Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/0808(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0279/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0279/2007

Keskustelut :

PV 11/07/2007 - 5
CRE 11/07/2007 - 5

Äänestykset :

PV 11/07/2007 - 7.2
CRE 11/07/2007 - 7.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0328

Puheenvuorot
Keskiviikko 11. heinäkuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

5. Hallitustenvälisen konferenssin koollekutsuminen (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Jo Leinenin laatima perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietintö (A6-0279/2007) hallitustenvälisen konferenssin koollekutsumisesta: Euroopan parlamentin lausunto (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artikla) (11222/2007 – C6-0206/2007 – 2007/0808(CNS)).

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. (PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kaksi vuotta on kulunut siitä, kun perustuslain hylkääminen kahdessa jäsenvaltiossa heitti tumman varjon unionin toiminnan ylle. Vuoden pituisen tuumaustauon jälkeen puheenjohtajavaltio Saksalle annettiin kesäkuussa 2006 tehtäväksi löytää ratkaisu, jolla tästä umpikujasta päästäisiin. Haluan kiittää kollegojeni puolesta puheenjohtajavaltio Saksaa siitä, että Eurooppa-neuvostossa syntyi laaja yksimielisyys asiasta. Minusta meillä kaikilla on syytä olla erityisen kiitollisia liittokansleri Merkelille tämän henkilökohtaisesta sitoutumisesta asiaan, jotta sovinto saatiin aikaan.

Kuten aiemmat puhujat totesivat, Eurooppa-neuvoston yksimielisyys tarkoittaa, että laaditaan uusi, uudistava perussopimus, mikä avaa tien hallitustenvälisen konferenssin nopealle koollekutsumiselle, jotta uusi perussopimus tulisi voimaan ajoissa ennen parlamentin vaaleja vuonna 2009. Suosittelen sitä lämpimästi teille kaikille.

On selvää, etteivät monet teistä ole täysin tyytyväisiä kaikkeen neuvostossa sovittuun. Kukaan ei voi väittää, että tämä olisi täsmälleen sellainen toimeksianto, jonka olisimme laatineet, jos meillä olisi ollut täysin vapaat kädet. Puheenjohtajavaltio Saksalla oli alusta alkaen hankala tehtävä sovittaa yhteen toisistaan hyvin eriäviä mielipiteitä siitä, miten asiassa olisi edettävä. Perustuslain jo ratifioineet toivoivat ymmärrettävästi, että nykyinen teksti pidettäisiin mahdollisimman lähellä alkuperäistä. Muut taas vaativat täysin uutta tekstiä, joka poikkeaisi perustuslakisopimusehdotuksesta niin paljon kuin mahdollista. Teksti on näin ollen näiden kahden kannan pohjalta laadittu kompromissi. Kaikilla on nyt mahdollisuus arvioida tulosta, joten en käsittele yksityiskohtia sen enempää. Olen vakuuttunut siitä, että teksti on tasapuolinen eikä parempaa sovintoa olisi ollut mahdollista saada aikaan.

Eurooppa-neuvoston yksimielisyyden ansiosta puheenjohtajavaltio Portugali sai kattavan ja tyhjentävän toimeksiannon. Sen avulla hallitustenvälinen konferenssi (HVK), joka laatii toimeksiannon perusteella sopimustekstin, voi saada työnsä tehtyä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Parlamentti osallistuu täysin HVK:n työhön. Neuvosto on hyväksynyt Portugalin ehdotuksen, jonka mukaan parlamentilla olisi konferenssissa kolme edustajaa.

Tiedän parlamentin olevan sitoutunut varmistamaan, että unioni pystyy toimimaan jatkossa mahdollisimman tehokkaasti ja demokratian kannalta legitiimisti, joten olen iloinen edustajien määrän lisäämisestä. Parlamenttia on selvästi kuultu koko HVK:n valmisteluprosessin ajan. Tiedän, että puheenjohtajavaltio Saksa piti parlamentin jäsenten näkökantoja suuressa arvossa ja otti ne täysin huomioon toimeksiantoa laatiessaan.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto on kehottanut parlamenttia antamaan lausunnon HVK:n koollekutsumisesta, ja parlamentin tämän päivän keskusteluissa käsitellään tätä lausuntoa. Kannustan teitä antamaan lausuntonne mahdollisimman pian, jotta HVK:n työ voi alkaa ennen kesälomia. Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että työ pitäisi päästä aloittamaan. Toivottavasti olette kanssani yhtä mieltä siitä, että tämä tavoite on meidän kaikkien edun mukainen.

Teillä on taatusti tarkempia huomautuksia esitettävänä, ja haluaisitte, että ne otetaan huomioon HVK:ssa. Toivon kuitenkin, että voitte tukea yhdessä puheenjohtajavaltion saamaa toimeksiantoa. Vain tällä tavoin voidaan varmistaa, että HVK:n työ onnistuu, ja vain tällä tavoin unionia voidaan auttaa pääsemään tämän hetken umpikujasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, vain pari kuukautta sitten harva tarkkailija oli täysin vakuuttunut siitä, että Eurooppa-neuvosto onnistuisi käynnistämään perussopimusten tarkistamisprosessin uudelleen. Mielipiteet eri puolilla Euroopan unionia olivat hauraalla pohjalla ja näkemyksissä oli suuria eroja, mutta liittokansleri Merkelin ja puheenjohtajavaltio Saksan ihailtavan määrätietoisuuden sekä jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten todellisten yhteisten pyrkimysten ansiosta Eurooppa-neuvosto pääsi viime kuussa sovintoon uuden HVK:n selkeästä ja tiukasta toimeksiannosta. Meidän on tärkeää antaa tänään tunnustus tälle aikaansaannokselle.

Komissio antoi eilen lausuntonsa HVK:sta, ja tänään keskustelette parlamentin lausunnosta. Prosessin avulla puheenjohtajavaltio Portugali voi kutsua hallitustenvälisen konferenssin koolle myöhemmin tässä kuussa. Ajoitus ei ole kuitenkaan ainoa seikka, josta toimielimemme ovat yksimielisiä: mikä tärkeämpää, yksimielisiä ollaan myös sisällöstä.

Komissio yhtyy Leinenin mietinnössä esitettyyn yleisesti myönteiseen arvioon HVK:n toimeksiannosta. Toimeksiantoon sisältyy monia myönteisiä näkökohtia, joihin on syytä olla tyytyväinen. Kuten mikä tahansa sovittelun tuloksena syntynyt teksti, toimeksianto on huolellisesti muotoiltu tasapuolinen ratkaisu toisistaan eroavien etunäkökohtien välillä, kunnianhimon ja poliittisen realismin välillä. Tämä tarkoittaa, ettei kaikkia vuoden 2004 HVK:ssa sovittuja muutoksia säilytetty. Samasta syystä yksittäisille jäsenvaltioille myönnettiin muutamia poikkeuksia.

Esitän neljä syytä, joiden perusteella komissio uskoo, että tämän toimeksiannon avulla HVK:ssa voidaan laatia Euroopan unionille kunnollinen institutionaalinen ja poliittinen perusta, jota tarvitaan kansalaisten odotuksiin ja yhteiskuntien haasteisiin vastaamiseksi.

Ensinnä toimeksiannossa luodaan perusta laajentuneen unionin moderneille ja vastuullisemmille toimielimille. Olemme erittäin tyytyväisiä määräyksiin, joilla uudistetaan ja vahvistetaan Euroopan unionin demokraattista legitiimiyttä, vahvistetaan ja laajennetaan Euroopan parlamentin asemaa, tehdään neuvoston toiminnasta avointa, lisätään yhteispäätöksiä, lisätään määräenemmistöllä tehtyjä päätöksiä ja jaetaan toimivaltuudet selkeämmin.

Jäsenvaltioiden parlamenteilla on paremmat mahdollisuudet osallistua Euroopan unionin työhön niin, että Euroopan unionin toimielinten asemaa kunnioitetaan täysin. Olemme samoin hyvin iloisia havaitessamme, että demokraattista osallistumista – myös kansalaisten aloiteoikeutta – koskevat perustuslain uudistukset on turvattu.

Toiseksi unioni saa perusoikeuskirjan kansalaistensa suojaksi. Se ei ole jatkossa pelkkä julistuksellinen teksti vaan sillä on oikeusvoima. Kansalaiset voivat vedota oikeudessa perusoikeuskirjan mukaisiin oikeuksiinsa. Perusoikeuskirja sitoo Euroopan unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita näiden pannessa EU:n oikeutta täytäntöön, vaikkei sitä sovelleta niihin kaikkiin.

Kolmanneksi unioni pystyy käyttämään yhtä yhteistä ääntä kansainvälisissä yhteyksissä, ja se kykenee suojaamaan EU:n etuja paremmin. Jos haluamme todella puuttua globalisaatioon ja ratkaista yhteiset kestävää kehitystä, ilmastonmuutosta, kilpailukykyä ja ihmisoikeuksia koskevat ongelmat maailmassa, unionin olisi käytettävä täysimääräisesti valtavaa potentiaaliaan toimia yhdessä.

Neljäs huomautukseni koskee politiikanaloja, sillä toimeksiannolla kehitetään unionin valmiutta tehdä nopeampia ja yhtenäisempiä päätöksiä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella. Lisäksi sillä vahvistetaan oikeusperustaa, jolla tartutaan energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Miten muutoksia voidaan arvioida? Kokonaisratkaisu on mielestämme myönteinen. Jotkin osat on poistettu – osa niistä oli luonteeltaan symbolisia – ja muutoksia, jotka ovat heikentäneet tekstin luettavuutta, on tehty, mutta tämä oli välttämätöntä, jotta kaikki jäsenvaltiot suostuivat sovintoon. Tätä ei olisi saatu aikaan ilman kaikkien asianosaisten pyrkimystä sovintoratkaisuun.

EU on taas raiteillaan, mutta emme ole tulleet vielä matkamme päähän ja kansalaiset on saatava mukaan. Toimeksianto ei ole lopputuote. Puheenjohtajavaltio Portugalin, jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten on tehtävä lujasti töitä, jotta HVK onnistuisi tämän uuden yksimielisyyden pohjalta. Olemme erityisen tyytyväisiä Eurooppa-neuvoston päätökseen vahvistaa Euroopan parlamentin osallistumista HVK:n työhön.

Yhteinen neuvottelu ei kuitenkaan yksin riitä. Meidän kaikkien – komission, jäsenvaltioiden ja parlamentin – olisi otettava opiksi aiemmasta ratifiointiprosessista ja K-suunnitelman kuulemisvaiheesta. On ilahduttavaa havaita, että Eurooppa-neuvosto on myöntänyt, että on tärkeää pitää yhteyttä kansalaisiin ja tarjota täydet ja kattavat tiedot EU:sta sekä ottaa kansalaiset mukaan jatkuvaan vuoropuheluun. Tämän luulisi olevan entistä tärkeämpää, kun nyt jouduttiin tekemään muutoksia, jotka ovat heikentäneet sopimustekstin luettavuutta.

Komissio esittää lähikuukausina ajatuksia siitä, miten uudistetusta perussopimuksesta käytävä keskustelu voitaisiin järjestää ratifiointivaiheessa. Haluamme tehdä tiiviisti töitä Euroopan parlamentin, kaikkien jäsenvaltioiden ja muiden toimielinten kanssa. Tämä tilaisuus on käytettävä yhdessä. Tämä uusi prosessi on aloitettava yhdessä viipymättä ja voimia säästelemättä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Jo Leinen (PSE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät kollegat, tämä keskustelu täysistunnossa alkoi kello 9 ja jatkuu edelleen. Ehkä olisi ollut parempi yhdistää Portugalin puheenjohtajakautta koskeva keskustelu ja kommentit hallitustenvälistä konferenssia koskevasta lausunnosta, sillä hallitustenvälinen konferenssi on Portugalin puheenjohtajakauden keskipiste, ja sen onnistuminen tai epäonnistuminen määrää, saadaanko Lissabonissa aikaan perussopimus.

Haluamme viestittää lausunnollamme, että Euroopan parlamentti näyttää vihreää valoa hallitustenvälisen konferenssin koollekutsumiseksi. Lausuntoa koskevien kuulemisten määräaika oli erittäin tiukka, ja monet parlamentin jäsenet arvostelivat ajoitusta, mutta kaikki hankaluudet voitettiin, emmekä halua asettaa tiellenne uusia esteitä. Emme halua panna kapuloita kenenkään rattaisiin, sillä on meidänkin etumme mukaista, että hallitustenvälinen konferenssi sekä kutsutaan koolle että saadaan päätökseen nopeasti. Toivomme, että lokakuun huippukokouksessa saadaan tuloksia aikaan. Se on mahdollista, sillä toimeksianto on yksityiskohtainen ja tekstiä koskeva ehdotus on jo olemassa. Oikeudellisilla asiantuntijoilla on siis paljon työtä, mutta poliitikoilla sitä on vähemmän, mikäli kaikki pitävät kiinni siitä, mitä Brysselin neuvostossa sovittiin.

Tästä pääsenkin ensimmäiseen pyyntööni, jonka esitän puheenjohtajavaltio Portugalille: pysykää lujana ja johdonmukaisena, älkää antako jäsenvaltioiden poiketa ruodusta, älkää antako lisätä uusia kohtia esityslistalle älkääkä hyväksykö uusia pyyntöjä, jos ihmiset valittavat, etteivät ymmärrä jotain, jonka ymmärsivät edellisenä päivänä täysin. Pysykää tiukkana ja noudattakaa toimeksiantoa tarkkaan, niin onnistutte.

Ymmärrämme, että jotakin piti menettää. Jokin hinta on maksettava, muutenkin kuin poistamalla symbolisia kohtia. Uudistussopimus on käsitteellisesti erilainen kuin alkuperäinen perustuslaki. Ajatus kansalaisten ja valtioiden Euroopasta – eikä vain valtioiden Euroopasta – on suurelta osin menetetty. Ensimmäinen artikla on poistettu, ja sopimuksessa todetaan vain, että "korkeat sopimuspuolet ovat sopineet". Enää ei viitata siihen, että se "ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa". Tämä saattaa vaikuttaa vähäpätöiseltä, mutta se on selvä menetys, joka voi osoittautua haitalliseksi. Haluamme tuoda tämän seikan esille.

Myös poikkeuslausekkeiden määrän lisääntyminen huolestuttaa meitä hyvin paljon. Tästä herää kysymys, haluavatko kaikki yhtä Eurooppaa. Löytyykö vielä poliittista tahtoa yhdentymisen edistämiseksi vai onko jo nyt olemassa kaksi maiden ryhmää, jotka haluavat pysyä EU:ssa vain paperilla. Asiaa on pohdittava. Parlamentti suhtautuu hyvin kriittisesti perusoikeuskirjaa koskevaan Yhdistyneen kuningaskunnan poikkeukseen.

EU:sta halutaan tehdä arvojen yhteisö. Puhumme ympäri maailmaa ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien puolesta. Voin jo kuulla, kuinka presidentti Putin ja Kiinan pääministeri toteavat, että emmehän me pysty sopimaan perusoikeuksista edes keskenämme. Tämä on isku koko EU:n uskottavuudelle, ja se on syrjintää Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvia kansalaisia kohtaan, myös siellä asuvia ja työskenteleviä EU:n kansalaisia kohtaan. Kehotamme lausunnossamme toimielimiä ja hallituksia tekemään taas kaiken voitavansa taatakseen yhtäläisen perusoikeuksien suojan. Tämä voisi onnistua! Yhteisöjen tuomioistuimella on tässä hyvin tärkeä asema.

Perustuslain laati valmistelukunta. Hallitustenvälisessä konferenssissa käytetään nyt toisenlaisia menetelmiä. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, voitte silti toimia mahdollisimman avoimesti. Julkaiskaa keskusteltaviksi tulevat asiakirjat. Tehkää töitä meidän kanssamme sekä komission kanssa ja ottakaa strategiaksenne vuoropuhelu yleisön ja kansalaisten kanssa.

Niin kutsuttu yksinkertaistettu sopimus on valitettavasti hyvin monimutkainen. Myös konsolidoitu versio on saatava ennen hallitustenvälisen konferenssin päättymistä eikä vasta vuotta myöhemmin, kuten kävi Amsterdamissa. Tekstin on oltava ymmärrettävä HVK:n päättyessä. Ehkä tekstiin olisi hyödyllistä lisätä selvitys, jossa esitellään kansalaisten kannalta tärkeimmät seikat.

Olemme tietysti tyytyväisiä kaikkeen edistymiseen. Haluamme ottaa vielä toisenkin harppauksen eteenpäin, mieluiten ennen Euroopan parlamentin vaaleja, jotta voimme keskittyä muihin asioihin vuoden 2009 vaalikampanjassa. Töitä on siis paiskittava lujasti, mutta päättäväisyyden ja sitoutuneisuuden avulla meidän pitäisi onnistua. Parlamentti tukee puheenjohtajavaltio Portugalia.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Íñigo Méndez de Vigo, PPE-DE-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa puhemies, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä on tyytyväinen siihen, että Eurooppa-neuvosto pääsi asiasta yksimielisyyteen. Ryhmäni äänestää siis pian päätöslauselman puolesta, jotta hallitustenvälinen konferenssi voi kokoontua 48 artiklan mukaisesti.

Nyt on kuitenkin tärkeintä, että hallitustenvälisen konferenssin tuloksena syntyy hyvä sopimus. Haluan tehdä tämän selväksi: tarkoitamme, että konferenssi on kutsuttava koolle, mutta sen onnistumista arvioidaan vasta tulosten perusteella.

Haluan todeta lisäksi, että ryhmäni, jota jäsen Brok edustaa hallitustenvälisessä konferenssissa, katsoo poliittisesti tärkeäksi toimia perustuslain vartijana. Haluamme Eurooppa-neuvoston yhteisymmärryksen ja sen sisällön näkyvän hallitustenvälisessä konferenssissa syntyvän sopimuksen lopullisessa ratkaisussa.

Ministeri Sócrates mainitsi kansanäänestykset. Haluan sanoa teille jotain, kun kukaan ei kuuntele: Älkää luottako oppositiossa istuviin puolueisiin, jotka vaativat kansanäänestyksiä. Älkää luottako myöskään niihin, jotka vaativat kansanäänestyksiä voidakseen äänestää vastaan, sillä ne haluavat tuhota Euroopan unionin. Jotkut haluavat tuhota vallassa olevan hallituksen, ja jotkut haluavat tuhota Euroopan unionin.

Olen näin ollen sitä mieltä, että ministeri Sócrates esitti asian tänä aamuna tiivistetysti. Yksikään maa ei saa saattaa kaikkia muita maita liemeen, ja tässä kohtaa meidän kaikkien on tähdättävä samaan suuntaan, jotta EU pääsee umpikujasta.

Eurooppa-neuvoston ensimmäinen yhteisymmärrys on ensimmäinen askel. Olenkin nyt sitä mieltä, että meidän kaikkien on ryhdyttävä toimeen saadaksemme yhtäältä aikaan hyvän perussopimuksen ja toisaalta meidän on ryhdyttävä työhön, heti kun olemme päässeet eroon perustuslaillisen umpikujan taakasta.

Arvoisa puhemies, olen ollut hyvin huolissani edellisessä Eurooppa-neuvostossa havaitusta epäilyksen ilmapiiristä ja epäluottamuksesta Euroopan unionia kohtaan. Meidän kaikkien on syytä olla huolissamme asiasta, ja meidän kaikkien on vastustettava sitä yhdessä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Corbett, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, sosialidemokraattinen ryhmä on tyytyväinen HVK:n koollekutsumiseen, hyväksyy toimeksiannon ja tukee aikataulua.

Monet ovat todenneet, että toimeksiannolla pelastetaan 90 prosenttia perustuslakisopimuksen sisällöstä, mikä on herättänyt paljon mielipiteitä. Kollegani tietävät myös, että tieteellisten tutkimusten mukaan 90 prosenttia ihmisen ja hiiren geeneistä on identtisiä. Kymmenen prosentin ero on kuitenkin aika merkittävä. Niin on tässä toimeksiannossakin: 10 prosentin ero on aika merkittävä.

Sopimusta ei nimitetä perustuslaiksi, korkean edustajan nimeä ei vaihdeta ulkoministeriksi, sopimuksessa ei mainita yhteisön oikeuden ensisijaisuutta, tunnuksista on luovuttu ja yksittäisille jäsenvaltioille myönnetään useita poikkeuksia, jolloin prosentuaalinen osuus – olipa se 90 prosenttia tai jotain muuta – on kyseisten jäsenvaltioiden osalta jopa pienempi. Kaiken tämän vuoksi suunnitteilla oleva sopimus on hyvin erilainen kuin perustuslakisopimus.

Tämä on valitettavaa sekä parlamentista että valtaosasta jäsenvaltioita. Muutosten ansiosta sopimus on kuitenkin mahdollista saada aikaan ja se on helpompi saada ratifioitua kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Tämä tärkeä seikka meidän on myönnettävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrew Duff, ALDE-ryhmän puolesta (EN) Arvoisa puhemies, ryhmäni on tyytyväinen siihen, että suunnitteilla on nopea ja tehokas HVK, jossa selvitetään tuumaustaukoa seuranneet epäselvyydet, turvataan oikeusvarmuus ja rakennetaan vahva yhteisymmärrys uudistussopimuksen tueksi. Parlamentin on tietenkin erityisen aiheellista pyrkiä turvaamaan HVK:ssa sille edulliset seikat vuoden 2004 sopimuksesta. Lisäksi olisi oltava varma, ettei poikkeusten ja hyvin niukkasanaisten alaviitteiden kasvava joukko pilaa Euroopan unionin lainsäädännön eheyttä ja tuomioistuinten tuomiovaltaa. Yritämme estää sen, ettei perusoikeuskirjaa koskevasta Yhdistyneen kuningaskunnan pöytäkirjasta otettaisi mallia. Monitasoinen neuvosto on oma lukunsa, mutta parlamentti ei voi suvaita ensimmäisen ja toisen luokan kansalaisuutta.

Meidän on vastustettava yleistä epäilystä siitä, että HVK olisi pelkkä valtava obskurantistinen kyhäelmä, jonka tarkoituksena on vapauttaa valtiot kansanäänestyksen vitsauksesta. Minua ilahdutti todella, että pääministeri Sócrates on vakuuttunut siitä, ettei kansanäänestyksiä saa käyttää parlamentteja vastaan. Mahdollisimman suuri avoimuus on suotavaa. Parlamentin merkittävämpi asema, suurempi voima ja moniarvoisempi edustus HVK:ssa auttavat takaamaan avoimuuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, vaikuttaa siltä, ettei parlamentti joko tunne kompromisseja tai pidä niistä tämän perussopimuksen suhteen. Toimeksiantoja on arvosteltu mietinnössä mielestäni erittäin epäreilulla tavalla. Kotimaani Puola on ollut hyvin joustava ja halukas saamaan kompromissin aikaan, ja tämän takia mietinnön tylyt toteamukset huolestuttavat minua. Siinä ei haluta myöntää, että toimeksianto on ilmeisen onnistunut.

Toisin kuin mitä mietinnössä todetaan, uusi nimistö, perussopimukseen sisältyvät EU:n tunnukset, haittaisivat vain ymmärrettävyyttä ja vaikuttaisi siltä, että Euroopan unionista tulisi näennäisesti valtio. Toimeksiannon joustavuus poikkeuksia kohtaan on viisasta ja realistista, ei heikkouden merkki. Sama pätee perusoikeuskirjaan.

Yhdestä asiasta olemme taatusti samaa mieltä: kymmenen seuraavan vuoden aikana monet asiat, myös äänestysjärjestelmä, on pohdittava uusiksi. Hallitustenvälisen konferenssinkin on tehtävä harkittuja ja yksityiskohtaisia päätöksiä asiasta. Ilman niitä voidaan ratifiointivaiheessa ajautua umpikujaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Voggenhuber, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Brysselissä pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen ilmassa on ollut surumielistä tyytyväisyyttä. Ehkä tämä johtuu siitä, että kesäloma koittaa pian. Hallitustenvälisen konferenssin toimeksiantoa tarkastellessa tulee itse asiassa kiusaus todeta, että Euroopan unioni selviytyi vähällä. Pelkään, ettei asia ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Isku ei ole osunut pelkästään jäsenvaltioihin. Kaikki tapittavat tiukasti toisiaan ja puolustavat kynsin ja hampain itsemääräämisoikeuttaan. Kysymys kuuluu, onko EU saanut juuri mustan silmän tai onko siitä tullut puoliksi sokea, sillä kansalaiset eivät enää näe unionin todellista luonnetta.

Toimeksiannolla turvataan tietysti perustuslain keskeiset aikaansaannokset. EU:n todellinen luonne jää kuitenkin varjoon, ja sillä peitetään EU ja sumennetaan ajatus Euroopan yhdentymisestä. Hyvä jäsen Barón Crespo, minusta kyse ei ole poliittisesta realismista. Kyse on avoimesta ja tiukasta nationalismista, jossa ahdasmieliset hallitukset tekevät niin kuin itse haluavat.

Onko todella kyse vain kosmeettisesta muutoksesta, vaikkei enää viitata kansalaisten unioniin vaan palataan valtioiden unioniin? Tätäkö ihmiset halusivat, kun äänestivät vastaan Ranskassa ja Alankomaissa? Mitä tapahtui heidän sosiaalista Eurooppaa ja demokratian lisäämistä koskeville vaatimuksilleen? Ovatko ne epärealistisia? Eivätkö ne ole tarpeen? Onko se varmasti EU:n tehtävä? Missä kohtaa perustuslakia olemme pyrkineet käyttämään selkeämpää ja helppotajuisempaa kieltä, jotta asiakirja olisi helpompi ymmärtää? Hallituksilla on ollut viime kuukausina vain yksi tavoite: laatia sekava, arvoituksellinen ja käsittämätön sopimus, jota on mahdoton lukea ja jota kansalaisten ei oleteta lukevan.

Perusoikeuskirjaa koskeva poikkeus ei ole vain noloa Euroopan unionille, vaan se loukkaa unionia arvojen yhteisönä, jollaisena se itseään pitää. On mahdotonta hyväksyä, että unioni kuvaa itseään arvojen yhteisöksi ja antaa samalla jättää osan kansalaisista noiden arvojen ulottumattomiin.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Francis Wurtz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, ymmärrän toki, että EU:n johtajat ovat innoissaan siitä ajatuksesta, että vanha perustuslaki herätettäisiin henkiin, vaikka muutamia sen etuja on poistettu. Tältä osin olen samaa mieltä siitä, mitä jäsen Voggenhuber totesi juuri. Minun on vaikeampi käsittää, miksi nämä samat johtajat yrittävät niin kovasti estää kansalaisia pääsemästä liian lähelle tätä institutionaalista kummajaista, vaikka näyttävät samalla pyrkivän vastaamaan hyvin päättäväisesti kansalaisten hartaimpiin toiveisiin.

Miten muutoin voidaan tulkita tätä hyvin erityislaatuista demokratiaa, joka on ominaista meneillään olevalle prosessille? Neuvottelua koskeva toimeksianto on täyttä hepreaa asiaan vihkiytymättömälle, aikataulua halutaan nopeuttaa epäilyttävällä tavalla ja ennen kaikkea ajatus kansanäänestyksestä aiheuttaa paniikkia. Pohjimmiltaan johtajat yrittävät eittämättä tolkuttaa itselleen, etteivät sanojen vaihtaminen – perustuslaki, ministerit, laki – sekä hymniä ja lippua koskevien viittausten poistaminen tuntuisi juuri missään verrattuna ihmisten huoleen EU:n nykyisestä mallista, vaikka julkinen keskustelu unionia kaksi vuotta sitten syystäkin järkyttäneen sopimuksen tasosta ja voimasta ponkaisisi pintaan sattumalta.

Tulevassa sopimuksessa liberaalit talousrakenteet, jotka koskevat Euroopan keskuspankkia, kilpailua, vapaakauppaa ja pääoman liikkeitä, säilyvät suureksi osaksi ennallaan. Äsken mainitussa perusoikeuskirjassa on edelleen pahoja puutteita, mutta lisäksi vaaditaan hyväksymään tilanne, joka on täysin vastoin kaikkea, mitä perusoikeuskirjassa puolustetaan. Olisi siis hyväksyttävä poikkeus, tässä tapauksessa Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnetty poikkeus tai pikemminkin oikeus syrjintään ja etuoikeuksiin. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevat uudet säännökset, jotka ovat lietsoneet monilla aloilla paljon epäilystä ja pelkoa, on kaikki kopioitu aiemmasta. Asianomaiset hallitukset näyttävät olevan ilmeisen kiusaantuneita asian suhteen.

Espanjassa ja Luxemburgissa aiotaan selittää, että kansalaisten uusi kuuleminen on tarpeetonta, sillä jo ratifioidun sopimuksen sisältö on säilynyt täysin ennallaan. Ranskassa ja Ruotsissa hallitukset sitä vastoin esittävät, ettei kansanäänestys ole enää tarpeen, sillä tekstin luonne on muuttunut perin pohjin. Tanskassa ja Portugalissa, joissa kansanäänestykset on aiottu pitää, vuoden 2004 sopimuksen kosmeettinen silottelu saattaa hyvinkin antaa aiheen kieltäytyä tästä totuuden testistä raukkamaisesti. Vain Irlannissa kansanäänestys on nyt, kuten aiemminkin, ratkaiseva.

Tämän vuoksi ryhmäni, joka kunnioittaa mielipide-eroja ja kunkin jäsenvaltion yksittäistä tilannetta täysin, toimii yhtä päättäväisesti kuin se on viime aikoina toiminut ja pyrkii kaikin keinoin tarjoamaan tietoa, selventämään asioita ja vertailemaan ideoita tulevan perussopimuksen sisällöstä esittäen saman EU:n laajuisen demokraattisen vaatimuksen: Euroopan unionin kansalaisia on kuultava käytännössä. Hallitustenvälinen konferenssi aloittaa työnsä parin päivän päästä. Kokemukseni perusteella olen kuitenkin vakuuttunut siitä, ettei peliä ole vielä pelattu. Pian se nähdään!

(Suosionosoituksia vasemmalta)

 
  
MPphoto
 
 

  Bernard Wojciechowski, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, uusi perussopimus on ansa, jolla entinen perustuslakisopimus pannaan täytäntöön. Mietinnössä painotetaan, että toimeksiannolla turvataan perustuslakisopimuksen sisältö. Kaksi kansakuntaa äänesti sitä vastaan. Kyse on siis vain hämärästä yrityksestä federalisoida unioni, maksoi mitä maksoi. Mietinnössä esitetään myös, että parlamentti vahvistaisi aikomuksensa pitää yllä avointa vuoropuhelua.

Parlamentista on tullut niin omahyväinen, että se olisi huvittavaa ellei se olisi säälittävää. On pelkkä vitsi väittää, että parlamentti pitää yllä avointa vuoropuhelua kenenkään kanssa. Perustuslakisopimus ei ole saanut lisää kannatusta. Tutkijat ja poliitikot pitävät sitä täydellisenä epäonnistumisena. Uudessa sopimuksessa olisi otettava seuraavat seikat huomioon.

Ensinnäkin lopullinen sopimus on ratifioitava kaikissa jäsenvaltioissa perustuslain säännösten mukaisesti, ja kansanäänestykset on toistettava. On täysin mahdotonta hyväksyä sitä, että yhdentymisen ongelmat yritetään ratkaista ilman kansalaisyhteiskuntaa.

Toiseksi perustuslakisopimus oli kompromissi jäsenvaltioiden ja poliittisten järjestelmien välillä. Tarkistetussa sopimuksessa ei mennä sen pidemmälle kuin perustuslakisopimuksessa. Siitä tulee kääpiöversio perustuslakisopimuksesta.

Kolmanneksi uuden sopimuksen laatimisyritys viivästyttää EU:n poliittista uudistusta tässä vaiheessa huomattavasti. Uudistukset on mahdollista toteuttaa, mutta jostain syystä niitä ei tehdä. Ensimmäisen pilarin muutokset ovat toteutettavissa Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määrätyillä aloilla. Menettelyssä toteutettavat uudistukset voivat sisältää hallitustenväliset asiat, pääasiassa toisen ja kolmannen pilarin.

Monia asioita voidaan säädellä jäsenvaltioiden tekemien kansainvälisten sopimusten perusteella. Kolmannessa pilarissa oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön rakenteitakin voidaan vahvistaa. EU:n demokraattinen legitiimiys on mahdollista turvata pitämällä julkisia neuvoston kokouksia, vahvistamalla jäsenvaltioiden parlamentteja, kuulemalla eri tahoja ja antamalla parlamentille valta nimetä komission puheenjohtaja.

Uuteen sopimukseen kiirehtimisessä ei ole mitään järkeä. Uutta asiakirjaa ei voi panna täytäntöön takaoven kautta. Se olisi vastoin kansan tahtoa. Oikeushenkilöyttä, yhteisvaluuttaa ja komission jäsenten kiertojärjestelmää koskevat vaatimukset edustavat ääripäätä. Yksikään Euroopan kansakunnista ei ole kahden viime vuoden aikana ilmaissut tahtovansa tällaista.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Hyvä jäsen Wojciechowski, jos haluatte arvostella muita, varmistakaa, että pidätte kiinni käytettävissänne olevasta puheajasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Claeys, ITS-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, voin vain todeta, että parlamenttikin myöntää nyt virallisessa mietinnössä melko selvästi sen, minkä kaikki ovat voineet todeta Brysselin Eurooppa-neuvoston jälkeen: Euroopan perustuslaki, jonka Alankomaiden ja Ranskan äänestäjät hylkäsivät ja joka ei tiukasti oikeudelliselta kannalta katsottuna voisi tulla enää ikinä voimaan, säilytetään ja otetaan uudelleen käyttöön lähes kokonaisuudessaan oikeudellis-poliittisin tempuin.

Perustuslain osien vaivihkaa tapahtuva läpivienti, joka tuli muotiin kaikilla mahdollisilla tavoilla heti Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten jälkeen, omaksutaan nyt myös Euroopan unionin viralliseksi politiikaksi. Ajatelkaapa vaikka perusoikeuskirjaa, josta tehtiin sitova vaikkei se ole sitova. Parlamentti ei olisi entisensä, ellei se tekisi ikiaikaisten perinteiden mukaista eroa niin kutsuttujen "hyvien" jäsenvaltioiden – niiden, jotka ylistävät federalistista uskontunnustusta ja ovat valinneet empimättä federalistisen tien – ja niin kutsuttujen "pahojen" jäsenvaltioiden välillä.

Kyynisyyden huippu on kuitenkin se, että parlamentti kehottaa toimiin – lainaan mietintöä – "Euroopan kansalaisten ottamiseksi taas mukaan perustuslaillisen prosessin jatkamiseen". Tosiasiassa parlamentti on pyyhkinyt Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten tulokset pöydältä monilla mietinnöillään, Duffin ja Voggenhuberin häpeällisestä mietinnöstä alkaen. Parlamentti ei voisi välittää enää vähempää siitä, mitä kansalaiset haluavat – samat kansalaiset, joita se väittää edustavansa. Parlamentista on tulossa hitaasti mutta varmasti todellisen demokratian täydellinen vastakohta.

(Suosionosoituksia oikealta)

 
  
MPphoto
 
 

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, teeskentelemme olevamme kansalaisten puolella, mutta laadimme mietinnön, jossa vältetään selkeästi tukemasta uuteen muottiin valetun perustuslain ratifiointia kansanäänestyksellä. Pyrimme saamaan mietinnön läpi päättäväisesti rynnien ja luovumme asianmukaisista menettelyistämme siinä määrin, että jopa itsevaltias punastuisi.

Vaadimme jäsenvaltioita noudattamaan HVK:n toimeksiantoa mutta ilmoitamme aikovamme mennä yksipuolisesti sitä pidemmälle käyttämällä EU:n lippua ja hymniä. Ilmoitamme aikovamme vaatia päättäväisesti enemmän heti, kun perustuslailliset muutokset on saatu läpi. Tässä piilee tämän sopimuksen ansa, sillä siinä itsessään sallitaan sen muuttaminen. Pääasiassa tämä tarkoittaa sitä, ettei kansaa, jonka perustuslailliseen asemaan muutoksia tehdään, tarvitse enää koskaan kuulla.

(Suosionosoituksia oikealta)

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Assunção Esteves (PPE-DE). – (PT) Euroopan unioni otti askeleen eteenpäin kesäkuun huippukokouksessa. Se ei lannistunut kriisin aikana eikä jättänyt ketään oikeusvaltion periaatteisiin perustuvaan kosmopoliittiin yhteisöön tähtäävän yhteisen hankkeen ulkopuolelle. On totta, ettei laajentuneessa Euroopan unionissa ole helppoa päästä yksimielisyyteen, mutta EU on moraalinen hanke, järkeen perustuva hanke ja voittoisa hanke. Keinona on yhtenäisyys ja tähtäimessä yleinen oikeudenmukaisuus.

Euroopan unionia luodaan kerros kerrokselta toteutettavilla rakennemuutoksilla: Rooman sopimus ja rajojen poistaminen, Maastrichtin sopimus ja Euroopan kansalaisuus, Nizzan sopimus ja laajentuminen ja nyt uudistussopimus ja poliittinen yhdentyminen laaja-alaisessa demokratiassa. Uudistussopimus ei avaa vielä tietä perustuslailliselle unionille – se on edelleen pitkälti hallitusten unioni. Sillä tehdään kuitenkin loppu yksinomaan vastustukseen perustuvasta virheellisestä päättelystä ja siitä erehdyksestä, että tuloksiin pystyvä unioni asetetaan vastakkain toimielinuudistuksen kanssa.

Hallitustenvälinen konferenssi edellyttää hallituksilta hyvää tahtoa, parlamenttien osallistumista ja aitoa viestintää. Ei pidä kuvitella turhia: kansanäänestyksellä ei tehdä viestinnästä toimivaa eikä unionin uudesta perussopimuksesta legitiimiä. Kansanäänestykset liitetään useasti populistisiin taipumuksiin, joilla ei ole mitään tekemistä demokratioiden järkevän perustan kanssa. Euroopan unionin legitiimiys rakennetaan vain jatkuvaan viestintään perustuvan poliittisen prosessin avulla. Politiikka nostetaan siinä byrokratian yläpuolelle, jäsenvaltioiden parlamenttien harjoittamaa valvontaa arvostetaan, kansalaisyhteiskunnan osallistumista edistetään, johtajuutta vahvistetaan, toimielinten työt julkaistaan ja päivittäinen toiminta perustuu oikeuksiin ja ihmisyyteen. Tällainen on legitiimi Euroopan unioni.

 
  
MPphoto
 
 

  Harlem Désir (PSE).(FR) Arvoisa puhemies, EU on muutakin kuin perussopimukset. Sen vaikeudet eivät ole luonteeltaan yksinomaan – eivätkä edes pääasiassa – institutionaalisia, ja EU:n uusi nousu on toteutettava politiikkojen, EU:n hankkeiden ja EU:n talousarvion varassa. On kuitenkin totta, että toimielinuudistuksen ajautuminen umpikujaan, perustuslain ratifioinnin epäonnistuminen useissa maissa ja toteuttamatta jätetyt ratifiointimenettelyt monissa muissa maissa ovat saaneet EU:n jumiutumaan ja ajautumaan kriisiin ja koetelleet sen yhtenäisyyttä.

Hallitustenvälisen konferenssin koollekutsuminen ja muuttavan sopimuksen laatimista koskeva toimeksianto eivät itse asiassa saa innostumaan. Tässä sopimuksessa kaikki on monimutkaista. Se sisältää monia alaviitteitä – niin monia, ettei tuleva sopimus ole lainkaan yksinkertainen vaan kansalaisten on hankala ymmärtää sitä.

Perusoikeuskirjaa koskevan poikkeuksen myöntäminen on todella valitettavaa niille, jotka ovat sitä pyytäneet. Perusoikeuskirjaa sovelletaan ainakin muihin 26:een EU:n jäsenvaltioon, mikä on niille kunniaksi. Tämä sopimus on kuitenkin sentään sopimus, ja se tehdään aikana, jolloin EU:n on vahvistettava yhtenäisyyttään.

Minusta hallitustenväliselle konferenssille on annettava kaikki mahdollisuudet. Reagoin etenkin kollegani jäsen Wurtzin esittämiin huomautuksiin toteamalla tältä osin, että hallitustenvälisen konferenssin koollekutsumista koskevalla toimeksiannolla on ennen kaikkea ainakin yksi hyve: työ perustuu niihin institutionaalisiin uudistuksiin, jotka sisältyivät valtaosin Euroopan perustuslakia koskevan ehdotuksen ensimmäiseen osaan. Tämä on avainkohta, sillä perustuslain ensimmäistä osaa ei ole useinkaan kyseenalaistettu – sitä eivät ole tehneet edes perustuslain vastustajat, jotka väittävät puoltavansa yhdentymisen jatkamista joka tapauksessa maissa, joissa kansanäänestykset pidettiin.

Tulevaan sopimukseen olisi näin ollen otettava ne seikat, joista kaikki vilpittömät eurooppalaiset ovat yksimielisiä, äänestivätpä he perustuslain puolesta tai sitä vastaan. Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden parlamenttien valtaa olisi vahvistettava, neuvoston puheenjohtajuudesta olisi tehtävä pysyvä, määräenemmistöpäätöksiä olisi lisättävä, päätöksenteon estämiseen riittäviä vähemmistöjä olisi vähennettävä, yksimielisesti tehtäviä päätöksiä olisi vähennettävä etenkin oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön alalla ja yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa olisi vahvistettava. Lisäksi puolustuspolitiikassa olisi tehtävä tiiviimpää ja jäsennellympää yhteistyötä, mikä on helpompi toteuttaa, ja uusia toimivaltuuksia olisi saatava energian ja ilmastonmuutoksen aloilla.

Lisäksi kolmannessa osassa on kaksi muutakin kohtaa, joita kaikki edistysmieliset haluavat uskoakseni suojella: horisontaalinen sosiaalilauseke ja artikla, jonka avulla voidaan suojata yleistä taloudellista etua koskevia palveluja ja antaa näin ollen julkisia palveluja suosiva direktiivi. Toivon, että jos hallitustenvälinen konferenssi ottaa kaikki nämä seikat huomioon, kaikki Euroopan unionin kannattajat puoltavat tulevaa sopimusehdotusta huolimatta siitä, äänestivätkö perustuslakiehdotusta vastaan vai sen puolesta.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, otan esille yhden erittäin tärkeän asian. Pyydän, että parlamentin jäsenet kannattaisivat tarkistusta numero yksi, jossa vaaditaan laajentamaan hallitustenvälisen konferenssin toimeksiantoa niin, että siihen sisällytetään Euroopan parlamentin toimipaikan siirtäminen Strasbourgista Brysseliin. Oma ryhmäni on tämän päätöksen takana.

Tämä on pieni, mutta erittäin tärkeä asia. Yksi toimipaikka vahvistaisi EU:n legitimiteettiä. Vuosi sitten yli miljoona ihmistä allekirjoitti vetoomuksen yhden toimipaikan puolesta ja HVK on se paikka, jossa asiasta on keskusteltava ja päätettävä. Parlamentti päättää tänään siitä, haluaako se yhden toimipaikan keskustelun esille vai haluaako se jatkaa kuten aikaisemminkin. Jos kannatamme yhtä toimipaikkaa, äänestämme tarkistuksen numero yksi puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Inese Vaidere (UEN). – (LV) Hyvät kollegat, Euroopan parlamentti on ainoa kansalaisten vaaleilla valitsema Euroopan unionin toimielin, joten sillä on velvollisuus tehdä päätöksistään ymmärrettäviä. Haluan painottaa, ettei syitä siihen, miksi perustuslakisopimus hylättiin kahdessa jäsenvaltiossa ja oli niin epäsuosittu muissa, ole analysoitu riittävän perusteellisesti. Epäily johtui mielestäni suureksi osaksi siitä, että kansalaisten mielestä päätöksenteko keskittyy, viranomaiset ovat ylimielisiä ja etäällä kansasta ja byrokratiaa on liiaksi. Nämä ovat kansalaisille riittäviä syitä vastustaa yhdentymisen etenemistä. Tehtävämme on ottaa kansalaiset mukaan päätöksentekoon sen sijaan, että päätökset tehdään heidän puolestaan. Meidän on puhuttava kansalaisille sellaista kieltä, jota nämä ymmärtävät, ei virkamiesten omaa virkakieltä. Tämä on otettava hallitustenvälisessä konferenssissa huomioon. Samalla on tärkeää kehittää solidaarisuuden periaatetta päätöksenteossa esimerkiksi erittäin tärkeällä energia-alalla. Meidän on käytettävä yhtä yhteistä ääntä puhuessamme EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, jotta yksittäisiä maita ei voida kiristää. Haluan painottaa, että virheistään ja puutteistaan huolimatta Euroopan unioni on onnistunut hanke.

 
  
MPphoto
 
 

  Gérard Onesta (Verts/ALE).(FR) Arvoisa puhemies, vaadin ensinnäkin komissiolta ja eritoten neuvostolta edes hieman säällisyyttä ja vaatimattomuutta tämän asian suhteen, sillä parlamentille kaupattu hieno aikaansaannos peittelee heikosti rappeutuvaa asiaintilaa.

Sivuutan muutamien valtioiden ja hallitusten päämiesten häpeällisen käytöksen. He ovat syöneet virallisen ja juhlallisen lupauksensa perusoikeuskirjasta, kuten entinen pääministeri Blair, ja äänivallasta neuvostossa, kuten Kaczynskin veljekset. Menetämme perustuslain – sanoilla on merkitystä – joka on merkki luottamuksesta yhteisiin arvoihin ja näkymiin. Sen tilalle tulee niin kutsuttu yksinkertaistettu sopimus. Yksinkertaistettu – mikä vitsi! Alaviitteet ovat pidempiä kuin varsinainen sopimus. Tämä on merkki yleisestä keskinäisestä epäluottamuksesta. Umpikujia on monia: perusoikeuskirjaa koskeva poikkeus tuo mukanaan toisen luokan kansalaisuuden, ja äänivaltaa neuvostossa koskeva kysymys on jäissä vuoteen 2017 asti ja sen jälkeenkin Ioanninan kompromissin takia. Diplomatiaa kyllä löytyisi, mutta se pannaan liekaan välittömästi.

Hallitustenväliselle konferenssille on tietysti annettava toimeksianto. Millainen tahansa, kunhan ei Nizzan sopimus, sillä Nizzan sopimus ajaa perikatoon. Haluan kuitenkin sanoa niille, jotka häpeävät Euroopan unionia, ettei mitään kunnollista ja kestävää rakenneta epäluottamukselle, etenkään kun epäluottamus kohdistuu kansaan. Tämä keskustelu on hätiköity. Meillä ei ole aikaa edes tehdä töitä yhdessä, tehdä yhteispäätöstä parlamentissa, jotta kansalaisilta saataisiin hyväksyntä tai heitä voitaisiin edes valistaa. Toimeen on ryhdyttävä tietenkin ripeästi, jotta saadaan piilotettua se, etteivät politiikat ole enää pöydällä vaan ne on lakaistu maton alle. Jonain päivänä tästä kaikesta on ikävä kyllä maksettava.

Arvoisa puhemies, hallitseminen tarkoittaa ennakointia, mutta komissio ja neuvosto eivät pysty hahmottamaan seuraavaa siirtoa, joten kehotan lopuksi parlamenttia käymään toimeen ja vahvistamaan äänestyksessä aikovansa vakaasti käyttää tulevia valtuuksiaan muuttaa perussopimusta, jotta Euroopan unionin moottori saadaan todella polkaistua viimein käyntiin.

(Suosionosoituksia Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmältä)

 
  
MPphoto
 
 

  Maciej Marian Giertych (NI) – (PL) Arvoisa puhemies, tämä on synkkä päivä Euroopan unionille ja demokratialle. Euroopan unionin poliittinen eliitti täältä parlamentista, Euroopan komissiosta ja jäsenvaltioiden hallituksista yrittää pettää äänestäjänsä ja kansansa. Meidän odotetaan tukevan Euroopan perustuslakia, jonka äänestäjät ovat jo hylänneet.

Tämän päivän tunnuslause ovat Angela Merkelin sanat: käytetään erilaista sanamuotoa mutta säilytetään oikeudellinen sisältö – muutetaan esimerkiksi sopimuksen nimi, Euroopan unionin säädösten nimet tai EU:n ulkoministerin nimi. Juuri näin on tehty.

Keskustelemme asiakirjasta, jolla on toinen nimi ja joka on laadittu toisin termein mutta joka on olennaisilta osin sama. Se on näennäisesti alemman tason asiakirja, minkä tarkoituksena on vain taata, ettei siitä järjestetä kansanäänestystä. Sillä pyritään pettämään äänestäjät, oma kansamme. Tämä on todella synkkä ja äärimmäisen häpeällinen päivä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan sanoa jäsen Giertychille, että olen kuullut monenlaista soopaa täällä parlamentissa, mutta tämä oli todennäköisesti pahinta soopaa, mitä olen koskaan kuullut.

Haluaisin antaa parlamentille pienen ruiskeen positiivisuutta. Kuulostaa siltä, kuin meidän pitäisi järjestää hautajaiset uuden sopimuksen takia. Itse asiassa en usko, että olemme siirtymässä uuteen vaiheeseen.

Haluan esittää kolme seikkaa. Ensinnäkin luotan täysin puheenjohtajavaltio Portugaliin. Muistan, kuinka Nizzan sopimusta valmisteltiin da Costan ja Lourtien kanssa Portugalin puheenjohtajakaudella. He tekevät aina hienoa työtä. Haluaisin kuitenkin antaa heille yhden neuvon: olkaa varovaisia neuvoston sihteeristön kanssa, sillä piru piilee yksityiskohdissa ja Jean-Claude Piris on erittäin hyvä yksityiskohdissa.

Toiseksi totean olevani sitä mieltä, että politiikka ja talous kuuluvat yhteen. Olemme kuullet tänään ja hyvin useastikin täällä parlamentissa, että haluamme vain taloudellisen unionin tai vain poliittisen unionin. Kuulun niihin, joiden mielestä molempia tarvitaan. Tarvitaan vapaata ja vääristymätöntä kilpailua ja tarvitaan poliittista unionia. Tämä perussopimus tarjoaa todella ne molemmat. En ole juurikaan huolissani poikkeuksista, sillä menneisyys osoittaa, että aina kun poikkeuksia on myönnetty, viisaus on lopulta voittanut ja ihmiset ovat tulleet mukaan.

Lopuksi totean, että meidän pitäisi etsiä asian valoisaa puolta. On käännettävä lehteä. Pöydällä on perussopimus tai perussopimusehdotus. Olkaa positiivisia: käyttäkää oikeushenkilöyttä, määräenemmistöäänestystä, yhteispäätösmenettelyä, perusoikeuskirjaa, presidenttiä ja ulkoministeriä. Tarkoitan tänään vain sitä, että tämä on uusi alku ja meillä on upea sopimus – sopeudutaan siihen ja siirrytään eteenpäin.

(Suosionosoituksia oikealta)

 
  
MPphoto
 
 

  Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, keskusteltavana oleva mietintö on mainio ja tasapuolinen, ja minulla on ilo äänestää sen puolesta. Sen viesti jäsenvaltioiden hallituksille, parlamenteille ja EU:n kansalaisille on selkeä: Euroopan unionia uudistetaan, ja uudistus on oikeilla raiteilla.

Mietinnöllä yritetään myös palauttaa yleinen luottamus Euroopan unioniin ja sen toimielimiin. Juuri tältä osin, luottamuksen takia, joidenkin jäsenvaltioiden varautunut suhtautuminen perusoikeuskirjan sitovaan luonteeseen aiheuttaa paljon huolta. Ihmettelen, miten kyseiset hallitukset kertovat kansalaisilleen, ettei näillä ole oikeutta käyttää yhtä eurooppalaisen demokratian perustavanlaatuisista aikaansaannoksista ja etteivät ne halua antaa kansalaisille oikeuksia, joista naapurissa nautitaan.

Johtaako perusoikeuskirjan vastustaminen siihen, että EU:ssa jakaudutaan uudella tavalla parempiin ja huonompiin kansalaisiin? Paremmat kansalaiset saavat nauttia koko perusoikeuskirjaan sisältyvien oikeuksien kirjosta. Huonommilta kansalaisilta nämä oikeudet kielletään. Pitäisikö meidän hyväksyä tällainen jaottelu 2000-luvun alussa? Minusta ei ehdottomasti pitäisi etenkään, jos haluamme tehdä Euroopan unionista vahvan vahvassa maailmassa, kuten puheenjohtajavaltio Portugali esittää.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Bogdan Pęk (UEN). (PL) Arvoisa puhemies, tällä sopimuksella ei uudisteta mitään, sillä vain paikkaillaan säröjä. Sopimuksen tavoitteena on kätkeä totuus siitä itsestään.

Jokaisessa mahdollisessa käänteessä Euroopan unioni ja täällä parlamentissa istuvat ylevät henkilöt puhuvat oikeudenmukaisuudesta ja arvoista, joihin Euroopan unioni perustuu. Onko nykymaailmassa, ihmiskunnan historiassa, suurempaa hyvettä kuin totuus? Ei ole.

Tässä sopimuksessa totuus on rappiolla, sillä uudistetun sopimuksen taakse verhoutuu vain kömpelö, petollinen yritys viedä kansalaisten hylkäämä perustuslakisopimus väkipakolla läpi. Tämä tie ei johda mihinkään.

Arvoisa puhemies, olette osoittanut jälleen tänään täällä parlamentissa voivanne keskeyttää puhujia, jotka ovat eri mieltä sopimuksesta, ja antaa lähes minuutin ylimääräistä puheaikaa niille, jotka ovat kanssanne yhtä mieltä. Se on omaa erityistä oikeudenmukaisuuttanne.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Hyvä jäsen Pęk, teillä oli minuutti puheaikaa. Puhuitte minuutin ja 23 sekuntia. Ylititte puheaikanne, mutta puhemies oli hyvin suvaitsevainen. Voinette kohtuuden nimissä hyväksyä tämän.

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. (PT) Keskustelimme jo perussopimuksesta tänä aamuna melko pitkään – kello yhdeksästä lähtien, kuten yksi puhujista totesi – ja niinpä luulen, että tärkeimmät huomautuksenne ja kommenttinne on nyt esitetty. Monet niistä olivat kyllä mielenkiintoisia, ja puheenjohtajavaltio Portugali tekee niiden perusteella tietenkin omat johtopäätöksensä.

Olin valmistelukunnan jäsen monien parlamentissa nyt läsnä olevien parlamentin jäsenten tavoin. Osallistuin myös vuoden 2004 hallitustenväliseen konferenssiin. En väitä, ettei minulla olisi ollut syytä olla vuoden 2004 jälkeen huolissani tai jopa vailla uskoa. Olen kuitenkin tiennyt aina, että Euroopan unionin veturina ovat kompromissit ja halu päästä eteenpäin. Tänään voin todeta teille selkeästi, että halu päästä eteenpäin, saada aikaan kompromissi ja päästä asiasta sovintoon on mielestäni palannut.

Epäonnistumisen varaa ei ollut eikä Eurooppa-neuvostossa epäonnistuttu. EU:lle, sen kansalaisille ja koko maailmalle on siis viestitettävä yksiselitteisesti, että tämä on tulevaisuuden hanke, joka palvelee sekä eurooppalaisia että koko maailmaa. Emme tietenkään kaikki ole välttämättä tyytyväisiä Eurooppa-neuvoston antamaan toimeksiantoon. Kenenkään ei pidä kuitenkaan epäillä sitä, etteikö tällä toimeksiannolla saataisi aikaan uutta perussopimusta, jolla tehdään toimielimistä tehokkaampia ja päätöksenteosta demokraattisempaa ja tarjotaan sopivampia ratkaisuja sekä unionin sisäisiin ongelmiin että ulkoisiin ongelmiin, joihin unionin on puututtava.

Tämä on juuri sellainen toimeksianto, jota tarvittiin. Saamme taatusti aikaan sopimuksen, jota Euroopan kansalaiset ovat kauan toivoneet. Portugalin pääministeri totesi täällä parlamentissa, että meillä on toimeksianto muttei sopimusta. Toimeksiannon tarkoituksena ei ole muuttaa entistä asiakirjaa vaan laatia uusi perussopimus. Tämä on tavoitteemme, ja toteutamme sen voimia säästelemättä, perinpohjaisesti vakuuttuneina asiasta.

Tavoitteena on saada työ päätökseen lokakuussa. Toivon pystyväni lokakuussa kertomaan hyviä uutisia unionin uudesta perussopimuksesta. Mitään kurittomuutta ei näin ollen suvaita, kuten yksi parlamentin jäsenistä pyysi. Lisäksi haluan vakuuttaa teille, että Portugalin kaikille puheenjohtajakausille on ominaista avoimuus sekä yhteydenpito kansalaisiin ja toimielimiin. Jatkamme tietenkin samaa rataa, ja vakuutan teille, että tämä on yksi Portugalin puheenjohtajakauden sitoumuksista.

Kuten totesin, toivottavasti minulla on teille lokakuussa hyviä uutisia.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, on löydettävä asenne yltiöoptimistisen Panglossin ja kaiken toivonsa menettäneen Ihaa-aasin väliltä. On erittäin harvinaista saada politiikassa toinen elämä, enkä tarkoita tällä Internetin roolipelejä. Muistakaa, että vajaa vuosi sitten perustuslakisopimuksen tai ajatuksen uudesta sopimuksesta luultiin olevan kuollut, henkitoreissaan tai koomassa. Nyt kuitenkin keskustellaan pian koittavasta ratifiointiprosessista.

Minusta toisten syyttelyn aloittaminen ei auta meitä nyt lainkaan. Totean keskustelun päätteeksi kaksi seikkaa. Ensinnäkin perusoikeuskirjan osalta on todettava, ettei Euroopan komissio pidä poikkeuksista. Olisimme mieluummin jättäneet poikkeukset sikseen. Minkä vaihtoehtojen kesken todellinen poliittinen valinta oli tehtävä? Oli valittava joko heikennetty perusoikeuskirja ilman oikeusvoimaa tai EU:n toimielimiä oikeudellisesti sitova perusoikeuskirja poikkeuksen kera tai perusoikeuskirjan teksti kokonaisuudessaan. Minusta on siis parempi, että perusoikeuskirja on oikeudellisesti sitova. Poikkeus voidaan myös kumota, joten se ei ole kiveen kirjoitettu.

Toiseksi haluan todeta olettavani, etteivät parlamentin jäsenet pidä ratifiointia parlamentissa vähemmän demokraattisena kuin kansanäänestystä.

(Suosionosoituksia)

Jotkut euroskeptikot toivovat tietenkin, että haastetta tiedottaa kansalaisille perussopimuksen kaltaisesta monimutkaisesta asiasta ja saada kansalaiset osallistumaan siihen voitaisiin käyttää aseena Euroopan yhdentymisen jatkumista vastaan. Tätä ei pidä mielestäni sallia.

(Suosionosoituksia)

Jäsenvaltioiden valitsemista ratifiointimenetelmistä huolimatta meillä on velvollisuus tiedottaa tästä asiasta kansalaisille kaikkialla Euroopassa, ottaa heidät mukaan asian käsittelyyn ja keskustella heidän kanssaan. Tämän olemme nyt luvanneet tehdä yhdessä, täysimääräistä yhteistyötä tehden ja suunnitelmallisella tavalla. Komissio osallistuu tällä tavoin asiaan. Palaankin pian tänne parlamenttiin sellaisen suunnitelman kera, jolla taataan asianmukainen, demokraattinen, avoin ja läpinäkyvä ratifiointimenettely.

Tämän myötä toivotan puheenjohtajavaltio Portugalille onnea matkaan HVK:n alkaessa.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Seuraavana toimitetaan äänestys.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. – (EN) Kaksi edellistä vuotta eivät ole valuneet hukkaan perussopimusten uudistamisen osalta. Seuraavat viisi toimea on laadittu ja niiden toteuttaminen aloitettu:

1. Kesäkuussa 2006 saamansa toimeksiannon perusteella puheenjohtajavaltio Saksa laati selonteon.

2. Eurooppa-neuvosto sopi hallitustenvälisen konferenssin koollekutsumisesta.

3. Neuvoston puheenjohtajuuden siirryttyä Portugalille Portugali otti perussopimusehdotuksen laatimisen ensisijaiseksi tehtäväkseen.

4. HVK:n odotetaan saavan työnsä päätökseen ennen vuoden loppua.

5. Ratifioinnin odotetaan tapahtuvan ennen Euroopan parlamentin vaaleja vuonna 2009.

Tosiasiassa lähestymistapa on varovaisempi. Sopimuksen perustuslaillinen puoli on pantu uusiksi perustuslain vastustajien tyynnyttämiseksi. Toisaalta perustuslakisopimuksessa alun perin ehdotettuja merkittäviä uudistuksia on säilytetty. Niistä tärkein on EU:n tuleva oikeushenkilöys.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE).(FR) Eurooppa-neuvoston edellisessä kokouksessa kesäkuussa 2007 valtioiden ja hallitusten päämiehet pääsivät sovintoon etenemisestä kohti poliittista Euroopan unionia. Minusta on valitettavaa, että Yhdistynyt kuningaskunta halusi erottua jälleen joukosta kieltäytymällä soveltamasta perusoikeuskirjaa ja tekemästä täysimittaista yhteistyötä oikeudellisissa asioissa ja poliisiasioissa. Minusta on valitettavaa, että EU:n tunnukset (lippu, hymni ja tunnuslause) on poistettu virallisesta tekstistä, vaikka ne onkin säilytetty aineellisesti. Vastustan federalistista Euroopan unionia, sillä olen perin pohjin vakuuttunut siitä, että kansallisvaltiot ovat erittäin hyödyllisiä kansojen hyvinvoinnin kannalta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kansalaiset tarvitsevat viitekohtia, joihin he voivat samaistaa poliittisen unionin. Toivottavasti tähän kohtaan palataan. Lopuksi toteaisin, että vapaata ja vääristymätöntä kilpailua sisämarkkinoilla ei enää mainita, minkä ansiosta voimme käyttää Euroopan unionin vahvuuden paremmin hyödyksi myös tuottajien eikä vain kuluttajien kannalta maailmanlaajuisessa, monitahoisessa kilpailussa. Olen tyytyväinen Ranskan tasavallan presidentin Sarkozyn toimiin. Hän on osannut käyttää taitojaan edistääkseen vahvaa ja yhdistynyttä Euroopan unionia.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kaksisataa sanaa:

1. HVK:n toimeksianto palauttaa takaisin vuonna 2005 hylätyn perussopimuksen olennaisen sisällön.

2. Euroopan unionin kapitalistisen yhdentymisen taustalla olevat voimat pyrkivät tuomaan takaoven kautta takaisin federalistista, uusliberalistista ja militaristista laadullista muutosta, joka sisältyi hylättyyn "Euroopan perustuslakiin".

3. Tämä on vakavaa kunnioituksenpuutetta Ranskan ja Alankomaiden kansalaisten kansanäänestyksessä ilmaisemia toiveita kohtaan.

4. Jos Portugali ottaa toimielinasioiden yhteydessä perustakseen vain kyseisen toimeksiannon ja suuret maat lisäävät samalla painoarvoaan EU:n päätöksenteossa, se häviää

– ääntenpainotuksessa neuvostossa

– veto-oikeuden

– itsemääräämisoikeuden

– Euroopan parlamentin jäseniä

– pysyvän komission jäsenen.

5. Toimeksiannossa vahvistetaan EU:n uusliberalististen politiikkojen perustat, jotka ovat perimmäinen syy Portugalin vakaviin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin ongelmiin.

6. Toimeksiannossa institutionalisoidaan EU:n militarisointi.

7. Näin ollen jo pelkästään toimeksiannon sisältö riittäisi perustelemaan sitovien kansanäänestysten järjestämisen näennäisesti uudesta perussopimusehdotuksesta. Tämä vaatimus on sitäkin aiheellisempi, sillä kyse on hylätyn perussopimuksen oleellisen sisällön palauttamisesta, mitä ei voida hyväksyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE), în scris. – Mandatul Consiliului European depăşeşte impasul constituţional în care Uniunea Europeană se află de mai bine de doi ani, dar în acelaşi timp sacrifică unele prevederi esenţiale.

Consiliul European a decis ca simbolurile europene să fie excluse din viitorul tratat; consider acest lucru ca fiind regretabil şi susţin modificarea Regulamentului de procedură al Parlamentului pentru a adopta în mod oficial steagul şi imnul Uniunii Europene. Cetăţenii europeni respectă aceste simboluri, pe care le consideră familiare şi apropiate, după cum indică cel mai recent Eurobarometru. În România, 76% dintre cetăţeni asociază simbolurile UE cu un sentiment de încredere; de aceea, sunt convinsă că steagul Uniunii Europene va fi şi în continuare arborat cu mândrie în ţara mea.

Mandatul defineşte, de asemenea, stabilirea unei noi componenţe a Parlamentului European. Ca singurul organ ales al Uniunii şi cel care este menit să reprezinte cel mai fidel cetăţenii, consider că Parlamentul European trebuie să respecte întru totul principiul proporţionalităţii în desemnarea numărului de europarlamentari din fiecare stat. Reprezentarea fiecărei ţări nu trebuie să fie stabilită prin negocieri politice, ci trebuie să reflecte mărimea populaţiilor statelor membre.

Nu în cele din urmă, consider esenţială includerea clauzei de solidaritate în domeniul energetic. Aceasta va asigura cadrul legislativ pe baza căruia Uniunea Europeană îşi va putea proteja mai bine interesele şi întări independenţa energetică.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö