Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 26. syyskuuta 2007 - Strasbourg

13. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)

  Puhemies. – (PT) Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0316/2007).

Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

Kysymystä numero 1 ei voida ottaa käsiteltäväksi (työjärjestyksen liite II, A osa, 2 kohta).

Silvia-Adriana Ţicăun laatima kysymys numero 2 (H-0597/07)

Aihe: Galileo-hankkeen tulevaisuudennäkymät

Galileo-hanke on erittäin tärkeä Euroopan unionille, koska se on tulos parlamentin jäsenvaltioiden välisestä avaruustutkimuksesta ja -yhteistyöstä ja sitä voidaan soveltaa moniin aloihin, esimerkiksi liikenteen alaan.

Koska hankkeen rahoitus on nyt umpikujassa, mihin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä tilanteen ratkaisemiseksi? Millaista yhteistyötä Euroopan unioni on suunnitellut tätä hanketta varten kolmansien maiden, kuten Intian, kanssa?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, 6.–8. kesäkuuta 2007 pitämässään kokouksessa neuvosto analysoi perusteellisesti Galileo-hankkeen tilannetta ja hyväksyi päätöslauselman. Tässä päätöslauselmassa neuvosto kehotti komissiota esittämään ehdotuksia Galileo-hankkeen eri näkökohdista. Komissio on sittemmin hyväksynyt nämä ehdotukset (19. marraskuuta), ja toivomme nyt, että neuvoston toimivaltaiset elimet analysoivat niitä tehdäkseen kokonaisvaltaisen päätöksen Galileo-hankkeen täytäntöönpanosta, mukaan lukien julkinen rahoitus ja julkisen osallistumisen muodollisuudet, ennen tämän vuoden loppua.

Yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa on muistettava, että neuvosto pitää erittäin tärkeänä yhteistyötä Euroopan unioniin kuulumattomien maiden kanssa. Vuodesta 2001 lähtien on allekirjoitettu useita Galileoon liittyviä yhteistyösopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden, kuten Kiinan, Israelin ja Ukrainan kanssa. Nämä maat antavat panoksensa Galileo-ohjelmaan järjestelmämääritelmien, tutkimuksen ja teollisen yhteistyön muodossa.

Intian tapauksessa komissio ja intialaiset neuvottelijat allekirjoittivat yhteistyösopimuksen New Delhissä 7. syyskuuta 2005. Komissio on kuitenkin päättänyt jatkaa neuvotteluja Intian viranomaisten kanssa mukauttaakseen kyseisen sopimuksen EY:n Galileota koskeviin vakioyhteistyösopimuksiin ja ottaakseen huomioon viimeisimmät tapahtumat hankkeessa. Sovellettavien sääntöjen osalta neuvoston on odotettava komission ehdotusta ennen asiaa koskevaa päätöksentekoa.

Kolmansien maiden aseman määrittelemiseksi paremmin neuvosto hyväksyi 22. maaliskuuta tänä vuonna päätöksen, jossa annetaan komissiolle valtuudet neuvotella EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sopimusten allekirjoittamiseksi niiden liitännäisparlamentin jäsenyydestä, jotta ne voivat osallistua eurooppalaisen GNSS (maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä) -järjestelmän valvontaviranomaisen (GSA) toimintaan.

Päätöksen tärkeimpänä tavoitteena on saada aikaan kaikkia EU:n ulkopuolisia maita koskeva yhtenäinen lähestymistapa määrittelemällä selkeästi niiden osallistumista GSA:han koskevat muodollisuudet.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan kiittää ulkoministeriä annetuista tiedoista. Haluan kuitenkin palata kysymykseni ensimmäiseen osaan, nimittäin Galileo-hankkeen rahoitukseen. Haluaisin arvoisan ulkoministerin kertovan meille enemmän tämän hankkeen rahoituksen todellisesta luonteesta, siitä, miten komission ehdotusta tarkasteltiin ja mikä neuvoston päätös todella on seuraavalla kaudella.

  Manuel Lobo Antunes. −(PT) En voi ennustaa, millaiset neuvoston päätökset käsiteltävinä olevista kysymyksistä ovat, varsinkaan rahoituksen osalta. Tästä kysymyksestä on tietenkin keskusteltava neuvostossa samalla kuin käsitellään muita komission viimeisimmissä ehdotuksissa esiin tuotuja kysymyksiä. Voin vakuuttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle kaksi asiaa: ensinnäkin sen, että puheenjohtajavaltio ymmärtää Galileo-hankkeen olevan Euroopan unionille strateginen hanke ja käsittelee kysymystä siksi tässä valossa, toisin sanoen hankkeena, joka on Euroopan unionin strategisen edun mukainen; toiseksi sen, että puheenjohtajavaltio tekee kaiken mahdollisen saadakseen Galileo-hankkeen tärkeimmät näkökohdat täysin selviksi Portugalin puheenjohtajakauden aikana.

  Josu Ortuondo Larrea (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, olen samaa mieltä siitä, että Galileo on EU:lle kiireellinen ensisijainen hanke, mutta maanviljelijät ovat erittäin huolissaan, koska komissio on keksinyt käyttää ylimääräisiä YMP-varoja Galileo-hankkeen rahoittamiseen. Koska vuonna 2007 ilmeisesti syntyi ylijäämää, he ovat huolissaan tulevaisuudestaan.

Kysymykseni neuvostolle on tämä: ovatko eri hallitukset, EU:n 27 hallitusta, samaa mieltä siitä, että tämän pitäisi olla ensisijainen hanke ja että varoja pitäisi hankkia joko ylimääräisten maksujen avulla tai käyttämällä varoja, jotka jäävät joka vuosi jäljelle yhteisön talousarviosta?

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Kiitos, arvoisa puhemies. Uskon jo vastanneeni tähän kysymykseen edellisessä vastauksessani. Rahoituskysymys on vielä käsiteltävänä. Neuvoston on keskusteltava tästä, koska asiassa ei vielä ole tehty päätöstä. On tietenkin odotettavissa, että jäsenvaltioilla on tästäkin kysymyksestä eri näkemykset. Olen kuitenkin sitä mieltä, että olemme päässeet yhteisymmärrykseen tämän hankkeen strategisesta luonteesta.

  Puhemies. −

Bernd Posseltin laatima kysymys numero 3 (H-0599/07)

Aihe: Bosnia ja Hertsegovinan perustuslakiuudistus

Mikä on neuvoston arvio Bosnia ja Hertsegovinan uudistusten tilasta, erityisesti perustuslakiuudistuksesta ja Daytonin sopimuksen uudistamisesta, ja mitä toimenpiteitä neuvosto suunnittelee maan uudistamiseksi ja integroimiseksi?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Hyvät naiset ja herrat, Euroopan unioni arvioi Bosnia ja Hertsegovinan tämänhetkistä uudistusprosessia edistystä koskevassa vuosikertomuksessa, joka on tarkoitus julkistaa marraskuussa, kuten tavallista.

Neuvosto on useaan kertaan toistanut vakautus- ja assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen loppuun viemisen kannalta olennaisten neljän edellytyksen, sellaisina kuin ne vahvistettiin neuvoston päätelmissä 12. joulukuuta 2005, nopean täytäntöönpanon, erityisesti poliisiuudistuksen täytäntöönpanon, merkitystä. Kuten tiedätte, poliittinen tilanne on kuitenkin pysynyt jännittyneenä viime kuukausina tärkeimpien bosnialaisten poliittisten johtajien omaksumien kantojen radikalisoitumisen takia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että on äärimmäisen vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen uudistusohjelmasta, etenkin poliisivoimien rakenneuudistuksen osalta.

Korkea edustaja Javier Solana tapasi EU:n Bosnia ja Hertsegovinan erityisedustajan Miroslav Lajčákin 10. syyskuuta. Tässä Brysselissä järjestetyssä tapaamisessa Javier Solana ilmaisi täyden tukensa EU:n erityisedustajan työlle ja hänen ponnisteluilleen löytää Bosnia ja Hertsegovinan poliittisten johtajien kanssa kompromissi poliisiuudistuksessa.

Pääsihteeri, korkea edustaja Solana kehotti Bosnian johtajia osallistumaan rakentavasti erityisedustajan esittämään viimeisimpään aloitteeseen, jotta saataisiin poistettua viimeinen este, joka estää Bosnia ja Hertsegovinaa tekemästä vakautus- ja assosiaatiosopimusta Euroopan unionin kanssa. Hän myös vetosi maan viranomaisiin, jotta nämä toimisivat vastuullisesti lunastaakseen vihdoinkin Bosnia ja Hertsegovinan kansalle tehdyt lupaukset.

Neuvosto on myös ilmaissut tukensa ponnisteluille, joita Bosnia ja Hertsegovinassa on tehty perustuslakiuudistuksen eteen toimivampien valtion rakenteiden luomiseksi, jotta voidaan paremmin saavuttaa eurooppalaiset normit. Lisäponnisteluja tarvitaan toimeenpano- ja lainsäädäntöelinten tehokkuuden parantamisen jatkamiseksi, ja meidän on myös vahvistettava hallinnollisia valmiuksia ja yhteistyötä valtion ja sen elinten välillä.

Liittymistä valmistelevan tukivälineen osalta totean, että Euroopan unioni on varannut miljoona euroa Bosnia ja Hertsegovinan perustuslakiuudistusta varten. Kuten varmasti tiedätte, neuvosto myös hyväksyi 7. helmikuuta 2007 yhteisen toiminnan EU:n Bosnia ja Hertsegovinan erityisedustajan valtuutuksen tarkistamisesta ja laajentamisesta. Tämän tarkistetun valtuutuksen nojalla EU:n erityisedustaja toimii poliittisena neuvonantajana ja tarjoaa palveluitaan perustuslakiuudistusprosessissa.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Bosnia ja Hertsegovinalla on tulevaisuus vain, jos se muutetaan sen kaikkien kolmen kansan tasa-arvoiseksi liitoksi, johon eivät kuulu ainoastaan hertsegovinalaiset vaan myös keskibosnialaiset kroaatit. Kysymykseni on aivan konkreettinen: Mitä voidaan tehdä, kun osavaltio, kuten Serbian tasavalta, jarruttaa sisältäpäin poliisiuudistusta ja karkotettujen palaamista, mutta EU painostaa liittovaltiota vain ulkoapäin? Puhutteko te myös yksittäisten osavaltioiden kanssa ja painostatteko myös niitä, vai onnistuuko se vain liittovaltion kautta? Siinä tapauksessa se on nimittäin erittäin vaikeaa.

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Hyvä on, arvoisa puhemies, arvoisa parlamentin jäsen, voin sanoa tässä yhteydessä vain, että Euroopan unioni tekee kaiken mahdollisen, käytettävissä olevien diplomaattisten välineiden ja erityisesti erityisedustajan toiminnan kautta, jotta se voi varmistaa, että perustuslakiuudistusten, etenkin poliisiuudistuksen, tämänhetkisestä umpikujasta onnistutaan pääsemään pois ja että eteen tulevat esteet saadaan poistettua. Siihen olemme sitoutuneet.

Neuvosto ottaa tietenkin huomioon ehdotukset ja aloitteet, joita erityisedustaja saattaa tehdä sen jälkeen, kun hän on ollut itse paikalla. Kuten arvoisa parlamentin jäsen voi kuvitella, neuvosto on erittäin tietoinen tilanteen monimutkaisuudesta ja erityisesti pakottavasta tarpeesta päästä umpikujasta, jossa tilanne tällä hetkellä on.

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Kuten arvoisa valtiosihteeri tietää, mahdollinen EU-jäsenyys on kaikille Balkanin valtioille vahva liikkeellepaneva voima taloudellisten ja poliittisten uudistusten yhteydessä. Kroatian kanssa neuvotellaan erittäin tiiviisti. Voiko neuvosto antaa yhteenvedon siitä, missä Kroatian kanssa käytävissä neuvotteluissa konkreettisesti ollaan, ja ennen kaikkea siitä, miten assosiaatiosopimukset muiden valtioiden kanssa on pantu täytäntöön ja miten hyvin ne toimivat?

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Hyvä parlamentin jäsen Richard Seeber, kuten hyvin tiedätte, neuvosto on toistuvasti ja järjestelmällisesti esittänyt kantansa liittymisprosesseihin ja eri maiden, erityisesti Balkanin maiden mahdollisuuksiin liittyä yhteisöön. Neuvosto on selkeästi todennut, että Balkanin mailla on mahdollisuus liittyä yhteisöön. Itse asiassa yhden, nimittäin Kroatian osalta olemme jo neuvottelemassa maan liittymisestä Euroopan unioniin.

Kuten jo sanoin, marraskuussa, kuten tavallista, komissio esittää neuvostolle tiedonannon, jossa raportoidaan neuvottelutilanteesta, erityisesti Kroatian kanssa käytävien neuvottelujen tilanteesta. Komissio esittää tässä yhteydessä ehdotuksensa.

Se on meille oikea ajankohta tarkastella yksityiskohtaisesti ja reaaliajassa liittymisneuvottelujen tilannetta. Vaikka siellä täällä saattaa olla tiettyjä vaikeuksia, ongelmia tai viiveitä, minusta näyttää kuitenkin siltä – näin minä henkilökohtaisesti arvioin neuvottelutilanteen – että neuvottelut etenevät hyvää vauhtia.

  Puhemies. −

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun laatima kysymys numero 4 (H-0604/07)

Aihe: Toimenpiteet innovoinnin edistämiseksi

Mitä konkreettisia aloitteita puheenjohtajavaltio Portugali aikoo ehdottaa, jotta päästäisiin kolmen prosentin investointeihin innovointiin?

Milla tavoin erityisesti vuoristossa, saaristossa sekä syrjäisillä alueilla sijaitsevat pk-yritykset osallistuvat jatkossa taloudellisesti tuettuihin toimiin, joiden avulla pyritään edistämään innovointia ja tutkimusta?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, Euroopan unioni ei tällä hetkellä ole sopinut innovointiin investoimista koskevista määrällisistä tavoitteista. Tällainen tavoite olisi käytännöllisesti katsoen mahdoton määrittää ja panna täytäntöön, koska innovointi kattaa laajan joukon toimia, joita on erittäin vaikea määritellä ja mitata.

Euroopan unioni päätti siksi vuonna 2002 asettaa tutkimukseen ja kehittämiseen käytettäviä varoja koskevan määrällisen ohjetavoitteen, joka tunnetaan muuten T&K:na. Tämä on kuuluisa Barcelonan kolmen prosentin tavoite. Tavoitteen asettaminen oli mahdollista, sillä T&K-toimet, jotka on määritelty kansainvälisesti OECD:n Frascati-käsikirjassa, ovat helpommin mitattavissa ja ilmaistavissa määrällisesti.

On syytä panna merkille, että tätä tavoitetta on viime aikoina käytetty suosituimpana viiteindikaattorina, mikä johtuu viime vuosina kohdatuista ongelmista yksityisen T&K-panoksen lisäämisessä merkittävissä osissa yrityssektoria.

Toimet innovoinnin ja tutkimuksen edistämiseksi ovat joka tapauksessa ehdottoman ensisijainen tavoite Euroopan unionin politiikassa. Niitä toteutetaan eri välineiden, kuten puiteohjelman ja CIP:n eli kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman avulla ja myös käyttämällä rakennerahastoja.

Seitsemäs puiteohjelma ja CIP suunniteltiin pitäen mielessä CIP:n pääedunsaajien eli pk-yritysten tarpeet. Seitsemännessä puiteohjelmassa on otettu käyttöön 15 prosentin minimikiintiö pienten ja keskisuurten yritysten osallistumiselle yhteistyön erityisohjelmassa asetettujen aihekohtaisten painopisteiden kattamaan tutkimustoimintaan.

On syytä panna merkille, että seitsemännessä puiteohjelmassa pienille ja keskisuurille yrityksille annettava tuki voi auttaa lisäämään niiden kilpailukykyä ja innovointipotentiaalia. Vuoristoalueet, saaristoalueet sekä syrjäiset alueet saavat tukea rakennerahastoista. Niitä tuetaan myös seitsemännen puiteohjelman yhteistyön erityisohjelman olennaisten aihekohtaisten painopisteiden kautta, etenkin niiden liikenne-, tiedotus-, viestintä- ja energiahuoltotilanteen parantamiseksi.

Valmiuksien erityisohjelmassa on päästävä käsiksi EU:n lähentymismahdollisuuksiin ja syrjäisimpien alueiden tutkimusvalmiuksiin. Nykyisten ohjelmien ja kannustimien lisäksi innovointia edistetään myös joukolla aloitteita, joista neuvotellaan parhaillaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Näihin kuuluvat ehdotus Euroopan innovointi- ja teknologiainstituutin perustamisesta, Eurostars-aloite, jossa otetaan aktiivisesti mukaan pienet ja keskisuuret yritykset, muut EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla tehdyt aloitteet ja EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan mukaiset yhteiset teknologiset aloitteet.

On lisättävä, että komissio valmistelee parhaillaan ehdotustaan strategisia energiateknologioita koskevasta strategisesta toimintaohjelmasta, joka perustuu laajaan julkiseen kuulemiseen. Se aikoo esitellä ehdotuksen vuoden 2007 loppuun mennessä. Samansuuntaisesti haluan myös korostaa uutta teollisuuspolitiikan lähestymistapaa, jossa kestävän kehityksen puitteissa keskitytään ilmastonmuutokseen, jonka osalta innovointi sekä pienten ja keskisuurten yritysten rooli Euroopan taloudessa ovat olennaisia tekijöitä.

Kaikissa näissä aloitteissa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on erittäin tärkeä rooli. Jotkin näistä aloitteista kohdennetaan lisäksi arvoisan parlamentin jäsenen mainitsemien alueiden erityisintresseihin, kuten ”bonusaloite”, joka on jo suunniteltu ja jonka kautta koordinoidaan meritutkimusta Itämeren alueella.

Puheenjohtajavaltio Portugali on pitänyt mielessä T&K-investointien kolmen prosentin tavoitteen ja haluaa korostaa keskusteluja, jotka käytiin epävirallisessa kilpailukykyneuvostossa Lissabonissa heinäkuussa, jolloin analysoitiin julkisten ja yksityisten investointien roolia T&K:ssa yhdessä kyseisen tavoitteen saavuttamista edistävien julkispolitiikan toimenpiteiden kanssa.

Epävirallisessa neuvostossa, johon viittaan, tarkasteltiin myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevaa politiikkaa, joka vaikuttaa erityisesti innovointiin ja rahoitukseen, kansainvälistymiseen ja energiatehokkuuteen.

Lisäksi, korostamalla erityistoimenpiteiden tarvetta inhimillisten voimavarojen alueella tieteessä ja tutkimuksessa sekä toimenpiteiden vahvistamista tietoyhteiskunnan alueella, puheenjohtajavaltio Portugali toivoo myös edistävänsä suotuisia olosuhteita tutkimus-, kehittämis- ja innovointiponnistusten lisäämiselle kaikkialla Euroopan unionissa.

  Maria Panayotopoulou-Kassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan kysyä neuvoston edustajalta, jota kiitän vastauksesta, antavatko jäsenvaltioiden infrastruktuuri ja hyvän hallinnon valmistelutilanne mahdollisuuden tämän kunnianhimoisen innovointiohjelman kehittämiseen. Valvotaanko jäsenvaltioiden toimintaa niiden pannessa täytäntöön tukijärjestelmiä innovointiohjelman sisällä?

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Toivon ymmärtäneeni oikein arvoisan parlamentin jäsenen kysymyksen. Jos näin ei ole, haluaisin hänen tietenkin oikaisevan tai valistavan minua kysymyksensä täsmällisen merkityksen osalta.

Sanoisin näin: kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, kaikki nämä kysymykset liittyvät suoraan Lissabonin strategiaan ja etenkin Lissabonin strategian ”taloudelliseen” näkökulmaan.

Tällä hetkellä arvioimme tietenkin Lissabonin strategian uuteen sykliin liittyviä eri näkökohtia. Yksi kysymyksistä, joita meidän on arvioitava ja joista on keskusteltava, on nimenomaan jäsenvaltioiden rooli tällä alalla ehdotettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä koskee erityisesti toimenpiteitä, jotka liittyvät innovointiin ja kehittämiseen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja tietenkin niiden hallinnoinnin osalta myös tapaan, jolla ne voivat saavuttaa nämä tavoitteet.

Katsomme, että hallituksilla ja jäsenvaltioilla on tässä olennainen tehtävä, ja komissionkin kannalta on tietenkin hyödyllistä seurata tiiviisti, miten jäsenvaltiot kehittävät ja omaksuvat politiikkaansa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tuohon kysymykseen vastatessanne mainitsitte energiatehokkuuden, ja uskon sen olevan oikea lähestymistapa. Eilen komission jäsen Potočnik painotti myös, että ensisijaisena tavoitteena on energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Haluan kysyä teiltä, mihin lisätoimiin neuvosto voi ryhtyä pannakseen liikkeelle kaikki voimavaransa ja kiinnittääkseen huomionsa tämän elintärkeän, tehokkuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi.

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Kuten hyvä parlamentin jäsen tietää, neuvosto hyväksyi maaliskuussa ohjelman, jota pidetään parhaana koko maailmassa sekä energiakysymysten että ilmastonmuutoskysymysten osalta. Sanoin, että meillä Euroopan unionissa on lähes historiallinen vastuu Balin konferenssissa, jossa toivottavasti asetetaan hiilidioksidipäästöjä koskevia uusia päämääriä Kioton jälkeiselle ajalle vuodesta 2012 lähtien. Euroopan unionilla on selvästi velvollisuus tukea ja/tai rohkaista kansainvälistä yhteisöä asettamaan itselleen yhtä kunnianhimoisia päämääriä kuin ne, joita olemme itsellemme ehdottaneet.

Näin ollen meillä on jo, hyvä parlamentin jäsen Justas Vincas Paleckis, erittäin kunnianhimoinen ohjelma, joka on pantava täytäntöön Euroopan unionissa. Erityisten energiakysymysten joukossa energiansäästökysymys on esityslistalla sekä EU:ssa että yksittäisissä jäsenvaltioissa. Voin kertoa teille, että Portugalissa – ja tästä minulla on välittömiä kokemuksia – tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys, johon olemme panostaneet erittäin paljon. Lisäksi on kuitenkin mainittu myös kysymys investoinneista uuteen energiatekniikkaan ja vaihtoehtoisiin energialähteisiin liittyviin tieteenaloihin.

Meillä on paljon tehtävää. Toivomme, että se, mitä meidän on tehtävä, voidaan tehdä nopeasti ja hyvin. Meidän on nyt tietenkin keskityttävä kunnianhimoiseen energia- ja ilmastonmuutosohjelmaan, josta olemme sopineet.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Äänestimme tänään täällä Euroopan parlamentissa Euroopan teknologiainstituutista, ja olemme tosiasiassa yhtä mieltä siitä, että asialle on annettava ehdoton etusija. Mihin mennessä oletatte puheenjohtajavaltio Portugalin voivan esittää rahoitusehdotuksen, joka sitten yhdessä parlamentin kanssa toteutetaan mahdollisimman nopeasti? Uskotteko, että ETI:llä on merkitystä myös väliarvioinnin ja ”terveystarkastuksen” yhteydessä?

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Hyvä parlamentin jäsen Paul Rübig, on sanottava – arvoisa puhemies, luvallanne – on sanottava, että Euroopan teknologiainstituutti, sen varsinainen käynnistäminen ja sen varsinainen käyttöönotto ovat ensisijainen tavoite puheenjohtajavaltio Portugalille. Pyrimme siksi varmistamaan, että tämä instituutti perustetaan ennen Portugalin puheenjohtajakauden päättymistä.

Vaikka puheenjohtajavaltio tietenkin ryhtyy toimiin ja tekee ehdotuksia, on EU:n toimielinten tehtävä hyväksyä puheenjohtajavaltion asiaan liittyvät ehdotukset. Voin taata, että puheenjohtajavaltio yrittää toimia mahdollisimman nopeasti. Tietyt muut aiheet ja muut kysymykset ovat tietenkin koko neuvoston ja toimielinten vastuulla, emmekä voi jättää huomiotta tätä tosiasiaa.

  Puhemies. −

Dimitrios Papadimoulisin laatima kysymys numero 5 (H-0605/07)

Aihe: Kosovon tilanne

Tapaamisessaan YK:n pääsihteerin kanssa 10.7.2007 neuvoston pääsihteeri Javier Solana totesi, että lisäviivästymiset Kosovon kysymyksessä eivät ole suotavia. Lisäksi ranskalainen uutistoimisto totesi diplomaattilähteisiin vedoten, että Brysselissä tutkitaan ankarasti mahdollisuutta tunnustaa Kosovo mahdollisimman järjestäytyneellä tavalla.

Mikä on neuvoston kanta Kosovon tilanteeseen? Voiko se kiistää jyrkästi mahdollisuuden tunnustaa Kosovo yksipuolisesti ja torjua ennakolta YK:n asiaa koskevat menettelyt?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, kuten tiedätte, neuvosto toisti 18. kesäkuuta 2007 kantansa, jonka mukaan YK:n erityislähettilään presidentti Martti Ahtisaaren laatima kokonaisvaltainen ehdotus toimii perustana Kosovon kysymyksen ratkaisemiselle YK:n turvallisuusneuvoston uuden päätöslauselman avulla. Eurooppa-neuvosto ilmaisi tukensa tehostetuille toimille sen varmistamiseksi, että YK:n turvallisuusneuvosto voi hyväksyä tällaisen päätöslauselman hyvissä ajoin.

Kuten tiedätte, YK:n turvallisuusneuvoston neuvottelut uudesta päätöslauselmasta on tällä hetkellä keskeytetty, mutta YK:n turvallisuusneuvosto on erittäin valppaana kysymyksen osalta. Elokuussa antamassaan lausunnossa YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon korosti yhteysryhmän aloitetta, jonka mukaan uusia neuvotteluja Pristinan ja Belgradin välillä johtaisi troikka, johon kuuluisi edustajia Euroopan unionista, Venäjän federaatiosta ja Yhdysvalloista. YK:n pääsihteeri pyysi yhteysryhmää antamaan hänelle selonteon 10. joulukuuta mennessä. Tämän uuden neuvottelukauden tarkoituksena on, että troikalla on helpottava rooli, kun taas konfliktin osapuolet ovat vastuussa uusien ideoiden esittämisestä.

Kuten tiedätte, pääsihteeri ja korkea edustaja Javier Solana nimitti 29. heinäkuuta 2007 suurlähettiläs Wolfgang Ischingerin EU:n edustajaksi troikkaan. Tähän mennessä troikka on tavannut osapuolet erikseen 10. ja 11. elokuuta Belgradissa ja Pristinassa, 30. elokuuta Wienissä sekä 18. ja 19. syyskuuta Lontoossa. Ministeritason yhteysryhmän tapaamisessa, joka järjestetään 27. syyskuuta New Yorkissa YK:n yleiskokouksen ohella, ministerit keskustelevat neuvottelujen tilasta, ja heidän on laadittava lausunto, jonka tarkoituksena on antaa prosessille merkittävä sysäys. New Yorkissa järjestetään myös 28. syyskuuta uusia erillisiä tapaamisia troikan ja osapuolten välillä, ja niitä seuraa mahdollisesti alustava suora tapaaminen osapuolten välillä samana päivänä.

Kuten Javier Solana on painottanut, nyt on välttämätöntä, että osapuolet tekevät rakentavaa yhteistyötä tässä prosessissa ja käyvät olennaisia neuvotteluja. Troikka-prosessin päättyessä YK:n pääsihteerin on esitettävä turvallisuusneuvostolle raportti kysymyksestä. Kuten varmasti ymmärrätte, tässä vaiheessa on vielä liian aikaista ennakoida näiden prosessien tuloksia.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, juuri eilen Condoleezza Rice sanoi, että Kosovosta tulee itsenäinen. Yhdysvaltojen skenaario on selvä: yksipuolinen itsenäisyyden julistaminen joulukuuhun mennessä ja välitön tunnustaminen Yhdysvaltojen toimesta.

Mikä on neuvoston kanta tähän toimintamalliin? Oletteko huolissanne laajemman alueen epävakauden lisääntymisestä albanialaisen nationalismin takia? Aikooko neuvosto vihdoinkin toimia yhdenmukaisesti, tarkkanäköisesti ja yhtenäisesti?

Luin New York Timesista, että eurooppalaiset diplomaatit kiiruhtavat ennakoimaan neuvoston kantaa, joka seuraa orjallisesti Yhdysvaltojen kantaa. Miksette kerro meille, mitä diplomaatit neuvostossa sanovat? Haluaisimme selkeän vastauksen.

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) En ole lukenut enkä kuullut edustajan Riis-Jørgensenin lausuntoja, enkä siksi halua kommentoida niitä suoraan. Sanoisin kuitenkin tämän: meillä on nyt prosessi, jota voimme seurata, prosessi, jota johtaa Euroopan unionin, Venäjän federaation ja Yhdysvaltojen edustajista koostuva troikka.

Meidän pitäisi antaa troikan hoitaa työnsä, mikä todennäköisesti tapahtuu rauhallisissa ja luottamuksellisissa merkeissä. Euroopan unionilta troikan työ saa tietenkin täyden tuen. Lisäksi troikalla on hyvin selkeä tehtävä esittää joulukuussa selonteko, joka muodostaa johtopäätöksen, joka sisältää johtopäätökset ja mitä todennäköisimmin sen tulevina kuukausina tekemästä työstä seuraavia suosituksia. Toivomme siksi, kuten sanoin, että tämä työ saadaan päätökseen, että selonteko julkaistaan ja että kaikki tämän troikan antamat suositukset tulevat myös meidän tietoomme.

Erityisen tärkeää Euroopan unionin kannalta on, että olivat nämä johtopäätökset tai suositukset millaisia tahansa ja Kosovon tulevaisuudennäkymät troikan selonteon mukaan mitkä tahansa, Euroopan unioni pysyy kaikissa päätöksissä, jotka ehkä on tehtävä, yhtenäisenä ja johdonmukaisena. Tämä on ollut puheenjohtajavaltio Portugalin jatkuva kehotus, ja luotamme siihen, että tämä kehotus kuullaan.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tiedättekö, että kollega Dimitrios Papadimoulis on täällä täysin yksin? Tunnetteko parlamentin päätöslauselman, jossa totesimme edustajien 75 prosentin enemmistön turvin: me kannatamme Ahtisaari-Rohan-suunnitelmaa, ja kannatamme selkeästi kansainvälisesti valvottua suvereniteettia? Tiedättekö, että olemme selvästi sulkeneet pois vaihtoehdon Kosovon jakamisesta? Haluan myös kysyä teiltä, mitä sanotte näistä huhuista, jotka koskevat puheita jakamisesta. Sen on nimittäin oikeastaan sulkenut pois sekä yhteysryhmä että tämä parlamentti.

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Kysymys Kosovon jakamisesta tai osittamisesta ei ole millään tavoin esityslistalla eikä kuulu troikan työhön.

  Puhemies. − (PT)

Philip Claeysin laatima kysymys numero 6 (H-0611/07)

Aihe: Kazakstanin Etyj-puheenjohtajuusehdokkuus

Kazakstanin kerrotaan havittelevan Ety-järjestön puheenjohtajuutta vuodelle 2009. Etyjin sääntöjen mukaan sen puheenjohtajana toimivan maan ulkoministeri edustaa järjestöä ja koordinoi kaikkia sen toimia.

Kazakstanissa ei ole tunnetusti vielä koskaan järjestetty kansainväliset kriteerit täyttäviä vaaleja, ja maan ihmisoikeustilanne on kovin heikko.

EU:n parlamentin jäsenvaltiot esiintyvät Etyjissä usein yhtenä blokkina. Epädemokraattisen maan pyrkiminen Etyjin puheenjohtajan paikalle on niin perustavaa laatua oleva kysymys, että siinä on todella voitava edellyttää yksimielisyyttä. Tämä kiperä kysymys on tarkoitus ratkaista marraskuussa.

Vallitseeko yleisten asioiden neuvostossa yhteisymmärrys siitä, että Kazakstanin ehdokkuutta ei voida hyväksyä? Aikovatko parlamentin jäsenvaltiot esiintyä asiassa yksimielisinä?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Kiitos, arvoisa puhemies ja arvoisa parlamentin jäsen. Euroopan unioni ei ole vielä tehnyt päätöstä Kazakstanin Etyj-puheenjohtajuusehdokkuudesta vuodelle 2009. EU:n näkemys on, että ehdokkuus korostaa Kazakstanin tarvetta pyrkiä uudistuksiin ja noudattaa Etyjin sääntöjä ja velvoitteita kaikissa niiden ulottuvuuksissa. Neuvosto on toistanut useaan kertaan, että Etyjin puheenjohtajavaltion on toimittava esimerkkinä järjestön periaatteiden noudattamisesta.

Tapaamisissa Kazakstanin poliittisten tahojen kanssa Euroopan unioni, neuvosto ja komissio ovat painottaneet, että Kazakstanin on osoitettava olevansa valmis ja kykenevä sitoutumaan Etyjin sääntöjen ja velvoitteiden täydelliseen noudattamiseen niiden kaikissa kolmessa ulottuvuudessa, nimittäin inhimillisessä, poliittisessa ja sotilaallisessa sekä taloudellisessa ulottuvuudessa ja ympäristöön liittyvässä ulottuvuudessa.

  Koenraad Dillen (ITS), kysymyksen laatijan sijainen. – (NL) Kiitos vastauksesta, ministeri. Voinko olettaa teidän vihjaavan, ettei Kazakstan täytä näitä edellytyksiä tällä hetkellä?

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Minun on kommentoitava, koska arvoisa parlamentin jäsen päätteli sanomastani jotain, mikä ei ollut juuri se, mitä sanoin. Sanoin, ettei Kazakstanin ehdokkuudesta ole tehty päätöstä ja että päätöksessä Kazakstanin ehdokkuudesta otetaan huomioon, asianmukaisena ajankohtana, noudattaako Kazakstan mainitsemiani ehtoja. Tämä analyysi ja keskustelu tapahtuvat asianmukaisena ajankohtana ja asianmukaisessa paikassa.

  Puhemies. – (PT) Kysymys numero 7 raukeaa laatijan poissaolon vuoksi.

Robert Navarron laatima kysymys numero 8 (H-0616/07)

Aihe: Tonnikalan pyynti Välimerellä

Neuvosto hyväksyi 11. kesäkuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 643/2007⁽¹⁾asetuksen (EY) N:o 41/2007 muuttamisesta Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission suositteleman tonnikalan elvyttämissuunnitelman osalta. Tekstissä ei kuitenkaan noudateta Euroopan unionin tonnikalankalastajien tasavertaisen kohtelun periaatetta. Pyydettyjen kalojen vähimmäispainoa ja kalastusaikoja säätelevät säännöt eroavat toisistaan maantieteellisten pyyntialueiden mukaan.

Mistä syystä Välimeren ja Itä-Atlantin kalastajia kohdellaan näin eri tavoin?

Ranskalaisiin Välimeren tonnikalan kalastajiin kohdistetut rajoitukset saattavat vakavasti häiritä alan sosio-ekonomista tasapainoa. Uudessa asetuksessa vaaditun 30 kg:n rajan ylittäviä tonnikaloja on vaikea myydä. Kalastuskauden lyhentäminen kahdella viikolla merkitsee kalastajille huomattavaa liikevaihdon pienenemistä. Nämä toimenpiteet vaikuttavat suoraan noin tuhanteen kalastajaan ja heidän perheisiinsä.

Millä tavoin tonnikalan kalastus on haitallisempaa Välimerellä kuin Itä-Atlantilla?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Kiitos, arvoisa puhemies ja hyvä parlamentin jäsen Navarro. Haluan neuvoston puolesta kiittää parlamentin jäsentä tonnikalan elvyttämissuunnitelmaa koskevasta kysymyksestä. Suunnitelma laadittiin Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) tiedemiesten lausunnon perusteella. Lausunnossa suositeltiin välittömiä ja kattavia toimia Välimeren ja Itä-Atlantin tonnikalakannan uhkaavan romahtamisen ehkäisemiseksi. ICCAT hyväksyi Dubrovnikissa marraskuussa 2006 pidetyssä vuosikokouksessaan suosituksensa, jonka tarkoituksena on panna täytäntöön 15 vuoden elvyttämissuunnitelma. Tästä seurasi, että Euroopan yhteisö ICCATin parlamentin jäsenenä hyväksyi kansainvälisen velvoitteen saattaa kyseinen elvyttämissuunnitelma osaksi yhteisön lainsäädäntöä.

Kaupalliselta kannalta seuraukset tämän velvoitteen täydellisestä noudattamatta jättämisestä olisivat erittäin haitalliset Euroopan yhteisön asemalle Aasian markkinoilla. Tätä velvoitetta noudatettiin vuoden 2007 osalta hyväksymällä neuvoston asetus (EY) N:o 643/2007, jolla muutettiin suurimpia sallittuja saaliita (TAC) ja kiintiöitä. Komission ehdotuksen pohjalta neuvosto arvioi parhaillaan asetuksia, joita tarvitaan suunnitelman soveltamiseksi pysyvästi seuraavat 14 vuotta 1. tammikuuta 2008 alkaen. Eri alueita koskevat eri säännöt kalastustyyppien, toiminnan määrän ja kantojen tilanteen erojen huomioon ottamiseksi. On muistettava, että nämä kalastusmuodot vaihtelevat huippu-teknologisesta teollisesta kalastuksesta ei-teolliseen perinteiseen kalastukseen.

ICCAT-ryhmät päättivät suunnitelmasta tieteellisten lausuntojen perusteella, ja niissä tehtiin tietty ero Välimeren ja Itä-Atlantin välillä. Neuvosto katsoo näin ollen, että ICCAT pyrki noudattamaan näitä tieteellisiä ohjeita tehden samalla eron elvyttämissuunnitelman osatekijöiden välillä laimentaakseen sen sosio-ekonomisia seurauksia.

Neuvosto on täysin tietoinen siitä, että tällä tärkeällä elvyttämissuunnitelmalla on sosio-ekonomisia seurauksia kyseisille kalastusyhteisöille. Nämä seuraukset tuntuisivat myös, jos tonnikalakannat romahtaisivat jälleen. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 643/2007 hyväksymistä edeltäneiden neuvottelujen aikana neuvosto ja komissio sopivat sellaisen säännöksen käyttöönotosta, joka takaisi, että Euroopan kalastusrahasto tunnustaisi elvyttämissuunnitelman sellaisenaan. Tämä antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden käyttää osan rahastosta saamistaan varoista kyseisten kalastusyhteisöjen kärsimien taloudellisten vaikutusten lievittämiseen. Suunnitelman mukaan säännös pysyy voimassa 31. joulukuuta 2014 saakka.

  Josu Ortuondo Larrea (ALDE), kysymyksen laatijan sijainen. – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin nyt puhua parlamentin jäsenen Robert Navarron puolesta ja sitten esittää oman kysymykseni, tai ennemminkin toistaa erään kysymyksen.

Kysymykseni parlamentin jäsenen Robert Navarron puolesta on seuraava: Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 23 artiklan 4 kohdassa säädetään tonnikalan elvyttämissuunnitelman käyttöönotosta. Kohdan mukaan jäsenvaltion suhteessa vuosikiintiöön tuottama ylijäämä voidaan vähentää tulevista kalastusmahdollisuuksista. Haluan kysyä neuvostolta: mitä tapahtuu niille, jotka ovat kalastaneet vähemmän kuin tämänvuotisen kiintiönsä, kun komissio sulki kalastusalueet viime viikolla?

  Puhemies. − (PT) Hyvä parlamentin jäsen Josu Ortuondo, en voi antaa teille puheenvuoroa, koska listallani on jo kaksi puhujaa. Annan teille kuitenkin 15 lisäsekuntia, jos haluatte esittää kysymyksenne heti, koska työjärjestyksen mukaan en voi sallia kolmea lisäkysymystä. Poikkeuksena, ja edellyttäen kaikilta läsnäolijoilta malttia, sallin teidän siksi jatkavan vielä 15 sekuntia.

  Josu Ortuondo Larrea (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan myös pyytää teiltä suvaitsevaisuutta kysyäkseni neuvoston puheenjohtajalta, miten asetusta (EY) N:o 2371/2002 voidaan soveltaa, jos parlamentin jäsenvaltiot eivät ole tehneet yhteistyötä komission kanssa eivätkä ole lähettäneet sille pakollisia tietoja tämän kalastusvuoden saaliista.

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Parlamentin jäsen esitti minulle tietyt kysymykset, joista toinen on erittäin spesifinen ja yksityiskohtainen. Yritän vastata parhaani mukaan, mutta uskon vilpittömästi, että ensimmäinen kysymys koskee suoraan komissiota ja että kysymys olisi parempi esittää sille. Katson, että komissio on varmasti neuvostoa paremmassa asemassa antamaan teille haluamanne selvityksen.

Toiseen kysymykseenne jäsenvaltioiden väitetystä yhteistyön puutteesta komission kanssa vastaisin, että jos tämä pitää paikkansa, on tietenkin itse komission tehtävä analysoida tilannetta ja löytää paras tapa, sanokaamme, pakottaa jäsenvaltiot noudattamaan sitä, minkä ovat itse vahvistaneet. Tämä on selvästi syy siihen, että katson kysymyksen kuuluvan esitettäväksi ennemminkin komissiolle kuin neuvostolle.

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Haluan kysyä puheenjohtajavaltiolta, miten se suhtautuu ilmastonmuutosilmiöön kalastuskiintiöiden yhteydessä. Me kaikki tiedämme, että ilmastonmuutosta lieventää tällä hetkellä merten voimakas lämmönotto. 80 prosenttia energiasta sitoutuu vielä mereen. On kuitenkin odotettavissa, että tulevaisuudessa myös meriympäristö lämpenee voimakkaasti. Miten neuvoston puheenjohtajavaltio varmistaa, että nämä uudet tieteelliset tosiasiat myös otetaan asianmukaisesti huomioon ja että vesielinympäristö huomioidaan kalastuskiintiöitä määritettäessä?

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Mielestäni tämä on toinen kysymys, joka olisi parempi esittää komissiolle kuin neuvostolle, koska komissiolla on luonnollisesti johtava ja olennainen rooli tässä asiassa. Voin kertoa hyvälle parlamentin jäsenelle, kuten jo sanoin, että ympäristökysymykset, etenkin ilmastonmuutokseen liittyvät, ovat puheenjohtajavaltion esityslistalla ja neuvoston esityslistalla ensisijaisen tärkeänä kohtana. Edessämme on suuri haaste Balin konferenssin jälkeen tämän vuoden lopulla, ja koko tämän prosessin jälkeen toivomme voivamme päättää vuonna 2009 uusista hiilidioksidipäästötavoitteista.

  Rosa Miguélez Ramos (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, minäkin haluan kommentoida tonnikalakysymystä ja erityisesti komission hiljattain määräämää kalastusalueiden sulkemista Euroopan unionille myönnetyn kiintiön ylityttyä.

Komission meille toimittamista tiedoista voidaan päätellä, että kun kalastusalueet suljettiin, tietyt jäsenvaltiot, mukaan lukien Espanja ja Portugali, eivät vielä olleet kalastaneet koko kiintiötään, vaikka toiset, kuten Ranska ja Italia, olivat ylittäneet omansa ja jopa kaksinkertaistaneet ne asettaen Euroopan unionin siten vähintäänkin kiusalliseen tilanteeseen, koska se oli rikkonut kansainvälisiä sääntöjä.

Neuvostolle osoittamani kysymys on: mihin toimenpiteisiin neuvosto voi ryhtyä korvatakseen menetyksen valtioille, jotka eivät ole käyttäneet koko kiintiöitään, tekemällä vähennyksiä niiden kiintiöihin, jotka ovat käyttäneet enemmän kuin oman kiintiönsä? Voiko neuvosto tehdä niin?

Minulla on toinenkin kysymys: mitä neuvosto aikoo tehdä? Mihin toimenpiteisiin se ryhtyy varmistaakseen, ettei tällainen tilanne toistu?

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Arvoisa puhemies, hyvä parlamentin jäsen Rosa Miguélez, jälleen kerran minun on sanottava, että teidän on esitettävä nämä kysymykset komissiolle. Komissio on luonnollisesti kykenevä vastaamaan asianmukaisesti kysymyksiin, jotka juuri esititte minulle.

  Puhemies. − (PT)

Chris Daviesin laatima kysymys numero 9 (H-0617/07)

Aihe: EU:n lainsäädännön laatiminen julkisuudessa

Onko neuvostolla tietoja mahdollisista kielteisistä vaikutuksista, joita on saattanut aiheutua sen kesäkuussa 2006 tekemästä päätöksestä, jonka mukaan neuvoston verkkosivuilla voi seurata kokouksia, joissa ministerit keskustelevat lainsäädännöstä?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Vastauksena hyvän parlamentin jäsenen kysymykseen puheenjohtajavaltio neuvoo teitä tutustumaan edellisen puheenjohtajavaltion Suomen neuvostolle 11. joulukuuta 2006 esittelemään raporttiin yleisen avoimuuspolitiikan täytäntöönpanosta. Raportti sisälsi neuvoston viimeisimmän arvion uusien avoimuustoimenpiteiden vaikutuksesta neuvoston työn tehokkuuteen. Tämän alustavan raportin, alustavien päätelmien mukaan vuoden 2007 loppuun mennessä olisi tehtävä perusteellisempi arvio uusien avoimuustoimenpiteiden vaikutuksista, kun niiden täytäntöönpanosta ja vaikutuksesta neuvoston työhön on saatu enemmän käytännön kokemuksia.

Voin kertoa teille, että vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla yhteensä 98 keskustelua oli yleisölle avoimia Eurooppa-neuvoston 15. ja 16. kesäkuuta 2006 tekemien päätelmien ja neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan mukaisesti.

  Chris Davies (ALDE). – (EN) Olen tyytyväinen neuvoston puheenjohtajan vastaukseen, ja olen erittäin iloinen, että neuvosto päätti järjestää mahdollisuuden näiden menettelyjen seuraamiseen ennen kaikkia uudistussopimukseen mahdollisesti sisältyviä määräyksiä.

Panen merkille neuvoston puheenjohtajan vastauksen, jonka mukaan ennen vuoden 2007 loppua tehdään ja julkistetaan arvio, joka toivoakseni kertoo, miten avoimuuden periaatetta voidaan laajentaa tällä alalla. Voiko neuvoston puheenjohtaja vahvistaa, että ennen hänen puheenjohtajakautensa loppua todella julkistetaan tällainen arvio?

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Voin vahvistaa ja vakuuttaa teille sen, että tämä aihe on puheenjohtajavaltio Portugalille erittäin tärkeä ja että teemme kaiken mahdollisen prosessin edistämiseksi. En voi tällä hetkellä taata tiettyä päivämäärää arvion esittämiselle, mutta voin taata, että puheenjohtajavaltio Portugali on erittäin kiinnostunut tämän avoimuuskysymyksen edistämisestä ja on sitoutunut asiaan.

  Puhemies. − (PT)

Ryszard Czarneckin laatima kysymys numero 10 (H-0620/07)

Aihe: Afganistanin tilanne

Millaisena neuvosto näkee EU:n roolin tilanteen vakauttamisessa Afganistanissa, johon on sijoitettu useiden Euroopan unionin parlamentin jäsenvaltioiden sotilaita?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Euroopan unionin lähestymistapa perustuu lähinnä tiukkaan koordinointiin. Sisäisesti on kiinnitetty erityistä huomiota Euroopan yhteisön, neuvoston ja jäsenvaltioiden toimien täydentävyyden ja vastavuoroisen vahvistamisen varmistamiseen. Ulkoisesti Euroopan unioni on ollut yksi tärkeimmistä jäsenistä vuoden 2006 Afganistanin kokonaissuunnitelman puitteissa perustetussa yhteisessä koordinointi- ja valvontaelimessä.

Neuvoston 12. helmikuuta 2007 tekemä päätös edetä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETTP) Afganistan-operaation kanssa on ymmärrettävä tämän laajemman strategian puitteissa. EU:n poliisioperaatio (EUPOL) on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa. Tämän operaation kautta Euroopan unioni ilmaisee aikomuksensa ottaa aktiivisempi rooli valvonnassa, joka liittyy laajempaan oikeusvaltion periaatteeseen. Tämä operaatio sopii tietenkin yhteen komission sitoumuksen kanssa uudistaa oikeussektoria. Kaikkien näiden ponnistelujen yhteisenä tavoitteena on Afganistanin instituutioiden suvereeniuden vahvistaminen.

Vuodesta 2001 lähtien Afganistan on edistynyt huomattavasti seuraavissa asioissa: edustuksellisten poliittisten toimielinten perustaminen, lehdistön vapauttaminen, turvallisuussektorin toimielinten luominen, terveys- ja koulutustilanteen sekä ihmisoikeuksien ja naisten aseman parantaminen, toimivan korkeimman oikeuden nimittäminen ja neuvoa-antavan lautakunnan perustaminen ylempien virkamiesten nimittämistä varten. Euroopan unionilla on ollut prosessissa olennainen rooli, ja se on myöntänyt siihen jo 3,7 miljardia euroa vuodesta 2002 lähtien. Euroopan unioni jatkaa ponnistusten tehostamista varmistaakseen, että sen kehitysapu saavuttaa afgaanit maan kaikissa osissa.

Hallinnon ja oikeusvaltion periaatteen painottamisen nyt entistä enemmän on tarkoitus tehostaa muiden alojen toimia. Komissio on kehittänyt ohjelmia maaseudun kehittämisen, terveyden ja hallinnon aloilla ja tukee taloudellisesti kaikkia jäsenvaltioiden alueellisten uudelleenrakennusryhmien kautta toteuttamia siviilitoimia. Euroopan unioni uskoo vakaasti, kuten Eurooppa-neuvosto totesi 14. joulukuuta 2006, että Afganistanin turvallisuus ja kehitys ovat itsenäisiä. Siksi Euroopan unioni on aina sitoutunut pitkällä aikavälillä Afganistaniin vahvan ja tasapainoisen strategian avulla.

  Ryszard Czarnecki (UEN). – (PL) Paljon kiitoksia, puheenjohtaja Antunes, tästä selvityksestä. Halusin vain viitata erääseen keskeiseen kysymykseen, joka liittyy myös Afganistanissa toimivien Euroopan komission edustajien lausuntoihin parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa.

Halusin tiedustella, aikooko neuvosto lisätä humanitaarista apua Afganistaniin ja tehostaa toimia siviiliyhteiskunnan uudelleenrakentamiseksi. Mielestäni Afganistanissa tarvitaan muutakin kuin sotilaallista läsnäoloa. Oma maani on kuitenkin sitoutunut asiaan paikan päällä Afganistanissa, mikä on merkki tietystä halusta saavuttaa vakaus alueella.

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Olen samaa mieltä hyvän parlamentin jäsenen kanssa: turvallisuuden ja vakauden edistäminen sotilaallisessa mielessä Afganistanissa on olennaista, mutta se on vain yksi osa tehtävästämme tässä maassa. Meidän on myös työskenneltävä Afganistanin demokraattisten instituutioiden vahvistamiseksi. Lisäksi on keskityttävä Afganistanin ”siviiliyhteiskuntakomponenttiin”. Meidän on investoitava terveyteen sekä perus- ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi meidän on tietenkin jatkettava Afganistanin kansan voittamista puolellemme.

Siksi meillä on strategia, joka sisältää kaksi näkökohtaa, joista yksi on sotilaallinen näkökohta, johon liittyvät turvallisuus ja vakaus paikan päällä. Ilman turvallisuutta, ilman vakautta paikan päällä ei voi olla rauhaa eikä taatusti voi olla taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Siksi meidän on taattava tämä näkökohta ja samalla työskenneltävä Afganistanin siviiliyhteiskunnan ja Afganistanin demokraattisten instituutioiden hyväksi ja investoitava niihin. Tähän toimintaan viittaamme Afganistanin valtion hallinnollisen valmiuden uudelleenrakentamisena.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Taloudellinen vakaus on olennainen edellytys sille, että demokratia ja rauha toimivat Afganistanissa. Euroopan unionissa meillä on Oslon asialista, joka koskee koulutusta pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin, yritysten perustamista ja myös yrittäjyyttä koskevan asennoitumisen parantamista sekä viennin ja tuonnin edistämistä. Voisitteko kuvitella, että tätä Oslon asialistaa sovellettaisiin myös Afganistanissa?

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Hyvä parlamentin jäsen Paul Rübig, mielestäni meidän on investoitava Afganistanin yhteiskunnan kaikkiin alueisiin, kuten juuri mainitsin. On selvää, että Afganistanin kaltaisessa maassa, jossa on tällä hetkellä turvallisuusongelmia, taloudellisia ongelmia ja erityinen yhteiskuntarakenne, pienillä ja keskisuurilla yrityksillä voi olla mielestäni erittäin tärkeä rooli.

Siksi minusta näyttää siltä, että tämä on todella alue, johon voimme ja johon meidän on investoitava Afganistanin taloudellisen ja yhteiskuntarakenteen muodostamisen kannalta. Tietenkin voimme keskustella siitä, miten täsmälleen käytämme rahoitusvälinettä, mutta tietenkään kukaan ei tällä hetkellä, ainakaan lähitulevaisuudessa, odota suurten yritysten sijoittautuvan Afganistaniin. Sen aika ei ole vielä.

Afganistanin taloudellisen rakenteen elvyttämiseksi katson, että meidän on erityisesti keskitettävä toimintamme koulutukseen ja samalla pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

  Puhemies. − (PT)

Eoin Ryanin laatima kysymys numero 11 (H-0625/07)

Aihe: EU:n vastatoimet järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi Euroopassa

Voiko neuvosto antaa kattavan lausunnon järjestäytyneen rikollisuuden tämänhetkisestä tilasta Euroopassa sekä siitä, millaisia koordinoituja hankkeita EU:ssa toteutetaan järjestäytyneen rikollistoiminnan kasvavan uhan torjumiseksi?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Neuvosto kehottaa parlamentin jäsentä tutustumaan järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaan uhkakuva-arvioon, jonka Europol laatii vuosittain ja toimittaa neuvostolle ja josta julkaistaan ja toimitetaan vuosittain versio Euroopan parlamentille.

Tämän vuoden kesäkuun 13. päivänä uhkakuva-arviosta tekemissään päätelmissä neuvosto totesi jälleen katsovansa, että järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa pitäisi keskittyä sen aiheuttaman uhan ja haitan vähentämiseen ja etenkin seuraavien ongelmien ratkaisuun: järjestäytyneiden rikollisryhmien hajottamisen esteet, jotka johtuvat niiden kansainvälisestä ulottuvuudesta tai vaikutusvallasta, järjestäytyneen rikollisuuden yhteiskuntaan ja talouteen soluttautumisen taso, erityisesti laillisten liiketoimintarakenteiden ja varsinkin kuljetusalan väärinkäyttö, ja lopulta teknologian väärinkäyttö järjestäytyneiden rikollisryhmien toimesta.

Neuvosto myös painotti, että Euroopan unionin ensisijaisen toiminnan kohteina vuonna 2007 pitäisi olla seuraavien rikosmarkkinoiden: huumekauppa, erityisesti synteettisten huumausaineiden osalta; ihmisten salakuljetus ja ihmiskauppa, etenkin laittoman maahanmuuton yhteydessä; petokset, erityisesti korkean veron alaisten tavaroiden ja arvonlisäverokarusellien osalta; eurojen väärentäminen, tavaroiden väärentäminen ja tekijänoikeusrikokset sekä rahanpesu.

Kuten myös vuoden 2006 uhkakuva-arvion osalta, päätelmissä korostettiin monialaisen, tiedustelupalvelujen johtaman toiminnan tarvetta, jotta ei pystyttäisi ainoastaan häiritsemään rikollista toimintaa, vaan myös hajottamaan rikollisjärjestöjä, saamaan syylliset oikeuden eteen ja viemään heiltä rikoksista saadut tulot.

Tämä merkitsee erikoistuneiden voimavarojen hyödyntämistä ja rakenteiden organisoimista kaiken lainvalvontaelinten käytössä olevan tiedon käyttämiseksi ja siten uhkaavimpien rikollisryhmien tunnistamiseksi ja taltuttamiseksi.

Neuvosto kehottaa päätelmissään myös kehittämään edelleen uutta, tiedustelupalvelujen johtamaa valvontastrategiaa, joka kattaisi koko kansallisen – ja mahdollisesti EU:n – alueen, täydentämään ulkorajojen valvontaa tarkastuksilla, joko matkan varrella tai määränpäässä, seuraamaan rahaliikennettä ja laajentamaan kansallisten ja EU:n lainvalvontaviranomaisten analyyttisia valmiuksia.

  Eoin Ryan (UEN). – (EN) Kysymykseni on kaksiosainen. Ensimmäiseen vastasitte siinä mielessä, että mainitsitte käyttöön otetut aloitteet, mutta ette vastannut osaan, joka koskee järjestäytyneen rikollisuuden tilaa. Monien mielestä sitä aliarvioidaan pahasti tällä hetkellä, ja järjestäytyneet rikollisjengit ujuttautuvat valtavaan määrään maita, jos eivät jopa kaikkiin Euroopan unionin maihin. Tämä on ongelma, joka ei poistu, ja monien mielestä siihen on puututtava paljon koordinoidummin kuin tällä hetkellä. Kysymykseni teille koskee kai lähinnä järjestäytyneen rikollisuuden tilaa Euroopassa.

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Hyvä parlamentin jäsen Eoin Ryan, kuten jo mainitsin, mielestäni olisi tai ennemminkin on hyödyllistä ja itse asiassa olennaista tarkastella Euroopan järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa uhkakuva-arviota. En väittele siitä, onko rikollisuutta enemmän tai vähemmän, koska minulla ei tällä hetkellä ole antaa teille asiasta mitään tietoja, mutta usein on niin, että rikollisuuden koetaan psykologisesti lisääntyneen, kun tosiasiat eivät varsinaisesti tue oletusta.

On kuitenkin yksi asia, josta ei voida väitellä: me tarvitsemme jäsenvaltioiden suurempia yhteisiä ponnistuksia ja enemmän yhteistyötä niiden välillä, erityisesti yhteistyötä eurooppalaisten toimielinten ja jäsenvaltioiden välillä, poistaaksemme järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamat uhkat, jotka ovat laajamittaisia ja moninaisia. Kuten mainitsin, käytettävissä olevien uusien tekniikoiden ansiosta järjestäytyneillä rikollisryhmillä on poikkeuksellisen kehittyneitä toimintatapoja, joita on erittäin hankala torjua. Uskon kaikkien jäsenvaltioidemme olevan tietoisia näistä uusista tekniikoista ja näiden teknologisten saavutusten rikollisille tarjoamista tilaisuuksista; nämä tekniikat aiheuttavat ehdottomasti erityisiä ongelmia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.

Tietenkin puheenjohtajavaltio Portugali, kuten sen pitääkin, aikoo harkita kaikkia toimielinten tekemiä ehdotuksia torjuakseen tehokkaammin uhkia, joita aiheuttavat rikollisryhmät, joilla on vääjäämättä suuri vaikutus yhteiskuntiimme niiden rikosten luonteen takia, joihin ne syyllistyvät.

  Jim Allister (NI). – (EN) Oletan, että neuvoston puheenjohtaja kauhistuisi kaikista yhteyksistä järjestäytyneen rikollisuuden ja minkä tahansa EU:n hallituksen välillä. Tämä on kuitenkin täsmälleen Pohjois-Irlannissa vallitseva tilanne. Siellä Sinn Féin, yksi hallituksen johtavista puolueista, on erottamattomasti yhteydessä IRA:han, jonka laiton ”armeijaneuvosto” kontrolloi IRA:n järjestäytyneestä rikollistoiminnasta kerättyjen satojen miljoonien eurojen salkkua. Tämä on yksi syy siihen, miksi sen armeijaneuvostoa ei ole lakkautettu. Liittyykö neuvosto tämän säädyttömyyden tuomitsijoihin ja kehottaa IRA:a / Sinn Féiniä lakkauttamaan välittömästi laittoman armeijaneuvostonsa?

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Vastaukseni järjestäytyneen rikollisuuden torjumista sekä neuvoston arviota ja reaktiota koskevaan kysymykseen sisältyvät alkuperäiseen puheeseeni. Minulla ei ole aiheeseen mitään lisättävää.

  Puhemies. − (PT)

Seán Ó Neachtainin laatima kysymys numero 12 (H-0627/07)

Aihe: Liikenneturvallisuus

Voiko Eurooppa-neuvosto ilmoittaa, mitä toimenpiteitä se toteuttaa liikenneturvallisuuden parantamiseksi Euroopan unionin alueella?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Arvoisa puhemies ja hyvä parlamentin jäsen Sean Ó Neachtain, kuten parlamentin jäsen varmasti tietää, komission esiteltyä maaliskuussa 2006 tieliikenneturvallisuuden eurooppalaisen toimintaohjelman väliarvioinnin neuvosto hyväksyi päätelmiä 8.–9. kesäkuuta 2006 pitämässään kokouksessaan. Näissä päätelmissä Euroopan unionin liikenneministerit ja Euroopan komissio olivat samaa mieltä tarpeesta tehostaa liikenneturvallisuustoimenpiteitä ja -aloitteita yhteisön tai jäsenvaltioiden tasolla.

Tuloksena oli, että lokakuussa 2006 Euroopan komissio hyväksyi kaksi lainsäädäntöehdotusta liikenneturvallisuuden parantamisesta, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston välisen erinomaisen yhteistyön ansiosta nämä kaksi lainsäädäntömenettelyn osapuolta pääsivät nopeasti yhteisymmärrykseen ehdotuksesta direktiiviksi peilien jälkiasentamisesta raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin. Direktiivi tuli voimaan elokuussa 2007, ja se pannaan täytäntöön 31. maaliskuuta 2009 mennessä.

Komission arvion mukaan tämä uusi lainsäädäntötoimenpide saattaa säästää jopa 1 200 ihmishenkeä yhteisön teillä vuoteen 2020 mennessä. Neuvosto arvioi parhaillaan ehdotusta direktiiviksi tieinfrastruktuurin turvallisuusjohtamisesta, josta se Euroopan parlamentin lausuntoa odottaessaan toivoo voivansa hyväksyä yleisen lähestymistavan 1.–2. lokakuuta pidettävässä neuvoston tapaamisessa. Komissio arvioi, että noin 7 000 loukkaantumista ja 600 henkeä voitaisiin säästää joka vuosi, jos tämän ehdotetun lainsäädäntövälineen ehdotuksia sovellettaisiin.

Sanoisin lisäksi parlamentin jäsenelle, että hän voi olla vakuuttunut neuvoston aikeesta arvioida myönteisesti kaikkia liikenneturvallisuustoimenpiteitä ja -aloitteita, joita Euroopan komissio ehdottaa tämänhetkisten ponnistelujensa puitteissa, joiden tarkoitus on vähentää kuolemantapauksia ja loukkaantumisia yhteisön teillä.

  Seán Ó Neachtain (UEN). – (EN) Kiitän vastauksesta, mutta haluaisin kysyä, tarvitaanko nyt mielestänne koordinoidumpaa lähestymistapaa, kun otetaan huomioon maasta toiseen matkustavien jäsenvaltioiden kansalaisten lukumäärä. Erityisesti omassa maassani Irlannissa tilanne on se, että monet ihmiset Itä-Euroopasta tulevat maahan ja tuovat autonsa mukanaan. Mielestäni neuvosto tai komissio eivät ole tällä hetkellä varautuneet asianmukaisesti tämäntyyppiseen matkustukseen.

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Portugalilaisena olen myös havainnut liikenneturvallisuuteen liittyvää dramaattista kehitystä maassani. Portugalilla on ongelma, tai on ollut ongelma, tällä alalla, ja siksi olemme ponnistelleet asiassa huomattavasti. Ponnistelut ovat viime vuosina johtaneet kuolemantapausten vitsauksen erittäin merkittävään vähenemiseen Portugalin teillä, erityisesti tieliikenneonnettomuuksissa. Tämä vähentyminen on johtunut hallituksen järjestelmällisestä ja sinnikkäästä toiminnasta.

Tämä on ongelma, josta olemme kaikki erittäin tietoisia, joka vaikuttaa meihin välittömästi ja jonka osalta olemme valppaita ja erittäin herkkiä. Sanoin puheeni lopussa, että neuvosto, tässä tapauksessa puheenjohtajavaltio Portugali, kiinnittää erityistä huomiota kaikkiin ehdotuksiin, joita komissio esittää neuvostolle tarkoituksenaan parantaa entisestään nykyisiä ponnistuksia kuolemantapausten ja loukkaantumisten vähentämiseksi yhteisön teillä. Se on myös täysin valmis arvioimaan ehdotuksia ja ottamaan ne huomioon. Kuten sanoin, puheenjohtajavaltio eli puheenjohtajuutta hoitava jäsenvaltio on erityisen herkkä tässä kysymyksessä, koska sekin taistelee tätä ongelmaa vastaan Portugalissa. Tämän vuoksi, kuten sanoin, se on siis halukas kiinnittämään erityistä huomiota kaikkiin komission tässä asiassa neuvostolle esittämiin ehdotuksiin.

  Puhemies. − (PT)

Brian Crowleyn laatima kysymys numero 13 (H-0629/07)

Aihe: Kroatian liittyminen Euroopan unioniin

Voiko Eurooppa-neuvosto antaa kattavan selvityksen siitä, miten Kroatian pyrkimykset liittyä Euroopan unioniin edistyvät tällä hetkellä?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Arvoisa puhemies, hyvä parlamentin jäsen Brian Crowley, minulla oli jo täällä tänään tilaisuus mainita lyhyesti Kroatian liittymisprosessi. Käsittelen nyt hieman enemmän yksityiskohtia puhuen silti mahdollisimman lyhyesti aikarajoitusten takia.

Voin kertoa teille, hyvä parlamentin jäsen Brian Crowley, että liittymisneuvottelut Kroatian kanssa ovat hyvällä mallilla ja että tänä vuonna on edistytty huomattavasti. Kaiken kaikkiaan olemme avanneet ja väliaikaisesti sulkeneet kaksi lukua: luvun 25 – Tiede ja tutkimus, ja luvun 26 – Koulutus ja kulttuuri. Tällä välin on avattu 10 muuta lukua. Ne ovat: luku 3 – Palvelujen tarjoamisen vapaus; luku 6 – Yritysoikeus; luku 7 – Teollis- ja tekijänoikeudet; luku 9 – Rahoituspalvelut; luku 10 – Tietoyhteiskunta ja tiedotusvälineet; luku 17 – Talous- ja rahapolitiikka; luku 18 – Tilastot; luku 20 – Yritys- ja elinkeinopolitiikka; luku 29 – Tulliliitto, ja lopuksi luku 32 – Varainhoidon valvonta.

Lisäksi neuvosto aikoo pitää 15. lokakuuta Kroatian liittymiskonferenssin viidennen ministeritason kokouksen avatakseen luvun 28 – Kuluttajat ja terveyden suojelu. Vuoden lopulla seuraa muita lukuja. Työtä on vielä paljon, etenkin aloilla, jotka ovat ratkaisevia kaikkien ehdokasvaltioiden menestymisen kannalta, kuten oikeusjärjestelmän ja julkishallinnon uudistaminen, korruption torjuminen ja taloudelliset uudistukset. Neuvosto myös jatkaa Kroatian patistamista parantamaan hallinnollisia valmiuksiaan ja todella saattamaan yhteisön säännöstöä osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panemaan sitä täytäntöön, jotta se voi täyttää parlamentin jäsenvelvoitteensa hyvissä ajoin. Meidän on huomautettava, että tämän dynamiikan ylläpitämiseksi ja laadukkaan prosessin varmistamiseksi tarvitaan lisäponnisteluja, jotta neuvottelupuitteiden vaatimukset voidaan täyttää, mukaan lukien Kroatian vakautus- ja assosiaatiosopimukseen liittyvät velvoitteet ja myös liittymiskumppanuuden täytäntöönpano.

  Brian Crowley (UEN). – (EN) Haluan sanoa ennen kysymykseni esittämistä, että mielestäni on hienoa, että neuvoston puheenjohtaja on tänään viettänyt näin paljon aikaa parlamentissa ja osallistunut näin moniin keskusteluihin. Kiitos parlamentin puolesta.

Kroatian aikataulun osalta tunnemme ongelmat, joita joidenkin kysymysten osalta on ollut yhteisymmärrykseen pääsemisessä Kroatian hallituksen kanssa, mutta voisiko neuvoston puheenjohtaja antaa arvion ajanjaksosta, jonka puitteissa hän olettaa nämä neuvottelut saatavan päätökseen? Puhummeko kahden vuoden ajanjaksosta vai kolmen vuoden ajanjaksosta? Voidaanko mahdollisesti esiin tulevat ongelmat huomioon ottaen antaa täsmällistä aikataulua?

Toiseksi, niiden alojen osalta, joilla neuvottelut on vielä avattava – koko oikeudellisen riippumattomuuden ala ja poliisiviranomaiset Kroatiassa – mihin erityisiin toimiin näillä aloilla on ryhdytty?

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Hyvä parlamentin jäsen Brian Crowley, kiitokset ystävällisistä sanoistanne. On sanottava, että minulle on ollut suuri ilo ja kunnia olla täällä kanssanne tänään, keskustellen ja joskus ollen eri mieltä näistä Euroopan toimintaohjelman ja Euroopan unionin kannalta tärkeistä kysymyksistä.

Hyvä parlamentin jäsen kuitenkin pyytää minulta mahdottomia: päivämäärän antamista Kroatian liittymiselle. En voi tehdä sitä, koska tämä liittyminen, tai tämä päivämäärä, riippuu mitä todennäköisimmin enemmän Kroatiasta kuin itse Euroopan unionista. Itse asiassa Kroatia olisi todennäköisesti paremmassa asemassa kuin Euroopan unioni määrittämään aikataulun siitä yksinkertaisesta syystä, että, kuten tietysti tiedätte, tuleminen osaksi unionia, unioniin liittyminen, riippuu ehtojen ja edellytysten noudattamisessa saavutetusta edistyksestä tai vastaa sitä. Voin sanoa yksiselitteisesti sen, että Kroatialla on vakaat eurooppalaiset näkymät ja vakaat mahdollisuudet liittyä yhteisöön ja että puheenjohtajavaltio Portugali on sitoutunut edistämään tätä prosessia puheenjohtajuutensa aikana ja on tietenkin sitoutunut myös, yhdessä komission kanssa, selvittämään kaikki mahdolliset esiin tulevat ongelmat.

Marraskuussa, kuten sanoin vastatessani toiseen kysymykseen, julkaistaan kertomus Kroatian kanssa käytävien neuvottelujen edistymisestä. Komissio toimittaa meille tämän kertomuksen ja ehdotuksen. Näillä, kuten varmasti ymmärrätte, on olennainen rooli meneillään olevasta työstä raportoinnissa ja sen seurannassa. Ne laaditaan komission toimivallan alaisuudessa ja siltä odotettavan yksityiskohtaisesti, ja se, mitä komissio sanoo ja mitä se ehdottaa ja suosittelee kertomuksessaan, on erittäin tärkeää sen kannalta, mitä neuvosto päättää tulevaisuudesta ja neuvotteluprosessin jatkamisesta Kroatian kanssa.

On totta, että erittäin usein vaikeampia ratkaista ovat hallinnolliset ja oikeudelliset kysymykset, pohjimmiltaan kysymykset, jotka liittyvät jäsenvaltioiden erityiseen sisäiseen organisointiin. Juuri näihin aloihin jäsenvaltioiden on erityisen organisointinsa osalta panostettava enemmän, ja niillä on mahdollisesti myös tehtävä laajempia ja, sanokaamme kivuliaampia ja vaikeampia uudistuksia. Luotamme siihen, että Kroatia pystyy selvittämään kaikki tällaiset ongelmat ja että siitä omien toiveidensa ja myös Euroopan unionin toiveiden mukaisesti tulee ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa unionimme jäsen.

  Puhemies. − (PT)

Liam Aylwardin laatima kysymys numero 14 (H-0631/07)

Aihe: Ilmastonmuutos

Voiko neuvosto antaa kattavan lausunnon, jossa se esittää, millaisia toimia Euroopan unionissa toteutetaan sen varmistamiseksi, että Eurooppa ja Amerikka voivat paremmin koordinoida ponnistelujaan, joiden tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Arvoisa puhemies, hyvä parlamentin jäsen Liam Aylward, ei voi olla epäilystäkään siitä, että ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste, joka vaatii maailmanlaajuisia ratkaisuja. Euroopan johtajat ovat osaltaan päättäneet antaa kansainväliselle yhteisölle selvän merkin päättäväisyydestään torjua ilmastonmuutosta sitoutumalla seuraaviin asioihin maailmanlaajuista sopimusta vuoden 2012 jälkeiselle ajalle koskevien neuvottelujen käynnistämiseksi: Kunnes tällaiseen sopimukseen päästään, Euroopan unioni sitoutuu itsenäisesti ja lujasti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä ainakin 20 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Toiseksi unioni aikoo sitoutua jopa 30 prosentin vähennyksiin, jos muut kehittyneet maat tekevät vastaavia vähennyksiä ja jos taloudellisesti edistyneemmät kehittyvät maat panostavat vähennykseen asianmukaisesti.

Euroopan unioni katsoo, että on aika arvioida toimia, joihin on ryhdyttävä vuoden 2012 jälkeen, ja laatia maailmanlaajuinen lähestymistapa, jonka noudattamiseen osallistuu suuri määrä maita. Pysyvämpään vuoropuheluun pyrkiminen Yhdysvaltojen kanssa on oleellista vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevien neuvottelujen valmistelun kannalta tarkasteltuna. Neuvottelut on aloitettava Balin ilmastokonferenssissa tämän vuoden lopulla, ja viittasin niihin jo vastatessani aiempaan kysymykseen.

Näissä puitteissa on suunniteltu ennen konferenssia kahta tärkeää tapaamista, joiden tulokset antavat Balin konferenssille varmasti erittäin myönteistä lisäarvoa. Ensimmäinen on YK:n yleiskokouksen ilmastonmuutosta koskeva korkean tason tapaaminen, joka itse asiassa pidettiin New Yorkissa 24. syyskuuta. Toinen on tärkeimpien talousmahtien tapaaminen 27.–28. syyskuuta Washingtonissa, missä Euroopan unioni aikoo edistää merkittävästi kansainvälisen prosessin eteenpäin viemistä YK:n sisällä. Lisäksi Euroopan unioni ja Yhdysvallat sopivat Wienin huippukokouksessa kesäkuussa 2006 käynnistävänsä korkean tason vuoropuhelun ilmastonmuutoksesta, puhtaasta energiasta ja kestävästä kehityksestä. Tarkoituksena on edetä olemassa olevien kahdenvälisten ja monenvälisten aloitteiden pohjalta ja pyrkiä Wienin huippukokouksen julistuksen sekä G8-johtajien hyväksymän ilmastonmuutosta, puhdasta energiaa ja kestävää kehitystä koskevan Gleneaglesin toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon.

  Brian Crowley (UEN), kysymyksen laatijan sijainen. – (EN) Haluan kiittää neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta.

Kysymyksen tausta oli kuitenkin se, että näkemysero Yhdysvaltain hallinnon ja Euroopan unionin välillä näyttää kasvaneen, kun on kyse ratkaisujen löytämisestä ja kumppanuuksien muodostamisesta kaikkialla maailmassa; näiden kahden välinen etäisyys näyttää kasvaneen viime vuosina. On selvää, että riippumatta siitä, miten hyviä olemme Euroopan unionissa, meidän on saatava muut seuraamaan jalanjäljissämme. Erityisesti näemme nyt, että Amerikka saattaa jäädä taas jälkeen Kiinan ja Intian ja muiden huoliensa kanssa.

Tarvitsemme siis itse asiassa Euroopan unionin erityistoimia rohkaistaksemme serkkujamme meren toisella puolella Amerikassa liittymään meihin, jotta voimme pitää puolemme Intian ja Kiinan valtaa vastaan näissä neuvotteluissa.

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Hyvä parlamentin jäsen Brian Crowley, olen täysin samaa mieltä kanssanne. Meidän on vakuutettava serkkumme, ja koska he ovat serkkujamme, oletamme heidän olevan vakuuttuneita tai ainakin valmiita vakuuttumaan. Minun on todettava, että tie Balille ja tie Balin jälkeen on monimutkainen ja täynnä vaikeuksia. Kellään ei voi olla tästä epäilyksiä, mutta on selvää, että sinnikkään ja yhtenäisen toiminnan avulla voimme toivottavasti menestyä. Joka tapauksessa katson, että kaikesta huolimatta, kiitos sen pysyvän vuoropuhelun, joka on saatu aikaan erityisesti serkkujemme kanssa Atlantin toisella puolella, kaikki erimielisyydet, kaikki erilaiset näkökannat tähän ilmastokysymykseen voidaan selvittää.

Tältä osin katson, että Saksan G8-kokouksessa saavutetut päätelmät ilmastonmuutoksesta ja siellä luotu mahdollisuus tai siellä saavutettu yksimielisyys YK:n olennaisesta roolista ilmastonmuutoskysymyksessä olivat myönteisiä todisteita tätä kysymystä koskevan lisäedistyksen ja lisäsopimusten mahdollisuudesta. Kuten jo sanoin, on olennaista, että Euroopan unioni säilyttää, sanokaamme, roolinsa johtajana ja aloitteentekijänä, joka tasoittaa tietä muille ympäristön ja planeettamme suojelemiseksi.

  Puhemies. – (PT) Arvoisat kollegat, olette varmasti huomanneet, että kolme seuraavaa kysymystä liittyvät kaikki Pakistaniin. Valitettavasti en voi käyttää työjärjestystä pyytääkseni neuvostoa vastaamaan kaikkiin näihin kysymyksiin samalla kertaa, koska neuvosto on jäsentänyt työnsä toisin. Minun on kiinnitettävä huomionne parlamentin uudistustarpeeseen ja etenkin siihen, mitä teidän, hyvät kollegat, on tehtävä kyselytunnin välttämättömän uudistamisen osalta, josta uskon meidän kaikkien olevan samaa mieltä. Valitettavasti emme kuitenkaan voi soveltaa joustavampia sääntöjä, koska meillä on työjärjestys, jota meidän on noudatettava. Siksi minun on esitettävä nämä kysymykset yksi kerrallaan, mikä todennäköisesti tarkoittaa sitä, että kaikkiin kolmeen ei vastata. Työmme edistymisen mukaan näemme, olemmeko enemmän vai vähemmän tehokkaita.

Aloitan kysymyksestä numero 15 Pakistanin armeijan varallisuudesta. Kysymyksen on laatinut Józef Rutowicz, ja kehotan neuvostoa vastaamaan kysymykseen välittömästi.

Józef Rutowiczin laatima kysymys numero 15 (H-0637/07)

Aihe: Pakistanin armeijan varallisuus

On laajasti tunnettua, että Pakistanin armeija hallitsee maan taloutta ja hallintoa. Aikooko neuvosto laatia analyysin, jolla arvioidaan niiden varojen kokonaismäärää, joka on kerätty armeijaan liittyvillä liiketoimilla sen kustannuksella, että Pakistanin yhteiskunta on köyhtynyt?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Useat esimerkit Pakistania ja armeijan roolia koskevasta vuoropuhelusta Euroopan unionin ja Pakistanin välillä muodostavat osan kattavaa analyysia, johon neuvoston Pakistanin-politiikka perustuu.

Pakistanin talouden yleistilanne ja sen kehitystaso ovat toiset kaksi osaa samasta analyysista. Molemmat otetaan tietenkin huomioon määritettäessä yleisesti Pakistania koskevaa politiikkaamme, ja näin on myös tulevaisuudessa.

  Leopold Józef Rutowicz (UEN). – (PL) Haluan kiittää puhemiestä ja puheenjohtajaa Antunesia tästä vastauksesta. Käsitykseni mukaan kysymyksen tarkoituksena oli ennen kaikkea tiedustella, tarjotaanko näille köyhille ihmisille Pakistanissa jonkinlaista humanitaarista tukea. Olisin kiitollinen, jos puheenjohtaja Antunes voisi antaa tietoja asiasta.

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Arvoisa jäsen Leopold Józef Rutowicz, kuten tiedätte, humanitaarisen avun, yhteistyöavun ja kehitysavun kysymykset ovat ensisijaisen tärkeitä Euroopan unionille. Aina, kun ihmiset kärsivät tai ovat köyhiä, Euroopan unioni, neuvosto ja myös tämä parlamentti tekevät kaiken voitavansa yrittääkseen auttaa näiden tilanteiden ratkaisemisessa. Euroopan unioni on yksi suurimmista, jos ei suurin kansainvälinen avunantaja, eikä tätä tosiasiaa saa unohtaa.

  Puhemies. – (PT) Kysymykset numero 16 ja 17 raukeavat laatijoiden poissaolon vuoksi.

Mairead McGuinnessin laatima kysymys numero 18 (H-0639/07)

Aihe: Euroopan unionin solidaarisuusrahasto

Voiko neuvosto antaa lausunnon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tehokkuudesta?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Arvoisa puhemies ja hyvä jäsen Mairead McGuinness, kuten hyvä parlamentin jäsen tietää, komissio on vastuussa solidaarisuusrahastoasetuksen soveltamisesta, ja asetuksen tehokkuutta on arvioitava siinä määritettyjen kriteerien kannalta.

Neuvoston tietojen mukaan niissä katastrofeissa, joiden osalta asetusta on sovellettu, soveltaminen on ollut tehokasta. Euroopan komissio laatii määräajoin raportteja, joissa selvitetään yksityiskohtaisesti solidaarisuusrahaston käyttöä.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Kiitos lyhyestä vastauksestanne. Oletan, että neuvostolla on kanta, koska jäsenvaltioilla olisi kanta siihen, miten se vaikuttaa niiden omiin maihin. Pidättekö yhden miljardin euron talousarviota riittävänä ja katsotteko, että rahasto reagoi riittävän nopeasti erilaisiin kriiseihin, joita sen on käsiteltävä?

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Hyvä Mairead McGuinness, kuten sanoin, neuvoston arvion mukaan tämän asetuksen soveltaminen, toisin sanoen solidaarisuusrahaston käyttö, on ollut tehokasta. Oli ehdottomasti erinomainen ehdotus perustaa rahasto auttamaan jäsenvaltioita selviämään luonnon- ja muista katastrofeista, koska tällaista ei ennen ollut olemassa. Tämä rahasto on ehdottomasti hyödyllinen, koska tällaiset katastrofit saattavat jäsenvaltiot erittäin poikkeukselliseen ongelma- ja hätätilanteeseen.

Ihanteellista olisi, jos aina olisi mahdollisuus pyytää ja hakea lisäapua. Meidän on tietenkin tarkasteltava kysymystä realistisesti mutta myös kunnianhimoisesti. Olen varma, että oikeaan aikaan ja jos komissio sitä ehdottaa, neuvosto arvioi tätä mahdollisuutta. Tällä hetkellä meillä on kuitenkin oikeudelliset puitteet, ja niitä käyttämällä voimme toimia realistisesti, iloiten tämän rahaston perustamisesta ja sen tehokkaasta roolista, joka itse asiassa osoittaa aloitteen olleen perusteltu.

  Puhemies. − (PT)

Bill Newton Dunnin laatima kysymys numero 19 (H-0641/07)

Aihe: Rauhan edistäminen Lähi-idässä

Hyödyntääkö neuvosto riittävästi Ison-Britannian Jerusalemin pääkonsulin Richard Makepeacen kykyjä hänen sukunimensä enteilemällä tavalla?

  Manuel Lobo Antunes , neuvoston puheenjohtaja.− (PT) Vastaan suulliseen kysymykseen, vaikka olen varma, että jäsen Bill Newton Dunn on esittänyt sen aiemminkin. Haluan siis sanoa, että jäsenvaltioiden diplomaattiset ja konsuliedustustot sekä komission lähetystöt kolmansissa maissa tekevät yhteistyötä varmistaakseen, että neuvoston yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa hyväksymät yhteiset kannat ja yhteiset toimet otetaan huomioon ja pannaan täytäntöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tämä koskee tietenkin myös Yhdistyneen kuningaskunnan Jerusalemin pääkonsulia, johon parlamentin jäsen kysymyksessään viittaa.

  Bill Newton Dunn (ALDE). – (EN) Luovun oikeudestani lisäkysymykseen sen kollegani eduksi, joka haluaa esittää kysymyksen numero 20.

  Puhemies. − (PT)

Gay Mitchellin laatima kysymys numero 20 (H-0644/07)

Aihe: Jäsenvaltioiden paikkajako Euroopan parlamentissa

Aikooko neuvosto ehdottaa muutoksia kunkin jäsenvaltion paikkajakoon Euroopan parlamentissa?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. − (PT) Arvoisa puhemies, hyvä Gay Mitchell, vastaan erittäin mielelläni kysymykseenne, varsinkin kun uudistussopimukseen liittyvät kysymykset ovat minun mielestäni, alkaen unionin uutta sopimusta koskevasta kysymyksestä monta vuotta sitten, erityisen mielenkiintoisia ja tärkeitä. Yritän siksi erittäin mielelläni vastata kysymykseenne. Muistuttaisin teitä siitä, että hallitustenväliselle konferenssille 22. kesäkuuta 2007 annetun valtuutuksen mukaisesti uudistussopimukseen sisällytettävissä tätä kysymystä koskevissa säännöksissä määrätään, että Eurooppa-neuvosto hyväksyy päätöksen Euroopan parlamentin kokoonpanosta Euroopan parlamentin aloitteesta ja sen suostumuksella.

Kuten arvoisa jäsen varmasti tietää, ja ajan säästämiseksi, Eurooppa-neuvosto pyysi kesäkuussa Euroopan parlamenttia esittämään ehdotuksen tästä aloitteesta lokakuuhun 2007 mennessä. Tiedämme, että Euroopan parlamentin tulevasta kokoonpanosta esitetään lokakuun istuntojaksolla eli 10. lokakuuta tänä vuonna mietintö, jonka esittelijät ovat Alain Lamassoure ja Adrian Severin.

  Gay Mitchell (PPE-DE). – (EN) Kiitän kollegaani, joka luopui lisäkysymyksestään, ja neuvoston puheenjohtajaa tämän kysymyksen kuulemisesta.

Esitän kysymyksen siksi, että Irlannin paikat ovat jo vähentyneet 15:sta 13:een. Irlanti on saari Euroopan länsirannikon edustalla. Se on kauimmainen piste ennen Yhdysvaltoja. Nyt on ehdotettu paikkojemme vähentämistä 13:sta 12:een, aikana, jona väestömme on kasvanut 12 prosenttia, ja sen oletetaan kasvavan vielä dramaattisesti.

Haluan vain sanoa neuvoston puheenjohtajalle tämän: koska jaettavana on 16 lisäpaikkaa, pitäisittekö mielessä, että Irlanti haluaisi säilyttää 13 paikkaa? Uskon, että jos tarkastelette lukuja, näette, että meillä on erittäin hyvät perustelut, ja pyytäisin tämän ottamista huomioon.

  Manuel Lobo Antunes. − (PT) Arvoisa puhemies, haluaisin huomauttaa, että Euroopan läntisin piste on Portugalissa, Cabo da Rocassa tai Rocan niemellä. Asetan tämän väittämän takia ehkä kyseenalaiseksi parlamentin jäsenen lausunnon maansa maantieteellisestä sijainnista, mutta todellisuudessa Euroopan läntisin piste on minun maassani.

Esitettyyn kysymykseen, etenkin sen toiseen osaan, hyvä parlamentin jäsen saa tietenkin vastauksen ensisijaisesti Euroopan parlamentilta ja kollegoiltaan. Panen tämän kommentin silti tietenkin merkille.

  Puhemies. – (PT) Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kysymystä numero 31 ei voida ottaa käsiteltäväksi (työjärjestyksen liite II, osa A, 2 kohta).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 19.35 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Edward MCMILLAN-SCOTT

(1) EUVL L 151, 13.6.2007, s. 1.