Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 3. syyskuuta 2007 - Strasbourg

18. Euroopan työnvälitysverkostoa (EURES) koskeva toimintakertomus 2004–2005: yhtenäisten eurooppalaisten työmarkkinoiden luominen (keskustelu)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana jäsen Anderssonin laatima työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan suullinen kysymys komissiolle Euroopan työnvälitysverkostoa (EURES) koskevasta toimintakertomuksesta 2004-2005: yhtenäisten eurooppalaisten työmarkkinoiden luominen (http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=OQ&reference=O-2007-0038&language=PL" – B6-0136/2007) .

  Jan Andersson (PSE), laatija. – (SV) Arvoisa puhemies, puhuimme aikaisemmin liikkuvuuden merkityksestä Euroopan kasvulle ja työllisyydelle. Sen jälkeen keskustelimme työntekijöiden liikkuvuudesta sellaisten työntekijöiden kannalta, jotka hakeutuvat lisäkoulutukseen, etsivät uutta työpaikkaa omassa maassaan tai vaihtavat ammattiaan hankkimalla lisäkoulutusta. Käsittelimme maiden sisäistä maantieteellistä liikkuvuutta mutta myös rajat ylittävää maantieteellistä liikkuvuutta. Jos me tarkastelemme tilannetta eri puolilla Eurooppaa, voimme havaita liikkuvuuden olevan tärkeää kasvulle. Muutamissa sellaisista maista, joissa liikkuvuutta esiintyy kaikkein eniten, on myös kasvu voimakkainta ja työllisyysaste korkein Euroopassa. Tämä on hyvin tärkeää.

Minkälainen on tilanne Euroopassa? Itse asiassa se vaihtelee melko huomattavasti eri maiden välillä, mutta samaan aikaan voimme havaita edistystä. Parannuksia on tapahtunut viime vuosina. Olen kotoisin kahden pohjoismaan väliseltä raja-alueelta, jossa liikkuvuus ei aluksi ollut kovinkaan voimakasta, mutta se on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Kasvun ja työllisyyden kannalta on tärkeää, että ihmisillä, jotka asuvat tietyn kansallisen rajan jommallakummalla puolella, on mahdollisuus muuttaa rajan toiselle puolelle. Heillä on ehkä vaikeuksia löytää työtä, mutta he löytävät sitä rajan toiselta puolelta. Tämä lisää kasvua koko alueella ja on pitkällä aikavälillä hyödyllistä.

Liikkuvuudelle on myös useita esteitä. Se on tullut esiin tekemässäni työssä. Esteet liittyvät erilaisiin sosiaaliturvajärjestelmiin, veroihin ja muihin vastaaviin tekijöihin mutta myös puutteellisiin tietoihin. Tätä aihetta koskevaa tiedotusta varten meillä on olemassa työvoimapalveluja koskeva yhteistyömme, EURES-yhteistyö. EURES-yhteistyö on kehittynyt viime vuosina. Osittain kehitys liittyy erityisrajoituksiin, mutta eniten on edistytty ehkä EURES-portaalin ansiosta. Yksittäiset kansalaiset voivat käyttää portaalia hankkiakseen tietoa avoimista työpaikoista mutta myös sosiaaliturvatilanteesta. Minkälainen on verotukseen liittyvä tilanne? Mitä minun on tehtävä, jos aion lähteä töihin rajan toiselle puolelle?

Saimme Euroopan parlamentissa hyväksyttyä uusimpaan talousarvioon kahden miljoonan euron korotuksen EURES-yhteistyölle. Tästä syystä me esitämme suullisen kysymyksen ja päätöslauselman. Voimme havaita lukuisia syitä, minkä vuoksi liikkuvuutta on lisättävä entisestään. Keskitymme suullisessa kysymyksessämme kolmansien maiden kansalaisiin. Siinä katsotaan tulevaisuuteen. Tiedämme Euroopan tarvitsevan uusia työntekijöitä ennen muuta kolmansista maista. Nämä työntekijät ovat jo olemassa, ja meidän pitäisi lisätä yhteistyötä – erityisesti sellaisten naapurimaiden kanssa, joiden kanssa meillä on naapuruuteen liittyvää yhteistyötä – ja tarjota heille paremmat mahdollisuudet saada asiallista tietoa työllisyystilanteesta, sosiaaliturvajärjestelyistä ja verotuksesta.

Toinen osa koskee kausityöntekijöitä. Euroopan unionissa on ollut kausityöntekijöitä jo pitkään, ja myös he tarvitsevat parempaa tietoa tilanteesta, sosiaalieduista ja sovellettavista säännöistä. Näitä tietoja on saatavilla EURES-portaalissa.

Viimeiseksi haluaisin ottaa esille kysymyksen siitä, onko komissiolla suunnitelmia muiden liikkuvuuteen liittyvien osatekijöiden parantamiseksi. Keskustelimme laajasti siirtymäkauden säännöistä sekä uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden välisestä liikkuvuudesta. Monet EU:n jäsenvaltiot soveltavat yhä siirtymäkauden sääntöjä. Toivon, että tämä kausi päättyy mahdollisimman nopeasti ja että pystymme pian soveltamaan vapaata liikkuvuutta koskevaa säännöstöä niin, että kaikki siirtymäkauden järjestelyt poistetaan. On myös tärkeää, että pyrimme katsomaan ympärillemme ymmärtääksemme, millä tavalla yhä laajempi liikkuvuus vaikuttaa maihin, jotka eivät ole soveltaneet minkäänlaisia siirtymäkauden sääntöjä, koska liikkuvuus ei ole ollut erityisen merkittävää. Liikkuvuus ei ole vilkasta, ja tiedotuksen parantamiseksi on luultavasti olemassa yleisiä syitä. Mikäli siirtymäkauden järjestelyt toivottavasti nyt poistetaan, meidän on parannettava myös yksittäisille työntekijöille suunnattua tiedotusta avoimista työpaikoista ja muista tarpeellisista seikoista sekä sosiaaliturvaan, verotukseen ja muihin vastaaviin aiheisiin liittyvistä asioista, jotka on otettava huomioon.

Tässä olivat komissiolle esittämämme kysymykset. Tiedän, että komission tavoitteet ovat samat kuin Euroopan parlamentinkin, mutta mitä komissio aikoo tehdä?

  Vladimír Špidla, komission jäsen. – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ennen kuin vastaan kuhunkin esittämäänne kysymykseen, haluaisin palauttaa mieliinne, mikä EURES-järjestelmä oikein on.

Kyseessä on ainutlaatuinen järjestelmä, jonka suurena etuna on se, että siinä yhdistetään yli 800 pätevän neuvojan muodostama verkosto tehokkaaseen portaaliin, jolla helpotetaan tiedonsaantia ja interaktiivista tietojenvaihtoa.

EURES-portaali on vuodesta 2006 alkaen tarjonnut 25 eurooppalaisella kielellä helposti saatavilla olevaa tietoa kaikista Euroopan unionissa tarjolla olevista työpaikoista sekä kansallisista julkisista työvoimapalveluista Euroopan talousalueeseen kuuluvissa maissa. Keskimäärin portaalissa tarjotaan tietoa yli 1 200 000:sta tarjolla olevasta työpaikasta. Samaan aikaan EURES-neuvojat tarjoavat apuaan työntekijöille ja heidän perheilleen, jotka suunnittelevat käyttävänsä hyväkseen liikkuvuuden tarjoamia mahdollisuuksia.

Haluaisin nyt vastata esittämiinne kysymyksiin yksi kerrallaan.

Aloitan ensimmäiseksi kysymyksestä, joka koskee EURES-järjestelmän mahdollista laajentamista kolmansien maiden kansalaisten käyttöön.

Kuten tiedätte, EURES käynnistettiin alun perin auttamaan Euroopan talousalueen kansalaisia työpaikan löytämisessä heidän oman maansa ulkopuolella ja lisäämään tällä tavalla liikkuvuutta. Tällä hetkellä komissio suunnittelee avaavansa EURES-järjestelmän myös muista maista peräisin olevien työntekijöiden käyttöön: tällä ei ainoastaan vastata näiden työntekijöiden odotuksiin, vaan se on hyödyksi myös Euroopan unionille. Kun otetaan huomioon Euroopan väestön vanheneminen ja asukasluvun aleneminen, meidän on valmistauduttava siihen, että lähitulevaisuudessa meillä ei ole saatavilla riittävästi eurooppalaista työvoimaa. Tämä vaikuttaa keskeisiin talouselämän aloihin ja elämäntapaamme. Tämän lisäksi EURES-järjestelmää voitaisiin käyttää myös pyrittäessä löytämään kokonaisvaltainen ratkaisu kolmansista maista saapuvia maahanmuuttajia koskevaan kysymykseen.

Tämän seurauksena EURES-järjestelmää koskeviin vuosien 2007–2010 yleisiin periaatteisiin lisättiin uusi määräys, jonka mukaan EURES-verkostossa saatavilla olevien tietojen kohdealaa voidaan laajentaa kolmansista maista peräisin olevien työntekijöiden tarpeisiin vastaamiseksi.

Laillista maahanmuuttoa koskevan komission toimintasuunnitelman perusteella haluamme nyt analysoida yksityiskohtaisesti mahdollisuuksia laajentaa EURES-järjestelmää tämänsuuntaisesti. Alkuvaiheessa voisimme harkita nykyisen elin- ja työoloja koskevan tiedotuksen täydentämistä sellaisilla tiedoilla, jotka vastaavat nimenomaan Euroopan markkinoista kiinnostuneiden, kolmansien maiden kansalaisten tarpeita. Kyseisiä tietoja tarjottaisiin myös asianomaisten maiden kielillä.

Toinen kysymyksenne koskee kausityötä ja lyhytkestoista tilapäistyötä koskevien työtarjousten sisällyttämistä EURES-järjestelmään. On totta, että ensimmäisistä EURES-järjestelmää varten suoritetuista analyyseistä ei käynyt ilmi ulkomailla suoritettavaan lyhytkestoiseen työhön liittyvä tarve ja sitä koskevan kysynnän taso. Käytössämme olleet tilastot koskivat vähintään vuoden pituisia ajanjaksoja, eikä niissä otettu huomioon kausityötä koskevaa kysyntää tai työkokemuksia eikä opiskeluun liittyviä harjoittelupaikkoja.

Euroopan parlamentin esitettyä suosituksen EURES-järjestelmää koskevan vuoden 2007 talousarvion nostamisesta laadittiin kuitenkin järjestelmää koskeva tutkimus, jonka tarkoituksena oli määrittää tämäntyyppisen palvelun käyttöönoton tarvetta ja toteutettavuutta. Monissa maissa asiaan suhtauduttiin hyvin myönteisesti. Joillakin kumppaneilla oli jo kokemusta tämäntyyppisestä palvelusta matkailu-, rakennus- ja maatalousaloilla. Tulevaisuudessa harkitsemme automaattisesti mahdollisuutta palvelun laajentamiseen tehdessämme suunnitelmia EURES-järjestelmän myöhemmästä kehittämisestä.

Kolmanneksi esittämänne kysymyksen osalta komissio uskoo myös, että sekä ammatillisella että maantieteellisellä liikkuvuudella voi olla myönteinen vaikutus siihen, millä tavoin Euroopan työmarkkinat toimivat, ja tästä syystä on tarpeen tukea ja kehittää liikkuvuutta.

Tätä varten komissio laatii toimintasuunnitelman, joka perustuu Euroopan työntekijöiden liikkuvuuden teemavuoden 2006 tuloksiin. Toimintasuunnitelmalla pyritään lisäämään liikkuvuutta Euroopan työmarkkinoilla sekä poistamaan tärkeimmät liikkuvuuden tulevan kehittämisen esteet.

Toimintasuunnitelmassa suositellaan vahvistamaan EURES-järjestelmän roolia. Tarkoituksena on tehdä järjestelmästä tärkein väline, jolla tuetaan työntekijöiden liikkuvuutta Euroopan unionissa ja lisätään liikkuvuutta koskevaa tietämystä. Toimintasuunnitelmalla on kolme keskeistä tavoitetta:

1. tehostetaan EURES-verkoston strategista ulottuvuutta vahvistamalla sen analyyttistä toimintakykyä liikkuvuusvirtojen ja työmarkkinoiden muutosten suhteen;

2. tehostetaan EURES-verkoston palvelujen laatua tarjoamalla siirtotyöläisille ja heidän perheilleen aikaisempaa kattavampia palveluja;

3. laajennetaan EURES-verkoston toiminnan kattavuutta vahvistamalla sen yhteyksiä muihin samanlaisten palvelujen tarjoajiin tai yksityissektoriin ja avaamalla asteittain sen toimet myös muualta maailmasta tuleville työntekijöille, niin kuin jo selitinkin vastauksessani ensimmäiseen kysymykseenne.

Neljäs ja viimeinen kysymyksenne koskee EURES-järjestelmän rajat ylittäviä hankkeita ja niiden roolia, kun pyrimme auttamaan jäsenvaltioita poistamaan väliaikaiset toimenpiteet.

Rajat ylittäviin suhteisiin liittyvät erityiskysymykset ovat aina kuuluneet EURES-järjestelmän ensisijaisiin toimintakohteisiin. Meillä on tällä hetkellä peräti 20 rajat ylittävää yhteistyöhanketta, joista uusimmat ovat Tšekin tasavallan ja Saksan välinen hanke sekä Slovakian ja Unkarin välinen hanke. Niiden lisäksi ollaan parhaillaan laatimassa 14 toteutettavuustutkimusta, joissa pyritään nimeämään niin uusien jäsenvaltioiden välisiä kuin myös vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välisiä uusia hankkeita ja palveluja.

Uskon kuitenkin, hyvät parlamentin jäsenet, että on tullut aika luopua tavasta jakaa jäsenvaltiot ”vanhoihin” ja ”uusiin”: tietyssä mielessä Espanjaa voidaan epäilemättä pitää uutena valtiona, kuten myös Kreikkaa, ja tätä luetteloa voitaisiin jatkaa. Ihmettelenpä, miten pitkään aiomme jatkaa tämäntyyppistä luokittelua Euroopan unionin yhdenvertaisten jäsenvaltioiden välillä.

Joka tapauksessa käynnissä on 14 toteutettavuustutkimusta uusien hankkeiden nimeämiseksi. Ne ovat kaikki käytännöllisiä hankkeita, joiden tarkoituksena on helpottaa kansalaisten – työnantajien ja rajat ylittävien työntekijöiden – jokapäiväistä elämää. Kumppaneihin voisi kuulua ammattiyhdistyksiä, työnantajajärjestöjä, julkisia työvoimapalveluja tai mitä tahansa muita paikallis- tai aluetasolla toimivia osallistujia. Toivomme, että näillä hankkeilla helpotetaan kumppanivaltioiden välistä työntekijöiden vaihtoa ja kannustetaan kumppanivaltioita ryhtymään väliaikaisia järjestelyjä koskeviin tarvittaviin toimenpiteisiin.

Hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin lopuksi painottaa erästä tärkeää EURES-järjestelmän työhön liittyvää näkökohtaa, joka koskee sosiaaliseen polkumyyntiin liittyvien mahdollisuuksien rajoittamista. On selvää, että ihmiset, jotka toiseen maahan saapuessaan ovat jo hankkineet paljon tietoa, ovat paljon vahvemmassa asemassa sellaisiin ihmisiin verrattuna, joiden tiedot ovat puutteellisia. Myös tässä suhteessa EURES on ainutlaatuinen ja erittäin tehokas väline.

  Philip Bushill-Matthews, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, saanen aloittaa sanomalla, että olen pääpiirteittäin yhtä mieltä istuntosalin toisella puolella istuvan kollegani Jan Anderssonin kanssa, mutta pyytäisin, ettei tähän suhtauduttaisi tulevaisuudessa ennakkotapauksena. Pöytäkirjaan ansaitsee tulla merkityksi, että tämä päätöslauselma sai valiokunnassa huomattavaa kannatusta. Me emme ryhmänä esitä päätöslauselmaan mitään tarkistuksia, ja toivon, että kaikkia muita puolueita ja eri kansallisuuksia edustavat kollegamme kannattavat tätä periaatetta, joka kannatuksensa ansaitsee. Sen mukaan ihmiset ovat Euroopan unionissa etusijalla ja EU:n tarkoituksena on tarjota yhä useampia mahdollisuuksia yhä useammille ihmisille. Tässä pyrkimyksessä EURES on aivan erityisessä asemassa.

Minulla on kuitenkin kaksi lisäkysymystä, joihin komission jäsen voi vastata joko seuraavissa puheenvuoroissaan tai kirjeitse. Kysymykset koskevat kahta pientä seikkaa, jotka toivottavasti eivät kuitenkaan ole merkityksettömiä.

Toinen niistä koskee portaalin varsinaista käyttöä. Näppäilemällä sanat ”ammatillinen liikkuvuus Euroopassa” päästään suoraan EURES-portaalin, joka on erittäin hyvä ja helppokäyttöinen portaali. Portaalin löytämiseksi on kuitenkin tunnettava avainsanat ”ammatillinen liikkuvuus”. Jos näppäillään pelkästään sanat ”työpaikkoja Euroopassa”, tuloksena on kokonainen luettelo muita portaaleja, kuten Eurojobs, Jobpilot, Topjobs, Careers in Europe ja niin edelleen. Ne voivat olla erittäin hyödyllisiä portaaleja, mutta tässä yhteydessä tärkeää on päästä EURES-portaaliin. Näin ollen haluan kysyä seuraavaa: voidaanko tehdä mitään muuta sen varmistamiseksi, että EURES-portaali on yhä laajemmin sellaisten henkilöiden käytettävissä, jotka eivät välttämättä käytä työnvälitystoimistoja vaan haluavat päästä verkostoon itse.

Toisena aiheenani on se, että yksi EURES-portaalin ominaisuuksista – jolle myös nostan hattua – on elinikäistä oppimista koskeva alaportaali. Sen yhteyteen kuuluu PLOTEUS-portaali. Kun sain kuulla PLOTEUS-portaalista, olin hämmästynyt, sillä portaali tarjoaa tietoa oppimismahdollisuuksista ”kaikkialla”. Tämä vain tiedoksi kollegoilleni, joille portaali on ehkä myös ollut tähän saakka tuntematon. Uskomatonta – kyseessä on todellakin mittava hanke, jos tietoa ei tarjota ainoastaan Euroopasta vaan ”kaikkialta”! Tartuin tähän asiaan, sillä vaikka usein liikkuvuudesta puhuttaessa onkin kyse siitä, että tarjotaan Itä- ja Keski-Euroopasta peräisin oleville ystävillemme ja kollegoillemme mahdollisuus muuttaa länteen, mielestäni olisi kiinnitettävä enemmän huomiota myös mahdollisuuksiin muuttaa lännestä Itä- ja Keski-Eurooppaan. Yksi esteistä koskee kielen oppimista ja kielellistä sopeutumiskykyä – puhun selkeästi nimenomaan englantilaisen näkökulmasta – ja kaikki, mitä PLOTEUS-hankkeessa voidaan tehdä kielen oppimisen edistämiseksi, on hyvin tärkeä osa ammatillista liikkuvuutta. Toivon komission jäsenen olevan asiasta yhtä mieltä kanssani.

Edellä esittämilläni PLOTEUS-portaalia ja verkostoon pääsyä koskevilla seikoilla tarkoitan seuraavaa: voidaan toki puhua mahdollisuuksista, joita on tarjolla ”kaikkialla”, mutta portaali on saatava lähelle todellisia ihmisiä, jotta sillä pystyttäisiin tarjoamaan heille yhä useampia mahdollisuuksia.

  Stephen Hughes, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, EURES-portaaliin sisältyy valtavia mahdollisuuksia, mutta suuri osa niistä on vielä käyttämättä. Sen toimintaan liittyy yhä useita rajoituksia. Esitämme kysymyksessämme, että portaalia pitäisi kehittää niin, että se toimisi työntekijöiden maantieteellistä ja ammatillista liikkuvuutta edistävänä keskitettynä palvelupisteenä, mutta meidän pitäisi olla rehellisiä ja hyväksyä, että olemme vielä kaukana tästä tavoitteesta. Tällaisen palvelupisteen kehittämisen pitäisi kuitenkin olla mahdollista nykyisenä digitaaliaikana.

Työntekijät, jotka suunnittelevat muuttoa työn perässä Euroopan unionin toiselle puolelle, tarvitsevat yksityiskohtaista tietoa ja paikallistietämystä, jotta he uskaltautuisivat muuttamaan perheidensä kanssa. Tietoa tarvitaan esimerkiksi tietyn alueen kouluista, koulujen oppimistuloksista, opiskelijamääristä ja avoimista paikoista. Sama koskee myös terveydenhoitoa, asumista ja lukuisia muita kysymyksiä.

Portaalissa esitetään tietoa näistä aiheista, mutta tieto on hyvin yleisluontoista ja antaa vain suppean kuvan maista. Voi vaikuttaa siltä, että yksityiskohtaisen tiedon ja paikallistietämyksen esittäminen portaalissa vaatisi mittavia ponnistuksia, mutta asia ei välttämättä ole näin. Tämäntyyppistä yksityiskohtaista tietoa on jo paljon saatavilla paikallisviranomaisten, terveydenhoitoviranomaisten, paikallisten kouluviranomaisten ja ministeriöiden verkkosivustoissa. Portaaliin voidaan lisätä tämäntyyppisten sivustojen linkkejä, joilla lisätietoja tarvitsevat käyttäjät ohjataan kyseisille sivustoille.

Yhä useammat paikalliset tahot tarjoavat tietoja myös monilla kielillä. Esimerkiksi omalla alueellani tietoja on saatavilla puolaksi ja useilla muilla kielillä alkaen äänestysrekisteröintiä koskevista tiedoista aina saatavilla olevia asuntoja koskeviin tietoihin.

Loppujen lopuksi tietoja on usein saatavilla monilla kolmansien maiden kielillä, mikä vastaa komission jäsenen esittämää näkemystä. Maahanmuutto kolmansista maista ei voi ratkaista ongelmia, joita demografiset muutokset aiheuttavat Euroopan unionille, mutta siitä voi silti olla apua. Tästä syystä olen ilahtunut komission jäsenen mainitsemista suunnitelmista kehittää EURES-portaalia sillä tavoin, että sillä voidaan edistää merkittävästi kyseistä prosessia.

  Danutė Budreikaitė, ALDE-ryhmän puolesta. – (LT) Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi neljästä välttämättömästä edellytyksestä EU:n yhtenäismarkkinoiden olemassaololle ja menestykselliselle toiminnalle. Vielä kehitteillä olevat yhtenäiset työmarkkinat tarjoaisivat työnhakijoille mahdollisuuden hankkia uusia taitoja ja kokemuksia sekä valita työpaikkansa ja hyödyntää ammattitaitoaan. Samalla työnantajat pystyisivät valitsemaan työntekijänsä laajasta hakijajoukosta tarvitsemansa asiantuntemuksen varmistamiseksi. EURES (Euroopan työvoimapalvelut) on väline, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäiset työvoimamarkkinat helpottamalla työntekijöiden liikkumista EU:ssa, Euroopan talousalueen maissa ja Sveitsissä (en mainitse tässä yhteydessä kolmansia maita). Kansalliset työvoimapalvelut, ammattiyhdistykset, työnantajajärjestöt ja alue- ja paikallisviranomaiset tekevät verkostossa yhteistyötä. Heidän toimintaansa koordinoi Euroopan komissio. EURES-verkoston tehtävänä on tiedottaa, ohjata ja auttaa työn perässä mahdollisesti muuttavia työntekijöitä asioissa, jotka koskevat työskentelymahdollisuuksia ulkomailla sekä elin-, työ- ja opiskeluoloja Euroopan talousalueen maissa, sekä auttaa työnantajia muista maista peräisin olevien työntekijöiden työhönotossa.

EURES-portaali aloitti toimintansa vuonna 2006, ja se sisältää tietoa miljoonasta avoinna olevasta työpaikasta eri puolilla Eurooppaa. Tähän mennessä portaaliin on rekisteröitynyt 8 000 työnantajaa ja 184 000 työnhakijaa. Vaikka Rooman sopimuksessa määritettyihin Euroopan kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu oikeus vapaaseen liikkumiseen ulkomaille muuton ja ulkomailla tapahtuvan työnhaun vuoksi, monet vanhoista jäsenvaltioista soveltavat yhä siirtymäkauden järjestelyjä sellaisiin maihin, jotka liittyivät Euroopan unioniin vuosina 2004 ja 2007. Saksa aikoo jatkaa työmarkkinoiden avaamista koskevaa siirtymäkautta vuoteen 2011 saakka maan korkean työttömyyden vuoksi. Joissakin tietolähteissä ilmoitetaan, että EU:ssa kärsitään työvoimapulasta, kun taas toisissa puhutaan korkeasta työttömyydestä. EURES-portaalissa on miljoona avointa työpaikkaa, mutta samanaikaisesti työvoiman vapaata liikkuvuutta rajoitetaan. Kuinka tehokas EURES-järjestelmä on? Otan esimerkiksi oman maani Liettuan. Virallisten tilastojen mukaan Liettuasta muutti neljän vuoden aikana ulkomaille 34 000 työntekijää, mutta EURES-palvelujen tarjoaman tuen avulla maasta muutti kahden ja puolen vuoden aikana vain 405 työntekijää. Tiedotusvälineissä esitetään usein järkyttäviä tietoja maahanmuuttajien orjatyöstä Italiassa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, missä uusista maista peräisin olevien työntekijöiden työ- ja elinolot ovat epäinhimilliset. Eikö tämä johdu EURES-järjestelmän puutteista? Ihmisille ei tarjota riittävästi tietoa työ- ja elinoloista, eivätkä he tiedä, kenen puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. Vuoden 2006 toimien yhteydessä kävi ilmi, että on syntynyt uusia esteitä työvoiman vapaalle liikkuvuudelle; niissä on kyse käytännön ongelmista, jotka liittyvät majoitukseen, kieleen, kumppanin tai puolison työllistymiseen sekä psykologisiin vaikeuksiin, joita esiintyy silloin, kun sopeudutaan uuteen maahan tai suunnitellaan kotiinpaluuta. On ilahduttavaa, että komissio käynnistää vuonna 2007 liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman, jolla autetaan ratkaisemaan syntyneitä ongelmia. Ongelmien ratkaisemista edistäisi myös maantieteellistä ja ammatillista liikkuvuutta koskeva tietojärjestelmä, joka toimisi keskitettynä palveluna.

  Ryszard Czarnecki, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, lupaan, että aikaisemmin puheenvuoronsa esittäneestä Philip Bushill-Matthewsista poiketen en käsittele puheenvuorossani verkkoavaruutta enkä niitä mahdollisuuksia, joita verkossa liikkuminen voi tarjota Keski- ja Itä-Euroopan kansalaisille.

Päätöslauselmaesityksessä ylistetään Euroopan työvoimapalveluja eli EURES-järjestelmää. Meidän pitäisi kuitenkin olla tietoisia siitä, että joidenkin mielestä EURES-järjestelmä on esimerkki liiallisesta eurooppalaisesta byrokratiasta. Kuten liettualainen kollegani juuri äsken tähdensi, ulkomaille töihin muuttaneista liettualaisista hädin tuskin kahdeksan prosenttia käytti EURES-järjestelmän tarjoamia välineitä. Tämä on todellakin erittäin vähän.

Ehkä tässä ei ole kyse nimenomaan liiallisesta byrokratiasta, mutta asiat olisivat paljon yksinkertaisempia, jos Euroopan työvoimamarkkinat vapautettaisiin lopultakin kokonaan. Eurooppalaisilla olisi silloin mahdollisuus hakea töitä tavalliseen tapaan käyttämättä välttämättä EURES-järjestelmää.

Kaikkia menetelmiä pitäisi tietenkin tukea, myös virallista tiedotusta kausi- ja tilapäistyöntekijöille tarkoitetuista avoimista työpaikoista. Tämän pitäisi koskea ensisijaisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisia. Vasta sen jälkeen olisi otettava huomioon kolmansien maiden kansalaiset, muun muassa sellaisten maiden, jotka tekevät Euroopan unionin kanssa yhteistyötä Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa.

Hyväksyessämme jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskevat suuntaviivat kaksi vuotta ja kaksi kuukautta sitten me painotimme, että oli tarpeen poistaa kaikki työntekijöiden vapaan liikkuvuuden esteet Euroopassa perustamissopimuksissa tarkoitetulla tavalla. Ikävä kyllä Saksa, Itävalta ja jotkin muut jäsenvaltiot eivät ole välittäneet tästä kehotuksesta, ja ne pitävät yhä yllä työmarkkinoille pääsyn esteitä. Kuten kollegani sanoi, tämä on Euroopan unionin perustana olevien perusvapauksien vastaista. Vapaa pääsy toteutuu ennen pitkää, mutta tällä välin on tuhlattu paljon aikaa. Meidän pitäisi keskustella tässä ja nyt yleisistä ratkaisuista, eikä vain puolittaisista toimenpiteistä.

  Elisabeth Schroedter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kollegani ovat aivan oikeassa sanoessaan, että EURES-järjestelmästä on kehittymässä eurooppalainen menestystarina. Ilman EURES-verkostoa maantieteellinen ja ammatillinen liikkuvuus ei olisi Euroopassa mahdollista nykyisessä laajuudessaan eikä sen harjoittaminen olisi mahdollista työntekijöille, jotka tuntevat oikeutensa ja pystyvät sen vuoksi käyttämään niitä. Euroopan unionin neljäs vapaus toteutuisi vain paperilla, jos EURES-järjestelmää ei olisi olemassa.

Sen vuoksi en ymmärrä, arvoisa komission jäsen, minkä vuoksi ette pyri sitoutumaan nykyistä enemmän EURES-järjestelmän kehittämiseen, toisin sanoen luomaan uusia keskuksia ja parantamaan laatua esimerkiksi ottamalla käyttöön parhaiden käytäntöjen malleja raja-alueilla. Uusia keskuksia pitäisi todellakin syntyä vauhdilla toinen toisensa jälkeen, jotta voitaisiin saavuttaa Euroopan työntekijöiden liikkuvuuden teemavuonna asettamanne tavoitteet ja lisätä maantieteellistä liikkuvuutta Euroopassa. Tähän asiaan on todellakin sitouduttava aikaisempaa tiukemmin. Erityisesti ammattitaitoisten työntekijöiden pulasta kärsivät alueet hyötyisivät, jos liikkuvuutta helpotettaisiin Euroopassa. Kuitenkin kehitystä jarruttavat luonnollisesti ennen muuta jäsenvaltiot – ja jälleen kerran neuvoston poissaolo voidaan panna merkille.

Sosiaaliturvajärjestelmien keskinäisen tunnustamisen on edistyttävä vielä huomattavasti, ennen kuin päästään sille tasolle, että työntekijät voivat hyväksyä työpaikan toisessa jäsenvaltiossa menettämättä osaa sosiaaliturvastaan. Tämä on vielä vaikeampaa työntekijöille oman maani kaltaisissa jäsenvaltioissa, joissa liikkuvuutta rajoitetaan yhä itsepintaisesti siirtymäkauden aikana. Näissä maissa liikkuvuutta harjoitetaan laittomissa ja epävarmoissa työoloissa; harmaa talous määrittää palkat ja turvallisuuden. Sosiaalista polkumyyntiä voidaan torjua onnistuneesti kuitenkin vain laillisen liikkuvuuden pohjalta.

Tästä syystä olen ymmälläni siitä, miksi muun muassa Saksan hallitus pitää ammattitaitoisten työntekijöiden pulaa ykkösuutisena, mutta toisaalta se ei uskalla antaa Itä-Euroopan maista kotoisin olevien ihmisten käyttää liikkumisvapauttaan. Tällä tavoin se lopulta heikentää muutenkin usein järjetöntä tilannetta rajoilla. Pyydän myös työmarkkinaosapuolia edistämään tehokkaammin liikkuvuutta eri maissa ja vaatimaan julkista valvontaa, jonka avulla voidaan paljastaa syylliset ja estää niitä käyttämästä hyväkseen sosiaalista polkumyyntiä.

  Derek Roland Clark, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Eurooppa on maantieteellisesti, maastollisesti ja ilmastollisesti hyvin monimuotoinen, mistä on seurauksena hyvin erilaisia elämäntapoja ja talouksia. Erityisesti työskentelytavat ovat vaihdelleet huomattavasti, ja työlainsäädännöt ovat kehittyneet eri tavoin. Eri ihmiset työskentelevät eri tavoin. Moninaisuus on elämän suola. Tähän voidaan puuttua vain omalla vastuulla, koska se muodostaa täystyöllisyyden ja työlainsäädäntöjen ytimen.

Työllisyysvaliokunta tunnetaan varsinaisesti työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokuntana, ja varmasti sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta kaikkein tärkein sosiaalinen etu on se, että ihmisillä on työtä. Huhtikuussa 2005 Saksan työttömyysprosentti oli kymmenen, kun taas Yhdistyneessä kuningaskunnassa se oli 4,5 prosenttia, mutta siihen aikaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli toteutettu pienempi osa EU:n työlainsäädännöstä. Monissa Itä-Euroopan maissa on korkea työttömyys. Niissä on saatu aikaiseksi edistystä ja joitakin parannuksia, mutta kaikkein viimeiseksi kyseisissä maissa halutaan siirtyä ilman vaaleja nimitettyjen kansankomissaarien johtamasta Neuvostoliiton komentotaloudesta keskitettyyn hallintoon, josta vastaavat ilman vaaleja nimitetyt EU:n komission jäsenet.

Eurooppa ei halua EU:n määräävän yhteistä työlainsäädäntöä kaikille. Sentyyppisestä pakkopaidasta voi olla tuloksena vain työttömyyden lisääntyminen, mikä johtaa jo aiemmin koettuun yhteiskunnalliseen levottomuuteen. Toivottavasti kukaan meistä ei halua kokea sitä uudelleen.

  Csaba Őry (PPE-DE). – (HU) Olemme puhuneet paljon Euroopan unionin maantieteellisen ja ammatillisen liikkuvuuden lisääntymisen keskeisestä merkityksestä työttömyyden vähentämiselle ja taloudellisen kilpailukyvyn parantamiselle.

Euroopan unionin 27 jäsenvaltion työvoimareservi on hyvin suuri, mutta koska avoinna olevat työpaikat jakautuvat epätasaisesti alueiden välillä, monille uransa alussa oleville henkilöille ja yli 50-vuotiaille työntekijöille ei pystytä tarjoamaan kovinkaan monia työtilaisuuksia. Tämän vuoksi on kiireellisesti puututtava siihen, että useisiin jäsenvaltioihin saapuu kolmansista maista työntekijöitä yhä nopeammin, vaikka Euroopan unionin sisällä on käytettävissä sopivia ja ammattitaitoisia työntekijöitä.

EURES-verkostolla on tärkeä rooli kysynnän ja tarjonnan välisessä suhteessa, mutta ikävä kyllä se ei vieläkään ole saanut asianmukaista tukea EU:n kehitystarkoituksiin varatuista voimavaroista. Asia on hyvin selvä: kuulemani mukaan EURES-neuvojia on 700, kun taas komission jäsen Špidla mainitsi heidän määräkseen 800 – jos tarkastelemme tätä lukua suhteessa niihin 20 miljoonaan kansalaiseen, jotka eivät kykene löytämään työtä 27 jäsenvaltiosta, neuvojien määrä osoittautuu vertailussa ilmeisen mitättömäksi. Neuvojia on maata kohden 25–26, vain pisara meressä, eikä tämä määrä ole missään tapauksessa riittävä heille tarkoitetun tehtävän hoitamiseksi.

Toinen mielestäni ongelmallinen kysymys on se, että vaikka portaalissa on saatavilla tietoa työnhakijoista, työpaikkoja tarjoavista yrityksistä annetaan huomattavasti vähemmän tietoa. Uusimpien tietojen mukaan EURES-järjestelmään kuuluu yhteensä 11 000 yritystä. Tarvitaan huomattavasti laajempi tiedotuskampanja, jos taloudelliset toimijat halutaan saada osallistumaan nykyistä merkittävämmin. Mielestäni EURES-verkoston ja -portaalin kehitys sekä niiden toiminnan edistäminen on Euroopan yhteisen edun mukaista, ja siksi kannustaisin teitä hyväksymään ehdotukset.

  Proinsias De Rossa (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, EURES-ohjelma on epäilemättä erittäin tärkeä ja hyvin toimiva, mutta sitä on kehitettävä.

Haluan tarkastella erityiskysymystä, joka liittyy meidän kaikkien mielestä Euroopalle tarpeelliseen ja hyödylliseen liikkuvuuteen. Ongelma, johon erityisesti viittaan, koskee Irlantiin saapuvia EU:n kansalaisia, joiden puoliso on peräisin EU:n ulkopuolisesta maasta.

Viime viikkojen aikana Irlannin hallitus on antanut maastapoistumismääräyksen 120 tällaiselle puolisolle. Tiedän Irlannin viranomaisten ilmoittaneen useille muille, että heidän oleskelulupahakemuksensa käsittely on keskeytetty siihen saakka, kunnes saadaan tietää tulos tuomioistuinasiassa, jossa päätös tehdään todennäköisesti vasta vuonna 2009. Tässä tapauksessa estetään selkeästi sellaisten Euroopan unionin kansalaisten liikkumista Euroopassa, jotka haluavat muuttaa Irlantiin aloittaakseen siellä työskentelyn avoinna olevassa työpaikassa ja jotka joutuvat huomaamaan, että heidän vapauttaan rajoitetaan, koska heidän puolisonsa ei ole EU:n jäsenvaltion kansalainen.

Mielestäni tämä on epäoikeudenmukaista ihmisille, jotka ovat mahdollisesti kiinnostuneita muutosta, mutta se on kaksin verroin epäoikeudenmukaista niille, jotka jo ovat muuttaneet ja asuvat puolisoineen – ja ovat joissakin tapauksissa asuneet jo pitkään – Irlannissa ja jotka nyt määrätään muuttamaan maasta. Kannustaisin komission jäsentä ottamaan viipymättä yhteyttä Irlannin ministeriin ja kehottamaan häntä peruuttamaan maastapoistumismääräykset sekä myöntämään tilapäinen oleskelulupa asianomaisille perheille ja tekemään lopun siitä epävarmuudesta, jota nämä perheet joutuvat tällä hetkellä tuntemaan tulevaisuutensa suhteen.

Tämäntyyppisiä ongelmia ei pitäisi syntyä, jos me suhtautuisimme vakavasti liikkuvuuteen Euroopassa. Olen vakuuttunut, että Irlannin nykyinen lainsäädäntö, joka johtaa tällaisiin tilanteisiin, rikkoo vuonna 2004 annettua Euroopan unionin direktiiviä liikkuvuudesta ja asumisesta samoin kuin Euroopan unionin syrjinnän vastaisia lakeja, koska sitä sovelletaan ainoastaan Irlannin ulkopuolelta peräisin olevien EU:n kansalaisten puolisoihin. Kyseessä on kaksi vakavaa ongelmaa, ja kehottaisin komission jäsentä vetoamaan välittömästi ja kiireellisesti Irlannin viranomaisiin, erityisesti ministeri Brian Lenihaniin, jotta asia saataisiin viipymättä ratkaistua.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin kiinnittää huomiota kahteen tämän keskustelun aikana esille tulleeseen aiheeseen. Ensiksikin on tarpeen toteuttaa täysimääräisesti yksi Euroopan yhtenäismarkkinoiden pohjana olevista perusvapauksista, jolla tarkoitan työvoiman vapaata liikkuvuutta. Uusista jäsenvaltioista peräisin olevien työntekijöiden kohdalla tätä vapautta rajoitetaan voimakkaasti, esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa. Tilanne on selvästikin haitaksi työntekijöiden liikkuvuudelle Euroopan unionin alueella.

Toiseksi erityisesti uusia jäsenvaltioita on tuettava voimakkaasti, jotta niiden työllisyysaste saadaan nousemaan. Esimerkiksi omassa maassani Puolassa miesten työllisyysaste on 51 prosenttia ja naisten hädin tuskin 46 prosenttia. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Skandinavian maissa vastaavat luvut ovat jo yli 70 prosenttia.

  Gunnar Hökmark (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, uskoakseni lisääntyneen liikkuvuuden merkitys ymmärretään laajasti ja eri puolilla saadut kokemukset ovat erittäin onnistuneita, esimerkiksi työntekijöiden ja tutkijoiden osalta. Onnistuminen riippuu hyvin paljon liikkuvuudesta ja eurooppalaisesta yhteistyöstä, ja me tiedämme sen olevan tärkeää työllisyyden laadulle ja työmarkkinoiden tehokkuudelle. Me tiedämme sen olevan todellakin eurooppalainen idea, ja olemme tietoisia myös sen suunnattomasta merkityksestä ihmisten mahdollisuuksille. Edessä on kuitenkin yhä lukuisia esteitä.

On tärkeää tukea EURES-verkostoa ja varmistaa, että se pystyy suoriutumaan hyvin tehtävästään. Mutta samalla meidän on varmistettava, että esteet, esimerkiksi siirtymäkauden säännöt, poistetaan mahdollisimman nopeasti, koska on ristiriitaista pyrkiä toisaalla lisäämään liikkuvuutta, kun toisaalla hyväksytään sen estäminen.

Toinen asia, joka mielestäni on tärkeä mainita tässä yhteydessä, on se, että liikkuvuus on liian vähäistä jopa sen jälkeen, kun nämä esteet poistetaan. Tämä koskee yhtä hyvin kotimaisia työmarkkinoita kuin rajat ylittäviä markkinoitakin. EURES-verkostoa voitaisiin mielestäni käyttää paitsi välittämään tietoa ihmisille, jotka haluaisivat muuttaa toiseen maahan ja toisille työmarkkinoille, ja heidän turvallisuutensa parantamiseen, kuten Jan Andersson esitti täällä aikaisemmin tänään, myös välittämään tietoa kaikille päättäville elimille Euroopan työmarkkinoilla jäljellä olevista esteistä, sillä kuilu vision ja teorian ja toisaalta todellisuuden välillä on melko suuri. Mielestäni EURES-verkoston merkitys tiedottajana voisi toimia kahteen suuntaan: se voisi tarjota tietoa niille, jotka pyrkivät muuttamaan toisille työmarkkinoille, mutta myös kaikille meille sekä jäsenvaltioiden viranomaisille, jotta muuttaminen saataisiin todellisuudessa helpottumaan. Tästä haasteesta me voisimme jatkaa keskustelua tänä iltana.

  Vladimír Špidla, komission jäsen. – (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, mielestäni keskustelu on osoittanut selvästi, että EURES-järjestelmä on hyvä ja hyödyllinen väline, jolla on oma tehtävänsä: se todellakin edistää ja helpottaa työvoiman vapaata liikkuvuutta sekä auttaa ihmisiä hankkimaan tietoa sekä työvoimamarkkinoista eri puolilla Euroopan unionia että heidän omista oikeuksistaan.

Toisaalta, niin kuin keskustelussa painotettiinkin, me emme ole vielä päässeet millään tavalla täydelliseen tai lopulliseen tilanteeseen, ja EURES-järjestelmää on kehitettävä edelleen.

Keskustelussa otettiin esiin joitakin kysymyksiä, joita en käsittele erikseen tässä vaiheessa, koska ne ovat luonteeltaan tarkoin määrättyjä ja liittyvät organisointiin. Uskoakseni jokaisesta niistä kannattaa laatia erillinen asiantuntijalausunto.

Keskustelusta tulee selvästi esiin, että komission yleinen näkemys portaalin kehittämisestä ja Euroopan parlamentin yleinen visio portaalin tarkoituksesta ja kehittämisestä ovat lähes yhtäpitäviä. Näin taataan tehokas ja menestyksellinen yhteistyö pitkällä aikavälillä sekä toimielintemme vastavuoroinen, kannustava panos.

Haluaisin myös mainita, että keskustelussa esitettiin useita ajatuksia, jotka eivät kuulu tämän kysymyksen piiriin, esimerkiksi kysymys kansallisesta lainsäädännöstä, mutta olen luonnollisesti ottanut ne huomioon ja niitä tullaan käsittelemään.