Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 10. heinäkuuta 2007 - Strasbourg

20. Euroopan kestävä liikkuvuus (keskustelu)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Etelka Barsi-Patakyn laatima liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietintö (A6-0190/2007) Euroopan kestävästä liikkuvuudesta (2006/2227(INI)).

  Etelka Barsi-Pataky (PPE-DE), esittelijä. – (HU) Parlamentti pitää myönteisenä Euroopan liikennepolitiikan perusasiakirjan, valkoisen kirjan, väliarviointia. Olemme tyytyväisiä siihen, että komissio on laatinut aihetta käsittelevän kertomuksensa laajamittaisen koordinoinnin jälkeen ja että se on tehnyt perusteellista työtä. Pidämme myönteisenä myös sitä, että komissio on tehnyt useilla aloilla ehdotuksia, joiden tarkoituksena on muuttaa nykyistä liikennepolitiikkaa.

Parlamentti tunnustaa kuluneiden viiden vuoden aikana saavutetut tulokset; samalla arvostelemme kuitenkin useita seikkoja. Parlamentti kehottaa neuvostoa ja komissiota pitämään suosituksiamme Euroopan liikennepolitiikan kulmakivinä.

Mistä ne sitten koostuvat? Ensinnäkin viime vuosien kokemukset osoittavat, että lainsäädännön käyttö on liikennepolitiikan heikko kohta. Lainsäädäntöä on pantu täytäntöön useammin kuin kerran vasta merkittävällä viiveellä, toisinaan epätäydellisesti tai ei ollenkaan. Tätä ongelmaa ei käsitellä komission kertomuksessa riittävän perusteellisesti tai rehellisesti, eikä siinä sen vuoksi esitetä tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Parlamentti korostaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä yhteisön tasolla, kansallisesti ja alueellisesti sekä lujittaa tätä yhteistyötä ja työskennellä yhdessä.

Toiseksi parlamentin enemmistö katsoo, että meidän on muokattava liikennepolitiikkaa aiempaa realistisemmin. Väliarvioinnissa huomautetaan perustellusti, että liikenne on palvelumuotona keskeinen osa taloutta ja yhteiskuntaa ja ettei sitä myöskään voida erottaa niistä. Suosittelemme näin ollen, että sisällytämme sen täysimääräisesti Lissabonin strategiaan.

Olemme enimmäkseen samaa mieltä siitä, että nykyisiä resursseja on käytettävä tehokkaammin joko erillään tai yhdennettyinä ja että jokaisen liikennemuodon on itsessään oltava kestävä. Tämä pätee erityisesti logistiikkaan. Tietyillä aloilla toteutettavan komodaaliuden lisäksi myös liikennemuotosiirtymä on mielestämme tärkeässä asemassa, erityisesti pitkien kuljetusten osalta.

Kolmanneksi Euroopan talouden kasvu on vaarassa infrastruktuurin rahoituksen jatkuvan puutteen takia. Tätä ongelmaa ei käsitellä asianmukaisesti sen enempää komission kertomuksessa kuin neuvoston kannassakaan. Euroopan liikenneala edellyttää nykyistä enemmän yhteisön rahoitusta, enemmän jäsenvaltioiden rahoitusta, rohkeampia rahoituksellisia ratkaisuja ja ennen kaikkea poliittista tukea, jotta liikennealan avainasemassa olevat hankkeet voidaan toteuttaa. Pyydämme ja edellytämme, että seitsemän vuoden jaksolle tehtyä liikennealan talousarviota aletaan välittömästi tarkistaa.

Neljänneksi meidän pitäisi puhua muuttuneista oloista ja uusista haasteista vuoden 2001 jälkeen. Niistä korostaisin ensinnäkin toimia, jotka ovat seurausta yhteisön laajentumisesta vuosina 2004 ja 2007. Nämä laajentumiset lisäsivät huomattavasti eroja yhteisön sisällä samoin kuin sen monimuotoisuutta, ja tätä on analysoitava paljon nykyistä perusteellisemmin yhteisön lainsäädännössä. Yhteen järjestelmään ja yhteentoimivuuteen perustuva Euroopan laajuinen liikenneverkosto on lisäksi yhteinen etumme. Niinpä kaikkien tasojen ja toimielinten on oltava yhteisesti vastuussa siitä, että koheesion takaavia resursseja hyödynnetään täysimääräisesti.

Viidenneksi on kohdattava se tosiasia, että liikenteen vaikutus ilmastonmuutokseen on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Vaikka neuvoston kevätkokouksessa esitettiin kunnioitettavia yleistavoitteita, niiden toteuttaminen käytännössä on tarkasteltavanamme olevan lainsäädännön tehtävä, joka on hoidettava tulevalla ajanjaksolla. Näihin tavoitteisiin kuuluu esimerkiksi vuonna 2008 julkaistava komission ehdotus ulkoisten kustannusten sisällyttämisestä.

Kuudenneksi tässä yhteydessä on ajateltava sitä – ja huomioitava – että perinteiset järjestelyt ovat vaiheittain saavuttamassa tehokkuutensa rajat, ja tästä syystä on hyödynnettävä älykkäiden liikennejärjestelmien tarjoamia etuja. Meidän on luotava oikeudellinen, taloudellinen ja tekninen ympäristö, joka sopii teollisuudelle. Olemme käynnistäneet laajoja ja kattavia yhteisön hankkeita, eurooppalaisia hankkeita, jotka ovat lupaavia. Unionilla ei kuitenkaan ole kokemusta tällaisista innovaatioista, joten meidän on viitoitettava tietä tällä alalla.

Yhteisön vastaukset ilmastonmuutokseen ovat kuitenkin hyödyttömiä, jollemme voi toteuttaa niitä maailmanlaajuisesti. Arvoisa komission jäsen, kantamme on, että tämän väliarvioinnin jälkeen Euroopan liikennepolitiikkaa on uudistettava vähitellen tähän suuntaan ja että sitä on mukautettava uusiin haasteisiin. Muutoin vaarana on, että ympäristöön kohdistuu liikaa paineita ja sosiaalisen kestävyyden ongelmat haittaavat vakavasti Euroopan talouden ja hyvinvoinnin kasvua. Kiitän kaikkia kollegoja, jotka ovat tukeneet rakentavasti mietinnön valmistelemista.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen hyvin tyytyväinen voidessani osallistua täällä tähän keskusteluun Euroopan liikennepolitiikasta. Kiitän jäsen Barsi-Patakyn laadukasta työtä, joka on voimakas poliittinen merkki lähetettävien viestien tiiviyden ansiosta. Hyvä jäsen Barsi-Pataky, totesitte juuri, että kaikkea liikennepolitiikkaa on voitava saattaa jatkuvasti ajan tasalle juuri siitä syystä, että sen on voitava mukautua, ja korostitte, että liikenteen kasvun kestävyys on tärkeää. Olen tyytyväinen mietintönne järkevyyteen ja sen merkitykseen valkoisen kirjan väliarvioinnin kannalta.

Suhtauduitte myönteisesti komission tiedonannon realistiseen lähestymistapaan. Se on saatettava ajan tasalle Lissabonin tavoitteiden mukaisesti, ja siitä on tehtävä osa kestävää kehitystä koskevaa strategiaa. Nämä tavoitteet liittyvät lähestymistapamme neljään pilariin, joita ovat kestävä liikkuvuus, turvallinen liikkuvuus, innovatiivinen liikkuvuus ja kansainvälinen ulottuvuus.

Kannatitte myös komodaaliuden käsitettä, ja meidän on todellakin lievennettävä kaikkien liikennemuotojen kielteisiä vaikutuksia – jotta liikennemuotosiirtymän toteuttaminen onnistuisi – juuri taataksemme kunkin liikennemuodon ympäristöön liittyvän tehokkuuden ja suorituskyvyn. Älykkäiden liikenne- ja logistiikkajärjestelmien edistäminen, kaupunkien liikkuvuuspolitiikat ja älykkäiden hinnoittelujärjestelmien kehittäminen ovat kaikki keinoja, joilla asiaa edistetään vaarantamatta kasvun edellyttämää liikkuvuutta.

Mainitsen nyt tähän aiheeseen liittyvät kohdat, jotka ovat piakkoin ajankohtaisia. Niitä ovat ensinnäkin kaupunkiliikennettä koskeva vihreä kirja, jonka merkitystä korostitte ja toiseksi logistiikkaa koskeva toimintasuunnitelma, jonka aion antaa pian tarkasteltavaksenne – siihen sisältyy toimia, joiden tarkoituksena on poistaa hallinnolliset, toiminnalliset ja funktionaaliset esteet, eli kannustaa koulutusta ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä edistää standardisoimista eri liikennemuodoissa. Kolmanneksi syksyllä on tarkoitus esittää tiedonanto satamaliikenteestä: tiedonannossa arvioidaan muun muassa näkökulmia, jotka liittyvät satamien infrastruktuurien sisällyttämiseen logistiikkaketjuun. Samaan aiheeseen liittyy myös neljäs kohta, merten moottoriteiden eurooppalaisen koordinaattorin ja vesiliikenteen eurooppalaisen koordinaattorin nimittäminen lähitulevaisuudessa, ja lisäksi konsolidoimme sisävesiliikenteen institutionaalista kehystä yhdenmukaistamalla kuljettajatodistuksia ja perustamalla rahaston tällä alalla tehtäville innovaatioille.

Seuraavaksi mainitsen vielä rautatieverkostoja koskevan tiedonannon, jossa keskitytään yhteisön tavaraliikenteeseen, ja sen jälkeen infrastruktuurimaksujen kantamisen. Kuten toivoitte hyväksyessämme uuden eurovinjettidirektiivin, komissio esittelee vuonna 2008 mallin ulkoisten kustannusten sisällyttämiseksi. Hyvä jäsen Barsi-Pataky, tässä on hyvä esityslista, joka vastaa suurelta osin suosituksianne.

Haluan esittää muutamia huomautuksia tietyistä mietintönne kohdista. Aloitan muistuttamalla, että komissio harjoittaa kurinalaista rikkomismenettelyjen käynnistämistä koskevaa politiikkaa, joka on jo alkanut kantaa hedelmää.

Ymmärrän toisaalta, että kansainväliset neuvottelut ovat arka asia parlamentille. Niinpä on komission tehtävä neuvotella kansainvälisiä sopimuksia, mutta se tiedottaa säännöllisesti Euroopan parlamentille neuvottelujen etenemisestä. Panen myös merkille, että pyysitte kertomuksen laatimista sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteensopivuutta yhteisössä koskevasta direktiivistä. Kuten direktiivissä määrätään, esitämme kertomuksen vuoteen 2009 mennessä. Komissio arvioi parhaillaan eurooppalaisen modulaarijärjestelmän vaikutuksia. Huolimatta eduista ja joissakin tapauksissa lisääntyneestä tehokkuudesta tämä vaihtoehto on edelleen kiistanalainen.

Totean lopuksi, että komissio tukee täysin biopolttoaineiden kehittämistä siten, että vahvistetaan koko yhteisön kattavat normit tällaisia polttoaineita varten. Tarkoituksena on helpottaa Euroopan unionin vähimmäistavoitteen saavuttamista; sen mukaan biopolttoaineiden kulutuksen on oltava 10 prosenttia polttoaineiden kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä.

Kuuntelen nyt tarkkaavaisesti huomioitanne, ja kiitän jälleen kerran parlamenttia ja komissiota siitä, että ne esittivät asiantuntevat kantansa valkoisen kirjan väliarviointiin.

  Satu Hassi (Verts/ALE), teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitoksia esittelijä Barsi-Patakylle hänen tekemästään työstä.

Teollisuusvaliokunnan puolesta minun on kuitenkin pakko valittaa sitä, että liikennevaliokunta otti vain hyvin vähän huomioon teollisuusvaliokunnan ehdotuksia. Perinteinen ajattelutapa on se, että taloudelle ja teollisuudelle on sitä parempi mitä enemmän liikenne kasvaa. Teollisuusvaliokunta kuitenkin otti huomioon sen, että liikenne aiheuttaa muille paljon sellaisia kustannuksia, jotka eivät nykyisin sisälly liikenteen hintoihin.

Liikenne on sektori, jonka hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeammin kuin minkään muun sektorin. Esimerkiksi tieliikenteen päästöt ovat vuoden 1990 jälkeen kasvaneet yli 25 prosenttia ja lentoliikenteen yli 50 prosenttia. Tämä tekee tyhjäksi ne päästövähennykset, joita on saavutettu muilla aloilla, kuten teollisuudessa ja energiantuotannossa.

Onkin siis aika ryhtyä noudattamaan saastuttaja maksaa -periaatetta myös liikenteessä ja sisällyttää ympäristöhaittojen kustannukset liikennemuotojen hintoihin. Tätä edellyttää myös reilu kilpailu eri liikennemuotojen välillä. Liikennevaliokunta ikävä kyllä halusi vesittää tämän periaatteen siten, että liikenteen ympäristömaksut käytettäisiin liikennesektorilla. Myös liikenteessä on kuitenkin otettava hiilidioksidipäästöt vakavasti. On asetettava selkeät tavoitteet paitsi ajoneuvojen myös koko liikenteen päästöjen vähentämiselle.

Osa tätä kokonaisuutta on myös liikenteen vähentäminen, erityisesti auto- ja lentoliikenteen. Puolet päivittäisistä automatkoista Euroopan unionissa on alle viiden kilometrin mittaisia. Ne tapahtuvat pääasiassa kaupungeissa. Jos edes joka kolmas näistä lyhyistä automatkoista korvattaisiin kävelyllä, pyöräilyllä tai busseilla, koko Euroopan hiilidioksidipäästöt vähenisivät useita prosentteja. Esimerkiksi Saksan valtakunnan päästöt vähenisivät 4 prosenttia. Lisäksi ilman saasteet vähenisivät juuri siellä, missä ihmisiä asuu kaikkein eniten.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli 300 000 eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia, joiden tärkein aiheuttaja kaupungeissa on autoliikenne. Myös elinkeinoelämä hyötyisi saasteiden aiheuttamien sairastamisien vähenemisestä.

  Dieter-Lebrecht Koch, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, aloitan onnittelemalla jäsen Barsi-Patakya tästä mietinnöstä ja kiittämällä häntä hänen tekemästään kovasta työstä ja hänen halukkuudestaan pyrkiä kompromissiin. Hän on onnistunut hyvin lyhyessä mutta täsmällisessä ja tarkkanäköisessä mietinnössä luomaan yleiskatsauksen Euroopan tulevan liikennepolitiikan tärkeimpiin prioriteetteihin. Erityisesti ne asiantuntijat, jotka osaavat lukea rivien välistä, arvostavat sitä. Kansalaiset pahoittelevat kuitenkin yksityiskohtaisten ja kouraantuntuvien esimerkkien sekä käytännöllisten ehdotusten puutetta.

Euroopan komission vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarviointi osoittaa, että tehtävää on vielä paljon. Tämä koskee turvallisuuteen liittyviä näkökohtia mutta myös muita aloja, kuten kestävyyttä, investointeja (erityisesti Euroopan laajuisten verkostojen yhteydessä) ja logistiikkaa. Jäsen Barsi-Pataky osoitti, mikä on oikea lähestymistapa, ilmaisemalla tukensa liikennemuotojen yhdistämiseen perustuvalle verkostolle, jossa voidaan kehittää kunkin liikennemuodon vahvoja puolia. Tarkoituksena on luoda yleisen edun mukaisia tavaraliikennepalveluja.

Minua hämmästytti, ettei mietinnössä kehotettu luomaan asianmukaisia yhteisön puitteita liikennemuotojen yhdistämiseen perustuvalle matkailulle, toisin sanoen ettei siinä kehotettu jäsentämään Euroopan kansalaisten liikkuvuutta. Tarvitsemme myös liikennemuotojen yhdistämiseen perustuvaa lähestymistapaa julkisen ja yksityisen pitkän matkan matkustajaliikenteessä, jotta tyydytämme jatkuvasti kasvavaa liikkumishalua.

Pidän hyvin myönteisenä päätöstä yhdistää nykyiset liikenneongelmat älykkäiden liikennejärjestelmien ja innovatiivisten teknisten ratkaisujen kehittämiseen. Politiikkojen pitäisi olla riittävän rohkeita, jotta turvallisuutta koskeva lainsäädäntö asetettaisiin etusijalle liikennealalla.

Tähän pitäisi sisällyttää tiukkoja määräyksiä enintään 44 tonnin painoisia raskaita tavarankuljetusajoneuvoja ja liikenteen infrastruktuurin turvallisuusjohtamista varten.

  Inés Ayala Sender, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan onnitella hyvin lämpimästi jäsen Barsi-Patakya siitä, että hän pystyi yhdistämään tämän vihreän kirjan tarkistamisen kaltaisen kiivaan prosessin ja menettelyn kaikista niin sanotusti hyvistä aikeista huolimatta. Oli nimittäin odotettavissa, että kaikki jäsenet halusivat lisätä siihen joitakin niistä lukemattomista ajatuksista, joita komission ehdotus oli herättänyt.

Haluan myös onnitella esittelijää siitä, että hän onnistui saavuttamaan järkeviä kompromisseja, jotka saavat laajaa tukea koko parlamentilta.

Hän asetti kiistattomat tavoitteet – esimerkiksi liikennemuotosiirtymän toteuttamisen sellaisten liikennemuotojen hyväksi, jotka ovat edelleen alikehittyneitä ja jotka tarjoavat suuria ympäristöllisiä etuja, kuten rautatiet ja sisävesiliikenne – hyvään tasapainoon, samalla kun hän ujutti mukaan uuden komodaaliuden käsitteen. Se toi mietintöön realismia, jonka kaikki alan toimijat saattoivat hyväksyä helpommin. Sillä myös lievennettiin monia paineita, jotka estivät meitä etenemästä järkevämmällä tavalla.

Huomautan, että yksi suurista yhteisön lainsäädäntöön – ei tosin ainoastaan yhteisön lainsäädäntöön – liittyvistä ongelmista on sen puutteellinen täytäntöönpano. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää, että vaadimme innovatiivisia välineitä tätä täytäntöönpanoa varten.

Yhdymme myös esittelijän arvosteluun, joka koskee Euroopan laajuisten verkostojen ja muiden yhteisön tason liikennemuotojen riittämätöntä rahoitusta. Katsomme, että näin avautuu tulevaisuudennäkymiä, jotka saattavat olla meidän kannaltamme hyvin hyödyllisiä vuoden 2008 keskustelussa: voimme saada vihdoin aikaan rahoituksen, joka vastaa kunnianhimoisia tavoitteitamme Euroopan liikennealalla.

Olemme myös kiitollisia ymmärtäväisestä suhtautumisestanne liikenteen sisällyttämiseen Lissabonin strategian ytimeen. Se saa mielestämme jäsenvaltiot vihdoin toimimaan vastuullisesti molemmilla aloilla: lainsäädännön soveltamisen ja riittävän rahoituksen aloilla.

Logistiikkaa puoltavat ehdotukset näyttävät meistä myös toivoa herättäviltä merkeiltä, ja pyrimme toimimaan niiden suuntaisesti mietinnössä, jota laadimme parhaillaan. Sama pätee innovatiivisiin ratkaisuihin sekä kokonaisvaltaiseen ja jatkuvaan tukeenne älykkäitä kuljetusjärjestelmiä kohtaan.

Tuemme myös monimuotoisuutta koskevaa vetoomustanne ja sitä, mitä se on merkinnyt laajentumisen jälkeen; ymmärrätte asian paremmin kuin kukaan muu.

Olemme yhtä mieltä suhtautumisestanne maailmanlaajuiseen lähestymistapaan ja suhteisiin kolmansien maiden kanssa. Nämä suhteet ovat mielestämme ratkaisevan tärkeitä koko Euroopan liikennealan tulevaisuuden kannalta.

Pidämme myönteisenä sitä, että tuette kaupunkiliikennettä koskevaa vihreää kirjaa, ja olemme lopuksi kiitollisia siitä, että ymmärrätte tarpeen saattaa mietintönne ajan tasalle ilmastonmuutokseen nähden ottamalla huomioon neuvoston uusiman ehdotuksen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä.

Ainoa asia, joka on sanottava lopuksi, on, ettemme voi yhtyä kantaanne, joka koskee mietintönne 11 kohdan modulaarista näkökulmaa. Katson kuitenkin, että onnistumme ratkaisemaan kahden ryhmän välillä vallitsevan pikku ongelman sen ehdotuksen avulla, jonka jäsen Grosch esittänee meille.

  Paolo Costa, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja Barrot, hyvät parlamentin jäsenet, tarkastelemme erinomaista mietintöä, jonka avulla parlamentti voi ymmärtää, tukea ja asettua puoltamaan työtä, joka komission on tehtävä toimiensa lyhyessä loppuvaiheessa. Jäsen Barsi-Patakyn mietintö kattaa kaikki ongelmat, joita olemme tarkastelleet viime vuosina, ja sen avulla voidaan myötävaikuttaa strategisesti politiikkaamme.

Minulla oli niin sanotusti sikäli epäonnea, että tulin mukaan vain hetkeä ennen viime viikkoina tapahtunutta selvää prioriteettien muutosta. On mahdollista, että unionin toimiin sisällytetään ilmastonmuutoksen torjunta ja välitön vastuu energiakustannuksista. Mielestäni meidän on näin ollen tarpeen tarkistaa koko tekstiä uusien prioriteettien valossa, perustellen tai selventäen kaikkia politiikkoja, jotka meidän on pantava täytäntöön varmistaaksemme, että myös liikenneala hoitaa osuutensa pyrittäessä näihin kahteen tavoitteeseen.

Tämä tarkoittaa vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä tai entisten polttoaineiden käyttöä aiempaa tehokkaammissa moottoreissa sekä sitä, että matkat pyritään järjestämään tehokkaammin logistiikan avulla. Se edellyttää kuitenkin myös – ja ennen kaikkea – että lisäämme periaatteita ja johdonmukaisuutta toimiimme, joiden tarkoituksena on korostaa entistä energiatehokkaamman ja ympäristöystävällisemmän liikenteen käytön tehostamista. Meidän on myös järjestettävä elämämme siten, että vähennämme tarpeetonta liikkumista.

Näin historialliset strategiat, jotka ovat kaiken kaikkiaan kunniaksi Euroopan liikennepolitiikalle, vain korostuvat jälleen kerran. Yhteentoimivuus, markkinoille pääsy ja verkostojen yhdistäminen tekevät näyttävän paluun, vaikkakin kahdella edellytyksellä, jotka ovat aika ja raha. Aika on käymässä vähiin: kaikkea on nopeutettava ja kiihdytettävä, mikäli haluamme saavuttaa nopeampia tuloksia ja ylläpitää hiilidioksidin ja energiakustannusten vähentämiseen liittyviä tavoitteita. Tätä ennakoidaan uusissa tavoitteissa, jotka unioni on asettanut itselleen.

Toinen ongelma on rahoitus. Keskipitkällä aikavälillä on tarkasteltava uudelleen tapaa, jolla unioni toimii välittäjänä, kun on kyse jäsenvaltioiden investoinneista. Viittaan paitsi infrastruktuurin rahoittamiseen, jonka osuus kustannuksista on selvästi suurin, myös yhteentoimivuuteen ja muihin toimiin, joiden tarkoituksena on helpottaa pääsyä markkinoille. Rahoituksen myöntämistä ei tarvita vain yhteisön tasolla, vaan komission on myös voitava koordinoida kaikkien jäsenvaltioiden toimia ja rahoitusta sen varmistamiseksi, että edellyttämämme tulokset saavutetaan nopeasti.

  Sepp Kusstatscher, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, mietinnön otsikko on lupaava: Euroopan kestävä liikkuvuus. Barsi-Patakyn mietinnön selkein kannanotto on 14 kohta: "Liikenteen valkoisen kirjan 2001 väliarvioinnissa ei anneta pitkän aikavälin tavoitteita eikä vastauksia." EU:n liikennepolitiikka on täynnä epäjohdonmukaisuuksia. Monet hyvät periaatteet on määritelty oikein, mutta niitä ei ole useinkaan pantu täytäntöön.

Mietinnössä tehdään selväksi, että ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ovat lisääntyneet, eikä vähiten huonon liikennepolitiikan tuloksena. Monet ihmiset uskovat edelleen, että kasvu on jatkuvaa: aina vain nopeammin, aina vain korkeammalle, aina vain pidemmälle. Kasvu voi olla kestävää, mutta se ei ole hyvä asia. Jatkuvan kasvun avulla ei saavuteta Kioton tavoitteita, ja tavoite, jonka mukaan hiilidioksidipäästöt on tarkoitus puolittaa vuoteen 2050 mennessä, jää turhaksi toiveeksi.

Hoidamme usein oireita, emme ongelman aiheuttajaa. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsen Satu Hassi mainitsi jo useita esimerkkejä. Olemme pelänneet kertoa koko totuutta kustannuksista. Haluamme rakentaa uusia, naurettavan kalliita raiteita suurten nopeuksien junia varten samalla, kun esimerkiksi Italiassa nykyiset raiteet ruostuvat puhki. Lentoliikenteen päästöt eivät sisälly hiilidioksidilaskelmiin, ja liikennettä edistetään kaikkialla Euroopassa.

Tarkastellaanpa erästä hyvin todellista ja ajankohtaista tapahtumaa: tänään Wieniin kokoontuneet Italian, Itävallan ja Saksan liikenneministerit ovat jälleen julistaneet iloisesti sitoutuneensa Brennerin tunneliin. Sen taloudellinen kannattavuus on hyvin kyseenalaista, kun otetaan huomioon Englannin kanaalin tunnelista saadut kokemukset. Rahoitus on peräisin jäsenvaltioilta, jotka rikkovat jo nyt Maastrichtin kriteerejä, mikä horjuttaa sen perustaa. Joitakin lähestymistapaan liittyviä osia ei ole edes suunniteltu. Tämä on todella valtava floppi. Puhutaan tavaraliikenteen siirtämisestä rautateille, ja kuitenkin suunnitellaan suurten nopeuksien matkustajalinjaa.

Sosiaalisesti hyväksyttävän ja ympäristöystävällisen liikennepolitiikan tavoitteina on oltava tarpeettomien liikennevirtojen vähentäminen, siirtyminen ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin, suhtautuminen rehellisesti kustannuksiin – mikä tarkoittaa, että liikennehintojen on sisällettävä kaikki rakentamisesta, ylläpidosta, ympäristö- ja terveysongelmien ratkaisemisesta sekä onnettomuuksista aiheutuvat kustannukset – sekä kestävä liikenneverotus, joka perustuu hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen myös, mikä tärkeintä, lentoliikenteessä.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, käytäntö on osoittautunut teoriaa joustamattomammaksi. Liikennepolitiikan valkoisen kirjan suunnittelujakson puolessavälissä käy ilmi, etteivät tavoitteet ole vielä saavutettavissa. Komission päätös hienosäätää tavoitteita on sekä rohkea että järkevä. Nostan teille hattua. Suunnanmuutos ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meillä pitäisi olla eri rautoja tulessa. Tarkoituksena ei ole enää vain vaihtaa rahtia vaan myös parantaa jokaista liikennemuotoa. Tämä edellyttää monissa tapauksissa runsaasti kansainvälistä päättäväisyyttä ja sitkeyttä.

Myös yhteisössä on paljon tehtävää, kuten asianmukaisen infrastruktuurin käyttöönotto, uuden tekniikan käyttö, markkinasektorien erityiset toimintaohjelmat ja saastuttaja eli käyttäjä maksaa -periaatteen laajempi käyttöönotto. Nämä tekijät on sisällytetty hyvästä syystä Barsi-Patakyn mietintöön. Niinpä voin yhtyä suurelta osin hänen mietintönsä sisältöön.

Olen jättänyt tarkistuksia kahdesta kohdasta. Tässä parlamentissa vahvistetaan liikennettä koskevaa lainsäädäntöä, ja on usein jäsenvaltioiden tehtävä saattaa se osaksi omaa lainsäädäntöään. On käynyt ilmi, että yhtä ja samaa lainkappaletta tulkitaan ja pannaan täytäntöön eri tavoin eri jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eri jäsenvaltioiden halki ajavat rekat noudattavat samaista lakia jossakin maassa mutteivät seuraavassa maassa, millä on monenlaisia seurauksia. Tätä on mielestäni mahdotonta hyväksyä. Tästä syystä asiaan kiinnitetään huomiota jättämässäni tarkistuksessa 4, ja jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan tarvittaessa sopimaan oikeudellisten asiakirjojen yhteisestä tulkinnasta. Tarkistuksen perusteella ei ole mahdollista määrätä rikkomistapauksissa sovellettavia yhteisiä rangaistuksia.

Toinen kohta koskee kaupunkiliikennettä. Vaikka suhtaudunkin siihen myönteisesti, katson, että tämän pitäisi kuulua nyt ja jatkossakin jäsenvaltioiden toimivaltaan. Euroopan unionin tehtävä ei voi tästä syystä olla kuin edistävä. Haluan lopuksi kiittää jäsen Barsi-Patakya hänen työstään ja onnitella häntä tästä tuloksesta.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, komission väliarvioinnissa korostetaan syystäkin yhteisen liikennepolitiikan menestystä, erityisesti jatkuvia parannuksia, jotka liittyvät liikennepolitiikan painopisteiden sisällyttämiseen muihin politiikan aloihin: ensinnäkin sisämarkkinoihin ja toiseksi ympäristöpolitiikkaan. Haluan kiittää komission varapuheenjohtajaa Barrot'ta siitä, että hän viittasi nimenomaisesti ulkoisten kustannusten sisällyttämistutkimukseen. Odotamme innokkaasti tehtyjä havaintoja ja suosituksia lisätoimien toteuttamiseksi.

Väliarvioinnissa on myös tunnustettava, että monet tarpeellisiksi määritellyt toimet ovat joko epäonnistuneet tai uhkaavat epäonnistua rahoituksen puutteen vuoksi ja siksi, että unioni – tai tarkemmin sanottuna jäsenvaltiot – ovat haluttomia myöntämään rahoitusta. Tämä osoittaa, että puolessavälissä tarvitaan uutta pontta. Tarvitsemme lisää rahaa. Tarvitsemme parempia järjestelmiä. Tarvitsemme lisää, parempaa ja uutta tekniikkaa, ja ennen kaikkea tarvitsemme parempaa logistiikkaa.

On tarkasteltava myös uusia asioita. On olennaisen tärkeää, että uudet jäsenvaltiot ja ehdokasvaltiot otetaan mukaan vanhaan olemassa olevaan Euroopan laajuisten verkostojen järjestelmään, jotta voimme kaikki kasvaa yhdessä. Turvallisuusnäkökohtiin liittyvien eri puolien parissa on vielä paljon tehtävää.

Kaupunkiliikenteen yhteydessä rohkeuden ja tarkkuuden on oltava tunnussanojamme. Tarvitaan metodologista lähestymistapaa: jokaista yhteisön lainsäädäntöön liittyvää toteuttamiskelpoista ja mahdollista ajatusta ei tarvitse varjella suin päin. Voisi olla parempi valita vähemmän sitova lainsäädäntö ja lisätä kannustimia parhaiden käytäntöjen ja toissijaisuusperiaatteen kunnioittamisen muodossa.

Kokonaisuutena liikenne kasvaa, ei vähene. Joidenkin tulevaisuudennäkymissä liikenteen kasvu ja talouden kasvu ovat täysin erillisiä asioita. Emme halua kuitenkaan mennä tässä asiassa metsään. Kasvu ei ole suotavaa kaikilla aloilla.

Pohjoismaisten kollegojemme tarkistusta 6 ei pidä pitää tai käyttää tekosyynä niin sanottujen raskaiden EuroCombi-tavarankuljetusajoneuvojen sallimiselle. Se, mikä saattaa olla hyvä käytäntö Pohjoismaissa, ei sovellu muualle Eurooppaan. Kiitän komissiota. Haluan kiittää myös esittelijää tästä erinomaisesta mietinnöstä.

  Anne E. Jensen (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aloittaa kiittämällä jäsen Barsi-Patakya, jonka taitavin sanakääntein laadittu mietintö sisältää hyvin selviä viestejä. Haluan kiittää myös komissiota ja komission jäsentä Barrot'ta valkoisen kirjan arvioimisesta: valkoinen kirja sisältää paljon uudenlaista rakentavaa ajattelua EU:n liikennepolitiikasta. Valkoinen kirja muodostaa kehyksen järkeville ja laaja-alaisille liikennettä koskeville päätöksille tulevina vuosina. Arvioinnin avulla voimme mahdollisesti tehdä parempia päätöksiä. EU:n valtioiden tai hallituksien päämiehet ovat tietenkin päättäneet, että tehokkaan liikenteen pitäisi kuulua osana Lissabonin prosessiin, jonka tarkoituksena on tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin tietoon perustuva talous vuoteen 2010 mennessä, mikä kuulostaa tietysti oikein hyvältä. Se osoittaa, että ymmärrämme entistä paremmin, että liikenteen tehokkuus on olennaisen tärkeää taloudellisen kehityksen kannalta.

Samalla komission sitoutuminen komodaaliuteen ja sen toimien kohdistaminen erilaisten liikennemuotojen väliseen vuorovaikutukseen todistavat realistisemmasta suhtautumisesta siihen, mikä lisää liikenteen kysyntää. Toisin sanoen ihmiset haluavat turvallisimman, tehokkaimman, mukavimman ja halvimman tavan siirtyä paikasta A paikkaan B. Jokaista yksittäistä liikennemuotoa on kehitettävä ympäristön kannalta järkevillä tavoilla, ja meidän on lisättävä eri liikennemuotojen koordinointia siten, että sekä tehokkuus että ympäristö otetaan asianmukaisesti huomioon. Tällainen politiikka edellyttää investointeja, ja on syytä epäillä, kunnioittavatko EU:n valtioiden tai hallitusten päämiehet kauniita sanojaan liikenteen kohentamisesta. Saamme piakkoin esimakua asiasta kuullessamme, paljonko Euroopan laajuisia verkostoja varten myönnetään varoja. Pelkäänpä, ettei Euroopan laajuisille verkostoille ole varattu riittävästi varoja kaudeksi 2007–2013, ja meidän on vaadittava, että vuoden 2009 talousarviokehyksen väliarvioinnin asialistaan sisällytetään lisävarojen myöntäminen liikenteen investointeja varten.

  Renate Sommer (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Eurooppa on juuttunut liikenneruuhkiin, ja tilanne vain pahenee entisestään. Muutosta tarvitaan. Liikenteellä on nimittäin suuri merkitys taloutemme kannalta. Jos liikennepolitiikkamme on heikkotasoista, talous kärsii, koska se on riippuvainen liikennealasta. On siis tärkeää luoda yhteyksiä liikennepolitiikan ja muiden politiikkojen välille.

Voimme edistää ja meidän on edistettävä monia tärkeitä lainsäädännön aloja, kuten yhdenmukaistamista – yhteisön tasolta alkaen – mutta on muistettava, että poliittisia toimia voidaan toteuttaa yhteisön tasolla vain, jos niistä aiheutuu selvää lisäarvoa. Tämä tarkoittaa sitä, että on jatkuvasti arvioitava kaikkien EU:n liikennepoliittisten säännösten tarpeellisuutta. Olemassa olevia toimia on tarkistettava säännöllisesti, jotta kaikki epämieluisat suuntaukset voidaan karsia jo alkuvaiheessa. Liiallinen sääntely haittaa liikennemarkkinoita.

Parantaaksemme liikkuvuutta ja ympäristönsuojelua tosiasiallisesti meidän on tehtävä merkittäviä aloitteita suhteellisen ympäristöystävällisillä mutta tähän mennessä laiminlyödyillä rautatie- ja sisävesiliikenteen aloilla. Jäsenvaltiot on saatava osallistumaan näihin toimiin. Potentiaalia on vielä runsaasti hyödyntämättä, ja se on haaste Euroopalle.

Samalla ei kuitenkaan ole vastattu tyydyttävästi kysymykseen siitä, pitäisikö Euroopan komission puuttua kaupunkiliikenteeseen. Olemmeko vastuussa tästä alasta? Eikö se ole toissijaisuusperiaatteen vastaista? Voiko yhteisö määrätä tavasta, jolla kaupunkiemme pitäisi hoitaa sisäiset asiansa? Euroopan komission ei pidä antaa käyttää nykyistä hysteeristä ilmastonmuutoskeskustelua toimivaltansa laajentamiseen.

Jos haluamme parantaa kestävällä tavalla liikenteen tilaa ja näin ollen kaupunkiemme ympäristön laatua, meidän on saatava Euroopan kansalaiset taaksemme. Vain muuttamalla kansalaisten käyttäytymistä liikenteen käyttäjinä saavutamme merkittäviä ja todella tehokkaita tuloksia. Tämä edellyttää kuitenkin kohdennettuja tiedotuskampanjoja, joita on käynnistettävä ja tuettava yhteisön tasolla.

Haluan lopuksi kiittää esittelijä Barsi-Patakya hänen erinomaisesta ja perusteellisesta mietinnöstään tästä aiheesta sekä siitä, että hän on aina avoin keskustelulle.

  Jerzy Buzek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää hänen erinomaisesta työstään. Euroopan liikennealaan kohdistuu suuria haasteita: yhtenäiset markkinat, hyvät yhteydet, rajojen läpäisevyys, suurkaupunkien palvelut, palvelujen turvallisuus ja laadukkuus sekä liikennealan työntekijöiden työolot. Tämä edellyttää ennen kaikkea yhteisön ja kansallisen lainsäädännön hyvää ja järjestelmällistä sääntelyä. Se edellyttää myös kunnollista järjestelyä ja logistiikkaa sekä runsaasti investointeja infrastruktuuriin mutta ennen kaikkea myös energiankulutusta. Ilman energiavaroja ei ole liikennettäkään.

Energian käyttö liikenteessä aiheuttaa haitallisia päästöjä. Niitä on rajoitettava ympäristöllisistä syistä käyttämällä vaadittavaa tekniikkaa. Polttoainekustannukset ovat korkeat, ja meidän on vähennettävä polttoaineen kulutusta sisällyttämällä uutta tekniikkaa moottoreihin. Uusi saastumista vähentävä ja polttoainetta säästävä tekniikka on kuitenkin kallista, ja sitä on kehitettävä edelleen kustannusten alentamiseksi, koska liikennetekniikan halpeneminen tarkoittaa myös liikenteen halpenemista, ja halpa liikenne tarkoittaa kilpailukykyistä taloutta. Uusi tekniikka on siis tässäkin suurin ongelma.

Kehotan parlamenttia lisäämään runsaasti liikenteen tutkimukseen ja tekniikkaan osoitettavia varoja talousarvion väliarvioinnin yhteydessä. Meidän on suhtauduttava innovatiivisesti liikennetekniikkaan, koska häviämme muuten kilpailun kilpailukykyisestä liikenteestä, kilpailukykyisestä taloudesta ja Lissabonin strategiasta.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aivan ensiksi todeta Satu Hassille yksinkertaisesti mutta rehellisesti, että hämmästelen hänen lausuntoaan, koska olemme täysin sitoutuneita kestävään liikkuvuuteen. Hyvä jäsen Hassi, olen hämmästynyt siitä, että unohdamme mielestänne saastuttaja maksaa -periaatteen. Tein mielestäni komission jäsenen Dimasin kanssa urhean sitoumuksen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien jakamisesta lentoliikenteen kanssa. Noudatamme poliittista linjausta, ja olen hyvin yllättynyt kannanotostanne, joka tuntuu minusta hieman liioitellulta.

Käytän myös tilaisuutta hyväkseni todetakseni jäsen Kusstatscherille, että minun on vaikea ymmärtää häntä. On päivänselvää, että kun rakennamme infrastruktuuria suurten nopeuksien junia varten, vapautamme tavanomaiset rautatielinjat rahdin kuljettamista varten. Ei ole sattumaa, että ilmoitin juuri aikovamme laatia tiedonannon rahdin kuljettamiselle tarkoitetuista rautatielinjoista.

Hyvä jäsen Sommer, saanen sanoa teillekin, etten kalastele toimivaltuuksia. Otan huomioon yhtäältä kansalaisten odotukset ja toisaalta sen, että jos rautateiden halutaan saavan niille kuuluvan aseman yhteisössä, on tarpeen varmistaa yhteentoimivuus. Jos halutaan kestävää kehityspolitiikkaa, tulee aika, jolloin se onnistuu vain yhteisön tasolla tapahtuvalla yhteensovittamisella ja yhdenmukaistamisella. Sanon tämän aivan suoraan, koska ymmärtänette, että vaikka olenkin työlleni omistautunut komission jäsen, otan mielihyvin vastaan tietyn määrän perusteltua arvostelua. Koen kuitenkin velvollisuudekseni vastata suoraan, kun arvostelu on liiallista.

Tarkastelen nyt asioita, jotka halusin esittää. Komissio on jo ryhtynyt poistamaan junien kulkemisen esteitä. Näitä toimia ovat kiskoajoneuvoja koskevan lupajärjestelmän yksinkertaistaminen, rautateiden yhteentoimivuus ja turvallisuus sekä kolmas rautatiepaketti. Kiitän liikenne- ja matkailuvaliokuntaanne heidän tällä alalla tekemästään työstä sopimukseen pääsemiseksi.

Ilmailualaa säännellään kahdella asetuksella, jotka koskevat yhteisön liikenteen hallintajärjestelmiä. Hyväksyimme vuonna 2007 "lentokenttäpaketin", jossa keskitytään lentokenttien merkitykseen sisäisten ilmailumarkkinoiden kilpailukyvyn kannalta, ja infrastruktuureja varten on olemassa Euroopan laajuinen verkosto. Jäsen Costa on kuitenkin oikeassa todetessaan, että meidän on tosiaan lisättävä pyrkimyksiämme koordinoida rahoitusta, koska, kuten jäsen Ayala ja muut ovat painottaneet, joudumme muuten toimimaan sellaisen talousarvion puitteissa, joka on liian rajallinen, jotta voisimme tosiasiallisesti toteuttaa suuret infrastruktuuriin liittyvät kestävän liikkuvuuden mahdollistavat toimet. Olette aivan oikeassa, ja kiitän parlamenttia asian päättäväisestä esille tuomisesta.

Jäsen Koch puhui komodaaliudesta matkailualalla, ja hän on oikeassa. Komodaaliuden on myös toimittava matkustajien hyväksi. Kuten totesin juuri, infrastruktuurien alalla yritetään ottaa käyttöön kaikki mahdolliset varat ja kehittää julkisia ja yksityisiä kumppanuussuhteita Euroopan investointipankin kanssa.

Tarkastelen lyhyesti liikenteen sosiaalisia näkökohtia. Huhtikuussa tuli voimaan uusia sosiaalialan sääntöjä, jotka liittyvät ammattimaiseen tieliikenteeseen, ja esitimme kolme asetusehdotusta, joiden tarkoituksena on uudenaikaistaa tieliikenteen harjoittajan ammattiin pääsyä sekä tieliikennemarkkinoille pääsyä. Matkustajien oikeuksista totean, että olemme parlamentin ansiosta ryhtyneet huomioimaan liikuntarajoitteisten matkustajien oikeudet kaikissa liikennemuodoissa, erityisesti linja-autoissa ja meriteitse matkustettaessa. Myönnän teille, tietäen, miten herkkätunteisesti asiaan suhtaudutaan parlamentissa, että meidän on nyt pantava nämä oikeudet tosiasiallisesti täytäntöön.

Turvallisuuden osalta haluan korostaa jälleen maanteiden turvallisuuden ensisijaisuutta toiminnassamme, kuten Euroopan ensimmäinen tieliikenneturvallisuuspäiväkin osoittaa. Olemme myös yksinkertaistaneet sääntöjä, jotka liittyvät vaarallisten aineiden kuljettamiseen, eivätkä kolme ilma-, meri- ja rautatieliikenteen turvallisuusvirastoa ole suinkaan joutokäynnillä. Turvallisuusasiat työllistävät meidät syksyllä ilmailualan yhteisiä sääntöjä koskevan sovittelun yhteydessä.

Todettakoon, että innovaatiot, joita jäsen Barsi-Pataky painotti syystäkin, ovat todella suuri ongelma. Liikenteen on hyödyttävä uudesta tekniikasta. Tämä koskee yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan uudistusohjelmaa (SESAR) samoin kuin eurooppalaista rautatieliikenteen hallintajärjestelmää (ERTMS) ja uusien rautatielinjojen varustamista, sekä tulevaisuudessa tietenkin energiansäästöä ja ympäristöystävällistä käyttövoimaa tieliikenteen kestävyyden takaamiseksi. Tätä kaikkea tarkastellaan energiatehokkuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa, ja tämä kaikki sisällytetään Eurooppa-neuvoston määrittelemään Euroopan energiastrategiaan.

En käsittele tarkemmin kansainvälistä ulottuvuutta. On ilmiselvästi tarpeen harjoittaa tätä politiikkaa, jonka avulla saatoimme allekirjoittaa "avoin taivas" -sopimuksen Yhdysvaltojen ja muiden maiden kanssa. Jatkamme edelleen kaikkia näitä toimia.

Arvoisa puhemies, jätän asian tähän, koska tätä kaikkea on tietenkin vielä selitettävä paljon enemmän. Kiitän parlamenttia ja erityisesti jäsen Barsi-Patakya, koska olemme mielestäni sitoutuneet sellaiseen liikennepolitiikkaan, jossa otetaan tosiasiallisesti huomioon tulevat vaatimukset ja jossa ei katsota taaksepäin vaan laajalti tulevaisuuteen tämän kaksoistavoitteen myötä: tarkoituksena on mahdollistaa liikkuvuus Lissabonin tavoitteiden edellyttämällä tavalla ja samalla varmistaa, että tämä liikkuvuus on edelleen yhdenmukaista ympäristönsuojelun ja ilmaston lämpenemisen torjunnan vaatimuksien kanssa. Taistelu on hyvin vaikea. Kiitän kovasti parlamenttia sen tuesta ja tunnen sitoutuneeni henkilökohtaisesti näihin ponnisteluihin kohti kestävää liikkuvuutta.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 11. heinäkuuta 2007.