Puheenvuorot

Keskiviikko 26. syyskuuta 2007 - Strasbourg

11. ETPP-operaatio Tšadin itäosassa ja Keski-Afrikan tasavallan pohjoisosassa (keskustelu)

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla ovat seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat operaatioista Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa Tšadin itäosassa ja Keski-Afrikan tasavallan pohjoisosassa.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.− (PT) Kiitos, arvoisa puhemies. Puheenjohtajavaltio Portugali arvostaa tätä tilaisuutta vaihtaa ajatuksia mahdollisuudesta ETPP:n (Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan) puitteissa suoritettavaan operaatioon Tšadin itäosassa ja Keski-Afrikan tasavallan koillisosassa. Darfurin konflikti on edelleen yksi EU:n ulkopolitiikan tärkeimmistä painopistealoista. Olemme iloisia viime aikoina saavutetusta edistyksestä ja erityisesti ilmoituksesta, jonka mukaan keskustelut alkavat 27. lokakuuta YK:n sekä Afrikan unionin erityislähettilään suojeluksessa, tarkoituksena löytää konfliktiin rauhanomainen ratkaisu, joka lisää rauhan mahdollisuutta Darfurissa. Toiseksi suhtaudumme myönteisesti myös siihen, että turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti UNAMIDin (AU:n/YK:n yhteinen operaatio Darfurissa) luomista koskevan päätöslauselman 1769, joka tuo uutta dynamiikkaa pyrkimyksiin Darfurin konfliktin ratkaisemiseksi.

Jotta nämä pyrkimykset tuottaisivat tuloksia, Darfurin konfliktiin on kuitenkin puututtava laajemmasta alueellisesta näkökulmasta. Konfliktin kielteiset vaikutukset naapurimaiden, etenkin Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan humanitaariseen ja turvallisuustilanteeseen aiheuttavat erityisen suurta huolta. Meidän mielestämme pysyvää ratkaisua Darfurin konfliktiin ei voida löytää vakauttamatta näiden naapurimaiden tilannetta.

Kuten tiedätte, päätelmissään 23. heinäkuuta neuvosto korosti pakottavaa tarvetta puuttua epävakautta aiheuttavaan vaikutukseen, joka Darfurin kriisillä on naapurimaiden humanitaariseen tilanteeseen ja turvallisuustilanteeseen, ja se toisti tukevansa YK:n moniulotteista läsnäoloa Tšadin itäosassa ja Keski-Afrikan tasavallan koillisosassa.

Neuvosto päätti myös jatkaa työtä mahdollisen päätöksen aikaansaamiseksi väliaikaisesta operaatiosta, Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa, jolla tuetaan tätä YK:n moniulotteista läsnäoloa noiden alueiden turvallisuuden parantamiseksi.

Tällaisen operaation valmistelut ovat jatkuneet koko kesän. Neuvosto hyväksyi 12. syyskuuta kriisinhallinnan konseptin, jossa määritellään tämän väliaikaisen operaation tärkeimmät suunnitteluparametrit. Erityinen painoarvo annetaan tavoitteelle suojella vaarassa olevia siviilihenkilöitä, erityisesti pakolaisia ja muualle siirtymään joutuneita henkilöitä, ja helpottaa humanitaarisen avun antamista parantamalla alueen turvallisuutta.

Kun otetaan huomioon näiden kahden maan sisäinen poliittinen tilanne, neuvosto katsoo, että operaation on pysyttävä riippumattomana, puolueettomana ja neutraalina. Tähän konseptiin perustuva suunnittelu on vireillä, EU:n kriisinhallintamenettelyjen mukaisesti. Seuraava toimi, johon ryhdytään, on operaation konseptia ja operatiivista suunnitelmaa, mukaan lukien joukkojen koostumuksen määrittäminen, koskevan yhteisen toiminnan hyväksyminen. Operaatio kestää vuoden, ja se korvataan oletettavasti monikansallisella YK-operaatiolla. Kaikkien operaatioiden ETPP:n puitteissa Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa on perustuttava YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan, ja ne hoidetaan neuvotellen tiiviisti YK:n ja afrikkalaisten kumppaneidemme kanssa.

Me EU:ssa suhtaudumme myönteisesti YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajan 27. elokuuta antamaan lausuntoon, jossa hän ilmaisi turvallisuusneuvoston valmiuden sallia moniulotteisen läsnäolon luominen Tšadin itäosaan ja Keski-Afrikan tasavallan koillisosaan. Kaikkia EU:n operaatioita Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa on täydennettävä poliittisilla aloitteilla Darfurin alueelliseen ulottuvuuteen puuttumiseksi. Etenkin kaikkia ponnisteluja Tšadin ja Sudanin välisten suhteiden normalisoimiseksi on tuettava Tripolin ja Riadin sopimusten mukaisesti. Sudania, Tšadia ja Keski-Afrikan tasavaltaa pitäisi myös kannustaa kunnioittamaan sitoumuksia, jotka ne ovat tehneet sen osalta, etteivät tue kapinallisliikkeitä, jotka toimivat niiden alueilta käsin jotakin muuta maata vastaan.

Puhetta johti
varapuhemies Martine ROURE

  Louis Michel, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, nyt kun YK:n turvallisuusneuvosto on eilisessä istunnossaan hyväksynyt päätöslauselman 1778/2007 kansainvälisten joukkojen sijoittamisesta Tšadin itäosaan ja Keski-Afrikan tasavallan koillisosaan, ovi on avoinna ja Euroopan unionin neuvosto voi antaa muutaman päivän sisällä hyväksyntänsä ETPP-operaatiolle näissä maissa. Tämä on selvästi suuri edistysaskel, ja siihen on mielestäni suhtauduttava myönteisesti. Operaation kohdealueet ovat tällä hetkellä yleisen epävakauden ja turvattomuuden tilassa, joka vaikuttaa satoihin tuhansiin siviileihin, joiden on pakko elää äärimmäisen haavoittuvaisuuden olotilassa. Kuten tiedätte, tilannetta ei voida selittää ainoastaan lumipallovaikutuksella, joka Darfurin kriisillä on Tšadiin ja Keski-Afrikan tasavaltaan. Osa syistä on sisäsyntyisiä, näille maille ominaisia, etenkin Tšadin tapauksessa.

Vakaus näillä Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan alueilla voidaan taata vain, jos kansainväliset toimet, erityisesti ne, joihin Euroopan unioni ryhtyy, sisältävät joukon tekijöitä. Näihin kuuluu ensinnäkin sotilaallisten ja poliisijoukkojen läsnäolon laatu Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa, toiseksi sellaisen lähestymistavan omaksuminen, joka ei perustu pelkästään turvallisuuteen, vaan sisältää myös avunannon ja poliittisten rakenteiden luomisen, ja lopuksi kyky pitää kurissa Sudanin ja Darfurin alueen puuttuminen Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan asioihin.

Käsittelen ensimmäistä seikkaa; tämä on alue, joka kuuluu toiseen pilariin. Neuvoston jäsenet ovat ilmaisseet kantansa asiaan, ja heillä on epäilemättä lisää sanottavaa tulevina päivinä. Yksi tärkeä osatekijä, joka on otettava huomioon tällaisten eurooppalaisten turvajoukkojen sijoittamisessa, on tietenkin tarve suojella humanitaarista vyöhykettä. Tästä syystä henkilökuntani ECHOssa on tehnyt tiivistä yhteistyötä neuvoston sotilaallisten suunnittelijoiden kanssa sen varmistamiseksi, että asiaan liittyviä valtuutuksia noudatetaan ja että sotilaalliset ja humanitaariset elimet tekevät runsaasti yhteistyötä. Olemme erityisesti vaatineet, että eurooppalaisten turvajoukkojen yhteyshenkilöiden on oltava läsnä paikan päällä, jotta varmistetaan tiiviit yhteydet ja jatkuva tiedonvaihto humanitaaristen järjestöjen kanssa.

Siirryn nyt käsittelemään toista seikkaa. Komission avustustoimenpiteet kattavat kolme näkökohtaa. Ensimmäinen sisältää turvallisuustuen Tšadin poliisioperaatiolle YK:n alaisuudessa. Tämä tarkoittaa lähinnä rahoitusta niiden 800 tšadilaisen poliisivirkailijan koulutukselle, jotka ovat vastuussa järjestyksenpidosta leireillä, jotka on perustettu pakolaisille ja siirtymään joutuneille henkilöille. On ratkaisevan tärkeää, että tämä poliisitoiminta on esimerkillistä. On myös erittäin tärkeää, että paikalliset ihmiset hyväksyvät sen. Tähän tarkoitukseen osoitetaan noin 10 miljoonan euron varat vakautusvälineestä ennen vuoden 2007 loppua.

Siirryn nyt käsittelemään humanitaarisia toimenpiteitä. Vuonna 2007 komissio osoitti 30,5 miljoonaa euroa humanitaariseen hätäapuun ja monialaisiin avustusohjelmiin, joiden tarkoituksena oli auttaa pakolaisia ja maan sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä sekä isäntäyhteisöjä Tšadissa. Keski-Afrikan tasavalta sai kahdeksan miljoonaa euroa, ja vuodelle 2008 on myönnetty vastaavia summia.

Kolmas osatekijä koskee yhteiskuntaan sopeuttamista ja kuntoutusta. Yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta mobilisoidaan lyhyellä aikavälillä noin 13,1 miljoonan euron lisärahoitus Tšadille ja Keski-Afrikan tasavallalle. Ohjelma on tarkoitettu jatkoksi ECHOn toimille, joissa pyritään saamaan aikaan kuntoutusstrategia ja siirtyminen kehitykseen.

Hyvät naiset ja herrat, nämä avustustoimet ovat välttämättömiä, mutta ne on samalla sidottava poliittiseen prosessiin liittyviin toimiin. Jos pysyvä vakaus halutaan taata, kansainvälisellä ja Euroopan tasolla toteutettavia toimia on täydennettävä erilaisilla muilla toimilla, jotka liittyvät oikeusvaltion palauttamiseen, talouden hallinnon elvyttämiseen, oikeus- ja turvallisuusjärjestelmien uudistukseen sekä hallituksen ja oppositiopuolueiden välisen poliittisen vuoropuhelun tavoitteluun. On itsestään selvää, että tämä on tärkeä osatekijä, erityisesti vuoden 2009 vaalien kannalta tarkasteltuna.

Komissio aikoo jatkaa tämän kokonaisvaltaisen lähestymistavan suosimista Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Yhtä lailla aktiivinen komissio on pyrkimyksessään ratkaista Darfurin konflikti ei ainoastaan toimittamalla humanitaarista apua ja jälleenrakennusapua, vaan myös tukemalla neuvottelu- ja välitysprosessia, jossa olemme tietenkin erittäin aktiivisesti mukana. Tässä yhteydessä ilmoitin hiljattain YK:n pääsihteerille Ban Ki-Moonille ja Afrikan unionin komission puheenjohtajalle Alpha Oumar Konarélle, että komissio rahoittaa Darfurin rahastoa neuvotteluja tukeakseen. Lisäksi komissio rahoittaa myös aloitteita, joiden tarkoitus on varmistaa, että Darfurin yhteiskunta osallistuu ja on sitoutunut konfliktinratkaisuprosessiin.

  Karl von Wogau, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, humanitaarinen tilanne Tšadissa, ennen kaikkea 1 360 km:n pituisella Sudanin vastaisella rajalla mutta myös Keski-Afrikan tasavallan läheisellä raja-alueella, vaatii mielestäni ehdottomasti kansainvälisen yhteisön puuttumista asiaan.

Olin itse joitakin päiviä sitten Tšadissa ja sain käsityksen tilanteesta. Yli 400 000 pakolaista ja kotiseudultaan siirtymään joutunutta henkilöä asuu tällä raja-alueella pakolaisleireillä. Näitä leirejä uhkaavat jatkuvasti rosvot ja ryöstelevät joukot mutta myös sudanilaiset Janjaweed-joukot. Vielä vaikeampi tilanne on alavalla maalla. Siellä vallitseva turvattomuus johtaa siihen, että yhä enemmän ihmisiä hakee turvapaikkaa pakolaisleireiltä.

Näiden hätää kärsivien ihmisten auttamiseksi on alueen turvallisuustilannetta parannettava, jotta he voivat palata kotiseudulleen. Tämä on vaikea haaste. Siitä selviämiseksi tarvitaan työnjakoa. YK on ottanut tehtäväkseen osallistua poliisivoimien kehittämiseen; nämä voivat myöhemmin toimia myös turvallisuusjoukkojen yhteyshenkilöinä. Euroopan unionia taas on pyydetty antamaan käyttöön joukkoja, joiden pitäisi pystyä pelottamaan Janjaweed-joukkoja ja rosvoja ja estämään pakolaisiin, kotiseudultaan siirtymään joutuneisiin ja siviiliväestöön kohdistuvat väkivallanteot.

Käsiteltävänä olevan päätöslauselman myötä Euroopan parlamentti hyväksyy tällaisen operaation, tosin vain seuraavin edellytyksin: Ensinnäkin – te viittasitte asiaan, arvoisat puheenjohtaja ja komission jäsen – poliittisia neuvotteluja on jatkettava, sillä loppujen lopuksi tarvitsemme poliittisen ratkaisun. Jos kuitenkin lähetämme alueelle joukkoja, ne tarvitsevat kattavan valtuutuksen, joka todella mahdollistaa Janjaweed-joukkojen ja rosvojen pelottamisen.

Kyseessä on erittäin suuren alueen turvaaminen. Joukkojen on siis oltava myös riittävän suuret, jotta turvallisuustilannetta todella voidaan parantaa. On oltava nähtävissä, että kyse on eurooppalaisesta liittoutumasta, johon osallistuu useita Euroopan kansoja. Lisäksi EUFOR-joukkojen on oltava asianmukaisesti varustetut, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä. Kun otetaan huomioon joukkojen suhteellisen pieni vahvuus ja raja-alueen koko, tämä edellyttää ennen kaikkea erinomaisia tiedustelu- ja kuljetustaitoja, sillä joukkojen on pystyttävä havaitsemaan nopeasti, missä vaara uhkaa, ja myös päästävä kyseiseen paikkaan nopeasti.

Missään tapauksessa ei saa syntyä tilannetta, jossa EUFOR-joukot valtuutuksensa tai puutteellisen varustuksen takia pystyisivät vain suojelemaan itseään voimatta hoitaa varsinaista tehtäväänsä. Euroopan parlamentin toinen ehto on, että esitetään selkeä poistumisstrategia, josta selviää, miten ja millä EUFOR-joukot korvataan suunnitellun vuoden mittaisen operaation jälkeen.

Käsiteltävänä olevan päätöslauselmaesityksen myötä Euroopan parlamentti korostaa lisäksi, että näiden EUFOR-joukkojen Tšadissa pitäisi toimia alueen monimutkainen poliittinen tilanne huomioon ottaen puolueettomana mahtina, joka takaa turvallisuuden ja siviiliväestön suojan. Viimevuotinen EUFOR-operaatio Kongossa osoitti selvästi, miten tärkeää uskottava puolueettomuus ja riippumattomuus voi olla operaation onnistumisen kannalta.

Euroopan unioni voi tämänhetkisessä tilanteessa vuoden mittaiseksi rajatulla operaatiolla vaikuttaa huomattavasti alueen humanitaarisen tilanteen paranemiseen ja tukea osaltaan Afrikan unionia sen ottaessa harteilleen enemmän vastuuta alueella. Molemmat seikat ovat välttämättömiä! Pyydän teitä siksi hyväksymään käsiteltävänä olevan päätöslauselmaesityksen.

  Ana Maria Gomes, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1778, joka hyväksyttiin eilen, määritetään, että tilanne Sudanin, Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan välisellä raja-alueella uhkaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.

Tämän parlamentin päätöslauselmaehdotuksessa tunnustetaan tilanteen kiireellisyys ja Euroopan unionin velvollisuus tarjota suojelua. Selvä enemmistö tämän parlamentin jäsenistä on samaa mieltä paikan päällä toimivien humanitaaristen järjestöjen, alueen pakolaisten, jotka elävät surkeissa olosuhteissa ja jatkuvan pelon ilmapiirissä, sekä YK:n pääsihteerin kanssa. Kaikki viittaavat pakottavaan tarpeeseen saada alueelle kansainvälinen läsnäolo, johon on sisällyttävä vahva sotilaallinen ulottuvuus. Mikään maa tai monenvälinen järjestö ei sovi Euroopan unionia paremmin täyttämään tehokkaasti päätöslauselmassa 1778 annetun valtuutuksen. Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ETPP on tullut täysi-ikäiseksi ja on olemassa juuri tällaisia hätätiloja varten.

Tässä yhteydessä, kun puhutaan EU:n sotilaallisten joukkojen lähettämisestä alueelle, neuvosto ja puheenjohtajavaltio Portugali voivat luottaa periaatteessa parlamentin tukeen. Euroopan parlamentin on kuitenkin ilmaistava huolensa tämän operaation tietyistä näkökohdista. Ensinnäkin pelkäämme, että jäsenvaltioiden haluttomuus toimittaa joukoille tarvittava vähimmäishenkilöstö ja sotilaallinen kalusto vähentää sen tehoa huomattavasti. Lisäisimme, että mitä pienemmät muiden jäsenvaltioiden panokset ovat, sitä huomattavampi on Ranskan osuus joukoissa. Käsitys tämän operaation puolueettomuudesta on kuitenkin oleellinen sen menestymisen kannalta, eikä Ranskaa pidetä alueella neutraalina toimijana.

Toiseksi parlamentti kehottaa täydentämään joukkoja diplomaattisella ponnistuksella alueella Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan kansallisten sovinnontekoprosessien edistämiseksi. Epävakauden syyt, vaikka ne liittyvätkin Darfurin draamaan, ovat myös kotimaisia, ja ne voidaan selvittää vain sisäisten poliittisten prosessien avulla. Kuten parlamentin päätöslauselmaehdotuksessa todetaan, että ilman aitoa sovinnontekoprosessia Euroopan unionin operaatio, jonka on suunniteltu kestävän 12 kuukautta, ei voi saada alueella aikaan pysyvää rauhaa.

Lopuksi totean parlamentin suhtautuvan myönteisesti YK:n peruskirjan VII luvun nojalla toimivien joukkojen valtuutukseen. On olennaista, että valtuutusta tulkitaan oikein paikan päällä ja että eurooppalaiset joukot ovat aktiivisia vaarassa olevien siviilien suojelussa, humanitaarisen alueen luomisessa kansainvälisille järjestöille ja YK:n operaation Keski-Afrikan tasavallassa ja Tšadissa (MINURCAT) suojelussa. Lähihistoria on täynnä traagisia esimerkkejä – Kigalista Srebrenicaan – siitä, miten puolustuskyvyttömät siviiliväestöt ovat maksaneet lopullisen hinnan kansainvälisten joukkojen arkuudesta ja ylitunnollisuudesta.

Toivomme, että jonain päivänä tätä operaatiota käytetään malliesimerkkinä ETPP:stä ja todellisesta toimivasta monenvälisyydestä sekä asiaankuuluvana todisteena Euroopan unionin halusta vahvistaa YK:ta ja osallistua konfliktinratkaisuun kansainvälisen oikeuden ja siihen kirjatun suojeluvelvollisuuden mukaisesti.

  Annemie Neyts-Uyttebroeck, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kuten olette jo sanoneet useaan kertaan, YK:n turvallisuusneuvosto äänesti eilen yksimielisesti moniulotteisen läsnäolon muodostamisesta vuodeksi itäiseen Tšadiin ja koilliseen Keski-Afrikan tasavaltaan. Tämä muodostuu YK:n siviili- ja poliisioperaatiosta, jota kutsumme YK:n mukaan MINURCATiksi sekä Euroopan unionin sotilaallisesta operaatiosta, EUFORista, joka tukee ja suojelee edellistä.

Tämä eurooppalainen turvallisuus- ja puolustusoperaatio toimii YK:n peruskirjan VII luvun nojalla, mikä on erittäin tärkeää, koska se tarkoittaa, että se voi käyttää kaikkia keinoja tehtävänsä hoitamiseen ja että sillä on kattava valtuutus, mitä parlamentti nimenomaan halusi. Tämä lisää operaation menestymisen mahdollisuuksia, mutta se lisää myös huomattavasti sen ja meidän vastuutamme.

Olemme toistuvasti ilmaisseet parlamentissa huolemme Darfurin tilanteesta ja pelkomme turvallisuuden puutteen ja epävakauden leviämisestä naapurimaihin ja koko alueelle. Yli miljoonan ihmisen on ollut paettava joko oman maansa sisällä tai rajojen yli. He ovat alttiita kaikenlaisille vastoinkäymisille ja väkivallanteoille, naisten ja lasten kärsiessä yleensä eniten. Lisäksi tämä tilanne uhkaa sekä Tšadissa että Keski-Afrikan tasavallassa aikaansaatuja hauraita rauhansopimuksia, koska poliittisten kapinallisten lisäksi tavalliset rosvot näkevät sen tilaisuutena ryöstää, käyttää hyväkseen ja murhata siviiliväestöä.

EUFORin tehtävästä tulee näin ollen kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Ennen kuin voimme puhua tästä, meidän on kuitenkin ajateltava näiden joukkojen kokoamista, kuten Ana Maria Gomes sanoi, eikä vain niiden kokoamista vaan myös niiden varustamista. Totuuden hetki koittaa jokaiselle jäsenvaltiolle, myös omalleni: hetki, jona meidän on kauniiden sanojen ja jalojen lausuntojen lisäksi toimitettava sotilaat ja materiaalit. Sama pätee myös parlamenttiin. Vaadimme, oikeutetusti, perusteellisia tietoja ja käytimme valtuuksiamme antaaksemme tallennettuja ja oikeiksi todistettuja neuvoja. Pystyimme tekemään sen osittain siksi, että vaihdoimme viime viikolla pitkään näkemyksiä kenraali Leakyn kanssa.

Neuvomme ovat myönteisiä. On meidän tehtävämme ja meidän velvollisuutemme varmistaa, että operaatio voi käynnistyä mahdollisimman pian ja parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.

  Ģirts Valdis Kristovskis, UEN-ryhmän puolesta. – (LV) Arvoisa puhemies, Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän puolesta haluan painottaa, että tuemme ETPP:n sotilaallista operaatiota maailman suurimman rauhanturvaoperaation puitteissa Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Puhumme maailman vakavimmasta rajat ylittävästä humanitaarisesta kriisistä. Itse asiassa YK:n turvallisuusneuvoston olisi pitänyt ryhtyä toimiin paljon aiemmin. Neljän vuoden viive on aiheuttanut 200 000 ihmisen kuoleman, 2,5 miljoonaa ihmistä on ajettu kodeistaan, ja humanitaarisen avun toimittajia vastaan tehdään raakoja hyökkäyksiä. Voimme ennustaa, että Darfurin konfliktin aikaansaaman kriisin mittakaava mahdollistaa Euroopan unionin poliittisen tahdon sekä sen sotilaallisen kapasiteetin testaamisen. Muutama päivä sitten kenraali D. Leaky vakuutti parlamentin jäsenille, että huolimatta rahoitusongelmista ja vaikeuksista kaikkien operaation aikana mahdollisesti ilmenevien uhkien ja riskien ennakoimisessa Euroopan unioni on sotilaallisesti kykenevä hoitamaan tämän operaation, joka ei ole pahempi kuin Bosniassa, ja sotilaallisesta näkökulmasta operaatio olisi vähemmän raju.

  Angelika Beer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tässä vielä joitakin lukuja siitä, mistä puhumme: 230 000 pakolaista, lisäksi vielä 170 000 maan sisäistä pakolaista ja noin 700 000 ihmistä, joita uhkaavat välillisesti hyökkäykset.

Me haluamme sulkea tämän turva-aukon, tämän tyhjiön. Tämän on oltava eurooppalaisen operaation painopiste. Kattavan valtuutuksen ehto täyttyi eilen. Kysymystä puolueettomuudesta ei ole selvitetty. Tällä hetkellä näyttää siltä, kuin jo alueelle sijoitettuja ranskalaisia joukkoja täydennettäisiin vain muutamasta maasta. Tämä vaarantaa puolueettomuuden ja myös operaation onnistumisen.

Perjantaina haluaisin kuitenkin erityisesti vaatia asiasta päättäviltä ulkoministereiltä, että he huolehtivat siitä, että EUFOR-operaation toiminta-alue nimetään selvästi. Tähän saakka näin ei ole tehty. Olisi katastrofi, jos tämä operaatio ei saisi tapahtua siellä, missä apu on kiireellisintä, eli raja-alueella. Odotan, että Euroopan unioni selvittää asian Tšadin hallinnon kanssa ja että sillä on oikeus toimia myös 35 kilometrin rajan läheisyydessä. Muuten tästä tulee näennäisoperaatio, joka vielä mahdollisesti vaarantaa ihmishenkiä.

  Tobias Pflüger, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, selvitetäänpä asiaa: Tässä on kyse YK:n peruskirjan VII luvun mukaisesta ETPP-operaatiosta Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa, kyse on siis taistelutehtävästä, ei Sudanista ja Darfurista. Ranskan hallitus haluaa tätä operaatiota ehdottomasti. Se haluaa itse asettaa joukkojen esikunnan ja operaatioesikunnan. Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset ovat erittäin epäluuloisia. Jo nyt Tšadissa on ranskalaisia joukkoja. On ilmiselvää, että Ranska esiintyy Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan hallitusten suojelijavaltiona ja haluaa nyt yksinkertaisesti siirtää toimintansa EU:n logon alle. Ranskan joukot eivät ole puolueettomia vaan yksiselitteisesti puolueellisia. Ne ovat esimerkiksi pommittaneet alueella kapinallisia. Kapinallisten johtajat ovat ilmoittaneet, että jos EU:n joukot eivät ole puolueettomia, ne käyvät sotaa näitä joukkoja vastaan.

Pohjoismainen taisteluosasto ei ole käytettävissä, kuten juuri kuulin, ja YK:n päätöslauselmassa määritellään avoin yhteistyö Tšadin armeijan ja poliisin kanssa. On aivan selvää, että Tšad ja Keski-Afrikan tasavalta eivät ole demokratioita. Pakolaisten palaamisen tukeminen ei kuulu näiden EU-joukkojen valtuutukseen, ja tämä operaatio on – se on sanottava selvästi – erittäin vaarallinen. Me aiomme ryhmänä äänestää esitettyä päätöslauselmaa vastaan, koska uskomme, että tämä operaatio ei paranna tilannetta, vaan pahentaa sitä.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, valistuksena jäsenelle Tobias Pflügerille ja muille: EU:n joukkojen tehtävänä on humanitaarinen operaatio, jossa tarkoituksena on huolehtia Tšadista ja Darfurista lähtöisin olevien pakolaisten turvallisuudesta, myös sotilaallisin voimin. YK:n turvallisuusneuvosto on hyväksynyt eurooppalaisten YK-joukkojen lähettämisen alueelle. Tämän takia Euroopan unioni on tästä lähtien kansainvälisen tarkkailun alaisena, nimittäin siinä mielessä, mihin se todella pystyy ulkopoliittisesti ja sotilaallisesti.

Tämä operaatio merkitsee riskiä ja mahdollisuutta: Riskiä tämän konfliktien vaivaaman alueen äärimmäisen vaikeiden poliittisten olosuhteiden takia ja toisaalta mahdollisuutta osoittaa, että Euroopan unioni on kehittänyt ulkopoliittista ja sotilaallista pätevyyttä ja pystyy myös todella käyttämään sitä tällä alueella pakolaisten suojelemiseksi.

Tällä hetkellä – ja tämän mielipiteen jakavat monet – riski on kuitenkin mahdollisuutta suurempi. Siksi Euroopan parlamentti on laatinut luettelon ehdoista, jotka on jo esitetty: valtuutuksen ajallisesta rajauksesta täsmällisten tavoite- ja tehtävämääritelmien kautta EUFOR-joukkojen täydelliseen valmistautumiseen ja tekniseen varustukseen sekä operatiivisen valtuutuksen, mukaan lukien vetäytymisstrategia, antamiseen.

Tietenkin on oletettava, että paikalliset hallitukset eivät ainoastaan hyväksy operaatiota, vaan myös tukevat sitä, jotta se onnistuu. Jos kuitenkin – ja tässä asiassa olemme uskoakseni samaa mieltä – kaikki nämä Euroopan parlamentin asettamat ehdot täyttyvät, on onnistumisen mahdollisuus riskiä suurempi, ja voimme kannattaa operaatiota.

  Michel Rocard (PSE). – (FR) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja neuvoston puheenjohtaja, olen tyytyväinen tähän päätöslauselmaehdotukseen ja sen vahvistamaan päätökseen, ja haluan myös sanoa jotain muuta: kun ihmisten raakuus johtaa tragediaan ja kärsimykseen sellaisessa mittakaavassa, jonka olemme nähneet Darfurissa, omatuntomme vaatii solidaarisuutta. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Euroopan unioni vastaa YK:n pääsihteerin vetoomukseen.

Monet parlamentin jäsenet ja diplomaatit, mukaan lukien ystäväni ja kollegani Ana Maria Gomes juuri äsken, ovat painottaneet, että tämän operaation ei missään tapauksessa saada antaa näyttää tilaisuudelta tukea ranskalaisia intressejä tai laajentaa Ranskan sotilaallista läsnäoloa alueella. Toivon, etten yllätä ketään tukiessani minäkin pontevasti tätä näkökantaa.

Entisenä pääministerinä sallinette minun sanovan painokkaasti, että jos Ranska onkin edelleen läsnä tällä alueella, se johtuu yksinkertaisesti sen merkittävästä historiallisesta perinnöstä, jossa kolonialismin taakka on ollut niin painava, että tarvitaan politiikkaa, joka osoittaa solidaarisuutta ihmisiä kohtaan ja yrittää auttaa heitä saamaan aikaan rauhan ja vakauden ja antaa merkin tehokkaasta hallinnosta. Ranskalla ei enää ole strategisia eikä taloudellisia intressejä näillä alueilla, ja olen yksi niistä, jotka olisivat mieluummin nähneet meidän vetäytyvän kauan sitten; se olisi säästänyt paljon rahaa ja olisi todella palvellut omaa etuamme. Edes Nigerin uraanivarat eivät muodosta valtavan suurta strategista intressiä, vaan edellyttävät vain riittävää rauhaa ja vakautta, jotta nämä varat saadaan kaikkien käyttöön ja jotta voidaan luoda kilpailuun perustuvat markkinat.

Tämä on siis olennaisesti eurooppalainen rauhanturvaoperaatio, ei ranskalainen, ja niin sen pitää olla. Lisäisin kuitenkin varoituksen sanan: tästä visiosta tulee todellisuutta vain jos suuri määrä unionin jäsenvaltioita suostuu lähettämään joukkoja. Olisi haitallista, jos solidaarisuuden henki, joka historiallisista syistä on asettanut suurempia vaatimuksia Ranskalle kuin muille aiheuttaen sen, että meillä on suurin kiintiö, kääntyisi teidän poissaolonne takia post-kolonialistisen epäluulon ilmapiiriksi. Se olisi järjetöntä, ja paheksuisin sitä suuresti.

Haluan päättää puheenvuoroni seuraavalla kommentilla: Kollegamme Michael Gahlerin tänä aamuna esittämä suullinen tarkistus ei kerrankin – surullista hänen kannaltaan – ole oleellinen. Tšadin tasavalta antoi ulkoministerinsä kautta periaatteellisen suostumuksensa tälle operaatiolle kirjallisessa tiedonannossa, joka lähetettiin turvallisuusneuvostolle useita päiviä sitten. Minulla on tässä valokopio tästä asiakirjasta, ja annan sen mielelläni Michael Gahlerin tutustuttavaksi.

  Eoin Ryan (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin kannatan päätöstä lähettää 4 000 EU:n sotilasta Tšadiin rauhanturvajoukkojen muodossa. Todellisuus on se, että Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa vallitsee erittäin laaja poliittinen epävakaus. Tiedämme, että Sudanin Darfurin alueella on meneillään kansanmurha. Jos rauhanturvaajia ei lähetetä Tšadiin, otamme riskin, että epävakaus ja väkivalta lisääntyvät entisestään tällä Afrikan alueella.

Arvioiden mukaan Tšadin pakolaisleireillä on jopa 400 000 pakolaista Keski-Afrikan tasavallasta ja Darfurista, mutta ainoastaan 250 vartijaa armeijasta valvoo näitä leirejä. Tšadin pakolaisleirit muodostavat valtavan humanitaarisen kriisin, ja kansainvälisen yhteisön, myös Euroopan unionin, on autettava Tšadin hallitusta hoitamaan tämä yltyvä ja kasvava ongelma. Viime aikoina alueella käyneiltä ihmisiltä kuulemamme tarinat ovat todella kauheita, ja kuten sanoin, meidän on tehtävä voitavamme helpottaaksemme sitä inhimillistä kärsimystä, joka alueella tällä hetkellä vallitsee.

Kannatan lämpimästi päätöstä sijoittaa 26 000 YK:n rauhanturvaajaa Sudaniin. Euroopan unionin on oltava etulinjassa osallistumassa näihin rauhanturvajoukkoihin. Suhtaudun myönteisesti myös oman hallitukseni tänään tekemään päätökseen laatia välittömästi perusteellinen arvio siitä tulevasta roolista, joka irlantilaisilla rauhanturvaajilla voisi olla YK:n ja EU:n rauhanturvaoperaatioissa Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Tšadissa.

  Michael Gahler (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, tilanne Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa on vaikea siellä eläville ihmisille, ja kannatan siksi periaatteessa EU:n osallistumista tilanteen vakauttamiseen ja ihmisten konkreettisten elinolojen parantamiseen.

Lausunnossaan 27. elokuuta turvallisuusneuvoston puheenjohtaja kuvaili kansainvälisen yhteisön aikomuksia, nimittäin EU:n joukkojen lähettämistä alueelle 12 kuukaudeksi tavoitteena selvitä ajasta ennen YK:n johtaman operaation alkua. Siksi EU onkin rajannut operaation selkeästi vuoden mittaiseksi. Olen vakuuttunut siitä, että tarvitsemme tehtävää varten kattavan valtuutuksen, jonka nojalla meidän ei tarvitse rajoittaa toimintaamme pelkkään itsepuolustukseen, vaan voimme tarvittaessa toteuttaa tavoitteemme myös niiden kustannuksella, jotka haluavat estää meitä.

Turvallisuusneuvoston eilisen päätöslauselman teksti on tämän suuntainen: Läsnäolon tavoitteena on saada aikaan turvallisuustilanne, joka mahdollistaa pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden vapaaehtoisen, turvallisen ja pysyvän paluun. Meillä on lupa ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin.

Vaadin neuvostoa huolehtimaan siitä, ettei näiden joukkojen kohdalla ole kyse vain kosmeettisesti täydennetyistä ranskalaisista joukoista. Myös komentajan kansallisuuden kohdalla pitäisi kunnioittaa paikallisia olosuhteita ja käsityksiä. Valitettavasti Ranska ei tähän saakka ole ollut puolueeton Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan konfliktien yhteydessä, vaan on perinteisesti tukenut hallitusta. Komento- ja operaatiokielen paikan päällä pitäisi siksi olla englanti, jotta ihmiset ainakin ymmärtävät, että eurooppalaisten kohdalla on ilmiselvästi kyse muista kuin niistä tavanomaisista.

Kun nyt jo aloin puhua englantilaisuudesta: pidän erittäin tuomittavana, että Yhdistynyt kuningaskunta esti EU:n komentokeskusta Brysselissä johtamasta operaatiota. Emme saa tulevaisuudessa enää sallia sitä, että ne, jotka eivät itse osallistu, kieltävät toisia käyttämästä yhteisiä rakenteita!

Tavoitteiden toteuttamiskelpoisuuden osalta olen epäilevällä kannalla. Olemmeko asettaneet itsellemme konkreettisia tavoitteita? Miten monen sisäisen pakolaisen on vuoden lopussa oltava jälleen kotona? Miten monen Darfurin pakolaisen jälleen Darfurissa? Olisi liian vähän, jos antaisimme viestikapulan vuoden jälkeen eteenpäin ja leireissä olisi edelleen sama määrä ihmisiä.

Kustannuksethan ovat huomattavat – kuulemani mukaan 100 miljoonaa euroa pelkästään sopivan kiitoradan ja pääesikunnan rakentamiseen. Tähän lisätään joukkojen juoksevat kulut. Voiko neuvosto sanoa jotain konkreettista kokonaisrahoituspuitteista?

Viimeinen mutta minulle ratkaiseva seikka: meidän on ennen joukkojen siirtoa saatava Tšadin hallitukselta selvä lupaus siitä, että se hyväksyy YK:n johtamien joukkojen sijoittamisen – missä kokoonpanossa se sitten tapahtuukin. Kuulin, mitä kollega sanoi. Haluan lupauksen kirjallisena Tšadin hallituksen virallisen asiakirjan muodossa enkä suullisena ministeriltä turvallisuusneuvostossa. Kun saan tämän lupauksen, voin myös äänestää operaation puolesta. Toisaalta olisimme vuoden jälkeen todella siinä tilanteessa, että joutuisimme joko pidentämään operaatiota tai vetäytymään ja jättämään jälkeemme sotilaallisen tyhjiön, joka pian johtaisi samanlaiseen tilanteeseen kuin tällä hetkellä. Silloin olisimme heittäneet satoja miljoonia Kankkulan kaivoon.

  Alain Hutchinson (PSE). – (FR) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja neuvoston puheenjohtaja, olen todella iloinen siitä, että voimme tänään keskustella ja äänestää päätöslauselmasta aiheesta, joka mielestäni ei saa riittävästi huomiota, sillä Sudanin, Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan rajayhteisöjen tilanne on kerta kaikkiaan sietämätön, ja tämä parlamentti ei saa koskaan unohtaa sitä.

Omalta osaltani en unohda, eikä minulla ole aikomusta sivuuttaa hiljaisuudessa sitä tosiasiaa, että tämä koko asia on yksi Darfurin kansanmurhan, tapahtuman, joka on naamioitunut joksikin muuksi, monista seurauksista. Vuodesta 2003 lähtien Darfurin kriisi on synnyttänyt kaksi ja puoli miljoonaa pakolaista, mukaan lukien 125 000 Tšadissa. Lisäksi kuolonuhreja on ollut useita satoja tuhansia.

Lisäksi YK:n ja kansalaisjärjestöjen humanitaariset joukot ovat tähän mennessä joutuneet siirtämään leirejään 31 kertaa paetakseen väkivaltaa, vaikkei tämä ole estänyt Sudanin poliisia pidättämästä joukkoa niiden työntekijöistä, 12 humanitaarisen työntekijän surmaamista ja viiden muun katoamista.

Tänään esittämämme päätöslauselman tarkoituksena on selvästi olla tehokas panos tavoitteeseen tehdä loppu raja-alueilla vallitsevasta tilanteesta. Tilannetta ei voida hyväksyä, mutta se on mittakaavaltaan suhteellinen tarkasteltaessa kyseisessä osassa maailmaa tällä hetkellä kehittymässä olevan katastrofin laajuutta.

Tässä mielessä haluan huomauttaa, että velvollisuuksiemme ei pitäisi rajoittua yksittäisten ja kapeasti määriteltyjen operaatioiden tukemiseen tai johtamiseen hätäreaktiona konfliktitilanteisiin. Tämä vastuu vaatii, että toimiin ryhdytään siinä laajemmassa kontekstissa, johon tällaiset konfliktit kuuluvat. Lisäksi se edellyttää, että toimenpiteisiin ryhdytään ennen tapahtumia, toisin sanoen, että tehdään kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, ettei tällaisia konflikteja edes synny.

Puheenvuoroni toinen osa koskee alueella toimivien humanitaaristen järjestöjen tilannetta. Tapa, jolla aseellisten joukkojen väliintuloa ja humanitaaristen järjestöjen roolia konfliktitilanteissa koskevat menetelmät ovat kehittyneet, on johtanut siihen, että näitä kahta osapuolta erottava raja hämärtyy entisestään.

Kun sotilaallisen ja humanitaarisen henkilöstön välinen sekavuus yleensä on vahingoksi niille operaatioille, jotka perinteisesti on osoitettu humanitaarisille järjestöille, katsomme nyt, että humanitaaristen avustustyöntekijöiden henki vaarannetaan, ja sen mukana kaikkien niiden ihmisten turvallisuus, joiden pitäisi hyötyä näistä palveluista.

Siksi on ehdottoman tärkeää, että suojelujoukkojamme ei millään tavoin vedetä mukaan alueella työskentelevien eri humanitaaristen ryhmien operaatioihin. Olen erittäin iloinen nähdessäni, että tänään käsiteltävänämme olevassa asiakirjassa huomioidaan tämä seikka, joka on niin tärkeä kehityspolitiikkojemme kannalta sekä tällä alueella että kaikkialla muualla maailmassa.

  Colm Burke (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan ehdottomasti ETPP-joukkojen lähettämistä Tšadin ja Darfurin väliselle rajalle ja olen tyytyväinen tilaisuuteen keskustella ehdotuksesta tänään.

Darfurin konfliktilla on ollut vakavia rajat ylittäviä seurauksia naapurimaille Tšadille ja Keski-Afrikan tasavallalle, joihin on valunut valtavasti pakolaisia ja joissa tuhannet sisäiset pakolaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa.

Korkean tason asiantuntijoiden mukaan tämä operaatio on toteuttamiskelpoinen huolimatta joistakin huomattavista operatiivisista ja turvallisuushaasteista. Alueen infrastruktuuri on heikko, vedestä on pulaa ja logistiikka on vaikea toteuttaa. Tällaista operaatiota uhkaavat myös hallitusta vastustavat kapinallisryhmät, mutta hiljattain alueella tehdyn perusteellisen arvion mukaan näyttää siltä, että kaikki nämä haasteet ovat voitettavissa.

Joukkojen sijoittamista ei siis ole mitään syytä enää viivyttää. Meillä on sotilaallinen kapasiteetti; nyt tarvitaan poliittista tahtoa.

Kehotan irlantilaisia joukkoja muodostamaan osan tästä ETPP-operaatiosta. Tällä maailman kriisialueella on todellinen hätätila, ja Irlanti voisi olla osa jaloa eurooppalaista pyrkimystä vakauttaa tämä raja-alue.

Pohjoismaisista taisteluosastoista voitaisiin irrottaa joukkoja tähän operaatioon. Kuten näiden taisteluosastojen, tämän ETPP-operaationkin on tarkoitus olla väliaikainen operaatio. Vaihtoehtoisesti tällä hetkellä Libanonissa olevat irlantilaiset joukot voisivat myös liittyä tähän operaatioon.

Näillä joukoilla on monia arvokkaita tavoitteita. Ne parantaisivat turvallisuustilannetta alueella ennen Yhdistyneiden kansakuntien / Afrikan unionin joukkojen sijoittamista Darfuriin. Ne auttaisivat myös avustusjärjestöjä avaamalla aiemmin tukkeutuneita humanitaarisia käytäviä. Kolmanneksi ne helpottaisivat lopulta sudanilaisten pakolaisten paluuta.

Mielestäni operaatiolla pitäisi olla YK:n peruskirjan VII luvun mukainen kattava voimankäyttövaltuutus, jotta se tarvittaessa voi toimia pelotteena, erityisesti silloin, kun on kyse iskuista siviilejä, leirejä, kyliä, avustustyöntekijöitä tai YK:n poliisivoimia vastaan tai itsepuolustuksesta.

Sadekausi on loppumassa. Pakolaisleireihin kohdistuvat iskut todennäköisesti lisääntyvät aseistettujen joukkojen ja kapinallisryhmien liikkuvuuden parantuessa nyt, kun sateet ovat laantuneet. YK:n on toimittava nyt. Toimettomuus maksaa ihmishenkiä. EU on hyväksyttävin järjestö suorittamaan tätä operaatiota, ja sillä on useiden selostusten perusteella hyvät mahdollisuudet ryhtyä tähän tehtävään.

Kehotan neuvostoa hyväksymään välittömästi yhteisen toiminnan ja käynnistämään viimeiset vaiheet, jotta emme jää junasta, kun on kyse EU:n joukkojen saamisesta sinne, missä niitä kipeästi kaivataan.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, onpa meillä tänä iltapäivänä parlamentissa paljon ”nojatuolikenraaleja”! Epätoivoinen humanitaarinen ja turvallisuustilanne Darfurissa sekä sen naapurialueilla Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa vaativat toki kansainvälisiä toimia, mutta on sanottava, että se on eri asia kuin se, josta tänään keskustelemme. Aiheemme on oikeastaan ETPP, kuten olemme kuulleet monilta puhujilta.

Olen pitkään vastustanut voimavarojen tuhlausta, toistoa, hajaannusta, puhdasta kaksinaamaisuutta, joka liittyy EU:n yrityksiin kehittää sotilaallista voimaa. EU:lla ei ole joukkoja, kollega Eoin Ryan. Valtioillamme on joukkoja, ja kansainvälisten sotilaallisten operaatioiden järjestämiseen sen pienen valtioryhmän toimesta, jolla on pystyvät asevoimat ja mahdollisuudet lähettää joukkoja vieraaseen valtioon, on jo olemassa hyväksi todettuja rakenteita. Niistä huolehtivat lähinnä NATO ja YK. EU:n toimielimillä on vain vähän sanottavaa sotilaallisissa asioissa.

On selvää, että ETPP-intoilijoiden motiivit ovat pohjimmiltaan poliittisia. Yksi jopa sanoi, että Tšad pitäisi nähdä poliittisena tilaisuutena. EU tarjosi itseään YK:lle; YK ei kutsunut EU:ta. EU haluaa epätoivoisesti painaa toimielintensä leiman uuteen sotilaalliseen operaatioon, mutta kansalliset sotilasesikunnat eivät jaa eurokraattien intoa, mikä ei ole yllättävää. Viestintälinjat ovat pitkiä, seuraavaan merisatamaan on yli 1 600 kilometriä, vedestä ja infrastruktuureista on pulaa ja kapinallisryhmiä vastaan ei haluta taistella hyökkäysoperaatioiden avulla; Tšad-operaatio on arveluttava kaikista näkökulmista katsottuna. Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa ja Italia ovat jo sanoneet, etteivät ne lähetä joukkoja.

Mitä näiden joukkojen on tarkoitus tehdä? Ne eivät varmasti mittele voimiaan niiden aseellisten, vihamielisten ryhmien kanssa, jotka ovat luoneet sekasorron tällä valtavalla Afrikan alueella. Näin ollen ne käyttävät epäilemättä suurimman osan voimavaroistaan itsensä suojelemiseen ja itsepuolustukseen erittäin vaikeassa logistisessa tilanteessa. Meidän on todella lopetettava pelleily ja inhimillisen tragedian käyttäminen poliittisena tilaisuutena.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.− (PT) Haluan erittäin lyhyesti korostaa, että tätä ehdotusta joukkojen lähettämisestä ETPP:n (Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan) puitteissa Tšadiin ja Keski-Afrikan tasavaltaan tukee suuri enemmistö parlamentin jäsenistä, jotka ovat puhuneet aiheesta. Kuten varmasti tiedätte, ja kuten täällä on jo mainittu tänään, tällä välin – uskoakseni juuri eilen – turvallisuusneuvosto antoi Euroopan unionille valtuudet tämän operaation järjestämiseen. Kuten sanottu, tämä valtuutus on Euroopan unionille olennainen operaation etenemisen kannalta. Kaikki sotilaalliset valmistelut ja suunnittelu, itse asiassa koko toimenpide, voi nyt edetä, ja myöhempänä ajankohtana neuvosto antaa tietenkin lausunnon aiheesta yhteisen toiminnan puitteissa.

Katson, että sitoutumalla tähän prosessiin Euroopan unioni voi nyt, niin kuin pitäisi, siirtyä pelkistä aielausunnoista ja pelkistä lupauksista käytännön askeliin ja toimintaan. Tämä vastaa sitä, minkä Euroopan unioni aina sanoo olevan, ja minkä on oltava, sen velvollisuus Afrikkaa ja afrikkalaisia kohtaan. Meidän on autettava Afrikkaa ja afrikkalaisia tiiviissä ja kattavassa kumppanuudessa, jotta he voivat saada aikaan rauhan siellä, missä on konflikteja, edistystä siellä, missä on köyhyyttä, terveyttä ja koulutusta siellä, missä on tauteja, ja jotakin siellä, missä ei ole mitään tai hyvin vähän. Näin takaamme arvojemme ja periaatteidemme kunnioittamisen myös ulkopolitiikassamme. Puheenjohtajavaltio Portugali suhtautuu siten myönteisesti tähän viimeaikaiseen edistykseen ja panee tietenkin myös asianmukaisesti merkille monien parlamentin jäsenten tässä keskustelussa selväksi tulleen vahvan tuen tälle operaatiolle.

  Puhemies. – (FR) Keskustelun päätteeksi olen vastaanottanut työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti viisi päätöslauselmaa⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 27. syyskuuta 2007.

(1) 1 Ks. pöytäkirja.