Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 9. heinäkuuta 2007 - Strasbourg

15. Elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäinen hyväksymismenettely – Elintarvikelisäaineet – Elintarvike-entsyymit – Elintarvikkeissa käytettävät aromit ja ainesosat, joilla on aromaattisia ominaisuuksia (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu seuraavista mietinnöistä:

- Westlundin laatima ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietintö (A6-0153/2007) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä (KOM(2006)0423 C6-0258/2006 2006/0143(COD))

- Westlundin laatima ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietintö (A6-0154/2007) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikelisäaineista (KOM(2006)0428 C6-0260/2006 2006/0145(COD))

- Doylen laatima ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietintö (A6-0177/2007) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvike-entsyymeistä ja neuvoston direktiivin 83/417/ETY, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999, direktiivin 2000/13/EY ja neuvoston direktiivin 2001/112/EY muuttamisesta (KOM(2006)0425 C6-0257/2006 2006/0144(COD)) ja

- Drčar Murkon laatima ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietintö (A6-0185/2007) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja tietyistä ainesosista, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91, asetuksen (EY) N:o 2232/96 ja direktiivin 2000/13/EY muuttamisesta (KOM(2006)0427 C6-0259/2006 2006/0147(COD)).

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, totean olevani iloinen, että käymme tänään tämän keskustelun. Tiedän kuitenkin, että monista, jotka eivät tunne perinpohjaisesti näitä ehdotuksia, tämä ei kuulosta kovinkaan mielenkiintoiselta. Aihe saattaa vaikuttaa hyvin tekniseltä, mutta minulle se ei ole sitä, koska näissä ehdotuksissa yhdistyvät useimmat EU:n painopisteet. Niihin kuuluvat elintarvikkeiden turvallisuus ja kuluttajansuoja, joka on yksi tärkeimmistä painopisteistä. Ehdotuksissa sivutaan myös innovaatioita ja Euroopan elintarviketeollisuuden kilpailukykyä – sehän on yksi Euroopan tärkeimmistä teollisuudenaloista. Ehdotusten tarkoituksena on myös yksinkertaistaa ja parantaa sääntelyä. Vaikka emme vielä olekaan täysin samaa mieltä näihin ehdotuksiin liittyvistä kysymyksistä, luotan siihen, että olemme yhtä mieltä näiden ehdotusten periaatteista, tarkoituksesta ja tavoitteista ja että pääsemme pian yhteisymmärrykseen ratkaisusta.

Kiitän kaikkia esittelijöitä: jäsen Westlundia hänen tekemästään työstä, jäsen Doylea ja jäsen Drčar Murkoa heidän huomattavasta panoksestaan näiden mietintöjen valmistelussa ja tietenkin yleisesti ehdotuksen tukemisesta. Yksinkertaistamisen lisäksi tällä paketilla turvataan myös yhdenmukaistaminen ja edistetään kyseessä olevan kolmen alan välistä johdonmukaisuutta. Yhtenäisellä hyväksymismenettelyllä perustetaan järjestelmä lisäaineiden, entsyymien ja aromien johdonmukaista arviointia ja hyväksymistä varten, ja sillä yksinkertaistetaan hallinnollisia menettelyjä kansallisten viranomaisten ja alan toimijoiden kannalta.

Komiteamenettely on arka kysymys. Ehdotuksessa suositellaan komiteamenettelyä yhteisön lisäaine-, entsyymi- ja aromiluetteloiden päivittämiseksi ja sen varmistamiseksi, että niitä voidaan mukauttaa kohtuullisessa ajassa. Muistutan, että nämä ovat puhtaasti teknisiä ja tieteellisiä kysymyksiä, mutta meidän on voitava ratkaista ne kohtuullisessa ajassa. Tämä on erittäin tärkeää kuluttajien turvallisuudelle ja elintarviketeollisuuden kilpailukyvylle. Olen tietoinen niistä huolenaiheista, joita parlamentin jäsenet ovat tuoneet julki komiteamenettelyn käyttöä koskevasta ehdotuksesta, mutta vaihtoehto olisi toteuttamiskelvoton ja raskas kaikille, etenkin Euroopan parlamentille, eikä sitä voitaisi toteuttaa käytännössä. Tiedän, että käsiteltäväksi on jo jätetty useita tarkistuksia, joissa suositellaan yhteispäätösmenettelyn käyttöä yhteisön lisäaine-, entsyymi- ja aromiluettelon päivittämiseksi. Useiden elintarvikelisäaineiden kohdalla kokemus on osoittanut, että aineiden hyväksyminen yhteispäätösmenettelyllä on aikaa vievää ja hankalaa. Tällä on kielteinen vaikutus innovaatioihin, ja viivytykset lisäävät myös kuluttajille aiheutuvia riskejä. Toisaalta komiteamenettely mahdollistaa nopean hyväksymisen ja rajoitusten käyttöönoton tai tarpeen vaatiessa aineiden käytöstä poistamisen kuluttajien suojelemiseksi.

Katsomme, että komiteamenettelyn käyttöä koskeva ehdotus edistää säännöstön yksinkertaistamista ja on olennainen kyseessä olevien kolmen ehdotuksen kannalta. Tästä syystä vastustaisimme tarkistuksia, joissa suositeltaisiin näiden aineiden hyväksymistä yhteispäätösmenettelyllä. Kannatan kuitenkin varauksetta ehdotukseen sisältyviä tarvittavia mukautuksia valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn vahvistamiseksi. Haluan selventää tätä, koska komission ehdotuksen hyväksymisen aikoihin uuden järjestelmän hyväksyntämenettely oli vielä kesken, joten siinä viitataan edelleen tavanomaiseen sääntelymenettelyyn. Näin ollen sitä on mukautettava, ja teemme sen muutetussa ehdotuksessa ottaaksemme huomioon valvonnan käsittävän uuden sääntelymenettelyn, joka parantaa parlamentin valvontaoikeuksia ja sen oikeutta osallistua täysimääräisesti lisäaineiden, entsyymien ja aromien hyväksymiseen. Olen vakaasti sitä mieltä, että tämän uuden menettelyn avulla saavutamme Euroopan parlamentin tavoitteen samalla kun säilytämme yksinkertaistetun menettelyn hyvät puolet.

Käsittelemme seuraavaksi hyvin lyhyesti elintarvikelisäaineita ja muita ehdotuksia. Elintarvikelisäaineita on käytetty antiikin ajoista lähtien ruuan esillepanon parantamiseksi ja ravitsemuksellisen laadun säilyttämiseksi. Näiden aineiden sääntely on tärkeää, jotta varmistetaan elintarviketurvallisuus ja myös se, ettei kuluttajia johdeta harhaan. Siksi on asianmukaista saattaa nykyinen lainsäädäntö ajan tasalle edistämällä innovaatioita ja kehitystä sillä edellytyksellä, että se on turvallista. Näiden tekijöiden arvioinnista vastaa elintarviketurvallisuusviranomainen muiden lainsäädännössä vahvistettujen arviointiperusteiden mukaisesti. Myös aromeja koskevaa nykyistä direktiiviä on muutettava huomattavasti, jotta otetaan huomioon teknologian ja tieteen kehitys aromien alalla ja Euroopan yhteisön elintarvikelainsäädännön muutokset. Selkeyden, tehokkuuden ja yksinkertaisuuden vuoksi lisäisin, että on parasta korvata direktiivi aromeja koskevalla uudella asetuksella ja lisäksi antaa yhtenäisiä hyväksymismenettelyjä koskeva erillinen asetus. Aromeja koskevassa ehdotuksessa varmistetaan kuluttajien korkeatasoinen suojelu samalla kun toimiala voi jatkaa uusien aromien ja sovellusten kehittämistä, jotta pystytään vastaamaan kuluttajien lisääntyneisiin vaatimuksiin sopivampien tuotteiden kehittämisestä.

Lopuksi käsittelen elintarvike-entsyymejä koskevaa ehdotusta. Niitä on käytetty perinteisesti elintarviketuotannossa esimerkiksi leivän, juuston, oluen ja viinien valmistukseen. Niillä voidaan parantaa elintarvikkeiden rakennetta, ulkonäköä ja ravintoarvoa ja niitä voidaan käyttää kemikaaleihin perustuvan teknologian vaihtoehtoina. Toistaiseksi elintarvike-entsyymien käyttöä ei ole vielä täysin yhdenmukaistettu Euroopan unionissa, ja jäsenvaltioiden sääntelyssä on huomattavia eroja. Yhdenmukaisuuden puute on haitannut kaupankäyntiä ja estänyt tämän alan kasvua. Elintarvike-entsyymeille ei myöskään nykyään tehdä EU:n laajuisia turvallisuusarviointeja, lukuun ottamatta niitä harvoja entsyymejä, jotka katsotaan elintarvikelisäaineiksi. Samalla teknologia on kehittynyt ja entsyymien valmistusmenetelmistä on vähitellen tullut monimutkaisempia ja niiden käytöstä edistyneempää ja yleisempää. Näin ollen on oleellista arvioida kaikkien elintarvike-entsyymien turvallisuus.

Komission ehdotuksen tarkoituksena on korjata sääntelyn nykyiset puutteet laatimalla elintarvike-entsyymien hyväksymistä ja käyttöä koskevat yhdenmukaiset yhteisön säännöt. Laatimalla yhteisössä hyväksyttyjen elintarvike-entsyymien luettelo ja päivittämällä sitä tehokkaasti komiteamenettelyllä edistetään tämän johtavan eurooppalaisen alan kilpailukykyä ja varmistetaan kuluttajansuojan korkea taso.

Koska puheaikani on lopuillaan, en pitkästytä teitä vastaamalla erikseen jokaiseen tarkistukseen, mutta täydellinen luettelo komission kannasta kuhunkin tarkistukseen annetaan parlamentin saataville. Kaiketi se sisällytetään tämän istunnon istuntoselostuksiin. Komission vastauksessa selvitetään kantamme kuhunkin tarkistukseen.

Lopuksi kiitän parlamenttia huomattavasta panostuksesta koko lainsäädäntöpakettiin. Lienee yhteisen etumme mukaista – ja luotan siihen, että näin on – säilyttää nämä ehdotukset yhtenä kokonaisuutena ja soveltaa yhtenäistä menettelyä.

Komission kanta Euroopan parlamentin esittämiin tarkistuksiin

Westlundin mietintö (A6-0153/2007)

Komissio hyväksyy kaiken kaikkiaan 28 tarkistusta joko kokonaan, uudelleen muotoiltuina, osittain tai periaatteessa. Yhteensä 39 tarkistuksesta se hylkää 11.

Seuraavat 17 tarkistusta hyväksytään: 1, 2, 4, 5, 6, 7, 9, 10, 15, 21, 22, 23, 24, 27, 28, 30, 32.

Yksi tarkistus hyväksytään osittain ja uudelleen muotoiltuna: 37.

Seuraavat 10 tarkistusta hyväksytään periaatteessa ja uudelleen muotoiltuina: 3, 8, 11, 12, 19, 25, 34, 35, 36, 38.

Seuraavat 11 tarkistusta hylätään: 13, 14, 16, 17, 18, 20, 26, 29, 31, 33, 39.

Westlundin mietintö (A6-0154/2007)

Komissio hyväksyy kaiken kaikkiaan 46 tarkistusta joko kokonaan, uudelleen muotoiltuina, osittain tai periaatteessa. Yhteensä 81 tarkistuksesta se hylkää 35 .

Seuraavat 21 tarkistusta hyväksytään: 8, 13, 14, 16, 18, 19, 21, 22, 36, 39, 42, 46, 48, 51, 56, 57, 59, 60, 3, 61, 62.

Yksi tarkistus hyväksytään osittain: 33 (osa).

Seuraavat kuusi tarkistusta hyväksytään periaatteessa: 9, 26, 28, 35, 43, 44.

Seuraavat 18 tarkistusta hyväksytään periaatteessa ja uudelleen muotoiltuina: 7, 15, 23, 37, 55, 58, 1, 4, 63, 65 (tark. 64), 66 (tark. 65), 68 (tark. 67), 69 (tark. 68), tark. 70, 71, 77, 79, 80.

Seuraavat 35 tarkistusta hylätään: 10, 11, 12, 17, 20, 24, 25, 27, 29, 30, 31, 32, 34, 38, 40, 41, 45, 47, 49, 50, 52, 53, 54, 2, 5, 6, 67 (tark. 66), 70 (tark. 69), 72, 73, 74, 75, 76, 78, 81.

Doylen mietintö (A6-0177/2007)

Komissio hyväksyy kaiken kaikkiaan 32 tarkistusta joko kokonaan, uudelleen muotoiltuina, osittain tai periaatteessa. Yhteensä 40 tarkistuksesta se hylkää kahdeksan.

Seuraavat 13 tarkistusta hyväksytään: 2, 3, 8, 10, 22, 23, 25, 27, 28, 30, 31, 35, 40.

Seuraavat kolme tarkistusta hyväksytään osittain: 1, 4, 19.

Seuraavat kolme tarkistusta hyväksytään osittain ja uudelleen muotoiltuina: 12, 14, 21.

Seuraavat 13 tarkistusta hyväksytään periaatteessa ja uudelleen muotoiltuina: 5, 7, 11, 15, 17, 18, 20, 24, 26, 29, 33, 34, 36.

Seuraavat kahdeksan tarkistusta hylätään: 6, 9, 13, 16, 32, 37, 38, 39.

Drčar Murkon mietintö (A6-0185/2007)

Komissio hyväksyy kaiken kaikkiaan 29 tarkistusta joko kokonaan, uudelleen muotoiltuina, osittain tai periaatteessa. Yhteensä 53 tarkistuksesta se hylkää 24.

Seuraavat 15 tarkistusta hyväksytään: 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 12, 15, 28, 29, 30, 35, 36, 48.

Seuraavat kymmenen tarkistusta hyväksytään periaatteessa ja uudelleen muotoiltuina: 10, 14, 18, 25, 27, 31 (ensimmäinen osa), 39, 41, 42, 45.

Seuraavat kolme tarkistusta hyväksytään osittain: 24, 33, 34.

Yksi tarkistus hyväksytään osittain ja uudelleen muotoiltuna: 1.

Seuraavat 25 tarkistusta hylätään: 2, 11, 13, 16, 17, 19, 20, 21, 22, 23, 26, 31 (toinen osa), 32, 37, 38, 40, 43, 44, 46, 47, 49, 50, 51, 52, 53.

  Åsa Westlund (PSE), esittelijä. – (SV) Arvoisa puhemies, kiitän komissiota ja komission jäsentä Kyprianouta heidän rakentavasta yhteistyöstään. Kiitän myös puheenjohtajavaltioita Saksaa ja Portugalia sekä ministerineuvostoa niiden halukkuudesta päästä yhteisymmärrykseen monille toimijoille ja kuluttajille erittäin tärkeistä asioista. Lisäksi lausun suuret kiitokset esittelijä Doylelle ja esittelijä Drčar Murkolle muista tähän pakettiin kuuluvista mietinnöistä sekä varjoesittelijöille kahdesta omasta mietinnöstäni. Olemme pitäneet monia hyödyllisiä kokouksia ja tehneet yhteistyötä hyvin rakentavassa hengessä. Siksi suhtaudunkin hyvin toiveikkaasti siihen, että näitä asioita koskevat jatkokeskustelut sujuvat samassa kitkattomassa ja myönteisessä ilmapiirissä.

Puheenvuoroni aluksi käsittelen ehdotusta asetukseksi elintarvikelisäaineista. Monissa tapauksissa lisäaineiden käyttö on todella tarpeen esimerkiksi elintarvikkeiden säilyvyyden tai koostumuksen parantamiseksi. Ei ole kuitenkaan alkuunkaan selvää, miten kaikki nämä lisäaineet vaikuttavat terveyteemme ja ympäristöön, ja toisinaan lisäaineita käytetään meidän kuluttajien harhaanjohtamiseksi. Siksi vaadin elintarvikelisäaineita koskevan EU:n lainsäädännön tiukentamista ennen kaikkea vahvistamalla vaatimusta, että kuluttajia ei saa johtaa harhaan ja edellyttämällä, että lisäaineen hyväksymisen yhteydessä otetaan huomioon aineen vaikutukset ympäristöön ja allergikkoihin.

Jo nykyisessä lainsäädännössä edellytetään, että lisäaineiden käyttö ei saa olla kuluttajia harhaanjohtavaa. Aivan liian usein kuluttajat kuitenkin huomaavat tulevansa harhaanjohdetuiksi. Esimerkkinä tästä mainittakoon väriaine, jota käytetään, jotta kuluttajille voidaan uskotella halvan jogurtin sisältävän enemmän hedelmää tai marjoja kuin se todellisuudessa sisältää. Näin ollen on tiukennettava vaatimusta, ettei lisäaineita pitäisi käyttää kuluttajia harhaanjohtavalla tavalla. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntakin oli tätä mieltä, ja toivon myös parlamentin tukevan tätä kantaa huomenna.

Se, mitä syömme, ei jää omaan kehoomme vaan leviää ympäristöön. Siksi lisäaineiden ympäristövaikutukset on alettava ottaa huomioon päätettäessä siitä, onko niiden käyttö suotavaa vai ei. Puhtaan ympäristön pitäisi myös olla yksi asetuksen tavoitteista. Jotta asiaan saataisiin lisäselvennystä, elintarvikelainsäädännön oikeusperustaa pitäisi muuttaa siten, että sen tarkoituksena on selvästi kansanterveyden ja ympäristön parantaminen eikä vain tavaroiden vapaan liikkuvuuden edistäminen EU:n sisämarkkinoilla.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on tukenut joitakin ehdotuksia ympäristönäkökohtien paremmasta huomioon ottamisesta, ja toivon, että parlamentti voisi tehdä samoin huomenna.

Käsittelen nyt allergikkojen tilannetta. Nykyisin kaikki allergeeneja sisältävät elintarvikkeet on varustettava asiasta kertovilla pakkausmerkinnöillä. Tämä on hyvä asia, mutta se ei riitä. Allergikkojen ja tietyille aineille intoleranttien henkilöiden on voitava syödä tavallisissa elintarvikeliikkeissä myytäviä elintarvikkeita ja tavallisissa ravintoloissa tarjottavaa ruokaa tarvitsematta turvautua erityisruokavalioon. Näin ollen allergikoille ongelmia aiheuttavien lisäaineiden hyväksyminen ei saa ilman erityisen painavia syitä vähentää heille tarkoitettujen elintarvikkeiden tarjontaa. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on tukenut osittain tähän asiaan liittyviä vaatimuksiani, ja toivon, että parlamentti käyttää huomenna tilaisuutta hyväkseen ja edistää allergikkojen elämän helpottamista tukemalla minun ja muiden tekemiä tarkistuksia, joissa vaaditaan ottamaan erityisesti allergikot paremmin huomioon.

Käsittelen nyt muutamalla sanalla erästä väriaineiden ryhmää, joka tunnetaan nimellä atsovärit. Ne oli aiemmin kielletty Ruotsissa, koska ne saattavat aiheuttaa ongelmia allergikoille. Jokin aika sitten englantilainen sanomalehti The Guardian kiinnitti myös huomiota vielä julkaisemattomaan englantilaistutkimukseen, joka herättelee jälleen henkiin varsin huolestuttavaa keskustelua atsovärien ja lasten ylivilkkauden mahdollisesta yhteydestä. Näin ollen vaadin, että atsovärejä sisältävät elintarvikkeet varustetaan erityismerkinnällä.

Lopuksi meidän on pohdittava seuraavia kysymyksiä: kuka päättää tulevaisuudessa elintarvikkeidemme sisällöstä ja mitä päätöksentekomenettelyä käytetään? Kehotan kaikkia parlamentin jäseniä äänestämään niitä tarkistuksia vastaan, joiden tarkoituksena on rajoittaa kuluttajien mahdollisuutta valvontaan hyväksymismenettelyn yhteydessä, ja sen sijaan äänestämään valvonnan ja avoimuuden lisäämistä koskevien tarkistusten puolesta. Elintarvikkeisiimme liittyvä salailu uhkaa vakavasti vahingoittaa kuluttajien luottamusta sekä EU:hun että elintarviketeollisuuteen. Ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin päättäessä asioista yhdessä päätöksentekoprosessi on myös demokraattisempi ja avoimempi. Komiteamenettely vaarantaa demokraattisen mahdollisuuden saattaa asianomaiset päättäjät vastuuseen ja heikentää tuntuvasti valvontaa ja mahdollisuutta vaikuttaa päätöksiin. Kaiken lisäksi on sattunut tapauksia, joissa valtuudet on ylitetty komiteamenettelyllä tehtyjen päätösten yhteydessä, eikä parlamentin ja neuvoston yhdessä vahvistamia periaatteita ole näin ollen noudatettu. Juuri tällä viikolla Euroopan parlamentille esimerkiksi ilmoitettiin tukena maksettujen varojen käytöstä. Suosittelenkin, että parlamentilla olisi yhteispäätösoikeus näissä kysymyksissä, vaikka uudella valvonnan käsittävällä sääntelymenettelyllä on hyvätkin puolensa.

  Avril Doyle (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, esittelijänä pidän elintarvike-entsyymejä koskevaa komission ehdotusta sekä muita tähän pakettiin kuuluvia ehdotuksia myönteisinä, samoin kuin alan teollisuus ja kuluttajajärjestöt yleensä. Tämä ehdotus on oikeastaan ensimmäinen elintarvike-entsyymejä koskeva erityissäädös.

Entsyymejä lisätään elintarvikkeisiin hyvin monenlaisissa teknisissä tarkoituksissa elintarvikkeiden valmistuksen, prosessoinnin, käsittelyn, pakkaamisen, kuljetuksen tai varastoinnin aikana. Yleisimmin entsyymejä käytetään leivonnaisten, oluen ja juustojen valmistuksessa sekä alkoholin ja muiden juomien valmistuksessa.

Vaikka entsyymejä on käytetty vuosisatoja elintarvikkeiden valmistuksessa, 1900-luvun toisella puoliskolla niiden käyttö elintarviketuotannossa lisääntyi huomattavasti, ja 1980-luvulta alkaen entsyymejä valmistavat yritykset ovat käyttäneet geenitekniikan menetelmiä tuotantotehon ja laadun parantamiseen sekä uusien tuotteiden kehittämiseen.

Toistaiseksi yhteisössä ei ole yhdenmukaisia säännöksiä elintarvike-entsyymien käytöstä, mikä aiheuttaa paitsi kaupan esteitä ja oikeudellista epävarmuutta myös eroja 27 jäsenvaltion terveys- ja kuluttajansuojanormeissa, sillä vain kolmella jäsenvaltiolla on nykyisin omat riskinarviointimenettelyt, nimittäin Yhdistyneellä kuningaskunnalla, Ranskalla ja Tanskalla.

Elintarvike-entsyymejä koskeva asetus parantaa näin ollen yhtenäismarkkinoiden toimintaa tällä alalla ja edistää siten EU:n innovaatioita ja kilpailukykyä ja takaa samalla kuluttajansuojan ja ympäristönsuojelun korkean tason.

Jäsen Westlundin esittelemä ehdotus yhtenäisestä hyväksymismenettelystä parantaa myös yhtenäismarkkinoiden tehokasta toimintaa, kun EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen vastaa kaikista elintarvikkeiden parannusaineiden riskinarvioinneista ja lupamenettelyistä.

Haluan korostaa vain muutamia näkökohtia. Arvoisa komission jäsen, minäkin kannatan "parlamentaarisen valvonnan käsittävän komiteamenettelyn" soveltamista tähän lainsäädäntöön. Haluaisin myös, että tätä sovellettaisiin yhdenmukaisesti paketin kaikkiin neljään mietintöön, koska nämä ovat teknisiä mietintöjä, joiden käsittelyn hoitavat parhaiten elintarviketurvallisuusviranomaisen asiantuntijat ja komissio. Koska tämä uusi valvontajärjestelmä on lisäksi vasta alkuvaiheessa, sen on annettava toimia jonkin aikaa ennen kuin sitä ryhdytään arvioimaan.

Olen huolissani päällekkäisen hyväksymismenettelyn mahdollisuudesta, jonka tämä entsyymejä koskeva uusi asetus saattaa aiheuttaa niiden muuntogeenisistä organismeista peräisin olevien elintarvike-entsyymien osalta, jotka kuuluvat geneettisesti muunnelluista elintarvikkeista ja rehuista annetun asetuksen (EY) N:o 1829/2003 soveltamisalaan. Komission nykyisen ehdotuksen sanamuodossa edellytetään, että tällaiset elintarvike-entsyymit on hyväksyttävä kyseisen asetuksen mukaisesti ennen kuin niitä voidaan arvioida tämän asetuksen nojalla niiden sisällyttämiseksi yhteisön elintarvike-entsyymiluetteloon.

Vaikka meillä on takeet siitä, että elintarviketurvallisuusviranomaisen käsittelemiin tapauksiin sovelletaan parhaita hallintokäytäntöjä, olen esittänyt mietintööni täysistuntotarkistuksia tehdäkseni selväksi, että elintarviketurvallisuusviranomainen voisi tehdä yhteisiä tai samanaikaisia arviointeja asiaa koskevien kahden säädöksen nojalla. Kannatan samanlaisia tarkistuksia elintarvikelisäaineita ja -aromeja koskeviin mietintöihin. Tässä säädöspaketissa tarvitaan koordinoitua sanamuotoa, ja neuvoston, komission ja alan teollisuuden välillä vallitsee suurimmaksi osaksi yhteisymmärrys menettelytavoista.

Elintarvike-entsyymit eivät ole eivätkä voi olla muuntogeenisiä organismeja. Yhä suurempi osa näistä entsyymeistä on kuitenkin peräisin muuntogeenisistä mikro-organismeista, ja on tärkeää korostaa tätä eroa väärinkäsitysten välttämiseksi.

Entsyymejä koskevassa mietinnössäni suosittelen painokkaasti tälle asetukselle yhtä oikeusperustaa, sillä se edistää oikeusvarmuutta useimpien Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen näistä asioista antamien tuomioiden mukaisesti. Totean kaikella kunnioituksella, että kaksinkertainen oikeusperusta tarkoittaa yleensä huolimatonta laadintaa ja mahdollisuutta toimenpiteiden riitauttamiseen. Tämä asetus on pelkästään markkinoiden yhdenmukaistamistoimenpide, joten haluaisin mieluummin ainoaksi oikeusperustaksi 95 artiklan, siis pelkän sisämarkkinaoikeusperustan.

Keskeinen huolenaihe elintarvikelisäaineita koskevassa mietinnössä on useissa tarkistuksissa ehdotettu muutos valmistuksen apuaineiden määritelmään. Tämä edellyttäisi näiden aineiden hyväksymistä ja merkitsemistä lisäaineiksi, jos niitä on lopputuotteessa, vaikka niillä ei olisikaan vaikutusta. Komissio ei esittänyt tätä muutosta alkuperäisessä ehdotuksessaan, ja tämä merkitsi huomattavaa poikkeusta EU:n elintarvikelainsäädännön nykykäytännöstä ja aiheuttaisi mahdollisesti huomattavia seurauksia Euroopan elintarviketeollisuudelle.

Tällainen muutos poikkeaisi Codex Alimentariuksessa annetusta valmistuksen apuaineiden määritelmästä ja voisi näin ollen vaikuttaa haitallisesti EU:n kilpailukykyyn ja kansainväliseen kauppaan. Suhtaudun myös epäillen siihen, parantaisivatko tällaiset sekavat pakkausmerkinnät oikeastaan kuluttajansuojaa.

Lopuksi kiitän kaikkia kollegojani heidän tuestaan ja yhteistyöstään, etenkin kollegoja Westlund ja Drčar Murko. Meidän on koordinoitava ja yhdenmukaistettava tämän paketin neljä säädöstä mahdollisimman pitkälle laatiaksemme johdonmukaisia ja käyttökelpoisia asetuksia, joita on helppo tulkita ja soveltaa kaikissa jäsenvaltioissa, ja odotan innokkaasti näiden mietintöjen lisäviimeistelyä toisessa käsittelyssä.

  Mojca Drčar Murko (ALDE), esittelijä. – (SL) Kannatan aromeista annetussa asetuksessa esitettyä kantaa: vanhentunutta EU:n lainsäädäntöä on uudistettava ja yksinkertaistettava sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ja teknisen kehityksen edistämiseksi, ei kuitenkaan kuluttajansuojaa heikentämällä. Suojelua on päinvastoin lisättävä.

Uusien elintarvikelisäaineiden hyväksymistä koskevien vakiosääntöjen tarkoituksena on lisätä kuluttajien luottamusta. Sääntöjen on oltava sellaiset, että ne estävät kuluttajien harhaanjohtamisen ennen kaikkea täsmällisten ja selvien pakkausmerkintöjen avulla.

Elintarviketurvallisuuden toksikologisten näkökohtien ohella on mielestäni otettava huomioon myös se, onko aromien lisääminen elintarvikkeisiin tarkoituksenmukaista. Valmistajien on tosiaankin mahdollista käyttää voimakkaita aromeja valmisruokiensa huonolaatuisten ainesosien peittämiseen. Kysymys aromien teknologisesta tarkoituksenmukaisuudesta liittyy siis ihmisten terveyden suojelua koskeviin periaatteisiin.

Asetuksen kiistanalainen osa koskee nähdäkseni niitä elintarvikkeiden ainesosia, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, etenkin yrttejä ja mausteita. Ne sisällytettiin asetustekstiin sen jälkeen, kun genotoksisuutta ja yrttien määrättyjen, vain biologisesti vaikuttavien ainesosien karsinogeenisia vaikutuksia koskevat mietinnöt oli julkaistu. Noin 60:tä yrttiä ja maustetta koskevat sallitut enimmäismäärät sisältyvät asetuksen liitteeseen III.

Emme aliarvioi tieteellistä näyttöä, jonka mukaan biologisesti vaikuttavat ainesosat voivat olla sinänsä haitallisia. Olen samaa mieltä siitä, että on suljettava pois mahdollisuus, että myrkyllisiä aineita joutuisi valmisruokiin vahingossa. Toistaiseksi ei ole tieteellistä näyttöä tällaisten ainesosien haitallisuudesta silloinkaan, kun niitä esiintyy hyvin vähäisinä määrinä yrtti- ja mausteseoksissa ja nautimme niitä valmisruuissa.

Yksi mahdollinen seuraus sallittujen enimmäisarvojen määrittelystä biologisesti vaikuttavien ainesosien perusteella saattaisi olla se, että määrätyt perinteiset tuotteet, jotka ovat jo vuosikymmeniä olleet Euroopan markkinoilla, poistuvat markkinoilta ja elintarvikkeiden valmistajat luopuisivat yrttien käytöstä korvaten ne aromeilla.

Puhun lähes kaikkien ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäsenten nimissä sanoessani, että biologisesti vaikuttavia ainesosia koskevaa kysymystä on käsiteltävä monitahoisesti ja yhtenäisesti. Ehdotan, että parlamentin jäsenet kannattavat täysistunnossa valiokunnan valtaenemmistön puoltamaa ratkaisua. Siinä tapauksessa liitteessä III oleva B osa säilyisi asetuksessa mutta jätettäisiin tyhjäksi, kunnes sille saadaan tieteellisesti kestävä perusta ja kunnes komissio tilaa toimivaltansa rajoissa asiaa koskevan tutkimuksen, jossa laskettaisiin kyseisten elintarvikkeiden päivittäisen keskikulutuksen perusteella ihmisten terveyteen kohdistuva todellinen riski.

Kannatamme lisäaineita koskevassa asetuksessa esitettyä näkemystä, jonka mukaan aineen sisällyttäminen sallittujen aineiden luetteloon edellyttää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) myönteistä lausuntoa, vaikka tämän ei pitäisikään olla ainoa peruste. Toksikologinen hyväksyttävyys ei osoita kattavasti sitä, miten järkevää lisäaineiden käyttö on sitä silmällä pitäen, että Euroopan unioni pyrkii valistamaan ihmisiä terveellisistä ruokailutottumuksista. Tällä perusteella riittävän teknisen tarpeen käsitettä on mielestämme käytettävä rajanvetoa koskevien ongelmien poliittisessa tulkinnassa. On esimerkiksi järkevää estää kuluttajien harhaanjohtaminen lisäaineiden tuomalla hyödyllä, jos niistä ei todellisuudessa ole mitään hyötyä.

Ryhmämme tukee myös uusien lisäaineiden, aromien ja entsyymien yhtenäistä ja keskitettyä lupamenettelyä edellyttäen, että menettelystä tulee tehokkaampi, nopeampi ja avoimempi. Meillä oli tiettyjä epäilyksiä, jotka toimme esiin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan keskustelussa, mutta arvioituamme uuden ehdotuksen hyvät ja huonot puolet tulimme siihen lopputulokseen, että komiteamenettely ja siihen liittyvä valvontaoikeus antavat parlamentille mahdollisuuden täydentää elintarvikelisäaineiden hyväksymiseen liittyviä teknisiä näkökohtia määrätyillä poliittisilla perusteilla, jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä tärkeiltä kuluttajien suojelun kannalta.

Lopuksi lausun vilpittömät kiitokset kahden muun asetuksen esittelijöille, joiden erinomaisen yhteistyön ja varsin tuloksekkaan näkemystenvaihdon ansiosta nämä asetukset muodostavat uuden lainsäädäntöpaketin.

  Manuel Medina Ortega (PSE), oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puheenjohtaja vaati oikeudellisten asioiden valiokuntaa antamaan lausuntonsa asianmukaisesta oikeusperustasta ehdotukselle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä.

Tutkittuaan asiaa oikeudellisten asioiden valiokunta on ensinnäkin todennut, että kaksinkertainen oikeusperusta on täysin mahdollinen. Esimerkkinä mainitsen tuomioistuimen vuonna 1988 asiassa komissio v. neuvosto tekemän ratkaisun, jossa vahvistetaan kaksinkertaisen oikeusperustan mahdollisuus silloin, kun henkilöiden suojelun ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan tavoitteet ovat yhtäpitävät.

Mielestämme nämä tavoitteet ovat yhtäpitävät tämän direktiivin tapauksessa. Direktiivin tarkoituksena ei ole vain sisämarkkinoiden tukeminen vaan myös mahdollisimman korkeatasoisen oikeussuojan tarjoaminen.

Menettelylliseltä kannalta tämä ei tuota vaikeuksia, sillä menettely on sama eli yhteispäätösmenettely. Tästä huolimatta katsomme, että yksinomaan sisämarkkinoihin pohjautuva 95 artikla ei riitä oikeusperustaksi ja että sitä on siksi täydennettävä 175 artiklan 1 kohdalla, joka liittyy ihmisten terveyden suojeluun.

  Horst Schnellhardt, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat!

Arvoisa komission jäsen, alustuspuheenvuorossanne kuvailitte näiden uusien järjestelyjen hyviä puolia: suurempaa oikeusvarmuutta, parempaa tiedottamista kuluttajille ja – mikä tärkeintä – byrokratian vähentämistä. Annan teille täyden tukeni! Pyydän teitä jatkamaan ja muuttamaan tämän direktiivisekamelskan asetuksiksi. Silloin saamme merkittävän ja moitteettoman oikeusperustan EU:n lainsäädännölle.

Koska asetuksia tietenkin sovelletaan jäsenvaltioissa sellaisenaan, sisämarkkinaehdoissa on joustettava tiettyyn rajaan asti ja annettava asiaa koskevia ilmoituksia. Tästä syystä valiokunnan ehdotus yhteispäätösmenettelyn käytöstä tuotevalvonnassa on tarpeeton. Kannatan voimakkaasti yhteispäätösmenettelyä, mutta tässä tapauksessa puhun silti laajennetun komiteamenettelyn käytön puolesta. Olen varma, että voitte hyväksyä tämän.

Tuotteiden ja elintarvikelisäaineiden vaikutusta terveyteen tai, kuten jäsen Westlund toteaa, luontoon, ei myöskään pitäisi käsitellä näissä asetuksissa. Meidän pitäisi keskittyä asetettuun tavoitteeseen. Muutoin tuloksena on laaja sääntelyjärjestelmä, emmekä saavuta tavoitteitamme. Tätä varten on olemassa runsaasti muita sääntöjä.

Ehdotus elintarvikelisäaineiden sallimisesta vain siinä tapauksessa, ettei niiden vaikutusta saada aikaan mausteilla, on mielestäni myös kohtuuton. Tälle ei ole tieteellistä perustaa. Emme voi suostua tähän.

Olen oikeastaan hyvin tyytyväinen hyväksymismenettelyihin. Hyvät komission jäsenet, osoittakaa kuitenkin hiukan luottamusta kollegoihinne! Miksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) asetettiin kuuden kuukauden määräaika ja komissiolle yhdeksän kuukauden määräaika? Arvoisa komission jäsen, tähän pitäisi saada muutos. Noudattakaa ehdotusta asettamalla molemmille toimielimille kuuden kuukauden määräaika. Tämän pitäisi mahdollistaa myönteinen kehitys.

  Karin Scheele, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia kolmea esittelijää, etenkin jäsen Doylea, jonka laatiman mietinnön varjoesittelijä olen Euroopan parlamentin sosialidemokraattisessa ryhmässä. Haluan yrittää määritellä kantojemme yhteneväisyyksiä mutta myös niiden eroja. Aiemmin puheenvuoron käyttäneiden ryhmäni jäsenten tavoin kannatan kaksinkertaisen oikeusperustan vahvistamista näille asetuksille, sillä mielestäni tähän komission ehdotukseen sisältyvä parempi kuluttajansuoja on oikeastaan kaikkein tärkein peruste.

Kuten jäsen Doyle on jo maininnut, vain kolme jäsenvaltiota on toistaiseksi ottanut käyttöön entsyymien turvallisuusarvioinnin kansallisessa lainsäädännössään. Tästä syytä tarvitaan Euroopan tason turvallisuusarviointia – nimenomaan kuluttajien turvallisuuden takia.

Toivon, että huomisessa täysistunnossa noudatetaan valiokunnan esimerkkiä ja hyväksytään komission asiakirjassa esitettyjen perusteiden ohella lisäperuste elintarvike-entsyymien lisäämiselle yhteisön luetteloon: niiden käytöstä on oltava hyötyä kuluttajalle.

Muuntogeenisistä organismeista johdetut entsyymit ovat tärkeä aihe minulle, kuten monille muillekin Euroopan parlamentin jäsenille. Muistan hyvin, miten keskustellessamme muutama vuosi sitten Euroopan parlamentissa muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevasta asetuksesta monet meistä yrittivät saada läpi Euroopan kansalaisten toiveen, että muuntogeenisistä organismeista johdetut entsyymit ilmoitettaisiin pakkausmerkinnöissä. Tuolloin huomiomme kiinnittyi tähän entsyymilainsäädännön yleiseen tarkistukseen. Tämä on nykyinen tilanne, ja siksi katson, että nyt on tullut aika saada Euroopan kansalaisten suuren enemmistön toiveet läpi.

Siirtyäkseni omasta toimeksiannostani suoraan Åsa Westlundin mietintöön totean tietenkin kannattavani yhteispäätösmenettelykäytäntöä, sillä entsyymien kaltaista aihetta olisi käsiteltävä mahdollisimman avoimesti. On tietenkin mielenkiintoista, että komissio puhuu laajennetun komiteamenettelyn puolesta täällä parlamentissa, vaikka olemme selkä seinää vasten toisen muuntogeenisiä organismeja koskevan asiakirja-aineiston kanssa. Mielestäni on erittäin kiintoisaa, että tässä tapauksessa pidetään mahdollisena valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn soveltamista yksittäisen entsyymin hyväksymiseen, vaikka tämä ei ilmeisesti vielä päde muihin aiheisiin kuten muuntogeenisiin organismeihin.

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän jäsen Doylea hänen elintarvike-entsyymejä koskevasta erinomaisesta mietinnöstään ja loistavasta yhteistyöstä kaikkien varjoesittelijöiden kanssa.

Entsyymien käyttö elintarvikkeiden valmistuksessa on tunnettu hyvin kautta aikojen. Viime vuosina monipuolisten käyttötapojen määrä on kuitenkin moninkertaistunut. Siksi on välttämätöntä antaa uutta EU:n lainsäädäntöä tästä elintarviketuotantoon liittyvästä näkökohdasta.

Esittelijä on kiinnittänyt huomiota muun muassa seuraaviin aloihin: selkeiden määritelmien laatiminen elintarvike-entsyymeille ja elintarvike-entsyymivalmisteille, tuotteiden asianmukaiset pakkausmerkinnät ja kenties kaikista kiistanalaisimpana muuntogeenisistä mikro-organismeista johdetut elintarvike-entsyymit.

Yleisesti ottaen kannatan varauksetta esittelijän mietinnössään noudattamaa linjaa. Muuntogeenisistä organismeista johdettujen entsyymien osalta olen kuitenkin päättänyt noudattaa jäsen Doylea tiukempaa ympäristöystävällistä lähestymistapaa, vaikka myönnänkin, että esittelijä on tehnyt merkittäviä kompromissimuutoksia, joilla parannetaan huomattavasti muuntogeenisiä organismeja koskevaa käytäntöä.

Vaikka vaikutankin kenties hieman liian varovaiselta kuin varomattomalta, haluan tästä huolimatta selvittää asian, sillä aiheeseen liittyy joitakin toistaiseksi ratkaisemattomia tieteellisiä kysymyksiä ja tuntemattomia tekijöitä. Kun on lisäksi kyse kansalaistemme terveydestä, on mielestäni aina parempi katsoa kuin katua. Sitä paitsi Euroopan kansalaisten näkemys ja yleinen käsitys kaikesta, mikä liittyy muuntogeenisiin organismeihin, on toistaiseksi vähintäänkin epäluuloinen. On vain oikeus ja kohtuus, että kansalaiset saavat kattavat, erittäin selkeät ja vilpittömän täsmälliset tiedot sellaisista elintarvikkeista, jotka sisältävät määrättyjä muuntogeenisistä organismeista johdettuja aineita. Vain tällä tavoin kansalaiset tuntevat voivansa nauttia täysin turvallisesti entsyymien avulla tuotettuja elintarvikkeita ja olevansa tarkasti perillä entsyymien valmistusmenetelmästä. Kuluttajien valtaenemmistö ei ehkä hyödynnä täysimääräisesti tällaista menettelyä, mutta se on niiden harvojen käytettävissä, jotka haluavat oikeutetusti olla täysin tietoisia asiasta.

  Andrzej Tomasz Zapałowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, kemiallisia aineita lisätään nykyisin yhä useampiin elintarvikkeisiin Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Elintarviketeollisuus tarjoaa yhä useampia elintarvikkeiden korvikkeita kansalaisille ja etenkin lapsille. Usein vaikuttaa siltä, kuin nauttisimme yhtä paljon kemiallisia lisäaineita kuin elintarvikkeita.

Epäterveellinen ravinto on vaaraksi erityisesti nuorille. He ovat kaikkein alttiimpia mainonnan houkutuksille ja kuluttavat eniten väriaineita juomissa ja makeisissa, etenkin valmiiksi pakatuissa tuotteissa. Mietintö on oikeansuuntainen, mutta on huolestuttavaa, ettei siinä kielletä muuntogeenisten organismien käyttöä elintarvikkeissa ja korostetaan niiden käyttömahdollisuuksia.

Hyvät kollegat, kehotan teitä pohtimaan seuraavaa. Jos poistamme elintarvikelisäaineet ja korvaamme ne tietyissä tapauksissa muuntogeenisillä organismeilla, saatamme tulevaisuudessa altistaa kansalaiset uusille riskeille luomalla olosuhteet toistaiseksi tuntemattomille taudeille ja niiden haittavaikutuksille ihmiskehoon.

  Carl Schlyter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (SV) Kiitän esittelijöitä heidän rakentavasta yhteistyöstään. Yksi seuraus tästä oli se, että mietintöön sisällytettiin tarkistukseni, jotka koskevat aromivahventeiden käytön rajoittamista, atsovärien vaaroja sekä geneettisesti muunnettujen lisäaineiden ja säilöntäaineina käytettävien torjunta-aineiden merkitsemis- ja riskinarviointivaatimuksia. Toivon, että nämä tarkistukset säilytetään täysistunnossa.

Kannatan esittelijän ehdotusta kaksinkertaisesta oikeusperustasta. Lisäaineita hyväksyttäessä on otettava huomioon niiden ympäristövaikutus. Tämä saattaa olla tarpeen moitteettoman puhdistustuloksen saavuttamiseksi jätevedenpuhdistamoissa.

Komission ehdotuksen tärkein ajatus on lisäaineita koskevien komiteamenettelyjen käyttöönotto. Tässä olisi vaarana se, että liian monet lisäaineet hyväksytään ja että ainoastaan todistettavasti vaaralliset aineet kielletään. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen kokemusten mukaan varovaisuusperiaatteella ei ole juurikaan merkitystä. Lisäksi yksi asetuksen keskeisistä vaatimuksista on se, ettei kuluttajia johdeta harhaan. Näiden asioiden tulkinta on poliittinen kysymys, joka koskettaa siten myös parlamenttia.

Meillä on oikeus hyvään, luonnolliseen ja turvalliseen ravintoon. Lisäaineita käytetään usein sellaisissa elintarvikkeissa, jotka eivät ole tuoreita eivätkä luonnonmukaisia. Kuluttajille on pelkkää hyötyä siitä, ettei luonnollisen ja tuoreen ravinnon kilpailuetua heikennetä lisäaineita koskevalla leväperäisellä lainsäädännöllä, jolla edistetään keskitettyä ja suurimittaista elintarviketuotantoa sekä pitkiä kuljetusmatkoja, jotka nekään tuskin ovat ympäristölle hyväksi.

Siksi komission on järjetöntä väittää, että värin antaminen muutoin värittömälle elintarvikkeelle on erityisen painava syy väriaineiden käytölle. Juuri tällainen menettely on omiaan johtamaan kuluttajia harhaan. Ehdotus makeutusaineiden käyttämisestä erityisesti tuotteiden säilyvyyden pidentämiseen on harhaanjohtava ja pitäisi poistaa.

Toivottavasti väriaineiden vähentäminen lapsille tarkoitetuissa elintarvikkeissa saa kannatusta lasten suojelemiseksi. Myöskään nanohiukkasia ei pitäisi hyväksyä tässä asetuksessa, joka ei ole tarkoitettu nanohiukkasten ominaisuuksien käsittelyyn. Meidän pitäisi myös kiinnittää erityistä huomiota allergikkoihin, ettei heidän tarvitsisi rajoittaa ruokavaliotaan lisäaineiden takia.

Niiden valmistajien, jotka eivät anna riittävästi tietoa käyttämistään lisäaineista, ei tietenkään pitäisi saada hyväksyntää näille aineille. Tiedon salaaminen ei saa olla valmistajille kannattavaa. Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän jäsenet ovat jättäneet käsiteltäväksi tarkistuksia kaikkien näiden näkökohtien huomioon ottamiseksi. Jos tarkistukset hyväksytään, tuloksena on kuluttajia suojeleva lainsäädäntö.

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä on suhtautunut yhtä johdonmukaisesti muihin asetuksiin. Luonnollisesti maustettuja elintarvikkeita ei saa asettaa epäedulliseen asemaan, kuten komission ehdotuksessa kävisi. Kehotan kaikkia tukemaan luontaisia mausteita ja torjumaan keinotekoisia lisäaineita valmistavan teollisuuden harhaanjohtavat houkutukset.

  Pilar Ayuso (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, käsittelen puheenvuorossani aromeista annettua asetusta. Kiitän aiheen esittelijää Murkoa yhteistyöstä ja saavuttamastamme hyvästä yhteisymmärryksestä.

Ensinnäkin olen tyytyväinen komission ehdotukseen, koska siinä saatetaan lainsäädäntö ajan tasalle ja samalla yksinkertaistetaan hyväksymismenettelyjä ja keskitetään aromien markkinointiin liittyvä riskinarviointi ja hyväksyttyjen aineiden luettelon laatiminen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA).

Myös parlamentti on antanut tärkeän panoksen tähän mietintöön, jonka koordinoinnin jäsen Murko on hoitanut erittäin hyvin, kuten totesin.

Pidämme komiteamenettelyä asianmukaisena ja olemme yhtä mieltä siitä edellyttäen, että parlamentti säilyttää mahdollisuuden tutkia sitä silloin kun hyväksi näkee. Asetuksen soveltamisalaa on laajennettava pakasteyrtteihin ja -mausteisiin teknologian edellytysten mukaisesti.

Luontaiset aromit on ilmoitettava pakkausmerkinnöissä, koska kuluttajilla on oikeus tähän tietoon. Muuntogeenisistä organismeista valmistetut elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka täyttävät muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun asetuksen (EY) N:o 1829/2003 ja nykyisen asetuksen vaatimukset, on arvioitava ainoastaan EFSA:ssa molemmissa hyväksymismenettelyissä vahvistetulla tavalla. Niihin ei pidä soveltaa kahta eri menettelyä samassa tarkoituksessa.

Luontaisilla yrteillä ja mausteilla on omat tyypilliset ominaisuutensa, ja mielestäni niiden poistaminen liitteestä on hyvä ratkaisu.

Asetuksessa ei edellytetä siirtymäkautta, mutta sitä tarvitaan myös nykyisen asetuksen voimassaoloaikana. Tämä on Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän tarkistusten tarkoitus.

  Edite Estrela (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kuinka moni harrastelija- tai ammattilaiskokki Euroopassa tai muualla olisi arvannut, että aromien liiallinen käyttö saattaisi vahingoittaa terveyttä? Varmastikin hyvin harva. Kuinka monet meistä, jotka pitävät oreganon tai mausteneilikan aromista, voisivat kuvitella, että aromien lisääminen elintarvikkeisiin voisi olla vaarallista tietyissä ääritapauksissa? Luultavasti ei kukaan. Asiantuntijoiden mukaan ruokamyrkytyksiin ja allergioihin voi silti todellakin olla syynä se, ettei aromeja käytetä kuluttajanormien mukaisesti.

Kuluttajat tietävät, ja elleivät tiedä, heidän pitäisi tietää, ettei kemiallisten ainesosien käyttö ole sama asia kuin luonnollisten tuotteiden nauttiminen, ja tiedämme myös kokemuksesta, että keinotekoiset, kemialliset ja teolliset valmisteet ovat yleensä halvempia kuin luonnontuotteet. Siksi kuluttajille on tiedotettava aromien ominaisuuksista, ja tätä alaa on säänneltävä.

Komission ehdottamat asetukset ja nämä mietinnöt ovat oikeansuuntaisia. Itse asiassa haluaisin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää komissiota ja esittelijöitä – jäsen Westlandia, jäsen Doylea ja jäsen Drčar Murkoa – heidän tekemästään työstä ja heidän yhteistyöstään varjoesittelijöiden kanssa. Erityisesti kiitän jäsen Drčar Murkoa, jonka kanssa työskentelin Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän varjoesittelijänä.

Kansanterveyden suojelun sekä kuluttajavalistuksen ja kuluttajien suojelun pitäisi olla johtavia periaatteita kaikilla EU:n politiikan aloilla. Ehdotus asetukseksi on siis tervetullut, sillä sen tarkoituksena on saattaa ajan tasalle aromien käyttöä koskevat säännöt, jotta pysytään tämän alan teknisen ja tieteellisen kehityksen tasalla. Uudessa lainsäädännössä asetetaan paljon selkeämmät säännöt, joissa noudatetaan myrkyllisten aineiden enimmäismääriä ja otetaan huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen viimeaikaiset tieteelliset lausunnot. Asetuksessa vahvistetaan aromeille täsmällisemmät määritelmät ja asetetaan tiukemmat edellytykset termin "luontainen" käytölle aromien kuvauksissa.

Mielestämme Euroopan parlamentti käsittelee osuudessaan tarvetta lisätä aromeja koskevan lainsäädännön selkeyttä ja yhdenmukaisuutta. Parantavatko uudet säännöt kuluttajavalistusta ja kuluttajansuojaa aiheuttamatta vahinkoa alan teollisuudelle? Näin ollen säännöistä on pelkkää hyötyä. Selkeän järjestelmän perustaminen edistää innovaatioita ja helpottaa uusien teknologioiden kehittämistä, ja eurooppalainen teollisuus pystyy säilyttämään johtoasemansa aromien alalla. Näin ollen oletamme tällä olevan myönteisiä vaikutuksia kansanterveyteen.

  Alexandru-Ioan Morţun (ALDE). – (RO) Mâine, Parlamentul European urmează să adopte patru regulamente urmare cărora Comisia şi Comitetul permanent pentru lanţul alimentar şi sănătatea animală vor trebui să revizuiască toate autorizaţiile existente din punct de vedere al criteriilor, altele decât siguranţa, ca de exemplu: dozele, necesităţile tehnologice şi chiar eventuala inducere în eroare a consumatorului.

După intrarea în vigoare a regulamentelor menţionate, Comisia Europeană va trebui să monitorizeze aplicarea lor şi să ia măsuri cu precădere împotriva producătorilor de produse alimentare pentru sugari şi copii, care nu menţionează încă pe etichete cantitatea şi denumirea tuturor aditivilor, mai ales a celor care sunt utilizaţi în cantităţi foarte mici şi care nu pot fi depistaţi cu uşurinţă prin metodele clasice de analiză.

În prezent, în multe ţări ale Uniunii Europene, medicii au semnalat multe cazuri de alergii din cauza unor produse alimentare ce conţin diverşi aditivi. În absenţa menţionării tuturor acestora pe etichetele produselor alimentare, medicii - şi vă vorbesc ca medic - nu reuşesc să găsească remediile necesare la aceste alergii, mai ales dacă este cazul unui tratament de urgenţă.

Din aceste motive cred că Parlamentul European ar trebui să susţină aceste idei mâine, să susţină amendamentele care se referă la acestea.

  Wiesław Stefan Kuc (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, elintarvikevalmistajien lisääntynyt kilpailu ja niiden kamppailu kuluttajien suosiosta ovat merkinneet sitä, että valmistajat yrittävät tehdä tuotteistaan mahdollisimman houkuttelevan näköisiä. Ne pyrkivät keinotekoisesti saamaan tuotteen ulkonäöstä miellyttävämmän tai parantamaan sen makua ja säilyvyyttä. Nämä toimet eivät kuitenkaan aina ole hyväksi kuluttajien terveydelle.

Jäsen Westlundin, jäsen Doylen ja jäsen Drčar Murkon mietintöjen tarkoituksena on suojella sekä terveyttämme että ympäristöä. Tarkoitan 3 artiklaan tehtyä tarkistusta 17. En ymmärräkään, miksi elintarvikelisäaineiden määritelmään on tehty niin mittavia poistoja. Miksi sokerit on jätetty sen ulkopuolelle? Tarkoitan sokereilla myös monisokereita kuten tärkkelystä, ammoniumkloridia, pektiinejä ja aminohappoja. Voisiko niiden pois jättäminen johtua tärkeimpien valmistajien painostuksesta? Jos näin on, mietintö ei saavuta tavoitteitaan.

  Kathalijne Maria Buitenweg (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, ihmisten terveyteen haitallisesti vaikuttavat aromit eivät yksinkertaisesti kuulu elintarvikkeisiimme. Kuten aiemmin todettiin, kuluttajilla on oikeus turvallisiin elintarvikkeisiin, ja myös ympäristövaikutukset olisi selvitettävä.

Kuten esittelijä on todennut, on hyvä, että tiettyjen elintarvikkeiden karsinogeeniset vaikutukset selvitetään tarkistuksilla. Niillä aromeilla, jotka eivät ole suoranaisesti vahingollisia, voi olla epäsuora haitallinen vaikutus. Kehoamme todellakin johdetaan harhaan keinotekoisilla aromeilla. Elintarvikkeen maku voi muodostua jopa 90-prosenttisesti aromeista, ja päätämme maun, hajun ja ulkonäön perusteella, haluammeko syödä jotakin tuotetta vai emme. Tuotteen tuoreus ja terveellisyys on kokonaan eri asia, emmekä koskaan edes harkitsisi syövämme pikaruokaa, ellei siinä olisi käytetty aromeja.

On myös sellaisia keinotekoisia aromeja, jotka aiheuttavat riippuvuutta, kuten mononatriumglutamaatti, jota ihmiset haluavat syödä aina vain enemmän esimerkiksi perunalastuissa. Olen tyytyväinen siihen, että parlamentti esittää ehdotuksia luotettavaa ja puolueetonta tietoa sisältävistä pakkausmerkinnöistä. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, sillä ihmiset eivät ymmärrä, että heidän on luettava pienellä painetut tekstit. Siksi on ratkaisevan tärkeää käynnistää esimerkiksi komission liikalihavuuden vastaisen kampanjan yhteydessä sellainen kampanja, jossa kerrotaan terveellisestä ruokavaliosta ja selitetään, että pienellä painetuilla teksteillä voi olla ratkaiseva merkitys painonnousulle tai -laskulle.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, käsittelemme tänään asetuspakettia, jolla on erityisen suuri merkitys kuluttajille. Kuten komission jäsen Kyprianou aivan oikein totesi, nämä asetukset ovat tärkeitä, sillä ne koskevat elintarviketurvallisuutta, kuluttajien odotuksiin vastaamista aromien alalla ja viime kädessä elintarvikkeita jalostavien yritysten kilpailukykyä.

Muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden parannusaineiden hyväksymistä koskevassa kysymyksessä oli mielestäni todella tarpeen noudattaa muuntogeenisistä organismeista annettua asetusta. Haluankin käsitellä ennen kaikkea aromeja, ja tarkemmin sanoen luontaisia aromeja. Mielestäni on tärkeää perehtyä tarkemmin kysymykseen, joka koskee "luontaisista aromeista" kertovia pakkausmerkintöjä, sillä nykyisen lainsäädännön mukaan valmistajat voivat liittää tuotteisiinsa "luontaisista aromeista" kertovan merkinnän silloin, kun aromi on täysin luontainen, sen koostumuksesta riippumatta.

Mikäli ehdotettu asetus huomenna hyväksytään nykyisessä muodossaan, valmistajat eivät enää voi käyttää kuvausta "luontainen aromi", vaan heidän on turvauduttava mielestäni paljon kömpelömpään ilmaisuun, kuten esimerkiksi "omenien luontainen aromi", jos tuote on valmistettu omenoista. Olisin halunnut meidän vetävän rajan nykyisen prosenttiosuuden kohdalle: toisin sanoen vähintään 90 prosenttia aromiaineiden kokonaismäärästä on saatu mainitusta raaka-aineesta, jolloin on selvää, että loput 10 prosenttia, jotka on saatu muusta kuin mainitusta raaka-aineesta, ovat yhtä lailla luontaisia, koska ne ovat peräisin toisesta luontaisesta raaka-aineesta. Tosiasiassa tiedämme varsin hyvin, että tiettyjen aromien valmistamiseen on käytettävä muita luontaisia aromeja, esimerkiksi lisäämällä 10 prosenttia toista luontaista aromia, jonka avulla makua voidaan parantaa.

Näin ollen suhteen muuttaminen 95 prosenttiin ja 5 prosenttiin, jopa 100 prosenttiin, merkitsisi aromien EU:n laajuista standardointia, mikä mielestäni haittaa alan teollisuuden luovuutta – elintarviketeollisuuden innovaatioita – ja minusta se on hyvin valitettavaa.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomiota neljään asiaan tässä keskustelussa. Ensinnäkään elintarvikelisäaineet eivät saa olla vaaraksi kuluttajien hengelle ja terveydelle. Toiseksi lisäaineisiin on turvauduttava vain silloin, kun niiden käyttö on perusteltua teknisistä syistä ja sillä edellytyksellä, että siitä on hyötyä kuluttajille. Lisäaineita voidaan käyttää myös, kun tavoiteltua vaikutusta ei saavuteta käyttämällä luonnontuotteita.

Kolmanneksi elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on annettava luotettavaa tietoa kyseisissä tuotteissa olevista elintarvikelisäaineista. Neljänneksi muuntogeenisten organismien pohjalta tai niiden avulla valmistettuja lisäaineita ei pitäisi yleensä käyttää elintarvikkeissa.

Mikäli elintarvikkeissa kuitenkin käytetään tällaisia lisäaineita, pakkausmerkinnöissä on annettava luotettavia tietoja, ja lisäksi kuluttajia pitäisi varoittaa siitä, että lisäaineissa on käytetty muuntogeenisiä organismeja.

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän parlamentin jäseniä erittäin kiintoisasta keskustelusta. Kuten aavistelinkin, emme ole kaikista asioista täysin samaa mieltä, mutta keskustelujen ja molemminpuolisen myötämielisyyden avulla pystymme löytämään ratkaisuja.

Aluksi totean, että yhteinen painopisteemme ja tärkein näkökohta on itsestään selvästi kuluttajien suojelu, ja olen varma siitä, että ette epäile haluani edistää kuluttajien etuja tässä suhteessa. Samanaikaisesti meidän on kuitenkin säilytettävä suhteellisuudentajumme ja käytännöllisyytemme sekä saavutettava tämä tavoite mahdollisimman pienellä hallintotaakalla.

Viittaan joihinkin kysymyksiin, vaikka en haluakaan kuluttaa liikaa aikaa. Yhteispäätös- ja komiteamenettelystä lienee aluksi paikallaan muistuttaa, että kaksi toimielintämme, parlamentti ja komissio, sopivat uudesta valvonnan käsittävästä komiteamenettelystä nimenomaan löytääkseen teknisiä ja tieteellisiä kysymyksiä koskevan käytännöllisen, yksinkertaisen ja nopean päätöksentekomenettelyn vahvistamalla Euroopan parlamentin sananvaltaa ja lisäämällä Euroopan parlamentin mahdollisuuksia ilmaista avoimesti näkemyksensä. Sivumennen sanoen tätä menettelyä ei vielä ole käytetty, vaan olemme vasta aloittaneet sen. Menettely hyväksyttiin ensimmäiseksi terveysväittämiä koskevassa lainsäädännössä, joten vanhaan komiteamenettelyyn viittaaminen ei ole aiheellista tämän keskustelun yhteydessä, sillä keskustelemme nyt uudesta menettelystä, jolla saavutetaan avoimuutta ja Euroopan parlamentin osallistumista koskevat tavoitteet mutta pystytään samalla päättämään nopeasti ja käytännöllisesti teknisistä ja tieteellisistä kysymyksistä. Kuvitelkaapa, että koko lainsäädäntöehdotus pitäisi käydä läpi joka kerta, kun päätetään jostakin entsyymistä, lisäaineesta tai kalorista, kun päätös viime kädessä perustuu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen näkemyksiin. Olemme perustaneet tämä viranomaisen yhdessä parlamentin antamalla lainsäädännöllä nimenomaan tätä tarkoitusta varten.

Kehotan parlamenttia, tai niitä parlamentin osapuolia, jotka haluaisivat ottaa käyttöön yhteispäätösmenettelyn tässä asiassa, harkitsemaan uudelleen, koska loppujen lopuksi emme saavuta yhtään asettamistamme tavoitteista, ja viime kädessä tämä vaikuttaa pitkällisten menettelyjen takia myös kuluttajien etujen vastaisesti.

Olen samaa mieltä oikeusperustasta jäsen Doylen kanssa. Tunnette komission kannan, ja mielestäni meillä pitäisi olla yksi oikeusperusta. Katson, että tämä voi kattaa kaikki muut näkökohdat, sillä muut näkökohdat on otettu huomioon asiaa koskevassa lainsäädännössä.

Olen yhtä mieltä siitä, että allergeenisuuden pitäisi perustellusti kuulua niihin tekijöihin, joita pohditaan elintarvikelisäaineiden hyväksymismenettelyssä, joten tämä tekijä on otettava huomioon. Pakkausmerkinnät ovat myös erittäin tärkeä näkökohta ja auttavat kuluttajia saamaan tietoa, mutta emme voi hyväksyä mahdollisesti allergisoivien lisäaineiden täyskieltoa, sillä niitä kuluttajia, joille niistä on haittaa, voidaan suojella pakkausmerkintäsäädöksillä.

Muuntogeenisten organismien kanssa päällekkäisten hyväksymismenettelyjen osalta olen samaa mieltä siitä, että meillä on oltava toimiva ja hyvä hallintokäytäntö. Siksi voisimme hyväksyä ehdotetun selvennyksen, tosin hieman uudelleen muotoiltuna, jotta tekstistä saadaan yhtäpitävä asetuksen (EY) N:o 1829/2003 kanssa.

Olen samaa mieltä siitä, että yrtit ja mausteet ovat luonnollisia, mutta ne voivat tästä huolimatta sisältää luontaisesti tiettyjä aineita, jotka saattavat aiheuttaa terveysongelmia. Siksi on hyödyllistä ja tärkeää sisällyttää luetteloon myös ne ja niiden enimmäismäärät. Ainakin yhdessä jäsenvaltiossa jouduimme hiljattain harkitsemaan mahdollista enimmäismäärien käyttöönottoa. Näin ollen se, että jokin aine on luonnollinen, ei välttämättä sinänsä merkitse, ettei se myös sisältäisi joitakin aineita, jotka liian suurina määrinä nautittuina voivat olla haitallisia.

Komissiolle on asetettu yhdeksän kuukauden määräaika ja EFSA:lle kuuden kuukauden määräaika, ja totean, että yhdeksän kuukautta on ehdotettu enimmäismääräaika, mutta se ei tarkoita, että koko määräaika käytetään. Samanaikaisesti komissio voi kuitenkin EFSA:n lausunnon perusteella turvautua sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kuulemismenettelyyn selvittääkseen, miten ne pystyvät ottamaan huomioon teknologiset tarpeet ja kuluttajien saaman hyödyn sekä varmistamaan, ettei kuluttajia johdeta harhaan. On monia muitakin olennaisia tekijöitä. Kuten tiedätte, Euroopan unionin kuulemismenettelyt vievät aikaa. Meidän on voitava viedä kyseiset menettelyt päätökseen. Siksi haluaisimme riittävästi aikaa, mutta se ei välttämättä tarkoita, että aika käytetään kokonaisuudessaan.

Kuluttajien saamista hyödyistä totean, että voisimme hyväksyä niiden sisällyttämisen johdanto-osan kappaleeseen – näin täydennettäisiin tärkeää periaatetta – mutta ei säädöstekstiin rajoitusten muodossa. En mene yksityiskohtiin. Kun kantamme on valmis, pystymme selvittämään syyn siihen, miksi hyväksymme tämän kohdan osittain.

Torjunta-aineita koskevan lainsäädännön ja tämän lainsäädännön keskinäisestä täydentävyydestä todettakoon, että katsomme niiden täydentävän toisiaan. Näin ollen ne tuotteet, jotka eivät kuulu kasvinsuojelua koskevan lainsäädännön soveltamisalaan, kuuluvat tämän lainsäädännön soveltamisalaan. Selvyyden vuoksi on tärkeää säilyttää selkeä raja näiden kahden lainsäädäntöalan välillä. Olin erityisen kiinnostunut siitä, pystytäänkö ne erottamaan kokonaan toisistaan, eikä se ole mahdollista. On selvää, että tuotteen turvallisuus arvioidaan jommankumman säädöksen perusteella riippuen siitä, missä vaiheessa tuotetta käytetään, ja ottaen huomioon jotkin sen tekniset näkökohdat.

Kun käsitellään tuotemerkintää "luontainen" sekä raaka-aineen 90:n tai 95 prosentin osuutta, on tärkeää, että mainitsemamme raaka-aineen prosenttiosuus on mahdollisimman suuri. Myös jäljelle jäävän osuuden on oltava peräisin luontaisesta raaka-aineesta. Toisaalta, jos jotakin ainetta nimitetään "luontaiseksi" viittaamatta määrättyyn raaka-aineeseen, kyseisen aineen on oltava sataprosenttisesti luontainen.

Päätavoitteena kaikessa tässä on varmistaa, ettei kuluttajia johdeta harhaan. Pohjimmiltaan ehdotuksissa on tärkeintä turvallisuuden arviointi ja sen varmistaminen, ettei kuluttajien terveydelle aiheudu vaaraa, sekä kuluttajille tiedottaminen, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. He voivat päättää, haluavatko ostaa jalostetun vaiko luonnollisen tuoretuotteen. Toimintalinjamme perustuu tuoreiden elintarvikkeiden kulutuksen edistämiseen, mutta emme voi sulkea muita tuotteita pois markkinoilta. Siksi meidän on annettava kuluttajille valinnanmahdollisuus, jolloin he voivat käyttää sitä tarpeidensa mukaan.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna tiistaina 10. heinäkuuta 2007.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Elintarvike-entsyymejä on vuosien ajan käytetty useasti elintarviketuotannossa mahdollisimman korkealaatuisten ja hienojen tuotteiden valmistamiseksi. Sitä mukaa kun tekniikat kehittyvät ja valmistuksessa käytetään myös muuntogeenisiä mikro-organismeja, tarvitaan kipeästi sääntelyä kuluttajien turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi EU:n laajuisesti. Nykyisin valmistuksen apuaineina käytettävät elintarvike-entsyymit eivät kuulu EU:n lainsäädännön soveltamisalaan. Elintarvike-entsyymejä koskevassa lainsäädännössä on suuria jäsenvaltiokohtaisia eroja, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia sisämarkkinoilla ja tehdä tilanteesta eurooppalaisen kuluttajan kannalta epäselvän. Tästä syystä tuen esittelijän ja komission pyrkimyksiä hyväksyä paketti, jolla on tarkoitus perustaa yksinkertaistettu yhtenäinen hyväksymismenettely elintarvike-entsyymeille.

  Gyula Hegyi (PSE) , kirjallinen. – (HU) Monet ihmiset suhtautuvat epäluuloisesti elintarvikelisäaineisiin. Tämä johtuu osittain tiedon puutteesta, osittain monista skandaaleista ja väärinkäytöksistä. Siksi on pelkästään myönteistä, että komissio aikoo tiukentaa ja yksinkertaistaa asiaa koskevia säädöksiä. Mielestäni uuden luettelon laatiminen hyödyllisistä ja turvallisista lisäaineista on hyvä aloite. Luonnollisesti on otettava huomioon myös asiakkaiden näkemykset, jotka saattavat vaihdella maakohtaisesti sekä pienempien alueiden kesken ja ikäryhmien mukaisesti. Meidän on myös yritettävä kannustaa nuoria kuluttamaan enemmän luonnonmukaisia ja terveellisiä elintarvikkeita.

Mielestäni on erittäin tärkeää suojella määrättyjä ihmisryhmiä, kuten ruoka-allergikkoja. Muuntogeenisiä organismeja koskevan mietinnön esittelijänä kannatan myös ehdotusta, jonka mukaan tuotteessa on ilmoitettava selvästi, sisältääkö se muuntogeenisistä organismeista peräisin olevia lisäaineita. Luottamusta tuotteeseen voidaan parantaa vain luotettavilla ja täsmällisillä tiedoilla. Hyväksymismenettelystä on tehtävä avoin ja turvallisempien aineiden käyttöä on edistettävä.