Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Hubert Pirkerin laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö (A6-0182/2007) turvapaikka-asioista: käytännön yhteistyö, päätöksenteon laatu yhteisessä eurooppalaisessa turvapaikkajärjestelmässä (2006/2184(INI)).
Hubert Pirker (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, tässä mietinnössä esittämämme ehdotukset vievät meidän askeleen lähemmäs yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää.
Mietinnössä, jonka otaksun saavan parlamentin laajan tuen, Euroopan parlamentti ilmoittaa selvästi sitoutuvansa toimivaan eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään, jonka tavoitteena on tehdä nopeita, oikeudenmukaisia ja luotettavia päätöksiä asianosaisten hyväksi. Se perustuu viranomaisten tiiviimpään yhteistyöhön – sellaiseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on kehittää ja vahvistaa jäsenvaltioiden välistä luottamusta, nopeuttaa päätöksentekoa ja siten auttaa nopeammin niitä henkilöitä, joilla on todellinen oikeus turvapaikkaan. Tarkoituksena on myös antaa meille vastaavasti mahdollisuus järjestelmän väärinkäytön torjumiseen.
Olen voinut painottaa kymmentä keskeistä vaatimusta, ja kiitän erityisesti varjoesittelijöitä heidän tuestaan ja komissiota sen erinomaisesta ehdotuksesta, johon tämä keskustelu perustuu. Seuraavassa on lueteltu kymmenen keskeistä vaatimusta.
Ensimmäinen vaatimus koskee yhdenmukaisten menettelyjen vahvistamista nopeiden ja luotettavien päätösten tekemiseksi.
Toinen vaatimus koskee luettelon laatimista turvallisista alkuperämaista, jotta pystytään tekemään hyvin selviä tapauskohtaisia päätöksiä siitä, onko hakemus perusteltu vai ei.
Kolmas vaatimus on alkuperämaiden tilannetta koskevan yhteisen tietokannan perustaminen, jotta jäsenvaltioiden kaikilla toimivaltaisilla virkamiehillä on käytettävissään samat tiedot kyseisestä tilanteesta ja jotta he pystyvät siten tekemään samaan tietolähteeseen perustuvia luotettavia päätöksiä.
Neljännen vaatimuksen mukaan tarvitsemme päätöksentekoon korkeasti koulutettuja virkamiehiä. Tähän perustuu ehdotus Eurooppalaisen koulutussuunnitelman kehittämisestä, jotta tutkinnot suoritetaan yhtenäisten vaatimusten mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.
Viides vaatimus on, että autamme maahan pyrkivien muuttajavirtojen takia erityisen paineen alaisena olevia jäsenvaltioita tarjoamalla käyttöön tilapäisesti – tarvittavan pitkäksi ajaksi – eri jäsenvaltioista tulevista jäsenistä koostuvia asiantuntijaryhmiä, jotta turvapaikkamenettelyt saadaan pikaisesti päätökseen.
Kuudennen vaatimuksen mukaan on parannettava etenkin niitä kotiuttamistoimenpiteitä, joita sovelletaan sellaisiin henkilöihin, jotka eivät ole saaneet pakolaisasemaa tai joilta pakolaisasema on evätty.
Seitsemäs kohta koskee ennaltaehkäisyä, ja olen jo maininnut sen monta kertaa. Mahdollisille maahanmuuttajille alkuperä- ja kauttakulkumaissa on järjestettävä tehokkaita tiedotuskampanjoita laittoman maahanmuuton riskeistä ja seurauksista siinä tapauksessa, että pakolaisasemaa ei myönnetä. Lisäksi heille on tiedotettava laillisista mahdollisuuksista päästä Euroopan unioniin.
Kahdeksas kohta koskee eurooppalaista tukitoimistoa. Valiokunta oli tästä asiasta eri mieltä komission ehdotuksen kanssa. Mielestäni olisi parempi järjestää komissiolle lisähenkilöstöä ja -varoja kuin perustaa jälleen uusi virasto, sillä nähdäkseni ensimmäinen vaihtoehto olisi tehokkaampi ja taloudellisempi.
Yhdeksäs kohta on se, että meidän on vaadittava jäsenvaltioita todella saattamaan EU:ssa annetut direktiivit ja asetukset osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tätä varten on ehdotettu "vastaavuustaulukkoa", jossa jäsenvaltiot tuovat esiin ne toimenpiteet, joiden avulla ne katsovat saattaneensa vastaavat yhteisön säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Kymmenes ja viimeinen kohta koskee sen taakan jakamista, jonka aiheuttavat esimerkiksi asiantuntijaryhmien tukitoimet päätöksenteon nopeuttamiseksi poikkeustilanteissa. Yhdenmukaisten menettelyjen käytöllä edistettäisiin epäsuorasti jonkinasteista taakan jakamista, sillä se estäisi suurten ihmisjoukkojen pyrkimisen sellaisiin maihin, joissa menettelyt ovat löyhiä tai perustuvat virheellisiin tietoihin. Näin ei saisi olla.
Tavoitteenamme on ollut laatia luettelo niistä näkökohdista, jotka erityisesti korostavat käsitystämme siitä, miten tulevaisuudessa voidaan auttaa nopeasti todellisia pakolaisia, joille on myönnetty pakolaisasema, samoin kuin tehdä selväksi muille, että he eivät voi saada tätä asemaa.
Esitän kiitokset yhteistyöstä ja saamastani tuesta.
Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän erityisesti esittelijä Pirkeriä mietinnöstä, jossa on annettu joukko erittäin hyödyllisiä suosituksia.
Monet näistä suosituksista koskevat todella kattavalta yhteiseltä eurooppalaiselta turvapaikkajärjestelmältä edellytettyä tavoitetasoa. Monia niistä huolenaiheista, jotka Euroopan parlamentti toi esiin tässä mietinnössä, on käsitelty yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuutta koskevassa komission vihreässä kirjassa, jota ehdotin 6. kesäkuuta, jonka komissio on hyväksynyt ja josta aion käynnistää laajan keskustelun EU:ssa.
Lopullinen tavoite on siis perustaa EU:n laajuinen yhteisiin sääntöihin perustuva järjestelmä. Turvapaikanhakijoiden on saatava suojelua samoin ehdoin kaikissa jäsenvaltioissa – tämä on ensimmäinen edellytys. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden lainsäädäntökehykset yhteisten vähimmäisvaatimusten nojalla, mutta toisessa vaiheessa tavoitteena on suojelun tason parantaminen ja yhtenäistäminen koko EU:ssa sekä jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun lisääminen.
On välttämätöntä määritellä nykyiset puutteet ja heikkoudet ja jatkaa lainsäädännön yhdenmukaistamista samalla kun taataan korkea vaatimustaso. On esimerkiksi tutkittava malleja, joiden tarkoituksena on kehittää yhtenäinen menettely pakolaisasemaa koskevien hakemusten käsittelyä ja toissijaista suojelua varten. On myös välttämätöntä pohtia vaatimusta, joka koskee turvapaikanhakijoiden vastaanottoedellytyksistä laadittujen eurooppalaisten sääntöjen kattavampaa yhdenmukaistamista ja selkeyttämistä.
Lisäksi on harkittava, täydennetäänkö Dublinin yleissopimukseen perustuvan järjestelmän nojalla sovellettavia vastuun määräytymisperusteita, jotta voidaan ottaa huomioon muita tekijöitä, kuten vastuun tasapuolisempi jakautuminen jäsenvaltioiden kesken sillä perusteella, mitkä ovat niiden valmiudet käsitellä turvapaikkahakemuksia ja tarjota pitkäaikainen ratkaisu virallisesti tunnustetuille pakolaisille. Tämä on erittäin tärkeä näkökohta, jonka ovat tuoneet esiin monet jäsenvaltiot ja varsinkin maltalaisjäsenet, jotka korostivat nykyisen Dublin-asetuksen täydentämisen merkitystä. Tutkin tätä näkökohtaa. Esitän toimintapoliittisen suunnitelman vuoden 2008 alussa tämän laajan keskustelun tulosten perusteella ja sen jälkeen, kun 18. lokakuuta on pidetty julkinen kuulemistilaisuus, johon parlamentti osallistuu täysipainoisesti. Toimintapoliittisessa suunnitelmassa esitetään lisätoimenpiteitä kattavan turvapaikkajärjestelmän sekä sen toteuttamisaikataulun kehittämiseksi. Luotan siihen, että asianmukainen toimielinjärjestelmä, jossa Euroopan parlamentti osallistuu täysivaltaisesti lainsäädäntöprosessiin – tarkoitan yhteispäätösmenettelyä – auttaa meitä tämän korkean tavoitetason saavuttamisessa.
Jäsen Pirkerin mietinnössä on käsitellty käytännön yhteistyötä koskevia erityiskysymyksiä, joista on syytä korostaa käytäntöjen lähentämistä jäsenvaltioiden välillä. Etenkin koulutus kuuluu niihin aloihin, joilla käytännön yhteistyötä tehdään. Yhteinen koulutussuunnitelma on parhaillaan kehitteillä. Perustamme alkuperämaita koskevien tietojen vaihtoon tarkoitetun ensimmäisen Euroopan laajuisen kokeiluportaalin tämän vuoden loppuun mennessä eli muutaman kuukauden kuluessa. Toistaiseksi siinä yhdistetään vain joitakin nykyisistä tietokannoista ja se on joidenkin kansallisten viranomaisten saatavilla, mutta komission yksiköt aikovat myös tehdä toteutettavuustutkimuksen siitä, miten parantaa käytännön yhteistyötoimille annettavaa rakennetukea. Suunnitteilla on eurooppalaisen tukitoimiston perustaminen.
On muistettava, että Euroopan pakolaisrahastosta voidaan yhteisön toimien kautta myöntää jäsenvaltioille nopeasti rahoitustukea jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmien laadun parantamista koskeviin yhteistyöhankkeisiin Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa. Uudessa yleismaailmallisessa toimintaohjelmassa 2007 on erikseen mainittu tämä näkökohta.
Komissio on myös ehdottanut muutoksia Euroopan pakolaisrahastoon nimenomaan siksi, että se voi myöntää nopeasti rahoitustukea niille jäsenvaltioille, joihin kohdistuu erityinen paine niiden rajalle yllättäen saapuvista muuttajista, joista jotkut tarvitsevat kansainvälistä suojelua. Lisäksi uutta budjettikohtaa "Valmistelutoimet – yhteisvastuu ja muuttoliikkeiden hallinta", joka on myös hankkeen nimi, käytetään erityisen vaikeassa tilanteessa olevien jäsenvaltioiden auttamiseen. Myönnämme sille noin seitsemän miljoonan euron lisärahoituksen.
Totean lopuksi, että kuten esittelijä juuri sanoi, yksi poliittisista päätavoitteistamme on tietenkin tehdä selkeä ero toisaalta taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton ja toisaalta todellisten pakolaisten välillä. Näin ollen EU toteuttaa luotettavia toimia laittomasti maassa olevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi heidän ihmisoikeuksiaan ja perusvapauksiaan täysimääräisesti kunnioittaen.
Bernadette Vergnaud (PSE), naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan parlamentti on aina ollut sitoutunut yhteisen turvapaikkajärjestelmän perustamiseen vuoteen 2010 mennessä. Jäsen Pirker, jota kiitän erinomaisesta työstä, korostaa mietinnössään, että on tärkeää pitää kiinni tästä tavoitteesta.
Yhteisen turvapaikkapolitiikan laatimisen tarkoituksena on oltava yksilöiden suojelu eikä turvapaikkahakemusten vähentäminen tai ulkoistaminen. EU:n toimintalinjan on perustuttava velvollisuuteen ottaa vastaan turvapaikanhakijoita ja noudattaa palauttamiskieltoperiaatetta Geneven yleissopimuksen mukaisesti. Yhdenmukaisen aseman kehittäminen, päätöksenteon laadun parantaminen, EU:n yhteiset tiedonkeruu- ja tiedonkäsittelykäytännöt, alkuperäimaita koskevan tiedon yhteiskäyttö ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön parantaminen antavat pikaisen suojelun tarpeessa oleville ihmisille toivoakseni mahdollisuuden päästä EU:n alueelle täysin turvallisesti ja saada hakemukselleen asianmukainen käsittely.
Tästä huolimatta alkuperämaita koskevien tietojen alalla tehtävän yhteistyön kehittäminen ei saisi rajoittua vain yleisen luettelon laatimiseen kolmansista maista, sillä tällaisen luettelon luotettavuus olisi kyseenalainen. Sitä vastoin on otettava käyttöön yksilön oikeuksiin perustuva tapauskohtainen arviointi.
EU:n on myös jaettava eri jäsenvaltioiden kesken sen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikasta johtuvat taakat ja vastuu auttamalla Maltan kaltaisia maita, jotka eivät enää pysty vastaanottamaan enempiä muuttajavirtoja.
Lisäksi panin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta laatimassani lausunnossa huolestuneena merkille sukupuoliulottuvuuden täydellisen puuttumisen Euroopan komission tiedonannosta. Naisten oikeuksia ja alaikäisten suojelua koskevat näkökohdat jätetään täysin huomiotta. Sama pätee homoseksuaalien ja transseksuaalien oikeuksiin. Katson myös, että sukupuoleen perustuva vaino kuten avioliitossa tapahtuva väkivalta ja perheväkivalta, naisten sukuelinten silpominen, seksuaalinen hyväksikäyttö, kunniarikokset, raiskaukset, pakkoavioliitot ja Sharia-lain täytäntöönpanosta johtuva väkivalta on katsottava lain mukaan riittäviksi perusteiksi turvapaikan myöntämiselle. Komission on vahvistettava konkreettiset kriteerit turvapaikan tai humanitaarisen erityisaseman myöntämiseksi tämäntyyppisestä väkivallasta kärsiville naisille.
Korostin myös, että turvapaikanhakijoiden – etenkin naisten, lasten ja ikääntyneiden – vastaanottamiseen valtuutetuille henkilöille on järjestettävä erityiskoulutusta, ja lisäksi on perustettava näille ihmisryhmille soveltuvia vastaanottokeskuksia. Olen iloinen, että esittelijä on ottanut tämän huomioon, vaikka pahoittelenkin sitä, että hänen mietinnössään varataan vain yksi kohta näille nähdäkseni ratkaisevan tärkeille sukupuolinäkökohdille. Ne ovat entistäkin tärkeämpiä siksi, että emme voi enää katsoa läpi sormien sitä, että useimmissa vastaanottokeskuksissa ei kunnioiteta yksilön perusihmisoikeuksia. Kuunneltuani komission jäsentä ymmärrän kuitenkin, että hän pitää tätä aihetta hyvin tärkeänä, mistä kiitän häntä, ja niinpä toiveeni ovatkin korkealla.
Carlos Coelho, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Pirkeriä ja todeta hänelle – vaikka jäsen Weberillä on siihen varmasti suuremmat valtuudet – että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä tukee tietenkin hänen mietintöään, jonka tarkoituksena on parantaa turvapaikkapolitiikkaan liittyvää yhteistyötä ja päätöksentekoprosessia. Kiitän komission jäsentä Frattinia hänen puheenvuorostaan ja toteankin hänelle, että tässä kysymyksessä tulevat paljolti ilmi päätöksentekoomme liittyvät vaikeudet.
Rajattomalla vapaan liikkuvuuden alueella turvapaikka-asiat ovat kenties selvin esimerkki sellaisesta alasta, jolla jäsenvaltioiden käytäntöjen yhdenmukaistaminen ja yhteisen järjestelmän perustaminen on välttämätöntä. Asian ydin on se, että olemme asettaneet tavoitteeksi vuoden 2010, ja jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaisesti, meillä pitäisi olla toimiva yhteinen turvapaikkajärjestelmä siihen mennessä. Olen tietoinen siitä, että tämä on hankala kysymys, jossa on otettu käyttöön pienimpään yhteiseen nimittäjään ja alhaisimman tason saavuttamiseen perustuva strategia, jonka turvin voidaan säilyttää jäsenvaltioiden väliset erot ja jatkaa niin kutsutun edullisimman kohtelun tarjoavan maan etsimistä (asylum shopping).
Haluan käsitellä lyhyesti kolmea näkökohtaa, jotka koskevat mielestäni olennaisia kysymyksiä. Ensinnäkin on mielestäni välttämätöntä perustaa yhdenmukainen EU:n laajuinen menettely, jolla varmistetaan nopeiden, perusteltujen ja oikeudenmukaisten päätösten teko. Toiseksi toistan komission jäsenen Frattinin esittämän näkemyksen, jonka mukaan päätösten laatu riippuu tiedon laadusta. Siksi on välttämätöntä suunnitella paras mahdollinen tietojenkeruu- ja tietojenvaihtomenetelmä. Lopuksi totean, että mielestäni on tarpeen lujittaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, mikä tarkoittaa myös yhteisvastuuseen ja taakan jakamiseen liittyvän ongelman ratkaisemista.
Claude Moraes, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti tähän mietintöön, koska viime kuukausina turvapaikanhakijoiden yleisimmistä alkuperämaista Euroopan unioniin tulevien turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä on selvästi laskenut. Määrä on tietenkin nyt kasvussa osittain Irakin tilanteen takia, ja Euroopan unioniin äärimmäisen köyhyyden takia tulevien ihmisten määrä – niiden ihmisten, jotka tulevat Maltalle, Lampedusaan ja niin edelleen – on valtava ongelma Euroopan parlamentille ja Euroopan unionille.
Tästä syystä kaikki sellaiset mietinnöt, joissa edistetään parempia käytäntöjä ja parempaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, ovat myönteisiä. Tässä mietinnössä on saatu aikaan erittäin hyödyllisiä kompromisseja, ja myös esittelijä Pirker on tehnyt erittäin rakentavaa yhteistyötä.
Mitä yritämme saavuttaa tässä mietinnössä? Viitaten suoraan jäsen Pirkerin luettelemiin seikkoihin ja komission jäsenen Frattinin puheenvuoroon olemme vakaasti sitä mieltä, että yhdenmukainen menettely on erittäin tärkeä. On äärimmäisen tärkeää yhdistää yhdeksi toiminnoksi päätöksenteko, joka koskee pakolaisaseman myöntämiseen liittyvien perusteiden tarkistamista sekä toissijaisen suojelun myöntämisen perusteita. Tällainen tehokas päätöksenteko turvapaikka-asioissa on ratkaisevan tärkeää.
Katsomme myös, että turvapaikkapäätösten laatu on äärimmäisen heikko kaikkialla Euroopan unionissa. Todetessani, että turvapaikkapäätösten laadun parantaminen on olennaista, puhun omasta kokemuksestani turvapaikkahakemuksia käsitelleenä lakimiehenä. Tiedämme, että turvapaikkapäätösten laadun kehittämiseen tarvitaan avoimia järjestelmiä, joissa on todella vertailukelpoista tietoa: hyvin jäsenneltyä tietoa, jota voidaan vertailla ristiin. Todennäköisesti emme halua sellaisia tietokantoja, jotka on ehkä tarkoitettu vain viranomaisille mutta joita ulkopuoliset asiantuntijat voivat tutkia. Monissa jäsenvaltioissa päätöksenteko täyttää nykyisin tällaiset laatuvaatimukset, mikä on äärimmäisen tärkeää.
Komission asemaa ajatellen haluamme myös säilyttää mahdollisuuden EU:n viraston perustamiseen, koska haluamme komissiolle täysivaltaisen ja taloudellisesti turvatun aseman. Toista ei voi olla ilman toista: on mahdotonta varmistaa komission asemaa Euroopan unionin turvapaikka-asioissa turvaamatta sen rahoitusta ja voimavaroja.
Lopuksi totean, että yhteinen luettelo turvallisiksi alkuperämaiksi katsotuista kolmansista valtioista aiheuttaa erimielisyyksiä puolueryhmissä, mutta parlamentin kannattaa tukea niitä kompromisseja, jotka olemme yrittäneet saada aikaan. Tiedämme, että Dublin II –asetuksessa on taakan jakamiseen – yksi tämän mietinnön keskeisistä kysymysistä – sekä Euroopan unionin turvapaikka-asioihin liittyviä puutteita. Meidän on yritettävä toteuttaa käytännössä Dublin II –asetus ja taakan jakaminen. Jos tämän mietinnön avulla edistetään parempaa yhteistä turvapaikkajärjestelmää, Euroopan parlamentin kannattaa tukea mietintöä, ja sosialidemokraattisen ryhmän jäsenet tukevat sitä varauksetta.
Mario Borghezio, UEN-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, mielestäni esittelijän tarkoitus on kiitettävä. Hän on laatinut erinomaisen mietinnön, jonka tavoitteena on järkeistää ja tehostaa turvapaikkakäytäntöjä.
Tästä huolimatta meidän on jatkettava tämänsuuntaisia toimia etenkin oikaistaksemme tämän järjestelmän käytännöllistä ja oikeudellista tulkintaa. Nimenomaan järjestelmän ratkaisevan humanitaarisen merkityksen takia sitä ei saa käyttää väärin tai sekoittaa muihin aloihin ja näkökohtiin, jotka eivät millään tavoin liity turvapaikkaoikeuden luovuttamattomaan periaatteeseen – esimerkiksi taloudellisista syistä tapahtuvaan maahanmuuttoon.
Ei myöskään ole sopivaa, että rikollisjärjestöt käyttävät hyväkseen näin tärkeää järjestelmää, mikä kävi hiljattain ilmi Italian poliisin erittäin merkittävistä tutkimustuloksista sen murskattua useilla rikollisuudenaloilla toimineen erittäin vaarallisen liigan, joka käytti turvapaikkajärjestelmää rikoksentekijöiden värväämiseen. Olen varma, että komissio on syvästi huolissaan näistä ongelmista, joita emme saa koskaan väsyä korostamaan turvataksemme tämän hyvin merkittävän järjestelmän.
Korostan myös turvapaikanhakijoille perustettavia vastaanottoalueita Euroopan unionin ulkopuolella sijaitseviin turvallisiin kolmansiin maihin, sillä Dum Bruxelles o Strasburgo consulitur, Saguntum expugnatur (Kun Bryssel tai Strasbourg puhuu, Sagunto sortuu), kun maihinnousu ja rikollisjärjestöjen hyökkäykset jatkuvat ja ennen kaikkea surullisenkuuluisa ihmiskauppa jatkuu, ja sen seuraukset me kaikki tiedämme.
Meidän on myös huolehdittava tarkoin siitä, ettei turvapaikkaa myönnetä islamilaisten fundamentalistijärjestöjen jäsenille. Käytännössä tätä tapahtuu, ja Al-Qaidan uhka ja sen jäsenmäärä Euroopassa lisääntyvät usein juuri tätä kautta.
En kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa turvapaikka-asioissa pitäisi lisätä ja siten vähentää jäsenvaltioiden tuomiovaltaa. Erityisesti haluan kehottaa neuvostoa palauttamaan tuomioistuimelle kaikki sen ennakkoratkaisuvaltuudet.
Jean Lambert, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, en ole aivan varma, miten vaihdoimme aihetta korkeatasoisesta suojelusta al-Qaidaan. Yritän keskittyä ennemminkin mietintöön kuin sen ulkopuolelle jääviin aiheisiin.
Ryhmäni haluaa myös kiittää esittelijää hänen työstään tämän mietinnön parissa, vaikka luulenkin, että joidenkin kompromissien yhteydessä meistä kaikista tuntui, että jotakin arvokasta menetettiin sitä mukaa kuin yhteisymmärrykseen pääsy edistyi.
Kuten jo todettiin, mietinnössä käsitellään monia merkittäviä näkökohtia: asettamiamme korkeita vaatimuksia, suojelun ensiarvoista merkitystä, päätöksenteon laadun parantamiseen liittyviä ongelmia, tarkkojen maakohtaisten tietojen antamista kaikkien prosessin osapuolten saataville, tehokasta henkilöstökoulutusta, Quality initiative -aloitteen käyttöä – kuten äskettäin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joka todella tarvitsi apua – ja UNHCR:n osallistumista. Kaikki nämä seikat ovat tarpeellisia, koska päätöksentekijät ratkaisevat monien kohtaamiensa ihmisten kannalta elintärkeitä asioita.
Olemme tyytyväisiä siihen, että yhdenmukaisen menettelyn tarve tunnustetaan kaikissa jäsenvaltioissa, ja mielestämme on erittäin kiinnostavaa keskustella tällä viikolla tuomioistuimen aseman tarkistamisesta. Tämä voisi olla oikea aika jättää asia neuvoston käsiteltäväksi.
Odotamme myös keskustelua Dublin II –asetuksesta, vaikka ryhmämme kannattaa tätä asiaa koskevaa tarkistusta 17. Olemme samaa mieltä siitä, ettei komissiolla ole riittävästi voimavaroja yhteisen turvapaikkapolitiikan täytäntöönpanon ja laadun tehokkaaseen valvontaan. Toivomme, että poliittiset ryhmämme ottavat tämän huomioon käsitellessään talousarviota ja sen alalla tehtäviä päätöksiä.
Tiedämme tukitoimistoa koskevat erimielisyydet, mutta sosialidemokraattien tavoin kuulisimme mielellämme komission ilmoittavan aikeensa tässä asiassa saadaksemme selville, haluammeko jatkaa tämän ehdotuksen käsittelyä.
Emme ole esittäneet mietintöön tarkistuksia, mutta tuemme turvallisia kolmansia maita koskevia myönteisiä tarkistuksia. Joitakin tarkistuksia meidän on kuitenkin täysin mahdonta tukea.
Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tänään, 20. kesäkuuta, on maailman pakolaispäivä, mikä tekee tästä keskustelusta erityisen otollisen.
Keskustelussamme on kuitenkin jotain hyvin tekopyhää, sillä vain kaksi päivää sitten parlamentti päätti poistaa Irakin pakolaiskysymyksen kiireellisten asioiden luettelosta. Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys, sillä kyse on yli neljästä miljoonasta ihmisestä, jotka pakenevat surullisenkuuluisaa ja laitonta sotaa. Kun otetaan huomioon se, millaisen vastaanoton nämä pakolaiset usein alueellamme saavat, ja se, että valtaosa heistä vastaanotetaan Euroopan unionin ulkopuolisiin maihin, meidän pitäisi todellisuudessa keskustella tästä asiasta ja Euroopan unionin vaikeuksista ottaa vastaan näitä pakolaisia. Euroopan parlamentin valtuuskunta vieraili äskettäin Samossa ja pani merkille, että saaren säilöönottokeskuksessa oli hirvittävissä olosuhteissa irakilaisia, palestiinalaisia, libanonilaisia ja afganistanilaisia turvapaikanhakijoita, jotka kaikki tulevat sotatoimialueilta.
Tästä syystä katson, että meidän on pohdittava pitkään ja perusteellisesti turvapaikkaoikeuden takaamista koskevaa vaatimusta, jotta estetään Euroopassa viime vuosina valitettavan yleiset tapahtumat, nimittäin joukkokarkotukset ja palauttamiskiellon noudattamatta jättäminen. Olemme nähneet liian monia esimerkkitapauksia. Tosiasiassa muuttopaine on viime vuosina lisääntynyt ja hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten määrä EU:ssa on vähentynyt. Mielestäni tämä on merkki Euroopan unionin sisäisestä ongelmasta.
Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä jäsen Pirkerin kymmenkohtaisesta hätäsuunnitelmasta, ja kiitän jäsen Pirkeriä siitä lämpimästi. Viime viikolla meitä järkytti jälleen tieto siitä, että Eurooppaan matkalla olevat ihmiset hukkuvat. Lampedusan edustalla hukkui 11 ihmistä. Tänään alankomaalaisessa Trouw-sanomalehdessä oli järkyttävä artikkeli somalipakolaisista, jotka yrittivät päästä Jemeniin onnettomissa olosuhteissa.
Näin ollen meidän pitäisi yrittää suunnitella parempi turvapaikkamenettely ja toteuttaa samanaikaisesti kiireellisiä ja asianmukaisia toimenpiteitä turvapaikanhakijoiden erottamiseksi laittomista maahanmuuttajista
Vaikka turvapaikkapolitiikan parantaminen käytännön yhteistyön avulla saattaakin kuulostaa erittäin hyvältä ajatukselta, se on epärealistista. Käytännön yhteistyö ei riitä, vaan välttämättömien toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan myös poliittista tahtoa. Luettuani alankomaalaisista sanomalehdistä viime viikon tiistaina Luxemburgissa pidetystä oikeusministerien kokouksesta sain sen vaikutelman, että poliittinen tahto puuttuu, koska jatkuvia keskustelunaiheita ovat ihmisten sijoittamiseen liittyvät käytännön asiat ja välineistö.
Niin kauan kuin emme pääse yksimielisyyteen Frontexin yhteisestä hyödyntämisestä, emme todennäköisesti voi toteuttaa esimerkiksi irakilaispakolaisten maahanpääsyä koskevaa yhteistä toimintalinjaa. EU:n virallisia kertomuksia ei voida laatia ilman kolmansien maiden turvallisuutta koskevaa yhteistä kantaa, mikä on joka tapauksessa yhdenmukaisen turvapaikkapolitiikan edistämisen edellytys.
Aavistelen, että turvallisten alkuperämaiden luettelon laatimista koskevan suunnitelman täytäntöönpano tuottaa suuria ongelmia. Mitkä lähteet ovat luotettavia? Voidaanko turvattomista maista peräisin olevat tietolähteet julkistaa? Loppujen lopuksi todisteiden kerääminen diktatuurin otteessa olevaa hallintojärjestelmää vastaan on erittäin vaarallista.
Tämä on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Turvallisten maiden luettelossa on maita, joiden kanssa voidaan muodostaa kauppasuhteet, mutta ellei jokin maa ole turvallisten maiden luettelossa, pakolaiset olisi otettava vastaan. Sen jälkeen on välttämätöntä keskeyttää kauppasuhteet turvattomiin maihin ihmisoikeuksien edistämiseksi. Tämä on hyvin ongelmallista. On epätodennäköistä, että Euroopan unioni katkaisisi suhteet Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan entisiin siirtomaihin, jotka ovat nykyisin kovaotteisen hallintojärjestelmän kynsissä. Haluaisin kuulla komission jäseneltä Frattinilta, miten vältämme tämän ongelman.
Lisäksi selkeydestä on hyötyä yhdenmukaisessa turvapaikkapolitiikassa. Jäsen Catania on jättänyt käsiteltäväksi tarkistuksen, jossa hän puhuu turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien avointen vastaanottokeskusten puolesta. Kotimaassani turvapaikanhakijat asuvat turvapaikanhakijoille tarkoitetuissa avoimissa keskuksissa. Laittomat tulijat viedään syystäkin suljettuihin keskuksiin. Minusta vaikuttaa harkitsemattomalta perustaa avoimia vastaanottoleirejä EU:n ulkorajoille. Turvapaikkapolitiikan kannatus heikkenee varmasti, jos ihmiset voivat liikkua vapaasti ilman voimassa olevia asiakirjoja. Jos Euroopan unionin tarkoituksena on suopean ja oikeudenmukaisen turvapaikkapolitiikan suunnittelu, sille on saatava poliittinen tuki. Kehotan neuvostoa ja komissiota osoittamaan tällaista tahtoa uusien uhrien välttämiseksi.
Irena Belohorská (NI). – (SK) Minäkin haluan aluksi kiittää esittelijää siitä, että hän laati tätä vakavaa aihetta koskevan mietinnön. Suhtaudun myönteisesti jäsenvaltioiden käytännön yhteistyön lujittamiseen, koska ne ongelmat, joita sisärajattomat jäsenvaltiot eivät pysty hoitamaan tehokkaasti, on ratkaistava yhteisvastuullisesti.
Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että pakolaisaseman myöntämistä koskevat päätökset on tehtävä nopeammin, oikeudenmukaisemmin ja ennustettavammin, mikä on yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän käyttöönoton perimmäinen tavoite. Lasten oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa ja erityisesti kehitysmaiden lasten asemaa koskevan lausunnon valmistelijana käsittelen kysymyksiä, jotka liittyvät pakolaisten ja kansalaisuudettomien maahanmuuttajien lapsiin sekä maan sisällä siirtymään joutuneisiin lapsiin.
Monia pakolaisten lapsia ja turvapaikkaa hakevia lapsia kohdellaan aikuisina, mikä jättää heihin pysyvät arvet. Lapset kärsivät pakolaisleireillä, jossa he hyvin usein joutuvat välinpitämättömyyden, väkivallan, hyväksikäytön, suvaitsemattomuuden ja riittämättömän oikeussuojan uhreiksi. Maahanmuuttajien, pakolaisten ja maan sisällä siirtymään joutuneiden lasten osuus kaikista turvapaikanhakijoista on viisi prosenttia. Näin ollen näille lapsille olisi heidän maahantulonsa yhteydessä määrättävä hyvin koulutettu laillinen edustaja, joka pystyy parhaalla mahdollisella tavalla ajamaan heidän etuaan.
Simon Busuttil (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän jäsen Pirkeriä hänen erinomaisesta mietinnöstään ja olen myös iloinen kuullessani, että komissio kannattaa kotimaani Maltan vaatimusta vastuun tasaisemmasta jakamisesta jopa Dublin-asetuksen yhteydessä. Kaikissa Dublin-asetukseen tehtävissä tarkistuksissa on tietenkin otettava käytännössä huomioon nykyisten sääntöjen ennakoimattomat vaikutukset, joiden takia kotimaani kaltaiset maat joutuvat kantamaan suhteettoman suuren vastuun vain siksi, että ne ovat ulkorajoilla sijaitsevia jäsenvaltioita.
Tasaisemman vastuunjaon varmistamiseksi meidän on huolehdittava siitä, että yhteisvastuu saa todellista merkitystä. Todettakoon, että EU:n päätöksenteossa yhteisvastuu on toistaiseksi aina tarkoittanut rahoitusavun myöntämistä. Tämä ei enää riitä, vaan meidän on mentävä pidemmälle. Yhteisvastuun on todellisuudessa tarkoitettava muutakin kuin vain ongelmien ratkaisemista rahalla tai pelkän sekin kirjoittamista. Sen on myös tarkoitettava taakan ja vastuun jakamista. Sen on tarkoitettava rajojemme avaamista jakaaksemme ulkorajoilla sijaitsevien jäsenvaltioiden kanssa vastuun turvapaikanhakijoista ja muista henkilöistä, jotka saapuvat usein vaarallisesti ja valitettavasti myös laittomasti EU:n alueelle. Yhdyn siis mietinnössä Dublin-asetuksen tarkistamisesta esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan vastuuta on jaettava tasaisemmin.
Lopuksi käsittelen kysymystä aikataulusta: keskustelemme yhteisen turvapaikkajärjestelmän perustamisesta vuoteen 2010 mennessä. Tiedämme kuitenkin kaikki, ettei yhteistä turvapaikkajärjestelmää tarvita vuonna 2010, vaan sitä tarvitaan kiireesti heti. Meidän pitäisikin kysyä itseltämme, kuinka monta henkeä menetetään ennen vuotta 2010. Kuinka paljon menee pieleen, ennen kuin jäsenvaltiot voittavat kansallisen itsekkyytensä ja pääsevät näin pitkälle?
Inger Segelström (PSE). – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Frattini, aluksi kiitän jäsen Pirkeriä myönteisestä mietinnöstä. Valiokunnassa käytyjen keskustelujen jälkeen vaikuttaa siltä, että voimme tukea sitä.
Turvapaikkapolitiikka on ala, jota EU:n kansalaiset olettavat meidän hoitavan yhdessä, koska kyseessä on rajatylittävä ongelma. Olemme usein käyneet täysistunto- ja valiokuntakeskusteluja Välimeren alueen nykytilanteesta, jota me Euroopan parlamentin jäsenet emme vielä ole onnistuneet ratkaisemaan. On häpeällistä, että ihmisiä kuolee siellä edelleen päivittäin. Omassa ryhmässäni on sekä maahanmuuttajia että turvapaikanhakijoita.
Irakin sodan alettua kotimaani Ruotsi on vastaanottanut noin 10 000 pakolaista eli enemmän kuin mikään muu maa koko EU:ssa, vaikka emme edes kuulu EU:n suurimpiin maihin. Kuten jäsen Pirker totesi, meidän on jaettava taakka. Siksi olen vakaasti sitä mieltä, että emme voi vain antaa toteutumatta jääviä julistuksia ja lupauksia. Kuten mietinnössä ehdotettiin, meidän on sen sijaan sekä nopeutettava tapausten käsittelyprosesseja että investoitava huomattavasti tietojenvaihtoon ja -keruuseen, ja sen lisäksi meillä on oltava rohkeutta sanoa, että uskomme avoimeen Eurooppaan tulevaisuudessa. Ihmiskauppa on saatava loppumaan. Prostituutioon ja seksiteollisuuteen päätyvillä naisilla ja lapsilla käytävä kauppa on saatava loppumaan. Enää ei pitäisi olla mahdollista toimittaa EU:lle halpaa työvoimaa työnantajien tarpeiden mukaan ja sitten vain lähettää nämä työntekijät kotiin, kun työ on suoritettu. Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, mutta meillä on velvollisuus ratkaista ongelmat, jos aiomme vakavissamme ottaa käyttöön yhteisen turvapaikkamenettelyn vuonna 2010.
Olen kotoisin Ruotsista, joka on aina ottanut pakolaisia avosylin vastaan, ja minusta meidän on edelleen ratkaisevan tärkeää keskustella kolmansia maita koskevan luettelon laatimisesta, mutta silti jokaisen pakolaisen tapaus on tutkittava erikseen. Muutoin monet pakolaiset joutuvat edelleen syrjinnän kohteiksi vähemmistöön kuulumisen tai sukupuolensa, taustansa taikka seksuaalisen suuntautumisensa takia tai koska he pakenevat sotaa, jossa he kenties kuuluivat häviölle jäävään ryhmään.
Toivon tämän mietinnön merkitsevän sitä, että olemme nyt siirtymässä seuraavaan vaiheeseen ja että kaikki EU:n jäsenvaltiot ja me Euroopan parlamentin jäsenet kannamme yhdessä vastuun sekä näiden kiireellisten ongelmien ratkaisemisesta että pitkän aikavälin ratkaisujen kehittämisestä.
Manfred Weber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, turvapaikkaoikeus on yleismaailmallinen oikeus, ja siksi me tarvitsemme eurooppalaisen ratkaisun, jonka olemme jo jossain määrin löytäneet. Komission ehdotukset ovat erittäin hyviä, ja totean aivan julkisesti, että voimme olla hyvin ylpeitä oikeus- ja sisäasioista vastaavasta komission jäsenestä, joka tekee erittäin hyvää työtä. Kollegani esittelijä Pirkerin ehdotukset ovat erinomaisia. Kuka tahansa, joka onnistuu saavuttamaan erimielisten ryhmien tuen tällaisessa vaikeassa kysymyksessä, on selvästi tehnyt erinomaista työtä, ja kiitän esittelijää tästä.
Vaikka neuvoston edustajat eivät olekaan paikalla, haluan kiittää neuvostoa. Tämä ilta ei olisi ollut mahdollinen emmekä olisi voineet tehdä kaikkia näitä päätöksiä ilman viime kuukausien aktiivista puheenjohtajavaltiota Saksaa.
Siksi haluan sanoa yksinkertaisesti "kiitos". Myöhäisestä ajankohdasta päätellen sisäasioiden parissa työskentelevät poliitikot ovat kaikkein ahkerimpia, koska olemme edelleen töissä. Siksi haluan esittää vilpittömät kiitokseni enkä käytä koko puheaikaani, jotta pääsemme kotiin aikaisemmin.
Barbara Kudrycka (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, yhteiseen turvapaikkajärjestelmään liittyvän yhteistyön ja päätöksenteon laadun parantamiseksi on erittäin tärkeää käyttää joustavammin Euroopan pakolaisrahastoa. Esittelijä, jota kiitän hänen erinomaisesta mietinnöstään, mainitsee tämän ongelman lukuisissa esiin tuomissaan näkökohdissa.
Viime vuonna saimme päätökseen työn, joka koskee tulevan pakolaisrahaston oikeusperustaa vuosiksi 2008–2013. Jo tuolloin kannatimme lisäehdotusta, jonka komissio esitti tämän työn yhteydessä. Komissio ehdotti, että rahaston nykyisiä toimintaperiaatteita muutettaisiin ja sen toimet kohdennettaisiin tiiviimmin jäsenvaltioiden välisten yhteistyökäytäntöjen yhdenmukaistamiseen, erityisen laajamittaisen muuttajavirran aiheuttaman paineen varalta myönnettävään tukeen sekä EU:n sisäiseen muuttoliikkeeseen ja kolmansissa maissa toteutettaviin alueellisiin suojeluohjelmiin.
Tämä merkitsi yhteisön toimiin käytettävien varojen lisäämistä 7 prosentista10 prosenttiin, rahoitustuen myöntämistä koskevien joustavampien menettelyjen soveltamista äkillisen ja laajamittaisen turvapaikanhakijoiden maahantulon kohteeksi joutuneisiin maihin sekä tiettyjen määrien myöntämistä jakeluketjun rajoissa. Nämä määrät vaihtelivat 3 000:sta 5 000 euroon henkeä kohti yhteisön sisäisissä siirroissa ja alueellisissa suojeluohjelmissa. Erityisiä rahoituskannustimia on otettu käyttöön tuen myöntämiseksi tilanteesta eniten kärsiville eli lapsille, lääkärinhoitoa tarvitseville tai naisille.
Tästä syystä komission ja jäsenvaltioiden on käytettävä rahastoa tehokkaasti. Odotamme pakolaisrahaston käyttöön liittyviä suuntaviivoja, toimintasuunnitelmia ja erityistuloksia, joilla parannetaan tuntuvasti pakolaisten tilannetta Euroopassa. Kiitän vielä kerran esittelijää hänen erinomaisesta mietinnöstään.