Takaisin Europarl-portaaliin

Choisissez la langue de votre document :

 Hakemisto 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Keskiviikko 11. heinäkuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

Euroalue (2007) - Euroopan keskuspankki (2006) (keskustelu)
MPphoto
 
 

  Gay Mitchell (PPE-DE), esittelijä. (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen, että tästä mietinnöstä keskustellaan samanaikaisesti euroaluetta koskevan mietinnön kanssa. Haluan myös tuoda esiin sen, että esittelemäni mietintö hyväksyttiin yksimielisesti talous- ja raha-asioiden valiokunnassa.

Puhun aluksi talouden tilanteesta. Vuonna 2006 euroalueen talouden elpymisestä tuli itseään ylläpitävä prosessi, jota ohjaa erityisesti kotimainen kysyntä. Vuonna 2006 luotiin kaksi miljoonaa työpaikkaa ja työttömyys laski 8,4 prosentista 7,6 prosenttiin. Elpymisen taustaa vasten haluan esittää mietinnön tärkeimmät kohdat. Äskettäisen elpymisen vuosi korkotason mahdollisen nostamisen olisi tapahduttava varovaisesti, jotta talouskasvua ei vaaranneta. On erittäin tärkeää, että palkat nousevat yhdenmukaisesti tuottavuuden kanssa, jotta säilytetään jäsenvaltioiden kilpailukyky ja mahdollistetaan työpaikkojen syntyminen ei-inflatorisessa ympäristössä. Keskeistä on julkisen talouden vakaus, joka on erityisen tärkeää nimenomaan hyvinä aikoina, jotta pitkäaikainen kasvu voidaan varmistaa.

Mietinnössä todetaan, että euroalueen perustamisen jälkeen kasvu on ollut suurempaa pienissä kuin suurissa talouksissa, ja erityisesti Irlanti, Suomi ja Luxemburg ovat saavuttaneet euroalueen keskiarvoa paremman kasvuvauhdin. Tällaisesta kehityksestä voitaisiin ottaa opiksi. Mietinnössä esitetään huoli siitä, että euron arvo lisääntyy edelleen suhteessa useimpiin tärkeisiin eurooppalaisiin valuuttoihin. EY:n perustamissopimuksen 111 artiklan nojalla neuvostolla on vastuu valuuttakurssipolitiikasta, mutta siinä ei määritellä, miten vastuuta on sovellettava.

Mietinnössä kehotetaan euroryhmää, neuvostoa ja EKP:tä yhteensovittamaan täysimääräisesti toimivaltansa käytön ja vastuidensa soveltamisen. Lisäksi mietinnössä kehotetaan EKP:tä seuraamaan tarkoin kehitystä, joka koskee euron käyttöä keskuspankkien varantovaluuttana, ja esittämään euron kansainvälistä asemaa koskevassa vuosikertomuksessaan määrällisiä tietoja ja analyyseja tämän vaikutuksista erityisesti vaihtokursseihin osalta. Pääjohtaja Trichet tietää, että joka kerta kun hän on viimeisen kahden vuoden aikana vieraillut talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, olen tuonut esiin asuntojen hintoja koskevan asian. Olen siitä edelleen huolissani. Tämän vuoksi mietinnössä kehotetaan EKP:tä seuraamaan tarkoin tämän alan kehitystä, jolla saattaa olla vaikutusta reaalitalouteen. Mietinnössä kehotetaan EKP:tä esittelemään erilaisia etenemistapoja ja niiden hyvät puolet, kuten kiinteistöjen hintojen sisällyttäminen yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, erityisen indikaattorityypin laatiminen tai kansallisten markkinoiden erilaisuuteen perustuvien kansallisella tasolla toteutettavien erityistoimien ehdottaminen.

Puhun myöhemmin Yhdysvaltojen keskuspankin toimintamallista, Fed-formulasta. Ehkä nyt olisi aika kehittää EKP:n toimintamalli, jonka avulla voitaisiin paremmin ennustaa korkotason nousun todennäköisiä vaikutuksia asuntojen hintoihin. Mietinnössäni tuodaan esiin myös niin sanottuja sub-prime-lainoja koskeva kysymys ja todetaan, että EU voi ottaa opiksi Yhdysvaltojen taloudelle sub-prime-lainoista mahdollisesti koituvista vaikeuksista.

Haluan käyttää hetkisen Irlannin kannalta erityisen tärkeän asian käsittelemiseen, jolla saattaa olla vaikutusta myös muihin euroalueen valtioihin. Viime vuonna kiinteistövälitystoimisto Hook and McDonald ennusti asuntojen hintojen nousevan Irlannissa 9 prosenttia, Sherry Fitzgerald -kiinteistövälitystoimisto 8–10 prosenttia ja Friends First ja IIB 7 prosenttia, kun taas Allied Irish Banks ennusti nousun olevan 3–6 prosenttia. Asuntojen hintakehitystä mittaava Irlannin Permanent tsb/ESRI -indeksi osoittaa, että asuntojen hinnat laskivat tammikuun ja toukokuun 2007 välisenä aikana 2,1 prosenttia ja että niiden odotetaan edelleen laskevan Irlannissa. Sub-prime-luottojen – eli lainojen, joita myönnetään köyhemmälle väestönosalle, jonka tulot ovat epäsäännölliset tai jonka lainanmaksutausta on ongelmallinen – arvon ennustetaan kasvavan Irlannissa tänä vuonna 4 miljardiin euroon. Jos lainan suuruus on keskimäärin 200 000 tai 400 000 euroa, pelkästään Irlannissa tällaisia lainoja on myönnetty 10 000 tai 20 000 kappaletta. Sub-prime-luotonantajat ovat melko uusia toimijoita Irlannin markkinoilla ja veloittavat kuluja yleensä kulloisiakin asuntoluottokuluja kaksi kertaa suuremman määrän "kompensoidakseen" – kuten ne toteavat – luotonantajan korkeamman riskin. Yksikin Irlannissa toimiva hypoteekkiyritys on ottanut haltuunsa jo 30 asuntoa vuoden 2005 jälkeen.

Myös Yhdistyneen kuningaskunnan sub-prime-lainojen alalla näkyy huolestuttavia merkkejä. Jo jonkin aikaa on ollut tiedossa, että Yhdysvaltojen keskuspankilla on käytössään oma toimintamalli, Fed formula. Yhdysvaltojen keskuspankin laatima toimintamalli osoittaa erään pankin entisen ekonomistin mukaan, että silloin, kun alhainen korkotaso on useiden vuosien ajan vaikuttanut asuntojen hintoihin niitä korottavasti, on tyypillistä, että koronnousun jälkeen 1,5–2 vuoden kuluttua hinnat alkavat laskea voimakkaasti. EKP:n olisi mielestäni seurattava tätä toimintamallia ja kehitettävä oma toimintamallinsa, koska tällä hetkellä ennusteiden tekeminen jätetään alan toimijoiden tehtäväksi, ja nämä toimijat – rahoituslaitokset ja muut – ovat juuri niitä, joilla on eniten voitettavaa.

Mietinnössä kehotetaan komissiota arvioimaan sijoitus- ja pääomarahastojen valvonnan ja offshore-keskusten laatua. Siinä toistetaan demokraattisesta valvonnasta aikaisemmin esitetyt huomiot ja tarve julkaista kokouksista lyhyt tiivistävä pöytäkirja. Mietinnössä kiinnitetään huomiota siihen, että tilinylityksiä koskeva korkotaso vaihtelee euroalueella 7 prosentista 13,5 prosenttiin, ja kehotetaan EKP:tä perehtymään tähän asiaan.

Lopuksi mietinnössä tuodaan esiin, että viime vuonna käytössä olleiden seteleiden määrä oli 11,3 miljardia kappaletta ja niiden arvo oli 628,2 miljardia euroa ja että 50, 100 ja 500 euron seteleiden määrän kasvu on huolestuttavaa. Pelkästään 500 euron seteleiden määrä on lisääntynyt 13,2 prosenttia. Mietinnössäni, jolla on talous- ja raha-asioiden valiokunnan tuki, viitataan rikollisen toiminnan mahdollisuuteen mainittujen suurten seteleiden käytössä ja edellytetään tämän vuoksi EKP:ltä lisätutkimuksia. Toivon, että pääjohtaja Trichet voi kommentoida mietintöä ja erityisesti harkita – ei tänään vaan mahdollisesti jonkin ajan kuluttua – ehdotustani EKP:n toimintamallista, joka vastaisi Yhdysvaltojen keskuspankin toimintamallia ja jonka ansiosta käytössä olisi aito ja tarkka mittari, jolla voitaisiin arvioida korkotason nousun todennäköistä seurannaisvaikutusta euroalueen jäsenvaltioiden asuntojen hintoihin.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö