Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/2049(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0294/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0294/2007

Keskustelut :

PV 26/09/2007 - 15
CRE 26/09/2007 - 15

Äänestykset :

PV 27/09/2007 - 9.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0421

Sanatarkat istuntoselostukset
Keskiviikko 26. syyskuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

15. Rajat ylittävien palvelujen tarjoajien velvoitteet (keskustelu)
Pöytäkirja
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Esityslistalla on seuraavana Lasse Lehtisen sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta laatima mietintö rajat ylittävien palvelujen tarjoajien velvoitteista (2006/2049(INI)) (A6-0294/2007).

 
  
MPphoto
 
 

  Lasse Lehtinen (PSE), esittelijä. – (FI) Arvoisa puhemies, ensin tahdon lausua kiitokseni varjoesittelijöille kannustuksesta ja hyvästä yhteistyöstä: Wallisille, joka on täällä tänään, ja erityisesti Hatzidakisille. Hän oli niin pätevä, että hänet heti valittiin oman maansa hallituksen jäseneksi. Olen kiitollinen ja iloinen siitä, että Harbour ja Kauppi ovat täällä myös tänään.

Sisämarkkinat perustuvat tunnetusti neljään vapauteen, joista kuitenkin yksi, palvelujen liikkuminen rajojen yli, ei toimi kovin hyvin. Palveludirektiivi, josta päätettiin tässä salissa vuosi sitten, parantaa tilannetta, kun jäsenvaltiot joutuvat panemaan sen täytäntöön kahden vuoden kuluttua, mutta luultavasti sekään ei riitä.

Palvelut eivät tietenkään ole täysin rinnastettavissa tuotteisiin, mutta palvelut ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämmät. Nimenomaan korkealaatuiset ja rajat ylittävät palvelut ovat tämän maanosan tulevaisuus. Ongelma on, että yhteisön säännöstö ei suojaa palveluita ostavia kuluttajia yhtä hyvin kuin tavaroita ostavia kuluttajia. Euroopan kuluttajien luottamus rajat ylittävään kulutukseen on heikko myös siksi, että palvelujen ja kuluttajansuojan taso vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen.

Unionilla on tietyillä osa-alueilla yhteisön lainsäädäntöä, mutta sillä ei ole yhteisiä sääntöjä palveluille. Kuluttajat samoin kuin palvelun tarjoajat eivät pysty aina sanomaan, minkä jäsenvaltion oikeusjärjestelmää riitatapauksissa sovelletaan. Muun muassa tämän takia kuluttajat pelkäävät käyttää ulkomaisia palveluntarjoajia.

Mielestäni unionissa pitäisi sopia yhteisistä palveluntarjoajia sitovista säännöistä ja velvoitteista. Näistä hyötyisivät paitsi kuluttajat myös palvelun tarjoajat itse. Kun komissio tulevaisuudessa tarkastelee palveluntarjoajien velvoitteita, sen ei pitäisi tehdä eroa yksityisten ja julkisten palvelujen välillä. Molempien tulisi yhtälailla kuulua kuluttajansuojaa koskevien direktiivien soveltamisalaan.

Vuonna 1990 komissio teki esityksen rajat ylittävien palveluntarjoajien vastuusta. Se kuitenkin joutui vetämään ehdotuksen takaisin poliittisen tahdon puuttuessa. Poliittista tahtoa on kuitenkin taas löytymässä. Komission tulee – jos tämä mietintö hyväksytään – esittää 12 kuukauden kuluessa ainakin työohjelma jossa se arvioi uudelleen horisontaalisen välineen tarpeellisuuden.

Meidän on määriteltävä sellaiset yksinkertaiset perussäännöt, joiden perusteella kuluttaja saa niin halutessaan asianmukaiset tiedot hinnoista, sopimusehdoista ja muutoksenhausta tapauksissa, joissa palvelut ovat puutteellisia tai myöhässä.

Komission on myös otettava huomioon aloitteiden vaikutus pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiin. Kaikkia näitä seikkoja ei kuluttajansuojaa koskevassa vihreässä kirjassa ole nostettu esille mutta kylläkin tässä mietinnössä.

Toivon kollegoilta mahdollisimman laajaa tukea tälle mietinnölle.

 
  
MPphoto
 
 

  Viviane Reding, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen saadessani olla täällä tänään edustamassa komissiota tässä erittäin tärkeässä keskustelussa kuluttajien luottamuksesta sisämarkkinoihin. Haluan onnitella esittelijää Lasse Lehtistä ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan varjoesittelijöitä heidän erittäin kunnianhimoisesta työstään tämän mietinnön laatimisessa.

Haluan painottaa heti alkuun, että komissio on samaa mieltä mietinnön esittelijän kanssa siitä, että on tarpeen lisätä kuluttajien luottamusta sisämarkkinoihin; erityisesti kuluttajapalvelujen sisämarkkinat kaipaavat huomiotamme. Yksi komission ensisijaisista tavoitteista on tuoda sisämarkkinoiden edut lähemmäs eurooppalaisia kuluttajiamme, ja olen kiitollinen parlamentin tuesta tässä pyrkimyksessä.

Komissio on jo käynnistänyt joukon aloitteita edistääkseen kuluttajien luottamusta sisämarkkinoihin. Haluan mainita niistä kaksi: yhteisön kuluttajansuojalainsäädäntö ja palveludirektiivi.

Kuluttajia koskevassa säännöstössä säädetään jo joitakin velvoitteita rajat ylittävien palvelujen tarjoajille. Siinä säädellään esimerkiksi tiedotusvelvoitteita, jotka koskevat kauppiaita, jotka myyvät palveluja etämyyntinä tai kuluttajien ovella. Se myös suojelee kuluttajia palvelusopimusten epäreiluilta ehdoilta. Meneillään olevan säännöstön tarkistamisen myötä komissio aikoo selvittää tarkemmin, onko tarvetta puuttua enemmän palveluntarjoajien velvoitteisiin ja kuluttajien oikeuksiin näillä aloilla.

Sitten palveludirektiivistä: tunnette sen erittäin hyvin, keskustelitte siitä jokin aika sitten. Se parantaa kuluttajien asemaa palvelujen sisämarkkinoilla. Lisäksi se takaa, että yritykset tiedottavat kuluttajille paremmin ja julkisviranomaiset avustavat heitä paremmin, ja siinä säädetään selkeistä ja olennaisista palveluntarjoajia koskevista velvoitteista.

Komissio on tietenkin erittäin kiinnostunut varmistamaan tämän direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon kaikissa jäsenvaltioissa. Uskomme näiden kahden aloitteen olevan hyvin kauaskantoisia, koska voimme odottaa molemmilta todellista muutosta kuluttajapalvelujen sisämarkkinoilla, kunhan palveludirektiivin täytäntöönpano on saatu päätökseen ja kuluttajasäännöstön tarkistuksesta saadaan tulokset.

Tämän sanottuani minun on myös painotettava, että komissio on eri mieltä kuin parlamentin jäsen Lehtinen mietinnössään tarpeesta ottaa käyttöön erillinen horisontaalinen väline kattamaan rajat ylittävien palvelujen tarjoajien velvoitteet tässä vaiheessa. Syy on yksinkertaisesti se, että mielestämme meidän pitäisi ensin viedä päätökseen meneillään olevat aloitteet, ennen kuin keskitymme, jos se on tarpeen, erilliseen horisontaaliseen välineeseen. Siksi haluan kiittää teitä sitoumuksestanne, joka auttaa meitä näiden kahden välineen täytäntöönpanossa; se auttaa myös Euroopan kansalaisia nauttimaan täysimääräisesti palvelujen sisämarkkinoiden eduista. Tiedän, että kollegani, komission jäsenet Kuneva ja McCreevy, odottavat innolla pääsevänsä keskustelemaan kanssanne, työskentelemään kanssanne näiden sisämarkkinoiden perustamiseksi yhdessä parlamentin kanssa; sehän on Euroopan kansalaisten todellinen edustaja.

Kiitän siis myötävaikutuksestanne, kiitän tästä avoimuudesta, ja olen varma, että kaksi kollegaani – ja itse asiassa koko komissio – jatkavat tiivistä yhteistyötä parlamentin kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Kiitos, arvoisa komission jäsen Reding. Haluaisin muistuttaa, että kaikki kommentit pitäisi osoittaa puhemiehelle. On myöhäinen ilta ja meitä on vähän, mutta se on pieni protokollaseikka. Mutta olen varma, että Lasse Lehtinen otti kommenttinne huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE), oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella mietinnön esittelijää, joka näyttää menettävän äänensä, kuten minäkin. Näyttää siltä, että useimmilla kollegoilla on kurkku kipeänä Strasbourgissa tällä viikolla.

Edustan oikeudellisten asioiden valiokuntaa, jonka puolesta valmistelin lausunnon. Haluan sanoa ensin, että olemme täysin samaa mieltä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan arvion kanssa palvelualan merkityksestä Euroopan unionin kehittymiselle. Olisi täydellinen itsemurha Euroopan unionille ja kilpailukykytavoitteille, jos emme antaisi palvelualan kukoistaa ja sallisi sisämarkkinoiden toteutuvan tässä yhteydessä. Olen todella sitä mieltä, että näistä 11,7 miljoonasta työpaikasta, jotka on luotu kahdeksan viime vuoden aikana Euroopan unionissa, eli lähes 100 prosenttia uusien työpaikkojen nettolisäyksestä Euroopassa on tapahtunut palvelualalla, ja jokapäiväiset tilastot todistavat tämän. Minun on kuitenkin oltava fakkijuristi ja tuotava oikeudellisten asioiden valiokunnan näkökanta tähän keskusteluun.

Ensinnäkin olemme todella samaa mieltä komission kanssa siitä, että tässä vaiheessa on ehkä liian aikaista ottaa käyttöön kauaskantoinen uusi horisontaalinen väline vastuukysymysten ratkaisemiseksi. Meillä on jo vireillä useita oikeudellisia aloitteita, joiden kaikkien tarkoituksena on oikeusvarmuuden takaaminen, kuten Rooma I, Rooma II ja myös vihreä kirja kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkistamisesta.

Haluan myös sanoa, että sopimussuhteisiin sovellettavien velvoitteiden 5 artikla (Rooma I) on olennainen määritettäessä, sovelletaanko alkuperämaan vai asiakkaan maan kuluttajansuojalainsäädäntöä. Tämä on erityisen tärkeää pienempien jäsenvaltioiden kannalta; niissä ei ehkä tarjota uusia palveluita, jos 5 artiklaa ei ratkaista asianmukaisesti.

Me myös pahoittelemme, että lainsäädäntövälineiden nykyinen valikoima on sellainen kuin on. Joskus ei ole täysin selvää, mitä oikeusjärjestelmää sovelletaan mihinkin palvelualan toiminnan osaan, eli onko noudatettava kohde- vai kotimaan yksityisoikeutta tai kohde- vai kotimaan sääntelyjärjestelmää. On myös tarpeen, että saamme Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta näitä kysymyksiä koskevaa oikeuskäytäntöä.

Haluaisin myös korostaa, että rajat ylittäviä palveluja tarjotaan monella eri tavalla. Jotkut harrastavat verkkomyyntiä, jotkut matkustavat toiseen maahan palvelua varten, ja joskus palveluntarjoaja vierailee asiakkaan kotimaassa.

Mielestäni sellaisten palveluiden sisämarkkinoiden perustaminen, joiden oikeudellinen kehys perustuu alkuperämaaperiaatteeseen, edellyttää asianmukaisia toimia, jotka ovat selkeitä sekä oikeudellisesta näkökulmasta että käytännön näkökulmasta tarkasteltuna, ja ehkä nyt on liian aikaista todella tehdä jotain. Kuten komission jäsen aivan oikein sanoi, nyt on aika panna täytäntöön kaikki se hyvä työ, jota olemme tehneet viime vuosina.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Jos kollegat haluavat lisätä jotain pöytäkirjaan, he voivat tehdä sen kirjallisesti äänestysmenettelyn aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Malcolm Harbour, PPE-DE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, puhun ystäväni ja tämän parlamentin entisen jäsenen Konstantinos Hatzidakisin puolesta. Kuten Lasse Lehtinen sanoi, hänet valittiin pikaisesti Kreikan hallituksen liikenneministeriksi. Haluan osoittaa kunnioitusta työlle, jota hän teki sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa. Minä jatkan periaatteessa työtä siitä, mihin hän lopetti.

Haluan kiittää Lasse Lehtistä, koska tähän saakka ei ole mainittu, että tämä on tietääkseni hänen ensimmäinen mietintönsä esittelijänä. Jotkut teistä ehkä tietävät, että hän on arvostettu kirjailija omasta ansiostaan, vaikka en usko, että tämä on hänen paras teoksensa. En usko, että hän loukkaantuu, jos sanon niin. Minulla on kappale hänen kirjaansa Blood, Sweat and Bears (Tuntematon kersantti), jonka hän antoi luettavakseni, ja Tämä on tärkeä mietintö, mutta minun on sanottava meidän puoleltamme, että olemme täysin samaa mieltä Piia-Noora Kaupin ja komission jäsenen Redingin omaksuman linjan kanssa.

Tässä on jotakin hyödyllistä materiaalia, mutta haluan vakuuttaa komission jäsenelle, että jos hän lukee 22 kohdan, joka mielestäni on kompromissinlaadinnan mestariteos ja jossa kehotetaan komissiota jatkamaan työtä ja esittämään työohjelman arviointia varten, niin kuulette mielellänne, että siinä ei varsinaisesti pyydetä teitä luomaan horisontaalista välinettä, vaan laatimaan työohjelma sen arvioimiseksi, tarvitsemmeko sellaista. Vahvistitte mielestäni jo sen, mitä monet meistä ajattelevat: Ottaen huomioon kaiken palveludirektiivin täytäntöön panemiseksi parhaillaan käynnissä olevan työn, vihreän kirjan kuluttajansuojasäännöstöstä, jota juuri käsittelimme ja joka johtaa horisontaaliseen välineeseen kyseisellä alalla, sekä käynnissä olevan muun työn – josta kollegani oikeudellisten asioiden valiokunnasta, Piia-Noora Kauppi, ja tietääkseni Diana Wallis puhuvat myöhemmin – on mielestäni aivan liian aikaista harkita mitään muita yksityiskohtaisia säännöksiä tässä vaiheessa. On täysin selvää, että meidän on seurattava asiaa, mutta tietenkin itse palveludirektiivissä, johon olemme uhranneet paljon työtä, on erittäin merkittävä määrä säännöksiä.

Yhdessä tarkistuksista, jotka toivomme parlamentin suostuvan poistamaan huomenna, komissiota kehotetaan laatimaan vapaaehtoiset käytännesäännöt. Minun mielestäni se ei ole komission tehtävä. Uskon, että saamme tukea kohdan poistamiseksi. Jos kuitenkin tarkastellaan palveludirektiiviä, sen 37 artiklassa sanotaan todella aivan selvästi, että jäsenvaltioiden on yhteistyössä komission kanssa ryhdyttävä toimenpiteisiin edistääkseen käytännesääntöjen laatimista yhteisön tasolla. Tällainen säännös on jo siis laadittu. Luulen siis, että poistamme tämän kohdan, joten yhteenvetoni siitä on seuraavanlainen: tämä on mielestäni erittäin hyödyllinen panos keskusteluun. Siitä tulee mielestäni osa tietopakettia, jota olemme rakentamassa ennen kaikkea varmistaaksemme, että palveludirektiivi pannaan täysimääräisesti täytäntöön ja että se tapahtuu ajoissa, kaikkine siihen liittyvine säännöksineen. Erityisen tärkeitä kysymyksiä ovat palveluntarjoajien keskitetty asiointipiste, joka antaa heille palvelujen tarjoamiseen tarvittavat vaatimukset ja tiedot, sekä toivoaksemme käytännesääntöjä koskeva työ. Näiden toteutuessa uskon, että voimme iloita todella tehokkaista ja kukoistavista palvelumarkkinoista, jotka toimivat kuluttajien eduksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Hedh, PSE-ryhmän puolesta. (SV) Arvoisa puhemies, ensin haluan kiittää kollegaani Lasse Lehtistä erittäin hyvästä työstä. Palvelujen sisämarkkinoilla on palveludirektiivin hyväksymisen jälkeen selkeämmät säännöt sille, miten voidaan hyödyntää vapautta tarjota palveluja. Sen sijaan meiltä puuttuvat selkeät säännöt palveluntarjoajien velvoitteista. Se johtaa siihen, että myös sen jälkeen, kun palveludirektiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa vuonna 2009, meillä saattaa olla avoimet markkinat, joihin kuluttajat eivät luota.

Vain kuusi prosenttia kuluttajista teki rajat ylittäviä ostoksia Internetin kautta vuonna 2006. Tavaroita koskevat säännöt ovat vielä paljon vakiintuneempia. Myös yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, tarvitsevat selkeitä sääntöjä, koska ne jättävät usein tarjoamatta palvelua tai myymättä rajojen yli, mikä johtaa pienempään kilpailuun sekä korkeampiin kuluttajahintoihin. Selkeät säännöt aiheuttavat sen, että sekä yritykset että kuluttajat uskaltavat ottaa askeleen rajan yli ja että palveluja voidaan huoletta tarjota ja ostaa muista maista.

Meidän on huolehdittava siitä, että kuluttajat voivat perustellusti tuntea olonsa turvalliseksi sisämarkkinoilla ja että myös riitatapauksissa on mahdollista saada helposti apua ja korvauksia. Jotta tämä olisi mahdollista, monien erilaisten toimenpiteiden on toimittava yhteen. Joitakin mietinnössä mainittuja esimerkkejä ovat käytännesäännöt, joita palveluntarjoajat voivat sitoutua noudattamaan, sekä mahdollisuus rajat ylittävien ryhmäkanteiden nostamiseen huijareita tai niitä yrityksiä vastaan, jotka eivät huolehdi sitoumuksistaan kuluttajia kohtaan.

Ei ole kohtuullista, että kuluttajana saa huonomman suojan ostaessaan rajat ylittävän palvelun kuin ostaessaan tavaran toisesta jäsenvaltiosta. Siksi mietinnössä ehdotettu laaja horisontaalinen väline on toinen tärkeä osa kuluttajansuojaa, jota haluamme parantaa rajat ylittävien palvelujen tarjoamisen osalta. Kuluttajan on tunnettava oikeutensa, kun palvelu suoritetaan liian myöhään tai väärin.

Jos vapauksia täydennetään toimittajien selkeillä velvoitteilla ja vahvalla kuluttajansuojalla, voimme vahvistaa kuluttajien luottamusta. Vielä kerran, kuluttajamme on asetettava ensisijaiseen asemaan. Ilman varmoja ja luottavaisia kuluttajia emme nimittäin saa aikaan kukoistavia sisämarkkinoita.

 
  
MPphoto
 
 

  Diana Wallis, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, tämä on tietenkin keskeneräinen osa palveludirektiiviä, ja vaikka olenkin pääasiassa samaa mieltä komission jäsenen analyysista, meillä on ongelma. Meillä on luottamusongelma. Se on vähän samantapainen kuin Northern Rock -pankin kohdalla Yhdistyneessä kuningaskunnassa viime viikkojen aikana. Mitä tahansa pankki sanoikin, asiakkaat jonottivat silti ulkona ja halusivat rahansa takaisin. Tilanne on samantapainen meidän ja rajat ylittävien palvelujen kohdalla. Mitä tahansa sanommekin, kuluttajat eivät silti ole tarpeeksi luottavaisia käyttääkseen näitä palveluja. Meidän on löydettävä keino asian hoitamiseksi.

Ne parlamentin jäsenet, jotka istuivat väliaikaisessa tutkintavaliokunnassa, joka käsitteli Equitable Life -vakuutusyhtiön kriisiä, näkivät myös liiankin selvästi, että meillä on tämä luottamusongelma. Emme kuitenkaan pysty hoitamaan asiaa palaamalla vanhoihin ehdotuksiin, joilla puututtiin noin 20 vuotta sitten havaittuihin ongelmiin. Meidän on puututtava ongelmiin ja tilanteeseen, jotka ovat käsillä nyt.

Periaatteessa kyse on palveluntarjoajien velvoitteita tarkasteltaessa perussopimusoikeudesta ja sopimussuhteiden perusvelvoitteista. Tähän liittyen meillä on parhaillaan käsiteltävänä Rooma I, johon Piia-Noora Kauppi viittasi; jos saamme sen toimimaan, se auttaa. Meillä on myös koko kuluttajansuojasäännöstön tarkistaminen; jos saamme sen toimimaan, se auttaa. Meillä on sopimusoikeutta koskevien yhteisten puitteiden valmistelu; jos käytämme niitä, ja jos komissio ponnistelee huomattavasti enemmän saadakseen jäsenvaltiot hyväksymään ne, niin sekin auttaisi.

Voimme siis jo käyttää monia välineitä, jotka auttavat meitä oikaisemaan kansainvälisen yksityisoikeuden ja yhteisön säädösten välisen suhteen. Me emme tarvitse – olen samaa mieltä Malcolm Harbourin kanssa – komission kirjoittamia oikeudellisesti sitomattomia käytännesääntöjä.

Käyttäkäämme sitä, mitä tehdään jo tällä hetkellä ja mikä on valmisteilla. Voimme pitää tarkasti silmällä sitä, tarvitsemmeko uuden horisontaalisen välineen, mutta tässä vaiheessa epäilen sitä vahvasti.

Meidän on myös harkittava mahdollisuutta antaa kuluttajillemme oikeus rajat ylittävään oikeussuojaan, jonka puitteissa he voivat toimia yhdessä ryhmänä. Tämä antaisi tasavertaisemmat aseet palveluntarjoajia vastaan. Se hyvittäisi nykyisen rajat ylittävän oikeussuojan puutteen, minkä näimme liiankin selvästi Equitable Lifen kohdalla. Ihmiset eivät mielellään käytä sanaa ”joukkokanne”, ja se pätee minuunkin, mutta eurooppalainen oikeus kollektiiviseen muutoksenhakuun saattaisi auttaa antamaan kuluttajille luottamuksen, joka tältä mantereelta tällä hetkellä puuttuu.

 
  
MPphoto
 
 

  Leopold Józef Rutowicz, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, unionin sisämarkkinoiden kehittyminen on erittäin merkittävää unionin maiden ja kansalaisten välisten yhteyksien kehittämisen kannalta.

Palveluiden rajat ylittävän vaihdon lisääminen kilpailukykyiseltä pohjalta edellyttää keskinäisen luottamuksen lisääntymistä, jota pitäisi tukea kuluttajia suosivalla politiikalla. Tämän politiikan tarkoituksena on parantaa rajat ylittävien palvelujen oikeudellisia puitteita yksinkertaistaen samalla menettelyjä, mikä lisää kilpailua. Lisäksi se parantaa palvelujen saatavuutta ja nostaa niiden tasoa pienentäen samalla kustannuksia, mikä taas hyödyttää eurooppalaisia kuluttajia.

Mietinnöllä parannetaan osaltaan tätä politiikkaa määrittämällä joukon seikkoja, jotka häiritsevät markkinoiden dynaamista kehittymistä. Näihin kuuluvat rajat ylittävien palvelujen tarjoajien velvoitteita sääntelevän yhtenäisen järjestelmän puute ja tarve täydentää asiaan liittyviä unionin asiakirjoja. Mietinnössä korostetaan myös selkeyden puutetta säännösten täytäntöönpanossa, mikä aiheuttaa henkisiä esteitä, jotka koskevat ulkomaisia palveluntarjoajia, heikompaa oikeussuojaa palvelujen käyttäjille kuin palvelujen tarjoajille, sitä, ettei julkisia ja yksityisiä palveluja säädellä samoilla säännöksillä, rajat ylittävien palvelujen tarjoajien velvoitteita koskevien säännösten moninaisuutta sekä näiden palvelujen suojelemisen kannalta välttämättömän avoimuuden puutetta.

Palveluntarjoajille myönnettävien laatusertifikaattien käyttöönottoa pitäisi harkita vastaanottajien luottamuksen lisäämiseksi. Mietinnössä esiin tulevat johtopäätökset ja ehdotukset ovat yhdenmukaisia oikeudellisten asioiden valiokunnan päätelmien kanssa. Haluan kiittää esittelijää asiallisesta mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Heide Rühle, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää esittelijää, vaikken vielä olekaan päässyt lukemaan yhtään hänen kirjoistaan. Merkitsen asian kuitenkin muistiin ja hoidan asian tilaisuuden tullen.

Paljon kiitoksia hyvästä yhteistyöstä ja myös siitä, että näitte vaivaa ja otitte mietinnössänne esiin tärkeitä kysymyksiä. Palveluille on tosin sisämarkkinoilla jo asetettu oikeudellisia puitteita, kuten palveludirektiivi tai direktiivi ammatillisen pätevyyden vastavuoroisesta tunnustamisesta, mutta nimenomaan näiden molempien direktiivien täytäntöönpanossa on valitettavasti vielä toivomisen varaa. Pahoittelen siksi myös sitä, ettei neuvosto ole paikalla tänä iltana. Sille olisi voitu vielä kerran tehdä selväksi, että odotamme, että molemmat direktiivit pannaan täytäntöön määräajassa ja että työtä jäsenvaltioissa joudutetaan vastaavasti.

Me tarvitsemme kuitenkin vielä lisää aloitteita – siihen esittelijä viittasi perustellusti – vahvistaaksemme kuluttajien luottamusta rajat ylittäviin palveluihin sisämarkkinoilla. Tästäkin on jo aiemmin laadittu mietintöjä, joissa tuotiin esiin tärkeitä kysymyksiä. Zuzana Roithová viittasi mietinnössään siihen, että varsinkin Internetiin liittyy vielä paljon puutteita ja että kuluttajilla ei varsinkaan Internetin yhteydessä vielä ole läheskään tarvittavaa luottamusta rajat ylittäviin palveluihin. Samoin Lasse Lehtinen viittaa mietinnössään palveluntarjoajien velvollisuuksiin ja kysymykseen siitä, mikä oikeussuoja kuluttajille voidaan antaa. Tässä yhteydessä haluan vielä kerran ottaa esiin aiheen, jonka tänään on maininnut puheenvuoroissaan jo kaksi jäsentä, nimittäin rajat ylittävän ryhmäkanneoikeuden. Tarvitsemme kipeästi tähän suuntaan vieviä aloitteita, jotta kuluttajat luottavat rajat ylittäviin palveluihin, ja tämä voidaan saavuttaa vain heidän oikeudellista asemaansa vahvistamalla.

Mielestäni molemmat mietinnöt – sekä Zuzana Roithován että Lasse Lehtisen mietinnöt – antavat tärkeitä viitteitä siitä, mitä puutteita meillä vielä on. Komission pitäisi ottaa molemmat mietinnöt tosissaan, kun se nyt näkee vaivaa tarkistaakseen, nykyaikaistaakseen ja päivittääkseen todella kuluttajansuojasäännöstön.

 
  
MPphoto
 
 

  Jens-Peter Bonde, IND/DEM-ryhmän puolesta. (DA) Arvoisa puhemies, olemme hyväksyneet palveludirektiivin, jonka kautta olemme luovuttaneet Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle Luxemburgissa vallan päättää, mitä olemme päättäneet! Emme vielä tiedä, onko jäsenvaltioiden sopimuksia noudatettava. Emme tiedä, missä määrin kansallisten laatuvaatimusten käyttöönotto sallitaan. Emme tiedä, voivatko jäsenvaltiot laillisesti päättää, mitkä palvelut ne haluavat yksityisen tai julkisen valvonnan alaisiksi. Mietintö on siten aivan yhtä epäselvä kuin oikeudellinen tilannekin. Odotamme kuulevamme Luxemburgista, voimmeko pitää sairaalamme ja pitkän listan muita keskeisiä palveluita, jotka yhdessä muodostavat hyvinvointivaltiomme.

Tanskassa kaikilla kansalaisilla on sosiaalisia oikeuksia, jotka rahoitamme korkeista veroista, joiden alentamista vain seitsemän prosenttia tanskalaisista kannattaa. Näyttää siltä, että Luxemburgin tuomarit palkitsevat nämä seitsemän prosenttia, mutta entä enemmistö? Kuka suojelee päätöksiä ja demokratiaamme? Meillä on myös joustoturvajärjestelmä, joka perustuu työmarkkinaosapuolten välisiin vapaaehtoisiin sopimuksiin. Miten niitä voidaan suojella? Tanskalaisen yhteiskuntamallin hermokeskusta uhkaavat palveludirektiivin epävarmuudet ja oikeudellinen aktivismi.

Kesäkuun liike haluaisi erittäin mielellään osallistua selkeiden sääntöjen luomiseen kaikkien markkinoille soveltuvien palvelujen yhteismarkkinoille, mutta emme halua estää jäsenvaltioita noudattamasta myös demokraattisia periaatteita asettaakseen rajoja sille, mitä äänestäjien on päätettävä ja mitä kapitalistien on päätettävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Petre Popeangă, ITS-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, palvelujen vapaa liikkuvuus on, kuten tiedämme, yksi neljästä perusvapaudesta, jotka ratkaisevasti määrittävät yhtenäismarkkinoiden toimivuutta ja tehokkuutta, ja ensimmäisen pilarin tärkeä osatekijä Euroopan unionin rakennelman pohjalla.

Tämä on yksi syistä, joiden takia katson, että analyysi edistymisestä tämän yhtenäismarkkinavälineen saavuttamisessa on sekä tärkeä että välttämätön. Se on tärkeä, koska Euroopan unionin jatkuva taloudellinen ja sosiaalinen kehitys riippuu myös palvelualasta; palvelujen 70 prosentin osuus unionin bruttokansantuotteesta on tässä mielessä merkittävä. Se on välttämätön, koska rajat ylittävän palvelukaupan volyymi on erittäin pieni verrattuna tavarakauppaan, ja tämä tilanne myös aiheuttaa Euroopan unionin kansalaisten luottamuksen puutetta näiden tuotteiden kuluttamiseen. Näiden perusteiden pohjalta tuen mietintöä ja äänestän sen hyväksymisen puolesta.

Siitä huolimatta katson, että suhteessa esittelijän ehdottamiin olennaisiin ja samalla arvokkaisiin ratkaisuihin olisi tarvittu laajempaa analyysia tilanteesta joissakin uusissa jäsenvaltioissa, kuten Romaniassa, joiden markkinat ovat paljon heikommin kehittyneet kuin useimpien muiden unionin jäsenvaltioiden. Tästä näkökulmasta katson, että mietinnön olisi pitänyt sisältää myös kansallisten markkinoiden kehitysasteiden tasoittamista koskevia tavoitteita, edellytys, jota tarvitaan yhtenäismarkkinoiden ja näin ollen rajapalveluiden sektorin kehittämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Schwab (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin kiitän tietenkin mietinnön esittelijää. Tätä mietintöä edeltäneet keskustelut olivat aina erittäin hedelmällisiä ja mielenkiintoisia. Suurin osa näistä keskusteluista on myös toteutettu mietinnössä, vaikkakaan – ainakin minun mielestäni – ei valitettavasti kaikkea, sillä mietinnössä korostetaan joissakin kohdin, että palvelujen sisämarkkinoiden toteutuminen on jäänyt huomattavasti jälkeen tavaroiden sisämarkkinoista Euroopan unionissa. Mielestäni tätä ei voida todella osoittaa tieteellisesti eikä myöskään tosiasiallisesti, koska meillä on palveludirektiivin lisäksi direktiivi ammatillisen pätevyyden tunnustamisesta ja muita palvelualaa koskevia direktiivejä.

Toiseksi palveluala sisämarkkinoilla on paljon monimuotoisempi kuin tavarakaupan ala. Se ulottuu toissijaisista palveluista lääkäri- ja asianajajapalvelujen kautta suurten pankki- ja vakuutuspalvelujen kaltaisiin massapalveluihin. Kaikkien näiden palvelujen yhdistäminen niin yksinkertaisesti kuin se täällä parlamentissa yhä uudelleen tehdään on mielestäni vaarallista. Minun mielestäni – tähän ovat jotkut puhujat jo ennen minua viitanneet – eritellympi lähestymistapa olisi varmasti järkevä.

Kolmas kysymys, joka mainitaan yhä uudelleen, niin kutsuttu kollektiivinen muutoksenhaku, ei todennäköisesti muutu järkevämmäksi siksi, että se mainitaan yhä uudelleen. Mielestäni voidaan sanoa selkeästi, että parlamentti odottaa komissiolta, että se tekisi kerran tutkimuksen siitä, mikä niistä moninaisista malleista, joita Euroopassa on jo käytössä, olisi todella paras Euroopan unionille. Luulen, että näin on sanottu kaikki tarpeellinen tästäkin aiheesta.

Yksittäisten jäsenvaltioiden vastuujärjestelmät – tämä on neljäs aiheeni – ovat edelleen hyvin erilaisia. Siksi tarvitaan yhdenmukaista palveluntarjoajien velvoitteita koskevaa järjestelmää. Näitä velvoitteita koskevan oikeudellisen järjestelmän selkiyttäminen tuo lisää kilpailua ja lisää valinnanvaraa kuluttajille, mutta uskon – kuten edelliset puhujatkin osittain ovat sanoneet – että olisi väärin vaatia komissiolta jo nyt horisontaalisen välineen esittämistä. Suhtaudun muutenkin erittäin epäilevästi tällaisen vastuuta koskevan lainsäädännön luomiseen yhteisön tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE). – (PL) Haluan onnitella esittelijää mietinnöstä, jossa korostetaan monia ongelmia, joita kuluttajat kohtaavat sisämarkkinoilla.

Mietinnössä kiinnitetään perustellusti huomiota oikeudellisen selvyyden ja varmuuden puutteeseen turvallisuuden ja palvelujen laadun osalta. Siinä viitataan myös Euroopan kuluttajien rajat ylittävää kulutusta koskevaan yleiseen luottamuksen puutteeseen. Tämän vahvistavat tilastot. Vuonna 2006 vain kuusi prosenttia eurooppalaisista kuluttajista teki rajat ylittäviä hankintoja Internetin kautta. Tilanteella on kielteinen vaikutus kilpailuun ja pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan. Lisäksi se laajentaa osaltaan laitonta kaupankäyntiä. Epärehelliset toimijat käyttävät usein hyväkseen Euroopan unionin oikeusjärjestelmien eroja huijatakseen ihmisiä. Nopeaa toimintaa tarvitaan, kun tällaiset tilanteet on tunnistettu. Meidän on siis reagoitava.

Haluan muistuttaa parlamenttia palveludirektiiville eli kuluttajalainsäädännön tarkistamiselle omistetusta monen kuukauden työstä. Kuten parlamentin jäsenet varmasti tietävät, palveludirektiivi on pantava täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa joulukuuhun 2009 mennessä. Huomattava osa esittelijän mainitsemista ongelmista poistuu varmasti siirtymäkauden jälkeen. On pidettävä mielessä, että palveludirektiivi parantaa huomattavasti kuluttajien oikeuksia. Tämän direktiivin ansiosta palveluntarjoajien on tarjottava kuluttajille parempaa tietoa ehdotetuista palveluista. Näin kuluttajat voivat tehdä parempia ja tietoisempia valintoja. Kuluttajat saavat myös tehokkaampaa suojelua asiaankuuluvilta elimiltä.

Palveludirektiivissä säädetään myös palveluntarjoajaa koskevista selkeistä velvoitteista, muun muassa riidanratkaisuun liittyvistä velvoitteista. Mielestäni ei ole tarpeen ottaa käyttöön uusia lainsäädäntövälineitä ennen palveludirektiivin säännösten voimaantuloa. Katson, että on ennenaikaista kehottaa komissiota esittämään horisontaalinen väline. Sama koskee koko kuluttajalainsäädännön tarkistamista. Komissio on jo esittänyt vihreän kirjan kuluttajalainsäädännöstä ja esittää kysymyksestä aikanaan lainsäädäntöehdotuksia. Hyvät kollegat, joskus enemmän lainsäädäntöä ei tarkoita parempaa lainsäädäntöä. Meidän olisi parasta pitää se mielessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Palveludirektiivillä, joka on tarkoitus saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa 28. joulukuuta 2009 mennessä, on merkittävä vaikutus rajat ylittäviin palveluihin.

Direktiivissä tai vihreässä kirjassa kuluttajansuojasäännöstön tarkistamisesta ei vahvisteta palveluntarjoajien perusvelvoitteita, ja siksi olen tyytyväinen Lasse Lehtisen mietintöön tästä aiheesta. Mietinnössä pyritään takaamaan, että kuluttajien lisäksi myös rajat ylittäviä palveluja ostavat ja myyvät pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyötyä oikeusvarmuuden lisääntymisestä, yksinkertaisuudesta ja kustannusten pienenemisestä.

Mielestäni eurooppalainen standardointi on avain käsityön sekä pienten ja keskisuurten yritysten menestykseen, ja näin ollen eurooppalaisten normien käyttöönotto Euroopan unionin tasolla on keino tukea palvelujen turvallisuutta ja taata kuluttajien oikeudet jäsenvaltioiden tarjoamien rajat ylittävien palvelujen kohdalla. Kun kuluttajat tuntevat epävarmuutta palvelujen turvallisuuden ja laadun osalta, he ovat taipuvaisia rakentamaan ulkomaalaisten palveluntarjoajien suuntaan psykologisia rajoja, jotka saavat heidät luopumaan rajat ylittävien palvelujen käytöstä. Jos kuluttajalla on kielteisiä kokemuksia, ne vaikuttavat usein syyttä kielteisesti kaikkiin ulkomaisiin palveluntarjoajiin.

Kuluttajilla on mahdollisuus ratkaista lähinnä yksittäisissä jäsenvaltioissa voimassa olevista erilaisista menettelyistä johtuvia ongelmia Euroopan kuluttajakeskusten verkoston, ECC-verkoston, ja rajat ylittävän rahoituspalvelualan riitojenratkaisuverkoston FIN-NETin avulla. Jos kuluttajalla on riittävästi tietoa sisämarkkinoihin liittyvistä oikeuksistaan, mutta hän yrittää harjoittaa niitä turhaan toisessa EU:n jäsenvaltiossa, hän voi hakea apua sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkosta SOLVITista.

Hyvät kollegat, olen iloinen siitä, että mietinnössä keskitytään ennen kaikkea kuluttajiin, koska nimenomaan he ovat olennainen ja tärkeä osa sisämarkkinoita. Yhteisenä tavoitteenamme on siksi oltava sellaisten olosuhteiden luominen kuluttajille, että heillä voi olla sama luottamus tehdessään hankinnan toisesta maasta kuin jos he tekisivät saman kotona.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, vaikka EY:n perustamissopimus takaa kansalaisille vapauden hankkia palveluja kansallisten rajojensa ulkopuolelta, vain kourallinen palveluntarjoajia ja kuluttajia käyttää hyväkseen tätä yhteismarkkinoiden etua. Alhainen kilpailun taso tekee näin ollen palveluista raja-alueilla kalliimpia eivätkä ne ole aina helposti saatavilla verrattuna maan sisäisiin palveluihin.

Tutkimusten mukaan ongelma ei ole kielimuuri vaan lainsäädäntö. Aina ei ole selvää, milloin sovelletaan alkuperämaan lainsäädäntöä ja milloin kansallista lainsäädäntöä. Valitettavasti, alkuperämaaperiaatteen vastustajien ansiosta, menetimme tilaisuuden tarjota palveludirektiivissä parempaa määritelmää. Täällä Strasbourgissa tähän mietintöön liittyy myös järjetön pelko mainita alkuperämaaperiaate, siitä huolimatta, että monissa ammateissa palveluntarjoajien ei tarvitse tuntea naapurimaansa lainsäädäntöä tarjotakseen rajatylittäviä palveluja.

Saamme pian oikeuskäytäntöä, joka päättää kiistat siitä, milloin kuluttajansuojakysymystä säätelee kansallinen lainsäädäntö ja milloin isäntämaan lainsäädäntö. Minä pidän Lasse Lehtisen mietintöä tässä mielessä erinomaisena panoksena, koska mielestäni määritelmämme palveluntarjoajien yleisistä velvoitteista pitäisi perustua eurooppalaisiin normeihin.

Olen samaa mieltä siitä, että kuluttajansuojan osalta pitäisi soveltaa samoja velvoitteita yksityisten ja julkisten palvelujen tarjoajiin. Kannatan myös jäsenvaltioiden välisten viestintäverkostojen rahoittamista. Tämä johtaa tehokkaaseen valvontaan ja edistykseen kiistojen ratkaisussa tuomioistuimen ulkopuolella.

Arvoisa komission jäsen, olemme Euroopan kansalaisille paljon velkaa rajat ylittävien palvelujen vapaata liikkuvuutta säätelevien edellytysten osalta. Tämä mietintö maksaa osan velasta. Euroopan parlamentti antaa komissiolle poliittisen tuen palveluntarjoajien velvoitteiden määrittämiseksi selkeästi heidän alkuperästään riippumatta. Lasse Lehtisen mietintö on osoitus sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan erinomaisesta työstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Viviane Reding, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olen kuunnellut hyvin tarkkaan keskustelua rajat ylittävien palvelujen tarjoajien velvoitteita koskevasta parlamentin mietinnöstä. Haluan kiittää jäseniä heidän kommenteistaan. Haluaisin nyt korostaa joitakin keskeisiä seikkoja.

Ensinnäkin komissio kannattaa parlamentin äänestettävänä huomenna olevan mietinnön tavoitetta. Olemme todellakin huolissamme kuluttajien palvelujen sisämarkkinoita koskevan luottamuksen puutteesta. Haluan korostaa tietoyhteiskunnasta vastaavana komission jäsenenä, että tämä luottamuksen puute Internet-liiketoiminnan yhteydessä on todella erittäin merkittävä, ja meidän on puututtava siihen.

Toiseksi, kuten mainitsin aiemmin, komissio on jo käynnistänyt joukon aloitteita, joiden tarkoituksena on korjata nykytilannetta. Olen siteerannut palveludirektiiviä ja kuluttajansuojasäännöstön tarkistamista. Viimeksi mainittu on muuten yksi kollegani Kunevan ensisijaisista tavoitteista.

Haluan sanoa, että olemme erittäin kiitollisia parlamentin tuesta ja haluamme rohkaista parlamenttia jatkamaan osallistumista tarkistusprosessiin, ja haluaisimme pystyä yhdessä parlamentin kanssa esittämään tuloksia mahdollisimman pian.

Mitä aiomme ehdottaa konkreettisesti tuleviksi viikoiksi ja kuukausiksi? Ensin komission verkkosivustolla julkaistaan lokakuun alussa yhteenveto kuulemisessa saaduista vastauksista. Sitten tehdään vaikutustenarviointi, joka mahdollisesti johtaa komission ehdotukseen vuoden 2008 toisella puoliskolla. Tätä ongelmaa huolellisesti tarkastelleet jäsenet ovat varmasti kiinnostuneita tästä.

Kolmanneksi komissio on samaa mieltä siitä, että palvelujen turvallisuusnäkökohtia on parannettava, koska on erittäin tärkeää taata paremmin sisämarkkinoilla tarjottavien palvelujen terveellisyys ja fyysiset turvallisuusnäkökohdat.

Jäsenvaltioiden kanssa kiinnitämme huomiota kansallisten järjestelmien mahdollisiin puutteisiin tai arvioinnin välttämättömään täytäntöönpanoon. Edistämme kuluttajien valistukseen ja heille tiedottamiseen liittyviä aloitteita. Helpotamme kuluttajille tarjottavien palvelujen turvallisuuteen liittyvän, onnettomuuksia ja vammoja koskevan olemassa olevan tiedon saatavuutta, ja yksi erittäin tärkeistä osatekijöistä, jota useat jäsenet ovat korostaneet, liittyy kollektiiviseen muutoksenhakuun. Komissio teettää tutkimuksia ja kuulee sidosryhmiä arvioidakseen mahdollisuutta aloitteeseen tällä alalla, mutta yksi asia on varma, ja haluan korostaa sitä – tästä ei tule amerikkalaistyylistä joukkokannetta.

Lopuksi haluan kiittää esittelijää hänen työstään ja parlamenttia siitä, että se antaa tälle kysymykselle niin suuren arvon. Olemme varmoja siitä, että parlamentin mietintö on apuna tulevassa työssämme kuluttajien eduksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Arvoisa komission jäsen, paljon kiitoksia mielenkiintoisesta keskustelusta, jossa yli 50 prosenttia puhujista oli naisia, niin kuin olla pitää.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 27. syyskuuta 2007.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Bogdan Golik (PSE), kirjallinen. – (PL) Haluan kiittää Lasse Lehtistä hyvin valmistellusta mietinnöstä.

Vapaus tarjota palveluita on yksi sisämarkkinoiden neljästä perusvapaudesta. Vuosien kuluessa palvelualasta on tullut entistä tärkeämpi Euroopan unionin taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, ja se on kokenut merkittäviä muutoksia.

Huolimatta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen säännöksistä ja meneillään olevasta prosessista, jossa palveludirektiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, käytännössä palvelujen vapaata liikkuvuutta häiritsevät edelleen hallinnolliset määräykset ja erot jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien välillä.

Kun pidetään mielessä globalisaation aiheuttamat uhat ja haasteet sekä mietinnössä määritetyt palvelualan puutteet, on erityisen tärkeää ryhtyä toimiin, joiden tarkoituksena on poistaa rajat ylittävien palvelujen tarjoamisen esteet.

Kuluttajien luottamuksen puute ja yritysten haluttomuus toimia kotimaansa ulkopuolella rajoittavat pääsyä sisämarkkinoille. Yhteisön on kiireesti otettava käyttöön mekanismeja, jotka helpottavat yritysten, erityisesti pk-yritysten, hyötymistä sisämarkkinoista. Rajat ylittävien palvelujen tarjontaa koskevia yhteisön säädöksiä pitäisi siten järkeistää, ja käyttöön pitäisi ottaa vähimmäisaika laatunormien yhdenmukaistamiselle käyttäjien etujen suojelemiseksi.

Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vahvistaminen, hallinnollisten menettelyjen rajoittaminen ja rajat ylittävien palvelujen asianmukainen valvonta lisäävät rajat ylittävää toimintaa. Laatunormien yhdenmukaistaminen vahvistaa kuluttajien ja palveluntarjoajien luottamusta rajat ylittäviin palveluihin.

Rajat ylittävien palvelujen tarjoamisen helpottaminen johtaa moitteettomasti toimiviin palvelujen yhtenäismarkkinoihin, mikä muodostaa perustan taloudellisesti yhtenäisille sisämarkkinoille.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö