Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 26. syyskuuta 2007 - Strasbourg

2. Maahanmuutto – Laillinen maahanmuutto – Politiikan ensisijaiset tavoitteet kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa (keskustelu)

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu

- neuvoston ja komission julkilausumista maahanmuutosta,

- Lilli Gruberin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä laillista maahanmuuttoa koskevasta toimintapoliittisesta suunnitelmasta [2006/2251(INI)] (A6-0322/2007) ja

- Javier Moreno Sánchezin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä politiikan ensisijaisista tavoitteista kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa [2006/2250(INI)] (A6-0323/2007).

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan unionilla on vieläkin edessään huomattavia haasteita sen osalta, miten se vastaa muuttuvaan maahanmuuttotilanteeseen.

Siirtolaisuutta koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2005, on edelleen peruskehys määritettäessä vastausta näihin haasteisiin. Hyväksyessään kokonaisvaltaisen lähestymistavan Eurooppa-neuvosto painotti, että tarvitaan tasapainoinen, kokonaisvaltainen ja johdonmukainen lähestymistapa, joka kattaa politiikan, joita harjoitetaan laittoman maahanmuuton torjumiseksi ja, yhteistyössä kolmansien maiden kanssa, laillisen maahanmuuton etujen hyödyntämiseksi. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan täytäntöönpano on ollut olennainen tavoite monille peräkkäisille puheenjohtajavaltioille.

Siirtolaisuutta koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa ei ole jäänyt paikalleen vaan Eurooppa-neuvosto on hionut ja kehittänyt sitä tapahtumien ja täytäntöönpanossa saavutetun edistyksen pohjalta. Se on nyt sisällytetty Euroopan unionin kattavaan maahanmuuttopolitiikkaan.

Kokoontuessaan 21.–22. kesäkuuta tänä vuonna Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätelmät kokonaisvaltaisen lähestymistavan laajentamisesta ja vahvistamisesta. Päätelmät mahdollistavat erityisesti kokonaisvaltaisen lähestymistavan soveltamisen naapurialueisiin EU:n itä- ja kaakkoispuolella sekä Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisten, kiertosiirtolaisuutta ja liikkuvuutta koskevien kumppanuuksien kehittämisen.

Kokonaisvaltaisen lähestymistavan täytäntöönpanon merkitystä korostivat kesän tapahtumat ja erityisesti tapahtumat EU:n eteläisillä merirajoilla. Jatkaessamme kokonaisvaltaisen lähestymistavan soveltamista toimenpiteiden, joihin ryhdymme, on sisällettävä sekä toimenpiteitä laittoman maahanmuuton torjumiseksi että toimenpiteitä laillisen maahanmuuton mahdollisuuksien kehittämiseksi.

Neuvosto on yrittänyt edistyä näiden kahden erottamattoman tavoitteen osalta. Kesäkuun kokouksessaan se keskusteli tilanteesta eteläisillä Välimeren rajoilla. Se vahvisti jälleen, miten tärkeä rooli Frontexilla on oltava, ja päätti ryhtyä uuteen työhön Maltan tekemien ehdotusten perusteella. Tämä työ tehtiin ja tuloksena hyväksyttiin neuvoston kokouksessa 18. syyskuuta päätelmät Euroopan unionin eteläisten merirajojen hallinnoinnin tehostamisesta. Joissain näistä päätelmistä vaaditaan kiireellisiä toimia nykyisten toimenpiteiden ja olemassa olevien järjestelyjen vahvistamiseksi. Parlamentin jäsenvaltioita kehotetaan antamaan kahdenvälistä tukea niille parlamentin jäsenvaltioille, jotka maantieteellisen asemansa ja naapureina olevien kolmansien maiden kanssa harjoitettavan yhteistyön tason takia ovat laittoman maahanmuuton aiheuttaman poikkeuksellisen paineen alaisia. Yhteistyö kattaa esimerkiksi palauttamistoimenpiteet, vastaanotto-olosuhteet sekä vastuun turvapaikanhakijoista, pakolaisista ja alaikäisistä.

Päätelmissä korostetaan myös tarvetta vahvistaa alan yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka ovat lähtö- ja kauttakulkumaita. Tämä koskee erityisesti niiden omien rajojen hallintaa, vastuun ottamista etsintä- ja pelastusoperaatioista, ihmiskaupan ja salakuljetuksen torjumista sekä tehokkaiden puitteiden luomista laittomien maahanmuuttajien palauttamista varten.

Tiiviin yhteistyön tarvetta kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun toimiston UNHCR:n ja kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n kanssa on painotettu. Toinen olennainen tekijä on yritys vahvistaa Frontexin toimintaa etenkin käynnistämällä pitkän aikavälin yhteisoperaatioita ja laajentamalla toimintaa rannikkovartioverkoston puitteissa.

Pitkän aikavälin toimenpiteiden osalta neuvosto on kehottanut komissiota esittämään kertomuksen mahdollisista lisätoimenpiteistä, tiettyjä Maltan tekemiä ehdotuksia koskevan perusteellisen analyysin, merioikeuden olennaisia osia koskevan tutkimuksen sekä yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevasta komission vihreästä kirjasta käytävän ajankohtaisen keskustelun puitteissa sitoumuksen perustaa turvapaikka-asioihin keskittyviä erikoisasiantuntijaryhmiä.

Frontexin roolista parlamentin jäsenvaltioiden hoitaman EU:n ulkorajojen tehokkaan valvonnan varmistamisessa on tulossa entistä tärkeämpi. Kuten tiedätte, Frontex aloitti toimintansa vasta lokakuussa 2005, mutta tässä suhteellisen lyhyessä ajassa se on kehittänyt toimintavalmiuksiaan ja ottanut merkittäviä askelia, joiden tarkoituksena on vahvistaa Euroopan unionin ulkorajojen turvallisuutta keskittymällä laittoman maahanmuuton torjuntaan. Useita Frontexin koordinoimia yhteisoperaatioita on suoritettu, ja muita on meneillään Atlantilla ja Välimerellä. Erityisen tärkeä hetki oli Euroopan rannikkovartioverkoston käyttöönotto tämän vuoden toukokuussa; verkosto yhdentää pitkällä aikavälillä tulevaisuuden eurooppalaisen valvontajärjestelmän.

Toinen merkittävä tapahtuma oli se, että neuvosto hyväksyi asetuksen nopeiden rajainterventioryhmien (RABIT) perustamista koskevan mekanismin käyttöön ottamisesta tämän vuoden heinäkuussa. Asetus tuli voimaan 20. elokuuta. Asetuksella otetaan käyttöön mekanismi, jonka tarkoituksena on antaa nopeasti rajoitetun ajan operatiivista apua sitä pyytävälle jäsenvaltiolle, joka on joutunut äkillisen ja poikkeuksellisen paineen alaiseksi erityisesti siksi, että sen ulkorajalle saapuu suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia, jotka pyrkivät laittomasti Euroopan unionin alueelle.

Frontex panee asetusta parhaillaan täytäntöön. Jotta Frontexin operaatiot voivat olla tehokkaita, on kuitenkin ratkaisevaa, että käytettävissä on asianmukaiset välineet. Frontex-asetuksen mukaisesti Frontex on perustanut keskusrekisterin (CRATE) käytettävissä olevista teknisistä välineistä. Rekisteri sisältää jo laajan luettelon helikoptereista, lentokoneista, aluksista ja muista välineistä, jotka parlamentin jäsenvaltiot ovat valmiita antamaan Frontexin koordinoimien operaatioiden käyttöön.

Laitonta maahanmuuttoa koskevien lainsäädäntötoimenpiteiden osalta toimivaltaiset neuvoston elimet ovat jo alkaneet analysoida ehdotusta parlamentin ja neuvoston direktiiviksi laittomassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä. Komissio esitti toukokuussa 2007 tämän ehdotuksen, jonka tarkoituksena on laittoman työn torjuminen laitonta maahanmuuttoa houkuttelevana tekijänä.

Hyödyntäen yhteispäätösmenettelyä nopean sopimuksen aikaansaamiseksi neuvosto on myös asettanut selvälle etusijalle ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi parlamentin jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä palautettaessa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. Toimivaltaiset neuvoston elimet analysoivat sitä parhaillaan.

Takaisinottopolitiikasta on mainittava, että Venäjän kanssa solmitun takaisinottosopimuksen kesäkuisen voimaantulon jälkeen on jo päätetty allekirjoittaa takaisinottosopimus Ukrainan kanssa. Lisäksi on allekirjoitettu joukko takaisinottosopimuksia Länsi-Balkanin maiden ja Moldovan kanssa. Kaikki nämä sopimukset viimeistellään Euroopan parlamentin esitettyä kantansa.

Haluaisin nyt lausua muutaman sanan laillista maahanmuuttoa koskevasta toimintapoliittisesta suunnitelmasta. Kuten tiedätte, neuvosto ja puheenjohtajavaltio Portugali asettavat etusijalle myös laillisen maahanmuuton edistämisen. Puheenjohtajavaltio järjesti Lissabonissa laillisen maahanmuuton kysymykselle omistetun korkean tason konferenssin 13.–14. syyskuuta. Konferenssiin osallistui ministerejä, korkeita virkamiehiä ja maineikkaita akateemikkoja sekä parlamentin ja komission edustajia. Konferenssissa puututtiin laillista maahanmuuttoa koskeviin kysymyksiin, kuten laillisen maahanmuuton kanaviin ja siirtolaisvirtojen hallintaan, kotouttamiseen ja Lissabonin ohjelmaan sekä maahanmuuttoon ja kehitykseen. Konferenssin tulokset ovat erittäin tärkeitä työmme ohjaamisessa tulevina kuukausina.

Neuvosto alkaa pian myös käsitellä ehdotusta puitedirektiiviksi EU:n jäsenvaltiossa työn takia laillisesti oleskelevien maahanmuuttajien oikeuksista ja yhtenäisen oleskeluluvan kehittämisestä sekä ehdotusta direktiiviksi korkeasti koulutettujen työntekijöiden maahantulon ja oleskelun edellytyksistä. Toivomme komission esittävän ehdotukset muutaman viikon sisällä. Nämä kaksi ehdotusta, yhdessä muiden tulevina vuosina esitettävien ehdotusten kanssa, muodostavat seuraavat askeleet komission tammikuussa 2006 esittämässä laillista maahanmuuttoa koskevassa toimintapoliittisessa suunnitelmassa.

Neuvosto on jo alkanut analysoida ehdotettua neuvoston direktiiviä direktiivin 2003/109/EY muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi kattamaan kansainvälistä suojelua saavat henkilöt. Ehdotuksen tarkoituksena on ulottaa pitkään oleskelleille myönnettävää asemaa koskeva mahdollisuus koskemaan myös kansainvälistä suojelua saavat henkilöt. Neuvosto odottaa vain parlamentin kantaa, jotta tämä ehdotettu väline voidaan hyväksyä nopeasti.

Ulkosuhteista maahanmuuton alalla minun on ilmoitettava teille, että neuvosto on aktiivisesti pyrkinyt panemaan täytäntöön siirtolaisuutta koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2005 ja 2006 määrittelemällä tavalla. Kiinnitän huomionne myös päätelmiin siirtolaisuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan laajentamisesta ja vahvistamisesta, jotka neuvosto hyväksyi kesäkuussa. Joulukuussa 2006 Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota tekemään ehdotuksia kokonaisvaltaisen lähestymistavan soveltamisesta Euroopan unionin itäisiin ja kaakkoisiin naapurialueisiin; ehdottamaan, miten lailliset maahanmuuttomahdollisuudet voitaisiin liittää osaksi unionin ulkoisia politiikkoja, jotta voitaisiin luoda kolmansien maiden kanssa tasapainoisen kumppanuuden, joka vastaa EU:n jäsenvaltioiden työmarkkinoiden erityistarpeita; ehdottamaan tapoja kiertosiirtolaisuuden helpottamiseksi sekä esittämään yksityiskohtaisia ehdotuksia siitä, miten EU:n ja kolmansien maiden välisen laillisen liikkuvuuden eri muodot voitaisiin organisoida paremmin ja miten niistä voitaisiin tiedottaa paremmin.

Komissio esitti kaksi tiedonantoa vastauksena näihin kehotuksiin, ja näiden komission tiedonantojen hyväksymisen jälkeen puheenjohtajavaltio esitti neuvostolle päätelmäluonnokset, joiden tarkoituksena oli komission määrittämiä toimia koskevan työn käynnistäminen.

Maahanmuuttoa koskeva Euro–Välimeri-ministerikokous pidetään marraskuussa. Konferenssin tavoitteena on kehittää aloitteita ja toimia maahanmuuttoon liittyvien kysymysten täytäntöön panemiseksi. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitetty Afrikkaan pyrkimällä maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä koskevaan vuoropuheluun, joka käynnistettiin Afrikan maiden kanssa vuonna 2005, ja vahvistamalla kyseistä vuoropuhelua. Ensisijaisiksi tavoitteiksi asetettiin myös Rabatissa heinäkuussa 2006 ja Tripolissa marraskuussa 2006 pidetyt maahanmuuttoa ja kehitystä koskeneet ministerikokoukset. Näissä ministerikokouksissa, joista ensimmäinen oli alueellinen ja toinen mantereen kattava, määritettiin joukko aloja, joilla voidaan vahvistaa yhteistyötä maahanmuuttajien lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaiden välillä.

Neuvosto työskentelee aktiivisesti tällä alalla muuttaakseen Rabatissa ja Tripolissa sovitut yhteisohjelmat konkreettisiksi toimenpiteiksi.

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen erittäin kiitollinen neuvoston edustajalle hänen antamastaan kuvauksesta yhteisen toimintamme pääpiirteistä, ja haluan erityisesti kiittää esittelijöitä Lilli Gruberia ja Javier Moreno Sánchezia niistä kahdesta mietinnöstä, joista keskustelemme ja joita kommentoimme tänään.

Eräs huomio aluksi on tietenkin se, miten pitkälle Eurooppa on päässyt näin lyhyessä ajassa, toisin sanoen optimistinen huomautus. Muistamme kaikki, että ennen Hampton Courtin huippukokousta lokakuussa 2005 epäiltiin jopa sitä, että Euroopalla voisi olla yhteinen maahanmuuttostrategia. Tänä päivänä se ei ainoastaan ole meille kaikille avainsana, vaan panemme jo täytäntöön tiettyjä aloitteita, joista on päätetty ja jotka ovat alkaneet todella kantaa hedelmää.

Tämä osoittaa, että Euroopalla on tehtävä maailmanlaajuisen, vääjäämättömän maahanmuuttoilmiön hallitsemisessa; jäsenvaltioiden kansalliset toimet eivät enää riitä. Se osoittaa myös, että eurooppalainen toiminta on hyödyksi Euroopalle itselleen, jäsenvaltioille ja kaikille kumppaneillemme, sekä eteläisille – lähinnä Afrikan maille – että myös itäisille naapureillemme, koska, kuten meitä muistutettiin, komissio ehdotti kokonaisvaltaisen lähestymistavan laajentamista itään päin eli idästä tuleviin siirtolaisvirtoihin. Neuvosto oli täysin samaa mieltä.

Puhumme säännöllisesti kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta. Olemme nyt kaikki samaa mieltä siitä, että tämä merkitsee täysin erottamattoman yhteyden luomista ulkoisen ulottuvuuden ja sisäisten maahanmuuttopolitiikkojen välille. Emme voi keskittyä hallitsemaan maahanmuuttoa ainoastaan omalla alueellamme; meidän on tartuttava syihin maahanmuuton takana, maahanmuuton, joka jopa tänä päivänä merkitsee lähinnä epätoivoisia ihmisiä, jotka pakenevat vainoa, köyhyyttä tai sotaa ja joilla ei ole mahdollisuutta valita, lähteäkö omasta maastaan vai jäädä sinne. Heidän on hylättävä kotimaansa selvitäkseen hengissä.

Siksi on selvää, että maahanmuuton taustalla oleviin syihin ei voida puuttua pelkästään turvallisuuteen perustuvan lähestymistavan avulla, Välimerellä tapahtuvan partioinnin avulla, sillä se on ollut, ja on jatkossakin, olennaista vain Kanariansaaria ympäröivän alueen suojelemiseksi. Tämä ei voi olla ainoa strategiamme, ja meidän on ehdottomasti otettava vastaan EU:n jäsenvaltioiden esittämä pyyntö: on hallittava laillista maahanmuuttoa. Se on yksi parhaista tavoista torjua laitonta maahanmuuttoa.

Mitä suurempi on valmiutemme hallita taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa, mikä meidän on tehtävä, sitä enemmän ohennamme laittoman maahanmuuton harmaata, epämääräistä kerrosta. Siksi haluan aloittaa puhumalla laillisesta maahanmuutosta, josta keskustelimme tärkeässä kokouksessa Lissabonissa pari päivää sitten. Puhuimme tulevaisuudennäkymistä, ja sain sen mielikuvan – jonka toivon parlamentin vahvistavan – että on olemassa myönteistä poliittista kysyntää taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton tarkastelemiseksi epäideologisesti.

Suoraan sanottuna meidän on tehtävä tämä tietoisina siitä, että tarvitsemme yhteisön ulkopuolisia työntekijöitä, ja tietoisina siitä, ettemme saa lietsoa kauhua levittämällä huhuja valtavista luvuista, jotka voivat antaa vääränlaisen mielikuvan. Jotkut tarkkailijat ja jopa jotkut tärkeät sanomalehdet ovat sanoneet, että olemme valmiita ottamaan vastaan 20 miljoonaa laillista maahanmuuttajaa. Tällaiset luvut ovat suoraan sanoen vaarallisia. On yksi asia korostaa selvää demografista suuntausta: Eurooppa ikääntyy, ja eurooppalaisten työntekijöiden lukumäärä pienenee väestön pienenemisen tuloksena; on toinen asia sepittää tästä lähtien lukuja, jotka saattavat olla oikea vastaus 50 vuoden kuluttua.

Hallitkaamme siksi tämän ilmiön kaikkia puolia, alkaen Euroopan väestön pienenemisestä. Toinen näkökulma on kuitenkin Lissabonin strategian tavoitteiden täytäntöönpano Euroopan talouden kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden osalta. Tässä tarkoituksessa tarvitsemme työvoimaa kaikilla niillä aloilla, jotka, näin voisi sanoa, monet Euroopan kansalaisistamme näyttävät jotakuinkin hylänneen. Kolmas näkökulma on se, että maahanmuutto ei voi olla ainoa keino puuttua väestön pienenemiseen.

Emme saa unohtaa esimerkiksi sitä, että samaan aikaan, kun puhumme maahanmuutosta yhteisön ulkopuolisista maista, pidämme edelleen yllä esteitä yhteisön työntekijöiden vapaalle liikkumiselle. Joillakin Euroopan kansalaisista ei ole täyttä vapautta työskennellä kaikissa muissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä tunnetaan teknisessä jargonissa ”yhteisön etuuskohteluna”, mutta se on selitettävä poliittisella toiminnalla eikä byrokraattisella termillä. Se tarkoittaa, että Eurooppa nauttii todellisesta työvoiman liikkuvuudesta vasta, kun on poistettu esteet eurooppalaisten työntekijöiden edestä, ja viittaan tietenkin uusista jäsenvaltioista tuleviin työntekijöihin. Tämä onkin sitten toinen huomioon otettava tekijä.

Neljäs näkökulma koskee sitä, että kieltäydymme pitämästä väestön pienenemistä asiana, johon meidän on alistuttava, sanoen ”ei se mitään, työntekijöitä tulee Afrikasta”. Meidän väestömme pienenemisen, kuten meidän tulevaisuutemme, on oltava huolenaihe. Siksi esimerkiksi toimenpiteet perheiden auttamiseksi ja syntyvyyden edistämiseksi eurooppalaisten keskuudessa ovat aivan yhtä tärkeitä tässä yhteydessä kuin Euroopan ulkopuolelta tulevan maahanmuuton ilmiön hallitseminen.

Tietenkin hyväksymme aloitteita kaiken tämän saavuttamiseksi, ja joitakin on jo hyväksytty maahanmuuton alalla. Voin kertoa teille, että olemme käynnistämässä tarjouskilpailua Euroopan maahanmuuttoasioiden portaalista. Toivon tarjouskilpailun olevan hoidettu muutaman kuukauden sisällä, byrokratian salliessa, ja toivon sen antavan meille mahdollisuuden Euroopan ensimmäiseen yhdistettyyn maahanmuuttoasioiden portaaliin. Portaali tarjoaa tietoa työpaikkamahdollisuuksista, tarjouksista, hauista, aloista, joilla on kysyntää työvoimasta, ja niin edelleen. Se parantaa huomattavasti Euroopan valmiuksia tällä alueella.

Euroopan integraatiorahasto on viimeinkin todellisuutta. Olemme keskustelleet asiasta muissa yhteyksissä, ja olette ilmaisseet sille tukenne. Minun on sanottava, että neuvosto supisti hieman rahoituskehystä, jota alun perin ehdotin, mutta ainakin se on toimintakunnossa. Meillä on lähes miljardi euroa tämän maahanmuuttostrategiamme tärkeän osatekijän hoitamiseen. Maahanmuuttoa ei voi olla ilman integraatiota. Eurooppalainen rahasto on nyt olemassa. Rahoitamme kieli- ja ammattikoulutuskursseja lähtömaissa. Tämä on toinen taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallinnan edellytyksistä: jos tänne tulevilla ei ole ammatillista koulutusta, jota edellytämme tietyllä alalla, tai jos he eivät puhu työskentelymaidensa kieliä, he ovat tuomittuja sosiaaliseen eristyneisyyteen, ja sitä emme halua. Euroopan unioni rahoittaa jo aloitteita tällä alalla.

Kuten todennäköisesti tiedätte, komissio hyväksyy ehdotuksestani kaksi lainsäädäntöaloitetta muutaman päivän sisällä. Neuvoston edustaja viittasi niihin. Niistä tulee molemmista direktiivejä, melko innovatiivisia, ja ensimmäinen liittyy korkeasti koulutettuihin työntekijöihin. Siinä ei taatusti omistauduta numeroleikille – montako insinööriä tarvitaan Italiassa tai montako lääkäriä tarvitaan Belgiassa. Tällaisista asioista päättävät yhdessä kyseisten maiden hallitukset ja työmarkkinat. Meitä kiinnostaa Euroopan tekeminen houkuttelevammaksi kuin kilpailijamme, kuten Yhdysvallat, Kanada ja Australia, jotka houkuttelevat 95 prosenttia korkeasti koulutetuista ei-eurooppalaisista työntekijöistä – Afrikan ja Aasian maista – kun Eurooppa kokonaisuutena pystyy houkuttelemaan vain viisi prosenttia. Se on liian vähän!

Eurooppalaisen ”sininen kortti” -työluvan idea on tämä: tietyssä maassa tarvittava korkeasti koulutettu työntekijä saa, tietyn ajan kuluttua, oikeuden muuttaa toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon – jossa hänellä tietenkin on työpaikka – ilman monimutkaisia muodollisuuksia tai menettelyjä. Henkilö voi halutessaan palata omaan maahansa ja myöhemmin taas Eurooppaan tietyn ajan kuluttua. Tällainen kiertosiirtolaisuus voi myös ehkäistä jatkuvaa aivovuotoa lähtömaista.

Toinen direktiivi taloudellisista syistä muuttavien henkilöiden yhteisistä oikeuksista on tietenkin yhtä tärkeä, sillä sen avulla saamme ensimmäistä kertaa työluvat ja oleskeluluvat yhteen asiakirjaan. Henkilö tulee Eurooppaan töihin. En tietenkään puhu turvapaikanhakijoista enkä perheenyhdistämisestä; puhun ihmisistä, jotka tulevat Eurooppaan töihin: taloudellisista syistä muuttavista. Periaatteessa oleskelun ja työn välillä ei saisi olla jakoa, ja tällaisen asiakirjan on oltava avoin.

On selvää, että tämä saa aikaan oikeuksien yhtenäistämisen. Joissain jäsenvaltioissa oikeutta terveydenhoitoon ei taata kattavasti, toisissa taas näin tapahtuu. Ehdotuksessa, jonka komissio esittää neuvostolle ja parlamentille, annetaan tietenkin jäsenvaltioille oikeus ylittää asetettu taso, jos esimerkiksi jotkin kansalliset järjestelmät ovat jo suopeampia. Emme tietenkään odota myötämielisemmän maan laskevan oikeuksiensa tasoa, mutta sanomme, että vähemmän myötämielisten on nostettava sosiaali-, koulutus-, terveydenhoito- ja muihin palveluihin liittyvien oikeuksien tasoa.

Vuonna 2008 esitän ehdotuksia muista siirtotyöläisryhmistä: kausityöntekijöistä, niistä, jotka käyvät maksullisia kursseja, ja niin kutsutuista yritystensisäisistä siirroista. Jos esimerkiksi yrityksellä on toimipaikkoja eri Euroopan maissa, ajatuksena on helpottaa liikkumista tämän saman yrityksen sisällä ilman, että aloitetaan menettelyt alusta joka maassa. Sitten on tietenkin ammattitaidottomien työntekijöiden vuoro: suurin ryhmä, jonka kohdalla tarvitaan vielä runsaasti tutkimustyötä. Sen sijaan, että muotoilisin lainsäädäntöehdotuksen nyt heti, esitän mieluummin vaihtoehtoja, tai avoimia ehdotuksia – minkä teen ensi vuoden alussa – kommenttien ja aloitteiden kokoamiseksi ennen parhaan mahdollisen ehdotuksen muotoilua. Tässä ei ole kyse rajallisista ryhmistä vaan valtaenemmistöstä, joka tulee Eurooppaan ilman mitään ammatillista koulutusta. Tässä yhteydessä on puututtava moniin näkökohtiin.

Eräs keskeinen näkökohta – ja siteeraan tässä Lilli Gruberin mietintöä – on tietenkin yhteistyö lähtömaiden kanssa aivovuodon ehkäisemiseksi. Olen erityisen huolissani tästä näkökohdasta. Kuten sanoin, kiertosiirtolaisuuden idea on tarkoitettu juuri tähän: jatkuvan energian imemisen välttämiseen. Esimerkiksi yhteistyö tiettyjen Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden kanssa on jo alkanut, erityisesti sen arvioimiseksi, miten parhaiten käsitellä korkeimmin koulutettuja työntekijöitä, jotka työskentelevät Euroopassa jonkin aikaa ja palaavat sitten kotiin, missä heidät voidaan työllistää ja hyödyntää lähtömaansa eduksi.

Tämä on avoin vuoropuhelu, jota aion käydä tarmokkaasti tulevina kuukausina, kiitos osittain sen vahvan tuen, jota saan tämänhetkiseltä puheenjohtajavaltiolta Portugalilta, kuten sain myös sen edeltäjiltä. Meillä on hieno tilaisuus tässä yhteydessä. Tulossa on kaksi ministerikokousta: Euro-Välimeri-huippukokous, johon jo viitattiin, ja EU:n ja Afrikan johtajien huippukokous. Toivon ja uskon, että tämä huippukokous antaa meille mahdollisuuden edistyä, koska odotan tietenkin, että EU:n ja Afrikan välisessä hallitusten päämiesten huippukokouksessa annetaan Euroopan ja Afrikan välinen vilpitön kumppanuusjulistus maahanmuutosta, liikkuvuudesta ja työllisyydestä.

Jos näin käy, uskon meidän ottaneen suuren askeleen eteenpäin, osittain siksi, kuten puheenjohtajavaltio Portugalin kanssa sovittiin, että ehdotus, josta keskustelimme Saksan puheenjohtajakaudella liittotasavallan työllisyys- ja sisäministerien kanssa, etenee nyt sisä- ja työllisyysministerien neuvoston ensimmäiseen yhteiseen kokoukseen. Joulukuun alussa ryhdytään ensimmäistä kertaa konkreettisiin poliittisiin toimiin maahanmuuttostrategiamme eri osien yhdistämiseksi: ei enää pelkkä turvallisuus, vaan myös taloudellinen ja työllisyyteen liittyvä osuus, joka on niin kovin tärkeä kaikista kuvailemistani syistä.

Yhteistyösopimukset lähtömaiden kanssa ovat toinen kysymys. Komissio on ryhtynyt tällä alalla toimiin tiettyjen maiden kanssa kokeilupohjalta. Lyhyesti sanottuna olemme laatineet maakohtaisia profiileja. Jokainen maa on erilainen kuin naapurinsa, emmekä voi hallita Malista tulevaa siirtolaisvirtaa samalla tavoin kuin Senegalista tulevaa virtaa. Jokaisella maalla on oma profiilinsa, ja sitä on tarkasteltava erikseen.

Tämän tehtyämme tarjoamme kumppanuusmahdollisuuksia osana yleissopimusta. Olemme nimittäneet ne yksinkertaisesti ”yhteistyöfoorumeiksi”. Ne ovat sopimuksia, joihin kuuluu foorumi sovittavista aiheista: ihmiskaupan torjuminen yhdessä, koska ihmiskauppa alkaa lähtömaassa, siten lopun tekeminen tätä ihmiskauppaa suojelevasta korruptiosta, samoin kuin työtilaisuuksien hallinta toimittamalla tietoa ja tarjoamalla ammatillista koulutusta ja kielikursseja. Olemme avanneet ensimmäisen työnvälitystoimiston Bamakoon, Malin pääkaupunkiin, eurooppalaisilla varoilla. Olemme sanoneet, että tarjoamme tässä keskuksessa tietoa eurooppalaisista säädöksistä, työtilaisuuksista ja kursseista. Olemme itse asiassa jo käynnistäneet toiminnan. Mali on ensimmäinen kiinnostuksensa ilmaissut maa, ja olemme jo käynnistäneet aloitteen sen kanssa. Haluamme tehdä saman muiden maiden kanssa, jos ne lähestyvät meitä.

Integroinnin osalta haluan todeta lyhyesti, että integroiminen on olennainen osa maahanmuuttopolitiikkaa, ja rahastoa käytetään tietenkin kaikkeen politiikkaan, jonka tavoitteena on sääntöjämme kunnioittavien sosiaalinen osallisuus. Lopuksi vielä laittomasta maahanmuutosta, joka sekin on osa poliittista strategiaamme: tiedän, ja olen iloinen siitä, että LIBE-valiokunta hyväksyi Manfred Weberin mietinnön eurooppalaisesta kotiuttamispolitiikasta. Keskustelemme asiasta tulevaisuudessa, mutta sekin on tärkeää.

Laittoman maahanmuuton torjuminen merkitsee sitä, ettei kannusteta laittomaan työhön, joka houkuttelee laitonta työvoimaa. Kuten tiedätte, kasvava osuus Euroopan maahanmuuttajista on menettämässä työpaikkansa. Tämä on suuri huolenaihe. Alun perin töitä oli monille ihmisille – kausityössä, maanviljelyksessä, matkailussa, julkisissa töissä – kun taas nyt työttömyys on valitettavasti kasvamassa. Mitä teemme näille ihmisille, jotka menettävät työnsä?

Älkäämme siksi kannustako laittomaan työhön: meidän on rangaistava työnantajia, jotka hyötyvät laittomista maahanmuuttajista, ja meidän on taattava kotiuttamispolitiikka, jossa kunnioitetaan perusihmisoikeuksia mutta ollaan myös erittäin selkeitä ja erittäin tiukkoja päämääriemme osalta. Emme saa suvaita laittomuutta ja toistuvia laittoman käyttäytymisen tapauksia.

Eurooppalainen Frontex-virasto on auttanut pysäyttämään tuhansia laittomia maahanmuuttajia. Pelkästään tänä kesänä se on pelastanut yli 1 200 ihmistä, jotka muuten olisivat menehtyneet, kuten niin monille muille on käynyt, ja olemme kiitollisuudenvelassa Frontexin operaatioihin osallistuvien alusten, lentokoneiden ja helikoptereiden miehistöille. Frontex on kuitenkin myös pystynyt pienentämään laittomien maahanmuuttajien virtaa partioimillaan alueilla. Se on ollut, on nyt ja on jatkossakin keskeinen työkalu tässä kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa.

Päätän puheenvuoroni, arvoisa puhemies, sanomalla, että maahanmuutto on osa työsarkaamme tulevina vuosikymmeninä, ei tulevina kuukausina. Siksi on hyvä, että Eurooppa ymmärtää, että sillä on erinomainen tilaisuus olla mukana maailman näyttämöllä tällä alalla, kuten muillakin aloilla.

  Lilli Gruber, esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, maahanmuutto ei ole hätätila eikä myöskään ohimenevä ilmiö. Vuonna 2006 27 jäsenvaltion EU:ssa oli 18,5 miljoonaa siirtolaista. Syitä on monia, kuten tiedätte: sodat, köyhyys, ympäristökatastrofit ja häikäilemättömät diktatuurit monilla maailman alueilla. Euroopan unioni on yksi maailman tärkeimmistä toimijoista, joten sen on lopetettava vitkastelu ja laadittava rakenteellista politiikkaa tähän meitä kaikkia koskevaan haasteeseen vastaamiseksi. Emme pääse mihinkään yksin!

Laittoman maahanmuuton torjunnassa on tehty paljon, mutta se ei riitä. Pääkeino torjua laitonta maahanmuuttoa on avata laillisia kanavia pääsylle Euroopan unioniin. Nämä ovat saman kolikon kaksi puolta, ja siksi Javier Moreno Sánchez ja minä päätimme esitellä mietintömme yhdessä.

Taloutemme eivät enää voisi toimia ilman siirtotyöläisiä, ja ilman heidän panostaan sosiaaliturvaan sosiaaliturvajärjestelmämme lamaantuisi, ja sitähän uhkaa jo syntyvyyden romahtaminen. Eurostatin luvut ovat täysin selkeitä: vuonna 2050 kolmasosa 490 miljoonasta eurooppalaisesta on yli 65-vuotiaita. Komission vuoden 2005 toimintasuunnitelma oli tärkeä askel eteenpäin, koska siinä esitettiin käytännön ehdotuksia laillisten maahanmuuttokanavien avaamiseksi yhtenäisesti kaikkialla EU:ssa. Tietenkin yksittäiset parlamentin jäsenvaltiot ovat vastuussa maahantuloa koskevien kiintiöiden määrittämisestä.

Niistä viidestä direktiivistä, joita aiotte ehdottaa tulevina kuukausina, arvoisa komission jäsen Frattini, painopistealanamme on se, jossa taataan maahanmuuttajille yhteinen oikeuskehys. Toivotan teille onnea, koska tiedämme kaikki, että neuvotteluista neuvostossa ei taatusti tule helppoja, mutta parlamentti tukee teitä. Tämä on yksi syy siihen, että meidän on siirryttävä yhteispäätöksiin ja lakkautettava veto-oikeus neuvostossa.

Mietintöni hyväksyttiin yksimielisesti LIBE-valiokunnassa, yhtä kielteistä ääntä lukuun ottamatta, ja olen erittäin kiitollinen kollegoilleni muissa ryhmissä heidän vankkumattomasta tuestaan. Mietinnössä pyydämme, että EU:n tasolla laaditaan yhdenmukaisia ja luotettavia tilastoja. Emme voi säätää lakeja maahanmuutosta tuntematta sen todellista laajuutta; ilman kiistattomia lukuja siitä voi helposti tulla propagandatyökalu.

Tätä ilmiötä on käsiteltävä ilman demagogiaa, ilman populismia ja ilman tabuja. Olen siksi sitä mieltä, että on tärkeää, että poliitikot ja journalistit osoittavat enemmän vastuullisuutta käsitellessään näin arkaluontoista aihetta. Molemmilla ryhmillä, kuten tiedätte, on keskeinen rooli integroitumisprosessissa.

Integroituminen on kaksisuuntainen, molempien osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien prosessi, ja maahanmuuttajien aktiivinen osallistuminen taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen elämään isäntämaassa on olennaista. Olen kanssanne samaa mieltä, arvoisa komission jäsen Frattini, kun viittaatte tasa-arvoisen kohtelun periaatteeseen sosio-ekonomisten oikeuksien kohdalla, koska perusoikeuksiin kuuluvat samapalkkaisuus ja turvallisuus työpaikalla, mutta myös pätevyyksien tunnustaminen, eläkeoikeuksien siirrettävyys, perheenyhdistäminen ja puolisosta riippumattoman oikeudellisen aseman takaaminen naisille.

Korkeasti koulutettuja työntekijöitä koskevasta direktiivistä sanoisin, että niin kutsuttu sininen kortti voi hyvinkin olla erinomainen keino houkutella ammattilaisia, joita Eurooppa tarvitsee todella paljon. Haluaisimme joka tapauksessa tietää hiukan enemmän tästä sinisestä kortista, arvoisa komission jäsen, sillä tällä hetkellä – kuten muistutitte – vain viisi prosenttia siirtotyöläisistä on korkeasti koulutettuja, kun taas 95 prosenttia on ammattitaidottomia.

Kausityöntekijöitä koskevan direktiivin pitäisi korvata puutteet tämän viimeksi mainitun työntekijäryhmän oikeuksissa, ja katson, että sääntöjä noudattaville kausityöntekijöille pitäisi tarjota mahdollisuus etuuskohteluun muissa väliaikaisen ja pysyvän maahanmuuton muodoissa. Siitä huolimatta, arvoisa komission jäsen Frattini, vähän koulutettuja ja ammattitaidottomia maahanmuuttajia koskevat avoimet ehdotukset tai vaihtoehdot, kuten niitä kutsuitte, ovat hieno asia, mutta miten kauan meidän täytyy odottaa, ennen kuin saamme direktiivin tällä alalla. Kysymykseni on suunnattu ensisijaisesti neuvostolle.

Aikani on lopussa, hyvät kollegat. Haluamme kehottaa hallituksia ja neuvostoa olemaan realistisempia ja rohkeampia. Tarvitaan vastuullista politiikkaa yhä levottomampien yhteiskuntiemme pelkoihin ja epävarmuuksiin vastaamiseksi. Sinetöityjä rajoja ei ole, emmekä ole maahanmuuttajien hyökkäyksen kohteena! Maahanmuutto on välttämättömyys, ja järkevästi käsiteltynä se voi olla voimavara kansalaisyhteiskunnalle, joka kunnioittaa erilaisuutta.

(Suosionosoituksia)

  Javier Moreno Sánchez, esittelijä. – (ES) Arvoisat puhemies, komission varapuheenjohtaja, neuvoston puheenjohtaja, parlamentin jäsen Lilli Gruber, hyvät kollegat, Euroopan ja yhteiskuntiemme tulevaisuuden kuvitteleminen ilman maahanmuuttoa globalisaation aikakaudella on pakoa todellisuudesta. Maahanmuutto on välttämätöntä ja myönteistä EU:n demografisen vakauden, talouskasvun ja kulttuurisen monimuotoisuuden kannalta.

Me tarvitsemme laillisia siirtotyöläisiä, joilla on oikeuksia ja velvollisuuksia, emme orjia. Laillista maahanmuuttoa koskevan politiikan kehittyminen ja menestyminen riippuu pitkälti jatkuvasta taistelusta kolikon toista puolta, laitonta maahanmuuttoa vastaan.

Näiden laittomien siirtolaisvirtojen hallinta ja valvonta ylittävät jäsenvaltioiden valmiuden yksilölliseen toimintaan, eikä ole epäilystäkään siitä, etteikö tämä olisi arkaluontoisin näkökohta yhteisessä yleisessä maahanmuuttopolitiikassa, jota Euroopan unionin on kehitettävä.

Viime aikojen yhteiskunnallisen ja taloudellisen tasapainon häiriöt, kansainväliset konfliktit ja ilmastonmuutos kasvattavat laittomia virtoja EU:hun. Virrat liikkuvat nopeammin kuin poliittinen vastauksemme, eivätkä ne pysähdy itsestään. Meidän on toimittava nyt.

Olemme tyytyväisiä komission lähestymistapaan ja tuemme sitä. Se on olennainen kehitettäessä jäsenvaltioiden johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa politiikkaa, joka perustuu ihmisarvon ja ihmisoikeuksien täysimääräiseen kunnioittamiseen solidaarisuuden, yhteisvastuun, avoimuuden ja keskinäisen luottamuksen hengessä.

Ensinnäkin meillä on oltava turvalliset maa-, ilma- ja merirajat yhdennetyn valvonnan avulla, ja tässä yhteydessä Frontex ja RABIT ovat tie, jota meidän on kuljettava: tie kohti jaettua vastuuta ja solidaarisuutta.

Hyvät naiset ja herrat, Frontex toimii. Siellä, missä operaatioita on toteutettu, ihmishenkiä on säästetty ja laitonta maahanmuuttoa vähennetty huomattavasti. Laittomien maahanmuuttajien on täytynyt etsiä muita reittejä, kuten hiljattain on havainnoitu Espanjassa ja Italiassa.

Frontex on kuitenkin vastasyntynyt pikkulapsi, EU:n lapsi, joka voi kasvaa aikuiseksi ja hoitaa tehtävänsä vain vanhempiensa, jäsenvaltioiden, tuella. Pyydämme niitä toteuttamaan aikeensa ja toimittamaan Frontexille tarvittavat henkilö- ja logistiikkaresurssit.

Lisäksi on olennaista ottaa käyttöön, pelotuskeinona, eurooppalainen palautuspolitiikka, jolla kunnioitetaan ihmisoikeuksia, ja on olennaista työskennellä takaisinottosopimusten laatimiseksi kolmansien maiden kanssa. Toivomme, että palautusdirektiivi annetaan Portugalin puheenjohtajakaudella.

Hyvät kollegat, tarvitsemme poliittista rohkeutta ja halua puuttua laittoman maahanmuuton suurimpaan houkuttimeen: pimeän työvoiman käyttöön. Meidän on voitettava taistelu niitä mafioita ja häikäilemättömiä yrittäjiä vastaan, jotka hyväksikäyttävät laittomia maahanmuuttajia. Kyse on liiketoiminnasta, johon liittyy valtavat määrät salattuja intressejä ja rahaa, ja se vaatii tiukkaa ja energistä vastausta.

Meidän on, kuten sanoitte, arvoisa varapuheenjohtaja, sovellettava nollatoleranssia laittomaan työllisyyteen pienentääksemme maanalaista taloutta, joka luo ”kutsuvaikutuksen”. Psykologinen ulottuvuus on ilmiselvä. Jos EU:ssa ei voida työskennellä laittomasti, kannusteet sinne muuttamiseksi ovat vähäisempiä.

Haluamme myös pyytää jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisten taloudellisten voimavarojen tuella päättäväisiin toimiin ihmiskaupan torjumiseksi oikeudellisen ja poliisiyhteistyön avulla, kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvimpiin ryhmiin – naisiin ja lapsiin – ja varmistaen, että he voivat hyötyä terveydenhoidosta ja koulutuksesta.

Ulkoiset toimet edellyttävät vuoropuhelua ja tiivistä yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Meidän on jatkettava tiellä, jolle lähdettiin Rabatin ja Tripolin ministerikokouksissa ja Brysselin maailmanlaajuisessa foorumissa, painottaen maahanmuuton ja kehityksen välistä yhteyttä.

Meidän on tehtävä maahanmuutosta kehitystekijä lähtömaissa ja isäntämaissa ja varmistettava, että käytämme yhteistä kehitystä puuttuaksemme yhdessä laittoman maahanmuuton perimmäisiin syihin.

Meidän on myös maksimoitava maahanmuuttajien takaisin lähettämien varojen myönteinen vaikutus heidän kotimaidensa kehitykseen ja tutkittava mikrolainojen mahdollisuuksia.

Lisäksi meillä on oltava johdonmukainen ulkopolitiikka kauppatavoitteiden ja kehitysavun yhteensopivuuden varmistamiseksi, jotta vähemmän kehittyneet maat voivat viedä tuotteitaan, eikä niiden tarvitse viedä omia kansalaisiaan.

Hyvät kollegat, en halua päättää puheenvuoroani osoittamatta kiitoksiani kaikille esittelijöille, joiden kanssa tein tiivistä, myönteistä yhteistyötä, mikä näkyy kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa saavutetussa laajassa yhteisymmärryksessä.

Älkäämme tehkö virhettä, hyvät kollegat: meidän on torjuttava laitonta maahanmuuttoa ja puututtava sen syihin ja kanaviin, mutta meidän ei tarvitse torjua laittomia maahanmuuttajia, sillä he eivät ole rikollisia; maastamuutto ei ole rikos. Meidän on tehtävä loppu populistisesta, muukalaisvihamielisestä diskurssista, jossa maahanmuutto yhdistetään turvattomuuteen, rikollisuuteen, terrorismiin tai työttömyyteen. Kukaan ei muuta maasta päähänpistosta; se tapahtuu aina pakosta. Toimikaamme tämän pakon poistamiseksi ja sen muuttamiseksi henkilökohtaiseksi valinnaksi.

(Suosionosoituksia)

  Manolis Mavrommatis (PPE-DE), kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EL) Arvoisa puhemies, ensimmäiseksi haluan onnitella Lilli Gruberia ja Javier Moreno Sánchezia erinomaisesta työstä ja hyvästä yhteistyöstä, jota teimme näitä kahta mietintöä laadittaessa.

EU:n komission vakiintunut kanta on, että 27 jäsenvaltiota hyväksyvät aidosti yhteisen maahanmuuttopolitiikan. Maahanmuutto on erottamattomasti yhteydessä kehitykseen, ja EU:n edessä olevan demografisen ongelman takia laillinen maahanmuutto on nyt osa ratkaisua moniin Euroopan ongelmiin sen sijaan, että se olisi vain yksi ongelma lisää.

Tilaisuus lausunnon valmistelemiseen antoi meille kehitysvaliokunnassa mahdollisuuden, Euroopan parlamentin roolissa, taata molempien sukupuolten yhtäläiset oikeudet, suojella haavoittuvimpia ryhmiä, kuten naispuolisia maahanmuuttajia ja lapsia, sekä tarjota tietoa ja kieltenopetusta maahan vasta muuttaneille henkilöille.

Lisäksi kiinnitimme huomiota aivovuotoon Afrikan kaltaisilta maailman alueilta, joilla on kova tarve työvoimasta terveydenhoitoalalla. Nämä alueet kärsivät joka kerta, kun lääkäri lähtee maastaan etsiäkseen parempaa tulevaisuutta EU:ssa.

Tämän takia olemme tyytyväisiä komission ehdotukseen kiertosiirtolaisuuden vahvistamisesta. Maahanmuuttajilla on näin mahdollisuus palata kotimaahansa vuoden jälkeen ja viedä mukanaan maahansa tieto ja kokemus, jonka he ovat hankkineet EU:n parlamentin jäsenvaltioissa.

On myös erittäin tärkeää, että komissio tarjoaa lisätietoa oikeuskehyksestä, joka kattaa käsitteen ”kiertosiirtolaisuus”. Tässä kohtaa haluan kiittää komission jäsentä Franco Frattinia herkkyydestä, jota hän on osoittanut maahanmuuttokysymyksen kohdalla kahden viime vuoden aikana, ja hänen jatkuvista ponnisteluistaan saada 27 jäsenvaltiota sopimaan yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta.

(Suosionosoituksia)

  Maria Badia i Cutchet (PSE), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelijana olen korostanut sosiaalisten, koulutukseen ja kulttuuriin liittyvien näkökohtien tarkastelun merkitystä maahanmuuton yhteydessä. Nämä tekijät edistävät ratkaisevasti talouskasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Se on myös tärkeää, jotta helpotettaisiin näiden ihmisten integroitumista isäntämaihin, mikä myös vähentää molemminpuolista epäluottamusta.

Koulutuksen osalta ehdotin sellaisen politiikan käyttöön ottamista, joilla helpotetaan maahanmuuttajien pääsyä koulutusjärjestelmään ja siihen integroitumista sekä kolmansissa maissa hankitun akateemisen ja ammatillisen pätevyyden tunnustamista.

Aivovuodon ehkäisemiseksi keskityimme komission ehdotukseen edistää etnisen työvoiman palkkaamista maista, joissa koulutettujen ammattilaisten maastamuutto voisi horjuttaa yhteiskunnallista ja taloudellista tilannetta.

Lopuksi haluan kiinnittää huomiota tiedotusvälineiden merkitykseen ja vastuuseen niiden välittäessä tietoa sekä alkuperämaissa että isäntämaissa sen välttämiseksi, että siirtolaisuusilmiöstä syntyy yksipuolinen kuva.

  Maria Panayotopoulou-Kassiotou (PPE-DE), naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. – (EL) Arvoisa puhemies, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pahoittelee sitä, että sekä laillisen maahanmuuton strategialuonnosta koskevassa tiedonannossa että tekstissä, josta meitä pyydetään tänään äänestämään, viitataan hyvin vähän naisten tasa-arvoa koskevaan ongelmaan.

Kehotamme siksi komissiota, jäsenvaltioita ja tästä alasta vastaavia neuvoston eri ryhmiä tehostamaan ponnistelujaan. Laillisen maahanmuuton politiikan koordinoinnissa on huolehdittava siitä, että kaksinkertaisesta syrjinnästä kärsivien naispuolisten maahanmuuttajien oikeuksille annetaan erityistä suojelua. Laitonta maahanmuuttoa on vastustettava; se edistää haavoittuvien miesten, naisten ja lasten hyväksikäytön eri muotojen verkostoja.

Painotamme kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitystä laillisen maahanmuuton politiikan yhteydessä. Kaksisuuntaisen toiminnan integrointitoimenpiteitä on otettava mukaan sekä hyväksynnän vahvistamiseksi isäntäyhteiskunnissa että mies- ja naispuolisten maahanmuuttajien integroitumisvalmiuden vahvistamiseksi.

Naiset ja heidän perheensä osallistuvat tähän merkittävällä panoksella, ja perheenyhdistämistä on helpotettava riippumattoman aseman avulla. Meidän on torjuttava syrjintää, naisten sukupuolielinten silpomista, pakkoavioliittoja, moniavioisuutta, kunniarikoksia ja kaikenlaista väkivaltaa lähtöyhteiskunnassa ja vahvistettava naisten taitojen laillista kehittämistä.

  Joseph Daul, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisat puhemies, komission jäsen Frattini ja neuvoston puheenjohtaja, hyvät kollegat, maahanmuuttokysymys on erityisen merkittävä poliittinen kysymys, koska siihen liittyy usein inhimillisiä draamoja. Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan demokraattien ryhmä on tietoinen tämän keskustelun vakavasta luonteesta, ja ajatuksemme kääntyvät niihin satoihin ihmishenkiin, jotka on menetetty, koska uhrit unelmoivat elämästä Euroopassa. Ihmishenkien kunnioittamisen on oltava etusijalla, kun laadimme maahanmuuttopolitiikkaamme.

Haluan kiittää esittelijöitä heidän tekemästään työstä ja komission jäsentä Frattinia hänen osoittamastaan valmiudesta ja poliittisesta päättäväisyydestä. On velvollisuutemme tehdä kaikki voitavamme maahanmuuttajien tulvan kontrolloimiseksi. Yhteiskuntamme yhteenkuuluvuus, valmiutemme vastaanottaa maahanmuuttajia ja päättäväisyytemme torjua rasismia, suvaitsemattomuutta ja muukalaisvihaa ovat kaikki pelissä. Jotta voimme hallita maahanmuuttoa, on ratkaisevan tärkeää omaksua lähestymistapa, joka perustuu ihmisarvoon, realismiin ja tukevaan oikeudelliseen kehykseen.

Hyvät kollegat, maahanmuuttokysymyksestä keskusteltaessa on tärkeää tehdä ero turvapaikanhakijoiden, väliaikaisten pakolaisten ja taloudellisista syistä muuttavien henkilöiden välillä; viimeksi mainittu on ehdottomasti suurin ryhmä. Tämän viimeksi mainitun ryhmän sisällä meidän on myös erotettava toisistaan laiton maahanmuutto, joka on Euroopan unionin vastuulla, ja laillinen maahanmuutto, joka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Me kannatamme tiukkoja toimenpiteitä laittoman maahanmuuton kohdalla. Euroopan on kohdattava vastuunsa ja torjuttava ihmisten kärsimyksellä kauppaa tekevien mafiajengien vitsausta. Tunnustamme, että hieman edistystä on tapahtunut, kuten Frontex-viraston perustaminen, Euroopan ulkorajarahasto sekä raja-alueita valvovien nopeiden rajainterventioryhmien luominen. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä käytössä oleva työvoima sekä aineelliset ja taloudelliset resurssit ovat edelleen riittämättömiä. Olemme nyt hankkimassa näille välineille tarvittavia lisäresursseja. Siitä huolimatta, jos haluamme olla tehokkaampia, ulkorajojemme vartijoina toimivien jäsenvaltioiden on toimittava käyttäen yhteisiä normeja. On ratkaisevan tärkeää, että laadimme ulkorajojemme suojelusta kattavan, valvontajärjestelmän sisältävän yhteisön pöytäkirjan.

Kaikilla jäsenvaltioillamme ei ole samanlaisia ongelmia siirtolaisvirtojen osalta. Meidän on oltava huolellisia ja erotettava muista valtioista ne valtiot, jotka toimivat rajojemme vartijoina. Unionin etelä- ja itäpuolen valtioita odottava tehtävä on valtava. Solidaarisuudella on oltava tässä yhteydessä erittäin suuri rooli, ja teknisiä, logistisia ja taloudellisia keinoja on käytettävä niiden etulinjan jäsenvaltioiden tukemiseen, joita koskettaa massiivinen laiton maahanmuutto. Samalla, kun laittoman maahanmuuton torjunta edellyttää toimenpiteisiin ryhtymistä ulkorajoillamme, se edellyttää myös ponnistelujen tehostamista Euroopan unionin sisällä. Alueellamme oleskelee tällä hetkellä laittomasti 10–15 miljoonaa ihmistä.

Jos demokratioidemme tärkein perusperiaate on tasa-arvoisuus lain edessä, on välttämätöntä omaksua politiikka, jonka nojalla EU:hun laittomasti tulleet henkilöt palautetaan järjestelmällisesti alkuperämaihinsa. Euroopan unionin on järjestettävä laittomien maahanmuuttajien palauttaminen tavalla, joka kunnioittaa tiukasti ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa. Haluamme Euroopan pysyvän turvapaikkana niille, jotka pakenevat vainoa, ja siitä syystä vastustamme laittomien maahanmuuttajien joukkolaillistamisia. Tämä on kaukana ratkaisusta; se vain antaa laittomille maahanmuuttajille ja EU:hun pyrkiville harhakuvan siitä, että heille annetaan laillinen asema ennemmin tai myöhemmin. Tällaiset armahdukset vain pahentaisivat laitonta maahanmuuttoa edistävien ja ihmiskauppaa harjoittavien rikollisjengien toimintaa. Olemme erittäin tyytyväisiä komission ehdotukseen sellaisten työnantajien rankaisemisesta, jotka palkkaavat laittomia maahanmuuttajia.

Laillisen maahanmuuton tämänhetkisestä tilanteesta toteaisin, että ryhmämme on sitä mieltä, että alkuperämaan osoittamasta sitoumuksesta kontrolloida laitonta maahanmuuttoa pitäisi tehdä edellytys neuvotteluillemme kolmansien maiden kanssa. Tietenkin laillisen maahanmuuton sääntely on jäsenvaltioiden, ei Euroopan unionin velvollisuus. Jos kuitenkin haluamme parantaa tehokkuutta ja johdonmukaisuutta tällä alalla, meidän on koordinoitava ponnistelujamme tehokkaammin koko 27 jäsenvaltion EU:ssa. Meidän on myös tarkasteltava mahdollisuuksia ottaa käyttöön yhteinen vastaanottoprosessi, joka antaisi korkeasti koulutetuille työntekijöille ja erityistaitoja omaaville henkilöille mahdollisuuden päästä Euroopan työmarkkinoille. Ehdotusta eurooppalaisesta ”sinisestä kortista” on kehitettävä edelleen ja siitä on keskusteltava, samoin kuin ajatuksesta kiertosiirtolaisuushankkeesta ammattitaidottomia työntekijöitä varten.

Hyvät kollegat, maahanmuutto on riippuvaista oikean tasapainon säilyttämisestä yhtäältä yhtenäisen yhteiskunnan, joka on vahva ja avoin muille, ja toisaalta oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisen välillä. Emme todellakaan halua sulkea oviamme, vaan varmistaa, että mahdolliset maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleiksi ja integroidaan asianmukaisesti yhteiskuntaamme, kuten tapahtuu maailman muilla alueilla.

  Claudio Fava, PSE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, saanen kiittää molempia esittelijöitä työstä, joka on ollut arvokasta ja ehdottoman ytimekästä.

Haluan aloittaa kuvalla, joka on ollut meidän kaikkien mielessä joitakin kuukausia: valokuva 40:stä haaksirikon eloonjääneestä, jotka roikkuivat kiinni tonnikalaverkossa keskellä Välimerta kaksi päivää ja kaksi yötä. Kyseisessä tapauksessa kalojen pelastaminen tuntui olevan tärkeämpää kuin noiden epätoivoisten ihmisten hengen pelastaminen: heitä ei otettu heidät löytäneen kalastusaluksen mukaan. Sanon tämän, koska, kuten arvoisa komission jäsen muistutti meille, tarvitsemme kokonaisvaltaista mutta eriytettyä lähestymistapaa maahanmuuttokysymykseen. Sen on oltava lähestymistapa, jossa yhdistyvät tasapaino, solidaarisuus ja – kuten Lilli Gruber muistutti – tabujen puuttuminen.

Maahanmuuttoa ei voida tarkastella pelkkänä turvallisuuskysymyksenä. Se on välttämätön haaste Euroopalle; se on yhdentymisen ja yhteiskunnallisen kehityksen osatekijä, joka meidän on kohdattava. Komission jäsen Frattini sanoi, että Euroopalla on roolinsa; olemme samaa mieltä. Euroopalla on roolinsa, sillä edellytyksellä, että se selviää kysymyksen kaikesta monimutkaisuudesta.

Käytössäni olevien muutamien sekuntien aikana haluaisin korostaa näiden kahden mietinnön sisältämää kolmea perusperiaatetta. Tehokkain tapa pysähdyttää laiton maahanmuutto on avata laillisia maahanmuuttokanavia, kunhan maahanmuuttajilla ja heidät vastaanottavilla mailla on molemminpuolisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

Laittomasta maahanmuutosta haluan sanoa, että parlamentin jäsenvaltioiden välille on vakiinnutettava solidaarisuusperiaate, sillä edellytyksellä, että se koskee kaikkia parlamentin jäsenvaltioita, eikä vain Välimeren rantavaltioita. Samaan aikaan, kuten monet kollegoistani ovat jo sanoneet, meidän on torjuttava laitonta maahanmuuttoa luomalla lähtömaihin olosuhteet, jotka lieventävät sen syvän epätoivon syitä, jota nämä ihmiset pakenevat: komission jäsenen Frattinin mainitsemia taustalla olevia syitä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien kunnioittaminen on edelleen välttämätön kiinnekohta politiikassamme. Euroopan yhdentymisen prosessista tulee vahva ja merkityksellinen vain, jos voimme estää Eurooppaa sulkemasta oviaan maahanmuuttajilta.

Puhetta johti
varapuhemies Gérard ONESTA

  Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, mikä voisi paremmin havainnollistaa yhteisen eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan tarvetta kuin tunisialaisten kalastajien tapaus? Kaikki tähän traagiseen tapaukseen liittyvä – siirtolaiset kumiveneessä avomerellä, ihmisten salakuljettajat, jotka veivät heidät sinne, ja viranomaiset, jotka vangitsivat siirtolaisten pelastajat – on osoitusta Euroopan siirtolaisia koskevan lähestymistavan epäonnistumisesta.

Jokaisen inhimillisen tragedian kohdalla, epätoivoisen tekemättömyyden vuosikymmenen ajan, liberaalit ja demokraatit ovat kysyneet yhtä yksinkertaista kysymystä: kuinka monen ihmisen täytyy menehtyä, ennen kuin hallitukset tajuavat, ettei Euroopan linnoituksen laskusillan nostaminen palvele kenenkään etuja? Siirtolaisuuden hallinta on yhtä lailla meidän etujemme mukaista kuin niiden, jotka pyrkivät rannoillemme tai ovat valmiita kuolemaan sitä yrittäessään. Populismi on saanut liikkeelle pelon ahjossa taotun politiikan; kohdatkaamme sen sijaan tosiasiat.

Tosiasia numero yksi: seuraavien 20 vuoden kuluessa Eurooppa menettää 20 miljoonaa työntekijää – työntekijöitä, jotka miehittävät palvelualojamme ja joiden verot rahoittavat kansalaistemme palveluja.

Tosiasia numero kaksi: kansalliset hallitukset karkottavat ihmisiä, joita Eurooppa tarvitsee kilpaillakseen – itse asiassa selviytyäkseen – armottomilla maailmanlaajuisilla markkinoilla. Parhaista osaajista 85 prosenttia lähtee Amerikkaan ja Australiaan; heitä ärsyttää byrokratiamme, uppiniskaisuutemme ja vapaalle liikkumiselle asettamamme esteet.

Tosiasia numero kolme: Eurooppaan pääsevistä siirtolaisista vain kolme kahdestakymmenestä on ammattitaitoisia; useimmat ovat ammattitaidottomia, epätoivoisia ja riistettyjä. Komission jäsenen Frattinin ehdotukset koskevat yhtä puolta tästä ongelmasta. Ne perustuvat Jeanine Hennis-Plasschaertin ajatuksiin eurooppalaisesta vihreästä kortista, jonka avulla täytettäisiin osaamisen aukkoja. Tässä suunnitelmassa ”sinisestä kortista” on kuitenkin omat aukkonsa: ei esimerkiksi mainintaa työntekijöistä, joita tarvitsemme ateriapalvelujen alalla, terveydenhoidossa tai matkailualalla. Sillä voitaisiin puuttua taloudellisiin ja demografisiin haasteisiin, jos siihen liitettäisiin EU:n uusista jäsenvaltioista lähtöisin olevien työntekijöiden vapaa liikkuminen, mutta sillä ei juurikaan vastata etelärajoillemme pyrkivien laittomien maahanmuuttajien muodostamaan haasteeseen.

Meidän ei pidä tehdä virhettä: komission mukava laskutoimitus, jonka mukaan voimme ottaa parhaat ja jättää muut, ei toimi. Köyhyyden, nälän, kurjuuden ja sodan ahdistamat ihmiset ylittävät tulevaisuudessakin Välimeren, täyttävät he sitten ehtomme tai eivät. Miksi? Koska meidän maatalous- ja kalastuspolitiikkamme hinnoittelevat heidän tuotteensa ulos ja rosvoavat heidän luonnonvaransa.

Totta kai meidän on valvottava Euroopan rajoja. Javier Moreno Sánchez on mietinnössään oikeassa vaatiessaan, että Frontexille annetaan talousarvio, henkilökunta ja välineet, joiden avulla se voi hoitaa työnsä – vaikkakin Gibraltarin jättäminen Frontexin toiminta-alueen ulkopuolelle, mikä vastaa reiän jättämistä aitaan, on suoraan sanottuna uskomatonta. Pidemmällä aikavälillä kuitenkin vain kokonaisvaltainen EU:n politiikka, joka rankaisee ihmisten salakuljettajia, tarjoaa laillisia sisääntuloreittejä ja luo toivoa epätoivon keskelle, voi vastata vallitseviin suuntauksiin.

Totuus on, että meillä on vain yksi vaihtoehto kehittyvien maiden kohtelemisessa: otamme joko niiden tavarat tai niiden ihmiset. Jos haluamme päästää harvempia sisään, meidän on autettava useampia kotona, kuten Lilli Gruberin mietinnössä syystä sanotaan. Siksi puheenjohtajavaltion Portugalin on lisättävä ponnistelujaan vähentääkseen Euroopan maataloustukia ja saadakseen Dohan neuvottelut onnistuneesti päätökseen, ja siksi komission on laadittava Afrikkaa varten runsaskätinen ohjelma, jossa yhdistetään raha ja markkinoiden avaaminen ihmisoikeuksien ja laillisuusperiaatteen kunnioittamiseen, jotta voidaan antaa ihmisille toivoa paremmasta elämästä kotona.

Arvoisat ministeri Lobo Antunes ja komission jäsen Frattini, pitäkää seuraava neuvoston kokous New Yorkin Ellis Islandin siirtolaisuusmuseossa. Oppikaa länteen vaeltamisen historiastamme suunnitellessanne joulukuussa pidettävää EU:n ja Afrikan huippukokousta. Siirtolaisuus ei häviä; sitä vauhdittaa epätoivon ja toivon huumaava sekoitus, se noudattaa kysynnän ja tarjonnan lakia, mutta sillä on oikein hoidettuna kyky rikastuttaa Eurooppaa ja antaa sille energiaa.

(Suosionosoituksia)

  Cristiana Muscardini, UEN-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, laillisesta maahanmuutosta on jo olemassa useita direktiivejä, ja uusia aiotaan ehdottaa, mutta todellinen ratkaisematon ongelma on edelleen laittoman ja valvomattoman maahanmuuton ehkäiseminen sekä EU:n jäsenvaltioissa voimassa olevien lakien ja sääntöjen yksiselitteinen määrittely ja niiden kunnioittamisen varmistaminen; tämä on yhteiskunnallisen rinnakkaiselon välttämätön edellytys.

Olen kiitollinen komission jäsenelle Frattinille hänen meille esittämistään ehdotuksista. Ongelma on kuitenkin edelleen vakava, sikäli että tuomioistuimet ovat päättäneet – viittaan tässä tapauksiin Saksassa ja Italiassa – että kotiin teljetyn tytön vanhempia ei voida asettaa syytteeseen tai että miehensä toistuvasti hakkaaman naisen avioerohakemusta ei voida kuulla, koska näiden tuomioistuinten mukaan tällainen käyttäytyminen on maahanmuuttajien lähtömaiden tapojen ja käytäntöjen mukaista. Kaikki tämä on myös vakavaa uudistussopimusehdotuksen valossa: siinä määrätään yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta, mutta siihen menee vielä pitkä aika, kun taas laittoman maahanmuuton tyrehdyttämiseksi tarvitsemme yhteistä politiikkaa välittömästi.

Helmikuussa 2004 toimin ulkoasiainvaliokunnan Frontexia koskevan lausunnon valmistelijana. Frontex perustettiin vuonna 2004, ja se on ollut toiminnassa vuodesta 2005, mutta sillä ei vieläkään ole riittäviä resursseja. Monissa tilanteissa sillä ei ole edellytyksiä valvoa virallisia ulkorajoja eikä myöskään sisärajojamme, sillä nimenomaan maidemme rajat tarvitsevat lisää valvontaa. Oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseksi, ilman avoimia tai piileviä konflikteja, joiden riskit ovat ilmiselviä – mukaan lukien oman ja muiden ihmisten identiteettien vääristyminen – tarvitsemme vahvaa politiikkaa laittoman toiminnan torjumiseksi. Kehotamme komissiota ja neuvostoa EU:n rajavalvonnan tehostamisen lisäksi ottamaan käyttöön yhdenmukaistetun lainsäädännön ihmiskauppiaitten rankaisemiseksi nopeasti ja määrätietoisesti sekä parempien sopimusten edistämiseksi maahanmuuttajien lähtömaiden kanssa.

Ihmisoikeuksien ja yksilöllisen arvokkuuden suojeleminen on täydellisessä ristiriidassa sellaisen heikon politiikan kanssa, jolla edistetään terrorismin uhkaa ja yhteiskunnallista huonovointisuutta. Tämä on yksi syy siihen, miksi haluamme huomauttaa, että turvapaikkaoikeutta koskevan yhteisen säännön puuttuminen pahentaa tilannetta, mutta emme näe paljonkaan toimintaa poliittisten ryhmien taholta.

  Jean Lambert, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komissiota, neuvostoa ja kahta esittelijäämme siitä, että on vihdoinkin tunnustettu näiden kysymysten monimutkaisuus ja tarve johdonmukaiseen lähestymistapaan. Tiedämme, että siirtolaisuus kuuluu elämän tosiasioihin, tiedämme, että se luo kehitystä, ja tiedämme, että myös monet EU:n kansalaiset kulkevat tietä, jolla he haluavat ansaita, oppia tai pyrkiä johonkin parempaan, aivan kuten Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulevat.

Suhtaudumme myönteisesti ajatukseen samoista oikeuksista kaikille täällä oleville maahanmuuttajaryhmille, koska olemme olleet huolissamme siitä, että asian tarkastelu alakohtaisesti voi johtaa asioiden monimutkaistumiseen entisestään, jos erilaiset työntekijät saavat erilaisia oikeuksia.

Meistä on kuitenkin tärkeää myös vahvistaa niiden asema, jotka eivät tällä hetkellä voi palata lähtömaihinsa konfliktien takia ja jäävät siksi puutteenalaisiksi, usein meidän kaduillemme.

Olemme myös tyytyväisiä siihen, että jäsenvaltioita kehotetaan olemaan rehellisempiä sen osalta, että tarvitsemme siirtotyöläisiä nykyisissä talouksissamme. Globalisaatio on vauhdittanut siirtolaisuutta, ja olen täysin samaa mieltä niiden jäsenten kanssa, jotka ovat puhuneet tarpeesta muuttaa kauppasääntöjämme. Kuten meille kerrottiin, jos viette kalamme, viette myös kalastajamme. Siinä tapauksessa kehottaisin näitä jäseniä olemaan vuodattamatta krokotiilinkyyneleitä tiettyjen maahanmuuttajien hädästä – ja äänestämään kalastussopimuksia vastaan tässä parlamentissa ja äänestämään niitä kauppasääntöjä vastaan, jotka tuhoavat talouksia muualla.

Olemme myös oikeassa tarkastellessamme tässä keskustelussa työllisyyttä tasavertaisten oikeuksien, saman palkan ja hyvän valvonnan kannalta – nämä seikat hyödyttävät kaikkia työntekijöitä, joiden on tunnettava oikeutensa. Jos olemme huolissamme ”aivovuodosta”, meidän on myös tarkasteltava toimenpiteitä, joiden avulla pidämme kiinni omista ammattitaitoisista työntekijöistämme. Meidän on käytettävä ja kehitettävä meille tulevien siirtotyöläisten taitoja, ja Equal on antanut asiassa joitakin fantastisia esimerkkejä, joita emme saa unohtaa.

Jos haluamme houkutella koulutetuimpia työntekijöitä, kyse ei ole vain vapaasta liikkumisesta; kyse on myös rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta, sillä nekin saavat monet ammattitaitoiset ihmiset luopumaan tulemisesta Euroopan unioniin.

(Suosionosoituksia)

  Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, komission jäsen Frattini puhui meille tänään ensin laillisesta siirtolaisuudesta ja sitten laittomasta maahanmuutosta. Jos Euroopan unionin politiikka noudattaisi hänen sanojensa logiikkaa, voisin olla hänen kanssaan samaa mieltä, mutta valitettavasti näin ei ole.

Viime vuosina EU:n politiikassa on ennen kaikkea käytetty sellaista kieltä kuin pääsyn estäminen, siirtolaisrikollisuus, tukahduttaminen, invaasion haamu; nyt alamme vihdoinkin puhua alueelle pääsyyn liittyvästä politiikasta. Siksi voimme kaikki olla samaa mieltä siitä, että laillista maahanmuuttoa koskeva politiikka on ratkaisevan tärkeä laittoman maahanmuuton torjumiseksi, ihmiskaupan ehkäisemiseksi, toivorikkaiden merimatkojen välttämiseksi ja sen kehityksen pysäyttämiseksi, joka on tekemässä Välimerestä entistä enemmän ulkoilmahautausmaan. Meidän on kuitenkin oltava myös loogisia. Vastaavasti meidän on ennen pääsyn estämistä koskevan politiikan ehdottamista keskusteltava siitä, miten laajennamme laillisen pääsyn kanavia ja miten selviämme demografisesta haasteesta.

En oikein ymmärtänyt, mihin komission jäsen Frattini viittasi tänään, puhuiko hän lehdistövuodoista. Itse asiassa ennusteen 20 miljoonasta maahanmuuttajasta vuoteen 2030 mennessä teki itse Euroopan komissio vihreässä kirjassaan, ja siinä selitettiin Euroopan unionin demografisen kriisin olevan sellainen, että tarvitsemme 20 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2030 mennessä. 20 miljoonaa maahanmuuttajaa ei kuitenkaan tarkoita 20:tä miljoonaa ammattitaitoista maahanmuuttajaa. Me etenemme väärin päin: panemme ensin täytäntöön pääsyn estämistä koskevaa politiikkaa, päätämme sitten, miten tuoda alueelle ammattitaitoisia maahanmuuttajia, ja lopuksi tartumme suurimpaan ongelmaan eli siihen, mitä teemme kaikille muille.

Mielestäni meidän pitäisi tarkastella lähemmin viime vuosina toteutettua politiikkaa ja analysoida sitä. Meidän on myös arvioitava, millaisen politiikan haluamme pääsyn estämisen osalta. 18 kuukauden mittaisen hallinnollisen pidättämisen harkitseminen on itsessään mielestäni rikkomus ja järjestelmällinen ihmisoikeusloukkaus.

Meidän on myös tarkasteltava Frontexin toimia. Tänä vuonna olemme käyttäneet 45 miljoonaa euroa; Frontexilla on 90 työntekijää, ja se on toteuttanut tänä kesänä neljä merioperaatiota. Emme mielestäni voi olla tyytyväisiä Frontexin harjoittamaan politiikkaan. Sen politiikassa pääsyn estämiselle on annettu etusija ihmishenkien pelastamisen sijaan.

Päätän puheenvuoroni tähän seikkaan: ihmishenkien pelastamisen on oltava ensisijaisena tavoitteena. Ryhmämme puheenjohtajan ja muiden pyynnöstä komission piti raportoida meille tänään seitsemän tunisialaisen kalastajan tapauksesta. He ovat vankilassa Italiassa, koska pelastivat 44 maahanmuuttajaa. Toivon komission jäsenen Frattinin pystyvän valistamaan meitä tästä asiasta, jonka yhteydessä noudatetaan maahanmuuton kriminalisoinnin logiikkaa.

  Roger Knapman, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsen Frattini on vieläkin eksyksissä Hampton Courtin sokkeloissa, ja me näemme EU:n siirtyvän yhä kauemmas demokratiasta. Verratkaamme asemaamme – jälleen kerran – Sveitsiin.

Sveitsi tietää, että paikallistuntemus on avain maahanmuuttopolitiikkaan. EU yrittää keskittää maahanmuuton valvontaa kansallisten hallitusten tason yläpuolelle. Aina kun se on mahdollista, sveitsiläiset puolestaan siirtävät sitä alaspäin kantoneiden tasolle. Sveitsissä vuosittaisesta maahanmuuttajakiintiöstä päättää osittain liittohallitus ja osittain kantonit. Siellä on hylätty ehdotukset liittovaltion maahanmuuttovirastosta.

Sveitsin kantonit ja niiden pitkä suoran demokratian perinne ovat toimineet historiallisena käyttövoimana maahanmuuttopolitiikalle, joka toimii kansallisen talouden eduksi ja takaa, että maahanmuuttajat kotoutuvat hyvin Sveitsin yhteiskuntaan. Kuten professori Windisch Geneven yliopistosta kertoi ranskalaiselle poliittisen innovaation säätiölle sen huhtikuun 2006 tiedotteessa, Sveitsin suoran demokratian oli avoimesti ja hyvin aikaisessa vaiheessa tartuttava kysymyksiin, joihin liittyi maahanmuutto ja kotouttaminen – mikä kauhea ajatus! – kansanäänestysten ja kansalaisaloitteiden avulla. Hän jatkoi: Toisin kuin Ranskan kaltaisessa äärimmäisen keskusjohtoisessa maassa keskustelua käytiin sekä liittovaltion tasolla että kantonien ja kuntien mittakaavassa hakien yhteisöpohjaisia vastauksia, ja siihen kuului sellaisia aloitteita kuin kotouttamisviraston perustaminen joka kantoniin ja uusien tulokkaiden maantieteellinen hajauttaminen.

Opetus niille, jotka – toisin kuin sveitsiläisillä – eivät ole olleet riittävän onnekkaita pysyäkseen EU:n ulkopuolella, on tämä: maahanmuuttopolitiikka toimii Sveitsissä, koska siitä päätetään kansallisten tarpeiden lisäksi paikallisten tarpeiden mukaan ja koska paikallisyhteisöt, ei kasvoton, keskitetty byrokratia, ovat vastuussa maahanmuuttajien kotouttamisesta näiden tarpeiden pohjalta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joka nyt on väliaikaisesti EU:n jäsen, maahanmuuttopolitiikka siirtyy aina vain kauemmas tästä paikallistiedon lähteestä, ja me Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueessa olemme olleet kärkkäitä huomauttamaan tämän lähestymistavan puutteista.

  Alessandro Battilocchio (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan aloittaa kiittämällä molempia esittelijöitä erinomaisesta työstä. Laillisen maahanmuuton edistäminen ja sääteleminen on ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu, ei ainoastaan siirtolaisvirtoihin liittyvän rikollisen toiminnan torjumiseksi, vaan myös ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja turvaamiseksi. Kuten kaikki muut Euroopan kansalaiset, maahanmuuttajat on integroitava ja otettava mukaan yhteisöihinsä, ja heidän on noudatettava kaikkia siihen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia.

Vuosi sitten olin kehitysyhteistyövaliokunnan esittelijä ulkorajojen ylittämistä koskeneen mietinnön kohdalla. Haluaisin korostaa nyt, kuten tein silloinkin, että Euroopan on myönnettävä riittävät varat asiallisten vastaanottokeskusten perustamiseksi, henkilöstömme kouluttamiseksi, tiedon tarjoamiseksi ulkomaiden kansalaisille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, laitonta maahanmuuttoa hyväksikäyttävien rankaisemiseksi ankarasti ja ennen kaikkea jäsenvaltioiden välisen täysimääräisen yhteistyön mahdollistamiseksi.

Nyt, kun Frontex on aloittanut toimintansa, sen on saatava riittävät resurssit ja otettava mukaan mahdollisen aktiivisesti muut naapurimaat, joihin siirtolaisvirrat vaikuttavat.

  Mikel Irujo Amezaga (Verts/ALE). – (ES) Kyllä, arvoisa puhemies. Olen pahoillani, minulla oli ongelmia tulkkauksen kanssa, ja lisäksi, jos sallitte minun puhua pari sekuntia, haluaisin vain sanoa, että…

(Puhuja puhui baskia.)

Olen pahoillani: halusin vain lisätä pari sanaa baskin kielellä Euroopan kielten päivänä, koska, kuten tässä keskustelussa on jo mainittu, emme ole rikollisia; haluamme vain puhua omaa kieltämme.

  Alfredo Antoniozzi (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minun on osoitettava kunnioitusta varapuheenjohtaja Frattinille ja kiitettävä häntä siitä, että hän esitteli toimintasuunnitelman, joka viimeinkin tarjoaa meille merkittävän perustan keskustelulle ja laillisen maahanmuuton käsittelylle tulevaisuudessa.

Mietinnön osalta totean, että se on mielestäni tasapainoinen teksti, eri poliittisten ryhmien välisten hyödyllisten neuvottelujen ja merkittävien kompromissitarkistusten hedelmä, joka antaa meille mahdollisuuden antaa tälle tekstille laajan kannatuksen ja antaa siten meille parlamenttina mahdollisuuden tukea Euroopan komission tulevaa työtä aiheen parissa. Haluan korostaa, että PPE-DE-ryhmän kanta lisäsi tämän mietinnön laadintaan kipeästi kaivattua tasapainoa ja sisältöä.

Ryhmämme maahanmuuttoilmiöön aina ottaman kannan keskeiset seikat on vahvistettu. Näiden erityisten seikkojen joukossa muistuttaisin sitoumuksestamme tiukkoihin, päättäväisiin toimenpiteisiin laittoman maahanmuuton torjumiseksi, kannatuksesta vahvemmalle yhteydelle laillisen ja laittoman maahanmuuton välillä sekä lisämekanismien etsimisestä vuoropuhelua ja maahanmuuttajien integroimista varten.

Tätä mietintöä voidaan epäilemättä kuvailla eurooppalaiseksi mietinnöksi, eikä vain retorisista syistä, sillä siinä tarkastellaan maahanmuuton ilmiötä asiana, johon kaikkien eurooppalaisten kumppanien on puututtava yhdessä, sekä sen myönteisten että kielteisten puolten osalta. Kaikkien on osoitettava solidaarisuutta ja siten kohdattava ongelmat yhtä suurella huomiolla ja päättäväisyydellä, vaikka niillä onkin tiettyihin maihin suurempi vaikutus kuin muihin. Haaksirikkoutuipa laittomia maahanmuuttajia kuljettava alus sitten Sisilian tai Kanariansaarten rannikolla tai muualla, sitä on pidettävä yhteisenä ongelmana.

Euroopan tasoinen politiikka maahanmuuttoilmiön koordinoimiseksi on lievästi sanoen välttämätön. Tämä mietintö vie meidät oikeaan suuntaan tämän vakaumuksen vahvistamiseksi osoittaen samalla selvästi täysimääräistä kunnioitusta määrällisiä näkökohtia ja siirtolaisvirtoja koskevalle kansalliselle toimivallalle.

  Bárbara Dührkop Dührkop (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, kuten kaikki muutkin, haluan ensin onnitella esittelijöitä erinomaisesta työstä.

Maahanmuutto ei ole uusi ilmiö, mistä olemme kaikki tietoisia, mutta uutta on sen valtava lisääntyminen viime vuosina. Tämä johtuu köyhyyden lisääntymisestä ja siitä, että yhä useampi maa on köyhyyden lamaannuttama.

Näin ollen katson, että tärkein haaste nyt on valvoa siirtolaisvirtoja, jäsentää niitä todellisten tarpeiden mukaan ja varmistaa näiden ihmisten parempi integroituminen isäntämaihin. Samoin on tehostettava rajojemme valvontaa ja kehitettävä politiikkoja, joiden puitteissa ihmiset kotiutetaan lähtömaihinsa.

Ennen kaikkea meidän on puututtava ihmiskauppaa harjoittaviin mafioihin. On olennaista löytää vastaus ja tehdä loppu laittomaan maahanmuuttoon liittyvistä inhimillisistä tragedioista; olemme samaa mieltä tästä seikasta.

Rajavalvonnan pitäisi kuitenkin olla parlamentin jäsenvaltioille yhteistä. Jaetun vastuun ja solidaarisuuden pitäisi kulkea käsi kädessä.

Nyt haluaisin sanoa muutaman sanan Frontexista, joka on tehnyt hienoa työtä, ja osoitan sanani suoraan neuvostolle, joka juuri luki meille ääneen pitkän alus- ja helikopterilistan. Ihmettelen nyt seuraavaa: missä ne ovat? Ei riitä, että ne yksinkertaisesti ovat listalla. Lisäksi neuvosto toimii mielestäni skitsofreenisesti vaatiessaan lisätukea Frontexille ja leikatessaan samalla budjettia 2,5 prosenttia, sitä taustaa vasten, että vuoden 2007 varat on jo käytetty.

Frontexista huolimatta olemme kuitenkin tietoisia siitä, että maahanmuuttotulva jatkuu siitä riippumatta, olemmeko täysin halukkaita valvomaan sitä; tarvitsemme halukkuuttamme, emmekä lainsäädäntöä, koska komissio ja neuvosto ovat päättäneet hylätä yhtenäisen direktiivin EU:hun pääsyä koskevista oikeudellisista edellytyksistä.

Aivan kuin kaikki, mitä toivoimme Tampereella, kaikki, mitä sosialistiryhmämme puolusti niin tarmokkaasti, olisi yksinkertaisesti haihtunut ilmaan.

  Jeanine Hennis-Plasschaert (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, maailmassa, jossa on yhä enemmän alueellisia konflikteja, jossa varallisuuserot ovat valtavat ja jossa liikkuvuus lisääntyy, siirtolaisvirtojen valvomisesta tulee entistä tärkeämpää ja samalla myös vaikeaa. Onko unioni valmis kantamaan vastuunsa kokonaisvaltaisella paketilla, kun on kyse siirtolaisuudesta, laillisesta ja laittomasta? Olemme puhuneet tästä nyt jonkin aikaa: työntävistä tekijöistä, jotka saavat ihmiset lähtemään, vetävistä tekijöistä, jotka houkuttelevat ihmisiä lähtemään, avun merkityksestä alueella, usein epäinhimillisistä olosuhteista, joihin ihmiset joutuvat, jäsenvaltioiden tavoitellusta taakanjaosta, laittomien maahanmuuttajien palauttamisesta, laillisen maahanmuuton mahdollisuuksien puutteesta, aivovuodon riskistä, puhumattakaan demografisista muutoksista, jotka meillä unionissa on edessämme. Kaikkia näitä näkökohtia on käsitelty jotenkuten tai käsitellään lähitulevaisuudessa direktiivien, toimintasuunnitelmien ja muiden välineiden avulla. Tässä mielessä haluan kiittää komission jäsentä Frattinia. Viime torstaina esititte tavoitteenne jälleen kerran erittäin innostuneesti siirtolaisuusstrategioiden muotoilua koskeneessa konferenssissa, jonka järjestin kollegoiden kanssa.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, ihailen ministeri Socratesin lausuntoja. Euroopan unionin jäsenvaltioilla on todellakin historiallinen vastuu niitä kohtaan, jotka matkustavat nyt päinvastaiseen suuntaan. Te neuvoston puheenjohtajana olette esittänyt kauaskantoisia tavoitteita, ja kuitenkin todellisuus näyttää meille, että EU:lla on vielä pitkä matka kuljettavana maailmanlaajuisen vastuun ottamisessa. Siirtolaisuuskeskustelu on monissa parlamentin jäsenvaltioissa jakautunut täysin kahtia. Niissä ei tehdä eroa turvapaikanhakijoiden ja taloudellisista syistä – usein laittomasti – muuttavien henkilöiden välillä. Keskustelua hallitsevat integrointiongelmat. Sosiaaliturvajärjestelmien sanotaan olevan vaarassa, ja jos emme ole varovaisia, keskivertomaahanmuuttaja yhdistetään terroristiin. Ennakkoluuloton, oikeudenmukainen ja avoin keskustelu on aivan liian usein lähes mahdotonta. Valitettavasti tämä heijastuu neuvoston raivostuttavan hitaassa päätöksentekoprosessissa, kun neuvosto päättää valita yhdenmukaistamisen, mutta päätyy alhaisimpiin mahdollisiin vähimmäisvaatimuksiin. Kun konkreettisista toimenpiteistä päätetään, se tapahtuu aina pienimmän yhteisen nimittäjän perusteella. Kyllä, olen luonteeltani kärsimätön ihminen, mutta halusin vain mainita asian.

Totuus on kuitenkin se, että monilta jäsenvaltioilta puuttuu kunnianhimoa. Solidaarisuuden puute on järkyttävää, ja mainitsen Frontexin, mutta esimerkkejä on monia. Milloin jäsenvaltiot näyttävät, että ne tukevat pitkän aikavälin näkökulmaa, ettei niitä enää aja pelko, etteivät ne enää anna kriittisen artikkelin sanomalehden etusivulla tai seuraavien vaalien ohjata itseään? Se ei onnistu pelkästään neuvoston hienojen päätelmien avulla. Kysymykseni on siksi, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, miten aiotte varmistaa, että tämä tilanne muuttuu? Onko neuvoston puheenjohtaja halukas antamaan parlamentille yhteispäätösvallan uusien laillista maahanmuuttoa, kuten sinistä korttia, koskevien direktiivien kohdalla, uutta sopimusta ennakoiden? Se, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, olisi oikea signaali.

  Mario Borghezio (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, puheenjohtaja Avril Doyle varoittaa meitä yksinkertaistettujen ratkaisujen riskeistä. Frontexin, jolla pitäisi olla paljon paremmat voimavarat, saavutukset osoittavat, että jotain alkaa tapahtua ja tuloksiin päästään. Ranskan politiikka menee oikeaan suuntaan ja voisi toimia esimerkkinä. Sama koskee joitakin oikeuslaitoksen tekemiä päätöksiä, esimerkiksi Italiassa, missä laittomille maahanmuuttajille vuokrattuja taloja aletaan takavarikoida. Tällaisia käytännön toimenpiteitä pitäisi panna täytäntöön kaikkialla Euroopassa.

Mutta millaista harhaanjohtavaa järkeilyä kuulemmekaan hyvää tarkoittavalta ennakkoluulottomalta vasemmistolta! Olen pahoillani, hyvä parlamentin jäsen Lilli Gruber, mutta olen hämmästynyt kuullessani kaltaisenne älykkään ihmisen sanovan, että laillista maahanmuuttoa voidaan edistää ja laitonta maahanmuuttoa torjua avaamalla ovi laillisille maahanmuuttajille. Asia on päinvastoin! Nimenomaan tuhoamalla laittomuuden vitsauksen voimme avautua hyväksyttävälle ja siedettävälle maahanmuutolle, myös määrällisesti, toisin sanoen lailliselle, siistille ja avoimelle maahanmuutolle. Oletteko koskaan kuullut mafiasta? Aivan, sana puuttuu mietinnöstänne; samoin sana terrorismi, mutta mafia ja terrorismi elävät ja rikastuvat köyhien, laittomien maahanmuuttajien salakuljetuksesta ja kuolemista. Jopa teidän pitäisi ymmärtää tämä; se ei ole vaikeaa!

  Kathalijne Maria Buitenweg (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin lukea teille kohdan parlamentin rahoittamasta tutkimusraportista. Siinä todetaan seuraavaa:

(EN) Voidaan perustellusti päätellä, että Euroopan rajoilla kuolleiden lukumäärä on kasvanut huomattavasti sen jälkeen, kun valvonta ulotettiin ulkorajoille vuonna 1995.

(NL) Arvoisa puhemies, itse asiassa Eurooppaan pyrkivien ihmisten määrä ei ole lisääntynyt, vaan rajoja valvotaan paljon paremmin, niin että ihmiset valitsevat vaikeampia ja vaarallisempia reittejä. Tässä raportissa todetaan myös, että:

(EN) Euroopan neuvoston ehdotukset nostavat todennäköisesti inhimillisiä kustannuksia tehostetun turvallisuus- ja valvontasuuntauksen takia.

(NL) Arvoisa puhemies, haluaisin todella kuulla kommentin tähän komissiolta ja neuvostolta. Mielestäni meidän ei pitäisi luottaa tällaisiin tutkimuksiin, vaan kerätä omat tietomme kohtalokkaista rajanylitysmatkoista. Oletteko samaa mieltä, ja kenen pitäisi sitten kerätä tiedot?

Arvoisa puhemies, en väitä, ettei rajavalvontaa pitäisi olla lainkaan, mutta väitän, että lailliseen maahanmuuttoon pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia. Näin ollen haluan ilmaista tyytyväisyyteni komission ehdotukseen sinisestä kortista. Sininen kortti: nimi viittaa siniseen väriin Euroopan lipussa, mutta siinä näyttää olevan kyse lähinnä tähdistä. Se vaatii täydentämistä. Olen iloinen siitä, että komissio on sanonut aikovansa työstää asiaa. Odotan innolla sen ehdotuksia, koska katson sen olevan tarpeellinen täydennys tähän saakka esitettyihin ehdotuksiin.

  Nils Lundgren (IND/DEM). – (SV) Arvoisa puhemies, kansainvaelluksia on tapahtunut koko ihmiskunnan historian ajan. Ne ovat olleet yksi tärkeimmistä käyttövoimista tässä historiassa. Kun otamme kantaa maiden väliseen siirtolaisuuteen, otamme siksi kantaa aivan perustavanlaatuisiin kysymyksiin, eksistentiaalisiin kysymyksiin ihmisen vapaudesta. Eikö ihmisillä ole oikeus valita, missä päin maailmaa haluavat elää? Mikään tässä asiassa ei oikeastaan ole nyt keskustelun aiheena. Nykyaikainen hyvinvointivaltio ei sovi yhteen vapaan maahanmuuton kanssa, ja sitä on vaikea sovittaa yhteen ylipäänsä laajemman maahanmuuton kanssa elintasoerojen takia.

Maahanmuutto oman väestömme nuorentamiseksi on tutkimusten mukaan käytännössä epäonnistumaan tuomittu ajatus. Perheenyhdistämisellä on hyvin pieni vaikutus väestörakenteeseen. Tarvittaisiin 50–75 prosentin maahanmuuttajaosuutta maan koko väestöstä, jos haluaisimme nuorentaa väestöä esimerkiksi Japanin kaltaisessa maassa.

Aivovuoto on suuri ongelma monille kehittyville maille. Täällä ehdotetaan itse asiassa, että ryöstettäisiin muilta mailta kokonaan niiden koulutettu väestö. Vaadimme uutta lähtökohtaa.

  Marine Le Pen (ITS). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Eurodacin, joka on Euroopan turvapaikanhakijoiden valvontaan käyttämä biometrinen väline, toimintaa vuonna 2006 koskevassa vuosikertomuksessa annetut viimeisimmät luvut osoittavat, että EU:n rajoja laittomasti ylittäneiden henkilöiden lukumäärä on kasvanut 64 prosenttia vuodesta 2005. Tämä huolestuttava kehitys vain todistaa, jos todisteita tarvitaan, että Eurooppa on voimaton valvomaan ulkorajojaan ja pitämään kurissa etenkin Afrikasta tulevan laittoman maahanmuuton räjähdysmäisen kasvun.

Ainoa lohdun murunen mietinnössä on se, että parlamentti näyttää heränneen siihen tosiasiaan, että Euroopan unionin alueelle laittomasti tulleiden maahanmuuttajien joukkolaillistaminen ei itsessään ole ratkaisu, eikä ratkaise ongelmaa. Halleluja! Siitä huolimatta Espanja, Belgia, Ranska, Italia ja Alankomaat joutuivat ensin turvautumaan tähän vaaralliseen laillistamispolitiikkaan synnyttäen väistämättä niin kutsutun ”toiveilmiön” ja näin vaikuttaen eurooppalaisten naapuriensa siirtolaisvirtoihin, ennen kuin ne vihdoinkin tajusivat asiaintilan.

Olkaamme kuitenkin myönteisiä. Olemme ainakin päässeet alkuun. Jos kuitenkin haluamme torjua laitonta maahanmuuttoa tehokkaasti, yksi toimenpide on otettava käyttöön viipymättä: tarkastukset Euroopan unionin ulkorajoilla on aloitettava uudelleen. Tämä kikka, jonka nimi on Frontex, todellinen tyhjä kuori, jolla on liian vähän miehiä ja välineitä ja jota kaikki Euroopan maat eivät edes tue, koska ovat innokkaita säilyttämään itsemääräämisoikeutensa maahanmuuton hallinnassa, ei koskaan pelasta Eurooppaa tästä pirullisesta kierteestä.

Eurooppa itse on syyllinen jatkuvaan ja räjähdysmäiseen maahanmuutto-ongelmaan, koska se liittyi rikollisiin Schengenin sopimuksiin. Sen on purettava ne, ja nopeasti.

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Euroopan unionilla on laaja maahanmuuttopolitiikkaa koskeva lainsäädäntö. Meillä on Geneven yleissopimukset, Dublinin yleissopimus, useita asetuksia ja suuri määrä direktiivejä.

Niiden täytäntöönpanossa on kuitenkin suuria ongelmia, ja niiden suuri lukumäärä tekee koko järjestelmästä vaikeaselkoisen. Lisäksi parlamentin jäsenvaltioiden lainsäädäntöä sovelletaan usein virheellisesti, ja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asemat sulautuvat usein yhdeksi.

Koska aika on rajallista, keskityn kysymykseen lapsista, jotka eivät ole vanhempiensa seurassa ja jotka lähtevät alkuperämaastaan hakeakseen turvapaikkaa toisessa maassa: Viisi prosenttia turvapaikanhakijoista on nimenomaan lapsia. Meillä on tilastoja siitä, miten monet näistä lapsista ovat hakeneet turvapaikkaa, mutta emme tiedä, miten monet heistä ylittävät rajan, eivätkä hae turvapaikkaa. Tiedämme, miten monille on annettu turvapaikka, mutta meillä ei ole tietoa siitä, mitä tapahtuu niille, joiden hakemukset hylätään.

Lasten saapuessa maahan heille on lisäksi nimitettävä oikeudellinen edustaja, joka puolustaa heidän etuaan, mutta emme tiedä tarkalleen, mikä on lapsen edun määritelmä. Lapsen oikeudellinen edustaja ei saisi olla kokematon vapaaehtoinen, opiskelija eikä oikeushenkilö, jota koskee eturistiriita.

  Patrick Gaubert (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ilahduin lukiessani hiljattain Euroopan parlamentin sosialistiryhmän puhuneen sen puolesta, ettei tämänaamuisesta keskustelusta tulisi vaalikampanjatilaisuus. Sitä paitsi kuunnellessani teitä tänä aamuna olen todennut kantojenne lähestyvän vaarallisesti oman ryhmäni kantoja.

Olen samaa mieltä Lilli Gruberin kanssa siitä, etteivät jäsenvaltiot enää voi hallita maahanmuuttoa toimimalla itsenäisesti omassa kolkassaan Eurooppaa. Olen myös samaa mieltä Javier Moreno Sanchezin kanssa siitä, että haluamme auttaa maita, joista muutetaan paljon pois, kehittymään niin, että niiden kansalaiset ovat halukkaampia pysymään kotona. Yhdyn myös Claudio Favan sanoihin siitä, että Euroopan on otettava tiukka asenne niitä työnantajia kohtaan, jotka hyväksikäyttävät työntekijöitään häikäilemättömästi.

On ihmisiä, jotka yhdistävät maahanmuuton väkivaltaan ja väittävät, että maahanmuuttajat ovat kaikkien heidän maahansa liittyvien huolten syynä. Nämä ihmiset eivät jaa Euroopan unionin perusarvoja.

Onneksi on myös niitä, jotka taistelevat inhimillisesti laitonta maahanmuuttoa vastaan, sillä se vain luo nykypäivän orjuutta, ja jotka tukevat laillista maahanmuuttoa, joka tarjoaa taloudellisia, kulttuurisia ja älyllisiä mahdollisuuksia meille kaikille.

Me tässä parlamentissa tiedämme yhden asian: tätä ongelmaa ei voida ratkaista yksinkertaisesti toimimalla kansallisella tasolla. Ainoa tie eteenpäin muodostuu yhteisestä eurooppalaisesta politiikasta. Emme perustaneet Frontexia kalastamaan hukkuneita ihmisiä Etelä-Euroopan rannikkovesistä tai keräämään itäisiltä alueilta lapsia, jotka ovat kuolleet nälkään ja janoon. Frontex ei ole ylitsepääsemätön raja, se on keino estää kohtuutonta määrää maahanmuuttajia, joita varten meillä ei ole riittävää sosiaaliturvaa eikä aineellisia voimavaroja, saapumasta alueellemme.

Rajojemme valvominen ei ole tekninen ongelma, eikä se ole sotilaallinen ongelma: se on poliittinen kysymys. Teidän laillanne etsin realistisinta ja inhimillisintä ratkaisua. Kuten kaikki tiedämme, se löytyy täältä eurooppalaisen pöydän ympäriltä, meidän on sovittava siitä keskenämme ja niiden maiden johtajien kanssa, joista maahanmuuttajat ovat lähtöisin. On meidän tehtävämme panna alulle uusi, tehokkaampi yhteisen kehityksen muoto, joka auttaa säätelemään siirtolaisvirtoja älykkäästi ja jonka avulla maahanmuuttajat voivat saapua rauhanomaisesti Euroopan unioniin.

Hyvät kollegat, maahanmuuttajilla ei usein ole mahdollisuuksia valita, mitä heille tapahtuu, mutta meillä on vaihtoehtoja: voimme valita vastaanottavamme heidät kiinnostuneina, arvokkaasti ja ymmärtäväisesti. On meidän tehtävämme onnistua siinä, missä muut ovat tähän saakka epäonnistuneet.

(Suosionosoituksia)

  Martine Roure (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, olimme todellakin tyytyväisiä tähän yhteiskeskusteluun, koska nykyään on mahdotonta saada aikaan todella tehokasta ja johdonmukaista eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa tarttumatta näihin kahteen kysymykseen yhdessä ja yhteisön tasolla.

Joidenkin vuosien ajan maamme ovat noudattaneet ankaraa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta tämä politiikka ei ole estänyt maahanmuuttajia saapumasta. Päinvastoin, heitä tulee edelleen Eurooppaan, ja he ottavat suuren henkilökohtaisen riskin löytääkseen paremmat elinolosuhteet. Monille heistä kyse on eloonjäämisestä. Maailma on nyt globaali kylä, emmekä pysty koskaan pysäyttämään niitä, jotka pakenevat kurjuutta ja epätoivoa. Jotkut ihmiset esittävät edelleen sitä harhakuvaa, että voimme sulkea rajamme, ja he ovat täysin vastuuttomia.

Loppujen lopuksi kyse on moraalista ja solidaarisuudesta, ja on meidän tehtävämme auttaa kaikkia niitä maita, jotka ovat hätätilassa. Siksi haluan myös laajentaa tätä keskustelua sisältämään muutakin kuin vain Frontexin. Totta kai Eurooppa-neuvoston on selitettävä, miksi Frontexin oli pakko keskeyttää operaationsa Välimerellä elokuun puolivälissä toiminnallisten voimavarojen puutteen takia. Kysymys, johon meidän todella pitäisi keskittyä, on kuitenkin tämä: miten annamme niille, jotka haluavat tulla Eurooppaan, mahdollisuuden tehdä sen asianmukaisesti säännellyllä tavalla?

Meidän on tietysti tarkasteltava mahdollisuutta ottaa käyttöön eurooppalainen sininen kortti; sen avulla maahanmuuttajat voisivat liikkua vapaasti Euroopan ja lähtömaansa välillä ja tehdä niin avoimesti ja turvassa. Samalla on tärkeää, että komission pitäisi ensin esittää ehdotus, jossa määritellään yhteinen perusta maahanmuuttajien oikeuksille. Eri maissamme on suuri joukko ihmisiä, joita käytetään hävyttömästi hyväksi. Meidän on todella ymmärrettävä, että tämän päivän muuttuvassa maailmassa on nyt ehdottoman tärkeää, että ne maat, joissa ihmiset elävät vieläkin kurjuudessa, voivat kehittyä tasapainoisesti. Tämä ei ole sen enempää kuin velvollisuutemme. Jokaisella pitäisi olla oikeus pysyä ja elää synnyinmaassaan: nykyisessä tilanteessa heillä ei ole tätä vaihtoehtoa.

Lopuksi toivon, että parlamentin jäsenvaltiot kunnioittavat hallitustenvälisen konferenssin valtuutusta alistaa kysymys laillisesta maahanmuutosta määräenemmistöäänestyksiin ja yhteispäätöksiin. Toistan, että tämä on ehdottoman välttämätöntä, jos haluamme omaksua johdonmukaisen eurooppalaisen politiikan tällä alalla.

  Jean-Marie Cavada (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, vihdoinkin pystymme keskustelemaan yhdessä laittomasta maahanmuutosta ja maahanmuutosta, jota kutsutaan lailliseksi; nämä ovat saman kolikon kaksi puolta, joita ilman mikään maa ei nykyään voi todella väittää harjoittavansa menestyksekästä maahanmuuttopolitiikkaa. Itse asiassa useimmat ovat yksinkertaisesti onnistuneet luomaan vaaleihin liittyvää epätasapainoa, joka vain pahentaa ongelmia, joita ei todellakaan pitäisi enää pahentaa, jos niihin halutaan puuttua tehokkaasti.

Mikään parlamentin jäsenvaltio ei tällä hetkellä voi väittää haluavansa hoitaa maahanmuuttopolitiikkaansa yksin. Tämän Euroopan unionin tragedia on se, että monet sen jäsenistä ovat maita, jotka ovat historiallisesti, kahden vuosisadan ajan tai kauemminkin, tienneet kaiken maahanmuutosta, sillä ne olivat sen uhreja. Tänään nähdään jonkin verran poliittista teeskentelyä, mutta mielestäni nyt on tullut aika liikkua asteen verran eteenpäin. Tällaisella alueella, joka sallii vapaan liikkuvuuden, yhden jäsenvaltion tekemät päätökset vaikuttavat välittömästi naapurimaihin. Samasta syystä, koska ulkorajat ovat tästä lähtien kaikille unionin maille yhteiset, emme voi odottaa EU:n etelä- ja itärajoilla sijaitsevien parlamentin jäsenvaltioiden joutuvan kohtaamaan yksin ja avuttomina sellaista massiivista maahanmuuttajien tulvaa, jonka näemme nyt Maltassa, Kanariansaarilla ja Lampedusalla, unionin itäosissa ja jopa luoteessa.

Solidaarisuus on välttämätöntä, ja meidän on sovellettava sellaista poliittista tahtoa, jota parlamentin jäsenvaltiot eivät mielestäni ole riittävän valmiita osoittamaan. Emme voi kehittää kunnollista eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa, jos emme tee loppua nykyisissä sopimuksissa havaittavasta epätasapainosta: laittoman maahanmuuton torjumisesta on tehtävä osa yhteisön kunnollista järjestelmää, eikä nykyistä kaiken kattavaa lamaannusta, joka vaivaa laillista maahanmuuttoa koskevaa politiikkaamme, voida enää suvaita.

Tämän vuoksi haluan jälleen korostaa, että hallitustenvälisen konferenssin määrittämän laillista maahanmuuttoa ja integroimista koskevan politiikkamme kannalta meidän on sovellettava määräenemmistöäänestyksen ja Euroopan parlamentin kanssa tehtävien yhteispäätösten periaatteita. Tämä on ainoa tapa, jolla voimme tehokkaasti ja demokraattisesti vastata yhteen suurimmista haasteista, jotka Euroopan unioni tällä hetkellä kohtaa.

  Roberts Zīle (UEN). – (LV) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, olen erityisen iloinen siitä, että parlamentti komission lähestymistapaa vahvistaen painii myös kotimaassani Latviassa laillista maahanmuuttoa koskevien ajankohtaisten kysymysten parissa. Nämä kysymykset liittyvät työvoimapulaan monilla aloilla, kuten rakennus- ja ateriapalvelualalla. Kyllä, monet ihmiset ovat lähteneet Latviasta työskennelläkseen laillisesti näillä aloilla EU:n eri jäsenvaltioissa, ja kansalaiset EU:n ulkopuolisista maista täyttävät nämä työpaikat maassamme sekä laillisesti että laittomasti. Niitä varten, jotka haluavat ehdottomasti vahvistaa Euroopan parlamentin roolia ja pienentää jäsenvaltioiden, etenkin pienten valtioiden, roolia maahanmuuttokysymyksissä, haluaisin kuitenkin muuttaa painopistettä. Meidän on tehtävä kaikkemme taivutellaksemme eri jäsenvaltiot lopettamaan työmarkkinoille pääsyn rajoittamisen niiden jäsenvaltioiden kohdalla, jotka liittyivät EU:hun vuonna 2004, puhumattakaan asenteesta vuoden 2007 jäsenvaltioita kohtaan, joka rohkaisee laittomaan työhön jopa EU:n kansalaisia. Olkaa johdonmukaisia, hyvät kollegat! Kiitos.

  Hélène Flautre (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, ehdottaessanne maahanmuuton laillisia kanavia, ideaa, jonka vaikuttimena ovat lähinnä Euroopan taloudelliset tarpeet, joissa ei suurimmaksi osaksi oteta huomioon unionin eteläosissa asuvien todellisia tarpeita, ette itse asiassa päätä niinkään Eurooppaan tulevien maahanmuuttajien lukumäärästä vaan niistä henkilöistä heidän joukossaan, jotka saavat tulla alueellemme laillisesti. Entä muut?

Heidän vaihtoehdokseen jää vain painajaismainen matka. Pakko lähteä synnyinmaasta, pysäyttäminen merellä, epäviralliset kanavat, vangitseminen, pelastus tai hukkuminen – ja haluaisin kuulla teidän sanovan ja toistavan, että ihmisten pelastaminen merellä on yleismaailmallinen ja olennainen velvollisuus, mistä osoituksena seitsemän tunisialaisen kalastajan tapaus, ja se on ehdottomasti vähin, mitä voimme odottaa – ja sitten mahdollisesti pakkokotiuttaminen, loputon vaellus vihamielisissä kauttakulkumaissa, vakavat ihmisoikeusrikkomukset ja niin edelleen.

Oikeudesta, vapaudesta ja turvallisuudesta vastaavana komission jäsenenä ihmisoikeuksien kunnioittamisen takaamisen pitäisi olla päähuolenaiheenne – kuten se on meidän – ja toimivaltuutenne tällä alueella ovat todella suuret, itse asiassa, kuten kaikki tiedämme, ne ovat valtavat.

Kun Tšetšenian kansalaisilta evätään turvapaikka Slovakiassa ja heidät karkotetaan takaisin Venäjälle Ukrainan kautta, miten voitte taata, ettei heistä tule pahoinpitelyn uhreja? Mikä on ollut EU:n tällä alalla neuvottelemien alkuperäisten takaisinottosopimusten seuraus? Miten voimme taata, ettei tukahduttamista tapahdu, kun näin kursailematta palautamme ihmisiä?

Kun Frontexin partiot pysäyttävät merellä veneitä täynnä maahanmuuttajia, miten varmistatte, että mukana olijat todella pystyvät hakemaan turvapaikkaa ja että kyseiset partiot kohtelevat alaikäisiä asianmukaisesti ja heidän etunsa huomioon ottaen, kuten kansainvälinen oikeus vaatii?

Lopuksi haluan pyytää teitä selittämään selkeästi, miksei teillä ole proaktiivista politiikkaa, jonka puitteissa vaadittaisiin jäsenvaltioita ratifioimaan kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista?

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL). – (PT) Minuutin mittaisessa puheessa voimme vain painottaa, että tukahduttavista turvallisuuslähtöisistä politiikoista, jotka kriminalisoivat maahanmuuttajat, sekä miehet että naiset, jotka haluavat työtä ja arvokkaan elämän, on luovuttava. Maahanmuuttajien suljetut vastaanottokeskukset on suljettava, ja epäinhimillisestä kotiuttamispolitiikasta on luovuttava. On torjuttava muukalaisvihaa, rasismia ja kaikkea politiikkaa ja korruptiota, jotka kannustavat näihin. Maahanmuuttajien tilanne on laillistettava takaamalla heidän työhön liittyvät ja sosiaaliset oikeutensa, mikä on välttämätön edellytys sille, että voidaan päättää hyväksikäyttötilanteet, joita ei voida hyväksyä. Tarvitsemme tehokasta integrointipolitiikka, joka nimenomaan koskee myös perheenyhdistämistä.

Katsomme, että yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehittäminen ei ole asiallinen vastaus näihin kysymyksiin ja ongelmiin, minkä muiden yhteisten politiikkojen tulokset ovat osoittaneet. Maahanmuuttotilanne on erilainen jokaisessa Euroopan unioniin kuuluvassa maassa. Tätä politiikkaa koskevilla päätöksillä on kunnioitettava kunkin valtion itsemääräämisoikeutta, mikä tietenkään ei estä tällä alalla tarvittavaa EU:n tason yhteistyötä. Tarvitsemme yhteisen politiikan sijaan ennemminkin erilaista politiikkaa ja erilaisia toimenpiteitä, jotka todella suojaavat maahanmuuttajien oikeuksia ja puuttuvat maahanmuuton syvällä piileviin syihin.

  Patrick Louis (IND/DEM). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, nyt riittää tämä poliittinen tekopyhyys. Oikeus turvapaikkaan ja maahanmuutto samankaltaisista kulttuureista eivät ole ongelma. Kysymys koskee ennen kaikkea maahanmuuttoa toisesta kulttuurista, ja siitä ei ole hyötyä kenellekään.

Työnhakijoiden maahanmuutto on kahdella tavalla epäoikeudenmukaista: se vie alkuperämaalta taidot, joista se on maksanut, kun se taas isäntämaassa vetää työmarkkinat alas ja vie työtilaisuudet paikallisilta työttömiltä.

Avustusten hakijoiden maahanmuutto on virhe kahdessa mielessä: se kiskoo läntisen maailman houkutuksen hypnotisoimat köyhät ihmiset juuriltaan, kun se isäntämaassa puolestaan horjuttaa luotuja sosiaalibudjetteja ja voi selvitä vain valtion rajallisissa ja suojaavissa puitteissa.

Tämä merkitsee, toisin kuin mitä oli kirjoitettu parlamentin jäsenten ravintolan seinille Brysselissä kuukausi sitten, että Euroopan unioni ei tarvitse maahanmuuttoa. Itse asiassa juuri päinvastoin: Eurooppa tarvitsee kunnollista perhe- ja väestöpolitiikkaa, täysivaltaista yhteistyötä kansojen välillä ja rajoja, ei Frontexia. Maailman on ymmärrettävä, että ensinnäkin rauha ei tule maahanmuuton vaan omavaraisen kehityksen avulla, ja toiseksi, että todellinen kehittyminen kohti kurjuutta alkaa, kun ihmiset menettävät kulttuuriset juurensa.

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, kansallisvaltion kyky valvoa omia rajojaan ja muuttaa tarvittaessa maahanmuuttopolitiikkaansa on käsin kosketeltava osoitus itsemääräämisoikeudesta.

Se tosiasia, ettei Yhdistynyt kuningaskunta voi nyt oikaista sitä vakavaa virhearviointia, jonka se teki vuonna 2004 aloittaessaan avoimien ovien politiikan Itä-Euroopan osalta, on paljonpuhuva osoitus siitä, miten suuresta osasta itsemääräämisoikeuttaan Yhdistynyt kuningaskunta on luopunut kuuluakseen tähän kerhoon. Sanon ”vakava virhearviointi”, koska ennakoitujen 13 000 siirtotyöläisen sijaan meillä on nyt 750 000, ja tähän liittyen sosiaaliturvajärjestelmästämme vuotaa vuosittain miljoonia lapsilisien ja verohyvitysten muodossa lapsista, jotka eivät edes asu Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mutta jotka täyttävät vaatimukset, koska heidän isänsä ovat siellä töissä. EU:n sääntöjen takia emme voi tehdä asialle mitään, ja silti jotkut haluaisivat meidän luovuttavan Brysselille jopa enemmän valtuuksia. Miten typeriä olisimmekaan, jos tekisimme niin.

  József Szájer (PPE-DE). – (HU) Hyvät kollegat, eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan puutteet ja yhteistoimintaan liittyvät tähän mennessä koetut vaikeudet ovat nyt onnistuneet heikentämään yhteiskunnan kannatusta yhteisille arvoille, kuten kansalaisten vapaalle liikkumiselle Euroopan unionin sisällä.

Olemme avanneet sisärajamme, mutta meillä ei vielä ole yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä on täysin järjetöntä. Euroopan kansalaiset kokevat tällä hetkellä, että avoimet rajat EU:ssa johtavat esteettömään maahanmuuttoon. Jos haluamme ylläpitää yhteiskuntarauhaamme ja kansan tukea vapaalle liikkuvuudelle, tarvitsemme vahvan Euroopan, vahvemman kuin mitä se on nyt, maahanmuuttokysymyksen kohdalla. Tässä yhteydessä emme saa kuitenkaan unohtaa, että uusien parlamentin jäsenvaltioiden kansalaiset kohtaavat edelleen suuria maahanmuuttopoliittisia rajoituksia siitä huolimatta, että he ovat Euroopan kansalaisia.

Euroopan kansanpuolue katsoo, että seuraavat asiat ovat tarpeen asianmukaisen ja avoimen yhteisen eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan kannalta: Ensinnäkin solidaarisuus parlamentin jäsenvaltioiden välillä; se estäisi yksimieliset päätökset, jotka vaikuttavat kaikkiin avointen rajojen seurauksena, kuten Espanjan hallituksen päätöksen kohdalla. Toiseksi ihmisarvon on oltava johtava periaate.

Kolmanneksi meidän on ryhdyttävä päättäväisiin toimiin laitonta maahanmuuttoa vastaan. Kollega sosialistiryhmästä sanoi jokin aika sitten, ettei maahanmuutto ole rikos. Hyvät kollegat, henkilö, joka rikkoo eurooppalaisia sääntöjä ja jäsenvaltioiden sääntöjä, kuitenkin syyllistyy todelliseen rikolliseen tekoon, ja siksi puhumme laittomasta maahanmuutosta. Ryhtyäksemme toimiin laitonta maahanmuuttoa vastaan tarvitsemme ulkorajojemme tämänhetkistä tehokkaampaa suojelua sekä lakisääteisiä määräyksiä maahanmuuttajien palaamisesta omaan maahansa.

Neljänneksi laitonta maahanmuuttoa koskevia sääntöjä on vahvistettava, ja niistä on tehtävä avoimempia – anteeksi, tarkoitin laillista maahanmuuttoa koskevia sääntöjä – ottaen paremmin huomioon, millaista työvoimaa maissamme tarvitaan.

Viidenneksi maahanmuuttopolitiikka ei saa alkaa rajoillamme. On hämmästyttävää, että vaikka Euroopan unioni on yksi maailman suurimmista avunantajaorganisaatioista, emme juurikaan aseta korruptioon, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja demokratiaan liittyviä ehtoja saajamaissa. Tästä on tehtävä loppu, ja saajamaille on asetettava tämänkaltaisia ehtoja. Ceterum censeo: Eurooppa tarvitsee vahvemman maahanmuuttopolitiikan.

  Stavros Lambrinidis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, joitakin vuosikymmeniä sitten miljoonat Euroopan kansalaiset muuttivat Amerikkaan, Australiaan, Etelä-Afrikkaan ja muihin Euroopan maihin. He eivät olleet rikkaita, vaan pakenivat köyhyyttä.

Pyysimme, että heidät hyväksyttäisiin ja että heille annettaisiin oikeuksia. Heidän kotiin lähettämänsä rahat tukivat talouksiamme. Tuhannet Italian, Kreikan ja Irlannin liput liehuvat noissa maissa kansallisina juhlapäivinämme. He rakastavat maita, joihin lähtivät, mutta heidän sallitaan myös rakastavan alkuperämaitaan; kukaan ei koe tätä kaksoisrakkautta uhkaksi. He paransivat ja vahvistivat isäntämaiden talouksia ja niiden kulttuurista ja demokraattista vaurautta.

Tämän vuoksi maahanmuuttoa ei varmasti pitäisi kohdella ensisijaisesti poliisi-ilmiönä, saati sitten todennäköisenä terrorismin lähteenä, jollaisena siitä on päädytty keskustelemaan Euroopassa.

Maahanmuuttopolitiikan on oltava kokonaisvaltaista ja katettava koko joukko näkökohtia:

- ensinnäkin laillisten maahanmuuttokanavien parantaminen;

- toiseksi taistelu salaista maahanmuuttoa, erityisesti epäinhimillisiä maahanmuuttajien salakuljetusrenkaita vastaan, ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen ylläpitäminen vastaanottokeskuksissa. Näiden ihmisten ainoa rikos on syntyminen köyhiin tai sodan repimiin maihin;

- kolmanneksi syyt maahanmuuttajien tulvaan: sodat, köyhyys, kehittymättömyys, diktatuurit. Euroopan on puututtava näihin ilmiöihin ulko- ja talouspolitiikassaan;

- neljänneksi meidän on kysyttävä, miksi Eurooppa on niin houkutteleva maahanmuuttajille. Samalla meidän on torjuttava laitonta työtä;

- viidenneksi Euroopan unionin demografiset, tutkimukseen, koulutukseen ja talouteen liittyvät tarpeet. Meidän on houkuteltava kipeästi kaivattua työvoimaa;

- kuudenneksi perusoikeuksien kunnioittaminen;

- seitsemänneksi eurooppalaisen sillan luominen kansojen ja kulttuurien välille, millä vahvistetaan ulkopolitiikkaamme.

Vain harvat yllä mainituista vaativat poliisitoimia. Toisaalta ne vaativat poliitikkoja, joilla on näkemys ja rohkeutta. Olen iloinen siitä, että komissio on alkuperäisen poliisilähtöisen lähestymistavan korostamisen jälkeen nyt etenemässä paljon parempaa yleistä lähestymistapaa noudattaen. Onnittelen komission jäsentä Frattinia!

  Mogens Camre (UEN). – (DA) Arvoisa puhemies, käsittelemiemme ongelmien ytimessä on maailman demografinen epätasapaino. Laittoman maahanmuuton laillistaminen ei ratkaise mitään ongelmia; maahanmuuton hallinta yhtenäisen säännöstön avulla vielä vähemmän. Vain apu kehityksessä ja demokratiassa auttaa. EU:n jäsenvaltiot ovat niin erilaisia, että yhtenäisiä sääntöjä on mahdotonta hallita. Tanskassa yli puolet muista kuin länsimaista tulleista maahanmuuttajista ei ole työmarkkinoiden käytössä, ja ne, jotka ovat työmarkkinoilla, ovat suureksi osaksi työttömiä. Tämä johtuu siitä, että maassa on korkeat minimipalkat ja korkeat sosiaalietuudet – itse asiassa niin korkeat, että harvat tässä parlamentissa voivat ymmärtää, että Tanska yksinkertaisesti ei saa ammattitaidottomia ihmisiä työmarkkinoille, riippumatta kyseisen henkilön kansallisuudesta ja riippumatta valtavasta taloudellisen tuen aloitteesta.

Vieraista kulttuureista peräisin olevan lisääntyvän maahanmuuton vastustuksen kaikissa parlamentin jäsenvaltioissa pitäisi riittää taivuttamaan Euroopan parlamentti kuuntelemaan enemmän äänestäjiään.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, jokaisen maahanmuuttokeskustelun on perustuttava ainakin neljään tosiasiaan. Ihmiset vaarantavat edelleen henkensä saapuakseen EU:n alueelle riippumatta siitä, miten monia muureja, vankilakaltereita tai aluksia me käytämme. Ihmiset eivät tule Espanjaan, Maltaan tai Italiaan; he tulevat Eurooppaan. Kaikki tutkimukset viittaavat siihen tosiasiaan, että maahanmuuttajaväestö on välttämätön EU:ssa hyvinvointivaltion nykyisen tason takaamiseksi. Se määrä näistä ihmisistä, joiden haavoittuvaa asemaa häikäilemättömät liikemiehet käyttävät hyväkseen riistääkseen heitä, on kuitenkin edelleen järkyttävän suuri.

Jos näin on – ja muistutan teitä siitä, että tämä on jo osoitettu eikä ole ennakkoluulojen tai epäilysten tulosta – jos näin on, meidän on nyt kehitettävä järkevä ja älykäs rajojemme ylittämistä koskeva eurooppalainen politiikka. Ihmisten estäminen ylittämästä niitä ei auta prosessin hallitsemisessa; se vain tekee tilanteesta dramaattisemman.

Meidän on samaten otettava vastuullinen asenne vastaanottoprosessiimme ja taattava turvapaikka- ja pakolaisasema maahanmuuttajille, jokaisen henkilön yksilöllinen kohtelu ja realistiset ratkaisut.

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, olemme lukeneet huolellisesti kahden arvoisan kollegamme mietinnöt. Niissä ei ole ehdotuksia, jotka eroaisivat huomattavasti neuvoston ja komission ehdottamista toimenpiteistä ja toimintatavoista.

Frontex, jolle haetaan lisää määrärahoja, ei ole vain mekanismi rajojemme valvontaa varten; sitä voidaan käyttää myös EU:n ulkopuolisten rajanaapureiden valvomiseen. Ratkaisu laittoman maahanmuuton torjumiseen ei ole tukahduttamis- ja interventiomekanismien käyttöönotto. Meidän ei pitäisi perustaa suljettuja vastaanottokeskuksia, kerätä biometrisiä tietoja keskustietopankkeihin, eikä kohdella yleisesti joko terroristeina tai rikollisina kaikkia niitä henkilöitä, jotka yrittävät ylittää rajamme.

Samalla myöskään laillista maahanmuuttoa koskevan tarkan ohjekehyksen luominen ei ole keino torjua laitonta maahanmuuttoa. Emme saisi enää käyttää tätä kehystä tekosyynä sellaisten toimenpiteiden edistämiselle, jotka palvelevat Euroopan unionia kokonaisuutena ottamatta huomioon itse maahanmuuttajien oikeuksia.

Oleellisissa perusteluissa ei kritisoida biometristen tietojen käyttöä; niissä ei tehdä eroa maahanmuuton valvonnan ja hallinnan välille, eikä niissä oteta huomioon niitä maahanmuuttajia, jotka eivät kuulu monikansallisten yhtiöiden tarpeita palvelevien hyödyllisten älyllisten taitojen tai elintärkeän ruumiillisen työvoiman ryhmiin.

Maahanmuutto on kaksisuuntainen suhde, joka koostuu tarjonnasta ja vuoropuhelusta, vaihdosta ja keskinäisestä vaikutuksesta, yhteistyöstä ja kansojen ja yksilöiden kunnioittamisesta, ymmärtämisestä ja yhtäläisistä mahdollisuuksista. Siksi on velvollisuutenamme edistää politiikkaa, jossa noudatetaan tätä lähestymistapaa ja ainoastaan tätä lähestymistapaa.

Puhetta johti
varapuhemies Mario MAURO

  Manfred Weber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, olemme puhuneet tänään paljon maahanmuuttajista. Haluaisin nyt kiinnittää huomion siihen, mitä kansalaisemme meiltä kysyvät. Kansalaiset ovat nimittäin kysyneet meiltä siitä, että meillä on Euroopan unionissa miljoonia työttömiä, ja me puhumme täällä samaan aikaan erittäin ammattitaitoisten henkilöiden maahanmuutosta. Me poliitikot tarvitsemme vielä paljon voimia selittäessämme kansalaisillemme, että tarvitsemme ammattitaitoisten osalta maailman parhaita aivoja.

Kansalaiset esittävät meille myös kysymyksen: Otatteko huolemme tässä yhteydessä vakavasti? Me puhumme kiertomuutosta. Minun kotimaassani olemme viime vuosikymmeninä hakeneet maahan Turkin kansalaisia käyttääksemme heitä työvoimana. Tšekissä on vietnamilaisia. Kiertomuutto – eli näiden vierastyöläisten kotiinpaluu – ei näissä maissa ole tähän saakka toiminut. Miten aiotte ratkaista tämän ongelman? Miten nämä asiat sopivat yhteen?

Meidän on myös tehtävä kansalaisille selväksi, että näemme maahanmuuttajien olevan velvollisia kotoutumaan – kuten kollega Stavros Lambrinidis äsken totesi – oppimaan kielen ja näkemään vaivaa kotoutuakseen. Saamme ymmärrystä eurooppalaiselle maahanmuuttopolitiikalle – lailliselle maahanmuutolle – vain, jos sanomme selkeästi laittoman maahanmuuton osalta: laittomien on myös poistuttava Euroopasta. Vain siten saamme hyväksyntää lailliselle maahanmuutolle.

Kaikkein tärkein asia, jonka mietintö minun mielestäni sisältää, on selkeä lupaus Euroopan kansalaisille: kysymys kiintiöistä eli siitä, miten paljon ihmisiä yksille työmarkkinoille tulee, jätetään edelleenkin kansalliseen toimialaan. Siellä kansalaisilla on huomattavasti enemmän luottamusta.

Kiitän molempia esittelijöitämme, jotka esittivät hyvän mietinnön. Haluan oman poliittisen ryhmäni PPE-DE:n puolesta kertoa, että olemme iloisia siitä, että myös kollegat parlamentin vasemmistopuolueista ovat monilla aloilla lähestyneet meidän asemaamme lujassa palauttamispolitiikassa, siinä kysymyksenasettelussa, että jätämme kiintiöt kansallisten viranomaisten päätettäväksi, sekä tehokkaan rajavartioinnin rakentamisessa. Olen erittäin iloinen siitä, että me PPE-DE-ryhmänä saimme tässä asiassa tahtomme läpi.

  Magda Kósáné Kovács (PSE). – (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Eurooppa tarvitsee yhteisen maahanmuuttopolitiikan. Tampereelta Haagiin, Claude Moraesista ja Patrick Gaubertista tämän päivän kahteen erinomaiseen mietintöön ja kaikkiin komission tiedonantoihin siinä välissä – nämä ovat olleet eri pysähdyspaikkoja sen tien varrella, jolla olemme jo saaneet todennettua, että ankaruus maahanmuuttopolitiikassa ei ole valtti sinänsä.

Tehtävänämme on koordinoida ja eritellä. Meidän on koordinoitava maahanmuuton tekijöinä toimivia monimutkaisia ilmiöitä, mukaan lukien pelkästään taloudellisista syistä muuttavat ihmiset mutta myös ne, jotka ylittävät rajan laittomasti. Näistä meidän on eroteltava turvapaikanhakijat, ne, jotka soluttautuvat alueelle rikollisen toiminnan yhteydessä, ja ne, jotka ehkä itse viranomaiset ovat työntäneet laittomaan toimintaan.

Tähän saakka me uudet jäsenvaltiot olemme olleet kauttakulkumaita, mutta nyt meistä tulee myös kohdemaita, ja vastuumme kasvaa, koska mekin tarvitsemme uutta työvoiman tarjontaa. Emme kuitenkaan tarvitse lisää lihasvoimaa, emmekä harmaata ainesta riistettäväksi, vaan uutta työvoimaa työmarkkinoillemme. Siksi olen tyytyväinen asetuksiin, jotka osoittavat maahanmuuttajien paikan työmarkkinatilanteessamme. Olen tyytyväinen myös suunnitelmaan yhteisestä lainsäädännöstä ja tässä yhteisessä lainsäädäntösuunnitelmassa ehdotettuihin välineisiin.

Lopuksi haluan korostaa, että yhteistyö alkuperämaiden kanssa on todellinen tulevaisuus, jolla on inhimilliset kasvot, jossa laillinen ja laiton maahanmuutto ei ole koko elämään vaikuttava päätös eikä merkitse omasta maasta ja omasta kodista pakenemista; se on ennemminkin tilapäinen jakso, jonka aikana paluun edellytykset on luotava ymmärryksen ja integroimisen avulla. Kiitos, arvoisa puhemies.

  Simon Busuttil (PPE-DE). – (MT) Kiitos, arvoisat puhemies ja komission jäsen. Frontex-virasto ponnistelee ahkerasti, mutta on sanottava, että olemme vielä kaukana tarvittavien tulosten saavuttamisesta. Viime heinäkuussa Frontexin operaatio Välimerellä johti siihen, että kotimaahani Maltaan saapuvien maahanmuuttajien määrä väheni puoleen verrattuna edellisen vuoden heinäkuuhun. Uskomatonta kyllä, tästä huolimatta operaatio keskeytettiin heinäkuun lopulla, ja itse asiassa saapujien lukumäärä kaksinkertaistui elokuussa verrattuna edelliseen vuoteen. Tässä kuussa Frontexin operaatio jatkui, mutta kasvua on silti tapahtunut verrattuna edellisen vuoden syyskuuhun. Mitä tämä kaikki tarkoittaa, arvoisa puheenjohtaja? Se tarkoittaa ensinnäkin sitä, että meidän on vahvistettava Frontexia edelleen, ja siksi tämä parlamentti on sitoutunut kasvattamaan Frontexin talousarviota eikä pienentämään sitä, kuten neuvosto yrittää tehdä. Tämä tarkoittaa, että ne parlamentin jäsenvaltiot, jotka lupasivat Frontexille niin monia veneitä, helikoptereita ja lentokoneita, eivät noudata antamiaan lupauksia, ja odotan sekä Frontexin että komission tekevän yhteistyötä tämän parlamentin kanssa saadakseen parlamentin jäsenvaltiot kantamaan vastuunsa. Tämä tarkoittaa myös, että tarvitaan lisää työtä, jotta Libyan kaltaiset kolmannet maat tekevät kanssamme yhteistyötä maahanmuuttosektorilla. Tämä tarkoittaa kuitenkin myös sitä, arvoisa puheenjohtaja, että eurooppalaisessa maahanmuuttopolitiikassa on vieläkin tekopyhyyttä. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että ensisijaisen tavoitteen on oltava Välimerellä hukkuvien ihmisten hengen pelastaminen. Aivan, niin asian pitäisi olla. Kun kuitenkin Maltan tavoin kysymme, kuka toivottaa tervetulleiksi hukkumiselta pelastetut ihmiset, vallitsee syvä hiljaisuus.

  Wolfgang Kreissl-Dörfler (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, on hyvä, että vihdoinkin on tunnustettu, ettei voida ainoastaan torjua yhdessä laitonta maahanmuuttoa, vaan että tarvitaan myös kokonaisvaltaisia suunnitelmia laillisen maahanmuuton käsittelemiseksi ja koordinoimiseksi yhdessä, varsinkin alueella ilman rajoja. Se ei voi kuitenkaan olla yksin sisäministereiden tehtävä – he ovat laittomien maahanmuuttajien torjunnasta nopeasti yhtä mieltä – vaan sen on oltava myös työ- ja sosiaaliministereiden tehtävä.

Siksi suhtaudun myönteisesti neuvoston ja komission aloitteeseen ottaa mukaan vastaavat hallinnolliset yksiköt, esimerkiksi myös varakanslerimme Franz Münteferingin. Nimittäin: laillinen maahanmuutto merkitsee aina myös muuttoa työmarkkinoille ja näin ollen myös sosiaaliturvajärjestelmiin.

Meidän on silti myös entistä tehokkaammin torjuttava syitä, joiden takia monet ihmiset etsivät ratkaisua pakenemalla lohduttomista valtioistaan. Meidän on luotava laillisia työmahdollisuuksia. ”Sininen kortti” ja kiertomuutto ovat ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.

Viittaan vielä Frontexiin: Jotkin jäsenvaltiot käyttäytyvät häpeällisesti. Solidaarisuuden, johon aina kehotetaan, on koskettava kaikkia EU:n jäsenvaltioita, ei vain tiettyjä harvoja, ja pakolaiset on mielestäni jaettava kaikkien jäsenvaltioiden kesken määrätyn koodin perusteella. Se ei voi olla vain Maltan tai Kanariansaarten tai Kreikan asia. Frontex voi loppujen lopuksi olla vain niin hyvä kuin jäsenvaltiot sallivat sen olla.

Vielä sivuhuomautus Frontexista: Frontex nimeää toimenpiteensä aina kreikkalaisen mytologian käsitteiden mukaan, esimerkiksi Nautilukseksi. Mutta jos yksi tulevista toimenpiteistä nimetään Hydraksi, niin pidän sitä mauttomana tekona, ja se on muutettava. Sillä ne, jotka tuntevat hieman kreikkalaista mytologiaa, tietävät, mitä Hydra merkitsee.

(Suosionosoituksia)

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan kommentoida paria asiaa ja korostaa joitakin tilastoja. Eurostatin mukaan 45 prosenttia Euroopan mantereelle tulevista ulkomaalaisista päätti jäädä Espanjaan. Syyskuun 21. päivän ja syyskuun 24. päivän varhaisen aamun välillä 595 Saharan eteläpuolisten maiden kansalaista saapui Espanjan rannoille. Vuoden alusta lähtien 11 000 maahanmuuttajaa on saavuttanut pelkästään Kanariansaaret, ja 9 000 heistä 23. huhtikuuta toteutetun Hera- operaation jälkeen.

Frontex-, Hera-, Hermes-, Nautilus-, Poseidon- ja Malta-operaatioista huolimatta luvut osoittavat, että ihmiskauppaa harjoittavilla mafioilla on tarvittavat keinot valvontamekanismiemme kiertämiseen ja uusien merireittien avaamiseen. Yksi esimerkki tästä on Itä-Espanjan rannikon saavuttavien maahanmuuttajien suuri lukumäärä, tai yli 4 000 Sri Lankasta ja Pakistanista lähtöisin olevaa maahanmuuttajaa, jotka odottavat, että heidät viedään Eurooppaan Guinean Conakryn rannoilta.

Etusija on siksi annettava operaatioille, joiden tarkoitus on mafioiden jäsenten tunnistaminen ja pidättäminen sekä poliisiyhteistyön ja kansainvälisen yhteistyön tehostaminen perustamalla yhteisiä tutkintaryhmiä. Frontexin on jatkettava operaatioitaan kriisialueilla pysyvästi. Neuvoston on ehdottomasti saatava eurooppalainen rajapartioverkosto etenemään valvonta- ja seurantatehtävien tehostamiseksi.

EU:n on kokonaisuutena tuettava ja edistettävä yhteistyösopimuksia ja tiedotuskampanjoita, ei ainoastaan kieleen ja ammatilliseen pätevyyteen liittyviä kampanjoita; alkuperä- ja kauttakulkumaiden on myös oltava tietoisia maahanmuuttajien ottamista riskeistä ja heidän kuolemistaan.

Lisäksi maahanmuuttopolitiikkaa on koordinoitava Euroopan tasolla, jotta ehkäistäisiin sallivat lait ja laillistamisprosessit, jotka houkuttelevat maahanmuuttajia. Meidän on myös edistettävä avokätistä ja inhimillistä turvapaikkapolitiikkaa ja välttämätöntä kansainvälistä suojelua.

Lopetan tähän, arvoisa puhemies: neuvostolle ei voida puhua 20 prosentin solidaarisuudesta. Frontex toimittaa 80 prosenttia vuokralaivoista, lentokoneista, polttoaineesta, kaikesta muusta paitsi materiaalin arvon alenemisesta. Siksi neuvoston on edistettävä 20 prosentin solidaarisuutta ja vältettävä sanahelinän käyttöä politiikassa, joka vaikuttaa koko Euroopan unioniin.

  Inger Segelström (PSE). – (SV) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä esittelijöitä erittäin hyvästä työstä. Olen tyytyväinen siihen, että ajat muuttuvat vaikeammiksi työnantajille ja yksityishenkilöille, jotka palkkaavat laitonta työvoimaa. Laiton työhönotto esimerkiksi kotitaloustöiden ja lastenhoidon alalla koskee useimmiten naisia, usein maahanmuuttajataustaisia naisia. Tämä ei vaikuta ainoastaan heihin itseensä vaan myös kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin, talouteen ja kilpailuun. Olen tyytyväinen myös jatkuvan tuen saamiseen ihmiskaupan – erityisesti naisilla ja lapsilla käytävän yleisimmän kaupan – torjumiseksi. Kiitos tuesta uhrien määrän puolittamiseksi kymmenen vuoden sisällä eli siirtymiseksi nollatoleranssiin.

Toisaalta olen pettynyt siihen, etten saanut LIBE-ryhmän konservatiiveilta tukea naisten ja lasten auttamiseksi irtipääsyssä ja uuden elämän saamisessa. Saamme nyt tarkistuksen 29 myötä uuden mahdollisuuden tukea naisia ja lapsia niin, että he saavat jäädä EU:hun tai voivat palata takaisin. Tehkää niin auttaaksenne naisia elämään – ihmiskaupan jälkeen.

Olen tyytyväinen myös siihen, että suhtaudumme edelleen kielteisesti EU:n ulkopuolisiin pakolaisleireihin. Haluan kuitenkin varoittaa taloudellisista syistä tapahtuvasta työvoiman maahanmuutosta, jos emme salli perheiden, kumppaneiden ja lasten mukaantuloa. Tällöin tulijat ovat lähinnä nuoria miehiä, mikä ei hyödytä mitään yhteiskuntaa EU:ssa.

Puhumme EU:n rajoista. On tärkeää, että ihmiset, joiden toimintaan kuuluu ihmiskauppa, rikollisuus, huumeet, asekauppa ja rahanpesu, pidetään ulkopuolella samalla, kun suojelun tarpeessa olevat toivotetaan tervetulleiksi inhimilliseen EU:hun. Se on EU:n selkäranka, eikä sitä voida erottaa EU:n yhteisestä tulevaisuudesta. Maahanmuutto on tärkeää meidän nyt täällä asuvien lisäksi myös tuleville sukupolville, ja meidän on huolehdittava sekä maailmanlaajuisesta hyvinvoinnista että omasta hyvinvoinnistamme.

  Carlos Coelho (PPE-DE). – (PT) Arvoisat neuvoston puheenjohtaja ja komission varapuheenjohtaja, hyvät kollegat, tämänpäiväinen keskustelu perustuu kahteen mietintöön, jotka edustavat selkeästi kahta toisiaan täydentävää lähestymistapaa: laillista maahanmuuttoa koskevaa toimintapoliittista suunnitelmaa ja ensisijaisia tavoitteita taistelussa laitonta maahanmuuttoa vastaan. Yhden suosiminen ja toisen unohtaminen olisi vakava virhe. Ne ovat saman kolikon kaksi puolta. Maahanmuutto on nykyään valtava ilmiö. Arvioiden mukaan Euroopan unionissa on tällä hetkellä noin 26 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotka ovat täällä sekä laillisesti että laittomasti. Maahanmuutto on ilmiö, jossa on selvästi eurooppalainen ulottuvuus, ei ainoastaan siksi, että mikään jäsenvaltio ei yksin pysty hallitsemaan sitä tehokkaasti, vaan etenkin siksi, että muutos yhden jäsenvaltion maahanmuuttopolitiikassa voi vaikuttaa siirtolaisvirtoihin ja niiden kehittymiseen muissa jäsenvaltioissa.

Arvoisa komission varapuheenjohtaja, kannatan tietenkin ajatusta sinisestä kortista ja myös sellaisen eurooppalaisen maahanmuuttoportaalin luomista, joka tarjoaa laajamittaista tietoa laillisen Euroopan unioniin suuntautuvan maahanmuuton edellytyksistä ja vaihtoehdoista. Olen tyytyväinen strategiaan, jonka mukaan hylätään ajatus yhdestä direktiivistä neuvoston usean vuoden umpikujan jälkeen ja otetaan käyttöön edistyksellinen menetelmä, joka sisältää neljän alakohtaisen direktiivin esittämisen seuraavien kolmen vuoden aikana. Painotan tarvetta laatia kehitysyhteistyöpolitiikkaa, joka sisältää sopimusten allekirjoittamisen kolmansien maiden kanssa maahanmuuton hallitsemiseksi tehokkaasti. Yhteistyö alkuperämaiden kanssa on olennaista taistelussa ihmiskauppaa ja laitonta työtä vastaan.

Lopuksi, arvoisa puhemies, meidän on myös taattava rajavalvonta ja käytettävissä olevien välineiden, kuten Frontexin ja nopeiden rajainterventioryhmien RABITsien käyttö, ja näillä on oltava käytössään työhön tarvittavat voimavarat.

  Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Maahanmuutto ei ole vain Etelä-Euroopan ongelma. Se vaikuttaa myös unioniin kokonaisuutena, myös kotimaahani Puolaan, joka sijaitsee mantereen koillisosassa.

Puolan itäraja on unionin pisin maaraja, ja me olemme vastuussa sen turvallisuudesta. Lisäksi Frontexin, jolta odotetaan niin paljon, päämaja on Varsovassa. Olemme antaneet Frontexille tiettyjä tehtäviä ja velvollisuuksia, ja meidän pitäisi siksi myös varmistaa, että sillä on tarvittavat välineet ja voimavarat käytössään, jotta se pystyy toimimaan ja suojelemaan rajojamme tehokkaasti.

Lähes kolme miljoonaa maanmiestäni on lähtenyt Puolasta viime vuosina. He ovat matkustaneet unionin muihin jäsenvaltioihin, hyödyntäen yhteismarkkinoiden periaatteita. Olemme kuitenkin myös vastaanottaneet tuhansia henkilöitä Kaukoidästä, esimerkiksi Koreasta ja Vietnamista. Ihmisiä on tietenkin tullut myös Ukrainasta ja Valkovenäjältä. Me tarvitsemme näitä uusia tulokkaita. He auttavat rakentamaan Puolaa.

Siksi olen tyytyväinen Lilli Gruberin ja Javier Moreno Sánchezin mietintöihin, erityisesti maahanmuuttopolitiikkaa koskevaan mietintöön, koska sen lähtökohdissa sivistetään maahanmuuttoa luomalla kanavia lailliselle maahanmuutolle. Nämä kaksi mietintöä täydentävät toisiaan erittäin hyvin. Yhdistettynä laittomien maahanmuuttajien työnantajiin kohdistettavien rikosoikeudellisten seuraamusten säätämistä koskevaan direktiiviehdotukseen, jota kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta parhaillaan käsittelee, ne muodostavat vankan oikeudellisen perustan unionin maahanmuuttopolitiikalle. Olen iloinen siitä, että parlamentilla on näin tärkeä rooli tässä yhteydessä.

Haluan lisätä vielä loppukommentin. Maahanmuuttoa ei pitäisi nähdä ongelmana. Sen sijaan meidän pitäisi nähdä se tilaisuutena ikääntyvälle Euroopalle! Meidän pitäisi hyödyntää meille laillisesti tulevien ihmisten energia ja into ja ottaa heidät mukaan uusien kansojen ja yhteisen Eurooppamme luomiseen!

  Barbara Kudrycka (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, kannattaa miettiä, missä painopiste on laitonta maahanmuuttoa koskevassa mietinnössä. Mietinnössä keskitytään lähinnä Välimeren alueeseen. Lisäksi siinä ilmaistaan aiheetonta luottamusta yhteisön toiminnan välineisiin.

Olemme kaikki tietoisia siitä, että vastuu rajavalvonnasta on edelleen jäsenvaltioilla. Tältä osin paljon kuitenkin riippuu edelleen kyseisen jäsenvaltion erityisten palvelujen valmiudesta, huolimatta viittauksista toissijaisuusperiaatteeseen ja Frontexin olemassaoloon.

Tilanne kaakkoisella maarajalla vaatii myös huomiota, taloudellisia voimavaroja ja yhteistoimia, vaikkei se tällä hetkellä olekaan tärkeä laittoman maahanmuuton reitti.

Lisäksi Schengenin alueen laajentuminen saattaa pahentaa maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Siksi unionin laillista maahanmuuttoa koskeva politiikka on niin tärkeä kysymys. Pystyäksemme hallitsemaan laillista, taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa meidän on kuitenkin ensin hoidettava unionin sisäisen työvoiman potentiaalin ja liikkuvuuden valjastaminen.

Työmarkkinoiden avaamiseen uusien jäsenvaltioiden kansalaisille liittyvien siirtymäkausien olemassaolo ja näiden järjestelyjen valikoiva kumoaminen avaamalla työmarkkinat vain korkeasti koulutetuille työntekijöille häiritsevät pahasti kaikkia toimia kohti kolmansien maiden kansalaisia koskevaa yhteisön maahanmuuttopolitiikkaa.

Lailliseen maahanmuuttoon liittyvät kulttuuriset ja maantieteelliset tekijät ovat myös merkittäviä. Maantieteellisen sijaintinsa, kulttuuristen ja kielellisten yhtäläisyyksien perusteella jäsenvaltiot näyttävät olevan taipuvaisempia hyväksymään maahanmuuttopolitiikan tiettyjen kolmansien maiden osalta. Viittaan niihin maihin, joiden kansalaiset pitävät helpoimpana integroitua eurooppalaiseen kulttuuriin ja arvoihin läheisyyden ja tuttuuden perusteella, vaikka se koskisikin vain kieltä. Tämäntyyppisellä laillisella maahanmuutolla on siksi kaksinkertainen lisäarvo.

  Josep Borrell Fontelles (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Välimeri on maailman eriarvoisin raja. Taloudelliselta kannalta ja tulojen kannalta eri puolten välinen valtava ero tuottaa ihmisvirran, jota ei voida kontrolloida pelkästään poliisivoimien avulla.

Kesällä 2006 minulla oli tilaisuus onnitella komission jäsentä Frattinia, koska hän ja muutamat espanjalaiset kalastajat pelastivat Euroopan kunnian pelastamalla ryhmän merellä ajelehtivia ihmisiä, ja sitten jouduimme todistamaan häpeällisiä lehmänkauppoja siitä, mitä meidän pitäisi heille tehdä. Arvoisa komission jäsen, olemme nyt, vuotta myöhemmin, paremmassa asemassa käsittelemään tätä ongelmaa?

Me todellakin etenemme erittäin hitaasti, ja etenemistahtimme on ristiriidassa edessämme olevan ongelman vakavuuden kanssa. Se on ongelma, jota emme pysty ratkaisemaan ilman kehitystä alkuperämaissa. Meidän on tajuttava se. Emme pysty ratkaisemaan ongelmaa ilman kehitystä alkuperämaissa, koska vaikka tarvitsemme suuren määrän maahanmuuttajia, emme selviä Saharan eteläpuolisen Afrikan koko väestöylijäämästä.

Lisäksi tässä on kyse kauheasta yhdistelmästä yhtäältä nälkää ja toisaalta TV-satelliittilautasia. Tyhjä kulho keittiössä ja satelliittilautanen täynnä odotuksia muodostavat parhaan mahdollisen kasvualustan laittomalle maahanmuutolle, jota voimme kontrolloida vain edistämällä alkuperämaiden kehitystä ja ehkäisemällä todellisen ”kutsuvaikutuksen”: pimeän työvoiman käytön.

(Suosionosoituksia)

  Philip Bradbourn (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tänään keskusteltavana oleva aihe on epäilemättä äärimmäisen tärkeä Euroopalle, ja sen yhteydessä jokaisen jäsenvaltion edessä on erilaisia haasteita. Juuri tästä syystä, käsittelemmepä sitten laitonta tai laillista maahanmuuttoa, emme saa valita lähestymistapaa, jossa kaikki puristetaan yhteen muottiin. Maahanmuuttoasioiden on pysyttävä jokaisen jäsenvaltion itsemääräämisoikeuden piirissä.

Kannatan kuitenkin tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä silloin, kun yhteiset lähtökohdat ovat olemassa ja yhteistyö voi hyödyttää kaikkia. Kuten muut puhujat, haluaisin erityisesti kiinnittää parlamentin huomion Frontex-järjestelmään, jolle hiljattain myönsimme 12 miljoonan euron lisärahoituksen.

Alusta alkaen järjestelmä on kärsinyt niiden jäsenvaltioiden takia, jotka ovat luvanneet resursseja, mutta jotka eivät noudata sitoumuksiaan. Jos hankkeen halutaan onnistuvan, meidän on varmistettava, että nämä luvatut resurssit saadaan käyttöön Frontexin toimintaa varten tarvittaessa ja oikealla hetkellä.

Tämä on kuitenkin vain yksi työkalu taistelussa laittoman maahanmuuton pysäyttämiseksi. Meidän on tarkasteltava uusia ja innovatiivisia ratkaisuja siellä, mistä maahanmuuttajat aloittavat matkansa. Meidän on tarkasteltava kohdennettuja kampanjoita lähtömaissa tehden selväksi, ettei Eurooppa ole avoin ovi. Ennen kaikkea meidän on kohdistettava toiminta ihmiskauppiaisiin.

Tämän kolikon toinen puoli on se, että jäsenvaltioilla on oltava tehokkaat kotiuttamispolitiikat niiden pelottamiseksi, jotka joko pyrkivät laittomaan maahanmuuttoon tai järjestävät sitä.

Voin siis tiivistää sanomalla, että jäsenvaltioiden välillä tarvitaan yhteistyötä, ei sääntelyä. Lähestymistapa, jossa kaikki puristetaan yhteen muottiin, ei voi ratkaista maahanmuuton ongelmia, emmekä saa mennä ansaan ja ajatella, että ”enemmän Eurooppaa” olisi ratkaisu.

  Louis Grech (PSE). – (MT) Arvoisa puhemies, on totta, että viime kuukausina komission jäsenen Frattinin jatkuva sitoutuminen asiaan yhdistettynä puheenjohtajavaltion Portugalin asialle antamaan ensisijaiseen asemaan on tuottanut tulosta, huolimatta valtavasta byrokratiasta ja joissakin yhteyksissä havaittavasta kouraantuntuvasta solidaarisuuden puutteesta, jotka ovat viivyttäneet joidenkin aloitteiden tehokkuutta. Tämä traaginen kysymys ansaitsee kuitenkin yhteisen eurooppalaisen politiikan, jonka puitteissa puututaan pikaisesti olennaisiin ”kysymyksiin”, mukaan lukien: kaikkien EU:n jäsenvaltioiden välisen vastuunjakamispolitiikan hyväksyminen, Dublin II -asetuksen tarkistaminen, mitä ehdotettiin José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyran mietinnön 18 kohdassa, asianmukainen taloudellinen tuki tai muunlainen tuki, mukaan lukien pääoman osoittaminen infrastruktuurihankkeisiin, samoin kuin muun muassa alkuperä- ja kauttakulkumaissa toimivien työvoimakeskusten kaltaisten keskusten kehittämisen toteuttamiskelpoisuuden arvioiminen, realistisen palauttamispolitiikan laatiminen, oikea-aikaisen integroimispolitiikan täytäntöönpano ja ihmiskaupan kaltaisen järjestäytyneen rikollisuuden sekä muukalaisvihan ja rasismin vastainen taistelu. Valitettavasti meillä ei ole Välimeren alueella sijaitsevaa yhteisön virastoa tämän yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämiseen. Frontex ei voi koskaan hoitaa tätä tehtävää, jos sen valtuutusta ei muuteta huomattavasti. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan kiittää kahta esittelijää, jotka osoittivat meille konkreettisesti, miten takapajuinen unioni on tässä asiassa. He puuttuivat poliittisen tukahduttamisen, köyhyyden ja järjestäytyneen rikollisuuden uhreiksi usein joutuvien maahanmuuttajien oikeuksiin ja ihmisarvoon sekä Maltan kaltaisten pienten jäsenvaltioiden ongelmiin; näillä on kannettavanaan suhteeton taakka, usein ilman mitään todellista solidaarisuutta.

  Libor Rouček (PSE). – (CS) Hyvät kollegat, Euroopalla on edessään kaksi haastetta. Yhtäällä näemme ikääntymisen ja väestön pienenemisen. Toisaalta sadattuhannet, jopa miljoonat ihmiset kehittyvistä maista, innokkaina saapumaan alueelle joko laillisesti tai laittomasti, koputtavat unionin eteläisille ja itäisille porteille. Tähän haasteeseen on puututtava Euroopan unionissa yhteisten ponnistusten avulla: mikään maa, oli se sitten miten suuri tahansa, ei voi ratkaista tätä yksin.

Suhtaudun siksi myönteisesti komission ponnistuksiin etsiä ja ehdottaa yhteisiä ratkaisuja, kuten Frontexin käyttäminen laittoman maahanmuuton estämiseen. Toinen esimerkki on laillisen maahanmuuton hallinta sininen kortti -järjestelmän tai alkuperämaiden kanssa tehtävien yhteistyösopimusten avulla. Suhtaudun myönteisesti myös komission jäsenen Frattinin tänään toistamaan pyyntöön niille Euroopan unionin maille, jotka eivät vielä ole avanneet työmarkkinoitaan uusien parlamentin jäsenvaltioiden kansalaisille, tehdä niin mahdollisimman pian.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.− (PT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, puhun lyhyesti. Tämä oli taatusti yksi perinpohjaisimmista, yksityiskohtaisimmista ja kattavimmista keskusteluista, joissa minulla on ollut kunnia toimia puheenjohtajana tai olla paikalla ja osallistujana neuvostossa ja tässä parlamentissa. Se oli keskustelu, jossa panin merkille ja josta tietenkin painoin mieleeni erilaisia aloitteita, neuvoja ja ehdotuksia, jotka mielestäni ovat äärimmäisen tärkeitä ja olennaisia tehtäessä sitä työtä, joka meitä odottaa tulevaisuudessa.

Kaiken tämän perusteella uskon voivani perustellusti päätellä, että Euroopan unionilla on johdonmukainen ja kokonaisvaltainen strategia maahanmuuttokysymyksiin puuttumiseksi ja että se on edennyt hyvin matkalla kohti sen politiikan täytäntöönpanoa, joka antaa tälle strategialle fyysisen ja käytännön muodon. Tietenkin matkalla kohdataan epäröintiä ja varmasti epäilyksiä, ja tietenkin meidän on myös syytä olla hieman kunnianhimoisempia, mutta minun on korostettava, että kaikki tasapainotetaan niissä puitteissa, joissa elämme, ja edessämme olevien ongelmien mukaisesti. Olemme mielestäni oikealla tiellä ja voimme, ja meidän täytyy, liikkua päättäväisesti eteenpäin pannaksemme täytäntöön todella kokonaisvaltaisen maahanmuuttoa koskevan lähestymistavan.

Meidän mielestämme kaksi olennaista sanaa muodostavat tämän politiikan perustan: inhimillisyys ja solidaarisuus. Inhimillisyys siksi, että tämä politiikka perustuu ihmisiin ja on tarkoitettu ihmisille. Tätä inhimillisyyskysymystä puheenjohtajavaltio ei voi unohtaa, eikä se koskaan tee sitä. Kuten sanottu, puhumme ihmisistä, jotka pyrkiessään sisään yhteiskuntiimme pyrkivät perustellusti hankkimaan paremman elämän itselleen ja perheilleen. Tämä on inhimillinen halu ja toive, jota meidän on todella kunnioitettava. Toinen olennainen sana on solidaarisuus, koska kuten sanottu, tämä ei ole kysymys tai ongelma, jonka vain yksi jäsenvaltio tai edes kaksi tai kolme voivat ratkaista. Se on ongelma, joka vaikuttaa kaikkiin ja johon siksi on reagoitava yhdessä. Onneksi uskomme tietoisuuden lisääntyvän, tietoisuuden tarpeesta yhdistää nämä kaksi käsitettä – inhimillisyyden ja solidaarisuuden – määriteltäessä ja toteutettaessa eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa.

Olemme jo perustaneet yhteisen välineen laittoman maahanmuuton torjumiseen, Frontexina tunnetun viraston, joka on ollut toiminnassa kaksi vuotta. Tänä aikana se on ottanut ensiaskeleitaan ja on meidän mielestämme joistakin vaikeuksista huolimatta suoriutunut hyvin. Totta kai meidän on lisättävä ponnistuksiamme varustaaksemme sen tarvittavilla välineillä, jotta se voi saavuttaa sen perustana olevan tarkoituksen tehokkaammin, nopeammin ja täsmällisemmin. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että tämä yhteinen väline on tähän mennessä osoittanut hyvin, että sen perustaminen oli tarpeellista ja oikein.

Laillisen maahanmuuton kannalta täällä on tänään perustellusti mainittu tarve lisätä vuoropuheluamme kolmansien maiden kanssa, etenkin niiden maiden, jotka ovat siirtolaisvirtojen lähteitä. Tämä vuoropuhelu on ehdottoman tärkeää, ja kuten sanottu, olen täysin samaa mieltä siitä, että harkitsematta ja analysoimatta syitä, jotka alkuperämaissa ovat näiden siirtolaisvirtojen taustalla, ja puuttumatta niihin jollain lailla, emme koskaan pysty löytämään pysyvää ratkaisua tähän ongelmaan.

Olemme tehostaneet vuoropuhelua tällä alalla Afrikan kanssa ja toivomme, että seuraavassa EU:n ja Afrikan välisessä huippukokouksessa voidaan saavuttaa erittäin merkittäviä tuloksia ja lopulta laillista maahanmuuttoa maahanmuuton ja alkuperämaiden kanssa käytävän maahanmuuttoa koskevan vuoropuhelun puitteissa. Puheenjohtajavaltio Portugali on asettanut laillisen maahanmuuton korkealle ensisijaisten toimintatavoitteidensa listalla kuuden kuukauden toimikautensa ajaksi. Komissio on myös ollut aktiivinen tällä alalla ja esittänyt ehdotuksia, joita pidämme erittäin mielenkiintoisina. Niistä keskustellaan puheenjohtajakautemme aikana, jolloin toivomme, kuten sanoin, pystyvämme etenemään merkittävästi.

Yhteenvetona sanoisin, että vaikeuksista huolimatta, edessämme olevista vaikeista ongelmista huolimatta koemme olevamme oikealla tiellä. Paikoitellen meidän on ehkä oltava hieman kunnianhimoisempia. Paikoitellen meidän on ehkä oltava hieman nopeampia, mutta katson, että kukaan ei voi vilpittömästi kieltää, että viime vuosina on tehty paljon.

Tietenkin neuvosto suhtautuu myönteisesti tähän keskusteluun Euroopan parlamentissa ja kannustaa siihen. Täällä otettiin tänään esiin kysymys yhteispäätöksistä ja uudistussopimuksesta. Kuten tiedätte, uudistussopimuksen juuret ovat valtuutuksessa, jonka Eurooppa-neuvosto ja siten myös kaikki jäsenvaltiot hyväksyivät. Kaikkien jäsenvaltioiden on osallistuttava tämän tyyppisiin päätöksiin, ei tietenkään vain puheenjohtajavaltion. Joka tapauksessa uskon, että uudistussopimus, kuten perustuslakisopimuskin, ottaa äärimmäisen tärkeitä askelia kohti yhteispäätösprosessin laajentamista moniin lainsäädäntöaloitteisiin EU:n sisällä.

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin olen kiitollinen kaikille, jotka ovat puhuneet tässä äärimmäisen tärkeässä keskustelussa. Katson, että Euroopan on oltava todella yhtenäinen tätä maailmanlaajuista ilmiötä koskevassa lähestymistavassaan, joka koskee miljoonia lapsia, naisia ja miehiä kaikissa maanosissa.

Ensinnäkin on sanottu – ja olen siitä samaa mieltä – että meidän on torjuttava laitonta toimintaa ryhtymällä toimiin ihmisten salakuljettajia ja laittomien maahanmuuttajien riistäjiä vastaan ja toteuttamalla sellaista kotiuttamispolitiikkaa, joka on uskottava ja jolla myös kunnioitetaan täysimääräisesti yksilön oikeuksia, jokaisen ihmisen arvokkuutta. Euroopan unioni on jo toteuttanut joitakin kotiuttamistoimia, ja se saattaa jatkaa niitä. Muistuttaisin, että kotiuttamisaloitteet delegoidaan usein YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimistolle mahdollisimman suuren avoimuuden takaamiseksi ihmisoikeuksien kunnioittamisen osalta.

Katson, että eurooppalaisessa politiikassa on yhdistettävä apu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kauppapolitiikka Afrikan kanssa ja maahanmuutto. Olen täysin samaa mieltä Graham Watsonin viisaista sanoista näistä maista: ”otamme joko niiden tavarat tai niiden ihmiset”. Meidän on pohdittava tätä, erityisesti siksi, että strategian on oltava kokonaisvaltainen, eikä siitä voida jättää pois kauppasuhteita tai Afrikalle annettavaa kehitysapua koskevaa politiikkaamme.

Ulkorajojen valvonta on myös erittäin tärkeää. Jotkut teistä viittasivat niihin; jotkut ilmaisivat epäilyksiä. Uskon Frontexin ansaitsevan tukea. Se ansaitsee tukea, koska tänä kesänä ei ole ainoastaan pelastettu ihmishenkiä, jotka muuten olisi menetetty, vaan Frontexin virkailijat ovat myös pidättäneet suuren joukon ihmisiä: 400 ihmistä, ihmiskauppajärjestöjen jäseniä, on saatu kiinni ja luovutettu viranomaisille. Tämä on suuri luku, koska se koskee vain mennyttä kesää.

Siksi toivon, että parlamentti tunnustaa tarpeen antaa Frontexille lisää määrärahoja vuoden 2008 talousarviossa. Tiedän, että eräässä tarkistuksessa halutaan jäädyttää välittömästi jopa 30 prosenttia Frontexin toimintakustannuksista. Toivon, että tätä ehdotusta harkitaan uudelleen ja että talousarviota sen sijaan kasvatetaan sillä edellytyksellä, että sitä seurataan ja että kulutukseen otetaan täysin vastuullinen asenne.

Taloudellisista syistä tapahtuvaan maahanmuuttoon on tietenkin viitattu usein. Yksityiskohtainen ehdotus, jonka aion tehdä eurooppalaisesta työluvasta, ei taatusti tarkoita, että päätämme Brysselissä, miten paljon maahanmuuttajia kussakin maassa tarvitaan. Se pysyy kunkin maan kansallisen hallituksen ja kansallisten markkinoiden vastuulla, joten haluan rauhoittaa kaikkia niitä, joilla on asiaan liittyviä kysymyksiä tai huolia. Toisin sanoen jokainen jäsenvaltio on vapaa päättämään, kuinka paljon kustakin yhteisön ulkopuolisten työntekijöiden ryhmästä se tarvitsee. Hyvät naiset ja herrat, yksi asia, jota jäsenvaltiot eivät kuitenkaan voi tehdä, on sanoa, etteivät ne tarvitse lainkaan maahanmuuttajia, ja sitten edelleen suvaita laitonta maahanmuuttoa ja pimeän työvoiman riistämistä. Se ei ole mahdollista, koska meillä on jatkossa eurooppalaisia sääntöjä.

Keskustelu maahanmuutosta johtaa meidät luonnollisesti erääseen yleismaailmalliseen arvoon, jonka jotkut teistä mainitsivat: liikkuvuus kansojen kesken. Mielestäni tähän liittyy mahdollisuuksia, mutta myös oikeuksia. Oikeuksiin liittyy aina velvollisuuksia. Politiikka, joka liittyisi oikeuksiin mutta ei velvollisuuksiin, olisi mahdoton. Emme voi emmekä haluaisi pakottaa ketään muuta noudattamaan eurooppalaisia lakejamme tai ottamaan vastaan rahoitustamme ilman, että vastapuoli suostuu siihen. Tämä on asia, joka meidän on tehtävä päivänselväksi: ajatuksemme, politiikkamme, on kumppanuus. Se on laajamittainen sopimus niiden maiden kanssa, joista maahanmuuttajat tulevat ja joiden kautta he kulkevat.

Tällaiseen sopimukseen on kuuluttava – ja tämä on keskeinen tekijä – lakiemme, perusoikeuksien ja ehdottomimpien ja yleisimpien arvojemme täydellinen kunnioittaminen alueellamme; näitä arvoja ovat elämä, jokaisen naisen ja miehen ihmisarvo ja yksilön kunnioittaminen. Tästä pääsen integroimiseen.

Maahanmuuttajien integroiminen merkitsee kunnioituksen osoittamista heidän taustaansa ja uskontoaan kohtaan, koska ne ovat rikkauden lähde meille kaikille, mutta se tuo mukanaan myös sen, että he kunnioittavat meidän perinteitämme, meidän taustaamme, meidän kulttuuriamme ja meidän uskontoamme. Siksi minun mielestäni integroituminen tarkoittaa osallistumista.

Suoraan sanottuna emme voi integroida lainsäädännön avulla niitä, jotka eivät halua integroitua, niitä, jotka eivät ole valmiita siirtymään eteenpäin, niitä, jotka katsovat, että Eurooppa voi vielä suvaita pakkoavioliittoja tai moniavioisuutta. Tällaiset asiat eivät ole hyväksyttäviä, koska meillä on lakimme ja yleiset arvomme.

Tämä taas merkitsee koulutusta, se merkitsee kielikursseja, se merkitsee ammatillista koulutusta ja se merkitsee säännöllistä työtä ja kaiken laittoman kieltämistä. Se merkitsee tiukan asenteen ottamista laittomuuteen. Joku ilmaisi tämän ajatuksen, josta olen täysin samaa mieltä: rikoksiin syyllistyvät maahanmuuttajat ovat pahimpia vihollisia rehellisille maahanmuuttajille, jotka tekevät töitä ja ansaitsevat elantonsa normaalisti.

Syy on siinä, että meidän on selitettävä tämä politiikka kansalaisillemme, jotka ovat erittäin huolissaan: heidän ei pitäisi pelätä maahanmuuttoa sinänsä vaan niitä, jotka syyllistyvät rikoksiin. On meidän velvollisuutenamme varmistaa, että rikoksiin syyllistyviä rangaistaan, koska muuten emme tee eroa selväksi kansalaisillemme emmekä onnistu puuttumaan tähän pelkoon, tähän huoleen, joka sitten muuttuu rasismiksi ja muukalaisvihaksi, kauheaksi mutta kasvavaksi ilmiöksi Euroopan unionissa.

Arvoisa puhemies, totean lopuksi, että poliitikkojen on tehtävä valintoja. Mielestäni vaihtoehtonamme pitää olla kokonaisvaltaisen sopimuksen tekeminen oikeuksista ja velvollisuuksista tasavertaisten osapuolten, kumppanien kesken. Yksi puoli ei saa asettaa ehtoja ja toinen hyväksyä niitä; meitä ei myöskään pidä pakottaa mihinkään, mitä emme voi hyväksyä. Tätä tarvitaan, koska puhumme ihmisten arvokkuudesta ja oikeuksista. Emme puhu taloudellisesta parannuskeinosta emmekä byrokraattisesta parannuskeinosta.

  Puhemies. – (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna kello 12.00.

(Istunto keskeytettiin klo 11.45 ja sitä jatkettiin klo 12.00.)

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Filip Kaczmarek (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Laiton maahanmuutto on jokseenkin paradoksaalinen käsite. Minä kasvoin järjestelmässä, jossa tiettyjä käsitteitä pidettiin vallanpitäjien taholla ja heidän propagandassaan a priori myönteisinä tai kielteisinä. Esimerkiksi kansainvälinen luokiteltiin myönteiseksi mutta kosmopoliittinen kielteiseksi. Meidän on varottava joutumasta vastaavanlaiseen semanttiseen ansaan. Koska muukalaisviha on pahasta, voidaan tuskin sanoa, että on erittäin hyvä asia, jos jokin maa tai Euroopan unioni suojelee itseään laittomalta maahanmuutolta. Se on varmasti ennemminkin välttämätön paha.

Näin sanat ”Kukaan ei ole laiton” maalattuina seinään kotikaupungissani Poznańissa. Joskus kannattaa pysähtyä miettimään, voiko ihminen todella olla laiton. Ihmiset vaarantavat henkensä yrittäessään ylittää unionin rajoja muuallakin kuin Atlantilla ja Välimerellä. Viime viikolla tšetšenialainen nainen ja hänen kolme pientä tytärtään kuolivat Ukrainan ja Puolan välisellä rajalla. He pakenivat tragediaa, joka on kohdannut heidän kotimaataan. Ei ole mitenkään yllättävää, että ihmiset yrittävät paeta Tšetšeniasta ja ovat jopa valmiita vaarantamaan henkensä sen takia.

Useiden miljoonien unioniin laittomasti tulleiden maahanmuuttajien läsnäolo Euroopassa on erittäin todellinen ongelma. Yrittäessämme ratkaista sitä meidän on kuitenkin pidettävä mielessä yleismaailmalliset arvot, jotka tukevat Euroopan yhdentymistä. Meidän on myös muistettava, että maahanmuutto itsessään ei ole kielteinen ilmiö siitä yksinkertaisesta syystä, että yksikään ihminen ei ole kielteinen ilmiö.

  Katalin Lévai (PSE), kirjallinen. – (HU) Hyvät kollegat, arvoisa puhemies, 85 prosenttia kehittyvistä maista tulevista ammattitaidottomista maahanmuuttajista elää Euroopan unionissa, ja vain viisi prosenttia lähtee Yhdysvaltoihin, kun taas vain viisi prosenttia korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista saapuu vanhan mantereen maihin, ja Yhdysvaltain talous nappaa heistä yli puolet. Olen erittäin iloinen siitä, että Lilli Gruberin mietinnössä pyritään muun muassa pysäyttämään tämä prosessi ja kääntämään sen suunta.

Mielestäni meidän on löydettävä tapoja houkutella korkeasti koulutettua työvoimaa, mutta samalla meidän on ehkäistävä ”aivovuotoa” kehittyvistä maista. Siksi käsite ”korkeasti koulutettu työvoima” pitäisi määritellä, ja Euroopan unionissa pitäisi yhtenäistää ja vakiinnuttaa yhteiset kriteerit koulutukselle.

Tällä kertaa en kannata komissiota sen soveltaessa periaatetta ”mitä enemmän sitä parempi”, ja olen samaa mieltä siitä, että viisi direktiiviä pitäisi yhdistää. Vähäisempi byrokratia osoittautuu myös houkuttelevammaksi koulutetulle työvoimalle.

Ennen direktiivi(e)n laatimista ehdotan, että tehtäisiin alustava vaikutusarvio, jossa otetaan huomioon myös sosiaaliset tekijät. Arvio voisi auttaa varmistamaan, että kansalaisten todellisia etuja vastaava lainsäädäntö säästää Euroopan unionilta miljoonia euroja.

Komission jäsenen Frattinin ehdotus laillisen maahantulon kiintiöitä koskevien pakettien käyttöönotosta voisi mielestäni auttaa vähentämään laitonta maahanmuuttoa Euroopan unioniin, mutta se voisi myös tehostaa kolmansien maiden laittoman maahanmuuton valvontaa.

Mietinnössä ehdotetun EU:n vihreän kortin sijaan uskon uuden sinisen kortin järjestelmän onnistuvan todennäköisemmin sen saavuttamisessa, mitä toivomme laillisen maahanmuuton kohdalla.

Puhetta johti
varapuhemies Alejo VIDAL-QUADRAS