Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2113(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0326/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0326/2007

Keskustelut :

PV 26/09/2007 - 17
CRE 26/09/2007 - 17

Äänestykset :

PV 27/09/2007 - 9.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0417

Sanatarkat istuntoselostukset
Keskiviikko 26. syyskuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

17. Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus (keskustelu)
Pöytäkirja
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Esityslistalla on seuraavana Tomáš Zatloukalin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta (2007/2113(INI)) (A6-0326/2007).

 
  
MPphoto
 
 

  Tomáš Zatloukal, esittelijä. – (CS) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan unionilla on edessään joukko toisiinsa liittyviä sosioekonomisia haasteita: erittäin kilpailukykyisten maiden esiintulo, väestön vanheneminen, maahanmuutto, nopeasti muuttuva työmarkkinarakenne sekä voimakkaasti kasvavat tieto- ja viestintäteknologiat. Jokainen näistä tekijöistä vaikuttaa kysymykseen mahdollisuuksista osallistua laadukkaaseen koulutukseen. Heikosti koulutetuilla on yhä suurempi riski joutua työttömäksi ja eristyä sosiaalisesti.

Tasapuolisilla järjestelmillä taataan, että koulutus ei riipu yksilön sosioekonomisesta taustasta tai muista epätasa-arvoa aiheuttavista tekijöistä.

Haasteena on tukea oppilaiden, opiskelijoiden ja aikuisten mukaan ottamista kaikista yhteiskuntaryhmistä; nykyinen tilanne on tässä mielessä erityisen epätyydyttävä.

Mietinnössä, jonka esittelen täällä parlamentissa, jäsenvaltioita kehotetaan ryhtymään myönteisiin toimenpiteisiin esikouluvaiheesta lähtien luokkien ja järjestelmän sosiaalisen monimuotoisuuden takaamiseksi ja laadukkaiden koulutusohjelmien järjestämiseksi. Perinnölliset tai varhaisessa vaiheessa hankitut taidot muodostavat perustan oppimiselle myöhemmässä vaiheessa. Investointien tuotto on korkeimmillaan tässä vaiheessa, koska tällaisen investoinnin hedelmät kestävät koko elämän. Haluan korostaa, että perusasteen koulutuksessa oppilaiden liian varhainen eriyttäminen vaikuttaa haitallisesti. Sen sijaan pidän tärkeänä opetussuunnitelman mukauttamista niin, että se sopii erilaisille lapsiryhmille ja heidän kyvyilleen yhden koulun sisällä.

Toisaalta eriyttäminen ja useiden joustavien opintovaihtoehtojen luominen on erittäin tehokasta toisen asteen koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen osalta suosittelisin parantamaan mahdollisuuksia päästä korkea-asteen koulutukseen ja kehittämään mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen.

Korkea-asteen koulutus on osaamistalouden avaintekijä. Se hyötyisi tämänhetkisen rahoituksen lisäämisestä. Mietinnössä todetaan, että ilmainen korkeakoulutus ei välttämättä takaa tasapuolisuutta ja kehottaa analysoimaan taloudellisia kannustimia ja tukivaihtoehtoja, joilla voidaan vähentää huomattavasti epätasa-arvoa korkeakoulutuksen saamisessa.

Koulutus vaikuttaa talouteen: se lisää inhimillistä pääomaa ja innovointivalmiuksia, ja se mahdollistaa teknologian siirron. Jokainen lisävuosi keskimääräiseen koulunkäyntiin lisää EU:n jäsenvaltion tuottavuutta selektiivisesti 6,2 prosenttia ja pitkällä aikavälillä vielä 3,1 prosenttia, mikä johtuu sen panostuksesta tekniikan kehityksen nopeuttamiseen. Koulutuksen tehokkuuden lisääminen tuottaa sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle vuosittain jopa kahdeksan prosentin investoinnit. Lisäetuna on työttömyyden aleneminen: perusasteen tai toisen asteen koulutuksen suorittaneiden työttömyysaste on EU:ssa tällä hetkellä keskimäärin 12,6 prosenttia, kun korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden työttömyysaste on viisi prosenttia. Lisäksi komission viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että 75 miljoonaa EU:n kansalaista – eli 32 prosenttia työvoimasta – on saanut riittämättömän koulutuksen. Vuonna 2010 vain 15 prosenttia uusista työpaikoista on tämän ryhmän ulottuvilla, ja heistä suurin osa kuuluu yhteiskunnan heikossa asemassa oleviin ryhmiin.

Koulutuspolitiikalla voi olla huomattava positiivinen vaikutus sosiaalisiin ja taloudellisiin tuloksiin, kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, mutta tehottomuudella ja epätasapuolisuudella on suuret kustannukset: verotulojen menetys, työttömyys, lisääntynyt tarve käyttää terveydenhoitoon ja sen tukemiseen julkisia varoja sekä epäsosiaalisen käyttäytymisen lisääntymisestä aiheutuvat kustannukset.

Koulutus on Euroopan talouskasvuun, kilpailukykyyn ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen pitkällä aikavälillä vaikuttava perustekijä.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia kollegoitani, jotka ovat työskennelleet kanssani tätä mietintöä laadittaessa.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

 
  
MPphoto
 
 

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olen todella iloinen tästä parlamentin aloitteesta viedä eteenpäin aiheesta viime vuonna hyväksymämme tiedonannon viesti.

Luin mietintönne suurella mielenkiinnolla ja kuuntelin myös jäsen Tomáš Zatloukalia, jota haluan onnitella sydämellisesti, koska luulen ja tunnen, että olemme kumppaneita tässä asiassa, tässä keskustelussa ja ponnisteluissa tilanteen parantamiseksi.

Voisimme kuunnella nyt kuvausta sosioekonomisista haasteista, joita on edessämme yksilötasolla, kollektiivisesti, yhdessä, mutta myös merkityksestä, joka on koulutuspolitiikkaan tehtävillä investoinneilla – paremmilla investoinneilla, suuremmilla investoinneilla. Mielestäni koulutuspolitiikka on keskeinen tekijä ponnistuksissamme luoda vauraampi ja yhtenäisempi eurooppalainen yhteiskunta.

Kaikkia eurooppalaisia koulutusjärjestelmiä leimaa koulutukseen liittyvä epätasa-arvo, joka heijastaa sosioekonomista epätasa-arvoa. Koulutuksen paradoksaalinen rooli suhteessa tähän epätasa-arvoon on, että ensiksi mainittu erittäin usein lisää jälkimmäistä. Joskus se on kuitenkin ainoa väline, jonka avulla epätasa-arvoa voidaan parantaa.

Kaikkialla Euroopassa koulutusjärjestelmien nykyaikaistamisprosessin taustalla on useimmiten pyrkimys tehokkuuden lisäämiseen kustannustehokkuuden kannalta. Mielestäni tämä on todella toivottavaa, totta kai, mutta usein oletetaan, väärin, että tehokkuus ja tasapuolisuus sulkevat toisensa pois.

Komission tiedonanto oli osa sitoumustamme auttaa jäsenvaltioita parantamaan koulutusjärjestelmiään, ja siinä osoitettiin, että tehokkuuden ja tasapuolisuuden ei tarvitse toteutua toistensa kustannuksella, laadun kustannuksella. Tehokkuus ja tasapuolisuus itse asiassa vahvistavat toisiaan. Tämä on mielestäni koko tiedonannon tärkein viesti.

Mietinnössänne painotetaan selvästi, että eurooppalaisten koulutusjärjestelmien on oltava sekä tehokkaita että tasapuolisia, jos niiden avulla halutaan saavuttaa talouskasvun lisäksi sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että korostatte tarvetta kehittää tehokasta ja tasapuolista politiikkaa koko elinikäisen oppimisen jatkumoa varten ja tarvetta investoida koulutukseen aikaisin, sillä investoiminen laadukkaaseen varhais- ja esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi katkaista heikommassa asemassa olemisen kierre.

Olen myös iloinen huomatessani, että vahvistatte viestimme siitä, että oppilaiden aikainen jaottelu eriytettyyn opetukseen vaikuttaa haitallisesti tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen. Tietenkin annatte myös paljon painoa tarpeelle kehittää arviointikulttuuri pitkän aikavälin tehokkaan politiikan kehittämiseksi ja vankkaan näyttöön perustuvan politiikan luomiseksi.

Aloitteenne vie meidät lähemmäs sellaisten elinikäisen oppimisen strategioiden kehittämistä, jotka edistävät tasa-arvoa, osallisuutta, kotouttamista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Otamme sen täysimääräisesti huomioon tulevissa aloitteissamme koulutuksen alalla, erityisesti ehdotuksessa vuoden 2008 yhteiseksi raportiksi työohjelmamme täytäntöönpanosta ja tulevaisuutta koskevista pohdinnoistamme sekä koulutuksen ja maahanmuuton välisiä yhteyksiä koskevassa vihreässä kirjassa, jossa epätasa-arvo on keskeisenä kysymyksenä. Toivomme voivamme esittää tämän tiedonannon ensi keväänä.

 
  
MPphoto
 
 

  Christa Prets (PSE), naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. (DE) Arvoisa puhemies, esiin nousee seuraava kysymys: Miksi puhumme tasa-arvosta ja epätasa-arvosta, kun korkeakoulututkinnon suorittajista on suurempi osa naisia kuin miehiä? Tämä tarkoittaa, että meillä on samat mahdollisuudet ja me myös käytämme niitä, mutta myöhemmissä vaiheissa yhdenvertaiset mahdollisuudet eivät enää toteudu. Jatkokoulutuksessa, hankitun tiedon hyödyntämisessä naiset ovat edelleen huonommassa asemassa, ja siksi koulutus- ja jatkokoulutusjärjestelmissä ei myöskään vielä ole tasa-arvoa.

Siksi on myös välttämätöntä, että otamme huomioon naiset, jotka esimerkiksi ovat jo opintojensa aikana äitejä, että vaadimme tässä yhteydessä erityistä joustoa ja että tuemme erityisesti syrjäisillä maaseutualueilla asuvia naisia ja erityisen riskialttiiden ryhmien jäseniä, kuten maahanmuuttajia tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvia naisia, sillä heihin liittyy suurta epäjohdonmukaisuutta ja epätasa-arvoa. Tämän on alettava jo esikoulu- ja kouluiässä ja jatkuttava sitten ammatilliseen koulutukseen asti.

Kaiken muun haluan sanoa teille myöhemmin lyhyen tauon jälkeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Pál Schmitt, PPE-DE-ryhmän puolesta. (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Puhun unkaria. Arvoisa komission jäsen, viime viikolla osallistuin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan edustajana Lissabonissa pidettyyn konferenssiin ”Young Voices – Meeting Diversity in Education”, jonka puheenjohtajavaltio Portugali järjesti.

Oli syvästi liikuttava kokemus kuulla erilaisista fyysisistä toimintarajoitteista ja oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten ihmisten esittelevän koulukokemuksiaan. Heidän tarinoissaan oli yksi yhteinen tekijä: jokainen heistä sanoi kokevansa, että jos he pystyisivät osallistumaan koulutoimintaan fyysiseltä toimintakyvyltään normaalien ikätoveriensa kanssa, heitä ei arvosteltaisi toimintarajoitteidensa vaan kykyjensä ja persoonallisuutensa perusteella.

Toimintarajoitteisten lasten ottaminen mukaan tavalliseen koulutukseen fyysiseltä toimintakyvyltään normaalien ikätoveriensa rinnalla on myös ratkaisevaa sen varmistamiseksi, että yhteiskunta hyväksyy heidät ja ottaa heidät mukaan helpommin kuin aikuiset. Jos lapset tottuvat varhaisessa iässä lapsiin, joilla on jonkinlainen toimintarajoite, ja tottuvat siihen, että heitä on kunnioitettava tasavertaisesti, ja tottuvat ehkä heidän auttamiseensa, he osoittavat aikuisina todennäköisesti enemmän ymmärrystä ja enemmän empatiaa heikossa asemassa olevia ihmisiä kohtaan.

Käsiteltävänämme olevassa mietinnössä puhutaan paljon sosiaalisiin eroihin liittyvästä integraatiosta. Olen vakuuttunut siitä, verratessani asiaa edellä mainitsemaani esimerkkiin, että on myös tärkeää, että sosiaalisesti heikossa asemassa olevat lapset voivat osallistua ilman syrjintää muiden lasten rinnalla koulutuksen kaikkiin eri vaiheisiin.

Tämän saavuttamiseksi on huolehdittava kahdesta asiasta. Yksi on teknologinen edistys ja esteiden poisto. Tästä näkökulmasta Itä-Euroopan jäsenvaltiot ovat kaukana jäljessä: koulut, kouluympäristö, liikennevälineet, jopa sairaalat, muut instituutiot, julkiset instituutiot esimerkiksi, ovat kaikki pyörätuolin käyttäjien saavuttamattomissa. Toinen asia, ja tähän menee kauemmin, on asennemuutos, joka on tapahduttava päättäjien suunnalla, jotta he tiedostavat syrjimättömän koulutuksen olevan ensimmäinen ratkaiseva vaihe prosessissa, joka johtaa sosiaaliseen hyväksyntään ja integraatioon.

Lopuksi haluan sanoa, että myös urheilu on tärkeä väline koulutuksellisen ja sosiaalisen aseman parantamisen kannalta, koska sosiaaliset ja yhteiskunnalliset erot katoavat urheilussa; ainoat merkittävät asiat ovat lahjakkuus, päättäväisyys ja ahkeruus. Liikunnanopetus kouluissa ja urheilu vahvistavat huomattavasti tärkeitä sosiaalisia arvoja, kuten solidaarisuutta ja toisten arvon kunnioittamista.

Tästä syystä pidän tärkeänä, että kun täällä parlamentissa keskustellaan koulutuksen laadusta, tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta, pitäisi viitata myös liikunnanopetuksen ja sen laadun, tehokkuuden ja tasapuolisuuden merkitykseen. Meidän on myös varmistettava, että syrjimättömällä koulutuksella tässä mielessä on tärkeä rooli. Onnittelen esittelijää ja kiitän teitä tarkkaavaisuudestanne.

 
  
MPphoto
 
 

  Christa Prets, PSE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, oikeus rajoittamattomaan koulutukseen eli oikeus saada koulutusta on vahvistettu perusoikeuskirjassa, mutta se ei kuitenkaan toteudu ja on puutteellinen.

Huomattavat erot koulutusjärjestelmien tuloksissa Euroopan unionin sisällä johtavat myös erilaiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Koulutusjärjestelmien on oltava tehokkaita, oikeudenmukaisia ja ennen kaikkea kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Tehokkuutta on edistettävä ja korostettava jo esikoulussa, koulussa ja myös ammattikoulujärjestelmässä.

On erittäin tärkeää, että myös korkeakoulut tottuvat tiettyyn joustoon voidakseen reagoida nopeasti taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin, sillä vain niin voidaan myös luoda kilpailuetu. Monipuolisuus, laatu ja yhteistyö yksityisen sektorin kanssa sekä tutkimuksen ja kehittämisen edistäminen ovat välttämättömiä. Ei kuitenkaan voi olla mahdollista, että me koulutamme vain saadaksemme talouden käyttöön erittäin ammattitaitoisia ihmisiä. Koulutus on henkilökohtainen rikkaus ja edellytys sille, että voimme elää sosiaalisesti yhdessä. Se merkitsee persoonallisuuden ja henkilökohtaisen omanarvontunnon vahvistumista. Se on vähintään yhtä tärkeää kuin ammatillinen ja taloudellinen koulutus.

Meidän on pyrittävä siihen, että kaikki opettajat ja kouluttajat saavat korkealaatuisen koulutuksen ja että heillä on ennen kaikkea etenemis- ja muutosmahdollisuuksia, sillä tässäkin asiassa ajetaan vuosikymmeniä yhdellä raiteella. Tämä ei voi jatkua!

Olisi liian yksinkertaista sanoa, että koulutuspolitiikka olisi vain jäsenvaltioiden asia. Se pitää vain osittain paikkansa. Eurooppalainen koulutusalue, jolla on yhteinen tavoite, nimittäin Lissabonin tavoitteeseen pyrkiminen, tarvitsee myös yhteisen menettelyn tehokkuuden ja tasa-arvon saavuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Jolanta Dičkutė, ALDE-ryhmän puolesta. (LT) Hyvät kollegat, oppiminen on erottamaton osa Euroopan sosiaalista ulottuvuutta, koska se paljastaa solidaarisuuden, tasavertaisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen osallisuuden merkityksen. Kaikkien kansalaisten on hankittava heiltä edellytettävät tiedot ja taidot ja päivitettävä niitä jatkuvasti. Lisäksi on välttämätöntä ottaa huomioon niiden ihmisten erityistarpeet, jotka ovat sosiaalisen eristymisen partaalla.

Euroopan unioni ei sääntele suoraan kansallisten koulutusjärjestelmien kehittämistä, mutta sillä on merkittävä vaikutus niiden kehittämiseen, ensinnäkin Euroopan unionin yhteisten tavoitteiden kautta, toiseksi vahvistettujen eurooppalaisten suuntaviivojen ja jäsenvaltioiden esittämien koulutusjärjestelmien kehittämistä koskevien raporttien seurannan kautta ja kolmanneksi Euroopan unionin rahoittamien koulutusohjelmien kautta.

Suhtaudun myönteisesti Euroopan komission suositukseen tehdä investoinneista inhimillisiin voimavaroihin yksi rakennerahastojen ensisijaisista tavoitteista. Euroopan unionin on järjestettävä olennaiset edellytykset jokaiselle jäsenvaltiolle, joka pyrkii luomaan ja kehittämään tehokasta eurooppalaista koulutusjärjestelmää ratkaistakseen olennaiset ongelmat. Yksi suurimmista ongelmista tämän päivän Liettuassa on esimerkiksi kouluväkivalta. Tähän puuttumiseksi on jo käynnistetty moninaisten ennaltaehkäisyohjelmien toteuttaminen kansallisella tasolla. Toinen kysymys on, että etsimme menetelmiä, jotka auttaisivat parantamaan korkeakoulutuksen laatua, varmistaaksemme, että maamme yliopistojen tarjoaman koulutuksen taso vastaa Länsi-Euroopan parhaiden yliopistojen tasoa.

Liettuan koulutusjärjestelmässä on muitakin ongelmia. Yksi niistä on kaikkien alojen opettajien alhaiset palkat, jotka väistämättä johtavat opettajapulaan. Meillä ei ole riittäviä varoja korjata urheiluhalleja ja -kenttiä, ja uskon, että urheiluinfrastruktuurin parantaminen on tärkeää koululaisten rohkaisemiseksi nauttimaan urheilusta mutta myös sen ehkäisemiseksi, että he alkavat käyttää huumeita ja alkoholia tai tupakoida. Vielä yksi erittäin oleellinen ongelma on kotiin palaavien nuorten maastamuuttajien sukupolvi. He tarvitsevat ylimääräistä rahoitusta ja lisää opettajia korvaavia opintoja ja erityisohjelmia varten.

Mainitsin vain muutamia ongelmia, jotka epäilemättä ovat merkittäviä myös muissa Euroopan unionin uusissa jäsenvaltioissa. Olen täysin samaa mieltä sen puhujan kanssa, joka sanoi nykytilanteen olevan epätyydyttävä. Yhteisten eurooppalaisten päämäärien ja normien mukaisten erilaisten koulutusjärjestelmien realistisen arvioinnin ja aktiivisen tukemisen pitäisi olla Euroopan unionin tämän päivän tavoite.

 
  
MPphoto
 
 

  Zdzisław Zbigniew Podkański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Puolassa on sananlasku, jossa sanotaan, että jos lapsuudessa ei opi tiettyjä asioita, seurauksista kärsii koko loppuelämän. Se muistuttaa meitä siitä, että lasten opettaminen on kaikkein paras investointi. Esittelijä on siksi oikeassa ehdottaessaan esiopetukseen myönnettävien varojen lisäämistä, koska sieltä sosiaalinen osallisuus alkaa. Se taas auttaa yksilöä kehittymään ja valmistaa häntä hoitamaan elämäntehtävänsä. Osallisuutta pitäisi vahvistaa myös myöhemmässä vaiheessa. Esittelijä on siten myös oikeassa tunnistaessaan yksilöiden luokittelun ongelman ja sen, että eriyttämisen käyttöönotto vasta yläasteella ja koulupohjaisessa koulutuksessa vietetyn vaiheen pidentäminen on järkevää.

On myös asianmukaista, että päätöslauselmaluonnoksessa tunnistetaan selkeästi tarve luoda yhteyksiä ammatillista koulutusta koskevan politiikan ja sen politiikan välille, joka koskee työllisyyttä, taloutta, sosiaalista osallisuutta, korkeakoulutuksen kilpailukyvyn parantamista ja mahdollisuuden antamista kaikille osallistua siihen tasavertaisesti.

Painavin syy, jonka takia meidän pitäisi hyväksyä nämä koulutusjärjestelyt, on se, että 75 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista eli 32 prosenttia työvoimasta on saanut riittämättömän koulutuksen. Tällä on vakavia vaikutuksia heidän työnsä tehokkuuteen, talouksiemme suorituskykyyn ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Muutosta tarvitaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Vera Flasarová, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (CS) Hyvät kollegat, tasapuolisen ja tehokkaan järjestelmän pitäisi taata kaikille mahdollisuus päästä koulutukseen.

Esittelijä toteaa, että tarvitsemme parannusta esiopetuksessa, jonka aikana ihmiset muodostavat tapansa ja taitonsa, joita tarvitaan myöhemmässä oppimisessa. Hän kehottaa jäsenvaltioita lisäämään esiopetuksen rahoitusta. Mutta mikä on todellisuus?

Lähes kaikissa EU:n jäsenmaissa esikouluja on suljettu viime vuosina. Epäsuotuisa väestösuuntaus ei ole ainoa syy. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta oli tästä myös samaa mieltä, ja tilanne Tšekissä on samankaltainen. Esikouluja on suljettu, koska niiden pyörittäminen on kallista. Näin kylät ja kaupungit yrittävät pitää kiinni talousarvionsa olennaisista osista. Yritysten esikouluja ei ole käytännössä enää olemassa. Odotusajat sijoitettaessa lasta näihin kouluihin alkavat pidentyä. Yksityisiä, korkeatasoisia lastentarhoja alkaa ilmestyä: ne tarjoavat vieraiden kielten opetusta ja muita etuja, mutta vain vaurailla perheillä on varaa niihin. Esiopetus Tšekissä oli ennen ja on edelleen korkeatasoista, mutta jopa siellä on jo olemassa tiettyä epätasa-arvoa.

Lisäksi en voi olla samaa mieltä mietinnön 31 kohdasta, jossa väitetään, ettei ilmainen korkeakoulutus välttämättä takaa tasapuolisuutta. Tilanne, jossa nuoret saavat opintolainoja ja maksavat ne takaisin myöhemmin, vaikuttaa enemmän köyhempiin opiskelijoihin kuin rikkaampiin; elämän aloittaminen velkataakan alla voi vaikuttaa nuorten ihmisten psyykeen.

Eurooppa käy läpi maahanmuuttoaaltoa. Tänne tulevien joukossa on monia lapsia ja opiskelijoita. Näillä ihmisillä on paljon valmiuksia, jotka voivat auttaa unionia sen tulevassa kehityksessä. He seisovat myös kuvitteellisella lähtöviivalla, ja meidän pitäisi antaa heille mahdollisuus osallistua menestyksekkäästi koulutusjärjestelmään. Tässä yhteydessä on vaikea ymmärtää Tšekissä tammikuusta 2005 saakka voimassa ollutta kouluja sääntelevää lainsäädäntöä, jossa määritetään, missä määrin koulutusta saa antaa ulkomaalaisille, joilla on pysyvä oleskelulupa tai viisumi pitkä- tai lyhytaikaista oleskelua varten, pakolaisille tai turvapaikanhakijoille tai tilapäistä suojelua saaville henkilöille. Eräällä byrokraattisella päätöksellä vedetään raja niiden lasten välille, joiden on käytävä koulua, ja niiden lasten välille, joiden ei ole käytävä koulua. Kaikki riippuu siitä, miten nopeasti kyseiselle henkilölle myönnetään asiaankuuluva asema. Heidän saapumisensa on jo riittävän dramaattista. Meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että heidän pääsynsä unioniin on helpompaa. Emme halua nuorten ihmisten joutuvan vedetyiksi erilaiseen epämieluisaan sosiaaliseen toimintaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ovidiu Victor Ganţ (PPE-DE). – (RO) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, onnittelen Tomáš Zatloukalia mietinnöstä, jota pidän erittäin hyvänä, koska siinä käsitellään yhtä elämämme tärkeimmistä ja herkimmistä vaiheista, nimittäin koulutusta.

Lisäksi haluaisin viitata kolmeen seikkaan mietinnössä: Siinä vaadittiin lisää tukea huippuyliopisto-ohjelmille sekä jäsenvaltioiden tasolla että Euroopan unionin tasolla, sen toimivallan puitteissa. Tämä on oleellista, jos haluamme Lissabonin toimintaohjelman menestyvän ja kuilun suhteessa muihin maailmanlaajuisiin toimijoihin kapenevan. Korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden puute Euroopassa tuntuu kaikkialla ja äärimmäisen vakavasti uusissa jäsenvaltioissa aivovuotoilmiön takia.

Samalla olen vakuuttunut siitä, että koulutusprosessin tehokkuuden parantaminen liittyy tiiviisti monikielisyyteen. Euroopan unionin kansalaisten vapaan liikkuvuuden yhteydessä sopeutuminen markkinoiden vaatimuksiin sisältää vieraiden kielten hallinnan. Lisäksi koululaisten ja opiskelijoiden vaihto-ohjelmia helpotettaisiin monikielisellä koulutuksella.

Koulutusjärjestelmien tasapuolisuuden osalta katson, että jäsenvaltioiden on löydettävä tarvittavat keinot lisätäkseen lasten, nuorten ja aikuisten mahdollisuuksia saada koulutusta. Tuettujen paikkojen on tultava heikossa asemassa olevien sosiaalisten ryhmien avuksi lukutaidottomuuden vähentämiseksi, yhteiskunnallisten olosuhteiden muuntamiseksi, työmarkkinoiden vaatimuksiin sopeutumisen parantamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi. Näin vähennetään työvoiman tarvetta kolmansista maista. Inhimillisiä voimavaroja on riittävästi; niitä ei vain kouluteta ja hallinnoida tehokkaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Badia i Cutchet (PSE). (ES) Arvoisa puhemies, Lissabonin tavoitteiden tarkistaminen vuonna 2005 osoitti jälleen kerran, miten tärkeää on asettaa koulutus EU:n tulevan strategian ytimeen.

On ilmiselvää, ja tämän vahvistavat Eurostatin tiedot, että olemme jäämässä jälkeen kunnianhimoisista tavoitteista, jotka asetimme korkeakoulutukselle vuodelle 2015: investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen, yliopistojen nykyaikaistaminen, huonon koulumenestyksen vähentäminen ja koulun keskeyttäjien lukumäärän pienentäminen, aikuisten elinikäiseen oppimiseen osallistumisen lisääminen ja toisen asteen tutkinnon suorittaneiden lisääminen.

Tämä viive jättää meidät kansainvälisten kumppaneidemme Yhdysvaltojen, Intian ja Japanin taakse, ja tämän lisäksi meillä on valtavia eroja Euroopan maiden tilanteiden välillä.

Jäsenvaltioidemme koulutusjärjestelmien tehokas ja todellinen edistyminen ei ole tärkeää ainoastaan kansainvälisen kilpailukyvyn ja talouskasvun kannalta; se on myös olennainen osa edistystä yhteiskuntiemme sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa.

Esiopetukseen sekä perusasteen ja toisen asteen koulutukseen investoiminen on perusedellytys sosiaalisen eristymisen riskin minimoimiseksi sekä työllisyyden lisäämisen ja parempien palkkojen varmistamiseksi.

Sekä yksityistä että julkista koulutukseen myönnettävää rahoitusta on lisättävä, ja jäsenvaltioiden on vakavasti harkittava tarvetta perustaa toimintansa Bolognan ja Kööpenhaminan prosesseihin.

Niin ikään korkeakoulutus pitäisi mukauttaa yhteiskuntiemme yhä heterogeenisempiin sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin, eikä huomiotta saa jättää sitä, että koulutus on myös perusta sellaisten vapaiden kansalaisten kouluttamiselle, jotka pystyvät ottamaan aktiivisen roolin yhteiskunnassa.

Meidän on myös pikaisesti päivitettävä ja parannettava ammatillista koulutusta ja mukautettava sitä eurooppalaisten työelämän pidentymisen aiheuttamiin uusiin haasteisiin, sillä pidentyminen lisää sosioekonomisia ja koulutukseen liittyviä odotuksia aikuisissa. Samalla emme saa laiminlyödä sukupuolten välistä syrjimättömyyttä koskevaa opetusta millään koulutuksen tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat vuonna 2006 suosituksen, jossa korostettiin tarvetta kehittää elinikäistä oppimista viitaten erityisesti työttömiin ja tarvetta mukautua työmarkkinoiden toimintaan vaikuttaviin taloudellisiin muutoksiin. Tämän suosituksen lisäksi haluaisin kiinnittää huomiota koulutuksen merkitykseen työmarkkinoilla tarvittavan liikkuvuuden lisäämisessä, mikä antaa tilaisuuden vähentää rakenteellista työttömyyttä.

Haluan painottaa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen merkitystä työntekijöiden liikkuvuuden lisäämisessä. Koulutuksen tasapuolinen saatavuus, joka on erittäin tärkeä tekijä sen varmistamisessa, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on tasavertaiset mahdollisuudet elämässä, liittyy koulutuksen rahoitukseen unionin jäsenvaltioissa. Koulutukseen myönnettävien varojen, tutkintojen ja opettajien palkkojen väliset erot vaikuttavat huomattavasti mahdollisuuksiin saavuttaa juuri tämä Lissabonin strategian tavoite.

Euroopan komission vuonna 2005 hyväksymä kertomus ”Progress towards the Lisbon Objectives in Education and Training” (Edistyminen Lissabonin koulutustavoitteissa) osoittaa selvästi, että edistyminen alalla oli ollut riittämätöntä halutun tuloksen saavuttamiseksi vuoteen 2010 mennessä. Siksi on niin tärkeää keskittyä koulutuksen laadun parantamiseen, mikä ehkäisee sosiaalista eristymistä ja lisää taloutemme kilpailukykyä. Onnittelen Tomáš Zatloukalia erinomaisesta mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL).(PT) Yksi niistä koulutuksen aloista, jotka ovat edelleen jäljessä tietyissä Euroopan unionin maissa, erityisesti Portugalissa, on esiopetus. Siksi minusta tuntuu oleelliselta korostaa jäsenvaltioille osoitettua kehotusta investoida paljon enemmän julkiseen lastentarhaverkkoon ja antaa sen käyttöön korkeatasoisesti koulutettuja opettajia, jotka pystyvät käsittelemään kaikkia lapsia. Tämä on nimittäin yksi tehokkaimmista keinoista kehittää lasten älyä, pohjustaa tulevaa koulutusta, nostaa yleistä taitotasoa, lisätä merkittävästi koulutusjärjestelmän tasapuolisuutta ja torjua sosiaalista epätasa-arvoa.

Niin ikään on oleellista taata laadukas perusasteen ja toisen asteen koulutus, jonka on oltava yleistä, pakollista ja ilmaista peruskoulutuksen ja keskeisten taitojen tarjoamiseksi. Nämä auttavat osaltaan saavuttamaan perustavanlaatuiset sosiaaliset ja yhteiskunnalliset arvot sekä rauhan- ja tasa-arvokasvatuksen vahvistaen samalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. Korkeakoulutuksen osalta on tunnustettava, että se on olennainen sektori kehittyneissä yhteiskunnissa, minkä vuoksi huonoa koulumenestystä ja koulun keskeyttämistä on ehkäistävä. Esimerkiksi Portugalissa valitettavasti noin 40 prosenttia oppilaista ei koskaan edes saata loppuun toisen asteen koulutustaan.

Koulutusbudjetin leikkaukset, korkeakoulutuksen nousevat kustannukset ja monien perheiden ja nuorten vaikea sosiaalinen tilanne estävät Portugalia parantamasta nopeasti väestönsä korkeakoulutusta, mistä johtuvat Euroopan unionin huonoimmat indeksit. Kun otetaan huomioon, että jokainen lisävuosi keskimääräiseen koulunkäyntiin lisää EU:n jäsenvaltion tuottavuutta selektiivisesti 6,2 prosenttia, voimme ymmärtää paremmin niiden maiden ongelmia, jotka eivät anna kansalaisilleen mahdollisuutta saada korkeatasoista koulutusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolf Berend (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Koulutuksella on ollut ja on edelleen keskeinen rooli Euroopan talouden kehittymisessä ja nuorten ihmisten persoonallisuuden muodostumisessa. Näistä ja mietinnön monista muista toteamuksista olen täysin samaa mieltä ja osoitan esittelijälle kiitosta ja tunnustusta.

Yhtä oikein on, että koulutusjärjestelmät ovat tehokkaita silloin, kun käytetyt välineet johtavat parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Näihin tavoitteisiin pyrkivät oikeastaan kaikki EU:n jäsenvaltiot, mutta vertailevat tutkimukset niiden tuloksista ovat kuitenkin usein yllättäviä. Siksi mietinnössä jäsenvaltioille osoitetut huomautukset ja kehotukset ovat eurooppalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna enemmän kuin perusteltuja, vaikka hyvin tiedetään, ettei meillä koulutuksen sisältöjen ja rakenteen osalta ole mitään välitöntä toimivaltaa. Tällaisten erilaisten tulosten syitä on etsittävä opetuksen laadun ja opetuksen intensiteetin eroista, jotka johtavat eritasoisiin tuloksiin ja siten myös antavat nuorille ihmisille epätasa-arvoiset tulevaisuudennäkymät.

Mielestäni on välttämätöntä yhä uudelleen tehdä selväksi, että nykyinen koululaissukupolvi kilpailee valmistumisensa jälkeen koulutuspaikoista kansainvälisesti. Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille on siksi kehotus jäsenvaltioille antaa nuorille ihmisille henkisten työkalujen välittämisen yhteydessä mahdollisuus nauttia parhaasta mahdollisesta koulutuksesta.

Yhdenvertaisilla mahdollisuuksilla on kuitenkin aina jotain tekemistä myös laadun ja tulosten kanssa. Tämä taas edellyttää, että laadun ja tulosten käsitteisiin kiinnitetään koulutusjärjestelmässä enemmän huomiota. Kyse ei saisi olla yksinkertaisesti samasta koulutuksesta kaikille, vaan samoista aloitusmahdollisuuksista kaikille ja myöhemmin parhaasta mahdollisesta koulutuksesta, jossa otetaan huomioon yksilölliset lahjat ja fyysisten ja henkisten taipumusten erot.

 
  
MPphoto
 
 

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, Euroopan unioni suunnittelee, että vuoteen 2010 mennessä 18–24-vuotiaista opintonsa keskeyttäisi korkeintaan kymmenen prosenttia ja että yli 18-vuotiaista 85 prosenttia opiskelisi korkeakoulussa.

Euroopan unionin 0–17-vuotiaista lapsista 9,7 prosenttia kuuluu perheeseen, jolla ei ole tuloja. Monet köyhistä perheistä tai maaseudulta tulevista lapsista eivät osallistu minkäänlaiseen korkeakoulutukseen taloudellisista syistä. Mielestäni sosiaalisessa Euroopassa koululais- ja opiskelija-apurahojen pitäisi olla saatavilla kaikille, jotka haluavat oppia. Myös vammaisten lasten on saatava koulutusta.

Jäsenvaltioiden ja komission ensisijaisiin tavoitteisiin on kuuluttava se, että vähintään 90 prosenttia alle 7-vuotiaista lapsista saadaan lastentarhoihin tai päiväkoteihin. Näin nuoret äidit voivat sovittaa yhteen perhe-elämänsä ja ammatillisen toimintansa.

Vaadin myös, koulutuksen tehostamiseksi, opettajien koulutuksen ja motivoinnin takaamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin korostaa joitakin seikkoja.

Ensinnäkin olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että investoiminen esiopetukseen on palkitsevinta, koska silloin saavutetaan parhaat tulokset. On myös tärkeää tukea yliopistojen nykyaikaistamista, painottaa korkeakoulutuksen tasapuolisen saatavuuden tarvetta ja lisätä sen kilpailukykyä.

Toiseksi koulutuksen tasapuolinen saatavuus johtaa moniin myönteisiin tuloksiin. Sillä on vaikutusta sosiaaliseen kehitykseen, talouskasvuun, innovoinnin lisääntymiseen, inhimillisen potentiaalin ja uusien tekniikoiden kehittämiseen ja myös työttömyyden vähentämiseen.

Kolmanneksi, vaikka koulutukseen investoinnin tuotto on havaittavissa vasta pidemmän ajan kuluttua ja se edellyttää pitkän aikavälin suunnittelua, meidän on muistettava, että tällainen investointi on ratkaisevan tärkeää.

Neljänneksi yhdyn näkökantaan, että on olennaista luoda yhteyksiä ammatillisen koulutuksen politiikkojen ja työllisyyspolitiikan, talouspolitiikan ja sosiaalisen osallisuuden välille.

Viidenneksi meidän on investoitava nuoriimme, koska nuorempi sukupolvi muodostaa Euroopan unionin tulevaisuuden. On erittäin tärkeää ehkäistä se, että lapset keskeyttävät koulunkäynnin aikaisin.

Kuudenneksi meillä on vastassamme väestöongelma; nimittäin Euroopan väestön ikääntyminen. Siksi meidän on edistettävä aikuisten elinikäistä oppimista.

Ja lopuksi: koulutusta, koulutusta, koulutusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, yleisesti ottaen olen huolissani siitä, että komissio hyväksyy kritiikittä, että jäsenvaltiot leikkaavat koulutuksen rahoitusta. Irlannissa tilanne on erityisen huomiota herättävä; väestömme kasvaa ja sen seurauksena luokkahuoneet ovat täpötäysiä. Olen pitkään puhunut sen puolesta, että esi- ja perusasteen koulutus ovat olennaisia jokaisen lapsen yksilöllisen kehityksen kannalta. Kaikki todisteet osoittavat, että mitä parempi koulutus, sitä paremmat tulevaisuudennäkymät. Sillä on jopa yhteys pidempään ja terveempään elämään.

Mielestäni komission ja jäsenvaltioiden on painotettava yhtä paljon laatua kuin tehokkuutta ja tasapuolisuutta. Kouluympäristön ja opetuksen laatu ovat tehokkuuden edellytyksiä. Lapset tarvitsevat hyviä opettajia ja opetussuunnitelman, joka antaa kokonaisvaltaisen koulutuksen, jonka tarkoituksena on opettaa oppilaita tekemään järkeviä päätöksiä, selviytymään monimuotoisuudesta ja muutoksesta ja kommunikoimaan muiden kanssa sekä antaa laaja eettinen perusta arvoille, joiden mukaisesti he voivat valita elävänsä. Nämä ovat taitoja, joita he tarvitsevat ottaakseen irti kaiken mahdollisen itsestään ja yhteiskunnastaan.

Tähän liittyy kuitenkin vieläkin pakottavampi ja perusluontoisempi kysymys – nälkäiset lapset kouluissamme. Tuhannet lapset menevät kouluun nälkäisinä Irlannissa, ja olen varma, ettemme ole ainutlaatuisia. Ei ole väliä, miten tehokas ja tasapuolinen pääsy koulutukseen on; nämä lapset eivät voi selviytyä hyvin, ja ongelman pitkän aikavälin seuraukset mitätöivät ne säästöt, jotka valtio saa jättäessään tarjoamatta terveellisen aamiaisen näille lapsille.

 
  
MPphoto
 
 

  Ján Figel’, komission jäsen. (SK) Haluan kiittää teitä lähentävästä keskustelusta, koska se vahvistaa sekä mietinnön ja komission tiedonannon aiheesta että jäsenvaltioiden kannan; nämä ilmaisivat näkökantansa marraskuun ministeritapaamisessa ja myöhemmin vuoden 2007 sillä puoliskolla, jolla neuvosto hyväksyi päätelmät, joissa myös vahvistettiin komission tiedonannon perusnäkökohdat.

Haluan vain kommentoida paria asiaa. Katson, että tasapuolisuuden ja tehokkuuden edistäminen koulutuksessa on sekä moraalinen velvollisuus että olennainen taloudellinen tarve. Loogisesti ajateltuna meidän on tehtävä parempia ja suurempia investointeja koulutukseen: ensinnäkin parempia, koska on mahdollista käyttää jokainen euro, jokainen kruunu ja jokainen punta tehokkaammin.

Useat puhujat ovat todenneet, että taidoilla ja koulutuksen laadulla on ratkaiseva vaikutus sekä yksilöiden että sosiaalisten ryhmien tulevaan asemaan ja että niitä on jatkuvasti parannettava. Ne, jotka voivat ensisijaisesti parantaa niitä, ovat esimerkiksi opettajia. Investoiminen opettajankoulutuksen laatuun on yksi tehokkaimmista tavoista saavuttaa yleistä parannusta, koska opettajat moninkertaistavat tällaiset vaikutukset. Parannusten osalta on esimerkiksi olemassa järjestelmällistä tarvetta laadunarvioinnille perustyökaluna eikä poikkeuksena, ei jonain erikoisena vaan normaalitapauksena, jossa arvioidaan panoksia, tuloksia ja kaikkea siltä väliltä ja arvioidaan ja palkitaan laatua.

Haluan sanoa, että komissio aikoo, kuten mietinnössä oletetaan, jatkaa asiaan keskittymistä. Haluamme kiinnittää enemmän huomiota kysymykseen oikeudenmukaisesta ja tehokkaasta koulutuksesta esimerkiksi ensi vuoden koulutusta ja maahanmuuttoa koskevan aiheen yhteydessä. Parhaillaan on meneillään kuuleminen 2000-luvun kouluista eli siitä, mitä kouluilta odotetaan tällä uudella aikakaudella, ja me haluamme tietenkin tämän prosessin huipentuvan ajantasaiseen katsaukseen koulujen asemasta nykypäivän eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Toinen aihe, jonka otimme hiljattain esiin, oli elokuussa hyväksytty tiedonanto opettajankoulutuksen laadusta ja sen erittäin tärkeistä päätelmistä.

Lopuksi haluan sanoa, että mielestäni mainittujen prosessien, kuten Bolognan ja Kööpenhaminan prosessien, ja aikuiskoulutukseen, esiopetukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvien asioiden on kaikkien yhdistyttävä saatavuus- ja laatuaiheen alle, sillä nämä ovat ratkaisevia tekijöitä todella oikeudenmukaisessa koulutusjärjestelmässä, jota vaadimme nyt ja tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 27. syyskuuta 2007.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Marianne Mikko (PSE), kirjallinen. (ET) Aika ei odota. On selvää, että vuonna 2010 Eurooppa ei ole maailman kilpailukykyisin talous. Asianmukainen ja hyvin jäsennetty koulutusjärjestelmä toisi tavoitteen ulottuvillemme.

On mahdotonta jättää huomiotta yksittäisten huippuyliopistojen akateeminen ja taloudellinen taso. Eri tietolähteiden mukaan 20–30 maailman 50 johtavasta yliopistosta on Yhdysvalloissa. Viisi tai kuusi muuta on Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Muu Eurooppa on kolmannella sijalla neljän tai viiden yliopiston voimin Kanadan ja Australian tullessa tiiviisti kannoilla.

Menestystarinoilla on tapana toistaa itseään. Valitettavasti tämä menestystarina johtuu ennen kaikkea siitä, että englanninkieliset koulutusmarkkinat pääsevät käsiksi miljardeihin vaikutusvaltaisiin asiakkaisiin. Mittakaavavaikutus huolehtii lopusta. Tämän tuloksena Harvard on kymmeniä kertoja vauraampi ja kuuluisampi kuin lähin kilpailijansa.

Ivy Leaguen ja Oxbridgen eliittijärjestelmän matkiminen Manner-Euroopassa on vaarallinen hanke. Kutsuisin sitä jopa umpikujaksi. Sekä Yhdysvalloissa että Yhdistyneessä kuningaskunnassa monien tavallisten kansalaisten luku- ja laskutaitoa pidetään riittämättömänä.

Menestystä, etenkin nopeaa menestystä tavoiteltaessa olisi järkevämpää luottaa kokonaan meille tuttuun toimintaan. Euroopan unionin menestyksekkäin maa koulutuksen osalta on epäilemättä Suomi, jonka kansallinen strategia sisältää koulutuksen yleisen saatavuuden yhtä korkealla tasolla joka paikassa.

Koulutus on luonteeltaan strateginen ala. Päätösten ja toimien vaikutukset tulevat esiin vasta vuosikymmenten kuluessa. Sen vuoksi olisi tasapuolisuuden osalta järjetöntä uhrata vielä yksi neljännesvuosisata korkeampien huippujen nimissä. Vaikka se olisikin oikea suunta.

Yhdenmukaisen korkea taso on edelleen Euroopan paras valtti kansainvälisessä kilpailussa.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö