edellytettyä jäsenyyskauden vähimmäiskestoa. Se, miten jäsenvaltiot haluavat suunnitella omat eläkejärjestelmänsä, on oltava täysin kansallinen asia, edellyttäen että kaikkia EU:n kansalaisia kohdellaan järjestelmässä tasapuolisesti.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Tuen jäsen Oomen-Ruijtenin mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyden parantamisesta (KOM(2005)0507 – C6 0331/2005 – 2005/0214(COD))

Demografiset muutokset ja väestön ikääntyminen ovat saaneet meidät ymmärtämään sellaisten lisäeläkejärjestelmien ja sosiaaliturvavakuutusjärjestelmien tarpeen, joilla mahdollistetaan säädylliset elinolot. Sekä uudella direktiivillä että jäsen Oomen-Ruijtenin mietinnöllä vahvistetaan lisäeläkeoikeuksien kertymistä ja säilymistä koskevat vähimmäisvaatimukset, ja tällä tavoin on tarkoitus helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta yksittäisessä Euroopan unionin jäsenvaltiossa sekä jäsenvaltioiden välillä.

Mietinnössä korostetaan osuvasti jäsenvaltioiden roolia kertyneiden eläkeoikeuksien siirtämisen johdonmukaisessa tukemisessa, erityisesti niissä tapauksissa, joissa uusia lisäeläkejärjestelmiä otetaan käyttöön. Direktiivin voimaantuloa seuraavien viiden vuoden aikana Euroopan komission on laadittava kertomus, jossa otetaan huomioon työntekijöiden lisäeläkeoikeuksista ja sosiaaliturvaoikeuksista muodostuvan pääoman siirtämisehdot.

  Thomas Mann (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Äänestin lisäeläkeoikeuksien siirtämistä koskevasta direktiivistä laaditun mietinnön hyväksymistä vastaan. Mietinnössä mennään pahasti ohi todellisesta tavoitteesta, joka on rajatylittävän liikkuvuuden lisääminen jäsenvaltioissa. Keskimäärin vain 10 prosenttia kaikista EU:n työntekijöistä saa yritysten työeläkettä. Koska voimme odottaa, että juuri vahvistettujen korkeiden vähimmäisvaatimusten takia kustannukset nousevat vähintään 20 prosenttia, yritysten on tuskin kannattavaa ottaa käyttöön eläkejärjestelmiä tai laajentaa niitä. Pelkään, että työnantajien ja työntekijöiden useiden vuosikymmenten aikana kansallisesti saavuttamat molemminpuoliset edut ovat nyt vaarassa.

Yritysten eläkejärjestelmien piiriin pääsemiseksi vaadittava vähimmäisikä on täysin unohdettu. Viiden vuoden odotusaika on kumottu. Vähimmäisvaatimuksia on vastedes sovellettava takautuvasti, mikä on täysin vastoin luottamuksensuojan periaatetta. Äänestin myös indeksiin sitomisen poistamisen puolesta, mitä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin erittäin todennäköisesti pitää oikeudenmukaisena mukautuksena sekä velvollisuutena. Saksan Bundesrat on arvioinut, että työpaikkaa vaihtaneiden työntekijöiden kohteleminen tasapuolisesti niiden kanssa, jotka eivät ole vaihtaneet työpaikkaa, nostaa lisäeläkejärjestelmien kustannuksia 30 prosenttia.

Komission jäsen Vladimír Špidla on ilmoittanut uuden ehdotuksen esittämisestä. Koska neuvostossa ei päästy yksimielisyyteen, ehdotus perustuu laajalti parlamentin tämänpäiväiseen päätöslauselmaan, ja näin sillä vaarannetaan yritysten eläkejärjestelmien toiminta – eikä pelkästään Saksassa.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Direktiivissä 98/49/ETY taataan oikeudet lisäeläkkeeseen työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka muuttavat EU:n sisällä, mutta ei anneta takuita lisäeläkkeiden siirrettävyyden eikä hankintaehtojen osalta.

Tätä asiaa käsitellään komission ehdotuksessa. Siinä vahvistetaan ehdot sekä esitetään kolme oikeuksien siirrettävyyttä koskevaa vähimmäissääntöä: joko ne pysyvät yrityksen sisällä (uinuvat oikeudet), siirretään tietyn ajan kuluessa tai maksetaan käteisenä (tiettyyn rajaan asti). Komission mukaan uutta direktiiviä on sovellettava kaikkiin työpaikkakohtaisiin lisäeläkkeisiin.

Olen erityisen pahoillani siitä, että Oomen-Ruijtenin mietinnössä pyritään poistamaan direktiivistä ehdotus eläkeoikeuksien siirrettävyydestä. Tämänhetkisessä muodossaan direktiivissä käsitellään vain uinuvia oikeuksia.

Mielestäni uudella direktiivillä pitäisi pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin tukemaan työntekijöitä, jotka sijoittavat lisäeläkeoikeuksiin. Näin ollen ketään ei pitäisi jättää niiden ulkopuolelle määräämällä vähimmäisikää tai -työskentelykautta koskevia ehtoja. Tuen ilman muuta mietintöä, jos direktiivillä säilytetään komission ehdottama laaja soveltamisala. Jos ei, äänestän sitä vastaan.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Tällä komission direktiiviehdotuksella, johon on kristillisdemokraattien, sosialistien ja liberaalien äänillä sekä Uuden demokratian ja PASOKin edustajien tuella tehty työntekijöiden etujen vastaisia muutoksia, hävitetään taivaan tuuliin EU:n kansalliset lisäeläkejärjestelmät. Sillä huononnetaan selvästi työntekijöiden vakuutus- ja eläke-ehtoja, pienennetään eläkkeitä sekä nostetaan eläkeikää. Sillä nopeutetaan menettelyjä, joilla yksityiset vakuutusyhtiöt kasvattavat osuuttaan tällä alalla. Näiden taantumuksellisten muutosten perussuuntana on kolminapainen järjestelmä, johon kuuluvat keskeinen valtioneläke sekä yksityisiltä yrityksiltä otettavat lisäeläke ja ammatillinen eläke. Työntekijöiden oikeuksien heikentäminen lisäeläkkeiden alalla liittyy monopolien tavoitteeseen käyttää näitä vakuutussopimusten perusteella kerättyjä varoja investointiensa rahoittamiseen ja saada samalla sijoitusriski eli työntekijöiden rahojen mahdollinen hävittäminen laillisesti hyväksytyiksi.

Uusi demokratia ja PASOK yhtäältä äänestävät Euroopan parlamentissa kaikkien ruohonjuuritason kansalaisten etujen vastaisten toimenpiteiden puolesta ja toisaalta saarnaavat maamme työläisille sekä huijaavat heitä esittämällä kansan ystävää.

Kreikan kommunistinen puolue pyytää työläisiä vauhdittamaan taistelua EU:n harjoittamaa työntekijöiden ja ruohonjuuritason ihmisten vastaista politiikkaa vastaan puolustaakseen valtiollisia sosiaalivakuutusjärjestelmiä ja vaatiakseen ajankohtaisten tarpeidensa tyydyttämistä eli suurempia eläkkeitä ja alhaisempaa eläkeikää.

  Thomas Ulmer (PPE-DE), kirjallinen. – (DE) Äänestin lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyttä koskevaa direktiiviä vastaan, koska siinä unohdetaan todellinen tavoite eli työntekijöiden lisääntyvä liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä. Yritysten eläkejärjestelmiin liittyvien oikeuksien siirrettävyyttä koskevat säännöt ovat vain suositus jäsenvaltioille. Tästä syystä olen toistuvasti neuvonut hylkäämään kerta kaikkiaan tämän direktiivin, koska siitä on tullut tarpeeton.

- Langenin mietintö (A6-0244/2007)

  Andreas Mölzer (ITS). – (DE) Arvoisa puhemies, vaikka euron käyttöönotto on helpottanut elämää monessa suhteessa, kuten rajatylittävän kaupan osalta, olisi väärin aliarvioida sen vähemmän kunniakkaita näkökohtia, kuten itsenäisyydestä luopumista ja hintojen nousua.

Kuten kaikissa EU:n laajentumisissa aiemminkin on tapahtunut, euron käyttöönotto uusissa jäsenvaltioissa vaikuttaa viime kädessä koko järjestelmän herkkään tasapainoon. Tästä syystä on mielestäni välttämätöntä varmistaa, ettei kokonaistasapaino järky heikkojen kansantalouksien mukaan ottamisella.

Voi hyvinkin olla, että Kypros ja Malta ovat valmiina. Aiemmin kuitenkin hallitusten piti liian usein pelata merkityillä korteilla tullakseen hyväksytyiksi euroklubiin. Mielestäni tällaista tärkeää päätöstä ei missään nimessä pidä tehdä kansalaisten selän takana, ja tästä syystä äänestän tyhjää tässä tapauksessa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tyhjää siitä syystä, että kunkin jäsenvaltion on tehtävä itsenäinen päätös siitä, haluaako se liittyä euroalueeseen vai ei. Kaikki tietävät hyvin, että vastustamme Euroopan talous- ja rahaliiton perustamista ja euroalueen perustamista. Portugali on erittäin hyvä esimerkki siitä, miten euro on väline, jolla edistetään maltillista palkkakehitystä ja työmarkkinoiden joustavuutta. Nimellisen lähentymisen tukeminen reaalisen lähentymisen sijasta on tapahtunut kasvun, työllisyyden sekä elintason kustannuksella ja suurten eurooppalaisten monikansallisten yritysten ja finanssikonsernien eduksi.

Haluan korostaa, että euroalueen laajentamisen nopeuttaminen perustuu myös poliittisen yhdentymisen vahvistamista ja euroalueen vahvistamista koskeviin poliittisiin kriteereihin. Kahdella uudella jäsenvaltiolla eli Maltalla ja Kyproksella kasvaneena euroalue kattaa yli puolet EU:n jäsenvaltioista. Tämä on merkittävä psykologinen raja, kun tyytymättömyys työntekijöiden ja kansan keskuudessa sekä koko euroalueella on kasvussa ja kun uudesta perustuslakisopimuksesta käydään keskusteluja. Tästä syystä enemmistö hyväksyy liittymisen, vaikka Malta ei täytä kaikkia nimelliseen lähentymiseen liittyviä kriteerejä. Kuten aiemminkin, tämä ei ole "taloudellinen" päätös vaan poliittinen päätös.

  Cem Özdemir (Verts/ALE), kirjallinen. (DE) Taloudellisten kriteerien perusteella päätös on epäilemättä perusteltu. Poliittiselta kannalta se on kuitenkin valitettava päätös. Sillä tuhlataan tilaisuus ottaa Kyproksen saaren molemmat osat mukaan euroalueeseen. Sen sijaan, että pohjoisosa ja eteläosa voisivat lähentyä toisiaan yhteisen valuutan käyttöönotolla, päätöksellä vain syvennetään saaren kahden eri osan välistä kuilua.

- Langenin mietintö (A6-0243/2007)

  John Attard-Montalto (PSE). – (MT) Arvoisa puhemies, kiitos. Hallitus on vahvistanut politiikakseen tavoitteen ottaa euro käyttöön 1. tammikuuta 2008 mennessä. Tämän onnistumiseksi on täytettävä monia kriteerejä, jotka koskevat esimerkiksi alijäämää ja inflaatiota. Näillä on päivänselvästi kielteinen vaikutus hallituksen talouspolitiikkaan sekä yhteiskunnan haavoittuvimpaan osaan.

Olemme todellakin sitä mieltä, että meillä oli vaihtoehto, joka olisi tuonut mukanaan euron mutta hitaammalla aikataululla. Aivan ilmeisesti liittymisellämme euroalueeseen on monia myönteisiä vaikutuksia, mutta sillä on myös monia kielteisiä vaikutuksia muilla aloilla. Kansallisten etujen nimissä Maltan työväenpuolueen edustajat ovat kuitenkin äänestäneet mietinnön hyväksymisen puolesta.

  Sylwester Chruszcz (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, olemme tänään keskustelleet ja äänestäneet euroalueen laajentamisesta sekä Maltan ja Kyproksen liittymisestä siihen. Jätän kansallisesta valuutasta luopumista Kyproksessa ja Maltassa koskevan itsenäisen päätöksen tekemisen näiden maiden kansalaisille. League of Polish Families -ryhmän jäsenenä vastustan kuitenkin Puolan liittymistä euroalueeseen sekä niitä kielteisiä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, joita liittymisellä olisi puolalaisiin.

Kaikki mielipidetiedustelut osoittavat, että valtaosa puolalaisista ei halua euroa. Sen lisäksi, että meidän pitää välttää hätiköimistä, meidän ei myöskään pidä ottaa euroa ollenkaan käyttöön Puolassa. Olen eri mieltä myös tänään esitetyistä mielipiteistä, joiden mukaan jäsenvaltioilla on velvollisuus liittyä euroalueeseen. Puolalaisten pitäisi päättää tästä asiasta kansanäänestyksellä, ja toivon, että Puolan zloty jää kansalliseksi eurooppalaiseksi valuutaksi Ison-Britannian punnan sekä Tanskan ja Ruotsin valuuttojen rinnalle.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) On hyvin tiedetty asia, että vastustamme Euroopan talous- ja rahaliiton perustamista ja euroa. Äänestimmehän parlamentin euroalueen perustamisesta 2. toukokuuta 1998 antamaa päätöslauselmaa vastaan. Euroalueeseen kuului alun perin 12 maata, joiden joukossa oli myös Portugali. Olemme sitä mieltä, että rahapolitiikka ja oikeus laskea liikkeeseen valuuttaa kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, ja tästä syystä vastustamme tätä suvereniteetin siirtämistä, joka tekisi mahdottomaksi taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisen kussakin jäsenvaltiossa, myös Portugalissa.

Tällä kertaa euroalueen laajentaminen tapahtuu poliittisin perustein – joita ovat esimerkiksi poliittinen yhdentyminen ja euroalueen vahvistaminen – kuten tämä kysymys osoittaa, kun otetaan huomioon, ettei Malta täytä kaikkia nimellistä lähentymistä koskevia kriteerejä. Kahdella uudella jäsenvaltiolla eli Maltalla ja Kyproksella kasvaneena euroalue kattaa yli puolet EU:n jäsenvaltioista. Tämä on merkittävä psykologinen raja, kun tyytymättömyys työntekijöiden ja kansan keskuudessa sekä koko euroalueella on kasvussa ja kun uudesta perustuslakisopimuksesta käydään keskusteluja.

Meidän mielestämme kunkin jäsenvaltion on tehtävä itsenäinen päätös siitä, haluaako se liittyä euroalueeseen vai ei, ja tästä syystä äänestimme tyhjää.

- Langenin mietinnöt (A6-0244/2007 ja A6-0243/2007)

  Jonathan Evans (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Britannian konservatiivit ovat aina vastustaneet Yhdistyneen kuningaskunnan liittymistä euroalueeseen. Emme ole kuitenkaan koskaan vastustaneet muiden itsenäisten valtioiden oikeutta muodostaa yhteinen rahajärjestelmä. Sillä, että äänestämme tyhjää, haluamme osoittaa, että meidän mielestämme ei ole euroalueen jäsenten tehtävä päättää, mikä on parasta valuutan vakautta edistävää rahapolitiikkaa.

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. – (FR) Meidän äänestyskäyttäytymisemme euron käyttöönottoa Maltassa ja Kyproksessa koskevassa äänestyksessä on samanlainen kuin Slovenialla: äänestämme tyhjää. Emme äänestä sitä vastaan, minkä uskomme olevan itsenäisten kansojen oma halu.

Meidän on kuitenkin myönnettävä, että yksi raja on ylitetty: tämä ei ole näiden maiden nimenomainen vaatimus, mutta koska ne melkein täyttävät nämä "typerät" Maastrichtin kriteerit, kuten Romano Prodi sanoisi, niiden on otettava euro käyttöön. Onko näiden maiden kansalaisille kerrottu asiasta? Vähintään yksi asianomaisista maista ei täytä näitä kuuluisia kriteerejä, eikä niistä kumpikaan ilmeisesti ole toimittanut tarvittavia tilastoja, joilla voitaisiin asianmukaisesti arvioida niiden valmistautumisen tilaa. Miksi tällainen kiire? Käytännön toimenpiteet ja tekniset toimenpiteet yhteisvaluuttaan siirtymiseksi ovat suuri tuntematon tekijä. Euroalueen vastaanottokapasiteetti, joka aiemmin huolestutti jäsen Langenia, on kadonnut kuvasta ja analyysistä.

Tässä meillä on jälleen polkupyöräsyndrooma, josta Euroopan rakentaminen näyttää kärsivän: jos se ei mene eteenpäin, se kaatuu. Euroaluetta on laajennettava hinnalla millä hyvänsä. Seis! Totuus on, että Euroopan kansalaisten on maksettava sen kustannukset!

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. - (SV) Olemme päättäneet äänestää tyhjää näitä mietintöjä koskevassa lopullisessa äänestyksessä. Kyproksen ja Maltan kansalaisten on saatava päättää, mieluiten kansanäänestyksessä, haluavatko he maansa liittyvän EMUun.

Meidän mielestämme Ruotsin ei pitäisi kuulua rahaliittoon. Emme myöskään suosittele sitä muille maille.

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin euron käyttöönottoa Maltassa ja Kyproksessa koskevien mietintöjen hyväksymisen puolesta, koska se on paras tapa tukea näiden maiden yhdentymistä siinä mielessä kuin Euroopan unioni käsittää yhdentymisen. Päätökseen pitäisi kuitenkin liittyä toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan yhtenäisvaluutan nykyistä demokraattisempi valvonta (mikä tapahtuisi perustamalla euroalueelle talousasioita käsittelevä hallitus, joka pystyisi tasapainottamaan Euroopan keskuspankin EKP:n toimintaa ja muuttamaan keskuspankin tavoitteita niin, että niihin sisältyisi kasvua ja täystyöllisyyttä koskeva tutkimus, sekä muuttamaan vakaussopimuksen kriteereitä niin, ettei niissä tulevaisuudessa enää rangaistaisi julkisten investointien edistämiseen tähtäävästä politiikasta).

Huolehtikaamme siitä, ettemme jatka euroalueen loputonta laajentamista ilman uusia tulevaisuudennäkymiä.

- Päätöslauselmaesitys: Galileo (B6-0238/2007)

  Richard James Ashworth (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Ison-Britannian konservatiivit tukevat talousarvion valvontavaliokunnan päätöslauselmaa, jossa pyydetään komissiota esittämään uudelleen ehdotuksensa Galileo-hankkeen rahoittamisesta. Suhtaudumme kuitenkin erittäin suurin varauksin ehdotuksiin, joiden mukaan se pitäisi rahoittaa Euroopan unionin nykyisestä talousarviosta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme erittäin pettyneitä siihen, että parlamentin enemmistö hylkäsi esittämämme tarkistukset, joilla oli tarkoitus varmistaa se, "ettei Galileo-ohjelmaa saa koskaan missään olosuhteissa käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin", ja se, "että meille on annettava takuut siitä, ettei ohjelmaa yksityistetä", millä olisi varmistettu, että sen toiminta rahoitetaan kokonaan julkisin varoin.

Tarkoittaako tämä tarkistusten hylkääminen sitä, että nyt kun julkisia investointeja on niin paljon ylistetty, harkitaan jo ohjelman yksityistämistä, jota emme missään nimessä voi hyväksyä?

Kantamme on täysin selvä.

Meidän mielestämme Galileo-ohjelmalla (satelliittinavigointijärjestelmää koskeva eurooppalainen ohjelma) on voitava edistää yhteistyötä sekä tieteellistä ja teknologista kehitystä ja sillä on tuettava tietojenvaihtoa ja parannettava tietojen saatavuutta.

Tämä on hanke, jonka pitäisi perustua julkisten investointien ja julkisen valvonnan strategiaan, jotta julkiset palvelut voidaan tuottaa. Tällä tavoin kaikilla käyttäjillä olisi tasapuoliset mahdollisuudet saada tietoja ja käyttää niitä.

Tämä on hanke, jossa kansalaisten oikeudet ja vapaudet on turvattava. On myös varmistettava, ettei ohjelmaa käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin eikä osana vallalla olevaa suuntausta kantaa liiallista huolta turvallisuudesta.

  Jens Holm, Kartika Tamara Liotard, Helmuth Markov, Erik Meijer, Søren Bo Søndergaard ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Eurooppalaista satelliittinavigointijärjestelmää koskevan Galileo-ohjelman loppuun saattamiseksi EU:n jäsenvaltioilta pyydetään vielä toiset 2 400 000 000 euroa. Monen vuoden ajan on väitetty, että hanke johtaisi teknologisiin innovaatioihin, kuluttajien tarpeiden tyydyttämiseen, parempaan työllisyyteen ja riippumattomuuteen Yhdysvalloista. Näillä myönteisillä seikoilla voitaisiin perustella yhteisön varojen kuluttaminen ohjelman rahoitukseen sen sijaan, että rahoitus juhlallisesti jätettäisiin taloudellista voittoa janoaville monikansallisille yrityksille tai Yhdysvaltojen sotateollisuudelle. Niin kauan kuin Galileo-ohjelma pysyy rauhanomaisena hankkeena, emme sitä periaatteessa vastusta. Valitettavasti Galileo-ohjelma on käynnistetty 10–20 vuotta liian myöhään, ja tänä aikana Yhdysvaltojen vastine GPS on vallannut markkinat. Tämä tekee Galileosta kalliin arvovaltahankkeen. Yhteisön varojen runsas käyttäminen siihen saattaisi kuulostaa kiinnostavalta suuryritysten mielestä, mutta äänestäjät ja kuluttajat pitävät sitä yhä enenevässä määrin skandaalimaisena tuhlauksena. Eurooppalaisten yritysten pitäisi kieltäytyä osallistumasta julkisen ja yksityisen sektorin välisiin kumppanuushankkeisiin, koska niistä ei ole odotettavissa hyötyä GPS-järjestelmän etumatkan takia. Ne odottavat saavansa ilmaiseksi suuria yhteisön sijoituksia vuonna 2012. Näin ollen emme halua käyttää vielä lisää rahaa Galileoon. Jos ohjelmalla ei ole todellisia tulevaisuudennäkymiä, meillä pitäisi olla rohkeutta keskeyttää se.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) EU:n jäsenvaltiot ovat tulevaisuudessakin riippuvaisia nykyisistä ja tulevista sotilasmahdeista, kuten Yhdysvalloista, Venäjästä ja Kiinasta, jos emme kehitä omaa satelliittinavigointijärjestelmää.

Galileota epäilemättä tarvitaan, mutta poliittista tukea nauttivien yksityisten toimijoiden pitäisi pääosin rahoittaa tämä kallis hanke. Päätöslauselman 6 kohdassa todetaan Euroopan parlamentin katsovan, että Galileo-ohjelma pitäisi rahoittaa kokonaan Euroopan unionin talousarviosta. En ole valmis menemään niin pitkälle ja tästä syystä olen päättänyt äänestää koko päätöslauselman hyväksymistä vastaan.

  Lydia Schenardi (ITS), kirjallinen. – (FR) Kannatamme Galileo-ohjelmaa, vaikka meillä olikin joitakin sen tukemiseen liittyviä varauksia.

Emme kuitenkaan voi tukea tätä päätöslauselmaa. On valitettavaa, että julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden ennustettavissa olleen epäonnistumisen jälkeen Euroopan parlamentti kertoo olevansa valmis luopumaan riippumattomasta GPS-järjestelmästä, jos se ei enää olisi kokonaan yhteisön hanke vaan jäsenvaltioiden olisi suoraan osallistuttava sen rahoitukseen.

Galileo on hyödyllinen! Sitä on rahoitettava keinolla millä hyvänsä. Komissioltako ei löydy 2,4:ää miljardia euroa niistä sadoista miljardeista, joita se aikoo käyttää, eikä aina hyödyllisellä tavalla, vuoteen 2013 mennessä? Mitä ihmettä? Miksi jäsenvaltiot pitäisi työntää sivuun? Galileo ei ole leikkikalu eikä yksinomainen ja symbolinen hanke, jolla Euroopan unioni haluaa uskotella meille, ettei se välitä muusta kuin itsestään, omista valtuuksistaan ja omasta tulevaisuudestaan.

Unohtakaamme hetkeksi dogmaattisuus. Sijoittakaamme tähän teolliseen hankkeeseen neljännes siitä poliittisesta tahdosta, jota kourallinen jäsenvaltioita osoitti joitakin vuosia sitten eurooppalaisen ilmailu- ja avaruusalan teollisuuden luomiseen. Tällä tavoin todistaisimme oikeaksi sen, mitä kieltäydytte uskomasta: hallitustenvälinen yhteistyö toimii. Brysselissä se on kuitenkin pysähdyksissä.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Tämän päätöslauselman selkeänä tavoitteena on se, että Galileon rahoitukseen myönnetään julkisin varoin rahoitettu avoin shekki EU:n poliittisen kunnianhimon tukemiseksi. Teknologisilla yhteistyöhankkeilla ei ole kunniakasta ansioluetteloa. Ne eivät edellytä EU:n osallistumista, ja niitä pitäisi toteuttaa selkein taloudellisin, strategisin ja teollisin perustein – ei globaaliksi toimijaksi pyrkivän EU:n kunnianhimon tukemiseksi.

Ison-Britannian konservatiivit haluavat mahdollisuuden maan teollisuuden sekä maan tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen, mutta tällä päätöslauselmalla tätä mahdollisuutta ei taata. Päätöslauselmalla tuetaan komission ehdotusta käyttää EU:n talousarvion kautta julkisia varoja koko Galileo-hankkeeseen. Tämä toiminta on jälleen uusi osoitus Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden EU:n jäsenvaltioiden veronmaksajien varojen hukkaamisesta, josta heiltä ei kaiken lisäksi ole kysytty mitään.

Siinä, missä aiemmin EU:lla oli haluttomuutta hyväksyä sotilaallisia sovelluksia, tästä kainoudesta on nyttemmin luovuttu. Euroopan avaruuspolitiikkaa koskevassa komission tiedonannossa (26. huhtikuuta 2007) "Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspoliittisten tarpeiden tyydyttäminen" oli yksi päätavoitteista. Euroopan aluekehityssuunnitelman pitkäaikaisina vastustajina Ison-Britannian konservatiivit vastustavat ehdotuksia, joilla laajennetaan komission puuttumista puolustuspolitiikkaan.

- McCarthyn mietintö (A6-0226/2007)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Päätimme äänestää mietintöä vastaan jo heti luettuamme sen ensimmäisen perustelukappaleen. Julkisia hankintoja koskevalla yhteisön lainsäädännöllä on tarkoitus avata – paremmin sanottuna vapauttaa – jäsenvaltioiden julkisten hankintojen markkinat rajatylittävälle kilpailulle. Näin halutaan tukea sisämarkkinoiden kehittämistä Lissabonin strategiaan sisältyvän vapauttamiseen pyrkivän toimintamallin mukaisesti.

Kannatamme luonnollisesti kilpailuttamisen avoimuutta koskevia kansallisia sääntöjä edellyttäen, ettei niillä haitata mahdollisuutta käyttää julkisten hankintojen markkinoita talouden rakenteiden ja kotimaisten pk-yritysten edistämiseen. Pk-yritysten koko ja merkitys on otettava huomioon. Olemme kuitenkin tässä yhteydessä täysin eri mieltä yhdestä asiasta, sillä katsomme, että päätösvalta olisi tällä alalla säilytettävä jäsenvaltioilla. Tästä syystä äänestimme mietintöä vastaan.

Julkiset hankinnat ovat tärkeä väline sosiaali- ja ympäristöpolitiikan edistämisessä, sillä julkisten hankintojen sopimustentekomenettelyihin voi sisältyä sosiaalisia ja ympäristöllisiä valintaperusteita.

- Kinnockin mietintö (A6-0220/2007)

  Gay Mitchell, Mairead McGuinness, Colm Burke ja Jim Higgins (PPE-DE) , kirjallinen. (EN) Äänestimme mietinnön 40 kohdan ensimmäisen osan puolesta ja sen toista osaa vastaan. Samalla tavoin äänestimme mietinnön 41 kohdan ensimmäisen osan puolesta ja toista osaa vastaan. Koko päätöslauselmaa koskevassa äänestyksessä äänestimme tyhjää.

Syynä on se, ettemme halunneet antaa tukeamme millekään sellaiselle käsitteen "oikeus" tulkinnalle, joka antaa ymmärtää, että tarkoituksena on tukea aborttia. Tuemme luonnollisesti vuosituhannen kehitystavoitteiden yleistä sisältöä emmekä siksi äänestäneet koko päätöslauselmaa vastaan.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin jäsen Kinnockin mietinnön (A6-0220/2007) "Vuosituhannen kehitystavoitteista: puolimatkassa" puolesta, koska mielestäni kehitystavoitteiden saavuttaminen edellyttää laajaa kumppanuutta. Siksi on toivottavaa, että kumppanuuteen osallistuvat kaikkien asiasta kiinnostuneiden maiden kansalliset parlamentit ja kansalaisyhteiskunta.

Yksi keskeisistä kehitystavoitteista on köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Toiminnassa keskitytään muun muassa hi-viruksen/aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjuntaan. Kehitysohjelmissa on otettava huomioon myös sukupuolten eriarvoisuus ja naisten syrjintä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Suhtaudun myönteisesti siihen, että mietinnössä tunnustetaan maailmanlaajuisen tilanteen vakavuus.

Kuten vuosituhannen kehitystavoitteita koskevasta YK:n selonteosta kävi ilmi, nälänhädän torjuminen on edennyt hitaasti. Luvut ovat itse asiassa huonontuneet viime vuosina: 854 miljoonaa ihmistä (17 prosenttia maailman väestöstä) päivässä näkee nälkää, ja lähes 16 000 lasta kuolee päivittäin aliravitsemuksesta johtuvista syistä.

Mietinnössä jätetään kuitenkin jälleen kerran huomiotta syyt, jotka ovat tämän kestämättömän tilanteen taustalla.

On tärkeää korostaa, että samalla, kun maailmalla kuolee päivittäin 16 000 lasta,

- Yhdysvaltojen hallitus on varannut talousarviostaan 600 miljardia Yhdysvaltain dollaria sotilasmenoihin,

- 691:n maailman rikkaimman ihmisen netto-omaisuus on yhteensä 2,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä on yhtä paljon kuin 145 köyhimmän maan yhteenlaskettu varakkuus,

- 500 rikkaimman ihmisen yhteenlasketut tulot ovat suuremmat kuin 416 miljoonan köyhimmän ihmisen tulot,

- 8 miljoonan maailman rikkaimman ihmisen netto-omaisuus on suuruudeltaan 80 prosenttia kaikkien maailman maiden BKT:stä.

Tässä on ongelman perussyy.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Esittelijä lähestyy tätä erittäin tärkeää aihetta kiitettävällä tavalla. Toimet vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi on kaksinkertaistettava. Tämä tarkoittaa velkojen laajamittaista anteeksiantoa sekä paremmin koordinoidun ja kohdennetun tuen lisäämistä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Käytän äänestysselitykseni kahden seikan korostamiseen.

Päätöslauselman ensimmäisessä kohdassa todetaan seuraavaa: "kehitysyhteistyön yleinen tavoite on, ja tulee ollakin, köyhyyden torjuminen; painottaa kuitenkin, että tämä torjuminen ei rajoitu materiaaliseen kehitykseen, ja näin ollen demokratian rakentamisen ja perusihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja oikeudenmukaisuuden, tasavertaisuuden, avoimuuden sekä vastuuvelvollisuuden edistämisen on oltava aina keskeisiä teemoja tällaisessa yhteistyössä".

En äänestänyt päätöslauselmaa vastaan, sillä mielestäni meidän on kaikin tavoin edistettävä tavoitteiden saavuttamista, mutta samalla on kuitenkin korostettava, ettei köyhyyttä voida torjua tehokkaasti ilman köyhyyden syiden poistamista. Köyhyyden rakenteellisiin syihin kuuluu aina huono hallinto. Tästä syystä toimia on toteutettava samanaikaisesti molemmilla rintamilla, eikä tarkoituksena ole pakottaa maita hyväksymään tietynlaista talousmallia. Muuten löydämme samat ongelmat edestämme heti huomenna.

Mietinnössä todetaan lisäksi, että "Portugalissa, jonka on määrä toimia puheenjohtajakaudellaan EU:n ja Afrikan huippukokouksen isäntänä, kehitysavun osuus oli vuonna 2006 vain 0,21 prosenttia BKTL:stä", mikä on järkyttävän vähän.

  Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. (PL) Jouduin äänestämään vuosituhannen kehitystavoitteita puolimatkassa arvioivaa mietintöä vastaan.

Afrikkaa koskevasta avustusstrategiasta syntyy väistämättä mielipide-eroja, kun mietintöön sisällytettiin ehdotuksia abortin rahoittamisesta EU:n varoin. Tämä heikentää toimiemme tehokkuutta. Abortti ei ole sen paremmin moraalisesta kuin lääkinnällisestäkään näkökulmasta vastaus ongelmiin, jotka liittyvät äitien kuolleisuuteen synnytysten yhteydessä.

EU:n varojen käyttäminen aborttien rahoittamiseen Afrikassa on vastoin tuen tarjoamisen periaatetta. Sen vuoksi kaikki EU:n kansalaiset joutuisivat suoraan vastuuseen asiasta. Lisäksi se on tietynlainen osoitus moraalisesta imperialismista Afrikkaa kohtaan. Parlamentin johdonmukainen tuki aborttien rahoittamiselle kehitysmaissa on suurin virhe, jonka olemme tehneet humanitaarista apua koskevaa politiikkaa muotoillessamme.

- Cornillet'n mietintö (A6-0208/2007)

  Gerard Batten, Roger Knapman ja Thomas Wise (IND/DEM), kirjallinen. (EN) UKIP-puolue ei tunnusta yhteisen AKT–EU-edustajakokouksen laillisuutta eikä siksi voi antaa tukeaan tälle tarkistukselle. Olemme kuitenkin samaa mieltä tekstin hengestä ja toivomme vilpittömästi, että koko kansainvälinen yhteisö varmistaa, että Zimbabwen johdolle asetettua kansainvälistä matkustuskieltoa noudatetaan täysimääräisesti.

  Derek Roland Clark (IND/DEM), kirjallinen. (EN) UKIP-puolue ei tunnusta yhteisen AKT–EU-edustajakokouksen laillisuutta eikä siksi voi antaa tukeaan tälle tarkistukselle. Olemme kuitenkin samaa mieltä tekstin hengestä ja toivomme vilpittömästi, että koko kansainvälinen yhteisö varmistaa, että Zimbabwen johdolle asetettua kansainvälistä matkustuskieltoa noudatetaan täysimääräisesti.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Yhteisen AKT–EU-edustajakokouksen työskentely on olennaisen tärkeää, kun otetaan huomioon AKT-valtioihin kuuluvien vähiten kehittyneiden maiden suuri määrä ja EU:n AKT-valtioille kohdistaman kehitysavun määrä. Tuen useita mietinnössä esitettyjä vaatimuksia, kuten vaatimusta siitä, että kansallisten parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan on osallistuttava aktiivisemmin AKT-valtioiden kansallisen tuen ohjelmasuunnitteluun.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Mietinnöstä käy selvästi ilmi, että yhteisen AKT–EU-edustajakokouksen työskentely on niin vuonna 2006 kuin aiemminkin tarjonnut oivan välineen, jonka avulla on pystytty luomaan keskeiset rakenteet, suhteet ja vuoropuhelu, jotka ovat edellytyksenä AKT-valtioiden ja EU:n välisille toimiville suhteille. Niitä tarvitaan myös aidosti hyödyllisten hankkeiden kehittämisessä.

Vaikka on todettava, että tähänastinen edistys on ollut kiitettävää, meidän on kuitenkin keskityttävä tulevaan. Meillä on sekä moraalinen että eettinen velvollisuus tukea assosioituneiden maiden kehitystä, auttaa niitä kehittämään mekanismeja kansantalouksiensa avaamiseen ulkomaailmalle ja saada yhdessä globalisaatiosta mahdollisimman paljon hyötyä. Tämä on myös oman etumme mukaista. Meidän tehtävämme on kiertää ja poistaa tähän kehitykseen liittyvät mahdolliset sudenkuopat ja vähentää niitä.

Tätä taustaa vasten on tärkeää, että seuraavassa EU:n ja Afrikan huippukokouksessa, joka järjestetään Portugalin puheenjohtajakaudella, joidenkin kumppanimaiden kanssa saadaan aikaan tuloksia. Realistinen ja tuloksekas toiminta on parempi kuin utopistiset haaveet, jotka eivät ole yhteydessä historiaan.