Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B6-0363/2007

Keskustelut :

PV 26/09/2007 - 12
CRE 26/09/2007 - 12

Äänestykset :

PV 27/09/2007 - 9.5
CRE 27/09/2007 - 9.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


Puheenvuorot
Keskiviikko 26. syyskuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

12. Burman tilanne (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. (FR) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Burman tilanteesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, tämä keskustelu on erittäin ajankohtainen, ja neuvosto ja puheenjohtajavaltio Portugali seuraavat tietenkin Burman (Myanmarin) tapahtumia erittäin huolestuneina.

Siitä on lähes 20 vuotta, itse asiassa vuoden 1988 tapahtumista lähtien, kun Burma on viimeksi kokenut tällä hetkellä käynnissä olevien kaltaisia mielenosoituksia. Ei ole epäilystäkään siitä, että monien kommentaattoreiden lausunnot näistä viimeisimmistä tapahtumista ovat totta: nimittäin, että maa on tienhaarassa, jota pidämme kriittisenä.

Alusta alkaen tilanne on osoittautunut äärimmäisen räjähdysherkäksi, ja vaikka olemme tehneet kaikkemme estääksemme Burman viranomaisia turvautumasta väkivaltaan, tämänpäiväiset tapahtumat osoittavat, että erittäin valitettavasti Rangoonin sotilasjuntta on vieläkin kuuro kansainvälisen yhteisön vetoomuksille, kuten se on ollut monia vuosia jatkuville ja toistuville kansainvälisille vetoomuksille.

Jos viime päivien tilanne olisi hoidettu hyvin, se olisi voinut olla ennennäkemätön tilaisuus ottaa ensimmäiset askeleet tiellä pakottavaan poliittiseen uudistukseen ja maan kansalliseen uudelleenarviointiin. Toivoimme juntan kuuntelevan mielenosoittajien lähettämää yksiselitteistä viestiä siitä, että sen politiikka on epäonnistunut.

Siitä, mikä oli aluksi spontaani protesti polttoaineen suhteetonta hinnannousua vastaan, on tullut valtava julkinen protestiliike äärimmäisen diktatorisen hallituksen yleistä politiikkaa vastaan.

Tietoisena kasvavasta jännitteestä maassa Euroopan unioni ei ole vain seisonut syrjässä ja tarkkaillut tilannetta. Välittömästi elokuussa se tuomitsi voimakkaasti useiden oppositiojohtajien pidättämisen, erityisesti niin kutsutun ”88-sukupolven” ryhmän, joka protestoi polttoaineiden hintojen lähes 500-prosenttista nousua vastaan. Se vaati kaikkien poliittisten vankien vapauttamista ja korosti tarvetta käynnistää avautumisen, sovinnonteon ja poliittisen uudistuksen prosessi. Juuri eilen lähetimme selkeän solidaarisuus- ja tukiviestin Burman väestölle sen Yhdysvaltojen ja EU:n yhteisen julkilausuman muodossa, jonka New Yorkissa kokoontuneet 27 ulkoasiainministeriä hyväksyivät.

Kehotamme viranomaisia kunnioittamaan munkkien, nunnien ja tavallisten kansalaisten oikeutta rauhanomaisiin mielenosoituksiin, ja painotamme, että tilanne muodostaa uuden tilaisuuden pyrkiä ratkaisemaan Burman erittäin monimutkaiset ongelmat.

Toisessa julkilausumassa, joka myös annettiin eilen, korkea edustaja Javier Solana kehotti Burman viranomaisia jatkamaan maltillista toimintaa ja painotti, että aito rauha, vakaus ja kehitys voidaan saavuttaa vain poliittisilla uudistuksilla, myöntämällä ihmisille perusoikeudet ja -vapaudet sekä ottamalla kaikki asianosaiset täysimääräisesti mukaan prosessiin.

Olemme myös keskustelleet tilanteesta joidenkin kumppaneidemme kanssa kahdenvälisissä keskusteluissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Jatkuvassa Burmaa koskevassa vuoropuhelussamme alueen kumppaneiden, Kiinan, Intian ja ASEANin (Kaakkois-Aasian maiden liiton) maiden kanssa rohkaisemme viimeksi mainittuja puhumaan säännöllisesti hallituksen kanssa, korostaen erityisesti seuraavia seikkoja: ensinnäkin Burman pitkän aikavälin vakaus vaatii aitoa muutosta, etenkin poliittista; toiseksi maan avautuminen on olennaista Burman kehittymisen kannalta ja on myös sen naapureiden ja koko kansainvälisen yhteisön etujen mukaista. Olemme myös panneet merkille, että Singapore, ASEANin tämänhetkinen puheenjohtajavaltio, on viimeinkin vastannut kansallisella lausunnolla, jossa se toivoo, että tämänhetkiset protestit voidaan ratkaista rauhanomaisesti.

EU:n ulkoasiainministerit keskustelivat Burman kehittyvästä tilanteesta syyskuun alussa pidetyssä Gymnich-kokouksessa, ja eilen New Yorkissa, kun kaikki 27 tapasivat, he puuttuivat aiheeseen jälleen, kuten mainitsin. Lisäksi aiheesta on keskusteltu poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa Brysselissä ja yksityiskohtaisemmin tänä aamuna Aasia-Oseania-työryhmässä. Arvioimme tietenkin kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja Euroopan unionin lisäreaktion kannalta, ja vaikka toivommekin, ettei tilanne pahene enempää, meidän on valmistauduttava kaikkiin mahdollisuuksiin. Valmistelemme myös lisätoimia diplomaattisten kanavien kautta ja pysymme yhteydessä YK:hon, erityisesti Ibrahim Gambariin, pääsihteerin erityislähettilääseen, joka tapasi Euroopan unionin puheenjohtajavaltion ja toimielimet heinäkuussa, toisin sanoen juuri ennen kesätaukoa. Pysymme myös tiiviissä yhteydessä kollegoihimme Genevessä, missä annettiin eilen terävä lausunto ihmisoikeusneuvostossa.

Eilen illalla, Rangoonista tulleiden huolestuttavien uutisten takia, koimme velvollisuudeksemme vedota jälleen Burman viranomaisiin kehottaen niitä olemaan reagoimatta väkivaltaisesti ihmisten rauhanomaisiin mielenosoituksiin. Mainitsimme selkeästi mahdollisuuden lisätä nykyisiä pakotteita niin, että viesti oli täsmällinen ja suora. Lisäksi Coreper (pysyvien edustajien komitea) keskustelee tästä Burman kysymyksestä yksityiskohtaisemmin huomenna.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, kuten muutkin eurooppalaiset toimielimet, on komissiokin tietenkin erittäin huolissaan Burman/Myanmarin tilanteesta. Pidämme erittäin tiiviisti silmällä viime viikkojen ja jopa viime tuntien dramaattisia tapahtumia seuraten buddhalaismunkkien käynnistämää vastarinnan ja rauhanomaisen protestin liikettä.

Kuten tiedätte, komission jäsen Reding esitteli komission analyysin yleistilanteesta 6. syyskuuta: toistuvia ihmisoikeusloukkauksia, poliittista tukahduttamista ja taloudellisen tilanteen yleistä heikentymistä. Haluan myös lisätä tähän kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset, joihin Burman/Myanmarin hallitus on syyllistynyt siviilien ja vankien osalta, sekä yhä tiukemmat Punaisen Ristin kansainvälisen komitean työhön kohdistetut rajoitukset. Viime viikkoina hallinto on korjannut joltain osin itse luomansa räjähdysalttiin yhteiskunnallisen ja poliittisen tilanteen kitkeriä hedelmiä.

Mitä tällaisten tapahtumien ilmetessä pitäisi tehdä? Olemme oikeutettuja joko ajattelemaan, että tilanteessa on déjà vun henkeä ja että se ennustaa vuoden 1988 väkivaltaisen tukahduttamisen toistumista, tai että olemme päässeet historialliseen käänteeseen. Kummassakin tapauksessa Burman/Myanmarin tapahtumat näyttävän saavan arvaamattoman käänteen. Se, ettei massiivisella protestiliikkeellä – viime maanantaina noin 100 000 ihmistä lähti Rangoonin kaduille – ole poliittista ohjelmaa eikä mitään julkistettuja vaatimuksia, tekee tilanteesta tietenkin epävakaamman ja vaarallisemman.

Emme selvästikään voi sulkea pois mahdollisuutta, että hallinto menettää tilanteen hallinnan ryhtyessään toimiin mielenosoittajia vastaan. Ei ole epäilystäkään siitä, että nyt näkemämme pelottelu, pidätykset ja tiesulut viittaavat kaikki siihen, että on lähdetty huomattavasti kovemmalle linjalle. Tänä aamuna tehdyt pidätykset, viranomaisten raaka väliintulo ja raportit uhreista vain lisäävät huolestuneisuuttamme. Tällaisissa olosuhteissa tärkeimpänä tavoitteenamme on oltava hallituksen väkivaltaisen reaktion ehkäiseminen ja vastuullisten kehottaminen osoittamaan mitä suurinta malttia. Aung San Suu Kyin turvallisuus ja hyvinvointi ovat ilman muuta yksi tärkeimmistä seikoista, jotka otamme huomioon.

Protestit ovat kuitenkin jossain määrin tarjonneet myös tilaisuuden. Ne osoittavat hallinnolle, tai ainakin sen niille jäsenille, joilla vielä on jonkin verran todellisuuden tajua, että huono poliittinen ja taloudellinen hallinto on merkinnyt, että ihmiset eivät enää pelkää lähteä kaduille ilmaisemaan aivan liian kauan olemassa olleesta epätoivosta syntynyttä vihaansa.

Komission toisena huolenaiheena on siksi kehottaa kansainvälistä yhteisöä taivuttelemaan hallitus eleisiin, joita tarvitaan vähimmäisluottamuksen palauttamiseksi ja siten sellaisten olosuhteiden luomiseksi, joissa voidaan tasoittaa tietä kansalliselle sovinnonteolle. Hallinnon on kuunneltava ihmisten toiveita avoimuudesta ja demokratiasta. Nykyisen kriisin ratkaisun on tietenkin sisällettävä osallistava ja avoin prosessi, joka antaa kaikille osapuolille, jotka ovat kiinnostuneita Burman/Myanmarin kansallisesta sovinnonteosta, mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti maan poliittiseen ja taloudelliseen tulevaisuuteen. Tämä on viesti, jonka kollegani Benita Ferrero-Waldner välitti kumppanimaillemme YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestetyissä tapaamisissa.

On myös tärkeää, että Burman/Myanmarin naapurivaltiot tehdään tietoisiksi erityisistä velvollisuuksistaan. Uskon Kiinan ymmärtäneen jo, että sen omia pitkän aikavälin etuja ei palvele tällainen räjähdysaltis tilanne ja että se puolestaan voi käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa. Meidän on kuitenkin taivuteltava Intia, Japani ja Etelä-Korea, maat, jotka ovat huomattavasti ruokkineet Burman hallinnon taloudellisia tarpeita, tekemään enemmän auttaakseen nykyisen kriisin ratkaisemisessa. ASEANin jäsenvaltioiden on myös oltava tiukempia ilmaistessaan kantojaan. Tilanteen pahenemisella Burmassa/Myanmarissa voi vain olla vakavia seurauksia koko alueelle.

Lopuksi totean komission olevan tyytyväinen YK:n omaksumaan erityiseen rooliin ja etenkin sen erityislähettilään Ibrahim Gambarin myötävaikutukseen. Hänen tulevalla vierailullaan Rangooniin on valtavan suuri merkitys. Jos Burman/Myanmarin viranomaiset valitsevat jälleen tukahduttamisen tien, se syöksee maan väistämättä vielä suurempaan kansainväliseen eristykseen, mikä merkitsee lisää sietämätöntä kärsimystä sen kansalle. Jos viranomaiset toisaalta valitsevat avoimen ja demokraattisen vuoropuhelun, niiden on selvennettävä tulevaa kansallista suunnitelmaansa, annettava vankkoja sitoumuksia vapaiden vaalien ehdottomasta ajankohdasta ja aloitettava rehellinen vuoropuhelu kumppaniensa kanssa. Tällaisissa olosuhteissa Burman/Myanmarin viranomaiset voivat luottaa Euroopan unionin ja muiden kumppanivaltioiden tukeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden, PPE-DE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni ylpeilee kiinnittävänsä huomiota ihmisoikeuksiin, ja silti se näyttää olevan kyvytön vastustamaan tehokkaasti maailman hirmuhallintoja, jotka vuodesta toiseen sortavat ja pahoinpitelevät kansalaisiaan. Yleisen ajattelutavan mukaan näköjään lausunto ja yhteinen kanta ovat kaikki, mitä tarvitaan. Neuvoston puheenjohtaja sanoi edellisessä keskustelussa, että meidän pitäisi seisoa sanojemme takana. Olen hänen kanssaan samaa mieltä.

Koko sen ajan, jonka olen ollut tässä parlamentissa, olen taistellut kahta vastenmielistä hallintoa vastaan: Mugabea Zimbabwessa ja sotilasjunttaa Burmassa. Molemmat ovat olleet EU:n huomion kohteena, mutta mitään ei ole tapahtunut. Meidän pitäisi hävetä.

Tänään huomiomme kiinnittyy Burmaan, missä viime viikon ajan Burman buddhalaismunkkien liitto on rohkeasti johtanut massiivisia mielenosoituksia Rangoonissa ja monissa muissa osissa Burmaa. Olemme kaikki järkyttyneitä nähdessämme, että epätoivoinen tilanne on muuttunut tragediaksi. Ympäri maailmaa on välitetty kuvia loukkaantuneista munkeista, savun täyttämistä pagodeista ja pahoinpidellyistä siviileistä turvajoukkojen aloittaessa tehoiskunsa. Ainakin viiden ihmisen on kerrottu kuolleen, ja sadat ovat loukkaantuneet. Radioasema ”Burman demokraattinen ääni” varoitti meitä lähes viikko sitten, että hallitus oli antanut luvan tuliaseiden käyttöön ja valmistautui päättämään rauhanomaiset mielenosoitukset väkivallalla.

On korkea aika lopettaa käsien vääntely ja ryhtyä vakaviin toimiin. Minulla ei ole illuusioita. Kuten Zimbabwen osalta, muutoksen avain on Burmassa sen naapureilla, erityisesti Kiinalla. Kiina on Burman suurin investoija, kauppakumppani ja aseiden toimittaja. Parlamentissa on tänään korkean tason kiinalainen parlamenttivaltuuskunta, jota johtaa Wang Yingfan, vaikutusvaltainen kansankongressin jäsen. Vetosin häneen painokkaasti tänä aamuna, jotta Kiina ryhtyisi toimiin Burman hallintoa vastaan. Hän toisti Kiinan sitoutumisen politiikkaan, jonka mukaan se ei puutu muiden maiden sisäpolitiikkaan, mutta samalla hän vakuutti minulle, että Kiina toimisi edelleen hiljaisessa mutta vakavassa roolissa ja kehottaisi Burman hallintoa joustoon ja myönteisempään lähestymistapaan. Saamme myöhemmin nähdä, mikä vaikutus tällä on.

Eilen Euroopan unionin puheenjohtajavaltio ilmoitti, että jos reaktio olisi väkivaltainen, Burmalle määrättäisiin vakavampia pakotteita. Väkivaltaa esiintyi, ja näiden vakavampien pakotteiden on nyt toteuduttava, jos EU haluaa säilyttää uskottavuutensa maailman näyttämöllä. Meidän on myös tehtävä selväksi, että tällä kertaa pidämme sanamme ja pidämme kiinni pakotteista. Toukokuun häpeällinen välikohtaus ei saa toistua; tuolloin Burman ulkoministerin sallittiin osallistua ASEM-huippukokoukseen Saksassa, mikä rikkoi törkeästi EU:n omaa matkustuskieltoa.

Pakotteita harkitessamme emme voi jättää huomiotta sitä tosiseikkaa, että TOTAL Oil on yksi Burman harvoista jäljellä olevista ulkomaisista investoijista. TOTAL auttaa suoraan sotilasjuntan tukemisessa ja toimittaa satoja miljoonia dollareita joka vuosi hallinnolle, jotta tämä voi ylläpitää yhtä maailman suurimmista armeijoista.

Olemme keskustelleet Burman kriisistä niin pitkään, ja nyt se on käsillä. Meidän pitäisi muistaa, että miehet, jotka auttoivat mielenosoittajiin kohdistuneessa verilöylyssä Burmassa 20 vuotta sitten, ovat nyt keskeisillä paikoilla hallinnossa. On harmi, että neuvosto ja komissio eivät vuosien saatossa ole kuunnelleet parlamenttia tarkemmin näiden asioiden kohdalla.

Tänään esitämme jälleen kerran vahvan päätöslauselman; se on lyhyt ja erittäin selkeä. Sanomme Burman viranomaisille: vapauttakaa Aung San Suu Kyi välittömästi, jättäkää mielenosoittajat rauhaan ja kutsukaa koolle täysimääräisesti edustettu kansalliskonventti, johon kuuluu myös kansallinen demokratialiitto (NDL). Sanomme YK:n turvallisuusneuvostolle: kokoontukaa nyt keskustelemaan Burman tilanteesta ja lähettäkää sitten välittömästi erityislähettiläänne maahan. Sanomme neuvostolle ja komissiolle: puhukaa Yhdysvalloille ja ASEANille koordinoitujen lisätoimien valmistelemiseksi Burman hallintoa vastaan, mukaan luettuina taloudelliset pakotteet, jos se reagoi väkivaltaisesti, eikä reagoi niin kuin me sanomme.

 
  
MPphoto
 
 

  Barbara Weiler, PSE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Eurooppa ja itse asiassa koko maailma katsoo Burman suuntaan. Tänään on ensimmäistä kertaa vuodatettu verta, kollegani Yhdistyneestä kuningaskunnasta mainitsi sen jo, sillä mitään ei enää voida salata, ja se on uusi tilanne keskustelussa.

Sosialistiryhmä on järkyttynyt sotilashallinnon raa'asta toiminnasta rauhanomaisia mielenosoittajia kohtaan. Odotamme, että YK:n turvallisuusneuvosto, joka kokoontuu tällä hetkellä, ryhtyy heti toimenpiteisiin ja myös vaikuttaa asioihin, vaikuttaa Kiinaan ja Kiinan kanssa.

Toinen viesti, joka tänään on välitettävä, on Euroopan parlamentin osanotto Burman väestöä kohtaan, sympatiamme, apumme ja myös ihailumme kansalaisten rohkeudelle. Buddhalaismunkit eivät ole mikään pieni elitistinen vähemmistö. He ovat myös kansalaisia, ja heitä tukevat tuhannet. Pitää paikkansa, että mielenosoitusten syynä olivat mielivaltaisesti korotetut hinnat, mutta juntta on jo vuosia rikkonut ihmisoikeusperuskirjaa ja konkreettisesti kansainvälisen työjärjestön sääntöjä ja harjoittanut kidutusta ja pakkotyötä.

Globalisaation aikakaudella eristäytyminen ei enää ole mahdollista, ja se on hyvä! Demokraattiset perusoikeudet ja yleismaailmallinen arvojärjestelmä pätevät myös Aasian mantereella. Odotamme, että pitkään suunniteltu perustuslaki otetaan Burmassa välittömästi esityslistalle ja että Burmassa – kuten muuten myös suhteellisen nopeasti Thaimaassa – järjestetään demokraattiset vaalit. On mahdollista saada näillä alueilla läpi demokraattiset järjestelmät ja myös toteuttaa ne.

YK:n ja Euroopan lisäksi myös ASEAN-maiden on tietenkin aktivoiduttava, varsinkin kun ne pyrkivät olemaan EU:n kaltainen järjestö. Tämänpäiväiset mielenosoitukset Filippiineillä ovat hyvä merkki solidaarisuudesta alueella.

Tiellä demokratiaan ei enää ole paluuta – myöskään Burman kohdalla!

 
  
MPphoto
 
 

  Annemie Neyts-Uyttebroeck, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aloittaa painamalla nöyrästi pääni Burman väestön uskomattoman rohkeuden edessä, sillä se protestoi suurin joukoin mutta rauhanomaisesti maansa sotilasdiktatuuria vastaan.

Tänään kyseinen hallinto ryhtyi väkivaltaisiin tukahduttamistoimiin, ja myötätuntomme on Burman kansan kohtalon puolella. Euroopan unionin on protestoitava tätä vastaan painokkaammin, ei vain sanoin vaan myös teoin. Jos hallinto jatkaa itsepintaisesti tukahduttamistoimia, pakotteita on lisättävä ja kaikkia eurooppalaisia vielä Burmassa toimivia yrityksiä kehotettava, jos ei jopa pakotettava, lopettamaan toimintansa siellä. ASEAN-maiden pitäisi myös tiukentaa kantaansa Burmaan, ja Intian ja Kiinan pitäisi käyttää vaikutusvaltaansa hallintoon, jotta sitä patistettaisiin ryhtymään vakavaan vuoropuheluun Burman demokraattisen opposition kanssa.

Burman hallinto ei ainoastaan tukahduta väestöään poliittisesti, vaan on myös syössyt kansan äärimmäiseen köyhyyteen ja puutteeseen, vaikka se on maa, jolla on kaikki edellytykset vaurauteen. Burman kansan joukkomielenosoitukset antavat runsaasti todisteita siitä, että Aung San Suu Kyi ei todellakaan ole yksin, vaan kantaa burmalaisten suuren enemmistön toiveita. Burman hallinnon pitäisi palauttaa hänelle täysi liikkumisvapaus välittömästi ja vapauttaa kaikki poliittiset vangit, mukaan lukien tänään pidätetyt.

Lopuksi haluan kehottaa Euroopan unionia hyödyntämään maksimaalisesti nyt käytössämme olevan välineen demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Brian Crowley, UEN-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää neuvoston puheenjohtajaa ja komission jäsentä sekä kollegojani tähänastisista kommenteista.

Burman kansallinen demokratialiike sanoi 18 vuotta sitten: Mitä tarvitaan, että kansainvälinen yhteisö taivuttaa Burman viranomaiset ottamaan demokratian asialistalleen? Onko meitä ammuttava kaduilla ja sen näyttävä televisiokameroissa, ennen kuin kansainvälinen yhteisö reagoi?

Valitettavasti tuosta ennustuksesta on nyt tulossa todellisuutta. Me näemme, että yhtä osaa Burman yhteiskunnasta, buddhalaisia munkkeja ja nunnia, jotka elävät väkivallatonta ja pasifistista elämää ja antavat aikaansa muille, tapetaan nyt kaduilla ja uhkaillaan sotilashallinnon toimesta. On väärin ajatella, että mitkään täällä lausumamme sanat saavuttaisivat tavoitteet, jotka haluamme nähdä. On kuitenkin myös väärin, että maailma on vaiennut niin kauan; emme voi enää vaieta. Kuten kollegat ovat sanoneet, on meidän tehtävämme käyttää vaikutusvaltaamme, ei vain Burman hallintoa vastaan vaan myös vaikutusvaltaamme Kiinaan, Intiaan ja Bangladeshiin varmistaaksemme, että käytössä olevat pakotteet ja demokratiavaatimukset ovat johdonmukaisia ja niitä noudatetaan.

Meidän on tuomittava väkivalta rauhanomaisia mielenosoituksia kohtaan, mutta myös varmistettava, että voimme tukea mielenosoittajia.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, on ilmiselvää, että Burman viimeaikaiset tapahtumat vievät meitä yhä lähemmäs pistettä, josta ei ole paluuta. Mielestäni suuren mittakaavan mielenosoitukset, joihin ei osallistu vain munkkeja ja nunnia vaan tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä, jotka ovat tukeneet ja tukevat edelleen näitä protesteja, lähettävät Burman sotilasjuntalle mutta myös maailmalle selkeän viestin, jossa todetaan, että Burman kansa on saanut tarpeekseen, että he ovat kyllästyneitä tilanteeseen ja että he haluavat muutosta.

Juuri tätä muutoshalua meidän EU:ssa ja kansainvälisessä yhteisössä yleensä pitäisi tukea. On selvää, että kun pakotteita on käytetty 30 vuotta ilman merkittäviä tuloksia, sovellettavan politiikan on omaksuttava radikaali taktiikka, ja näin ollen kansainvälisessä politiikassa on otettava mukaan alueen muut maat: ei vain Kiinaa ja Intiaa, kuten on jo sanottu, vaan myös Japani ja Singapore, joka tällä hetkellä on ASEANin puheenjohtaja. Tämän vuoksi meidän on suhtauduttava myönteisesti neuvoston ja komission eleiden lisäksi myös YK:n aikeisiin lähettää tiukka viesti poliittisten vastustajien, erityisesti Aung San Suu Kyin, vapauttamisesta ja etenkin siirtymisestä kohti demokratiaa. Katson, että tässä vaiheessa emme voi emmekä saa luopua tästä pyrkimyksestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bastiaan Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, valtion rauhan ja kehityksen neuvosto: se on Burman sotilashallinnon virallinen nimi. Nyt tämänhetkisessä kriisissä, joka maassa vallitsee, tämä kuulostaa enemmän kuin koskaan ennen julmalta valheelta.

Juntta on vuosikymmeniä edustanut vallan väärinkäyttöä ja huonoa hallintoa. On loogista, että se suhtautuu tilastoihin erittäin taloudellisesti. Sivumennen sanottuna valtaenemmistö Burman väestöstä on kaksinkertaisen hyväksikäytön uhreja. Kyllä, kaksinkertaisen hyväksikäytön: sisäisesti maan sotilashallitsijoiden hyväksikäytön – kaikkien Burmassa liiketoimintaa harjoittavien on toimittava lähes yksinomaan armeijan kautta – ja ulkoisesti Kiinan kansantasavallan hyväksikäytön, sillä se harjoittaa tämän kaakkoisaasialaisen valtion luonnonvarojen ja rikkaiden maatalousvarojen äärimmäisen törkeää hyväksikäyttöä. Diplomaatit Rangoonissa menevät nykyään jopa niin pitkälle, että sanovat: ”Burmasta on tullut käytännössä Kiinan provinssi”. Pohjoisen kouluissa, jotka Kiina on rakentanut, mandariini on ensimmäinen kieli ja Pekingin aika on virallinen paikallisaika.

Arvoisa puhemies, kaiken kaikkiaan Burman ja Kiinan hallitsijoita on lähes mahdoton erottaa toisistaan. Kehotan siksi neuvostoa ja komissiota olemaan ensimmäisten joukossa, jotka ottavat Burman hallitsijoiden ja Pekingin kanssa päättäväisesti puheeksi niiden yhteisen vastuun Burman kansan kärsimyksestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli, ITS-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, jos päätöslauselmamme ja lausuntomme eivät jää kuolleeksi kirjaimeksi tai heikoksi ääneksi neuvoston suuressa korvassa, ne jäävät sellaisten tapahtumien aallon jalkoihin, jotka eivät taatusti osu yhteen istuntokalenterimme kanssa eivätkä ota sitä huomioon.

Muutama päivä sitten äänestimme lähes yksimielisesti Burmaa koskevan päätöslauselman puolesta. Sen johdanto-osassa luetellaan yksityiskohtaisesti ihmisoikeuksien loukkaukset, joihin maassa nyt syyllistytään, mutta niissä jätetään muistuttamatta, että marxistien inspiroima ja myöhemmin sotilaallinen hallinto on sortanut sen kansaa vuosikymmeniä, Kiinan tuella, kuten hyvin tiedetään. Kyse ei ole vain sorrosta; on syytä muistuttaa, että Burman hallinto on järjestelmä, joka perustaa suuren osan valtaansa ja budjettiaan huumekauppaan.

Tukahduttamistoimista, sensuurista ja laajalle levinneestä häirinnästä, jotka ovat luonnehtineet Burman hallintoa jo vuosia, huomauttaisin, että kyseessä eivät ole ainoastaan ylistetty Aung San Suu Kyi, ei ainoastaan U Win Tinin kaltaiset toimittajat ja Zaganarin kaltaiset näyttelijät tai tunnettu kansalaisoikeusaktivisti Win Naing. Hyvät kollegat, kyseessä ovat myös buddhalaismunkit, kuten tiedätte, mutta ennen kaikkea kyseessä ovat monet suurehkot vähemmistöt. Näihin kuuluu erityisesti eräs kulttuurinen ja etninen ryhmä, jota ei mainittu kaksi viikkoa sitten hyväksytyssä päätöslauselmassa: karenien kansa. Tämä kansa on vuosikausia kieltäytynyt mukautumasta järjestelmään, jossa toimeentulo on riippuvaista lapsiprostituutiosta ja huumeiden viljelystä.

Ei riitä, että tukahduttamistoimet, joiden avulla valtion rauhan ja kehityksen neuvosto murskaa kansan protestit, tuomitaan vaatien samalla demokratiaa Burmaan, sillä se ei ole sen hyödyllisempää kuin määrätietoinen arvostelu, pyynnöt vankien välittömästä ja ehdottomasta vapauttamisesta – minkä suurta merkitystä korostan – ja kaikki muu, jonka kirjoittamiseksi, anelemiseksi tai uhkaamiseksi teemme kaikkemme ilman merkittävää käytännön vaikutusta.

Jopa Yhdysvaltain presidentillä Bushilla, huolimatta monista sisällöttömistä kommenteistaan YK:n yleiskokouksen edessä, on yksi seikka puolellaan. Hän on mennyt niin pitkälle, että on vaatinut YK:n väliintuloa ja puhunut maasta, jossa valtaa on pidetty pelon avulla, jossa perusvapauksia rajoitetaan ankarasti, jossa etnisiä vähemmistöjä vainotaan ja jossa lapsityövoima, ihmiskauppa ja raiskaukset ovat arkipäivää. Presidentti Bush ilmoitti myös pakotteiden tiukentamisesta, kuten Euroopan unionin puheenjohtajakin.

No, toivokaamme niiden hyödyttävän jotain, sillä jos ne eivät sitä tee, emme taatusti kuule uhkauksia pommituksista, sen paremmin Burman sotilastukikohtien kuin – vielä vähemmän – sen kumppanin Kiinan. Burman opposition tilannetta voidaan verrata karenien kansan vuosikymmeniä kestäneeseen kamppailuun: paljon hälyä Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta annetaan maan hoitaa omat asiansa. Tällä hetkellä pelissä ei ole mitään monikansallisia etuja; tällä hetkellä tavanomaiset tyhjät sanat riittävät Euroopan unionille.

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, yritin puheessani hyvin lyhyesti antaa parlamentille yksityiskohtaisia ja kattavia tietoja kaikista poliittisista ja diplomaattisista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty ja yhteyksistä, joita on otettu Burman (Myanmarin) kysymyksen yhteydessä, sekä siitä, miten olemme seuranneet tilannetta ja mitä olemme tehneet. Haluaisin nyt toistaa puheenjohtajavaltio Portugalin ehdottoman päättäväisyyden jatkaa Burmassa kehittyvien tapahtumien tiivistä seurantaa ja myös vakuuttaa teille, että puheenjohtajavaltio ehdottaa tietenkin kaikkia toimenpiteitä, jotka sen mielestä osoittavat yksiselitteisen solidaarisuutemme Burman kansaa kohtaan ja samalla myös yksimielisesti osoittavat Burman viranomaisille, että maan tilanteen heikkenemisestä edelleen on maksettava hinta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (FR) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Lobo Antunes, haluan kiittää teitä Euroopan parlamentin puolesta siitä, että olette viettänyt koko päivän kanssamme. Haluan teidän tietävän, että olemme panneet sen merkille.

Keskustelun päätteeksi olen vastaanottanut työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti kuusi päätöslauselmaa(1).

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 27. syyskuuta 2007.

(Istunto keskeytettiin klo 17.40 ja sitä jatkettiin klo 18.00.)

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Corbett (PSE), kirjallinen. (EN) Burma on yksi maailman pahimmista ja pitkäikäisimmistä sotilasdiktatuureista. Se on pitänyt kansansa äärimmäisessä köyhyydessä, mikä muodostaa jyrkän vastakohdan monien naapurimaiden taloudelliselle menestykselle. Sorto on ollut raakaa. Yhteyksiä ulkomaailmaan on rajoitettu tiukasti, ja tilanne olisi unohdettu ilman sankarillisesti toiminutta Aung San Suu Kyitä, joka on tarjonnut polttopisteen Burman kansan toiveille ja demokratiapyrkimyksille. Toivon, että sotilashallinto päättyy lähipäivinä ilman uutta verenvuodatusta, ja kehotan neuvostoa ja korkeaa edustajaa harjoittamaan mahdollisimman paljon painostusta tämän tuloksen takaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. (EN) EU:n ja ASEANin välistä vapaakauppasopimusta koskevan parlamentin mietinnön esittelijänä olen tehnyt selväksi kaikissa tapaamisissani ASEANin kauppaministerien ja virkamiesten kanssa, että parlamentti vastustaisi painokkaasti kaikkia Burman nykyiselle sotilasdiktatuurille tehtäviä myönnytyksiä.

Viime päivien tapahtumat, joiden yhteydessä buddhalaismunkkien rauhanomaisiin mielenosoituksiin on vastattu kyynelkaasulla ja luodeilla, ovat tehneet kauheasta tilanteesta pahemman.

Minulla oli ilo ja kunnia vierailla Aung San Suu Kyin luona Rangoonissa lähes vuosikymmen sitten, kun hänen kotiarestiaan lievennettiin sen verran, että hän voi ottaa vastaan harvinaisia vieraita. Hän teki täysin selväksi, että hän demokraattisesti valitun ja sotilashallinnon vallasta suistaman kansallisen demokratialiiton edustajana ja johtajana halusi EU:n määräävän mahdollisimman vahvoja pakotteita.

Nyt EU:n ja jäsenvaltioiden pitäisi johtaa vaatimusta maailmanlaajuisista, turvallisuusneuvoston määräämistä YK:n pakotteista. Me emme voi odottaa yhtään kauempaa sen paremmin kuin Burman kansakaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jules Maaten (ALDE), kirjallinen. – (NL) Burmassa käydään läpi uutta draamaa. Juntta on valinnut yhteenoton tuhansien rauhanomaisten mielenosoittajien kanssa. Tämä on äärimmäisen valitettavaa, koska on hienoa, että väestöllä on ollut rohkeutta ryhtyä vastarintaan ilman ulkopuolista apua. Kannatan Aung San Suu Kyin, U Khun Htun Oon, Ko Min Ko Naingin ja kaikkien muiden poliittisten vankien ehdotonta vapauttamista, ja kannatan pikaisia demokraattisia uudistuksia.

Euroopan komission on hyödynnettävä optimaalisesti hätäapurahastoa, jonka tarjoaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen talousarvion tavoite 1, niin että Burman riippumattomille tiedotusvälineille, ihmisoikeusaktivisteille ja kansalaisjärjestöille voidaan tarjota riittävästi tukea.

Kaikkien nykyisten taloudellisten pakotteiden tiukentaminen entisestään vaikuttaa myös väistämättömältä. Kannatan Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltain toimenpiteisiin liittymistä ja Burman kanssa käytävää kauppaa ja rahoitustoimia koskevien tiukkojen rajoitusten määräämistä.

Parlamentin pitäisi lähettää Burmaan valtuuskunta arvioidakseen tilannetta itse.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Burman tilanne on äärimmäisen huolestuttava. Sotilashallintoa vastaan mieltään osoittavat henkilöt (munkit mukaan luettuina) osoittavat valtavaa rohkeutta. Hallinto on tukahduttanut raa’asti aiemmat mielenosoitukset ja jättänyt kansansa hyvinvoinnin vähäiselle huomiolle. Hallinnon kansanvälistä painostusta on lisättävä äärimmilleen, ja on sitouduttava viemään tulevina päivinä julmuuksiin syyllistyvät vastaamaan teoistaan kansainväliseen rikostuomioistuimeen. EU:n on puhuttava Kiinalle ja Intialle, jotka ovat paremmassa asemassa painostaakseen hallintoa, ja pyydettävä niitä puuttumaan asiaan suojellakseen mielenosoittajia ja auttaakseen palauttamaan demokratian Burmaan.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Manuel António DOS SANTOS

 
  

(1) Ks. pöytäkirja.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö