Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 20. kesäkuuta 2007 - Strasbourg

18. Rasismin ja muukalaisvihan vastaisesta toiminnasta tehtävää puitepäätöstä käsittelevien neuvottelujen eteneminen (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Martine Rouren laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö (A6-0151/2007) ehdotuksesta Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle rasismin ja muukalaisvihan vastaisesta toiminnasta tehtävää puitepäätöstä käsittelevien neuvottelujen etenemisestä (2007/2067(INI)).

  Martine Roure (PSE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni perustuu suvaitsevaisuuden, monikulttuurisuuden ja perusoikeuksien suojelun inhimillisille arvoille. Meillä on vahvat yhteiset arvot, joita on suojeltava. Rasismin ja muukalaisvihan vastaiset toimet ovat yksi painopisteistämme, mutta meidän on pidettävä mielessä perusoikeuskirjan 10 artikla, joka on omistettu ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaudelle, samalla kun kunnioitamme perusoikeuskirjan 11 artiklan mukaista luovuttamatonta oikeutta sananvapauteen.

Komissio esitti marraskuussa 2001 ehdotuksen rasismia ja muukalaisvihaa koskevaksi puitepäätökseksi lähentääkseen rasismiin ja muukalaisvihaan perustuvista rikoksista annettua jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja toteuttaakseen tehokkaampia rasismin ja muukalaisvihan vastaisia toimia EU:ssa. Euroopan parlamentin heinäkuussa 2002 antamasta alustavasta lausunnosta huolimatta tämän puitepäätöksen käsittely ei toistaiseksi ole edennyt. Useiden puheenjohtajavaltioiden yrityksistä huolimatta jäsenvaltiot eivät vieläkään ole onnistuneet pääsemään yhteisymmärrykseen rangaistavan käyttäytymisen määritelmästä ja siitä määrättävien seuraamusten tasosta. Siksi on aivan välttämätöntä saada rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan tarkoitettu eurooppalainen väline.

Uusien tilastotietojen mukaan rasismi ja suvaitsemattomuus ovat lisääntymässä. Äärioikeistolaisten puolueiden lisääntyminen Euroopassa ja valitettavasti myös Euroopan parlamentissa velvoittaa meidät tuomitsemaan voimakkaasti kaikki vihaa lietsovat puheenvuorot. Tämä puitepäätös velvoittaa meidät kuitenkin saamaan ilmaisunvapauden ja rangaistavasta käyttäytymisestä määrättävät seuraamukset järkevään tasapainoon keskenään. Kaikissa demokratioissa on voitava vapaasti pilkata ja arvostella määrättyjä ylilyöntejä, olivatpa ne sitten poliittisia tai uskonnollisia.

Olemme tyytyväisiä siihen, että Eurooppa-neuvosto on vihdoinkin päässyt yhteisymmärrykseen tästä aiheesta. Euroopan unionin onkin annettava vahva poliittinen viesti julkisen rasismin- ja vihanlietsonnan torjumisesta. Meillä ei ole enää varaa epäonnistua Euroopan unionin kannalta symbolisen asiakirjan laatimisessa. Kiitän puheenjohtajavaltio Saksaa tästä painokkaasta viestistä, jossa vakuutetaan, ettei EU ole pelkkä valtava markkina-alue vaan että se tekee työtä kaikkien Euroopan kansalaisten perusoikeuksien puolustamiseksi. Tämä uusi kompromissi on pitkien ja vaikeiden neuvottelujen tulos, ja ymmärrämme, että siinä on väistämättä puutteita.

Tästä huolimatta haluan, että tällä poliittisella kompromissilla määrätään yhdenmukaistamisen vähimmäistaso, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden mennä tulevaisuudessa pidemmälle, ja erityisen tyytyväinen olen lisätystä tarkistuslausekkeesta, jonka ansiosta tiiviimpi yhdenmukaistaminen on tulevina vuosina mahdollista. Puutteiden korjaamiseksi kehotan komissiota esittämään samanaikaisesti ehdotuksen direktiiviksi kaikkien perustamissopimuksen 13 artiklassa mainittujen syrjinnän muotojen torjumisesta, jotta EU:n lainsäädäntöä vahvistetaan tällä alalla. Tiedän, että komission jäsen Špidla itse asiassa työskentelee tämän edistämiseksi – luullakseni. Toivon, että ehdotus direktiiviksi saadaan pian valmiiksi.

Lopuksi totean, että puitepäätöksestä saavutettu poliittinen yhteisymmärrys on tuonut tekstiin huomattavia muutoksia verrattuna komission ensimmäiseen ehdotukseen, josta parlamentti antoi lausuntonsa. Näin ollen parlamenttia olisi kuultava uudestaan lähiviikkojen aikana. Voitte olla varmoja siitä, että annamme lausuntomme nopeasti, sillä olemme tehneet lujasti töitä useiden kuukausien ajan. Meillä on kaikki valmiina.

Tämä väline on aivan välttämätön, jotta voimme elää rauhassa maailmassa kaikkien ihmisten eroja, uskonnollista vakaumusta ja elämäntapaa kunnioittaen. Tämä on keskeinen väline, jos tarkoituksemme on poistaa viha ja rasismi yhtenäisestä ja veljeydelle perustuvasta Euroopasta.

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän jäsen Rourea hänen puheenvuorostaan ja mietinnöstään. Poliittinen yhteisymmärrys, jonka neuvosto saavutti viime huhtikuussa viiden vuoden neuvottelujen jälkeen, oli todellakin hyvin merkittävä.

Vaikka yhteisymmärrys saavutettiinkin muotoilemalla puitepäätös siten, ettei se aivan täytä komission alkuperäisen ehdotuksen tavoitteita, tosiasiassa näin varmistetaan, että siitä hetkestä alkaen, jolloin puitepäätös tulee voimaan ja saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä kussakin jäsenvaltiossa, EU:hun ei enää jää turvapaikkaa niille, jotka lietsovat rotuvihaa, rasismia ja muukalaisvihaa. Tämä on poliittinen menestys.

Mielestäni puitepäätökseen sisältyvät rikosoikeudelliset säännökset olisivat voineet olla paljon ankarampia. Tiukempi lainsäädäntö olisi mielestäni ollut parempi ratkaisu. Kuten esittelijä juuri totesi, meidän oli kuitenkin hyväksyttävä kompromissi, sillä puitepäätöksen edellyttämän yksimielisyysperiaatteen takia emme voineet asettaa tavoitteita niin korkealle kuin olisimme halunneet.

Tästä huolimatta meillä on ensimmäisen kerran yhteinen sääntö, jonka mukaan rotuun, ihonväriin tai uskontoon perustuvaan vihaan tai syrjintään yllyttävästä käytöksestä määrätään rikosoikeudellisia seuraamuksia kaikissa jäsenvaltioissa. Miettikääpä, miten tärkeää on rangaista juutalaisvastaiseen tai islamofobiseen vihaan yllyttävästä käytöksestä aikana, jolloin keskustelemme Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien kotouttamisesta yhteisöihimme.

Tällainen käytös ei ole ilmaisunvapautta, vaan konkreettista yllyttämistä väkivallantekoihin, ja edellyttää sen mukaisia rangaistuksia, ja yksi tärkeimmistä asioista on varmastikin ollut tasapainon löytäminen tällaisesta käytöksestä määrättävien rikosoikeudellisten seuraamusten ja ilmaisunvapauden asianmukaisen kunnioittamisen välille. Olemme tehneet ahkerasti töitä tämän näkökohdan parissa, ja mielestäni lopputulos on tyydyttävä.

Toimenpiteen tarkoituksena ei ole rangaista ajatuksista vaan toiminnasta, joka yllyttää muta ihmisiä syyllistymään rikoksiin ja iskuihin sekä haavoittamaan, tappamaan ja syyllistymään todellisiin väkivaltaisuuksiin. Kaikella tällä ei ole kerrassaan mitään tekemistä ajatuksenvapauden kanssa. Emme rankaise ajatuksista vaan rankaisemme niitä ihmisiä, jotka väärän – joskin laillisen – ajattelutavan perusteella yllyttävät muita iskuihin ja rikoksiin. Tässä kulkee raja ajatusten ilmaisemisen vapauden – joka on turvattava – ja konkreettisen väkivaltaan yllyttämisen välillä.

Tästä syystä tämä päätös on mielestäni merkittävä. Tästä syystä olemme vahvistaneet jäsen Rouren mietinnössä korostetun periaatteen, jonka mukaan rasistiset vaikuttimet on katsottava raskauttavaksi tekijäksi kaikissa rikoksissa. Jos tavanomaisen väkivaltarikoksen taustalla on rasistisia vaikuttimia, siitä on rangaistava ankarammin, sillä pelkän yllyttämisen lisäksi myös rasistiset vaikuttimet tekevät määrätystä rikoksesta varsinaista tekoa vakavamman.

Tämä on tärkeä periaate, ja mielestäni se, että kaikki 27 jäsenvaltiota ovat hyväksyneet sen yksimielisesti, antaa Euroopan unionille paremmat mahdollisuudet puolustaa tätä perusoikeuskirjassa mainittua keskeistä arvoa.

  Patrick Gaubert, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, esitän aluksi pahoittelut ryhmäni varjoesittelijän Estevesin puolesta, joka ei valitettavasti voi osallistua tähän keskusteluun.

Kiitän jäsen Rourea hänen työstään, ahkeruudestaan ja sinnikkyydestään, sillä juuri sinnikkyyttä hän tarvitsi vaatiessaan jatkuvasti neuvostoa pääsemään täysin välttämättömään yhteisymmärrykseen. Neuvottelut ehdotuksesta rasismia ja muukalaisvihaa koskevaksi puitepäätökseksi kestivät yli viisi vuotta: oliko todellakaan järkevää viivyttää näin pitkään toimenpiteitä, joilla on olennainen merkitys maanmiestemme elämälle?

Kiitän myös lämpimästi puheenjohtajavaltio Saksaa, joka onnistui selvittämään tätä tekstiä koskevan lukkiutuneen tilanteen. Euroopan unioni perustuu yhteisöihin, joilla on arvoja – yleismaailmallisia arvoja, kuten ihmisarvo, vapaus, tasa-arvo ja yhteisvastuu. Yhdistyessämme olemme kaikki päättäneet omaksua nuo yhteiset arvot.

Hyvät kollegat, hyvää tarkoittavista aiejulistuksista ei ole suurtakaan hyötyä, ellei niistä seuraa konkreettisia toimia. Käytännön toimet olivat siis välttämättömiä, jotta kaikenlainen suvaitsemattomuus ei enää myrkyttäisi maanosaamme. Rasistisia rikoksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen oli välttämätöntä. Olen tyytyväinen siihen, että vastedes jokaisen jäsenvaltion on langetettava vapausrangaistus kansanmurharikosten, ihmiskuntaa vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten julkisesta puolustamisesta, kieltämisestä tai julkeasta väheksymisestä.

En kuitenkaan salaa teiltä sitä, että en ole täysin tyytyväinen: tämän tekstin hyväksyminen on kylläkin voimakas viesti etenkin Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuonna, mutta pelkään sen tuottavan hyvin vähän lisäarvoa. Tosiasiassa poikkeukset ovat todennäköisiä ja joustot hyväksytään. Näin ollen toiminta on rangaistavaa ainoastaan, jos se voi yllyttää väkivaltaan tai vihaan tiettyä ihmisryhmää kohtaan. Miten siis voidaan sallia se, että revisionistit pystyvät esittämään näkemyksiään joissakin Euroopan maissa ilmaisunvapauden nimissä? Ilmaisunvapaus loppuu silloin, kun väheksytään muiden oikeuksia. Ymmärrän täysin jäsenvaltioiden erilaiset kulttuuri- ja oikeuskäytännöt, mutta rasismin vastaisessa toiminnassa ei voida tehdä kompromisseja. Tiettyjen suvaitsemattomuuden ilmenemismuotojen salliminen tarkoittaa itse asiassa niiden hyväksymistä.

Hyvät kollegat, vaaleilla valittuina edustajina meidän on tehtävä kantamme selväksi ja tuomittava voimakkaasti nämä väkivallanteot. Meidän on pysyttävä valppaina, sillä taistelumme ihmisoikeuksien ja perusoikeuskirjan noudattamisen puolesta jatkuu edelleen. Kehotan teitä huomenna äänestämään hyvin selvästi tämän asiakirjan puolesta. Tämä on meidän taistelumme, ja se on kunniaksi eurooppalaisille demokratioille ja Euroopan parlamentille.

  Emine Bozkurt, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, en ole jäsen Rourelle pelkästään kiitollisuudenvelassa hänen mietinnöstään, vaan se saa myös varauksettoman tukeni. Rasismi on jatkuva ja pysyvä ongelma eurooppalaisissa yhteiskunnissa. Siksi sen ratkaisemiseen tarvitaan lisää tehokkaampia välineitä myös EU:n tasolla, mikäli tämä osoittautuu tarpeelliseksi. Koska rasismi on rajatylittävää, myös siihen puuttuminen edellyttää rajatylittäviä toimia.

Viime vuonna laatimani päätöslauselma jalkapalloilun yhteydessä esiintyvästä rasismista sai valtavan kannatuksen parlamentissa, ja toivon, että näin käy myös jäsen Rouren mietinnölle huomenna.

Jalkapalloa koskevassa päätöslauselmassa vaadimme tiukempia käytäntöjä, mutta EU:n rasismia koskevan kannanoton ei pitäisi rajoittua vain jalkapalloon. EU:n on edistettävä yhtäläisen kohtelun turvaamista kaikille kansalaisilleen. Siksi tarvitaan asianmukaista koulutusta samoin kuin EU:n aktiivista sitoutumista sosiaaliseen osallisuuteen, jotta voidaan eristää rasismin ja muukalaisvihan puolestapuhujat sekä edistää suvaitsevaa ja moniarvoista yhteiskuntaa.

Olen tyytyväinen siihen, että erityisesti suvaitsemattomuusrikoksia korostetaan jäsen Rouren mietinnössä. Kannatan myös kehotusta luopua eri syrjintäperusteiden asettamisesta hierarkkiseen järjestykseen. Kaikkiin syrjinnän muotoihin, näin ollen myös islamofobiaan, olisi suhtauduttava yhtä tiukasti.

Mietinnössä mainitaan yhdeksän miljoonan ihmisen joutuneen rasismin ja muukalaisvihan uhreiksi. Luku on todennäköisesti oikea, mutta nähdäkseni rasismin uhreiksi joutuu 494 miljoonaa kansalaista, sillä jos rasismi jää rankaisematta, sillä on tuhoisa vaikutus koko yhteiskuntaan. Eurooppa on tarkoitettu kaikille, ja meidän on ennen kaikkea pidettävä tästä kiinni.

  Sophia in 't Veld, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ensimmäiseksi esitän kiitokseni Martine Rourelle, joka on jälleen kerran tehnyt hienoa työtä. Kiitän myös puheenjohtajavaltio Saksaa tämän sopimuksen aikaansaamisesta, mutta mielestäni on jälleen hyvin valitettavaa, etteivät neuvoston edustajat osallistu tähän tärkeään keskusteluun.

Olen kuitenkin hyvin iloinen siitä, että tämä säädös on vihdoin annettu. Sitä on odotettu pitkään ja hartaasti, mutta paljon riippuu nyt siitä, sovelletaanko sitä käytännössä ja jos, niin miten, sillä säädös, jossa suvaitsemattomuusrikoksista tehdään rangaistavia, on vasta viimeinen keino. Säädöksellä ei poisteta rasismia. Siihen pystytään vain omalla asenteellamme ja ajattelutavallamme, ja tarvitsemme tämän puitepäätöksen lisäksi paljon muutakin.

Meidän on edistettävä tasa-arvoa, kunnioitusta ja suvaitsevaisuutta muutenkin kuin vain puheissa. Jokaisella meistä on vastuumme EU:ssa. Lainsäädäntö ei riitä, ja meidän pitäisi näyttää esimerkkiä. Olen aivan samaa mieltä kuin jäsen Gaubert, joka viittasi julkisuuden henkilöiden antamiin lausuntoihin. Tämä ei koske vain tavallisia kansalaisia vaan vielä suuremmassa määrin nimekkäitä poliitikkoja ja uskonnollisia johtajia – lyhyesti sanoen mielipidejohtajia. Siksi on valitettavaa, että jopa tunnetut henkilöt EU:ssa ovat hiljattain antaneet vihaan ja väkivaltaan yllyttäviä lausuntoja. Ne luovat suvaitsemattomuuden ja vihan ilmapiiriä. Viittaan esimerkiksi yhden jäsenvaltion presidenttiin, joka esitti erittäin halventavia huomautuksia romaneista. Tätä ei voida hyväksyä, ja mielestäni ainakin parlamentin pitäisi vastustaa kovaäänisesti tällaisia loukkaavia lausuntoja.

Viittaan myös yhteen parlamenin jäseneen, jäsen Giertychiin, joka julkaisi juutalaisvastaisen lehtisen. Onneksi parlamentti esitti siitä hyvin voimakkaan vastalauseen. Mainitsen myös maanmieheni Wildersin, joka esitti eilisessä keskustelussa mitä pöyristyttävimpiä huomautuksia, joihin kukaan ei reagoinut. Tämä on toinen ongelma: annamme tällaisen ääriaineksen määritellä poliittisen asialistan. Jopa valtapuolueet ovat mukauttaneet kielenkäyttönsä ääriaineksen kielenkäyttöön. Meidän olisikin tarkasteltava hyvin huolellisesti omia lausuntojamme ja omaa käytöstämme.

Lopuksi totean olevani aivan samaa mieltä vaatimuksesta, joka koskee lainsäädännön soveltamisalan ulottamista muihin ryhmiin, koska tiedämme kaikki, että suvaitsemattomuus ja väkivalta homoseksuaaleja kohtaan on riistäytynyt käsistä Euroopassa, jopa kotimaassani, kuten valitettavasti naisiin kohdistuva väkivaltakin. Joskus meillä on tapana unohaa tämä, mutta vaikuttaa siltä, että joissakin lausunnoissa ikään kuin tehdään naisiin kohdistuvasta väkivallasta hyväksyttävää. Seuraavaksi olisi laadittava säädös, jossa tuomitaan vihan ja väkivallan lietsominen kaikkia yhteiskuntaryhmiä kohtaan.

  Jean Lambert, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää hänen sitoutumisestaan parhaillaan käsiteltävään asiakirjaan, jonka olisi pitänyt kuulua voimassa olevaan lainsäädäntöön jo aikaisemmin. Kuten muut ovat todenneet, mielestämme myös toiminta on tärkeää.

Viime vuonna juutalaisia ja muslimeja vastaan tehdyt suvaitsemattomuusrikokset lisääntyivät eri puolilla Euroopan unionia, tai ainakin niissä osissa EU:ta, jotka kirjaavat tehokkaasti tällaiset rikokset. Kuten muut ovat todenneet, vietämme Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuotta, ja monet kansalaisista, asukkaista tai vierailijoista joutuvat edelleen syrjinnän ja suvaitsemattomuusrikosten uhriksi vain ihonvärinsä tai uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi tai koska heidän näkyvä rikoksensa on ulkomaalaisuus. Human Rights First –järjestön johtaja totesi, että "jonkin tietyn ryhmän jäsenen sortaminen uhkaa kaikkia kyseisen ryhmän jäseniä ja aiheuttaa mittaamatonta vahinkoa koko yhteiskunnalle".

Ryhmäni katsoo tämän puitepäätöksen täydentävän nykyistä lainsäädäntöä, mutta vaadimme myös nykyisen lainsäädännön täysimääräistä täytäntöönpanoa. Kannatamme vaatimusta, jonka mukaan parlamenttia on kuultava uudelleen tästä asiakirjasta, ja meillä on joitakin huolenaiheita, kuten esimerkiksi jäsenvaltioiden keskinäistä avunantoa koskevien säännösten poistaminen, mikä saattaa vaikeuttaa valtioiden rajat ylittävän rasismin torjumista. Tiedämme, että esimerkiksi arveluttaviin rotuopillisiin näkemyksiin perustuvien ryhmien keskuudessa on merkittävää kansainvälisesti järjestäytynyttä toimintaa.

Olemme allekirjoittaneet tässä mietinnössä esitetyt hyödylliset tarkistukset. Muut tarkistukset ovat mielestämme ongelmallisia, mutta odotamme neuvoston tekevän myönteistä ja vankkaa yhteistyötä parlamentin kanssa.

  Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitän jäsen Rourea hänen sinnikkäästä työstään neuvoston kanssa tämän puitepäätöksen laatimiseksi. Se on vaatinut paljon aikaa, mutta voimme sanoa vihdoinkin saavuttaneemme tärkeän virstanpylvään.

On aivan oikein, että torjumme rasismia ja muukalaisvihaa säädöksillä, mutta nähdäkseni meidän on ennen kaikkea toteutettava laajoja kulttuuritoimia. Mielestäni Euroopan parlamentilla on myös välineet tehokkaan tiedotuskampanjan käynnistämiseksi jäsenvaltioissa, jotta tällä puitepäätöksellä voidaan organisoida kulttuuriin liittyvien ajattelumallien laajamittainen arviointi.

Mielestäni rasismin ja muukalaisvihan vastaiset toimet ovat välttämättömiä, koska Euroopan seurantakeskuksen antamat tiedot ovat huolestuttavia. Ilmoitukset rasistisesta ja muukalaisvihamielisestä käytöksestä lisääntyvät, ja olen vakaasti sitä mieltä, että meidän on puututtava niiden henkilöiden toimintaan, joiden tarkoituksena on usein yllyttää vihaan jotakin kansanryhmää tai uskonnollista ryhmää kohtaan. Tämä onnistuu etenkin tiedotusvälineillä, joita käytetään aivan liian usein yhteiskunnan kannalta varsin vaarallisen sanoman levittämiseen.

Mielestäni neuvoston hyväksymä aloite, mutta ennen kaikkea jäsen Rouren Euroopan parlamentissa tekemä työ, soveltuvat tehokkaasti poliittisten toimien toteuttamiseen ja tämän työn jatkamiseen. Kuten komission jäsen Frattini totesi, meidän on määriteltävä, rajat, joiden puitteissa ilmaisunvapaus sekä rasismin ja muukalaisvihan vastaiset toimet ovat keskenään tasapainossa. Mielestäni tämä on ratkaisevaa, ja meidän on toteutettava tiukkoja poliittisia toimenpiteitä sekä merkittäviä kulttuuritoimia.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, 25. maaliskuuta tänä vuonna annetussa Berliinin julistuksessa todetaan: "Euroopan yhdentymisen myötä olemme ottaneet opiksemme verisistä välienselvittelyistä ja traagisesta historiasta". Mielestäni tämän pitää paikkansa, ja yksi todiste tästä on tänään käsittelemämme asiakirja.

Varsinaisessa päätöslauselmassa määritellään rikoksiksi vihan ja väkivallan lietsominen sekä kansanmurharikosten, ihmiskuntaa vastaan tehtyjen rikosten tai sotarikosten julkinen tukeminen ja näiden rikosten kieltäminen tai julkea väheksyminen. Varsinaisessa päätöslauselmassa käsitellään vain rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän sekä kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella tehtyjä rikoksia. Siinä ei kuitenkaan käsitellä eri syistä tehtyjä samankaltaisia rikoksia, kuten suvaitsemattomuutta ja väkivaltaa määrättyjä ihmisiä kohtaan heidän poliittisen vakaumuksensa takia tai tiettyyn sosiaaliryhmään kuulumisen taikka tietyn ryhmän tai yksilön sosiaalisen aseman takia – esimerkkinä mainittakoon totalitaaristen hallintojärjestelmien tekemät rikokset.

Mielestäni on aika laatia lisäasiakirja, jossa voitaisiin käsitellä vihan ja väkivallan lietsomista sekä julkista tukea kansanmurharikoksille, ihmiskuntaa vastaan tehdyille rikoksille tai sotarikoksille sellaisia jo mainitsemiani ihmisryhmiä vastaan, jotka on määritelty muun kuin rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän tai kansallisen taikka etnisen alkuperän mukaan. Tällaisessa asiakirjassa voitaisiin käsitellä esimerkiksi sosiaalista asemaa tai poliittista vakaumusta taikka kyseisten rikosten kieltämistä tai niiden väheksymistä. Näissä tapauksissa voitaisiin määritellä rikosoikeudellinen vastuu.

Euroopan komissio on tehnyt myönteisen ja kannatettavan aloitteen, jolla edistetään julkista keskustelua totalitaaristen hallintojärjestelmien kansanmurharikoksista, ihmiskuntaa vastaan tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista sekä näitä rikoksia tukevista ja räikeästi vääristelevistä ja vähättelevistä tahoista. Näiden keskustelujen pohjalta pitäisi kahden tai kolmen vuoden kuluttua voida esittää toinen ehdotus näitä rikoksia koskevaksi merkittäväksi päätöslauselmaksi.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Arvoisa puhemies, kiitän mietinnön laatijaa Martine Rourea hänen rohkeudestaan ja annan erityisen suuret kiitokset Saksalle, joka on ilmoittanut puheenjohtajakautensa painopisteeksi rasismin ja muukalaisvihan vastaista toimintaa koskevan päätöslauselman antamisen.

Euroopan unionin perusajatuksia ovat suvaitsevaisuus, luottamus ja kansakuntien rauhanomainen rinnakkaiselo. Valitettavasti rasististen ja muukalaisvihamielisten iskujen määrä ei viime aikoina ole vähentynyt, vaan niitä tehdään lähes 10 miljoonaa vuodessa. Rasistisia, muukalaisvihamielisiä ja juutalaisvastaisia näkemyksiä eivät viljele vain ääripuolueet – edes selvästi vakiintuneemmat ja laajan jäsenkunnan varaan rakentuvat puolueet ja niiden johtajat eivät arkaile turvautua tällaisiin näkemyksiin. Edes Euroopan parlamentissa ja joissakin kansallisissa kansanedustuslaitoksissa ei ole harvinaista kuulla äärinationalismia ja muukalaisvihamielisyyttä tihkuvia puheenvuoroja.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että oikeuksiin ja vapauksiin perustuvassa kulttuurissa rikosoikeus on viimeinen keino, jota on mieluiten käytettävä mahdollisimman vähän. Rikosoikeudellisiin toimiin joudutaan kuitenkin väistämättä turvautumaan tämän alan tiukentamiseksi. Kannatan varauksetta komission jäsenen Frattinin näkemystä, jonka mukaan rasististen vaikuttimien pitäisi koventaa rikoksesta määrättyjä seuraamuksia.

Aivan yhtä tärkeitä painopisteitä ovat koulutus, eri uskontojen ja kulttuurien välinen vuoropuhelu sekä harkittu ja syvällinen historiallinen näkemys. Silloinkin, kun ihmiset pitävät itseään erittäin suvaitsevaisina, keskustelut siitä, kuka on kärsinyt eniten ja kenen tuska on syvintä, johtavat suvaitsevaisuuden polkemiseen ja keskinäisen luottamuksen puutteeseen.

Historiallisen oikeudenmukaisuuden palauttaminen on erityisen arka aihe Euroopan unionin uusille jäsenvaltioille. On korkea aika pyrkiä sovittamaan yhteen vanhojen ja uusien EU:n jäsenvaltioiden näkemykset 1900-luvun murhenäytelmistä ja tuskallisista vaiheista. Tämä on tehtävä siten, ettei yhdelläkään osapuolella vaikuta olevan yksinoikeutta moraaliin, niin että se voi pakottaa muut kansakunnat hyväksymään näkemyksensä. Tärkein tavoite on olla syventämättä haavoja ja parantaa ne, ottaa opiksi historiasta ja estää rasismin ja muukalaisvihan uusi nousu.

  Sajjad Karim (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, olipa kyse sitten islamofobian lisääntymisestä tai juutalaisvastaisten iskujen jyrkästä kasvusta, suvaitsemattomuus Euroopassa on lisääntymässä. EU:n olisi jo kauan sitten pitänyt pysyä tiukasti kannassaan ja antaa näiden huolestuttavien ilmiöiden torjumista koskevaa lainsäädäntöä, ja tämä on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Tämä säädös ei sinänsä kuulu niihin konkreettisiin toimiin, joita nyky-Eurooppa tarvitsee rasismia ja muukalaisvihaa koskevien jatkuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Säädös voisi olla tehokkaampi, jos siinä käytettäisiin mittapuuna kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaa kansainvälistä yleissopimusta.

Toiseksi tällä lainsäädännöllä on vahvistettava EU:n sitoutumista keskeisiin arvoihimme, joita ovat monimuotoisuuden kunnioittaminen ja täydellinen syrjintäkielto, ja tällä sitoutumisella on oltava paljon suuempi merkitys kuin neuvoston asiakirjan poliittisilla kompromisseilla yhteensä. Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä, jossa äärioikeistolaisuuden kannatus kaikkialla Euroopassa on tehnyt rasismista osan valtavirtaa, maltillisten suuntausten on hyödynnettävä tätä lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoon liittyvää vuoropuhelua ottaakseen jälleen hallintaansa monimuotoisuutta koskevan keskustelun. Meidän on rakennettava uudelleen luottamus hajaantuneiden yhteisöjen välille ja varmistettava, että vieraantumisen tunteiden tilalle tulee välttämätön turvallisuudentunne.

  Carlos Coelho (PPE-DE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Frattini, hyvät kollegat, ensinnäkin totean mielihyvin yhtyväni jäsen Gaubertin jäsen Rourelle osoittamiin ystävällisiin sanoihin. Jäsen Roure on Euroopan parlamentin jäsen, jonka erinomaiseen työhön olemme tottuneet, ja hän on jälleen kerran osoittanut tämän sekä, kuten jäsen Catania syystäkin huomautti, sinnikkyytensä.

Rasistiset rikokset ovat edelleen pysyvä ja jatkuva ongelma kaikissa jäsenvaltioissa. Ensimmäiseksi on aina turvauduttava ennaltaehkäisyyn. On välttämätöntä pyrkiä estämään rasismia ja muukalaisvihaa koulutustoimilla mahdollisimman hyvissä ajoin sekä poliittisella ja yhteiskunnallisella keskustelulla, jonka tavoitteena on estää vihamielisyyden lietsominen sekä muukalaisvihan ja rasismin edistäminen.

Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen tiedot paljastavat meille EU:n todellisen tilanteen. Vaikka onkin oikeudelliselta kannalta tärkeää myöntää, että jäsenvaltioilla on käytössään säännöksiä, on myös välttämätöntä korostaa näiden säännösten välisiä huomattavia eroja ja niiden yhdenmukaistamisen tarvetta. Tämä puitepäätös onkin myönteinen sikäli, että sillä yhdenmukaistetaan jossain määrin jäsenvaltioiden rikosoikeutta ja tehostetaan keskinäistä avunantoa rasismin ja muukalaisvihan vastaisten toimien yhteydessä.

Tässä aloitteessa parlamentti on antanut suosituksia ja ilmaissut kantansa kysymyksestä, jossa se – pidettäköön mielessä – on ollut paljon neuvostoa johdonmukaisempi.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, natsismi ja kommunismi ovat saman kolikon kaksi puolta. Natsismista on tehty perusteellisia akateemisia ja poliittisia tutkimuksia. Kansainvälinen yhteisö tuntee sen hyvin ja tuomitsee sen. Saksakin on ollut mukana tässä prosessissa ymmärtämällä ja tunnustamalla omat historialliset virheensä.

Tiedämme hyvin vähän viime vuosisadan pahimpien rikosten toisesta puolesta – kommunismista. Siitä ei juurikaan keskustella. Siksi sen rikoksia ihmiskuntaa vastaan ei ole vielä tunnustettu maailmanlaajuisesti. Noin 20 miljoonaa ihmistä kuoli natsivallan ja juutalaisten joukkomurhan aikana, mutta 100 miljoonaa erimaalaista ihmistä joutui kommunismin uhriksi.

Kannatan neuvoston varsinaista päätöslauselmaa ja sen yhteydessä hyväksyttyä julistusta, jossa neuvosto tuomitsee totalitaaristen hallintojärjestelmien rikokset.

Kehotan jäsenvaltioita jatkamaan työtä kommunistihallinnon rikosten paljastamiseksi, niiden asianmukaiseksi arvioimiseksi sekä varsinaisen päätöslauselman täydentämiseksi. Kehotan Euroopan parlamenttia aloittamaan keskustelut kommunismin rikoksista ja tekemään oman osuutensa tunnustamalla kommunismin rikokseksi ihmiskuntaa vastaan.

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijä Rourea hänen erinomaisesta mietinnöstään, joka koskee tärkeää mutta ilmeisestikin hyvin kiistanalaista aihetta. Tämä on tärkeää, sillä arviolta miljoonat ihmiset joutuvat rasististen rikosten uhreiksi joka vuosi. Kiistanalaisuus puolestaan johtuu siitä, että on löydettävä tasapaino toisaalta tehokkaiden rasismin ja muukalaisvihan vastaisten toimien ja toisaalta sananvapauden kunnioittamisen välillä.

Tosiasiassa aihe vaikuttaa ilmeisestikin niin kiistanalaiselta, että parhaillaan käsiteltävä teksti on syntynyt useiden vuosien neuvottelujen tuloksena. Tästä tietenkin herää kysymys, oliko oikeastaan tarpeen käyttää aikaisemmin ja vielä nytkin niin paljon aikaa sopivan rakaisun löytämiseen? Ajatelkaamme niitä miljoonia ihmisiä, jotka ovat kärsineet tästä vakavasta viivästymisestä. Johtuuko tämä tuntuva viivästyminen vain poliittisesta taktikoinnista vai jopa leväperäisestä välinpitämättömyydestä? Vai onko perimmäinen syy hidasteluun se, että jotkin vaikutusvaltaiset poliittiset ryhmät eivät suhtaudu kovin myönteisesti tällaisiin toimiin ja ovat itsekin taipuvaisia rasismiin ja muukalaisvihamielisyyteen?

Kenties komission jäsen voi vakuuttaa, ettei kyse ole ainakaan jälkimmäisestä vaihtoehdosta ja että pelkoni ovat täysin aiheettomia.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  David Martin (PSE), kirjallinen. – (EN) Olen yhä huolestuneempi rasismin ja muukalaisvihan lisääntymisestä sekä EU:n uusissa että sen vanhoissa jäsenvaltioissa. Koska ihmisten vapaa liikkuvuus on EU:n keskeinen tukipylväs, tämä ongelma edellyttää epäilemättä yhteisön toimia. Parhaillaan vietettävän Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden kaltaiset aloitteet ovat olennaisen tärkeitä syrjinnän poistamista koskevien parhaiden käytäntöjen levittämisessä. On tärkeää tehostaa näitä toimia, jotta voidaan torjua lisääntyvää islamofobiaa ja juutalaisvastaisuutta sekä etenkin uusista jäsenvaltioista tulevien muiden vähemmistöryhmien lisääntyvää syrjintää. Meidän parlamentin jäsenten sekä kaikkien Euroopan unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden on tehtävä parhaamme rasismin ja muukalaisvihan kitkemiseksi Euroopasta sekä tuotava selvästi julki, ettei niitä sallita.