Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/2299(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0235/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0235/2007

Keskustelut :

PV 10/07/2007 - 15
CRE 10/07/2007 - 15

Äänestykset :

PV 12/07/2007 - 6.3
CRE 12/07/2007 - 6.3
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0343

Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 10. heinäkuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

15. EU:n tuleva meripolitiikka: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Willi Piecykin laatima ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietintö (A6-0235/2007) Euroopan unionin tulevasta meripolitiikasta: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys (2006/2299(INI)).

 
  
MPphoto
 
 

  Willi Piecyk (PSE), esittelijä. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, meripolitiikan ansiosta myös parlamentti on nyt edennyt uusille vesille. Tätä mietintöä koskevaan työhön osallistui viisi valiokuntaa. Tulokset ovat kunnioitusta herättäviä. Haluan aluksi kiittää lämpimästi yhteistyöstä yhteisesittelijöitä Hassi, Stevenson, Chatzimarkakis ja Matsis. Kiitän myös työtovereitani Helge Jordania ja Dörte Schrammia sekä harjoittelija Jania, joka teki hyvää tutkimustyötä, sillä ilman heitä tämän mietinnön laatiminen olisi ollut käytännössä mahdotonta.

Hyvät parlamentin jäsenet, tarkastellaanpa seuraavaksi meripolitiikkaan liittyvää tilannetta. Euroopan unionin ulkomaankaupasta 90 prosenttia ja sisäkaupasta 40 prosenttia tapahtuu meritse. EU:n BKT:sta rannikkoalueet tuottavat 40 prosenttia. Noin kaksi kolmannesta kaikista EU:n kansalaisista viettää mieluimmin lomansa rannikolla, ja vuonna 2004 rannikkomatkailualan liikevaihto oli 72 miljardia euroa. Rannikkomatkailu edellyttää kuitenkin puhtaita meriä. Näin ollen on selvää, että on välttämätöntä – itse asiassa ehdoton edellytys – että EU paitsi laatii yhdennetyn meripolitiikan myös panee sen täytäntöön.

Komissiolle on kunniaksi se, että komissio on vihreällä kirjallaan tuonut meripolitiikan esiin Euroopan unionin toiminnassa. Tosin vihreä kirja on usein epäselvä ja kuvaileva pikemminkin kuin täsmällinen. Vuoden ajan jatkuneen kuulemisen jälkeen nyt tarvitaan vähemmän konferensseja ja enemmän toimia, enemmän konkreettista poliittista toimintaa, eli kuten Goethe totesi: "Jo sanatulva varmaan riittää, jos tointakin jo nähdä vois!"

Arvoisa komission jäsen, jos hyväksymme mietinnön huomenna, komissio ja tietysti myös jäsenvaltiot saavat melkoisen määrän työtä. Työtoverini ovat laskeneet, että mietintöluonnos sisältää 80 suositusta komissiolle ja neuvostolle. Jos näitä yhdistellään suurpiirteisesti, jäljelle jää edelleen 33 toimenpidekokonaisuutta, joiden toteuttamista odotamme komissiolta ja neuvostolta vastaisuudessa.

Käsittelen tänään vain joitakin tärkeitä kysymyksiä, kuten merenkulkua. Odotamme, että neuvosto hyväksyy seitsemän meriturvallisuutta edistävää lainsäädäntötoimenpidettä, jotka koskevat esimerkiksi satamavaltioiden suorittamia tarkastuksia, hätäankkurointia ja vastuuta onnettomuuksien jälkeen. Nämä odotukset kohdistuvat pelkästään Portugalin puheenjohtajuuskauteen. Erikoinen vanhentunut käsitys on se, että lähimerenkulkua pidetään Euroopan unionissa edelleen kansainvälisenä kauppana. Tämän vuoksi rannikkomerenkulku on sisällytettävä sisämarkkinoihin. Merten moottoriteistä toteaisin, ettei sen jälkeen, kun Euroopan laajuiset liikenneverkot hyväksyttiin vuonna 2004, ole edetty senttiäkään. Komission on nimettävä tätä asiaa varten koordinaattori, jotta lopultakin tapahtuu jotakin.

Ilmastonmuutoksen torjumisesta toteaisin, että vaikka meriliikenne on suhteellisesti ympäristöystävällisin liikennemuoto, tämäkään liikennemuoto ei ole putipuhdas. Sen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on 4 prosenttia ja lisäksi aiheutuu suuri määrä rikkidioksidipäästöjä ja typen oksidien päästöjä. Olen vakuuttunut siitä, ettei merenkulussa voida välttää päästökauppaa. Tätäkin tärkeämpää on kuitenkin sekä vähentää alusten päästöjä että käyttää aluksilla uusiutuvia energialähteitä, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa. Tämä tarjoaa samanaikaisesti huomattavaa kasvupotentiaalia Euroopan unionin laivanrakennusteollisuudelle ja sen tarvikkeiden valmistajille. Hyvin tärkeä on myös LeaderSHIP 2015 -strategia, jossa on kyse koko alan tulevasta kilpailukyvystä.

Merien osalta ilmastopolitiikkaan liittyy myös se, että alusten energiahuolto satamissa hoidetaan maalta käsin aina, kun tämä on mahdollista, ja se, että jo pitkään viivästynyt merellä tuotettavan tuulivoiman edistämistä koskeva komission toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön.

Työllisyyden osalta merialalla valitetaan, etteivät nuoret halua merialan ammatteihin. Onkin kysyttävä, miten aktiivisesti näitä ammatteja on edistetty. Tämän vuoksi tarvitaan tiedotuskampanjaa. On kuitenkin myös asianmukaista, ettei aluksilla työskenteleviä kohdella toisen luokan työntekijöinä.

Merten pilaantumisen estämiseksi on välttämätöntä, että satamassa käyvät alukset jättävät sinne 100 prosenttia jätteistään. Laittomia öljypäästöjä on torjuttava. Koska 80 prosenttia merten saastumisesta aiheutuu maalta käsin, samaan aikaan on kuitenkin välttämätöntä, että on olemassa konkreettinen komission toimintasuunnitelma, josta voidaan myöntää tukea tämän tilanteen korjaamiseksi.

Merentutkimuksen alalla täällä Euroopan unionissa on erinomaisia tutkimuslaitoksia, mutta ne eivät ole yhteydessä toisiinsa. Tämän vuoksi tarvitaan tutkimuslaitosten yhteinen katto-organisaatio, eurooppalainen meritieteiden konsortio, jota komissio tukee voimakkaasti.

Arvoisa puhemies, en halua mitenkään moralisoida, mutta on kiistatonta, ettei meri tarvitse meitä, vaan me tarvitsemme merta. Koska asia on näin, tarvitsemme hyvää yhdennettyä EU:n meripolitiikkaa. Tämän vuoksi arvioimme tulevaisuudessa jokaisen puheenjohtajavaltion edistymistä EU:n meripolitiikan alalla.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kun aloitimme tämän prosessin, sanat "Euroopan unionin tuleva meripolitiikka" olivat täynnä mahdollisuuksia ja lupauksia.

Nyt, kaksi vuotta työn aloittamisen jälkeen ja vuosi vihreän kirjan julkaisemisen jälkeen, ei puhuta enää pelkästään siitä, mikä on mahdollista. Nyt puhutaan siitä, mikä voi toteutua. Kuulemisprosessi päättyi 30. kesäkuuta. Tuhannet alan toimijat kaikkialla Euroopan unionissa ovat osallistuneet prosessiin aktiivisesti ja antaneet tälle hankkeelle suunnatonta tukea. Parlamentti on toiminut aktiivisesti tämän keskustelun valmisteluvaiheessa. Haluan esittää heti aluksi kiitokseni arvostamalleni esittelijä Piecykille, joka on koordinoinut asiasta kiinnostuneiden eri valiokuntien toimintaa ja laatinut tämän vaikuttavan mietinnön. Haluan kiittää myös prosessiin osallistuneiden eri valiokuntien esittelijöitä arvokkaasta työpanoksesta sekä niitä muita parlamentin jäseniä, jotka ovat erityisesti tukeneet tätä meripolitiikkaa koskevaa hanketta. Olemme hyvin tyytyväisiä parlamentin kokonaisvaltaiseen toimialat ylittävään lähestymistapaan. Mietinnössä esitettävä yhteinen näkemys on hyvä perusta Euroopan unionin kokonaisvaltaisen ja yhdennetyn meripolitiikan tulevalle toiminnalle.

Mietintö on sisällöltään todella vaikuttavan laaja. Olemme kiitollisia näin huomattavasta määrästä ehdotuksia. Suhtaudumme myönteisesti parlamentin huomautukseen; sen mukaan merialalla on saavutettava nopeaa edistymistä lainsäädäntöehdotuksissa, jotka ovat nyt neuvoston käsiteltävänä ja jotka liittyvät sekä merenkulun turvallisuuteen että merellisen ympäristön suojelemiseen ja vaalimiseen. Tulevan meripolitiikkamme päämääränä on todellakin oltava, että tällaista lainsäädäntöä pannaan asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioissa.

Vuotta 2008 koskevassa alustavassa talousarvioesityksessä komissio on myös pyytänyt varoja valmistelutoimille. Tavoitteena on aloittaa joidenkin uuden meripolitiikan mukaisten toimien täytäntöönpano. Toivomme, että parlamentti tukee näitä pyyntöjä.

Vuonna 2008 olemme valmistautuneet erityisesti työhön sellaisilla aloilla kuin merellä harjoitettavan toiminnan valvontajärjestelmien yhdentäminen, meriin ja valtameriin liittyvien tietojen verkoston perustaminen sekä merialan ja -palvelujen parhaimpien käytäntöjen vaihto edistämällä meriklustereita. Olemme vakuuttuneita siitä, että tällaisista hankkeista on huomattavaa hyötyä pitkällä aikavälillä.

Seuraavaksi käsittelen joitakin mietinnössä esiin tuotavista asioista. Aloitan esittämällä muutamia yleisiä huomioita. Komissio suhtautuu myönteisesti parlamentin kehotukseen, jonka mukaan on varmistettava, että ympäristöulottuvuus tulee selvästi esiin niissä ehdotuksissa, jotka teemme lokakuussa. Komissio sitoutuu kiinnittämään erityistä huomiota ilmastonmuutokseen. Tässä yhteydessä komissio tarkastelee kaikkien toimijoiden antamaa palautetta, jossa käsitellään päästökauppaa ja merenkulkua, uusiutuvia energialähteitä, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa, alusten voimanlähteenä, alusten energiahuoltoa satamissa maalta käsin, avomerellä tuotettavaa tuulivoimaa, alusten purkamista ja muita kysymyksiä. Kaikilla näillä voidaan vaikuttaa myönteisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja laajoihin ympäristönäkökohtiin.

Kuten on useasti todettu, meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskeva teemakohtainen strategia on edelleen meripolitiikan ydin ja muodostaa meripolitiikan ympäristöpilarin. Strategia ja meripolitiikka vahvistavat toisiaan.

Komissio suhtautuu myönteisesti myös siihen, että mietinnössä korostetaan meriliikenteen suurta merkitystä Euroopan unionin taloudelle. Komissio pitää edelleen lainsäädännön selkeyttämiseen ja parantamiseen pyrkiviä toimia ensisijaisen tärkeinä. Meriliikenne kuuluu vähiten ympäristöä kuormittaviin liikennemuotoihin. Näin ollen on lisättävä toimia, jotta saavutuksia voidaan parantaa entisestään.

Meriliikenne on tärkeää myös muista kuin kestävyyteen liittyvistä syistä, sillä meriliikenne edistää yhteisten sisämarkkinoidemme yhdentymistä ja on erittäin tärkeää Euroopan unionin ulkomaankaupan kannalta nyt globalisaation aikakaudella.

Merialan taloudellinen merkitys Euroopan unionille sekä muutamien kansallisten ja alueellisten meriklusterien menestys tunnetaan hyvin. EU:n meripolitiikkaa koskeva yhteistyö on ollut osoitus kaikkien toimijoiden kiinnostuksesta vahvistaa ja edistää meriklusterien kehitystä kaikkialla Euroopan unionissa. Komissio on sitoutunut edistämään hyviä käytäntöjä ja keskinäisten suhteiden luomista meriklusterien välillä sekä kansallisesti että alueellisesti kartoittamalla Euroopan unionin meriklustereita ja tarkastelemalla niiden mahdollista yhteistyötä.

Mietinnössä tuodaan esiin tutkimusta ja innovointia koskevia kysymyksiä. Komission mielestä huippuosaaminen merentutkimuksen ja meriteknologian alalla on erittäin tärkeää, jotta voidaan kehittää meriympäristön resurssien erittäin suurta potentiaalia kestävällä tavalla. Huippuosaaminen muodostaa perustan merialan eri sektorien yhdentymiselle ja synergialle. Tämän vuoksi merentutkimus ja meriteknologia määriteltiin tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa poikkialaiseksi painopisteeksi, johon kiinnitetään erityistä huomiota.

Tunnustamme, että matkailu on tärkeä kestävän kasvun edistäjä rannikko- ja merialueilla. Samanaikaisesti rannikko- ja merimatkailua voidaan käyttää edistämään merialueiden kulttuuristen, historiallisten ja luonnon erityispiirteiden säilyttämistä.

Vuodeksi 2007 on suunniteltu tiedonantoa, jossa määritellään toimintasuunnitelma Euroopan unionin kestävälle ja kilpailukykyiselle matkailulle. Tiedonanto perustuu kertomukseen, jota varten kerättiin palautetta kaikilta EU:n matkailualan toimijoilta, ja tiedonannossa tuodaan esiin myös rannikko- ja merimatkailua koskevia mahdollisia uusia yhteisön aloitteita, jotka voisivat olla hyödyllisiä jäsenvaltioiden aloitteiden täydentämiseksi.

Komission mielestä on myönteistä, että mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti tarpeeseen varmistaa kalastuksen kestävyys. Olemme toteuttaneet muutamia aloitteita, jotta voidaan lisätä merensuojelualueiden määrää ja kehittää toimia, joilla edistetään kalatalouden hallintoa koskevia pitkän aikavälin lähestymistapoja.

Lisäksi komissio on jo esittänyt ehdotuksia, jotka koskevat poisheitetyn saaliin asteittaista poistamista. Lokakuussa käsiteltävän asiakokonaisuuden yhteydessä komissio hyväksyy myös tuhoisia kalastusmenetelmiä koskevia toimia ja ehdotuksia, joiden tavoitteena on torjua laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta.

Seuraavaksi käsittelen sosiaalisia kysymyksiä. Haluan todeta, että olemme parlamentin tavoin huolissamme siitä, että merialalla on pulaa asiantuntijoista ja hyvin koulutetuista ammattilaisista. Aiomme tarkastella todella kiinnostuneina mietinnössä esitettäviä ehdotuksia; ne koskevat erityisiä koulutuskursseja, joiden avulla tarjotaan merten ja valtamerten hoitoa koskevan ekosysteemeihin perustuvan lähestymistavan laajaa tuntemusta.

Olemme parlamentin kanssa yhtä mieltä myös siitä, että olisi arvioitava uudelleen merimiesten sulkemista pois yhteiskunnallisten direktiivien soveltamisalasta. Merimiehiä koskevien yhteiskunnallisten sääntöjen yhteydessä korostaisin, että pidän tärkeänä työmarkkinaosapuolten välillä meneillään olevaa työtä, merimiesten työoloja koskevan konsolidoidun ILO:n yleissopimuksen sisällyttämiseksi yhteisön lainsäädäntöön.

Haluan todeta hallinnosta vielä yhden asian. Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kuulemisen yhteydessä kävi selvästi ilmi, että meripolitiikan onnistuminen edellyttää tiiviimpää koordinointia kaikkien alakohtaisten politiikkojen välillä ja hallinnon kaikkien tasojen välillä. Tämän vuoksi pidän parlamentin kantaa tästä asiasta sekä hyvin ajoitettuna että merkityksellisenä. Lisäksi myönnämme, että yhdennetyn meripolitiikan alalla tarvitaan parhaimpien käytäntöjen vaihtoa ja edistämistä varten foorumeita, jotka tukevat parhaita käytäntöjä koskevien kokemusten ja tietojen vaihtoa. Tätä varten aiomme järjestää vuosittaisia konferensseja, jotka yhdistävät alan toimijoita alueilta, jäsenvaltioista ja EU:sta, myös kaikkien asiaan liittyvien alojen sidosryhmiä. Tämä lisää myös merialan näkyvyyttä yleensä.

Hyvät parlamentin jäsenet, jotta kuulemisprosessin ilmentämä myönteinen kehitys jatkuisi, aiomme esittää kunnianhimoisen meripolitiikkaa koskevan kokonaisuuden 10. lokakuuta ja esitellä sen parlamentille ja neuvostolle kuulemista varten. Tällä kokonaisuudella toteutetaan näkemys EU:n uudesta meripolitiikasta. Kokonaisuus käsittää kuulemisprosessia koskevan tiedonannon, josta käy ilmi, kuinka laaja ja kokonaisvaltainen kuulemisprosessi on ollut, ja joka tuo selvästi esiin tiiviin ja rakentavan vuorovaikutuksen keskustelukumppaniemme kanssa. Lisäksi kokonaisuus käsittää toisen tiedonannon, jossa esitetään Euroopan unionin meripolitiikkaa ja toimintasuunnitelmaa koskeva ehdotus. Politiikassa keskitytään EU:n merialan todellisuuteen, meriasioita koskevan yhdennetyn lähestymistavan tärkeyteen sekä omaan näkemykseemme meripolitiikasta ja sen periaatteista. Tavoitteena on edistää ja kehittää merten ja valtamerten kestävää käyttöä, varmistaa hyvä elämänlaatu kaikilla alueilla, lisätä EU:n merialan avoimuutta ja näkyvyyttä, vahvistaa EU:n kansainvälistä johtoasemaa merialalla ja saavuttaa EU:n täysi potentiaali meriasioita koskevan tietämyksen ja innovoinnin alalla, mikä on myös hyvin tärkeää. Toimintasuunnitelmasta käy ilmi, miten meripolitiikkaa on tarkoitus toteuttaa, sillä toimintasuunnitelmassa määritellään ehdotuksen toimet ja aiheet.

Lopuksi haluan kiittää vielä kerran parlamenttia ja esittelijöitä erinomaisesta työstä. Odotamme innolla tiiviin vuoropuhelun jatkamista kanssanne tulevien kuukausien aikana perustan luomiseksi entistä yhdennetymmälle Euroopan unionin meripolitiikalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Satu Hassi (Verts/ALE), ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan lausunnon valmistelija. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, suuri kiitos esittelijä Willi Piecykille erinomaisesta yhteistyöstä vahvistettua yhteistyötä tekevien valiokuntien välillä. Meidän on tärkeää ymmärtää, että puhdas meri ja terveet meriekosysteemit ovat myös merten taloudellisen hyödyntämisen perusta. Siksi on tärkeää integroida ympäristönäkökulma kaikkeen merta koskevaan päätöksentekoon.

Esimerkiksi lyhytnäköinen ylikalastus on johtanut monien kalakantojen romahtamiseen ja se on myös tärkein syy meribiodiversiteetin heikkenemiseen. Kalakantoja ei voi elvyttää vähentämättä maalta mereen tulevia saasteita, teollisia kemikaaleja ja myös maatalouden lannoitteita, jotka rehevöittävät merta. Erityisen tärkeää tämä on suljetuilla merialueilla kuten Itämeri. Kuten esittelijä totesi, myös laivaliikenteen päästöjen vähentäminen on tärkeää, sillä se on yksi tärkeimmistä hengitysilmaamme pilaavien päästöjen lähteistä.

Myös ilmastonmuutos on merille enemmän kuin meren pinnan nousua, sillä se tarkoittaa myös meren happamoitumista, millä on dramaattiset vaikutukset kaikkiin meriekosysteemeihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Jorgo Chatzimarkakis (ALDE), teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijää, joka todella nosti yhteistyön aivan uudelle tasolle. Näin hyvää yhteistyötä en ole kokenut vielä koskaan aikaisemmin, joten onnittelen häntä hienosta suorituksesta.

Komissiota haluan kiittää vihreän kirjan esittämisestä ja yhdennetystä lähestymistavasta. Oli jo aikakin. Euroopan unionilla on meripolitiikan alalla paljon tarjottavaa. Totean näin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan näkökulmasta. Euroopan unionin meriklusterit ovat maailmanlaajuisia markkinajohtajia ja telakat ovat maailman kärjessä. Euroopan unioni hallitsee 40 prosenttia maailman kauppalaivastosta. EU:n laivanvarusteteollisuuden osuus toimituksista on 35 prosenttia. Olemme erittäin hyviä myös tutkimuksessa. "Sininen" bioteknologia on tulevaisuuden kannalta lupaava ala, jonka avulla voidaan esimerkiksi tuottaa energiaa merellä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Valitettavasti emme toimi yhtenäisesti. Tämän vuoksi on hyvä, että nyt on päästy alkuun. Arvoisa komission jäsen, odotamme hyvin jännittyneinä sitä kokonaisuutta, jonka aiotte saattaa päätökseen. Maailma katsoo meitä, sillä se odottaa meiltä jotakin. Odotamme innolla erinomaista kokonaisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Struan Stevenson (PPE-DE), kalatalousvaliokunnan lausunnon valmistelija. (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää jäsen Piecykiä erinomaisesta mietinnöstä ja valiokuntien välisen sujuvan yhteistyön malliesimerkistä. Kalatalousvaliokunnan tavoitteena oli luoda meristrategia, jolla voidaan kehittää suojelua, edistää mereen liittyviä perinteitä ja kannustaa merten ja valtamerten kestävään hyödyntämiseen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jollei ilmastonmuutoksen perimmäisiä syitä käsitellä nyt tehokkaasti, koko EU:n meripolitiikalla ei ehkä ole enää mitään merkitystä, kuten komission jäsen jo totesi.

Kestävä kalastusala on avuksi tämän tavoitteen saavuttamisessa. Näin ollen, jos kalastus ei ole sille kuuluvassa asemassa EU:n meristrategian ytimessä, tarpeet tyydytetään tuotteilla, jotka on pyydetty sellaisilla menetelmillä ja sellaisilta alueilta, joita me emme voi valvoa ollenkaan.

Hallinnon tehostamisen tärkeyttä ei saa vähätellä. Hallinnon tehostaminen hyödyttäisi kaikkia ja koko ympäristöä. Saastuttaja maksaa -periaatetta ei tällä hetkellä sovelleta EU:n merialalla. Merta saastuttavien yritysten olisi tuettava EU:n rahastoa, jonka tavoitteena on kalojen istutus ja ympäristönsuojelu.

Kalatalousvaliokunnan lausunnossa tuodaan esille myös kalastusalan kuvan parantamisen merkitys ja vaaditaan enemmän resursseja tutkimukseen ja koulutukseen, joilla pyritään parantamaan tietoja ja taitoja.

Olen komission jäsenen kanssa yhtä mieltä myös siitä, että merensuojelualueiden verkostoa olisi laajennettava EU:n vesillä ja että olisi perustettava rannikkoalueiden yhdennetyn hoidon järjestelmä sen varmistamiseksi, että lopetamme tarpeettoman elinympäristöjen heikentämisen ja luonnon monimuotoisuuden jyrkän vähentämisen, jotka ovat olleet aivan liian yleisiä viime vuosina.

Odotan innolla toimintasuunnitelmaa, jonka komissio esittää syksyllä.

 
  
MPphoto
 
 

  Yiannakis Matsis (PPE-DE), aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EL) Arvoisa puhemies, meripolitiikkaa koskevat suositukseni sisältyvät lausuntooni, joka on jo hyväksytty asiaa käsittelevissä valiokunnissa.

Haluan kuitenkin painottaa komission jäsenen läsnä ollessa, ettei millään suosituksilla voida onnistua, jos ympäristöä ei suojella. On suojeltava sitä ympäristöä, jota ihminen on tuhonnut raivoisasti, kuten Välimeren maissa viime vuosien ja päivien aikana esiintyneet valitettavat tulipalot osoittavat.

Kaikkien suunnitelmien ehtona on, että onnistumme suojelemaan ympäristöä ja kääntämään kasvihuoneilmiön kehityssuunnan tällä toimintapolitiikalla. Aluksi on luotava EU:n palontorjuntajoukot, jotka toimivat pääasiassa paloista kärsivien jäsenvaltioiden yhteisten työpanosten, välineiden ja määrärahojen avulla ja jotka ovat hälytysvalmiudessa kesäkuukausien ajan.

Lujalla tahdolla kaikki on mahdollista ja vaarat voidaan ehkäistä. Muutoin toimillamme ei ole mitään merkitystä. Miten voidaan puhua rannikkoalueiden kehittämisestä, kun näillä alueilla etenkin Välimeren maissa on jäljellä pelkkää palanutta maata?

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró, PPE-DE-ryhmän puolesta. (PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan ensimmäiseksi kiittää esittelijä Piecykiä erinomaisesta työstä, jota hän on tehnyt viime kuukausien ajan. Hän osasi kuunnella, sovittaa yhteen eroavat näkemykset ja ennen kaikkea säilyttää kokonaisvaltaisen ja rakentavan näkemyksen meristrategiasta. Puolustin tätä samaa näkemystä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän varjoesittelijänä.

Näin voitiin osoittaa, että tasapainoisen lähestymistavan avulla on mahdollista kehittää taloutta ja suojella ympäristöä ja ettei pirstaleisella näkemyksellä meristä ja valtameristä ole kantavuutta eikä kunnianhimoa. Merillä, jotka ovat mitä suurimmassa määrin globalisaation aluetta, on meille Euroopan unionissa keskeinen merkitys. Koska maailmankaupan kasvu johtaa meriliikenteen lisääntymiseen ja näin kehittyy useita mereen perustuvia talouksia, on hyödyllistä tarkastella asioita yhteisönlaajuisesti. Tämä ei kuitenkaan merkitse mielestämme yhtä ainoaa yhteistä politiikkaa.

Tarvitaan strateginen lähestymistapa, jolla hyödynnetään mahdollisuus yhteistyöhön 27 jäsenvaltion välillä. Tällaisessa yhteistyössä on otettava huomioon laittoman maahanmuuton, saastumisen sekä huumekaupan ja huumeiden salakuljetuksen torjunnan kustannukset ja EU:n alueen turvallisuuden varmistamisesta aiheutuvat kustannukset. Yhteistyön on oltava järkevää yhteistyötä meriympäristön hyväksi sekä ympäristönsuojelijoiden että taloutta painottavien tavoitteiden mukaisesti.

Saastuminen on paitsi uhka luonnolle myös vaara merten ja valtamerten taloudelliselle hyödyntämiselle. Näin ollen avainsana on tasapaino. Äärimmäinen suhtautuminen, joka estää taloudellisen kehityksen, tai hallitsematon hyväksikäyttö, joka tuhoaa meriympäristön resursseja, ei kumpikaan tule kyseeseen.

Näin ollen merten ja valtamerten tarjoamia mahdollisuuksia on tarkasteltava sekä tutkimukseen ja kehitykseen sijoittamisen yhteydessä että perinteiden säilyttämisen yhteydessä. Jos haluamme uudistaa talouttamme, on rahoitettava tutkijoiden verkostoja, edistettävä tietojen jakamista ja oltava ensimmäisiä uusilla talouden ja teollisuuden aloilla. On kuitenkin myös investoiva voimakkaasti matkailualan mahdollisuuksiin Euroopan rannikkoalueilla, jotka ovat verrattoman rikas ja monipuolinen vahvuus.

Arvoisa puhemies, totean lopuksi toivovani, että huomisesta lähtien olisi mahdollista ottaa todellinen kurssi kohti tulosta tuottavien ehdotusten laatimista ja täytäntöönpanoa EU:n meripolitiikan alalla. Kuulimme jo tänään komission jäsenen Borgin toteavan, että tämä on aikomuksena.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Casaca, PSE-ryhmän puolesta. (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä jäsen Piecyk, hyvä jäsen Hassi ja hyvä jäsen Stevenson, haluan kiittää teitä erinomaisesta työstä. Lisäksi haluan painottaa kuutta hyvin tärkeää kysymystä, jotka on otettava huomioon EU:n meripolitiikan toteuttamisessa. Ne ovat seuraavat: nykyinen ja tuleva lainsäädäntö on yhdistettävä yhdeksi kehykseksi, hallinnointia on myös yhdennettävä meriä koskevan suunnittelun yhteydessä niin, että otetaan huomioon kaikki olemassa olevat tavoitteet, ja meret on sisällytettävä nykyiseen ympäristölainsäädäntöön ottaen huomioon erityisesti kansainväliset sopimukset, kuten yleissopimus Koillis-Atlantin meriympäristön suojelusta (OSPAR). On myös toteutettava merten ekosysteemeihin perustuva hallinto, on edistettävä kalastusyhteisöjen kehitystä samalla tavalla, jota on käytetty menestyksekkäästi maaseudun kehittämisen alalla, ja on luotava yhdennetty kehys meriä koskevan lainsäädännön valvomiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.

Euroopan unionin meripolitiikassa ei saa toistaa yhteisen kalastuspolitiikan virheitä. Kalastuspolitiikassa oli puutteita toisaalta toimien tarkoituksen ja edunsaajien sekä toisaalta toimien täytäntöönpanon ja valvonnan kustannusten välisessä suhteessa. Esimerkiksi Azorien kaltaisella alueella meristrategiaa koskevan direktiivin täytäntöönpanon kustannukset voivat nousta useisiin miljooniin euroihin. Mielestämme Euroopan unionin tämän alan toimien on oltava yhdennettyjä myös taloudellisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Josu Ortuondo Larrea, ALDE-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa puhemies, tänä aamuna – melkoinen yhteensattuma tämän meripolitiikkaa koskevan keskustelun kanssa – luin lehtiartikkelin, jossa todettiin, että me ihmiset olemme peräisin vedestä, ettemme voi elää ilman vettä ja että aikuisista ihmisistä 75 prosenttia on pelkkää vettä.

Lisäksi kolme neljännestä planeettamme pinta-alasta on merien ja valtamerien veden peitossa. Vesi kiertää jatkuvasti siirtyen valtameristä ilmakehään ja ilmakehästä maapallolle ja palaten lopulta jokien kautta mereen. Tämän vuoksi velvollisuutemme on kiinnittää mahdollisimman paljon huomiota meriympäristön kestävyyteen, erityisesti koska hälytyskellot ovat jo jonkin aikaa soineet kaikkialla maailmassa ympäristön tilan heikkenemisen ja erityisesti ilmastonmuutoksen vuoksi.

Mielestämme kaikissa toimielimissä, niin yhteisön toimielimissä kuin kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa toimielimissäkin, sekä yksityissektorilla on otettava käyttöön ripeästi toimia, jotka parantavat vedenlaatua. Näin ollen haluamme todeta, että olemme huolissamme pitkästä aikataulusta, jota esitetään ehdotuksessa meristrategiaa koskevaksi direktiiviksi. Olemme sitä mieltä, että samoin kuin ilman saastumisen ja otsonikadon yhteydessä meillä ei ole enää paljon aikaa toimia ja kääntää nykyistä kehityssuuntaa. Jos näin ei tehdä mahdollisimman pian, pelkään tuhojen olevan peruuttamattomia.

Tämän vuoksi olemme ehdottaneet, että meristrategian toimintasuunnitelmien laatimisaikataulua mukautetaan pian ja että toimintasuunnitelmat sovitetaan yhteen EU:n muiden merkittävien ohjelmien, kuten Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta rahoitettavien ohjelmien, aikataulun kanssa sekä myös maatalouspolitiikan kanssa, koska maatalous aiheuttaa päästöjä mereen.

Lisäksi mielestämme tarvitaan täsmällisempää tietoa merten ja valtamerten tilasta. Kannatamme EU:n merentutkimuslaitosten keskinäisen koordinoinnin ja yhteyksien parantamista ja pyydämme siksi perustamaan verkoston tai "eurooppalaisen konsortion" ja tallentamaan meritiedon keskukseen, jota kaikki laitokset voivat käyttää.

Koulutusta ja tiedotusta on parannettava kaikilla tasoilla ja on levitettävä saastumista ja sen torjuntaa koskevia parhaimpia käytäntöjä. Tässä yhteydessä haluan todeta jälleen kerran painokkaasti, kuten olen tehnyt jo vuosikausia, että on tehtävä pakolliseksi sellaisten jo saatavissa olevien laitteiden asentaminen aluksiin, joilla voidaan valvoa säiliöiden ja pilssin tyhjentämistä ja puhdistusta. Tällaiset mustat laatikot, joita ei voi peukaloida, ovat paras tapa estää tahalliset päästöt. Tosin tätäkin on mielestäni täydennettävä satelliittiseurannalla ja -valvonnalla.

Ei saa myöskään unohtaa ammattikalastajia. He muodostavat tärkeän väestöryhmän, jonka elämäntapa on säilytettävä myös tulevaisuudessa. Näin voidaan välttää saari- ja rannikkoalueiden väestön katoaminen tai hallitsematon rakentaminen näillä alueilla.

Lopuksi ehdotamme, että myös merialalla sovellettaisiin saastuttaja maksaa -periaatetta ja että luotaisiin yhteisön rahasto, jonka tavoitteena olisi merikasviston ja -eläimistön lisääminen ja suojelu ja jota tukisivat kaikki sellaiset toiminnanalat, kuten energia-, matkailu- ja virkistysalat, jotka pilaavat meriympäristöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, EU:lla on noin 65 000 kilometriä rantaviivaa. Skotlannilla on tästä noin kuudennes ja 95 saarta, joissa on asutusta. On selvää, että voimme tarjota paljon sellaiselle EU:n meristrategialle, jolla voidaan edistää rannikkoyhteisöjemme tukemista ja kehittämistä, ja myös saada paljon tällaiselta strategialta. Skotlannissa on paljon energiavaroja öljy- ja kaasuvarojen ansiosta sekä merellä tuotettavan tuulivoiman ja aaltoenergian tarjoamien mahdollisuuksien ansiosta. Skotlannin sijainti on edullinen niiden lisämahdollisuuksien kehittämisen kannalta, jotka liittyvät meriliikenteen keskuksena toimimiseen. Skotlannissa on erinomaisia merentutkimuslaitoksia, jotka voivat auttaa saamaan entistä paremman käsityksen meriympäristöstä. Yhteisestä kalastuspolitiikasta huolimatta Skotlannin osuus EU:n kalastusalasta on edelleen suuri.

Ajatukseen EU:n meristrategiasta on suhtauduttava myönteisesti, mutta strategia ei saa olla merkki siitä, että EU:n vesiä aletaan pitää yhteisenä resurssina eikä enää eri merivaltioihin kuuluvina alueina. EU saisi toteuttaa toimia vain silloin, kun merivaltiot vaativat toimia tai tukea omalle strategiselle suunnittelulleen. Otetaan opiksi yhteisestä kalastuspolitiikasta ja sen epäonnistumisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Toisaalta alusten omistajien tähtitieteelliset voitot ja merialalla toimivien konsernien monopoli sekä toisaalta työn tiivistyminen, jäsenvaltioiden merimiesten laaja korvaaminen halvalla työvoimalla, joka raataa vain 515 dollarin kuukausittaisella nälkäpalkalla, sekä huomattavat merellä tapahtuneet rikokset, jotka aiheuttavat mittavia ympäristökatastrofeja ja kansainvälistä julkista paheksuntaa, kuten Erikan, Prestigen ja Sea Diamondin tapaukset, ovat hyviä esimerkkejä Euroopan unionin meripolitiikasta, joka on työväenluokan etujen vastaista.

Alusten omistajien, Euroopan komission ja hallitusten kiinnostus asiaan on tekopyhä. Niiden väite, ettei merimiehiä ole tarpeeksi ja että ne haluavat houkutella merenkulkuun merimiehiä jäsenvaltioista, on perusteeton. Ne nimittäin erottavat itse yhdessä eurooppalaisia merimiehiä aluksilta joukoittain vähentämällä jatkuvasti miehistön jäsenten määrää ja korvaamalla heidät samanaikaisesti kolmansista maista kotoisin olevilla halvemmilla merimiehillä, mikä lisää alan työttömyyttä.

Tämä työväenluokan etujen vastainen politiikka vaikuttaa erittäin kielteisesti niihin työntekijöihin, jotka elävät saarilla Kreikan ja muiden maiden syrjäisillä alueilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, tiedetään, että valtameret ovat hyvin tärkeitä. Asumme niiden äärellä, saamme niistä ruokamme ja nautimme niistä. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota valtamerten järkevään hoitoon, jolle Piecykin mietinnössä onkin osoitettu laajaa huomiota. Järkevä hoito edellyttää tasapainoista lähestymistapaa, jossa ekologisia ja taloudellisia näkökohtia arvioidaan maailman, EU:n ja jäsenvaltioiden kannalta. Näin voimme hyödyntää valtameriä myös tulevaisuudessa.

Haluan esittää satamien kehittämistä koskevan huomion. Satamille on tärkeää kehittää vahvuuksiaan asetettujen ehtojen mukaisesti, jolloin satamat voivat edistää huomattavasti kansalaisten hyvinvointia. Mielestäni Euroopan unionin olisi pidättäydyttävä vaikuttamasta tähän kehitykseen maantieteellisesti tai taloudellisesti. Satamien kehittäminen on jäsenvaltioiden tehtävä, ja markkinat varmistavat rahtiliikennevirtojen tehokkaan käsittelyn. Jotta tämä asia kävisi ilmi tekstistä, olen jättänyt käsiteltäväksi muutamia tarkistuksia, joille toivon tukeanne.

 
  
MPphoto
 
 

  Jim Allister (NI). (EN) Arvoisa puhemies, vaikka suuri osa meripolitiikkaa koskevasta kokonaisuudesta kuulostaakin uskottavalta, pelkään, että komissio käyttää EU:n meripolitiikkaa saadakseen valtuudet valvoa kaikkia elämänalueita, tapahtumia ja toimia merellä. Kun otetaan huomioon täydellinen tuho, jota EU:n nykyinen toimivalta kalastuspolitiikassa on merkinnyt Yhdistyneelle kuningaskunnalle epäoikeudenmukaisen yhteisen kalastuspolitiikan vuoksi, en ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että kaikkien meriasioiden antamisesta EU:n hoidettavaksi seuraisi mitään parempaa. Pelkään, että tuloksena olisi liiallista sääntelyä, tukahduttavaa valvontaa ja järjettömiä direktiivejä. Itse asiassa mietinnössä esitetään mielestäni jopa kalastusalaa varten suunnitelma siitä, miten yhä useampia kalastajia ajetaan työttömyyteen rajoittamalla kalastusta entisestään niin sanotun "ennalta varautumisen periaatteen" varjolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Corien Wortmann-Kool (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, meri on suuri etu, joka käsittää valtavia resursseja. Niitä meidän on hoidettava hyvin. Tämän vuoksi vihreässä kirjassa esitettävä yhdennetty lähestymistapa on hyvin tärkeä. Sen olisi kuitenkin oltava käytännöllinen ja toimiva, jotta ei mennä liian pitkälle.

Tuen esittelijän näkemystä, jonka mukaan ympäristöstä huolehtiminen ja kestävyys ovat tärkeitä asioita. Vaikka minäkin haluan kiittää häntä mietinnöstä, minun on todettava, että sen laatiminen oli hyvin vaikea tehtävä, koska menettelynä oli valiokuntien tehostettu yhteistyö. Lopputuloksena on laaja asiakirja, jossa on 147 kohtaa. Minusta on oleellista ja valitettavaa, että meriliikenne on jäänyt jossakin määrin vähemmän tärkeälle sijalle uusiin toimiin nähden, erityisesti kun otetaan huomioon, että meriliikenne on hyvin tärkeää kestävyyden kannalta.

On jo olemassa joukko säädöksiä, joissa määrätään turvallisuudesta ja ympäristöystävällisestä liikenteestä, mutta asiat ovat edelleen hyvin huonolla tolalla, kun tarkastellaan lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Haluan kehottaa voimakkaasti komissiota asettamaan olemassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanon ja noudattamisen valvomisen ensisijaiseksi tavoitteekseen. Lisäksi Euroopan unionilla olisi oltava enemmän koordinoivaa toimivaltaa, ja Euroopan unionin olisi tarvittaessa pystyttävä takaamaan lainsäädännön noudattaminen. Komission oli määrä julkaista vuoden 2006 lopussa tutkimus EU:n rannikkovalvonnan toteutettavuudesta. Nyt on jo vuoden 2007 puoliväli, emmekä valitettavasti ole vieläkään huomanneet mitään tutkimusta. Haluan kehottaa pontevasti komissiota käsittelemään tätä asiaa kiireesti.

Komission olisi vaadittava jäsenvaltioilta selontekoa rannikoiden aluesuunnittelusta ja hoidosta. Kyseisten jäsenvaltioiden on kuitenkin kannettava oma vastuunsa tästä asiasta. Myös paikalliset, alueelliset ja kansalliset poliitikot tuntevat olevansa vastuussa näiden alueiden kestävyydestä ja suojelemisesta. Koska kyse on nimenomaan maa-alueista, olisi mielestäni sovellettava toissijaisuusperiaatetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Navarro (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan ensimmäiseksi kiittää esittelijä Piecykiä vaikuttavasta työstä, jota hän on tehnyt yleiskatsauksen laatimiseksi. Tuloksena on täydellinen ja tasapainoinen mietintö, jossa otetaan huomioon tulevan meripolitiikan taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat sekä ympäristönäkökohdat. Sosiaalialalla hän korostaa ammatillisen koulutuksen ja uranäkymien merkitystä sekä sitä, että EU:n jäsenvaltioiden on ehdottoman välttämätöntä allekirjoittaa ja ratifioida ripeästi merityötä koskevat Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset. Tämä on välttämätöntä, jotta tämän alan asiantuntemus ei häviä Euroopan unionissa. Muilta osin pallo on vastedes komissiolla ja jäsenvaltioilla.

Euroopan unionin talousarvion uudistus vuodesta 2008 alkaen antaa jäsenvaltioille tilaisuuden osoittaa, että ne suhtautuvat tähän asiaan vakavasti. Komission tehtävänä taas on koordinoida tätä meripolitiikkaa. Kyse on valtavasta työmaasta, jolla vakaan toimintalinjan puuttuminen voi johtaa nopeasti kaaokseen. Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että kannattaisi harkita meripolitiikasta vastaavan komission jäsenen nimittämistä, jolla olisi riittävät valtuudet tarvittaessa ratkaista esiin tulevia kysymyksiä. Vakaus ei tietenkään saa merkitä jäykkyyttä. Mielestäni olisi asianmukaista ottaa myös alueet tiiviisti mukaan toimintaan, jotta tämän tulevan meripolitiikan yhteydessä määriteltävät aloitteet voidaan panna täytäntöön riittävän joustavasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne E. Jensen (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, haluan tuoda esiin kaksi asiaa, joista toinen koskee Itämerta ja toinen EU:n satamien kehittämistä. Millään alueella tarve parantaa EU:n, kansallisten hallitusten sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten välistä yhteistyötä ei ole selvempi kuin nimenomaan Itämerellä. Tarvitaan entistä tiiviimmin koordinoitua strategiaa, jolla pelastetaan ympäristö ja kalastusala ja saavutetaan meriliikenteen kestävä ja tehokas kehitys rakentavassa yhteistyössä maaliikenteen kanssa.

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä, minkä vuoksi komission olisi laadittava oma Itämerta koskeva EU:n strategia. Satamista toteaisin, että meriliikenteen kehittämisen kannalta on välttämätöntä, että luotetaan satamien, satama-alueiden sekä satamiin johtavien maantie- ja junaliikenneyhteyksien kehittämiseen ja laajentamiseen. Tämän vuoksi EU:n uuden strategian olisi käsitettävä satamastrategia, jossa sallitaan satamien kehittyminen markkinoiden ja kysynnän muutosten tahdissa. On varmistettava, että EU:n muu lainsäädäntö ja sen tulkinta eivät estä satamien kehitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE). – Aderarea României şi a Bulgariei a adus Marea Neagră la graniţa Uniunii Europene, creând astfel oportunitatea dezvoltării unei politici maritime care să cuprindă toate mările şi oceanele ce înconjoară Europa.

Marea Neagră şi Marea Mediterană reprezintă două zone de maximă importanţă pentru politica de vecinătate a Uniunii. Dezvoltarea portuară, comerţul, industria costieră, cercetarea, pescuitul şi turismul sunt elemente integrate atât politicii de vecinătate cât şi celei maritime. Reţelele de transport maritim, politicile regionale de mediu şi canalele de transport pentru resurse energetice sunt, de asemenea, incluse în planurile de acţiune ale ambelor politici. Politica maritimă europeană va veni în sprijinul politicii de vecinătate, catalizând şi complementând acţiunile acesteia.

Politica maritimă trebuie să iniţieze şi să aplice măsuri în cadrul subiectelor menţionate pentru asigura o dezvoltare convergentă atât a statelor membre cât şi a statelor riverane incluse în politica de vecinătate. O politică maritimă europeană viabilă trebuie să asigure cooperarea între statele vecine şi între acestea şi Uniune, şi să aibă capacitatea de a dirija problematicele din cadrul structurilor regionale a căror activitate s-a dovedit utilă până în prezent. O dovadă în acest sens este şi asumarea de către Uniunea Europeană a statutului de observator în cadrul BS.

Elaborarea unei politici maritime trebuie să aibă în vedere specificul fiecărei zone, ca de exemplu problema traficului de orice natură şi optimizarea tranzitului de produse energetice în cazul Mării Negre sau fenomenul migraţiei în cazul Mării Mediterane.

Acţiunile deja preconizate de către Comisie, precum comunicarea referitoare la sinergia Mării Negre trebuie sa reprezinte puncte de referinţă în consolidarea viitoarei politici maritime comune europene. Marea nu este o barieră ci o punte de legătură pentru consolidarea căreia trebuie făcut un efort comun de cunoaştere reciprocă şi solidaritate cu posibilităţi reale de implicare europeană în procesele de democratizare şi de dezvoltare ale statelor riverane.

 
  
MPphoto
 
 

  Matthias Groote (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aluksi kiittää esittelijä Piecykiä erinomaisesta työstä tämän mietinnön hyväksi.

Haluan käsitellä puheenvuorossani aivan lyhyesti kahta kysymystä. Ensimmäinen koskee energiaa, jota meri tarjoaa äärettömästi. Erityisesti voidaan mainita tuulivoima: se tarjoaa suuria mahdollisuuksia, jotka on hyödynnettävä. Miten ne voidaan hyödyntää? Euroopan unionissa tarvitaan voimakas kannustinjärjestelmä, jonka avulla voidaan kannustaa sijoittajia ottamaan riski ja sijoittamaan merellä tuotettavaan tuulivoimaan. Edellytysten luomiseksi tarvitaan koordinointia. Tämän vuoksi suhtaudun myönteisesti erityisesti siihen, että mietinnössä kehotetaan komissiota esittämään tuulivoimaa koskeva toimintasuunnitelma. Tällaisen toimintasuunnitelman avulla voidaan lisäksi saavuttaa kevään huippukokouksessa vahvistettu tavoite, jonka mukaan vuonna 2020 uusiutuvien energialähteiden osuus on 20 prosenttia primäärienergiantarpeesta.

Lisäksi pidän myönteisenä sitä, että mietinnössä suunnitellaan kehittyneen avomeriverkkoinfrastruktuurin perustamista. Vain näin voidaan toteuttaa mietinnössä esitettävä avomerellä tuotettavan energian 50 gigawatin tuotantokapasiteetin luominen vuoteen 2020 mennessä.

Toinen kysymys koskee ilmastonmuutosta ja meriliikennettä. Ilmastonmuutos vaikuttaa huomattavasti meriin ja valtameriin. Tämän vuoksi myös vesiliikenne on sisällytettävä päästökauppaan. Lentoliikenteen sisällyttämistä koskeva lainsäädäntömenettely on parhaillaan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä. Koska meriliikenne aiheuttaa huomattavasti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin lentoliikenne, kannatan esittelijän vaatimusta, jonka mukaan meriliikenne on sisällytettävä päästökauppajärjestelmään.

 
  
MPphoto
 
 

  Francesco Musotto (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Borg, hyvät parlamentin jäsenet, parlamentti käsittelee ensimmäistä kertaa EU:n meriä ja valtameriä sekä rannikko- ja saarialueita kokonaisvaltaisesti. Euroopan unionille on ainutlaatuinen rikkaus, että yhteisön alueella on noin 68 000 kilometriä rannikkoa eli kaksi kertaa niin paljon kuin Yhdysvalloilla ja kolme kertaa niin paljon kuin Venäjällä. Tämä ulottuvuus ja siihen liittyvät kysymykset on aikaisemmin jätetty huomiotta. Vihreän kirjan laatiminen merkitsee käännekohtaa, sillä nyt ollaan kehittämässä uutta meripolitiikkaa, joka perustuu tähän valtavaan vahvuuteen. Se tarjoaa ainutlaatuisia ja vielä tuntemattomia mahdollisuuksia.

Kiitän jäsen Piecykiä mietinnöstä, joka on tässä mielessä tärkeä. Erityisen myönteisesti suhtaudun ympäristönäkökohtiin kiinnitettyyn huomioon. Rannikot ovat itse asiassa erityisen haavoittuvia alueita, joilla ilmastonmuutoksen ja resurssien voimaperäisen hyödyntämisen seuraukset tulevat selvemmin esiin. Tällaisen hätätilanteen edessä on omaksuttava suojeluun ja kunnioittamiseen perustuva lähestymistapa, jotta meret voivat edelleen olla resurssi rannikkoalueilla asuvalle väestölle. Piecykin mietintöä olisi mielestäni täydennettävä lisäehdotuksilla eli tarkistuksilla, jotka selkeyttäisivät tämän tärkeän aloitteen soveltamisalaa.

Euroopan unionin meripolitiikalle olisi ennen kaikkea varattava asianmukaiset resurssit kuten muillekin politiikoille. Tämän vuoksi seuraavissa rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa on otettava huomioon meriä koskevassa vihreässä kirjassa määriteltävät tavoitteet. Näin ollen on suositeltavaa, että meriasioista vastaava komission jäsen säilyttää vastuualueensa mukaisen asemansa ja ettei hänen vastuualuettaan rajoiteta pelkästään kalastusalaa koskeviin kysymyksiin.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä saariin, jotka viehätyksensä ja luontonsa erityispiirteiden ansiosta ovat arvokas resurssi Euroopan unionin meripolitiikan kestävyyden ja kilpailukyvyn kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Riitta Myller (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, meriä uhkaavat ihmisen toimet sekä maalla että merellä. Valtaosa merivesiä lämmittävästä happamoittavasta hiilidioksidista syntyy maalla, mutta yhä suurempi osa syntyy kasvavasta meriliikenteestä itsestään. Molempiin on puututtava.

Meriliikenne on sisällytettävä kansainvälisiin ilmastosopimuksiin ja päästökauppaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttamasta merivesien lämpenemisestä aiheutuu arvaamattomia seurauksia koko maapallon ekosysteemille. Onhan yli 80 prosenttia ilmastojärjestelmän lisääntyvästä lämpenemisestä varastoitunut meriin.

Vuoden 1961 jälkeen valtamerien lämpeneminen on ulottunut aina 3000 metriin saakka. Tämä muuttaa meriekologiaa ja merten ekologista monimuotoisuutta. Joitakin lajeja, kuten koralleja, uhkaa tuhoutuminen ja toisia, niin sanottuja tulokaslajeja, liiallinen runsastuminen.

Itämeri on maailman haavoittuvin merialue. Kasvavan meriliikenteen, kuten öljykuljetusten, aiheuttamaan uhkaan on varauduttava ennaltaehkäisevästi ja liikennöivien alusten on oltava mahdollisimman turvallisia. Varoitusjärjestelmien ja torjuntatoimien on oltava kunnossa kaikkialla.

 
  
MPphoto
 
 

  David Casa (PPE-DE).(MT) Kiitos, arvoisa puhemies. Euroopan unionissa keskitytään nyt luomaan uusi näkemys Euroopan lähellä sijaitsevista meristä, jotka tarjoavat epäilemättä suuria mahdollisuuksia. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että meret ovat hyvin tärkeitä Euroopan unionille. Vuosien mittaan tästä asiasta onkin tullut tärkeä poliittisten keskustelujen kohde. On tunnettu tosiasia, että tällainen keskustelu on välttämätöntä, jos haluamme soveltaa meriä koskevaan näkemykseen kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa.

Meriä koskevista politiikanaloista vastaavat komission jäsenet ja erityisesti maltalainen komission jäsen Borg laativat asiakirjan Euroopan unionin tulevasta meripolitiikasta. Tämän vihreän kirjan julkaisemisen jälkeen käynnistettiin laaja kuulemisprosessi komission hyväksymän meripolitiikan onnistumisen mahdollisuuksista. Tavoitteena oli sopia siitä, miten meripolitiikkaa pannaan täytäntöön niin, että samalla voidaan jatkuvasti säilyttää kestävä synergia eri alojen välillä. Tällä uudella meripolitiikalla voidaan edistää elintason parantamista rannikkoa lähellä olevissa maissa siten, että otetaan huomioon myös aluekehityspolitiikka. Tällaisella politiikalla voidaan paitsi lisätä kilpailua myös suojella ympäristöä sekä vastata sellaisiin haasteisiin kuin maahanmuutto ja ilmastonmuutos. Voimme varmistaa, että näihin haasteisiin vastaamisessa onnistutaan, mikä on itse asiassa velvollisuutemme.

Odotukset ovat suuret, mutta on syytä muistaa, että mahdollisuudet vastata näihin haasteisiin ovat yhtä suuret. Kehotan kaikkia Euroopan kansalaisia tarttumaan tilaisuuteen. Haluan lopuksi todeta, että yhteistyö Euroopan unionissa on selvästi tarpeen, jotta asiassa edistytään. Euroopan unionin tulevaisuus perustuu meriin. Tämä edellyttää aivan uudenlaista yhteistyötä. Katsonkin, että kaikki hyötyvät tällaisesta yhteistyöstä. Kiitos.

 
  
MPphoto
 
 

  Jamila Madeira (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää vilpittömästi esittelijä Piecykiä mietinnöstä. Kuten mietinnössä todetaan, nykyiset erilliset alakohtaiset politiikkamme eivät vastaa niitä haasteita, joita meripolitiikan alalla on tällä uudella vuosisadalla. Tämän vuoksi Euroopan unionissa tarvitaan yhdennettyä näkemystä, jolla saavutetaan monialaisia ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Tarvitaan ratkaisuja, joilla parannetaan elämän laatua rannikkoalueilla, luodaan infrastruktuureja ja kehitetään liikennealaa, suojellaan merenpohjaa ja meriympäristön resursseja sekä luodaan kumppanuuksia ja huippuosaamiskeskuksia, joiden tavoitteena on 27 jäsenvaltion muodostaman Euroopan unionin merten ja valtamerten kestävä hoito. Meriä on suojeltava ja kehitettävä yhdessä yhteisellä lähestymistavalla, jolla edistetään kestävää matkailua, tasapainoista kalastuspolitiikkaa, ympäristöystävällisempää meriliikennettä ja tämän hyvin tärkeän resurssin eli merten tietoista ja tehokasta suojelua sekä varmistetaan näiden tavoitteiden saavuttaminen.

Ilmastonmuutos, saastuminen, kaupunkikeskusten rannikkoyhteisöihin kohdistamat paineet ja käsittelemättömien vesien pääsy meriin ovat kaikki asioita, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota ja joita on tutkittava ja tarkasteltava yhdessä. Näin voidaan varmistaa, että meriekosysteemi pysyy terveenä. On tärkeää yhdistää nämä kysymykset innovointiin ja uusiin energialähteisiin, joita voidaan hyödyntää merien ansiosta, kuten aaltojen synnyttämään energiaan, sekä valtamerten tutkimukseen keskittyvien huippuosaamiskeskusten perustamiseen.

Tätä varten on tarpeen tuoda meri, mereen liittyvä kulttuuri ja merta koskeva koulutus lähemmäs Euroopan unionin kansalaisia ja tuoda kansalaiset lähemmäs alkulähteitään. Toimintaan on otettava mukaan saarialueet, jotka jo luonnostaan ovat sidoksissa mereen. On kuitenkin välttämätöntä tehdä työtä myös sen hyväksi, että merelliset tekijät voidaan yhdistää Euroopan mantereen rannikkoalueiden todellisuuteen. Nämä alueet ovat luonteeltaan ja perinteiltään…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Margie Sudre (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, syrjäisimmät alueet mainitaan vihreässä kirjassa useita kertoja. Näitä alueita aliarvioidaan kuitenkin suuressa määrin kokonaistarkastelussa, joka koskee meripolitiikan yhdennettyä lähestymistapaa, siitä huolimatta, että nämä alueet sijaitsevat Intian valtameren, Atlantin valtameren ja Karibianmeren alueella ja että nämä alueet kuuluvat niihin alueisiin, joita merten, valtamerten ja rannikkoalueiden kestävä hoito koskee eniten. Näin ollen trooppisten merialueiden biologista monimuotoisuutta tarkastelevan Net-Biome-tutkimusverkon luominen, joka on tutkimuksen kuudennesta puiteohjelmasta rahoitettava hanke ja jossa yhdistetään seitsemän syrjäisintä aluetta ja tietyt merentakaiset maat ja alueet, on trooppisen meriympäristön alalla tärkeä edistysaskel merten kestävän hoidon sekä tutkimuksen ja kehityksen kannalta.

Syrjäisimpiä alueita uhkaavat sellaiset riskit kuin hyökyaallot, pyörremyrskyt ja tietenkin ilmaston lämpeneminen eli monet luonnonmullistukset, jotka heikentävät meriympäristön ja merenpohjan tilaa. Arvoisa komission jäsen, myös te olette ollut erään tällaisen riskin uhri, koska jouduitte viime maaliskuussa luopumaan matkasta Réunioniin pyörremyrsky Gamèden vuoksi. Syrjäisimpien alueiden kokemukset tuhojen ehkäisemisestä ja rannikkoalueiden haavoittuvuuden vähentämisestä toisivat varmasti huomattavaa lisäarvoa yhteiseen tarkasteluun. Lisäksi syrjäisimmillä alueilla nostetaan kysymys matkailun ja meriympäristön suojelun välisestä tasapainosta useammin esiin kuin muualla niin, että tällä toiminta-alalla otetaan huomioon kestävä kehitys näillä alueilla, joissa matkailu on tärkeimpiä tulonlähteitä.

Euroopan unionin eri politiikanalojen toimien yhtenäisyyttä koskeva kysymys tulee esiin kalastusalalla, sillä alueiden on vahvistettava meriturvallisuutta ja tehtävä kalastusalan ammateista entistä houkuttelevampia, kun taas nykyisellä politiikalla pyritään rajoittamaan alusten konetehoa ja lukumäärää myös alueilla, joissa tätä ei voida perustella luonnonvarojen määrän tasolla.

Toivon, että tämä tarkastelu johtaa Euroopan unionin kokonaisvaltaiseen ja johdonmukaiseen meripolitiikkaan, jossa tunnustetaan syrjäisimpien alueiden erityisasema. Tämä erityisasema vastaisi näiden alueiden yksityiskohtaista tietämystä meristä. Haluan vielä lopuksi kiittää esittelijä Piecykiä hänen tekemästään työstä.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies DOS SANTOS

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Howitt (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti komission vihreään kirjaan. Puhun tänään sen puolesta, että kotiseutuni Itä-Englanti valittaisiin ehdotetun eurooppalaisen huippuosaamiskeskuksen sijaintipaikaksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Koska alueella on 700 kilometriä alavaa rantaviivaa, suuret satamat Great Yarmouthissa, Ipswichissa, Felixstowessa, Harwichissa ja Tilburyssa sekä erittäin luonnonkauniita alueita Norfolkin pohjoisosissa sekä Stour- ja Orwell-jokien suualueilla, meille tavoite parantaa ihmisten ja meren välistä suhdetta on käytännöllinen eikä teoreettinen.

Toimintaa on kehitettävä EU:n rahoittaman, Lowestoftissa tänä vuonna avattavan uusiutuvaa energiaa edistävän keskuksen perustalta. Täällä kotiseutuni tuulivoiman kehitysmahdollisuudet voisivat tyydyttää 25 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan sähköntarpeesta ja edistää huomattavasti hiilipäästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista EU:ssa. On myönnettävä, että merenpinnan nousu – joka Itä-Englannissa on 40 senttimetriä vuoteen 2050 mennessä – merkitsee sitä, että nykyiset suunnitelmat rannikon suojelemiseksi eroosiolta ja tulvilta ovat vain laastari alueemme ja Euroopan unionin kannalta. Vuonna 1953 East Anglian alueen tuhoisissa tulvissa kuoli 307 ihmistä, nyt vaarassa on lähes puoli miljoonaa kiinteistöä. On tehtävä enemmän.

Lopuksi toteaisin, että meristrategialla on tuettava merellisten alueiden talouskehitystä. Nämä alueet kärsivät syrjäisestä sijainnistaan. Kotiseudullani King's Lynn, Clacton-on-Sea, Southend-on-Sea ja Thurrock kuuluvat siihen 10 prosenttiin Yhdistyneen kuningaskunnan alueista, jotka kärsivät eniten moniongelmaisuudesta. Satamien kehittämisessä, matkailussa ja alueiden elvyttämisessä on tehtävä totta kestävän kehityksen käsitteestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rosa Miguélez Ramos (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä jäsen Piecykiä siitä erinomaisesta työstä, jota hän on tehnyt esittelijänä. On aivan selvää, että merten hoitoa koskevan yhdennetyn ja kestävän lähestymistavan ottaminen käyttöön on erittäin tärkeää Euroopan unionille.

On olemassa meriympäristöön liittyviä toimia, jotka ovat välttämättömiä Lissabonin toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Lisäksi meriin liittyy kuitenkin muita taloudellisesti vähemmän merkittäviä arvoja, jotka liittyvät väestömme perusidentiteettiin ja kulttuuriin.

Vihreässä kirjassa on valitettavasti käsitelty kalastusalaa melko epäselvästi, vaikka tämä ala kuuluu komission yksinomaiseen toimivaltaan ja on yhteisen politiikan kohde. Taloudellisen merkityksensä lisäksi kalastus on monilla EU:n alueilla hyvin tärkeä työllisyyden ja kulttuurin säilyttämiseksi.

Olen vakuuttunut siitä, että juuri kalastusala hyötyy huomattavasti politiikan paremmasta sovittamisesta yhteen muiden mereen liittyvien politiikkojen kanssa. Esimerkkinä mainittakoon merimiesten koulutuksen sekä elin- ja työolosuhteiden parantaminen ja tutkimusinvestointien lisääminen. Tutkimus on välttämätöntä, jotta ymmärretään merien ja valtamerien toimintaa.

Euroopan unionin kansalaisena, joka on kotoisin Galician merelliseltä alueelta, katson, että tällä politiikalla on vastaisuudessa oleellinen merkitys rannikkoalueille sekä niiden kaupungeille ja väestölle.

 
  
MPphoto
 
 

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, aloitan esittämällä kiitokset esittelijä Piecykille erinomaisesta mietinnöstä sekä halukkuudesta ottaa vastaan ja sisällyttää mietintöön näkemyksiä, joilla pyritään selkeyttämään ja myös tehostamaan Euroopan unionin meripolitiikkaa ja laajentamaan sen soveltamisalaa.

Koska olen kotoisin merelliseltä saarialueelta, joka kuuluu Euroopan unionin syrjäisimpiin alueisiin, pyrin toimillani takaamaan sen, että tunnustetaan se merkitys, joka syrjäisimmillä alueilla on meripolitiikan laadinnassa ja tehokkaassa toteutuksessa sijaintinsa sekä meriin ja valtameriin liittyvän laajan tietämyksensä ansiosta, sekä sen, että vastuu Euroopan unionin ja syrjäisimpien alueiden välillä jaetaan tämän mukaisesti. Työni koski meriympäristön resurssien parempaa hallinnointia ja kestävää käyttöä, rannikkoalueiden kohentamista rannikkosuunnittelun huolellisella organisoinnilla ja erityistoimilla, joilla pyritään laajan rannikkopolitiikan kehittämiseen, ympäristöystävällisten meriliikennemuotojen tukemista, myös kehittämällä tehokas EU:n satamastrategia, jossa otetaan huomioon satamien erityispiirteet, merentutkimuksen tukemista erityisesti lääketieteen ja energian sekä yleensä meriympäristön resurssien aloilla, sosiaalisten oikeuksien edistämistä ottaen huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määräykset, jotta voidaan varmistaa, että niihin kiinnitetään huomiota, sekä lopuksi merialan ammatillista koulutusta, oli sitten kyse merellä tai maissa työskentelevistä, ja sen varmistamista, että matkailu, joka on tärkeimpiä meriin ja valtameriin liittyviä taloudellisia toimintamuotoja, otetaan asianmukaisesti huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Jöns (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minäkin haluan kiittää lämpimästi esittelijä Piecykiä todella erinomaisesta mietinnöstä.

Olen kotoisin alueelta, jossa on syvään juurtuneet merelliset perinteet. Liikakalastus merialueilla ja useamman telakan konkurssi nostivat työttömyysasteen jopa 20 prosenttiin. Nyt alueella on kuitenkin jälleen laivanrakennusteollisuutta. Kalanjalostusteollisuuden sijaan bioteknologia on nykypäivää. Tuulipuistoja sijoitetaan yhä enemmän avomerelle. Ilmastotutkimus nostetaan etualalle. Tämä on tulosta huomattavista investoinneista paitsi tutkimukseen ja innovointiin myös koulutukseen. On tehtävä enemmän merialalla työskentelevien koulutuksen edistämiseksi, jotta voidaan luoda hyviä kestäviä työpaikkoja. Pelkästään seuraavien vuosien kasvumahdollisuuksien arvioidaan olevan noin 15 prosenttia. Olen iloinen siitä, että tätä pidetään selvästi ensisijaisena tavoitteena Piecykin mietinnössä toisin kuin komission vihreässä kirjassa.

Lopuksi pyydän kaikkia parlamentin jäseniä tukemaan ryhmämme esittämää tarkistusta, jonka mukaan on lopetettava merimiesten jatkuva kohteleminen toisen luokan työntekijöinä. Yhteisön työlainsäädännön mukaisia vähimmäisnormeja on sovellettava varauksetta myös heihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, puheenvuoronne täällä tänään osoittivat jälleen kerran, että parlamentti on sitoutunut meripolitiikkaan. Tämä on selvä todiste siitä, että jäsen Piecyk on koordinoinut työtänne erinomaisesti.

Toitte puheenvuoroissanne esiin muutamia seikkoja, jotka ansaitsevat selvästi tarkempaa tutkimista ja tarkastelua, etenkin koska komissio valmistelee "sinisen kirjan" hyväksymistä ensi lokakuussa.

Haluan todeta selvästi, että meripolitiikkaa koskevan työmme tavoitteena on ottaa käyttöön se potentiaali, joka merten ja valtamerten kestävässä käytössä voidaan vielä hyödyntää. Tarkastelemme koko merialuetta ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisella ja yhdennetyllä tavalla. Pyrimme kehittämään toimia aloilla, joilla mielestämme on mahdollisuuksia saada lisäarvoa. Haluan korostaa, ettei kyse ole missään tapauksessa vallan keskittämisestä vaan pyrkimyksestä edistää koordinointia ja ottaa sidosryhmät mukaan nykyistä huomattavasti paremmin.

On selvää, että tämä on vasta prosessin alku eikä loppu. Vastaisuudessa on mahdollista esittää edelleen kantoja monista esille tuoduista asioista. Haluan vielä toistaa, ettei meripolitiikka voi olla yhden koon politiikkaa. Euroopan unionia ympäröivien eri merien erityispiirteet on otettava asianmukaisesti huomioon meripolitiikassa.

Haluan käsitellä lopuksi vielä hieman alueellisia näkökohtia. On selvää, että pidämme alueellista ulottuvuutta tärkeänä tekijänä työssämme ja että syrjäisimpiä alueita koskevat näkökohdat ovat epäilemättä keskeisellä sijalla. Haluan vakuuttaa teille, että alueelliset toimijat ja toimet ovat edelleen politiikkamme kulmakiviä, kun etenemme tässä asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Viorica-Pompilia-Georgeta Moisuc (ITS), în scris. – Raportul domnului Willi Piecyk din Comisia pentru transport si turism abordează un ansamblu de probleme de cea mai mare actualitate privitor la stabilirea unor reguli şi percepte general valabile pentru statele membre ale U.E. în vederea protejării şi exploatării raţionale a apelor mărilor şi oceanelor.

Mă voi referi la unele chestiuni legate de specificul situaţiei la Marea Neagră, mare de frontieră externă a Uniunii, şi anume: după căderea regimului comunist în România, dezvoltarea turismului pe litoralul de vest al Mării Negre a atras o creştere îngrijorătoare a poluării apelor mării din cauza nenumăratelor restaurante deschise chiar pe plajă, restaurante care deversează în mare reziduurile de tot felul; în acelaşi timp plaja s-a îngustat foarte mult din cauza acestor stabilimente.

Poluarea Marii Negre este datorată în bună măsură şi exploatării neraţionale a Deltei Dunării - al doilea fluviu ca mărime în Europa după Volga. Asupra echilibrului biologic al Deltei, asupra faunei şi florei unice în Europa, are un puternic impact negativ construirea de către Ucraina a canalului Bâstroe - acţiune împotriva căreia s-au pronunţat specialişti din toată lumea.

Pentru aceste motive, la care se pot adăuga multe altele, considerăm că propunerile făcute de raportor şi în special construirea unei politici europene maritime unice pe baza prevederilor din Cartea Verde sunt bine venite şi le susţinem în întregime.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Tästä mietinnöstä käy selvästi ilmi, mitä mahdollisuuksia EU voisi saada käyttöön sellaisen yhdennetymmän meripolitiikan avulla, jossa hajanaiset ja yksittäiset toimet korvattaisiin johdonmukaisemmilla ehdotuksilla. Komissio saa vihreällä kirjallaan tuskin mitään aikaan, mutta on tunnustettava, ettemme me auta komissiota juurikaan tällä liian pitkällä ja riittämättömästi jäsennellyllä mietinnöllä.

Haluan tuoda esiin neljä tärkeää haastetta, joihin on vastattava. Ne ovat seuraavat: talouskehityksen ja ympäristönsuojelun yhteensovittaminen, kuten myös meriturvallisuus ja merten biologinen monimuotoisuus, onnistunut rannikkosuunnittelu, jotta voidaan sovittaa yhteen satamien ja asuntoalueiden taloudellinen toiminta ja luontoon liittyvä toiminta, siirtyminen perinteisestä taloudesta runsaasti lisäarvoa tarjoaville uusille aloille, kuten meribioteknologiaan ja uusiin energialähteisiin, sekä tehokkaan hallintotavan käyttöönotto eli vastaaminen tähän poliittiseen ja hallinnolliseen haasteeseen, josta riippuu koko kokonaisuuden onnistuminen.

On epäilemättä todellisia mahdollisuuksia kehittää mereen liittyviä toimia, joiden osuus Euroopan unionin BKT:sta on nykyisin 3–5 prosenttia. Kaiken tämän menestyksekäs toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa ja edellyttää tehokasta koordinointia.

Tällä mietinnöllä EU on tiennäyttäjä ja esittelee ylpeänä tavoitteensa. Seuraavaksi on kehitettävä keinoja muuttaa tämä näkemys yhdennetyksi politiikaksi.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö