Puhemies. – Esityslistalla ovat seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Pakistanin tilanteesta.
Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen tyytyväinen siihen, että minulla on tilaisuus puhua täällä Pakistanista, eittämättä hyvin tärkeästä maasta, joka ei jostain syystä aina saa ansaitsemaansa huomiota. Tiedän joidenkin parlamentin jäsenten pitävän Pakistanin-suhteitamme erityisen kiinnostavina, joten olen tyytyväinen voidessani esitellä neuvoston kannan Pakistaniin ja saadessani kuulla teidän mielipiteitänne.
Pakistanin tilanne kehittyy nopeasti vaalien lähestyessä, ja toivomme, että yhteistyö Euroopan parlamentin kanssa sujuu lähikuukausina hyvin. EU:n ja Pakistanin välisillä suhteilla on pitkä historia, joka alkoi jo vuonna 1976, kun ensimmäinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin.
Valitettavasti suhteet eivät viime vuosina erinäisistä syistä ole olleet yhtä läheiset kuin molemmat osapuolet olisivat halunneet. Tästä syystä EU ryhtyi vuonna 2005 tarkastelemaan Pakistanin-politiikkaansa, sillä neuvoston mielestä maahan liittyi tiettyjä ongelmia. Tuolloin päätettiin myös lujasti, että ainoata tehokasta politiikkaa on ylläpitää määrätietoisesti säännöllisiä yhteyksiä Pakistanin hallitukseen. Tähän päätökseen perustui EU:n ja Pakistanin yhteinen julkilausuma, joka annettiin Berliinissä 8. helmikuuta. Näin poliittinen vuoropuhelumme sai viralliset puitteet, ja vuoden 2004 yhteistyösopimuksen, jota kutsutaan myös kolmannen sukupolven sopimukseksi, täysimääräinen täytäntöönpano tuli mahdolliseksi.
Tämän seurauksena EU:n ja Pakistanin välisillä suhteilla on ollut uusi perusta tämän vuoden alusta lähtien. Toivomme, että tämä parantaa osapuolten keskinäistä ymmärtämystä. Tämä on askel eteenpäin pitkäaikaisessa prosessissa, jonka tarkoituksena on luoda toivoaksemme hedelmällistä yhteistyötä. Näin myös tunnustetaan, miten tärkeänä kumppanina EU pitää Pakistania.
Vaikka nyt olemme määritelleet pitkän aikavälin suunnan, on asioita, joihin on puututtava heti. Tiedämme parlamentin olevan huolissaan viimeaikaisista tapahtumista, ja mekin tunnemme huolta osasta niitä. Viime viikolla seurasimme herkeämättä Islamabadin Punaisen moskeijan ympäristössä käytyjä taisteluja. En halua nyt keskustella tähän tilanteeseen johtaneista syistä. Haluaisin sen sijaan antaa hallitukselle tunnustusta siitä, että se päätti vastustaa suvaitsemattomuuden puolestapuhujia. Olisimme tietenkin kaikki olleet tyytyväisempiä, jos umpikujaan olisi löytynyt rauhanomainen ratkaisu, mutta on tärkeää, että hallitus otti kantaa radikaalia ääri-islamilaisuutta vastaan. On erotettava toisistaan väkivallan puolustajat ja rauhanomaisesti mieltään osoittavat.
Neuvosto oli erittäin huolissaan väkivallasta, joka puhkesi Karachissa toukokuussa. On erittäin tärkeää, että saman toistumisen estämiseksi tehdään kaikki mahdollinen. Neuvosto seuraa tarkasti Pakistanin tilannetta niiden pysyvien suhteiden avulla, joita sillä on EU:n lähetystöihin Islamabadissa. Toivomme kaikkien osapuolten toimivan maltillisesti ja erityisesti, että lakia ja järjestystä ylläpitävät joukot toimivat oikeasuhteisesti ja käyttävät mahdollisimman vähän voimaa siviilien kanssa toimiessaan.
Neuvosto seuraa myös korkeimman oikeuden puheenjohtajan Iftikhar Chaudhryn tapausta hyvin tarkasti. Oikeustoimet tuomari Chaudhrya vastaan on hoidettava oikeudenmukaisesti, eikä niihin pidä puuttua aiheettomasti. Myös tiedotusvälineiden on saatava suorittaa tiedotustehtäväänsä ilman uhkailua. Kaikkiaan EU toivoo Pakistanin etenevän kohti valistunutta maltillisuutta ja noudattavan demokraattisia periaatteita ja oikeusvaltion periaatteita koskevia kansainvälisiä sääntöjä. Tähän suhteemme perustuvat. Vuonna 2004 allekirjoitetun yhteistyösopimuksen 1 artiklassa määrätään, että ihmisoikeudet ja demokraattiset periaatteet ovat tärkeä osa sopimusta. Työmme lähtee tältä perustalta.
Parlamenttivaalit merkitsevät, että Pakistanin on tehtävä valinta vuonna 2007. EU tukee tinkimättä kaikkia toimia kestävän demokratian luomiseksi Pakistaniin sekä maan demokraattisten instituutioiden ja hyvän hallinnon vahvistamista. EU pitää siksi tärkeänä, että Pakistanin seuraavat vaalit ovat vapaat ja tasapuoliset. Aivan yhtä tärkeää on, että Pakistanin seuraava presidentti valitaan laillisesti. Keskeistä on, että hallituksen on saatava voimansa demokraattisesta oikeutuksesta. Sitä se tarvitsee kyetäkseen vastaamaan Pakistanin lukuisiin haasteisiin.
Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kuten neuvoston puheenjohtaja juuri mainitsi, olemme kaikki seuranneet Islamabadin Punaisen moskeijan ympäristön tapahtumia, ja tuoreimpien raporttien mukaan alue on nyt tyhjennetty ja operaation viimeinen vaihe on alkanut. Toivon sydämestäni, ettei ihmishenkiä menetetä enempää. Minua on järkyttänyt se, että kaikki tämä tapahtuu keskellä Pakistanin pääkaupunkia ja että mukana on satoja miehiä ja naisia. On erittäin valitettavaa, että ne, jotka yhä kapinoivat, eivät hyväksyneet rauhanomaista ratkaisua, kuten puheenjohtaja Lobo Antunes totesi.
Arvostan hyvin paljon hallituksen kärsivällisyyttä sen pyrkiessä neuvotteluratkaisuun verenvuodatuksen välttämiseksi, erityisesti koska lapsia on joutunut jäämään moskeijaan vastoin omaa ja vanhempiensa tahtoa. Tämä tapahtumaketju on osoittanut selvästi sekä Pakistanin kansalle että koko maailmalle, mitä vaaroja uskonnollisesta fundamentalismista ja suvaitsemattomuudesta voi koitua meille kaikille ja pohjimmiltaan maltilliselle ja rauhanomaiselle yhteiskunnalle.
Viime kuukausien aikana Punaisen moskeijan opiskelijat ja papisto ovat tosiasiassa yrittäneet ottaa lain omiin käsiinsä. Uskon vakaasti, että Pakistanin kansa ei halua maansa lähtevän tähän suuntaan. Hallitus on oikeassa suhtautuessaan ilmiöön päättäväisesti. Useat luoteisrajalla sijaitsevassa maakunnassa äskettäin tapahtuneet pommi-iskut ja isku, jonka väitetään viime perjantaina kohdistuneen presidentti Musharrafin lentokoneeseen, sekä muut tapahtumat osoittavat selvästi, että Pakistanin on pysyttävä valppaana ja määrätietoisena sen varmistamiseksi, että terrorismi ja ääriryhmät eivät voita.
EU:n politiikkana on pitää yllä rakentavia suhteita Pakistaniin. Päätavoitteita ovat alueellisen ja sisäisen vakauden ja demokratiakehityksen edistäminen sekä Pakistanin tukeminen sen vahvistaessa asemaansa maltillisena muslimivaltiona. Olen tyytyväinen voidessani ilmoittaa parlamentille, että kolmannen sukupolven yhteistyösopimuksen mukainen ensimmäinen sekakomission kokous pidettiin 24. toukokuuta Islamabadissa. Kokous tarjosi hyvän tilaisuuden käynnistää uudenlaista yhteistyötä Pakistanin kanssa. Perustimme esimerkiksi hallintoa ja ihmisoikeuksia käsittelevän alakomitean foorumiksi, jolla voidaan käydä entistä tiiviimpää vuoropuhelua näistä aiheista.
Olemme myös merkittävästi lisänneet Pakistanille annettavaa kehitysapua, joka nousee 200 miljoonaan euroon neljän vuoden kuluessa, erityisesti maaseudun kehittämisen ja koulutuksen alalla. Tarkoituksena on tukea Pakistanin kehittymistä vauraammaksi ja vakaammaksi valtioksi.
Pakistanin poliittinen ilmapiiri on tällä hetkellä epävarma. Siellä käydään kiivasta spekulointia vaaleista. Presidentti Musharrafin kerrotaan muun muassa suunnittelevan, että hän antaa nykyisten edustajakokousten valita itsensä uudelleen ennen parlamenttivaaleja. Toinen mahdollisuus on presidentin ja oppositiopuolueiden järjestely, joka johtaisi ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin ja siihen, että uudet kansankokoukset saattaisivat valita Musharrafin uudelleen.
Pakistanin lähestyessä ratkaisevia parlamenttivaaleja, jotka on määrä pitää myöhemmin tänä vuonna, on mielestäni tarpeen edelleen korostaa demokraattisten instituutioiden vahvistamisen ja osallistavamman poliittisen prosessin tärkeyttä. Kuten tiedätte, Pakistan on niiden maiden listan kärjessä, joihin harkitaan EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan lähettämistä. Arvioin huolellisesti viime kuussa suoritetun esikartoituksen tuloksia ja päätän sen jälkeen, lähetetäänkö Pakistaniin aikanaan vaalitarkkailuvaltuuskunta.
Nähdäkseni äänestäjäluetteloiden laatimisesta on syytä kantaa syvää huolta. Luetteloista näyttää puuttuvan useita miljoonia äänestäjiä, ja tilanteen korjaamiseksi olisi pikaisesti ryhdyttävä vakaviin toimenpiteisiin.
Lopuksi toteaisin, että meidän on harkittava huolellisesti, onko vaalitarkkailuvaltuuskunnan lähettäminen viisasta tilanteessa, jossa, kuten äsken mainitsin, demokraattisten vaalien edellytykset aiheuttavat suurta huolta, ja meidän onkin lähiviikkoina ja -kuukausina pidettävä tilannetta tarkkaan silmällä.
Charles Tannock, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen jo jonkin aikaa arvostellut Pakistanin hallitusta muun muassa siitä, että se suvaitsee A.Q. Kahnin levittää ydinaseita, ja uskonnollisten vähemmistöjen kauhistuttavasta kohtelusta. Olen toisinaan myös epäillyt, onko presidentti Musharraf, joka näennäisesti on liittolaisemme terrorismin vastaisessa taistelussa, todella päättänyt kitkeä maastaan radikaalit islamistiset jihadin kannattajat ja tehdä lopun nuorison – myös EU:n kansalaisten – opettamisesta kovan linjan Deobandi-koulukunnan koraanikouluissa.
Nyt todistamme veristä hyökkäystä Punaiseen moskeijaan, johon aseistautuneet islamistit olivat linnoittautuneet mukanaan naisia ja lapsia. Musharraf ilmoitti näillä taistelijoilla olevan yhteyksiä al-Qaidaan. Miksi siis tilanteen annettiin hiljaa pahentua tammikuusta lähtien turvallisuusjoukkojen katsoessa läpi sormiensa laitonta maanvaltausta, aseiden varastointia ja naisten sieppaamista moskeija-alueelle? Oliko tarkoituksena saada aikaan verinen loppuratkaisu – vai osoittaa, minkälaisen vaaran ääriainekset muodostavat, ja todistaa länsimaille presidentin terrorisminvastaisuus? Länsi on viime aikoina käynyt kriittisemmäksi väittäen muun muassa, että kaikkivoipa Pakistanin aselajien välinen tiedustelupalvelu (Military Interservices Intelligence Agency, ISI) on salaa auttanut talibanjoukkoja järjestäytymään Afganistanin raja-alueilla.
Väitetään myös, että Abdul Azizilla, Punaisen moskeijan taistelijoita johtavalla papilla, on perheensä kautta yhteyksiä ISI:in. Kriisi vie kieltämättä tervetulleella tavalla huomion presidentti Musharrafista, jota painostetaan maan korkeimman oikeuden puheenjohtajan erottamisesta ja joka pyrkii perustelemaan, miksi hänen pitäisi olla vallassa vielä viisi vuotta. Hän on tietenkin myös innokas säilyttämään Pakistanin armeijan kaikkialle ulottuvan vaikutusvallan.
EU:n on syytäkin pelätä epävakautta islamilaisessa ydinasevaltiossa, ja kehotankin nyt presidentti Musharrafia sallimaan kahden ei-uskonnollisen entisen siviilipääministerin palata maanpaosta ja käydä kampanjaa demokraattisissa vaaleissa vaarallisia ääriryhmiä vastaan sekä auttaa rakentamaan suvaitsevaa ja demokraattista maata, joka säilyy myös presidentti Musharrafin jälkeen.
Robert Evans, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Käymme tärkeää ja ajankohtaista keskustelua. On mielenkiintoista, että puhujista kolme edustaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, mutta tämä kuvastaa edustamiamme yhteisöjä. Tiedämme, että monet eurooppalaiset ovat huolissaan Pakistanin tilanteesta ja epävarmuudesta, joka presidentti Musharrafin – hänen tulevaisuutensa – ympärillä tällä hetkellä vallitsee, ja tiedämme tämän hyvin läheisesti liittyvän Pakistanin tulevaisuuteen.
En aio olla yhtä kriittinen kuin jäsen Tannock, mutta käsiteltäväksi jättämäämme päätöslauselmaesitystä leimaa huoli, koska monet meistä ovat vierailleet Pakistanissa – ja olemme tavanneet presidentin sekä täällä että Pakistanissa – ja toivomme Pakistanille pelkkää hyvää. Tiedämme, että Pakistanilla on monia hyvin konkreettisia haasteita. Näistä suurimpia on omalla maaperällä esiintyvän terrorismin torjunta, joka on erittäin vaikea tehtävä. Kunnioitamme Pakistanin kansainvälistä osallistumista maailmanlaajuiseen terrorismin torjuntaan. Tunnustamme Pakistanin tähänastiset saavutukset ja sitoudumme tukemaan sitä sen tulevissa pyrkimyksissä.
Terrorismin torjuntaa ei kuitenkaan voi käyttää savuverhona, jonka taakse kätkeytyy väärinkäytöksiä ja lainvastaisuuksia. Komission jäsen puhui Punaisen moskeijan vakavasta välikohtauksesta, kuten myös jäsen Tannock, joka viittasi myös korkeimman oikeuden puheenjohtajan, tuomari Chaudhryn, erottamiseen ja sen seurauksiin.
Haluan puhua vaaleista, joista sekä komission jäsen että neuvoston puheenjohtaja Lobo Antunes puhuivat. Neuvoston edustaja totesi, että EU tukee toimia, joilla pyritään kestävään demokratiaan, mikä on tietenkin totta. Arvostan komission jäsenen sitoutumista alakomiteaan, joka käsittelee hallintoa ja ihmisoikeuksia Pakistanissa.
Haluan kehottaa presidentti Musharrafia huolehtimaan siitä, että tulevat vaalit ensinnäkin pidetään ja että ne pidetään oloissa, jotka mikä tahansa kansainvälinen vaalitarkkailuvaltuuskunta voi hyväksyä, olipa sen lähettänyt Euroopan unioni tai joku muu. Pakistanin presidentin uskottavuus edellyttää tätä, kuten minkä tahansa hallituksen uskottavuus missä tahansa maassa.
Toivon erityisesti, että vaaleja valmisteltaessa varmistetaan niiden moitteettomat järjestelyt, mikä sisältää sen, että useamman naisen sallitaan asettua ehdokkaaksi. Kuten komissio jäsen totesi, äänestysluetteloissa ei saa olla moitteen sijaa, mutta ihmiset eivät myöskään saa tuntea itseään syrjäytetyiksi.
Vaaleissa tarvitaan vapaa ja avoin lehdistö, jota edustavat toimittajat voivat turvallisin mielin vapaasti sanoa ja kirjoittaa mitä haluavat. Toivon, että vaalien aikainen väliaikainen hallitus on aidosti puolueeton.
Pakistan on suuri maa, jolla on ylpeä kansa ja aivan liian levoton historia. Uskon puhuvani kaikkien parlamentin jäsenten nimissä todetessani, että Euroopan parlamentti on valmis tekemään kaikkensa Pakistanin tukemiseksi vaikeina aikoina, jotta se saa tilaisuuden kasvaa, ja tukemaan sitä matkalla täysin toimivaksi ja rauhanomaiseksi demokratiaksi.
Sajjad Karim, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Islamabadin Punaisen moskeijan traagiset tapahtumat osoittavat, että Pakistaniin kohdistuu tällä hetkellä selkeä ääri-ideologian uhka. Ääriainekset ovat vaaraksi valtaosaltaan maltilliselle Pakistanin kansalle ja Afganistaniin sijoitetuille NATO-joukoille. Tapahtumien heijastusvaikutukset Peshawarissa, Balochistanissa, Wasiristanissa ja Bajorissa kuvastavat jalansijaa, jonka ääri-islamistit ovat saavuttaneet monissa osissa maata.
Silti se, että pakistanilaisten enemmistö tuomitsee taistelijoiden väkivallan, osoittaa, että ääri-islamistinen toiminta on Pakistanissa marginaalista. Hallitus tarvitsee juuri tätä maltillista ydintä kehittääkseen laajapohjaisen poliittisen yhteisymmärryksen.
EU:n Pakistanin-suhteiden pohjana on sitoutuminen demokratiaan, rauhaan ja vakauteen, kauppaan ja kehitykseen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Neuvosto ja komissio ovat tänä vuonna merkittävällä tavalla vahvistaneet näitä suhteita, ja meidän on edelleen käytettävä vaikutusvaltaamme alueen keskeisenä avunantajana pakistanilaisten elämän parantamiseksi.
EU:n on jatkettava terveys- ja koulutushankkeiden tukemista Pakistanissa, jotta köyhimmät saavat todellisen vaihtoehdon koraanikouluille. Meidän on vaadittava hallitusta kunnioittamaan oikeuslaitoksen puolueettomuutta, oikeusvaltion periaatetta ja Pakistanin kansan ihmisoikeuksia demokraattisten vaalien lähestyessä. Meidän on tuomittava kaikki pyrkimykset sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden lopettamiseksi, ja solidaarisuudesta Pakistanin kaikkia lakimiesammattikunnan jäseniä kohtaan meidän on paheksuttava korkeimman oikeuden puheenjohtajan Chaudhryn erottamista.
Viime kädessä Euroopan unionin on viestitettävä selvästi presidentille, että siirtyminen siviilihallintoon vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien kautta on...
(Puhemies keskeytti puhujan.)
Puhetta ryhtyi johtamaan varapuhemies SIWIEC
Puhemies. – Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä(1).
Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan torstaina 12. heinäkuuta 2007.
Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)
Neena Gill (PSE), kirjallinen. – (EN) Olen erittäin huolissani siitä, että Pakistanin hauras demokratia on vaarassa. Pakistanin korkeimman oikeuden puheenjohtajan erottaminen ja sitä seurannut puuttuminen tiedotusvälineiden vapauteen eivät ennakoi vapaita ja tasapuolisia vaaleja. Kerrotaan monista virallisista ja epävirallisista pelottelutoimista, joita on kohdistettu lakimiesammattikunnan jäseniin, sekä terrorismin vastaisen lain väärinkäytöstä poliittisten vastustajien vainoamiseksi.
Pakistanilaiset ovat kertoneet minulle, että maltillisia poliittisia puolueita, toimittajia ja kansalaisyhteiskunnan jäseniä syrjitään samalla kun ääriryhmille annetaan yhteiskunnassa enemmän vaikutusvaltaa.
Pahoittelen syvästi sitä, että viimeaikaiset levottomuudet ovat johtaneet siviilien henkien menetykseen, ja kehotan presidentti Musharrafia varmistamaan, että Pakistanin viranomaiset kunnioittavat tinkimättä ihmisoikeuksia. Lisäksi pyydän presidenttiä pitämään lupaukset, jotka hän antoi Euroopan parlamentin valtuuskunnalle sen vieraillessa Pakistanissa joulukuussa 2006. Tuolloin hän vakuutti maan siirtyvän siviilihallintoon ja hyväksyi demokraattisten instituutioiden perustamisen sekä ennen kaikkea vakuutti sallivansa vapaan tiedonvälityksen. Pyydän neuvostoa ja komissiota kehottamaan voimakkaasti Pakistania palauttamaan demokratian ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia.