Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 21. kesäkuuta 2007 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
varapuhemies DOS SANTOS

(Istunto avattiin klo 10.00.)

2. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

3. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja

4. Julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvät muutoksenhakumenettelyt (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Fruteaun laatima mietintö (A6-0172/2007) julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvistä muutoksenhakumenettelyistä (KOM(2006)0195 C6-0141/2006 2006/0066(COD)).

  Meglena Kuneva, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsenen McCreevyn puolesta lämpimästi sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sekä erityisesti esittelijä Fruteauta erinomaisesta työstä, jota hän on tehnyt laatiessaan mietinnön muutostenhakumenettelyjä koskevan direktiivin tarkistamisesta julkisten hankintojen alalla. Ennen kuin kuulemme jäsenten huomioita, haluan onnitella jäsen Fruteauta hänen valinnastaan Ranskan parlamenttiin. Toivotan hänelle kaikkea hyvää tähän uuteen haasteeseen ja olen varma, että hän puolustaa eurooppalaisia arvoja jatkossakin – tosin eri näkökulmasta. Lisäksi haluan kiittää valiokunnan puheenjohtajaa, esittelijää ja varjoesittelijöitä tavasta, jolla he hoitivat kolmen toimielimemme väliset neuvottelut.

Julkiset hankinnat ovat sisämarkkinoiden kulmakivi, ja niiden osuus EU:n bruttokansantuotteesta on noin 16 prosenttia. Julkisten hankintojen markkinoiden on siis ratkaisevan tärkeää olla avoimet, sillä tämä takaa eri jäsenvaltioista peräisin olevien tarjouksentekijöiden välisen oikeudenmukaisen kilpailun. Vain tällä tavoin viranomaiset saavat hankinnoissaan parhaan vastineen rahoilleen. Haluan korostaa, että tästä hyötyvät viime kädessä Euroopan unionin kansalaiset ja veronmaksajat.

EU:n julkisia hankintoja koskevat säännöt lisäävät avoimuutta ja kilpailua kyseisillä markkinoilla. Säännöt on laadittu, ja meidän on nyt varmistettava, että niitä noudatetaan. Komissio on havainnut tilanteita, joissa julkisesta hankintamenettelyssä hylättyjen tarjouksentekijöiden on ollut vaikeaa hakea asiaan muutosta oikeusteitse. Tämä koskee erityisesti tapauksia, joissa julkista hankintaa koskeva sopimus on jo tehty. Tällaisissa tilanteissa hylätty tarjouksentekijä ei voi yleensä kumota päätöstä, vaikka hän olisikin oikeassa.

Uudella direktiivillä pyritään korjaamaan tämä asia kahdella tavalla. Ensinnäkin siinä otetaan käyttöön pakollinen kymmenen päivän odotusaika sopimuksen tekemistä koskevan päätöksen tekemisen ja julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekemisen välille. Toiseksi siinä otetaan käyttöön uusi mekanismi, jonka turvin kansallinen tuomioistuin voi todeta julkista hankintaa koskevan sopimuksen "pätemättömäksi". Pätemättömyys tarkoittaa, että sopimus on mitätön. Pätemättömyyttä ehdotetaan seuraamukseksi, jota sovellettaisiin tapauksissa, joissa sopimus on tehty lainvastaisesti yhden toimittajan kanssa niin, ettei tarjousmenettely ole ollut avoin eikä sopimusta ole kilpailutettu. Pätemättömyyttä ehdotetaan myös seuraamukseksi, kun kymmenen päivän odotusaikaa ei ole noudatettu ja tämä on heikentänyt tarjoajan mahdollisuuksia saada sopimus.

Komissio katsoo, että tällainen kansallisten valvontamenettelyjen vahvistaminen kannustaa yrityksiä tekemään tarjouksia eri puolille EU:ta. Tästä syystä direktiiviehdotuksella olisi suuri vaikutus, jos se hyväksytään, koska se edistäisi entisestään julkisten hankintamarkkinoiden avautumista.

Kehotan teitä kiinnittämään huomiota siihen, että kompromissitekstin mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kansallisten valvontaelinten erityisistä, direktiivin perustuvista päätöksistä. Tämä velvoite on lisätty tekstiin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan pyynnöstä. Komissio haluaa korostaa lojaalin yhteistyön periaatetta, jota jäsenvaltioiden on noudatettava täyttäessään tämän velvoitteensa. Kun neuvoston kokouksesta, jossa kyseinen direktiivi hyväksytään, laaditaan pöytäkirja, siihen lisätään tämänsuuntainen ilmaus.

Mietinnöllä, jonka sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta hyväksyi jäsen Fruteaun johdolla viime toukokuussa, on ollut erittäin tärkeä merkitys neuvotteluissa. Kompromissilla, joka on nyt käsiteltävänä tarkistuksen 86 muodossa, pyritään täyttämään valiokunnan tavoitteet ja vastaamaan erityisesti sen kehotukseen lujittaa kansallisia valvontamenettelyjä julkisten hankintojen alalla.

Lopuksi totean, että eurooppalaiset yritykset tarvitsevat nykyisin avoimet julkisten hankintojen markkinat. Tarvitsemme tehokkaita muutoksenhakukeinoja varmistaaksemme, että julkisia hankintoja koskevat sopimukset tehdään viime kädessä parhaan tarjouksen antaneen yrityksen kanssa. Tämä auttaa meitä saavuttamaan yritysten ja kansalaisten luottamuksen sen suhteen, että julkiset hankintamenettelyt ovat tasapuolisia ja niitä sovelletaan oikein. Tämä uusi direktiivi on jälleen merkittävä askel kohti kilpailun lisäämistä Euroopan unionin yhtenäismarkkinoilla.

  Jean-Claude Fruteau (PSE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, sisämarkkinoidemme toteuttaminen ja kunnollinen toiminta edellyttää nyt sitä, että meidän on tarjottava talouden toimijoille mahdollisuus harjoittaa liiketoimintaa eri puolilla Euroopan unionia. Siksi eurooppalaisten yritysten täytyy voida olla varmoja siitä, että ongelmien ilmetessä niillä on oikeudellinen kehys, jonka turvin ne voivat suojella omia etujaan.

Julkisia hankintoja koskevien sopimusten alalla niiden on saatava takeet siitä, että niillä on käytössään tehokkaat muutoksenhakukeinot, jos ne katsovat, että niiden oikeuksia on rikottu näiden sopimusten tekomenettelyssä. Kansalliset oikeusjärjestelmät käsittävät jo useita tämänsuuntaisia säädöksiä. Silti se, ettei meillä ole yhtenäisiä sääntöjä, joita sovellettaisiin sopimuksen tekemistä edeltävän valvonnan määräaikoihin, on myötävaikuttanut siihen, että sopimukset yritetään saada allekirjoitettua mahdollisimman nopeasti, mikä estää käytettyjä menettelyjä koskevien vastalauseiden esittämisen sen jälkeen, kun sopimus on allekirjoitettu.

Tässä tekstissä, josta Euroopan parlamenttia on pyydetty tekemään päätös täysistunnossa ja joka on syntynyt Euroopan komission ja neuvoston kanssa tehdyn kompromissin tuloksena, pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan tämä ongelma. Haluan kiittää tältä osin varjoesittelijöitä ja eri poliittisia ryhmiä erinomaisesta yhteistyöstä, jota ne ovat tehneet avoimuuden ja vuoropuhelun hengessä. Haluan tietenkin kiittää myös komission ja neuvoston puheenjohtajavaltion edustajia siitä, että he ovat olleet käytettävissämme, heidän asiantuntemuksestaan ja halustaan saada tuloksia aikaan, minkä ansiosta meidän oli mahdollista päästä sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä.

Lopullisessa tekstissä vahvistetaan, että uudistuksessa keskitytään kahteen pääasiaan: ensinnäkin tekstissä turvataan tarjouksentekijöiden mahdollisuus pyytää oikaisua, koska siinä säädetään ajasta, jonka verran sopimuksen tekemistä on lykättävä, ja toiseksi siinä säädetään sopivista seuraamuksista, joita tarvitaan rikkomusten ehkäisemiseksi.

Ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi parlamentti, komissio ja neuvosto ehdottavat, että sopimuksen tekemistä koskevan päätöksen ja sopimuksen allekirjoittamisen välille otetaan käyttöön odotusaika, joka on vähintään kymmenen päivää ja joissakin tapauksissa 15 päivää. Näin tarjouksentekijät, jotka katsovat menettelyn olleen heidän etujensa vastainen, voivat hakea muutosta. Taustalla vaikuttavien tosiasioiden huomioimiseksi tätä odotusaikaa ei sovelleta tietynlaisiin tilanteisiin eikä etenkään hyvin kiireellisiin tapauksiin. Tätä odotusaikaa ei sovelleta myöskään puitesopimuksia koskeviin erityistapauksiin – tosin tällaisissa tapauksissa sääntöjenvastaisuuksista langetettavat seuraamukset ovat erityisen varoittavia.

Toiseksi tekstissä keskitytään sääntöjen rikkomisesta aiheutuviin seuraamuksiin. Tältä osin neuvoston ja komission kanssa saavutetussa kompromissitekstissä on otettu täysin huomioon parlamentin pyyntö ottaa käyttöön paitsi vakavia myös paikallisviranomaisten kohtaamaa todellisuutta vastaavia seuraamuksia. Siispä vakavat sääntöjen rikkomiset johtavat siihen, että sopimus katsotaan pätemättömäksi, mikä toimii pelotteena sopimuksen tekeville viranomaisille. Tällaisiin tapauksiin lukeutuu sopimuksen tekeminen suoraan lainvastaisesti, ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on katsonut tämän olevan vakavin julkisiin hankintasopimuksiin sovellettavien sääntöjen rikkomisen muoto. Sellaisiksi katsotaan myös tilanteet, joissa rikotaan puitesopimuksiin sovellettavia sääntöjä, sekä rikkomukset, jotka heikentävät tarjouksentekijän mahdollisuuksia voittaa tarjouskilpailu.

Sopimusta ei kuitenkaan tarvitse välttämättä katsoa pätemättömäksi tapauksessa, jossa on kyse vähäisestä rikkomuksesta. Uudistusluonnoksen mukaan tällaisesta rikkomuksesta voi aiheutua toisenlainen, lievempi seuraamus. Sääntöä sopimuksen julistamisesta pätemättömäksi ei pidä myöskään soveltaa silloin, jos yleiseen etuun liittyvistä, pakottavista syistä on tarpeen, ettei sopimusta katsota pätemättömäksi. Tämä edellyttää tietenkin suojatoimenpiteitä, joita parlamentti halusi ja jotka se onnistui saamaan.

Uudistusluonnos, joka on toimitettu teille äänestystä varten, perustuu näihin kahteen tavoitteeseen ja on tasapainoinen teksti. Se on saanut kannatusta parlamentin, komission ja neuvoston edustajilta. Se laadittiin tiukassa aikataulussa, ja se sisältää julkisiin tarjouskilpailuihin osallistuvien talouden toimijoiden tarvitsemia takeita rajoittamatta kuitenkaan liiaksi sopimuksia tekeviä elimiä. Jos se hyväksytään tänään, se tarjoaa EU:lle tilaisuuden ottaa uusi askel tiellä kohti sisämarkkinoihin sovellettavien sääntöjen yhdenmukaistamista. Lisäksi EU saa sen myötä tehokkaat keinot muuttaa julkisten hankintasopimusten tekemiseen liittyviä käytäntöjä eettisempään suuntaan, kun petosten ja korruption vaara pienenee.

  Hans-Peter Mayer (PPE-DE), oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aluksi kiittää jäsen Fruteauta hänen mietinnöstään, vaikka hän tietääkin, etten kannata täysin ehdotettua odotusaikaa.

Oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelijana olen perehtynyt asiaan yksityiskohtaisesti ja järjestänyt kuulemisen vaalipiirissäni. Tämän tuloksena pyysin lausunnossani, että odotusaika olisi 14 kalenteripäivää ilmoituksesta. Katson yksinkertaisen ja muuttumattomana pysyvän odotusajan olevan välttämätön pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Tämä näkemys on vahvistettu sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnössä. Oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi ehdotukseni yksimielisesti. Valitettavasti oikeudellisten asioiden valiokunnan äänestystulos sivuutettiin yhteistyön tehostamisesta huolimatta. Korostan siksi jälleen kerran, ettei tällainen tehostettu yhteistyö palvele alkuperäistä tarkoitustaan. Meidän olisi järkevää selkeyttää suhteita uudistuksesta ja yhteistyön tehostamisesta käytävissä keskusteluissa.

Katson itse määräaikoja koskevan kompromissin olevan edelleen liian monimutkainen pk-yritysten kannalta. Mielestäni postitse ja sähköisessä muodossa toimitetun ilmoituksen välinen erottelu on tarpeeton. Myönteistä on sen sijaan sen se, että jäsen Fruteau ja varjoesittelijä ovat sopineet muuttumattomasta odotusajasta, poistaneet viittaukset kalenteripäiviin ja työpäiviin sekä poistaneet näin tekstistä sekavuuden, joka aiheutui komission alkuperäisessä ehdotuksessa esitetyistä odotusajoista.

Kaiken kaikkiaan äänestän kompromissin puolesta, sillä se on saatu aikaan esittelijöidemme, komission ja neuvoston puheenjohtajavaltion lukuisten keskustelujen ja todellisten ponnistusten tuloksena.

  Andreas Schwab, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää aluksi esittelijää, varjoesittelijää ja lausuntojen valmistelijoita heidän työstään. Vakuutan teille, että äänestäessämme osana kolmikantamenettelyä yritimme todella ottaa eri valiokuntien näkemykset huomioon. Neuvostolla oli kuitenkin selviä kantoja, joita emme valitettavasti onnistuneet sovittamaan yhteen parlamentin kaikkien näkemysten kanssa.

Olemme päässeet sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä. Sen kuvataan aina olevan perin hankalaa, mutten katso tämän kompromissin olevan ennenaikainen tai huono ratkaisu. Toivon siksi, että voitte äänestää tämän kompromissin puolesta.

Olemme siirtyneet askeleen lähemmäksi lainsäädäntöä, joka perustuu tuomioistuimen antamien, Alcatelia ja Hallen kaupunkia koskevien tuomioiden mukaisen oikeuskäytännön täytäntöönpanoon sekä komission julkilausumaan, jonka mukaan suorat, lainvastaiset sopimukset ovat suuri ongelma sisämarkkinoilla. Me Euroopan parlamentissa olemme tukeneet näitä ajatuksia, mutta olemme myös tehneet selväksi – muun muassa viime tiistaina keskustellessamme jäsen McCarthyn mietinnöstä – ettei näitä tapauksia voida parlamentin mielestä tarkastella enää pelkästään taloudellisten tekijöiden kannalta. Sen sijaan haluamme, että tulevaisuudessa kanteiden tueksi esitetään selvempiä ja luotettavia tietoja.

Tämän uuden, tarkistetun direktiivin suurimpiin etuihin kuuluu se, että julkiset hankintamenettelyt muuttuvat nyt avoimemmiksi tarjouksentekijöiden kannalta ja että tarjoajilla on nyt myös aikaisempaa paremmat mahdollisuudet hakea oikeusteitse muutosta sopimuksen tekemistä koskevaan päätökseen, mikäli he ovat siihen tyytymättömiä. Koska 16 prosenttia koko sisämarkkinoiden BKT:sta kuuluu julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön piiriin, otamme huomattavan askeleen eteenpäin, jos sopimuksia tekevät viranomaiset todella noudattavat sopimuksen kirjainta ja henkeä.

Samalla kun teemme selväksi sen, että lainvastaisesti tehdyt sopimukset ovat pätemättömiä, korostamme myös, ettei sukulaisten suosiminen kuulu Euroopan unioniin ja etteivät sääntöjen rikkojat voi odottaa sopimustensa pysyvän voimassa. Katson tämän olevan jälleen suuri askel kohti todellisten yhtenäismarkkinoiden luomista.

  Evelyne Gebhardt , PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan esittää aluksi ryhmäni puolesta kaksi tärkeää huomiota. Ensinnäkin olen erittäin iloinen siitä, että jäsen Fruteaun erinomainen työ on kantanut hedelmää. Meidän pitäisi olla kiitollisia hänestä.

Toiseksi haluan tuoda esiin olevani pahoillani siitä, että jäsen Fruteaun valinta Ranskan parlamenttiin merkitsee meille tärkeän jäsenen menettämistä. Hyvä jäsen Fruteau, on ikävää, että poistutte pian riveistämme. Etevien jäsenten menettäminen on aina surullista.

Minun pitäisi kenties vastata aluksi jäsen Mayerin huomioihin odotusajasta, josta on käyty kiihkeää keskustelua. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta ja jäsen Fruteau ovat molemmat pyrkineet tekemään säännöistä yksinkertaiset. Asiaan liittyi vain yksi pieni ero: te halusitte 14 päivää, jäsen Fruteau puolestaan 12. Nuo kaksi päivää eivät kuitenkaan olleet ongelman ydin. Ongelman ydin oli se, ettei neuvosto halunnutkaan todellisuudessa yksinkertaista ratkaisua, joten hakkasimme päätämme seinään. Myös me olisimme halunneet sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa esitettyä yksinkertaisemman ratkaisun.

Kun direktiivi siirretään osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, en halua kuulla yhdenkään jäsenvaltion ministerin sanovan, että se on liian byrokraattinen, ja syyttävän Brysseliä. Juuri ministerit itse ovat asiasta vastuussa: Brysselissä ja Strasbourgissa haluttiin jotakin aivan muuta. Ministerien pitäisi siis ottaa vastuu päätöksestään.

Toinen asiani liittyy parlamentin ja ministerineuvoston kuumentuneeseen keskusteluun poikkeusten soveltamisalasta ja siitä, missä määrin säännöistä voidaan poiketa yleisen edun nimissä. Parlamentilla on asiaan tiukempi kanta kuin neuvostolla, koska tällä direktiivillä on selvästikin tarkoitus tehostaa julkisten hankintojen valvontamenettelyä etenkin tapauksissa, jotka ovat jo nykyisten lakien vastaisia. Siispä kyse ei ole niinkään jäsenvaltioiden julkisia hankintoja koskevien toimintaohjeiden muuttamisesta vaan sen päättämisestä, mitä seuraamuksia tällä alalla voidaan soveltaa. Näitä asioita ei pidä sekoittaa keskenään. Tämänpäiväisessä täysistunnossa ei ole tehty tätä virhettä, mutta se livahtaa toisinaan julkiseen keskusteluun. Meidän pitäisi korostaa uudelleen sitä, että yritämme määrittää, mitä seuraamuksia langetetaan, kun sopimuksia tehdään lainvastaisella tavalla. Tämä tiukka lähestymistapa on perusteltu tosiasioiden valossa.

  Alexander Lambsdorff, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin haluan hyödyntää tämän tilaisuuden ja kiittää esittelijää hänen tekemästään työstä. Toivotan hänelle myös kaikkea hyvää hänen tulevaan työhönsä Ranskan kansalliskokouksessa. Tiedän, että jouduitte laatimaan tämän mietinnön keskellä vaalikampanjaanne. Se ei ollut mikään vähäpätöinen suoritus. Kiitokset siitä.

Olen erityisen iloinen siitä, että parlamentti ja neuvosto onnistuivat sopimaan keskeisistä tekijöistä kolmikantaneuvotteluissa. On tärkeää, että Euroopan unionin kaikissa jäsenvaltioissa otetaan käyttöön samat säännöt. Haluan ottaa esiin muutaman seikan, jotka ovat mielestäni erityisen tärkeitä.

Ensimmäistä seikkaa on jo käsitelty: kyse on siitä, kuinka pitkään on odotettava ennen sopimusten tekemistä. On mukavaa kuulla, että asiasta on päästy sopuun. Katson silti, että kymmenen päivän jakso, jota voidaan jatkaa viidellä päivällä postin kulkuun liittyvistä syistä, on melkoisen lyhyt aika. Mielestäni olisi ollut parempi antaa yrityksille enemmän aikaa arvioida sopimuksen tekemistä koskevaa päätöstä. Yritysten, joilla ei ole omaa juridista osastoa ja jotka ovat useimmiten pieniä ja keskisuuria yrityksiä, on usein hyvin vaikeaa ja hidasta tutkia päätös sopimuksen tekemisestä. Olen täysin samaa mieltä jäsen Gebhardtin kanssa: tämä on neuvoston aikaansaannos, ei parlamentin.

Toiseksi olen erittäin tyytyväinen päätöksemme ottaa käyttöön sellainen seuraamus, että lainvastaisesti suoraan tehdyt sopimukset julistetaan pätemättömiksi. Erityisen tärkeää tältä osin on se, että säännöistä voidaan poiketa vain yleiseen etuun liittyvistä, hyvin tarkkaan määritellyistä syistä. Esimerkiksi yleiseen etuun perustuvat poikkeukset hyväksytään yleensä vain, jos syyt menevät puhtaasti taloudellisten etujen edelle. Jos jäsenvaltio päättää vedota taloudellisiin perusteisiin, asiasta on ilmoitettava komissiolle. Jotkin jäsenvaltiot ovat huolissaan siitä, että tämä johtaa tulevaisuudessa rikkomusmenettelyihin, mutta sen vaikutus on itse asiassa päinvastainen. Kuten neuvosto on jatkuvasti korostanut, poikkeuslupia myönnetään vain poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa taloudelliset näkökohdat ovat molempien osapuolten kannalta niin merkittävät, että on perusteltua jättää julistamatta sopimus pätemättömäksi. Näissä harvinaisissa tapauksissa edellytetään pelkkää ilmoitusta. Komission on edellytettävä, että jäsenvaltiot noudattavat näitä sääntöjä, jotta se voi varmistaa, että direktiivin säännöksiä sovelletaan yhtenäisellä tavalla koko Euroopan unionissa.

Lainsäädännön parantaminen johtaa myös yhtenäiseen täytäntöönpanoon, ja sillä varmistetaan, että komissiolla on selvä käsitys siitä, mitä todellisuudessa on tekeillä. Tämä on yksi tasapuolisuutta koskevista periaatteista, ja se on tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi.

Ennen kuin päätän puheenvuoroni, haluan vielä kiittää jäsen Fruteauta, jäsen Rühlea, jäsen Schwabia ja jäsen Zillmannia. Haluan myös käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ja kiittää ryhmän avustajia ja Euroopan parlamentin jäseniä, jotka ovat tehneet kovasti töitä saadakseen aikaan eheän tekstin. Toivoisin kuitenkin, että tulevaisuudessa tällaiset keskustelut voitaisiin käydä Brysselissä eikä Strasbourgissa.

  Heide Rühle, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin haluan kiittää esittelijää. On loppujen lopuksi hänen ansiotaan, että voimme hyväksyä ensimmäisessä käsittelyssä direktiivin, jolla pyritään parantamaan oikeusvarmuutta julkisten hankintojen alalla. Tämä hyödyttää paitsi paikallisviranomaisia myös yksityisiä urakoitsijoita. Toivomme, että se hyödyttää erityisesti pienyrityksiä, joilla ei ole varaa ylläpitää suuria oikeudellisia osastoja.

Mielestämme on erityisen myönteistä, että esittelijä vaati alusta alkaen, että direktiivin pitäisi rajoittua tiukasti EU:n direktiiveihin, ilman että sen soveltamisalaa laajennetaan. Jotta kaikkien tarjouksentekijöiden olisi mahdollista arvioida päätöstä sopimuksen tekemisestä, tekstiin on sisällytetty vähintään kymmenen päivän odotusaika. Minäkin olisin halunnut pidemmän odotusajan, mutta ensisijaisena tavoitteenani oli silti päästä sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä oikeusvarmuuden lisäämiseksi. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin halutessaan pidentää odotusaikaa.

Odotusaikana lainvastaisesti tehdyt sopimukset julistetaan pätemättömiksi, paitsi jos asiaan liittyy muita kuin taloudellisia, yleiseen etuun liittyviä pakottavia syitä. Tällöin riippumaton tuomioistuin tekee ratkaisun pätemättömyydestä. Tämä oli toinen tärkeä tavoitteemme, ja tuimme esittelijää täysin tämän asian suhteen.

Julkisten hankintojen avoimuuden lisäämiseksi sekä laittomuuksien ja korruption torjumiseksi julkisia hankintasopimuksia tekevän elimen tiedotusvelvollisuudet on määritelty selvästi. Kaiken kaikkiaan olemme päässeet hyvään ja toteuttamiskelpoiseen sopuratkaisuun, jolla parannamme EU:n lainsäädäntöä. Tästä syystä ryhmämme äänestää koko mietinnön puolesta.

  Eva-Britt Svensson, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, en aio käyttää puheaikaani yksityiskohtien käsittelyyn, vaan keskityn sen sijaan yleisemmin julkisten hankintojen kaikkia koskeviin näkökohtiin. Totean myös, että ryhmämme, Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, äänestää koko mietinnön puolesta. Lisäksi haluan tietenkin kiittää esittelijää ja varjoesittelijää siitä, että meillä on nyt edessämme parempi mietintö.

Kunnioitan suuresti esittelijää ja varjoesittelijää, koska he ovat selventäneet kaikki juridiset käsitteet, jotka on ymmärrettävä, jos haluaa perehtyä näihin säädöksiin. Vaaleilla valittuna edustajana minun on joka tapauksessa tunnustettava omalta osaltani, että minun on joskus vaikeaa, ellei mahdotonta, saada otetta lakitekstistä. Euroopan parlamentin tekemien poliittisten päätösten on oltava kristallinkirkkaita ja joka tavalla ymmärrettäviä niille, jotka kantavat poliittisen vastuun päätöksistä.

Minun on myös vaikeaa ymmärtää, miksi tästä asiasta on ylipäätään tehtävä poliittisia päätöksiä. Asioiden pitäisi toimia niin, että me, vaaleilla valitut parlamentin jäsenet, päättäisimme, mitä me haluamme saavuttaa poliittisilla päätöksillämme. Tämän jälkeen lakiasiantuntijoiden vastuulla olisi laatia oikeussäännöt sen mukaisesti, mitä poliittisessa päätöksessä määritellään ja mitä me haluamme saada päätöksillämme aikaan.

Olemme epäilemättä kaikki yhtä mieltä siitä, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjen on oltava tasapuolisia ja taattava yhdenvertainen kohtelu. Direktiiviehdotuksen perusteluissa puhutaan esimerkiksi siitä, että pienten talouksien ja pienyritysten kannalta on erittäin tärkeää, että meillä on tehokkaat, kilpailuhenkiset ja hyvin toimivat julkisten hankintojen markkinat. Tämä on varmastikin totta, mutta ihmettelen, kuinka moni pienyritys kykenee todella ymmärtämään kaiken tämän lakitekstin. Yritysten on oltava tietenkin täysin varmoja siitä, että ne ymmärtävät säädökset kunnolla, jottei niitä myöhemmin syytetä tai jotteivät ne joudu vastaamaan lainvastaisista hankintamenettelyistä.

Mielestäni meidän on myös pohdittava tulevaisuudessa enemmän sitä, ettei julkisissa hankinnoissa ole kyse ainoastaan taloudellisista näkökohdista. Sen sijaan meidän pitäisi käyttää hankintamenettelyjä, joilla pyrittäisiin myös vähentämään kuljetusta ja ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia, joita aiheutamme, kun julkiset hankintamenettelymme kattavat 27 jäsenvaltiota.

  Marc Tarabella (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, olen pahoillani, että keskeytän keskustelun työjärjestyksemme 145 artiklan nojalla, mutta haluan huomauttaa, että lehterillä istuu noin neljäkymmentä belgialaista Vallonian parlamentin jäsentä. He ovat täällä EU:n toimielimiin tutustuvien nuorten seurana. Kyseiset nuoret vierailevat tänään täällä Strasbourgissa ja huomenna Brysselissä. Ryhmän johtajana toimii Vallonian parlamentin puhemies José Happart, joka oli Euroopan parlamentin jäsen vuosina 1984–1999. Käytän tämän puheenvuoron kaikkien niiden kollegoideni puolesta, jotka ovat Vallonian parlamentissa edustettujen neljän ryhmän jäseniä. Kiitän teitä ja pahoittelen vielä kerran, että keskeytin keskustelun.

(Suosionosoituksia)

  Petre Popeangă, în numele grupului ITS. – Desigur, orice iniţiativă care are drept scop îmbunătăţirea activităţilor comunitare, în special a celor din domeniul economic, este benefică realizării obiectivelor Uniunii, cu deosebire a celui mai important dintre acestea - promovarea progresului economic şi social.

În acest context general, iniţiativele care au ca obiectiv îmbunătăţirea modului de derulare a uneia dintre activităţile economice importante, cea a achiziţiilor publice, nu poate fi decât una salutară. De aceea, demersul Parlamentului şi al Consiliului de a propune adoptarea acestei directive este pe deplin justificat, deoarece a rezultat dintr-o necesitate reală: aceea că actualele norme nu creează cadrul legal suficient care să permită promovarea în condiţii de eficienţă a recursului în cazurile de nerespectare a prevederilor comunitare în materie de achiziţii publice. La această concluzie s-a ajuns şi în urma consultării unor operatori economici din mai multe state membre, care, cu această ocazie, au confirmat faptul că actualele proceduri naţionale de recurs nu permit întotdeauna o corecţie suficientă a cazurilor de nerespectare a prevederilor comunitare în materie.

Prin textul final al directivei, majoritatea acestor lacune sunt corectate, iar aplicarea acesteia va avea efecte benefice în toate situaţiile, dar mai ales în cazurile de atribuire, prin înţelegerea părţilor, a contractelor de achiziţii, practică ilegală, care se înregistrează în mai toate statele Uniunii, dar pentru a cărei stopare, până în prezent, nu au fost adoptate soluţii eficiente. Efecte benefice se vor înregistra şi în ţările nou-aderate precum România, unde prevederile legale în materie sunt încă destul de permisive, situaţie care poate facilita atribuirea oneroasă a contractelor de achiziţii publice.

În concluzie, susţin şi voi vota pentru adoptarea proiectului de directivă.

  Malcolm Harbour (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, ryhmäni koordinaattorina haluan kiittää kollegoideni tavoin jäsen Fruteauta erittäin perusteellisesta ja monitahoisesta mietinnöstä. Aloittaessamme asian käsittelyn emme odottaneet, että neuvostossa vaadittaisiin niin paljon tarkkaa työtä. Jäsen Fruteau on vienyt tätä prosessia eteenpäin hyvin tehokkaasti, ja olen varma, että se on hänelle suureksi hyödyksi, kun hän siirtyy Ranskan parlamenttiin.

Haluan esittää vain muutaman huomion tämän direktiivin merkityksestä. Huomioni perustuvat siihen, mitä monet kollegani, myös koordinaattori Gebhardt, ovat todenneet siitä, kuinka tärkeää on, että komissio seuraa huolellisesti tämän direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa. Direktiivi on mielestäni turhan monimutkainen, mutta sellaisen jäsenvaltiot siitä halusivat.

Meidän on kuitenkin varmistettava, että yritysten on helppoa käyttää direktiivin mukaisia oikeuksiaan ja että ne, jotka katsovat, että menettelyssä on toimittu väärin, voivat käyttää hyväkseen mahdollisuutta saada sopimus julistettua pätemättömäksi. Kuten direktiivissä todetaan, tämä on selvästi tehokkain oikeussuojakeino, ja se on omiaan pitämään yllä kilpailua julkisissa hankintamenettelyissä.

Jäsenvaltiot ovat tavanomaiseen tapaansa onnistuneet hankkimaan itselleen mahdollisuuden olla soveltamatta sopimuksen keskeyttämistä koskevia menettelyjä hyvin tarkkaan määritellyissä olosuhteissa. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että jäsenvaltiot käyttävät tätä oikeuttaan hyvin harvakseltaan. Kehotan siksi komissiota varmistamaan, että asiaa seurataan kunnolla.

Toinen seikka, jonka vuoksi haluan kiittää jäsen Fruteauta hänen yhteistyöstään, koskee puitesopimuksia. Niistä tuli keskeinen osatekijä, kun valiokuntamme uudisti direktiivejä vuonna 2003. Näihin puitesopimuksiin ei tarvitse soveltaa täysipainoisesti kaikkia tällaisia keskeytysmenettelyjä tehtäessä puitesopimuksen nojalla sopimuksia sellaisten pienyritysten kanssa, jotka on hyväksytty etukäteen tällaisiksi sopimuskumppaneiksi. Olemme saavuttaneet asiassa hyvän tasapainon, ja kiitän siitä esittelijää.

Yleisesti ottaen tämä uudistus on hyödyllinen. Se kuitenkin edellyttää, että komission, jota sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta tukee, on oltava alinomaa valppaana, jotta voidaan varmistaa, että muutoksesta on todella hyötyä.

  Jacques Toubon (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, meillä on käsiteltävänämme teksti, jonka käytännön merkitys on teknisestä ja oikeudellisesta näkökulmasta erittäin suuri: sillä pyritään turvaamaan julkisiin tarjouskilpailuihin osallistuneiden tarjoajien oikeussuojakeinot ottamalla käyttöön sopimuksen tekemistä edeltävä odotusaika. Odotusaika on ajanjakso sopimusta koskevan päätöksen tekemisen ja sopimuksen allekirjoittamisen välillä, ja sen ansiosta kilpailun hävinneet tarjoajat voivat valittaa päätöksestä. Tiedämmehän, että on parempi yrittää estää sopimuksen allekirjoittaminen kuin yrittää saada korvauksia sen jälkeen, kun sopimus on allekirjoitettu. Tämä ehdotus käsittää myös tehokkaita toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään sopimusten tekeminen suoraan lainvastaisella tavalla.

Neuvoston kanssa käymämme keskustelu perustui jäsen Fruteaun erinomaiseen mietintöön. Mietinnössä käsitellään pääasiassa sellaisten sopimusten mitätöimistä, joita tehtäessä on rikottu odotusaikaa koskevaa sääntöä. Pääsimme tästä asiasta sopuun kolmikantaneuvottelujen loppuvaiheessa. Näin jäsenvaltioilla on siis mahdollisuus ottaa käyttöön odotusajan rikkomisesta langetettavia vaihtoehtoisia seuraamuksia, ja kannatamme tätä ehdotusta. Se on hyvä kompromissi. Mahdollisuus katsoa sopimus pätemättömäksi tai langettaa muita seuraamuksia jättää liikkumavaraa kansallisille tuomioistuimille odotusajan rikkomista koskevissa tapauksissa. Tämä on hyvä menetelmä, ja hyväksymme sen.

  Meglena Kuneva, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olen seurannut tarkasti keskustelua direktiiviehdotuksesta, joka koskee muutostenhakumenettelyjä koskevien direktiivien tarkistamista julkisten hankintojen alalla, ja kiitän vilpittömästi kaikkia jäseniä heidän esittämistään huomioista.

Haluan korostaa lopuksi muutamaa keskeistä seikkaa. Ensinnäkään emme voi luoda todella avoimia ja kilpailuhenkisiä julkisten hankintojen markkinoita, ellemme tarjoa yrityksille tehokkaita muutoksenhakukeinoja. Toiseksi on tärkeää varmistaa, että julkiset hankintasopimukset tehdään viime kädessä parhaan tarjouksen tehneen yrityksen kanssa. Kolmanneksi meidän on todellakin saatava yritykset, viranomaiset ja kansalaiset vakuuttumaan siitä, että julkiset hankintamenettelyt ovat tasapuolisia.

Parlamentilla on myöhemmin tänään tilaisuus hyväksyä ehdotus, joka vastaa näkemyksiä, jotka se on jo tuonut esiin asiasta vastaavan valiokunnan mietinnössä. Haluan kiittää komission jäsen McCreevyn puolesta vielä kerran esittelijä Fruteauta sekä parlamenttia vakavasta suhtautumisesta tähän asiaan sekä korostaa parlamentin äänestyksen olevan historiallinen tilaisuus muuttaa Euroopan unionin julkisia hankintoja aiempaa tasapuolisempaan ja kilpailuhenkisempään suuntaan.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 12.00.

5. Kuluttajien luottamus digitaaliseen ympäristöön (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana jäsen Roithován laatima sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietintö (A6-0191/2007) kuluttajien luottamuksesta digitaaliseen ympäristöön (2006/2048(INI)).

  Zuzana Roithová (PPE-DE), esittelijä. – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olen iloinen, että vuoden työskentelyn jälkeen varjoesittelijät ja minä voimme nyt esitellä teille koko mietinnön kuluttajien luottamuksesta digitaaliseen ympäristöön.

Tällä mietinnöllä parlamentti esittää komissiolle ja jäsenvaltioille voimakkaan poliittisen vetoomuksen, joka koskee verkkoliiketoiminnan ehtojen saattamista ajan tasalle ja kuluttajien luottamuksen lisäämistä digitaalisen ympäristön uusimpien suuntauksien suhteen. Yritykset ja kuluttajat odottavat yksiselitteisiä, yksinkertaisia ja täytäntöönpanokelpoisia sääntöjä, joilla edistetään verkkoliiketoimintakulttuuria EU:n markkinoilla. Mietintö on vasta koko prosessin alku. Olen tietoinen siitä, että sen täytäntöönpano edellyttäisi huomattavan määrän työtä komissiolta, jonka taloudelliset varat ja henkilöstöresurssit ovat jo nyt rajalliset.

Julkisissa kuulemisissa ja tutkimuksissa on paljastunut muutamia paljonpuhuvia seikkoja, joita emme voi sivuuttaa. Vain 6 prosenttia kuluttajista ostaa verkosta muissa jäsenvaltioissa toimivien yritysten tuotteita tai palveluja. Kolmannes kuluttajista ei ole saanut tilaamiaan tavaroita tai palveluja kansalaisuutensa tai asuinmaansa vuoksi tai siksi, että heidän maksukorttinsa on myönnetty toisessa maassa. Jotkin nykyaikaiset digitaalista sisältöä tarjoavat sähköiset palvelut ovat vain EU:n 15 vanhan jäsenvaltion kuluttajien käytettävissä.

Käyttäjät sitoutuvat erilaisiin digitaalisiin sopimuksiin, jotka he hyväksyvät pelkällä hiiren napsautuksella ja joita he eivät lue. Siksi he eivät tiedä, että nämä sopimukset saattavat sisältää useita epäoikeudenmukaisia ja harhaanjohtavia kohtia. Olemme havainneet, että edes lakiasiantuntijat eivät kykene selvittämään digitaalisten sopimusten, kuten loppukäyttäjien kanssa tehtävien lisenssisopimusten, tarkkaa sisältöä. Pienyritykset eivät ole selvillä siitä, mitä velvoitteita niillä on sähköisessä kaupankäynnissä, ja niiden on vaikeaa tutustua 27 erilaiseen oikeusjärjestelmään. Kuluttajat eivät tunne Internetiin liittyviä oikeuksiaan, eikä näitä oikeuksia esitetä tiivistetysti yhdessäkään asiakirjassa. Käyttäjät eivät ole varmoja, mitä he voivat ja mitä he eivät voi tehdä hankkimallaan digitaalisella sisällöllä. He pelkäävät, että he joutuvat vastaamaan vaateisiin toisessa maassa, eivätkä he tiedä, että Internetissä myydään lääkeväärennöksiä. Ehdotamme siksi, että komissio käynnistää maailmanlaajuisen kampanjan, jolla se tuo esiin lääkeväärennösten vaarat, että Euroopan unioniin luodaan varhaisvaroitusjärjestelmä, jolla torjutaan Internetissä tapahtuvia petoksia, ja että luetteloa sopimuksista, jotka on kiellettävä epäoikeudenmukaisten sopimuskohtien vuoksi, laajennetaan.

Yhtenäismarkkinoiden periaatteena on vähentää rajoituksia ja lisätä mahdollisuuksia. On kuitenkin ristiriitaista, ettei tämä periaate näytä koskevan sähköistä ympäristöä rajat ylittävistä mahdollisuuksista huolimatta. Uskallan väittää, että se, että meillä on 27 erillistä kansallista markkina-aluetta, estää tietoyhteiskunnan kehittymisen Euroopan unionissa, joka on jäänyt kehityksessä jälkeen Yhdysvalloista ja Aasiasta.

Jos haluamme poistaa keinotekoiset ja luonnolliset esteet sähköisen kaupankäynnin tieltä, meidän on hankkiuduttava eroon jäsenvaltioiden pirstaleisista säännöistä. Tämä on mahdollista pitkällä aikavälillä, jos meillä on poliittista tahtoa viedä yhdenmukaistaminen loppuun saakka. Näin dynaaminen ala edellyttää kuitenkin nykyistä nopeampaa ja joustavampaa ratkaisua. Tästä syystä päätin käsitellä mietinnössä koordinoitua työtä vapaaehtoisten standardien tai pikemminkin superstandardien parissa. Tästä esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa valinnainen standardoitu sopimus, joka on suunnattu rajat ylittävään sähköiseen kaupankäyntiin. Yritysten ja kuluttajajärjestöjen on sovittava keskenään sen sisällöstä, ja komissiolla on tärkeä merkitys kuluttajajärjestöjen koordinoinnissa. Rajat ylittävää sähköistä kaupankäyntiä koskevan EU:n luotettavuusmerkin haltijoiden on noudatettava näitä standardeja. Kuluttajajärjestöt pitävät luotettavuusmerkin käyttöönottoa myönteisenä asiana ja ovat sitoutuneet paljastamaan olemassa olevien teknisten ja oikeudellisten resurssien avulla tapaukset, joissa merkkiä käytetään väärin.

Kehotamme komissiota myös laatimaan eurooppalaisen peruskirjan kuluttajien oikeuksista tietoyhteiskunnassa. Euroopan parlamentti on yksi maailman ensimmäisistä parlamenteista, jotka pyrkivät selventämään Internetiin liittyviä kuluttajien oikeuksia. Mikäli peruskirja on yleisön saatavilla kaikilla virallisilla kielillä, kuluttajat alkavat perätä oikeuksiaan ja yritykset alkavat noudattaa peruskirjaa eivätkä ota sitä riskiä, että ne joutuisivat käyttämään rahaa riitojen ratkaisemiseen.

Katson mietinnön toimivan innoituksen lähteenä pyrittäessä parantamaan digitaalisen ympäristön standardeja.

Haluan nyt kiittää varjoesittelijöitä Herczogia, Rühlea, Schmidtia ja Jäätteenmäkeä heiltä saamastani huomattavasta avusta sekä avustajia, erityisesti avustaja Jirsaa, korvaamattomista asiantuntijaneuvoista. Arvostan myös koordinaattoreilta, puhemieheltä sekä valiokunnan sihteeristöltä ja yksiköiltä saamaani tukea. Olin ilahtunut kuluttajajärjestöjen, yritysten ja komission yksittäisten virkamiesten rakentavasta yhteydenpidosta. Haluan kiittää erityisesti komission jäsentä Kunevaa hänen avuliaisuudestaan ja hyvin avoimesta asenteestaan. Hän on aloittanut työnsä hienolla tavalla uusissa tehtävissään komissiossa. Uskon meidän onnistuvan ylittämään kaikki vaikeudet, joita saattaa ilmetä, kun ehdotuksemme kuluttajien luottamuksen lisäämisestä EU:n digitaaliseen ympäristöön toteutetaan käytännössä.

  Meglena Kuneva, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin iloinen voidessani keskustella täällä tänään kanssanne tästä tärkeästä aiheesta eli siitä, kuinka voimme lisätä kuluttajien luottamusta digitaaliseen ympäristöön.

Haluan puheenvuoroni aluksi kiittää jäsen Roithováa ja kaikkia varjoesittelijöitä heidän erinomaisesta ja hyvin tiiviistä yhteistyöstään. En sano tätä vain kohteliaisuudesta vaan antaakseni vilpitöntä tunnustusta erittäin kovasta työstä.

Olen iloinen siitä, että komissio ja Euroopan parlamentti ovat yhtä mieltä yhteisestä tavasta lähestyä tätä hyvin tärkeää ja haastavaa aihetta. Tämä mietintö on selvästikin tärkeä ja kunnianhimoinen, ja katson, että olemme suurin piirtein samaa mieltä tavoitteista ja ongelmien syistä.

Digitaalisella taloudella ja erityisesti sähköisellä kaupankäynnillä on huomattavat mahdollisuudet parantaa kuluttajien hyvinvointia tarjoamalla heille aikaisempaa laajemman valikoiman tuotteita, edistämällä hintakilpailua ja kehittämällä uusia markkinoita. Se on myös keskeinen tekijä sisämarkkinoiden vähittäismyyntipuolen toteuttamisessa. Tällä hetkellä vähittäismarkkinat ovat yhä jakautuneet valtioiden rajojen mukaisesti pieniksi markkina-alueiksi, kuten jäsen Roithová totesi. Tässä ei ole mitään järkeä, koska elämme sähköisen kaupankäynnin ja Internetin aikakautta. Sähköinen kaupankäynti on muuttamassa vähittäismyynnin olemusta, mutta vain kansallisesti. Vaikka Internet ei tunne rajoja, sama ei koske kuluttajia, yrityksiä ja sääntelijöitä. Puolet eurooppalaisista kuluttajista, joilla on kotona tietokone, on ostanut jotakin verkosta viimeisten 12 kuukauden aikana, mutta vain 12 prosenttia kotitietokoneen omistajista on ostanut jotakin toisesta maasta. Tämä osoittaa, että meidän on ryhdyttävä toimiin lisätäksemme kuluttajien luottamusta sisämarkkinoiden vähittäismyyntipuoleen ja että meidän on ratkaistava markkinoiden pirstoutumista koskeva ongelma toteuttaaksemme kansalaisten markkinat.

Kuten tiedätte, olemme käynnistäneet tänä vuonna kaksi suurta kuluttajille suunnattua aloitetta: kuluttajapoliittisen strategian sekä kuulemisen olemassa olevan kuluttajansuojalainsäädännön tarkistamisesta. Komission tavoitteena on auttaa EU:ta kohtaamaan kasvua ja työllisyyttä koskevat haasteet ja tavoittamaan kansalaisensa. Tämä tavoite saavutetaan, jos onnistumme osoittamaan vuoteen 2013 mennessä uskottavasti kaikille kansalaisille, että he voivat tehdä hankintoja kaikkialla EU:ssa – niin lähikaupasta kuin verkkosivulta – ja luottaa siihen, että heidän oikeuksiaan suojellaan tasapuolisella ja tehokkaalla tavalla.

Tarve lisätä kuluttajien luottamusta digitaaliseen talouteen huomioidaan tämän strategian jokaisessa näkökohdassa. Jäsen Roithován mietintö osoittaa, että esteitä – myös lainsäädännöllisiä esteitä – on paljon. Edeltäjäni onnistuivat purkamaan joitakin esteitä laatimalla sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin sekä kuluttajansuojayhteistyötä koskevan asetuksen, jossa säädettiin Euroopan kuluttajakeskusverkoston perustamisesta. Ensisijaisena tavoitteenani on puuttua nyt jäljellä oleviin esteisiin uudistamalla olemassa olevaa, kuluttajasopimuksiin liittyvää kuluttajansuojalainsäädäntöä.

Kuten tiedätte, olemme käynnistäneet laajan kuulemisen kuluttajansuojelun tulevaisuudesta ja alkaneet tutkia sidosryhmiltä saamiamme vastauksia. Odotamme jäsen Petren mietintöä, jonka on määrä valmistua kesän jälkeen. Mielipiteenne ja tukenne ovat tärkeitä tulevan työmme ja tarkempien ehdotusten kannalta. Se, että komissio seuraa tarkistetun säännöstön täytäntöönpanoa, muodostaa perustan, jolle kuluttajien luottamus rakennetaan. Meidän kannattaa ehkä tutkia tarkemmin määrämuotoisten kuluttajasopimusten kehittämistä, kunhan olemme saaneet luotua tämän vakaan perustan.

Tällä pyritään muun muassa vähentämään sisämarkkinoiden lainsäädännön pirstoutuneisuutta yhdenmukaistamalla sitä kohdennetusti sellaisten kysymysten osalta, jotka aiheuttavat kuluttajille ja yrityksille erityisiä ongelmia. Selvitämme muun muassa, voitaisiinko tässä prosessissa hyödyntää standardeja ja standardointia.

Sama koskee itsesääntelyä. Komissio on tehnyt paljon työtä itsesääntelyä ja yhteissääntelyä koskevan mallin luomiseksi parhaiden käytäntöjen pohjalta, ja jatkamme tätä työtä myös tulevaisuudessa. Olen teidän laillanne huolissani verkossa tapahtuvaan kaupankäyntiin tai digitaalisiin tuotteisiin sovellettavien eri lakien välisestä vuorovaikutuksesta. Yksityiskohtaisia lakeja on paljon, eivätkä kuluttajat ja yritykset ole välttämättä riittävän hyvin perillä siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia heillä on digitaalisessa ympäristössä. Aion tutkia kollegojeni Redingin ja McCreevyn kanssa, kuinka näitä asioita voitaisiin selventää parhaiten.

Panoksenne ansiosta perehdymme ajatukseen käytännön oppaasta, jossa kerrottaisiin tietoyhteiskunnan palveluista ja kansalaisten oikeuksista. Haluan myös kiittää teitä siitä, että korostitte lainvalvonnan merkitystä – olen täysin samaa mieltä kanssanne. Laadukas lainsäädäntö ei riitä, ellei sitä tueta tehokkaalla lainvalvonnalla. Olemme perustaneet Euroopan unioniin kansallisten lainvalvojien verkoston. Verkoston tehostamiseksi laajennamme sitä nyt vähitellen niin, että otamme siihen mukaan yhteisön ulkopuolisissa maissa toimivia kumppaneita.

Lopuksi haluan kiittää teitä siitä, että haluatte auttaa EU:n kansalaisia hyötymään kaikista sisämarkkinoiden ja digitaalisen talouden eduista. Odotan pääseväni tekemään yhteistyötä kanssanne, jotta voimme saavuttaa yhteiset tavoitteemme ja luoda kansalaisten sisämarkkinat.

  David Hammerstein (Verts/ALE), teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Roithováa loistavasta mietinnöstä.

Kuluttajien luottamus digitaaliseen ympäristöön riippuu pitkälti siitä, kykenemmekö suojelemaan heitä tässä ympäristössä ja tekemään siitä heille selkeän.

Meidän on muistettava, että myös pk-yritykset ovat kuluttajia ja että Euroopan unionin on edistettävä tämän uuden teknologian käyttöä ja rohkaistava pk-yrityksiä osallistumaan sähköisiin markkinoihin. Samalla meidän on lisättävä kuluttajien luottamusta tällaisia kaupankäyntipaikkoja kohtaan varmistamalla, että liiketoiminta on avointa ja oikeudenmukaista.

Kuluttajien on tunnettava velvollisuutensa ja oikeutensa digitaalisessa ympäristössä. Joidenkin tuotteiden, kuten MP3-soitinten, DVD-soitinten ja tietokonepelikonsolien kohdalla kuluttajien on suostuttava hyvin tiukkoihin, pienellä painettuihin ehtoihin, ja joissakin tapauksissa tämä lähentelee laittomuuksia ja loukkaa oikeutta yksityisyyteen.

Samaan aikaan näiden laitteiden valmistajat laajentavat digitaalisten oikeuksien hallintajärjestelmiään torjuakseen laittomia kopioita. Tämä aiheuttaa pelkoa, mikä voi puolestaan heikentää kuluttajien luottamusta. Yhteentoimivuutta koskevan ongelman ratkaiseminen edellyttää avoimia standardeja, joilla luodaan turvallisempi, avoimempi ja luotettavampi ympäristö.

Myös ohjelmistopatentit ovat vakava uhka pk-yritysten ohjelmistokehittäjille, joilla ei ole varaa oikeudenkäyntikuluihin. Tässä ympäristössä pelko estää niin pk-yritysten kuin kuluttajienkin luottamuksen syntymisen.

Digitaaliset käyttöympäristöt voivat johtaa kasvuun ja kehitykseen vain, jos ne perustuvat avoimiin ja yhteentoimiviin standardeihin. Standardit voivat vähentää markkinoiden pirstoutuneisuutta, ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttö voi myös parantaa huomattavasti verkon turvallisuutta.

Turvallisuuden lisääminen ja kuluttajien luottamuksen parantaminen riippuvat tietyistä avaintekijöistä: lainsäädännöstä sekä menetelmistä, joilla vahvistetaan ja luodaan sääntelyvälineitä, kuten menettelysääntöjä ja luotettavuusmerkkejä.

  Malcolm Harbour, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin iloinen voidessani todeta kannattavani tätä mietintöä ja kiittää kollegaani jäsen Roithováa erinomaisesta työstä. Kiitän myös varjoesittelijöitä, jotka ovat myös täällä läsnä. Olette tehneet erinomaista tiimityötä. Haluan myös kiittää jäsen Kunevaa hyvin myönteisestä vastauksesta.

Tämä mietintö osoittaa, että parlamentin valiokunta voi tehdä arvokasta työtä monimutkaisessa asiassa, joka koskettaa useita eri politiikanaloja. Haluan kertoa komission jäsenelle erityisesti sen, että toivon hänen vievän asiaa eteenpäin ja ryhtyvän puolustamaan kuluttajia sähköisessä ympäristössä ja kaupankäynnissä. Kuten hän itsekin totesi, hän ei ole ainut, jolla on osansa asiassa, vaan se koskettaa myös muita komission jäseniä: Redingiä ja McCreevya sekä erityisesti Frattinia ja Verheugenia, joista jälkimmäisen tehtävänä on puolustaa yrityksiä, erityisesti pienyrityksiä. Komission jäsenelle Frattinille haluan korostaa jälleen sitä, että monet meistä ovat huolissaan ehdotuksesta uudistaa erityisesti Rooma I -asetusta. Tähän liittyy se vakava vaara, että se heikentää pienyritysten mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähköiseen kaupankäyntiin. Kuluttajat ovat myös huolissaan tärkeistä tietosuojasäännöksistä ja suhtautuvat epäluuloisesti tietojensa luovuttamiseen verkossa. Myös tämä asia kuuluu hänen vastuualueeseensa. Siksi katson asian edellyttävän koordinoitua lähestymistapaa.

Haluan myös ottaa esiin sen, mitä jäsen Hammerstein Mintz totesi siitä, että meidän on keskityttävä erityisesti pienyrityksiin. Eri maissa toimivat suuret yhtiöt voivat laatia laajat verkkosivut eri kielillä, mutta haluamme tarjota pienyrityksille, joilla on innovatiivinen ja kiinnostava tuote ja jotka toimivat yhdessä jäsenvaltiossa, mahdollisuuden päästä helposti ja vapaasti EU:n markkinoille ja hyödyntää todella voimia, joita sähköinen kaupankäynti niille tarjoaa. Meidän on oltava hyvin varovaisia, jottemme tee järjestelmästä sellaista, että se estää yrityksiä tekemästä näin, sillä haluamme paitsi kuluttajien tekevän ostoksia verkossa myös yritysten alkavan myydä tuotteitaan verkossa. Lisäksi haluamme, että nämä kaksi asiaa saadaan toimimaan yhdessä, koska meillä on tilaisuus saada tämä aikaan dynaamisilla sähköisen kaupankäynnin markkinoilla niiden kehittyessä edelleen.

  Edit Herczog, PSE-ryhmän puolesta. – (HU) Haluan kiittää esittelijää työstä, jota hän on tehnyt viimeiset puolitoista vuotta. Tänä aikana hän on osoittanut suhtautuvansa hyvin avoimesti kompromisseihin ja olevansa valmis tekemään niitä. Haluan kiittää erityisesti komission jäsentä avoimuudesta, jota hän on osoittanut yhteistyössämme tällä alalla siitä lähtien, kun hänet valittiin tehtäviinsä.

Tämän työn tuloksena syntyi mietintö, jonka kunnianhimoisia poliittisia viestejä lukuisat tekemämme kompromissit eivät ole vesittäneet, toisin kuin yleensä käy. Päinvastoin kompromissit ovat pikemminkin vahvistaneet näitä viestejä. Juuri tätä tarvitsemme, sillä loppujen lopuksihan kyse on siitä, kuinka EU:n yhteiskunta ja talous valmistautuvat digitaaliseen aikakauteen. Tämä edellyttää, että EU:n yhteiskunnan yhä laajemmilla kerrostumilla on mahdollisuus käyttää tietotekniikkaa. Siksi meidän on ehdottomasti korostettava tämän mietinnön yksityiskohtana osallisuusaloitteen merkitystä eli sitä, kuinka tärkeää on, että maaseutualueiden asukkaat, vammaiset, ikääntyneet sukupolvet ja pienituloiset saadaan osallistumaan EU:n eloisaan digitaaliseen yhteiskuntaan.

Ei ole epäilystäkään, etteivätkö tietoyhteiskunta ja tietoon perustuva talous olisi keskeinen osa tulevaisuutta. Olemme jo tajunneet, että liike-elämä, tavaroiden ja palvelujen markkinat sekä itse kulutus ovat muuttumassa tietopohjaisiksi ja digitaalisiksi. Meidän on vielä hyväksyttävä tämä asia. Kuluttajat ovat kuitenkin edelleen kuluttajia myös Internetissä, ja heillä on oikeuksia ja velvoitteita. Heidän on ennen kaikkea saatava tietää, mitä heillä on tarkkaan ottaen edessään: esitteitä, ilmaisia sanomalehtiä, tuotteita tai jopa palveluita.

Tämän tiedon saatuaan heidän on toimittava aivan yhtä tarkkanäköisesti kuin he toimisivat tavanomaisessa kirjastossa, pankissa, matkatoimistossa tai kaupassa. Heidän on saatava tietää, mitä he voivat tehdä ja mitä eivät. Vastineeksi sääntöjen noudattamisesta heille tarjotaan samaa suojaa, jota lainkuuliaiset kuluttajat saavat perinteisillä markkinoilla. Digitaaliseen ympäristöön liittyy kuitenkin useita seikkoja, jotka heikentävät kuluttajien luottamusta. Tiedot leviävät nopeasti ja helposti, kuluttajat eivät usein saa tarvitsemiaan tietoja ja laittomuudet leviävät nopeasti laajalle – tässä vain muutamia esimerkkejä niistä monista syistä, joiden vuoksi Internetin käyttäjät saattavat rikkoa lainkuuliaisen kuluttamisen rajoja, myös toimiessaan vilpittömin mielin. Poliitikkoina meillä on poliittinen vastuu kehittää EU:n digitaaliseen ympäristöön välineet, jotka auttavat Internetin käyttäjiä noudattamaan lakia kuluttajina.

Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän puolesta voin todeta, että kannatamme pitkällä aikavälillä ajatusta peruskirjasta, jossa kuvataan digitaalisten palvelujen käyttäjien oikeudet ja kerrotaan jokaiselle kuluttajalle selvällä ja ymmärrettävällä tavalla, kuinka heidän on toimittava Internetin käyttöön liittyvissä erityistilanteissa. Parlamentti on myös tietoinen siitä, että digitaalisen ympäristön dynaaminen kehittyminen ja kuluttajansuojalainsäädännön meneillään oleva tarkastelu vaikuttavat merkittävällä tavalla mahdollisesti laadittavan peruskirjan sisältöön. Kuluttajat tarvitsevat kuitenkin tietoa jo ennen kuin peruskirja julkaistaan, ja siksi pyydämmekin komissiota laatimaan nykytilanteessa ja nykyisen lainsäädännön pohjalta ohjeita siitä, mitä oikeuksia Internetin käyttäjillä on ja millaista suojelua heille tarjotaan.

Tätä silmällä pitäen ehdotamme kuluttajansuojakeskusten verkoston perustamista SOLVIT-järjestelmän ja Dolceta-verkkosivuston mukaisen mallin pohjalta. Kyse olisi toisin sanoen eurooppalaisesta kuluttajaneuvontaportaalista, josta eurooppalaiset sähköisen kaupankäynnin kuluttajat saisivat opastusta ja löytäisivät tietoja ja ratkaisuja. Samoin kannatamme digitaalisen sisällön käyttöön ja suojeluun sovellettavan lainsäädännön selventämistä. Ovathan välineiden ja sisällön yhteentoimivuus sekä digitaalisten oikeuksien hallinta loppujen lopuksi tärkeitä periaatteita.

Lopuksi haluan kiinnittää kuluttajien ja teollisuuden huomion siihen, että kyse on kaikkien yhteisestä edusta. Koska digitaaliset markkinat perustuvat perinteisten markkinoiden malliin, toiminnan on oltava myös niillä lain mukaista. Alan parissa työskentelee nykyisin suuri määrä valiokuntia. Siksi haluamme, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta, jolla on yhteys kuluttajiin ja joka suhtautuu alaan avoimimmin, koordinoisi komissiossa tätä alaa koskevia tulevia toimia.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MAURO

  Olle Schmidt, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa komission jäsen, arvoisa puhemies, harvat olisivat voineet kuvitella, kuinka perusteellisesti Internet muuttaisi maailmaa – paitsi poliittisesti myös taloudellisesti. Vaikka totalitaariset hallitukset ovat pyrkineet rajoittamaan tiedonkulkua, Internetin käyttäjien määrä kasvaa jatkuvasti miljoonilla. Myös tapa, jolla käytämme Internetiä, muuttuu nopeasti passiivisesta tiedon hankkimisesta interaktiiviseen toimintaan. Ostamme ja myymme tuotteita ja palveluja Internetissä. Internetistä on tullut myös keskustelu- ja tapaamispaikka. Olemme jopa luoneet Internetiin uudenlaisen elämänmuodon: virtuaalitodellisuuden, josta on tullut joillekin jopa tärkeämpi kuin itse todellisuus.

Tilastot osoittavat, että verkkokauppa kasvaa vuosittain 21 prosenttia, ja vaikkei rajat ylittävä kauppa olekaan mittavaa EU:ssa, monet asiat viittaavat sen kasvuun tulevaisuudessa. Yli puolessa EU:n kotitalouksista on tietokone, ja tietokoneiden määrä kasvaa noin 4 prosentin vuosivauhtia. Kaikista kotitalouksista 42 prosentilla on Internet-yhteys, ja myös näiden yhteyksien määrä kasvaa 4 prosentin vuosivauhtia. Kotimaassani jopa 75 prosentilla väestöstä on kotonaan Internet-yhteys. On kuitenkin ilahduttavaa, että koneiden ja liittymien määrät kasvavat nopeimmin uusissa jäsenvaltioissa.

Kuten monet Euroopan parlamentin jäsenet ovat todenneet, petokset ja muut huijaukset yleistyvät jatkuvasti tämän kehityksen myötä. Tämän tiedon valossa jäsen Roithován mietintö on merkittävä askel kohti kuluttajien luottamuksen lisäämistä digitaalisia markkinoita kohtaan. Tiedämme, että samalla kun parlamentti tekee työtään, komissio tarkistaa EU:n koko kuluttajalainsäädäntöä.

Mietinnön 19 kohdassa ehdotetaan niin sanottua EU:n luotettavuusmerkkiä. Tämä on tietenkin hyvä ajatus, mutta siihen liittyy nähdäkseni muutamia ongelmia. Ensinnäkin tällaisen laatumerkin pitäminen ajan tasalla voi olla kallista. Komissio on itse laskenut kustannusten nousevan miljoonaan euroon vuodessa kutakin jäsenvaltiota kohti, ja se on suuri summa rahaa. Toiseksi vaarana on, että luotettavuusmerkki anastetaan, että sitä käytetään väärin tai että se väärennetään.

Toinen merkittävä asia koskee EU:n peruskirjan laatimista kuluttajien oikeuksista ja velvollisuuksista tietoyhteiskunnassa. Tämä asia ei ole uusi, ja se on selvästikin tärkeä komissiolle, kuten komission jäsen toi esiin meneillään olevan tarkistuksen yhteydessä. Katson, että näissä tarkistuksissa ehdotetuissa sanamuodoissa otetaan paremmin huomioon digitaalisen ympäristön muutosten mutkikkuus ja nopeus.

On ehkä sanomattakin selvää, että digitaalinen ympäristö edellyttää säännöistä ja lainsäädännöstä muodostuvaa toimivaa kehystä. Kaikkien Internetin käyttäjien on tunnettava oikeutensa ja velvollisuutensa. Kuluttajien on oltava asioista perillä. Sen lisäksi, että myyjillä ja yrittäjillä on oltava vastuuntuntoa, tarvitsemme myös rohkeita, innovatiivisia toimijoita, jotka luovat uusia mahdollisuuksia ja uusia työpaikkoja. Tarvitsemme tietenkin myös lakeja, jotka toimivat muuttuvassa ympäristössä.

Komission on löydettävä tasapaino kaikkien näiden etujen välille, jotta EU:sta tulisi entistä kilpailukykyisempi ja jotta se voisi täyttää Lissabonin strategian mukaiset vaatimukset.

Lopuksi haluan tuoda esiin, ettemme saa milloinkaan unohtaa, että juuri vapaus ja vapaa tiedonsaanti ovat luoneet perustan Internetin valtaisalle menestykselle.

  Mieczysław Edmund Janowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Roithováa puuttumisesta näin tärkeään asiaan. Meidän pitäisi muistaa, että vaikka Internetiä koskeva kehitystyö alkoi hädin tuskin 40 vuotta sitten, voimme silti puhua nyt Internet-vallankumouksesta.

Internet on poikkeuksellinen väline, joka tuo monille aloille valtavia mahdollisuuksia. Se merkitsee meille myös monia haasteita. Sitä voidaan käyttää hyviin tarkoituksiin, mutta valitettavasti sitä voidaan hyödyntää myös rikollisessa toiminnassa. Sama koskee myös monia muita välineitä, joita miehet ja naiset ovat käyttäneet kulttuureja kehittäessään.

Sitä, kuinka digitaalista teknologiaa käytetään sähköisessä kaupankäynnissä tuotteiden ja palvelujen ostamiseen, pitäisi tarkastella tätä taustaa vasten. Kuten mietinnössä todetaan, sovellettavien oikeudellisten ja teknisten ratkaisujen pitäisi täyttää monet erilaiset kriteerit. Haluan esittää asiasta muutaman huomion.

Ensinnäkin nykyistä useammilla pitäisi olla mahdollisuus päästä Internetin vähittäismarkkinoille. Tämä tarkoittaa, että yhä useammilla pitäisi olla käytössään laajakaistayhteys, mistä on puhuttu toistuvasti Euroopan parlamentissa. Tällä hetkellä vain noin 25 prosentilla Euroopan unionin kotitalouksista on laajakaistayhteys eli laadukas yhteys.

Toiseksi ostajan täytyy olla varma siitä, että ostosten tekeminen tällä tavoin on turvallista. Tämä koskee rajoista riippumatta sekä itse ostotapahtumaa että ostetuille tuotteille ja palveluille annettavaa takuuta.

Kolmanneksi se, että kauppaa käydään usein ilman nimiä, ei saa helpottaa rikollista toimintaa millään tavalla. Viittaan esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksilla suojattujen elokuvien tai levyjen laittomiin kopioihin. Siksi on tärkeää selventää, mitä ilmaisu "vain henkilökohtaiseen käyttöön" tarkoittaa.

Neljänneksi muu Internetissä tapahtuva toiminta, kuten pedofiilisen tai pornografisen materiaalin hankkiminen ja prostituution edistäminen, edellyttävät poliisilta ja oikeusviranomaisilta erityistoimia. Tämä on omantuntomme asia.

Viidenneksi Internetissä tapahtuva maksuliikenne on toteutettava tavalla, joka on täysin turvallinen molemmille osapuolille. Kuudenneksi potentiaalisten ostajien täytyy voida varmistaa sähköisesti ostettavien tuotteiden ja palvelujen mainoksissa esitetyt tiedot.

Seitsemäs huomautukseni koskee sitä, että verkkopankkien maksuliikenteen turvallisuutta on parannettava huomattavasti. Kahdeksanneksi huomautan, että tiettyjen lääkäripalvelujen tarjoamiseen, diagnoosien tekemiseen ja etävalvonnan suorittamiseen erityisesti syrjäseuduilla on tärkeää käyttää digitaalisia laitteita.

Toiseksi viimeinen huomioni koskee etäkoulutuksen merkitystä. Lopuksi muistutan, että mahdollisuus käyttää digitaalisia järjestelmiä hyödyttää erityisesti vammaisia kuluttajia.

Puheenvuoroni päätteeksi haluan painottaa, että tavoitteenamme on luoda digitaalisten palvelujen markkinat, jotka rakentuvat luotettavalle pohjalle ja ovat avoimet kilpailulle ja joille ominaista on ennen kaikkea laadukkuus, rehellisyys, avoimuus ja joustavuus.

  Heide Rühle, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää aivan erityisesti esittelijää. Hänen tekemänsä työn ansiosta meillä on nyt hyväksyttävänämme erinomainen valiokunta-aloitteinen mietintö. Toivon ja olen vakuuttunut, että komissio ottaa mietinnön suositukset ja päätelmät huomioon tarkistaessaan EU:n kuluttajien oikeuksia.

Hyvä jäsen Roithová, ryhmämme kannattaa mietintöänne ja useimpia kompromissitarkistuksianne. Mielestämme on kuitenkin valitettavaa, että päätitte vesittää ehdotuksenne EU:n luotettavuusmerkin osalta. Emme siksi äänestä tarkistuksesta 4 ja äänestämme liberaalien tarkistuksia vastaan.

Teollis- ja tekijänoikeuksien ei pidä antaa heikentää kuluttajien oikeuksia. Kuluttajat tarvitsevat selvät tiedot siitä, mikä heidän oikeudellinen asemansa on digitaaliseen sisältöön ja digitaalisten oikeuksien hallintaan liittyvissä asioissa. Heillä on oikeus yhteentoimiviin ratkaisuihin.

Mietinnössä puututaan tärkeisiin seikkoihin: siinä kehotetaan laatimaan eurooppalainen peruskirja kuluttajien oikeuksista, luomaan EU:n varhaisvaroitusjärjestelmä ja tietokanta Internetissä tapahtuvien petosten torjumiseksi, asettamaan tietyille sähköisille palveluille, kuten verkkopankkitoiminnalle, ulkoista tilintarkastusta koskeva velvollisuus sekä standardoimaan rajat ylittävää sähköistä laskutusta koskevat EU:n säännöt. Lisäksi siinä pyydetään digitaalista ympäristöä koskevaa koordinoitua ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka käsittää markkinoiden ulkopuolisten tekijöiden analysoinnin. Niitä ovat esimerkiksi yksityisyydensuoja, kansalaisten mahdollisuudet käyttää tietotekniikkaa sekä Internetin turvallisuus.

Mietinnössä kehotetaan myös komissiota tarkastelemaan toimia, jotka koskevat yhteiskanteita rajat ylittävissä, yritysten ja kuluttajien välisissä digitaalisen ympäristön riitatapauksissa. Äänestämme mietinnön puolesta ja toivomme, että se hyväksytään täysistunnossa.

  Nils Lundgren, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, kauppa sekä tavaroiden, palvelujen ja pääoman vaihto ovat taloudellisen vaurauden perusta. Siksi kaikki teknologia, joka pienentää kaupan transaktiokustannuksia, on keskeistä vaurauden lisäämisen kannalta. Maailmanlaajuisten yhteyksien kehittyessä nykyaikaisen viestintätekniikan, turvallisten ja nopeiden maksutapojen ja protektionismin poistamisen myötä yhä useammat maat eri puolilla maailmaa osallistuvat nyt kansainväliseen kauppaan. Pitkällä aikavälillä tämä hyödyttää kaikkia. Siksi EU:n tärkeimpänä tehtävänä on helpottaa kaupankäyntiä paitsi EU:n sisällä myös EU:n ja muun maailman välillä.

EU on onnistunut helpottamaan hienosti EU:n sisäistä kauppaa, ja se on edistänyt merkittävällä tavalla jäsenvaltioidensa talouskehitystä. Suurena poikkeuksena on maatalous, jossa vapautumista ei ole tapahtunut juuri lainkaan. Siksi tällä alalla voidaan vielä saavuttaa merkittäviä hyvinvointihyötyjä.

EU:n ja muun maailman välistä kauppaa tarkasteltaessa tilanne ei näytä lainkaan yhtä hyvältä. EU suhtautuu ympäröivään maailmaan erittäin protektionistisesti. Protektionismi koskee paitsi maatalousalaa myös työvoimavaltaisia teollisia tuotteita. Tästä aiheutuu suuria taloudellisia kustannuksia maailman köyhille maille ja EU:n kuluttajille. Siksi haluamme käyttää poliittisia voimavarojamme juuri näillä aloilla kehittääksemme kaupan ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävää EU:n politiikkaa.

EU:n kauppa on toistaiseksi rajallista, mutta uskallan väittää meidän kaikkien uskovan, että sillä on edessään loistava tulevaisuus. Jäsen Roithová käsitteleekin asiaa, joka osoittautuu tulevaisuudessa hyvin tärkeäksi. Keskeinen kysymys on kuitenkin se, millainen rooli EU:lla voisi olla sähköisen kaupan kehityksen tässä vaiheessa.

Jäsen Roithová sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta väittävät, etteivät kuluttajat uskalla heikon oikeusturvan vuoksi ostaa Internetissä tuotteita tai palveluja muista EU:n jäsenvaltioista. Asia saattaa olla niin, mutta tiedämmekö tämän varmasti? Jokainen uusi ala ja jokainen havaittu ongelma esitetään Euroopan parlamentissa todisteena siitä, että EU:n on puututtava asioihin. Pitkästyttävää lausetta "tämä osoittaa, että EU:ta tarvitaan" toistetaan kuin mantraa. Tällaisten ongelmien sosioekonomisissa analyyseissa pyritään aina määrittämään ensin, millaisista markkinoiden toimintapuutteista on kyse, voidaanko ne korjata poliittisin toimin, ja jos voidaan, niin millaisia nämä toimet voisivat olla ja millä poliittisella tasolla niitä pitäisi toteuttaa.

Euroopan parlamentissa lähtökohtana on useimmiten se, että EU voi ja sen pitää korjata puutteet. Jokainen havaittu ongelma esitetään tekosyynä EU:n strategisen aseman vahvistamiselle jäsenvaltioiden tai toiminta-alaltaan globaalimpien kansainvälisten elinten kustannuksella. Man merkt die Absicht eli tarkoitus paistaa kyllä läpi – jatkuvasti.

Sähköinen kaupankäynti on yhä lapsenkengissään, emmekä tiedä, mikä hidastaa sen kasvua tai millä aloilla ja missä muodossa se tulevaisuudessa kukoistaa. Kehotan siksi Euroopan parlamenttia vastustamaan kaikkia näitä ehdotuksia EU-johtoisista ja EU:n rahoittamista stipendiohjelmista sekä opetus- ja tiedotuskampanjoista. Kehotan sitä odottamaan, ennen kuin se pyytää laatimaan peruskirjan oikeuksista, kehittämään riitojenratkaisumekanismeja ja yhtenäistämään sopimusoikeutta Euroopan unionissa. Kehotan sitä vastustamaan tällä alalla käytettävää EU:n luotettavuusmerkkiä.

Maat ja alueet, joita pidetään luovina ja jotka nousevat edelläkävijöiksi monilla eri aloilla, ovat juuri niitä, jotka antavat yrittäjien löytää vapaasti ratkaisut, jotka eivät ole yleensä poliitikkojen ja virkamiesten ennakoitavissa. Sähköisen kaupankäynnin alalla huomaamme kyllä, että yrityksillä on hyvin voimakkaat syyt tarjota suojaa kuluttajille. Rahamarkkinat kehittävät tällaisen suojan itse, ja siinä hyödynnetään uudenlaisia vakuutuspalveluja ja tuottajien itse kehittämiä tavaramerkkejä.

  Milan Gaľa (PPE-DE). – (SK) Haluan kiittää jäsen Roithováa tästä mietinnöstä. Siinä reagoidaan digitaalisen ympäristön dynaamiseen kehitykseen. Kyse on aiheesta, joka koskee meidän kaikkien, sekä kuluttajien että liike-elämän toimijoiden, jokapäiväistä elämää. Uusi teknologia tarjoaa merkittävät mahdollisuudet hyödyntää sisämarkkinoita tehokkaasti. Tilastot osoittavat kuitenkin, että vain 6 prosenttia EU:n kuluttajista tekee ostoksia verkossa ja että 33 prosenttia heistä on kohdannut ongelmia siksi, että he asuvat eri maassa kuin tuotteiden myyjät.

Eurobarometrin mukaan 48 prosenttia EU:n kauppiaista on valmis myymään tuotteitaan ulkomaille, mutta vain 29 prosenttia yrityksistä käy rajat ylittävää kauppaa vähintään yhden muun jäsenvaltion kanssa. Silti 57 prosenttia EU:n vähittäiskauppiaista myy tuotteitaan Internetissä. Rajat ylittävän kaupan suurimpia esteitä ovat myyntitapahtumiin liittyvä epävarmuus, kirjanpitosääntöjen väliset erot, valitusten käsittelyyn ja riitojen ratkaisemiseen liittyvät vaikeudet, kansallisten kuluttajansuojelulakien väliset erot, myynnin jälkeisten palvelujen tarjoamiseen liittyvät vaikeudet, lisäkustannukset, joita aiheutuu tuotteiden toimittamisesta ulkomaille, sekä käännöskustannukset.

Näiden monien esteiden vuoksi verkkoympäristössä on vaikeampi toimia kuin tavallisessa ympäristössä. Tästä syystä ehdotus kuluttajien luottamuksen lisäämiseen tähtäävän strategian laatimisesta on mielestäni tärkeä. Sillä pitäisi pyrkiä reagoimaan nykytilanteeseen toteuttamalla toimia, joilla verkossa käytävästä kaupasta tehdään nykyistä houkuttelevampaa ja joilla kehitetään yhdentämään digitaalisen ympäristön pirstoutuneita sisämarkkinoita. Tämän pitäisi parantaa kansalaisten mahdollisuuksia ostaa tuotteita ja palveluja, joita muissa jäsenvaltioissa toimivat yritykset tarjoavat verkossa.

  Evelyne Gebhardt (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Roithová, suurkiitokset erinomaisesta mietinnöstänne. Haluan myös kiittää varjoesittelijä Herczogia, jonka tehtävänä oli työstää mietintöä minun ryhmässäni.

Tämä aihe on kansalaisillemme erittäin tärkeä. Oli mukava kuulla, että komission jäsen Kuneva ryhtyy toimiin tällä alalla. Tämä on hyvin tärkeää, ja tuemme tietenkin hänen työtään sataprosenttisesti.

Kansalaisemme kohtaavat digitaalisessa ympäristössä varsin monenlaisia ongelmia. Tavarat eivät saavu perille, tai ne ovat myöhässä. Kansalaiset haluaisivat ehkä tilata tuotteen toisesta maasta, mutta se ei onnistu, koska yrityksen mukaan he asuvat väärässä maassa. He saattavat myös tehdä yksittäistilauksen ja huomaavat yhtäkkiä olevansa kestotilaajia. Tällaisia ongelmia kansalaisemme kohtaavat. Euroopan unionilla on jo toki varsin hyviä säädöksiä tällä alalla, mutta lainsäädäntö on hyvin hajanaista. On äärimmäisen tärkeää, että laadimme tälle alalle luotettavaa lainsäädäntöä, joka täyttää kansalaistemme ja ennen kaikkea kuluttajien odotukset.

Haluamme kansalaisten hyötyvän yhtenäismarkkinoiden eduista tällä alalla. He voivat kuitenkin hyötyä niistä vain, jos luomme heille oikeusturvan, jos he ymmärtävät, miltä pohjalta he voivat käydä kauppaa, ja jos he tietävät, että jos jonkin yrityksen kanssa syntyy ongelma, he voivat hakea muutosta eikä heidän tarvitse odottaa tuloksia 12 tai 15 vuoden ajan. He voivat myös hyötyä nykyistä avoimemmista markkinoista, jos he voivat vertailla hintoja ja hankkia lisää tietoa. Kuten näette, tällä alalla on vielä paljon tehtävää.

Kansalaisemme odottavat, että me sääntelemme sisämarkkinoita, laadimme yrityksille rakentavia ja aiempaa yksinkertaisempia sääntöjä ja varmistamme tällä tavoin, että yritykset voivat liikkua vapaasti Euroopan unionissa. Lisäksi kansalaisemme odottavat, että Euroopan unioni ajaa myös heidän etuaan ja ettei sen politiikan ainoana tavoitteena ole tukea taloutta, jota kansalaisten odotetaan vain kasvattavan omalta osaltaan. Sen sijaan kuluttajansuojeluun liittyvien näkökohtien pitää myös vaikuttaa politiikkaan, erityisesti digitaalista ympäristöä koskevaan politiikkaan. On oltava selvää, että ajamme politiikallamme kuluttajien etuja ja että talous palvelee kuluttajia. Arvoisa komission jäsen Kuneva, jos näin käy – ja tiedän teidän pyrkivän siihen – saavutamme tavoitteemme eli kansalaisten Euroopan: Euroopan, jossa kansalaiset voivat ostaa verkon kautta tuotteita toisesta maasta vapaasti ilman ongelmia tai esteitä ja jossa heillä on oikeuksia, myös mahdollisuus muutoksenhakuun. Arvoisa komission jäsen, ryhmäni tukee teitä täysin, ja olemme hyvin iloisia saadessamme tehdä kanssanne yhteistyötä tavoitteidenne saavuttamiseksi.

  Marek Aleksander Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, tuotteiden ja palvelujen tarjoamisen ja niitä koskevien tietojen hankkimisen näkökulmasta verkkomarkkinoiden rooli on tällä hetkellä mitätön. Jäsen Roithová totesi kuitenkin aivan oikein mietinnössään, että näiden markkinoiden pirstoutuminen EU:n eri jäsenvaltioiden välillä vaikuttaa niiden kehittymiseen ja merkittävyyteen.

Olen samaa mieltä siitä, että se, ettei sääntöjä ole yhdenmukaistettu Euroopan unionissa ja etteivät kuluttajat suhtaudu luottavaisin mielin kaupankäyntiin digitaalisilla markkinoilla, saattaa vaarantaa EU:n kilpailukyvyn maailmanmarkkinoilla, etenkin kun EU on nyt jäänyt jälkeen Yhdysvalloista ja tietyistä Aasian maista.

Eurooppalaisen tietojärjestelmän kehittäminen on epäilemättä hyvä ajatus, vaikka se vaatiikin aikaa ja valtavaa taloudellista panostusta. Näyttää kuitenkin siltä, että tällainen ehdotus voisi lisätä eri maissa sijaitsevien yksiköiden välisen verkkokaupan turvallisuutta. Tämä johtuu siitä, että yritysten mukaan ensisijainen syy, jonka vuoksi ne suhtautuvat epävarmasti tuotteidensa myymiseen verkossa, on juuri se, että eri jäsenvaltioissa sovelletaan erilaisia sääntöjä ja ettei sovellettavista säännöistä ole saatavilla tietoa.

Lisäksi katson, että meidän on puututtava kiireesti tilanteeseen uusissa jäsenvaltioissa, joilla ei ole taloudellisia resursseja järjestää tiedotuskampanjoita sähköisten palvelujen käyttämisestä ja niiden laadusta. Näissä maissa yksittäisiltä kansalaisilta, erityisesti maaseutualueiden asukkailta, puuttuu usein mahdollisuus käyttää tällaisia palveluja. Mietinnössä annetaan aivan oikein ymmärtää, että sähköisen kaupankäynnin alalla vallitseva tilanne syrjii näiden maiden kuluttajia. Komission pitäisi mielestäni korjata tämä tilanne kiireesti, koska EU:n kaikilla kuluttajilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun.

6. Tervetulotoivotukset

  Puhemies. – Hyvät parlamentin jäsenet, minulla on suuri ilo ilmoittaa teille, että viralliselle lehterille on saapunut Korean tasavallan kansalliskokouksen valtuuskunta.

Toivotan lämpimästi tervetulleeksi Korean valtuuskunnan, joka saapui tänne osallistuakseen kymmenenteen Euroopan parlamentin ja Korean parlamentin väliseen tapaamiseen. Korean valtuuskuntaan kuuluu kuusi tasavallan kansalliskokouksen jäsentä, ja sitä johtaa Lee Sang-Deuk.

Vuoropuhelumme on viime vuosina syventynyt ja muuttunut säännölliseksi. Siitä on tullut täysin poliittista vuoropuhelua, joka kattaa lukuisia aiheita aina alueellisesta ja kansainvälisestä turvallisuudesta kansalaisten jokapäiväisiin huolenaiheisiin sekä Euroopan unionin ja Etelä-Korean yhä aktiivisemman aseman kansainvälisessä yhteisössä.

Olemme iloisia hedelmällisistä, vakaista ja yhä syvenevistä yhteistyösuhteistamme Korean tasavaltaan.

7. Kuluttajien luottamus digitaaliseen ympäristöön (jatkoa keskustelulle)

  Puhemies. – Jatkamme keskustelua kuluttajien luottamusta digitaaliseen ympäristöön koskevasta jäsen Roithován mietinnöstä.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Haluan aluksi kiittää esittelijää, jäsen Roithováa, siitä, että hän esitteli meille hyvin johdonmukaisen ja ajankohtaisen mietinnön kuluttajien luottamuksesta digitaaliseen ympäristöön. Kuluttajien luottamus on olennainen osatekijä, sillä huolimatta yhteismarkkinoista ja tietotekniikan saatavuudesta tuotteita ja palveluita yli rajojen hankkivien kuluttajien prosentuaalinen osuus on edelleen hyvin pieni.

Useimmiten esitettyjä perusteluja ovat pelot mahdollisia valituksia koskevista ongelmista, riita-asioiden ratkaisemiseen liittyvät vaikeudet sekä käännöksistä ja rajan yli toimittamisesta aiheutuvat kulut. Lujittamalla kuluttajien luottamusta lisäämme varmasti niin suuryritysten kuin myös sellaisten pienten ja keskisuurten yritysten kehityspotentiaalia, jotka voisivat laajentaa liiketoimintaansa tietotekniikan avulla kattamaan koko EU:n sisämarkkinat. Kuluttajien on tunnettava oikeutensa. Vain näin pääsemme eroon heidän Internetissä tapahtuvia maksutapahtumia koskevasta epäluottamuksestaan.

Esittelijä ehdottaa useita toimenpiteitä kuluttajien luottamuksen lisäämiseksi. Toivon meidän sisällyttävän monia näistä komission meneillään olevaan yhteisön säännöstön tarkistukseen. Kannatan ajatusta, jonka mukaan laatimalla kuluttajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan eurooppalaisen peruskirjan ja varsinkin edistämällä sitä voimme lisätä kuluttajien luottamusta sähköisiin tuotteisiin ja palveluihin. Kuluttajat saavat aivan liian usein kuulla, mitä heidän ei pitäisi tehdä Internetissä, mutta saatavilla ei ole erityistä luetteloa sähköisen kaupankäynnin kuluttajien ja kauppiaiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

Jos kuluttajat eivät tunne oikeuksiaan, Eurooppa jää edelleen jälkeen Yhdysvalloista ja Aasiasta. Euroopan komission on ryhdyttävä toimeen ja hyödynnettävä sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Arvoisa komission jäsen, lopuksi haluan todeta olevani iloinen siitä, että teidän välityksellänne Euroopan komissio on lopultakin onnistunut kiinnittämään tarvittavaa huomiota kuluttajansuojaan. Arvoisa komission jäsen, toivon tapaavani teidät uudelleen ja odotan tulevaa yhteistyötämme.

  Gabriela Creţu (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, ensisilmäyksellä digitaalinen ympäristö vaikuttaa rajattoman maailman mallilta, teoreettisesti täydellisiltä yhteismarkkinoilta, joilla kaikki voivat tarjota tuotteita, palveluita, viestintää ja ajanvietettä ja joilla kaikki voivat näitä ostaa. Näin ei ole. Havaitsemme voimakasta hajanaisuutta, joka johtuu molemminpuolisesta epäluottamuksesta – niin kauppiaiden kuin kuluttajienkin – mutta olemme havainneet myös perusteetonta taloudellista protektionismia, jossa samoja epävarmuustekijöitä käytetään perusteena tiettyjen sidosryhmien jättämiselle markkinoiden ulkopuolelle.

Varsinkin pienten tai uusien jäsenvaltioiden kuluttajat kokevat edelleen syrjintää sen mukaan, mikä heidän kansallisuutensa ja asuinpaikkansa on ja onko heillä tietyssä valtiossa myönnetty maksukortti. Kotimaassani Romaniassa on edelleen suuria ongelmia tämän osalta, sillä huonoa mainetta on luotu ja pidetty yllä keinotekoisesti huolimatta siitä, että CyberSource Corporationin raportissa Romania ei kuulunut niihin valtioihin, joissa sähköiseen kaupankäyntiin liittyy suuri riski.

Tämä ei koske vain meidän tapaustamme. On olemassa yrityksiä, jotka muuttavat hintojaan kuluttajan asuinpaikan mukaan tai kieltävät näiltä tyystin valikoimansa saatavuuden. Kuluttajat ja pienyritykset eivät todellakaan voi hyväksyä tällaista käytöstä. Välttääksemme syrjinnän tunteen tarvitsemme todellisia kiireellisiä toimenpiteitä: tietokannan todella epäluotettavista tahoista, eurooppalaiset luottamusmerkinnät, yhteiset sopimuksia, sopimusehtoja ja velvoitteita koskevat standardit sekä voimakkaampia oikeusvälineitä ja teknistä suojaa verkkoavaruudessa asioiville.

Arvoisa komission jäsen, odotamme kuluttajien oikeuksia ja velvoitteita koskevaa eurooppalaista peruskirjaa, jotta voimme tukea osallistavan yhteiskunnan muodostumista digitaalisessa ympäristössä. Kiitän teitä kaikesta jo tekemästänne työstä.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, onnittelen komission jäsentä Kunevaa sekä esittelijää, sillä digitaalisen ympäristön merkitys kasvaa nopeasti, ja meidän on luonnollisesti varmistettava, että se on edullista Euroopan kansalaisille. Vielä on paljon työtä tehtävänä.

Onneksi olemme nyt lyöneet lukkoon verkkovierailuja koskevan asetuksen. Kuten täysistunnossa maanantaina todettiin, alalla alkaa nyt kehittyä todellista kilpailua. Eilen sanomalehti Bildin etusivulla kerrottiin, että Saksan suurimmat matkaviestinverkon operaattorit sisällyttävät jo aktiivisesti eurotariffia laskutusrakenteisiinsa. ERD-televisiokanavalla käsiteltiin eilen ja tänään samaa aihetta. Muutokset ovat käynnistyneet. Erityisesti matkapuhelinten alalla tarvitaan entistä suurempaa avoimuutta. Tähän asti tiedonsiirtojen kustannukset paljastuivat käyttäjille vasta kuun lopussa. Asetuksen myötä on nyt ensimmäistä kertaa mahdollista laskea hintoja entistä suuremman avoimuuden avulla, ja näin matkapuhelinalasta digitaalisessa ympäristössä on tullut yhä enemmän eteenpäin suuntautuva. Tällä on suuri merkitys.

Kuukauden lopussa voimaan tulevan verkkovierailuja koskevan asetuksen yhteydessä meidän on myös saatava aikaan kansainvälisiä sopimuksia, jotta kohtuuhintaiset puhelut ja tiedonsiirrot eivät rajoitu pelkästään 27 jäsenvaltion unioniin. Haluamme pikemminkin luoda kilpailulle terveen kansainvälisen ympäristön ja saada myös kansainvälisen verkkovierailun yhtä lailla kilpailukykyiseksi.

Uskon, että monet uusia sopimuksia tekevät kuluttajat toteavat uutta tariffia sovellettavan seuraavan viikon lopulla. Se merkitsee sitä, että loma- tai työmatkoilla olevat ihmiset havaitsevat nopeasti halvemman eurotariffin soveltamisen. Kilpailu laskee todennäköisesti hintoja entisestään, ja digitaalisesta viestinnästä tulee keskeinen tekijä Euroopan unionin kilpailuaseman kannalta.

  Maria Matsouka (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämänpäiväinen keskustelu on erityisen mielenkiintoinen, ja käytän tilaisuutta hyväkseni onnitellakseni esittelijää hänen onnistuneesta työstään.

Haluan kuitenkin aluksi korostaa, että looginen ennakkoedellytys digitaalisen ympäristön käytölle on tietoteknisten taitojen kehittäminen ja levittäminen kaikille Euroopan kansalaisille. On huolehdittava Internetin halvasta saatavuudesta kaikissa valtioissa poikkeuksetta. Internet on yrityksille ja erityisesti kuluttajille erinomainen väline yhtenäismarkkinoiden hyödyntämiseen. Lisäksi markkinoiden avautuminen digitaalisten viestintävälineiden kautta on toteutettu tavoitteena hyöty kuluttajille, jotka voivat valita laajemmasta valikoimasta parempilaatuisia tuotteita ja palveluja kilpailukykyiseen hintaan. Hyötyihin liittyy kuitenkin tiettyjä edellytyksiä. Digitaaliset markkinat Euroopassa eivät ole voimakkaat tai yhtenäiset, ja sähköiseen kaupankäyntiin, erityisesti rajat ylittävään sähköiseen kaupankäyntiin, osallistuvien kuluttajien, varsinkin yksittäisten ihmisten, osuus on hyvin pieni vallalla olevien epävarmuustekijöiden vuoksi. Jos oikeussuojaa kuitenkin vahvistetaan kaikilla maksutapahtumien kolmella tasolla, toisin sanoen ennen ja jälkeen maksutapahtuman sekä sen aikana, olisimme asemassa, jossa voisimme taata turvallisen ympäristön niin kansalaisten maksutapahtumille kuin heidän yksityisyydelleenkin.

Seuraavat seikat voisivat auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa: oikea-aikainen ja jatkuva tiedottaminen kuluttajille heidän oikeuksistaan ja velvoitteistaan, kuluttajapolitiikan sisällyttäminen yhteisön muuhun politiikkaan, markkinoiden entistä laajempi valvonta sen estämiseksi, että voimakkaammat sopimuspuolet, erityisesti suuryritykset, väärinkäyttävät markkinoita, mahdollisuus kollektiivisiin vaatimuksiin mahdollisten menetysten korvaamisen tehostamiseksi ja lopuksi myös entistä voimakkaammat riippumattomat kuluttajajärjestöt.

Kaikki tämä edellyttää tietenkin tiettyjä poliittisia valintoja, varsinkin jäsenvaltioilta, ja niin kauan kuin on alueita tai jopa valtioita, joissa Internetin todellinen saatavuus sekä Internetin nopea ja halpa saatavuus ovat edelleen tuntemattomia käsitteitä, pelkään pahoin, että vastassa on digitaalinen jakautuminen ja että joudumme tarkastelemaan digitaalista ympäristöä teorian tasolla.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – Ansamblul instituţiilor publice reprezintă cel mai mare furnizor de servicii din Uniunea Europeană. Serviciile de guvernare electronică asigură transparenţă, acces facil la informaţii şi servicii publice şi conduce la importante economii de timp şi resurse financiare. Serviciile de guvernare electronică aduc instituţiile publice aproape de cei pe care acestea trebuie să-i servească. Serviciile de guvernare electronică cresc încrederea utilizatorilor în mediul digital şi se bazează pe aceasta, indiferent dacă vorbim de cetăţeni, de angajaţii instituţiilor publice sau de companii.

Cele douăzeci de servicii publice stabilite de Comisia Europeană în 2003, pentru a fi furnizate de statele membre şi prin mijloace electronice, trebuie să devină o realitate în toate statele membre până în 2010, indiferent dacă ne referim la un oraş mare sau la o comunitate mică. Servicii precum licitaţiile electronice, plata taxelor prin mijloace electronice, transpunerea de formulare către instituţiile publice, mai ales prin puncte unice de acces la nivel naţional, pentru autentificare şi acces la servicii integrate de guvernare electronică, contribuie la dezvoltarea societăţii informaţionale. România a început introducerea acestor servicii încă din 2001.

Infrastructura de chei publice, serviciile de semnătură electronică, protecţia datelor cu caracter personal sunt esenţiale pentru încrederea utilizatorilor în societatea informaţională. Deci se impun investiţii semnificative şi acordarea de prioritate pentru asigurarea securităţii mediului digital. De asemenea, este important ca în toate şcolile să existe calculatoare şi acestea să fie conectate la internet. Instruirea cetăţenilor şi mai ales sprijinirea lor în asigurarea securităţii calculatorului personal şi a conexiunii internet, aflată la domiciliul propriu, vor spori încrederea utilizatorilor în mediul digital.

  Meglena Kuneva, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olemme kuulleet tässä keskustelussa joitakin hyvin asiantuntevia ja merkittäviä puheenvuoroja. Arvostan niitä ja kiitän puheenvuoron käyttäneitä.

Uskon ja luottamuksen kehittämisen merkitystä ei pidä aliarvioida, ja olen kiitollinen kaikista tätä koskevista huomautuksista. Digitaalinen ympäristö on edelleen monin tavoin uutta monille kansalaisille. Meidän on jatkettava työtä luodaksemme tarvittavat edellytykset hyvin toimiville markkinoille. Tarvitsemme yksinkertaisen ja johdonmukaisen oikeuskehyksen, ja sääntöjä on sovellettava tehokkaasti. Meneillään olevan kuluttajansuojalainsäädännön tarkistuksen olisi johdettava yhtenäiseen ja selväsanaiseen kuluttajansuojasäännöstöön, josta on hyötyä niin kuluttajille kuin yrityksillekin. Olen prosessin alkuvaiheessa ja tarvitsen teidän tukeanne ja yhteistyötänne, jotta voimme onnistua. Tämän vuoksi olen hyvin kiitollinen niille teistä, jotka ovat jo tehneet paljon vauhdittaakseen yhteisiä pyrkimyksiämme tällä alalla.

Myös uuden teknologian nopea kehitys tekee kuluttajien suhteista tuotteiden ja palvelujen tarjoajiin digitaalisessa ympäristössä entistä monimutkaisempia. Meidän on annettava valtit kuluttajille. Vain näin kuluttajat voivat tehdä todellisia valintoja, jotka perustuvat oikeaan tietoon, ja luottaa siihen, että vankat oikeudet suojelevat heitä tehokkaasti.

Lopuksi meidän on taattava sääntöjen tehokas soveltaminen ja korostettava valvontaa. Kuluttajat voivat olla luottavaisia vasta, kun he voivat tehokkaasti harjoittaa oikeuksiaan, kun huijarit saadaan oikeasti pois markkinoilta ja kun kaikki toimintaan osallistuvat edistävät osaltaan kuluttajansuojalainsäädännön soveltamista.

Uskon meidän olevan yhtä mieltä näistä tekijöistä, joita korostetaan myös päätöslauselmaesityksessänne. Tutkimme nyt tarkkaan parlamentin muut suositukset ja ehdotukset. Perussopimusten vartijana komissio kuitenkin toimii nykyisen kehyksen puitteissa. Kiitän teitä siitä, että olemme edistyneet kuluttajien luottamuksen palauttamisessa digitaalista ympäristöä kohtaan. Tarvitsemme panostanne ja jatkuvaa yhteistyötänne tehdäksemme oikeita valintoja tällä kunnianhimoisella tiellä.

Olen hyvin iloinen siitä, että olemme tänään edistyneet, ja odotan jatkuvaa ja vankkaa yhteistyötä parlamentin kanssa. Kuuntelin tarkkaavaisesti kaikki huomautukset, jotka koskivat asiakirjan luonteen tiukentamista, erityisesti peruskirjaa koskevaa vaatimusta, ja olen jo käynyt syvällisiä keskusteluja esittelijä Roithován ja monien muiden kanssa. Jatkamme ponnisteluja ja yhteistyötä tällä alalla, ja uskon, että varsinkin tarvittavien tarkistusten jälkeen, erityisesti kollegani Redingin vastuualalla ja kuluttajalainsäädännössä, saamme aikaan myönteisen ratkaisun.

  Zuzana Roithová (PPE-DE), esittelijä. – (CS) Kiitän hyvin hedelmällisestä ja myönteisestä keskustelusta. Haluan mainita yhden tähän asiaan liittyvän rinnakkaisvaikutuksen. Siihen liittyy suuria mahdollisuuksia, koska se vetoaa Euroopan kansalaisiin ja nuorisoon, kunhan onnistumme välittämään sähköisten yhtenäismarkkinoiden käytännön merkityksen. Tämä johtaa kenties siihen, että ihmisten luottamus myös yhteisön toimielimiä kohtaan lisääntyy, kun ne tämän toteuttaessaan tekevät niin hyvää työtä.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan myöhemmin tänään.

(Istunto keskeytettiin klo 11.40 ja sitä jatkettiin klo 12.00.)

Puhetta johti
varapuhemies COCILOVO

8. Äänestykset

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

8.1. MEDA-ohjelma ja rahoitustuki palestiinalaishallinnolle - arviointi, täytäntöönpano ja valvonta (äänestys)

- Kratsa-Tsagaropouloun mietintö (A6-0210/2007)

- Ennen 38

  Paulo Casaca (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, haluan esittää tarkistuksen, jonka esittelijä Kratsa-Tsagaropoulou on hyväksynyt. Tarkistuksella on määrä korvata nykyinen tarkistus 38 seuraavalla tekstillä:

"on tyytyväinen neuvoston 18. kesäkuuta 2007 tekemään päätökseen, jossa EU:ta kehotetaan välittömästi palauttamaan normaalit suhteet palestiinalaishallintoon ja tässä tarkoituksessa kehittämään kiireellisen käytännöllisen ja taloudellisen avustamisen edellytyksiä, mukaan lukien suora taloudellinen tuki uudelle hallitukselle, sekä varmistamaan hätäavun ja humanitaarisen avun antaminen Gazan väestölle".

  Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (PPE-DE), esittelijä. – (EL) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää kaikkia mietinnön parissa kanssani yhteistyötä tehneitä arvostettuja kollegoitani poliittisista ryhmistä. Euro—Välimeri-kumppanuutemme kannalta mietintö on hyvin merkittävä. Siihen sisältyy myös merkittäviä ja arkoja/arkaluonteisia kohtia, jotka koskevat palestiinalaishallinnon rahoitusta.

Jäsen Casacan mainitsemassa tarkistuksessa, jonka, kuten hän tietää, teimme yhdessä, on lopussa suluissa "(erityisesti TIM:n kautta)", joka siis kuuluu suulliseen tarkistukseen. Minulla ei ole muita tarkistuksia esitettävänä, mutta totean, että 38 kohta, jossa viitataan Mekan sopimukseen ja kansallisen yhtenäisyyden hallitukseen, ei ole enää ajankohtainen. Se on poistettu ja korvattu kohdalla, jonka jäsen Casaca juuri luki ääneen ja jonka lopussa on suluissa "(erityisesti TIM:n kautta)". Siinä kaikki, paitsi että haluan kiittää teitä yhteistyöstä ja tuestanne.

  Puhemies. – Kaikkien eduksi yhteenvetona: jäsen Casaca esitti suullisen tarkistuksen 38 kohtaan, jossa alkuperäisessä muodossaan ja esittelijän lisäyksellä jo on sanat "erityisesti TIM:n kautta" lopussa. Löydätte tekstin äänestysluettelonne liitteestä. Vastustetaanko suullista tarkistusta kokonaisuudessaan? Ei vastusteta. Varsin poikkeuksellisesti esittelijä pyytää jälleen puheenvuoroa.

  Rodi Κratsa-Τsagaropoulou (PPE-DE), esittelijä. – (EL) Johdanto-osan N kappaleessa, joka koskee tätä asiaa.

  Puhemies. – Samaan aikaan esitettiin suullinen tarkistus johdanto-osan N kappaleen poistamisesta. Se edellyttää erillistä äänestystä, mutta tarkistukset liittyvät toisiinsa.

(Suulliset tarkistukset hyväksyttiin.)

8.2. Julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvät muutoksenhakumenettelyt (äänestys)

- Fruteaun mietintö (A6-0172/2007)

- Äänestyksen jälkeen

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, minusta meidän on onniteltava jäsen Fruteauta, joka tuli valituksi Ranskan parlamenttiin. Se ei kenties ole hyvä uutinen meille, mutta olen varma, että hän on tyytyväinen tulokseen.

  Puhemies. – Minäkin haluan onnitella jäsen Fruteauta, ja nyt siirrymme seuraavaan kohtaan.

8.3. Rikosrekisteritietojen vaihto jäsenvaltioiden välillä (äänestys)

- Díaz de Mera García Consuegran mietintö (A6-0170/2007)

8.4. Aasiaa koskeva alueellinen strategia ja monivuotinen alueohjelma (äänestys)

Päätöslauselmaesitys B6-0265/2007

8.5. Tiedonkeruumatka Andalusian, Valencian ja Madridin alueille (äänestys)

Päätöslauselmaesitys B6-0251/2007

- Ennen 11

  Luciana Sbarbati (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, haluan korostaa, että italiankielisessä käännöksessä on virhe, joka on mielestämme merkittävä eikä vähäpätöinen. Kun englanninkielisessä versiossa lukee "calls upon regional authorities to establish special administrative commissions (kehottaa alueellisia viranomaisia perustamaan erityisiä hallintotoimikuntia)", se on käännetty italiaksi "invita le autorità regionali a istituire tribunali amministrativi speciali". Meillä oli tällainen tilanne fasismin aikaan, eikä siihen pidä palata. Ehdotan tämän vuoksi, että korvaamme sen termillä "commissioni" ranskan- ja englanninkielisten tekstien tapaan. Lisäksi ehdotan, että hallintotoimikuntien "välittäjänä toimiminen" korvataan "päätöksentekovallalla".

  Puhemies. – Kiitos, jäsen Sbarbati. Pyydämme tietenkin asianomaisia yksiköitä ryhtymään toimeen huomautuksenne kielellisen osan suhteen.

8.6. Kohti asekauppasopimusta (äänestys)

Päätöslauselmaesitys B6-0249/2007

8.7. Nuorisorikollisuus: naisen, perheen ja yhteiskunnan rooli (äänestys)

- Batzelin mietintö (A6-0212/2007)

- Ennen tarkistuksesta 7

  Katerina Batzeli (PSE), esittelijä. – (EL) Arvoisa puhemies, sanajärjestys on muuttunut. Ehdotan seuraavaa muutosta:

(esittelijä jatkoi englanniksi)

"social inclusion of all young people and extrajudicial and judicial measures"

(Suullista tarkistusta ei hyväksytty.)

8.8. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ulkoiseen ulottuvuuteen liittyvä strategia (äänestys)

- Klichin mietintö (A6-0223/2007)

- Ennen äänestystä

  Bogdan Klich (PPE-DE), esittelijä. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan esittää vilpittömät kiitokseni kaikille mietinnön valmisteluun osallistuneille. Erityiskiitokset kuuluvat ulkoasiainvaliokunnan esittelijälle Sakalasille, joka osallistui vaikeaan lujitetun yhteistyön menettelyyn kahden parlamentin valiokunnan välillä. Pyydän myös parlamenttia tukemaan mietintöä kolmesta syystä.

Ensimmäinen syy on se, että mietinnössä puolustetaan ulkopolitiikkamme ja sisäpolitiikkamme entistä parempaa koordinointia sen varmistamiseksi, että ulkopolitiikassa saavutetaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ensisijaiset tavoitteet.

Toinen syy on se, että puolustamme erityistä eurooppalaista menettelyä, jossa tasapainoillaan kansalaisten turvallisuuden varmistamiseen tähtäävien toimien sekä kansalaisvapauksien säilyttämisen välillä.

Kolmas syy on se, että vaadimme poliisin ja tuomioistuinten yhteistyötä rikosasioissa, toisin sanoen kolmannen pilarin jäännösten ottamista yhteisön asioihin.

- Ennen tarkistuksen 3 ensimmäisestä osasta

  Sophia in 't Veld (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, sekaannuksen välttämiseksi haluan vain selventää jaettua äänestystä koskevaa pyyntöämme ja suullista tarkistusta tarkistukseen 3.

Suullinen tarkistus koskee sitä tekstin kohtaa, joka PPE-DE-ryhmän tarkistuksella pyritään poistamaan. Jos siis haluatte pysyttäytyä tekstissä suullinen tarkistus mukaan luettuna, äänestäkää tarkistuksen 3 ensimmäistä osaa vastaan.

Arvoisa puhemies, ehdotamme sanojen "neuvoston ja komission" lisäämistä, jolloin teksti kuuluisi: "liittämään kaikkiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan ulkoisen toiminnan aloitteisiin ja asiakirjoihin ihmisoikeuksien noudattamista käsittelevän neuvoston ja komission raportin...".

Korostan vielä, että jos parlamentti kannattaa tarkistusta 3, suullinen tarkistus jää pois. Jos PPE-DE-ryhmän tarkistus 3 kuitenkin hylätään, suullinen tarkistus sisällytetään tekstiin.

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

8.9. Rasismin ja muukalaisvihan vastaisesta toiminnasta tehtävää puitepäätöstä käsittelevien neuvottelujen eteneminen (äänestys)

- Rouren mietintö (A6-0151/2007)

8.10. Käytännön yhteistyö, päätöksenteon laatu yhteisessä eurooppalaisessa turvapaikkajärjestelmässä (äänestys)

- Pirkerin mietintö (A6-0182/2007)

8.11. Kuluttajien luottamus digitaaliseen ympäristöön (äänestys)

- Roithován mietintö (A6-0191/2007)

  Thijs Berman (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, lähetin 31. tammikuuta 2007 parlamentin puhemiehelle kirjeen, jossa ehdotin vuotuisen konferenssin järjestämistä venäläisen toimittajan Anna Politkovskajan muistoksi. Politkovskaja-konferenssin järjestäisi toimittaja, joka erottuisi joukosta erinomaisilla ponnisteluillaan demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolustajana. Konferenssilla kunnioittaisimme kaikkia toimittajia, sillä heidän tehtävänään on säilyttää yhteiskuntien avoimuus.

Ehdotukseni ovat allekirjoittaneet myös Bart Staes, Jean-Marie Cavada, Ewa Klamt ja Luisa Morgantini. Työjärjestyksen 28 artiklan mukaan puheenjohtajiston on vastattava 30 päivän kuluessa. Olen saanut vain epämääräisen vastauksen, eikä tällä välin ole tapahtunut mitään. Haluaisimme järjestää tilaisuuden tämän vuoden lokakuussa, jolloin tulee kuluneeksi vuosi arvostetun Anna Politkovskajan murhasta. Tarvitsemme puheenjohtajiston yhteistyötä ja toivomme voivamme luottaa siihen.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – Kiitos, jäsen Berman. Uskoakseni lyhyen vastauksen tarkoituksena oli nimenomaan estää määräajan päättyminen. Esitän asian kuitenkin luonnollisesti puhemiehistölle ja puhemiehelle ja tarkistan heiltä, kuinka pyyntönne kanssa toimitaan tästä eteenpäin.

9. Äänestysselitykset

- Kratsa-Tsagaropouloun mietintö (A6-0210/2007)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kaksisataa sanaa ei riitä ilmaisemaan sitä, mitä tässä mietinnössä esille otettujen seikkojen osalta olisi sanottava, kun muistetaan miehitettyjen palestiinalaisalueiden tilanteen murheellisuus ja monimutkaisuus. Haluamme kuitenkin korostaa seuraavia seikkoja:

- Mietinnössä sivuutetaan Israelin hyökkäys Palestiinan kansaa vastaan ja Israelin viranomaisten räikeä piittaamattomuus kansainvälisestä oikeudesta.

- Mietinnössä jätetään mainitsematta EU:n osuus palestiinalaishallinnon kaatumiseen sitä kautta, että se osallistui palestiinalaishallinnon vastaiseen boikottiin vuodesta 2006 lähtien. Boikotti on edelleen voimassa kaikista Palestiinan kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamisen hyväksi tehdyistä ponnisteluista ja sopimuksista huolimatta. "Väliaikaisen kansainvälisen mekanismin" luomisella ei pyritty estämään palestiinalaisinstituutioiden romahdusta, eikä sillä estetty humanitaarisen kriisin, joka koskettaa miehitetyillä alueilla asuvia miljoonia palestiinalaisia, pahenemista.

- Mietinnössä sivuutetaan tilanteen paheneminen miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Alueiden tilanne on seurausta 40 vuotta jatkuneesta Israelin miehityksestä – mihin Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat myötävaikuttaneet – ja Israelin politiikasta, jonka mukaisesti se ei tunnusta Palestiinan kansan laillista ja luovuttamatonta oikeutta itsenäiseen, suvereeniin ja elinkelpoiseen valtioon tätä koskevien YK:n päätöslauselmien mukaisesti.

  Bairbre de Brún, Mary Lou McDonald ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) EU:lla ja kansainvälisellä yhteisöllä on raskas vastuu Palestiinan nykyisestä murhenäytelmästä. Epäonnistuminen Israelin painostamisessa, Israelin viranomaisten rankaisemattomuus, niiden kieltäytyminen neuvottelemasta demokraattisesti valittujen poliitikkojen kanssa ja niiden palestiinalaishallintoa vastaan asettamat pakotteet ovat johtaneet tämänpäiväiseen tilanteeseemme.

EU:n on kannettava heti poliittinen vastuu aloittamalla poliittinen vuoropuhelu kaikkien merkityksellisten palestiinalaistoimijoiden kanssa – sekä Gazassa että Länsirannalla. Meidän on autettava Palestiinan kansaa aloittamalla vuoropuhelu siten, että pyrimme erityisesti edistämään yhtenäisen, elinkelpoisen ja turvallisen Palestiinan valtion perustamista.

Päätimme näiden syiden vuoksi äänestää tyhjää tämän mietinnön osalta.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Barcelonan prosessilla on yhä suurempi merkitys, ja sen tulokset ovat yhä konkreettisempia. Vastaavasti viime aikoina kehitystä on tapahtunut EU:n ja Välimeren maiden parlamentaarisen yleiskokouksen kaikissa osastoissa. Kaikkein ilahduttavinta on kuitenkin kehitys politiikan osastossa, jonka jäsen olen.

MEDA-ohjelma, josta äänestimme, on EU:n keskeinen rahoitusväline Euro–Välimeri-kumppanuuden toteuttamisessa. Tällä ohjelmalla tuetaan toimia, jotka liittyvät Välimeren alueen kumppaneidemme taloudellisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden uudistamiseen, millä pyritään kuromaan umpeen nykyinen kuilu Välimeren alueen kahden rannan välillä.

Israelin ja Palestiinan konflikti ei ole pelkästään perimmäinen syy moniin sotilas- ja siviiliuhreihin, vaan se aiheuttaa osalle palestiinalaista yhteiskuntaa sydäntä särkevän ja ylitsepääsemättömän taloudellisen ja sosiaalisen ahdingon. Olemme viime päivinä nähneet verisiä yhteenottoja Hamas- ja Fatah-liikkeiden välillä samoin kuin väkivallan kärjistymisen palestiinalaisalueella. MEDA-ohjelman kautta myönnettävän taloudellisen avun, jota jaetaan Palestiinan alueen lisäksi kahdeksalle muulle maalle, ei pidä päätyä Hamas-ääriliikkeen kiihkoilijoiden käsiin vaan niille, joille se on tarkoitettu, eli köyhyydestä kärsiville Palestiinan kansalaisille.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietinnössä ehdotettu EU:n taloudellinen tuki Palestiinalle on samansuuntaista kuin tällä alueella yleensä harjoitettu puuttumiseen perustuva imperialistinen politiikka. Kyseessä on sen politiikan kääntöpuoli, johon kuuluu avustusten jäädyttäminen Palestiinan kansalle rangaistuksena siitä, että se valitsi demokraattisissa ja moitteettomissa vaaleissa hallituksen, joka ei ollut EU:lle mieluinen. Nyt on tehty ehdotus siitä, että tukea alettaisiin jälleen antaa presidentti Abbasin nimittämälle "uudelle hallitukselle", jonka EU hyväksyy. Tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa EU:n imperialistit käyttävät "uuden Lähi-idän" suunnitelman puitteissa hyväkseen Palestiinan kansan murhenäytelmää, jonka ne ovat itse aiheuttaneet. Ne käyttävät taloudellista tukea ilmiselvänä pakotuskeinona, välineenä, jonka avulla ne voivat sekaantua Palestiinan sisäiseen konfliktiin. Tosiasiassa ne valavat öljyä liekkeihin yhteenottojen ja jakolinjojen kärjistämiseksi taltuttaakseen Palestiinan kansan ja muiden alueen kansojen sankarillisen vastarinnan ja toteuttaakseen väkipakolla omat rikolliset suunnitelmansa.

Kreikan kommunistinen puolue vastustaa sitä, että tätä tukea käytetään imperialistisen sekaantumisen välikappaleena, ja tämän vuoksi äänestimme mietintöä vastaan. Puolue ilmaisee solidaarisuutensa ja vaatii humanitaarista ja taloudellista tukea Palestiinan kansalle ilman määräaikoja ja ehtoja sekä loppua barbaariselle Israelin miehitykselle ja sellaisen itsenäisen Palestiinan valtion luomista, jonka pääkaupunkina on Itä-Jerusalem.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Aina, kun tämän mietinnön aihe on käsiteltävänä, kysymys, joka nousee väistämättä esille, on se, minkä olisi oltava EU:n Palestiinalle antaman rahoituksen tarkoitus ja mitä strategiaa tähän rahoitukseen olisi sovellettava. Vastauksessa olisi aina otettava huomioon kolme perustekijää: ensinnäkin on tuettava kansaa, toiseksi on pyrittävä luomaan sellainen tuleva Palestiinan valtio, joka on demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava, ja kolmanneksi on edistettävä rauhaa.

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamien tutkimusten tulokset eivät ole toistaiseksi olleet erityisen rauhoittavia. "OLAFin lehdistötiedotteessa tähän mennessä esitettyjen tietojen perusteella ei löydetty sitovia todisteita siitä, että EY:n maksusuorituksilla palestiinalaishallinnolle olisi rahoitettu aseellisia iskuja tai laitonta toimintaa. On olemassa johdonmukaisia viitteitä sellaisen olettamuksen tueksi, ettei voida sulkea pois mahdollisuutta, että palestiinalaishallinnon varoja on saatettu käyttää muihin tarkoituksiin kuin oli tarkoitettu."

EU:n tuen on oltava näihin päämääriin pyrittäessä näkyvää, tunnistettavissa olevaa ja tehokasta. Valitettavasti ei ole varmuutta siitä, että toimiemme tulos on ollut tällainen. Toisaalta on tunnustettava, että EU:n rooli alueella on ollut kaiken kaikkiaan myönteinen.

- Díaz de Mera García Consuegran mietintö (A6-0170/2007)

  Andreas Mölzer (ITS), kirjallinen. (DE) Ajatus rikosrekisteritietojen vaihtamisesta tietyssä laajuudessa on varmasti hyvä asia erityisesti pedofilian kaltaisilla arkaluonteisilla aloilla samoin kuin huumekauppiaiden ja muiden järjestäytyneiden rikollisten pidätysten tehostamiseksi.

Tämä ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että kunniallisia kansalaisia kohdellaan rikollisina heidän rikosrekisteristään löytyvän vähäisen merkinnän vuoksi. Kuten huligaanien tapaukset ovat osoittaneet, tapahtumapaikan lähistöllä oleminen on usein ollut riittävä syy mustalle listalle joutumiselle. Lisäksi on vaarallista jo yksin tietosuojelua koskevista syistä soveltaa tätä prosessia rajoituksetta arkaluonteisiin aloihin, minkä takia en voinut äänestää mietinnön puolesta.

  Javier Moreno Sánchez (PSE), kirjallinen. (ES) Muiden Espanjan sosialidemokraattisten edustajien tavoin äänestän esityksen puolesta, koska en halua, että tässä mietinnössä kyseessä oleva lainsäädäntömenettely pysähtyy ja koska kannatamme parlamentin kuulemisen yhteydessä syntynyttä lopputulosta, sellaisena kuin se hyväksyttiin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa.

Haluan kuitenkin tällä äänestysselityksellä ilmaista vastustavani Díaz de Meran valitsemista esittelijäksi. Häntä on syytetty ja hänelle on määrätty sakko oikeuden halventamisesta hänen kieltäydyttyään yhteistyöstä sen tuomioistuimen kanssa, jonka tehtävänä on maaliskuun 11. päivän hirvittävien iskujen tekijöinä pidettyjen henkilöiden tuomitseminen. Nämä iskut olivat pahimmat Euroopan maaperällä tehdyt terrori-iskut, ja ne tapahtuivat kyseisen henkilön toimiessa poliisijohtajana. Hänen menettelynsä vakavuus on saanut tuomarin panemaan vireille alustavat toimet pyynnön esittämiseksi Euroopan parlamentille.

Tämän vuoksi katson, että jäsen Díaz de Meran uppiniskaista asennetta tuomioistuinta kohtaan ja hänen lausuntojensa sisältöä ei voida sovittaa yhteen sen seikan kanssa, että hän toimii sellaisten Euroopan parlamentin mietintöjen esittelijänä, jotka koskevat jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä sekä terrorismin torjuntaa. Näillä seikoilla on merkitystä parlamentin uskottavuuden kannalta.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Rikosrekisteritietojen vaihtoa koskeva direktiivi on jälleen yksi isku, joka kohdistuu EU:n kansalaisille kuuluvaan oikeuteen heidän yksityisyytensä loukkaamattomuuteen ja heidän henkilötietojaan koskevaan suojaan. Direktiivissä säädetään sekä EU:n jäsenvaltioiden kesken että kolmansien maiden kanssa tapahtuvasta rikosrekisteritietojen toimittamisesta, eikä pelkästään yksityishenkilöihin kohdistuvissa rikosoikeusmenettelyissä vaan kaikissa rikosoikeusmenettelyissä. Direktiiviin ei sisälly näihin tietoihin liittyvien henkilötietojen suojaamiseksi toteutettavia merkityksellisiä toimenpiteitä. Direktiivillä rikotaan räikeästi jäsenvaltioiden ja kotimaamme kansallista lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä yleissopimuksia, joiden mukaisesti jonkin henkilön tuomitsemiseen käytettävät tiedot ovat ehdottoman luottamuksellisia ja niitä voidaan luovuttaa ainoastaan tähän henkilöön kohdistuvissa rikosoikeusmenettelyissä tai laissa säädetyissä hyvin erityisissä ja rajoitetuissa tapauksissa. Direktiivin avulla viedään eteenpäin jäsenvaltioiden rikosoikeudellisten järjestelmien yhdenmukaistamista taantumukselliseen suuntaan siten, että lopullisena päämääränä on laatia EU:lle yhteinen rikoslaki, jolla rajoitetaan perusoikeuksia ja poliittisia vapauksia ja kumotaan ne ja jonka avulla jäsenvaltioilta viedään samalla yksi niiden kansallisen suvereenisuuden keskeisistä perusteista.

- Päätöslauselmaesitykset (B6-0265/2007)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä kehitysyhteistyövaliokunnan käsiteltäväksemme jättämä päätöslauselmaesitys on sekä merkityksellinen että erittäin tärkeä. Muutamat esimerkit osoittavat sen, mikä on ollut tiedossa jo pitemmän aikaa, eli käytännössä sovelletut politiikat ja toimenpiteet ovat usein ristiriidassa asetettujen tavoitteiden kanssa.

Valiokunta tähdentää sitä, että komission ehdottaman Aasiaa koskevan alueellisen strategia-asiakirjan 2007–2013 ja monivuotisen alueohjelman osalta, kun otetaan huomioon kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annettu asetus, jossa säädetään, että "asetuksen nojalla tehtävän yhteistyön ensisijaisena ja yleisenä tavoitteena on poistaa köyhyys kumppanimaista ja -alueilta osana kestävää kehitystä", on mahdotonta ymmärtää esimerkiksi sitä, kuinka "Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) tuen alalla institutionaalista tukea ja alueiden välistä vuoropuhelua koskevan ohjelman tavoitteisiin kuuluu tuki ASEANin ja EU:n mahdollisille vapaakauppasopimusneuvotteluille ja sopimuksen täytäntöönpanolle sekä EY:n ASEANille antaman tuen näkyvyyden parantaminen". On vaikea ymmärtää, kuinka tämä ehdotus voidaan yhdistää köyhyyden poistamisen ensisijaiseen tavoitteeseen osana virallista kehitysapua.

Tämä on vain jäävuoren huippu…

- Päätöslauselmaesitykset (B6-0251/2007)

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Itävallan kansanpuoluetta edustavat parlamentin jäsenet äänestivät tyhjää tämän mietinnön osalta, koska katsomme, että toissijaisuusperiaatteeseen liittyvistä syistä päätösten tekeminen kuuluu alueellisille, paikallisille ja kansallisille viranomaisille. Tämä on epäilemättä murheellista asianomaisten henkilöiden kannalta. Päätöksentekoprosessia ei pidä kuitenkaan siirtää Brysseliin poliittisista syistä, vaan sen on pysyttävä asianomaisten paikallisten viranomaisten käsissä.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Ymmärrämme, että rakennusalalla voi olla Espanjassa suuria ongelmia ja että voi käydä niin, että pahaa aavistamattomat kansalaiset ostavat hyvässä uskossa kiinteistöjä, joiden osalta myöhemmin ilmenee, että rakennuttajayrityksellä ei ollut laillista oikeutta rakentamiseen. Tällaiset ongelmat on kuitenkin mahdollista ratkaista jäsenvaltion oikeuslaitoksen sisällä, ja näin on myös toimittava. Ei ole mitään syytä ottaa käyttöön EU:n tasoista lainsäädäntöä näiden kysymysten käsittelemiseksi.

- Päätöslauselmaesitykset (B6-0249/2007)

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. – (FR) Haluatte tehdä eettisemmäksi niin sanotun "laillisen" asekaupan eli tavanomaisiksi aseiksi kutsumienne aseiden kaupan ja kieltää sen sellaisten kriteerien perusteella, jotka liittyvät näiden aseiden todennäköiseen käyttöön (terroriteot, ihmisoikeusloukkaukset, konfliktien kärjistäminen tai laukaiseminen ja niin edelleen). Tämä on varmasti kiitettävä tavoite.

Samaan aikaan Euroopan unionissa on kuitenkin vuodesta toiseen virinnyt aina uudelleen kiivas keskustelu siitä, olisiko Kiinaa koskeva asevientikielto purettava. Kiina on edelleen kommunistinen diktatuuri, jossa muun muassa laogai, pakkotyö, kristittyjen vaino, Tiibetin kansan alistaminen ovat edelleen todellisuutta.

Tässä tilanteessa teidän epämääräiset toiveenne näyttävät parhaimmillaankin vain tekopyhyydeltä ja pahimmillaan kyynisyydeltä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Viime joulukuussa Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jolla aloitettiin asekauppasopimuksen tekemiseen tähtäävä prosessi. Päätöslauselmaa tuki 153 maata, ja Yhdysvallat oli ainoa YK:n jäsenvaltio, joka äänesti sopimuksen tekemistä vastaan.

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin vuoden 2007 vuosiraportin mukaan – kuten myös ryhmämme korosti – sotilasmenoihin käytettiin maailmassa nykyhintatasolla 1 104 miljardia Yhdysvaltojen dollaria, eli vuoden 2005 lukuun nähden lisäystä on 3,5 prosenttia. Kaiken lisäksi nämä menot kasvoivat 37 prosenttia vuodesta 1997 vuoteen 2006.

Kun otetaan huomioon tämä hyvin vaarallinen kasvu, useat tapahtumat osoittavat laittoman asekaupan rajun lisääntymisen. Otetaanpa esimerkiksi se, että BAE Systems -nimisen yrityksen väitetään maksaneen Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministerin suostumuksella yli miljardin Englannin punnan lahjukset saudiprinssi Bandar bin Sultanille.

Toisaalta ei voida jättää mainitsematta, että asekaupan sääntelyllä olisi enemmän tehoa, jos siihen liitettäisiin monenvälinen ja vastavuoroinen aseriisuntaprosessi ja erityisesti mittavien ydinasevarastojen purkaminen.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kreikan kommunistinen puolue äänesti tyhjää äänestyksessä, joka toimitettiin poliittisten ryhmien (Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä, Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmä ja Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä) laatimasta yhteisestä päätöslauselmasta, joka koskee yhteisten kansainvälisten standardien laatimista tavanomaisten aseiden tuontia, vientiä ja siirtoja varten, seuraavista syistä:

• puolue pitää suunnattoman tekopyhänä sitä, että samalla, kun asemenot lisääntyivät maailmassa vuodesta 1997 vuoteen 2006 37 prosenttia, jätämme mainitsematta sen, että viiden suurimman tavanomaisten aseiden viejän joukossa on EU:n jäsenvaltioita (Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Saksa);

• on joka tapauksessa sinisilmäistä vaatia "sääntöjen" noudattamista monikansallisilta aseyhtiöiltä, jotka ovat vastuussa tavanomaisten aseiden siirroista ja myynnistä muun muassa järjestäytyneelle rikollisuudelle, joka on myös kansainvälisten aseostojen ala. Lisäksi nämä yhtiöt tietävät jokaisen viennin osalta sekä yhtiöt että maat, joihin nämä yhtiöt ovat sijoittautuneet;

• emme voi allekirjoittaa esitystä niiden puolueiden ja poliittisten ryhmien rinnalla, jotka tukevat aseteollisuuden kehittämistä, joiden hallitukset ovat aseistaneet aiempina vuosina ja jotka aseistavat edelleen taantumuksellisia hallintoja sekä puolisotilaallisia ja sotilaallisia järjestöjä ja yrittävät antaa ymmärtää olevansa kansainvälisten sääntöjen ja aseriisunnan arkkienkeleitä;

• emme aio olla mukana luomassa kansalaisille sellaista illuusiota, että imperialistit ja niiden yritykset hyväksyvät "reilut säännöt". Näille tahoille aseiden vientiä ja niiden kauppaa koskevat kriteerit ovat yhtä kuin niiden poliittiset edut ja taloudellinen voitto.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tuen täysin tämän päätöslauselman sisältöä. Valtioilla on oikeus ja velvollisuus puolustaa kansalaisiaan ja oikeus ja velvollisuus taata rauha alueellaan ja rajojensa koskemattomuus. Käyttäytymisnormeista piittaamaton laiton ja vastuuton asekauppa on yksi konfliktien, sotien ja kuoleman pääasiallisista kylväjistä. Meidän on tuomittava johdonmukaisesti ja aktiivisesti tulevaisuudessa, ja tietenkin jo nyt, sellainen asekauppa, jossa ei noudateta kansainvälisiä käytännesääntöjä syyllisten saattamisesta edesvastuuseen. Se, että meillä ei ole vielä kansainvälisen tason säännöstöä, ei saa vesittää EU:n jäsenvaltioiden ja liittolaistemme kantoja, emmekä saa tämän vuoksi tyytyä yhtään vähempään. On arvoja, joista emme voi tinkiä.

- Batzelin mietintö: (A6-0212/2007)

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Nuorisorikollisuus on sen valtavan laajuuden vuoksi sellaisenaan hälyttävä ilmiö. Olemme voineet havaita alle 13-vuotiaiden lasten tekemien rikosten määrän lisääntymisen. Valitettavasti tilastoista ilmenee, että nämä rikokset raaistuvat koko ajan. Nuorisorikollisuuden syyt ovat varmasti monitahoisia. Niitä ovat esimerkiksi sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet, nuorison kokoontumisympäristö, perhe ja koulu, jengiympäristö, sopimattomat ystävät ja alkoholin ja kaikenlaisten huumeiden varhainen väärinkäyttö.

Haluan iloita siitä, että nyt hyväksytyssä asiakirjassa korostetaan aiemmasta poiketen vihdoinkin sitä korvaamatonta tehtävää, joka on tiiviillä perheellä, jossa äiti ja isä omistavat riittävästi aikaa lapsilleen. Jos näin ei ole, lapsilta puuttuvat heidän persoonallisuutensa muotoutuessa oman perheen tarjoamat roolimallit. Lopultakin esitetään suositus siitä, että jäsenvaltioiden olisi annettava riittävästi tukea perheille ja vanhemmille. Lisäksi vetoan kaikkiin sidosryhmiin, jotta ne nousisivat vastustamaan ja rajoittamaan sitä, että joukkotiedotusvälineissä näytetään jatkuvasti liiallista väkivaltaa, pornografisia kohtauksia ja huumeiden käyttöä. Tällaisia kohtauksia näytetään myös Internet-sivustoilla tai yleisesti saatavilla olevissa videopeleissä. Olen iloinen huomatessani, että eteenpäin ei päästä pelkästään kielteisten ilmiöiden tukahduttamisen vaan ennen kaikkea ensisijaisen ennaltaehkäisyn avulla.

  Frank Vanhecke (ITS). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin Batzelin mietintöä vastaan, koska mielestäni Euroopan parlamentti kieltäytyy jälleen kerran katsomasta totuutta silmiin, se arvioi väärin nuorisorikollisuuden syitä ja tarjoaa yleisesti ottaen vääriä ratkaisuja. Aivan erityisesti Euroopan parlamentti on edelleen täysin sokea sille, että rikollisuus on suhteettoman yleistä nuorten maahanmuuttajien ja erityisesti nuorten muslimien keskuudessa, vaikka tämä ilmiö on selvästi vallitseva kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Kun on selitysten vuoro, niissä viitataan ainoastaan kaikenlaisiin sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin, vaikka on selvää, että kulttuuriset seikat ovat myös osa kokonaisuutta, kuten alankomaalaisen asiantuntijan Marion van Sanin tätä asiaa koskevat havainnot osoittavat.

Helpotusta etsitään jälleen kerran kaikenlaisista sosiaalisista ja ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeellisia – mikä myönnettäköön – mutta oikeudellisia ja tukahduttavia toimenpiteitä ei edes harkita. Kaikille olisi oltava selvää, että äärimmäisissä tilanteissa vaaditaan äärimmäisiä toimenpiteitä.

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) On tärkeää analysoida jäsenvaltioiden erilaisia kokemuksia nuorisorikollisuudesta ja jakaa hyviä käytäntöjä. Tämä voidaan kuitenkin tehdä niiden rakenteiden puitteissa, jotka ovat jo olemassa kansallisella tasolla ja yhteisön tasolla. Äänestimme tämän vuoksi nuorisorikollisuuden eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista koskevaa 33 kohtaa vastaan.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme tyhjää tätä mietintöä koskevassa lopullisessa äänestyksessä, koska tärkeimpiä ehdotuksiamme ei sisällytetty siihen. Ne ovat seuraavat:

- katsoo, että on edistettävä 20. marraskuuta 1989 tehdyssä lasten oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa vahvistettuja arvoja,

- korostaa sitä, miten tärkeää on niiden tuomareiden (alkuvaiheen ja jatkuva) koulutus, jotka työskentelevät alaikäisten, tässä tapauksessa alaikäisten rikollisten kanssa, ja muiden alojen asiantuntijoiden ottaminen mukaan alaikäisten tekemien rikosten käsittelyyn tähän tarkoitetuissa tuomioistuimissa, jotta he voivat ryhtyä toimiin ennen kuin on liian myöhäistä.

Katsomme, että lasten oikeuksia on edistettävä ja niille on annettava suurempi näkyvyys, ja olemme sitä mieltä, että on ryhdyttävä voimakkaisiin toimiin nuorisorikollisten alalla esimerkiksi keskeyttämällä oikeudenkäynti ja käynnistämällä käyttäytymistä korjaavat suunnitelmat, jotka olisi laadittava yhdessä asianomaisen henkilön sekä hänen vanhempiensa tai holhoojiensa kanssa.

Kun otetaan huomioon se, että nuorisorikollisuuden taustalla on useimmiten sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä, perheiden elinoloja on parannettava, jotta niissä kiinnitetään enemmän huomiota lapsiin ja nuoriin.

Tämän vuoksi kannatamme panostamista ennaltaehkäisyyn Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän kannattamien oikeudenkäyntien sijasta. Vaikka ryhmä ei saavuttanut kaikkia tavoitteitaan, se onnistui huonontamaan mietintöä alkuperäiseen nähden.

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. – (FR) Muutamia kirkkaampia hetkiä lukuun ottamatta esittelijä näyttää kannattavan yliymmärtäväisyyttä ja olevan vakuuttunut siitä, että yhteiskunta on yksin syyllinen rikoksiin, jonka uhreiksi sen jäsenet joutuvat. Näin ollen hän esittää arvioita ja ehdotuksia, jotka eivät ole millään tavalla yllättäviä.

Mietintö lähentelee absurdiutta, kun siinä puhutaan sananmukaisesti "kolmannen asteen ennaltaehkäisystä", joka on tarkoitettu tunnetuille rikoksentekijöille, tai "suuntaviivoista kouluissa esiintyvien konfliktitilanteiden ratkaisemiseen tarkoitetun, nykyaikaisen menettelyn luomiseksi". Niiden jäsenten, jotka ymmärtävät, mitä tämä tarkoittaa, olisi mentävä soveltamaan näitä "suuntaviivoja" kentälle niiden ihailtavien opettajien tilalle, jotka lähtevät joka päivä töihin peläten saavansa jonkun nyrkistä tai jopa puukosta väärin ymmärretyn katseen tai huonon arvosanan vuoksi!

Mietintö hipoo mielipuolisuutta, kun siinä puhutaan jälleen sananmukaisesti "toimenpiteistä muun muassa seuraavin uudistuksin: dekriminalisointi ja rangaistavuuden poistaminen, rikosten ratkaiseminen aiempaa vähemmän tuomioistuimissa tai nuorten määrääminen aiempaa vähemmän suorittamaan rangaistustaan laitoksessa"? Rikos ei olisi enää rikos, jos sen tekee alaikäinen! Murhaajaa ei enää rangaistaisi sen vuoksi, että hän on alle 18-vuotias!

Mitä tahansa ajattelettekin, paraskaan ennaltaehkäisy ei voi toimia ilman rangaistuksia, sillä tällöin yhteiskunnasta tulee viidakko, jossa heikoimmat ovat ensimmäisiä uhreja.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kun otetaan huomioon, että nuorisorikollisuus on suuri ongelma kaikissa jäsenvaltioissa, olisi tuhoisaa, jos Euroopan parlamentti lähettäisi väärän signaalin.

Tässä mietinnössä on kaksi olennaista teemaa:

1) Nuoriso-oikeusjärjestelmässä toteutettava rikosten ratkaiseminen aiempaa vähemmän tuomioistuimissa tai nuorten määrääminen aiempaa vähemmän suorittamaan rangaistustaan laitoksessa.

Tämä järjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien eräässä jäsenvaltiossa, ja alaikäisten tekemiä rikoksia käsittelevät tuomarit osoittivat äskettäin mieltään tuomioistuintensa ulkopuolella, koska järjestelmällä "ei auteta vaarassa olevia henkilöitä".

Kyseisessä maassa toimiva lapsiasiamies esitti seuraavan kommentin: "viranomaiset lähettävät viestin, joka kertoo voimattomuudesta, rankaisemattomuudesta ja nuorten heitteille jättämisestä".

Onneksi tuomioistuinten lainkäyttövallan vähentämisestä luovuttiin.

2) "Rangaistuksista" on tullut jälleen kerran tärkeä teema eurooppalaisessa poliittisessa keskustelussa.

Lisäksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean nuorisorikollisuutta koskevassa lausunnossa painotettiin tehokkaan vastauksen antamiseen nuorisorikollisuuteen liittyviä pilareita, jotka koostuvat ennaltaehkäisystä, tuomioistuimiin perustuvista ja niiden ulkopuolisista riidanratkaisutoimista, kuntoutuksesta sekä sopeuttamisesta ja uudelleen sopeuttamisesta.

Minä pystyin äänestämään tämän mietinnön puolesta, koska näiden linjausten mukainen tarkistuksemme hyväksyttiin.

Meidän on syytä kysyä, onko Euroopan parlamentin tehtävänä antaa jäsenvaltioille ohjeita niiden rikosoikeudellisten järjestelmien järjestämisestä.

Uuden nuorisorikollisuuden seurantakeskuksen perustaminen EU:hun ei ole tarpeen. Nykyaikaisten viestintävälineiden avulla kansallisten seurantakeskusten on helppo verkostoitua keskenään.

- Klichin mietintö (A6-0223/2007)

  Viorica-Pompilia-Georgeta Moisuc (ITS). – Propunerea de intrare în vigoare a Tratatului Constituţional, cu precizarea de numire în funcţie a unui ministru de externe şi a unui aparat diplomatic corespunzător, mi se pare hazardată în situaţia în care acest Tratat a fost respins de unele state europene, iar în statele nou intrate în Uniune nici măcar nu a fost pus în discuţie.

Lipsurile grave în privinţa respectării drepturilor şi libertăţilor omului, în special în ţările terţe, cu care Uniunea are relaţii speciale, mi se par a fi tratate global şi generalizant, problema fiind mult mai complexă. Un exemplu: ignorarea totală a acestui lucru în zona Transnistria este o chestiune minimalizată în raport. După părerea mea, situaţia drepturilor omului în Transnistria ar necesita ea însăşi o dezbatere aparte, pentru că este vorba de un focar de insecuritate la frontiera de est a Uniunii Europene.

Combaterea corupţiei în statele Uniunii Europene, nu numai în statele terţe, trebuie văzută şi urmărită atent, deoarece se petrec alunecări periculoase chiar în sânul comunităţii europene, ce trec cvasi-neobservate. Un exemplu: în România au fost puşi sub acuzare şi urmărire penală, pentru însuşire de sume mari de bani, fals şi uz de fals, o serie de membri ai actualului guvern, dintre care şi unii membri ai ungurilor din România, cetăţeni români. Reacţia guvernului de la Budapesta a fost promptă: a cerut oficial explicaţii guvernului român pentru aceasta, politizând acţiunea Parchetului General. Este un gest nu numai reprobabil, dar şi de amestec făţiş în treburile interne ale unui stat vecin, membru al Uniunii Europene. Este motivul pentru care noi am supus acest raport unui vot negativ.

  Frank Vanhecke (ITS). – (NL) Arvoisa puhemies, Klichin mietintö on nähdäkseni taas niitä mietintöjä, joissa parlamentti sivuuttaa yksioikoisesti ranskalaisten ja alankomaalaisten enemmistön kansanäänestyksissään demokraattisesti ilmaiseman tahdon ja jatkaa tämän Euroopan perustuslakisopimuksen jaksojen täytäntöönpanoa ikään kuin takaoven kautta. On mielestäni kestämätöntä ja epädemokraattista, että monet vaativat avoimesti yhdyskäytävälausekkeen soveltamista – ja tämä on suora lainaus –"perustuslakiprosessin edetessä".

Lisäksi on yhtä sietämätöntä, että jotkut vaativat määräenemmistö-päätösten käyttöönottoa maahanmuuton ja kotouttamisen aloilla. Mielestäni yksittäisillä jäsenvaltioilla ja kansoilla on veto-oikeus ja niiden on voitava vastata omista työmarkkinoistaan. Vaikka tällainen voi olla varsin eurooppalaista, se ei ole missään nimessä demokraattista.

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. – (FR) Entä jos ulkorajamme vuotavat kuin seula? Avatkaamme niitä vielä lisää maahanmuutolle, jota kutsumme "lailliseksi" tai "valikoiduksi" maahanmuutoksi tai "viisumipolitiikan höllentämiseksi". Entä jos terroristit ovat päättäneet tuhota länsimaiset yhteiskuntamme poliittisiin opinkappaleisiinsa ja arvoihinsa perustuvan vihan voimalla? Uhatkaamme terroristeja tukevia valtioita niiden hylkiöiksi julistamisella ja keskittykäämme olennaiseen: yhteiseen terrorismin määritelmään YK:ssa! Lontoon ja Madridin iskujen uhrien perheet osaavat arvostaa tällaista semanttista määritelmää. Entä jos poliisivoimamme eivät selviydy Europolin järjettömistä ja byrokraattisista vaatimuksista? Antakaamme Europolille toimivalta antaa poliisivoimillemme vieläkin turhempia määräyksiä ja antakaamme Europolin byrokraateille toimivalta tutkimusten tekemiseen.

Olkaamme selväjärkisiä: sillä, että on luotu "vapauden, turvallisuuden ja oikeuden" alue tuhoamalla Euroopan unionin sisärajat ulkorajoja vahvistamatta, on myötävaikutettu laittoman maahanmuuton, laittoman kaupan ja rajatylittävän rikollisuuden voimakkaaseen lisääntymiseen ja tehty valtioistamme terrorismille alttiimpia.

Tietenkin yhteistyö ja solidaarisuus näillä aloilla ovat välttämättömiä, mutta niiden on oltava osa hallitustenvälistä yhteistyötä sellaisten valtioiden välillä, joiden rajat on määritelty kansallisesti ja joiden rajoja valvotaan kansallisesti.

  Carl Lang (ITS), kirjallinen. – (FR) Kun EU:ssa ei onnistuttu rakentamaan "vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta", todellista rauhan satamaa, jollaiseksi Euroopan unionin oli määrä tulla Schengenin sopimusten ratifioimisen jälkeen, Brysselissä ollaan huolestuneita tämän alueen "ulkoisesta ulottuvuudesta".

Euroopan unioni haluaa viedä muihin maihin demokraattiset arvonsa ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja hyvään hallintoon perustuvat oikeusvaltioperiaatteensa.

Kaikki tämä on varsin hienoa, mutta mitä keinoja meille todellisuudessa ehdotetaan? Ikuista propagandaa kehitysmaiden, maahanmuuton ja Euroopan puolesta.

Mietinnössä meitä kehotetaan näin ollen soveltamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklaan sisältyvää yhdyskäytävälauseketta, jolla oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä sekä laitonta maahanmuuttoa koskevat säännökset liitettäisiin osaksi yhteisön puitteita. Tämän jälkeen jäsenvaltioita sitoisivat muiden valtioiden tekemät enemmistöpäätökset, vaikka ne eivät voisikaan hyväksyä niitä.

Euroopan unionin ulkoministerin virka, jota ehdotettiin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä hylätyssä perustuslakisopimuksessa, on jälleen kerran ajankohtainen. Niinpä keskustelemme jälleen kerran siitä, että jäsenvaltioilta otettaisiin pois joitakin niiden suvereeneista toimivaltuuksista ja annettaisiin ne Brysselille. Tämän mietinnön ehdotuksilla ei lisätä demokratiaa vaan alistumista.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietinnössä edistetään aggressiivisemman ulkopolitiikan harjoittamista kansakuntia ja kansoja vastaan sekä itsevaltaisempaa ja tukahduttavampaa politiikkaa EU:n sisällä.

1. Mietinnössä vaaditaan Euroopan perustuslakisopimuksen, joka on muodollisesti ja aineellisesti kuollut, täytäntöönpanoa, jotta sopimuksen jatko voidaan turvata soveltamalla taantumuksellisia ja demokratian vastaisia lakeja terrorismin nimissä. On tyypillistä, että fasismin vastaisia mielenosoituksia Baltian maissa luonnehditaan "väkivaltaisiksi radikaalisuuntauksiksi venäläisvähemmistöjen keskuudessa". Lisäksi mietinnössä vaaditaan:

• Euroopan tason tukahduttavien mekanismien tehostamista;

• kaikkien poliittisten näkökohtien (sotilaallisten, taloudellisten ja siviilinäkökohtien) hyödyntämistä räikeän pakottamisen harjoittamiseksi sekä tätä kautta maiden ja kansojen alistamiseksi;

• Yhdysvaltojen kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamista;

• jäsenvaltioiden välisten kaikenlaisten erojen minimoimista sitä kautta, että siinä kannatetaan "yhdellä äänellä puhuvaa EU:ta".

2. Mietinnössä omaksutaan kansainvälisten suhteiden ja asioiden alalla Yhdysvaltojen resepti siitä, että sisäinen oikeus viedään muihin maihin ja se muutetaan kansainväliseksi oikeudeksi asettamalla kestämättömiä "demokratia-, terrorismi- ja ihmisoikeuslausekkeita" jopa kaupan alalla, millä käännetään ylösalaisin kansainvälisen oikeuden perusperiaatteet. Mietinnössä annetaan mietinnölle itselleen ihmisoikeuksien ja demokratian alalla tuomarin tehtävä, missä pyrkimyksenä on vakiinnuttaa "se, joka on puolellani" -periaate eli ajatus siitä, että se, joka ei hyväksy kapitalismia, on vihollinen.

3. Äänestäessään tämän mietinnön puolesta Uusi demokratia- ja PASOK-puolueet ovat osoittaneet, että kolikolla on aina kaksi puolta, ja ne ovat yhdistäneet voimansa vahvistaakseen EU:ta ja perustaakseen uuden imperialistisen järjestyksen.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tuoreimmassa tätä asiaa koskevassa komission tiedonannossa kannatetaan strategiaa, joka on johdonmukainen ja joka on laadittu yhdessä maahanmuuton ja erityisesti laittoman maahanmuuton alkuperämaiden kanssa. Tämä on oikea lähestymistapa, jota tuemme. Samalla on luotava erottamattomana osana tätä politiikkaa väyliä laillisen maahanmuuton helpottamiseksi tiedottamalla laittoman maahanmuuton mahdollisista riskeistä ja seurauksista sekä laillisia väyliä yksinkertaistamalla ja tekemällä niistä avoimempia.

Lisäksi osa tätä lähestymistapaa on investoiminen työpaikkojen luomiseen yhdessä näiden maiden kanssa. Päinvastaisessa tapauksessa kun yhdellä puolella vallitsee köyhyys ja toisella puolella on houkuttelevia työmahdollisuuksia, maahanmuuttoa on aina, ja maahanmuuttoprosessi jatkuu laittomasti, jos muita keinoja maahanpääsyyn ei ole.

Lopuksi on tietenkin myös tarpeen uudistaa ja vahvistaa yhteistyötä Välimeren maiden kanssa maahanmuuton vuoksi, vaikkakaan ei yksinomaan sen vuoksi.

- Rouren mietintö (A6-0151/2007)

  Philip Claeys (ITS). – (NL) Arvoisa puhemies, en liioittele todetessani, että Rouren mietinnön hyväksyessään Euroopan parlamentti heikentää olennaisesti mielipiteenvapautta, sellaisena kuin se on vahvistettuna useissa kansainvälisissä sopimuksissa. Tältä osin Rouren mietinnössä mennään paljon pitemmälle kuin näissä kaikissa aiemmissa ideologisissa mietinnöissä, joissa tuetaan yksisuuntaista rasismia, johon tällä parlamentilla näyttää olevan patenttioikeus. Antaessaan ehdoitta tukensa vaaralliselle puitepäätökselle Euroopan parlamentti kannattaa sitä, että mielipiteen ja vakaumusten ilmaisemisesta tehdään rikos tavalla, joka tuo mieleen totalitaristiset hallinnot.

"Mielipiteestä" – ja siteeraan sanatarkasti mietintöä – "joka voi aiheuttaa laitonta käyttäytymistä, on tästä lähtien rangaistava kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa". Tämän mukaisesti kaikki poikkeamiset vallitsevasta poliittisesta keskustelusta, jota käydään maahanmuuton, kansallisen identiteetin ja islamisoitumisen alalla, tukahdutetaan heti alkuunsa. EU:n viranomaiset häpäisevät Voltairen suvaitsevaisuuden hengen, joka on ilmaistu taidokkaasti seuraavassa lauseessa: "en kenties ole samaa mieltä kanssanne, mutta puolustan kuolemaani asti oikeuttanne sanoa mielipiteenne". Tällainen Eurooppa on paljon vaarallisempi kuin se kuvitteellinen hirviö, jota vastaan se väittää taistelevansa. Tällainen Eurooppa on vaaraksi demokratialle.

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. – (FR) EU:n oikeusministerit pääsivät 19. huhtikuuta vaivoin poliittiseen yhteisymmärrykseen rasismin torjumisesta Euroopassa. Kyseessä on uusi oikeudellinen väline, jolla rajoitetaan entisestään sananvapautta.

Tältä osin haluamme kiittää niitä jäsenvaltioita, jotka yrittivät vastustaa tämän tekstin hyväksymistä ja joiden mielestä rasismia ei pidä torjua sananvapautta rajoittamalla. Nämä maat olivat Yhdistynyt kuningaskunta, Italia, Irlanti ja eräät Skandinavian maat.

Sananvapaus on perusvapaus. Sitä voidaan rajoittaa siviilioikeudessa ainoastaan yksityisyyden loukkaamisen, kunnianloukkauksen tai rikokseen yllyttämisen tapauksissa.

Miksi tällainen teksti on nyt merkityksellinen tai ajankohtainen? Samalla kun Euroopan rajojen katoamisen myötä laiton maahanmuutto ja rajatylittävä rikollisuus on lisääntynyt nopeasti, eikö olisi kiireellisempää varmistaa eurooppalaisten turvallisuus heidän omalla alueellaan, eikä huolehtia sellaisten ilmaisujen rangaistavuudesta, joiden väitetään olevan rasistisia?

Lopuksi haluan vielä korostaa sitä, että tässä tekstissä ei kummallista kyllä tuomita Stalinin rikoksia tai armenialaisten kansanmurhaa, vaan siinä luetellaan ainoastaan Hitlerin rikokset ja kansainvälisten tuomioistuinten (Srebrenica, Ruanda) tunnustamat rikokset. Tällä tekstillä pyritään rajoittamaan vapautta, se esitetään väärällä hetkellä ja se on puolueellinen. Aiomme äänestää sitä vastaan.

  Andreas Mölzer (ITS), kirjallinen. (DE) Lain edessä kaikki ovat yhdenvertaisia, mutta jotkut ovat yhdenvertaisempia kuin toiset. Tällä hetkellä maahanmuuttajat näyttävät nauttivan EU:ssa tietystä vapaudesta. Sen lisäksi, että toisenlaisten tapojen vääränlainen huomioon ottaminen on tarkoittanut henkilöiden vapauttamista ilman syytteitä, myös tiedotusvälineissä jätetään kertomatta rikollisuudesta ja rasismista maahanmuuttajien keskuudessa. Hyväntekijöiden närkästymiskoneisto jatkaa jauhamistaan osoittaen mieltään rasismia vastaan ja vaatien äänekkäästi sen torjumista.

Hallituksen taholla rasismin kortti lyödään pöytään hankalista vastustajista eroon pääsemiseksi. Kansalliset, kotimaahan sitoutuneet puolueet kielletään sen tekosyyn varjolla, että niitä pidetään rasistisina pelkästään sen vuoksi, että ne lainaavat virallisia valtion tilastoja, joista käy ilmi, että rikollisuus on keskimääräistä yleisempää maahanmuuttajien keskuudessa. Tämän ei pitäisi olla mahdollista demokratiassa. Monikulttuurisuusidealistit kuljettavat meitä täyttä vauhtia päin suojakaiteita, ja ehdotettu rasismin torjuntaa koskeva puitepäätös on jälleen yksi askel tällä totalitaristiseen valtioon johtavalla tiellä. Jonkun on vedettävä käsijarrusta, minkä vuoksi äänestin Rouren mietintöä vastaan.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. (PL) Äänestän Rouren laatiman "Rasismin ja muukalaisvihan vastaisesta toiminnasta tehtävää puitepäätöstä käsittelevien neuvottelujen eteneminen" -nimisen mietinnön hyväksymisen puolesta.

Rasistisista syistä tehdyt rikokset ovat edelleen ajankohtainen ongelma kaikissa jäsenvaltioissa. Arviolta yli yhdeksän miljoonaa ihmistä joutuu vuosittain rasistisista syistä tehtyjen rikosten uhreiksi. Samaan aikaan sen vuoksi, että rasismin ja muukalaisvihamielisyyden torjuntaa koskevissa säännöksissä on Euroopan unionin jäsenvaltioissa merkittäviä eroja, näitä tapauksia on mahdotonta torjua tehokkaasti rajatylittävällä tai EU:n tasolla.

Tämän vuoksi kansalaisten Euroopalle ja puitepäätökselle, jolla pyritään antamaan vahva suoja perusoikeuksille, olisi annettava selkeä poliittinen tuki. Lisäksi tässä tilanteessa on laadittava kestävä oikeudellinen kehys rasismin ja muukalaisvihamielisyyden torjumiseksi hyväksymällä pikaisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan nojalla syrjinnän torjuntaa koskeva horisontaalinen direktiivi, jolla säädettäisiin tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista rikosoikeudellisista seuraamuksista.

- Pirkerin mietintö (A6-0182/2007)

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin yhtyä kaikkiin niihin, jotka ovat onnitelleet teitä tänään nimipäivänne johdosta. Pakolaisongelma ei koske pelkästään Maltan kaltaisia kriittisiä alueita. Pakolaisia elää myös meidän keskuudessamme. Kotimaani Slovakia on ensisijaisesti kauttakulkumaa ulkomaalaisille, joiden on täytynyt paeta aseellisia konflikteja, mutta monet heistä ovat kotiutuneet maahamme ja löytäneet paikkansa työmarkkinoilla.

Viittaan keskusteluun, jota on käyty turvapaikkaa, käytännön yhteistyötä ja päätöksenteon laatua eurooppalaisessa turvapaikkajärjestelmässä käsittelevästä mietinnöstä, jonka on laatinut kollegamme Hubert Pirker, ilmaistakseni täydestä sydämestäni kiitollisuuteni Slovakian piispainkonferenssin maahanmuuttaja- ja pakolaisneuvostolle ja kiittääkseni sitä herkästä ja esikuvallisesta lähestymistavasta pakolaisten äärimmäisen vaikean tilanteen ratkaisemiseen.

Euroopan parlamentissa keskustellaan Hubert Pirkerin mietinnöstä 20. kesäkuuta eli juuri päivänä, jonka Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on julistanut maailman pakolaisten päiväksi. Katson, että tämä symboloi Euroopan parlamentin solidaarisuutta niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka yrittävät ratkaista pakolaisten vaikean tilanteen. Olen kiitollinen esittelijälle tästä mietinnöstä, jolle annoin ääneni, koska se on askel kohti EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomista. Tämä on erinomainen perusta päätöksille, joiden on oltava kaikkien asianosaisten kannalta ripeitä, varmoja ja oikeudenmukaisia.

  Frank Vanhecke (ITS). – (NL) Arvoisa puhemies, vaikka katson, että olemme parlamentissamme jo nähneet kaikenlaisia mietintöjä, vaikutelmani on, että pakolaispolitiikan alalla Pirkerin mietintö päihittää ne kaikki. Mitä tässä mietinnössä sanatarkasti sanotaankaan? Siinä sanotaan, että eteenpäin katsova yhteinen turvapaikkapolitiikka perustuu, ja tämä on suora lainaus, "velvollisuuteen ottaa vastaan turvapaikanhakijoita ja noudattaa palauttamiskiellon periaatetta". Sen lisäksi, että tällainen on täysin järjetöntä oikeudellisesta ja kansainvälisen oikeuden näkökulmasta, tällä tavalla lähetetään myös täysin väärä poliittinen viesti.

Mielestäni aidosti eteenpäin katsovassa turvapaikkapolitiikassa olisi harkittava ensisijaisesti aitojen turvapaikanhakijoiden ottamista vastaan turvapaikanhakijoiden omalla alueella ja omassa maanosassa. Heitä voitaisiin ottaa vastaan ainoastaan tiukasti valvottuihin keskuksiin, ja ainoastaan sellaisia henkilöitä, jotka on ankaran tutkinnan jälkeen todettu aidoiksi pakolaisiksi, voitaisiin ylipäänsä sijoittaa vähäksi aikaa EU:n jäsenvaltioon. Tällaisessa politiikassa olennainen asia on tietysti turvallisten maiden luettelo. Olen pahoillani siitä, että tältä osin Pirkerin mietinnössä mennään täysin väärään suuntaan, mihin me olemme tässä Euroopan yhdentymisprosessissa valitettavasti tottuneet.

  Philip Bradbourn (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Konservatiivit vastustavat ehdottomasti Euroopan unionin yhteistä turvapaikkajärjestelmää. Jokaisella jäsenvaltiolla, varsinkin Schengenin sopimusten ulkopuolelle jättäytyneellä jäsenvaltiolla, on täysi oikeus päättää itse omasta turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikastaan. Tämän takia konservatiivit äänestivät tätä mietintöä vastaan.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Kannatan yhteistä proaktiivista EU:n turvapaikkapolitiikkaa.

Tällaisen turvapaikkapolitiikan olisi perustuttava velvollisuuteen ottaa vastaan turvapaikanhakijoita ja noudattaa palauttamiskiellon periaatetta. Lisäksi äänestän sen puolesta, että taakka jaetaan oikeudenmukaisemmin jäsenvaltioiden kesken, alkuperämaista laaditaan yhteinen tietokanta ja alkuperä- ja kauttakulkumaissa toteutetaan tiedotuskampanjoita.

Tuen yhteisen turvapaikkamenettelyn käyttöönottoa EU:n tasolla vuoteen 2010 mennessä ja yhdenmukaisen aseman antamista niille henkilöille, joilla on oikeus hakea turvapaikkaa tai toissijaista suojelua.

  Andreas Mölzer (ITS), kirjallinen. (DE) Mietinnössä ainoa kiitoksen arvoinen kohta on suunniteltu tiedotuskampanjoiden järjestäminen alkuperämaissa. Äänestin ehdotusta vastaan, koska niin kauan kuin Yhdistynyt kuningaskunta hyväksyy 12 prosenttia turvapaikkahakemuksista ja Ruotsi hyväksyy mukisematta 91 prosenttia hakemuksista, emme pääse koskaan yhteisymmärrykseen. Emme voi ratkaista turvapaikkashoppailua yhdenmukaistetun EU:n sääntelyn avulla, kun turvapaikkaoikeuksia käytetään väärin laillista maahanmuuttoa koskevien sääntöjen kiertämiseksi ja kun menettelymme pitkittyvät turhien valitusten takia, vaikka turvapaikan myöntämiselle ei olisi mitään perusteita.

Niin kauan kuin on yhä mahdollista heittää menemään henkilöpaperit, lausua taikasana "turvapaikka" ja jäädä EU:hun vuosikausiksi, karkulaisille jää aina monia eri tapoja pysyä liikkeellä tai kadota maan alle. Ainoa tapa ratkaista tämä väärinkäyttö on hyväksyä ainoastaan EU:n rajojen ulkopuolella sijaitsevissa vastaanottoleireissä laadittuja turvapaikkahakemuksia.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Tämä mietintö kuvastaa ja kartoittaa EU:n vihamielistä politiikkaa maahanmuuttajia ja pakolaisia kohtaan. Mietinnössä vältetään puuttumista maahanmuuttaja- ja pakolaisaaltoja aiheuttaviin syihin: EU:n, Yhdysvaltojen ja Naton imperialistisista sodista ja väliintuloista sekä siitä hyväksikäytöstä, jolla maailman maiden ja kansojen vaurautta luovia voimavaroja ryöstetään. Tuhannet maahanmuuttajat ja pakolaiset hukkuvat EU:n merirajoilla, ja heitä säilytetään EU:n jäsenvaltioiden "keskitysleireillä" oloissa, jotka ovat sivilisaatiollemme häpeäksi. Tyypillinen esimerkki ovat ne maahanmuuttajien ja pakolaisten täydellisestä ahdingosta ja barbaarisesta kohtelusta kertovat näkymät, jotka aukenivat Euroopan parlamentin valtuuskunnan jäsenille pari päivää sitten Samosin ja Ateenan säilöönottokeskuksissa. Kreikan hallitus myönsi turvapaikan 39 henkilölle (0,84 prosentille) 4 624 hakijasta. Tilanne on samankaltainen muissa EU:n jäsenvaltioissa. Mietinnössä, johon sisältyvät EU:n kotiuttamismenettelyä koskevat toimenpiteet ja luettelo "turvallisista alkuperämaista", kannatetaan pohjimmiltaan turvapaikan poistamista, ja siihen sisältyvissä ehdotuksissa, jotka koskevat seurantajärjestelmien ja biometristen tietokantojen soveltamista yhteisen turvapaikkajärjestelmän puitteissa, pakolaisiin sovelletaan tukahduttavia keinoja. Mietinnöllä pahennetaan entisestään pakolaisten vaikeaa tilannetta EU:ssa, mikä paljastaa tämän imperialistisen unionin ja sen kapitalistisen riistojärjestelmän epäinhimillisen ja barbaarisen luonteen kaikessa karuudessaan.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa koko ajan kaikkialla EU:ssa.

Monien ihmisten epätoivo on johtanut murheellisiin seurauksiin.

On erittäin tärkeää, että EU:ssa sovitaan yhteisistä säännöistä, joilla voidaan osaltaan ehkäistä tällaisten tilanteiden toistuminen ja joilla luodaan perusta jäsenvaltioiden väliselle vastavuoroiselle avulle, kun otetaan huomioon, että niihin kohdistuvat paineet vaihtelevat usein niiden maantieteellisen sijainnin mukaan.

Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä olisi perustettava kolmen suuren akselin varaan, jotka ovat yhtenäisen menettelyn käyttöönotto, alkuperämaita koskevien tietojen yhteinen käyttö sekä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön lujittaminen erityisesti sellaisten jäsenvaltioiden auttamiseksi, jotka ovat erityisen paineen alla. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden viranomaisia on kannustettava solmimaan tiiviitä yhteyksiä, missä perimmäisenä tarkoituksena on päätöksentekoprosessin laadun parantaminen. Tämän prosessin on oltava nopeampi, oikeudenmukaisempi ja luotettavampi. Ainoastaan tällä tavalla on mahdollista saavuttaa tavoite yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä vuoteen 2010 mennessä.

  Martine Roure (PSE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni on vaatinut koko ajan, että yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomiselle vuoteen 2010 mennessä asetettua määräaikaa on noudatettava. Päätöksenteon laadun parantamisen avulla olisi voitava lähentää jäsenvaltioiden politiikkoja toisiinsa tämän yhteisen järjestelmän luomiseksi. Tehtyjen päätösten laadun parantamisen avulla suojelua tarvitsevien ihmisten olisi voitava päästä EU:hun turvallisesti ja saada hakemuksilleen asianmukainen käsittely.

Meidän on torjuttava sitä eräille henkilöille tyypillistä ajattelutapaa, jonka mukaan turvapaikkapäätösten parantamisella vähennetään turvapaikkahakemusten määrää. Yhteisellä turvapaikkapolitiikalla on ensisijaisesti suojeltava ihmisiä ja taattava oikeus turvapaikkaan ja palauttamiskiellon periaate Geneven yleissopimusten mukaisesti. Torjun lisäksi kaikki yritykset turvapaikkahakemusten ulkoistamiseksi. Tämän vuoksi esitin turvallisten alkuperämaiden luetteloa koskevat tarkistukset ja äänestin niiden puolesta. Pidän huolestuttavana sitä, että komissio ottaa huomioon tämän luettelon, vaikka Euroopan parlamentti ei ole käyttänyt yhteispäätöstoimivaltaansa, ja odottamatta, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tekee päätöksen, jota olemme siltä tässä asiassa pyytäneet.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Vaikka vastustan yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, joka kaikkien kokemusten perusteella heikentää turvapaikanhakijoiden oikeuksia, äänestän tyhjää, koska ehdotetut parannukset eivät kaikesta huolimatta ansaitse hylkäämistä.

- Roithován mietintö (A6-0191/2007)

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. – (FR) Haluan esittää muutamia huomioita tästä mietinnöstä.

On selvää, että digitaalisen kaupan alalla kuluttajien asema on heikko. Tämä pätee erityisesti eBay-sivustoon: sinun on esimerkiksi siinä tapauksessa, että olet ostaja, luotettava vastapuoleen siinä, että hän lähettää sinulle tuotteen, tilasitpa sen kotimaassasi tai ulkomailla.

On joitakin välineitä, kuten PayPal, joiden tarkoituksena on tehdä tällaisista kaupoista turvallisia, mutta ne eivät ole kovin käytännöllisiä tai helppokäyttöisiä keskivertokäyttäjälle. Jotakin on tehtävä kuluttajien luottamuksen lisäämiseksi sähköiseen kaupankäyntiin, joka on laaja ja kasvava ala.

Meidän on myös varottava tarkasti sääntelemästä näitä markkinoita liikaa ja herättämästä kuluttajissa liiallista luottamusta. Meidän on aina muistettava, että on olemassa niin kutsuttuja "valveutuneita ja vastuullisia kuluttajia", jotka osaavat itse etsiä tietoja tuotteesta ja jotka ongelmien ilmetessä osaavat käyttää olemassa olevia oikeudellisia välineitä.

Olen näin ollen sitä mieltä, että nykyisten välineiden (esimerkiksi oikeudellisten takeiden) laadun parantaminen ja kuluttajien valistaminen niistä on ensimmäinen tavoite, joka meidän on asetettava itsellemme, ennen kuin annamme uusia kuluttajansuojalakeja.

10. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

11. Ilmoitus neuvoston toimittamista yhteisistä kannoista: ks. pöytäkirja

12. Istuntokalenteri: ks. pöytäkirja

  Puhemies. – Äänestykset ovat päättyneet.

(Istunto keskeytettiin klo 13.05 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

Puhetta johti
varapuhemies WALLIS

13. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

14. Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (keskustelu)

14.1. Kuuba

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu neljästä Kuubaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, neuvosto on äskettäin myöntänyt, että sen vuonna 2005 osoittamasta hyvästä tahdosta huolimatta Kuuban ihmisoikeuksien asiassa ei ole saavutettu konkreettisia tuloksia.

Useimmat meistä, elleivät jopa kaikki, ovat sitä mieltä, että Kuuban on käynnistettävä poliittinen siirtymäprosessi kohti monipuoluedemokratiaa. Tämä ei ole Eurooppa-keskeinen kanta, jota vastustajamme haluavat käyttää meitä vastaan, vaan se ilmentää ihmisoikeuksien, muun muassa kansalaisoikeuksien sekä poliittisten ja taloudellisten oikeuksien, joihin uskomme, yleismaailmallisuutta ja jakamattomuutta. Kehotamme tänään neuvostoa ja komissiota jälleen jatkamaan kaikkia mahdollisia toimia, jotka ovat tarpeen poliittisten vankien ja mielipidevankien vapauttamisen vaatimiseksi.

On tärkeää, että tuemme varauksettomasti Kuubaa kohti monipuoluedemokratiaa johtavan rauhanomaisen siirtymäprosessin käynnistämisessä ja rohkaisemme siihen kaikessa. Esikuvista meillä ei ole puutetta. Kaksikymmentä vuotta sitten EU:n nykyiset, itä- ja keskieurooppalaiset jäsenvaltiot olivat monella tapaa – myös ihmisoikeustilanteen kannalta – samassa tilanteessa kuin Kuuba tällä hetkellä. Toivon, että voimme pian nähdä Kuubassa merkittäviä muutoksia, ja odotan malttamattomasti tätä ikimuistoista päivää.

  Marcin Libicki (UEN), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, Kuubaa on hallinnut diktaattori lähes puoli vuosisataa, ja maassa loukataan jatkuvasti ihmisoikeuksia. Maa on kutakuinkin viimeinen jäljelle jäänyt kommunismin linnake maailmassa. Pohjois-Korea on toinen tällainen linnake, kun taas Kiinan hallinto on jossain määrin poikkeava, vaikka onkin usein yhtä julma.

Sen jälkeen, kun kommunismi kaatui vuonna 1989, odotimme, että nämä kommunistiset maat arvioisivat tilanteensa uudelleen ja kommunismi kaatuisi niissäkin. Valitettavasti näin ei tapahtunut etenkään Kuubassa. On totta, että vainon voimakkuus Kuubassa on vaihdellut. Joinakin aikoina se on ollut erityisen julmaa, ja toisinaan taas tietynasteinen vapauttaminen on sallittu ja on näyttänyt siltä, että oppositiolle on tehty myönnytyksiä. Erityisen huolestuttavaa kehitystä on ollut viime aikoina se, että Kuuba on onnistunut hankkimaan useita liittolaisia. Niihin kuuluvat Euroopan vasemmistohallitukset.

Erityisen huolestuttavaa on se, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitukset ovat usein tukeneet Kuuban hallintoa, vaikkakin epäsuorasti. Tällaisia pahoja hallintoja koskevaa nykyistä suvaitsevaisempaa suhtautumista, jonka myös YK on omaksunut, ei voida hyväksyä. Jotkut esimerkiksi väittävät, ettei Valko-Venäjällä tai Kuubassa loukata ihmisoikeuksia.

Kehotan parlamenttia suhtautumaan yksiselitteisen tuomitsevasti Kuuban hallitukseen ja ryhtymään sen tueksi erityisiin toimiin Fidel Castron julman kommunistisen hallinnon kukistamiseksi.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), laatija. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista ensinnäkin huolestumiseni siitä, että tällä Euroopan unionin ja Kuuban hallituksen välisiä suhteita koskevalla kohdalla on korvattu kiireellisyyden perusteella eräs toinen aihe, jota pidän paljon tärkeämpänä ja paljon kiireellisempänä, eli Irakin pakolaisväestön tilanne.

Erityisen huolestuttavaksi tämän tekee se, että muutoksen perimmäinen syy ei tosiasiassa liity niinkään tämän Karibian saaren tilanteeseen, vaan pikemminkin kyse on eräiden kansanpuoluetta edustavien jäsenten tavasta käyttää Euroopan parlamenttia siihen, että he esittävät henkilökohtaisen vastalauseensa Espanjan hallitukselle.

Minun tehtävänäni ei ole puolustaa Espanjan hallituksen kantaa, en kuulu tähän hallitukseen enkä kyseiseen puolueeseen, mutta minua huolestuttaa, että torstai-iltapäivän istunnon kaltainen varsin tärkeä tilaisuus, jossa käsitellään tilanteita, joissa ihmisoikeuksia loukataan maailmassa, kyseenalaistetaan tällaisella aloitteella, joka on näiden keskustelujen hengen vastainen.

Toisaalta haluan muistuttaa myös siitä, että neuvosto hyväksyi maanantaina päätelmänsä, jotka koskevat suhteita Kuuban hallitukseen ja joissa se toisti jälleen kerran aikovansa jatkaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja tarjoutui aloittamaan uudelleen vuoropuhelun Kuuban hallituksen kanssa yhteisen, vastavuoroisen ja puolueettoman intressin pohjalta.

Kuuban on edistyttävä merkittävästi vapauksien ja oikeuksien, erityisesti poliittisten oikeuksien, sekä demokraattisen avoimuuden kaltaisilla aloilla, mutta korostan sitä, ettei tämä ole uusi eikä kiireellinen asia. Maanantaina hyväksyttyyn neuvoston kantaan on ymmärtääkseni sisällytetty seikat, joilla on tarkoitus edetä tähän suuntaan siinä mielessä, että tässä kannassa otetaan etäisyyttä Yhdysvaltojen omaksumaan strategiaan, joka perustuu hyödyttömään vastakkainasetteluun ja kauppasaartoon ja joka on samalla sekä tehoton että vastuuton muun muassa sen vuoksi, että sillä vaikeutetaan erityisesti tiettyjä Kuuban sisäisiä uudistuksia, jotka mahdollistaisivat hallitumman siirtymisen.

Lisäksi, kuten olemme todenneet päätöslauselmassamme – Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän esittämässä päätöslauselmassa – yhteistyön on oltava kehitystä edistävä väline vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi eikä keino, jolla asetetaan ehtoja poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

  Marco Cappato (ALDE), laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tällä kertaa en ole samaa mieltä jäsen Romeva i Ruedan kanssa, koska katson, että Kuuban kysymys on kiireellinen. Kuuba on tosiasiassa sekä meitä että Euroopan unionia koskeva kysymys, sillä muutoin olisi turhaa pitää kiireellisinä kysymyksinä sellaisten maiden tilanteita, jotka ovat olleet diktatuureja ja joissa ei ole ollut demokratiaa moniin vuosiin tai vuosikymmeniin.

Tässä tapauksessa kiireellisyys koskee meitä ja politiikkaamme. Neuvostossa on tehty Kuuban valtuuskunnan kutsumista koskeva päätös. Mitä tämän vuoropuhelun aloittaminen voi tarkoittaa tai mitä sen olisi tarkoitettava? Meidän mielestämme sen on tarkoitettava sitä, että kaikkien muutosten, uudistusten tai Kuuban suhteiden vahvistamisen edellytyksenä on oltava vastaavalla tavalla konkreettinen suunnitelma saaren ihmisoikeus- ja demokratiatilanteen kohentamiseksi.

On totta, että Euroopan unionin strategiana ei ole kauppasaarron asettaminen – ja aion vielä kerran suullisessa tarkistuksessa selventää ja korostaa tätä seikkaa – mutta on myös totta, että tämä strategia ei saa eikä voikaan perustua yksipuoliseen avoimuuteen ilman ehtoja, koska myös tällainen strategia johtaisi epäonnistumiseen, kuten menneisyys on osoittanut.

Meidän on esimerkiksi tuettava käytännössä niitä toisinajattelijoita, joita yhdistää "Yhtenäisyys vapauden puolesta" (Unidad por la Libertad) -julistus, ja tämä on paljon enemmän Euroopan unionille kuin Kuuballe kiireellinen asia. Kuuban toisinajattelijoiden ja opposition yhtenä ongelmana ovat aina olleet sisäiset erimielisyydet, mutta tällä kertaa on olemassa yhteinen julistus ja asiakirja, joissa puhutaan väkivallattomuudesta ja demokratiasta. Meidän tehtävänämme on tukea näitä toisinajattelijoita. Tämä on otettava huomioon, kun keskustelut ja vuoropuhelu aloitetaan, sillä muutoin ne ovat ristiriidassa EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevien toimintalinjojen ja periaatteiden kanssa.

  Michael Gahler, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi todeta espanjalaiselle kollegalle, etten tarvitse ulkoministeri Moratinon vierailua kiihtyäkseni siitä, mitä Espanjan hallitus tekee. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmässä on tarpeeksi paljon keski- ja itäeurooppalaisia kollegoja, jotka tekevät työtä kuubalaisten kanssa solidaarisuudesta, ja tämä asia ei ole PPE-DE-ryhmässä espanjalaisten yksinoikeus. Tämän haluan vakuuttaa teille.

Kuubalaisten tulevaisuus ei saisi tarkoittaa vain kahta vaihtoehtoa: joko kommunismi jatkuu tai Miamin hallitus nousee valtaan. Vuoden 1996 yhteisen kannan nojalla meillä on poliittinen vastuu tukea demokraattisia ja rauhanomaisia voimia niiden toimiessa muutoksen puolesta. Tämän vuoksi Euroopan parlamentti myönsi Saharov-palkinnon Damas de Blanco -ryhmälle ja Oswaldo Payálle.

Olisin toivonut, että neuvoston päätöksessä olisi otettu selvästi kantaa siihen, onko vuoden 1996 yhteinen kanta edelleen voimassa ja siihen, että maanantaina tehdyllä neuvoston päätöksellä ei ole muutettu tätä kantaa, että vuoden 2003 pakotteista on luovuttu vain tilapäisesti ja että aiomme arvioida kantaa uudelleen ensi kesäkuussa (yhteisen kannan 17. uudelleenarviointi). Neuvoston olisi täytynyt tehdä tämä selväksi.

  Manuel Medina Ortega, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan vahvistaa sen, mitä jäsen Romeva äsken totesi. Tämä aihe on otettu käsiteltäväksi ainoastaan Espanjan sisäpolitiikkaan liittyvistä syistä, eikä tällä ole mitään tekemistä keskustelun aiheena olevan maan tilanteen kanssa. Kansanpuolue piti parempana, ettemme keskustelekaan aidosti kiireellisestä aiheesta eli Irakin tilanteesta.

Tällä hetkellä Irakissa on kaksi miljoonaa irakilaista pakolaisina omassa maassaan, ja lisäksi kaksi miljoonaa irakilaista on joutunut lähtemään maasta. Tällä hetkellä muut maat palauttavat alkuperämaahan näitä ihmisparkoja, jotka pakenevat Irakissa tapahtuvia pommituksia ja joukkosurmia, sen sijasta, että ottaisivat heidät vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtäältä pommitamme Irakin kansaa ja toisaalta emme salli heidän poistua maasta ja lähetämme heidät takaisin tähän helvettiin. Kyse on suunnattomasta epäinhimillisyydestä, ja tällä hetkellä meidän ei ole sopivaa unohtaa näiden ihmisten tilannetta.

Olemme näin ollen sitä mieltä, että tämä kiireellisyysjärjestys on täysin väärä ja olemme jättäneet käyttämättä tilaisuuden käsitellä aidosti kiireellistä humanitaarista kysymystä hetkellä, jona toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä.

Aivan äskettäin pidettiin Irakia käsittelevä konferenssi, jossa keskusteltiin tästä kysymyksestä, hyväksyttiin useita päätöslauselmia, mutta parlamenttimme ei kykene viemään niitä eteenpäin, koska se käsittelee mieluummin sisäpoliittisia aiheita kuin ihmiskuntaa tällä hetkellä koskettavia todellisia ongelmia.

  Puhemies. Hyvät kollegat, muistutan teitä kaikkia siitä, että tämän keskustelun aiheena on Kuuba, ja jos joku muu yrittää keskustella jostakin muusta aiheesta, aion olla hyvin ankara.

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, aion ehdottomasti puhua Kuubasta!

Parlamentti on käsitellyt Kuuban tilannetta useita kertoja. Valitettavasti kaikki kehotuksemme Kuuban kansalaisten perusvapauksien kunnioittamisen puolesta ovat kaikuneet kuuroille korville. Täysin anakronistinen Castron hallinto on jäänyt niin pahasti ajastaan jälkeen ja menettänyt niin suuressa määrin yhteytensä todellisuuteen ja uudenaikaisiin demokraattisiin normeihin, että on mielestäni hyvin epätodennäköistä, että merkittävää muutosta parempaan voisi tapahtua niin kauan kuin Castro on edelleen vallassa. Tällä hetkellä hän on kuitenkin iäkäs, sairas ja fyysisesti kykenemätön johtamaan maata, joten meidän on alettava pohtia, mitä teemme, kun hän on vihdoin poissa Kuuban vallan näyttämöltä.

Tällä hetkellä vaadimme jälleen demokraattisia uudistuksia ja aivan erityisesti vaadimme Kuuban viranomaisia sallimaan sen, että kaksi kuubalaista Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon saajaa voivat matkustaa Eurooppaan. Toivokaamme, että Kuuban vallanpitäjillä on jäljellä edes hiven tervettä järkeä, jotta voimme pian toivottaa nämä Saharov-palkinnon saajat tervetulleiksi parlamenttiin.

  Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, muutamien sekuntien ajan istunnon näytöllä luki "Irakin pakolaiset". On ilmeistä, että parlamentin istuntosalin tekniikkakaan ei ole säästynyt tällaiselta lapsukselta. Tästä aiheestahan meidän olisi pitänyt keskustella: 4 miljoonaa irakilaista yrittää päästä Eurooppaan, mutta me emme osoita heille vieraanvaraisuutta.

Keskustelemme sen sijaan Kuubasta, koska käynnissä on kansainvälinen kampanja, joka on johtanut siihen, että parlamentti äänesti edellisellä istuntojaksolla Venezuelaa vastaan ja tänään se äänestää todennäköisesti Kuubaa vastaan. Tällä hetkellä odotamme, että joku Espanjan kansanpuolueen jäsenistä esittää päätöslauselmaa Ecuadoria ja Boliviaa vastaan. Tätä odotamme parhaillaan.

Tosiasiassa varsinaisena tarkoituksena on vastustaa sitä talouspolitiikkaa, jota tällä hetkellä toteutetaan suuressa osassa Latinalaista Amerikkaa vastapainona uusliberalismille ja jatkuvan sodankäynnin imperialistiselle filosofialle. Tämä on keskusteluamme koskeva objektiivinen tosiseikka.

Olen sitä vastoin sitä mieltä, että meidän on vaadittava voimakkaasti Euroopan unionin yhteisen kannan ja kauppasaarron uudelleenarviointia. Se, että neuvosto kutsui viime maanantaina Kuuban viranomaisvaltuuskunnan Brysseliin, oli hyvin merkittävä askel, johon meidän on oltava tyytyväisiä. Tällä tavalla voimme aloittaa myönteisen vuoropuhelun ja antaa Kuuban edistymiselle sille kuuluvan arvon.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että tämän päätöslauselman sisältö ilmentää ensimmäisestä kohdasta lähtien varsin selvästi parlamentin yhden siiven näkemyksiä. Päätöslauselmassa vaaditaan toisin sanoen tämän saaren ja suvereenin valtion sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen järjestelmän muuttamista. Mielestäni tällaista ei voida hyväksyä.

  Daniel Hannan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Castron Kuuba on läntisellä pallonpuoliskolla viimeinen hallintojärjestelmä, joka ei edes yritä olla demokratia: oppositioliikkeet on kielletty, toisinajattelijat vangitaan, kansalaisilta on evätty oikeus matkustaa ulkomaille. Harva tilanne on yhtä naurettava kuin se, että länsimaiset vasemmistolaiset kehtaavat väittää, että tilannetta voidaan perustella sillä, että Kuuba on hyvä kouluttamaan lääkäreitä ja ballerinoja.

Kaksi tekijää on pitänyt Castron dynastian vallassa: ensimmäinen on väärin ymmärretty Yhdysvaltojen kauppasaarto, jonka ansiosta Castro on voinut pitää yllä piiritysmentaliteettia, jota diktatuuri tarvitsee, ja toinen on niiden eurooppalaisten tahojen myötämielisyys – ja tältä osin mainitsen erityisesti Zapateron hallituksen – jotka ovat suoneet hyväntahtoisesti Kuuban kommunisteille täydet diplomaattiset suhteet.

Kuuba voitaisiin vapauttaa taloudellisen sitoutumisen ja toisaalta poliittisen eristämisen avulla. Toimimme sen sijaan päinvastoin, millä on katastrofaaliset seuraukset tämän onnettoman maan kannalta.

Maanmieheni Thomas More kirjoitti aikanaan "Sola mors tyrannicida est", kuolema on ainoa keino päästä eroon tyranneista. Se, että tämä on osoittautunut paikkansa pitäväksi Castron tapauksessa, ei ole mitenkään hyvä asia meidän muiden kannalta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL). – (PT) Esityslistalla olevassa keskustelussaan parlamentin olisi pitänyt ilmaista se, että EU:lla on Kuuban kunnioittamiseen perustuva aito halu käydä vuoropuhelua.

Mielestämme sellaisen avoimen vuoropuhelun käynnistäminen, jossa käsitellään kaikkia molemmille osapuolille tärkeitä kysymyksiä, edellyttää luonnollisesti niiden esteiden poistamista, jotka on luotu tämän vuoropuhelun vaikeuttamiseksi tai sen tekemiseksi mahdottomaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että on vaadittava EU:n vuonna 2003 asettamien, tilapäisesti jäädytettyjen pakotteiden lopullista kumoamista ja Kuubaa koskevan EU:n yhteisen kannan lopullista peruuttamista. Näillä toimilla tehtäisiin tietä EU:n ja Kuuban välisten suhteiden normalisoinnille.

Ne, jotka vaativat tämän keskustelun merkitsemistä parlamentin esityslistalle ja ovat allekirjoittaneet tämänpäiväiseen äänestykseen jätetyn päätöslauselmaesityksen, eivät kuitenkaan harkitse tätä vaihtoehtoa. Esityksen tarkoituksena on lisätä Kuuban eristystä Yhdysvaltojen hallinnon Kuuballe asettaman kestämättömän kauppasaarron mukaisesti. Lisäksi esityksen tarkoituksena on edistää räikeästi ja varauksettomasti puuttumista Kuuban sisäisiin asioihin ja painostaa maata ulkoa päin hyväksymään sellaisia päätöksiä, joiden tekemiseen ainoastaan Kuuban kansalla on suvereeni oikeus. Todellisuus osoittaa, että parhaan vastauksen tällaisiin suunnitelmiin tarjoaa maan valtava arvovalta ja tärkeys sekä se, että miljoonat ja taas miljoonat ihmiset osoittavat aktiivisesti solidaarisuuttaan Kuuballe ja sen kansalle.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Hyvät kollegat, kävin Kuubassa jokin aika sitten, eikä maa ole edistynyt ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, vaan tilanne on tosiasiassa huonontunut. Tämän vuoksi vaadin neuvostoa ja komissiota protestoimaan voimakkaammin Kuuban räikeitä ihmisoikeusloukkauksia vastaan ja tukemaan järjestöjä, jotka toimivat poliittisten vastustajien ja heidän perheenjäsentensä selviytymisen puolesta tai jotka auttavat Kuuban kansalaisjärjestöjä olemaan yhteydessä toisiinsa ja ilmaisemaan käsityksiään siitä, kuinka julkiset asiat olisi ratkaistava, ja tuovat Internetin kuubalaisten ulottuville suurlähetystöissämme, koska tieto ei ole Kuubassa ihmisten saatavilla.

Neuvoston on toimittava niiden poliittisten vankien vapauttamisen puolesta, joita pahoinpidellään ruumiillisesti ja jotka eivät saa tarvitsemiaan lääkkeitä. Myös tavalliset kuubalaiset elävät köyhyydessä ja kärsivät sairauksista. Lääkäreistä ja uudenaikaisista tekniikoista on pulaa. Terveydenhuolto oli aikanaan Castro ylpeydenaihe ja ilo, mutta nykyään lääkkeet ovat vain rikkaiden kommunistijohtajien tai ulkomaisten matkailijoiden ulottuvilla.

Kuubalaiset haluavat muutosta, ja he haluavat vapautta. Emme voi sallia, että neuvosto aloittaa vuoropuhelun Kuuban hallinnon kanssa asettamatta selkeitä ehtoja, jotka koskevat vankien vapauttamista ja sananvapautta.

  László Kovács, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, meillä on hyvä syy seurata tiiviisti viimeaikaista kehitystä Kuubassa, koska Fidel Castro on 47-vuotisen valtakautensa päätteeksi siirtänyt vallan veljelleen Raúlille, joka on johtanut saarta verraten rauhallisesti ja järjestäytyneesti. On vielä liian aikaista sanoa, toipuuko Fidel Castro sairaudestaan täysin, mutta lähes kaikki tarkkailijat ovat yhtä mieltä siitä, että hän ei enää koskaan pysty ottamaan jokapäiväistä hallintoa takaisin hoidettavakseen.

Kuuban on ensimmäisen kerran vuoden 1959 vallankumouksen jälkeen kohdattava tulevaisuus, jossa maa ei ole enää täysin Fidel Castron johtama. Tämä on ehdottomasti täysin uusi tilanne, joka meidän on otettava huomioon. Kysymys on seuraava: kuinka Euroopan unioni voi ja sen pitää reagoida tähän uuteen kehitykseen?

Euroopan unionin neuvosto antoi ensimmäisen vastauksensa kolme päivää sitten. EU toisti 18. kesäkuuta antamissaan Kuubaa koskevissa päätelmissä valmiutensa avoimeen ja kattavaan vuoropuheluun Kuuban viranomaisten kanssa ja kutsui Kuuban valtuuskunnan Brysseliin tunnustelemaan tällaisen vuoropuhelun toteuttamismahdollisuuksia. Tämä avoimien ovien lähestymistapa vastaa sitä EU:n yleistä toimintatapaa, johon kuuluu rakentava yhteydenpito Kuubaan.

Euroopan unionin hyväksyttyä vuonna 1996 Kuubaa koskevan kantansa kokemus on osoittanut, että vain yhteydenpidon ja yhteistyön eikä pakotteiden politiikan avulla on mahdollista edistää Kuuban rauhanomaista muuttumista demokratiaksi, ihmisoikeuksien kunnioittamista, oikeusvaltiota, kestävää taloudellista elpymistä ja Kuuban kansan elinolojen parantumista, siten kuin EU:n yhteisessä kannassa vuodelta 1996 todetaan.

Ainoastaan Kuuban viranomaisten kanssa käytävän avoimen, kattavan ja tavoitteellisen vuoropuhelun avulla meidän on mahdollista hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla niitä eri välineitä, joita EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on käytössään yhteistyön edistämiseksi poliittisten suhteiden, ihmisoikeuksien, investointien ja kaupan, kehitysyhteistyön, tieteellisen tutkimuksen, koulutusvaihdon ja kulttuurin aloilla.

Euroopan unioni on vahvasti arvoihin perustuva yhteisö, joka on ottanut ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen keskeiseksi poliittiseksi painopisteekseen ulkoisissa toimissaan. Euroopan unioni on täysin vakuuttunut siitä, että tähän avoimeen vuoropuheluun on otettava mukaan koko kuubalainen kansalaisyhteiskunta. Käden ojentaminen Kuuban hallitukselle pitkän aikavälin kumppanuuden solmimiseksi Kuuban ja Euroopan unionin välillä on järkevää vain, jos Euroopan unioni tekee samalla kaikkensa jatkaakseen ja tiivistääkseen vuoropuhelua Kuuban kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, muun muassa ihmisoikeuksien puolustajien ja rauhanomaisten poliittisten aktivistien kanssa.

Niin kauan kuin Kuuba epää kansalaisiltaan kansainvälisesti tunnustetut perusluonteiset kansalaisoikeudet sekä poliittiset ja taloudelliset oikeudet, Euroopan unioni ei lopeta toimintaansa demokratian sekä oikeusvaltion ja perusvapauksien kunnioittamisen puolesta. EU:n on ilmaistava jatkuvasti ehdoton solidaarisuutensa ja tukensa niitä kohtaan, jotka ovat sitoutuneet rauhanomaisesti näiden yleismaailmallisten arvojen toteuttamiseen Kuubassa. "Kaksiraiteisen lähestymistavan" todellinen merkitys on seuraava: olemme valmiita ojentamaan käden Kuuban viranomaisille vuoropuhelun ja yhteistyön käynnistämiseksi, mutta samalla ilmaisemme selvästi kriittiset huomiomme ja huolenaiheemme, ja toisaalta olemme valmiita siihen, että Kuuban kansalaisten oikeutta päättää vapaasti tulevaisuudestaan puolustetaan.

Komissio uskoo vakaasti siihen, että 18. kesäkuuta annetut neuvoston päätelmät ovat myönteinen ja tarpeellinen ensimmäinen askel tähän suuntaan.

  Puhemies. Kuubaa koskeva keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan kohta.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Filip Kaczmarek (PPE-DE) kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, ehdotusta siitä, että Euroopan unionin olisi poikettava politiikastaan, johon kuuluu diplomaattisten yhteyksien jäädyttäminen Kuubaan, ei voida mitenkään hyväksyä. Voimme hyväksyä sen, että aloitamme uudelleen täyden ja avoimen poliittisen vuoropuhelun Kuuban viranomaisten kanssa kaikilla molempia kiinnostavilla aloilla EU:n ja Kuuban välisten suhteiden parantamiseksi, mutta ainoastaan tietyin ehdoin. Toimimalla tällä tavalla ilman ehtoja lähetettäisiin väärä signaali Kuuban hallinnolle. Tämä tarkoittaisi sitä, että antaisimme anteeksi maan viranomaisten sietämättömän menettelyn. Vuoropuhelu on luonnostaan kaksipuolinen eikä yksipuolinen prosessi.

Välttämättömäksi edellytykseksi täyden vuoropuhelun aloittamiselle uudelleen on asetettava Kuuban viranomaisten suostuminen sisällyttämään keskusteluun Kuuban ihmisoikeustilanteeseen liittyvät kysymykset. Lisäksi on vaikeaa kuvitella, että Kuuban kanssa voitaisiin käydä rehellistä vuoropuhelua niin kauan kuin Saharov-palkinnon saajien ei anneta matkustaa Eurooppaan. Tältä osin Espanjan hallituksen nykyinen suhtautumistapa on hyvin epäselvä. Voisi olettaa, että Espanjan sosiaalidemokraatit osoittaisivat suurempaa solidaarisuutta EU:n Kuuban politiikkaa kohtaan. Meidän velvollisuutenamme on osoittaa, että vastustamme johdonmukaisesti Castron hallinnon räikeitä ihmisoikeusloukkauksia. Jotta Kuuban ja Euroopan unionin välinen vuoropuhelu johtaisi myönteisiin muutoksiin, sen on oltava aitoa vuoropuhelua eikä propagandatemppu. Aiempina vuosina kuubalainen osapuoli käytti hyväkseen EU:n avoimuutta propagandahyökkäyksen käynnistämiseksi.

(1) Ks. pöytäkirja.

14.2. Ihmisoikeudet Etiopiassa

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu Etiopian ihmisoikeuksista.

Olen vastaanottanut kuusi päätöslauselmaesitystä.⁽¹⁾

  Carl Schlyter (Verts/ALE), laatija. – (SV) Etiopia on inhimillisellä kehityksellä mitattuna 170 sijalla yhteensä 177 maan joukossa.

Etiopialla on tärkeämpääkin tekemistä kuin sortaa opposition edustajia, vangita heitä ja kohdella ihmisiä kollektiivisesti sen sijaan, että heitä syytettäisiin joistakin tietyistä rikoksista. Olemme jo lokakuussa 2005 arvostelleet tapaa, jolla Etiopia kohtelee oppositiotaan, mutta vuonna 2006 ja tänä vuonna tilanne on huonontunut entisestään.

Mielestäni meidän on tiukennettava Etiopialle asettamiamme vaatimuksia. Afrikan unionin päämajahan sijaitsee juuri Etiopiassa. Maan olisi itse toimittava esimerkillisesti, emmekä voi hyväksyä sitä, että maassa, johon yhteistyökumppanimme Afrikan unioni on sijoittautunut, maan koko oikeuslaitos syyllistyy huomattaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Ennen kuin voimme ryhtyä ratkomaan köyhyyskysymyksiä ja muita köyhyyteen liittyviä ongelmia, meidän on voitava auttaa Etiopiaa ihmisoikeusloukkauksien torjumisessa. Emme voi ratkaista ongelmia ilman toimivaa oppositiota.

  Marco Cappato (ALDE), laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin komission jäsenen kiinnittävän huomiota erääseen ristiriitaan, johon meillä on vaara langeta.

Vuonna 2005 Euroopan unioni kannusti jokaista etiopialaista, myös Oromian kansaan kuuluvia ihmisiä, osallistumaan vaaleihin maan demokratisoitumisen edistämiseksi. Lisäksi lähetimme maahan yhden kaikkien aikojen suurimmista vaalitarkkailijavaltuuskunnista. Tällä hetkellä näitä Etiopian liittoparlamenttiin ja Oromian parlamenttiin valittuja parlamentaarisia kollegojamme, jotka uskalsivat tulla päivänvaloon, ajetaan maanpakoon. Nämä henkilöt ovat vedonneet meihin, koska joitakuita heistä on surmattu poliittisista syistä ja osa heistä on joutunut pakenemaan naapurimaahan Somaliaan yhdessä tuhansien oromopakolaisten kanssa etiopialaisten joukkojen takaa ajamina.

Olen sitä mieltä, että koska rohkaisimme tähän prosessiin ryhtymistä ja autoimme sen käynnistämisessä, emme voi tällä hetkellä hylätä näitä ihmisiä. Meidän on kannettava vastuumme hyväksymällä välittömästi tukistrategia uuteen demokratia- ja ihmisoikeusvälineeseen sisältyvien erityistoimenpiteiden perusteella.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, demokraattiset periaatteet, oikeusvaltio ja vapaus ovat perusta, jonka varaan oikeudenmukaisen valtion rakenteet on rakennettava.

Komission ja neuvoston olisi kehitettävä yhtenäinen toimintastrategia Etiopian demokraattisen prosessin tueksi ja sellaisten mekanismien käyttöön ottamiseksi, joilla ehkäistään ihmisoikeustilanteen heikkeneminen alueella. Sen ohella, että ihmisiä pidätetään ja vangitaan heidän näkemystensä vuoksi, pidän erityisen hälyttävänä tietoja lasten kärsimyksestä ja hyväksikäytöstä. Meidän on tuomittava puolustuskyvyttömien ja viattomien lasten vahingoittaminen. Mielestäni tämä on vakavin mahdollinen rikos, ja se on tuomittava yksiselitteisesti.

Ainoastaan yhteisillä toimilla ja yhteistyössä Etiopian naapurimaiden kanssa sekä saadessamme vahvemman tuen koko kansainväliseltä yhteisöltä voimme kohentaa Etiopian huolestuttavaa tilannetta ja palauttaa sen normaalitilanteeksi, jossa yksilöitä kohdellaan henkilöinä eikä välineinä.

  Ana Maria Gomes (PSE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, johdin vuonna 2005 EU:n Etiopian vaalitarkkailuvaltuuskuntaa. Tuolloin opposition johtajat varoittivat EU:ta siitä, että vaalit olisivat jälleen pääministeri Meles Zenawin yritys harhauttaa kansainvälistä yhteisöä, ja että he kaikki joutuisivat vankilaan tai heidät surmattaisiin. EU eli me itse taivutimme heidät olemaan boikotoimatta vaaleja ja lupasimme huolehtia vaalitarkkailusta ja varmistaa vastuullisuuden. Etiopialaiset uskoivat meitä ja äänestivät sankoin joukoin ja järjestäytyneesti.

Siitä huolimatta, että ihmiset protestoivat rauhanomaisesti vaalivilppiä vastaan, hallituksen joukot turvautuivat julmaan tukahduttamiseen. Kesäkuussa ja marraskuussa satoja ihmisiä sai surmansa joukkomurhissa ja tuhansia ihmisiä haavoittui ja vangittiin, muun muassa EU:ta varoittaneet johtajat. He ovat niiden 38 poliittisen vangin joukossa, jotka todettiin 11. kesäkuuta syyllisiksi farssinomaisessa oikeudenkäynnissä, jossa heillä ei ollut mahdollisuutta puolustautua. Tuomiot on määrä lukea heinäkuussa, ja kuolemanrangaistus on mahdollinen eräille kaikkein edustavimmille, selväsanaisimmille ja rohkeimmille Etiopian johtajille, jotka ovat parlamentin jäseniä, ihmisoikeuksien puolustajia, lehtimiehiä, kehitysaktivisteja, opettajia ja muita mielipidevankeja. Professori Mesfin Woldemariam, 77-vuotias Etiopian ihmisoikeusneuvoston kunnioitettu perustaja, on yksi heistä. EU on Etiopian tärkein avunantaja. Olen nähnyt omin silmin avustusten hyödyllisyyden. EU voi toimia jälleen tällä tavalla, jos komissio, neuvosto ja jäsenvaltiot lakkaavat katsomasta tilannetta sormiensa välistä.

EU:n on toimittava välittömästi, saatava Etiopian hallitus vastaamaan Cotonoun sopimuksen nojalla tekemistään ihmisoikeussitoumuksista, katsottava pääministeri Meles Zenawi henkilökohtaisesti vastuulliseksi ja vaadittava vankien vapauttamista viipymättä ja ilman ehtoja. EU:n on noudatettava Euroopan parlamentin useissa päätöslauselmissaan, muun muassa tänään hyväksymässämme päätöslauselmassa, esittämiä suosituksia, joiden mukaan Etiopian kansalle ei saa enää tuottaa pettymystä. Emme saa myöskään enää viedä pohjaa sitoumukselta, jonka EU on antanut Afrikan kehittämisen puolesta, emmekä saa enää pettää omia demokratian ja ihmisoikeuksien perusarvojamme.

  Bernd Posselt (PPE-DE), laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, varhaiskeskiajalla Etiopialla oli johtava rooli kristillisen ja islamilaisen maailman välisessä vuoropuhelussa. Etiopia on vanhin itsenäinen valtio Afrikassa, se on ikivanha sivilisaatio, joka taisteli fasismia ja kolonialismia vastaan, ja, kuten edellä on todettu, siellä sijaitsee tällä hetkellä Afrikan unionin päämaja.

Näiden seikkojen vuoksi voimme vain katsoa kauhistuneina sitä, mitä kommunismi on aiheuttanut tälle maalle. Etiopiassa kaksi vuotta sitten pidetyt vapaat vaalit olivat toivon hetki. Valitettavasti tämä toivo murskattiin heti, koska mielenosoittajia piestiin ja monia pidätettiin. Kuten kollegani Gomes perustellusti totesi, ensimmäisen pidätysaallon uhreiksi joutuivat maan kaikkien puolueiden ja kaikkien väestöluokkien parhaimmisto ja johtohenkilöt, ja he olivat uhreina myös tämänvuotisessa, uusimmassa pidätysten, tuomioiden ja oikeudenkäyntien aallossa. Meidän on nyt otettava tiukempi linja.

Kehotan neuvostoa ja komissiota tuomaan vihdoin julki näihin näön vuoksi järjestettyihin aiheettomiin lumeoikeudenkäynteihin osallistuneiden tarkkailijoiden laatimat tarkastuskertomukset. Vaadin päätöslauselman mukaisesti riippumatonta tutkintakomiteaa, koska Etiopian parlamentin oman tutkintalautakunnan jäsenet on joko vangittu tai ajettu maanpakoon heidän pyrkiessään selvittämään totuuden näistä tapahtumista. Tätä tilannetta ei voida hyväksyä, ja tarvitsemme nyt riippumatonta tutkintaa. Meidän on käytettävä kiireellisesti vahvaa asemaamme maassa puolustaaksemme oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia.

  Tadeusz Zwiefka, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, jos Etiopiassa langetetaan lähiaikoina lisää kuolemantuomioita opposition aktivisteille, se on katastrofi sekä Etiopian kansalle että omalle demokratiallemme. Olen seurannut Etiopian tilanteen kehittymistä ja tullut siihen tulokseen, että Etiopian viranomaisten mielestä vuonna 2005 pidetyt vaalit tarkoittivat pikemminkin tavoitteen saavuttamista kuin tavoitteen saavuttamiseen tähtäävän prosessin alkua.

Ehkä tämä johtuu siitä, että hallitsevan puolueen toteen näytetyistä ja asiakirjoin osoitetuista väärinkäytöksistä huolimatta näitä vaaleja pidetään demokraattisimpina vaaleina Etiopian koko kolmetuhatvuotisessa historiassa.

Päätöslauselmaan, josta äänestämme tänään Euroopan parlamentissa, sisältyy monia viittauksia tapauksiin, jotka on yksiselitteisesti tuomittava. Panemme merkille sen, että Etiopian ihmisoikeustilanne on edelleen hyvin huolestuttava. Maan demokratisoitumisprosessi on pysähtynyt täydellisesti. Ei ole olemassa mitään perusteita pidättää opposition johtohenkilöitä, jotka ovat vaarassa saada kuolemantuomion oikeudenkäynneissä, jotka eivät täytä kansainvälisesti tunnustettuja vapaiden ja oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien vaatimuksia.

Emme voi yksinkertaisesti antaa anteeksi perusoikeuksien loukkauksia vetoamalla siihen, että Afrikassa ei ole mahdollista vaatia eurooppalaisten demokratianormien täydellistä noudattamista. Etiopia on maa, jolla on pitkä ja kunniakas historia. Mielestäni etiopialaiset ansaitsevat paljon parempaa, ja meidän on autettava heitä.

  Karin Scheele , PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, 38 opposition johtohenkilöä todettiin 11. kesäkuuta syyllisiksi rikoksiin, jotka vaihtelivat perustuslain rikkomisesta valtiopetoksiin ja jotka kaikki liittyvät kaksi vuotta sitten pidettyjen kiistanalaisten vaalien jälkeisiin joukkomielenosoituksiin, joissa sai surmansa lähes 200 ihmistä. Ennen Etiopian parlamentin tutkintalautakunnan jäsenten pidätyksiä tai maastakarkotuksia lautakunta totesi, että turvallisuusjoukot olivat turvautuneet kohtuuttomaan voimankäyttöön ja että johtavat oppositiopoliitikot olivat tarkka-ampujien tähtäimessä. Tuomiot luetaan odotettavasti lähikuukausina, ja vaarana on, että useimmat syytetyistä tuomitaan kuolemaan. Vaadimme Etiopian hallitusta vapauttamaan kaikki poliittiset vangit välittömästi ja ilman ehtoja. Etiopian tuomioistuinten on arvioitava tuomiot kiireellisesti uudelleen, ja hallituksen on huolehdittava oikeusjärjestelmän riippumattomuudesta ja lehdistönvapaudesta.

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Etiopia, jonka väkiluku on 75 miljoonaa, on yksin Afrikan köyhimpiä valtioita, ja lähes kaksi kolmasosaa etiopialaisista on lukutaidottomia. Maalla on takanaan traumaattinen menneisyys, johon on sisältynyt siirtomaahallintoa, kuninkaallista harvainvaltaa, marxistista diktatuuria ja viime aikojen näennäinen parlamentaarinen demokratia, jonka demokraattisuudessa on vakavia puutteita.

Emme odota, että Etiopian demokraattiset normit olisivat eurooppalaista vaatimustasoa. Sellainen olisi meiltä epärealistista, kun muistamme maan valtavat ongelmat, mutta odotamme Etiopian hallitukselta osoitusta edes perusihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

Olemme tällä hetkellä hyvin huolestuneita Addis Abeban hallituksen psyykkisesti vainoharhaisesta mielenlaadusta. Tämä hallitus on vastuussa suuressa mittakaavassa harjoitetusta oppositiojohtajien, lehtimiesten ja ihmisoikeusaktivistien tuhoamisoperaatiosta. Olemme erityisen huolestuneita maassa toimivasta, hallituksen valvonnassa olevasta korruptoituneesta oikeus- ja poliisilaitoksesta. Kehotammekin Etiopian viranomaisia tekemään välittömästi perinpohjaisia muutoksia ja ryhtymään toimiin nykyisen katastrofaalisen tilanteen korjaamiseksi sekä osoittamaan ulkomaailmalle olevansa aidosti kiinnostuneita oikeudenmukaisuudesta ja demokratiasta eikä vain väittämään niin.

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen varma, että olemme tällä kertaa samaa mieltä jäsen Cappaton kanssa.

Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan kertoa tukevani työtä, jota eräät kollegamme ovat tehneet jo pidemmän aikaa Etiopian asiassa, ja antavani tälle työlle tunnustusta. Aivan erityisesti otan esiin Ana Gomesin tekemän työn, enkä pelkästään hänen äskettäisen toimeksiantonsa vuoksi, vaan sen vuoksi, että hän on kaikkina näinä vuosina tuominnut Etiopian tilanteen ja suhtautunut siihen hyvin vakavasti.

Mielestäni tälle tänään hyväksyttävänämme olevalle päätöslauselmalle annettavalla tuella voi olla ratkaiseva merkitys Etiopian tilanteen muuttamisessa.

Oli mielestäni merkityksellistä huomata, että kaksi vuotta sitten sattuneita tapauksia käsittelevän tutkintavaliokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan oli kummankin paettava maasta. Tämä johtui Melesin hallituksen harjoittamasta painostuksesta, jonka taustalla olivat heidän tutkimustuloksensa.

Emme voi vaieta tästä asiasta varsinkaan, kun juuri Euroopan unioni pani alulle Etiopian vaalit kaksi vuotta sitten, ja antoi niille laillisen oikeutuksen.

Tilanne on siis ilmeisen huolestuttava ja vakava ja edellyttää välitöntä vastausta.

  John Attard-Montalto (PSE). – (MT) Eurooppa katsoo Etiopian suuntaan epätietoisena. Aluksi se suhtautui hyvin luottavaisesti siihen, että se voisi auttaa tätä maata demokratisoitumaan. Tämän vuoksi lähetimme Etiopiaan yhden suurimmista koskaan lähettämistämme vaalitarkkailuvaltuuskunnista.

Länsi pitää Etiopiaa lähes liittolaisena, ja länsimailla tarkoitan myös Yhdysvaltoja. Lisäksi länsi osoitti suosiotaan Somalialle, kun se tarjoutui auttamaan Etiopian hallitusta. Entä mitä maan sisällä on tapahtunut? Maan sisäisen tilanteen osalta olemme havainneet, että – maahan on kansainvälisen, erityisesti länsimaiden avun varassa – ihmisoikeuksia ei kunnioiteta, vähemmistöjä rangaistaan monilla eri tavoilla ja korruptio rehottaa poliisi- ja oikeusviranomaisten keskuudessa. Olemme myös havainneet, että maassa on vangittu lähes 40 ihmistä, joita odottaa todennäköisesti kuolemantuomio. Tämän vuoksi katson, että EU:n on pyrittävä aloittamaan maan kanssa neuvottelut uudelleen pikemminkin yhteistyön keinoin kuin autoritaarisesti. Meidän on välitettävä Etiopialle viesti siitä, ettei se voi toimia jatkossa tällä tavalla.

  László Kovács, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan vakuuttaa teille, että komissio jakaa täysin parlamentin huolestumisen siitä, että Etiopian demokratisoituminen ei ole edistynyt vaan tilanne on vuoden 2005 vaalien jälkeisen kriisin myötä jopa heikentynyt.

Komissio on ryhtynyt koordinoidusti jäsenvaltioiden ja kansainvälisen yhteisön kanssa tarmokkaisiin toimiin jännitteiden lievittämiseksi ja kehottaakseen Etiopian hallitusta pyrkimään käytännön tasolla kohti sovintoa ja maan demokratisoimista, palauttamaan luottamuksen ja vapauttamaan vangitut oppositiojohtajat sekä tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajat. Suhteissaan Etiopian viranomaisiin komissio korostaa jatkuvasti uudistusten, kuten EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan vuonna 2005 antamien suositusten toteuttamisen tärkeyttä.

Puheenjohtaja Barroso ja komission jäsen Michel ovat ilmaisseet huolestumisensa poliittisista vangeista useita kertoja pääministeri Meles Zenawille ja pyytäneet lyhyttä, oikeudenmukaista ja avointa oikeudenkäyntiä vaatien kohtuuttomimpien syytösten peruuttamista ja korostaen sitä, että heidän mielestään oikeudenkäynti ei ole asianmukainen vastaus Etiopian poliittisiin ongelmiin. Lisäksi Etiopian pääministerille on ehdotettu poliittisten vankien armahtamista. Lähettämällä EU:n juristi-tarkkailijan vankien oikeudenkäyntiin EU haluaa muistuttaa Etiopian viranomaisia siitä, että se seuraa tilannetta.

Vaikka 26 syytettyä alkuperäisestä 131 syytetystä on äskettäin vapautettu ja vaikka syytettyjen osalta on luovuttu joistakin alkuperäisistä syytteistä, komissio on tällä hetkellä erittäin huolestunut siitä, että 38 poliittista vankia todettiin 11. kesäkuuta annetussa tuomiossa syyllisiksi, mikä voi johtaa jopa kuolemanrangaistuksen langettamiseen.

Komissio, EU:n jäsenvaltiot ja kansainvälinen yhteisö seuraavat tilannetta hyvin tarkasti ja ottavat huomioon myös käynnissä olevat välitystoimet Etiopian viranomaisten ja vankien välillä. Komissio tukee sovittelua, mutta odottaa tämän sovittelun johtavan poliittisten vankien vapauttamiseen ehdoitta.

Komissio on tietoinen siitä, että poliittinen tilanne on seurausta tekemättömistä demokraattisista uudistuksista ja laajoista ihmisoikeusloukkauksista, kuten ilman syytteitä tehdyistä pidätyksistä ja vangitsemisista. Haluan vakuuttaa teille, ettemme aio koskaan hylätä niitä etiopialaisia, jotka ovat sitoutuneet demokratiaan ja joista monet on vangittu ja pakotettu lähtemään maasta.

Parlamentaaristen sääntöjen alalla tapahtuneesta hienoisesta edistymisestä huolimatta pääministeri ei ole merkittävässä määrin edistänyt vaalien jälkeen oppositiolle tekemiään sitoumuksia, jotka koskevat erityisesti vaalien uudistamista, kansallisen vaalilautakunnan riippumattomuutta, tiedotusvälineiden uudistamista sekä oikeuslaitoksen ja turvallisuus- ja sotilasvoimien riippumattomuutta.

Komissio on edelleen vakuuttunut siitä, että meidän on jatkettava Etiopian viranomaisten kanssa tiivistä poliittista vuoropuhelua näistä ratkaisevan tärkeistä kysymyksistä aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Komission jäsen Michel, joka on sitoutunut tähän henkilökohtaisesti, on asettanut ensimmäiselle sijalle avoimen ja rakentavan vuoropuhelun käymisen Etiopian viranomaisten kanssa poliittista vuoropuhelua koskevan Cotonoun sopimuksen 8 artiklan perusteella, koska se on tarkoituksenmukaisin tapa edistää parempaa hallintoa, sovintoa ja demokratiaa. Komissio myöntää, että demokratisoituminen vie oman aikansa, ja meidän on pysyttävä valppaina, ja oltava valmiit tukemaan hallituksen tämänsuuntaisia toimia.

Kuolemanrangaistuksen osalta teimme Etiopian pääministerille täysin selväksi, että Euroopan unioni vastustaa kaikissa olosuhteissa kuolemanrangaistukseen turvautumista ja pitää sen lakkauttamista olennaisena askeleena ihmisarvon edistämisessä.

  Puhemies. Kiitoksia, arvoisa komission jäsen.

Keskustelu on päättynyt, ja äänestys toimitetaan kohta.

(1) Ks. pöytäkirja.

14.3. Burma

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Burmaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä.⁽¹⁾

  Marios Matsakis (ALDE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Burma on säännöllisin väliajoin aiheena ihmisoikeusloukkauksia käsittelevissä istunnoissamme. Jos jakaisimme palkinnon hallitukselle, jolla on synkin historia ihmisoikeuksien alalla, Burma olisi varmasti vahvimpia voittajaehdokkaita. Sattuneesta syystä Burma on koko maailman parrasvaloissa myös erään toisen epäkohdan eli huumeiden osalta. Kansainvälisen huumausaineita koskevan vuoden 2006 strategiaraportin (International Narcotics Central Strategy Report) mukaan Burma on maailman toiseksi suurin laittoman oopiumin tuottaja, ja se tuottaa yli 90 prosenttia Kaakkois-Aasian heroiinista. En tiedä, missä määrin ihmisoikeusloukkaukset ovat Burmassa yhteydessä huumeiden tuotantoon, mutta tiedän, että kumpaakin kysymystä olisi käsiteltävä päättäväisesti, nopeasti ja tehokkaasti.

Valitettavasti näyttää siltä, että EU:n – ja kansainvälisen yhteisön – asennoituminen Burman hallitukseen ei ole ollut riittävän tehokas suotuisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Hyvänä esimerkkinä on neuvoston äskettäinen suostuminen siihen, että Burman ulkoministeri voi osallistua ASEM-kokoukseen vain muutamia päiviä sen jälkeen, kun Burman sotilasjuntta oli jatkanut Aung San Suu Kyin paheksuttavaa kotiarestia. Neuvoston olisi perusteltava tällainen päätös. Toinen esimerkki on se, että Burmaa koskeva asevientikielto on suurimmaksi osaksi tehoton, koska Kiinan ja Intian kaltaiset maat eivät ole siinä mukana. Eikö tällaisia maita olisi ilman muuta painostettava liittymään Burmaa koskevaan asevientikieltoon?

Lopuksi haluaisin toistaa vaatimuksemme Aung San Suu Kyin välittömästä vapauttamisesta kotiarestista. Tämä merkittävä henkilö on edistänyt valtavasti rauhaa ja demokratiaa Burman lisäksi myös kansainvälisesti, ja hänelle on myönnetty sekä Nobelin rauhanpalkinto että meidän oma Saharov-palkintomme. On todella ennenkuulumatonta ja häpeällistä, että hän on 17 viime vuoden aikana viettänyt yli 11 vuotta vangittuna omassa maassaan. Hänen vapauttamisekseen esitetyillä kansainvälisillä ja EU:n vetoomuksilla ei ole ollut vaikutusta. Kärsivällisyytemme on jo kauan aikaa sitten loppunut. Suosituksemme on, että ryhdymme nyt voimakkaampiin toimiin, kuten pakotteiden laajentamiseen ja kohdennettujen toimien luettelon laajentamiseen.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on omaksunut tiukan kannan Burman/Myanmarin sotilashallituksen väärinkäytöksiin. EU vaatii Burmaa/Myanmaria kunnioittamaan paremmin ihmisoikeuksia ja palaamaan demokratian tielle.

Burman/Myanmarin viranomaiset vangitsevat ja vainoavat demokratia-aktivisteja jatkuvasti. Maan tilannetta voidaan mielestäni parantaa kahdella tavalla. Ensinnäkin Kiinan ja Intian on lakattava toimittamasta sille aseita ja muuta strategista välineistöä. Toiseksi Burmaan/Myanmariin investoivien ulkomaisten yritysten on kunnioitettava ihmisoikeuksia. Lisäksi on tärkeää kehittää ohjelmia Burman/Myanmarin kansalaisyhteiskunnan, erityisesti naisjärjestöjen ja etnisiä vähemmistöjä tukevien järjestöjen avustamiseksi.

Edustan Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmää. Tuemme kaikkia toimia ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisten vapauksien, muun muassa kokoontumisvapauden ja sananvapauden kunnioittamiseksi. Aiomme toimia näin aina. Haluamme kiinnittää huomiota Burman kansan taloudelliseen tilanteeseen. Yli 15 miljoonaa burmalaista elää köyhyysrajan alapuolella. Tämä tarkoittaa noin 30:tä prosenttia väestöstä. Näiden ihmisten elämän ja terveyden suojeleminen edellyttää välitöntä apua.

  Marc Tarabella (PSE), laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, olen parlamentissamme puhunut usein Burman tilanteesta ja käyttänyt usein sanoja "tukahduttaminen", "vallassa oleva sotilasjuntta" ja "piittaamattomuus ihmisoikeuksista".

Päätöslauselmassa, josta aiomme tänään äänestää, Burmaa vaaditaan lopettamaan tietty toiminta. Olen kollegojeni kanssa ennen kaikkea ja aivan erityisesti pahoillani Burman opposition jäsenen, Aung San Suu Kyin pitämisestä kotiarestissa 30. toukokuuta 2003 lähtien. Hän vietti tiistaina 62-vuotissyntymäpäiväänsä, ja hän on 17 viime vuoden aikana elänyt 11 vuotta pidätettynä, pääasiassa kotiarestissa. Hän on voinut poistua kodistaan vain kerran, kun hänen terveydentilansa edellytti kiireellistä hoitoa, ja hänellä on vain vähän yhteyksiä ulkomaailmaan. Sotilasdiktatuurille Aung San Suu Kyi on Burman opposition symboli, ja hänelle myönnettiin myös Nobelin palkinto vuonna 1991. Hänen pitämistään kotiarestissa ei voida mitenkään hyväksyä. Tämän vuoksi vaadimme hänen vapauttamistaan välittömästi ja ilman ehtoja.

Burman on ehdottomasti lakattava vainoamasta ja vangitsemasta demokratia-aktivisteja ja vapautettava jo vangittuina olevat aktivistit. Tarkoitan erityisesti lehtimies U Win Tiniä, joka on tällä hetkellä 77-vuotias. Hän on ollut vankilassa lähes 20 vuotta kirjoitettuaan Yhdistyneille Kansakunnille kirjeen, jossa hän raportoi poliittisten vankien huonoista vankilaoloista.

Parlamentin ASEAN-valtuuskunnan varapuheenjohtajana olen sitä mieltä, että tällä organisaatiolla voisi olla alueella entistä merkittävämpi rooli. Kunpa sillä olisi lähiaikoina myönteinen vaikutus Burman hallitukseen!

  Charles Tannock (PPE-DE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Burman historia on maailman synkimpiä ihmisoikeuksilla ja demokratian puuttumisella mitattuna: maassa käydään ihmiskauppaa seksuaalista hyväksikäyttöä, kodinhoitopalvelua ja kaupallista pakkotyötä varten. Tähän on lisättävä vielä sotilasjuntan harjoittama huono taloudenpito. Lisäksi Burma on maailman toiseksi suurin laittoman oopiumin tuottaja.

Vaikka vuonna 1990 pidettiin monipuoluevaalit, jotka johtivat NLD:n voittoon, ahdasmielinen sotilasjuntta kieltäytyy edelleen luopumasta vallasta. NLD:n johtaja ja Nobel-palkinnon saaja Aung San Suu Kyi, joka vietti 62-vuotissyntymäpäiväänsä tiistaina, on ollut 18 viime vuoden aikana pidätettynä yli 11 vuotta. Helmikuussa 2006 sotilasjuntta jatkoi hänen pidätystään vielä yhdellä vuodella. Hänen tukijoitaan sekä demokratian ja parempien ihmisoikeuksien kannattajia häiritään jatkuvasti tai heitä suljetaan vankilaan tässä häikäilemättömien lainvalvontaviranomaisten maassa, jossa ei ole riippumatonta oikeuslaitosta.

Sen jälkeen, kun YK:n turvallisuusneuvosto kieltäytyi äskettäin häpeällisesti soveltamasta Burmaan pakotteita, YK:n ihmisoikeusneuvosto on keskittynyt lähes kokonaan ja yksinomaan yhteen maahan – Israeliin – ja unohtanut Burman täysin. EU:n on nyt yhdessä Burman naapurissa sijaitsevien ASEAN-maiden sekä Intian ja Kiinan kanssa lisättävä huomattavasti painostusta Aung San Suu Kyin vapauttamisen varmistamiseksi.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), laatija. – (ES) Arvoisa puhemies, kuten muut kollegat ovat jo maininneet ja kuten jälleen kerran toistetaan niissä raporteissa, joita ovat esittäneet Yhdistyneiden Kansakuntien Myanmarin ihmisoikeuserityisedustaja, Paulo Sérgio Pinheiro ja Hina Jilan, joka on Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin erityisedustaja ihmisoikeuksien puolustajien asiassa, Burman tilanne on jatkuva huolenaihe ja se pahenee koko ajan.

Haluan aluksi palauttaa mieliin parlamentin aiemmin esittämät vetoomukset, jotka meidän on esitettävä jälleen kerran. Aung San Suu Kyin kotiarestin jatkamista vuodella ei voida missään tapauksessa hyväksyä, ja tämän vuoksi meidän on vaadittava, että Burman hallitus lopettaa kotiarestin mahdollisimman pian. Lisäksi on tärkeää vaatia jälleen kerran kaikkien poliittisten vankien vapauttamista sekä sananvapauden ja kokoontumisvapauden takaamista, sillä niitä rikotaan Burmassa tällä hetkellä.

Toisaalta olen kuitenkin sitä mieltä, että myös sijoittajan vastuuta, joka meillä on länsimaina tätä maata kohtaan, on tärkeää korostaa, ja totean tämän, koska ainakin kaksi seikkaa on olennaisen tärkeitä.

Emme saa ensinnäkään unohtaa, että Burman luonnonkaasuvarat ovat tällä hetkellä Kaakkois-Aasian suurimpien joukossa tai jopa kaikkein suurimmat. Tämä on luonnollisesti suuri houkutin. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että ennen kuin mitään ulkomaisia, kansainvälisiä investointeja tehdään, on selvitettävä vähintäänkin näiden investointien ihmisoikeusvaikutukset. Unohdamme tämän aivan liian usein.

Toiseksi on mielestäni tärkeää myös muistaa, että Yhdysvaltojen tällä hetkellä soveltamat pakotteet eivät ole tehokkaita, kuten eivät myöskään Euroopan unionin asettamat rajoitukset. Koska monet muut Aasian maat aikovat selkeästi lisätä investointejaan tähän maahan, myös meidän on omaksuttava ongelmaan alueellinen lähestymistapa voidaksemme tehostaa omia toimiamme samoin kuin liittolaistemme toimia.

  James Nicholson, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, totean jälleen kerran tuomitsevani Burman hallituksen, mikä ilmaistaan varsin selkeästi ja painokkaasti tässä päätöslauselmassa.

Aung San Suu Kyin 17 vuotta jatkunutta piinaa harva ihminen kykenisi kestämään. Hän on kestänyt epäitsekkäästi määräämättömän ajan jatkuvan vankeutensa ja jatkuvan eron rakkaimmistaan, mutta tästä huolimatta hänen rohkeutensa ja johdonmukaisuutensa on järkkymätön hänen ajamassaan asiassa, ja tästä meidän on kiitettävä häntä. On selvää, että Aung San Suu Kyi on aikakautemme johtajia. Hän on kestänyt kansalaisvapauksiensa rajoittamisen, mikä kuvastaa hyvin hänen maanmiestensä sortoa. Burman ihmisoikeusloukkauksiin kuuluu uskonnollinen vaino, pakkotyö ja pidätykset ilman oikeudenkäyntiä, ja ne ovat poliittisen väkivallan välineitä, jotka YK on äskettäin oikeutetusti tuominnut.

Päätöslauselman allekirjoittajat tuomitsevat voimakkaasti taloudellisen tuen, jota muut Kaukoidän maat antavat tälle hallitukselle asekauppaan ja energia-alaan tehtävien investointien kautta, mikä tuo vain esiin tämän diktatuurin ankaruuden. Kaikkien demokratioiden olisi harkittava vakavasti uudelleen rahoitustaan maalle, jonka terveydenhuoltomenot ovat maailman alhaisimpia.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, on kulunut jo kuusi kuukautta edellisestä Euroopan parlamentin päätöslauselmasta, jossa varoitettiin Burman/Myanmarin sisäisen tilanteen vakavuudesta. Maata hallitseva sotilashallinto ei ole missään tapauksessa onnistunut maan demokratisoimisessa.

Burman/Myanmarin taloudellinen tilanne aiheuttaa suurta huolta. Kansasta 30 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella, ja ihmisoikeuksia loukataan avoimesti. Lisäksi pakkotyö ja lapsisotilaiden värvääminen ovat osa päivittäistä elämää. Opposition aktivisteja vainotaan ja pidetään vangittuina pitkiä aikoja. Esimerkiksi Nobel- ja Saharov-palkintojen saaja Aung San Suu Kyi on ollut vangittuna 17 vuotta.

Tätä taustaa vasten kaikkia Burman/Myanmarin poliittisia ryhmiä olisi kehotettava osallistumaan kansalliskokoukseen, jonka tehtävänä on uuden perustuslain laatiminen. Myös Kansallisen demokratialiiton edustajien olisi oltava tässä mukana. Burman/Myanmarin jäsenyys ASEANissa on erityisen tärkeää maan tulevaisuuden kannalta, koska ASEANin jäsenten edellytetään kaksinkertaistavan pyrkimyksensä demokratian saavuttamiseksi.

Kiinan ja Intian olisi painostettava Burman hallitusta poliittisesti ja taloudellisesti kieltäytymällä tukemasta Burman/Myanmarin armeijaa. Kansainvälisen yhteisön olisi puolestaan pantava täytäntöön taloudelliset pakotteet ja jäädytettävä Burman/Myanmarin hallituksen jäsenten ja heidän liittolaistensa varat. Vain tällaisilla päättäväisillä toimilla voimme toivoa pakottavamme Burman hallituksen toteuttamaan demokraattisia muutoksia.

  Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, ihmisoikeusloukkauksia koskevassa tämänpäiväisessä keskustelussa aiheena on jälleen Burman/Myanmarin poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne. Burmaa/Myanmaria ovat hallinneet vuodesta 1962 lähtien sotilaat, jotka ovat pitäneet maan rautaisessa otteessaan.

Ihmisoikeuksia on loukattu tässä Aasian maassa yli 40 vuoden ajan, ja tuhansia ihmisiä on vainottu ja rangaistu oppositiotoiminnan vuoksi. Monet on vangittu. Pakkotyö on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, ja lapsia värvätään armeijaan. Suurimmalla osalla Burman/Myanmarin väestöstä ei ole mahdollisuutta terveydenhuoltoon. Monet heistä kuolevat tuberkuloosiin, malariaan, HIV-virukseen tai AIDSiin ja lähes puolet lapsista ei käy koulua. Punaisen Ristin keskukset on suljettu ja avuntarvitsijoilta on evätty suojelu ja humanitaarinen apu. Sotilasjuntta ei reagoi YK:n ihmisoikeusneuvoston ja ILOn toimiin. Se ei reagoi myöskään Euroopan parlamentin päätöslauselmiin, eikä Euroopan unionin neuvoston julkistamiin asiakirjoihin.

Aung San Suu Kyin kotiarestia jatkettiin 15. toukokuuta 2007 jälleen vuodella. Tämä Nobelin palkinnon saaja ja opposition aktivisti on viettänyt 17 viime vuoden aikana 11 vuotta joko vankilassa tai kotiarestissa. Vetoamme hänen ja muiden poliittisten vankien vapauttamisen puolesta. Lisäksi vaadimme, että Kansallinen demokratialiitto saa jatkaa toimintaansa ja että humanitaarisen avun toimittaminen aloitetaan uudelleen Burman kansakunnan ja etnisten vähemmistöjen hävittämisen estämiseksi.

Erityinen ongelma, joka liittyy tämän hallituksen ja muiden totalitarististen hallitusten jatkuvaan olemassaoloon, on kansainvälisten järjestöjen toimien tehottomuus. Päinvastaisista lupauksista huolimatta pakotteilla ei ole vaikutusta hallitusten taloudellisiin rakenteisiin, ja kauppasaarrot kohdistuvat tavallisiin ihmisiin, joita vainotaan jo ennestään ja jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Euroopan parlamentin päätöslauselmat ja kaikki muut toimet jäävät pinnallisiksi ja tehottomiksi niin kauan kuin näitä ongelmia ei ratkaista.

  László Kovács, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, komissio on edelleen huolestunut Myanmarin/Burman tilanteesta. Suurimmat huolenaiheet liittyvät syviin yhteiskunnallisiin ja etnisiin rajalinjoihin, jotka jakavat maan ja aiheuttavat ihmisille turvattomuutta, laajamittaista köyhyyttä sekä talous- ja yhteiskuntakehityksen pysähtyneisyyttä. On ilmeistä, että tilanteessa, jota leimaavat ihmisten turvattomuus ja jatkuvat aseelliset selkkaukset tietyillä raja-alueilla, jää vain vähän tilaa ihmisoikeuksien kunnioittamiselle.

Myanmarin/Burman viranomaisilla on edessään useita haasteita, kuten kansallisen yhtenäisyyden ja poliittisen vakauden luominen ja – mikä on kaikkein tärkeintä – maan kehitystason nostaminen, sillä maa on yhä maailman köyhimpiä. Kansainvälisen yhteisön olisi pidettävä keskeisimpänä tavoitteenaan edelleen sitä, että se auttaa Myanmaria/Burmaa muuttumaan avoimemmaksi ja kehittyneemmäksi yhteiskunnaksi.

Sotilasjohto jatkaa arvaamatonta hallintoaan sekä taloudellisesti että politiikan alalla. Sotilaat turvautuvat edelleen pakkotyökäytäntöihin. Kansalaisyhteiskuntaa tukahdutetaan, sitä pidetään epävarmuudessa ja sen toimintaa vaikeutetaan. "Vuoden 1988 opiskelijat" – jotka johtivat vuoden 1988 kansannousua – yrittävät edelleen hyödyntää kansalaisyhteiskunnalle jätetyn vähäisen liikkumatilan niin hyvin kuin suinkin pystyvät. Toisaalta Kansallinen demokratialiitto on ajettu ahtaalle ja Aung San Suu Kyin perusteeton vangitseminen jatkuu.

Muutosta on vaikea kuvitella poliittisten vankien lukumäärän noustessa yli tuhanteen. Yhden heistä, Aung San Suu Kyin hahmo nousee esiin rauhan ja sovittelun ikonina. Muutosta on yhtä lailla mahdoton kuvitella ilman aitoa vuoropuhelua eri etnisten ryhmien, muun muassa aseellista taisteluaan jatkavien ryhmien kanssa.

Komissio tukee Myanmarissa toimivan YK:n ihmisoikeuksien erityisraportoijan Paolo Sergio Pinheiron työtä. Hän totesi tuoreimmassa lausunnossaan, että "sen lisäksi, että vakavista ihmisoikeusloukkauksista ei määrätä rankaisua, ne suorastaan vahvistetaan laeilla". Komissio on lisäksi tyytyväinen siihen, että YK:n pääsihteeri on nimittänyt professori Ibrahim Gambarin Myanmarin erityislähettilääksi, ja odottaa, että hallitus tekee jatkossakin täyttä yhteistyötä hänen kanssaan, jotta YK:n pääsihteerin hyvä toiminta voi jatkua.

Mitä tulee kansalliskokouksen tulevaan istuntoon, kehotamme hallitusta kuuntelemaan etnisten ryhmien ja oppositiossa olevien poliittisten toimijoiden ääntä. Panemme merkille edistymisen Kansainvälisen työjärjestön, ILOn paikallisen toimiston työskentelyolosuhteissa. Toivottavasti tämä parantaa niiden pakkotyökäytäntöjen uhrien tilannetta, jotka jättävät käsiteltäväksi valituksen. Olemme kuitenkin pahoillamme Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (International Committee of the Red Cross, ICRC) työskentelyolosuhteiden heikentymisestä ja kehotamme hallitusta sallimaan ICRC:n jatkaa humanitaarista tehtäväänsä.

Tarkkailijoiden enemmistö on yhä yksimielisempi siitä, että poliittisen ja sosioekonomisen tilanteen hyväksi on tehtävä enemmän työtä. Yhteisessä kannassaan Euroopan unioni on valtuuttanut komission käymään Burman hallituksen kanssa vuoropuhelua tämän vastuulla olevasta vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisesta. EU on siis pyrkinyt löytämään tehokkaita toimia, joilla voidaan auttaa Myanmarin/Burman kansaa ja edistää maan paluuta osaksi kansainvälistä yhteisöä. EU:n ja sen kumppanien tukema kolmen sairauden rahasto (Three Diseases Fund) on esimerkki näistä toimista.

Lähestymistavassamme painottuvat väestön perusluonteisimmat ja välittömimmät inhimilliset turvallisuustarpeet, ja siinä tunnustetaan selkeästi kaikkien ulkoisten toimijoiden toimien rajallisuus. Avun epääminen ja eristyksen lisääminen johtaisivat kuitenkin vain siihen, että kansa – jo ennestään kovia kokenut Myanmarin/Burman kansa – joutuisi maksajaksi. Emme yksinkertaisesti usko siihen, että kansan kärsimyksiä voitaisiin lievittää lisäämällä pakotteita. Lisäksi tällainen lähestymistapa ei parantaisi mahdollisuuksiamme vaikuttaa sotilasjohtoon.

Komissio on ehdottoman sitoutunut tehostamaan niin määrällisesti kuin laadullisestikin ohjelmiaan Myanmarissa/Burmassa edistääkseen tehokkaasti kehitystä ja sovintoa.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan kohta.

(1) Ks. pöytäkirja.

15. Äänestykset

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja.)

15.1. Kuuba (äänestys)

- Yhteinen päätöslauselmaesitys (RC-B6-0250/2007)

Ennen äänestystä:

  Marco Cappato (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, minulla on kaksi suullista tarkistusta. Ensimmäinen koskee johdanto-osan kappaleen I a lisäämistä seuraavasti: "pitää valitettavana YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöstä keskeyttää ihmisoikeusloukkausten tarkkailu Kuubassa".

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

  Marco Cappato (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin lisätä kohdan 15 jälkeen uuden kohdan seuraavasti: "tuomitsee kaikki Kuubassa tähän asti käytössä olevat sukupuolista syrjintää ja alistamista koskevat toimintatavat, ja pitää tervetulleena sukupuolisen syrjinnän vastaisia kasvatuskampanjoita, joita Kuuban seksuaalikasvatuksen kansallinen keskus panee täytäntöön."

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

15.2. Ihmisoikeudet Etiopiassa (äänestys)

- Yhteinen päätöslauselmaesitys (RC-B6-0246/2007)

15.3. Burma (äänestys)

- Yhteinen päätöslauselmaesitys (RC-B6-0248/2007)

16. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

17. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanot: ks. pöytäkirja

18. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja

19. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja

20. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja

21. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

22. Istuntokauden keskeyttäminen

  Puhemies. Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.

(Istunto päättyi klo 16.10.)

Marraskuussa 2006 pidetyssä ICATT:n kokouksessa hyväksyttiin tonnikalan elvyttämissuunnitelma, jonka saattaminen osaksi yhteisön lainsäädäntöä on vielä riippuvainen neuvoston hyväksynnästä joidenkin jäsenvaltioiden painostuksen vuoksi.

Sekä biologit että kalastajat, erityisesti Formenteran yhdistys, ovat varoittaneen vuosikausia vakavista seurauksista, joita tämän lajin sukupuuttoon kuolemisella olisi Välimeren eläin- ja kasvikuntaan. Esimerkiksi tonnikalojen kanssa eniten eläinplanktonista kilpailevien meduusojen on havaittu lisääntyneen nopeasti. Siksi biologit ja kalastajat vaativat EU:ta hyväksymään pidennetyn pyyntikiellon tonnikalakannan elvyttämiseksi.

Voiko neuvosto vahvistaa, harkitseeko se teollista kalastusta koskevia väliaikaisia pyyntikieltoja, minkä pituisia, ja suunnitteleeko se saaliin vähimmäiskoon lisäämistä? Aiotaanko ottaa käyttöön lihotusta varten pyydettävää tonnikalaa koskeva valvontajärjestelmä?

Marraskuussa 2006 pidetyssä ICATT:n kokouksessa hyväksyttiin tonnikalan elvyttämissuunnitelma, jonka saattaminen osaksi yhteisön lainsäädäntöä on vielä riippuvainen neuvoston hyväksynnästä joidenkin jäsenvaltioiden painostuksen vuoksi.

Espanjalaisen Formenteran kalastajien yhdistyksen puheenjohtaja kertoi muutama päivä sitten, että vuodesta 2000 lähtien suuret tonnikala-alukset ovat käyttäneet huipputekniikalla varustettuja lentokoneita tonnikalaparvien paikantamiseen. Kyseisten alusten sanotaan lisäksi vahingoittavan merenpohjaa ja paikallisten kalastajien pyydyksiä, kun ne sulkevat lihotettavaksi tarkoitetun saaliinsa elävänä häkkeihin ja hinaavat ne upotettaviksi 35 metrin syvyiseen sijoituspaikkaansa, jonne matkalla ne tuhoavat pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastajien pitkiäsiimoja ja pyydyksiä.

Milloin neuvosto aikoo hyväksyä tonnikalan elvyttämissuunnitelman? Voisiko neuvosto vahvistaa, kielletäänkö kyseisessä suunnitelmassa paikantaminen lentokoneella?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Istunnossaan 11.–12. kesäkuuta 2007 neuvosto pääsi sopimukseen ehdotuksesta neuvoston asetukseksi, jolla muutetaan asetusta (EY) N:o 41/2007 koskien Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) suosittelemaa tonnikalan elvyttämissuunnitelmaa.

Teollista kalastusta koskevien väliaikaisten kieltojen osalta 80 e artiklaan sisältyvät seuraavat kalastuskieltokaudet:

1 päivän kesäkuuta ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana Itä-Atlantilla ja Välimerellä suurilla pelagisilla pitkäsiima-aluksilla, joiden pituus on yli 24 metriä, lukuun ottamatta aluetta, joka sijaitsee pituuspiirin 10° W länsipuolella ja leveyspiirin 42° N pohjoispuolella,

1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana Itä-Atlantilla ja Välimerellä,

15 päivän marraskuuta 2007 ja 15 päivän toukokuuta 2008 välisenä aikana vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla Itä-Atlantilla ja Välimerellä,

15 päivän marraskuuta 2007 ja 15 päivän toukokuuta 2008 välisenä aikana pelagisilla troolareilla Itä-Atlantilla.

Lentokoneiden ja helikoptereiden käyttö tonnikalojen etsintään yleissopimusalueella on kielletty, kuten 80 f artiklassa säädetään.

Asetuksen 80 g artiklassa säädetään pyydettävän tonnikalan vähimmäiskoosta.

Asetukseen sisältyy valvontajärjestelmä niitä tapauksia varten, joissa tonnikalaa pyydetään lihotustarkoituksiin. Tämän järjestelmän yksityiskohdat esitetään 80 o artiklassa (altaaseen paneminen).

Seurasin äärimmäisen järkyttyneenä länsimaisen lehdistön laajaa uutisointia erityisesti neuvoston pääsihteerin Euroopan unionin nimissä esittämistä kannanotoista, joissa vastustetaan kaikenlaista demokraattisen järjestelmän perusperiaatteiden kunnioittamista Turkissa. Näitä ovat esimerkiksi kirkon ja valtion erottaminen toisistaan, mikä tunnetaan myös maallistumisena.

Minkälaisen demokraattisen legitiimiyden perusteella neuvoston johtajilla on mielestään oikeus halventaa Euroopan perusoikeuskirjan 10 artiklaan sisältyvää uskonnonvapauden perusperiaatetta?

Voiko neuvosto ilmoittaa, tukeeko se pääministeri Erdoganin (11. heinäkuuta 2006) esittämiä lausuntoja, joissa puolustetaan fanaattisten uskonnollisten verkostojen rahoittajaa Yassin Al Qadia, jonka Yhdistyneet Kansakunnat on tällaiseksi määritellyt?

Voiko neuvosto ilmoittaa, kannattaako se kyseisen islamistijohtajan lukuisia Sharian puolesta esittämiä kannanottoja, joissa arvostellaan maallisten turkkilaisten laatimaa perustuslakia sen vuoksi, että laatijat juovat viiniä?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Haluan heti aluksi mainita, ettei neuvosto kommentoi lehtiartikkeleita periaatteellisista syistä.

Haluan kuitenkin vakuuttaa arvoisalle jäsenelle, että EU ottaa jatkossakin selkeän kannan hänen kysymyksessään mainittujen demokratian perusperiaatteiden kunnioittamiseen ja puolustamiseen. EU:hun liittymisestä neuvottelevana maana Turkin on täytettävä Kööpenhaminan Eurooppa-neuvostossa asetetut poliittiset kriteerit, jotka ovat demokratian takaavien instituutioiden vakaus, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu.

Kuten neuvoston lokakuussa 2005 hyväksymässä neuvottelukehyksessä todetaan, Euroopan unioni odottaa Turkin jatkavan uudistusprosessiaan ja pyrkivän parantamaan edelleen vapauden, demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien periaatteiden kunnioittamista. EU myös odottaa Turkin lujittavan ja laajentavan lainsäädäntöään ja täytäntöönpanotoimiaan erityisesti sellaisten säännösten osalta, jotka koskevat muun muassa ilmaisu- ja uskonnonvapautta sekä vähemmistöjen oikeuksia. Äskettäin, 11. joulukuuta 2006 antamissaan päätelmissä neuvosto totesi, että ilmaisuvapauden ja uskonnonvapauden vahvistamiseksi tarvitaan merkittäviä lisäponnisteluja Turkissa. Kaikkia näitä kysymyksiä käsitellään säännöllisesti EU:n ja Turkin välisessä poliittisessa vuoropuhelussa.

Lopuksi Jassin Al-Qadin osalta haluan muistuttaa arvoisaa jäsentä siitä, että YK:n pakotekomitean lokakuussa 2001 tekemän päätöksen mukaisesti komissio sisällytti täytäntöönpanoasetuksessaan (EY) N:o 2062/2001 Qadin luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

Voiko Eurooppa-neuvosto antaa julkilausuman Euroopan unionin tämänhetkisten köyhiä kolmansia maita koskevien velkahelpotusohjelmien menestyksestä tai näistä ohjelmista yleensä?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Tässä tilanteessa Eurooppa-neuvosto ei aio keskustella asiasta seuraavassa kokouksessaan 21. ja 22. kesäkuuta 2007.

Aikooko Euroopan unionin neuvosto antaa lausunnon vastavuoroisten turvajärjestelyjen käyttöönoton edistymisestä sekä EU:n että Yhdysvaltojen/Kanadan lentoasemilla?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Eurooppa-neuvosto ei suunnittele lausunnon antamista kyseisestä aiheesta.

Voiko neuvosto kertoa, miten paljon taloudellista tukea se antaa Pohjois-Afrikan maille niiden talouskasvun edistämiseksi? Yhtyykö neuvosto näkemykseen, että näiden maiden tukeminen taloudellisesti auttaa vähentämään niistä Euroopan unioniin tulevien laittomien maahanmuuttajien määrää?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Euroopan unioni on ylläpitänyt pitkään taloussuhteita Pohjois-Afrikan maihin Euro–Välimeri-kumppanuussopimusten ja Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä.

Barcelonan prosessin välityksellä EU on osoittanut jatkuvan sitoutumisensa sosioekonomiseen kehitykseen ja hyvinvoinnin lujittamiseen koko Välimeren alueella ja erityisesti Pohjois-Afrikan maissa. Meda-asetuksessa Pohjois-Afrikan maat saivat yhteensä 5,2 miljardia euroa vuosina 2000–2006, ja avun päätarkoituksena oli luoda näissä maissa nopeampaa kasvua edistävä taloudellinen ilmasto. Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineessä, joka on korvannut Medan vuodesta 2007 lähtien, EU on lisännyt naapurimailleen antamaansa rahoitusta kolmanneksella. Vuosiksi 2007–2010 varatuista yhteensä noin 5 miljardista eurosta 3,4 miljardia euroa on osoitettu EU:n eteläisille naapurimaille. Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen ensisijaisena tarkoituksena on toteuttaa osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa laaditut toimintasuunnitelmat. Tällä alalla toteutettaviin toimiin kuuluvat toimet markkinoiden avaamiseksi, yritysten nykyaikaistamiseksi ja yksityisen sektorin kehittämiseksi, kauppaa ja teollisuutta koskevan yhteistyön edistämiseksi, työpaikkojen luomiseksi sekä talouden infrastruktuurin parantamiseksi. Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen tarjoaman rahoituksen lisäksi Euroopan investointipankki (EIP) on myöntänyt yhteensä 10,7 miljardin euron arvosta lainoja Välimeren rannalla sijaitseville Pohjois-Afrikan maille vuosiksi 2007–2013.

Pohjois-Afrikan kestävä talouskehitys auttaa varmasti hillitsemään laittomien maahanmuuttajien tulvaa Euroopan unioniin.

Voiko neuvosto laatia kattavan julkilausuman Palestiinan tämänhetkisestä poliittisesta tilanteesta?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Vielä ei ole tehty lopullista päätöstä siitä, antaako Eurooppa-neuvosto julkilausuman Palestiinan tämänhetkisestä poliittisesta tilanteesta kokouksessaan 21. ja 22. kesäkuuta, johon arvoisa jäsen kysymyksessään viittasi.

Puheenjohtajavaltio pyytää arvoisaa jäsentä tutustumaan korkean edustajan Solanan Euroopan parlamentin täysistunnossa 6. kesäkuuta 2007 käyttämään puheenvuoroon ja 18. kesäkuuta 2007 kokoontuneen yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston päätelmiin.

Ison-Britannian sisäministerin John Reidin ajamat uudet terrorismin vastaiset toimet ovat herättäneet vastustusta. Näillä toimilla poliisille annetaan valtuudet pysäyttää missä tahansa, kuulustella ja jopa pidättää kansalaisia ilman että heidän sekaantumisestaan rikolliseen toimintaan olisi tietoja tai epäilyksiä. Poliitikot ja yksilön- ja kansalaisvapauksia puolustavat järjestöt luonnehtivat näitä toimia "Ison-Britannian Guantanamoksi", koska ne vastaavat sotatilan aikana käytettäviä toimia ja maan parlamentti ja oikeusistuimet ovat jo torjuneet ne, vieläpä Lontoon metroon heinäkuussa 2005 tehtyjen iskujen jälkeen.

Tuomitseeko neuvosto nämä Ison-Britannian hallituksen toimet demokraattisten vapauksien välittömänä loukkauksena, joka toimisi vaarallisena ennakkotapauksena kaikkien Euroopan maiden kansoille?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto haluaa huomauttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artikla estää sitä kommentoimasta kansallisia toimenpiteitä, jotka koskevat yleisen järjestyksen ylläpitämistä ja sisäisen turvallisuuden suojaamista.

Kiina on esittänyt ohjelman, jolla se sanoo haluavansa rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä.

Ohjelman ei kuitenkaan juuri sisälly konkreettisia toimenpiteitä. Kehitysmaiden taloudellinen kehitys onkin Kiinan kansallisen suunnitelman mukaan etusijalla ilmastonmuutoksen torjuntaan nähden.

Suunnitelma koostuu etupäässä toimista, joihin Kiina aikoo ryhtyä toteuttaakseen jo aiemmin ilmoittamansa energian käyttöön liittyvät parannukset. Kiina pitäytyy kuitenkin siinä, ettei ole oikeudenmukaista asettaa vähennysvelvoitteita maille, joiden teollisuus on vasta kehitysvaiheessa, vaikka "maapallon lämpeneminen johtuu suurelta osin lännen kaksi sataa vuotta hillitsemättä jatkuneesta teollistumisesta".

Miten neuvosto suhtautuu tällaiseen kantaan? Onko siitä keskusteltu Saksassa pidetyssä G8-huippukokouksessa? Missä määrin toimenpiteitä ilmaston hyväksi pidetään ensisijaisina kauppaneuvotteluissa Kiinan kanssa?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Kuten arvoisa jäsen tietää, EU on vakaasti päättänyt omaksua johtavan aseman ilmastonmuutoksen torjunnassa. Se on myös luvannut auttaa kehitysmaita täyttämään Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevassa puitesopimuksessa (UNFCCC) ja Kioton pöytäkirjassa tekemänsä sitoumukset yhteisen mutta eriytyneen vastuun periaatteen mukaisesti.

Arvoisa jäsen lienee myös tietoinen EU:n äskettäin, maaliskuussa 2007 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa tekemistä vahvoista sitoumuksista vähentää päästöjä. On ensiarvoisen tärkeää, että sen lisäksi, että teollistuneet maat vähentävät ehdottomasti päästöjään, myös taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat alentavat riittävästi päästötasojaan velvollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan, myös uusien ja joustavien velvoitteiden ja teknologiaa koskevan tehostetun yhteistyön keinoin.

Lisäksi Heiligendammissa äskettäin pidetyssä G8-kokouksessa sovittiin, että lähestymistapamme ilmastonsuojeluun on oltava sellainen, jossa tuetaan kasvua niin kehitysmaissa, teollistuneissa maissa kuin äskettäin teollistuneissa maissakin, samalla kun vältetään haitallisia taloudellisia vaikutuksia. Kokouksessa myös päätettiin laatia pitkän aikavälin strategiat sellaisten maiden kanssa, joiden taloudellinen toiminta tuottaa suuria päästömääriä (mukaan lukien Brasilia, Kiina, Intia, Meksiko ja Etelä-Afrikka). Myös Kiina ilmoitti sitoutuvansa osallistumaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Vaikka Kiinan ilmastonsuojelusuunnitelmaan ei tällä hetkellä sisälly absoluuttisia vähentämistavoitteita, se on kuitenkin myönteinen ja selvä osoitus siirtymisestä kohti ilmastopolitiikkaa koskevan kansainvälisen järjestelmän kehittämistä UNFCCC:n suojeluksessa. Kiina pitää lisääntynyttä ilmastonsuojelua kansallisena haasteena ja on valmis jatkamaan kestävän kehityksen tiellä. Vuonna 2007 Kiinan pääministeri Wen Jiabao on toistuvasti ilmoittanut toimista ylikuumentuneen talouden jäähdyttämiseksi (talous kasvoi noin 11 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja arviolta 18 prosenttia huhti- ja toukokuussa) sekä lisääntyvän ympäristön saastumisen ja energiankulutuksen hillitsemiseksi, mutta on myöntänyt vaikeudet näiden toimien toteuttamisessa käytännössä.

Yhteenvetona haluan vakuuttaa arvoisalle jäsenelle, että EU pyrkii määrätietoisesti tekemään yhteistyötä Kiinan kanssa ilmastokysymyksissä ottaen samalla huomioon kaupankäyntiin liittyvät kysymykset. Ensinnäkin vuonna 2005 perustettu EU:n ja Kiinan välinen kumppanuus ilmastonmuutosasioissa käsittää kehityksen esteiden poistamisen sekä teknologian käytön ja siirron. Toiseksi vuonna 2007 järjestetyt EU–ASEM-kokoukset ovat tarjonneet tilaisuuden kiinnittää huomiota ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoskysymys on eittämättä tarpeen ottaa esille muissa yhteyksissä, myös kauppasuhteissa. Ilmastonmuutoskysymystä käsiteltiin myös EU:n ja Kiinan ulkoministereiden kokouksessa Hampurissa 28. toukokuuta 2007, jolloin ulkoasiainministeri Steinmeier mainitsi yhteisen velvollisuuden suojella ilmastoa ja totesi EU:n olevan valmis auttamaan Kiinaa vähentämään päästöjään.

EU:n ministerit toistivat vuonna 2005, että niiden yhteisenä päämääränä on saavuttaa YK:n tavoite nostaa kehitysapuun osoitettavan avun määrä vähintään 0,7 prosenttiin BKTL:stä vuoteen 2015 mennessä. Viime vuosina annetun avun määrä sekä lähivuosien suunnitelmat viittaavat kaikki siihen, että kyseiset tavoitteet eivät täyty. Mitä toimia neuvosto harkitsee, jotta EU saataisiin takaisin oikealle tielle avun lisäämistä koskevien sitoumusten suhteen?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvoston vuonna 2005 tekemässä sopimuksessa lisätä julkista kehitysapua ei pelkästään vahvistettu YK:n tavoitetta käyttää julkiseen kehitysapuun 0,7 prosenttia BKTL:stä, koska neuvosto sopi saavuttavansa tämän tavoitteen tiettyyn ajankohtaan, nimittäin vuoteen 2015 mennessä. Todelliset ja huomattavat lisäykset EU:n jäsenvaltioiden talousarvioissa tarkoittavat, että julkisen kehitysavun tulevaisuudennäkymät ovat rohkaisevat, vaikka suuria haasteita onkin edelleen.

Neuvosto antoi äskettäin selkeän lausunnon kannastaan tähän asiaan (15. toukokuuta 2007 kokoontuneen neuvoston päätelmät).

EU sitoutui vuonna 2002 antamaan 0,39 prosenttia bruttokansantulostaan (BKTL) kehitysapuna vuonna 2006. Vuonna 2005 se sopi nostavansa tätä tavoitetta 0,56 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

Vuonna 2006 EU pääsi 0,42 prosenttiin BKTL:stä ylittäen näin 0,39 prosentin tavoitteen. Tämä vastaa 48 miljardin euron ennätysmäärää.

Tämän kokonaissumman sisällä jotkin jäsenvaltiot ovat ylittäneet tavoitteensa, kun taas toiset eivät ole onnistuneet saavuttamaan niitä eri syistä. Koko Euroopan unionin toteuttamia toimia on kuitenkin pidettävä erittäin tyydyttävinä.

Neuvosto on tietoinen, että jotkin toimista, jotka ovat tuottaneet tämän tyydyttävän kokonaissumman, ovat kertaluonteisia, joten tulevien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisäponnisteluja.

Arvoisa jäsen epäilemättä tietää, että avun laatu on aivan yhtä tärkeää kuin sen määrä. Tähän liittyen neuvosto myös hyväksyi keskeiset päätelmät kehitysyhteistyön tehostamisesta yhteisen ohjelmasuunnittelun ja avunantajien lisääntyneen työnjaon avulla. Avun tuloksellisuudesta annetun Pariisin julistuksen mukaisesti tämän on määrä auttaa varmistamaan, että kehitysavulla on suurempi vaikutus köyhyyden torjunnassa, vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa ja hallinnollisten rasitteiden keventämisessä avun vastaanottajamaissa.

Haluaisin kirjalliseen kysymykseen E-1673/07 ja ajokieltoja koskevan yleissopimuksen (98/C 216/01) viitaten kysyä neuvostolta yleissopimuksen tallettajana, miten sen ratifiointi on edennyt ja milloin neuvoston pääsihteeri odottaa kaikkien jäsenvaltioiden täyttävän yleissopimuksen vaatimukset. Tarkoittaako kirjalliseen kysymykseen E-1673/07 saamani vastaus, että neuvosto ei enää katso tarpeelliseksi toimia yleissopimuksen tallettajana?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Toistaiseksi vain kolme Euroopan unionin jäsenvaltiota (Kypros, Slovakia ja Espanja) on ratifioinut vuoden 1998 yleissopimuksen. Yksityiskohdat näiden jäsenvaltioiden ratifioinneista julkaistiin neuvoston virallisella Internet-sivustolla.

Koska neuvosto ei ole osapuolena yleissopimuksessa eikä yleissopimus velvoita sitä seuraamaan sen täytäntöönpanoa, neuvosto ei tällä hetkellä tutki asiaa.

Viime viikkojen aikana vasta valittu Ranskan tasavallan presidentti Nicolas Sarkozy on aktiivisesti ajanut uuden EU:n perustuslakisopimustekstin hyväksymistä, joka olisi yksinkertaistettu versio suhteessa siihen tekstiin, joka hylättiin Ranskassa ja Hollannissa. Ranskan presidentti on jo esittänyt ehdotuksensa Saksan liittokanslerille ja EU:n nykyiselle puheenjohtajalle (Merkel), komission puheenjohtajalle (Barroso) ja useille pääministereille, nimittäin Yhdistyneen kuningaskunnan (Blair), Hollannin (Balkenende), Belgian (Verhofstadt), Luxemburgin (Junker) sekä Italian (Prodi), ja Espanjan pääministeri (Zapatero) samoin kuin Portugalinkin (Sócrates) ovat ilmaisseet hyväksyntänsä näille ponnisteluille.

Miten neuvosto arvioi tätä ehdotusta? Perustuvatko neuvoston aloitteet, pitäen silmällä 21. ja 22. kesäkuuta järjestettävää huippukokousta, tälle ranskalaiselle ehdotukselle vai jollekin puheenjohtajavaltion kompromissiehdotukselle? Onko neuvosto jo ollut yhteydessä jäsenvaltioihin, erityisesti niihin, jotka suhtautuvat varauksellisemmin perustuslakisopimukseen, ja mikä on sen arvio tämän ehdotuksen tulevasta kehityksestä?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto ei ole ottanut kantaa minkään jäsenvaltion EU:n sopimusta koskevaan ehdotukseen, eikä tämä olisi myöskään sopivaa.

Uudesta sopimuksesta keskustellaan Eurooppa-neuvoston kokouksessa 21. ja 22. kesäkuuta 2007 puheenjohtajavaltion laatiman selvityksen pohjalta, jota Eurooppa-neuvosto pyysi kesäkuussa 2006. Neuvoston olisi sopimatonta ottaa kantaa kokouksen valmisteluihin, joista puheenjohtajavaltio on vastuussa, tai odotettuun lopputulokseen.

Mitä mieltä neuvosto on ajatuksesta nimittää Euroopan unionin erityisedustaja energia-asioita varten (ulkopolitiikan ja terrorismin torjunnan edustajien tapaan)?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastossa "Määräykset yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta" olevan 18 artiklan 5 kohdan nojalla neuvosto voi todellakin nimittää erityisedustajan hoitamaan tiettyjä poliittisia erityistehtäviä.

Energiapolitiikan osalta olen varma, että arvoisa jäsen tietää Eurooppa-neuvoston todenneen maaliskuussa 2006, että Euroopan energiapolitiikan oli määrä auttaa lisäämään toimitusvarmuutta kehittämällä yhteinen lähestymistapa ulkoiseen energiapolitiikkaan. Euroopan energiapolitiikan toteuttamisen yhteydessä mainittuihin toimiin kuului yhteisen linjan kehittäminen kolmansiin maihin nähden energiapolitiikan tavoitteiden tueksi.

Komissio ja neuvoston pääsihteeri/korkea edustaja täsmensivät tämän lähestymistavan yleisiä periaatteita yhteisessä asiakirjassaan "An external policy to serve Europe’s energy interests" (Euroopan energiaintressejä palveleva ulkopolitiikka), jota kesäkuussa 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto piti myönteisenä. Eurooppa-neuvosto kehotti puheenjohtajavaltiota, komissiota ja korkeaa edustajaa viemään eteenpäin työtä ulkoisen energiapolitiikan kehittämiseksi ja täytäntöön panemiseksi. Puheenjohtajavaltio, komissio ja korkea edustaja ovat puhuneet tällä "yhteisellä äänellä" jo useita kertoja energiapoliittisessa vuoropuhelussa kolmansien maiden tai kolmansien maiden muodostamien ryhmien kanssa.

Viimeksi maaliskuussa 2007 kokoontunut kevään Eurooppa-neuvosto määritteli näkökohdat, jotka ovat olennaisia EU:n yhteisen äänen kehittämisen jatkamiselle.

Neuvosto ei ole päättänyt nimittää erityisedustajaa energia-asioita varten, mutta EU:n ulkoista energiapolitiikkaa käsitellään korkeimmalla tasolla ja edustetaan asianmukaisesti kolmansiin maihin nähden.

Saksan hallitus on, pitäen silmällä kahdeksan johtavan kapitalistisen maan johtajien G8-huippukokousta Heiligendammissa, tehnyt terrorismin vastaisten toimien varjolla "ennaltaehkäiseviä" työntekijöiden joukkopidätyksiä ja eristänyt mainitun kaupungin poliisi- ja sotilasvoimien avulla herättäen työntekijöissä ja laajemman alueen asukkaissa raivoa ja paheksuntaa. Hampurissa ja Rostockissa järjestetyissä mielenosoituksissa poliisivoimat aiheuttivat hyökkäyksillään satojen mielenosoittajien loukkaantumisen ja tekivät kymmeniä pidätyksiä. Tämän mekanismin käynnistäminen ja mellakkapoliisin raa'at hyökkäykset edustavat kansan oikeuksien ja vapauksien räikeätä loukkaamista.

Mikä on neuvoston kanta näihin valtiollista väkivaltaa ja terrorismia edustaviin paheksuttaviin toimiin, joihin hallitus ryhtyi työntekijöitä ja nuorisoa vastaan?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto haluaa huomauttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artikla estää sitä kommentoimasta kansallisia toimenpiteitä, jotka koskevat yleisen järjestyksen ylläpitämistä ja sisäisen turvallisuuden suojaamista.

Marokon viranomaisten opiskelijoihin ja muihin Länsi-Saharan kansan perusoikeuksien puolustajiin kohdistamista raaoista sortotoimista on äskettäin esitetty valituksia. On muistettava, että YK:n ihmisoikeustoimikunnan valtuuskunnan vuoden 2006 raportissa ihmisoikeustilannetta Marokon laittomasti miehittämillä Länsi-Saharan alueilla kuvattiin erittäin vaikeaksi. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1754 (2007) toistettiin, että Länsi-Saharan kansalla on itsemääräämisoikeus.

Miten neuvosto siis suhtautuu Marokon viranomaisten opiskelijoihin ja muihin Länsi-Saharan kansan laillisia oikeuksia puolustaneisiin aktivisteihin viime aikoina kohdistamaan laajamittaiseen väkivaltaan ja mihin toimiin se aikoo ryhtyä edesauttaakseen tehokkaasti saharalaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Samanaikaisesti arvoisan jäsenen mainitsemien tapahtumien kanssa aloitettiin Länsi-Saharasta Yhdistyneiden Kansakuntien suojeluksessa käytävät neuvottelut. (Tilanteen kehittymisestä riippuen suorien neuvottelujen Marokon ja Polisario-rintaman välillä oli määrä alkaa 18. ja 19. kesäkuuta Long Islandissa Yhdysvalloissa.) Nyt on aika käydä neuvotteluja, joita kansainvälinen yhteisö vaati YK:n turvallisuusneuvoston 30. huhtikuuta 2007 antamassa päätöslauselmassa 1754. Euroopan unioni tukee Yhdistyneitä Kansakuntia varauksetta. Neuvottelujen valmisteluvaiheessa on tehty huomattavia ponnisteluja ja tuotu esiin tärkeitä näkökohtia. Länsi-Saharan kansa toivoo parempaa tulevaisuutta sekä oikeudenmukaista ja kestävää ratkaisua konfliktiin. Kehotamme kaikkia konfliktin osapuolia käyttämään tätä tilaisuutta hyväkseen sekä harjoittamaan itsehillintää ja pidättäytymään kaikista toimista, jotka voisivat vaarantaa neuvottelut.

Euroopan unionin ja Marokon on määrä tavata seuraavan kerran 23. heinäkuuta assosiaationeuvoston kokouksessa. Tämäkin kokous tarjoaa tilaisuuden jatkaa keskustelua näistä kysymyksistä. Lisäksi Rabatissa sijaitsevan EU:n edustuston päälliköt ja puheenjohtajavaltio ottavat ihmisoikeuskysymykset, myös opiskelijoiden kohtelun, säännöllisesti esille suhteissaan Marokon hallitukseen.

Kreikan hallitus ajaa lähitulevaisuudessa uusia mielenosoitusten tukahduttamistoimia, kuten muovi- tai kumiluotien käyttöä ja väripanoksia, joilla mielenosoittajat merkitään, jotta heidät voidaan myöhemmin pidättää. Tieto näistä toimista on herättänyt vastalausemyrskyn ihmisoikeusjärjestöjen taholta, koska on osoitettu, että tällaiset luodit aiheuttavat elintärkeään kohtaan osuessaan kovaa kipua, vakavia loukkaantumisia, sokeutumisia ja jopa kuolemia, minkä poliisiviranomaiset itsekin myöntävät. Tällaisten toimien käyttö suuntautuu laajalti kokoontumis- ja mielenilmaisunvapautta vastaan ja se loukkaa vakavalla tavalla yksilönoikeuksia, koska mielenosoittajien "merkitseminen" toimii mellakkapoliisien verukkeena tekaista mielenosoittajille syytteitä ja rikosoikeudenkäyntejä.

Tuomitseeko neuvosto nämä mielenosoitusten tukahduttamistoimet, jotka ovat kansanterveydelle erittäin vaarallisia, suuntautuvat kansanliikkeitä vastaan ja rikkovat räikeästi demokraattisia perusoikeuksia ja -vapauksia?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto haluaa huomauttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artikla estää sitä kommentoimasta kansallisia toimenpiteitä, jotka koskevat yleisen järjestyksen ylläpitämistä ja sisäisen turvallisuuden suojaamista.

Pohjois-Euroopan kaasuputken rakentaminen herättää huolta siitä Itämerelle mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten vuoksi. Kansainvälisten ympäristönormien sekä Euroopan unionin lainsäädännön vaatimusten ja oikeuskäytännön mukaan hanketta ei voida toteuttaa ilman riippumattomien elinten tekemää kattavaa ympäristövaikutusten arviointia.

Onko neuvosto ryhtynyt toimiin sen varmistamiseksi, että Pohjois-Euroopan kaasuputkihankkeelle tehdään ympäristövaikutusten arviointi, ja jos on, niin mitä riippumattomia elimiä arviointiryhmään kuuluu? Onko neuvosto jo saanut ympäristövaikutusten arvioinnista alustavia tuloksista, jotka voisivat antaa suuntaa johtopäätöksille Pohjois-Euroopan kaasuputken rakentamisesta Itämerelle aiheutuvista ympäristövaikutuksista?

(DE) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa kesäkuussa 2007 pidetyllä istuntojaksolla.

Puheenjohtajavaltio tietää hyvin, että arvoisan jäsenen mainitsema hanke on herättänyt huolta useissa EU:n jäsenvaltioissa, kolmansissa maissa ja ympäristöjärjestöissä sen mahdollisten kielteisten ympäristövaikutusten osalta. On myös totta, että kansainvälisissä sopimuksissa, eritoten valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevassa yleissopimuksessa (Espoon yleissopimus), yhteisön lainsäädännössä ja kansallisessa lainsäädännössä asetetaan ympäristövaikutusten arviointeja koskevat säännöt ja velvoitteet.

Neuvostolla ei kuitenkaan ole minkäänlaista oikeusperustaa erityisiin toimiin ryhtymiselle sen varmistamiseksi, että ympäristövaikutusten arviointi tehdään. Komission velvollisuus on varmistaa, että yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan asianmukaisesti, ja ryhtyä tarvittaessa tällaisiin toimiin tapauksissa, joissa lainsäädäntöä rikotaan.

Ympäristövaikutusten arvioinnin alustavien tulosten osalta puheenjohtajavaltio voi vain mainita julkisesti saatavilla olevat tiedot, joissa todetaan, että kaikille asianomaisille maille on virallisesti ilmoitettu hankkeesta ja että syksyyn 2007 mennessä on tarkoitus laatia ympäristövaikutusten arviointiraportti, joka on sitten määrä esitellä toimivaltaisten viranomaisten hyväksyttäväksi.

Kuten arvoisan jäsenen pitäisi myös tietää, Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1364/2006/EY viitataan useissa kohdissa Venäjän ja Saksan väliseen kaasuputkeen, joka kulkee Itämeren kautta tai "rannikon ulkopuolista reittiä"⁽¹⁾.

Tämän päätöksen liitteessä I neuvosto ja parlamentti ovat määrittäneet "Pohjois-Euroopan kaasuputken" "Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi" – termi, joka tarkoittaa, että hankkeet ovat "kaikkein tärkeimpiä ensisijaisia hankkeita" (ks. johdanto-osan 8 kappale ja 8 artikla).

Pyydän arvoisaa jäsentä tutustumaan erityisesti päätöksen 13 artiklaan, joka kuuluu seuraavasti: "Tällä päätöksellä ei ole vaikutusta hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksiin eikä suunnitelmiin tai ohjelmiin, joissa määritellään kyseisiä hankkeita koskeva lupamenettely tulevaisuudessa. Jos ympäristövaikutusten arviointia on pyydetty asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti, tällaisen arvioinnin tulokset on otettava huomioon ennen kuin hankkeiden toteuttamisesta päätetään yhteisön asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti."

EKP:n peruskorko nousee piakkoin 4 prosenttiin nykyisestä 3,75 prosentista, ja syyskuussa 2007 mahdollisesti 4,25 prosenttiin. Tämä lisää edelleen työväenluokan kotitalouksiin kohdistuvia ongelmia, sillä ne joutuvat jo nyt maksamaan takaisin lainoja pankkien määräämien epäedullisten ehtojen mukaisesti. On otettava huomioon, että joulukuun 2005 jälkeen korkoa on nostettu seitsemän kertaa silloisesta 2 prosentista, joten pankkien voitot ovat lisääntyneet rajusti, asuntolainojen kuukausierät ovat kasvaneet huomattavasti ja palkkojen ja eläkkeiden heikkeneminen on yleisesti nakertanut työväenluokan perheiden elintasoa.

Miten komissio suhtautuu Euroopan keskuspankin valintoihin, jotka vaikuttavat kielteisesti työväenluokkaan?

(EN) EY:n perustamissopimuksessa määritetyn, hintatason vakauden ylläpitämistä koskevan tehtävänsä mukaisesti Euroopan keskuspankki määrittelee euroalueen rahapolitiikan itsenäisesti talous-, rahoitus- ja valuuttatilanteen kattavan arvioinnin perusteella.

Sekä inflaatio että korot (nimelliskorot ja todelliset korot) ovat olleet historiallisen alhaiset euroalueella euron käyttöönotosta lähtien. On syytä korostaa, että inflaatio toimii tyypillisesti eräänlaisena takautuvana verona vaikuttaen voimakkaammin köyhempiin väestönosiin, jotka ovat usein riippuvaisia yksinomaan palkkatulosta (tai eläketulosta) ja joilla ei ole reaalivarallisuutta. Näin ollen pyrkimystä ylläpitää hintatason vakautta ei varmasti voida määritellä "epäsosiaaliseksi" politiikaksi.

Nykyisin havaittavissa olevat suuret ilmastonmuutokset aiheuttavat satovahinkoja, tulvia, kuivuutta, ympäristön muutoksia, jne. Näiden ilmiöiden vaikutusten vastustamiseksi tarvitaan välttämättä määrärahoja. Aikooko komissio antaa käytettäväksi yhä kasvavat määrärahat näiden ilmiöiden vastustamiseen?

(EN) Ilmastonmuutos on todellisuutta, ja sen taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltava sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen että ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksiin mukautumisen osalta. EU:n talousarviosta vuosiksi 2007–2013 on sovittu, ja on liian aikaista ennakoida vuoden 2013 jälkeistä rahoituskehystä. Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ehkäisemistä, lieventämistä ja niihin sopeutumista koskevia toimia voidaan kuitenkin rahoittaa jo nykyisistä yhteisön rakennerahasto-ohjelmista. Lisätoimia tarvitaan tällaisten toimien nykyisiin ohjelmiin sisällyttämisen edistämiseksi. Näistä rahastoista rahoitettujen hankkeiden ilmastonkestävyys on varmistettava, jotta taataan hankkeiden kestävyys.

Ilmastonmuutos on vuosina 2007–2013 yksi Life+-ohjelman pääasiallisista tavoitteista. Life+-ohjelmasta rahoitetaan innovatiivisia hankkeita tai demonstrointihankkeita, joilla edistetään rajojen yli ulottuvia sopeutumistoimia, toisin sanoen esitellään kustannustehokkaita sopeutumistekniikoita ja innovatiivisia lähestymistapoja.

Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa ei ole suunniteltu nimenomaan välineeksi ilmastonmuutokseen reagoimista varten. Euroopan laajuisten suurten luonnonkatastrofien tapauksessa, aiheutuvat ne sitten ilmastonmuutoksesta tai muista luonnollisista syistä, rahasto voi kuitenkin myöntää taloudellista apua. Se rahoitetaan EU:n talousarvion ulkopuolella tapauskohtaisesti.

Lisäksi neuvosto on hyväksynyt maaliskuussa pelastuspalvelun rahoitusvälineen, jonka tavoitteena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi luonnonmullistuksissa ja ihmisen aiheuttamissa suuronnettomuuksissa.

Tukeakseen yhteisön kunnianhimoisia ilmastonmuutosta koskevia tavoitteita ja osana valtionapua koskevien sääntöjen laajempaa uudistusta komissio on myös äskettäin esitellyt uuden ehdotuksen ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskeviksi yhteisön suuntaviivoiksi. Ajantasaistetuissa suuntaviivoissa sovelletaan lähestymistapaa, joka pohjautuu aiempaa enemmän talouteen, jotta varmistetaan, että jäsenvaltiot voivat tukea ympäristöä hyödyttäviä toimia ja että kilpailu vääristyy tämän seurauksena mahdollisimman vähän.

Huoli ilmastonmuutoksesta vaikuttaa EU:n suhteisiin kolmansiin maihin. Kehitysmaissa sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on tärkeää köyhien yhteisöjen lisääntyneen haavoittuvuuden ja rajallisten valmiuksien vuoksi. On useita politiikanaloja ja rahoitusmekanismeja, joita on kehitettävä, jotta sopeutumista koskevaan haasteeseen voidaan vastata maailmanlaajuisesti.

Yhteisön tutkimusohjelmissa on investoitu kohdennettuun ilmastonmuutosta koskevaan tutkimukseen useiden vuosien ajan vankan tietopohjan rakentamiseksi politiikanteon tueksi. Sopeutumista koskevaan tutkimukseen käytettävät varat lisääntyvät jatkossa entisestään.

Komissio hyväksyy ennen kesää ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista käsittelevän vihreän kirjan, jossa käsitellään yksityiskohtaisemmin sopeutumisen kustannuksia ja sitä varten ehdotettuja poliittisia toimia.

Ibizan saari kärsii vakavasta kaupunkialueen ja ympäristön rappeutumisesta, joka johtuu ylimitoitettujen julkisten hankkeiden toteuttamisesta niin, että hauraita ja harvinaisia alueita päällystetään. Ibizan La Puntassa toteutettavan huvivenesatamahankkeen suunnitelmaan kuuluu moottoritien ja golfkentän rakentaminen. Hankkeet ovat nostattaneet valtavan julkisen kohun, koska niillä on selvästi negatiivinen vaikutus Parque Reserva Natural de Ses Salines -luonnonpuistoon, joka on EU:n lintudirektiivin mukaista erikoissuojelualuetta ja julistettu yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi.

Mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että lintu- ja luontotyyppidirektiivin säädöksiä noudatetaan?

Ibizan La Puntassa toteutettava huvivenesatamahanke, joka koskee 885-paikkaisen sataman rakentamista jopa 40-metrisiä huviveneitä varten, aiheuttaa peruuttamattomia seurauksia meren ekosysteemille sekä muiden negatiivisten seurausten lisäksi suojeltujen Posidonia oceanica -lajikkeiden tuhoutumista noin 120 000 neliömetrin alueelta, kuten hankkeen osalta tunnustetaan. Huvivenesataman rakentaminen vaikuttaa Parque Reserva Natural de Ses Salines -luonnonpuistoon, joka on yhteisön tärkeänä pitämä EU:n lintudirektiivin mukainen erikoissuojelualue, sekä suojeltavaan Reserva Marina de Es Freus de Eivissa y Formentera -vesistöalueeseen, joka sijaitsee kaavaillun sataman vieressä ja joka saa tukea EU:n rakennerahastosta kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) kautta.

Mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että luontotyyppidirektiivin säädöksiä noudatetaan?

Muodollisen valituksen mukaan, joka jätettiin ympäristöasioiden pääosastolle ja kalastus- ja meriasioiden pääosastolle, Ibizan La Puntassa toteutettava huvivenesatamahanke vaikuttaa erittäin kielteisesti saaren rannikkoon ja aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa meri- sekä maa-alueiden ekosysteemille. Hankkeeseen liittyvät työt vaikuttavat kohtuuttomilta sataman tarpeisiin nähden, mikä on ristiriidassa vastaavan yhteisön säännöstön tavoitteiden kanssa. Tietääkö komissio, että hanke on yhteisön lainsäädännön vastainen?

Euroopan unioni on alusta alkaen ollut kiinnostunut ympäristönsuojelusta ja puolustanut aktiivisesti luonnonsuojelualueita. La Puntan venesataman rakennushanke Ibizalla Espanjassa vaikuttaa kuitenkin suoraan sekä Es Freus de Eivissa y Formenteran merensuojelualueeseen sekä Ses Salinesin luonnonpuistoon, joita kumpaakin tuetaan yhteisön varoista (kalatalous- ja Life-rahastot).

Onko komissio tietoinen kyseisen hankkeen vaikutuksesta sekä Es Freus de Eivissa y Formenteran merensuojelualueeseen että Ses Salinesin luonnonpuistoon? Mitä komissio aikoo tehdä estääkseen, että kyseisestä vaikutuksesta on seurauksena se, että näille alueille investoituja yhteisön varoja käytetään väärin?

(EN) Venesatamiin liittyvistä hankkeista säädetään tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY⁽¹⁾, sellaisena kuin se on muutettuna direktiiveillä 97/11/EY⁽²⁾ ja 2003/35/EY⁽³⁾ (ympäristövaikutusten arviointidirektiivi), liitteessä II olevan 10 kohdan e alakohdassa. Näin ollen on jäsenvaltioiden tehtävä määrittää ennen luvan antamista hankkeelle, onko sillä todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Mikäli näin on, on suoritettava ympäristövaikutusten arviointi.

Ses Salines d'Eivissa i Formentera -alue on osoitettu direktiivissä 92/43/ETY⁽⁴⁾ (luontotyyppidirektiivi) tarkoitetuksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi ja direktiivissä 79/409/ETY⁽⁵⁾ (lintudirektiivi) tarkoitetuksi erityiseksi erityissuojelualueeksi. Hankkeista, joilla on todennäköisesti kielteinen vaikutus tällaisiin alueisiin, on suoritettava arviointi luontotyyppidirektiivin 6 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti. Tämän arvioinnin pohjalta toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä, voiko hanke edetä, ja jos voi, millä ehdoilla.

Käytettävissä olevien tietojen mukaan hankkeesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista tiedotettiin yleisölle toukokuussa 2006. Lisäksi huhtikuussa 2007 Baleaarien toimivaltainen viranomainen antoi tietyin edellytyksin hanketta puoltavan lausunnon. Komissio on myös ymmärtänyt, että hanketta suunnitellaan Natura 2000 -alueen ulkopuoliselle alueelle, että se ei vaikuta merkittävästi yhteenkään Natura 2000 -alueeseen ja että vaikutukset, joita hankkeella olisi ensisijaisesti suojeltavaan luontotyyppiin "Posidonia oceanica", eivät ole merkittäviä.

Komissio ei näin ollen katso olevan näyttöä siitä, ettei EU:n lainsäädäntöä ole noudatettu.

EU on myöntänyt jokaiselle maalle päästöoikeuksia. EU:n strategisessa energiakatsauksessa (Strategic European Energy Review), joka esitettiin 10. tammikuuta 2007, ehdotetaan tämän päästökauppajärjestelmän mukauttamista ja yhteensovittamista. Nykyjärjestelmässä myös pienemmillä päästöjen aiheuttajilla (teho < 20 MW) on päästöoikeuksia, vaikka ne eivät kuulukaan päästökauppajärjestelmän piiriin. EU ei päästöoikeuksien suuruutta määritellessään kuitenkaan käytä pieniä käyttäjiä koskevia vähennyksiä.

Alankomaissa pienten yritysten päästöoikeudet kaupataan energiayhtiöiden kautta. Pk-yritykset pelkäävät, että energiayhtiöt perivät päästöoikeuksien arvon vielä kerran pk-yrityksiltä. Tämä ei kannustaisi Alankomaiden pk-yrityksiä aktiiviseen päästöjen vähentämiseen.

Miten komissio suhtautuu toimenpiteisiin, jotka mahdollisesti voivat vähentää pk-yritysten halua vähentää päästöjä? Mitä mahdollisuuksia komission mielestä on siihen, että pk-teollisuus saadaan osallistumaan tarkoituksenmukaisemmin EU:n päästöpolitiikkaan?

(EN) Arvoisan jäsenen esittämä kysymys kaipaa selvennystä. Teholtaan alle 20 megawatin laitokset eivät tosiaankaan kuulu EU:n päästökauppaa koskevan direktiivin⁽¹⁾ soveltamisalaan. Tämä myös tarkoittaa, ettei niillä ole päästöoikeuksia tai muita päästökauppaan liittyviä velvoitteita.

EU:n päästöoikeuksien kaupan järjestelmän luomisen perusperiaatteena on, että järjestelmään kuuluvat vain kasvihuonekaasupäästöjä suoraan aiheuttavat. Tämä tarkoittaa, että päästökauppaan osallistuvat vain sähkön tuottajat, eivät loppukäyttäjät. Näin ollen oikeuksia, joita sähköntuottajat palauttavat kompensoidakseen sähkön, jota käyttävät muun muassa pienet ja keskisuuret yritykset, tuotannon yhteydessä syntyneitä kasvihuonekaasupäästöjä, ei voida pitää tällaisille pk-yrityksille "kuuluvina" oikeuksina.

Sähköntuottajat voivat siirtää sähkön tuotantokustannusten mahdollisen nousun sähkön kuluttajien maksettavaksi. Tämä saattaisi laajeta koskemaan päästöoikeuksiin liittyviä kustannuksia. Suuret energiakustannukset kannustavat pk-yritysten kaltaisia loppukäyttäjiä vähentämään entisestään energiankulutustaan. Komissio harkitsee kuitenkin mahdollisia toimia ansiottomien voittojen käsittelemiseksi etenkin tarkistamalla EU:n päästöoikeuksien kaupan järjestelmää ja lisäämällä kilpailupainetta EU:n energiamarkkinoilla.

Komissio katsoo, että kaikkien taloudenalojen pitäisi edistää kasvihuonekaasupäästöjen tarpeellista vähentämistä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan rajoittaa enintään kahteen asteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Parhaillaan käynnissä oleva EU:n päästökauppaa koskevan direktiivin tarkistaminen tarjoaa tilaisuuden arvioida, miten ja missä määrin pk-yritysten pitäisi osallistua päästökauppaan, ja varmistaa, että ne tekevät näin kustannustehokkaalla tavalla.

Euroopan jätevuoret kasvavat tasaiseen tahtiin. Toistaiseksi jätehuolto toteutetaan kaikissa 27 jäsenvaltiossa eri tavoin.

Vastatoimia ei juurikaan toteuteta: vihreän pisteen järjestelmää sovelletaan vain 20 jäsenvaltiossa ja yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS) koskevan asetuksen ympäristöystävällinen yrityssertifiointi perustuu vapaaehtoisuuteen. Kansalaisia ja ympäristöä kuormittava järjestelmä mahdollistaa myös jätevuorten poistamisen taloudellisen hyödyntämisen (avainsana: jätemafia).

Mitä toimia ja milloin komissio aikoo toteuttaa luodakseen yhtenäiset vähimmäisstandardit, jotta alati kasvavan jätemäärän jätehuolto tai kierrätys kävisi kansalaisten kannalta ymmärrettävämmäksi, ympäristöystävällisemmäksi ja yhteiskunnallisesti kestävämmäksi?

(EN) EU on toteuttanut laaja-alaisia toimia jätehuollon alalla viimeisten 30 vuoden aikana. Jätehuolto oli todellakin yksi aivan ensimmäisistä ympäristökysymyksistä, joita käsiteltiin Euroopan tasolla. EU:lla on nyt 14 jätteitä koskevaa säädöstä, jätepuitedirektiivin⁽¹⁾ kaltaisesta yleisestä lainsäädännöstä jätehuoltotekniikkaa tai tiettyjä jätevirtoja koskevaan erityislainsäädäntöön.

Kaatopaikkadirektiivin⁽²⁾, jätteenpolttodirektiivin⁽³⁾ tai IPPC-direktiivin⁽⁴⁾ kaltaisen lainsäädännön myötä on otettu käyttöön tiukat, yhtenäiset ja yksityiskohtaiset vaatimukset sen varmistamiseksi, että ympäristöä ja ihmisten terveyttä suojellaan jätelaitoksilta, sijaitsivatpa ne missä tahansa EU:ssa. Samaan tapaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromua⁽⁵⁾ tai romuajoneuvoja⁽⁶⁾ koskevien direktiivien kaltaisilla lainsäädäntötoimilla varmistetaan, että jäsenvaltiot omaksuvat yhteisen lähestymistavan vaikeisiin jätevirtoihin, ympäristön suojeluun ja sisämarkkinoiden esteiden ehkäisemiseen.

Jäsenvaltioissa on kuitenkin edelleen erilaisia lähestymistapoja jätehuoltoon. Jotkin näistä eroista ovat normaaleja ja väistämättömiä, tulosta erilaisista maantieteellisistä ja kulttuurisista olosuhteista. Muissa tapauksissa komissio pyrkii lisäämään yhteensovittamista ja ottamaan käyttöön uusia jätteitä koskevia vähimmäisvaatimuksia, kuten joulukuussa 2005 julkistetussa jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevassa teemakohtaisessa strategiassa⁽⁷⁾ todetaan. Yksi esimerkki on jätteiden syntymisen ehkäiseminen, jonka osalta komissio on ehdottanut jätepuitedirektiivin⁽⁸⁾ tarkistamisen yhteydessä yhteensovittamisen ja tiedonvaihdon parantamista, koska jäsenvaltioiden edistymisessä on merkittäviä eroja.

Viimeisten kahdeksan vuoden aikana Kreikan hallitukset ovat yksityistäneet suuria merenranta-alueita, yleensä julkisia alueita, olympiarakennelmia ja matkailun kannalta merkittäviä alueita suurta pääomaa vastaan luovuttaen ne joko suoraan yrittäjille tuottoisia investointeja varten tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista vastaavalle elimelle (SDIT) hallinnoitaviksi. Tästä on seurannut toisaalta se, että pääoma on tuottanut valtaisia voittoja ja hallinnut ja ohjannut politiikkaa näillä aloilla ja toisaalta se, että työntekijät eivät voi enää nauttia alueista, jotka todellisuudessa ovat kansan omaisuutta, tai he joutuvat maksamaan suuria maksuja uimarannalla käymisestä ja vastaavista palveluista.

Kreikan ammattiyhdistykset ja kansalaisjärjestöt katsovat, että merenranta-alueet ovat kansan omaisuutta, joihin työntekijöillä on oikeus päästä vapaasti. Näin ollen niillä ei voi harjoittaa liiketoimintaa.

Mikä on komission kanta tähän kysymykseen?

(EN) Pitäisikö merenranta-alueiden olla julkisia vai yksityisiä? Tämä on arvoisan jäsenen kysymyksen ydin. Maanomistus on kuitenkin asia, joka ei kuulu EU:n toimivaltaan. Komissiolla ei ole mielipidettä siitä, pitäisikö merenranta-alueiden olla julkisia vai yksityisiä.

Riittäviä yleisölle varattuja maa-alueita käsitellään kuitenkin vuodelta 2002 peräisin olevassa EU:n suosituksessa rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta.

On tärkeää korostaa, että suosituksessa viitataan "riittäviin" maa-alueisiin. Tämä ei tarkoita, että jokaisen rannan tai koko rantaviivan on oltava avoinna suurelle yleisölle. Se, onko merenranta-alue nimenomaisessa tapauksessa varattu yleisölle vai ei – ja millä ehdoilla – kuuluu yksinomaan toissijaisuuden piiriin.

Suositus rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta ei ole sitova oikeudellinen väline. Sen tavoitteena on rannikkoalueiden kestävä kehittäminen erityisesti yhteensovittamista ja asianosaisten osallistumista parantamalla. Jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan yleisten periaatteiden pohjalta rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioita. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti suosituksessa ei anneta erityisiä määräyksiä tai käsitellä tiettyjä alueita.

Euroopan parlamentin maaliskuussa hyväksymään päätöslauselmaan P6_TA(2007)0073 sisältyy kohta, jonka mukaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu on varmistettava kaikkien yhteisön politiikkojen määrittelyssä ja on luotava oikeudellinen kehys sellaiselle valtioiden rajat ylittävälle terveydenhuollolle, joka parhaiten takaa potilaiden varhaisen pääsyn tarvitsemaansa hoitoon sekä terveydenhoidon korkean laadun. Termiset vedet ovat luonnonvara, jota eurooppalaiset potilaat käyttävät paljon, mutta jolta puuttuu eurooppalainen oikeudellinen kehys, joka takaisi laadulliset vähimmäisvaatimukset ja edistäisi vesien hyödyntämistä luonnonvarana. Termisten vesien laatua ei itse asiassa säädellä tällä hetkellä millään EU-säädöksillä toisin kuin uimavesien, pohjaveden, juomaveden yms. laatua. Sama pätee myös joihinkin muihin luonnonvaroihin, kuten esimerkiksi mutaan.

Onko komissiolla aikomus sisällyttää terveyskylpylähoidot valtioiden rajat ylittävän terveydenhuollon piiriin? Jos näin on, laatiiko komissio ehdotuksen, jossa määritellään laatuvaatimukset termisille vesille, mudalle ja höyrylle ja edistetään siten terveyskylpyjen käyttöä hoitotarkoituksiin sekä taataan yhtenäiset laatustandardit eurooppalaisille potilaille?

(EN) Termisiä vesiä käytetään terapeuttisiin tarkoituksiin joissakin jäsenvaltioissa.

Niiden käytön laajuus ja tarjotut hoitomuodot vaihtelevat kuitenkin huomattavasti jäsenvaltioittain.

EY:n perustamissopimuksen nojalla jäsenvaltioilla on velvollisuus järjestää ja tarjota terveyspalveluja ja sairaanhoitoa.

Niiden velvollisuutena on varmistaa tarjottujen terveyspalvelujen asianmukainen laatu ja turvallisuus.

Termisten vesien käytön tapauksessa on näin ollen jäsenvaltioiden tehtävä varmistaa, että kaikki tarjottuihin hoitoihin liittyvät näkökohdat ovat turvallisia, vedenlaatu mukaan lukien. Komissio tapaa kuitenkin piakkoin Eurooppalaisten terveyskylpylöiden yhdistyksen edustajia selvittääkseen muita mahdollisia tapoja tehdä yhteistyötä tässä aiheessa. Tapaaminen on määrä järjestää 9. heinäkuuta 2007.

Uusien taudintorjuntastrategioiden tarkoituksena on vähentää minimiin sikaruttoon sairastuneiden eläinten tappamisen käyttäminen torjuntamenetelmänä. Kuinka komissio arvioi nk. vapaatestauksen toteuttamiskelpoisuuden käytännössä?

Viime vuonna Nordrhein-Westfalenissa sikaruton torjumisen hallinnointi ja siihen liittynyt tiedottaminen olivat riittämättömiä. Pyritäänkö tautitapauksissa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean täydennyksenä käyttämään paikallisia erityistä paikallistuntemusta omaavia asiantuntijoita tiedottamisen ja hallinnoinnin parantamiseksi?

(EN) Neuvoston direktiiviin 2001/89/EY ja komission päätökseen 2002/106/EY sisältyy yksityiskohtaisia toimia, joilla voidaan varmistaa, että eläimet, tilat ja vyöhykkeet ovat sikarutosta vapaita, epidemian puhjettua yhdessä jäsenvaltiossa.

Komissio on tietoinen, että saksalaiset asiantuntijat ovat ehdottaneet tätä tarkoitusta varten uutta menettelyä, jossa kaavaillaan reaaliaikaisen polymeraasiketjureaktion laajamittaista käyttöä.

Tämä testi sisältyy jo yhteisön lainsäädäntöön, ja sen käyttö on myös hyväksytty niiden toimien yhteydessä, jotka toteutettiin sikaruton torjumiseksi Saksassa vuonna 2006.

Luottamus takeisiin siitä, että eläin, tila tai vyöhyke on taudista vapaa, tämän tai minkä tahansa muun samantapaisen testin negatiivisen tuloksen jälkeen riippuu pitkälti näytteenottomenetelmistä ja tiloilla toteutettavista bioturvallisuustoimista, joita sovelletaan tartunnan ehkäisemiseksi välittömästi ennen näytteenottoa ja sen jälkeen.

Keskustelua näistä kysymyksistä jatketaan asiantuntijoiden kesken taudintorjuntatoimia käsittelevässä seminaarissa, joka järjestetään Hannoverissa sijaitsevassa yhteisön vertailulaboratoriossa syyskuussa 2007 ja johon kutsutaan myös paikallisia asiantuntijoita. Komissio oli myös säännöllisesti kuullut asiantuntijoita Nordrhein-Westfalenista valmistellessaan yhteisön toimia, jotka hyväksyttiin sikaruttoepidemian puhjettua vuonna 2006.

Euroopan unionissa tunnetaan yhä enemmän huolta sairaalainfektioista, joita aiheuttavat esimerkiksi metisilliinille resistentti staphylococcus aureus (MRSA) ja clostridium difficile (c-difficile). Erityisesti huolta on aiheuttanut aggressiivisen c-difficile-kannan äskettäin aiheuttama epidemia, joka aiheutti kuolemantapauksia Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Voiko komissio kertoa, millaisia tuloksia vuonna 2000 perustetun Healthcare Acquired Infections -elimen (HCAI) valvontatoimien avulla on saatu ja mitä komission mielestä pitäisi tehdä tämän terveyteen kohdistuvan kasvavan uhan vastustamiseksi?

(EN) Yhteisön verkoston piiriin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2119/98/EY mukaisesti asteittain otettavista tartuntataudeista tehdyn komission päätöksen 2000/96/EY liitteessä I säädetään terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden seurannasta.

Terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden (HELICS) erityistä seurantaverkostoa rahoitetaan kansanterveysohjelmasta.

Seurantatiedoissa arvioidaan, että terveydenhuoltoon liittyvän infektion saa EU:ssa vuosittain 3 miljoonaa potilasta, mikä vastaa 10 prosenttia sairaalapotilaista. Tällaisten infektioiden arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin 50 000 kuolemantapausta.

EU:n seurantaverkostot ovat riippuvaisia kansallisten seurantajärjestelmien tiedoista, jotka ovat heterogeenisiä ja joita ei ole useissa tapauksissa helposti saatavilla.

Koska EU on asteittain siirtämässä tartuntatautien seurantaa Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) piiriin, tietojen laatu ja vertailukelpoisuus ovat erittäin tärkeitä.

Vuotta 2007 koskevassa epidemiologisessa kertomuksessaan ECDC mainitsi terveydenhuoltoon liittyvät infektiot yhtenä suurimmista tartuntatautien muodostamista uhista EU:ssa.

Komissio järjesti joulukuun 2005 ja tammikuun 2006 välisenä aikana julkisen kuulemisen asiakirjasta "Strategies for improving patient safety by prevention and control of healthcare-associated infections".

Tämän asiakirjan on tarkoitus muodostaa perusta terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden ehkäisyä ja seurantaa koskevalle neuvoston suositukselle, joka on määrä hyväksyä vuonna 2008 osana potilasturvallisuutta ja terveydenhuoltopalvelujen laatua koskevaa laajempaa pakettia.

Tärkeimmät suositukset käsittävät seuraavien luomisen tai vahvistamisen:

- seuranta- ja ehkäisytoimet infektioiden hillitsemisen tukemiseksi,

- infektioiden ehkäisy- ja seurantaohjelmat terveydenhuoltolaitoksissa,

- yhteisesti hyväksyttyjen vaatimusten mukaiset valvontajärjestelmät,

- koulutus, tutkimus ja tiedonvaihto.

Kaikkien neuvoston suositusta koskevien tulevien ehdotusten perimmäisenä tavoitteena on lisätä potilasturvallisuutta ja keventää terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden EU:n yhteiskunnille aiheuttamaa huomattavaa taakkaa.

Jotta voidaan varmistaa, että eurooppalaiset kuluttajat voivat täysin luottaa tarjolla olevaan naudanlihaan, aikooko komissio harkita välitöntä kieltoa Brasiliasta Euroopan unioniin tuotavalle naudanlihalle sen sijasta, että odotetaan tämän vuoden loppuun?

(EN) Komissio teki Brasiliassa äskettäin, maaliskuussa 2007, tarkastuksen arvioidakseen, ovatko naudanlihan vientiin liittyvät eläinten ja ihmisten terveyttä koskevat vaatimukset yhteisön sääntöjen mukaisia. Tarkastus tehtiin maaliskuussa 2007, ja loppuraportti julkaistaan terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston (PO SANCO) Internet-sivuilla⁽¹⁾ tavanomaisen menettelyn mukaisesti.

Tarkastuksen jälkeen komissio arvioi, ettei naudanlihan tuonti Brasiliasta yhteisöön ole terveysriski kuluttajillemme ja karjalle eikä edellytä välittömiä muutoksia nykyisin voimassa oleviin kattaviin tuontivaatimuksiin. Kielto ei näin ollen olisi oikeasuhtainen nykyiseen tilanteeseen nähden.

Elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston suorittaman tarkastuksen jälkeisessä tavanomaisessa menettelyssä Brasilian viranomaisilla on alustavan raportin laatimisen jälkeen mahdollisuus esittää siitä huomautuksia ja tarvittaessa näyttöä siitä, että raportissa havaittuja puutteita korjataan. Komissio pidättää tämän jälkeen oikeuden arvioida tilannetta uudelleen ja harkita jatkotoimia.

Komissio jatkaa tältä osin tiivistä yhteydenpitoa Brasilian viranomaisiin varmistaakseen, että naudanlihan tuontia koskevien yhteisön vaatimusten täyttämisessä havaittuja puutteita käsitellään asianmukaisesti.

Kysymys alkaa itsekritiikillä: Euroopan parlamentti ei valitettavasti näytä hyvää esimerkkiä eikä kykene päättämään yleisiä tilojaan koskevasta tupakointikiellosta. Muutamat EU-maat, kuten Irlanti, Italia, Ranska, Iso-Britannia, Belgia ja Liettua, ovat toteuttaneet menestyksekkäästi suljettuja julkisia tiloja koskevan tupakointikiellon (vaikkakin siellä täällä myönnetyin poikkeuksin). Olkoonkin että tupakoinnista säätäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, komissio voisi kysymyksen esittäjän mielestä vaikuttaa suuresti tupakoinnin estämiseen ja sellaisten ehdotusten laadintaan, joita EU-maat voisivat noudattamisen arvoisina esimerkkeinä toteuttaa.

Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä tupakoinnin estämiseksi? Aikooko se tehdä yleisiä päätelmiä tupakoinnin yleisissä tiloissa kieltäneiden EU-maiden myönteisistä ja kielteisistä kokemuksista ja laatia asiasta suosituksia?

(EN) Komissio kiittää arvoisaa jäsentä tupakoinnin torjuntaa ja erityisesti savuttomuuteen tähtääviä toimintalinjoja koskevasta kysymyksestä. Komissio on tyytyväinen kaikkien niiden jäsenvaltioiden toimintaan, jotka ovat jo tiukentaneet savuttomuuteen tähtääviä lakejaan, ja toivoo toisten seuraavan niiden esimerkkiä savuttoman Euroopan luomiseksi.

Tammikuussa 2007 komissio hyväksyi vihreän kirjan, jolla käynnistettiin julkinen kuuleminen parhaasta etenemistavasta edistää savuttomia ympäristöjä EU:ssa.

Tämä kuuleminen päättyi 1. kesäkuuta 2007. Komissio sai yli 250 vastausta, joita se parhaillaan analysoi tavoitteenaan julkaista tiivistelmä vastauksista kesän aikana. Vastausten alustava arviointi osoitti, että EU:n on toteutettava lisätoimia. Niissä on otettava huomioon jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet. Komission ohjenuorana toimivat niiden jäsenvaltioiden kokemukset, jotka ovat jo ottaneet menestyksekkäästi käyttöön tupakointikieltoja.

Tältä osin Euroopan parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja toukokuussa kokoontuneen terveysneuvoston äskettäiset keskustelut olivat hyvin hyödyllisiä.

Sen jälkeen kun parlamentti on antanut lausuntonsa syyskuussa, komissio saattaa analyysin päätökseen ja ehdottaa EU:n tason toimia vuonna 2008 annettavassa seurantatiedonannossa.

Tupakoinnin torjuntaan EU:ssa tähtäävien toimien laajasta joukosta komissio haluaa korostaa yhtä.

Savukeaskeihin painettujen uusien kuvamuodossa olevien varoitusten on tarkoitus auttaa tupakoijia muodostamaan mielikuva tupakkaan liittyvien sairauksien luonteesta ja myös passiivisen tupakoinnin riskeistä. Valitettavasti kuvamuodossa olevia varoituksia, joita parlamentti on tukenut, käytetään vain muutamissa jäsenvaltioissa. Komissio pyytää arvoisia jäseniä tukemaan niiden käyttöönoton edistämistä useammissa EU:n jäsenvaltioissa.

Vaikka erityisiä sairauksia koskevat toimet ovat edelleen jäsenvaltioiden vastuulla, yhteisön toimintaohjelmasta terveyden alalla (2008–2013) lähtien voidaan toteuttaa keliakian vaikutuksen seurantaa, antaa tukea tiedoista ja parhaista käytännöistä sen hoidossa ja kerätä, analysoida ja levittää tietoa keliakiasta Euroopan unionin tasolla.

Yksi kyseisen ohjelman tavoitteista on terveyden edistäminen, lisätä hyvinvointia ja solidaarisuutta, ja sen tavoitteen 2 mukaisesti toteutetaan toimenpiteitä terveen elinajan pidentämiseksi, edistetään aktiivista ikääntymistä sekä vähennetään eriarvoisuutta terveydenhuollon alalla. Voisiko komissio ehdottaa yhteisön toimintaohjelman terveyden alalla tavoitteen 2 puitteissa korvausta lisäkustannuksista, joita aiheutuu gluteenittomien tuotteiden hankkimisesta keliaakikoille, koska se on ainoa mahdollinen hoitokeino, ja nämä tuotteet ovat ensiarvoisen tärkeitä sairaille? Eikö komissio katso, että ilman tämäntyyppisten toimenpiteiden toteuttamista Euroopan unionin vastustama terveyden perusteella tapahtuva syrjintä voisi lisääntyä?

(EN) Komissio on hyvin tietoinen gluteenia sisältävien tuotteiden käytöstä tai gluteenia sisältävien elintarvikkeiden syömisestä keliaakikoille mahdollisesti aiheutuvista riskeistä.

Kuten arvoisa jäsen mainitsi, yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelmasta voidaan tukea aloitteita, joilla pyritään seuraamaan keliakian esiintymistä sekä vaihtamaan tieteellistä tietoa ja hyviä käytäntöjä, jotka koskevat sairauden ehkäisyä ja hoitoa.

Komissiolla ei ole kuitenkaan roolia erityisruokavalion edellyttämien elintarvikkeiden korvaamisessa, mistä jäsenvaltiot ovat edelleen suoraan vastuussa. Kansanterveysohjelmat eivät tarjoa oikeusperustaa tällaisille maksuille.

Koska gluteenittoman ruokavalion noudattaminen on erittäin tärkeää keliaakikoille, asianmukaiset merkinnät ovat ensiarvoisen tärkeitä. Elintarvikemerkintöjä koskevassa lainsäädännössä edellytetään, että elintarvikkeiden tuottajat mainitsevat gluteenia sisältävät viljalajit ainesosaluettelossa.

Lisäksi erityisruokavaliovalmisteita koskevassa lainsäädännössä säädetään, että komissio määrittää edellytykset gluteenittomuutta koskevien väittämien käyttämiselle elintarvikkeissa. Tätä tarkoitusta varten komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja ottaa huomioon kansainvälisellä tasolla Codex Alimentariuksessa tapahtuvan kehityksen.

Tällaiset merkintätoimet ovat tärkeitä, jotta keliaakikoille annetaan mahdollisuus tehdä tietoisia ruokavaliota koskevia valintoja.

Pitkät elinsiirtojen jonotuslistat (esim. Euroopassa munuaisensiirtoa odottaa 65 000 potilasta) ajavat monet potilaat etsimään elimiä pimeiltä markkinoilta kovaan hintaan, ja elimistä ilmoitetaan jopa internetissä. Maailman terveysjärjestön antamien tietojen mukaan ihmiselinten laiton kauppa kattaa 10 prosenttia koko maailman elinsiirroista. Vaikka elintenluovutus on vapaata toimintaa, kaikenlainen kaupankäynti vastaanottajan, luovuttajan ja heidän perheidensä tai muiden henkilöiden välillä on kiellettyä ja lain mukaan rankaistavaa. Miten komissio edistää avoimuutta elinsiirtojen alalla? Miten edistetään ja varmistetaan elinsiirtoja koskevat viralliset yhteydet jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä, jotta elinsiirtoja voitaisiin hyödyntää paremmin ja nopeammin? Voidaanko tällaisten ilmoitusten julkistamista internetissä rajoittaa ilman että eurooppalaisten kansalaisten yksilönvapaudet ja digitaaliset oikeudet joutuvat uhatuiksi?

(EN) Elinkaupan torjuminen ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vahvistaminen tällä alalla kuuluvat aiheisiin, joita käsitellään komission 30. toukokuuta hyväksymässä tiedonannossa.

Elinkaupasta ei ole tällä hetkellä saatavilla tarkkoja tietoja, mutta ongelman arvioidaan olevan Euroopassa paljon pienempi kuin muualla maailmassa.

Ihmisistä saatavien elinten laittoman kaupan kielto on jo voimassa kansainvälisissä oikeudellisissa välineissä. Komissio ottaa huomioon nämä kansainväliset sopimukset ja seuraa tiiviisti laittomaan elinkauppaan liittyvää kehitystä sekä EU:ssa että koko maailmassa.

Tiedonannossa ehdotettu tuleva säädös täydentää näitä toimia asettamalla yhteiset vaatimukset, jotka koskevat elinten luovutukseen ja hankintaan liittyville laitoksille ja ohjelmille EU:ssa annettavia lupia.

Tulevassa säädöksessä kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki luovuttamista edistävät ja sitä koskevaa julkisuutta edistävät toimet ovat ohjeiden tai lakien mukaisia.

Tällaisiin lakeihin on sisällyttävä asianmukaiset rajoitukset tai kiellot, jotka koskevat luovuttamisesta ilmoittamista, jos tarkoituksena on tarjota tai hankkia taloudellista hyötyä.

Ihmisten lisääntyvä liikkuminen EU:n sisällä luo tarpeen lisätä elinsiirtojärjestelmän sääntöjen avoimuutta. On tärkeää turvata EU:n laajuiset sopimukset.

Komissio valmistelee toimintasuunnitelmaa edistääkseen jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jotta nämä voivat jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä yhteisten ongelmien käsittelemiseksi.

Äskettäisen eurobarometrikyselyn mukaan (30. toukokuuta 2007) kahdeksan kymmenestä eurooppalaisesta kannattaa elintenluovutuskorttia ja 56 prosenttia on valmis luovuttamaan elimen kuolemansa jälkeen, mutta vain 12 prosenttia eurooppalaisista on toistaiseksi hankkinut tällaisen kortin. Mistä komissio arvioi tämän johtuvan? Vastikään komissio ilmoitti ehdottavansa toimia jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiivistämiseksi elintenluovutusten ja -siirtojen alalla (esim. elintenluovutusten turvallisuutta ja laatua koskeva direktiivi ja suurelle yleisölle kohdistetut tiedotuskampanjat elintenluovutuskortin hankkimiseksi). Millä tavoin komissio aikoo kuroa umpeen eri jäsenvaltioiden välisiä valtavia eroja suhtautumisessa elintenluovutukseen ja elintenluovutuskortin hankkimiseen? Mitä toimia komissio ehdottaa ihmiselinten laittoman kaupan torjumiseksi, kun otetaan huomioon, että Euroopassa on jonotuslistalla 40 000 potilasta elinsiirtoa varten, ja millä tavoin se aikoo parantaa suuren yleisön tietoisuutta niissä väestö- ja sosiaaliryhmissä (ikääntyneet ja kouluttamattomat henkilöt), jotka näyttävät suhtautuvan välinpitämättömästi tähän ongelmaan, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa?

(EN) Eurobarometrikysely osoitti, että halukkuus luovuttaa elimiä vaihtelee 29 prosentista 81 prosenttiin EU:ssa. Näitä eroja on selitetty useilla syillä:

Yhteiskunnissa on erilaisia elintenluovutusta koskevia asenteita, jotka perustuvat kulttuurisiin ja sosiaalisiin tekijöihin.

Kansalaisten tiedot elintenluovutuksesta ja siihen liittyvät eettiset kysymykset samoin kuin luovuttajan suostumusta koskevat erilaiset oikeudelliset menettelyt vaikuttavat halukkuuteen luovuttaa elimiä.

Luovutushalukkuuden lisäksi eroja on varsinaisissa elinsiirtojärjestelmissä. Jokaisella jäsenvaltiolla on omat elinsiirtojen järjestämistä ja suorittamista koskevat menetelmänsä, jotka perustuvat terveydenhuoltojärjestelmän luonteeseen, käytettävissä oleviin resursseihin ja siirrännäisten määrän lisäämiseen kiinnitettävään huomioon.

Komissio hyväksyi 30. toukokuuta tiedonannon elinten luovutuksesta ja elinsiirroista, jonka tavoitteena on:

parantaa elinsiirroissa käytettävien elinten laatua ja turvallisuutta,

parantaa elinsiirroissa käytettävien elinten saatavuutta ja

tehdä elinsiirtojärjestelmistä tehokkaampia ja helppokäyttöisempiä.

Nämä toimet hyödyttävät erityisesti niitä jäsenvaltioita, joissa elinluovuttajien määrä on alhaisempi.

Komissio pyrkii saavuttamaan nämä tavoitteet:

Toimintasuunnitelmalla jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistämiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi. Keskustelut asiantuntijoiden kanssa konkreettisista mahdollisuuksista alkavat heinäkuussa, ja komission odotetaan hyväksyvän ehdotuksen vuoden 2008 lopulla tai vuonna 2009.

Elinten laatua ja turvallisuutta koskevalla säädösehdotuksella, joka on määrä esittää vuoden 2008 lopulla.

Elinkaupasta ei ole tällä hetkellä saatavilla tarkkoja tietoja, mutta ongelman arvioidaan olevan Euroopassa paljon pienempi kuin muualla maailmassa.

Komissio seuraa tiiviisti laittomaan elinkauppaan liittyvää kehitystä sekä EU:ssa että koko maailmassa. Säädöksellä autetaan elinkaupan torjuntaa, sillä siinä asetetaan yhteiset vaatimukset, jotka koskevat elinten luovutukseen ja hankintaan liittyville laitoksille ja ohjelmille EU:ssa annettavia lupia.

Eurobarometrikysely osoittaa, että kahdeksan kymmenestä eurooppalaisesta kannattaa elinluovutuskorttia, mutta vain 12 prosenttia on toistaiseksi hankkinut tällaisen kortin. Tämä johtuu monista tekijöistä. Todennäköisesti yksi tärkeimmistä syistä on se, ettei tätä vaihtoehtoa ole esitetty selkeästi kansalaisille.

Komissio myös katsoo, että eurooppalainen elinluovutuskortti voisi auttaa lisäämään ihmisten tietoisuutta asiasta ja kuromaan tämän kuilun umpeen. Sitä myös tarvitaan, kun otetaan huomioon EU:n kansalaisten lisääntyvä liikkuminen.

Vastauksessaan 24. toukokuuta 2007 esitettyyn kirjalliseen kysymykseen P-2223/07 komissio ilmoittaa, että se ei aio toistaiseksi laatia erityisiä säännöksiä virvoitusjuomissa esiintyvästä bentseenistä. Sheffieldin yliopiston professori Peter Piperin hiljattain tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että säilöntäaine E211 voi – sen lisäksi, että siitä voi muodostua bentseeniä yhdistyessään C-vitamiinin kanssa – aiheuttaa suoraan haitallisia vaikutuksia. Muun muassa Sprite ja Pepsi Max -virvoitusjuomiin sisältyvä E211 voi aiheuttaa vahinkoa soluille, mikä saattaa johtaa maksakirroosin tai Parkinsonin taudin kaltaisten sairauksien puhkeamiseen. Onko komissio tietoinen ongelmasta? Voiko tämä johtaa säilöntäaineen E211 kieltämiseen kokonaan? Edellyttääkö komissio, että E211-säilöntäaineessa bentsoehappo korvataan vaarattomalla aineella, kuten sorbiinihapolla?

(EN) Ennen kuin elintarvikelisäaineiden käyttö hyväksytään Euroopan yhteisössä, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) on ensin arvioitava niiden turvallisuutta. Ennen EFSAn perustamista tätä tehtävää hoiti elintarvikealan tiedekomitea, joka viimeksi arvioi bentsoehapon turvallisuutta vuonna 2002. Tuolloin komitea vahvisti hyväksyttävän päiväsaannin bentsoehapolle ja sen suoloille.

Komissio on tietoinen, että tiedotusvälineissä on käsitelty äskettäin vuodelta 1999 peräisin olevaa tutkimusta, jonka on tehnyt professori Peter Piper ja jossa tutkittiin bentsoehapon vaikutusta käyteaineisiin. Tutkimuksen johtopäätöksissä esitettiin kysymys, voisiko tämä vaikutus olla merkityksellinen ihmisen tälle lisäaineelle altistumisen kannalta. Komission tiedossa ei kuitenkaan ole muita tällä alalla tehtyjä tutkimuksia.

Elintarvikelisäaineita koskevaan ehdotukseen, joka on osa komission ehdotuspakettia elintarvikkeita parantavista aineista, liittyen komissio on pyytänyt EFSAa arvioimaan uudelleen kaikkia tällä hetkellä sallittuja elintarvikelisäaineita.

Komissio pyytää EFSAa tarkastelemaan tätä tutkimusta arvioidessaan uudelleen bentsoehappoa ja pyytää EFSAa erityisesti harkitsemaan, onko tämä yksittäinen tutkimus huomioon ottaen tarpeen asettaa bentsoehapon ja sen suolojen uudelleenarviointi etusijalle.

Maailmanlaajuinen pandemia – luultavasti influenssa – on väistämättä edessä. 1900-luvulla oli kolme pandemiaa, viimeisin 39 vuotta sitten. Ensimmäinen niistä, heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen puhjennut pandemia, tappoi valikoimatta enemmän ihmisiä kuin vuosisatoja aikaisemmin raivonnut paiserutto.

Yhdysvalloissa käyttäytymistieteilijät pohtivat kansainvälisten matkustusrajoitusten seurauksia seuraavan pandemian puhjetessa.

Mitä komissio tekee jäsenvaltioiden suunnitelmien yhteensovittamiseksi pandemian puhjetessa, jotta kuolemantapaukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi unionissa?

(EN) Lintuinfluenssan esiintymisestä lähtien pandemiavalmius on ollut ensisijainen tavoite komissiolle ja jäsenvaltioille.

Kaikissa jäsenvaltioissa on tehty lujasti töitä valmistelujen parissa. Nyt on arvioinnin vuoro.

Vuonna 2005 komissio pyysi Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskusta (ECDC) tarkastelemaan influenssapandemiaa koskevaa valmiutta EU:ssa.

Mitä ECDC:n tammikuussa 2007 julkaistussa väliraportissa todettiin?

Ensinnäkin kaikki jäsenvaltiot ovat tehneet lujasti töitä. EU on paljon paremmin valmistautunut kuin vuonna 2005. Jäsenvaltiot ja komissio eivät ole koskaan aiemmin tehneet näin tiivistä yhteistyötä valmistautuessaan lähestyvään – joskaan ei välittömään – terveysuhkaan.

ECDC kuitenkin havaitsi myös, ettei riittävää valmiutta saavuteta jäsenvaltioissa kovinkaan nopeasti. Kyseessä on jatkuva prosessi.

H5N1:tä ja pandemiarokotteita varten on kansallisia suunnitelmia ja sopimuksia. Simulaatioharjoituksia on tehty, ja kaikilla jäsenvaltioilla on viruslääkevarastot.

ECDC:n käsitys, jota kansalliset asiantuntijat tukevat, on se, että tätä työtä on jatkettava. ECDC on todennut useita puutteita, ja työtä on tehtävä erityisesti seuraavilla viidellä alalla:

- siirtymisessä terveysalan suunnittelusta kaikki alat käsittäviin kansallisiin suunnitelmiin,

- "yhteentoimivuuden" tarkastelussa, jotta me kaikki teemme suurin piirtein samat asiat pandemian puhjetessa,

- kenttätutkimuksessa,

- kansallisten suunnitelmien toteuttamisessa paikallistasolla,

- vuotuisen influenssan käsittelyn parantamisessa.

Tarve saada muut ministerit mukaan tähän työhön on itsestään selvä, koska pandemia vaikuttaa moniin yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Yhteentoimivuuden osalta on aika aloittaa työ sen parissa, mitä pitäisi tehdä kollektiivisesti pandemian varhaisessa vaiheessa kansainvälisten matkustusrajoitusten kaltaisissa kysymyksissä. EU:n ulkorajoilla käyttöön otettavat liikkumista rajoittavat toimet viivästyttäisivät vain jossain määrin uusien tapausten kulkeutumista EU:n alueelle pandemian etenemisen alkuvaiheessa, mutta tällaisten toimien arvoa ja mahdollisia toteuttamismuotoja on tarkasteltava lisää.

On syytä epäillä, etteivät kaikki jäsenvaltiot ole yhtä mieltä toimista. Todennäköisesti "yksi koko ei sovi kaikille", kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet.

On kuitenkin tärkeää keskustella tästä yhdessä ja yhdistää tieteellisiä ajatusmalleja, kuten tehdään jälleen komission, ECDC:n ja WHO:n neljännessä yhteisessä pandemiavalmiutta käsittelevässä työpajassa, jonka komissio järjestää Luxemburgissa syyskuussa 2007.

Tämä on siis tilanne influenssapandemiavalmiuden osalta.

Paljon on jo tehty, mutta paljon enemmän on vielä tehtävä.

Meidän on ylläpidettävä hyvää työtahtia, jotta vuosikymmenen loppuun mennessä EU on riittävän valmis vastaamaan kaikkiin haasteisiin.

Vuonna 2006 tehdystä koko Kreikkaa koskeneesta tutkimuksesta, joka koski terveydenhoidon yksityistä rahoitusta, kävi ilmi, että harmaan talouden määrä oli 1,8 miljardia euroa. Kaiken kaikkiaan yksityiset terveydenhoitokulut olivat seitsemän miljardia euroa. Harmaa talous muodostuu suurimmaksi osaksi veronkierrosta (kuitteja ei anneta) ja pienemmässä määrin siitä, että potilaat maksavat terveydenhoitoalan ammattilaisille epävirallisia summia "tiskin alta". Voisiko komissio kertoa, tapahtuuko vastaavaa muissa Euroopan unionin maissa? Mitä se aikoo terveydenhoitopalveluista käytävän keskustelun yhteydessä tehdä harmaan talouden vähentämiseksi?

(EN) Komissio on tietoinen tutkimustiedoista, jotka viittaavat "epävirallisten maksujen" merkittävään ongelmaan Kreikan terveydenhuoltoalalla. Tämä saattaa olla ongelma myös joissain muissa jäsenvaltioissa.

Kuten arvoisat jäsenet tietävät, jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti velvollisia järjestämään ja rahoittamaan terveyspalveluja ja sairaanhoitoa. Näin ollen on jäsenvaltioiden tehtävä arvioida, onko niiden järjestelmissä käytännössä ongelmia, kuten mahdolliset "epäviralliset maksut", ja käsitellä niitä.

Komissio tukee jäsenvaltioita terveysjärjestelmiin liittyvien kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamisessa. Velvollisuus varmistaa, että terveydenhuoltoa koskevia sääntöjä noudatetaan käytännössä, on kuitenkin kansallisilla tai myös alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla.

Toisin kuin muilla markkinoilla, esimerkiksi Yhdysvalloissa, kosmeettisessa tarkoituksessa käytettyjä piilolinssejä ei unionissa säännellä lääkinnällisinä laitteina. Silti niillä on väärin valmistettuna tai ilman silmälääkärin tai optikon konsultointia ja valvontaa käytettynä samanlainen vaikutus ja yhtäläiset silmään kohdistuvat terveysriskit kuin muillakin piilolinsseillä.

Katsooko komissio, että tämä on oikein? Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät vastikään ensimmäisessä käsittelyssä sopimukseen lääkintälaitedirektiivin päivittämisestä. Euroopan parlamentin sisämarkkinavaliokunnan ja ympäristö- ja kansanterveysvaliokunnan demokraattinen tahto löytää ratkaisu ongelmaan ja ottaa käyttöön turvalliset säännöt myös kosmeettisille piilolinsseille jätettiin huomiotta. Aikooko komissio ryhtyä toimiin tämän epätyydyttävän tilanteen kohentamiseksi?

(EN) EU:ssa piilolinssit kuuluvat eri sääntelyjen piiriin sen mukaan, onko niillä näköä korjaava tehtävä vai ei. Jos on, ne täyttävät lääkinnällisen laitteen määritelmän. Sitä vastoin piilolinssit, joissa ei ole voimakkuuksia (kosmeettiset piilolinssit), eivät täytä kyseistä määritelmää, koska tässä tapauksessa ne eivät lievitä tai kompensoi vajavuutta. Viimeksi mainittu on yksi lääkinnällisen laitteen määritelmän osatekijöistä.

Kosmeettisista piilolinsseistä mahdollisesti aiheutuvien terveysriskien ehkäisemistä säännellään EU:ssa direktiivillä yleisestä tuoteturvallisuudesta⁽¹⁾. Tällaisten piilolinssien epäasianmukaisesta käytöstä totean, että on pääasiassa valmistajan tehtävä varmistaa, ettei tuotetta voida käyttää väärin, tai minimoida se mahdollisimman tehokkaasti, erityisesti asianmukaisten käyttöohjeiden avulla.

Komissio katsoo, että tämä sääntelykehys on osoittautunut tehokkaaksi ja riittäväksi. Tämä näkemys vahvistettiin lääkinnällisistä laitteista annetun direktiivin äskettäisen tarkistamisen yhteydessä toimitetussa parlamentin äänestyksessä, jossa ei puollettu kosmeettisten piilolinssien sisällyttämistä lääkinnällisiä laitteita koskevaan sääntelykehykseen⁽²⁾.

Lopuksi komissio haluaa ilmoittaa arvoisalle jäsenelle, ettei se ole saanut tietoja piilolinssien, joko korjaavien tai kosmeettisten, käyttöön liittyvien silmätulehdusten tai komplikaatioiden merkittävästä lisääntymisestä. Lisätietojen saamiseksi arvoisaa jäsentä pyydetään tutustumaan hänen kirjalliseen kysymykseensä E-2633/06 annettuun vastaukseen.

Olen viime aikoina saanut (miellyttävältä) komissaari Hübneriltä yhä epäselvempiä vastauksia esittämiini kysymyksiin EU:n varojen käyttöönotosta. Näin tapahtui jälleen vastauksessa kysymykseeni E-0898/07, kun hän antoi minulle Internet-osoitteen www.hellaskps.gr, josta ei kuitenkaan löydy vastauksia. Mitä yhteisön määrärahoja, ja mille aloitteille, on tähän mennessä myönnetty yhteisön kolmannen tukikehyksen kautta Lesvosin, Etolia-Akarnanian ja Evian nomoksissa Kreikassa? Mikä oli määrärahojen käyttöönottoaste yhteisön kolmannen tukikehyksen puitteissa näissä samoissa nomoksissa?

(EN) Aiemmassa samaa aihetta käsitelleessä kirjallisessa kysymyksessään (E-0898/07) arvoisa jäsen pyysi tietoja määrärahojen käyttöönottoasteesta Kreikan kolmessa nomoksessa, nimittäin Lesvosissa, Etolia-Akarniassa ja Eviassa. Vastauksessaan komissio huomautti, että tiedot rakennerahastojen varojen jakautumisesta, myös käyttöönottoasteista nomosten tasolla, pitäisi pyytää Kreikan viranomaisilta, koska komissiolla ei ole käytettävissään tätä tasoa koskevia yksityiskohtaisia rahoitustietoja.

Komissio haluaa huomauttaa, että yhteisön tukitoimien täytäntöönpano on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden vastuulla, kuten todetaan rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/99⁽¹⁾ 8 artiklan 3 kohdassa. Jäsenvaltioilla ei ole velvoitetta toimittaa komissiolle tietoja rakennerahastojen varojen jakautumisesta tai käyttöönottoasteista nomosten tasolla. Komissio ei myöskään osallistu luottojen maantieteelliseen jakamiseen kussakin alueellisessa toimintaohjelmassa. Hankkeiden valinta ja toteuttaminen käytännössä kuuluvat kansallisten viranomaisten toimivaltaan. Näin ollen kysymys yksityiskohtaisten tietojen saamiseksi osarahoituksesta kussakin suullisessa kysymyksessä mainitussa nomoksessa olisi esitettävä Kreikan viranomaisille.

Journalisten-lehden 17. huhtikuuta 2007 ilmestyneessä numerossa kerrotaan, että Euroopan komissio ei pidä siitä, että lehdistötukea maksetaan lehtikonserneille, joilla on aktiivista kansainvälistä toimintaa. Pitääkö tämä paikkansa? Jos näin on, miksi komission mielestä Ruotsi ei voisi päättää täysin itsenäisesti maksamistaan lehdistötuista?

(EN) Valtionavun alalla komission tehtävänä ei ole puuttua julkisten varojen käyttöä koskeviin jäsenvaltioiden velvollisuuksiin, vaan ehkäistä julkisten tukien myöntämisestä mahdollisesti aiheutuvia kilpailun ja kaupan vääristymiä. Komissio tunnustaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuden merkityksen kulttuuriselle, demokraattiselle ja julkiselle keskustelulle jäsenvaltioissa. Komissio on hyväksynyt lukuisia tukijärjestelmiä, joiden kautta jäsenvaltiot myöntävät taloudellista tukea kustannusalalle.

Jokaista tapausta on arvioitava sitä koskevien seikkojen perusteella, ja se, voidaanko tukijärjestelmän katsoa olevan yhteensopiva yhtenäismarkkinoiden kanssa, riippuu kunkin tukijärjestelmän yksityiskohdista: muun muassa tuen nimenomaisesta tavoitteesta, järjestelmän kestosta, rahoitettavien kulujen luonteesta ja tuen voimakkuudesta kustannuksiin nähden. Pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetty tuki saattaa olla todennäköisemmin sisämarkkinoille soveltuvaa kuin suuremmille yrityksille myönnetty tuki, sikäli kuin pienempien yritysten on esimerkiksi vaikeampaa koota pääomaa ja saada luottoja. Asia ei ole todellakaan niin, että tuet ovat sisämarkkinoille soveltumattomia periaatteessa pelkästään siksi, että yrityksillä, joille tukea aiotaan myöntää, on aktiivista kansainvälistä toimintaa.

Komissio otti Ruotsin lehdistötukea koskevan sääntelyn uudelleen tarkasteluun, koska Ruotsin hallitus ilmoitti tekevänsä sääntelyyn muutoksia, joille se haki etukäteishyväksyntää valtiontukisääntöjen nojalla. Lisäksi komissio sai myös lehdistötukea koskevasta sääntelystä valituksen, jossa väitetään sen vääristävän sekä sanomalehtimarkkinoita että mainosmyyntiä. Näissä olosuhteissa komissiolla on velvollisuus tutkia asiaa. Kun tutkinta on saatu päätökseen, komission lopullinen päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Voisiko komissio täsmentää perusteita, joita käytetään arvioitaessa, voiko valtio hakea EU:n tulevan jäsenehdokkaan asemaa?

Mitkä eurooppalaiset kytkökset, esimerkiksi maantieteellinen sijainti, geologia, kulttuuri, Euroopan neuvoston jäsenyys jne., otetaan huomioon ehdokaskelpoisuutta määritettäessä ja ovatko toiset perusteet toisia tärkeämpiä?

(EN) Kriteerit Euroopan unionin jäsenyyttä koskevalle kelpoisuudelle määritetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklassa, jonka ensimmäinen virke kuuluu seuraavasti:

"jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa 6 artiklan 1 kohdassa määrättyjä periaatteita, voi hakea unionin jäsenyyttä."

Komissio perustaa suosituksensa EU:n jäsenyyttä koskevasta kelpoisuudesta yksinomaan tähän määräykseen.

Niiden maiden osalta, joille on annettu jäsenyysmahdollisuus, Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston päätelmissä vuodelta 1993 esitetään poliittiset, taloudelliset ja yhteisön säännöstöön liittyvät jäsenyyskriteerit.

Kööpenhaminan päätelmien mukaisesti komission laajentumisstrategiassa otetaan myös huomioon EU:n kyky integroida uusia jäsenvaltioita. Joulukuussa 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä vahvistettiin, että tämä strategia luo perustan uudelle yksimielisyydelle laajentumisesta.

Jäsenehdokkaan aseman saaminen on yksi askel tiellä EU:n jäsenyyteen. Vuoden 2005 laajentumisstrategiassaan komissio esitti pääpiirteissään Länsi-Balkanille jäsenyyttä koskevan etenemissuunnitelman, johon sisältyivät jäsenehdokkaan aseman saamisen merkitys ja edellytykset:

"Jäsenyyshakemuksen jättämisen jälkeen EU voi komission lausunnon perusteella päättää myöntää hakijamaalle ehdokasmaan aseman.

Tällainen asema on poliittinen tunnustus siitä, että maalla on nyt läheisemmät suhteet EU:hun sen pyrkiessä EU:n jäseneksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU:n apua voidaan käyttää kaikilla aloilla, jotka ovat tärkeitä sen kannalta, että maa pystyy täyttämään jäsenyysvelvoitteet ja siten valmistautumaan esim. rakennerahastojen käyttöönottoon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että maalle myönnettävä kokonaisapu kasvaisi automaattisesti.

Ehdokasmaan asema tarkoittaa, että asianomainen maa siirtyy uuteen vaiheeseen suhteissaan EU:hun ja että se pystyy käymään intensiivisempää poliittista vuoropuhelua ja lisäämään taloudellista yhteistyötä komission ja jäsenvaltioiden kanssa."

Direktiivin 2000/78/EY⁽¹⁾mukaan kaikkien jäsenvaltioiden on 31. joulukuuta 2006 mennessä pantava täytäntöön ikäsyrjinnän vastainen lainsäädäntö. Ruotsi on ainoa valtio EU:ssa, jossa tällaista lainsäädäntöä ei ole. Ruotsalaisten tiedotusvälineiden mukaan asiasta vastaava ministeri on ilmoittanut, ettei hänellä ole aikomusta täyttää säädetyssä ajassa direktiivin edellyttämiä vaatimuksia.

Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä Ruotsia vastaan, jos Ruotsin hallitus ei pane täytäntöön tätä tärkeää ja oikeudellisesti sitovaa direktiiviä?

(EN) Ruotsi hyödynsi direktiivin 2000/78/EY 18 artiklassa annettua mahdollisuutta lykätä ikäsyrjintää koskevien säännösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä 2. joulukuuta 2006 saakka. Komissio tutkii parhaillaan direktiivin 2000/78/EY saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa eikä epäröi täyttää velvollisuuttaan sopimusten vartijana havaitessaan, ettei jokin jäsenvaltio ole saattanut direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä täysimääräisesti tai moitteettomasti.

Saako EU:n lainsäädännön mukaan yleisessä lentoliikenteessä, kuten yhden lentäjän yhden jäsenvaltion ilmatilassa kuljettamissa poliisihelikoptereissa tai ambulanssilennoilla, edelleen käyttää päteviä ja lääkärintarkastuksen läpäisseitä yli 60-vuotiaita lentäjiä?

Onko Yhdistyneen kuningaskunnan ilmailua koskeva asetus vuodelta 2005 ikään perustuvaa syrjintää koskevan EU:n lainsäädännön vastainen (asetuksen 3 e kohdan mukaan ansiolentäjän lupakirjan (lentokoneet) haltija ei saa kuljettaa lentokonetta yleisessä lentoliikenteessä täytettyään 60 vuotta, paitsi jos lentokoneessa on kahdet ohjauslaitteet ja lennolle osallistuu toinen lentäjä, joka ei ole täyttänyt 60 vuotta ja jolla on asetuksessa tarkoitettu lupakirja, joka oikeuttaa toimimaan lentokapteenina tai lentoperämiehenä kyseisessä lentokoneessa.)?

(EN) Neuvoston direktiivillä 2000/78/EY luodaan yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevat yleiset puitteet. Siinä kielletään uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä työssä ja ammatissa. Direktiiviä sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin.

Direktiivin 2000/78/EY 2 artiklan 5 kohdassa säädetään, että direktiivi ei vaikuta sellaisiin kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin toimenpiteisiin, jotka demokraattisessa yhteiskunnassa ovat tarpeen yleisen turvallisuuden ja järjestyksen takaamiseksi ja terveyden turvaamiseksi.

Direktiivin 6 artikla mahdollistaa oikeutetun ikään perustuvan erilaisen kohtelun tietyissä tilanteissa, jos sillä on objektiivisesti perusteltu oikeutettu tavoite ja jos tämän tavoitteen toteuttamiskeinot ovat asianmukaiset ja tarpeen. Lisäksi direktiivin 4 artiklan 1 kohta mahdollistaa ikään (samoin kuin muihin suojeltuihin ominaisuuksiin) perustuvan erilaisen kohtelun, mikäli kyseinen ominaisuus on todellinen ja ratkaiseva työhön liittyvä vaatimus.

Komissio ei ole tietoinen kysymyksessä mainittuun nimenomaiseen tapaukseen liittyvistä yksityiskohdista. Komissio kuitenkin katsoo, että pakollisen eläkeiän asettaminen lentäjille ikään perustuvan erilaisen kohtelun perusteella voisi olla oikeutettua edellä mainittujen säännösten nojalla lentoturvallisuuden ja kansalaisten suojelun varmistamiseksi.

Vuonna 2008 on tarkoitus alkaa rakentaa Euroopan ja Afrikan yhdistävää tunnelia. Sveitsiläiset, ranskalaiset, espanjalaiset ja marokkolaiset suunnittelijat lienevät parhaillaan laatimassa tunnelin lopullista luonnosta. Kyseisestä tunnelista tulee epäilemättä sitä kautta Eurooppaan pyrkiviä afrikkalaisia taloudellisen onnen etsijöitä houkuttava magneetti.

Tietääkö komissio, missä tunnelin alku- ja päätepiste sijaitsevat? Mitkä jäsenvaltiot ja toimielimet ovat kyseisen tunnelihankkeen takana? Onko komissiolla käsitystä tunnelin kokonaiskustannusten määrästä? Mitkä jäsenvaltiot ja toimielimet rahoittavat tunnelin rakentamisen? Kuinka suuri on EU:n rahoitusosuus ensimmäisten arvioiden mukaan?

(FR) Ajatus Espanjan ja Marokon välisestä kiinteästä yhteydestä esitettiin ensimmäisen kerran useita vuosia sitten. On ehdotettu useita vaihtoehtoisia teknologioita, mukaan lukien silta ja tunneli. Espanjan ja Marokon viranomaiset näyttävät ottaneen viimeksi mainitun vaihtoehdon perinpohjaisempaan tekniseen ja taloudelliseen tarkasteluun. Espanjan strategiasuunnitelman⁽¹⁾ mukaan kiinteä yhteys on tärkeä, mutta pitemmän aikavälin hanke.

Komissio hyväksyi äskettäin tiedonannon "Liikennettä koskevat suuntaviivat Euroopassa ja naapurialueilla"⁽²⁾. Tiedonannossaan komissio on ehdottanut viittä suurta ylikansallista liikenneakselia, joihin kuuluu Espanjan ja Marokon välinen yhteys. Marokon ehdotuksesta kiinteä yhteys on sisällytetty luetteloon pitkän aikavälin hankkeista, jotka on määrä toteuttaa vuoden 2020 jälkeen. Kuten komissio huomauttaa tiedonannossaan, tämä luettelo on pelkästään ohjeellinen. Jokaisesta luettelossa olevasta hankkeesta on tehtävä perinpohjainen taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöä koskeva tutkimus ennen rahoituspäätöksen tekemistä.

Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan kiinteä yhteys edellyttää erittäin monia hyvin monimutkaisia teknisiä (muun muassa geologisia ja meriympäristöä koskevia) tutkimuksia ja innovatiivisia ratkaisuja ennen kuin rakentaminen voi alkaa. Vuosi 2008 vaikuttaisi näin ollen liian varhaiselta ajankohdalta rakennustöiden alkamiselle.

Komissio ei ole auttanut hankkeen rahoittamisessa. Tähän hankkeeseen ei ole osoitettu rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastossa (EAKR) eikä koheesiorahastossa vuosille 2007–2013. Tulevaisuudessa EAKR voisi mahdollisesti auttaa hankkeeseen osallistuvaa Espanjaa sen rahoittamisessa, jos kyseinen jäsenvaltio sitä pyytää ja sikäli kuin rahaston käyttöä koskevat säännökset täyttyvät.

Espanjan ja Marokon viranomaisten rahoituspyyntö olisi periaatteessa tukikelpoinen Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen kuuluvassa rajatylittävässä yhteistyöohjelmassa. Kun otetaan kuitenkin huomioon yhteisön talousarviossa tähän tarkoitukseen osoitettujen varojen rajallisuus, tuki rajoittuisi pikemminkin koskemaan teknisiä tukitoimia.

Algeriasta peräisin olevat kaksi venettä saapui Baleaareille Mallorcan eteläosaan huhtikuun lopulla. Viime vuoden syyskuusta lähtien laittomia veneitä on saapunut Baleaareille neljä. Espanjan hallitus ei ole ryhtynyt kiireellisesti tehokkaisiin toimiin uusien veneiden saapumisen jarruttamiseksi ja sen estämiseksi, että Baleaareja käytetään laittomien maahanmuuttajien uutena saapumisreittinä Espanjaan. Uhkana on, että vähän ajan päästä Baleaarien tilanne on yhtä dramaattinen kuin viime vuosina Kanariansaarten kaltaisilla alueilla. Baleaarien hallituksen mielestä ei pidä odottaa, että saarille saapuu lisää maahanmuuttajien veneitä, jotta Espanjan valtion hallitus ryhtyisi erityistoimiin lisäten muun muassa yhteistyötä Algerian kanssa laittomien maahanmuuttajien lähdön valvomiseksi. Ilma- ja merivalvontaa olisi vahvistettava Baleaarien rannikolla ja yleisesti ottaen Välimerellä. Espanjan nykyhallitus toimi vastuuttomasti muutamia vuosia sitten laillistaessaan lukuisten maahanmuuttajien aseman, mikä toimi houkuttimena, jolla voi nyt olla vaikutuksia myös Baleaareille.

Tietääkö Euroopan komissio, onko Espanjan hallitus pyytänyt apua EU:n rajaturvallisuusvirastolta Frontexilta, jotta se toimisi yhteistyössä Välimeren valvonnassa sen estämiseksi, että Afrikan ja Euroopan välille luodaan uusi laiton maahanmuuttoreitti? Aikooko komissio toteuttaa toimia estääkseen tämän uuden Baleaareille suuntautuvan reitin vakiintumisen?

(EN) Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) ja jäsenvaltioiden kokemusten perusteella laittoman maahanmuuton reitit ja näiden reittien käytön intensiteetti muuttuvat jatkuvasti. Valtuutuksensa mukaisesti Frontex tekee säännöllisiä ja ad hoc -tyyppisiä riski- ja uhka-analyyseja valmistellakseen ja yhteensovittaakseen operatiivisia toimia näihin muutoksiin reagoimiseksi. Baleaarien osalta vuosina 2006 ja 2007 oli muutama tapaus, joissa laittomia maahanmuuttajia saapui alueelle, mutta Frontexin tekemät arviot eivät vahvista sitä, että tästä olisi vielä kehittymässä merkittävä uusi reitti.

Frontexin vuoden 2007 työohjelman mukaisesti suunnitteilla on useita yhteisiä operaatioita, jotka toteutetaan Euroopan unionin ulkorajoilla vuoden 2007 kuluessa ja joiden yhteensovittamisesta Frontex vastaa. Yhteisiä operaatioita saatetaan toteuttaa Baleaarien alueella kuluvan vuoden aikana, jos tilanteen kehittyminen sitä edellyttää, tulevasta suunnittelusta ja tarvittavien varojen saatavuudesta riippuen.

On syytä korostaa, että vastuu ulkorajavalvonnasta on jäsenvaltioilla. Frontexin tehtävänä on helpottaa ulkorajavalvontaan liittyvien yhteisön toimenpiteiden soveltamista varmistamalla jäsenvaltioiden toimien yhteensovittaminen näiden toimenpiteiden täytäntöönpanossa. Lisäksi Frontexilla ei ole omia varoja, joten se ei voisi suunnitella ja toteuttaa operaatioita, joiden tavoitteena on tehokas rajavalvonta ja laittoman maahanmuuton torjunta, ilman jäsenvaltioiden aktiivista panosta ja osallistumista.

Lisäksi Frontexin perustamisesta annetun asetuksen⁽¹⁾ 14 artiklan nojalla se voi tehdä yhteistyötä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa näiden viranomaisten kanssa sovittujen toimintamenettelyjen mukaisesti. Frontexin vuoden 2007 työohjelmaan sisältyy tällaisesta toimintamenettelystä sopiminen Algerian toimivaltaisten viranomaisten kanssa, ja virasto on jo ollut yhteydessä Algeriaan tätä varten.

Viron turvallisuuspoliisi pidätti 27. huhtikuuta useita Pronssisoturi-monumentin poistamista rauhanomaisesti vastustaneen Night Watch -järjestön johtajia, mukaan lukien 18-vuotiaan antirasismiaktivistin Mark Sirykin. Siryk ei kuitenkaan osallistunut edes 26. huhtikuuta järjestettyyn rauhanomaiseen mielenosoitukseen, koska oli sairas ja halusi lukea kokeisiin.

Onko komissio pyytänyt Viron viranomaisia tutkimaan puolueettomasti kaikki mellakoiden aikaiset ihmisoikeusrikkomukset, poliisiväkivallan, liiallisen voimankäytön sekä julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun ja muistuttanut siitä, että oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on täysin taattava vai kiinnostavatko komissiota ylipäätään ihmisoikeusrikkomukset EU:n jäsenvaltioissa?

(EN) Arvoisan jäsenen mainitsemien pidätysten osalta komissio korostaa, että Viron viranomaiset ovat vastuussa tästä asiasta. Viimeksi mainittujen olisi kunnioitettava toiminnassaan täysimääräisesti perusoikeuksia.

Tallinnan väkivaltaisten tapahtumien osalta komissio katsoo, että Tõnismäen hautamuistomerkin (Pronssisoturin) uudelleensijoittaminen ja Tõnismäelle haudattujen sotilaiden jäänteiden siirtäminen sotilashautausmaalle ovat Viron hallituksen Viron lainsäädännön nojalla tekemiä suvereeneja päätöksiä. Komissio kunnioittaa kaikkien Viron asukkaiden oikeutta ilmaista vapaasti mielipiteensä Tonismäen hautamuistomerkin (Pronssisoturin) uudelleensijoittamisesta ja osoittaa rauhanomaisesti mieltään näitä päätöksiä vastaan, mutta tuomitsee jyrkästi Tallinnassa ja muissa Viron kaupungeissa päätöksestä seuranneiden mielenosoitusten väkivaltaisen luonteen. Tällaista väkivaltaa, jonka seurauksena loukkaantui vakavasti sekä poliiseja että mellakoitsijoita, ei voida hyväksyä. Komissio pahoittelee sitä, että yksi Venäjän kansalainen sai surmansa näissä mellakoissa.

Tietyt lääkinnälliset tuotteet saattavat olla huomattava terveys- ja turvallisuusriski kuluttajille Euroopassa, mutta ne eivät kuulu hiljattain tarkistetun lääkinnällisiä laitteita koskevan direktiivin soveltamisalaan. Koska näitä tuotteita, kuten rintaimplantteja tai piilolinssejä ilman voimakkuuksia (värillisiä linssejä), ei aina pidetä lääkinnällisinä laitteina, niitä ei säännellä asianmukaisesti. Esimerkiksi monissa EU:n jäsenvaltioissa värillisiä linssejä voi tällä hetkellä ostaa supermarketista ilman reseptiä ja ilman mitään neuvoja niiden käytöstä. Värillisten piilolinssien valmistuksesta ei ole myöskään mitään sitovia standardeja. Heikkolaatuiset tuotteet tai tällaisten piilolinssien väärä käyttö saattavat vahingoittaa silmiä.

Korkeatasoista terveydensuojelua koskevien lainsäädäntöpuitteiden puuttuessa Euroopan unionin kansalaisia uhkaa tarpeeton terveysriski.

Mikä on komission kanta näiden tuotteiden sääntelyyn Euroopan unionin kansalaisten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi?

(EN) Lääkinnällisiä laitteita koskevassa direktiivissä⁽¹⁾ yksi lääkinnällisen laitteen määritelmän täyttymisen edellytyksistä on se, että valmistaja on tarkoittanut tuotteen lääketieteelliseen tarkoitukseen. Tämä on seurausta määritelmästä, ja komissio, jäsenvaltiot ja kaikki sidosryhmät ovat sopineet siitä⁽²⁾.

Erityisesti toisaalta voimakkuuksilla varustettuja piilolinssejä ja toisaalta ilman voimakkuuksia olevia piilolinssejä koskevien sääntelyjärjestelmien osalta komissio pyytää arvoisaa jäsentä tutustumaan jäsen Titleyn kirjalliseen kysymykseen E-2633/06 ja jäsen Wilmottin suulliseen kysymykseen H-0368/07 antamiinsa vastauksiin.

Tällaisten piilolinssien epäasianmukaisesta käytöstä totean, että on pääasiassa valmistajan tehtävä varmistaa, ettei tuotetta voida käyttää väärin, tai minimoida se mahdollisimman tehokkaasti, erityisesti asianmukaisten käyttöohjeiden avulla.

Komissio haluaa ilmoittaa arvoisalle jäsenelle, ettei se ole saanut uusia tietoja piilolinssien, joko korjaavien tai kosmeettisten, käyttöön liittyvien silmätulehdusten tai komplikaatioiden merkittävästä lisääntymisestä. Komissio pitäisi myönteisenä kaikkia arvoisan jäsenen tiedossa olevia tietoja tästä silmätulehdusten tai komplikaatioiden lisääntymisestä EU:ssa.

Lopuksi komissio haluaa todeta, että sen yksiköt tarkastelevat parhaillaan esteettisten implantoitavien ja ruiskeena annettavien tuotteiden kysymystä sidosryhmiä kuulemalla.

Yksirunkoisiin öljysäiliöaluksiin sovellettavien kaksoisrunkoa tai vastaavaa rakennetta koskevien rakennevaatimusten nopeutetusta käyttöönotosta annetun asetuksen (EY) N:o 417/2002⁽¹⁾muuttamisesta annetussa tämänvuotisessa asetuksessa (25.4.2007) mainitaan, että: "öljysäiliöalus, riippumatta siitä, minkä lipun alla alus purjehtii, saa saapua satamaan tai offshore-terminaaliin tai lähteä sieltä taikka ankkuroitua jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvalle alueelle ainoastaan, jos se on kaksirunkoinen öljysäiliöalus".

Tähänastisten kokemusten perusteella ja asetukseen (EY) N:o 417/2002 taustaa vasten tiedustelisin komissiolta: mitä aiotaan tehdä niissä tapauksissa, joissa öljysäiliöalus, joka ei täytä säädettyjä kriteerejä, lähestyy Euroopan unionin jäsenvaltiolle kuuluvaa satamaa tai offshore-terminaalia?

Ja mitä tapahtuu, mikäli alus liikennöi EU:n ulkopuolisen valtion lipun alla? Onko tällaisten tapausten varalta säädetty sakoista, sanktioista ja/tai pääsykielloista satamiin? Miten tällaiset toteutetaan käytännössä, ja mitkä ovat tähänastiset käytettävissä olevat tiedot? Onko vastaavanlaisia tapauksia esiintynyt jäsenvaltioissa, ja miten niissä toimittiin?

(FR) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 457/2007, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2007, yksirunkoisiin öljysäiliöaluksiin sovellettavien kaksoisrunkoa tai vastaavaa rakennetta koskevien rakennevaatimusten nopeutetusta käyttöönotosta annetun asetuksen (EY) N:o 417/2002 muuttamisesta viitataan kieltoon, joka koskee raskasöljyjen kuljettamista jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla yksirunkoisilla säiliöaluksilla riippumatta siitä, millä vesillä ne toimivat. Kielto kuljettaa raskasöljyjä yksirunkoisilla säiliöaluksilla yhteisön vesillä riippumatta siitä, minkä lipun alla alukset purjehtivat, sisältyi jo asetukseen (EY) N:o 417/2002.

Direktiivin 2002/59/EY nojalla vaarallisia tai ympäristöä pilaavia aineita kuljettavien alusten on riippumatta siitä, minkä lipun alla ne purjehtivat, ilmoitettava tunnistetietonsa ja lastinsa edellytyksenä EU:n satamaan saapumiselle. Tältä pohjalta toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä sellaisten alusten satamaan saapuminen, jotka rikkovat asetuksen (EY) N:o 417/2002 säännöksiä.

Mikäli aluksen kapteeni tai liikenteenharjoittaja tekee väärennetyn tai virheellisen ilmoituksen, direktiivissä 2002/59/EY annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus määrätä asianmukaisia seuraamuksia, kuten sakkoja.

Jos toimivaltaiset viranomaiset havaitsevat satamassa kiellosta huolimatta asetuksen (EY) N:o 417/2002 vastaisen aluksen, niiden on toteutettava tarvittavat toimet, kuten velvoitettava siirtämään aluksen lasti säännösten mukaiseen säiliöalukseen ennen aluksen satamasta lähtöä.

Komission tietoon ei ole toistaiseksi tullut tapauksia, joissa kolmannen maan lipun alla purjehtivat alukset olisivat rikkoneet asetusta (EY) N:o 417/2002.

Eurostatin 2. toukokuuta julkaistujen työttömyyttä Euroopan unionissa maaliskuussa 2007 käsittelevien tietojen mukaan Kreikan työttömyysaste on euroalueen toiseksi korkein (joulukuun 2006 tietojen mukaan) ja Euroopan unionin neljänneksi korkein.

Yksityiskohtaisemmat indikaattorit puolestaan osoittavat, että Kreikassa sekä naisten että nuorten työttömyysaste on Euroopan unionin korkein.

Kreikan tilastokeskuksen tietojen mukaan työttömyystilanne on huonontunut helmikuussa 2007 (verrattuna joulukuun 2006 tilanteeseen) kaikkien indikaattoreiden osalta, koska kokonaistyöttömyys (joulukuun 8,6 prosentista yhdeksään prosenttiin), naisten työttömyys (joulukuun 13,4 prosentista 13,9 prosenttiin) sekä nuorten työttömyys (joulukuun 25,5 prosentista 26,1 prosenttiin) on kasvanut.

Miten Euroopan komissio arvioi, Lissabonin tarkistetun strategian tavoitteiden perusteella, Kreikan viranomaisten suorittamien toimenpiteiden tuloksellisuutta, kun otetaan huomioon, että viimeisen vuoden aikana Kreikan työttömyystilanne on pysynyt muuttumattomana (työttömyysaste oli 9,2 prosenttia maaliskuussa 2006 ja yhdeksän prosenttia helmikuussa 2007) samalla, kun kaikissa muissa jäsenvaltioissa työttömyys on jatkuvasti ja tuntuvasti ollut laskussa?

(EN) Komissiolle lokakuussa 2006 toimitetussa Kreikan kansallisessa uudistusohjelmassa myönnetään tarve torjua korkeaa työttömyyttä ja kehittää koulutusta ja elinikäistä oppimista. Kreikan kansallista uudistusohjelmaa koskevassa arviossaan komissio yhtyi tähän analyysiin mutta korosti tarvetta tehostaa aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, uudistaa koulutusta sekä vahvistaa alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Komissio pani merkille, että naisten ja miesten työllisyyserot pysyivät suurina ja rakenteellinen työttömyys kosketti erityisesti naisia. Nuorisotyöttömyys pysyi myös korkeana. Kreikka on käynnistänyt toimia tämän kysymyksen käsittelemiseksi, ja niiden täytäntöönpanon odotetaan päättyvän vuoden 2007 loppuun mennessä.

Komissio aikoo keskustella kaikkien jäsenvaltioiden, myös Kreikan, kanssa niiden kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanon tilanteesta. Lisäksi tarkistetun Lissabonin strategian ensimmäisen kolmivuotiskauden päättyessä komissio aikoo hyväksyä syksyllä strategisen edistymiskertomuksen, jota täydentävät yksittäiset maakohtaiset arviot.

EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden yleisesti välinpitämätön suhtautuminen Irakin tragediaan, mikä tulee erityisen selvästi esille niiden miljoonien pakolaisten ja muualle siirtyneiden ihmisten kautta, jotka pakenevat kyseisen maan valtiokoneiston sisällä ja ulkopuolella toimivien aseellisten ryhmien toteuttamaa kansanmurhapolitiikkaa, heikentää Euroopan yhdentymishankkeen uskottavuutta.

European Voice kertoo 24. toukokuuta, että jotkut jäsenvaltiot lähettävät häpeällisiä käytäntöjä noudattaen pakolaisia takaisin Irakiin ja että Irakin humanitaarista katastrofia koskeva tietoon perustuva, yhteinen ja järkevä politiikka puuttuu täysin.

Mitä Euroopan komissio aikoo tehdä tämän tilanteen vuoksi?

(EN) Komissio seuraa tiiviisti EU:hun tulvivien irakilaisten turvapaikanhakijoiden tilanteen kehitystä samoin kuin kehitystä Irakissa ja sen naapurimaissa. Tätä tarkoitusta varten komissio on jatkuvasti yhteydessä useisiin kansainvälisiin järjestöihin, YK:n pakolaisvirasto (UNHCR⁽¹⁾) mukaan lukien.

Kriisissä on kaksi selkeää ja erillistä ulottuvuutta, joita on käsiteltävä: sisäinen ulottuvuus, joka liittyy kriisin vaikutuksiin EU:ssa, ja ulkoinen ulottuvuus, joka koskee sen vaikutuksia Irakissa ja naapurimaissa. Komission toiminnan tavoitteena on käsitellä molempia ulottuvuuksia läheisessä neuvonpidossa ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio aikoo tiedottaa parlamentille kaikista hyväksyttävistä toimista, joilla on merkitystä asian kannalta.

Sisäisen ulottuvuuden osalta on ilmennyt, että vaikka EU:n tasolla on olemassa yhdenmukaistettu lainsäädäntökehys kriteereistä kansainvälisen suojelun myöntämiselle, irakilaisia turvapaikanhakijoita koskeva kansallinen politiikka vaihtelee huomattavasti, mikä kannustaa turvapaikanhakijoita siirtymään edelleen toisiin jäsenvaltioihin EU:n sisällä.

Vaikuttaa siltä, että pääsyy havaittuihin eroihin on se, että käytetyt suojelua koskevat perusteet ovat hyvin usein kirjavia, jolloin kullekin perusteelle voidaan antaa erilainen painoarvo eri tapauksissa. Jäsenvaltiot myös arvioivat eri tavoin väitettyä vainotuksi tai muutoin vakavaa haittaa kärsimään joutumista koskevan uhan, joka voi oikeuttaa suojelua saavan henkilön aseman myöntämisen, yksilöllisen luonteen, vakavuuden ja voimakkuuden.

Myönteisten päätösten, joilla myönnetään suojelua saavan henkilön asema, määrä näyttäisi olevan huomattavassa kasvussa EU:ssa. Lisäksi useimmissa jäsenvaltioissa on käytäntönä myöntää jonkinlaista täydentävää suojelua humaanisuuteen tai omantunnon vaatimuksiin liittyvistä syistä irakilaisille turvapaikanhankijoille, erityisesti Keski- ja Etelä-Irakista kotoisin oleville.

Palautusten osalta näyttää siltä, että tilannetta Pohjois-Irakissa pidetään vakaampana kuin maan keski- ja eteläosassa. Tällä hetkellä useimmat jäsenvaltiot eivät kuitenkaan tee pakkopalautuksia Irakiin, kun taas vapaaehtoisesti palaavien määrä näyttää pienentyneen suhteessa nykyiseen turvapaikanhakijoiden tulvaan.

Yleisesti ottaen kaikki asiasta käydyt keskustelut osoittivat irakilaisten turvapaikanhakijoiden esittämien suojeluvaatimusten arvioinnin monimutkaisuuden ja tarpeen analysoida perusteellisemmin aseman määrittämistä koskevia kansallisia käytäntöjä – ja niissä havaittuja eroja – merkitykselliset EU:n säännökset huomioon ottaen. Tavoitteena on tehdä päätöksenteosta ja suojelun myöntämisestä näissä lukuisissa tapauksissa johdonmukaisempaa koko EU:ssa.

Tätä tarkoitusta varten komissio aikoo lisätä ja helpottaa yksityiskohtaisten tietojen vaihtoa Irakin nykytilanteesta ja kansallisista toimista perustana jäsenvaltioissa tehtyjen päätösten tarkemmalle analysoinnille.

Lisäksi sellaisten jäsenvaltioiden auttamiseksi, joihin saapuu yhä enemmän irakilaisia turvapaikanhakijoita ja joiden vastaanotto- ja turvapaikkajärjestelmät joutuvat lujille, otetaan käyttöön osa uudesta budjettikohdasta "Valmistelutoimi: yhteisvastuuta ja muuttoliikkeiden hallintaa", josta rahoitetaan näiden nimenomaisten paineiden käsittelemiseksi toteutettuja kansallisia toimia. Siitä rahoitetaan erityisesti toimia, joilla pyritään parantamaan vastaanoton laatua ja vastaanottovalmiuksia maahantulopaikoissa tai yhdistämään voimavaroja operationaalisen avun antamiseksi niille jäsenvaltioille, joihin turvapaikanhakijoiden tulva erityisesti vaikuttaa.

Kriisin ulkoisen ulottuvuuden osalta komission toimissa keskitytään antamaan tukea Irakin naapurimaille, joille pakolaistulva on muodostumassa liian suureksi taakaksi.

Komissio on jo ottanut käyttöön alustavan 6,2 miljoonan euron rahoituspaketin, jolla on määrä täyttää esimerkiksi Syyriaan, Jordaniaan, Turkkiin, Egyptiin ja Libanoniin paenneiden pakolaisten humanitaariset tarpeet ja jossa keskitytään kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin. Tuki koostuu perusterveydenhuollosta ja -koulutuksesta samoin kuin elintarvikkeiden ja välttämättömien taloustavaroiden kohdennetusta jakamisesta. Toista alustavaa 4 miljoonan euron rahoituspakettia laaditaan parhaillaan Irakin sisällä kärsiville ihmisille, ja se perustuu huolelliseen arvioon ensisijaisista tarpeista ja avun toimittamisen muodoista erittäin räjähdysherkässä turvallisuusympäristössä. Edelleen miljoona euroa on osoitettu UNHCR:lle suojeluun liittyvien toimien rahoittamiseksi Jordaniassa, Syyriassa ja Libanonissa, etenkin hätäavun antamiseen kaikkein haavoittuvimmille irakilaisille pakolaisille.

Lopuksi komissio katsoo, että lisäarvoa tuottaisi EU:n tasolla yhteensovitettu vastaus UNHCR:n esittämään vetoomukseen, joka koskee kolmessa tärkeimmässä ensimmäisen turvapaikan tarjoavassa maassa (Syyria, Jordania ja Turkki) asuvien irakilaisten pakolaisten uudelleensijoittamista. Komissio on näin ollen kehottanut jäsenvaltioita harkitsemaan uudelleensijoitusmahdollisuuksien tarjoamista näissä maissa oleville irakilaisille pakolaisille konkreettisena osoituksena taakanjaosta vastaanottajamaille.

Voiko komissio ilmoittaa, ovatko alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat onnistuneet työssään vai eivät? Toimikunnat toimivat neuvoa-antavana foorumina yhteisön kalastajien ja komission välillä?

(EN) Alueellisia neuvoa-antavia toimikuntia (RAC) on jo toiminnassa kuusi: Pohjanmeren (toiminut marraskuusta 2004 lähtien), Pelaginen (toiminut elokuusta 2005 lähtien), Luoteisten vesialueiden (toiminut syyskuusta 2005 lähtien), Itämeren (toiminut maaliskuusta 2006 lähtien), Pitkän matkan laivastojen (toiminut maaliskuusta 2007 lähtien, vaikka sen perustamiskokous pidettiinkin 29. toukokuuta 2007) ja Lounaisten vesialueiden (toiminut huhtikuusta 2007 lähtien). Välimeren alueellinen neuvoa-antava toimikunta on juuri saanut päätökseen valmistelutyönsä kesäkuun alussa, ja komissio toivoo, että se voi aloittaa toimintansa vuoden 2007 loppuun mennessä.

Toistaiseksi kokemukset alueellisista neuvoa-antavista toimikunnista ovat olleet hyvin myönteisiä. Komissio on saanut noin 60 suositusta niiltä neljältä toimikunnalta, jotka ovat toimineet viimeiset kolme vuotta, ja myös useita rakentavia ehdotuksia. Komissio katsoo, että alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat ovat ehdottomasti auttaneet parantamaan komission ja sidosryhmien välistä viestintää.

Alueellisista neuvoa-antavista toimikunnista saatujen myönteisten kokemusten seurauksena komissio on jo ehdottanut alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen (2004/585/EY) muuttamista, jotta niille voidaan myöntää pysyvää EU:n rahoitusta määrittelemällä ne Euroopan unionin yleisen edun mukaista tavoitetta edistäviksi yhteisöiksi. Neuvosto hyväksyi tämän 11. kesäkuuta 2007.

Komissio tarkastelee parhaillaan uudelleen alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien toimintaa, kuten neuvoston niitä koskevassa päätöksessä määrätään. Tämän uudelleentarkastelun tavoitteena on parantaa alueellisille neuvoa-antaville toimikunnille määrättyjä työskentelyjärjestelyjä, ja siinä käsitellään kaikkia alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien toimintaan liittyviä näkökohtia rahoituskysymyksiä lukuun ottamatta. Komission kertomus julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.

Voiko Euroopan komissio ilmoittaa, mitä toimia se toteuttaa torjuakseen järjestäytynyttä rikollisuutta EU:n jäsenvaltioiden alueella?

(EN) Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan vakavasti koko Euroopan unionissa ja kaikilla eri tasoilla, jotta lujitetaan Euroopan unionia oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alueena, EU:n monivuotisen Haagin ohjelman (2004) ja komission vuonna 2005 Haagin ohjelman toteuttamiseksi laatiman toimintasuunnitelman pohjalta. Haagin ohjelman jälkeen komissio antoi kesäkuussa 2005 tiedonantonsa "Strategisen toimintaperiaatteen kehittäminen järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi", jossa määritetään strategiset painopistealueet ja tavoitteet, joita täydentävät niiden saavuttamiseen tähtäävät konkreettiset toimet. Toteuttaakseen tehokkaasti kattavia ja erittäin laaja-alaisia toimia järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi EU:ssa komissio keskittyy seuraaviin painopistealueisiin:

Tietämyksen lisääminen järjestäytyneestä rikollisuudesta luomalla luotettava rikostilastointijärjestelmä: Komissio ehdotti EU:n toimintasuunnitelmaa vuosiksi 2006–2010 8. elokuuta 2006 antamassaan tiedonannossa rikollisuuden ja rikoslainkäytön mittaamista koskevasta kattavasta ja johdonmukaisesta EU:n strategiasta. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetään pääpiirteittäin asteittainen lähestymistapa, jossa toimia yhteensovitetaan EU:n jäsenvaltioiden ja muiden asianomaisten tahojen kanssa ja jonka tavoitteena on saatavilla olevien korkealuokkaisten ja määrällisesti riittävien tietojen käyttäminen rikollisuuden torjuntaan tähtäävien toimien priorisoimiseksi, esikuva-analyysien tekemiseksi ja toteutettujen toimien arvioimiseksi. Komissio järjesti ensimmäisen asiantuntijaryhmätapaamisen rikollisuutta ja rikoslainkäyttöä koskeviin tietoihin liittyvistä poliittisista tarpeista 2. ja 3. huhtikuuta 2007. EU:n tiedustelutietoon perustuvassa lainvalvontajärjestelmässä ja "eurooppalaisen rikostiedustelumallin" kehittämisessä keskeinen osatekijä on Europolin laatima eurooppalaista järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhkakuva-arvio. Europol esitteli toisen järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion huhtikuussa 2007.

Ihmiskaupan torjunta: Komissio on sitoutunut täysin panemaan täytäntöön ihmiskaupan vastaisen EU:n toimintasuunnitelman. Tämä edellyttää EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tiivistä yhteistyötä. Toimintasuunnitelma olisi nähtävä pitkän aikavälin ohjelmana, joka toimii ohjenuorana EU:n jatkuvalle toiminnalle lähitulevaisuudessa ja joka tapauksessa vielä pitkään kesän 2007 jälkeenkin. Sitä tarkistetaan ja ajantasaistetaan säännöllisesti. Komissio valmistelee suosituksia yhdessä jäsenvaltioiden hallitusten, yhteyspisteiden, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa varmistaakseen, että ihmiskaupan uhrit tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja että heille annetaan apua, missä keskitytään erityisesti lapsiin. Lisäksi komissio ehdotti ihmiskaupan vastaista EU:n teemapäivää, jonka tavoitteena on lisätä ihmiskauppaan liittyvien ongelmien näkyvyyttä ja joka järjestetään 18. lokakuuta 2007. Yksi kyseisenä päivänä Brysselissä järjestettävän konferenssin päätavoitteista on rohkaista uhrikeskeisen ihmiskaupan vastaisen politiikan kehittämistä kansallisella ja Euroopan tasolla. Lisäksi komission ihmiskauppaa käsittelevä asiantuntijaryhmä esittelee työtään, jossa käsitellään välineitä, joilla voidaan mitata politiikan edistymistä ihmiskaupan torjunnan alalla. Komissio on erittäin sitoutunut lisäämään tietoisuutta ja tehostamaan poliittisia keinoja, jotta avun tarpeessa oleville voidaan tarjota laadukkaita palveluja. EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa käsittelevä kertomus, johon sisältyy ehdotuksia jatkotoimiksi, esitetään vuoden 2007 loppuun mennessä. Komissio asettaa etusijalle lasten suojelun seksuaaliselta hyväksikäytöltä, erityisesti Internetissä. Tätä kysymystä käsitellään muun muassa komission tiedonannossa "Tavoitteena yleinen toimintalinja tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi", joka hyväksyttiin 22. toukokuuta 2007. Erityistoimilla lainvalvontaviranomaisten keskinäisen sekä lainvalvontaviranomaisten ja yksityisen sektorin toimijoiden välisen yhteensovittamisen ja yhteistyön parantamiseksi on tärkeä asema tietoverkkorikollisuuden torjunnassa, ja ne täydentävät kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla toteutettuja muita toimia.

Rikollisesta toiminnasta saadun hyödyn vähentäminen: Järjestäytyneen talousrikollisuuden osalta on kiireesti lisättävä lainvalvontaviranomaisten tutkintavalmiuksia. Avain rikollisen toiminnan torjumiseen on luoda riittäviä oikeudellisia välineitä, jotka auttavat laittomien varainsiirtojen ja muiden toimien nopeassa havaitsemisessa ja jäljittämisessä. Tällä alalla useissa puitepäätöksissä käsitellään rikoksilla saatujen varojen jäädyttämistä ja takavarikointia. Kolmannella rahanpesudirektiivillä, joka hyväksyttiin 26. lokakuuta 2005, vahvistetaan olemassa olevaa Euroopan yhteisön rahanpesun vastaista lainsäädäntöä esimerkiksi laajentamalla esirikosten määritelmää kattamaan kaikki vakavan rikollisuuden muodot ja lisäämällä uusia henkilöluokkia, jotka kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Lisäksi komissio hyväksyi 29. marraskuuta 2005 terrorismin rahoituksen estämisestä tiedonannon, johon sisältyy komission suositus jäsenvaltioille sekä puitteet voittoa tavoittelemattomia järjestöjä varten tarkoitetuille käytännesäännöille, joilla on tarkoitus estää kolmannen sektorin hyväksikäyttö terrorismin rahoittamisessa ja muussa rikollisessa toiminnassa lisäämällä kyseisen sektorin läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.

Lainvalvontayhteistyön parantaminen: Haagin ohjelmassa korostettiin, että erityisesti Europolin olisi hyödynnettävä enemmän EU:n olemassa olevien elinten tarjoamia mahdollisuuksia. Kesäkuussa 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti komissio hyväksyi joulukuussa 2006 ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jolla perustetaan Europol EU:n virastona, jota rahoitetaan EU:n talousarviosta ja jonka henkilökuntaa koskevat EU:n henkilöstösäännöt ja pöytäkirja erioikeuksista ja vapauksista. Europolin toimivaltuuksia laajennetaan koskemaan terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja muiden vakavien rikosten torjuntaa.

Vahvistettu kansainvälinen yhteistyö: EU on kansainvälisesti tärkeä kumppani järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Tiiviin yhteistyön ovat mahdollistaneet sopimukset ja muut välineet monien kumppanimaiden kanssa sekä alueelliset ja kansainväliset järjestöt, kuten Euroopan neuvosto, Etyj, OECD, G8 ja Yhdistyneet Kansakunnat. Komissio toteuttaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ulkoista ulottuvuutta koskevan EU:n strategian (joulukuu 2005) järjestäytynyttä rikollisuutta koskevia näkökohtia erityisesti edistämällä monialaista alueellista lainvalvontayhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa Länsi-Balkanilla ja EU:n naapurimaissa.

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevien toimien rahoituksen turvaaminen: Komissio on parlamentin tuella osoittanut vuosien 2007–2013 rahoitusohjelmassaan lähes 5 miljardia euroa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella toteutettaviin toimiin. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa käsitellään erityisesti uudessa turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevassa ohjelmassa, johon sisältyy rikosten ennaltaehkäisyä ja torjuntaa koskeva erityisohjelma (noin 600 miljoonaa euroa) sekä terrorismin ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien ennaltaehkäisyä, torjuntavalmiutta ja niiden seurausten hallintaa koskeva erityisohjelma (noin 140 miljoonaa euroa). Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja muilla aloilla toteutettavien toimien rahoituksen turvaaminen on tärkeä edistysaskel.

Voiko komissio ilmoittaa, kuinka monta valitusta se on saanut Englannin Cumbriassa sijaitsevan Sellafieldin ydinvoimalan terveys- ja turvallisuusnormeista viimeisen viiden vuoden aikana?

(EN) Komissio ei ole saanut valituksia Englannin Cumbriassa sijaitsevan Sellafieldin ydinvoimalan terveys- ja turvallisuusnormeista viimeisten viiden vuoden aikana.

Komissio kiinnittää kuitenkin asiaankuuluvaa huomiota tähän voimalaan ja on säännöllisesti yhteydessä Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisiin ja toiminnanharjoittajaan.

Komissio teki tarkastuksen Sellafieldissa Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 35 artiklan nojalla 8.–12. maaliskuuta 2004. Tarkastuksessa todettiin, että kaasumaisten ja nestemäisten päästöjen sekä ympäristön radioaktiivisuustasojen valvonnan osalta tilanne on yleisesti ottaen tyydyttävä. Joitakin puutteita kuitenkin havaittiin, ja niiden perusteella komissio antoi Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisille suosituksia, minkä tavoitteena on parannusten aikaansaaminen.

Tarkastuksen tulokset on julkaistu Internetissä Europa-sivustolla⁽¹⁾.

Toukokuun 31 päivänä 2007 ilmoitettiin, että Opelin tehtailta Antwerpenista irtisanotaan seuraavien kuukausien aikana 2 200 työntekijää. Uudelleenjärjestelyihin ryhdytään globalisaation Euroopan autoteollisuuteen aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Vuonna 2006 hyväksyttiin asetus (EY) N:o 1927/2006⁽¹⁾Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta, ja sillä pyritään torjumaan kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat globalisaation taloutta haittaavista vaikutuksista. Asetus tuli voimaan 19. tammikuuta 2007.

Voiko komissio ilmoittaa, voiko Opel Antwerpenin 2 200 irtisanottua työntekijää saada globalisaatiorahaston tukea?

Komission 22. toukokuuta 2007 esitettyyn suulliseen kysymykseen H-0351/07 antaman vastauksen mukaan globalisaatiorahaston tukea on haettu kahdesti, ja kummatkin pyynnöt on esitetty Ranskasta. Mistä konkreettisista tapauksista oli kyse?

(EN) Euroopan globalisaatiorahastosta voidaan antaa tukea maailmankaupan muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille sen jälkeen, kun jäsenvaltio on jättänyt tällaista tukea koskevan virallisen hakemuksen. Opel Antwerpenin tapauksessa Belgia ei ole toistaiseksi jättänyt hakemusta.

Jos Belgia hakee tukea Opelin Antwerpenin tehtailta tai sen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta työttömiksi jääneille työntekijöille, komissio arvioi hakemusta asetuksessa (EY) N:o 1927/2006 asetettujen kriteerien perusteella. Jos komissio tulee siihen tulokseen, että hakemus täyttää tuen myöntämisen edellytykset, se tekee budjettitoimivallan käyttäjälle ehdotuksen tarvittavien varojen osoittamisesta.

Kaksi tukihakemusta, joihin arvoisa jäsen viittaa, koskevat suurten autonvalmistajien toimittajia Ranskassa. Ensimmäinen tapaus koskee 1 345 työntekijän vähentämistä useiden eri Peugeot SA:n toimittajien palveluksesta, ja toinen tapaus koskee 1 057 työntekijän vähentämistä useiden eri Renault SA:n toimittajien palveluksesta. Molemmissa tapauksissa irtisanomiset on tehty useilla Ranskan alueilla. Ranskan viranomaiset ovat ehdottaneet Euroopan globalisaatiorahaston käyttämistä keskitetysti niiden irtisanottujen työntekijöiden auttamiseksi, joiden työnantaja on mennyt konkurssiin eikä voi enää antaa Ranskan lainsäädännössä säädettyä tavanomaista avustusta.

Huizingenissä sijaitsevan Nexans Harnessesin työntekijät tulivat maanantaina 21. toukokuuta töihin tyhjään tehtaaseen. Tehtaan johto oli määrännyt työntekijöiden tietämättä kuljetusyrityksen viemään pois laitteistot ja varastot. Yrityksen hallitus kokoontui vasta iltapäivällä. Johto ilmoitti siellä tuotannon lopettamisesta Belgiassa ja sen jatkamisesta Slovakiassa, joten 70 työntekijää jäi työttömäksi. Onko komissio tietoinen näistä toimista, joilla rikotaan eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin säännöksiä⁽¹⁾? Onko komissio tietoinen samankaltaisista toimista muissa jäsenvaltioissa ja jos on, mistä toimista? Onko Nexans Harnessesille, joka osallistuu muun muassa Galileo-hankkeeseen, myönnetty EU:n tukea Slovakian tehtaita varten? Aikooko komissio toteuttaa direktiivin vahvistamiseksi toimia, joilla torjutaan ja rangaistaan kyseisiin menettelyihin ryhtymisestä?

(FR) Komissiolla olevien tietojen mukaan eurooppalainen yritysneuvosto perustettiin Nexansissa 16. heinäkuuta 2003 tehdyllä sopimuksella eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin 6 artiklan mukaisesti⁽²⁾.

Kaikki kiistat, jotka koskevat työntekijöiden tiedonsaantia ja kuulluksi tulemista koskevan oikeuden täytäntöönpanoa tämän sopimuksen yhteydessä, on tutkittava sovellettavan Ranskan lainsäädännön mukaisesti ja saatettava kansallisten viranomaisten ja tuomioistuinten käsiteltäviksi.

Lisäksi neuvoston direktiivissä 98/59/EY työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä⁽³⁾ säädetään, että työnantajan, joka suunnittelee työntekijöiden joukkovähentämistä, on annettava työntekijöiden edustajille tietyt ehdotettua vähentämistä koskevat tiedot ja kuultava työntekijöiden edustajia hyvissä ajoin sopimukseen pääsemiseksi.

Komissio tutkii parhaillaan vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat sen varmistamisen, että eurooppalaisten yritysneuvostojen tiedonsaantia ja kuulemista koskevia oikeuksia noudatetaan täysimääräisesti. Tässä yhteydessä komissio ottaa huomioon työmarkkinaosapuolten työn, jota nämä ovat tehneet komission niitä koskevien kuulemisten seurauksena, sekä Euroopan parlamentin ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean aiheesta viime kuukausina ilmaisemat näkemykset.

Kansallisten viranomaisten toimittamien tietojen mukaan Nexans Harnesses ei ole saanut tukea rakennerahastoista Slovakiassa.

Aloitteella yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodesta 2007 on ylevät tavoitteet. Siitä huolimatta eräissä jäsenvaltioissa (esimerkiksi Puolassa) ei ole käynnistetty ohjelmia, koska komissio ei ole tehnyt sopimuksia varojen saamiseksi. Vahvistaako komissio tämän tiedon? Miten aloitteen täytäntöönpanossa on tähän mennessä edistytty?

(FR) Useimmissa yhdenvertaisten mahdollisuuksien eurooppalaista teemavuotta koskevaan aloitteeseen osallistuvissa jäsenvaltioissa ohjelmat ovat jo käynnistyneet tai ne on jo toteutettu, kuten lähes kaikissa jäsenvaltioissa järjestetyt avajaistapahtumat.

Mitä tulee Puolaan, komission ja eurooppalaista teemavuotta 2007 koskevan aloitteen toteuttamisesta vastaavan puolalaisen elimen välinen avustussopimus allekirjoitettiin 7. toukokuuta 2007, ja ennakkomaksu, joka on 80 prosenttia yhteisön paketista, suoritettiin näin ollen 16. toukokuuta. Puolalainen aloitteen toteuttamisesta vastaava elin ilmoitti komissiolle 31. toukokuuta lähettävänsä sopimukset kaikille niiden ohjelmien tukemiseen osallistuville, joita rahoitetaan Puolassa osana eurooppalaista teemavuotta.

EY:n tuomioistuimen antaman tuomion mukaan yhteisön puuvilla-alan markkinajärjestelyn uudistaminen ei vastaa Kreikan ja Espanjan liittymisasiakirjaan liitettyjen pöytäkirjojen sisältöä, minkä vuoksi sitä on tarkistettava. Komissio järjesti asiasta julkisen kuulemistilaisuuden, jossa käsiteltiin suurta joukkoa kysymyksiä.

Tähtääkö suunniteltu uudistus uuden järjestelmän luomiseen jättäen huomiotta kyseiset pöytäkirjat? Onko näiden kysymysten käsittely ja sisältö sekä niihin liittyvä lehdistötiedote objektiivinen ja kokonaisvaltainen perusta tälle kuulemiselle, jotta tiedotetaan riittävällä tavalla kaikille asianomaisille ja saadaan alan tulevaisuuden kannalta rakentavia kantoja? Mitä muita yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksia on seurannut vastaava suurelle yleisölle suunnattu menettely riippumatta siitä, onko osallistujilla toimivaltaa tai toimivatko ne kyseisellä alalla? Missä määrin komissio aikoo ottaa huomioon kannat, jotka kerätään kuulemismenettelystä, johon kaikilla asianomaisilla on pääsy, olipa niiden kokemus alalta tai yhteys siihen mikä tahansa?

(EN) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kumosi syyskuussa 2007 vuonna 2004 annetun neuvoston asetuksen, jolla uudistettiin puuvilla-alaa. Päätöksen perustana ei ollut se, ettei uudistuksessa noudatettaisi liittymissopimuksen pöytäkirjan nro 4 sisältöä, tai uudistuksen tavoitteet (toisin sanoen tukijärjestelmän muuttaminen) vaan se, että suhteellisuusperiaatetta oli loukattu, koska komissio ei ollut tehnyt vaikutustenarviointia, jossa työvoimakustannukset sisältyivät sen tuotantokustannuksia koskeviin laskelmiin, ja koska uudistuksella on mahdollisesti vaikutuksia paikalliseen siementenpoistoteollisuuteen.

Toiminnanharjoittajia koskevan oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi yhteisöjen tuomioistuin täsmensi, että kumottua järjestelmää sovellettaisiin uuden, perustaltaan moitteettomamman asetuksen antamiseen asti. Komissio valmistelee parhaillaan uutta ehdotusta, johon liitetään arviointi eri uudistusmallien taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöä koskevista vaikutuksista. Pöytäkirja nro 4 on ollut yksi aiemman uudistuksen pääasiallisista lainsäädännöllisistä osatekijöistä ja myös säilyy sellaisena uudistuksen valmistelussa.

Saadakseen lisää tietoa komissio järjestää useita tapaamisia asiaa käsittelevien tahojen kanssa (puuvilla-alan kansainvälinen neuvoa-antava komitea ja luonnonkuituja käsittelevä komitea). Erityisiä kuulemistilaisuuksia järjestetään myös tietyistä uudistuksen näkökohdista. Lisäksi tehdään kaksi ulkoista tutkimusta, jotka koskevat sosioekonomisia kysymyksiä ja ympäristökysymyksiä. Komissio on myös tavannut Andalusian aluehallituksen edustajia.

Internetissä on käynnistetty kuuleminen, joka jatkuu 22. kesäkuuta 2007 asti ja jonka tarkoituksena on antaa suurelle yleisölle mahdollisuus esittää näkemyksiään. Tämä muodostaa kuitenkin vain yhden tietolähteistä, joita komissio käyttää uutta ehdotusta valmistellessaan.

Julkista kuulemista Internetissä käytettiin myös muita aloja uudistettaessa: hedelmien ja vihannesten, banaanin ja vasikanlihan yhteisiä markkinajärjestelyjä.

Komissio tiedottaa kuulemisprosessista, kun se on saatu päätökseen.

Komissio aikoo esittää ehdotuksen neuvoston asetukseksi marraskuussa 2007, ja se on tarkoitus hyväksyä ennen seuraavaa kylvöä vuonna 2008.

Alankomaalainen matkailualan yritys KRAS tarjoaa huokeita matkoja alankomaalaisille, mutta ei kuitenkaan matkoista kiinnostuneille muiden jäsenvaltioiden kansalaisille. Alankomaalainen hotelliketju "Van Der Valk" antaa ainoastaan alankomaiden kansalaisille (luotollisia) maksukortteja, joilla kanta-asiakkaat voivat saada merkittäviä taloudellisia etuja. Samalla ketjulla on hotelleja myös muissa EU-maissa ja etenkin Belgiassa.

Rikotaanko tiettyihin palveluihin sidotun taloudellisen edun rajaamisella tietyn maan kansalaisiin EU:n kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa koskevia periaatteita tai henkilöiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta? Tutkiiko komissio asiaa? Mihin toimiin asiasta mahdollisesti kärsimään joutuneet henkilöt voivat ryhtyä?

(EN) Arvoisan jäsenen kuvaama menettely voisi todellakin olla kansallisuuteen tai palvelujen vastaanottajien asuinpaikkaan perustuvaa syrjintää. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan palvelujen vastaanottajien oikeudet ovat osa EY:n perustamissopimuksen 49 artiklaan kirjattua vapautta tarjota palveluja.

Väitetty syrjintä käsittää kuitenkin tässä tapauksessa yksityisten toimijoiden omaksumat menettelytavat, ja yhteisöjen tuomioistuin on toistaiseksi soveltanut EY:n perustamissopimuksen 49 artiklaa yksityisiin osapuoliin vain sellaisten toimien osalta, joilla säännellään kollektiivisesti palvelujen tarjoamista (toisin sanoen urheiluseurojen tai ammatillisten elinten hyväksymien toimien osalta)⁽¹⁾. Näin ei näytä olevan kyseisen alankomaalaisten toimijoiden menettelyn kohdalla. EY:n perustamissopimuksen 49 artikla vaikuttaa kuitenkin suoraan kansallisiin oikeusjärjestyksiin, joten kuvatusta käytännöstä kärsimään joutuneilla kansalaisilla on tietysti täysi oikeus vedota tähän määräykseen kansallisissa tuomioistuimissa ja viranomaisissa, jotka tekevät päätöksen tapauskohtaisesti ottaen myös huomioon edellä mainitun yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön.

Komissiota koskevien kysymysten osalta komissio toteaa arvoisalle jäsenelle pahoitellen, ettei se voi puuttua suoraan tämänkaltaisiin tapauksiin, koska sillä ei ole toimivaltaa ryhtyä toimiin yksityisiä yrityksiä vastaan sille EY:n perustamissopimuksen 226 artiklassa annettujen, EY:n lainsäädännön noudattamisen valvontaa koskevien toimivaltuuksien nojalla.

Komissio kuitenkin haluaa myös todeta, että palvelujen vastaanottajiin kohdistuvia syrjiviä menettelytapoja on tulevaisuudessa mahdollista torjua äskettäin hyväksytyn, palveluista sisämarkkinoilla 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun direktiivin 2006/123/EY⁽²⁾ nojalla. Erityisesti tämän direktiivin 20 artiklan 2 kohdan nojalla jäsenvaltioiden on varmistettava, että palvelun käytön yleiset edellytykset, jotka yksityinen palveluntarjoaja saattaa yleiseen tietoon, eivät sisällä vastaanottajan kansallisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvia syrjiviä ehtoja. Samanaikaisesti, kuten samassa säännöksessä nimenomaisesti selvennetään, palveluntarjoajilla on oikeus osoittaa, että erilaisen kohtelun taustalla ovat objektiiviset perusteet ja että se on siten perusteltu. Komissio tekee parhaillaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa varmistaakseen, että palveludirektiivi ja myös yllä mainittu säännös saatetaan asianmukaisesti osaksi kansallisia oikeusjärjestyksiä määräaikaan eli vuoden 2009 loppuun mennessä.

Vuonna 2005 Ranskan ja Alankomaiden kansalaiset torjuivat kansanäänestyksellä – siis kollektiivisella päätöksellä, joka on mahdollisimman lähellä suoran demokratian ihannetta – Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen. Sopimuksella pyritään supistamaan erityisesti pienempien jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta. Kyseisten maiden kansalaiset ovat tästä täysin tietoisia ja heidän päätöstään on kunnioitettava. Miksi poliitikot sitten vähättelevät monimiljoonaisten kansojen päätöstä ja jatkavat edelleen työtä saadakseen väkisin hyväksyttyä sopimuksen, jota ei haluta? Millaisia tämän työn kustannukset ovat tähän mennessä olleet ja kuinka suuria summia on varattu työn jatkamiseen? Eikö nämä varat olisi voitu käyttää paremmin muihin, sosiaalisesti tärkeisiin tarkoituksiin?

(FR) Perustuslakisopimuksen, jonka kaikki valtion- tai hallituksenpäämiehet allekirjoittivat lokakuussa 2004, on ratifioinut 18 jäsenvaltiota ja hylännyt kaksi jäsenvaltiota.

Komissio haluaa muistuttaa arvoisaa jäsentä siitä, että jäsenvaltiot ratifioivat kaikki olemassa oleviin sopimuksiin tehtävät muutokset omien perustuslaillisten sääntöjensä mukaisesti.

Komissio tukee nykyisen puheenjohtajavaltion toimia uuden yksimielisyyden saavuttamiseksi ja siten EU:n tehokkuuden, demokratian ja avoimuuden lisäämiseksi.

Komissio muistuttaa arvoisaa jäsentä siitä, että perussopimusten uudistamisen tarkoituksena on antaa EU:lle mahdollisuus hankkia välineet, joita tarvitaan yhä globaalimman maailman haasteisiin vastaamiseksi ja eurooppalaisten odotusten täyttämiseksi paremmin äärimmäisen tärkeillä politiikanaloilla, kuten ulkopolitiikassa tai vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella.

Komissio on asettanut tavoitteekseen vähentää yrityksille aiheutuvaa turhaa byrokratiaa yhteisön lainsäädännön avulla. Jäsenvaltioiden tasolla byrokratiaa esiintyy kuitenkin huomattavasti enemmän kuin yhteisön lainsäädäntö edellyttää. Esimerkiksi monimutkaisesta ilmoitus- ja lupajärjestelmästä aiheutuu yrityksille paljon hallinnollista työtä. Ilmoituksia ja lupia tarvitaan yritystoiminnan käynnistämistä ja lopettamista varten, monet niistä on uusittava vuosittain, ja niihin liittyy monimutkaisia hakumenettelyjä.

Kuinka komission mielestä olisi mahdollista kannustaa kaikkien jäsenvaltioiden osallistumista muun kuin yhteisön lainsäädännön edellyttämän byrokratian vähentämiseen? Auttaisiko eurooppalainen byrokratian vähentämisen teemavuosi nopeuttamaan prosessia?

(EN) Komissio on esitellyt kunnianhimoisen toimintaohjelman yritysten hallinnollisen rasituksen keventämiseksi⁽¹⁾. Se toteaa ohjelmassa selvästi, että kaikkien toimijoiden – komission, jäsenvaltioiden ja parlamentin – on täytettävä velvollisuutensa.

Turvatakseen todellisen edistymisen tässä kysymyksessä komissio ehdotti toimintaohjelmassa, että keväällä 2007 kokoontuva Eurooppa-neuvosto vahvistaa rasitteen keventämistavoitteeksi 25 prosenttia, joka on määrä saavuttaa vuoteen 2012 mennessä. Kevään Eurooppa-neuvosto oli yhtä mieltä tästä tavoitteesta ja toimintaohjelmasta kuluvan vuoden maaliskuussa. Eurooppa-neuvosto myös pyysi jäsenvaltioita asettamaan vuoteen 2008 mennessä omat vastaavantasoiset kansalliset tavoitteensa toimivaltansa puitteissa.

Komissio seuraa tätä tiiviisti ja ottaa jäsenvaltiot ja sidosryhmät aktiivisesti mukaan hallinnollisen rasituksen määrittämiseen ja keventämiseen.

Hallinnollisen rasituksen keventäminen ja sääntelyn parantaminen on prosessi, ei kertaluonteinen tapahtuma. Komission toimintaohjelmassa keventämisen määräaika on vuosi 2012 ja työ on ohjelmoitu tälle ajanjaksolle, joten itse asiassa komissio ehdottaa, että yhden vuoden sijasta seuraavat viisi vuotta omistettaisiin hallinnollisen rasituksen keventämiselle.

Komission jäsen Frattini ilmoitti hiljattain mallin laatimisesta "vihreälle kortille", jota käytettäisiin ammattitaitoisimpien työntekijöiden houkuttelemiseksi unioniin. Henkilöiden pätevyys tarkastettaisiin ja heille annettaisiin oikeus asua viiden vuoden ajan unionissa, jossa he voisivat liikkua ilman viisumia.

Aikooko komissio ottaa tulevassa direktiiviehdotuksessaan erikseen huomioon taiteilijoiden ja kulttuurin alalla työskentelevien erityistilanteen?

Helpottaisiko vihreä kortti koordinointia eri jäsenvaltioiden verotuksesta, sosiaaliturvasta ja eläkkeistä vastaavien viranomaisten välillä? Otettaisiinko siinä huomioon taiteilijoiden liikkuvuuteen liittyvät erityisongelmat?

(EN) Vuonna 2005 esittämänsä laillista maahanmuuttoa koskevan toimintapoliittisen suunnitelman⁽¹⁾ mukaisesti komissio hyväksyy – syyskuussa 2007 – kaksi lainsäädäntöehdotusta, jotka saattavat vaikuttaa suoraan ja myönteisesti kolmansien maiden taiteilijoiden tilanteeseen, jotka hakevat maahanpääsyä EU:hun, toisin sanoen:

direktiiviehdotuksen, jonka tarkoituksena on luoda yhdistetty oleskelu- ja työlupa – hallinnollisen byrokratian vähentämiseksi – ja määritellä vähimmäisoikeudet, jotka olisi taattava kaikille kolmansien maiden kansalaisille, jotka työskentelevät laillisesti Euroopan unionin jäsenvaltiossa, myös taiteilijoille;

direktiiviehdotuksen korkeasti koulutettujen työntekijöiden maahanpääsystä. Tätä direktiiviä voidaan – tietyissä tapauksissa – soveltaa suoraan kolmansien maiden taiteilijoihin, ja sillä voidaan helpottaa heidän pääsyään EU:n työmarkkinoille ja taata muut suotuisat oleskelun edellytykset.

Niin sanotusta sininen kortti -järjestelmästä totean, että sitä voidaan soveltaa vain niihin kolmansien maiden kansalaisiin, joille voidaan myöntää maahanpääsy korkeasti koulutettuja kolmansien maiden työntekijöitä koskevassa ehdotuksessa asetetuilla edellytyksillä. Tämän yksityiskohdat on kuitenkin vielä määriteltävä.

Mahdollisuudesta siirtyä työskentelemään toisiin jäsenvaltioihin komissio katsoo, että tämä voisi muodostaa yhden järjestelmän houkuttelevuuden tärkeimmistä osatekijöistä. Sille pitäisi kuitenkin asettaa tiettyjä ehtoja.

Sosiaaliturvajärjestelmien (myös lakisääteisten eläkkeiden) yhteensovittamisesta toisiin jäsenvaltioihin laillisesti muuttavien henkilöiden osalta neuvoston asetuksia 1408/71 ja 574/72 on jo laajennettu neuvoston asetuksella 859/2003 koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, jotka oleskelevat laillisesti EU:n jäsenvaltion alueella ja jotka ovat tilanteessa, jossa kaikki osatekijät eivät rajoitu yhden jäsenvaltion sisälle. Lukuun ottamatta yhtäläistä kohtelua suhteessa asuinjäsenvaltion kansalaisiin veroetujen osalta, muita toimia ei ole tällä hetkellä suunnitteilla verotuksen alalla.

Toimintapoliittisessa suunnitelmassa ei kuitenkaan kaavailla sellaisten toimien ehdottamista, joissa keskitytään yksinomaan kolmansien maiden taiteilijoiden maahantuloa, oleskelua ja liikkuvuutta koskeviin edellytyksiin. Toimintapoliittisessa suunnitelmassa itse asiassa ehdotetaan myös muita ei-lainsäädännöllisiä toimia.

Euroopan parlamentti huomautti kalastusalan taloudellisen tilanteen parantamisesta 28. syyskuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa P6_TA(2006)0390, että tulotason lasku johtuu muiden tekijöiden ohella "siitä, että kalastusalan rakenteesta johtuen ensimyyntihinnat pyritään pitämään alhaisina" sekä "lisäarvon epätasaisesta jakautumisesta". Lisäksi se katsoi, että eräissä tapauksissa kalastustuotteiden nykyinen yhteinen markkinajärjestely "ei ole onnistunut myötävaikuttamaan riittävästi ensimyyntihintojen nousuun eikä johtanut lisäarvon tasapuoliseen jakautumiseen kalastusalan arvoketjussa". Komissio toisaalta myöntää, että "markkinahinnat eivät ole seuranneet tuotantokustannusten kehitystä" viime vuosina. Komissio kannatti kalastusalan taloudellisesta tilanteesta 9. maaliskuuta 2006 hyväksymässään tiedonannossa kalastustuotteiden yhteistä markkinajärjestelyä koskevan asetuksen (EY) N:o 104/2000⁽¹⁾tarkistamista.

Tilanteessa, jossa YMJ:n arviointikertomus on jo lähes vuoden myöhässä, milloin komissio aikoo esittää yleiset suuntaviivat kalastustuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn uudistamiselle ja miten se suhtautuu Euroopan parlamentin esittämiin ehdotuksiin uusien markkinoiden interventiovälineiden käyttöönotosta, kuten esimerkiksi voitolle asetettava enimmäismäärä tai tasaushyvitys sardiineille?

(EN) Komissio on hyvin tietoinen huolenaiheista, joita arvoisa jäsen tuo esille kalastusalan tulotilanteesta. Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa, että kaikissa poliittisissa lähestymistavoissa tällä alalla olevien ongelmien käsittelemiseksi on otettava huomioon se seikka, että ensimyyntihintojen kehitykseen ja lisäarvon jakautumiseen voi vaikuttaa hyvin erilaisia tekijöitä, jotka vaativat perinpohjaista tarkastelua.

Yhteinen markkinajärjestely (YMJ) tarjoaa nykyisessä muodossaan useita välineitä, joiden tarkoituksena on lisätä tuottajien taloudellista tuottoa. YMJ:n meneillään olevassa arvioinnissa on tarkoitus tarkastella olemassa olevien mekanismien tehokkuutta ja toimivuutta sekä tutkia mahdollisia uusia välineitä, joilla kalatuotteiden myyntiä voitaisiin parantaa. Arviointi on olennainen, jotta saadaan tarkka kokonaiskuva niistä osatekijöistä, jotka ovat täysin toimivia, ja niistä osatekijöistä, jotka vaativat parannusta. On korostettava, että YMJ:n rahoitusvälineiden arviointi on varainhoitoasetuksen nojalla komission velvoite.

YMJ:n arviointi koostuu useista tutkimuksista, jotka tehdään kahden vuoden aikana. Nämä tutkimukset kattavat YMJ:n eri rahoitusvälineet ja muut välineet sekä aiheita, jotka liittyvät alan talouteen, teollisuuden tarjontaan, kulutukseen, kuluttajien odotuksiin ja yhteyteen kalavarojen säilyttämispolitiikkaan. Arviointiprosessin tässä vaiheessa on näin ollen ennenaikaista tarkastella tulevan YMJ:n muotoa ja myös uusien interventiovälineiden mahdollista sisällyttämistä siihen. Lainsäädäntöehdotuksia YMJ:n uudistamiseksi ja tarkistamiseksi voidaan suunnitella vasta sitten, kun arviointi on saatu päätökseen vuonna 2008. Arviointiprosessin vauhdittaminen vaikuttaisi kielteisesti komission kykyyn arvioida asianmukaisesti tarvetta joko säilyttää markkinajärjestely tai muuttaa sitä ja siten laatia asianmukaisia toimintaehdotuksia tällä yhteisen kalastuspolitiikan erityisen tärkeällä alalla.

Asetuksen (EY) N:o 1914/2006⁽¹⁾, jossa määrätään erityisiä vaatimuksia niille ajoneuvoille, joilla eläviä eläimiä kuljetetaan teurastettaviksi, täytäntöönpano synnyttää vakavia ratkaisemattomia ongelmia Egeanmeren pienten saarten karjankasvatuksessa: näillä saarilla ei ole teurastamoja, ja laivojen omistajat kieltäytyvät kuljettamasta erityisnormien mukaisia ajoneuvoja tai kuljettavat niitä perien erityisen korkeita kuljetusmaksuja, jotka tekevät tyhjiksi kaikki näillä saarilla harjoitettavaa karjankasvatusta varten säädetyt kannustimet.

Aikooko komissio tarkistaa kyseistä asetusta siten, että elävien eläinten teurastettavaksi kuljettamiselle tarjotaan erityisiä kannustimia tai että Egeanmeren saaret erityisesti vapautetaan asiaa koskevien säännösten soveltamisesta?

(EN) Eläintensuojelu on tärkeää EU:n kansalaiselle, ja eläinkuljetukset ovat erityisen arkaluonteinen aihe.

Tammikuusta 2007 lähtien eläinten suojeluun kuljetuksen aikana on sovellettu uutta yhteisön asetusta⁽²⁾.

Tähän asetukseen sisältyvät ajantasaistetut vaatimukset erityisesti ajoneuvoista, joilla kuljetetaan karjaa (hevosia, nautakarjaa, lampaita, vuohia ja sikoja) yli kahdeksan tunnin ajan (erityisesti mekaanisesta ilmanvaihdosta, lämpötilaa koskevasta valvonta- ja tallennusjärjestelmästä, eläinten juomamahdollisuuksista ja uusien ajoneuvojen osalta satelliittipaikannusjärjestelmästä) parempien olojen turvaamiseksi kuljetettaville eläimille.

Jotta otetaan huomioon joidenkin alueiden etäisyys yhteisön manneralueesta, neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2005 annetaan komissiolle mahdollisuus myöntää komiteamenettelyssä poikkeuksia tietyistä vaatimuksista.

Komissio on valmis tutkimaan Egeanmeren saarten nimenomaista tapausta. Menettely edellyttää kuitenkin Kreikan viranomaisten pyyntöä asiasta vastaavalle komission yksikölle (PO SANCO).

Teurastettavaksi kuljetettavan karjan osalta toimia ei ole mahdollista toteuttaa komission asetuksen (EY) N:o 1914/2006 nojalla. Tässä komission asetuksessa määritetään Egeanmeren pienille saarille yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti tukiohjelman sisältöä, toteuttamista ja myöhempää muuttamista sekä tarkastuksia, ilmoittamista ja kertomusten laatimista.

Pohjois-Euroopan kaasuputken rakentaminen herättää huolta siitä Itämerelle mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten vuoksi. Kansainvälisten ympäristönormien sekä Euroopan unionin lainsäädännön vaatimusten ja oikeuskäytännön mukaan hanketta ei voida toteuttaa ilman riippumattomien elinten tekemää kattavaa ympäristövaikutusten arviointia.

Onko komissio ryhtynyt toimiin sen varmistamiseksi, että Pohjois-Euroopan kaasuputkihankkeelle tehdään ympäristövaikutusten arviointi, ja jos on, niin mitä riippumattomia elimiä arviointiryhmään kuuluu? Voiko komissio vahvistaa kyseisten laitosten tai tutkijoiden riippumattomuuden? Onko komissio jo saanut ympäristövaikutusten arvioinnista alustavia tuloksista, jotka voisivat antaa suuntaa johtopäätöksille Pohjois-Euroopan kaasuputken rakentamisesta Itämerelle aiheutuvista ympäristövaikutuksista?

(EN) Kansainväliset ympäristönormit ja EU:n lainsäädännön vaatimukset ja oikeuskäytäntö edellyttävät kattavaa ympäristövaikutusten arviointia ennen Pohjois-Euroopan kaasuputken kaltaisen kaasuputken rakentamista. Asian kannalta merkityksellisessä EU:n lainsäädännössä todetaan, että hankkeen toteuttajan tehtävä on tehdä tutkimukset vaadittavien ja merkityksellisten ympäristöä koskevien tietojen keräämiseksi ja valmistelemiseksi ja että asianomaisten jäsenvaltioiden tehtävä on varmistaa kyseisten normien ja lainsäädännön vaatimusten noudattaminen. EU:n lainsäädännön osalta tämä käsittää erityisesti tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY⁽¹⁾ ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY⁽²⁾ asian kannalta merkityksellisten säännösten soveltamisen. Ympäristövaikutusten arviointia koskevaa direktiiviä on muutettu direktiivillä 97/11/EY sen yhdenmukaistamiseksi valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen (Espoon yleissopimus) vaatimusten kanssa.

Pohjois-Euroopan kaasuputkihankkeen (josta käytetään nyt nimitystä "Nord Stream") toteuttajan komissiolle toimittamien tietojen perusteella näyttää siltä, että "Nord Stream" tekee parhaillaan Espoon yleissopimuksen puitteissa täysimääräistä ympäristövaikutusten arviointia, johon kaikki yhdeksän Itämeren maata osallistuvat, tarkoituksena täyttää lupamenettelyn vaatimukset ja saada tarvittavat valtuudet. Tämä menettely on jo käynnissä, ja sen odotetaan päättyvän vuonna 2008, kun lopullinen ympäristöraportti (jota odotetaan syksyllä 2007) on vahvistettu.

Samaisten tietojen perusteella Espoon yleissopimuksen mukainen virallinen ilmoitus hankkeesta on toimitettu 14. marraskuuta 2006 kaikille asianomaisille maille Itämeren ympärillä lupaprosessin vireille panemiseksi. Näistä tiedoista ilmenee myös, että on järjestetty yli 20 avointa julkista kuulemista ja 100 viranomaistapaamista, joiden tuloksena on saatu 129 lausuntoa. Saatujen suositusten perusteella on määrä käynnistää lisätutkimuksia. Näiden kuulemisten tuloksista tiedotettiin myös ympäristövaikutusten arviointia käsittelevän ryhmän jäsenille heidän 10. tapaamisessaan Genevessä 21.–23. toukokuuta 2007.

Komissio seuraa näitä tapahtumia tiiviisti ottaen huomioon hankkeen poliittisen arkaluonteisuuden ja sen, että neuvosto ja parlamentti ovat määrittäneet North Stream -kaasuputken Euroopan etua koskevaksi ensisijaiseksi hankkeeksi⁽³⁾.