Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 25. syyskuuta 2007 - Strasbourg

14. Euroopan teknologiainstituutti (keskustelu)

  Puhemies. − (ES) Esityslistalla on seuraavana Reino Paasilinnan teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta (KOM(2006)0604 - C6-0355/2006 - 2006/0197(COD)).

  Ján Figeľ, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen, että olen täällä tänään ottamassa erittäin tärkeää askelta, kun te hyväksytte Euroopan teknologiainstituuttia koskevan ehdotuksen ja osallistutte sen perustamiseen.

Kuten te kaikki tiedätte, yhteisten ponnistelujen avulla viime kuukauden aikana on edistytty paljon tässä tärkeässä ehdotuksessa. Haluaisin kiittää erityisesti asiasta vastaavaa esittelijää Reino Paasilinnaa, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajaa Angelika Niebleriä, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan edustajaa Erna Hennicot-Schoepgesia sekä budjettivaliokunnan edustajaa Reimer Bögeä heidän heltymättömistä ponnisteluistaan ja erittäin arvokkaasta panoksestaan. Ilman heidän panostaan emme olisi koskaan päässeet näin pitkälle ja mahdolliseen tulokseen.

Teollisuusvaliokunnan hyväksymä mietintö ja neuvoston hyväksymä yleistä lähestymistapaa koskeva teksti ovat selvästi samansuuntaisia. Mielestäni tämä on erittäin tärkeää. Se tekee kompromissitekstin löytämisestä epäilemättä helpompaa. Euroopan teknologiainstituutti tarjoaa ympäristön, jossa yritysten, tutkimuksen ja yliopistojen kumppanit, jotka ovat huippuosaajia omalla alallaan, voivat tehdä yhteistyötä ja kehittää innovointipotentiaaliaan.

Olemme sopineet, että EIT:tä kehitetään asteittain. Alkuvaiheessa perustetaan kaksi tai kolme osaamis- ja innovointiyhteisöä. Toisessa vaiheessa kehitetään lisää osaamis- ja innovointiyhteisöjä, ja EIT:tä ja osaamis- ja innovointiyhteisöjä arvioidaan. Euroopan parlamentti ja neuvosto tarjoavat pitkän aikavälin toimia tai poliittisia suuntaviivoja hyväksymällä strategisen innovointiohjelman.

Parlamentin mietintö sisältää hyödyllisiä tarkistuksia, jotka rikastavat ehdotusta selvästi ja kiitän teitä niistä. Esimerkkinä olen tyytyväinen ehdotukseen raportoida Euroopan parlamentille ja neuvostolle johtokunnan jäsenten valintaprosessista sen varmistamiseksi, että se tapahtuu avoimesti. On annettu myös ehdotus muuttaa EIT:n nimi ”Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutiksi”, mutta pitää sen tunnettu tuotemerkki ”EIT”.

Olen tyytyväinen myös niihin tarkistuksiin, joilla pyritään keventämään EIT:n taloushallintoa ja selvitetään, että toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdassa annettua menettelyä sovelletaan tähän rakenteeseen.

Komissio voi tukea myös monia tarkistuksianne, jotka ovat paperilla tai mielessä, kun meidän on hyväksyttävä sanamuoto. Jotkut teollisuusvaliokunnan ehdottamat tarkistukset aiheuttavat kuitenkin meissä huolta. Keskityn neljään pääkohtaan.

Ensinnäkin koulutusnäkökohta. Meidän on oltava varovaisia, jotta vältämme EIT:n koulutusulottuvuuden vesittämisen, sillä se on kulmakivi ja yksi ehdotuksen innovatiivisimmista piirteistä. Olemme parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuuvuus on hyödyllistä ja sitä olisi siksi korostettava. Uskon kuitenkin vakaasti, että tutkintoja ja tutkintotodistuksia koskeva sanamuoto olisi säilytettävä sellaisenaan.

Toiseksi EIT:n esittely perustuu pilottivaiheeseen. Luulen, että olemme kaikki samaa mieltä siitä, että EIT:tä olisi kehitettävä progressiivisesti ja sitä olisi jatkuvasti arvioitava. Euroopan unionin pitkän aikavälin näkemystä tästä aloitteesta ja sitoumusta siihen ei pitäisi epäillä. Epävarmuus tästä kohdasta – sekä erityisesti sen alusta – uhkaa koko hankkeen toteuttamiskelpoisuutta.

Kolmanneksi kolmansien maiden osallistuminen: olemme täysin samaa mieltä periaatteesta helpottaa kolmansien maiden osallistumista EIT:hen – se on yksi erittäin tärkeistä ehdoista. Siihen on kuitenkin liitettävä periaate EU:n jäsenvaltioiden asettamisesta etusijalle. EIT:n on säilyttävä EU:n ajamana aloitteena.

Neljänneksi EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen osallistuminen yhteisön ohjelmiin. Siitä ei pitäisi olla epäilyksen häivää. EIT itse ei aio osallistua yhteisön ohjelmiin, eikä sen hallintomenoja rahoiteta niillä. Toisaalta osaamis- ja innovointiyhteisöillä on oikeus hakea rahoitusta, mutta niillä ei ole missään nimessä etuoikeutta – ei etuuskohtelua. Jotta se tulisi täysin selväksi, uskon, että oikea lähestymistapa olisi se, että toimielimet sopivat asiaa koskevasta poliittisesta julistuksesta, joka liitetään ehdotukseen.

EIT:n rahoitus on nyt tärkein ratkaisematta oleva kysymys. Tiedätte, että viime viikolla komissio antoi ehdotuksen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksesta Galileon ja EIT:n tarpeiden tyydyttämiseksi. Toivon, että tämä tarjoaa vakaan perustan keskusteluille ja budjettiviranomaisen sopimukselle vuoden loppuun mennessä. Eurooppa-neuvosto pyysi sitä kesäkuussa.

Odotan kiinnostuneena keskustelua.

  Reino Paasilinna (PSE), esittelijä. – (FI) Arvoisa puhemies, tämä Euroopan teknologiainstituutti on ollut tekeillä yli vuoden ja aikaa on kulunut, koska komission alkuperäinen ehdotus on vaatinut paljon parantamista. Parlamentin valiokunnat, ITRE etunenässä, ovatkin muokanneet ehdotusta uuteen uskoon. Parlamentille ja neuvostolle on taattu lisää sananvaltaa vaarantamatta EIT:n autonomiaa. EIT:n hallintoneuvoston valinta tulee muistuttamaan läheisesti ERC:n, Euroopan tutkimusneuvoston, valintatapaa, joten tiedemaailma on kiitellyt tätä menetelmää. Pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua on pyritty vahvistamaan. Juuri siellä työllisyysvaikutus on suurin, juuri siellä on notkeutta ja nopeutta panna innovaatiot toimintaan.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti tulee nimensä mukaisesti keskittymään innovaatioihin. Osaamiskolmion kaksi muuta elementtiä, opetus ja tutkimus, säilyvät mukana, mutta innovaatio on selvästi kolmion kärjessä, se on painopiste. Innovaatioiden tulee saada erityishuomio, koska juuri innovaatioissa on Euroopan akilleenkantapää.

On uskomatonta, että amerikkalaiset jättävät yli kolmanneksen enemmän patenttihakemuksia jopa Euroopan – meidän omaan – patenttitoimistoon kuin me itse teemme, tämä on hyvä ottaa pohjaksi. Epäilijöiltä voi kysyä, onko unioni kilpailukykyinen ilman innovaatioita ja niiden lisäämistä. Nehän ovat keksintöjä ja menetelmiä, jotka voidaan ottaa laajalti käyttöön yritystoiminnassa. Eikö niitä tarvita lisää? Meidänhän on pantava juoksuksi, sillä Amerikka kiirehtii edessä ja Kiina puhaltaa meidän selkämme takana. Vauhtia vaatii myös Lissabonin strategia. Miksi emme usko edes omiin strategiapäätöksiimme?

Unionin t&k-menojen osuus BKT:stä on yhä vielä merkittävästi alhaisempi kuin muissa maailman talousmahdeissa. Me käytämme alle kaksi prosenttia niihin, Yhdysvallat melkein kolme, Japani yli kolme ja vain Ruotsi ja Suomi lähes neljä prosenttia.

Korkeatasoinen koulutuksemme ja tutkimuksemme tuottaa silti aivan liian vähän kaupallisia sovellutuksia. Tai ainakaan niitä ei toteuteta Euroopassa, vaan ne toteutetaan Yhdysvalloissa, erityisesti siellä. Ongelma on tietysti monitahoinen ja liittyy muun muassa korkeakoulujen haluun tehdä yhteistyötä yritysmaailman kanssa. Myös patenttijärjestelmämme on hankala ja niin edelleen.

EIT ei tietystikään poista näitä ongelmia, mutta se voi osaltaan helpottaa niitä. Aivovuodon tulee olla vakava asia. Miksi? Siksi, että me pyrimme maailman johtavaksi tietopohjaiseksi taloudeksi ja aivoja vuotaa ulos!

EIT tarjoaa yksityissektorille uudenlaisen yhteyden koulutus- ja tutkimusyhteisöön. Se puolestaan luo tilaisuuksia tutkimustulosten kaupalliseen hyödyntämiseen ja tiivistää yhteistoimintaa molempiin suuntiin. Instituutista ei tule superyliopistoa, joka ryöstäisi huippuyliopistoilta heidän parhaat tutkijansa, parlamentin tarkistukset takaavat sen. EIT voi tarjota parhaille korkeakouluille uuden pitkäkestoisen mahdollisuuden tehdä yhteistyötä innovaationälkäisten yritysten kanssa. EIT voi auttaa parhaita yliopistoja vetämään puoleensa maailman parhaita ja kyvykkäimpiä opiskelijoita ja tutkijoita kehittämään ja hyödyntämään rinta rinnan huippuyritysten kanssa tutkimusta, innovaatiota ja sen hallintoon liittyviä menetelmiä.

Ehdotukseen sisältyy päällekkäisyyttä nykyisten instrumenttien kanssa, sitä on turha kiistää. Seitsemännen puiteohjelman teknologia-alustat sekä laajemmat JTI:t, kunhan ne saadaan toimimaan, perustuvat pitkälti samoille periaatteille kuin mitä EIT:ssä kaavaillaan. Kilpailukyvyn ja innovaation ohjelmassakin on samankaltaisuutta.

Päällekkäisyyttä voi hieman ollakin, Euroopassa ei tuoteta liian paljon innovaatiota vaan liian vähän, joten uusille kilpaileville yritelmille on tilaa. Kyse on siitä, kuinka EIT nykyiseen palapeliin sopii. Uskon, että se saadaan sovitettua eurooppalaiseen tutkimuskenttään niin, että se ei riko ympäristöä. Olemme liittäneet hankkeeseen kokeiluvaiheen evaluointeineen sekä lisänneet parlamentin valtaa.

Komissio julkaisi viikko sitten ehdotuksen, jossa rahaa siirrettäisiin hallintobyrokratiasta, maatalouden – siis viinin ja perunan viljelyn – tukemisesta, uusille innovaatioille. Eikö näin pidä menetellä? Mielenkiintoista. Ratkaisevaa EIT:n kohtalolle on nyt jäsenvaltioiden halukkuus rahoittaa sitä, jäsenvaltioiden, jotka eivät investoi riittävästi.

Seisommeko me kaikki Lissabonin tavoitteiden takana? Tämä on testi siitä. EIT voi tuottaa lisäarvoa Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseen, mutta vain jos se ei kannibalisoi Lissabonin alaisia ohjelmia. Unioni tarvitsee innovaatiota, hyvät kollegat, ihmiset tarvitsevat niitä, tulevaisuutemme tarvitsee niitä. Miksi emme tukisi välttämättömyyttä?

  Nina Škottová (PPE-DE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, komissio antaa ehdotuksensa Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta hankkeena, jolla perustetaan tärkeä EU:n virasto, joka yhdistää tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin ja auttaa muuttamaan innovatiiviset keksinnöt kaupallisiksi mahdollisuuksiksi.

Sen takia budjettivaliokunta tutki talousarvioesityksen erittäin huolellisesti. Valitettavasti kävi ilmi, että yhdistetyssä talousarvioesityksessä on monia ongelmia ja se on erittäin epäselvä. Suurin ongelma on se, että rahoitusta ei selvästi sisällytetty vuosien 2007–2013 monivuotiseen rahoituskehykseen: kyseinen rahamäärä on 308 miljoonaa euroa. On epäilyksiä ehdotukselle annettavasta uudesta 1,5 miljardista eurosta instituutin rahoittamiseksi muista ohjelmista, erityisesti rakennerahastoista ja seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta.

Vaikka komission ja neuvoston kanssa on käyty lukuisia keskusteluja sen jälkeen, kun budjettivaliokunta antoi lausuntonsa, instituutin rahoituskysymystä ei ole vielä ratkaistu tyydyttävästi. Lisärahoitus voisi kuitenkin toteutua, kuten jo mainittiin, vain osana rahoituskehyksen tarkistusta.

Tietenkään emme saa tietää, miten tehokas ja menestyksekäs Euroopan teknologiainstituutista tulee, ennen kuin se on perustettu. Sen on kuitenkin osoitettava toteuttamiskelpoisuutensa houkuttelemalla rahaa myös yksityiseltä sektorilta, kuten komissio ehdottaa. Se voidaan saavuttaa vain, jos hankkeet ovat tärkeitä ja korkealaatuisia ja jos tulokset ovat onnistuneita. Toivon, että instituutti menestyy pyrkimyksissään.

  Umberto Guidoni (GUE/NGL), talousarvion valvontavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, mietinnössään poliittisista strategioista vuodeksi 2007 Euroopan parlamentti ilmaisi epäilyksensä Euroopan teknologiainstituutista ja korosti riskiä päällekkäisyyksistä olemassa olevien rakenteiden kanssa ja pelkäsi, että se voi kilpailla jo rajoitetusta tutkimuksen rahoituksesta.

On varmastikin kehitettävä yhteisön toimia tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen alalla, perustettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja ennen kaikkea helpotettava uuden tiedon jakelua pk-yrityksille. Emme kuitenkaan voi jättää huomiotta kiireistä tapaa, jolla instituuttia on ehdotettu ja jolla on vaikutuksensa pitkällä aikavälillä. Ne ovat sitäkin ilmeisempiä, kun tarkastellaan uusien strategisten välineiden, kuten Euroopan tutkimusneuvoston, samanaikaista perustamista.

On myös pantava merkille, että seitsemännen puiteohjelman taloudellisia resursseja leikattiin 30 prosentilla rahoitusnäkymistä tehdyn sopimuksen jälkeen. Kun otamme huomioon tutkimuksen rahoituksen rajoitukset EU:ssa, meidän on varmistettava, että Euroopan teknologiainstituutti ei houkuttele puoleensa resursseja, jotka olisivat muuten päätyneet alan muihin toimiin. Rahoitus olisi lisättävä nykyiseen rahoitusnäkymiin ja uusien resurssien olisi tultava eri lähteistä – yhteisöltä, jäsenvaltioilta, alueilta ja yksityisiltä rahoittajilta.

Ensinnäkin hallintokomitealle on varmistettava avoin valintamenettely, jossa komissiota olisi oikealla hetkellä pyydettävä kuulemaan muita toimielimiä. Sen lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston on voitava ilmaista suostumuksensa Euroopan teknologiainstituutin strategisista painopistealoista ennen komission lopullista hyväksyntää.

Euroopan parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen olisi voitava tarkastella vapaasti instituutin tilejä. Uskon, että vain pilottihankkeen perusteellinen tarkastelu riippumattomalla ulkoisella arvioinnilla antaa mahdollisuuden päätellä, onko suositeltavaa perustaa Euroopan teknologiainstituutti pysyväksi yhteisön elimeksi vai voiko EU hyötyä enemmän rahoituksen osoittamisesta muihin tutkimusta ja kehitystä koskeviin yhteisön toimiin.

  Erna Hennicot-Schoepges (PPE-DE), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, on vahinko, että komissio käynnisti Euroopan teknologiainstituuttia koskevan hankkeen varmistamatta ensin sen rahoitusta. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta hyväksyi ehdotuksen selvitettyään tietyt kohdat, kuten tutkintonimikkeiden myöntämisen. Se jää todellakin jäsenvaltioiden ja kumppaneina toimivien korkeakoulujen toimivaltaan. Kyseiset tutkintonimikkeet saavat EIT-merkinnän eurooppalaisena laatumerkintänä, vaikka tutkintonimikkeissä pyritään ottamaan huomioon Euroopan unionin korkeakoulutuksen monimuotoisuus.

Sen lisäksi EIT:n on annettava myönteinen panos opiskelijoiden liikkuvuuteen. Tässä suhteessa on vielä ratkaistava apurahojen siirrettävyyden ongelma. Pyydän jäseniä äänestämään tarkistuksen 36 puolesta opiskelijoiden liikkuvuuden edistämiseksi. Tiesittekö, että vain kolme prosenttia Euroopan yliopisto-opiskelijoista on hyödyntänyt liikkuvuutta?

EIT on kiinnostava tulevaisuuden yhteistyö-, innovointi- ja tutkimushanke, ja yksityinen sektori auttaa varmistamaan, että korkeakoulut osallistuvat siihen. Se on EU:n kilpailukyvylle todellinen tulevaisuudenhaaste. Haluaisin onnitella esittelijäämme Reino Paasilinnaa ja kiittää komissiota ja puheenjohtajavaltio Saksaa, jotka ovat todella auttaneet saamaan aikaan edistystä tekstissä.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PL) Arvoisa puhemies, vuonna 2005 syntynyt ajatus Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta ansaitsee tukemme joka suhteessa. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen ehdotetulla rakenteella on mahdollisuus tulla erinomaiseksi innovoinnin kannustimeksi koko EU:ssa.

Oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnosta vastaavana valmistelijana ensisijaisena tavoitteenani oli asianmukaisen oikeudellisen perustan tarjoaminen ja sen myötä jatkuvan rahoituksen mahdollistaminen. Tässä yhteydessä viraston aseman myöntäminen instituutille 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen sekä erityisesti sen C osan ja 47 artiklan perusteella on erittäin tärkeää, kuten on myös valiokunnan ehdotus, joka koskee 1A pääluokan marginaalin lisäämistä vuosien 2007–2013 talousarviossa ja jolla instituutille taataan 309 miljoonaa euroa.

EIT:n perustaminen on erityisen tärkeää tiedeyhteisölle uusissa jäsenvaltioissa, joissa on valtavaa ja tähän mennessä hyödyntämätöntä potentiaalia. Siksi tuen lämpimästi Wrocławin viranomaisten päätöstä, jolla ne pyrkivät saamaan hallituksen tai yhden osaamisyhteisön perustamaan toimistonsa kaupunkiin, jossa opiskelee jopa 140 000 opiskelijaa.

Lopuksi haluaisin onnitella ja kiittää lämpimästi Reino Paasilinnaa erinomaisesta yhteistyöstä ja onnitella häntä suurenmoisesta mietinnöstä.

  Romana Jordan Cizelj, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (SL) Arvoisa puhemies. Katsauksemme alkoi Wim Kokin raportilla. Hänen viestinsä oli selvä: me olimme vastuussa Lissabonin strategian saattamisesta kohti sen tärkeimpiä tavoitteita ja sen asianmukaisesta sisällöstä. Yhdessä me laadimme seitsemännen puiteohjelman ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman. Siten annoimme tutkimukselle ja yrittäjyydelle eurooppalaisen ulottuvuuden.

Olimme kuitenkin epävarmoja siitä, oliko se tarpeeksi EU:n innovoinnin lisäämiseksi. Tiesimme, että EU:ssa oli noin 100 000 insinöörin ja tutkijan vajaus ja että emme voisi edistää innovointia sinänsä pelkillä suorilla kannustimilla ja hankkeilla. Meillä ei ollut yhteyttä yliopistoihin eikä siten inhimillisten voimavarojen hallintaa.

EIT korjaa tämän puutteen. Sen lisäarvo on yhteydessä, jonka se luo tutkimussektorin sekä yliopistojen ja yritysten välille. Tutkimusryhmien ja akateemisten ryhmien, joista tulee osaamis- ja innovointiyhteisöjen jäseniä EIT:ssä, on osoitettava osaamisensa. EIT-merkintä, jota osallistujat voivat käyttää, on siksi myös ulkoinen merkki ryhmän laadusta. Odotan, että osallistujat hyödyntävät merkintää merkkinä laadustaan.

Samalla EIT-merkinnän pitäisi auttaa myös mahdollisia yritysasiakkaita. Niiden on tarjottava riittävästi asianmukaisesti koulutettuja työntekijöitä ja vastattava lyhyen ja pitkän aikavälin ongelmiin tutkimus- ja kehityshankkeilla. EIT-merkintä helpottaa kumppanien tai johtajien valintaa koulutus- ja tutkimushankkeisiin.

Riittävän rahoituksen hankkiminen EIT:n toiminnalle on ollut hankala este aikaisemmissa neuvotteluissa. Uskomme, että onnistumme varmistamaan julkisen rahoituksen, mutta se on vain pieni osa. Pian tulee yritysten, yksityisen sektorin vuoro vastata globalisaatioon samanlaisella sitoumuksella, jota me olemme osoittaneet.

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, arvoisa komission jäsen, haluan luonnollisesti ensin onnitella Reino Paasilinnaa tästä vaivalloisesta urakasta. Onhan se varmasti ollut vaikea tehtävä – ei vain parlamentin mietintö vaan myös instituutti sinänsä.

Oikeastaan on surullista, että Euroopan teknologiainstituutin on aloitettava tärkeä toimintansa niin vähäisen innostuksen kanssa – erityisen vähäistä on joidenkin neuvoston jäsenten, ehkä myös komission into. Kannatan komissaarin periaatteellisia kommentteja, erityisesti osaamis- ja innovointiyhteisöjen osalta. Kuten Reino Paasilinna, jota onnittelen mietinnöstä, ehdotti, niitä tarvitaan rajoitettu määrä, jotta pilottikokemuksia ylipäätään saadaan kerättyä. Se on aivan oikein. Toivon, että kokemukset ovat myös myönteisiä.

Rahoituksesta olen samaa mieltä. Oli erittäin huoletonta, kun eräät neuvoston jäsenet totesivat: haluatte siis tehdä jotain uutta, sopii, mutta uutta rahoitusta ei tule. Ottakaa vain rahaa, joka on talousarviossanne käytössä. Se ei ole vakavasti sanottu, kun jotain uutta on luotava.

On hyväksyttävää käyttää sisällöllisesti tutkimusmäärärahoja, mutta on myös aivan oikein etsiä tässäkin hankkeessa uutta rahoitusmahdollisuutta, kuten Galileossa, osittain käyttämättä jääneistä talousarviovaroista, menoista, joita ei käytetty tai yksittäisten jäsenvaltioiden osallistumisen avulla.

Tärkeä kohta, jota Reino Paasilinnakin käsitteli, on se, että Euroopan teknologiainstituutti sekä osaamis- ja innovointikeskukset ovat lisäpanos siihen, että huippuosaajat pidetään Euroopassa tai saadaan takaisin tänne. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset eivät lähde pois puuttuvan rahoituksen takia, vaan koska kyse on mahdollisuuksista. Jos näiden instituuttien avulla voidaan luoda jälleen uusia mahdollisuuksia sille, että huippuosaajat jäävät Eurooppaan tai palaavat Yhdysvalloista tai muista maista, on annettu huomattava panos siihen, että Eurooppa saa taas käyttöönsä huipputeknologiaa.

  Jorgo Chatzimarkakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, aluksi haluaisin kiittää Reino Paasilinnaa erittäin hyvästä yhteistyöstä. Se oli melkoinen urakka, mutta olitte aina valmis yhteistyöhön. Haluaisin myös kiittää komission jäsentä siitä, että hän osoitti kuukausien ajan sitkeyttä ja pysyi uskollisena hankkeelle. Näette, arvoisa komission jäsen, että lopulta sitkeytenne palkitaan huolimatta kaikesta vastustuksesta, jota olette kokenut alusta asti, ennen kaikkea tiedemaailmasta.

Sen jälkeen kun komission puheenjohtaja Barroso antoi ilmeisesti MIT:n innoittaa itseään ja esitti ajatuksen Eurooppalaisen teknologiainstituutin perustamisesta, tämä ajatus, tämä hanke on muuttunut. Se näyttää nyt toiselta kuin alkuperäinen versio. Hyvä niin, sillä muoto oli alussa epämääräinen. Nyt siitä on syntynyt EU:n hanke, ja ennen kaikkea on syntynyt jotain uutta. Eurooppa on ideoiden manner. Se tiedetään. Menestymme tutkimuksessa ja olemme erittäin hyviä tieteessä. Meillä on kuitenkin vaikeuksia näiden maailmaa mullistaneiden erinomaisten ideoiden muuttamisessa konkreettisiksi tuotteiksi. Se on ongelmamme.

Jos siis on kyse siitä, että tutkimus määritellään investoinniksi tietoon, niin silloin innovointi olisi päinvastainen prosessi. Tiedosta syntyy tuote, lisenssi tai patentti, joka muuttuu taas rahaksi. Se on heikkoutemme Euroopassa, ja juuri tässä Euroopan teknologiainstituutti voi auttaa. Tietenkään tämä asetusteksti ei ole suuri menestys. Sen voi sanoa jo nyt. Se on kompromissi, mutta se on hyvä kompromissi, ja nyt jää meidän tehtäväksemme siirtää se myös kansalaisile ja ennen kaikkea selittää se osallisille.

Esittelijät ovat tehneet hyvää yhteistyötä. Suurinta tavoitetta ei saa kadottaa silmistä, sillä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin kohdeyleisönä ovat erityisesti pk-yritykset. Tavoitteena on myös kerätä tietoa yliopistoista, mutta tässä prosesissa on kyse ennen kaikkea verkottumisesta, joka ei täällä muuten oikein onnistu.

Haluaisin käsitellä muutamia kiistanalaisia kohtia: Komissio ehdottaa, että se valmistelisi itse EIT:n strategisen toimintaohjelman. Siihen sanoisin, että niin ei pitäisi tehdä. Kuten Euroopan tutkimusneuvostossa, tässäkin tapauksessa pitäisi olla tietty autonomia. Muuten yksityissektorilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia.

Sitten kysymys henkisestä omaisuudesta on selvitettävä niin, että se houkuttelee myös pk-yrityksiä osallistumaan EIT:hen. Luonnollisesti tarvitaan EIT:tä, joka on brändi, jolla on markkinointinimi. EIT:stä halutaan vahva, eikä pelkkää pilottihanketta. Sillä se karkottaisi investoijat, joita kuitenkin tarvitaan.

Sallikaa minun sanoa vielä jotain rahoituksesta. Jo pitkään olen henkilökohtaisesti puhunut EU:n talousarvion ”lissabonisoitumisesta”, mikä tarkoittaa, että maatalous- ja aluepolitiikan suuri talousarvio voidaan ”lissabonisoida”, ja ilmeisesti nyt ollaan siinä tilanteessa, että Galileo ja EIT sidotaan yhteen, ja se muistuttaa jo hyvin paljon ”lissabonisoitumista”, nimittäin että investoidaan innovointiin.

Ryhdytään siis toimeen. Kehotan kollegoita hyväksymään tämän kompromissin huomenna suurella enemmistöllä. Teille, Reino Paasilinna, vielä sydämellisest onnittelut työstänne!

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, on hienoa, että aikaisemmista epäilyistä huolimatta meillä on nyt parlamentissa tilaisuus rakentaviin kommentteihin Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta. Toivon todellakin, että tästä aloitteesta tulee todella eurooppalainen.

Mielestäni meidän olisi korostettava osaamis- ja innovointiyhteisöjen tasaista maantieteellistä jakoa. Meidän olisi pyrittävä varmistamaan, että EU:n tälle hankkeelle antama rahoitus priorisoidaan monestakin syystä, joista yksi on patenttien tuottamisen heikkous EU:ssa. Emme voi siirtää tätä taakkaa yksityisille yrityksille.

EU tarvitsee tätä instituuttia. Paras todiste siitä on Ala-Sleesian yritysten edustajien, paikallisviranomaisten ja tiedeyhteisön innostunut vastaanotto. Ennen kuin asiaa koskeva lainsäädäntö on valmistunut, meillä on jo erityisesti sitä varten perustettu yritys, EIT+, meillä on halua käyttää rakennerahastoja, meillä on Ala-Sleesian suurten yritysten aiesopimuksia ja meillä on myös 35 000 allekirjoitusta ihmisiltä, jotka asuvat Ala-Sleesiassa ja jotka pyytävät sijoittamaan instituutin tai sen osia Wrocławiin.

  David Hammerstein, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, olemme todella pahoillamme, mutta tämä ehdotus ei ole vakava. Jälleen kerran EU haluaa toimia mutta ei voi. Vihreät kannattivat instituuttia koskevaa hanketta mutta todellista hanketta, ja pöydässä olevat ehdotukset ovat riittämättömiä ja epäjohdonmukaisia.

Neuvottelujen jälkeen rahoituskysymystä ei ole vieläkään ratkaistu. EU:n ehdotus 308 miljoonasta eurosta on selvästi riittämätön ja on kaiken lisäksi paljon alhaisempi luku, kuin mitä Euroopan komissio itse ehdotti tutkimustensa pohjalta. Siksi edessämme on pyyntö nakertaa ja heikentää muita EU:n hankkeita, kuten seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa.

Jos Euroopan komissio todella haluaa perustaa instituutin, kuten me haluamme, neuvottelut on aloitettava uudelleen rahoitusnäkymistä ja on luotava todellinen talousarvio, suuri, yli kahden miljardin euron talousarvio, sitä tarvitaan. Lyhyesti sanottuna, jos haluamme edistää tutkimusta ja teknologiaa, meidän on tuettava niitä, emme voi antaa euroskeptikoille tykinruokaa, kuten teemme tällaisella epäjohdonmukaisella hankkeella.

Sisällössäkin on ongelmia. Olemme poistaneet ylärajan hallintomenoilta; olemme vaatineet ylärajaa kaikille hankkeille mutta tästä kohdasta olemme poistaneet sen. Olemme poistaneet myös yhden elämän kannalta tärkeimmän asian – ilmastonmuutoksen – josta piti tulla yksi aiheista, itse asiassa yksi tärkeimmistä aiheista, ja se on poistettu. Se on todella järkyttävää, todella järkyttävää. Lyhyesti sanottuna meillä on tässä hanke, jossa ei selvästikään ole kunnianhimoa, ei rahaa sen tukena, eikä se ole edes johdonmukainen hanke, mistä olemme todella pahoillamme.

  Derek Roland Clark, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, teknologiainstituutin lisääminen nykyisten yliopistojen rinnalle kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta sitä ei ole luvassa. Ehdotetaan sellaisen instituutin perustamista, jonka johtokunnan komissio valitsee, ja tämä valitsee sitten osaamis- ja innovointiyhteisöt, joiden kanssa se aluksi työskentelee mutta jotka se aikanaan sisällyttää itseensä. Se antaa jopa todistuksia, joissa on EU:n logo ilman viittausta yliopistoihin, joita se käyttää. Tämä koskee varmasti innovointia, mutta sitä ei saavuteta toivomalla. Erityisesti yliopistojen oikeuksien kaventaminen tukahduttaa yrittäjyyttä eikä edistä sitä.

Jos haluatte kannustaa innovointia, huolehtikaa henkilöistä, jotka valmistuvat yliopistoista. Huolehtikaa henkilöistä pk-yrityksissä, ja tarjotkaa resursseja, joilla he voivat kehittää ja edistää ideoitaan. Jos ehdotatte verkkoa ideoiden levittämisen edistämiseksi, älkää vaivautuko. Yhteisö viestii jo koko maailman kanssa. Hyvistä ideoista tulee pian kansainvälisiä. Unohtakaa ihmeessä pyrkimys yhdenmukaistaa yliopistot ja miettikää, kuinka arvokkaita ovat eri laitosten erilaiset panokset.

Jos teillä on ylimääräistä rahaa, käyttäkää se innovoijien tukemiseen. He toimivat yksin tai yhdessä pienissä työryhmissä. Eurooppalaiset, kuten Arkhimedes, Newton, Pasteur, Ehrlich, Röntgen, Fermi, Teller ja Watson-Watt, eivät olleet laitosten tukemia. He tarvitsivat vain aikaa ja tilaa ajatella ja tehdä tutkimusta.

  Lydia Schenardi, ITS-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, yksi harvoista aloista, joilla tunnustamme, että Euroopan unioni voi tarjota todellista lisäarvoa verrattuna kansallisiin aloitteisiin, on tutkimus. Siksi kannatamme Euroopan teknologiainstituutin perustamista.

Jaamme myös esittelijän huolet tai kysymykset. Tulevan EIT:n on oltava täydentävä, eikä se saa kilpailla EU:ssa tutkimuksen ja innovoinnin alalla jo toteutettavien aloitteiden kanssa. Ennen kaikkea se ei saa heikentää seitsemännelle tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmalle varattua talousarviota – joka on jo tarpeeksi niukka – vaan sen pitäisi saada uutta rahoitusta.

Sen suunnittelussa, joka koostuu julkisten ja yksityisten kumppanien yhteen saattamisesta, olisi parempi, jos resurssit tulisivat lähinnä yksityisiltä rahoittajilta ja sen liikevoitosta. Se olisi merkki instituutin käyttökelpoisuudesta ja tehokkuudesta.

Sen lisäksi Euroopan unionin olisi annettava vauhtia eikä luotava jälleen uutta byrokraattista organisaatiota, joka on EU:n veronmaksajien taakkana.

Näistä syistä näyttää siltä, että EIT-merkintä on parempi ajatus kuin mahdollisuus, että instituutti antaisi omia tutkintoja ja todistuksia. Tässä kohdassa siis EU:n on tarjottava lisäarvoa eikä yritettävä korvata jo olemassa olevaa.

Turhan päällekkäisyyden pelko sekä taloudellinen ja toiminnallinen kilpailu muiden ohjelmien kanssa on saanut meidät kannattamaan arviointia varhaisemmassa vaiheessa kuin komissio ehdottaa, vaikka myöhempien arviointien tiheys, joka on seitsemän vuotta, vaikuttaa liian pitkältä. Jos pelkomme toteutuvat, meidän on toimittava nopeasti tarvittavien mukautusten tai jopa sisältöä koskevien tarkistusten tekemiseksi asetukseen. Vaihtoehtoisesti, vaikka se ei ole tapana EU:ssa, meidän olisi lopetettava kokeilu.

  Roger Helmer (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, tässä me taas olemme: lisää esiintymistä, taas uusi ylimielinen yritys kilpailla Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvalloilla on dollari, joten meillä täytyy olla euro; Yhdysvalloilla on GPS-järjestelmä, joten meillä täytyy olla Galileo; Yhdysvalloilla on MIT, joten meillä täytyy olla EIT. Olemme ehkä unohtaneet, että MIT on yksityisesti rahoitettu eikä valtion rahoittama, mikä on keskeinen syy sen menestykseen.

Suuret akateemiset instituutiot kasvavat alhaalta ylös eivätkä ylhäältä alas. Ne eivät putkahda valmiina tyhjästä byrokraatin kynänvedolla.

Kukaan ei kyseenalaista innovoinnin ja tutkimuksen tarvetta Euroopassa, mutta tämä on väärä tapa toimia. Valtion määräämät ratkaisut eivät toimi. Ehdotettu EIT on päällekkäinen ja ristiriidassa nykyisten EU:n ohjelmien kanssa, kuten tutkimuksen puiteohjelma, kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman sekä elinikäisen oppimisen ohjelma.

Ehdotus ei kuulu nykyisiin rahoitusnäkymiin, eikä sen rahoitusta ole missään nimessä varmistettu. Ei ihme, että tunnetut ja erinomaiset akateemiset instituutiot Euroopassa ovat huolissaan, että ne voivat menettää rahoitusta, ne voivat menettää avainhenkilöstöä ja ne voivat menettää tutkimushankkeita EIT:lle.

Ymmärrän hyvin, että puheenjohtaja Barroso ajattelee perintöään, mutta me emme saa antaa tämän perinnön vahingoittaa Euroopan yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.

  Gunnar Hökmark (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, meidän on tuettava innovointia ja tutkimusta kaikkialla Euroopassa. Se on ratkaisevan tärkeä tehtävä yrityksille, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille, jäsenvaltioille ja unionille. Se vaatii paljon enemmän rahoitusta tutkimukselle ja innovoinnille. Siksi haluaisin korostaa sitä, mitä komission jäsen totesi aikaisemmin, että EIT:n kysymyksessä tärkein asia on nyt rahoitus. Näin siksi, että meidän on varmistettava, että EIT on rahoitettu mutta että sitä ei rahoiteta varoilla, joilla muuten olisi rahoitettu innovointia ja tutkimusta muissa ohjelmissa ja hankkeissa.

Tätä tuskin voidaan korostaa liikaa, koska EIT:n rahoituksen on tultava muista talousarvion kohdista kuin niistä, joilla nyt edistetään innovaatio- ja tutkimustoimia seitsemännessä puiteohjelmassa, kilpailun ja innovoinnin puiteohjelmassa tai muissa 1A otsakkeen toimissa.

Jos onnistumme siinä, niin voimme onnistua tuomaan lisäresursseja innovointiin ja tutkimukseen Euroopassa ja edistää innovaatioita. Ryhmäni näkökulmasta haluaisin korostaa, että tämä on ratkaiseva testi, joka komission on läpäistävä, ja meidän on annettava panoksemme, koska siten voimme kaikki auttaa Eurooppaa kehittämään uusia ja entistä parempia innovaatioita. Jos me onnistumme siinä, menestymme innovaatioiden kanssa.

  Robert Goebbels (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan teknologiainstituutin perussyy on oikeutettu: tutkimus on keskeistä taloudelliselle edistykselle. Tutkimus riippuu tutkijoista, jotka on koulutettu johtavissa yliopistoissa. Yliopistojen on voitava luottaa merkittävään ja ennustettavaan julkiseen ja yksityiseen rahoitukseen.

Euroopan unioni on jäljessä kaikilla näillä aloilla. Tutkimusvaramme ovat EU:ssa keskimäärin paljon Japanin ja Yhdysvaltojen julkisen – ja erityisesti yksityisen – tutkimusbudjetin alapuolella. EU – väestö 500 miljoonaa – työllistää 1,2 miljoonaa tutkijaa. Yhdysvalloissa – väestö 300 miljoonaa – on 1,3 miljoonaa tutkijaa. EU:ssa korkeakoulutuksen julkinen ja yksityinen rahoitus on 1,3 prosenttia BKT:stä, kun se on Yhdysvalloissa 3,3 prosenttia BKT:stä. EU kuluttaa opiskelijaa kohden 10 000 euroa, Yhdysvallat yli 35 000. Kaikki ei kuitenkaan ole hyvin Atlantin toisella puolella. 2 500 yliopistosta vain noin sata on todellisia huippuyliopistoja, ja ne jakavat vuosittain 32 miljardin euron tutkimusrahoituksen. Tätä lukua pitäisi verrata EIT:lle ehdotettuihin mitättömiin varoihin. Jos hallituksemme eivät anna enemmän rahaa tutkimukselle, EIT ja muut suunnitelmat menettävät merkityksensä. Joka vuosi Yhdysvallat tuottaa noin 40 000 tohtoria. Yksi kolmasosa tulee muualta maailmasta. Luonnontieteissä ja biologisissa tieteissä muiden kuin yhdysvaltalaisten osuus on yli 50 prosenttia.

Miksi näin on? Koska Yhdysvallat uskoo yhä tieteelliseen edistykseen. Siinä missä eurooppalaiset näkevät nopeasti riskejä ja vetäytyvät peloissaan varovaisuusperiaatteen taakse, yhdysvaltalaiset näkevät uusia mahdollisuuksia. Tämä koskee bioteknologiaa, nanoteknologiaa ja jopa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Kun EU keskittyy katumiseen, Yhdysvallat ylistää teknologista ja tieteellistä edistystä. Tulevaisuuden ja edistyksen pelko ovat EU:n epäonnistumisen taustalla. Arvoisa puhemies, ilman asennemuutosta EIT ei muuta mitään.

  Grażyna Staniszewska (ALDE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin ilmasta toiveeni, että osaamis- ja innovointiyhteisöt, jotka muodostavat Euroopan teknologiainstituutin, jaetaan tasaisesti Euroopan unionissa. Se on erityisen tärkeää, koska instituutin pitäisi olla väline, jolla vaikutetaan yhdenmukaisesti koko yhteisöön, ja sillä pitäisi edistää kilpailukykyä ja teknologista edistystä, joiden välitön seuraus on taloudellinen kehitys kaikille Euroopan unionissa, ei vain vanhoissa jäsenvaltioissa.

Haluaisin käyttää tätä tilaisuutta myös vankan tukeni antamiseen Puolan ehdotukselle sijoittaa instituutin hallituksen toimistoja Wrocławiin. Se on nopeasti kehittyvä kaupunki vanhan ja uuden Euroopan rajalla, neljän valtion, Puolan, Saksan, Itävallan ja Tšekin tasavallan rajalla. Se on kaupunki, jossa on erinomaisia korkeakouluja ja lähes 150 000 opiskelijaa. Puolan kansalliset viranomaiset ja Wrocławin paikallisviranomaiset sekä Puolan akateeminen yhteisö ovat täysin valmiita toteuttamaan tämän tehtävän.

Haluaisin korostaa, että instituutin hallituksen ja osaamis- ja innovointiyhteisön sijoittaminen Wrocławiin ei ole millään tavoin ristiriidassa EIT:n peruskriteerin – osaamiskriteerin kanssa, päinvastoin. Puolalainen tutkimus ja tiede ovat korkealla eurooppalaisella tasolla ja monissa tapauksissa maailman huipulla.

Instituutista on tultava väline, jolla edistetään innovoinnin korkeaa tasoa koko Euroopan unionissa. Se on ainoa tapa, jolla voimme vastata maailmanlaajuisen osaamistalouden haasteisiin.

  Ryszard Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, ennen kuin Euroopan teknologiainstituutti on edes syntynyt, sen nimi on jo muutettu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutiksi. Jos sen on tarkoitus auttaa sen syntymistä, olen varma, ettei kenelläkään ole mitään sitä vastaan.

On syytä huomauttaa, että teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa käynnissä olevan työn rinnalla joitakin Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin liittyviä tärkeitä asioita on tullut käsiteltäväksi myös meille budjettivaliokuntaan. On sovittu, että tähän tarkoitukseen varataan noin 400 miljoonaa euroa ensi vuodeksi ja vuonna 2013 talousarvio on kuusinkertainen siihen verrattuna. Ongelmana on kuitenkin: keneltä me otamme instituutille annettavaksi, koska seitsemän vuoden talousarviossa ei ole mitään määräyksiä; sille ei ole osoitettu yhtään euroa. On kuin ajattelisimme, että Lissabonin strategia, josta instituutin on tarkoitus muodostaa merkittävä osa, on vain pelkkä paperinpala, ja että nämä ovat poliitikkojen satuja. Tarkoitan, että komissio kertoi aikaisemmin parlamentille, virallisesti tai epävirallisesti, aikeestaan perustaa instituutti ja samaan aikaan emme osoittaneet sille edes viittä euroa. Se on osoitus tietystä yhteensopivuuden puutteesta tai jopa jonkinlaisesta skitsofreniasta.

Kotikaupunkini Wrocław täyttää kaikki perusteet tullakseen Euroopan teknologiainstituutin hallituksen kotipaikaksi. Euroopan komission olisi tehtävä päätös siitä mahdollisimman pian.

  Alyn Smith (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, yksi vaikeimmista asioista nykyajan poliitikolle on sanoa – ensinnäkin ”minä olen väärässä” – mutta myös ”pysähdytään ajattelemaan asiaa uudelleen”. Jälkimmäistä tarvittaisiin tässä keskustelussa. Olen ensimmäisenä tunnustamassa tässä parlamentissa ja muissa paikoissa tehdyn kovan työn, joka on mennyt tähän ehdotukseen ja tähän mietintöön, ja pahoittelen syvästi, että lopputulos ei oikeuta sitä.

Pahoittelen sitä paljon henkilökohtaisesti, koska olin aluksi hyvin innostunut tästä ehdotuksesta. Kauppasin ajatusta itse yliopistoillemme Skotlannissa, pk-yrityksillemme ja monille muille, ja olen nähnyt, miten ehdotuksesta tulee yhä heikompi, laimeampi, sekavampi, arveluttavampi, ja se saa liian vähän rahaa.

Olemmehan toki tässä parlamentissa samaa mieltä siitä, että Eurooppa ei kaupallista tutkimusta tarpeeksi. Olemme päässeet sopimukseen siitä, että jotain on tehtävä, mutta ”meidän on tehtävä jotain; tämä on jotain, siis meidän on tehtävä se” on varmasti huonoa logiikkaa, joka johtaa huonoon, keinotekoiseen, heikkoon EU:n luomukseen, jolla ei saavuteta toiveitamme. Ollaan siis rohkeita ja revitään tämä ehdotus ja aloitetaan alusta ja innovoidaan ja tutkitaan parempi EIT Euroopan tulevaisuutta varten.

  Angelika Niebler (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, aluksi minun puolestani sydämelliset kiitokset esittelijälle Reino Paasilinnalle, kaikille varjoesittelijöille sekä lausunnon antaneiden valiokuntien jäsenille, jotka ovat tehneet viime kuukausina rakentavaa yhteistyötä saadakseen luotua Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille muodon, josta voimme huomenna päättää suurella enemmistöllä.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista voi tulla eurooppalainen majakka. Olen vakuuttunut siitä ja pahoittelen sitä, että olemme jättäneet keskustelun tästä tärkeästä aiheesta tänään niin myöhään. Oikeastaan tästä aiheesta olisi pitänyt keskustella jo aamulla. Toivon kuitenkin, että pyynnöt hylätä koko komission ehdotus eivät saa huomenna enemmistöä taakseen.

Olemme aina olleet yksimielisiä Eurooan innovaatio- ja teknologiainstituutin tavoitteista: haluamme vahvistaa Euroopan innovointikykyä. Siitäkin olemme olleet aina yksimielisiä, että teknologian ja osaamisen siirtoa tutkimuksesta ja koulutuksesta teollisuuteen ja talouteen on parannettava. Keskeinen kysymys on aina ollut, voiko Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti antaa siihen arvokkaan panoksen?

Katson, että EIT:llä siinä muodossa kuin se on esitetty Reino Paasilinnan mietinnössä on todellinen mahdollisuus suoriutua tehtävästä ja luoda eurooppalaista lisäarvoa. Olemme tehneet sen omalla tavallamme, eikä siten kuin amerikkalaiset, että perustamme instituutin vihreälle niitylle ja pumppaamme siihen rahoitusta. Ei, me teemme sen omalla tavallamme, eurooppalaisella tavalla, siten että perustamme verkostorakenteen ja edistämme ja tuemme jo olemassa olevia yliopistoja, korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja oppilaitoksia. Älykkäällä verkostorakenteella luomme sitten toivottavasti eurooppalaista lisäarvoa.

Luotan siihen, että EIT:stä tulee menestys ja annan siihen mielelläni panokseni. En mainosta nyt Müncheniä, joka on luonnollisesti hakenut EIT:n sijaintipaikaksi. Tärkeää on se, että hyväksymme hankkeen huomenna suurella enemmistöllä.

  Gyula Hegyi (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, tarinan mukaan toisen maailmansodan aikaan Los Alamosissa Yhdysvalloissa Manhattan-projektissa atomipommia kehittäneet tiedemiehet puhuivat keskenään unkaria. He käyttivät englantia vain Robert Oppenheimerin läsnä ollessa. Edward Teller, E. P. Wigner ja Leo Szilard olivat todellakin syntyneet Unkarissa ja opiskelleet Budapestissa.

Me unkarilaiset kuulumme suhteelliseen pieneen kansaan, mutta olemme ylpeitä siitä, että meillä on 50 Nobel-palkinnon voittajaa, useimmat luonnontieteissä. Koska kielemme on eristynyt, monet luonnontieteistä kiinnostuneet nuoret unkarilaiset lähtevät tekemään työtään jonnekin, missä ei ole kielimuureja.

Tiedemiehemme ja nuoret tutkijamme, pääasiassa matematiikassa, fysiikassa, kemiassa ja biologiassa, ovat erittäin kunnioitettuja kaikkialla maailmassa. Siksi minun maani, maanmieheni ja mina tarjoamme mielellämme Budapestiä Euroopan teknologiainstituutin (EIT:n) johtokunnan toimipaikaksi ja keskukseksi. Kehotan tietysti tekemään päätöksen toimipaikasta mahdollisimman pian.

Toisaalta uutena jäsenvaltiona ilman mitään EU:n elintä ja toisaalta erittäin monipuolisine kokemuksineen luonnotieteiden alalla Budapest olisi ihanteellinen toimipaikka EIT:lle.

Tuen täysin Reino Paasilinnan mietintöä. Emme tarvitse suurta byrokraattista organisaatiota vaan vain osaamisyhteisöjen verkon. Kilpailukykyyn perustuva avoin valintamenettely tällaisille yhteisöille on myös erittäin tärkeää. Yliopistojen tutkimuskeskusten ja yritysten olisi tehtävä yhteistyötä, ja meidän on tehtävä parhaamme, jotta saamme yritykset osallistumaan EIT:n toimintaan. Jos EIT:stä tehdään näkyvä merkitsemällä tällaisista osaamisyhteisöistä saadut tutkinnot, se todennäköisesti tuo vielä enemmän lisäarvoa.

Rahoituksesta haluaisin sanoa, että en tue ajatusta EIT:n rahoittamisesta yhteisen maatalouspolitiikan rahastosta, koska kukaan ei tiedä seuraavan vuoden satoa.

  Kyösti Virrankoski (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää Paasilinnaa erinomaisesta mietinnöstä. Ajatus Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista syntyi komissiossa vasta sen jälkeen, kun EU:n monivuotinen rahoituskehys oli jo hyväksytty. Siksi sen rahoitus oli aivan levällään, samoin sen toiminta-ajatus oli hämärä. Parlamentin käsittelyn jälkeen esitys on huomattavasti parantunut, joskin selvittelyä vielä riittää.

EU:n rahoitus on edelleen hankalaa. Aivan kuten Škottová totesi, pääosan rahoituksesta on oletettu tulevan rakennerahastoista ja EU-tutkimusohjelmista. Tämä ei ole kuitenkaan mitenkään selvää, koska rakennerahojen käytöstä päättävät jäsenvaltiot omien prioriteettiensa mukaisesti. Pääosa tutkimusrahoituksesta myönnetään kilpailun perusteella. Komission vakuutuksesta huolimatta reilun kilpailun periaate saattaa olla vaikea toteuttaa silloin, kun hakijana on ns. ”oma lapsi”.

EIT:n toimintaverkostojen ”KICsien” rahoitus on myös periaatteessa auki. Varojen myöntäminen EU-ohjelmista vaatii ”KICseiltä” omaa vastarahoitusta. EU:n budjettirahoitusta siihen ei voi käyttää, vaan se on hankittava muualta. Kuinka tämä toteutetaan, ei ole myöskään selvää. Komission viime viikolla esittämä rahoitusnäkymien tarkistus on osaratkaisu näihin ongelmiin. Toivottavasti se vain etenee.

EU:n kehittäminen toimivaksi eurooppalaiseksi laitokseksi vaatii kovaa työtä. Rahallakaan sitä ei voi yksin saada aikaan. Siksi toivotan hankkeelle menestystä tulevaisuudessa.

  Vasco Graça Moura (PPE-DE). – (PT) Neuvosto tunnusti maaliskuussa 2006, että puheenjohtaja Barroson ehdottama Euroopan teknologiainstituutti olisi tärkeä askel, jolla täytettäisiin korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välinen aukko. Se on ymmärrettävää. Koska tiedetään, että EU:n tutkimus ja innovointi eivät ole yhtä korkeatasoisia kuin Pohjois-Amerikassa, olisi syytä suunnitella välineitä, joiden avulla voimme kilpailla tehokkaasti Yhdysvaltojen kanssa tällä alalla.

Tiedämme kaikki, että tutkijoiden työolot ja palkat ovat paljon parempia Yhdysvalloissa ja että investoinnit julkisella sektorilla, erityisesti puolustusteollisuudessa, yliopistoissa ja yksityisellä sektorilla ovat paljon suurempia kuin EU:ssa. Jotta voimme kilpailla, tarvitsemme todellisen EU:n moottorin, jolla tavoite voidaan saavuttaa, ja kyseinen moottori tarvitsee tarpeeksi polttoainetta, riittävät budjettikeinot. Suunnitelmana oli siksi etsiä ja valita julkisia ja yksityisiä investoijia siten, että käytetään myös EU:n omia resursseja, mutta parlamentti säikähti suunnitelmaa. Se lakkasi pohtimasta perustavoitteita ja kiinnitti huomionsa kyseiseen seikkaan ja laittoi asiat jossain määrin väärään järjestykseen. Meidän olisi annettava neuvostolle vastuu tarvittavien keinojen antamisesta EIT:lle unionin panoksen osalta. Uhkarohkeus talousarvion alalla ja todennäköisesti jotkin yritysten ja yliopistojen edut pilasivat koko keskustelun. Jos MIT:n perustamisen peruskysymyksiä olisi käsitelty tällä tavoin, MIT:tä ei olisi vielä tänäkään päivänä.

Arvoisa puhemies, pelkäänkin, että kun komissio ehdotti suorituskykyistä Ferraria, parlamentti antoi vain pienen kolmipyöräisen polkupyörän. Äänestän päätöslauselman puolesta, koska se on ainoa, joka meillä on, koska se on ainoa, joka on jäljellä, mutta pahoittelen, että siinä ei menty pidemmälle, mikä olisi voinut sisältää erityistä lisäarvoa meille, hyvät kuulijat, koska rakennuksesta, jossa pidämme istuntojamme, olisi tullut EIT:n toimipaikka, mikä olisi poistanut kaikki poliittiset, oikeudelliset, toiminnalliset ja taloudelliset poikkeukset, joiden takia täytyy tulla Strasbourgiin joka kuukausi näitä täysistuntoja varten.

  Jerzy Buzek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, toivon, että saan puhua kaksi minuuttia. Onnittelen esittelijää tasapainoisesta mietinnöstä ja kiitän komission jäsentä kahden ja puolen vuoden kovasta työstä. Tämä hanke on muuttunut huomattavasti siitä, mitä se oli alussa, ja muutokset ovat olleet erittäin myönteisiä. Kilpailukyky ja innovointi EU:ssa ovat olleet ehkä tärkeimmät asiat kullekin puheenjohtajavaltiolle viime aikoina. Puheenaiheemme koskee oikeastaan EU:n tulevaa kilpailukykyä, jota Euroopan teknologiainstituutin perustamisella on tarkoitus edistää. Minulla on asiasta neljä huomautusta.

Ensinnäkin Euroopan unionilla on jo yhteinen tutkimuskeskus, sillä on oma tutkimusneuvosto ja se on parhaillaan käynnistämässä yhteisiä teknologia-aloitteita. On erittäin tärkeää, että emme salli eurooppalaisen tieteen ja innovoinnin sirpaloitua EU:n markkinoilla. Kyseiset elimet eivät saa ryhtyä toimimaan vain itseään varten eristyksissä. Tämäkin on erittäin tärkeä tehtävä Euroopan komissiolle.

Toiseksi meidän on muistettava, että elimet, joihin viittasin, eivät voi poistaa niiden välisiä eroja. Muistetaan siis, että Euroopan teknologiainstituutin on määrä palvella koko osaamiskolmiota. Erityistä painoa on asetettava yhteistyölle koulutuksen ja innovoinnin alalla, koska yksikään EU:n elin ei toimi tosiasiassa sillä alalla. Se tarkoittaa, että meidän on edistettävä koulutusta innovoinnin takia, koska tutkimusta ei loppujen lopuksi vaadita jokaista innovaatiota varten. Joskus tarvitaan vain hyvä insinööri.

Kolmanneksi kannatan instituutin perustamista, mutta kaikki nämä tiede-, tutkimus- ja kehityslaitokset eivät voi ratkaista jokaista ongelmaa, koska ne vain syöttävät innovaatioita talouteen. On varmistettava se, että mekanismi toimii toiseen suuntaan, ja se riippuu siitä, ovatko markkinamme avoimet ja onko meillä järkevästi rajoitettu julkinen tuki. Toisin sanoen se riippuu siitä, miten EU:n vapaat yhteismarkkinat toimivat.

Neljänneksi tiede, opiskelijavaihto, pätevien insinöörien ja innovaatioiden vaihto ovat aina olleet ihmisten ja maiden yhdentymisen perustana. Niin voi käydä nytkin, ja siksi Euroopan teknologiainstituuttiin liittyvät elimet olisi sijoitettava uusiin jäsenvaltioihin. Vetoan siihen, että näin tapahtuu.

  Teresa Riera Madurell (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, onnittelut Reino Paasilinnalle erinomaisesta työstä. Se ei ole ollut helppoa. On ponnisteltu paljon elinkelpoisen instituutin suunnittelemiseksi. Innoituksena ovat toimineet toiset huippuosaamisen mallit, mutta niitä on täytynyt mukauttaa EU:n monimutkaisuuteen ja monimuotoisuuteen.

Tulos tarkoittaa sitä, että voin nyt antaa tukeni EIT:lle, sikäli että se on uusi ja lupaava väline, jolla voidaan yhdentää osaamisen kolme akselia: koulutus, tutkimus ja innovointi. Toivomme sen tuovan lisäarvoa nykyisiin välineisiin.

EIT:ssa pitäisi myös keskittyä huippuosaamiseen integroimalla tutkimuslaitoksia ja yrityksiä, minkä toivomme edistävän innovointikulttuuria, joka on elintärkeää kilpailukykymme parantamisen kannalta.

EIT:n rahoitus on suuri sopimus, joka on vielä tehtävänä. Olen sitä mieltä, että alkurahoituksen ja hallintorakenteen olisi tultava yhteisön talousarviosta ja että jäsenvaltioiden julkista rahoitusta ja yksityistä rahoitusta olisi käytettävä niiden osaamis- ja innovointiyhteisöjen kehittämiseen, joissa noudatetaan instituutin prioriteetteja.

  Lambert van Nistelrooij (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, me teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa olemme erinomaisella yhteistyöllä ja neuvotteluilla lisänneet innovaation Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin, kuten sen nimi nykyään kuuluu. Se on erinomaista. Komission jäsen Figel on antanut minun ymmärtää, että myös komissio haluaisi hyväksyä sen. Kyseessä on todellakin a) koulutuksen, tutkijoiden, insinöörien ja b) tutkimuslaitosten ja yritysten innovaation siirtämisestä markkinoille. Tieto–taito–tuotto-ketju kohtaa yhä voimakkaampaa maailmanlaajuista kilpailua ja vaatii yhä älykkäämpiä organisaatioita. Meidän on täytettävä tämä eurooppalainen aukko innovoinnilla, emmekä saa juuttua pelkkään koulutukseen. Reino Paasilinna vangitsi innokkuudellaan huomiomme, kun keskustelimme tästä asiasta.

Toinen havainto on se, ettei ole paha asia, että valitsemme nyt rajoitetun rakenteen ja rajoitetun taloudellisen pohjan. Jos se toimii, näemme myös yrityksistä, että julkinen kumppani yhdessä jäsenvaltioiden julkisen kumppanin kanssa alkaa tarjota taloudellista tukea rakennerahastoilla tai muuten. EIT-nimikkeen on oltava haluttu. Tässä tapauksessa ”huippuosaaminen” tarkoittaa ”parasta maailmassa”. Siihen halutaan kuulua, ja sitä myös tuetaan. Jos kuuntelette yliopistoja, nanoteknologia-alaa ja nousevaa ilmastoalaa, sitä tuetaan voimakkaasti. Kun olen kuunnellut monia puheenvuoroja Wrocławista, kysyn myös, onko jo tehty päätös valvontakeskuksen perustamisesta suotuisaan paikkaan Keski-Euroopassa. Olen kuullut, että siitä ollaan innostuneita monessa paikassa.

Arvoisa puhemies, on olemassa todellinen markkinarako, aukko sen välillä, mitä meillä on aikaisemmissa välineissä ja koulutusohjelmissa, eri ohjelmien välillä. Se on luotava rohkeasti ja kunnianhimoisesti. Tarvitaan vahvaa johtajaa. Tästä täytyy todellakin tulla jotain, ja sitten vuonna 2010 sanomme: totta tosiaan, se oli hyvä siirto. Investointi tuottaa tulosta aikanaan.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Arvoisa puhemies, ensinnäkin onnittelen Reino Paasilinnaa, joka kirjoitti uusiksi lähes koko komission asiakirjan ja teki siitä toimivan.

Osaamiskolmio – innovointi, tutkimus ja koulutus – johon kuuluvat yliopistot, tutkimuskeskukset ja instituutit ja yritykset, on välttämätön, jotta voidaan toteuttaa Lissabonin strategia eli sijoittaa kolme prosenttia BKT:stä tutkimukseen, ja siitä kaksi kolmasosaa pitäisi tulla yksityiseltä sektorilta. Osaamis- ja innovointiyhteisöt ovat silta yksityisen sektorin sekä yliopisto- ja tutkimusyhteisön välillä.

Uskon, että Reino Paasilinnan ehdottamat pilottihankkeet ovat tarpeellisia ja toivon, että saamme tällaisen pilottihankkeen myös Romaniaan. Investointeja tarvitaan joka vaiheessa tutkimus- ja innovointitulosten tuotannosta jakeluun ja käyttöön. Instituutin rahoittaminen on ensimmäinen askel, mutta tarvitsemme investointeja myös pk-yritysten alalla ja yksityisellä sektorilla, koska siellä on ihmisiä ja resursseja tutkimushankkeiden yhteisrahoitusta varten.

Tarvitaan pitkän aikavälin strategiaa. Teollis- ja tekijänoikeudet ovat tärkeitä, mutta meidän on oltava varovaisia, jotta tämä aloite ei mene päällekkäin yhteisten aloitteiden kuten yhteisyritysten kanssa. Toivon, että instituutti toimisi enemmän ilmastonmuutoksen, tietoyhteiskunnan ja nanoteknologian alalla.

Puhetta johti
varapuhemies Luisa MORGANTINI

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, suunniteltu Euroopan teknologiainstituutti, jota kutsutaan EU:n innovoinnin lippulaivaksi, yhdistää osaamiskolmion kolme osatekijää: innovoinnin, tutkimuksen ja koulutuksen. Tämän hankkeen menestyksen avain on mielestäni hyvä yhteistyö yliopistokeskusten ja yritysympäristöjen välillä. Euroopan teknologiainstituutin on ennen kaikkea voitava koota suuria määriä yksityistä rahoitusta.

Nyt haluan kiinnittää Euroopan parlamentin huomion valmisteluihin, joita tehdään sen eteen, että Wrocławista tulee instituutin tai yhden osaamis- ja innovointiyhteisön toimipaikka. Wrocław voi olla Euroopan historian symboli; sitä kutsutaan usein Keski- ja Itä-Euroopan Strasbourgiksi. Wrocławissa opiskelee tällä hetkellä yli 140 000 opiskelijaa; kaupunki on yksi Puolan tärkeimmistä tutkimuskeskuksista. Siellä on perustettu EIT+ innovointi- ja teknologiakeskus, joka lobbaa instituutin sijoittamiseksi Wrocławiin. Vielä yksi kommentti. Kymmenen viime vuoden aikana Wrocławista on tullut uudenaikaisten rahoituspalvelujen kaupunki, paikka joka houkuttelee pääomaa kaikkialta maailmasta, luovan eurooppalaisen energian ja kehityksen symboli ja globalisaation myönteinen symboli.

  Dorette Corbey (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, taas uusi instituutti. Se voi olla hyvinkin tämän illan lopputulos. Euroopan tutkimusneuvoston ja teknologiayhteisöjen, yhteisten teknologia-aloitteiden, Eurekan, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman, seitsemännen puiteohjelman ja yhteisen tutkimuskeskuksen lisäksi meillä on taas uusi instituutti. Lisäarvona on innovointi, koska sitä meiltä puuttuu Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Kiinaan verrattuna. Taustalla oleva ajatus on, että Euroopassa on tarpeeksi hyviä ideoita ja tieteellisiä oivalluksia, mutta niitä ei kehitetä konkreettisiksi tuotteiksi. Kysymys kuuluu tietysti, voiko uusi instituutti auttaa tässä prosessissa. Sitäkin pitäisi kysyä, voivatko pk-yritykset löytää tiensä kaikkien tieto- ja tutkimusinstituuttien keskellä. Innovoinnin puutteesta voidaan ehkä syyttää monimutkaista lainsäädäntöä, joka estää innovoinnin, eikä instituuttien puutetta. Uusi instituutti ja sen osaamis- ja innovointiyhteisöt voivat antaa panoksensa ja toivon, että EIT voi antaa suuren panoksen ja menestyy hyvin ilmastopolitiikan alalla, koska sillä alalla tarvitaan kipeästi monia uudistuksia ja innovaatioita. Epäilyksistäni huolimatta toivon EIT:lle erinomaista alkua ja menestyksekästä tulevaisuutta.

  Ján Figeľ, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitos, että annoitte minulle puheenvuoron ja mahdollisuuden kuunnella tätä mielenkiintoista keskustelua, sillä kun muistelemme aikaa kaksi vuotta – tai ainakin puolitoista vuotta – sitten, näemme huomattavan eron. Haluan vain vastata joihinkin kohtiin ja valmistella uutta yhteistyötä, koska emme ole lopussa. Olemme kaukana lopullisesta perustamisesta, mutta olemme saavuttaneet neuvostossa ja parlamentissa jotain merkittävää.

Ensiksi pieni asia, jonka jotkut Verts/ALE-ryhmän jäsenet nostivat esiin: Hammersteinin mukaan ilmastonmuutos jätettiin pois. Ei meidän mielestämme. Ehdotuksessa sen nykymuodossa on muun muassa uusiutuvan energian ja ilmastonmuutoksen ala. Emme halua vaatia, emme halua esittää sitä kovin ahtaasti, koska johtokunta tekee lopulliset päätökset ja määritelmät. Kuitenkin maailmanlaajuiset muutokset tai vaativat kysymykset, joita kohtaamme nyt, ovat yksi syy, miksi me puhumme EIT:stä, koska meidän on koottava resurssit ja voimat, joita meillä on, jotta voimme vastata jollain tavalla.

Alyn Smith, vierailin Royal Societyssä Edinburghissa ja pidin puheen korkea-asteen koulutuksesta, ja EIT:stä käytiin erittäin tiivis, mielenkiintoinen keskustelu, joka oli molemmin puolin innostava. Tällaiset viestit Edinburghista tai tapaamiltani rehtoreilta eivät lannistaisi minua, mutta tietysti suunnitelma on vielä valmisteilla. Osallistuminen on vapaaehtoista ja mielestäni meidän on nähtävä se yhteisenä vastuuna, jossa on kuitenkin täysi vapaus ottaa kantaa.

Yleisestä sisällöstä haluaisin tehdä neljä huomiota. Ensinnäkin kiitokseni innovatiiviselle mielialalle tässä parlamentissa, koska asia koskee innovaatioita, kuten jotkut sanoivat, ja innovaatioita käynnistetään käsittelemällä tapaa, jolla käsittelemme innovaatioita. Prosessi ei toteudu pelkän teknologian avulla; tarvitaan ennen kaikkea uusi lähestymistapa, uusi tapa viestiä ja koota yhteen instituutioita, liikkuvuuden ehtoja, tutkintojen tunnustamista ja niin edelleen – ja tietysti rahaa, mutta se ei ole ratkaiseva tekijä. Se ei ole ensimmäinen tekijä. Se on ajattelutapa, lähestymistapa sekä tietysti kohtuullinen rahoitus.

Kevään 2005 jälkeen olemme siirtyneet ideoista käsitteen kautta ehdotukseen, ja te olette olleet koko ajan mukana. Työtä eivät tee komissio ja byrokraatit tai joku muu, vaan se on yhteistä työtä, ja siksi meidän on ymmärrettävä, että jos haluamme saavuttaa jotain yhdessä, me onnistumme paljon paremmin kuin ilman sellaista sitoutunutta lähestymistapaa kuin tässä tapauksessa.

Jos muistatte, kaksi vuotta sitten tiedotusvälineissä käsiteltiin Strasbourgia tai jotain väärää, ei oikeaa eurooppalaista sitoumusta innovoida. Nyt meillä on monta vakavaa ehdokasta. Tänäkin iltana mainittiin Wrocław, Budapest, München ja monta muuta – en aio unohtaa niitä. Sain monta muuta viestiä eri yliopistoista. Se on hienoa, koska se osoittaa, että nyt me ainakin uskomme ideaan tai haluamme tarjota jotain erittäin vakavaa. Sitä Eurooppa tarvitsee. Emme ole ”Euroopan yhdysvallat”. Tämä ei ole Massachusetts. On kyse tavasta, jolla luomme paremmat olosuhteet ja yhden konkreettisen hankkeen kohti innovatiivisempaa Eurooppaa. EIT ei ole absoluuttinen vastaus. Se on yksi vastauksista. Jotkut ovat sanoneet, että se on lippulaiva. Sanoisin, että se on pikemminkin jäänmurtaja kohti innovatiivisempaa Eurooppaa parempien olosuhteiden luomiseksi teollis- ja tekijänoikeuksille – tiedätte miten kauan se kestää ja miten heikkoja olemme – sekä tutkintotodistusten ja tutkintojen parempaa hyväksymistä ja tunnustusta – monia asioita.

Jos kolmesta mainitusta kaupungista ei tule toimipaikkaa, niistä olisi tultava ainakin osaamis- ja innovaatioyhteisöjä. Haluan kuitenkin sanoa, että oli väärin sanoa alussa, että kyse on rahasta ja toimipaikasta. Ei, se tulee ehdotuksen osana, mutta se ei ole tärkein osa. Vastaus tulee 12 kuukauden kuluessa, sen jälkeen kun olemme sopineet lopullisesti perustamisesta. Olen todella iloinen siitä, että nyt on todella uskottavia ehdokkaita, mutta sen aika tulee, kun oikeusperustasta on päätetty. Neuvosto yritää valita parhaan nykyisistä vakavista ehdokkaista.

Toiseksi raha: viime viikolla ehdotimme tapaa, jolla pääsisimme siihen pisteeseen, jossa sanomme kuinka paljon rahaa ja mistä lähteestä saamme instituuttia varten vuoteen 2013 saakka. Se on perustoimintaa varten, mutta sillä on, kuten monet teistä sanoivat, saatava liikkeelle paljon enemmän rahaa. Sanoisin, että se ei ole ratkaisevaa kokonaismäärän kannalta vaan uskottavana unionin panoksena. Emme voi odottaa kenenkään antavan avointa sekkiä tai lupauksia, jos emme saa aikaan jotain uskottavaa. On kuitenkin monia konkreettisia vastauksia, aikomuksia investoida, myös yrityksiltä ja yritysryhmiltä, mutta meidän on tehtävä ehdotuksestamme totta.

Tämä ehdotus ei kilpaile sen kanssa, mitä Buzek sanoi aloitteista tai yhteisistä teknologia-aloitteista, verkoista ja yhteisöistä. Ehdotus täydentää nykyistä politiikkaa ja aloitteita, ja voimme kuvitella, että jotkut nykyisistä yhteistyömalleista tiivistävät yhteistyötä ja liittyvät yhteen muiden joko yliopistoista tai yrityksistä tulevien kumppanien kanssa ja hakevat EIT:n alaista paikkaa. Uskon siis, että siirtyminen yhteisöistä, aloitteista ja verkoista integroituun kumppanuuteen on järkevä innovointitapamme muutos.

Lopuksi haluan mainita askelen kohti uutta innovointikulttuuria. Se on oikea lähestymistapa. EIT:ssä ei ole kyse niinkään paikasta, yhdestä toimipaikasta ja johtokunnasta vaan uudesta ja paremmasta innovointikulttuurista Euroopassa. Uskon, että se on kaikki mitä voin tai halusin nostaa esiin vastauksessani, mutta oikein paljon kiitoksia teille erittäin myönteisestä ja rakentavasta ilmapiiristä täällä täysistunnossa. Vielä kerran kiitos esittelijälle Reino Paasilinnalle, koska tiedän, ettei se ollut helppoa eikä ole vieläkään, emmekä ole vielä lopussa. Voimme kuitenkin viimeistellä tämän ehdotuksen. Odotan sitä innostuneena.

(Suosionosoituksia)

Paasilinnan mietintö (A5-0293/2007)

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 3, 12, 14, 18, 20, 23, 38, 44, 45, 46, 48, 49, 50, 63, 64, 65, 66, 67, 68, 72 ja 73.

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 7, 16 ja 28 sisällön osalta.

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 2, 15, 17, 26, 39, 29, 30, 32, 36, 37, 41, 42, 43, 51, 52, 53, 54, 56, 57, 59, 60, 61, 62, 70 ja 74 edellyttäen, että ne laaditaan uudestaan.

Komissio pidättää kantansa tarkistukseen 21 rahoitusta koskevista näkökohdista odottaen sopimusta rahoituksesta.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 1, 4, 5, 6, 8, 9, 10, 11, 13, 19, 22, 24, 25, 27, 31, 33, 34, 35, 47, 55, 58, 69, 71, 75, 77, 78 ja 79.

  Puhemies. − (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Euroopan teknologiainstituutti voi supistaa innovointikuiluja Euroopan unionin ja sen ulkoisten kilpailijoiden välillä ja kiinnittää miljoonien nuorten tutkijoiden mielenkiinnon kaikkialla Euroopassa. Jotta kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa, on tärkeää varmistaa, että hanke on toteuttamiskelpoinen.

EIT, komission ehdottamassa muodossa, käyttää yli 1,2 miljardia euroa koheesiopolitiikkaa varten suunnitelluista rahastoista ja käyttää resursseja ohjelmista, jotka toimivat menestyksekkäästi Lissabonin strategian saavuttamiseksi. Se tarkoittaisi tutkimusvarojen keskittämistä yhteen EU:n hankkeeseen ja yksityisille yrityksille avointen rahoitusmahdollisuuksien vähentämistä. EIT:n pitäisi olla EU:n täydentävä innovointi-instituutti eikä pienten tutkimus- ja kehityskeskusten korvike. Siksi meidän on yhdessä neuvoston kanssa löydettävä toinen rahoitusmalli tälle hankkeelle.

Yhdessä mietinnön kohdassa todetaan, että instituutti on perustettava EU:n jäsenvaltioon, jossa on ”huippuosaamiskeskuksia ja maineikkaita tieteellisiä laitoksia”. Romanialla on tärkeitä tutkimus- ja innovointiperinteitä, ja siellä on myös tärkeitä yliopistokeskuksia ja päteviä tekniikan alalta valmistuneita henkilöitä. Romanian valitseminen Euroopan teknologiainstituutin sijaintipaikaksi edistäisi taloudellista kehitystä koko alueella ja auttaisi kuromaan kiinni kuilut, joita Euroopan unionissa edelleen esiintyy.

  Alexander Stubb (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Koulutus, tutkimus ja innovointi ovat ikkunoita tulevaisuuteen. Ne ovat ”osaamiskolmioiden” rakennuspalikoita. Meidän on oltava kilpailukykyisiä. Osaamiskolmio on yksi keskeinen tekijä. Siksi näen Euroopan teknologiainstituutin (EIT) investointina tulevaisuuteen.

On epäilty sitä, mitä lisäarvoa EIT voisi tuoda. Reino Paasilinnan mietinnössä kannatettu verkostorakenne on hyvä ratkaisu. Asiantuntemus on osallistuvilla yliopistoilla ja korkeakouluilla. Mieluummin kuin komission puheenjohtajan Barroson kutsuma Euroopan tutkimuksen ”lippulaiva” EIT:n on pyrittävä olemaan Euroopan tutkimuksen tuotemerkki. Tuen tätä ajatusta.

Muistaen akateemiset vuoteni tuen myös mietinnön ajatusta EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöistä. Tällä tavoin EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt vievät Euroopan innovointia parhaiten eteenpäin.