Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 27. syyskuuta 2007 - Strasbourg

4. Naisten ja miesten tasa-arvo Euroopan unionissa – 2007 (keskustelu)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana Piia-Noora Kaupin laatima naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan mietintö naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuonna 2007 (2007/2065(INI)) (A6-0290/2007).

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi ilmaista kiitollisuuteni komissiolle tämän erittäin tärkeän kertomuksen laatimisesta. Naisten ja miesten tasa-arvo on asia, joka ansaitsee yhä kaiken huomiomme. Vaikka paljon on jo saavutettu edellisinä vuosikymmeninä, suuria haasteita on vielä jäljellä.

Komission kertomuksessa keskitytään työllisyyskysymyksiin. Esimerkiksi sukupuolten välinen palkkakuilu, epävarmuus työmarkkinoilla sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen ovat asioita, jotka vaikuttavat miljoonien naisten elämään joka ainoa päivä. Nämä asiat kytkeytyvät myös selvästi Euroopan demografiseen haasteeseen. Kuten komission kertomuksessa todetaan, Euroopan unionissa on syntynyt kahdeksan miljoonaa työpaikkaa vuodesta 2000 alkaen, ja kuusi miljoonaa näistä on naisten hallussa. Suurin osa näistä kuudesta miljoonasta naisten työpaikasta on syntynyt palvelualoille. Palvelusektorin 11,7 miljoonasta työpaikasta useimmat ovat naisten hallussa. Tämän vuoksi palvelusektori ja sen kasvu sisämarkkinoilla on monelle eurooppalaiselle naiselle ensisijaisen tärkeä asia.

Suurin osa naisten uusista työpaikoista on kuitenkin osa-aikaisia, jotkut niistä ovat turvattomia, epävarmoja ja matalapalkkaisia. Määräaikaiset työsopimukset ovat myös suuri ongelma monille eurooppalaisille naisille, jotka haluaisivat jatkuvuutta ja vakautta myös yksityiselämäänsä. Komission luvut osoittavat, että EU:ssa 32 prosenttia työssäkäyvistä naisista on osa-aikaisia, kun taas miehistä heitä on vain seitsemän prosenttia. Euroopan osa-aikaisilla työmarkkinoilla on siis selvä sukupuoliulottuvuus.

Sukupuolten palkkaero, jota koskevan aloitteen komissio teki heinäkuussa, on keskimäärin 15 prosenttia koko EU:ssa ja joissakin Euroopan maissa jopa 30 prosenttia. Sukupuolten palkkaero ei ole pienentynyt, vaikka naisten ja miesten samapalkkaisuuden periaatetta koskevat direktiivit ovat olleet käytössä yli 30 vuotta. Komissio on siis ottanut asian esille aivan oikeaan aikaan. Toisaalta tiedämme, että jäsenvaltioissa, jotka ovat ottaneet käyttöön sekä naisia että miehiä koskevia työn ja yksityiselämän yhteensovittamispolitiikkoja, syntyvyysaste ja naisten osuus työmarkkinoilla ovat suurempia ja työllisyystilanne parempi.

Naiset ovat EU:ssa enemmistönä myös korkeaa ammattitaitoa vaativissa henkisissä töissä. Tällä viikolla tuli melko kattava suomalainen tutkimus naispuolisista yritysjohtajista. Tutkimuksessa oli mukana 14 000 suomalaista yritystä. Naispuoliset yritysjohtajat tekivät yritysten osakkaille prosentin paremman voiton joka vuosi kuin miespuoliset. Tulos oli siis kymmenen prosenttia parempi kuin miehillä. Vaikka laskelmasta oli poistettu kaikki muut seikat, naiset olivat selvästi edellä yritysten johtajina, joten komissio aikoo ottaa myös tämän huomioon tulevaisuudessa.

Suomessa, kuten muissakin maissa, koulutus on ollut naisten eteenpäin pääsyn tärkein edellytys. Koulutuksen paraneminen on käynyt käsi kädessä naisten lisääntyneen työssäkäynnin kanssa. Komission tutkimuksen mukaan esimerkiksi Suomessa korkeasti koulutettuja on naisista 32,7 prosenttia ja miehistä vain 24,3 prosenttia. Näin ollen kaikki komission käsiteltäväksi esittämät koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevat aloitteet ovat tarpeellisia, ja on hyvin tärkeää, että koulutuksessa kiinnitämme edelleen huomiota tasa-arvopolitiikkaan.

Mietinnössäni vaaditaan erityisiä toimenpiteitä, joilla torjutaan epätasa-arvoa, joka aiheutuu äitiysloman ja huollettavien hoitamisen vuoksi keskeytyvästä työurasta. Se sai komission kehittämään sukupuolianalyysejä eläkeuudistusten vaikutuksista EU:n naisten elämään tarkoituksena yksilöidä eläkeoikeuksia sekä sosiaaliturvaa ja verotusjärjestelmiä koskevia oikeuksia. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että mietinnössä vaaditaan jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan äitiyslomakorvaukset, jotta varmistettaisiin, että naiset eivät ole enää miehiä kalliimpi työvoiman lähde. Toivon todella, että omassa jäsenvaltiossani, jolla on maailmanennätys sikäli, että hallituksen ministereistä 60 prosenttia on naisia, asia otetaan huomioon ja yhdenmukaistetaan äitiys- ja vanhempainlomakorvaukset.

Mietinnössä korostetaan myös, että vakavaan demokratiavajeeseen on puututtava. Haluamme tutkia tilanteita, jotka estävät naisten osallistumisen politiikkaan ja julkishallinnon johtotehtäviin kaikilla tasoilla, ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan toimia tällaisten esteiden poistamiseksi. Huomiota on kiinnitettävä myös etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten ja maahanmuuttajanaisten tilanteeseen, koska näiden naisten syrjäytymistä vahvistaa ulkopuolelta ja omista yhteisöistä tuleva moninainen syrjintä. Kehotan komissiota tekemään jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä asianmukaisten tietojen keräämiseksi ja sellaisten toimien toteuttamiseksi, joilla voitaisiin estää ihmiskauppa, jota käydään seksuaaliseen hyväksikäytön ja pakkotyön tarkoituksiin.

Luulen, että voimme päättää hyvin myönteiseen ja rohkaisevaan huomioon. Tämän päivän naisilla on mahdollisuuksia, joista useimpien äidit ja isoäidit eivät olisi voineet uneksiakaan. Naisten, jotka saavat hyötyä uuden uljaan maailman saavutuksista, olisi puhuttava suoraan, ja minusta oli hyvin tärkeää, että komissio teki aloitteen tämän mietinnön laatimiseksi. Me jatkamme taistelua sukupuolten täyden tasa-arvon puolesta Euroopassa.

  Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa esittelijä, hyvät parlamentin jäsenet, komissio suhtautuu tietenkin myönteisesti mietintöön ja päätöslauselmaesitykseen, jotka koskevat naisten ja miesten tasa-arvoa Euroopan unionissa. Mietinnön hyväksyminen korostaa parlamentin sitoutumista naisten ja miesten tasa-arvon puolustamiseen. Kiitän ja onnittelen esittelijää Piia-Noora Kauppia siitä tuesta, jota tässä asiakirjassa annetaan Euroopan komission lähestymistavalle ja toimille, jotka tähtäävät naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseen.

Miesten ja naisten tasa-arvo on ennen kaikkea Euroopan unionin perusarvo. Se on myös alue, jolla Eurooppa on avannut tietä ja usein ollut yhteiskunnallisten uudistusten edelläkävijä. Viime vuosien aikana on tehty tärkeitä ja kunnianhimoisia aloitteita. Naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan etenemissuunnitelman hyväksyminen toi esille komission täyden sitoutumisen siihen, että se tekee kaiken voitavansa naisten ja miesten todellisen tasa-arvon määrätietoisen edistämisen hyväksi.

Komissio suhtautuu myönteisesti siihen, että parlamentin päätöslauselmaesityksessä korostetaan joitakin aiheita, jotka esiintyvät etenemissuunnitelman ensisijaisten toimien aloilla. Näitä ovat lähinnä naisten ja miesten välistä taloudellista riippumattomuutta koskeva tasa-arvo, työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen, tasapuolinen edustus päätöksenteossa sekä stereotypioiden torjuminen.

Vaikka naisten ja miesten tasa-arvon alalla saavutettu edistys on kiistaton, suuria haasteita on tietenkin vielä jäljellä. Komissio on esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että meidän on olennaisen tärkeää jatkaa ponnistelujamme ja lujittaa säännöstöjämme. Komissio on tässä suhteessa tietoinen siitä, että yhteisön säännöstön asianmukainen soveltaminen on tärkeää, ja harjoittaa tehtäväänsä perussopimusten valvojana päättäväisesti. Komissio ei epäröi aloittaa rikkomisesta johtuvia menettelyjä, kun se toteaa, että EU:n direktiiviä ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltiossa. Tällä hetkellä miesten ja naisten tasa-arvon alalla on vireillä useita eri vaiheissa olevia rikkomisesta johtuvia menettelyjä.

Komissio on yhteisön lainsäädännön noudattamista parantaakseen perustanut verkoston, johon kuuluu miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun edistämisestä vastaavia kansallisen tason elimiä. Kyseessä on tasa-arvoelinten verkosto, Network of the Equality Bodies. Komissio on sitä mieltä, että eri kansallisten elinten kokemusten vertailu ja yhteistyön lisääminen komission kanssa auttavat tasa-arvoelimiä niiden tehtävässä, joka on tasa-arvoisen kohtelun edistäminen ja kansallisten elinten käyttämien lainsäädännön tulkintojen yhdenmukaistaminen.

Mietinnössä korostetaan lisäksi sitä keskeistä asemaa, joka työn ja yksityiselämän yhteensovittamisella on, jotta miesten ja naisten todellinen tasa-arvo toteutuisi. Tämä kuvastaa komission omaa ajattelua. Tiedämme, että naiset hoitavat vieläkin suurimman osan perheeseen ja kotiin liittyvistä velvollisuuksista. Tämän vuoksi naiset keskeyttävät tai jopa lopettavat koulutuksensa tai uransa miehiä helpommin, mikä johtaa väistämättä miesten ja naisten epätasa-arvoisuuteen työelämässä ja naisten potentiaalisen tuottavuuden menettämiseen. Helposti saatavat, kohtuuhintaiset ja laadukkaat lastenhoitopalvelut ovatkin ensiarvoisen tärkeitä naisten työssäkäynnin lisäämisessä, kuten Barcelonan tavoitteissa korostetaan. Komissio aikoo raportoida vuonna 2008 siitä, miten näiden tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty.

Komissio on myös aloittanut työmarkkinaosapuolten kuulemisen työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta. Kuulemisen toinen vaihe päättyi heinäkuun lopussa. Komission mukaan kysymys on monimutkainen ja sitä on käsiteltävä monipuolisen välinekokoelman avulla. Yhteisön lainsäädäntöä voitaisiin joka tapauksessa tarkistaa niin, että siinä otettaisiin paremmin huomioon Euroopan kohtaamat uudet haasteet. Komissio analysoi parhaillaan työmarkkinaosapuolten kuulemismenettelyssä antamia vastauksia ja ryhtyy niiden vaatimiin toimiin. Lisäksi tuemme edelleen tämän alan hyvien käytäntöjen vaihtoa, kuten päätöslauselmaesityksessä on todettu.

Muistutan tähän liittyen, että kaikkien naisten ja kaikkien miesten tasa-arvon kunnioittaminen on Euroopan unionin perusarvo. Tätä ajatellen naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen päätöksentekoon on ehdottoman tärkeää. Juuri tämän vuoksi se on yksi komission viime vuonna hyväksymän miesten ja naisten tasa-arvon etenemissuunnitelman painopisteistä.

Haluan lopuksi vielä tähdentää stereotypioiden torjumista, jota mietinnössä korostetaan useaan otteeseen. Stereotypiat ovat ehkä pahin este, joka on poistettava naisten ja miesten tasa-arvon toteutumisen tieltä, ja niiden torjuminen on todellakin tärkeämpää kuin lainsäädäntö ja taloudelliset toimenpiteet. Kyse on miesten ja naisten yhteiskunnallisia rooleja ja ammatinvalintaa määrittävien ja niihin vaikuttavien käyttäytymismallien, asenteiden ja arvojen muuttamisesta. Tasa-arvopolitiikka on aina ollut ja on tulevaisuudessakin käyttäytymis- ja ajattelutapojen muutosten liikkeellepaneva voima. Komissio suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan parlamentti antaa sille päätöslauselmaehdotuksellaan tukea.

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PT) Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelijana haluan korostaa, miten tärkeää on hyväksyä eräät lausunnossamme esitetyt ehdotukset, jotka eivät sisälly Piia-Noora Kaupin mietintöön, ja pyytää tukeanne niiden hyväksymiseksi tässä täysistunnossa. Ehdotukset ovat tärkeitä miljoonille naispuolisille viljelijöille ja maataloustyöntekijöille, joiden tekemä työ on tehtävä näkyvämmäksi ottamalla heidät mukaan tilastoihin maatalouden työntekijöinä eikä kotitaloustyöntekijöinä.

Heidän oikeudellinen asemansa maataloudessa työskentelevinä naisina on tunnustettava täysin, jotta he saisivat yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet myös sosiaaliturvan osalta. Äitiyttä on suojeltava tehokkaasti, ja terveydenhuollon, koulutuksen, elinikäisen oppimisen, lasten ja perheiden tarvitsemien palvelujen, erityisesti päiväkotien, paikallisten kulttuurikeskusten ja kauppojen on oltava helpommin saatavilla, mikä edellyttää lisää investointeja ja parempia julkisia palveluja maaseutualueille. Tämä on ainoa keino torjua suurta köyhyyttä ja eristyneisyyttä, jotka vaivaavat naisia joillakin maaseutualueilla, ja parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

  Karin Resetarits (ALDE), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, naiset ovat nyt enemmän mukana työelämässä kuin ennen, mutta suhteettoman suuri osa heistä työskentelee epävarmoissa työpaikoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että naisten on oltava joustavia, vaikka heille maksetaan vähän. Kolmen C:n työpaikat (cleaning eli siivous, caring eli hoito ja cashiering eli kassapalvelut) on varattu etupäässä naisille. Kuitenkin me naiset haluamme kolmen M:n työpaikkoja: Money eli raha – sama palkka samasta työstä – Management eli johto – yhä useammat naiset ovat korkeasti koulutettuja eikä heillä pitäisi olla vaikeuksia läpäistä johdon lasikattoa – ja lopuksi vielä Motherhood eli äitiys – niin, haluamme pystyä yhdistämään työn, uran ja äitiyden. Tähän me tarvitsemme huomattavasti enemmän poliittista tukea.

Me emme tarvitse vain lisää lastenhoitopaikkoja, kuten Barcelonan tavoitteissa on mainittu. Ei, me tarvitsemme korkeinta laatua olevaa lastenhoitoa. Kaikilla äideillä ja isillä on oltava varaa lastenhoitoon, ja yhteisön on kustannettava se. Muidenkin kuin hyvin toimeen tulevien perheiden lasten on saatava kaikki mahdollinen tuki varhaisiästä lähtien. Emme tarvitse yhtäläisiä oikeuksia vain naisille ja miehille, vaan myös kaikille lapsille. Koulutus ei ala vasta koulussa vaan paljon aikaisemmin. Tässä asiassa meidän on muutettava ajattelutapaamme.

Paljon samaa asiaa sisältyy myös Piia-Noora Kaupin ensiluokkaiseen mietintöön. Kannatamme sitä. Onnittelut esittelijälle.

  Amalia Sartori, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, minäkin haluan onnitella Piia-Noora Kauppia mietinnöstä, jossa kuvataan Euroopan työelämän nykytilannetta. Meillä on ollut monia tilaisuuksia tarkastella tätä kysymystä naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnassa, ja Piia-Noora Kauppi on auttanut määrittämään ja valaisemaan ongelmaa. Ongelma on se, että naiset ovat Euroopassa jälleen palkkakuopassa. Samasta työstä maksettava palkka on erilainen, mitä ei voida hyväksyä.

Asianlaita on näin, vaikka naiset käyvät paljon koulua. Euroopassa korkeakoulututkinnon suorittaneista 59 prosenttia on naisia, naisten osallistuminen työelämään on lisääntynyt merkittävästi ja naiset saavat nykyään paljon tunnustusta saavuttamistaan tuloksista. Vielä tärkeämpää minusta kuitenkin on, että mietinnössä tuodaan esiin joitakin seikkoja, jotka yhä vaikeuttavat naisten osallistumista työelämään. Käy ilmi, että tätä tapahtuu käytännössä ilman mitään perusteita – ja se on sellaisten EU:n ja jäsenvaltioiden lakien vastaista, joissa kielletään erilaisen palkan soveltaminen työelämässä. Näin ei tapahdu vain Etelä-Euroopassa, kuten yleensä sanotaan, vaan kaikkialla Euroopassa, jopa Pohjoismaissa, jopa maissa, joissa perinteiden pohjalta uskoisi naisten osallistumisen työ- ja yhteiskuntaelämään olevan nykyään vahvemmassa asemassa ja paremmin tunnustettua.

Yksi Piia-Noora Kaupin mietinnössä esiin nostetuista kysymyksistä on, pitäisikö äitiys- ja vanhempainlomakorvausten yhdenmukaistamisesta tulla yleinen käytäntö jäsenvaltioissa. Mielestäni nämä menot, jotka yritykset vielä osittain kustantavat, aiheuttavat sen, että työnantajat palkkaavat vähemmän naisia, mikä puolestaan vaikuttaa naisten uraan.

  Teresa Riera Madurell, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän esittelijää hänen hienosta mietinnöstään ja haluan kaikkein ensimmäiseksi korostaa sitä sopusointua, joka on ollut ominaista sukupuolten tasa-arvopolitiikkaa koskevissa yhteisissä pyrkimyksissä kaikissa Euroopan unionin toimielimissä vuonna 2007. Toimielintemme vahva sitoutuminen sukupuolten tasa-arvoon, mikä näkyy Eurooppa-neuvoston hyväksymässä Euroopan tasa-arvosopimuksessa sekä vuoteen 2010 voimassa olevassa naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmassa, on erittäin kiitettävä asia.

Jos tarkastellaan mietinnössä esitettyjä indikaattoreita ja pidetään mielessä edellisen vuoden mietintö, se, ettei ole otettu merkittäviä edistysaskeleita kohti samasta työstä maksettavaa samaa palkkaa, kuten Amalia Sartori juuri mainitsi, on valitettavaa ja tuomitaan mietinnössä ankarasti. Sukupuolten välinen palkkaero Euroopan unionissa on yhä 15 prosenttia. Sen kaventaminen vaatii suurempia ponnisteluja tulevina vuosina.

Rohkaiseva tieto mietinnössä on se, että vuodesta 2000 lähtien Euroopan unionissa syntyneistä kahdeksasta miljoonasta työpaikasta kuusi miljoonaa on naisten hallussa, vaikka huomattavat ikäerot vaativat myös korjausta.

Mietinnössä esiin nouseva ratkaisevan tärkeä kysymys on tasa-arvopolitiikan vaikutus vastattaessa Euroopan demografiseen haasteeseen. Tosiasia on, että niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat toteuttaneet naisten ja miesten yksityis- ja työelämän yhteensovittamiseen tähtääviä toimia, syntyvyysprosentti on korkeampi, naisia on enemmän työmarkkinoilla ja työllisyysaste on korkeampi.

Huolta aiheuttaa myös se, että ikääntyneet naiset ja yksinhuoltajaäidit ovat edelleen suurimmassa syrjäytymisvaarassa.

Lopuksi totean, kuten mietinnössäkin todetaan, että olisi kiinnostavaa ja hyvin hyödyllistä, jos tulevissa naisten ja miesten tasa-arvoa koskevissa vuosikertomuksissa olisi myös ehdokasmaita koskevia tilastoja, joita voitaisiin sitten käyttää hyväksi neuvotteluissa.

  Anneli Jäätteenmäki, ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, onnittelut kollega Piia-Noora Kaupille tärkeästä mietinnöstä.

Sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusperiaatteista, kuten myös komissaari Michel sanoi, mutta se on vain yksi perusperiaate, jota pidetään esillä tällaisissa puheissa ja julkilausumissa. Todellisuudessa EU ei kovin paljon ole kiinnostunut naisten ja miesten tasa-arvosta. Se näkyi myös komissaarin puheessa. Hän totesi, että EU tulee jatkossakin tekemään kaikkensa. Se ei tuo mitään konkretiaa. Mitä EU tekee, että EU:n hyväksymät direktiivit palkkatasa-arvosta ja monesta muustakin asiasta pannaan todellakin täytäntöön?

Minun mielestäni EU:n pitäisi todella havahtua siihen, että miehet ja naiset olisivat Euroopassa vielä tasa-arvoisemmassa asemassa. EU puhuu paljon enemmän kuin tekee, myös jäsenvaltiot puhuvat paljon enemmän kuin tekevät. Itse asiassa tämä asia ei ainakaan EU:n korkeinta johtoa paljon hetkauta. Ei taida hetkauttaa paljon enempää myöskään meidän omien valtioidemme korkeimpia päättäjiä tai työmarkkinajärjestöjä. Siellä ovat muut asiat tärkeämpiä. Se näkyy siinä, että palkkaepätasa-arvo on edelleen 15 prosenttia EU-maissa yleensä ja omassa kotimaassani, tasa-arvon edelläkävijämaassa, valitettavasti 20 prosenttia.

Toivon, että komissaari ja koko komissio tulevaisuudessa todella tajuaisivat, tunnustaisivat ja tekisivät jotakin sen eteen, että EU:n periaate on miesten ja naisten tasa-arvo. Tänä päivänä se on tyhjä kirjain.

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, onnittelen esittelijää hänen mietinnöstään. Siinä on monia kohtia, joita haluaisin tuoda esiin, mutta keskityn kahteen kohtaan, jotka ovat mielestäni olennaisimpia.

Ensinnäkin olen tyytyväinen siihen, että komission vuotta 2007 koskevassa kertomuksessa keskitytään työelämän kysymyksiin kuten palkkaeroon, yhteensovittamiseen ja yhtäläistä kohtelua koskeviin direktiiveihin, onhan naisten taloudellinen riippumattomuus yksi naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman ensisijaisista aiheista.

On aivan totta, kuten komission kertomuksessa sanotaan, että vuodesta 2000 lähtien Euroopan unionissa syntyneistä kahdeksasta miljoonasta työpaikasta kuusi miljoonaa on naisten hallussa. Kehitys olisi todella myönteistä, ellei suurin osa naisten uusista työpaikoista olisi osa-aikaisia. Monet niistä ovat myös epävarmoja ja huonosti palkattuja ja tarjoavat vain vähän mahdollisuuksia palkankorotuksen saamiseen.

Mietinnössä korostetaan myös sitä, että sukupuolten välisen palkkaeron kaventamisessa ei ole tapahtunut merkittävää edistystä. Syytä huoleen on, koska naisten keskipalkka on 15 prosenttia ja joissakin maissa jopa 30 prosenttia alhaisempi kuin miesten.

Toinen asia, jota haluan korostaa, koskee yhtä erityistä naisryhmää eli maataloudessa työskenteleviä naisia. Heidän oikeudellista asemaansa on parannettava sekä sosiaaliturvan osalta että ottaen huomioon heidän asemansa maatilalla. Heille on taattava välitön oikeus sosiaaliturvaan, ja on päättäväisesti otettava kantaa perheyrityksen yhteisomistukseen, luotonsaantiin ja perimisoikeuksiin.

Komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota molempiin kysymyksiin. Sen olisi konkreettisesti sanottuna kaksinkertaistettava pyrkimyksensä edistääkseen naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia.

  Eva-Britt Svensson, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, saanen kiittää esittelijää Piia-Noora Kauppia ja kaikkia muita tähän työhön osallistuneita. Suuri ongelma, johon haluan kiinnittää huomiota tasa-arvotyössä, on se, että liian monet luulevat tänä päivänä, että meillä on yhtäläiset mahdollisuudet. Se pitää joskus paikkansa teoriassa, mutta meillä on vielä pitkä matka yhtäläisiin mahdollisuuksiin käytännössä. Päätöslauselmassa kiinnitetään huomiota tähän tosiseikkaan ja esitetään hyviä ehdotuksia siitä, mitä juuri nyt voidaan tehdä ja mitä on tehtävä.

Olen toistuvasti vaatinut ja korostanut myös parlamentissa, että tilastotiedot olisi eriteltävä sukupuolen perusteella kaikilla aloilla. Voimme saada aikaan muutoksen vain, jos näemme tosiasiat. Ellemme voi tosiasioita paljastamalla todistaa sukupuolten välillä olevia suuria eroja, niitä ei oteta huomioon. Ihmiset eivät sitä paitsi tiedä, kuinka suuria erot todella ovat. Toistan siis tämän itsestään selvän vaatimuksen: kaikki tilastojen tiedot on eriteltävä sukupuolen mukaan.

Haluan myös tuoda esiin minua ja koko poliittista ryhmääni huolestuttavan seikan, joka koskee naisten ja miesten työllistymisen eroavaisuuksia, kun kyse on palkkatyöstä. Tiedämmehän kaikki, että naiset tekevät palkattomat työt. Samalla kun näemme naisten työpaikkojen kasvaneen määrän, huomaamme, minkä tyyppisestä työstä on kyse. Enemmistö naisten uusista työpaikoista on tilapäisiä, epävarmoja osapäivätöitä ja matalapalkkaisia töitä. Tällainen tilanne on saatava loppumaan.

  Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, naisten ja miesten tasa-arvoa koskeva mietintö on lisätodiste siitä, että tasa-arvopolitiikka on tärkeää. Sekä naisilla että miehillä on oikeus toimia aktiivisesti kaikilla julkisen elämän aloilla ja oikeus saada tämä kirjatuksi lakiin. Ihmisarvoa ei kuitenkaan saada vain lainsäädännön avulla vaan myös varmistamalla terveen perherakenteen suoma riittävän tasoinen materiaalinen, hengellinen ja henkinen tuki.

Valitettavasti nykyajan propaganda väheksyy avioliiton, perheen ja äidin merkitystä ja iskostaa syyllisyyttä niiden tyttöjen ja naisten mieliin, jotka haluavat pysyä kotona ja hoitaa lapsia. Sen sijaan, että annettaisiin apua ja oikeudellista suojaa, sen sijaan että arvostettaisiin lastenkasvatuksesta huolehtivan vaimon ja äidin roolia, naisesta on tehty kohde ja hänelle asetetaan liikaa odotuksia. Asiaa pahentavat laajalle levinneet ehkäisyä, aborttia, äärimmäistä individualismia sekä vanhempien ja lasten välisiä konflikteja koskevat näkemykset ja jopa eläkeiän pidentäminen, joka johtaa henkiseen ja fyysiseen luhistumiseen.

On tärkeää muistuttaa jatkuvasti ihmisten mieliin, että tasa-arvo ja naisten ja miesten yhtäläiset oikeudet eivät tarkoita sitä, että naisista tulisi samanlaisia kuin miehet. Jos naisista halutaan miesmäisiä, miesten kanssa kaikkialla kilpailevia, naiseus köyhtyy ja samalla koko yhteiskunta köyhtyy. Tämä vääristää sekä feminiinisyyden että maskuliinisuuden rikkautta ja sisäistä arvoa.

Erityistä ymmärrystä tarvitaan tänä päivänä, jotta osattaisiin välttää sellaisia toimia, jotka eivät vastaa ihmisten todellisia tarpeita ja toiveita, ja voittaa liiallinen individualismi ja moraalinen relativismi. Erityisesti silloin, jos ei ole olemassa perusrakenteita talouskasvulle, syrjinnän torjunta on tärkeää monilla elämän aloilla. Yhteiskunnallisten organisaatioiden ja lakien olisikin autettava meitä täyttämään velvoitteemme sen sijaan, että ne indoktrinaation ja yhtenäistämisen avulla aiheuttavat levottomuuksia ja konflikteja. Vaadinkin näin ollen, että jokaisen ihmisen ihmisarvoa kunnioitetaan ei ainoastaan takaamalla samapalkkaisuus vaan myös kunnioittamalla perinteitä, kulttuureja, uskontoja ja arvoja, jotka ovat tärkeitä kansalliselle ja kulttuurilliselle identiteetille ja jotka rikastuttavat nykypäivän Eurooppaa.

  Lydia Schenardi, ITS-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, meille tänään esitetty mietintö on suurelta osin ennestään tiedossa olevien asioiden toistoa. Siinä on samat työllisyysastetta, palkkaeroja ja työpaikkojen luonnetta koskevat luvut, jotka tavallisesti ilmoitetaan. Siinä kuvaillaan myös, kuten aina, itsepintaisia sukupuoleen liittyviä stereotypioita ja niistä aiheutuvaa syrjintää, joka johtaa naisten poissaoloon tietyillä työmarkkinoiden sektoreilla. Tämä koskee mielestäni erityisesti huipputeknologiaa, tieteitä, tutkimusta sekä tekniikkaa.

Haluan kuitenkin tuoda esiin yhden mietinnössä esiintyvän ilmeisen ristiriidan. Miten on mahdollista, että 17 kohdassa ylistetään globalisaation myönteisiä vaikutuksia naisten koulutukseen ja terveydenhuollon piiriin pääsyyn sekä naisten työnsaantiin esimerkiksi kotona tehtävän etätyön, aliurakoinnin ja mikroyritysten muodossa, ja toisaalta 18 kohdassa tuodaan esiin globalisaation kielteiset vaikutukset, joiden seurauksena köyhyys naisistuu? Kumpi kohta meidän pitäisi ottaa tosissaan?

Lisäksi suositellaan, että kehitetään yhteisiä eurooppalaisia tietoisuutta lisääviä toimenpiteitä, jotta sukupuoleen perustuvat loukkaukset tuomittaisiin. Mutta mikä on sukupuoleen perustuva loukkaus? Joutuiko Ranskan edellisissä presidentinvaaleissa ehdokkaana ollut Ségolène Royal sukupuoleen perustuvan loukkauksen kohteeksi, kun yksi hänen aiemmista sosialistitovereistaan sanoi, ettei Royal ollut paras ehdokas ylimpään virkaan? Vai oliko tämä vain arvostelua tai ehkä vain mielipide?

On vaarallista perustaa lainsäädäntöä käsitteelle, jota ei ole oikeudellisesti määritelty eikä voikaan määritellä. Lisäksi liikumme alueella, joka on perusolemukseltaan subjektiivinen ja irrationaalinen.

  Jana Bobošíková (NI). – (CS) Hyvät naiset ja herrat, meitä harmittavat jälleen kerran tilastot, jotka osoittavat, että vaikka naiset saavuttavat parempia tuloksia, heidän palkkansa ovat jatkuvasti 15 prosenttia alhaisemmat. Meillä tosiaan on lasikatto, eivätkä miehet oikein pidä siitä, että naiset nousevat johtotehtäviin. Stereotypioita esiintyy, ja joskus naiset joutuvat niiden uhreiksi. Me haluamme muuttaa tämän. Minun mielipiteeni kuitenkin on, että jos haluamme muuttaa jotain, meidän on aloitettava parlamentista.

Euroopan parlamenttia ja komissiota koskevat työpaikkatilastot osoittavat selvästi, että miehet ovat ylivoimaisena enemmistönä parhaiten palkatuissa töissä. Naiset kansoittavat huonoiten palkatuut työt. Monet erittäin tehokkaat korkeakoulutuksen saaneet naispuoliset lingvistit työskentelevät täällä sihteerin palkalla. Heidän paremmin palkatuilla pomoillaan on useimmiten kaksi ansiota: he ovat miehiä ja he ovat olleet täällä kauan aikaa.

Hyvät naiset ja herrat, olen sitä mieltä, että Euroopan unionin toimielinten antamat sukupuolikysymyksiä koskevat suositukset otetaan vakavasti vasta, kun teemme perusteellisen analyysin palkkausjärjestelmien ja ihmisten koulutuksen ja tehokkuuden välisistä suhteista ja kun henkilöstöjohtamista ja palkanmaksujärjestelmiä tarkistetaan. Ennen kuin näin tapahtuu, kansalaiset eivät pidä puheitamme uskottavina.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, juhlimme samalla kertaa 50-vuotiasta yhdistyneen Euroopan perustamissopimusta ja 50 vuoden edistystä naisten ja miesten tasa-arvon takaamisessa. Viimeksi mainitun huippukohta on se, että naisten ja miesten tasa-arvoon viitataan horisontaalisesti kaikkialla Euroopan komission toiminnassa ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävässä vuoropuhelussa.

EU:n jäsenvaltioiden politiikassa ja käytännöissä on piilevää naisten ja miesten epätasa-arvoa. Tarvitaan analyysejä ja arvioita niistä kielteisistä ilmiöistä, jotka antavat aihetta epätasa-arvoisuuteen. Hyvän kollegani Piia-Noora Kaupin, jolle esitän onnitteluni, mietinnössä luetellaan monia toimia, joilla estetään naisiin kohdistuvaa yksipuolista syrjintää.

Haluan erityisesti korostaa toimia, joilla edistetään naisten ja miesten yhtäläistä osallistumista perheen elättämiseen, mikä on EU:n taloudellisen kehityksen, vaurauden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tärkeä tekijä. Sukupuolten tasa-arvon tulisi hyödyttää niitä naisia, jotka jäävät vapaaehtoisesti joko lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa kotiin hoitamaan lapsia, ikääntyneitä tai huollettavia perheenjäseniä. Se, että nämä naiset ovat olleet poissa työelämästä, ei saisi asettaa heitä alttiiksi syrjinnälle eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan liittyvien oikeuksien suhteen.

Arvoisa komission jäsen, olen hyvin pettynyt kreikkalaisten naisten asemaan. Sen mukaan, mitä lehdissä kerrotaan, olette aloittanut rikkomista koskevan menettelyn maatani vastaan poistaaksenne naisiin sovellettavat joustavammat ikärajat. Miksei tyttärille ja äideille saa myöntää varhemmin eläkettä korvauksena heidän perheen hyväksi tekemästään työstä?

Tasa-arvoa – kyllä, arvoisa komission jäsen, mutta ei tasapainoa. Jäsenvaltiot, EU ja työmarkkinaosapuolet voivat käyttää hyödyksi juuri perustettua eurooppalaista perheallianssia: parhaita käytäntöjä ja perhettä suosivia uraauurtavia lähestymistapoja voidaan edistää. Ne noudattelevat kansallisia toimia ja edistävät näin tasa-arvoa.

EU:n väestöongelma edellyttää, että naisille ja miehille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet. Komission ja työmarkkinaosapuolten hyväksymän asiaa koskevan direktiivin vanhempainlomaan liittyvä kohta vaatii tarkistusta, ja te, arvoisa komission jäsen, olette luvannut, että se tapahtuu vuonna 2008.

Kuitenkin myös yksityiseltä sektorilta vaaditaan sitoutumista siihen, että ne ottavat nuoria naisia töihin eivätkä erota nuoria äitejä. Arvoisa komission jäsen, EU:n tuottavuus ja kehittyminen edellyttävät, että luodaan mekanismi tämän tyyppisen syrjinnän valvomiseksi. Toivomme teidän ryhtyvän heti hoitamaan asiaa.

  Lissy Gröner (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, voin vakuuttaa Piia-Noora Kaupille, että sosialistiryhmämme tukee täysin mietinnön kaikkia kohtia. Tasa-arvomietintö tulee yhtäläisten mahdollisuuksien teemavuonna, ja Euroopan unionissa on nyt toteutettu tasa-arvopolitiikkaa 50 vuotta. Ellei nyt painostuksen avulla saada asioita muuttumaan, naiset eivät enää luota Euroopan unioniin.

On myös ilmoitettu, että vuonna 2007 perustetaan Euroopan tasa-arvoinstituutti. Mikä on hallintoneuvoston nimitysten tilanne? Tässä on Euroopan parlamentilla sananvaltaa. Missä vaiheessa ovat valmistelut sen varmistamiseksi, että Vilnan instituutti voi aloittaa toimintansa ennen kuin vuosi päättyy?

EU ei ole käyttänyt hyväksi avaintaitojaan samapalkkaisuuden alalla – tämä on laaja alue, johon monet naiskollegani ovat kiinnittäneet huomiota. Minusta on pöyristyttävää, että 15 prosentille naisista maksetaan edelleen vähemmän palkkaa kuin miehille. Ruotsi on ainoa maa, jossa tilanne näyttää paremmalta, koska prosenttiluku on vain kymmenen. Kotimaassani Saksassa vastaava luku on 26 prosenttia, enkä aio enää kauan hyväksyä sitä. Tämä on asia, jossa komission on kerättävä rohkeutensa ja painostettava jäsenvaltioita.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen: tällä alueella komission jäsen Špidla on tehnyt jotain. Olen siitä iloinen. Kannatamme sitä, että myös isät tekevät oman osansa. Myös yrityksillä on tässä suuri vastuu. Sen vuoksi ryhmämme on käynnistänyt Euroopan laajuisen tukikampanjan.

Haluamme esimerkiksi rakennerahastojen puitteissa tehtävien toimien laadullista ja määrällistä arviointia. Aluekehitysvaliokunnan äskettäin järjestetyssä kuulemistilaisuudessa kävi ilmi, että tähän mennessä ei ole kiinnitetty mitään huomiota siihen, että naiset hyötyvät EU:n varoista paljon vähemmän kuin miehet. Sukupuolinäkökulman sisällyttäminen talousarvion laatimiseen on tämän vuoksi toinen vaatimamme avainasia.

Komissio on ilmoittanut toimista, jotka sijoittuvat kahdelle alueelle: moniperusteisen syrjinnän ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevien lainsäädännöllisten toimien toteuttaminen. Olemme tänään hädin tuskin ottaneet asiaa esille, mutta kyseessä on päivänpolttava kysymys, joka vaatii ratkaisua.

  Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Haluan kiittää esittelijää siitä, että hän on nostanut tärkeän asian esille jälleen kerran. En usko, että tämä mietintö avaa meille kaikki ovet. Ovi saattaa olla jo auki, mutta jos päämme päällä on lasikatto, meidän on käsiteltävä tätä asiaa yhä uudestaan ja uudestaan.

Keskityn puheessani kahteen kohtaan. Erityisesti tarkastelen sitä tosiseikkaa, että sukupuolten tasa-arvoiset oikeudet huomioiva politiikka on tärkeä keino saavuttaa taloudellista kehitystä.

Vaikka kaikissa Euroopan unionin valtioissa tasavertaiset oikeudet ovat lain mukaan voimassa, tosiasiassa epätasa-arvoa on yhä naisten ja miesten välillä vallan jakautumisessa ja siinä, miten taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurillisia resursseja on saatavissa. Tämä johtuu yhä vallalla olevista vanhoista tavoista ja niiden aiheuttamasta perheeseen liittyvien vastuualueiden epätasaisesta jakautumisesta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvistä vaikeuksista, joista useimmat naiset kärsivät. Tämä on valitettavasti todistus Euroopan tasolla vallitsevasta demokratiavajeesta.

Sukupuolten yhtäläinen osallistuminen päätöksentekoon on demokratian tärkein ennakkoedellytys, joten puhun nyt päätöksenteosta eri elämänaloilla. Liberaalien mielestä ihmisten oikeus päättää itse asioistaan on onnistumisen avain. Vapaus valita toteutuu kuitenkin vain, jos naiset ja miehet voivat tehdä itse omat valintansa kaikilla aloilla. Jotta miehet ja naiset, toistan: miehet ja naiset, voivat yhdistää työn ja perhe-elämän, tarvitaan laadukkaita lastenhoitopalveluita, perhettä suosivia työympäristöjä ja tukea antava lainsäädäntökehys.

Lisäksi on tärkeää parantaa sekä oikeudellisia että muita kuin oikeudellisia puitteita ja lisätä tietoisuutta asiasta yhteiskunnassa. Sama koskee myös vanhentuneita ajatusmalleja, toisin sanoen naisten on muututtava osallistujista päätöksentekijöiksi. Vasta silloin voimme puhua yhteiskunnasta, jossa ovat edustettuina ja jossa otetaan huomioon kummankin sukupuolen edut, yhteiskunnasta, joka on oikeasti demokraattinen.

  Hiltrud Breyer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä Piia-Noora Kauppi, hyvät naiset ja herrat, tänä vuonna juhlimme EU:n perustamisen 50-vuotisjuhlaa, ja katsoessamme taaksepäin voimme myös nähdä naisten ja miesten tasa-arvon kehittymisen 50 vuoden ajalta. Tästä huolimatta komission vuoden 2007 tasa-arvokertomuksen toteamukset ovat minulle karvas pala nieltäväksi. Mietinnöstä näkyy, että monilla aloilla ladellaan yhä tyhjiä korulauseita sukupuolten tasa-arvosta ja että tasa-arvo ei ole vielä lähelläkään todellisuutta.

Olemme kuulleet tänään monia tilastotietoja. Työllisyysasteessa on suuria eroja naisten ja miesten välillä, ja monissa jäsenvaltioissa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, naiset ovat useammin työttöminä. Lähes yksi kolmesta naisesta tekee osa-aikatyötä. Tiedämme, että naiset ovat yhä merkittävästi aliedustettuina valta-asemissa ja johtotehtävissä. On todella skandaali, että keskimääräinen palkkaero on 15 prosenttia ja Saksassa jopa 27 prosenttia.

Olen iloinen myös siitä, että komissio on ottanut esiin isien pakollisen vanhempainloman. Oli melko ilmeistä, että perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen kuuluu komission asialistalle. Muilla EU:n tasa-arvopolitiikan aloilla komissio näyttää sen sijaan vaihtaneen vapaalle. Sanon näin, koska emme ole kuulleet komission tehneen muita poliittisia aloitteita kuin edellä mainitun isien vanhempainlomaa koskevan aloitteen.

Tasa-arvoinstituutti mainittiin, samoin naisiin kohdistuva väkivalta. Mitä komissio tekee pienentääkseen palkkaeroa? Kuulen melkein pelkkää retoriikkaa. Velvollisuutemme on tehdä paljon enemmän tässä asiassa. Meidän olisi muun muassa sisällytettävä sukupuolinäkökulma talousarvioon, mitä on julistettu jo vuosia, mutta missä ovat indikaattorit? Pyytäisinkin komissiota tekemään ehdotuksia lainsäädännöksi, joka on niin kunnianhimoista, että sukupuolten tasa-arvopolitiikasta tulee jälleen EU:n johtotähti.

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL). – (NL) Arvoisa puhemies, kiitän ja onnittelen Piia-Noora Kauppia hänen mietinnöstään, mutta haluan esittää komissiolle pari kommenttia. Komissio esittää usein korulauseita sukupuolten tasa-arvosta, kuten tänäänkin, mutta kerta kerran jälkeen se epäonnistuu käytännössä yrittäessään muuttaa hyvät aikomuksensa konkreettiseksi toiminnaksi. Mikä vielä pahempaa, sen sijaan, että komissio ryhtyisi vähentämään sukupuolten epätasa-arvoa, torjumaan naisten köyhyyttä ja auttamaan naisia eteen tulevissa arkipäivän ongelmissa, sen toteuttama politiikka usein vaikeuttaa naisten asemaa.

Hyvä esimerkki tästä on ”joustoturva” eli irtisanomislakien muuttaminen joustavammiksi. Jos komission vihreässä kirjassa esitetyt ehdotukset toteutuvat, kärsijöitä ovat juuri naiset, jotka aivan liian usein palkataan lyhytaikaisiin tilapäistöihin alhaisella palkalla. Erityisesti juuri naisilla on paljon vaikeuksia esimerkiksi koota eläkettä, maksaa terveydenhoitokustannuksia ja tasapainotella perheen huoltamisen ja palkkatyön välillä. Ja mitä tekee komissio? Sen sijaan, että komissio antaisi naisille, ja työntekijöille yleensä, turvaa, joka tekisi heidän elämänsä hieman helpommaksi, se haluaa luoda vielä suurempaa epävarmuutta.

Naisten ja miesten tasa-arvoa käsittelevästä mietinnöstä näkyy, että vielä vuonna 2007 erot ovat suuria. Niiden voittamiseen on panostettava paljon enemmän niin sanoin kuin teoin. Sukupuolten tasa-arvo pitäisi asettaa automaattisesti ensisijaiseksi kaikessa komission politiikassa. Mielestäni on todella valitettavaa, että joudumme jatkuvasti muistuttamaan komissiota siitä.

  John Whittaker (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, mietinnöstä huomaa, ettemme pääse eroon siitä, että rahojamme käytetään tasa-arvotietoisuuden edistämiseen, että yritysten rekrytointipäätöksiin sekaannutaan ja että yritykset pakotetaan tarjoamaan joustavia työehtoja ja avokätisiä lomajärjestelyjä, mutta sivuvaikutusten olemassaoloa ei tunnusteta. Ei ymmärretä, että tällainen yritysten manipulointi kääntyy suurelta osin itseään vastaan.

Yksinkertainen tosiasia on, miellytti se tai ei, että jos naisten palkkaaminen tulee kalliimmaksi, naisia palkataan vähemmän riippumatta siitä, kielletäänkö työnantajia mainitsemasta sukupuolta työpaikkailmoituksissa ja työhaastatteluissa. Kaikella naisten, vanhusten tai vähemmistöjen syrjinnän estämiseksi laaditulla lainsäädännöllä on epämieluisana seurauksena niiden nöyryyttäminen, jotka olisivat onnistuneet ilman lainsäädäntöä.

Sekä naisten että miesten työpaikat ovat riippuvaisia talouden synnyttämästä vauraudesta. Suurin osa työpaikoista syntyy pienyrityksiin. Toisin kuin täällä parlamentissa, pienyritysten todellisessa maailmassa naiset ja miehet työllistyvät ja ansaitsevat rahaa tuottamalla tavaroita tai palveluita, joista muut mielellään maksavat. Sukupuolten tasa-arvon edistämisen pakkomielle on vain yksi tapa häiritä pienyrityksiä. Jos aina vain lisäämme kustannuksia ja asetamme lisää rajoituksia, yritykset palkkaavat vähemmän ihmisiä ja maksavat heille vähemmän. Voi olla, että lopussa olemme tasa-arvoisempia, mutta olemme myös köyhempiä, niin naiset kuin miehetkin.

  Jerzy Buzek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan onnitella Piia-Noora Kauppia. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että syntyvyyttä Euroopassa on lisättävä väestötilanteen parantamiseksi. Jos tämä onnistuu – ja sen on onnistuttava – se tarkoittaa, että suuri määrä erityisesti nuoria naisia poistuu työmarkkinoilta ainakin väliaikaisesti. Tämä on ongelma, koska työntekijöistä on jo nyt pulaa monissa osissa Eurooppaa.

Esimerkiksi Euroopan tiede-elämässä on noin 700 000 asiantuntijan vaje. Tästä huolimatta tuskin yksi neljästä tohtorista Euroopassa on nainen, professoreista vain yksi kymmenestä. Näin siitä huolimatta, että Euroopassa naiset suorittavat miehiä useammin korkeakoulututkinnon. Naisilla on hyvät valmiudet akateemiseen työhön, mutta he keskeyttävät tämän työn eivätkä jatka sitä enää.

Eri sektoreilla on käytettävä erilaisia kannusteita ja palveluita naisten saamiseksi töihin. Esimerkiksi koulutuksessa voidaan käyttää useita yksinkertaisia keinoja. Ensinnäkin voidaan tarjota mahdollisuutta tehdä akateemista työtä kotona. Toiseksi voidaan järjestää viihtyisiä ja halpoja lastenhoitopaikkoja oppilaitosten tai yliopistojen yhteyteen. Kolmanneksi joko isä tai äiti voi hoitaa lapsia. Neljänneksi voidaan antaa mahdollisuus suorittaa akateemisia arvosanoja äitiysloman aikana. Viidenneksi voidaan taata, että naiset ja miehet saavat saman palkan samasta työstä.

Euroopassa ei voi jatkua tilanne, jossa koulutetut ja ammattitaitoiset naiset häviävät akateemisilta aloilta vain siksi, että he synnyttävät lapsia. Onneksi joku kiinnittää tähän huomiota.

UNESCO on yhdessä L’Oréalin kanssa vienyt jo joitakin vuosia eteenpäin hanketta, joka koskee akateemisen alan naisia. Näemme tämän hankkeen erittäin hyvät tulokset Euroopan parlamentissa Brysselissä ensi maanantaina 1. lokakuuta avattavassa näyttelyssä. Näyttely on pohjakerroksessa vastapäätä KCB-pankkia. Toivotan teidät kaikki tervetulleiksi näyttelyyn.

  Edite Estrela (PSE). – (PT) Käsittelin eurooppalaisiin naisiin kohdistuvan syrjinnän eri muotoja Lissabonin strategian tulevaisuutta tasa-arvonäkökohdista tarkasteltuna koskevassa mietinnössäni vuonna 2005.

Mikä on muuttunut kahdessa vuodessa, monien keskustelujen ja hyvien aikomusten jälkeen, monien väittelyjen, konferenssien, raporttien ja tutkimusten jälkeen? Miten on edistytty naisten ja miesten palkkaeron pienentämisessä, naisten osallistumisessa päätöksentekoprosessiin tai työn sekä perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisessa niin naisten kuin miesten osalta? Joissakin jäsenvaltioissa on päästy eteenpäin, mutta Euroopan tasolla muutos on valitettavasti ollut vähäistä.

Sukupuolten palkkaero on edelleen keskimäärin noin 15 prosenttia ja naisten osallistuminen päätöksentekoon on lisääntynyt vain yhden prosentin. Naiset käyttävät yhä kolme kertaa niin paljon aikaa perheeseen liittyviin velvollisuuksiin kuin miehet. Naisten määrä yliopistoissa sen sijaan lisääntyy. He alkavat vähitellen pitää puoliaan, mutta monenlaista syrjintää esiintyy silti heidän saadessaan lapsia, ja nimenomaan tästä syystä. Ehkä juuri siksi syntyvyys on niin alhaista. Naispuoliset maahanmuuttajat ja pakolaiset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset, ikääntyneet naiset, vammaiset naiset, kaikki nämä ryhmät joutuvat kaksinkertaisen syrjinnän kohteiksi.

Tarvitsemme parempia lakeja, kuten Espanjassa ja Portugalissa hyväksyttyjä tasa-arvolakeja, mutta on myös noudatettava olemassa olevia lakeja, erityisesti mainontaa koskevia lakeja, joiden tarkoitus on lopettaa naisten halventava esittäminen mainoksissa ja joukkoviestimissä. Meidän on muutettava lakia voidaksemme muuttaa asenteita. Tarvitsemme vähemmän sanoja ja enemmän tuloksia.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva kysymys on EU:ssa yhä aiheellinen. Vuonna 2006 tapahtui vain vähän muutoksia. Naisten palkat ovat EU:ssa vieläkin 15 prosenttia alle miesten palkkojen. Työmarkkinoille palaavilla ja urallaan eteenpäin pyrkivillä naisilla on suuria ongelmia.

Neuvoston vuonna 1975 antamaa direktiiviä miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ei ole vielä pantu täytäntöön. Jäsenvaltiot eivät osoita minkäänlaista poliittista tahtoa ratkaista työpaikoilla esiintyviä sukupuolten tasa-arvoa ja integroitumista koskevia ongelmia. Tämän vuoksi kannatan mietinnössä esitettyä ehdotusta, että komissio tekisi tutkimuksen siitä, miten jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön yhteisön tasa-arvoasioita koskevaa lainsäädäntöä, ja ryhtyisi asianmukaisiin toimenpiteisiin, jos lainsäädäntöä ei ole pantu täytäntöön.

Puhuttaessa integroitumisesta työpaikoilla on korostettava hyvän käytännön tärkeyttä ja sen levittämistä erityisesti haluttaessa parantaa naisten mahdollisuuksia osallistua politiikkaan ja poliittiseen päätöksentekoon. Kotimaassani Liettuassa on kokemusta tästä. Hyvän käytännön levittämisessä voivat auttaa komissio ja Euroopan sosiaalirahaston tehokas käyttö.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) En kannata äärifeminismiä enkä usko, että demokratia on sokea sukupuolten suhteen. Sen vuoksi suhtaudun myönteisesti Piia-Noora Kaupin valiokunta-aloitteiseen mietintöön ja onnittelen häntä siitä vilpittömästi.

Tasapainoilu uran ja perhevelvoitteiden välillä on vakava ongelma, ja siihen liittyvät myös äitiys-, vanhempain- ja isyysvapaa. Koska elämme globaalissa maailmassa, jossa olosuhteet ovat muuttuneet, meidän olisi myös Euroopan parlamentin taholta kannustettava jäsenvaltioita uudenaikaistamaan järjestelmiään. Nuorten perheiden aloitteen mukaan jäsenvaltioiden voisi olla hyödyllistä harkita mahdollisuutta, että äitiyslomakorvaus olisi vähintään 12 kuukauden ajan 100 prosenttia tuloista ja vanhempainlomakorvaus vähintään 24 kuukauden ajan vähintään 50 prosenttia tuloista, kun äiti tai mahdollisesti isä hoitaa lasta täysipäiväisesti.

Äitiyden ja vanhemmuuden aikaa nimitetään lakikielessä aina vapaaksi, vaikka äitien lisäksi psykologit, lääkärit, sosiologit ja monet muut asiantuntijat ovat vanhempien kanssa samaa mieltä siitä, ettei äitiys- tai vanhempainvapaalla olo mitenkään vastaa vapaa-aikaa. Olen sitä mieltä, että on aika aloittaa äitiyteen ja vanhemmuuteen liittyvästä kielestä ja käyttää äitiysvapaasta täsmällisempää nimitystä. Kun tauko äitien ja isien aktiivisessa työelämässä on päättynyt, heidän esteetöntä paluutaan työmarkkinoille ja uransa jatkumista on helpotettava.

Pidän tärkeänä korostaa vanhempainvapaan aikaista koulutusta, jonka avulla pystytään vastaamaan työelämän muuttuneihin vaatimuksiin ja vahvistamaan keskeisiä tiedon alueita, kuten yrittäjyyttä sekä järjestelmällisen ja teknisen lähestymistavan omaksumista. Tähän voisi eri alueilla myös käyttää rakennerahastoja. Mielestäni yhteiskuntamme olisi annettava suurempi arvo äitiydelle ja vanhemmuudelle. Vanhemmilla on erittäin vastuullinen rooli yhteiskunnan muodostumisessa: heidän kasvattamansa lapset muodostavat tulevaisuudessa koko Euroopan.

Näiden toimien avulla paljon useammilla naisilla olisi mahdollisuus antautua lasten kasvattamisen lisäksi vaativammalle, esimerkiksi akateemiselle uralle.

  Anna Hedh (PSE). – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on hieman masentavaa istua täällä ja puhua mietinnöstä, jonka aiheena on tasa-arvo vuonna 2007. Sen ei pitäisi olla tarpeen. Tasa-arvon pitäisi olla itsestään selvää, eikä vähiten sen vuoksi, että EU:n enemmistö on naisia. Surullinen tosiasia kuitenkin on, että se on tarpeen. On erittäin tärkeää saada miehet pelikentälle tekemään maaleja. Muuten peli on pelattu. Tässä miehille muutamia syöttöjä: naisten työllisyys on saatava lisääntymään. Heillä on oltava oikeus kokopäivätyöhön ja mahdollisuus osa-aikatyöhön. Palkkaero on poistettava. Ovatko EU:n naiset todella 15 prosenttia huonompia kuin miehet? Naisia on saatava enemmän johtopaikoille, politiikkaan ja elinkeinoelämään. Isien on otettava enemmän vastuuta kodista ja perheestä ja käytettävä osansa vanhempainlomasta, ei vähiten lasten takia.

On monia tärkeitä asioita, joita parlamentin on kehotettava komissiota ja jäsenvaltioita tekemään. Toivotaan, että ne kuuntelevat ja ryhtyvät toimiin!

  Anna Záborská (PPE-DE). – (SK) Onnittelen Piia-Noora Kauppia vilpittömästi tästä erittäin hyvästä mietinnöstä, joka on syntynyt naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan kaikkien jäsenten tiiviin yhteistyön tuloksena.

Esittelijä on tuonut erittäin hyvin esiin naisten ja miesten tasa-arvon täytäntöönpanon Lissabonin strategian osana. Yksi Lissabonin agendan tavoitteista on nostaa työssä käyvien naisten määrää. Samalla emme kuitenkaan pysty virallisesti tunnustamaan sellaista naisten tekemää epävirallista työtä, josta ei makseta palkkaa. Tunnemme naisia, jotka työllään vahvistavat sukupolvien välistä yhteisvastuullisuutta, toimivat vapaaehtoisina ja luovat kohtuulliset olosuhteet sosiaalisille suhteille. Tällaisesta epävirallisesta työstä ei kuitenkaan makseta. Emme halua tunnustaa sitä virallisesti, koska emme näe rahaa, jota sen yhteydessä liikkuu. Mielestäni tällainen ajattelu on eräänlaista naisiin kohdistuvaa syrjintää. Ystävällemme komission jäsenelle Špidlalle voisi olla reaalipolitiikkaa tunnustaa naisten tekemä ilmainen työ. Se poistaisi myös monet vähemmistöjen ongelmat, joista puhuttiin hetki sitten.

Tämän asian edistämisessä saamme apua Euroopassa ja kaikkialla maailmassa olevilta henkilöiltä ja laitoksilta, jotka tarjoavat meille matemaattisia ja tilastollisia malleja ja keinoja soveltaa niitä toimiimme. Yksi näistä henkilöistä on talouden Nobelin palkinnon saaja Gary Beck, joka on mainittu jo useaan kertaan.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, käytin tässä mahdollisuutta kiinnittää huomiota naisten ja miesten tasa-arvon todelliseen ongelmaan.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, jäsenvaltioiden on aika lopultakin ryhtyä päättäväisesti poistamaan vanhentuneita käyttäytymis- ja päätöksentekomalleja erityisesti hallinnosta, jotta sukupuoli otettaisiin paremmin huomioon kaikessa politiikassa.

Naisia ja miehiä kohdellaan edelleen eri tavalla. Sen seurausta ovat muun muassa alhaiset palkat sekä raskaina olevien naisten ja nuorten äitien syrjintä. Vaikka lupaavaa onkin naisten työllistymisestä puhuttaessa se, että Euroopan unionissa vuodesta 2000 lähtien syntyneestä kahdeksasta miljoonasta työpaikasta kuusi miljoonaa on naisten hallussa, naisten ja miesten palkkaero Euroopan unionissa on yhä keskimäärin 15 prosenttia ja joissakin maissa jopa 30 prosenttia.

Ei voida hyväksyä, että naisia kohdellaan työmarkkinoilla huonommin kuin miehiä äitiyden vuoksi, sillä molempien vanhempien olisi oltava siitä vastuussa. Tämä vaikuttaa naisten uraan, tuloihin ja myöhemmin eläkkeeseen. Sukupuoliin liittyvät stereotypiat on nujerrettava, ja tämän vuoksi kannatan ehdotusta perustaa koheesiopolitiikan puitteissa budjettikohta sellaisten toimien rahoittamiseen, joiden tarkoitus on edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja rahoittaa tutkimusta poliittisten strategioiden vaikutuksista naisten elämään.

Haluan vilpittömästi onnitella Piia-Noora Kauppia erinomaisesta mietinnöstä.

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE). – (RO) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, mielestäni Euroopan unionin on aika antaa riittävästi varoja perustamissopimuksessa mainittujen jalojen päämäärien kuten sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjunnan tai naisten ja miesten samapalkkaisuuden rahoittamiseksi.

Keskusteltavana olevassa mietinnössä esitellään yksi tärkeimmistä mahdollisuuksista vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon Euroopan unionin talousarvion avulla. Kyse on rakenne- ja koheesiorahastoista, joiden tasolla naisten pääsyä osalliseksi EU:n varoista on helpotettava. Tietojemme mukaan EU:n viimeisimmän laajentumisen jälkeen naiset ovat hyötyneet suhteellisesti vähemmän alue- ja koheesiopoliittisista varoista, mikä on korjattava.

Ei kuitenkaan riitä, että vain alue- ja koheesiopoliittisia rahastoja analysoidaan, vaikka mielestämme niiden painoarvo unionin talousarviossa – lähes 36 prosenttia – edellyttääkin, että ne tuovat apua mahdollisimman monen naisen ulottuville.

Meidän on myös tarkasteltava Euroopan unionin perinteisten sukupuolten tasa-arvopolitiikkaa käsittelevien ohjelmien, kuten PROGRESS-, Daphne- tai EQUAL-ohjelmien, viimeaikaista kehittymistä. Vaikka sekä PROGRESS-ohjelma kokonaisuudessaan että sen sukupuolten tasa-arvolle omistettu viides osa-alue ovat tänä vuonna saaneet lisävaroja, tasa-arvoa koskeva budjettikohta on vuonna 2008 suhteellisesti pienempi kuin edellisenä vuonna.

Perheväkivaltaa vastustavalla Daphne-ohjelmalla on tähän mennessä saavutettu erinomaisia tuloksia. Euroopan komissio on huomannut tämän ja suositellut talousarvion kasvattamista vuoteen 2007 verrattuna. Neuvosto teki näihin molempiin ohjelmiin sekä EQUAL-ohjelmaan vähennyksiä verrattuna siihen, mitä komissio alustavassa talousarvioesityksessään ehdotti. Lisäksi neuvosto ehdotti 7,5 prosentin vähennystä uuden tasa-arvoinstituutin varoihin, mikä on täysin perusteeton vähennys, kun kyseessä on juuri aloittava EU:n instituutti.

Joudumme valitettavasti taas huomaamaan, että neuvostolta puuttuu poliittista tahtoa toteuttaa EU:n yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyviä strategioita myöntämällä talousarviovaroja. Tämän vuoksi parlamentin on budjettivallan toisena käyttäjänä täytettävä tämä vaje ja taattava Euroopan unionin tasa-arvopolitiikan jatkuvuus.

  Esther De Lange (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, myös minä kiitän esittelijää erinomaisesta ja hyvin tasapuolisesta mietinnöstä. Sen useita kohtia on jo käsitelty. Naisten oikeuksien valiokunnan ja maatalousvaliokunnan jäsenenä puutun lähinnä maataloudessa työskentelevien naisten asemaan.

Ensimmäinen silmiinpistävä seikka on maataloudessa työskentelevien naisten näkymättömyys. Naiset tekevät 40 prosenttia maataloudessa tehtävistä töistä, mutta monissa virallisissa tilastoissa, myös Eurostatissa, hyvä komission jäsen, otetaan huomioon vain joko naispuoliset työntekijät tai naispuoliset työnantajat. Avustavia puolisoita ei huomioida, vaikka nämä naiset muodostavat monien Luoteis-Euroopan maatilojen suurimman työntekijäluokan. Heidän osuutensa maatalousyrityksessä on merkittävä, ja usein he myös auttavat kehittämään maatilan ja maaseudun toimintaa. Kehotankin Eurostatia tekemään tästä suuresta naisryhmästä näkyvän virallisissa tilastoissa. Kehotan komissiota ottamaan päätöksenteossaan huomioon tämän suuren naispuolisen työntekijäluokan.

Lisäksi juuri tämä työskentelevien kumppanien ryhmä kohtaa joissakin jäsenvaltioissa jokapäiväisiä käytännön ongelmia esimerkiksi kun on kyse eläkeoikeuksista tai sosiaaliturvasta tai kun maatila lopettaa toimintansa, kun tulee avioero tai tarvitaan sairauslomaa tai äitiysvapaata. Alankomaissa on ilokseni ryhdytty parantamaan tätä tilannetta. Haluan kiinnittää komission huomion kotimaassani käynnistettyyn ESR:n avulla toteutettuun hankkeeseen ”Je verdiende loon” (Sinulla on siihen oikeus), jossa tuodaan esiin näiden kumppanien kohtaamat hankaluudet. Toivon, että komissio ottaa sen johtopäätökset huomioon hahmotellessaan tulevaa politiikkaa niin, että voimme säilyttää Euroopan maatalouden vahvana ja maaseudun elävänä, kiitos tämän tärkeän naistyövoiman.

  Maria Petre (PPE-DE). – (RO) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, vuodesta 2000 lähtien syntyneistä kahdeksasta miljoonasta työpaikasta kuusi miljoonaa on naisten hallussa. Voimme luulla, että yhtäläisten mahdollisuuksien tai jopa naisten positiivisen syrjinnän aika on todellakin koittanut. Emme kuitenkaan voi sanoa näin, koska näiden uusien työpaikkojen ja kuuden miljoonan naisen todellisuus on aivan toisenlainen.

Emme todellakaan voi selviytyä ikääntymisen ja väestön vähenemisen riskistä, jonka kanssa Eurooppa ja jäsenvaltiot tätä nykyä kamppailevat, jos suurin osa naisten työpaikoista on ollut väliaikaisia, osa-aikaisia tai huonosti palkattuja. Palkkaero on Euroopassa 15 prosenttia naisten häviöksi.

Jäsenvaltioiden on yleensä, eikä Romania ole tästä poikkeus, jatkossakin investoitava koulutukseen, joka ei perustu sukupuoliin liittyviin stereotypioihin, ja otettava käyttöön selkeitä toimia, joiden avulla sekä naisten että miesten perhe- ja työelämä voidaan sovittaa yhteen.

Onnittelen esittelijää erinomaisesta työstä ja olen todella sitä mieltä, että meidän on vuosittain arvioitava sukupuolten tasa-arvon etenemissuunnitelmaan sisältyvien toimien tuloksia. Tarvitsemme lopullisen sopimuksen sellaisista aiheista kuin äitiyden kustannukset, vanhempainvapaa, eläkeoikeuksien yksilöllistäminen sekä sosiaaliturva- ja verotusjärjestelmät.

  Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin sanoa, että komissiota askarruttavat suuressa määrin samat asiat, joita useimmat puhujat ovat tuoneet esiin. Jotkut puhujat, käytännössä melkein kaikki, vaativat sellaista, mitä komissio jo tekee.

Kuten tiedätte, komissio valvoo naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan yhteisön lainsäädännön kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista. Tähän sisältyy olennaisena osana rikkomismenettelyn aloittaminen ja johtaminen silloin, kun komissio toteaa, ettei jokin jäsenvaltio ole saattanut direktiiviä asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, tai kun sen käsiteltäväksi tulee kansalaiselta valitus direktiivin virheellisestä täytäntöönpanosta tai soveltamisesta. Huhtikuussa 2007 lähetettiin kahdeksantoista kirjettä, jotka liittyivät naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan direktiivin rikkomismenettelyihin. Komissio tutkii nyt vastauksia, ja perusteltua lausuntoa koskeva päätös tehtäneen joulukuussa.

Tarkastellaanpa nyt nopeasti muutamia yksityiskohtaisempia ja konkreettisempia kysymyksiä. Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamista Vilnaan koskeva johtokunnan kokous pidettiin lokakuussa, ja instituutin johtajaa rekrytoidaan parhaillaan.

Sukupuolten välistä palkkaeroa koskevia aloitteita käsitellessään monet puhujat ovat aivan oikeutetusti painottaneet palkkatason erilaisuutta. Vastaus tähän kysymykseen löytyy tiedonannosta. Komissio aikoo analysoida nykyisen lainsäädännön vuonna 2008 nähdäkseen, onko se riittävä ja mitä muutoksia tarvitaan.

Maaseudun naisia koskevan kysymyksen osalta on todettava, että direktiivi 86/613/ETY kattaa maataloudessa työskentelevät yrittäjänaiset. Komissio aloitti juuri kyseisen lainsäädännön analysoinnin nähdäkseen, onko se tehokas ja vaatiiko se muutoksia.

Lopuksi luonteeltaan ideologisempi kysymys, johon kuitenkin haluan vastata, eli kysymys joustoturvasta. Joustoturvan tavoitteena on lisätä työmarkkinoiden joustoa, ei lisätä turvattomuutta. Samalla tavoitteena on luoda markkinoille lisää valinnan mahdollisuuksia antamalla työntekijöille keinoja sopeutua esimerkiksi kouluttautumalla ja sovittamalla yhteen perhe- ja työelämää.

  Puhemies. – (FR) Arvoisa komission jäsen Michel, pyydän anteeksi. Juuri tätä järjestelmää yritämme muuttaa uudistaessamme parlamentin toimintaa.

On sopimatonta – mielestäni sekä komission jäsenen että varsinkin keskustelua seuranneiden kollegoiden kannalta – että keskustelussa syntyi juuri ennen äänestystä tällainen meteli.

Pyydän anteeksi, arvoisa komission jäsen.

  Puhemies . – (ES) Keskustelu on päättynyt.

Pyydän anteeksi puhujilta, joiden puheenvuoron olen joutunut keskeyttämään. Puheaika on kohtuuttoman lyhyt. Minuutin puheenvuoroja ei keskusteluissa pitäisi sallia, koska ne eivät mitenkään edistä keskustelua. Tämä asia kuuluu kuitenkin parlamentin menettelyjen uudistusta koskevaan keskusteluun, jota alamme käydä piakkoin.

Äänestys toimitetaan hetken kuluttua.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Zita Gurmai (PSE), kirjallinen. – (HU) Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta on elintärkeää saada kattavaa, järjestelmällistä ja objektiivista tietoa ja päästä tutustumaan yhdenmukaistettuihin yhteisön tilastotietoihin, jotka ovat niin laajoja ja ajantasaisia kuin mahdollista. Tämän vuoksi myös minä pidän erityisen tärkeänä vuosittaisia mietintöjä, joissa komissio esittelee naisten ja miesten tilannetta.

Yhteisö on tehnyt paljon laajentaakseen sukupuolten tasa-arvoa koskevaa oikeusperustaa, mutta on toinen asia, onko käytännön tuloksia syntynyt. Vuosittainen kertomus vastaa tähän kysymykseen jossakin määrin. Mielestäni olisi tärkeää seurata järjestelmällisesti käytännön edistystä vuosien 2006–2010 naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman tavoitteet huomioon ottaen sekä tarkistaa, että jäsenvaltiot panevat lainsäädäntöä täytäntöön käytännössä ja että kaikessa yhteisön politiikassa otetaan huomioon sukupuolikysymys ja tutkitaan sukupuolen vaikutusta eri hankkeiden osalta.

Euroopan unionin tulevaisuus riippuu suuresti siitä, miten yhä useampi nainen saadaan houkuteltua työelämään. Sen vuoksi meidän on keskityttävä nimenomaisesti, yksityiskohtaisesti ja täsmällisesti tutkimaan naisten osallistumista työelämään ja sen edistämistä, poistamaan esteitä, jotka liittyvät naisten työnhakuun, uralla etenemiseen tai työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen sekä tutkimaan heikoimmassa asemassa olevien naisten (maahanmuuttajien, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien, yksinhuoltajien) tilannetta.

  Joseph Muscat (PSE), kirjallinen. – (MT) EY:n perustamissopimuksen 141 artiklassa sanotaan: ”Jokainen jäsenvaltio huolehtii sen periaatteen noudattamisesta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka”.

Tämä on hyvin tärkeä periaate, ja meidän on varmistettava, että sitä noudatetaan jokaisessa maassa.

Mielestäni on tullut aika ottaa toinen askel eteenpäin.

Maltassa meillä on usein tilanteita, joissa joko naisille tai miehille maksetaan eri taulukoiden ja järjestelmien mukaan, vaikka he tekevät samaa työtä. Erilaisia palkkoja perustellaan vetoamalla byrokraattisiin kriteereihin, esimerkiksi siihen, milloin kyseiset henkilöt on otettu työhön.

Jos tällaista syrjintää ilmenee kahden naisen tai kahden miehen välillä, EY:n perussopimusta ei sen täsmällisen tulkinnan mukaisesti rikota.

Samanlaisia tilanteita esiintyy selvästi julkisella sektorilla ja muualla.

Tämän vuoksi sekä komission että jäsenvaltioiden hallitusten olisi tehtävä uusia aloitteita varmistaakseen, että noudatetaan yhtä yksinkertaista periaatetta: sama palkka samasta työstä, kuka hyvänsä sen sitten tekeekin.

Puhetta johti
puhemies Hans-Gert PÖTTERING