Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 4. syyskuuta 2007 - Strasbourg

21. Elintarvikkeena käytettävät säilötyt maidot (direktiivin 2001/114/EY muuttaminen) - Maito- ja maitotuotealan yhteinen markkinajärjestely (asetuksen (EY) N:o 1255/1999 muuttaminen) - Maito- ja maitotuotealan yhteisen markkinajärjestelyn lisäsäännöt (asetuksen (EY) N:o 2597/97 muuttaminen) (keskustelu)

  Puhemies. − (ES) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

- Elisabeth Jegglen laatimasta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnöstä ”Ehdotus neuvoston direktiiviksi tietyistä osittain tai kokonaan kuivatuista elintarvikkeena käytettävistä säilötyistä maidoista annetun direktiivin 2001/114/EY muuttamisesta” (KOM(2007)0058 - C6-0083/2007 - 2007/0025(CNS)) (A6-0282/2007),

- Elisabeth Jegglen laatimasta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnöstä ”Ehdotus neuvoston asetukseksi maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1255/1999 muuttamisesta” (KOM(2007)0058 - C6-0084/2007 - 2007/0026(CNS)) (A6-0283/2007), ja

- Elisabeth Jegglen laatimasta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnöstä ”Ehdotus neuvoston asetukseksi maito- ja maitotuotealan yhteistä markkinajärjestelyä koskevista lisäsäännöistä kulutukseen tarkoitetun maidon osalta annetun asetuksen (EY) N:o 2597/97 muuttamisesta” (KOM(2007)0058 - C6-0085/2007 - 2007/0027(CNS)) (A6-0284/2007).

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, saanen aluksi kiittää parlamenttia, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa ja erityisesti Elisabeth Jeggleä tästä maitoalan minipakettia koskevasta rakentavasta mietinnöstä.

Paketissa tarjotaan tarkistuksia kolmeen säädökseen. Ensimmäinen koskee säilykemaitoa, jonka valkuaisainepitoisuuden yhdenmukaistamiseen annamme nyt luvan täysin Codex-standardien mukaisesti. Näin vastataan meijeriteollisuutemme ja maitojauheen viejien jo pitkän aikaa sitten esittämään pyyntöön ja parannetaan selvästi heidän asemaansa kolmansissa maissa oleviin kilpailijoihin nähden.

Tästä hyötyvät teollisuuden ja kaupan lisäksi myös maidontuottajat – maanviljelijämme – koska valkuaisainepitoisuuden yhdenmukaistaminen saattaa nostaa maidon arvoa. Lisääntyvät valkuaisainemäärät saadaan valkuaisainekysynnän ennakoidun voimistumisen ansiosta helposti käytettyä. Olen iloinen siitä, että tämä ehdotus on saanut teiltä täyden tuen.

Toinen ehdotus koskee maito- ja maitotuotealan yhteistä markkinajärjestelyä. Siinä ehdotamme koko joukon mukautuksia, joille Euroopan parlamentti on antanut täyden tukensa. Niitä ovat muun muassa ehdotus alentaa rasvattoman maitojauheen interventiohintaa sen laskutehtävän tuloksena, joka saadaan yhdenmukaistamisen vuoksi pienentyvästä valkuaisainepitoisuudesta. Siinä ehdotetaan myös jäsenvaltiokohtaisen hintakynnyksen poistamista voin interventiojärjestelmästä ja tukikelpoisuuskriteereinä käytettävien kansallisten voimäärien poistamista, armeijalle myönnettävän vanhentuneen tuen lakkauttamista ja tuontilisenssien pakollisesta käytöstä luopumista.

Tarkistuksenne, joka koskee kerman ja rasvattoman maitojauheen yksityisen varastoinnin säilyttämistä, on hieman yllättävä, koska näitä järjestelyjä ei ole koskaan käytetty käytännössä, ja niitä voidaan pitää vanhentuneina. Koska lisäksi voin yksityinen varastointi on säilytetty, kermajärjestelyn säilyttämiselle ei ole todellakaan tarvetta.

Olemme koulumaitojärjestelmää koskevien tarkistusten osalta kanssanne samalla aallonpituudella. Ehdotuksemme mukaan järjestelmää yksinkertaistetaan ottamalla käyttöön yhtenäinen tukitaso. Maatalouden pääosasto on jo tutkinut eri mahdollisuuksia tarkistaa koulumaitojärjestelmää ja kehottanut jäsenvaltioita tekemään ehdotuksia järjestelmän parantamisesta ja järjestelmään mukaan otettavista uusista tuotteista. Tämä on johtanut järjestelmässä muutoksiin, jotka esitellään piakkoin maidon hallintokomiteassa. Toivon, että parlamentin, neuvoston ja komission kesken päästään sopimukseen koulumaidon tukitason korottamisesta 18,15 euroon sadalta kilolta.

Sen tarkistuksenne osalta, joka koskee maitotukien käyttöönottoa rakenneuudistusohjelman rahoittamiseksi, korostaisin, että maitoalan minipakettiin sisältyvät ehdotukset eivät ole todellakaan rakennepoliittisia. Minun on sen vuoksi kovin vaikea yhdistää tällaiset perustekniset ja yksinkertaistamistoimenpiteet selkeään tarpeeseen perustaa uusi ”maitotukea” koskeva budjettikohta. Maitoalalla toteutettavien asianmukaisten toimenpiteiden tarpeesta käytävissä keskusteluissa olisi otettava huomioon tulevat terveystarkastuskeskustelut ja ne erilaiset keskustelut, joita käymme yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta.

Kolmas säädös koskee kulutukseen tarkoitetun maidon markkinoiden vapauttamista, ja myös sen osalta huomaan olevamme samalla aallonpituudella. Ehdotus siitä, että 0,2 prosentin sallittu rasvapitoisuus poistetaan, tuntuu hyväksyttävältä. Ehdotatte myös, että säädöksessä viitataan direktiiviin 2000/13/EY. Saanen kertoa teille, että tätä direktiiviä sovelletaan automaattisesti.

Minulla on siis ilo kaiken kaikkiaan todeta, että näkemyksemme käyvät yksiin. Kiitos kaikesta vaivannäöstänne. Odotan kovasti tämäniltaisen keskustelumme jatkuvan.

  Elisabeth Jeggle (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, kaikki puhuvat tällä hetkellä maito- ja maitotuotealan hyvästä ja vakaasta markkinatilanteesta, joka nostaa maidon hintaa. Maanviljelijöiden kipeästi tarvitsema maidon hinnannousu antaa uutta pontta kovin kiistanalaiseen kiintiökysymykseen.

Haluan tänään keskustella maitoalan minipaketista, ja käytän aluksi hyväkseni tilaisuutta kiittää komission jäsentä ja hänen kollegoitaan hyvästä yhteistyöstä. He ovat esittäneet kolme hyvää ja perusteellisesti harkittua ehdotusta, joten parlamentti ei esitä kovinkaan monta tarkistusta. Tarkistusluonnoksemme antavat mielestäni kuitenkin ajattelemisen aihetta, ja toivon, että komissio ja neuvosto hyväksyvät ne maatalousvaliokunnan esimerkkiä noudattaen.

Komission esittämä ensimmäinen kertomus sisältää tarkistuksia tietyistä osittain tai kokonaan kuivatuista elintarvikkeena käytettävistä säilötyistä maidoista annettuun neuvoston direktiiviin. Komissio esittää kertomuksessaan valkuaisainepitoisuuden yhdenmukaistamista ja 34 prosentin vähimmäismäärän ilmoittamista rasvattomissa kuivamaitotuotteissa. Yhdenmukaistamisen ansiosta eurooppalaiset valmistajat pystyvät kilpailemaan kolmansissa maissa olevien valmistajien kanssa samoin edellytyksin. Tällainen kansainvälisen kaupan yksinkertaistaminen on tervetullutta, ja se on yksi syy siihen, että maatalousvaliokunta hyväksyi kertomuksen ilman tarkistuksia ja ainoastaan yhden äänen vastustuksella.

Yhdenmukaistamisella säästetään rahaa, ja siksi ehdotinkin toisessa mietinnössä maitotukiohjelmaa, jolla varmistetaan, että säästyneet rahat pysyvät maitoalalla. Komission ehdotuksessa maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen muuttamisesta säädetään useista tärkeistä teknisistä mukautuksista, jotka johtavat myös selvästi parannuksiin.

Ehdotus alentaa ensinnäkin rasvattoman maitojauheen interventiohintaa noin 2,8 prosentilla. Byrokratiaa voidaan vähentää poistamalla voin interventiokynnys, lakkauttamalla voin kansalliset laatuluokat, ottamalla käyttöön yhdenmukaisen laatumääritelmän, poistamalla armeijalle myönnettävän myyntituen ja luopumalla tuontilisenssien pakkokäytöstä.

Vastustan kuitenkin ehdottomasti kerman ja rasvattoman maidon yksityisen varastoinnin lakkauttamista. Se muodostaa turvaverkon, ja meidän pitäisi mielestäni keskustella tästä asiasta terveystarkastusten yhteydessä eikä maitoalan minipaketin yhteydessä. Tämän lisäksi ehdotus koulumaidon yhtenäisen tukitason käyttöönottamisesta on epäilemättä oikeanlainen. Koulumaidon ravinnollisen merkityksen vuoksi kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tukia pitäisi kuitenkin korottaa merkittävästi 16,11 eurosta sadalta kilolta 18,15 euroon sadalta kilolta. Myös tuotevalikoimaa on kiireellisesti laajennettava.

Nykyään on saatavilla joitakin fantastisia uusia maito-, rahka- ja jogurttituotteita, jotka sopivat kaikkien makumieltymyksiin, ja jos ottaisimme käyttöön innovatiivisia kouluohjelmia, voisimme herättää lasten kiinnostuksen noihin tuotteisiin ja parantaa samalla ravitsemustilannetta. Valkuaisainepitoisuuden yhdenmukaistamisesta kertyvät 117,3 miljoonan euron potentiaaliset säästöt kaudella 2008–2013 tai maitoalan markkinajärjestelyn yhteydessä syntyvät potentiaaliset säästöt olisi käytettävä maitoalan uudistuksen lisä- ja tukitoimenpiteisiin. Olen täysin valmis keskustelemaan myös tuosta aiheesta terveystarkastuksia koskevan keskustelun yhteydessä.

Tämän toimenpiteen tarkoituksena on helpottaa ehdottamaamme maitotukiohjelmaa. Maitoalan myynninedistämistoimien yhteydessä resursseja voitaisiin käyttää parempaan ravitsemustiedotukseen ja myös muihin liitännäistoimenpiteisiin, kuten maidontuotannon nykyaikaistamiseen vaikeuksista kärsivillä alueilla ja vuoristoalueilla. Valiokunta hyväksyi tämän toisen mietinnön yksimielisesti.

Kolmas mietintö koskee kulutukseen tarkoitettua maitoa. Siinä ehdotetaan lisää joustavuutta kulutukseen tarkoitetun maidon määritelmään. Nykyisessä asetuksessa säädetään kolmenlaisesta kulutukseen tarkoitetusta maidosta, jota voidaan tuottaa ja markkinoida yhteisössä. Ne ovat rasvaton maito (enintään 0,5 % rasvaa), kevytmaito (1,5 %– 1,8 % rasvaa) ja täysmaito (vähintään 3,5 % rasvaa).

Komissio on tehnyt oikeanlaisen ehdotuksen kyseisiin kolmeen luokkaan kuulumattoman maidon tuotannon ja markkinoinnin sallimisesta, mikäli pakkausmerkinnässä on selkeä ja helposti luettava tieto rasvapitoisuudesta. Tämä vapauttamistoimenpide tarkoittaa, että siirtymävaiheen kansalliset poikkeukset voidaan poistaa ja että kuluttajien valinnanvaihtoehdot laajenevat, mikä varmasti vilkastuttaa yhteisön sisäistä kauppaa.

Epäselvyyksien välttämiseksi maidon rasvapitoisuusprosentin täytyy olla selkeästi näkyvillä pakkauksessa ja sisältyä suoraan tuotekuvaukseen. Pidän kuitenkin tarpeettomana +/–0,2 prosentin sallitun poikkeaman asettamista rasvapitoisuuden ilmoittamisessa, koska se ei selkeyttäisi mitään vaan todennäköisemmin estäisi ajatuksen toteutumisen.

Nämä kaksi tarkistusluonnosta hyväksyttiin kolmannen mietinnön tapaan yksimielisesti valiokunnassa. Maatalousvaliokunnan selkeän kannanoton ansiosta luotan siihen, että myös koko maitoalan minipaketti hyväksytään selkeällä enemmistöllä huomisessa täysistuntoäänestyksessä.

En kuitenkaan voi hyväksyä ALDE-ryhmän kolmea tarkistusluonnosta. Ne eivät tuo merkittävää parannusta mietintöön. Kolmas tarkistusluonnos koskee ainoastaan koulumaitoa, mikä olisi tahtomme vastaista, sillä haluammehan juuri parantaa kokonaisen tuoteluokan tarjontaa. Siksi minun täytyy valitettavasti hylätä myös tuo tarkistusluonnos.

Esitän lämpimät kiitokseni kaikille kollegoilleni maatalousvaliokunnassa ja omassa ryhmässäni. Kiitän heitä heidän luottamuksestaan ja hyvästä työskentelysuhteesta.

  Struan Stevenson, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää Elisabeth Jeggleä hänen kolmesta mietinnöstään – maitoalan minipaketista. Jo alussa oli selvää, että hänen mietinnöistään vallitsee yleinen yksimielisyys, ja sen asian toi esiin myös komission jäsen. Jäsenet pyysivät tätä keskustelua, jotta he voisivat yhdessä pohtia EU:n meijeriteollisuuden laajempia kysymyksiä, enkä minäkään tee tässä asiassa poikkeusta.

Maitotilat ovat aivan viime aikoihin saakka olleet Yhdistyneen kuningaskunnan meijeriteollisuuden unohdettu sektori. Hämärät talouskäytännöt, joissa supermarkettien sallitaan kiristää maidon hintaa alaspäin 17 pennyyn litralta, kun se sitten myydään kuluttajille 50 pennyyn litralta, ovat saaneet aikaan sen, että monet maitotilallisemme ovat joutuneet harkitsemaan toimintansa lopettamista. Kannattaa muistaa, että jopa 50 pennyn litrahintaan myyty maito on yhä puolet halvempaa kuin supermarketeissamme myytävä pullovesi, eikä vesipulloa tarvitse poi'ittaa tai lähettää eläinlääkärille, joka auttaa sitä hädän hetkellä.

Aivan viime aikoihin saakka EU:n 27 jäsenvaltiosta ainoastaan Slovakiassa, Virossa, Unkarissa ja Liettuassa oli alhaisempi maidon hinta kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mikä on johtanut siihen, että omassa vaalipiirissäni Skotlannissa on menetetty viiden viime vuoden aikana noin 500 maitotilallista. Skotlannissa on tällä hetkellä enää noin 1 400 maitotilaa – siinä kaikki. On arvioitu, että joka päivä yksi maitotilallinen lopettaa toimintansa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Vasta nyt, kun viljan maailmanmarkkinahinnat – ja varsinkin vehnän hinta – ovat lähes kaksinkertaistuneet pakottaen rehun hintaa ylöspäin ja kun paineet tuottavan viljelymaan lisäämisestä biopolttoaineiden ja muiden non-food-viljojen osalta ovat kasvussa, eräät supermarketit ovat lopultakin alkaneet hätääntyä todellisen maitopulan mahdollisuudesta ja maksaa maitotilallisille hieman korkeampaa hintaa. Maitotilalliset ovat nyt vihdoinkin alkaneet nähdä valoa tunnelin päässä, ja nyt he saavat hyödykkeestään ainakin tuotantokustannuksia korkeamman hinnan.

  Rosa Miguélez Ramos, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijää hänen erinomaisesta työstään, jonka ansiosta olemme kaiken aikaa olleet tyytyväisiä hänen ehdotuksiinsa. Haluan myös kiittää häntä erityisesti siitä, että hän hyväksyi koulumaitojärjestelmää koskevan suullisen tarkistukseni.

Seuraavaksi haluan toistaa kritiikkini siitä, että tätä miniuudistusta viedään eteenpäin, vaikka yhteisen markkinajärjestelyn suuruudistus on suunnitteilla ensi vuodeksi, ja marraskuussa tehdään YMP:n ”terveystarkastus”, ja, arvoisa komission jäsen, emme tietenkään vielä tiedä, onko niillä vaikutusta alalle.

Arvoisa komission jäsen, todellinen tilanne – kuten Struan Stevenson selvitti – on viemässä meitä tänään muihin suuntiin. Maataloustuotannon hintakriisi on herättänyt henkiin keskustelun maatalouselintarvikkeiden tuotannosta Euroopassa.

Oma arvioni maitoalan kriisistä eroaa teidän arviostanne. Minun mielestäni pääsyy maidon hinnan nousuun ei ole kulutuksen lisääntyminen Aasiassa vaan alhainen tuottavuus EU:ssa. Viime kauden sato oli heikoin viiteentoista vuoteen.

Joidenkin järjestöjen mukaan Eurooppa tarvitsee todennäköisesti ylimääräiset tuhat miljoonaa litraa vuodessa tarpeidensa tyydyttämiseksi. Kuluttajat ovat tietenkin tänään tyrmistyneitä peruselintarvikkeiden hinnankorotuksista ja viljelijät puolestaan rehun hinnasta.

Vaikka olenkin kanssanne samaa mieltä siitä, että biopolttoaineet eivät ole lopullinen eivätkä myöskään pääasiallinen syy hintojen nousuun, emme saa antaa huiputtaa itseämme: muita syitä on olemassa. Kesannoinnin sen enempää kuin kesantomaankaan vähentäminen ei riitä vakauttamaan hintoja.

Komission pitäisi seurata erittäin valppaasti osakemarkkinoita koskevaa ja muutakin tämänhetkistä keinottelua. Suuret yrityskonsernit pystyvät helposti siirtämään raaka-aineiden hinnannousun kuluttajille, ja niin jo itse asiassa tapahtuukin, mutta paikallisten tuottajien on paljon vaikeampaa tehdä samoin. Siksi korotuksesta kärsivät eniten juuri heikommassa asemassa olevat pk-yritykset.

Kuten Struan Stevenson äsken totesi, hinnannousu ei näy viljelijöiden veloittamassa hinnassa; he syyttävät, että heille maksettavan hinnan ja kuluttajien maksaman hinnan välinen erotus johtuu yhteisestä maatalouspolitiikasta, joka perustuu kesannoinnin edistämiseen.

Arvoisa komission jäsen, koska asia on näin, kehotan, että ette tule tänne kertomaan meille, että kiintiöiden poistaminen toteutetaan asteittain.

Maanviljelijöiden taistelutahto on alhaalla siksi, että he ovat epävarmoja omana pitämänsä asian tulevaisuudesta: käyttöomaisuus eli kiintiöt, jotka on ilmoitettu poistettavan, estävät omalta osaltaan maidontuotannon pääsemisen uudelleen vauhtiin Euroopassa. Näin tapahtui myös silloin, kun maidon hinnat putosivat jyrkästi: se sai monet tuottajat siirtymään kannattavampiin mutta vähemmän työtä vaativiin lajeihin, eivätkä nuo tuottajat enää pysty hyötymään hinnankorotuksesta.

Maitotilallisen uuvuttavaa työtä pahentavat vielä vaikeudet kiintiöiden saamisessa, vaikeudet karjan saamisessa… Arvoisa komission jäsen, olitteko tietoinen siitä, että eurooppalaiset maitotilalliset joutuvat tällä hetkellä matkustamaan maitolehmiä ostaakseen esimerkiksi Kanadaan tai Yhdysvaltoihin, koska he eivät pysty löytämään myytävää karjaa yhteisön markkinoilta?

Arvoisa komission jäsen, pyydän teitä näistä syistä reagoimaan asiaan, ja olen varma, että niin teettekin, sillä se on asianmukaista tässä uudessa tilanteessa – tilanteessa, jota oli vielä kaksitoista kuukautta sitten mahdoton kuvitella ja jonka seurauksista maatalouselintarvikkeiden tuotantoon meidän pitäisi alkaa keskustella.

Minun mielestäni meidän ei pidä vain toivoa, että eurooppalaisten maanviljelijöiden kilpailukyky ei heikkenisi maailmanmarkkinoilla liian paljon, kuten blogistanne olen lukenut, vaan meidän pitää reagoida nopeasti, jotta näin ei tapahtuisi.

  Kyösti Virrankoski, ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää esittelijä Jeggleä erinomaisista mietinnöistä. Maidontuotanto on tärkeimpiä maataloustuotannon aloja. Sen merkitystä lisää vielä se, että myös naudanlihan tuotanto on suuressa määrin riippuvainen vasikoista, joita lypsykarjatilat tuottavat. Maidontuotanto soveltuu erinomaisesti myös luonnonolosuhteiltaan vaikeimmille alueille. Esimerkiksi Pohjois-Euroopassa maitotalous voi käyttää tehokkaasti hyväkseen peltojen hyvää korsirehujen tuottokykyä, mikä tekee tuotannon kestäväksi myös sateita, halloja ja muita epäedullisia luonnonolosuhteita vastaan.

Nyt käsittelyssä olevat esitykset yksinkertaistavat EU:n maitoalan säädöksiä. Voin laatuluokitus yksinkertaistetaan, maidon tiukasta rasvaluokituksesta luovutaan, koulumaidon tuki tehdään riippumattomaksi maidon rasvapitoisuudesta ja interventiojärjestelmää selvennetään. Näitä toimia voimme pitää myönteisinä ja haluan kiittää komission jäsentä Fischer Boelia näistä uudistuksista.

Suuri kysymys on maitoalan kokonaisuudistus, joka tulee esiin maatalouden välivaiheen tarkistuksen, ns. health checkin yhteydessä lähitulevaisuudessa. Sen tärkein yksityiskohta on maitokiintiöt.

Nykyinen tasapaino maidontuotannossa on saavutettu maitokiintiöiden avulla. Näiden ansiosta 1 300 miljoonan kilon voivuori, joka meillä oli vielä 1980-luvun lopulla, on saatu sulatettua olemattomiin samalla kun kuluttajille on voitu taata vakaa tarjonta edullisia ja monipuolisia maitotaloustuotteita. Maidontuottajille on samalla luotu ennustettavat puitteet tuotannon kehittämiseksi.

Mielestäni EU:n velvollisuus on taata jatkossakin ennustettavat puitteet maidontuotannolle. Tämä on tärkeää, koska vaadittavat investoinnit tehdään vuosikymmeniksi ja ne ovat perheviljelmiä ajatellen valtavan suuria. Lisäksi tuotannon sääntely on hidasta, koska lehmien varttuminen tuotantokuntoon kestää noin kaksi vuotta. Siksi maitokiintiöiden jatkaminen on sekä kuluttajan että tuottajan etu. Jos kiintiöt poistetaan, se merkitsee samalla niiden investointien valumista hiekkaan, joita viljelijät ovat tehneet ostaessaan kiintiöitä ja sitä kautta vakautta tuotanto-olosuhteisiin. Näine huomautuksine haluamme tukea esitettyjä mietintöjä.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, käyttäessäni puheenvuoron tässä keskustelussa haluan kiinnittää huomion seuraaviin seikkoihin: haluan ensinnäkin antaa tukeni esittelijän ehdotukselle siitä, että uudistuksen aiheuttamat säästöt, eli 117 miljoonaa euroa, voitaisiin käyttää maitotukirahaston perustamiseen.

Toiseksi rahaston varat olisi kohdennettava pääasiassa niille maidontuottajille ja -jalostajille, joiden on markkinoiden vapautumiskehityksen edetessä ollut pakko tehdä tiloillaan tai yrityksissään rakenneuudistuksia, sekä maidon ja maitotuotteiden kulutuksen edistämiseen, ja varsinkin koulujen maidon ja maitotuotteiden taloudellisen tuen lisäämiseen.

Kolmanneksi tukemme arvoinen on myös komission ehdotus tähän mennessä markkinoitujen kolmen maitoluokan eli rasvattoman maidon, kevytmaidon ja täysmaidon poistamisesta. Poistamisen jälkeen markkinoille voidaan tuoda minkä tahansa rasvapitoisuuden sisältävää maitoa, kunhan siitä on selvä merkintä pakkauksessa.

Vaikka kannatankin Elisabeth Jegglen laatimissa mietinnöissä olevia ratkaisuja, haluan kuitenkin muistuttaa komission jäsentä Fischer Boelia siitä, että Euroopan unionissa voimassa olevien maidon tuotantokiintiöiden määrästä ja tulevaisuudesta on käytävä vakavaa keskustelua, koska ne ovat räikeän epäoikeudenmukaisia varsinkin uusien jäsenvaltioiden osalta. Arvoisa komission jäsen, lupasitte meille tämän keskustelun vastatessanne asiaa koskevaan kysymykseeni, jonka esitin komissiolle lokakuussa 2006.

Esimerkiksi Puolassa, jossa on 38 miljoonaa asukasta, kiintiö on noin yhdeksän miljoonaa tonnia eli 0,23 tonnia asukasta kohden, kun taas Saksassa vastaava määrä on 0,33 tonnia, Ranskassa 0,39 tonnia ja jopa Alankomaissa 0,67 tonnia. Puola, jolla on jopa tällä hetkellä – vain kolme vuotta EU:hun liittymisen jälkeen – erinomaiset mahdollisuudet kehittää maidontuotantoa, on jo hyvin lähellä enimmäisrajaa eikä voi suurentaa sitä. Tällä on erittäin haitallinen vaikutus maidontuotantoon erikoistuneiden tilojen kannattavuuteen.

  Alyn Smith, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, en tee mitään poikkeusta tässä keskustelussa siinä, että välitän ryhmäni onnittelut esittelijälle erinomaisesta työstä, jossa on onnistuttu saavuttamaan jokseenkin epätavallinen tavoite eli pidetty kaikki melko lailla tyytyväisinä. Haluan myös kiittää komissiota siitä, että se on toiminut tällä tavalla jo ennen terveystarkastusta, koska tämä on erinomainen työ, joka olisi pitänyt tehdä jo pitkän aikaa sitten.

Esitän lyhyesti oman näkemyksemme Skotlannin kansallisen maanviljelijäliiton (National Farmers’ Union of Scotland) täällä esittämistä alkuperäisistä kommenteista. Muutosehdotukset eivät välttämättä vaikuta suoraan maanviljelijöihin, mutta ne yksinkertaistavat ja tehostavat asioita ja tuovat kustannussäästöjä ketjun yläpäässä, ja kaikki parantavat meijerialan kilpailukykyä, joten niiden pitäisi sinänsä suoraan hyödyttää maanviljelijöitä markkinoiden välityksellä.

Oman näkemykseni mukaan koulumaitojärjestelmän yksinkertaistaminen on erityisen hyvä asia. Mikä onkaan parempi keino saavuttaa niin monta maatalous-, talous- ja terveystavoitetta kuin kannustaa eurooppalaisia lapsia juomaan maitoa ja käyttämään maitotuotteita? Järjestelmän järkeistäminen on rehellisesti sanottuna asia, joka olisi pitänyt tehdä jo pitkän aikaa sitten.

Ylistäessäni tätä pakettia minun on yhdyttävä skottilaisen – joskaan ei poliittisen – kollegani Struan Stevensonin näkemykseen toteamalla, että se kissa, joka olisi nostettava pöydälle, ovat ne huonot hinnat, joita maanviljelijät joutuvat yhä sietämään, koska tarjontaketju on jo ylittänyt murtumispisteensä, ja liian monet markkinoiden toimijoista käyttävät asemaansa väärin. Me täällä komissiossa ja parlamentissa olemme tänä iltana tehneet oman osamme yksinkertaistamalla järjestelmää. Voisimme hyvin kysyä, miksi se oli alkujaankaan niin monimutkainen, mutta me olemme tänä iltana tehneet tehtävämme. Jäsenvaltioiden ja EU:n kilpailuviranomaisten on nyt tartuttava tarmokkaasti asiaan ja puolustettava maanviljelijöitä, jotka varsinkin supermarkettien määräävän markkina-aseman ilmeisten väärinkäytösten vuoksi saavat jatkuvasti mitättömiä summia laadukkaista tuotteistaan. Kuten komission jäsen toteaa, terveystarkastus tarjoaa tähän hyvän tilaisuuden, koska niin kauan kuin EU ei nosta kissaa pöydälle, tämä paketti ja kaikki muutkin hyvät yritykset jäävät muiden varjoon ja hukkuvat meteliin.

  Ilda Figueiredo, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Yhdymme yleisesti ottaen Elisabeth Jegglen kolmessa mietinnössään esittämiin ehdotuksiin ja erityisesti ehdotukseen käyttää budjettisäästöjä uuden rakenneuudistusohjelman perustamiseen. Säästöjä voitaisiin käyttää markkinointitukeen sekä maidon ja maitotuotteiden määriä koskevaan ravitsemustiedotukseen.

Mielestämme on myös tärkeää, että koulumaitojärjestelmän soveltamisalaa laajennetaan ja että sen laatua parannetaan laajentamalla tuotevalikoimaa, joka voidaan ottaa mukaan järjestelmään. Tällöin järjestelmä toimii todellisena ohjelmana, jolla kannustetaan käyttämään maitoa ja maitotuotteita, ja tällöin se vastaa paremmin lasten ja nuorten makumieltymyksiä ja siinä kiinnitetään huomiota ravitsemukseen ja monipuoliseen ruokavalioon.

Olemme myös samaa mieltä siitä, että kulutukseen tarkoitetun maidon pakkausmerkinnöistä pitäisi olla selkeät säännöt, koska mielestämme on aivan oikein, että rasvapitoisuus otetaan mukaan niin kutsuttuun tuotekuvaukseen.

Viimeiseksi huomautus ajasta, jossa elämme, jossa maidontuotannolla ei pystytä täyttämään nykyistä kysyntää, koska on tarvetta tukea heikommin menestyviä maanviljelijöitä ja maidontuottajia ja lisätä maidon tukiaisia niitä kipeimmin tarvitsevilla alueilla, erityisesti Portugalissa. Muistettakoon, että esimerkiksi Azorien itsehallintoalueen saarilla maidontuotantoa voitaisiin lisätä laajentamatta varastotiheyttä ja että se on äärimmäisen syrjäinen alue, jolla on erinomaiset edellytykset maidontuotantoon.

  Peter Baco (NI). – (SK) Haluan meijerialan miniuudistusta koskevassa keskustelussa korostaa erityisesti tarvetta hyväksyä tässä istunnossa maitoalan yhteisestä markkinajärjestelystä annettuun asetukseen tehdyt tarkistukset 5 ja 7. Tarkistuksessa 5 säädetään 18,15 euron/100 kilogramman yhteisestä tukitasosta kaikelle koulumaitojärjestelmässä myytävälle maidolle. Korottamalla tukea ja yksinkertaistamalla järjestelmää autamme epäilemättä saavuttamaan tavoitteet terveellisten aterioiden takaamisesta ja nuorten liikalihavuuden estämisestä.

Tarkistuksessa 7 esitetään maitotukien rakenneuudistusohjelman tärkeimmät tavoitteet. Ohjelman tavoitteet, kuten ravintovalistustoimenpiteiden vahvistaminen ja maidonkulutuksen lisääminen sekä maidontuotannon uudenaikaistaminen esimerkiksi vuoristoalueilla, toimivat kannustimena varsinkin uusille jäsenvaltioille. Maidon tuotantohan on viime vuosina supistunut uskomattoman paljon juuri monissa uusissa jäsenvaltioissa, joissa myös karjan määrä on supistunut yli 50 prosentilla.

Tämä on valitettavasti johtanut maidonkulutuksen vähenemiseen alle lääkärien suositteleman tason varsinkin lasten keskuudessa. Hyväksymällä nämä kolme asiakirjaa Euroopan parlamentti voi auttaa saavuttamaan tasapainon maidon kulutuksen ja tuotannon välillä kaikissa Euroopan unionin maissa.

  Agnes Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, myös minä haluan esittää kiitokseni esittelijälle, sillä ylivoimainen hyväksyntä valiokunnassa on mielestäni riittävä osoitus siitä, että tässä on tehty hyvää työtä.

Maitoalan minipaketti on merkittävä toimenpide EU:n viljely- ja maitoalalle ennen kaikkea sen vuoksi, että se edistää maidon käyttöä ravinnossa.

Monipuolinen ravinto on erityisen tärkeää lapsille, ja tässä maidolla ja maitotuotteilla on merkittävä tehtävä. Lastemme terve kehitys määräytyy paikallisten maitotuotteiden ja muiden terveellisten elintarvikkeiden tarjonnan perusteella. Siksi onkin erittäin tärkeää edistää maitoa ja kaikkia eri maitotuotteita jogurtista virvoitusjuomiin ja vähärasvaisiin tuotteisiin, joista lapset ja koululaiset pitävät niin paljon.

Maidon ja maitotuotteiden myynninedistäminen on tärkeää muun muassa siksi, että epäterveellinen ruokailu lisää yhä ilmeisemmin eurooppalaisten terveysongelmia. Maitoalan minipakettiin sisältyvällä mainosbudjetilla lisätään ihmisten tietoisuutta, mikä puolestaan hyödyttää koko väestöä.

Ensiarvoisen tärkeää on varmistaa, että uudistuksen aiheuttamat säästöt pysyvät maitoalalla. Haluan lopuksi todeta, että maanviljelijöille maksettavat suorat tuotantohinnat ovat vihdoinkin nousussa, vaikka tämä ei tietenkään johdu bioenergian tuotannosta vaan lähinnä ympäristökatastrofeista ja markkinatilanteen paranemisesta niin EU:ssa kuin muualla maailmassa, esimerkiksi kolmansissa maissa.

  Bernadette Bourzai (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, haluan aluksi kiittää Elisabeth Jeggleä hänen erinomaisesta työstään. Kannatan erityisesti sitä, että hän vastustaa kermasta ja rasvattomasta maitojauheesta maksettavan yksityisen varastoinnin tuen poistamista ja haluaa ottaa käyttöön yhtenäisen tukitason kouluissa jaettavalle maidolle.

Haluan kuitenkin joidenkin kollegoideni ohella mainita tämänhetkisen maitopulan, joka johtuu epäilemättä maailmanlaajuisen kysynnän kasvusta mutta myös tarjonnan supistumisesta, mitä olisi voitu odottaakin, koska se oli mielestäni ennakoitavissa. YMP:n uudistuksen ja maidontuottajille maksettavan hinnan alenemisen vuoksi eräät viljelijät muun muassa Ranskassa ovat luopuneet osasta maitokarjaansa ja keskittyvät enemmän naudan- ja vasikanlihaan, tai kuten Saksassa, ovat luopuneet kokonaan karjankasvatuksesta ja siirtyneet viljankasvatukseen. Tämä on johtanut siihen, että Ranskassa on 100 000 maitolehmää vähemmän kuin mitä tarvitaan, jotta se voisi täyttää kiintiönsä, ja Euroopan unioni tarvitsee miljardi litraa maitoa voidakseen vastata eurooppalaisen kysyntään. Tämä vajaus vaikuttaa jo nyt ja vastaisuudessakin vakavalla tavalla maidon hintaan ja siten myös maitotuotteiden hintaan sekä monien muiden eri elintarvikkeiden hintaan. Mainittujen hinnankorotusten lisäksi myös viljan, lihan ja muiden peruselintarvikkeiden hinnat nousevat rehujen hinnannousun vaikutuksesta. Se aiheuttaa tietenkin vielä lisää ongelmia kuluttajille.

Minusta vaikuttaakin siltä, että meidän on otettava käyttöön hintojen vakauttamisvälineitä. Ennen kuin aletaan harkita maitokiintiöiden poistamista vuonna 2015, on lisättävä kiireellisesti erityisesti varastoja markkinoiden vakauttamiseksi, korotettava tuottajille maksettavaa maidon hintaa heidän kannustamisekseen jatkamaan ja lisäämään tuotantoa ja autettava heitä selviytymään rehun hinnankorotuksista, annettava lisää tukea markkinointiin ja jakelukanaviin, korotettava eurooppalaisia maidontuotantokiintiöitä mahdollisimman pikaisesti ja arvioitava maitoalan yhteistä markkinajärjestelyä vuonna 2008 tehtävässä YMP:n tarkistuksessa nykyisen vajauksen kannalta.

Haluan lopuksi kiinnittää huomiota vieläkin vaikeampaan tilanteeseen, joka on vuoristoalueilla toimivilla ja edustamillani maidontuottajilla. Heidän tuotantokustannuksensa ovat korkeammat ja toimitukset vaikeampia. Lisäksi joissakin maissa, kuten Ranskassa, heiltä on supistettu keruutukea, joka tasoittaa osan maidon keräämisestä vuoristoalueilla aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista. Maidontuotanto on yksi aloista, joka vaikuttaa eniten maaperän suojeluun ja maankäytön suunnitteluun etenkin ongelma-alueilla. Toivonkin, että vuoristoalueiden ongelmat otetaan kunnolla harkintaan kaikissa tulevissa YMP:n tarkistusta ja uutta YMP:tä koskevissa keskusteluissa.

  Jorgo Chatzimarkakis (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ”maito on ihmiselle hyväksi”, ja tänään kaikki puhuvatkin maidosta. Maito on maailman vanhin energiajuoma, se on erityisen tärkeä tuote, ja on hyvä, että keskustelemme siitä tänään. Se, mitä kutsumme kolmen asiakirjan muodostamaksi maitoalan minipaketiksi on vain yksi – joskin hyvin tärkeä – osa EU:n maatalouslainsäädännön tulevia yksinkertaistamistoimenpiteitä, ja komission tässä yhteydessä toteuttamat uudistus- ja yksinkertaistamistoimenpiteet ovat periaatteessa erittäin tervetulleita.

Kuten tiedämme, yhteinen maatalouspolitiikka on pitkäaikainen, jatkuva prosessi, ja maitoalan minipakettia koskeva ehdotus on oikeanlainen askel uudistuksen suuntaan. Roomaa ei kuitenkaan rakennettu yhdessä päivässä. Komission jäsen tietää sen paremmin kuin kukaan muu.

Haluan ottaa esiin erään tärkeän poliittisen näkökohdan, jota eräät kollegoistani ovat jo käsitelleetkin: koulumaidon. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on tältä osin vaatinut hinnan korottamista 16,11 eurosta 18,11 euroon sadalta kilolta. Se on järkevä korjaus, ja teimme oikein vaatiessamme sitä. Voimme nyt ehkä vakavasti harkita myös koulujen hedelmäohjelmaa, joka olisi luultavasti myös komission jäsenen kollegan, Kyprianoun mieleen.

Olen myös tyytyväinen maidon ja maidontuotannon valkuaisainepitoisuuden yhdenmukaistamiseen, koska se auttaa eurooppalaisia tuottajia aloittamaan tasapuolisen kilpailun kolmansissa maissa olevien kilpailijoidensa kanssa, ja kilpailuhan on liberaalien perushuolena. Toisaalta on oikein, tärkeää ja myös maidontuottajien ja meijerien kannalta erittäin kiireellistä, että ne yhdistävät voimavarojaan vielä lisää, jotta niiden on helpompi puolustaa etujaan markkinoilla. Myös tällä saralla on vielä paljon kenttätyötä tehtävänä.

Saanen esittää yhden ajatuksen kuluttajien ja tulevaisuuden kannalta. Maidon kysyntä on kasvanut maailmanlaajuisesti. On erityisen selvää, että elin- ja ruokailutavat ovat muuttumassa koko Aasiassa, eli kysyntä on kasvussa ja hinnat ovat nousussa. On sääli, että hinnankorotukset johtuvat ennen kaikkea kaupasta. Meidän on kuitenkin myös oltava rehellisiä kansalaisillemme. Korkeammat hinnat pitävät jossain määrin sisällään ympäristöön liittyvän totuuden. On esimerkiksi mahdotonta ymmärtää, että litra maitoa maksaa nykyään vähemmän kuin litra vettä. Voi on nykyään halvempaa kuin 20 vuotta sitten. Meidän on ehdottomasti kerrottava kansalaisille, että myös parannuksia on tietenkin saatu aikaan. Rahan on kuitenkin pysyttävä tällä sektorilla sen sijaan, että se siirtyisi kauppaan.

Sana kiintiöistä. Kiintiöt pysyvät meillä mitä ilmeisimmin vielä jonkin aikaa. Siitä on keskusteltu täällä, ja kiintiöiden säilyttämiseen on esitetty perusteet. Nykyisen maitokiintiön on kuitenkin määrä päättyä maaliskuussa 2015, eikä näin tapahdu ainoastaan saksalaisille maanviljelijöille, jotka voivat sitten hyötyä maidon ja maitotuotteiden maailmanlaajuisen kysynnän kasvusta. Komission jäsen totesi ääneen harkitsevansa kiintiön tosiasiallista nostamista. Sen voidaan katsoa tarkoittavan, että se on poistettava. Meidän pitäisi olla täällä rehellisiä ja vaatia sen poistamista.

Kiitän Elisabeth Jeggleä mietinnöstä, joka oli kaiken kaikkiaan erittäin hyvä. Toivon komission jäsenelle kaikkea hyvää maatalouspolitiikan lisäuudistusten valmistelussa.

  Andrzej Tomasz Zapałowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, maitoalan markkinoita koskevien muutosehdotusten ja maidon tukirahaston perustamisen tarkoituksena on tarjota tukea maanviljelijöille ja kuluttajille eikä huonontaa nykyistä tilannetta. Poikkeustilanteisiin täytyy tietenkin varautua ja taata oikeusperusta maitotuotteiden varastoinnille erilaisissa olosuhteissa.

Terveellisen ruoan edistämistoimissa on erityisen tärkeää tarjota tukea vuoristoseudulla harjoitettavalle maataloustuotannolle. Siellä tuotetaan laadukasta maitoa, koska alueet ovat melko vähän saastuneita.

Aivan yhtä tärkeää on tarjota yleisölle tarkkaa tietoa tuotteesta eli maidosta sekä tuottajamaasta ja tuotteen valmistuksesta vastaavasta tuottajasta. Tällöin olisi ilmoitettava muun muassa, käytettiinkö tuotteen valmistuksessa geneettisesti muunneltuja kasveja. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun maitoa tarjotaan lapsille.

Haluan lopuksi kiittää Elisabeth Jeggleä hänen erinomaisesta mietinnöstään.

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, maitoalan yhteistä markkinajärjestelyä koskevassa mietinnössä on kolme kohtaa, joille annan voimakkaan tukeni. Yksi: kerman ja rasvattoman maidon yksityistä varastointia ei pitäisi lakkauttaa, vaan se pitäisi säilyttää turvaverkkona maidontuotannon epävakaassa maailmassa. Kaksi: koulumaitojärjestelmä on äärimmäisen tärkeä varsinkin liikalihavuuden torjunnassa, ja sitä pitäisi laajentaa ottamalla siihen mukaan uusia ja terveellisiä meijerituotteita. Kolme: pitäisi perustaa maitotukien rakenneuudistusohjelma, jonka tarkoituksena on säilyttää maitoalan minipaketin toteuttamisesta syntyvät säästöt maitoalalla, ja rahaston varat pitäisi käyttää markkinointitukeen ja ravintotietouden lisäämiseen.

Vaikka maitoalan näkymät ovat tällä hetkellä myönteisemmät, meidän on varmistettava, ettei ryhdytä poistamaan nykyisiä turvaverkkoja tai kaventamaan maitoalaa koskevaa visiota. Säästöjä ei myöskään saa menettää teollisuudelle ja sen edistämiseen.

  Esther de Lange (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, näin myöhäiseen aikaan päivästä, kun paikalla ovat enää ainoastaan maatalouden sinnikkäät puolestapuhujamme ja maataloudesta vastaava komission jäsen – jota tästä kiitän – maito ei ehkä ole itsestään selvin virvoke, jota kaipaamme varsinkaan edellisen keskustelun jälkeen. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että puhumme täällä yhdestä eurooppalaisen maataloustuotannon jättiläisestä. EU:n jokainen jäsenvaltio on maidontuottaja, ja maidontuotannon osuus eurooppalaisen maatalouden tuotantomäärästä on jopa 14 prosenttia. Tästä huolimatta sillä on jokseenkin vähäinen osuus maanviljelybudjetissa. Meijeriala tarjoaa meille myös laadukkaita tuotteita ja valikoiman alueellisia erikoisuuksia. Kenraali De Gaulle yhdisti tuotteiden suuren moninaisuuden mahdollisuuksiin hallita hänen omaa maataan kysymällä retorisesti: "Miten kukaan voi hallita maata, jossa on 246 erilaista juustoa?". Mitä tämä ranskalainen huomautus sitten saattaisi tarkoittaa 27 jäsenvaltion Euroopan unionissa, jossa on varmaankin tuhansia juustolajeja? No, ehkä emme lähde miettimään sitä asiaa tänä iltana.

Emme saa unohtaa, että maitotilalliset ovat osa maaseutuamme. Voimme siis olla alasta ylpeitä, vaikka sillä ei olekaan ollut helppoa viime vuosina. Noiden vaikeiden vuosien ja tämänhetkisen markkinakehityksen valossa olisi kiinnostavaa miettiä pitempäänkin kysymyksiä, jotka menevät tämän keskustelun ulkopuolelle. Minä teen sääntöön poikkeuksen enkä lähde niitä pohtimaan, vaikka useimmat jäsenet ovat antaneet periksi tälle kiusaukselle. Myötäilen pelkästään Struan Stevensonia, joka aivan oikein kysyy, kuinka suuri osa hinnankorotuksesta todellakin päätyy maanviljelijöille.

Palatkaamme siis keskustelumme aiheeseen: Elisabeth Jegglen erinomaisiin mietintöihin. Haluan erityisesti käsitellä vaatimusta laajentaa koulumaitojärjestelmää. Rasvaprosentin linkittämisestä tukeen on aivan oikein luovuttu, joten minun mielestäni olisi järkevää ajatella ennen kaikkea innovatiivisia ja terveellisiä tuotteita ja laajentaa järjestelyä varsinkin, kun liikalihavuudesta on tulossa yhä suurempi ongelma Euroopassa. Komission jäsen on jo kertonut, että hän keskustelee tästä asiasta parhaillaan jäsenvaltioiden kanssa, mutta ehkä hän voisi kertoa meille, milloin voimme odottaa aiheesta konkreettisia ehdotuksia eli milloin pakettia todennäköisesti laajennetaan.

Yhdyn lopuksi esittelijän näkemykseen siinä, että on liian aikaista poistaa turvaverkot kokonaan, vaikka niitä ei tällä hetkellä käytetäkään, mutta myös tämä asia kuuluu terveystarkastuksen yhteyteen. Viestinä on siis: ”Jatkoa seuraa”.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). – (HU) Onnittelen Elislabeth Jeggleä lämpimästi hänen merkittävästä työstään, ja haluan myös kertoa olevani tyytyväinen maitoalan minipakettia koskevaan komission ehdotukseen. Uusissa jäsenvaltioissa on tähän mennessä voitu poiketa rasvapitoisuutta koskevista EU:n asetuksista suurella vaivalla saavutettujen poikkeusten ansiosta, mutta on hyvä uutinen, että voimme yhä vuoden 2009 jälkeenkin käyttää niitä maitotuotteita, joihin olemme tottuneet.

Koska vapauttamisen odotetaan tiivistävän jäsenvaltioiden välistä kauppaa, meidän on tarkasteltava entistäkin valppaammin elintarvikkeiden turvallisuutta. Haluan kiinnittää komission jäsenen huomion siihen seikkaan, että elintarvikkeiden turvallisuus aiheuttaa yhä suuremman ongelman kaikkialla Euroopassa, ja ongelma koskettaa erityisesti uusia jäsenvaltioita.

Kannatan maatalousvaliokunnan hyväksymää ehdotusta siitä, että yhdenmukaistamisesta kertyvät budjettisäästöt on pidettävä maitoalalla. Nämä rahat on osoitettava kahteen tavoitteeseen. Ensimmäinen on maitoalan tukien uudelleenjärjestely ja toinen on koulumaito-ohjelma, joka on erinomainen aloite komissiolta. Ohjelma on yksi terveellisen ravinnon peruselementtejä liikalihavuuden ja painonlisäyksen vastaisessa toiminnassa. Tälle ohjelmalle myönnettävää tukea on lisättävä.

Haluan huomauttaa Jorgo Chatzimarkakisille, että hän kolkuttaa jo avattua ovea, koska ehdotin kouluhedelmäohjelmaa jo puolitoista vuotta sitten, ja komission jäsen Fischer Boel hyväksyi ajatuksen niin hyvin, että se on nykyään osa jo toteutettua hedelmä- ja vihannesalan uudistusta. Koulumaito-ohjelma ja kouluhedelmäohjelma täydentävät oikein hyvin toisiaan.

Monet ihmiset ovat maininneet kiintiöjärjestelmän. On sekä ilmeistä että pelättävissä, että komissio lakkauttaa sen, mutta haluan kuitenkin pyytää, että se, mitä tapahtui maissin interventioiden yhteydessä, ei tapahtuisi uudestaan. Annetaan pudotuksen olla pehmeä, annetaan maidontuottajille aikaa valmistautua asiaan. Pelkään, että kansallisten kiintiöiden korottaminen ja sakkojen poistaminen johtaa tulevina vuosina kiintiöiden arvon alenemiseen.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, maito- ja maitotuotealan yhteinen markkinajärjestely on merkittävä asia niin yksittäisille jäsenvaltioille kuin koko Euroopan unionille. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että se vaatii tiettyjä muutoksia, mutta niiden on kuitenkin perustuttava perusteelliseen tutkimukseen eikä teollisuuden tai kaupan taholta tulevaan painostukseen. Meidän täytyy muistaa, että tavoitteenamme pitäisi aina olla ihmiskunnan ja tässä tapauksessa kuluttajien saama hyöty, sillä kuluttajilla on oikeus odottaa meidän suojelevan heidän etujaan.

Tältä osin en voi hyväksyä Euroopan komission ehdotusta kulutukseen tarkoitetun maidon rasvapitoisuudelle asetetun +/–0,2 prosentin sallitun poikkeaman poistamisesta pakkauksessa annetusta arvosta. Maitoalan markkinajärjestelyn parantamistoimet olisi aloitettava tarkistamalla maitokiintiöitä ja kohdentamalla ne sitten kulutuksen mukaan. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa esimerkiksi 80 miljoonan asukkaan Saksalla on yli 28 600 000 tonnin maitokiintiö, kun 38 miljoonan asukkaan Puolalla kiintiö on alle yhdeksän miljoonaa tonnia.

Yhteisessä maatalouspolitiikassa ja myös maitopolitiikassa on myös esitettävä kysymys esimerkiksi siitä, millaista maatalousmallia kannatamme – kannatammeko pieniä perhetiloja vai maanviljelijöitä, joilla on tuhansia tai kymmeniä tuhansia hehtaareja viljelymaata? Jos kannatamme perhetiloja, jotka ovat ominta aluettani, niin meidän ei tarvitse rahoittaa yksityistä varastointia maatiloilla. Kyseiset varat voidaan käyttää paremmin maidon tukirahastoa koskevaan ehdotukseen, sillä rahastosta voitaisiin muun muassa rahoittaa maidosta ja maitotuotteista valmistettua ravintoa koskevaa tiedotustoimintaa ja tukea koulumaitojärjestelmää sekä alueellisten tuotteiden valmistusta ja maitoteollisuuden rakenneuudistusta.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, myös minä haluan kiittää Elisabeth Jeggleä hänen asiantuntevasta tavastaan käsitellä näitä mietintöjä. Yksinkertaistaminen ja radikaaleista muutoksista pidättäytyminen on tässä vaiheessa järkevää.

Kyllä tämä maailma on kummallinen, sillä vasta äskettäin meijerialalla elettiin tuomiopäivän tunnelmissa, ja nyt tänä kesänä maanviljelijät ovat uskomattoman optimistisia ja sinnikkäitä, ja ensimmäistä kertaa pitkään aikaan näin heidän kasvoillaan jopa hymyä, koska maidon hinnat ovat paranemassa. Kuluttajat ovat alkaneet havaita – ja Tesco on todennutkin – että pitkäaikainen suuntaus ruokamenojen alenemisessa on pysähtynyt. Tescon pääjohtaja Sir Terry Leahy sanoi hiljattain, että on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos siinä, millaisen painotuksen kuluttajat antavat elintarvikkeille, ja se on mielestäni totta ja oikein, ja toivon, että se merkitsee siirtymistä pois supermarkettien aggressiivisesta elintarvikepolitiikasta. Yritämme ilmiselvästi käsitellä maitoalaa erityiskysymyksenä. Kaikki meistä haluavat tietää, mitä suunnitelmia teillä on maitokiintiöiden suhteen tässä nykyisessä markkinatilanteessa. Ja odotamme kovasti kuulevamme sen.

Luin myös, että Kiinassa ollaan huolestuneita siitä, onko maan lapsille tarjolla maitoa, ja onkin ihmeellistä, että samalla omat lapsemme Euroopassa juovat ilmeisesti koko ajan sitä vähemmän. Saanen kuitenkin kertoa ensiarvoisen tärkeän koulumaitojärjestelmän osalta joitakin mielipiteitä Áinelta – joka sattuu olemaan oma kymmenvuotias lapseni. Hän jättäytyi juuri koulumaitojärjestelmän ulkopuolelle, ja minusta on mielenkiintoista tietää, miksi hän teki sen – hänhän itse asiassa rakastaa maitoa – mutta hän on mieluummin ulkona leikkimässä kavereidensa kanssa kuin istumassa sisällä ja juomassa maitoa, jota hänen on pakko tehdä koulussa. On siis olemassa useita syitä siihen, miksi tätä järjestelyä saattaisi olla hyvä tutkia, ja meidän on tehtävä yhteistyötä koulujen kanssa, koska maidon keskimääräinen kulutus on Irlannissa alhainen, ja olemme siitä liikalihavuuden vastaisen toiminnan kannalta huolissamme.

Odotan innokkaasti tulevaisuutta ja terveystarkastusta. Oma terveyteni on tällä hetkellä hieman heikko, ja olen sitä mieltä, että mukillinen kuumaa maitoa niille meistä, jotka olemme odottaneet tähän myöhäiseen hetkeen saakka, olisi ollut erittäin tervetullut!

  Wiesław Stefan Kuc (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Elisabeth Jegglen mietinnöt käynnistävät maito- ja maitotuotealan markkinoiden uudistuksen. On hyvä, että maidon tukirahastoa koskeva ehdotus tehdään ja että rahasto perustetaan ennen kuin maidontuotannon ja -jalostuksen alalla aletaan toteuttaa erityisiä uudistustoimenpiteitä. On myös hyvä, että käyttöön otetaan hieman joustoa vähentämällä EU:n maito- ja maitotuotealan markkinajärjestelyyn vaikuttavien asetusten lukumäärää.

Huonompi asia on sen sijaan se, että joustoa ei otettu käyttöön enemmän ja että maitokiintiöistä eli tuotantomäärien käytännön valvonnasta ei luovuttu. Huonompaa on myös se, että valkuaisaine- ja rasvapitoisuuden vakiinnuttamisen kautta tapahtuva yhdenmukaistaminen on säilytetty, koska – toisin kuin lihantuotannossa – se erottaa tuotteen laadun tuottajasta.

Toivon lopuksi tuottajien, jalostajien ja kaikkien meidän puolesta, että uudistuksessa päästään useampiin kuin vain viimeiseen sen tavoitteista.

  Carmen Fraga Estévez (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää Elisabeth Jeggleä hänen mietinnöistään, joissa on tarkasteltu yksityiskohtaisesti komission ehdotuksia ja tehty niihin parannuksia, ja voin vain toivoa, että maatalouden erityiskomiteassa saavutettu tekninen sopimus ei estä neuvostoa ottamasta harkittavakseen yksityisen varastoinnin tuen lakkauttamisesta luopumista koskevaa tarkistusta ja muita parlamentin hyväksymiä tarkistuksia.

Haluan lisäksi korostaa, että tämä ehdotuspaketti sisältää merkittäviä tekijöitä, ja ne ennustavat alkua välivaiheelle, joka johtaa kiintiöjärjestelmän lakkauttamiseen periaatteessa vuoteen 2015 mennessä. Mainitsen esimerkkinä rasvattoman maitojauheen intervention alentamisen.

Ilmoitus siitä, että maitokiintiöt on määrä lakkauttaa, on luonut epävarman tilanteen tuottajien keskuuteen, kuten komission jäsen hyvin tietää, ja kiintiömarkkinat ovat sen vuoksi lamaantuneet, mikä on hidastanut merkittävästi alalla tarvittavaa rakenneuudistusta ainakin Espanjassa.

Kyseisten syiden vuoksi pyydämmekin komissiota esittämään viipymättä ehdotuksia alan tulevaisuudesta ja tarjoamaan vastauksia kysymyksiin, jotka koskevat muun muassa kiintiöiden asteittaisen korotuksen määrää tai tuotanto-oikeuksien menetysten mahdollista korvaamista tai suoran tuen määrää interventiohintojen uuden laskun jälkeen. Nämä ja monet muut kysymykset vaativat kiireellistä vastausta, jotta ala voidaan vapauttaa tästä epävarmasta tilanteesta.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, keskustelemme parhaillaan maito- ja maitotuotealan markkinoiden uudistusta koskevasta minipaketista. Minipaketti on hyvä nimitys muutosehdotuksille. Täydellinen ja kunnollinen markkinoiden uudistus on vielä tekemättä.

Minipakettiin sisältyvät ehdotukset ovat järkeviä, ja niitä kannattaa tukea. Ne koskevat maidon tukirahaston perustamista maidon kulutuksen edistämiseksi (myös kouluissa), vuoristoalueilla harjoitettavan maidontuotannon tukemiseksi ja muiden uudistustoimien toteuttamiseksi. Maitotuotteiden yksityisen varastoinnin tuki pitäisi myös säilyttää.

Yksi perustavanlaatuinen kysymys jää kuitenkin vastattavaksi: miten on maitoalan markkinoiden merkittävien uudistusten laita? Havaitsemme maitotuotteiden hintojen olevan tällä hetkellä nousussa, mikä kiihdyttää inflaatiota joka puolella Euroopan unionia. Vaatimus siitä, että maitotuotteita pitäisi viedä EU:n ulkopuolelle, on vahvistumassa.

Mikä on tilanne EU:ssa? Tuotantokiintiöitä ja suunnattoman suuria sakkoja niiden ylittämisestä. Mitä pitäisi tehdä? Toimimalla järjestelmällisellä mutta hallitulla tavalla voisimme alkaa korottaa maitokiintiöitä 2–5 prosentin vuosivauhtia asianomaisen maan tilanteesta riippuen. Tasoittakaamme tietä kiintiöiden poistamiselle vuoteen 2015 mennessä – sitä maanviljelijät odottavat. Komission jäsen on puhunut tästä monessa yhteydessä. Onko meillä varaa odottaa terveystarkastukseen saakka? En usko. Minun mielestäni voimme alkaa korottaa maitokiintiöitä asteittain jo tänään. Toistan: hitaasti, asteittain ja täysin valvotulla tavalla.

  Albert Deß (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, Elisabet Jeggle on tehnyt merkittävää työtä maitoalaa koskevan kolmen mietinnön osalta, ja kiitän häntä siitä lämpimästi. Kiitän myös komission jäsentä niistä ehdotuksista, jotka muodostavat perustan tämänpäiväiselle keskustelullemme. Nämä kolme mietintöä ovat melko teknisiä. Ratkaisevin keskustelu maidosta käydäänkin vasta terveystarkastuksen yhteydessä.

Haluaisin puhua muutamasta asiasta. Olen tyytyväinen siihen, että ensimmäisessä mietinnössä käsitellään maitojauheen valkuaisainepitoisuuden yhdenmukaistamista, mikä johtaa markkinoiden mukautumiseen. Toisessa mietinnössä pidän hyvänä asiana sitä, että voin 27 kansallista laatuluokkaa on määrä poistaa ja korvata ne yhtenäisellä Euroopan laajuisella laatumääritelmällä. Olen iloinen myös siitä, että koulumaitokysymykseen kiinnitetään enemmän huomiota. On parempi tehdä maidosta ja maitotuotteista houkuttelevia lapsillemme kuin joutua keskustelemaan alkoholin väärinkäytöstä nuorten keskuudessa, kuten tänään teimme.

Kolmannessa mietinnössä todetaan, että kulutukseen tarkoitettua maitoa voitaisiin markkinoida joustavammin. Tässä asiassa väitän komission jäsenelle, että +/–0,2 prosentin sallittu poikkeama on aivan liian korkea. Maidontuottajat laskevat maanviljelijöiltä saamansa maidon rasvapitoisuuden tarkkaan 0,01 prosentiksi, joten heidän on myös pystyttävä antamaan kuluttajille tarkka tieto kulutukseen tarkoitetun maidon rasvapitoisuudesta.

Maito on arvokas ja terveellinen elintarvike. Maito ja maitotuotteet muodostavat osan terveellisestä ruokavaliosta, ja toivon, että noususuunta jatkuu maitotilallisillemme ja että markkinat kasvavat. On kiireellisesti varmistettava, että maitotilallisillemme maksetaan parempaa palkkiota siitä, että he työskentelevät 365 päivää vuodessa. Maidon hinnannousun paheksunta ei ole perusteltua. Keskimääräinen kulutus Euroopassa on 260 kiloa. Jos kuluttaja joutuu maksamaan kymmenen senttiä enemmän, se tekee 50 senttiä viikossa, ja voimme varmastikin pitää eurooppalaista maidontuotantoa sen arvoisena.

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE). – (RO) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, maitoalan yhteismarkkinoiden yksinkertaistamistoimenpide on myös jäsenvaltioiden näkökulmasta merkittävä aloite, joka tuo Euroopan unionin lähemmäksi maanviljelijöiden todellisia tarpeita. Tämä on mahdollista erityisesti vapauttamalla tuotantoa ja maidon markkinointia. Tämä on hyvä uutinen varsinkin niille maille, joiden maanviljelijöiden pitäisi tehdä liian suuria investointeja tuottaakseen edes yhden kolmesta tähän mennessä hyväksytystä maitoluokasta.

En usko, että maanviljelijät olisivat nykyisissä markkinaoloissa pystyneet mukauttamaan tuotantoaan vuoteen 2009 mennessä, jolloin siirtymävaihe loppuu. Euroopan unionin ei myöskään tarvitse määrätä maitotuotteiden sisältöä niin kauan kuin kasvinsuojeluvaatimuksia noudatetaan. Siksi yhdynkin täysin tähän vapauttamistoimenpiteeseen.

Toiseksi kannatan yhtenäisen tukitason käyttöönottoa koulumaitojärjestelmässä. Tämä on merkittävä toimenpide, jolla lisätään osaltaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopassa (asettamalla köyhemmät alueet muiden edelle) sekä nuorten liikalihavuuden vastaista toimintaa. Komission ehdotuksen mukaan tuen pitäisi olla korkeampi, koska kouluja ja lastentarhoja ei saisi pakottaa osallistumaan kustannusten rahoittamiseen. Tämä määrä on myös edullinen varsinkin niille valtioille, joilla on jo tukijärjestelmä kouluissa. Opiskelijoille tarjottujen ohjelmien ja tuotteiden laadukkuutta voidaan edistää eurooppalaisin varoin, jolloin jäsenvaltioilta poistuu merkittävä määrä budjettivaroja. Tämä määrä voitaisiin siten käyttää nuorille suunnatun politiikan yhteydessä.

Annan tukeni myös maitoalan markkinoiden rakenneuudistusta varten perustettavalle eurooppalaiselle rahastolle. Siihen pitäisi sisällyttää myös laadun parantamista koskeva budjettikohta, jonka mukaisesti monet maanviljelijät uusissa jäsenvaltioissa voivat myydä tuotantoaan vasta vuoden 2009 jälkeen.

Todettakoon lopuksi vielä se tärkeä seikka, että meidän on tarkasteltava yhteisen markkinajärjestelyn muutoksia laajemmassa yhteydessä eli yhteisen maatalouspolitiikan mukaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Se on mielestäni oikea ajankohta maitoalan yhteismarkkinoiden rakenneuudistukselle, jonka tavoitteena on maitokiintiöjärjestelmän lakkauttaminen.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää niitä teistä, jotka ovat vielä paikalla tässä rakentavassa keskustelussa. Koska meillä ei näytä olevan maitoalan minipaketista suurempia mielipide-eroja, käytän tilaisuutta hyväkseni esittääkseni viimeiset kommenttini kissan nostamisesta pöydälle.

Parin viime viikon aikana erilaiset sidosryhmät ja tiedotusvälineet ovat painottaneet erityisesti maidon hintojen kehitystä yhteisössä kesän aikana. Olen mitä suurimmassa määrin iloinen siitä, että minulla on nyt tänään tilaisuus selvittää asioita mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi. Meijerituotteiden hinnat ovat todellakin nousseet huomattavasti vuoden alun jälkeen varsinkin vastauksena markkinoille eikä, kuten aivan oikein todettiin, vastauksena bioenergian tuotannon kasvulle.

Näihin hinnankorotuksiin on tietenkin selityksiä, ja haluan palata niihin hieman myöhemmin, mutta ensin tarkastelen asioita yleisemmästä näkökulmasta.

Me kaikki tiedämme, että elintarvikkeisiin käytetty osuus eurooppalaisten kotitalouksien tuloista on vuosi vuodelta supistunut. Tänään olemme tilanteessa, jossa Euroopan yhteisössä käytetään vain noin 12 prosenttia elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin – ja tämä on yllättävän vähän, kuten käytetyn rahan määrä osoittaa. Oli kiinnostavaa havaita saksalaisen sanomalehden tekemä pikatutkimus, joka osoitti, että voidakseen ostaa yhden maitolitran ihmisen täytyi työskennellä 11 minuuttia vuonna 1960, mutta vain 3 minuuttia vuonna 2006. Voin keskihinta on tänään 4,10 euroa, kun se oli 4,50 euroa vuonna 1982. Nämä hinnat ovat nimellisiä hintoja eli niissä ei ole otettu huomioon inflaatiota. Nykyiset hinnat ovat nousseet historiallisen alhaiselta tasolta, joka saavutettiin vuoden 2003 uudistuksen jälkeen ja joka tarjosi teollisuudelle vahvemman kilpailupohjan ja maitotilallisille korvauksia potentiaalisesti alemmista hinnoista.

Saanen nyt palata nykyisen markkinatilanteen perustekijöihin. Ensinnäkin useimpien tukiaisten maksu on keskeytetty jo jonkin aikaa sitten, ja tällaisia tukiaisia ovat lähinnä vientituet, interventio-ostot sekä erilaiset myyntituet.

Toiseksi olemme nyt tilanteessa, jossa interventiovarastot ovat tyhjiä – ja kaikki varastoidut määrät myydään sisämarkkinoille.

Kolmanneksi voin toimituksia on vähennetty vähäisemmän tuotannon ja tyhjien interventiovarastojen vuoksi. Juuston tuotanto oli maitorasvan ensisijainen käyttökohde aivan viime aikoihin saakka, kunnes voista maksettu parempi hinta sai teollisuuden taas lisäämään voin tuotantoa.

Neljänneksi, vaikka tänä vuonna on kerätty lehmänmaitoa hieman enemmän kuin viime vuonna, se ei kuitenkaan täysin riitä vastaamaan kasvaneeseen kysyntään.

Voisin jatkaa ja luetella muitakin perustekijöitä, mutta tällä hetkellä olemme periaatteessa tilanteessa, jossa markkinavoimat jylläävät tarjonnan ja kysynnän mukaan. Ennen uudistusta vallinnut markkinanäkemys, jonka mukaan hinnat määräytyvät interventiotason perusteella, on mennen talven lumia. Teollisuus tekee nyt päätöksensä täysin kaupallisista syistä tarjoten maksimaalisen tuoton lisäinvestoinneille, mutta sallii myös korkeamman hinnan maksamisen maidontuottajille – maanviljelijöille.

Tuolta osin olen tyytyväinen raakamaidon positiiviseen hintakehitykseen viime kuukausien aikana: eräät jäsenvaltiot ovat raportoineet jopa 15–20 prosentin noususta. Kaikki kuitenkin tiedämme, että tuotantokustannukset ovat nousseet, ja maidontuotanto lisääntyy vain, jos voittomarginaali pysyy entisellään tai jopa kasvaa.

Haluankin sen vuoksi hyödyntää tätä tilaisuutta tehdä jokseenkin myönteisen johtopäätöksen. Nykyiset tukku- ja jälleenmyyntihinnat eivät ole poikkeuksellisen korkealla, kun asiaa tarkastellaan pitemmän aikavälin kehityksen kannalta. Meijeriteollisuus ja maanviljelijät saavat markkinoilta rohkaisevaa tuottoa, ja tämän alan julkiset markkinatukimenot ovat tällä hetkellä rajoittuneet jotakuinkin sosiaalisluonteisiin toimiin.

Meidän ei pidä antaa meijerialan lyhytaikaisen kehityksen määrätä poliittisia päätöksiämme. Koko seuraavan 12 kuukauden ajan meillä on erinomainen tilaisuus keskustella niistä keinoista ja välineistä, joilla meijeriala saadaan kehittymään kestävällä tavalla.

Kaikki tiedämme, että maitokiintiöjärjestelmän on määrä päättyä 31. maaliskuuta 2015 mennessä. Kuten olen jo todennut, käynnistän marraskuussa keskustelun ”terveystarkastuksesta”, ja – myös täällä parlamentissa – käytävien neuvottelujen jälkeen käynnistämme kaikki lainsäädäntöehdotukset loppukeväällä 2008, joten voimme toivottavasti päästä lainsäädännöstä sopuun vuoden 2009 aikana. Käytämme tuolloin hyväksemme tilaisuutta keskustella koko meijerialasta laajemmassa yhteydessä.

Aion tutkia, minkälaisin toimenpitein voisimme taata pehmeän laskun kiintiöjärjestelmän päättymiseen vuonna 2015. Pehmeänä laskuna voisi olla – kuten jo mainittiinkin – jonkinlainen kiintiöiden korotus ennen vuoteen 2015 päättyvän kauden puoliväliä tai sen aikana. Olen täysin varma, että meillä on 12 seuraavan kuukauden aikana valtavasti mahdollisuuksia käydä kiinnostavia keskusteluja myös meijerialasta laajemmin.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Bogdan Golik (PSE) , kirjallinen. – (SL) Arvoisa puhemies, maitoalan minipakettia koskeva Euroopan komission ehdotus auttaa varmasti yksinkertaistamaan YMP:tä ja keventämään hallinnollista taakkaa. Useimmat paketin osista ansaitsevat saada kannatusta, ja kannatusta ansaitsevat erityisesti kulutukseen tarkoitetun maidon tuotannon ja markkinoinnin salliminen yhteisössä niin, että maidon rasvapitoisuus jaetaan useampiin asteisiin kuin mitä aiemmin oli mahdollista, sekä yhtenäisen tukitason käyttöön ottaminen koulumaitojärjestelmässä jaetun maidon osalta.

Rasvattoman maitojauheen ja kerman yksityisen varastoinnin tukien poistaminen herättää kuitenkin joitakin kysymyksiä. Euroopan komission näkemyksen mukaan EU:n toimijat eivät ole käyttäneet näitä maitoalan markkinoiden tukivälineitä, joten niitä on pidettävä vanhentuneina ja tarpeettomina. Tällä hetkellä on vaikeaa laatia varmoja pitkän aikavälin ennusteita maito- ja maitotuotealan markkinoiden tulevaisuudesta varsinkin, kun yhteinen maatalouspolitiikka on muutostilassa, ja tästä syystä edellä mainittujen tukivälineiden poistaminen vaikuttaisi jokseenkin hätiköidyltä, vaikka tukia ei tällä hetkellä käytetäkään.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. – (SV) Kesäkuun lista on esittänyt tässä salissa usein voimakkaita poliittisia vastalauseita maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnasta peräisin olevista mietinnöistä. Maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä laadittu mietintö (A6-0283/2007) on jälleen kerran yksi kyseisen valiokunnan mietintö, jossa jääräpäisesti pidetään yllä jatkuvaa raskaiden tukien suojelua kaikissa maatalousalan eri ryhmissä ja jatkuvaa protektionismia ulkopuolista maailmaa kohtaan.