Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 11. heinäkuuta 2007 - Strasbourg

8. Äänestysselitykset

- Euroopan parlamentin istuntokalenteri – 2008

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Vaikka vastustamme parlamentin Strasbourgin istuntoja, päätimme äänestää Strasbourgin torstain istuntojen siirtämistä koskevaa ehdotusta vastaan. Haluamme, että parlamentin toiminta siirretään Brysseliin, mutta muutoksella, jolla siirrettäisiin pelkästään torstain istunnot, lähinnä vain vähennettäisiin parlamentin työn tehokkuutta. Ne säästöt, jotka voitaisiin saavuttaa tällaisella muutoksella, olisivat mitättömiä ja ympäristöhyödyt olemattomia, koska samat kuljetukset olisi tehtävä ja samoja tiloja tarvittaisiin myös tulevaisuudessa.

Haluamme todellisen muutoksen siten, että parlamentilla on vain yksi toimipaikka ja työskentelypaikka Brysselissä, mitä ehdotamme myös hallitustenvälistä konferenssia koskevassa Leinenin mietinnössä.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin istuntokalenteriin tehtyjen kaikkien niiden tarkistusten puolesta, joilla vähennetään Euroopan parlamentin toiminta-aikaa Strasbourgissa. Kaupunki on kaunis ja ihmiset ihania, mutta meidän on lopetettava tämä matkustushullunmylly, joka maksaa Euroopan kansalaisille vuosittain 400 miljoonaa Englannin puntaa ja joka haittaa samalla unionin tehokasta työskentelyä. Euroopan parlamentti tarvitsee yhden työskentelypaikan, joka valitaan poliittisin ja taloudellisin perustein. Meidän on tehtävä kaikki tarpeellinen, jotta näin tapahtuu.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Olen brittiläisten konservatiivikollegojeni kanssa sitä mieltä, että Euroopan parlamentilla on oltava yksi pysyvä toimipaikka Brysselissä. Olemme vuosien ajan kampanjoineet kahdesta toimipaikasta luopumisen ja sen puolesta, että vapautamme itsemme tämän takia veronmaksajille aiheutuvista 200 miljoonan euron suuruisista kuluista ja brittiläisille veronmaksajille aiheutuvista miljoonien puntien suuruisista kuluista. Olemme lisäksi vakavasti huolestuneita niistä ympäristövaikutuksista, joita kahdella toimipaikalla on hiilidioksidipäästöihin.

Olemme tukeneet vuoden 2008 istuntokalenteriin tehtyä tarkistusta, jolla pyritään peruuttamaan Strasbourgin torstain istunnot. Tämä ei ole missään tapauksessa vaihtoehtoinen kanta sille periaatteelliselle kannallemme, jonka mukaan Strasbourgin istunnot on lopetettava, mutta tunnustamme tällä sen, että nykyisellään perussopimukset velvoittavat meidät pitämään Strasbourgissa 12 istuntoa. Kehotamme Eurooppa-neuvostoa sisällyttämään tämän asian osaksi HVK:lle annettua toimeksiantoa. HVK on ainoa foorumi, jolla tämä asia voidaan ratkaista.

- Jo Leinenin mietintö (A6-0279/2007)

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, on selvää, että unionin päätöksentekoa tulee selkeyttää. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että unioni kulkee kohden liittovaltiota ja keskitettyä valtaa. Äänestin sen puolesta, että valta säilytetään ensisijaisesti jäsenmailla ja että unionin tulee käyttää vain sitä valtaa, mitä itsenäiset jäsenvaltiot ovat sille omasta tahdostaan valmiit luovuttamaan.

Mitä tulee tähän äänestykseen siitä, pitäisikö HVK:ssa puuttua parlamentin paikkaan, olen sitä mieltä, että se ei ole HVK:n asialistan asioita. Jos siihen kuitenkin puututaan ja jos yhteen paikkaan päädytään, mikä olisi järkevä ratkaisu, pidän Strasbourgia parhaana paikkana, sillä Strasbourg on todellinen eurooppalainen pääkaupunki. En kuitenkaan usko, että se on realismia.

  Jan Andersson, Göran Färm, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Äänestimme mietinnön puolesta, vaikkemme pidäkään valitettavana sitä, että lipun ja hymnin kaltaiset symbolit on poistettu uudesta sopimusluonnoksesta. Emme katso myöskään, että luonnos antaa vaikutelman luottamuksen puuttumisesta unionia kohtaan ja lähettää kansalaisille vääriä signaaleja.

On hyvä asia, että alkuperäisen perustuslakiehdotuksen pääasiallinen sisältö on säilytetty. Erityisen tärkeää on helpottaa laajentumista ja vahvistaa työehtosopimuksia ja oikeutta ryhtyä työtaistelutoimiin kansallisten käytäntöjen mukaisesti ja lisätä EU:n avoimuutta.

  Johannes Blokland (IND/DEM), kirjallinen. (NL) Äänestin hetki sitten hallituksenvälisen konferenssin (HVK) koollekutsumista koskevaa Jo Leinenin päätöslauselmaa vastaan sen vuoksi, että vastustan tämän HVK:n koollekutsumista, koska kannatan tuoreen sopimuksen esittämistä.

Äänestin päätöslauselmaa vastaan sen vuoksi, että siinä viitataan edelleen liian monissa kohdissa tiettyihin perustuslakisopimuksen seikkoihin. Tällainen seikka on esimerkiksi "perustuslaki"-sanan ja unionin tunnusten käyttäminen. Toisaalta minua huojentaa juuri se, että uudessa sopimuksessa ei ole enää perustuslakisymboliikka, mikä on itse asiassa myös Alankomaiden hallituksen kanta. Sen ansiosta EU:lta viedään osittain sen valtiolliset pyrkimykset.

En voi myöskään yhtyä siihen ankaraan arvosteluun, jota on osoitettu niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka ovat onnistuneet hankkimaan itselleen oikeuden poiketa perusoikeuskirjasta. Vaikka tätä kirjaa ei mainittaisikaan uudessa sopimuksessa nimenomaisesti, se on edelleen oikeudellisesti sitova. Täten kyse on pääasiassa symbolismista.

Äänestin tätä päätöslauselmaa vastaan juuri sen vuoksi, että siinä pidetään arvossa unionin perustuslaillisia pyrkimyksiä. Euroopan parlamentin olisi hyvä toimia neuvoston tavoin ja käyttää tiettyä tervettä järkeä ja realismia uuden sopimuksen syntymiseen liittyvissä asioissa.

  Jens-Peter Bonde (IND/DEM), kirjallinen. (DA) Mietinnössä on hyväksytty pikavauhtia hallituksenvälisen konferenssin koollekutsuminen. Konferenssi työskentelee kesäloman ajan kaikessa hiljaisuudessa, jotta vältyttäisiin julkisuudelta ja keskustelulta äänestäjien kanssa.

JuniBevaegelsen (kesäkuun liike) ehdottaa sen sijaan avointa ja demokraattisesti valittua valmistelukuntaa, jonka tehtävänä on laatia uusi asiakirja, josta järjestetään kansanäänestys kaikissa EU-maissa.

Brysselin huippukokouksessa hyväksyttiin 23 kesäkuuta 2007 sellainen sanamuoto, jonka mukaan kansalaisia ja jäsenvaltioita koskevat oikeudelliset velvoitteet ovat samat kuin ne olivat hylätyssä perustuslakisopimuksessa.

Sana "perustuslaki" heitetään menemään, mutta se palautetaan oikeudellisesti, kun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tulkinta, jonka mukaan EU:n oikeudellinen järjestelmä on juuri perustuslakijärjestelmä, tunnustetaan nimenomaisesti.

Lippua, hymniä tai kansallispäivää ei enää mainita, mutta ne ovat edelleen olemassa muuttumattomina.

Ulkoministeri saa uuden tittelin, mutta se on niin pitkä, että lehdistössä häntä kutsutaan ulkoministeriksi. Hänen toimivaltuutensa eivät muutu. Ainoa todellinen muutos on kaksoisenemmistöpäätösten lykkääminen 7–10 vuodella, mikä antaa paljon enemmän valtaa suurimmille maille, erityisesti Saksalle ja ehkä Turkille.

Oikeudelliset velvoitteet eivät ole muuttuneet, ja vähintäänkin niissä maissa, joissa kansanäänestys on päätetty järjestää, sellainen äänestys kuuluu asiaan.

Helpointa olisi järjestää kansanäänestys samana päivänä kaikissa EU-maissa. Tällöin saisimme selville kansalaisten mielipiteen, ja kansaahan parlamenttimme kuuluu palvella. EU:n kansalaisista 77 prosenttia haluaa kansanäänestyksen ja ainoastaan 20 prosenttia vastustaa sitä.

JuniBevaegelsen tukee näin ollen allekirjoituskampanjaa.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin hallituksenvälisen konferenssin koollekutsumista koskevan Leinenin mietinnön puolesta, koska olen vakuuttunut siitä, että Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja Euroopan neuvoston tehdessä Portugalin puheenjohtajakaudella yhdessä työtä voimme löytää ratkaisun, jolla pääsemme ulos umpikujasta ja raivaamme esteet Eurooppa-hankkeen tieltä ja voimme rakentaa "vahvan Euroopan parempaa maailmaa varten".

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestäessään mietinnön ja sen 8 kohdan puolesta parlamentin enemmistö on tunnustanut Eurooppa-neuvoston HVK:lle antaman toimeksiannon ja sen, että "toimeksiannolla turvataan pitkälti perustuslakisopimuksen sisältö", ja on pitänyt kumpaakin myönteisenä asiana.

Vaikka käynnissä on mittava kampanja toimeksiannon todellisen päämäärän ja tavoitteiden salaamiseksi, on yhä ilmeisempää, että "tä[ssä] suur[essa] muuto[ksessa]" kaikki on pysynyt samana eli päämääränä on kiertää se, että Ranskan ja Alankomaiden kansat hylkäsivät laillisesti niin sanotun perustuslakisopimuksen, ja estää se, että kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset voisivat ilmaista vapaasti näkemyksensä "uudesta" sopimuksesta.

Parlamentin enemmistö haluaisin mennä vielä pidemmälle. Se pahoittelee sitä, että eräät vuoden 2004 HVK:ssa sovitut tärkeät seikat on menetetty, ja ilmoittaa "vakaan aikeensa tehdä vuoden 2009 vaalien jälkeen unionin perustuslaillista ratkaisua koskevia uusia ehdotuksia".

Haluamme toistaa jälleen kerran, että on aika kuunnella kansan vaatimuksia, lujittaa demokratiaa sekä sitoutua oikeudenmukaisemman Euroopan, sosiaalisen edistyksen ja tasaisemman tulonjaon puolesta. On aika kunnioittaa periaatetta suvereeneista valtioista, joilla on yhtäläiset oikeudet, vahvistaa yhteistyötä ja solidaarisuutta kansainvälisellä tasolla ja sitoutua voimakkaasti rauhan puolesta.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) Olen pettynyt siihen, että parlamentti hylkäsi jäsen Alvaron ynnä muiden jäsenten tarkistuksen 1, jolla sopimusten tarkistamista käsittelevän myöhemmän hallitustenvälisen konferenssin toimeksiantoon olisi lisätty aiheeksi Euroopan parlamentin yksi ainoa toimipaikka Brysselissä. Minun on mahdoton ymmärtää, että 380 kollegaani tukee nykyisen sirkuksen jatkamista, vaikka me kaikki joudumme siitä kärsimään.

Tässä mietinnössä on muitakin seikkoja, joiden vuoksi minun on vaikea äänestää sen puolesta, mutta yksistään sen takia, ettei yhden toimipaikan asiaa käsitellä, en voi edes harkita, että äänestäisin mietinnön puolesta.

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää tulevaa hallitustenvälistä konferenssia koskevan päätöslauselman osalta, koska katson, että Eurooppa-neuvoston viime kokouksessa ei saavutettu sille asetettua tavoitetta Euroopan elvyttämisestä. Saavutamme parhaimmillaankin vain minimaalisen sopimuksen, jonka avulla on tietenkin mahdollista edistyä jossain määrin, mutta Yhdistyneelle kuningaskunnalle annetaan sen nojalla uusia poikkeamismahdollisuuksia. Tämä koskee aivan erityisesti perusoikeuskirjaa. Kuinka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin voi soveltaa tätä perusoikeuskirjaa, kun se ei tule voimaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa?

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska katson, että se on todellisuudelle täysin vieras. Ranskan ja Alankomaiden kansathan hylkäsivät kansanäänestyksissä ehdotuksen EU:n perustuslaiksi. Jos kansanäänestys olisi pidetty esimerkiksi myös Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, äänestäjien enemmistö olisi näissäkin maissa varmasti hylännyt ehdotuksen. Äsken huippukokouksessa jätettiin pois symbolit ja hylättiin EU:n hymniä ja lippua koskevat ehdotukset, mutta hylätyn ehdotuksen ja nykyisen ehdotuksen välillä ei ole mitään eroa siltä osin kuin kyse on EU:n tulevasta toimivallasta säätää lakeja jäsenvaltioiden ylitse.

Lisäksi on mielenkiintoista panna merkille, kuinka Euroopan parlamentin liittovaltiomielinen enemmistö yrittää mietintöehdotuksessa tällä hetkellä kiertää hymnin ja lipun hylkäämisen.

Äänestin sen puolesta, että hallitustenvälistä konferenssia koskevaa toimeksiantoa laajennetaan siten, että Euroopan parlamentin toimipaikan muuttaminen Strasbourgista Brysseliin tehdään mahdolliseksi.

Uudesta sopimuksesta järjestettävien kansanäänestysten osalta olen sitä mieltä, että jokaisen maan olisi päätettävä itse, järjestetäänkö kansanäänestys vai ei. Mielestäni niiden olisi niin toimittava, mutta Euroopan parlamentti ei saa toimielimenä puuttua asiaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Parlamentin enemmistön tänään hyväksymä päätöslauselma kuvastaa sitä todellista päämäärää, johon tähdätään niillä juonilla, joita parhaillaan punotaan niin sanotun "uuden" sopimuksen tiimoilta.

On korostettava kahta seikkaa:

- Päätöslauselmassa vahvistetaan, että halveksittavaa (ja virheellistä) "pohdinta-aikaa" on käytetty pelkästään hylätyn perustuslakisopimuksen sisällön säilyttämistä koskevan tavoitteen saavuttamiseen. Tämä tarkoitus on tällä hetkellä vahvistettu toimeksiannossa, joka koskee sopimusten "uutta" uudistamista;

- Parlamentin enemmistö osoittaa uskomatonta kyynisyyttä ja tekopyhyyttä – ja on korostettava, että tämä koskee myös EU-maiden eri hallituksissa valtaa pitäviä poliittisia voimia – sillä hylättyään ensin tarkistusehdotukset, joissa vaadittiin kansanäänestysten järjestämistä niin sanotusta "uudesta" sopimuksesta, se kehottaa HVK:ta ja komissiota tekemään erityisiä ehdotuksia Euroopan kansalaisten ottamiseksi taas mukaan [vuoropuheluun] perustuslaillisen prosessin jatkamise[eksi]".

On välttämättä tuomittava sellainen operaatio, jolla pyritään palauttamaan väkisin jo hylätyn sopimuksen olennainen sisältö siten, että sopimus puetaan valepukuun, jolla yritetään estää sitovien kansallisten kansanäänestysten järjestäminen. Tämän vuoksi äänestimme HVK:lle annettavan toimeksiannon ja tämän parlamentin tekemän päätöksen hylkäämisen puolesta.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. (EN) En kannata tätä tarkistusta, koska siinä painotetaan tarvetta järjestää kansanäänestys kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa se on mahdollista. Tällä tarkistuksella loukataan suoraan toissijaisuusperiaatetta. On ainoastaan jäsenvaltioiden toimivallassa päättää, järjestävätkö ne kansanäänestyksen vai eivät.

  Anna Hedh (PSE), kirjallinen. (SV) Mielestäni uusi sopimusehdotus ei juurikaan poikkea aiemmasta ehdotuksesta, enkä voi sen tähden tukea mietintöä. Meille on jätetty äänestettäväksi tarkistuksia, joissa vaaditaan kansanäänestysten järjestämistä ennen sopimuksiin tehtävien muutosten toteuttamista. Vaikka itse kannatankin sitä, että Ruotsissa pidetään kansanäänestys uudesta sopimuksesta, olen sitä mieltä, että on väärin vaatia tätä EU:n tasolla. Euroopan parlamentin asia ei ole päättää siitä, järjestetäänkö jäsenvaltioissa kansanäänestys vai ei.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Äänestin brittiläisten konservatiivikollegojeni tavoin tätä mietintöä vastaan, koska olemme täysin eri mieltä tästä ehdotettua hallitustenvälistä konferenssia varten laaditusta toimeksiantoluonnoksesta. Katsomme, että HVK:ta koskevan toimeksiantovaltuutuksen teksti, sellaisena kuin se hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2007, on nimestään huolimatta sama Euroopan perustuslakisopimus, jonka Ranskan ja Alankomaiden kansat hylkäsivät kansanäänestyksissään vuonna 2005.

Lisäksi haluamme tehdä selväksi, että koska Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus lupasi briteille vakaasti, että Euroopan perustuslakisopimuksesta järjestetään kansanäänestys, sillä on sekä moraalinen että demokraattinen velvollisuus jättää äänestettäväksi jokainen HVK:ssa syntyvä uusi sopimus, jossa toimivaltuuksia siirretään Yhdistyneeltä kuningaskunnalta Euroopan unionille.

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE), kirjallinen. – (FR) En voi hyväksyä sitä, että Euroopan parlamentti on hylännyt pyynnön kansanäänestyksen järjestämisestä uudesta institutionaalisesta sopimuksesta.

Samalla, kun Ranskan ja Alankomaiden kansat hylkäsivät äänestyksessä vanhan ehdotuksen perustuslailliseksi sopimukseksi, kävi ilmi, miten valtavan kaukana kansan ja toisaalta johtajien ja parlamentin jäsenten, olivatpa he kansallisia edustajia tai euro-edustajia, näkemykset ovat toisistaan. Näin ollen ainoastaan kuulemalla kansalaisia vielä kerran voimme legitimoida tämän uuden sopimuksen. Parasta olisi, jos tämä kansanäänestys olisi EU:n kansanäänestys.

Euroopan parlamentin ei pidä hämmästyä, että se on tällaisten mietintöjen takia menettänyt uskottavuuttaan kansalaisten silmissä!

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Tuen vahvasti HVK:n koollekutsumista, mutta tähän mietintöön on sisällytetty useita sellaisia seikkoja, joissa neuvoston antama toimeksianto ylitetään, enkä voi tämän takia tukea sitä. Toivon kuitenkin vilpittömästi, että HVK:ssa onnistutaan sopimaan uudistetusta sopimuksesta.

  Andreas Mölzer (ITS), kirjallinen. (DE) Jotta EU:n kansalaisille jäisi mahdollisimman vähän mahdollisuuksia EU:n perustuslakisopimuksen uuden version arvostelemiseen tai vastustamiseen, sopimusta viedään eteenpäin nopeutetulla menettelyllä. Kansalaiset näkevät kuitenkin heti lävitsemme, jos yritämme vakuuttaa heille, että kyseessä on uusi asiakirja, vaikka sisältö olisikin olennaisilta osin edelleen sama ja ainoastaan eri paketissa. Samalla, kun me puhumme uudesta sopimuksesta, toinen puoli vakuuttaa meille, ettei uusia kansanäänestyksiä tarvita. Asia on täysin päinvastoin.

Tämä lähestymistapa ei tuo kansalaisten EU:ta yhtään lähemmäksi, eikä sekään, että Brysselille on annettu lisää toimivaltaa tai että olemme hukanneet jälleen yhden mahdollisuuden määritellä rajamme ja emme ole painaneet jarrua Turkin kanssa käymissämme neuvotteluissa. Tarvitsemme Euroopan liittovaltiota, jossa suvereeni kansa voi jälleen käyttää enemmän osallistumisoikeuksiaan. Vasta tällöin olemme aidosti tulevaisuuteen johtavalla tiellä. Kaikki muu on eristyksissä elävän EU:n eliitin päiväunia. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

  Cristiana Muscardini (UEN), kirjallinen. (IT) Ilmoitan kannattavani sitä, että kutsumme koolle konferenssin, jossa on tarkoitus 21.6 ja 22.6 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien puitteissa laatia muutoksia voimassa oleviin sopimuksiin. Tämä merkitsee päätöspistettä pitkälle siirtymävaiheelle, jonka aikana unioni on kokenut menetettyjen toiveiden lisäksi ihanteiden löytämisen uudelleen ja toiveiden elpymisen. Yksi asia on varma: pyrkimys rikkoa kansallisvaltioilla oleva poliittisen legitiimiyden monopoli – joka on 1600-luvun Westfalenin sopimuksen perintöä – on epäonnistunut. Horisontissa siintävän Euroopan – eurorealistien Euroopan – on voitava osoittaa, että suvereenien valtioiden unioni kykenee toimimaan tehokkaasti ilmaisemalla yhteisen tahtonsa. Jos näin ei ole, Euroopan on luovuttava pitkäksi aikaa toiveistaan toimia merkittävässä roolissa kansainvälisten suhteiden alalla ja suurvaltojen välisen tasapainon etsijänä.

Suhtaudun myönteisesti niiden tapojen vahvistamiseen, joilla parlamentti osallistuu konferenssin työhön, ja avoimuuden nimissä toivon, että tämän työn tulokset julkaistaan, muun muassa luonnoksena perussopimusten konsolidoiduksi versioksi. Kansojen ja kansakuntien Eurooppa muotoutuu parhaillaan. Harras toiveeni on, että tällaisen tulevaisuuden siintäessä näköpiirissä konferenssi ei tuota meille pettymystä.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Lähentymistä ja hallitustenvälisen konferenssin sisältöä koskevaa Euroopan parlamentin lausuntoa käsittelevä mietintö ylittää jopa EU:n neuvoston taantumuksellisen yhteisymmärryksen "reformisopimuksesta", jolla nimellä "sopimuksen Euroopan perustuslaista" henkiin herätettyä entistä huonompaa versiota kutsutaan. Konservatiivit ja sosiaalidemokraatit – kaikki PASOK- ja Uusi demokratia -puolueita edustavat jäsenet mukaan luettuina – sekä liberaalit ja vihreät ovat ottaneet innostuneina vastaan yhteisymmärryksen, joka on saavutettu taantumuksellisen EU-sopimuksen kodifioimisesta ja muuttamisesta entistä huonompaan suuntaan. Euroopan parlamentti voittaa jopa neuvoston vaatiessaan vielä enemmän pitkälle vietyjä taantumuksellisia muutoksia, esimerkkinä sellaisen yhteisön perustuslaillisen järjestyksen käyttöönotto, jolla vahvistetaan yhteisön lainsäädännön etusija jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön nähden ja lujitetaan entisestään EU:n ylikansallisen rakenteen suvereniteettia, rakenteen, jolle lähes kaikki jäsenvaltioiden suvereenit oikeudet luovutetaan.

Samalla nämä voimat hylkäsivät sankoin joukoin ehdotuksen siitä, että uusi sopimus jätettäisiin Euroopan kansojen hyväksyttäväksi jäsenvaltioissa järjestettävissä kansanäänestyksissä. Tällä tavalla nämä voimat osoittavat täydellistä piittaamattomuutta Euroopan kansojen, varsinkin niiden kansojen, jotka hylkäsivät kansanäänestyksissään "sopimuksen Euroopan perustuslaista", tahtoa kohtaan ja sen, että ne pelkäävät todellisuudessa kansaa ja että Euroopan parlamenttia käytetään EU:n kaikkien työväenluokan vastaisten ja taantumuksellisten politiikkojen pseudodemokraattisen legitimitoinnin välineenä.

  Marco Pannella (ALDE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, arvoisat neuvoston edustajat ja komission jäsenet, valitettavasti, mutta myös profeetallisesti jo vuonna 1942 Ventotenen julistuksessa todettiin, että kansakuntien Eurooppanne on vaarallisin vaihtoehto Euroopan yhdysvalloille tai Euroopan kotimaalle. Euroopan parlamentissa tämä turmiollinen politiikka voitettiin 14. helmikuuta 1984. Eurooppa-neuvosto on aloittanut äsken kostoksi kenraalin Erwin Rommelin tyylisen todellisen salamasodan meidän pakottamiseksi kuuliaisuuteen – aivan yhtäkkiä ja häpeällisesti – kuten tapahtui 1930-luvun "parlamenteille" fasisteineen tai kommunisteineen tai mannermaisine pelkureineen.

Te pelkäätte sanoja, hymniämme, tunnustamme, nimeämme ja "lakeja" – laki on kielletty termi, koska kutsutte lakeja mieluummin "direktiiveiksi". Vuodet ovat kuluneet: nyt on yhtäkkiä vuorossa suur-Ranska, vahva Saksa, hengellisen ja autoritaarisen ellei suorastaan rasistisen puolueen hallitsema Puola ja Italia, josta ei ole mihinkään, kaikkea siis löytyy. Pelkäätte kuten ne, jotka ovat vahvoja ja mahtavia, pelkäävät. Taistelemme tätä alennustilaa vastaan: eurooppalaisina federalisteina niiden nimissä, jotka te petätte, eli Spinellin, Adenauerin, Schumanin, De Gasperin ja Monnet'n nimissä. Puoluerajat ylittävän, ei-väkivaltaisen Partito Radicale Transnazionale -puolueen radikaaleina federalisteina ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän, jonka pelkäämme tekevän tänään virheen, jäseninä, toivon, että virhe on meidän, mutta olen valitettavasti vakuuttunut siitä, ettei se ole. Kauan eläköön Euroopan kotimaa! Äänestään vastaan!

  Tobias Pflüger (GUE/NGL), kirjallinen. (DE) Miksi äänestän EU:n reformisopimusta ja hallitustenväliselle konferenssille annettua toimeksiantoa vastaan?

Irlannin pääministeri Ahern on todennut, että noin 90 prosenttia Euroopan perustuslaillisen paketin keskeisestä sisällöstä on ennallaan. Matemaattisesti tämä on totta, mutta Ranskan ja Alankomaiden kansoja on petkutettu.

"Toiseen lukuun sisältyvät nykyisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston määräykset, sellaisena kuin sopimus on muutettuna vuoden 2004 HVK:n mukaisesti (mukaan luettuna Euroopan ulkosuhdehallinto ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö puolustuksen alalla)." (HVK:lle annettu toimeksianto)

Näin ollen kaikki perustuslakisopimuksen puolustukseen liittyvät säännöt sisällytetään EU:n uuteen reformisopimukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sopimukseen sisällytetään seuraavat seikat:

1. EU:n varustautumisvelvollisuus;

2. EU:n asehankintalaitos (nykyisellään sopimuksessa);

3. Sotilaallisen puuttumisen uudet vaihtoehdot, kuten "aseriisunta", lue aseriisuntaan pakottaminen;

4. Sotilaallinen tuki kolmansille maille "terrorismin torjumiseksi niiden alueella";

5. EU:n ja Naton välinen tiivis yhteistyö;

6. Euroopan parlamentilla ei ole valvontavaltaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla;

7. EY-tuomioistuimella ei ole toimivaltaa ratkaista ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä;

8. Terrorismin torjuntaa koskeva sotilaallisen solidaarisuuden lauseke;

9. EU:n Taisteluryhmät EU:n maailmanlaajuisia nopeita sotilaallisia toimia varten (nykyisellään sisällytetty sopimukseen);

10. Rakenteellinen sotilaallinen yhteistyö. Yksittäiset jäsenvaltiot voivat jatkaa puolustuspolitiikan syventämistä;

11. EU:n itsenäisen puolustusbudjetin mahdollistaminen yksittäisten jäsenvaltioiden puolustusbudjettien lisäksi.

EU:n aseistautuminen ja militarisoituminen kiihtyvät. Puolustusala oli perustuslakisopimuksen selkäranka. Suunniteltu reformisopimus on myös sotilaallinen sopimus.

  Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. – (PL) Toisin kuin mietinnössä väitetään, sopimukseen sisältyvät uudet nimitykset ja Euroopan tunnukset aiheuttavat vain väärinkäsityksiä ja antavat ymmärtää, että Euroopan unioni siirtyy pseudovaltiovaiheeseen.

Toimeksiannon joustavuus poikkeamismahdollisuuden osalta ilmentää viisautta eikä heikkoutta. Tämä sama pätee perusoikeuskirjaan. Vahva reaktio perusoikeuskirjaan vain vahvistaa epäilyt siitä, että sen kannattajat pitävät sitä pelkästään keinona laajentaa Euroopan unionin oikeudellista toimivaltaa takaoven kautta.

Toimeksiannon arvostelu on Leinenin mietinnössä liiallista, ja se vaikeuttaa kompromissin saavuttamista uudistamisesta. Tämän vuoksi äänestän mietintöä vastaan.

- Kaupin mietintö (A6-0252/2007)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Annoin puoltavan ääneni jäsen Kaupin mietinnölle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi osakeyhtiöiden sulautumisesta annetun neuvoston direktiivin 78/855/ETY ja osakeyhtiöiden jakautumisesta annetun neuvoston direktiivin 82/891/ETY muuttamisesta siltä osin kuin sulautumisesta tai jakautumisesta vaaditaan riippumattoman asiantuntijan lausunto.

On tavanomaista tutkia säännöllisesti korporaatioille asetettujen velvoitteiden hyödyllisyyttä etenkin, kun otetaan huomioon velvoitteista johtuvat hallintokustannukset. On kuitenkin suositeltavaa tutkia oikeussubjektin intressien lisäksi kolmansien osapuolten intressit, olivatpa ne sitten osakkeenomistajia, työntekijöitä, toimittajia, pankkeja tai esimerkiksi vero- tai sosiaaliviranomaisia. Lisäksi komission ehdottamia kohtia olisi kannattanut täydentää alan kansainvälisiä käytäntöjä koskevalla analyysillä.

- Inger Segelströmin mietintö (A6-0262/2007)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Minäkin äänestin tänään sen puolesta, että komissiolle annetaan toimivalta tehdä joustavia muutoksia liitteisiin eräiden teknisten vaatimusten ja sääntöjen asettamiseksi Euroopan unionissa suoritettavia ajoneuvojen tarkastuksia varten. Nämä ovat toimenpiteitä, jotka eivät liity direktiivin perusosiin, mutta haluan kuitenkin sanoa, että vanhojen ajoneuvojen autokannasta poistumista on nopeutettava sekä turvallisuusnäkökohtien että niiden aiheuttaman ilman pilaantumisen vuoksi. Teemme yhtäältä uusien ajoneuvojen valmistamisesta aina vain kalliimpaa päästönormeja kiristämällä, jolloin ajoneuvon ostaminen on entistä vaikeampaa vähemmän varakkaille kansalaisille, ja toisaalta tämä johtaa siihen, että teillä liikkuu yhä enemmän vanhoja ajoneuvoja, jotka päästävät ilmaan haitallisia jätetuotteita. Kehotan komissiota laatimaan suunnitelman, jolla tuetaan ajoneuvokannan nopeampaa uusiutumista Euroopan unionissa.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tämä aloite sisältyy oikeuden, turvallisuuden ja vapauden alueen uusiin rahoitusvälineisiin ajanjaksolla 2007–2013. Olemme sen osalta jo sopineet suurimmasta osasta ohjelmiamme. Yksityisoikeutta koskevan erityisohjelman ja huumetorjuntaa ja tiedotusta koskevan erityisohjelman osalta yhtäältä parlamentti ja toisaalta neuvosto ja komissio ovat kuitenkin edelleen keskenään eri mieltä sovellettavasta komitologiamenettelystä.

Olen tyytyväinen siihen, että olemme vihdoin onnistuneet saavuttamaan yhteisymmärryksen kolmen toimielimen kesken vastauksena tarpeeseen soveltaa jatkuvasti uusia rahoitusohjelmia osarahoituksen tarjoamiseksi hankkeille ja yleishyödyllisten toimenpiteiden toteuttamiseksi näillä aloilla.

Kaikilla ylimääräisillä viivästyksillä olisi tällä alalla kiistattomasti erittäin vahingollinen vaikutus myös edunsaajien kannalta. Viivästykset vaarantaisivat viitekehyksen valmistelun eurooppalaisen sopimusoikeuden kaltaisilla aloilla ja vaikuttaisivat eurooppalaisen oikeusverkoston toiminnan jatkuvuuteen.

Osalle näistä toimista olisi pitänyt myöntää taloudellista tukea jo vuoden 2007 alusta lähtien, mutta ne eivät ole saaneet tukea, koska tätä ohjelmaa ei ole hyväksytty, ja tämä koskee myös siviili- ja kaupan alan oikeusverkostoa.

- Lienemannin mietintö (A6-0174/2007)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Annoin puoltavan ääneni jäsen Lienemannin mietinnölle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan osalta. Puolsin myös useita, kuuden poliittisen ryhmän, myös Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän, esittämiä teknisiä tarkistuksia, joiden tarkoituksena oli täsmentää, että direktiivin muuttaminen tapahtuu Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston yhteisen julkilausuman pohjalta. Julkilausuma koskee päätöstä 2006/512/EY, jolla otetaan käyttöön uusi valvonnan käsittävä sääntelymenettely useiden perustavien lainsäädäntötoimenpiteiden osalta, joihin tämäkin direktiiviehdotus lukeutuu. On kuitenkin valitettavaa, ettei komissio pyri omia tekstejään laatiessaan ottamaan tarkemmin huomioon komiteamenettelyä koskevan sopimuksen, jonka nojalla parlamentin on tarkkaan valvottava vallanjaon toteutumista. Komission olisi kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, millaisen kuvan se luo itsestään, kun se pyrkii jatkuvasti lisäämään valtuuksiaan. Komission käyttäytyminen harmittaa kansalaisia.

- Florenzin mietintö (A6-0186/2007)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Annoin puoltavan ääneni jäsen Florenzin mietinnölle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY muuttamisesta komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan osalta. Puolsin myös useita, kuuden poliittisen ryhmän, myös Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän, esittämiä teknisiä tarkistuksia, joiden tarkoituksena oli täsmentää, että direktiivin muuttaminen tapahtuu Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston yhteisen julkilausuman pohjalta. Julkilausuma koskee päätöstä 2006/512/EY, jolla otetaan käyttöön uusi valvonnan käsittävä sääntelymenettely useiden perustavien lainsäädäntötoimenpiteiden osalta, joihin tämäkin direktiiviehdotus lukeutuu. On kuitenkin valitettavaa, ettei komissio pyri omia tekstejään laatiessaan ottamaan tarkemmin huomioon komiteamenettelyä (tekstien täytäntöönpano komission toimesta) koskevan sopimuksen, jonka nojalla parlamentin on tarkkaan valvottava vallanjaon toteutumista. Komission olisi kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, millaisen kuvan se luo itsestään, kun se pyrkii jatkuvasti lisäämään valtuuksiaan. Komission käyttäytyminen harmittaa kansalaisia.

- Markus Ferberin mietintö (A6-0246/2007)

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, mielestäni postipalvelujen vapauttaminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös se, että olemme lykänneet prosessia kahdella vuodella ja markkinoiden vapauttaminen toteutetaan vasta vuonna 2011.

Kilpailun lisääminen postipalvelujen alalla on oikea tapa toimia. Se hyödyttää taloutta ja kuluttajia, tosin vain jos reunaedellytykset ovat kunnossa. On taattava postitoimitusten laadun säilyminen kohtuulliseen hintaan. Tämän toteuttaminen on oltava mahdollista myös syrjäseuduilla, kuten vuoristoalueilla ja saarilla. Myöskään vapauttamispaketin koko kustannustaakkaa ei saa sälyttää postipalvelun työntekijöille. Tämän vuoksi äänestin paketin puolesta.

  Sylwester Chruszcz (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, puolalaisena parlamentin jäsenenä tuen kaikkia markkinatalousratkaisuja ja palvelujen vapaata tarjoamista. Haluan kuitenkin tähdentää sitä, että postialan nopeasta vapauttamisesta, joka on tänään ajettu läpi, voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, koska pitkällä aikavälillä se johtaa kansallisten postiyhtiöiden, kuten Puolan postin, katoamiseen ja siirtymiseen DHL:n eli Deutsche Postin kaltaisten eurooppalaisten suuryritysten haltuun. Tämän vuoksi äänestin Ferberin mietintöä vastaan.

Kuluttajilla on oikeus vapaaseen kilpailuun, mutta postimarkkinoiden avaamista ei saa toteuttaa hätäisesti sellaisten heikompien yritysten kustannuksella, jotka eivät ole välttämättä valmiita ankaraan kilpailuun, ja uhraamalla tuhansia työpaikkoja Puolassa ja muissa Euroopan unionin maissa.

  Zsolt László Becsey (PPE-DE). – (HU) Kannatan postipalvelujen vapauttamisen osalta saavutetun kompromissin suuntaa. Erään kohdan osalta äänestin kuitenkin tyhjää ja kerron teille miksi: 7/a artiklassa mainitaan ne valtiot, joille annetaan siirtymäaika vuoteen 2013 saakka. Äänestin tyhjää, koska en voi hyväksyä sitä, että tietyille valtioryhmille perustellaan kollektiivisesti ilman maakohtaista tarkastelua se, miksi niille annetaan tämä siirtymäaika. Näihin valtioihin kuuluvat uudet jäsenvaltiot, ja mielestäni tämä on loukkaavaa, koska tätä kautta oma kotimaani ja muut uudet jäsenvaltiot alennetaan kolmannen maailman maiden luokkaan. Emmehän loppujen lopuksi ole tarkastelleet tapauskohtaisesti, mikä maa saa mitäkin ja millä perusteilla.

Vastaavasti en voi hyväksyä sitäkään, että todetaan huolimattomasti, että pienten valtioiden olisi saatava siirtymäaika tietyissä asioissa, sillä mitä nämä pienet valtiot ovat? Meidän olisi näin ollen toimittava täsmällisemmin, määriteltävä tarkemmin, mistä puhumme. Toivon, että näin tapahtuu toisessa käsittelyssä.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, tämän kompromissin sanamuodot ovat täysin ristiriitaisia. Vapautamme postipalvelut, jotta kilpailu laajentaisi kuluttajien palvelutarjontaa sekä parantaisi laatua ja alentaisi hintoja, mutta samalla pelkäämme, että yleispalvelut eivät kestäisi markkinaympäristön paineita, minkä vuoksi vapauttamista aiotaan säännellä. Oikeudenmukaisen kilpailun puolestapuhujana äänestin tarkistuksen 2 puolesta, jotta yleispalveluihin sovellettavat velvoitteet sitoisivat kaikkia sisämarkkinatoimijoita. Tämä ei tietenkään miellytä niitä, jotka poimisivat pullasta pelkkiä rusinoita ja jotka ovat lobanneet varsin kiihkeästi tätä ehdotusta vastaan. Tarkistus 6 oli välttämätön kirjanpidon avoimuuden kannalta, jotta yritysten kannattavien tuotteiden kustannuksia ei niputettaisi yleispalvelujen kustannuksiin. Uudet tekniikat kilpailevat postipalvelujen kanssa, mutta ne eivät kuitenkaan syrjäytä niitä markkinoilta. Vaikka kirjetoimitukset vähenevät, pakettitoimitukset ovat välttämättömiä Internetissä tapahtuvan kaupankäynnin kehittämiseksi. Ei ole näin ollen kuluttajien tai yritysten etujen mukaista jättää postipalvelut oman onnensa nojaan ilman minkäänlaisia puskureita.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Hyväksyimme äsken Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin direktiivin 97/67/EY muuttamisesta siltä osin kuin se koskee yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden täysimääräistä toteuttamista.

Uudella direktiivillä lähetetään palvelujen laatuun Euroopan unionissa liittyviä monia myönteisiä signaaleja, jollaisia ovat saatavuus ja etenkin kansallisille toimijoille alle 50 grammaa painavien postilähetysten osalta myönnetyn monopoliaseman poistuminen. Kannatin ratkaisua, jolla monopoli olisi purettu vasta joulukuussa 2010 eli kaksi vuotta komission ehdottamaa päivämäärää myöhemmin. Ajatuksena on – ja tässäkin suhteessa olen samaa mieltä asiasta vastuussa olevan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnan eräiden jäsenten kanssa – että hintojen on oltava kohtuulliset myös niissä Euroopan unionin osissa, joista postilähetysten toimittamiseen eri puolille EU:ta kuluu enemmän aikaa.

Uusille jäsenvaltioille, muun muassa Slovakialle, vapauttamisen päivämääräksi on asetettu 31. joulukuuta 2012 sen varmistamiseksi, että voidaan löytää tarkoituksenmukaisin menetelmä postin yleispalvelujen tarjoamiseksi. Olemme mielestäni ratkaisseet päivämääriä ja rahoitusta koskevat kiistat tasapainoisesti ja kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten parhaaksi.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Parhaillaan käynnissä oleva postipalvelujen vapauttaminen tarkoittaa tämän alan avaamista monille alasta kiinnostuneille osapuolille.

Olen vakuuttunut siitä, että myös tavalliset kansalaiset pääsevät nauttimaan myönteisistä muutoksista, koska kilpailun kiristyminen parantaa palveluja, kuluttajille kehitetään innovatiivisia tuotteita ja kuluttajat voivat valita useiden eri tuotteiden ja hintojen joukosta itselleen mieluisimman omien tarpeidensa mukaisesti. Tämän vuoksi tuin äänestyksessä Markus Ferberin mietintöä, jonka myötä Euroopan parlamentti otti viimeisen askeleen alle 50 grammaa painavien postilähetysten toimituksia koskevan monopolin purkamisessa. On totta, että postialan muutosta ei voida toteuttaa yhdessä yössä. Tämän vuoksi Euroopan parlamentti on laatinut postipalvelujen vapauttamista koskevan direktiivin viisaasti ja vastuullisesti siten, että nämä palvelut eivät vaarannu missään EU:n osassa.

Uusia jäsenvaltioita edustavien jäsenten esittämien tarkistusten ansiosta uusien EU-12-maiden ja niiden valtioiden, joissa on paljon saaria, on tietyin ehdoin mahdollista soveltaa edelleen poikkeusta näihin palveluihin ja niiden tarjoajiin 31. joulukuuta 2012 saakka yleispalvelun säilyttämisen edellyttämässä laajuudessa. Euroopan parlamentti ei jättänyt mietinnössään huomiotta vammaisia. Tarkistuksessa 47 jäsenvaltioita kehotetaan varmistamaan postipalvelujen tarjoaminen maksuttomasti sokeille ja heikkonäköisille.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, hyväksyimme postipalvelujen sisämarkkinoiden täysimääräistä toteuttamista koskevan Ferberin mietinnön. Olen sitä mieltä, että jokaisen Euroopan unionin kansalaisen on voitava päättää vapaasti, kenen palveluja hän käyttää kirjeen, postikortin tai paketin lähettämiseksi.

Markkinoiden avaaminen tuo hyötyjä kuluttajille ja postipalvelujen käyttäjille, ja se tarkoittaa erityisesti uusien jäsenvaltioiden postialan kannalta rakennejärjestelyjen jatkamista, kustannusten karsimista, innovaatioita, uusien palvelujen, muun muassa sähköisten palvelujen käyttöönottoa sekä kilpailukykyä ja kykyä pärjätä postimarkkinoilla.

Toivokaamme, että postipalvelumarkkinoiden avaaminen johtaa tarjolla olevien palvelujen tason kohoamiseen ja asiakaspalvelun parantumiseen. Postimarkkinatoimijoiden määrän lisääntyminen lisää kilpailua, alentaa hintoja ja laajentaa palvelujen tarjontaa.

  Saïd El Khadraoui (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestimme flaamilaisten sosiaalidemokraattien kanssa kaikkien tarkistusten puolesta, mukaan luettuna kompromissitarkistukset, jotka merkitsevät edistymistä alkuperäiseen komission ehdotukseen nähden.

Lopuksi päätimme kuitenkin hylätä ehdotuksen lähettääksemme voimakkaan viestin siitä, että olemme edelleen huolestuneita. Jäsenvaltiot saivat tosiasiassa paljon kotitehtäviä vapauttamisen onnistuneen toteuttamisen varmistamiseksi. Niiden on varmistettava, että niiden sosiaalista lainsäädäntöä sovelletaan kaikkiin toimijoihin ja että ne pystyvät osoittamaan vuoteen 2010 mennessä, kuinka ne aikoivat rahoittaa yleispalvelut kilpailluilla markkinoilla. Meidän nähdäksemme olisi ollut parempi odottaa ja seurata tilannetta ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

  Kader Arif (PSE), kirjallinen. – (FR) Uusi postipalveludirektiivi, jota vastaan äänestin, on koulukirjaesimerkki, joka mahdollistaa komission ideologisen itsepäisyyden tarkastelun. Alle 50 grammaa painavia lähetyksiä koskevien "varattujen palvelujen" poistaminen tarkoittaa kuoliniskua julkisille postipalveluille.

Komissio ja tietyt parlamentin jäsenet haluavat uskotella meille, että "postin yleispalvelu" turvataan tällä direktiivillä. Samalla, kun varatut palvelut hylätään rahoitustapana, olemme mahdottoman yhtälön edessä: jäsenvaltioiden – joiden budjetit ovat ennestään rajalliset – olisi rahoitettava yleispalvelu. Ei ole taloudellista tai järkiperustetta sille, miksi "varatut palvelut" olisi hylättävä yhtenä mahdollisena rahoitustapana, paitsi jos tarkoituksena on postin yleispalvelun heikentäminen.

Työpaikkojen turvattomuus, postitoimistojen määrän vähentäminen, yksityishenkilöiden maksamien maksujen korotukset, standardoitujen maksujen ja siten postipalvelun yhtäläisen saatavuuden päättyminen ovat seikkoja, joiden puolesta olemme äsken äänestäneet. Olen edelleen vakuuttunut siitä, että julkiset palvelut voivat toimia EU:n laajuisessa verkostossa. Tämä on mahdollista ja toivottavaa, jos haluamme luoda todellisen eurooppalaisen yhteisön.

Tämä direktiivi tarkoittaa sitä, että hylkäämme politiikan varsinaisen tehtävän: taloudellisen toiminnan ja markkinoiden sääntelemisen ja hallinnoimisen niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka liittyvät aluesuunnitteluun, solidaarisuuteen ja kehitykseen ynnä muihin.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin jäsen Ferberin postipalvelujen sisämarkkinoiden täysimääräisestä toteuttamisesta laatiman loistavan mietinnön puolesta. Olen ensinnäkin erittäin tyytyväinen siihen, että markkinat avataan asteittain ja hallitusti Eurooppa-neuvoston vuoden 1994 päätöslauselman mukaisesti samalla, kun varmistetaan yleispalvelun kestävä tarjoaminen. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän, Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän välillä on saavutettu hyvä ja tasapuolinen poliittinen kompromissi. Parlamentin ehdottama päivämäärä 31. joulukuuta 2010 on realistisempi kuin komission ehdottama päivämäärä 1. tammikuuta 2009.

Äänestin niiden tarkistusten puolesta, joilla pyrittiin varmistamaan, että yleispalvelun rahoittamista seurataan jatkuvasti täysin vapautetuilla postipalvelujen markkinoilla. Puolsin myös niitä tarkistuksia, joissa määriteltiin tämä yleispalvelu siten, että siinä on varmistettava postin nouto ja jakaminen jokaisena päivänä kaikkien luonnollisten henkilöiden koteihin ja oikeushenkilöiden tiloihin myös syrjäisillä ja harvaanasutuilla alueilla. Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että maaseudulla ja harvaanasutuilla alueilla on riittävästi postitoimipaikkoja.

  Bernadette Bourzai (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin postipalveludirektiiviä vastaan, koska en ole tyytyväinen niihin tarkistuksiin, joita parlamentti on esittänyt komission ehdotukseen postipalvelualan täysimääräisestä vapauttamisesta 1. tammikuuta 2009 mennessä. Erityisen tyytymätön olen lykkäämiseen kahdella vuodella.

On paradoksaalista, että tästä vapauttamisen uudesta vaiheesta aiheutuu julkiselle taloudelle ylimääräisiä menoja, koska samalla komissio pakottaa jäsenvaltiot valitsemaan menetelmän yleispalveluvelvoitteiden rahoittamiseksi.

Tosiasia on, että kolmea ehdotettua rahoitustapaa on jo testattu eräissä jäsenvaltioissa ja ne ovat aiheuttaneet vakavia kiistoja. Lisäksi ajatusta varattujen palvelujen (tai jäännösmonopolin, joka koskee alle 50 gramman painoisia postilähetyksiä) säilyttämisestä ei ole hyväksytty, vaikka varatut palvelut ovat yksi tehokkaimmista ja avoimimmista rahoitustavoista. Varattujen palvelujen säilyttäminen on poliittinen valinta, jota tuen, mutta jonka komissio hylkää ja jonka hylkää tänään myös parlamentin jäsenten enemmistö.

En katso, että komission tavoitteet palvelun parantumisesta – joka koskisi laatua, hintoja ja valinnanmahdollisuuksia – ja alan kasvupotentiaalin vapauttamisesta voidaan saavuttaa tällä tavalla. Päinvastoin pelkään pahinta maaseutu- ja vuoristoalueiden sekä saarten tulevaisuuden osalta.

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin postipalvelujen vapauttamista vastaan. Lisäksi tuin pyyntöä siitä, että tämä direktiivi hylätään sen vuoksi, että ehdotuksen perustelut ovat ristiriitaisia ja mahdottomia saavuttaa, mikäli tarkoituksena on yleispalvelun takaaminen. Niillä keinoilla, joilla tämä yleispalvelu on tarkoitus rahoittaa, ei voida turvata kaikkien EU:n kansalaisten oikeutta siihen, että heidän postinsa kerätään ja lähetetään päivittäin.

Kaiken lisäksi katson, että määräajan asettamista etukäteen direktiivin 97/67 voimassaolon päättymiselle ei voida sovittaa yhteen asianomaisten yhteiskunnallisten toimijoiden ja jäsenvaltioiden kuulemisen yhteydessä saavutettujen tulosten kanssa. Nämä tahot ovat tuoneet julki tarpeen turvata yleispalvelu yhdenmukaisella, oikeasuhtaisella ja oikeudenmukaisella tavalla.

Mielestäni tällä ehdotuksella ei taata tähän vapauttamiseen liittyvien sosiaalisten näkökohtien riittävää huomioon ottamista, jotta sitä kautta voitaisiin estää kilpailu työmarkkinoilla ja sosiaalinen polkumyynti.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Päätimme Ferberin laatimasta postipalvelujen vapauttamista koskevasta mietinnöstä toimitetussa lopullisessa äänestyksessä tukea esitettyä kompromissia.

Kannatamme näin ollen mahdollisimman nopeaa tapaa toteuttaa postipalvelujen täydellinen vapauttaminen Euroopassa. Olemme samalla pahoillamme voimakkaasta vastustuksesta, joka kohdistuu niiden aiemmin asetettujen tavoitteiden täyttämiseen, jotka koskevat vapauttamisen toteuttamista viimeistään vuonna 2009. Tämänpäiväinen päätös on askel oikeaan suuntaan, vaikka toivoimme, että olisimme voineet purkaa kokonaan postitoimintojen sääntelyn sen kymmenvuotiskauden aikana, jonka kuluessa EU:sta olisi tehtävä maailman kilpailukykyisin talous Lissabonin prosessin avulla.

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Viimeisen postipalvelumonopolin poistaminen ei ollut millään lailla tarpeellista kuluttajia palvelevien sisämarkkinoiden turvaamiseksi. Komissio laati tällaiset ehdotukset puhtaasti ideologisin perustein Yhdistyneen kuningaskunnan, Alankomaiden sekä Pohjoismaiden kaltaisten maiden vaatimuksesta eli vapaan markkinatalouden kiihkeimpien kannattajien vaatimuksesta. Ei ole sattumaa, että nämä samat maat vastustavat Euroopan poliittisempaa yhdentymistä. Jopa Yhdysvalloissa Yhdysvaltojen posti on säilyttänyt työpaikkojen turvaamiseen liittyvistä itsestään selvistä syistä lopullisen jakelun julkisen järjestelmän piirissä. Vaikka Euroopan parlamentti on suonut joillekin maille, muun muassa omalle kotimaalleni, aikaa vetää henkeä, tästä vapauttamisesta ei ole hyötyä tavalliselle kuluttajalle.

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. – (FR) Postialan vapauttamista koskevalla Ferberin mietinnöllä ei ratkaista ainuttakaan komission tekstissä esille otetuista ongelmista – puhumattakaan niistä ongelmista, jotka jätetään direktiivissä mainitsematta ja jotka koskevat erityisesti Ranskaa, kuten edullinen sanomalehtijakelu, aluesuunnittelu, toimitukset kuutena päivänä seitsemästä, kaikille tarjotut pankkipalvelut – joita ovat yleispalveluvelvoitteiden rahoittaminen, kustannusten arviointipakosta johtuva yksikkö- ja standardihintojen epäsuora kyseenalaistaminen, yksityisten toimijoiden osallistuminen (käytännön osallistuminen, taloudellinen osallistuminen) julkisen palvelun velvoitteiden täyttämiseen ja niin edelleen.

Koska tämä teksti perustuu puutteelliseen selvitykseen, joka on eräiltä osin virheellinen ja jossa jätetään mainitsematta 10 vuotta jatkuneen postipalvelujen osittaisen vapauttamisen todelliset tulokset, se voi olla ainoastaan huono teksti ja heikko kompromissi. Tämä teksti on oikeudellisen epävarmuuden ja sosiaalisten uhkien lähde. Komission todellinen tavoite näyttää tämän vuoksi päivänselvältä. Kyse ei ole niinkään kansalaisille tai yhteisölle tarjottujen palvelujen tehostamisesta ja kustannusten alentamisesta vaan kyse on pikemminkin – kuten tällaisissa asioissa on tavallista – julkisten monopolien murtamisesta ja siitä, että yksityisten toimijoiden – mieluiten monikansallisten yritysten – annetaan kuoria päältä tuottoisimmat markkinat.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Suhtaudun yleisesti ottaen epäilevästi niihin seurauksiin, joita postipalvelujen sääntelyn purkamisella on ollut keskivertokuluttajiin erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Äänestin Euroopan parlamentin ehdottamien kaikkien tarkistusten puolesta. Tuin kuitenkin myös niitä tärkeitä tarkistuksia, joissa todetaan muun muassa, että postin keruu ja jakelu suoritetaan kaikkien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden talouksiin tai toimitiloihin jokaisena arkipäivänä, kuten myös sitä, että kilpailluilla ja sääntelystä vapautetuilla markkinoilla sokeille ja heikkonäköisille on tarjottava maksuttomia palveluja. Samoin äänestin niiden ehdotusten puolesta, joissa jäsenvaltioille annetaan suurempi vapaus valita, kuinka ne sovittavat yhteen postimarkkinoiden sääntelyn purkamisen ja yleishyödylliset palvelut.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Jälleen kerran parlamentin enemmistö edistää julkisen palvelun, tässä tapauksessa postipalvelujen täydellistä vapauttamista, millä vaarannetaan ihmisten ja tämän alan työntekijöiden oikeudet ja edut.

Olemme hyvin pahoillamme siitä, että ehdotustamme komission aloitteen hylkäämisestä ei hyväksytty. Tällä aloitteella on tarkoitus saattaa päätökseen postipalvelujen vapauttaminen kaikkialla EU:ssa ja edistää kilpailua näillä ylikansallisilla sisämarkkinoilla.

Olemme lisäksi pahoillamme niiden tarkistusten hylkäämisestä, joissa toteamme, että jäsenvaltioiden on säilytettävä yksinoikeus varattujen palvelujen alalla ja turvattava alan sosiaaliset ja työhön liittyvät oikeudet, joita ovat muun muassa työehtojen ja -olojen sekä lakisääteisten tai työehtosopimuksin perustettujen sosiaaliturvajärjestelmien noudattaminen.

Vaikka tiettyjä seikkoja on parannettu komission alkuperäiseen ehdotukseen nähden, mietinnössä vahvistetaan postipalvelun täysimääräinen vapauttaminen siten, että sitä ainoastaan lykätään 31. joulukuuta asti, millä saavutetaan vuoden 1997 ensimmäisessä direktiivissä asetettu alkuperäinen tavoite eli kannattavan julkisen alan – postialan – lakkauttaminen ja sen luovuttaminen yksityistä etua ajaville toimijoille.

Tämä on karu totuus tästä EU:n politiikasta, johon EU:n eri jäsenvaltioiden työntekijöiden ja kansalaisten on reagoitava asiaan kuuluvalla voimalla.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. Tuen täysin tarkistusta 63, jolla varmistetaan lähetyspaikkojen ja yhteyspisteiden perustaminen riittävän tiheään maaseutualueiden ja harvaan asuttujen alueiden käyttäjien tarpeiden huomioon ottamiseksi. Jäsenvaltioiden kuuluu määritellä lähetyspaikkojen ja yhteyspisteiden vähimmäismäärä siten, että yleispalvelu voidaan taata. Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus on yksi EU:n politiikan tavoitteista ja tällä tarkistuksella helpotetaan tämän erityistavoitteen saavuttamista. On olennaisen tärkeää, että samalla, kun avaamme postipalvelujen markkinat, säilytämme kaikilla käyttäjillä riittävän palvelutason.

  Stanisław Jałowiecki (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Valitettavasti en voi tukea Ferberin mietintöä. Joskus käy niin, että Euroopan komission täysin kelvollinen ehdotus muuttuu parlamentin valiokuntatyöskentelyn jälkeen joiltain osin mahdottomaksi hyväksyä. Näin on käynyt tässä tapauksessa.

Ensinnäkin liikenne- ja matkailuvaliokunnassa hyväksytyt tarkistukset eivät ole todellakaan kompromissi. Tämä on ratkaiseva voitto muutosta vastaan taisteleville valtion monopoleille. Voitte olla varmoja siitä, että näille monopoleille annetut lisävuodet eivät johda tarpeellisiin uudistuksiin ja että muutaman vuoden päästä näemme jälleen mielenosoituksia parlamentin ulkopuolella.

Toiseksi minua närkästyttävät "vanhojen" jäsenvaltioiden edustajien väitteet, joissa he viittaavat jatkuvasti siihen, että uudet "jäsenvaltiot" eivät ole valmiita vapauttamiseen. Nämä puolalaisten, unkarilaisten tai tšekkiläisten postilaitosten "puolustajat" puolustavat tosiasiassa ranskalaisten, belgialaisten tai luxemburgilaisten monopolien toimialaetuja. Tämä ei ole rehellistä peliä.

Lopuksi puhun päivämääristä: määräpäivä on edellisen vuoden 31. joulukuuta eikä suinkaan seuraavan vuoden 1. tammikuuta. Tämä on markkinointikikka samaan tapaan kuin se, että on helpompaa myydä jotakin 9,99 eurolla kuin 10 eurolla. Tälle tasolleko olemme vajonneet saadaksemme kansalaisten luottamuksen politiikkaamme?

Kiitän teitä tarkkaavaisuudestanne.

  Fernand Le Rachinel (ITS), kirjallinen. – (FR) Ranskassa "La Poste" ei ole mikä tahansa yritys vaan se on valtion yritys, jota johtavat vallankumoukselliset ammattiyhdistysaktivistit. Kyse on julkisesta palvelusta, joka on täysin yksityisten, korporatiivisten etujen talutusnuorassa.

Miksi olisi yritettävä puolustaa Ranskan postin tarjoamaa julkista palvelua, joka ei ole tosiasiassa julkinen palvelu? Asiakkaalla ei mitään sananvaltaa, ja ammattiliitot väittävät toimivansa heidän etujensa mukaisesti. Omistaja (valtio) ja osakkeenomistajat (jokainen ranskalainen) ovat "jämähtäneet" hyväksymään järjestelmän, jota kahlitsevat tietyt työntekijät, joita edustavat kaikkivoivat ja totalitaristiset ammattiliitot.

Mitään sellaista vastavoimaa ei ole olemassa, jolla tasapainotettaisiin näiden työntekijöiden itselleen hankkimia oikeuksia ja valtaa, ja näin nimenomaan yleistä etua pidetään pilkkanaan.

Onko Ranskan posti vapautettava? Onko tämä läpimätä järjestelmä ajettava ahtaalle, järjestelmä, jolla ei pyritä tyydyttämään asiakkaita vaan jonka tarkoituksena on pelkästään sen muuttaminen osaksi yksityistä sektoria, niin sanottujen "saavutettujen etujen" julki tuominen ja vaatimukset näiden etujen säilyttämisestä?

Vastaus on ehdottomasti seuraava: kyllä ja nopeasti. Ranskan postin on ryhdyttävä heti ankariin ponnisteluihin pahimpien vikojensa korjaamiseksi. Niitä ovat sen valtava palkkamassa, eläketaakka ja monimutkainen, raskas, kallis ja epäonnistunut organisaatio.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Äänestän EU:n postipalvelumarkkinoiden täysimääräistä avaamista 1. tammikuuta 2011 alkaen koskevan yhteisen kompromissin puolesta.

Sanottakoon kuitenkin, että äänestän puolesta pelkästään sen vuoksi, että väärin perustein tehty säädös olisi muutoin tarkoittanut täysimääräistä vapauttamista vuoteen 2009 mennessä komission toiveiden mukaisesti.

On tärkeää, että direktiivillä taataan ja varmistetaan palvelujen täydellinen kattavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille käyttäjille on tarjottava vähintäänkin laadullisesti korkeatasoiset palvelut kohtuulliseen hintaan. Lisäksi tällä niin sanotulla yleispalvelulla on varmistettava yksi keräily tai jakelu jokaisena työpäivänä myös syrjäisillä tai harvaan asutuilla alueilla. Jäsenvaltioiden on säädettävä asianmukaisista seuraamuksista ja sovellettava niitä niihin palveluntarjoajiin, jotka eivät täytä näitä velvoitteita.

Lisäksi on korostettava sitä, että jatkossakin on sovellettava niitä direktiivien säännöksiä, jotka koskevat työoloja ja työaikaa, nuorten työntekijöiden vuosilomaa, vähimmäispalkkaa sekä terveydenhuoltoa, työturvallisuutta ja työhygieniaa. Direktiivi ei saa myöskään vaikuttaa työmarkkinaosapuolten välisiin suhteisiin (kuten työntekijöiden kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen, lakko-oikeuteen ja oikeuteen ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin).

Lopuksi haluan ilmoittaa vastustavani äänestyksessä sitä, että niin sanottujen EU:n uusien jäsenvaltioiden osalta voimaantulopäivämäärää lykätään kahdella vuodella, koska mielestäni elämme yhdessä Euroopassa, emmekä jakautuneessa Euroopassa.

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE), kirjallinen. – (FR) En voi hyväksyä tätä postilähetyksiä koskevien jäsenvaltioiden "varattujen palvelujen" osalta tehtävää täydellistä sääntelyn purkamista tai niiden kumoamista.

Tämä yleinen kilpailulle avaaminen saattaa vaikeuksiin yksikköhintaiset maksut, alueiden yhdenvertaisen kohtelun ja postipalvelujen toiminnan epäedullisemmassa asemassa olevilla aloilla. Kilpailu ei ole edes Yhdysvalloissa mikään pakko tavanomaisen postin – joka painaa alle 50 grammaa – osalta. Näiden lähetysten jakelun hoitaa liittovaltion laitos.

On selvää, että tavoilla, joilla minimitasolle karsitun yleispalvelun kompensointi rahoitetaan, ei voida turvata julkista palvelua, eikä se, että tämän vapauttamisen toteutumismääräpäivää lykätään, ole todellakaan minkäänlainen ratkaisu.

EU:n ministerineuvoston kokouksessa päätettiin äskettäin laatia "sopimukseen liitetty julkisia palveluja koskeva pöytäkirja".

On aivan normaalia, että näiden palvelujen kaikenlaista uutta kilpailulle avaamista lykätään.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin Ferberin mietintöä vastaan, koska sillä vahvistetaan dogmaattista, uusliberalistista lähestymistapaa yleisen edun kannalta ratkaisevan tärkeään postipalvelujen alaan. Euroopan komissio on pitänyt tiukasti kiinni alkuperäisestä ehdotuksestaan kymmenen perinteisen yleispalveluntarjoajan, muun muassa Kreikan postin, voimakkaista reaktioista, tuhansien kansalaisten vetoomuksista ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön ja postityöntekijöiden liiton varoituksista huolimatta. Samalla tarpeelliset selvitykset, jotka koskevat markkinoiden vapauttamisen vaikutuksia 27 jäsenvaltiossa, eivät ole vielä valmistuneet.

Kun markkinat avataan hätäisesti ja "yleispalvelun periaate" käytännöllisesti katsoen kumotaan, on itsestään selvää, että tuhansia työpaikkoja menetetään ja samalla kansalaisten saatavilla olevia edullisia, korkealaatuisia postipalveluja heikennetään. Seuraukset ovat vielä vakavampia syrjäisten ja luoksepääsemättömien vuoristo- tai saarialueiden asukkaiden kannalta, sillä nämä alueet eivät ole yrityksille kannattavia.

Uuden direktiivin voimaantulon lykkäämisellä on vain vähäinen merkitys, koska sillä ei muuta kuin lykätä kielteisiä vaikutuksia kahdella vuodella.

Lisäksi tähänastiset kokemukset niissä maissa, joissa markkinat on jo vapautettu täysin, ovat kaikkea muuta kuin myönteisiä.

Vaatimuksella siitä, että postipalvelut on vapautettava "koska me haluamme sitä", todennäköisesti pikemminkin aiheutetaan ongelmia kuin tarjotaan ratkaisuja.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Euroopan, joka on valmis tarjoamaan ratkaisuja kansalaistensa arkipäivän ongelmiin, on otettava välineikseen ainoastaan parhaimpia mahdollisia asiakirjoja ja esimerkkejä. Emme näin ollen katso, että postipalvelumarkkinoiden toteuttamista koskevan lainsäädännön osalta olisi millään tavalla perusteltua tuhota järjestelmää, joka on toiminut tehokkaasti ja taloudellisesti terveeltä pohjalta ja jonka avulla on kehitetty markkinoita suotuisasti ja turvattu yleispalvelun säilyminen.

Vaikka en periaatteessa vastusta postipalvelujen vapauttamista, katson, että tämä on oikea yhteys toistaa näkemykseni siitä, että "varattujen palvelujen" jättämiselle postin yleispalvelun mahdollisten rahoitustapojen ulkopuolelle ei ole taloudellista tai järkiperustetta. Rahoittaminen varattujen palvelujen kautta on avointa ja neutraalia, se ei sisällä valtiontukea, tällaisella rahoituksella säästetään liiketoimikuluissa ja riita-asioissa ja tällainen rahoitus on todettu kansantalousteoriassa päteväksi.

Tästä on osoituksena Portugali, jossa kaikki palvelut on vapautettu tai valmiina vapauttamista varten ilman, että tämä olisi ristiriidassa sen kanssa, että julkinen yleispalvelu rahoitetaan varattujen palvelujen varoista. Emme voi jättää huomiotta varattujen palvelujen merkitystä alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta ja autioitumisen ehkäisemisessä syrjäisemmillä ja vaikeapääsyisillä alueilla.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegojeni suuren enemmistön tavoin Ferberin mietinnön puolesta eli sen puolesta, että postipalvelut vapautetaan täysimääräisesti ja hallitusti 1. tammikuuta 2011.

Tänään hyväksytty kompromissi on vastaus kahdenlaiseen dynamiikkaan, jotka ovat minulle liberaalina tärkeitä ja joilla tarkoitan avointa markkinataloutta, johon tosiasialliset tai oikeudelliset monopolit eivät sovellu, ja kuluttajien erityistä etua, sillä kuluttajien on voitava hyötyä aidosta ja rehellisestä kilpailusta, jonka mittapuuna on ennen kaikkea hinta mutta ei ainoastaan hinta!

Eräs toinenkin tekijä on merkityksellinen eli inhimillinen ulottuvuus. Olen tyytyväinen siihen, että keskipäivän äänestyksessä on tänään otettu huomioon inhimillinen ulottuvuus ottamalla käyttöön sosiaalisen sääntelyn lauseke, vahvistamalla postipalvelujen keskeistä roolia sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta ja antamalla viimeinen sana jäsenvaltioille yleispalvelun rahoituksen osalta.

Tässä on varsin monia myönteisiä signaaleja, joiden olisi rauhoitettava eurooppalaiset postityöntekijät ja mahdollistettava lisäksi eräiden vasemmistopoliitikoiden taitavasti ylläpitämien epäselvyyksien hälveneminen: jonkin alan vapauttaminen ei tarkoita sen yksityistämistä. Tämä eurooppalainen direktiivi ei tarkoita postitoimistojen sulkemista!

  Martine Roure (PSE), kirjallinen. – (FR) Tämän komission ehdotuksen päämääränä on avata EU:n postipalvelumarkkinat täysimääräisesti kilpailulle vuoteen 2009 mennessä nykyisessä postipalveludirektiivissä asetetun määräajan mukaisesti. Tähän liittyen komissio on jättänyt käsiteltäväksi tekstin, jolla pyritään takaamaan yleispalvelun rahoitus lakkauttamalla "varatut palvelut" ja korvaamalla ne uusilla rahoitusvälineillä.

Vastustan postipalvelujen täysimääräistä vapauttamista. Postilaitoksella on julkisen palvelun tehtävä, joka meidän kuuluu säilyttää. Tämän vuoksi esitin yhdessä kollegojeni kanssa tarkistuksen, jossa vaadittiin "varattujen palvelujen" palauttamista yhdeksi yleispalvelun rahoitustavaksi, ja äänestin sen puolesta. Nykyäänhän "varattujen palvelujen" poistamiselle ei ole taloudellista perustetta. Tämä tällä hetkellä erinomaisesti toimiva rahoitustapa olisi tarjottava jäsenvaltioille yhdeksi vaihtoehdoksi.

Kun otetaan huomioon, että Euroopan parlamentin täysistunnossa ei hyväksytty tätä vaihtoehtoa, äänestin lopullista tekstiä vastaan osoittaakseni vastustavani tätä perusteetonta vapauttamista.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. (EN) Voin tukea sosiaalidemokraattisten kollegojen ja muiden parlamentin jäsenten esittämien kompromissien pohjalta syntynyttä yleistä linjausta. Pidän erityisen tärkeänä asiana takeiden antamista yleispalvelun tarjoamisesta ja sen rahoittamisesta. Arvioitaessa tämän asian vaikutuksia yhteiskuntiimme on tärkeä käsitellä suoraan kahta asiaa. Ensinnäkin työolojen on säilyttävä ennallaan, ja toiseksi maaseutualueista ja syrjäseuduista on huolehdittava jatkossakin yhtä hyvin kuin nyt. Nämä ovat haasteellisia seikkoja, jotka meidän on otettava huomioon, jotta voidaan olla vakavasti sitä mieltä, että mietintö palvelee kaikkia Euroopan kansalaisia.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Ferberin mietintö on jälleen yksi yleispalvelujen vapauttamista koskeva mietintö, jossa hukataan erinomainen mahdollisuus taata vapauden ihanteen lisäksi periaate yhdenvertaisuudesta sosiaalisessa Euroopassa.

On hyvä, että postipalvelut kilpailevat keskenään, mutta se, paraneeko laatu ja alenevatko hinnat sen seurauksena, jää nähtäväksi. On mielestäni vastuutonta, että uudella direktiivillä ei anneta selkeitä takeita niin sanottujen "varattujen palvelujen" laadun osalta, että näiden palvelujen rahoitus jää epäselväksi ja että työehtosopimuksiin sisällytettyjä sosiaalisia järjestelyjä ei tarvitse noudattaa pakollisena toimena. Kun markkinat avautuvat kokonaan vuonna 2009, on epäselvää, saadaanko syrjäseuduilla samantasoista palvelua samaan hintaan tiheään asuttuihin alueisiin verrattuna. Mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa kirjeitä kohtuulliseen hintaan on perusoikeus.

Lisäksi postipalvelujen tarjoajat pyrkivät keskinäisessä kilpailussaan minimoimaan kustannukset mahdollisimman pitkälle. Pysyvät työpaikat korvataan epävarmoilla, osa-aikaisilla työpaikoilla. Postinkantajista tulee alipalkattuja, monet heistä irtisanotaan, vielä useampia postitoimistoja uhkaa sulkeminen ja kohta meillä on sinisiä, keltaisia ja vihreitä postilaatikoita punaisten lisäksi. En tue mietintöä.

  Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. – (PL) Byrokratia, jota edellytetään Euroopan markkinoilla työntekijöitään toiseen jäsenvaltioon lähettäviltä yrityksiltä, ei ole muuta kuin protektionismin uudenaikainen muoto, joka kohdistuu pääasiassa uusiin jäsenvaltioihin, kuten Vaxholmin ja Viking Linen tapaukset ovat osoittaneet.

Tällä päätöslauselmalla vain vahvistetaan tätä suuntausta, joka on uhka yhteismarkkinoiden, kilpailun ja yhtäläisten oikeuksien periaatteille. Tämän vuoksi äänestin tätä lausuntoa vastaan.

  Marc Tarabella (PSE), kirjallinen. – (FR) Tänään toimitettu postipalvelujen vapauttamista koskeva äänestys on Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän ja Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän välisen kompromissin tulos. Tämä kompromissi tarkoittaa kuitenkin selkeästi sitä, että julkisten viranomaisten hallinnassa oleva viimeinen postitoiminnan ala vapautetaan lopullisesti ilman yleispalvelun rahoittamisesta ja Euroopan 1,6 miljoonan postityöntekijän työsuhteen jatkumisesta annettavia takeita. PSE-ryhmän jäsenenä ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan varjoesittelijänä en voi muuta kuin äänestää sitä vastaan, että vapauttamiselle näytetään vihreää valoa, vaikka komission alkuperäiseen ehdotukseen onkin tehty parannuksia.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Postipalvelujen vapauttamista koskeva Euroopan parlamentin tämänpäiväinen päätös, jonka ovat tehneet Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenet, sosiaalidemokraatit, liberaalit ja muut poliittiset voimat, on kova isku alan työntekijöille ja yleisemminkin.

Ehdotuksessa pohjustetaan infrastruktuurin ja koko julkisen postipalvelualan siirtämistä yritysryhmittymien haltuun niiden voittojen lisäämiseksi.

Väite siitä, että hinnat alenevat kilpailun ansiosta, on myytti, koska ehdotetuista yhtenäisen hinnoittelun poistamiseksi tehtävistä järjestelyistä ja niistä lähtökohdista, joiden pohjalta postin yleispalvelua on määrä ylläpitää, seuraa se, että hinnat nousevat ja tarjotut postipalvelut heikkenevät.

Työntekijöiden työhön liittyvät oikeudet ja sosiaaliset oikeudet uhrataan ja samalla joustavat työmuodot yleistyvät ja työehtosopimuksia vastaan hyökätään ja niin edelleen.

Perustuslaissa vahvistetun kirjesalaisuuden säilyminen askarruttaa, koska kirjeitä siirtävät yksityishenkilöt ilman, että annettaisiin takeet kirjesalaisuuden ja henkilötietojen suojan turvaamista koskevista varmistuksista ja luotaisiin tähän tarvittavat vähimmäisedellytykset.

Postipalvelut ovat sosiaalinen hyödyke.

Kreikan kommunistinen puolue äänesti postipalvelujen vapauttamista koskevaa ehdotusta vastaan.

  Bernadette Vergnaud (PSE), kirjallinen. – (FR) Samalla, kun postipalvelujen täysimääräisen vapauttamisen yhteydessä poistetaan varatut palvelut, joiden avulla on ollut mahdollista rahoittaa yleispalvelu – jolla taataan laadukas julkinen palvelu kaikille –, ja aiheutetaan hajaannusta, kun jokainen jäsenvaltio voi päättää itse rahoitustavasta, tämä vapauttaminen johtaa kaupunki- ja maaseutualueiden välisen solidaarisuuden katoamiseen, osakkeenomistajien rikastumiseen ja paikallishallinnon suurempaan velkaantumiseen. Tämän vuoksi äänestin sen tarkistuksen puolesta, jolla pyritään palauttamaan varatut palvelut, joihin yli 70:tä prosenttia eurooppalaisista on tyytyväisiä. Euroopan unionin sosialidemokraattisen ryhmän jäsenenä kannatan "posti-Eurooppaa", jolla on uudenaikaiset julkiset palvelut, joita ei ole kuitenkaan saavutettu työpaikkojen sekä inhimillisen ja alueellisen solidaarisuuden menettämisen kustannuksella.

Tässä ehdotuksessa on paradoksaalista se, että ilman uutta direktiiviä vapauttaminen tulee voimaan 1. tammikuuta 2009. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto on esittänyt tekstin hylkäämistä koskevan tarkistuksen, jonka mukaisesti tämä vapauttaminen tulee voimaan 1. tammikuuta 2009, koska tässä tapauksessa sovellettaisiin vuoden 2002 direktiiviä, ja jo tämän takia en voinut tukea tätä tarkistusta. Annoin kuitenkin ääneni tekstin hylkäämistä koskevalle tarkistukselle, jolla lisäksi kumotaan päivämäärä 1. tammikuuta 2009. Äänestin luonnollisesti lopullista tekstiä vastaan.

  Dominique Vlasto (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Halusin äänestää Ferberin laatiman kompromissin puolesta, koska sillä parannetaan tietyiltä osin Euroopan komission alkuperäistä ehdotusta.

Mietinnössä Euroopan postilaitoksille annetaan lisää aikaa valmistautua kilpailun alkamiseen, jota on lykätty 1. tammikuuta 2011 saakka komission alun perin suunnitteleman 1. tammikuuta 2009 sijasta.

Minäkin tuin kompromissia, koska sillä suojellaan postitoimistojen työntekijöiden työehtoja ja -olosuhteita. Markkinoiden vapauttamista ei pidä toteuttaa työntekijöiden kustannuksella, vaikka vapauttaminen olisikin kuluttajien edun mukaista.

Äänestyksemme ansiosta takaamme lisäksi alueellisen yhteenkuuluvuuden. Kaikille käyttäjille taataan tosiasiassa se, että heidän postinsa kerätään ja jaellaan koko Euroopan unionissa vähintään viitenä päivänä viikossa.

Jäljellä on kuitenkin yksi suuri ongelma, josta väännetään kättä toisessa käsittelyssä. Tarkoitan tällä yleispalvelun rahoittamista. Tarvitsemme rahoitusmekanismeja, jotka ovat oikeudellisesti varmoja ja pysyviä. Tämä on ehdottoman välttämätöntä alan taloudellisille toimijoille, ja sitä ilman en voi sitoutua alan täydelliseen vapauttamiseen.

- Arūnas Degutisin mietintö (A6-0178/2007)

  Colm Burke, Avril Doyle, Jim Higgins, Mairead McGuinness ja Gay Mitchell (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Äänestimme tarkistuksia 58 (14a artikla (uusi)), 59 (15 artikla (uusi)) ja 61 (2a kohta (uusi)) vastaan.

Mielestämme lentoliikenteen alan työhön liittyviä sosiaalisia näkökohtia on syytä tarkastella, mutta tämä tarkastelu on suoritettava "paremman sääntelyn" periaatteita noudattaen, asianmukaiset selvitykset ja kuulemiset mukaan luettuina. Euroopan komissio on käynnistänyt tällaisen tutkimuksen. Tämän vuoksi on asianmukaista odottaa tämän tutkimuksen tuloksia sen selvittämiseksi, mitkä yhteisön tasoiset toimet ovat ylipäänsä komission mukaan välttämättömiä.

  Christine De Veyrac (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Tämä mietintö on tärkeä, koska sillä saatetaan ajan tasalle lentoliikenteen yhteismarkkinoita koskeva lainsäädäntö siten, että tarkoituksena on erityisesti taata yhteisön oikeuden yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja luoda tasavertaiset olosuhteet kaikille lentoyhtiöille.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että tarkistukset 35 ja 61, joiden puolesta äänestin, saivat suuren enemmistön tuen. Ensimmäisessä tarkistuksessa vaaditaan niiden säännösten selkiyttämistä, jotka koskevat lainsäädäntöä, jota sovelletaan työntekijöihin, jotka ovat työssä muussa maassa kuin siinä maassa, jossa se lentoyhtiö toimii, jonka työntekijöitä he ovat.

Toisessa tarkistuksessa vaaditaan komissiota esittämään tätä alaa koskevaa selkeää lainsäädäntöä.

On mielestäni tärkeää, että nykyisessä tilanteessa, jossa lentoliikenne kehittyy jatkuvasti ja lentoyhtiöt perustavat toimipaikkoja EU:n eri maihin, näiden toimipaikkojen työntekijöihin sovellettava lainsäädäntö on laadittu selkeäksi.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Olemme pahoillamme siitä, että tarkistuksemme hylättiin. Näissä tarkistuksissa:

- korostettiin sitä, että "sääntelyn purkamisella on ollut kielteinen vaikutus työn ja työolojen laatuun ja sen todelliset vaikutukset turvallisuustilanteeseen ja korkealaatuisen konekannan ylläpitämiseen olisi arvioitava";

- turvataan työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ja työehtosopimusneuvottelut:

"Lentohenkilökunnan työsopimuksia ja työehtoja säännellään lainsäädännöllisesti ja työehtosopimuksin ja niihin sovelletaan kaikkia niitä asianomaisia oikeuksia, jotka ovat voimassa maassa, jossa työntekijä tavallisesti hoitaa tehtäviään ja johon hän palaa työskentelynsä päätyttyä, vaikka kyseessä oleva työntekijä olisikin tilapäisesti lähetetty työhön johonkin toiseen maahan";

"Kun on kyse sellaisen lentoliikenteen harjoittajan työntekijöistä, joka harjoittaa lentoliikennettä toimipisteestä, joka sijaitsee sen jäsenvaltion alueen ulkopuolella, jossa kyseisen yhteisön lentoliikenteen harjoittajan päätoimipaikka sijaitsee, jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteisön ja jäsenvaltioiden sosiaalilainsäädäntöä ja työehtosopimuksia sovelletaan asianmukaisesti ";

Toisella esittämistämme tarkistuksista taattiin työntekijöitä edustavien järjestöjen osallistuminen lentoliikennealaan liittyvien päätösten tekemiseen.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Äänestän lentolippujen hintojen avoimuuden lisäämisen puolesta.

Tähän saakka lentojen hinnat on julkaistu enimmäkseen ilman tietoja eri kustannustekijöistä. Tulevaisuudessa matkustajille on ilmoitettava lippujen todellinen hinta ja tiedotettava heille kaikista lisäkustannuksista, kuten veroista, lentokenttäveroista ja varausmaksuista, kun varaus tehdään Internetissä tai matkatoimistossa. Tämä on tärkeä toimenpide, jolla estetään kuluttajien houkutteleminen hankkimaan harhaanjohtavien mainosten ja sekavien hintatietojen avulla näennäisen edullisia lippuja, jotka myöhemmin osoittautuvat ilmoitettua hintaa paljon kalliimmiksi.

Turvatoimien osalta kuluttajille on tiedotettava, mikä on niiden tarkka taso ja mihin niitä käytetään. Turvallisuusveron tai -maksujen on oltava avoimia ja niitä on käytettävä vain kattamaan lentoaseman tai lennon aikaisten turvatoimien kustannukset.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Tuin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa käsitellään harhaanjohtavaa mainontaa ja matkustajille tiedottamista. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että vastedes kaikki lentolippujen hinnat on julkaistava siten, että niihin sisällytetään kaikki lipun hintaan lisättävät ja hintojen julkaisuhetkellä tiedossa olevat verot, maksut ja lisämaksut. Mielestäni tällä mietinnöllä lisätään huomattavasti kuluttajien oikeuksia.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, lentolippujen mainoskampanjoista syntyy sellainen vaikutelma, että ympäri Eurooppaa voi matkustaa muutamalla eurolla. Illuusiot katoavat, kun maksamisen aika koittaa. Yhtäkkiä lipun hintaa nostavatkin maksujen, lisämaksujen ja verojen muodossa kaikenlaiset ylimääräiset kustannukset. Tänään parlamentti ryhtyy hillitsemään näitä huonoja käytäntöjä. Tämä on hyvä asia, ja tämän vuoksi tuen varauksettomasti liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietintöä. Lentoliikenteen alalla kuluttajalla on oikeus rehelliseen ja avoimeen hintaan ilman ikäviä yllätyksiä. Lentojen ylivarauksiin, peruutuksiin tai lykkäyksiin liittyvien matkustajia suojelevien lisäoikeuksien käyttöönoton jälkeen Euroopan parlamentti on jälleen tiennäyttäjä lentomatkustajien suojelemisessa. On tärkeää, että jäsenvaltiot asettavat nopeasti tehokkaita seuraamuksia siltä varalta, että näitä uusia säännöksiä ei sovelleta. Luottamus on hyvä asia, mutta valvonta on vielä parempi.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE), în scris. Am votat pentru raportul DeGutis privind „Regulile comune în domeniul aviaţiei civile” deoarece textul asigură reprezentarea tuturor punctelor de vedere exprimate. Consider pozitiv faptul că va fi asigurată nediscriminarea bazată pe locul de rezidenţă a operatorului de turism sau a pasagerului, deşi regret că nu s-a aprobat nediscriminarea pe baza canalelor de distribuţie. Astăzi, este posibil ca un bilet de avion Bucureşti-Bruxelles pentru acelaşi zbor operat de aceeaşi companie aeriană să coste diferit dacă biletul este cumpărat la Bucureşti, faţă de preţul biletului cumpărat la Bruxelles.

De asemenea, un pas important este protecţia ce va fi asigurată pasagerilor, prin noul text, în caz de faliment al operatorului aerian, situaţie care devine din ce în ce mai posibilă într-o epocă a operatorilor mici.

În altă ordine de idei, din păcate, chiar dacă există reguli privind protecţia pasagerilor în situaţii de întârzieri sau chiar anulări de zboruri, aceştia nu îşi cunosc drepturile şi implicit nu şi le pot apăra. Noi, deputaţii europeni, reprezentăm cetăţenii Europei şi iată că prin acest regulament se asigură condiţii mai bune pentru pasagerii ce utilizează transportul aerian. Avem datoria să ne asigurăm că pasagerii îşi cunosc drepturile şi implicit şi le pot apăra.

- Ieke van den Burgin mietintö (A6-0248/2007)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin jäsen van den Burgin valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, jossa vastattiin rahoituspalvelupolitiikkaa 2005–2010 koskevaan komission valkoiseen kirjaan. Olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä todetaan komission valinneen hyvin ensisijaiset tavoitteensa, joita ovat EU:n rahoitusmarkkinoiden lujittaminen, pääoman vapaan liikkuvuuden esteiden poistaminen ja rahoituspalvelujen valvonnan parantaminen. Euroopan kansalaiset odottavat tilanteen parantuvan muun muassa keskittymisiin liittyvien riskien, uusiin vaihtoehtoisiin rahoitusvälineisiin kiinnitetyn huomion, rahoituksen ja etenkin mikroluottojen saannin sekä vakavista rahoituskriiseistä johtuvien systeemiriskien analysoinnin alalla sääntelyn ja valvonnan avulla. Huolta herättää myös kansalaisten puutteellinen tieto rahoitusalasta.

Haluan kiittää oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelijaa Gauzèsia hänen työstään. Hän on perustellusti korostanut sitä, kuinka tärkeää on toteuttaa kunnolliset vaikutustenarvioinnit täysin uudesta EU:n lainsäädännöstä tai merkittävistä lainsäädäntömuutoksista, sillä tällä hetkellä komission toteuttamat arvioinnit ovat varsin puutteellisia.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Rahoitusmarkkinoilla on ollut kaksi yleistä suuntausta: suurimpien rahoitusalan toimijoiden keskittyminen ja niin sanotun "vaihtoehtoisen sijoitustoiminnan" toisin sanoen johdannais- ja riskirahoitusmarkkinoiden räjähdysmäinen kasvu.

Tällä hetkellä noin 30 suurta kansainvälistä toimijaa hallitsee kaikkea liiketoimintaa ja niillä on määräävä markkina-asema kaikkialla maailmassa. Rahoitustoimien keskittymiskehitys kansallisella tasolla on edelleen nopeaa, ja uusissa jäsenvaltioissa ja Portugalin kaltaisissa eteläisissä maissa perifeerisiä ja pieniä markkinoita hallitsevat suuret ulkomaiset toimijat.

Siitä, että käytetään rahoitusvälineitä, joilla pyritään pelkkään spekulatiiviseen keinotteluun ja joihin keskittyy suuria rahasummia – joista veroparatiisit ovat esimerkki – sekä sääntelyn purkamisesta päämarkkinoilla ja maailman pääomanliikkeiden villistä vapaudesta seuraa systeemiriskejä ja toiminnallisia riskejä, jotka johtavat taloudellisiin kriiseihin ja rahoituskriiseihin.

Tämän prosessin ainoita hyötyjiä ovat suuret monikansalliset yritykset, joita autetaan Euroopan tasolla rahoituspalvelujen toimintasuunnitelmalla.

Meille ei ole vieläkään kerrottu, miksi veroparatiiseja ei ole poistettu ja miksi pääomaliikkeitä ei veroteta.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. (EN) Kannatan sanan "verotus" poistamista kohdasta 22, koska mielestäni komission ei pidä ryhtyä valmistelemaan asianmukaista ja toteutettavissa olevaa sääntely- ja valvontakehystä verotuksen alalla.

  Eoin Ryan (UEN), kirjallinen. (EN) Tuen suurelta osin rahoituspalveluja koskevaa komission valkoista kirjaa.

Tuen toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan EU:n rahoituspalvelumarkkinoiden kehittämistä haittaavia esteitä. Minun on kuitenkin vaikea kannattaa ajatusta siitä, että eläkkeiden lainsäädäntökehystä olisi tarpeellista tukea yhdenmukaistetulla veropohjalla. Parlamentti ei toimisi viisaasti yhtyessään tällaiseen väitteeseen ilman yksityiskohtaisten teknisten selvitysten tuloksia, sellaisina kuin niistä sovittiin Ecofinin neuvoston viime kokouksessa. Ei ole näyttöä, joka viittaisi siihen, että eläkkeiden liittäminen yhdistettyyn veropohjaan olisi hyvä asia eläkealan kannalta.

Verotusta koskevan lainsäädäntökehyksen toteutettavuuden arviointi ei kuulu komission toimivaltaan. Verotus on yksittäisille jäsenvaltioille kuuluva asia.

Lopuksi todettakoon, että vaihtoehtoiset sijoitusvälineet – riskirahastot ja pääomasijoitusyhtiöt – eivät ole uhka EU:n rahoituksen vakaudelle. En katso, että tällä alalla tarvittaisiin lainsäädäntöä. Olen sitä mieltä, että huomio on kiinnitettävä nykyisten sääntöjen täytäntöönpanoon, markkinakuriin ja pankkitoiminnan valvojien harjoittamaan tämän alan jatkuvaan seurantaan. Pidän hyvänä asiana sitä, että äskeisessä G8-ryhmän kokouksessa tämä ala teki päätöksen vapaaehtoisten menettelysääntöjen käyttöönotosta.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Äänestän Ieke van den Burgin laatiman mietinnön puolesta. Mietinnön aiheena on rahoituspalvelupolitiikkaa 2005–2010 koskeva valkoinen kirja.

Esittelijä käsittelee tärkeitä kysymyksiä, jotka liittyvät rahoituspalvelujen asianmukaiseen tarjoamiseen Euroopan pääomamarkkinoilla. Esittelijä korostaa rahoituspalvelujen vähittäismarkkinoiden yhdentymisen puutteellisuutta, liikkuvien käyttäjien rajat ylittävien tarpeiden huomioon ottamisen tärkeyttä ja yleiseurooppalaisia pilottirahoituspalvelutuotteita, kuten eläke-, asuntolaina- ja vakuutustuotteita.

Kuten esittelijä oikeutetusti toteaa, on tärkeää saattaa peruspalvelut kaikkien kansalaisten ulottuville. Emme saa myöskään unohtaa rahoitusalan valistuksen lisäämistä ja käyttäjien ottamista mukaan politiikantekoprosesseihin sekä rahoitusalan tuntemuksen edistämistä ja kuluttajavalistusta.

Mietinnössä kiinnitetään paljon huomiota sääntely- ja valvontarakenteisiin, ja siinä korostetaan, että joidenkin uusien monimutkaisten tuotteiden ja niiden makrotason vuorovaikutusten ja seurausten nykyinen valvonta voi osoittautua riittämättömäksi.

- Jacek Protasiewiczin mietintö (A6-0247/2007)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, esittelijä on laatinut mietinnössään ehdotuksia, joissa yhdistyy suurempi joustavuus ja mahdollisimman suuri turvallisuus ja jotka ovat työntekijöiden ja työnantajien etujen mukaisia. Hänen ehdotuksensa tarkoituksena on tarjota työntekijöille työpaikkaturva ja taata yrityksille liiketoiminnan tulevaisuus ja Euroopan kilpailukyky.

Haluan kuitenkin korostaa sitä, että työpaikkaturva ei enää tarkoita elinikäistä työpaikkaa vaan pikemminkin mahdollisuutta löytää aina työpaikka. Tämä edellyttää oikeiden olosuhteiden luomista. Niitä ovat elinikäinen oppiminen ja myönteisten työolosuhteiden luominen, jolloin perhe-elämän ja työelämän yhteensovittaminen on mahdollista.

Sosiaalinen kumppanuus on tärkeää näiden strategioiden toteuttamiseksi tehokkaasti. Vaikka kansallisesti tilanne on hyvä ja toimiva, parantamisen varaa on Euroopan tasolla.

Mielestäni mietintö on kokonaisuutena erinomainen, ja äänestin näin ollen sen puolesta.

  Lena Ek (ALDE). – (SV) Tuen mietintöä, mutta haluan ottaa esiin kolme periaatteellista seikkaa, joista ei ollut mahdollista äänestää täysistunnossa.

Ensimmäinen näkökohta liittyy pienyrityksiin. On itsestään selvää, että voimme pyrkiä lisäämään sekä työntekijöiden turvallisuutta että joustavuutta ja yksinkertaistaa siitä huolimatta pienyrityksiä koskevia sääntöjä. Mietinnössä ei ole otettu huomioon tätä seikkaa, mistä olen hyvin pahoillani.

Toinen seikka, jonka haluan ottaa esiin, liittyy pohjoismaiseen näkökulmaan tai, kuten se on mietinnössä muotoiltu, Pohjoismaiden tilanteeseen. Pohjoismaiden välillä on kuitenkin varsin suuria eroja. Ruotsin edellinen sosiaalidemokraattinen hallitus ei tehnyt riittävästi työtä joustavuuden ja turvallisuuden hyväksi, mikä on johtanut siihen, että Ruotsissa tilanteemme on täysin toinen kuin Tanskan tilanne. Tämä pätee erityisesti nuorisotyöttömyyteen, joka on yli kolme kertaa korkeammalla tasolla Ruotsissa kuin Tanskassa.

Viimeinen seikka, jonka otan esiin, liittyy naisten asemaan elämässä ja työelämässä. Mietinnössä esitetty näkemys tasa-arvosta on uskomattoman vanhanaikainen.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kestävä talouskasvu, jolla luodaan uusia ja parempia työpaikkoja, on Lissabonin strategian ydinasioita. Työlainsäädännön uudenaikaistaminen on työntekijöiden ja yritysten menestymisen ja sopeutumiskyvyn keskeinen osatekijä, ja se ilmentää tarvetta edistää työmarkkinoiden joustavuutta siten, että myös työpaikkaturvaa kunnioitetaan.

Vaikka tuin tätä mietintöä, varoitan kuitenkin siitä, että "sama koko kaikille" -lähestymistapa ei sovellu työlainsäädännön uudenaikaistamiseen ja erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että sääntelyn vaikutukset pk-yrityksiin, muun muassa tarpeettomat hallinnolliset rasitteet, arvioidaan. Lisäksi katson, että vihreässä kirjassa painotetaan liikaa "tavanomaisia" työsopimuksia ja jätetään vähemmälle huomiolle työntekijöiden ja työnantajien välillä sovitut monenlaiset epätyypilliset työskentelymuodot ja ne arvot, joita ne tuovat mukanaan asianomaisille osapuolille. Vihreässä kirjassa ei myöskään kerrota sitä, millä tavalla tästä joustavuudesta ei ole vielä säädetty määräaikaista työtä koskevassa direktiivissä, osa-aikatyötä koskevassa direktiivissä eikä työntekijöiden lähettämisestä annetussa direktiivissä. Nämä direktiivit ovat perusta EU:n tasoiselle suojelulle kaikissa niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat saattaneet ne täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Kaikenlaisessa työlainsäädännön uudenaikaistamisessa on joka tapauksessa painotettava vaikutuksia sekä työllisyyteen että tuottavuuteen.

  Koenraad Dillen (ITS). – (NL) Arvoisa puhemies, ryhmäni on samaa mieltä siitä, että joustavuuteen ei pidä pyrkiä, jos hintana on työntekijöiden parhaan mahdollisen työoikeudellisen suojan, joka on riippumaton siitä, missä työpaikka on, menettäminen, mutta ryhmämme vastustaa ehdottomasti ajatusta siitä, että tätä sosiaalista suojelua olisi kehitettävä Euroopan tasolla. Mietinnössä esitetyt viittaukset toissijaisuusperiaatteeseen ja avoimeen koordinointimenetelmään ovat pelkkä tekosyy. Tämän vuoksi toteamme tässä ja nyt varsin selkeästi, että kaikenlaisen Euroopan tasoisen sosiaalisen suojelun käynnistäminen on ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa ja vie Euroopan unionia yhä enemmän harhaan kohti keskitettyä supervaltiota. Toissijaisuusperiaate tarkoittaa sitä, että Euroopan unioni voi toimia ainoastaan edistääkseen rajatylittävää työvoiman liikkuvuutta.

Parlamentin puuttumista havainnollistaa sekin, että parlamentti vetoaa jäsenvaltioihin, jotta ne eivät enää suojelisi työmarkkinoitaan vaan avaisivat ne täysin uusien jäsenvaltioiden työntekijöille. Tämän takia suhtaudumme myönteisesti joustavuuteen ja sosiaaliseen suojeluun mutta kielteisesti eurooppalaiseen supervaltioon, jota yritetään jälleen kerran ajaa väkisin läpi.

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, näittekö, kuinka kollegamme katosivat lounasaikaan? He pyysivät istunnon keskeyttämistä, he vaativat sitä ja he kaikki kiirehtivät lounaalle. Miksi emme jättäisi lounasta väliin? Yksi ateria päivässä riittää… Jos jättäisimme lounaan väliin, pois kiiruhtaneet parlamentin jäsenet tietäisivät, kuinka eläkeläiset elävät Euroopassa. He eivät voi syödä kuin kerran päivässä, koska eläkkeet, jotka liittyvät myös esittelijä Protasiewiczin aiheena olevaan työntekoon, ovat niin alhaisia, ettei heillä ole varaa syödä enempää kuin yksi ateria päivässä.

Italiassa puhutaan tällä hetkellä kaikissa sanomalehdissä eläkkeiden korotuksista, korotuksista, jotka ovat pelkkiä murusia. Toivon tämän vuoksi, että tulevaisuudessa parlamentin jäseniltä lakkautettaisiin yksi ateria ja eläkkeitä korotettaisiin kaikkialla Euroopassa, vaikka EU:n tehtävänä ei olekaan eläkkeiden korottaminen.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin jäsen Protasiewiczin laatiman loistavan mietinnön puolesta, jossa käsiteltiin komission vihreää kirjaa työlainsäädännön uudistamisesta. Työlainsäädännön uudistaminen on keskeisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa Lissabonin strategian tavoitteet eli saada aikaan kestävää kasvua sekä luoda enemmän ja parempia työpaikkoja. On välttämätöntä yhdistää joustavuus, joka on olennainen edellytys täysin kuluttajien ailahtelevaisuudesta johtuvaan markkinoiden volatiliteettiin sopeutumiseksi, sekä turva, joka on Euroopan sosiaalimallin perusarvo.

On yllättävää, että komissio pitää vakituisia työsopimuksia vanhanaikaisina. Olen tyytyväinen siihen, että parlamentti on vakuuttanut, että kokoaikaiset vakituiset työsopimukset ovat yleisimpiä työsopimuksia ja niitä pidetään viitekohtana.

Lisäksi on välttämätöntä korostaa herkeämättä työmarkkinajärjestöjen tehtävää työmarkkinoiden uudistamisessa ja työehtosopimusten kiistämätöntä hyödyllisyyttä työlainsäädännön uudistamisessa. Tässä mielessä työmarkkinajärjestöjen on hyödynnettävä tehokkaammin nykyisen sopimuksen tarjoamia oikeudellisia mahdollisuuksia.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tässä äänestyksessä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä onnistui oletetusti saamaan läpi joitakin ehdotuksiaan, joilla tähdätään joustavuuden lisäämiseen ja työntekijöiden oikeuksien vähentämiseen. Äänestimme sekä tämän vuoksi että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa omaksumamme kannan mukaisesti tätä mietintöä vastaan.

Olemme erittäin huolestuneita siitä, että parlamentti omaksuu jälleen kerran uusliberalistisen lähestymistavan ja suosittelee työlainsäädäntöä koskevan sääntelyn purkamisen jatkamista vastauksena suuryritysten vaatimuksiin.

Komission vihreässä kirjassa asetetut periaatteet – mitä ei tässä mietinnössäkään kiistetä – ovat vakava hyökkäys niitä oikeuksia vastaan, jotka työntekijät ovat hankkineet vuosisatojen kamppailun jälkeen. Mietintöön sisältyvistä ristiriitaisuuksista huolimatta siinä kannustetaan joustavien työsuhteiden käyttöön ja niiden lisäämiseen, mihin liittyy alempi palkka ja heikommat sosiaaliset oikeudet, pitemmät työpäivät sekä sosiaaliturvan ja työntekijöiden eläke-ehtojen heikennykset.

Olemme lisäksi erittäin huolestuneita siitä, että työntekijöitä yritetään selkeästi harhauttaa siten, että tätä hyökkäystä perustellaan kaikella sillä, mitä ei ole tällä hetkellä pantu täytäntöön työlainsäädännön osalta. Tämä tarkoittaa pyrkimystä sellaisen tilanteen laillistamiseen, joka on tällä hetkellä laiton.

Kansalaiset ja työntekijät ovat täysin tietoisia tästä tilanteesta, mistä ovat osoituksena näitä politiikkoja vastaan järjestetyt useat eri mielenosoitukset, kuten äskeinen tuhansien työntekijöiden mielenosoitus Guimarãesissa.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietintöön sisältyy useita mielenkiintoisia näkökohtia. Ensinnäkin N perustelukappaleessa todetaan, että "sadoilla tuhansilla naisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä epätyypilliset työehdot, koska he työskentelevät kotitaloustyöntekijöinä oman kotinsa ulkopuolella tai koska heidän on vastattava vanhempien perheenjäsentensä hoidosta".

Kahdessa kohdassa otetaan esiin Pohjoismaiden esimerkki osoituksena siitä, että irtisanomissuojan ja työsuhdenormien korkea taso on täysin yhteensopivaa ripeän työllisyyden kasvun kanssa (13 kohta) ja että eräissä Pohjoismaissa tunnustettu oikeus ryhtyä työtaistelutoimiin on EY:n perustamissopimuksen mukainen ja että komission on kunnioitettava tätä oikeutta (18 kohta).

Haluan vain mainita sen, että naisten kannalta tilanne työmarkkinoilla vaihtelee paljon eri jäsenvaltioissa. Se, miten lasten- ja vanhustenhuolto järjestetään eri jäsenvaltioissa, on ratkaistava jokaisessa jäsenvaltiossa käytävissä keskusteluissa ja jokaisessa jäsenvaltiossa pidettävien parlamenttivaalien tulosten perusteella. Olen itse sitä mieltä, että Ruotsi on päässyt pitkälle tasa-arvoisen yhteiskunnan ja sellaisen mallin luomisessa, jossa naisille annetaan mahdollisuus päästä työmarkkinoille. Äänestäjien on kuitenkin jokaisessa jäsenvaltiossa ratkaistava, mitä mallia he haluavat kannattavat omissa maissaan.

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE), kirjallinen. – (FR) En tukenut mietintöä, jolla pyritään käynnistämään työpaikoilla nykyaikaisuuden nimissä joustavuuden uusi vaihe antamalla houkutteleva kuva eräänlaisesta joustoturvasta, jolla ei ole ikävä kyllä käytännössä mitään tekemistä turvallisuuden kanssa.

On varmaa, että yleistä joustavuutta vaaditaan heti, mutta turvallisuus on harvinaista, epämääräistä ja sitä lykätään myöhempään ajankohtaan. Mietintöön on sisällytetty kaikki – työaika, palkka, takuut, työolot. Olemme valovuosien päässä Euroopan sosiaalisen mallin suojelusta. Jos päämääränämme on joustoturva, lisätkäämme ensin turvaa, koska työntekijöiltä edellytetään aivan liikaa joustavuutta!

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Siinä painotetaan työsuhdeturvaa työntekijän koko elämän ajan, eikä pelkästään tiettyjen työpaikkojen turvaamista. On mielestäni tärkeää, että työpaikan löytäminen ja työpaikan vaihtaminen helpottuvat EU:ssa.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) En suostunut äänestämään joustoturvaa koskevan Protasiewicin mietinnön puolesta, kuten ei koko Euroopan vasemmistokaan, koska pysyvän työsuhteen turvaamista ja työntekijöiden turvallisuutta heikennetään työsuhteen joustavuuden nimissä. Uudisilmausta "joustoturva" käytetään siihen, että sen taakse yritetään kätkeä uusliberalistisia tavoitteita. Kilpailukyvyn ja yritysten voittojen nimissä irtisanominen tehdään jatkossa yrityksille helpommaksi ja "ilmaiseksi" ja nuorten työttömien suojelun kustannukset siirretään täysimääräisesti koko yhteiskunnalle.

Yritysten vastuu työntekijöitä kohtaan muutetaan yhteiskunnan vastuuksi työttömiä kohtaan. Uudessa mallissa työehtosopimusneuvotteluja ja ammattiliittojen roolia heikennetään merkittävästi. Suuntauksena on yksittäisten sopimusten yleistyminen, jolloin työnantajilla on valta erottaa työntekijöitä helpommin perusteluja esittämättä ja samalla mahdollisuutta järjestäytyä ammattiliittojen kautta heikennetään voimakkaasti. Yhteistyössä ammattiliittojen kanssa Euroopan vasemmiston pyrkimyksenä on sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa että täysistunnossa esitettyjen ehdotusten avulla varmistaa kaikille työntekijöille suoja siitä riippumatta, millaiseen sopimukseen heidän työsuhteensa perustuu.

Euroopan vasemmisto katsoo, että työtaistelutoimiin ryhtymistä koskeva oikeus on tärkeä osa työlainsäädäntöä. Jäsenvaltioita kehotetaan edistämään pysyvää ja laillista työsuhdetta sekä turvaamaan työntekijöiden oikeudet, työsuhteen taso ja korkeatasoinen sosiaalinen suojelu ja parantamaan niitä.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Mietinnön poliittinen sisältö on suurimmaksi osaksi asianmukainen, mutta valitettavasti työlainsäädännöstä pyritään tekemään liian suurelta osin EU:n tasoista. Vaarana on, että tällä tavalla heikennetään pitkällä aikavälillä kansallista työlainsäädäntöä ja ruotsalaista mallia sitä kautta, että etusijalla ovat markkinat ja valta on oikeiston käsissä. Tämän vuoksi en voi äänestää esityksen puolesta vaan äänestän tyhjää.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. – (SV) Tuen mietintöä, mutta haluan ottaa esiin kolme periaatteellista seikkaa, joista ei ollut mahdollista äänestää.

Ensimmäinen näkökohta liittyy pienyrityksiin. On itsestään selvää, että voimme pyrkiä lisäämään sekä työntekijöiden turvallisuutta että joustavuutta ja yksinkertaistaa siitä huolimatta pienyrityksiä koskevia sääntöjä. Mietinnössä ei ole otettu huomioon tätä seikkaa, mistä olen hyvin pahoillani.

Toinen seikka, jonka haluan ottaa esiin, liittyy pohjoismaiseen näkökulmaan tai, kuten se on mietinnössä muotoiltu, Pohjoismaiden tilanteeseen. Pohjoismaiden välillä on kuitenkin varsin suuria eroja. Ruotsin edellinen sosiaalidemokraattinen hallitus ei tehnyt riittävästi työtä joustavuuden ja turvallisuuden hyväksi, mikä on johtanut siihen, että Ruotsissa tilanteemme on täysin toinen kuin Tanskan tilanne. Tämä pätee erityisesti nuorisotyöttömyyteen, joka on yli kolme kertaa korkeammalla tasolla Ruotsissa kuin Tanskassa.

Viimeinen seikka, jonka otan esiin, liittyy naisten asemaan elämässä ja työelämässä. Mietinnössä esitetty näkemys tasa-arvosta on uskomattoman vanhanaikainen.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Eurooppa ei ole sosiaalinen Eurooppa, ellei se onnistu luomaan sellaista sosiaalisten vähimmäisnormien järjestelmää, jota sovelletaan kaikentyyppisiin työntekijöihin yhtenäisillä markkinoilla, joilla vallitsee vapaa liikkuvuus. Tämä on itse asiassa myös työlainsäädännön uudistamista koskevan komission vihreän kirjan perusajatus. Protasiewiczin mietinnössä todetaan, että työlainsäädännön uudistamisessa on otettava aina asianmukaisesti huomioon periaatteet, joita ovat esimerkiksi sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys, ihmisarvoinen työ, kaikkien työntekijöiden suojelu (heidän työsopimuksen tyypistä riippumatta) ja työmarkkinaosapuolten ja muiden edustuksellisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tarpeellinen rooli työnlainsäädäntöä laadittaessa.

Parannettu työlainsäädäntö mahdollistaa mukautumisen muutoksiin ja sillä suojellaan työntekijöitä ja vähennetään epävarmuutta. Jos työlainsäädännön halutaan olevan 2000-luvun haasteiden tasolla, tarvitsemme lisäksi vahvoja välineitä epävirallisen talouden ja hyväksikäytön hillitsemiseksi. Lisäksi mietinnössä vaaditaan jäsenvaltioiden välistä lähentymistä, jotta oikeusvarmuus lisääntyisi esimerkiksi rajatylittävässä työssä.

Tuen mietintöä, vaikka olen pahoillani, ettei siinä viitata samasta työstä maksettavaan samaan palkkaan, ja jotkin kohdat eivät ole tarpeeksi painokkaita, esimerkiksi työajan, koulutuksen (koulutuksen saatavuus eikä pelkkä oikeus siihen) sekä sen suhteen osalta, joka vallitsee työlainsäädännön ja toisaalta elinikäisen oppimisen ja koulutuksen välillä.

  Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. – (PL) Mietinnöllä, joka koskee työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan esittämien niiden muutosten toteuttamista, joita Euroopan parlamentti ei hylännyt, pyritään lisäämään tarpeettoman jäykkiä työlainsäädännöllisiä ratkaisuja. Niillä vaikeutetaan uusien työpaikkojen luomista ja niillä tuomitaan suuri joukko väestöstä työttömyyteen.

Lisäksi tässä mietinnössä tämä kielteinen kokemus siirretään kilpailukykyisempien työmarkkinoiden maihin.

Tämän vuoksi en voinut tukea mietintöä täysistuntoäänestyksessä.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietintö on jälleen poliittisen kompromissin tulos, kompromissin, jonka on tehnyt nykyään tuttu Euroopan rahavallan poliittisten edustajien koalitio: Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, sosiaalidemokraatit ja liberaalit, ja mietinnön suunta on täysin taantumuksellinen ja työntekijöiden vastainen.

Mietinnössä katsotaan, että työnlainsäädännön taantumuksellista uudistamista tarvitaan, jotta voidaan edistää Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista.

Siinä todetaan, että työntekijöille työuran aikuinen turva on tärkeämpää kuin työpaikkojen säilyttäminen.

Siinä hyväksytään ja tunnustetaan joustavien työaikajärjestelyjen tarve "työntekijöiden ja työnantajien tarpei[den]" täyttämiseksi.

Siinä edistetään näkemystä siitä, että "työmarkkinaosapuolet" tekevät keskenään luokkayhteistyötä yritysten kilpailukyvyn parantamisen nimissä.

Siinä pyritään muuttamaan työehtosopimukset työväenluokan etujen puolustamiseen tarkoitetusta välineestä "sosiaalisen kumppanuuden edistämiseen tarkoitetuksi välineeksi".

Mietinnössä tuetaan "joustoturvan" ydinajatusta, vihreän kirjan perusperiaatteita ja tavoitteita.

Kreikan kommunistinen puolue äänesti mietintöä vastaan, ja se tuomitsee monopolien poliittisten äänitorvien vaaralliset pyrkimykset, joita edistetään työväenluokan ja yleensä työntekijöiden vahingoksi.

- Päätöslauselma: B6-0266/2007

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan yhdentyminen tarkoittaa taloudellisen yhteistyön toteuttamista. Se taas johtaa työntekijöiden liikkuvuuden lisääntymiseen ja aitoon työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen. Käsiteltävänä oleva työntekijöiden lähettämistä koskeva direktiivi on oikea väline yhtäältä palkkojen alentamisen estämiseksi ja toisaalta kilpailun vääristymisen estämiseksi. Valitettavasti samalla, kun komissio on arvioinut direktiivin täytäntöönpanoa; se on havainnut jäsenvaltioiden suorittamaan valvontaan liittyviä ongelmia. Direktiivi on kuitenkin hyvä ja tehokas vain, jos välttämättömät valvontavälineet toimivat tosiasiallisesti jäsenvaltioiden tasolla ja seuraamuksista on säädetty.

Jos komissio päättää arviointinsa päätteeksi vähentää tai yksinkertaistaa valvontaa, se on ehdottomasti väärin, ja kaikki tällaiset ehdotukset on hylättävä. Kehotamme sen sijaan komissiota varmistamaan, että valvonnalla varmistetaan työehtosopimusten ja kansallisten palkkasääntöjen tosiasiallinen noudattaminen.

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta.

Olen vakuuttunut siitä, että direktiivin 96/71/EY täysimääräinen täytäntöönpano on elintärkeää, jotta voidaan saavuttaa oikea tasapaino palvelujen vapaan tarjoamisen ja työntekijöiden suojelun, erityisesti heidän sosiaaliselta polkumyynniltä suojelun, välillä.

Olisi mielestäni toivottavaa, että jäsenvaltioissa, joissa direktiivi pannaan täytäntöön työehtosopimusten avulla, työmarkkinaosapuolet voisivat saada suoraan tietoa työntekijöitä lähettävistä yrityksistä, jotta he voisivat seurata tilannetta tehokkaasti.

Lopuksi kehotan jäsenvaltioita harkitsemaan, että ne arvioisivat tulevaisuudessa uudelleen lainsäädäntöään määritelmien ja välineiden osalta postilaatikkoyritysten ja valheellisen itsenäisen ammatin harjoittamisen torjumiseksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Samalla, kun niiden tapausten määrä kasvaa, joissa työntekijöitä, erityisesti vuokratyöntekijöitä, käytetään hyväksi eri EU-maissa, on turhauttavaa, ettei parlamentti ole lähettänyt selkeää viestiä komissiolle, joka ei tällä hetkellä ole vaatinut loppua tälle tilanteelle, eikä ole vaatinut selkeästi työntekijöiden suojelua ja lähetettyjen työntekijöiden työehtoja koskevien perusluonteisten vähimmäisnormien noudattamista.

Eräiltä osin hyväksytty teksti jää jälkeen tekstistä, jonka olemme jo äsken hyväksyneet eli työntekijöiden lähettämistä koskevan Schröderin mietinnön. Äänestimme tämän takia tätä esitystä vastaan.

Olemme erittäin pettyneitä ehdotustemme, erityisesti seuraavien ehdotusten hylkäämisestä: sopimuksen tekevällä yhtiöllä on oltava oikeudellinen edustaja vastaanottavassa maassa; tarvittavat asiakirjat on säilytettävä työpaikalla; laittomuuksien ilmetessä olisi suoritettava tutkimus vastuiden selvittämiseksi ja on torjuttava työntekijöiden palkkausta väärin perustein.

Arvostelemme ankarasti sitä, ettei komission tiedonanto ole tasapuolinen, koska siinä pidetään työntekijöiden suojeluun tähtääviä toimenpiteitä kohtuuttomina, muttei lainkaan kohtuuttomana sitä – eikä asiaa edes tarkastella – että eräiden jäsenvaltioiden riittämättömän valvonnan vuoksi direktiivin täytäntöönpano on puutteellista.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. (EN) Työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetulla direktiivillä on asianmukaisesti täytäntöönpantuna taattu tietty suojelun taso lähetetyille työntekijöille. Tästä huolimatta komission kertomusten mukaan monissa tapauksissa direktiivin noudattaminen on ollut puutteellista ja työntekijät eivät saa sitä suojelua, johon heillä on direktiivin nojalla oikeus. Tämä on johtanut sosiaaliseen polkumyyntiin ja alimman mahdollisen tason hakemiseen. Tässä tilanteessa jäsenvaltioiden olisi voitava edellyttää palveluntarjoajalta sellaista ennakkoilmoitusta, jonka avulla se voi tarkistaa työsuhteen ehtojen noudattaminen.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tuen päätöslauselmaesitystä, koska olen samaa mieltä siitä, että Euroopan unionissa on edistettävä työntekijöiden liikkuvuutta. Liikkuvuuden lisääntyminen helpottaa yhteismarkkinoiden dynaamisuuden lisäämistä, mikä puolestaan johtaa suurempaan taloudelliseen kasvuun ja työpaikkojen määrän kasvuun.

EU:n sisämarkkinoilla on edelleen paljon kehityspotentiaalia monilla aloilla ja erityisesti työntekijöiden vapaan liikkuvuuden alalla. Kun muistetaan sosiaalisten ja taloudellisten tilanteiden huomattava erilaisuus eri jäsenvaltioissa, olen vahvasti sitä mieltä, ettei työlainsäädännön yhdenmukaistaminen ole mahdollista eikä toivottavaa.

Katson kuitenkin, että koko unionin tasolla olisi pyrittävä saavuttamaan yhteisymmärrys "työntekijän" ja "itsenäisen ammatinharjoittajan" aseman määrittelystä. Lisäksi on varmistettava erityisesti työntekijöiden lähettämisen osalta nykyisin voimassa olevien EU:n eri direktiivien asianmukainen täytäntöönpano.

On erityisen tärkeää parantaa koordinaatiota ja tietojen jakamista jäsenvaltioiden välillä läpinäkyvien perusteiden pohjalta.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Monopolit käyttävät työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevaa direktiiviä 96/71/ΕY ja Euroopan komission tiedonantoja (KOM(2006)0159, 4. huhtikuuta 2006 ja KOM(2007)0304, 13. kesäkuuta 2007) työehtosopimusten sekä palkka- ja yleensä työntekijöiden sosiaalisten oikeuksien heikentämiseen osana EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten työntekijöiden vastaista politiikkaa pääomavoittojen maksimoimiseksi.

Katsomme, että tässä kyseessä olevaan työntekijöiden lähettämistä koskevaan päätöslauselmaan sisältyvillä ehdotuksilla ei voida pysäyttää tätä ruohonjuuritason vastaista politiikkaa ja että monopolit käyttävät tätä siihen, että yhä yleisemmin voitaisiin maksaa "eri palkka samasta työstä" työntekijöitä lähettämällä. Tämän vuoksi Kreikan kommunistinen puolueen ryhmä Euroopan parlamentissa äänesti työntekijöiden lähettämistä koskevaa päätöslauselmaesitystä vastaan.

  Puhemies. Äänestysselitykset ovat päättyneet.