Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2065(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0290/2007

Keskustelut :

PV 27/09/2007 - 4
CRE 27/09/2007 - 4

Äänestykset :

PV 27/09/2007 - 9.8
CRE 27/09/2007 - 9.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0423

Puheenvuorot
Torstai 27. syyskuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

14. Äänestysselitykset
PV
  

Mietintö: Marie-Hélène Descamps (A6-0296/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Milan Gaľa (PPE-DE). – (SK) Kiitän puheenvuorosta ja kiitän teitä, Marie-Hélène Descamps, mietinnöstä, joka vie eteenpäin Euroopan unionin kirjastojen digitointiprosessia.

Äänestin esitetyn asiakirjan puolesta, koska kirjojen, elokuvatallenteiden sekä ääni- ja videotallenteiden digitointi, jota tehdään parhaillaan kaikissa jäsenvaltioissa, on hidasta ja hajanaista. Mielestäni näiden kansallisten hankkeiden koordinointiin ja ennen kaikkea digitaalisen materiaalin säilyttämiseen olisi kiinnitettävä huomiota. Euroopan tasolla on kiinnitettävä erityishuomio digitaalisten kopioiden säilyttämiseen. Digitaalisen kopion tekeminen kirjasta tai elokuvasta ei välttämättä takaa sen pitkäaikaista säilymistä.

Kaikki digitaalinen materiaali, niin digitoitu työ kuin alkuperäinen digitaalinen materiaali, on säilytettävä siten, että se on jatkuvasti saatavissa. Meillä on vain vähän kokemusta digitaalisesta säilyttämisestä. Koska johdonmukaista strategiaa ei ole, pelkkä digitointi voi johtaa tehtyjen investointien arvon vähenemiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä kunnioitetun kollegani Marie-Hélène Descampsin erinomaista mietintöä Euroopan digitaalisen kirjaston perustamisesta, jotta kulttuurinen ja tieteellinen perintömme tulisi kaikkien saataville kaikilla Euroopan unionin kielillä.

Näitä rivejä kirjoittaessani haluan antaa tunnustuksen Ranskan tasavallan entiselle presidentille Jacques Chiracille, joka yhdessä viiden muun Euroopan unionin jäsenvaltion päämiehen kanssa pani tämän hankkeen alulle huhtikuussa 2005. Olen iloinen, että Euroopan parlamentti viestittää Euroopan komissiolle selvästi, että komission on asetettava hanke ensisijaiseksi. Iloitsen myös siitä, että mahdollisia ratkaisuja on jo alkanut löytyä toimintaan liittyviin ongelmiin, esimerkiksi kaikkien Euroopan digitaalisten kirjastojen koordinointiin, kansalaisten saatavuuden varmistamiseen sekä kaikkien muiden osapuolten, erityisesti kirjailijoiden, kustantajien ja kirjakauppiaiden, kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Tätä työvälinettä on tuettava, koska se auttaa torjumaan tietämättömyyttä ja edistämään rauhaa ja hyvinvointia. Mainiota, Marie-Hélène Descamps!

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietintö koskee 24. elokuuta 2006 annettua Euroopan komission suositusta, jossa jäsenvaltioita kehotetaan koordinoimaan toimiaan Euroopan tason synergian luomiseksi digitoinnin alalla ja ehdotetaan Euroopan digitaalisen kirjaston perustamista yhteisenä monikielisenä portaalina Euroopan kulttuuriperintöön. Neuvosto hyväksyi suositukset yksimielisesti 13. marraskuuta 2006.

Euroopan parlamentti hyväksyi suosituksen mutta teki useita selventäviksi tarkoitettuja ehdotuksia muistuttaen, että esimerkiksi eri ryhmiin kuuluvan kulttuurisen aineiston käsitteellisessä ja teknisessä järjestelyssä voi syntyä ongelmia, koska on edettävä asteittain ja keskityttävä vapaasti käytettävissä olevan tekstiaineiston tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Vaikka meillä ehkä onkin vielä epäilyksiä Euroopan parlamentin päätöslauselman joidenkin ehdotusten suhteen, äänestimme ajatuksen puolesta. Korostamme kuitenkin tarvetta suojata tekijänoikeuksia, puolustaa kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä saavuttaa yhteisvastuullisuus ja taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. On varmistettava, ettei mielenkiintoisesta ideasta tule jälleen yksi syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen lähde.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Tekijänoikeuksista vapaiden teosten kirjasto on erinomainen idea. Se on niin hyvä idea, ettei EU saisi sekaantua siihen eikä pilata sitä. Sen vuoksi jätin äänestämättä. Hyvä idea (+), jota EU viivyttää byrokratiallaan (-) = pidätyn äänestämästä.

 
  
  

Mietintö: Tomáš Zatloukal (A6-0326/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tšekkiläisen kollegani Thomás Zatloukalin eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuutta ja tasapuolisuutta koskevan erinomaisen mietinnön puolesta. Mietinnön pohjana on asiasta laadittu Euroopan komission tiedonanto.

Elinikäinen oppiminen on hyvin tärkeä tavoite. Tärkeä tavoite on myös elinikäisen oppimisen edistämiseksi perustettava eurooppalaisten tutkintojen viitekehys, jonka avulla voidaan helpottaa koulutussaavutusten tunnustamista ja tehdä mahdolliseksi näkyvä ja avoin siirtyminen eri koulutusmuotojen välillä. Kannatan myös ajatusta siitä, että koulutusjärjestelmien sisälle on luotava arviointikulttuuri, jossa käytetään luotettavia mittauksia.

Investointi elinikäiseen oppimiseen on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ydin, jonka avulla ihmiset omaksuvat taitoja, joita he tarvitsevat sopeutuakseen paremmin elämässä eteen tuleviin muutoksiin. Kannatan kaikkia tässä mietinnössä esitettyjä ehdotuksia, jotka koskevat eri koulutustasoja – esiopetusta, perusasteen ja toisen asteen koulutusta, korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Emme äänestäneet tämän mietinnön puolesta, vaikka näimme siinä monta myönteistä asiaa, koska emme hyväksy siinä esitettyjen väitteiden yleistä linjaa ja joitakin siinä esitettyjä kantoja, jotka koskevat lisäkoulutuksen tai maksujen tavoitteita ja joissa unohdetaan se tosiasia, että heikommassa asemassa olevien ryhmien ongelmia ei voida ratkaista pelkästään tarjoamalla Portugalin ilmoittamien kaltaisia taloudellisia kannusteita. Näin ei korjata epätasa-arvoa, joka koskee pääsyä yliopistokoulutukseen.

Esittelijä on sitä mieltä, että koulutus vaikuttaa talouskasvuun ”lisäämällä inhimillistä pääomaa ja innovointivalmiuksia” ja että koulutuksen tehokkuuden lisääminen tuottaa yksilöille ja koko yhteiskunnalle vuosittain jopa kahdeksan prosentin investoinnit. Tästäkin voimme nähdä, mitä maat ovat vaarassa menettää, elleivät ne investoi päättäväisesti jatkokoulutukseen, joka on kaikkien väestöryhmien saatavilla.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan 75 miljoonaa EU:n kansalaista eli 32 prosenttia työvoimasta saa liian vähän koulutusta. Vuonna 2010 syntyvistä uusista työpaikoista vain 15 prosenttia on sopivia tälle ryhmälle, joka koostuu enimmäkseen yhteiskunnan vähäosaisimmista. Näin ollen yhtäläinen pääsy koulutukseen on turvattava.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Useimpia parlamentin jäseniä on muistutettava säännöllisesti siitä, että koulutuspolitiikka on Euroopan unionissa kansallinen asia.

Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnössä annetaan EU:n toimielinten hoidettavaksi lukuisia asioita, joiden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Esimerkiksi mietintöluonnoksen 12 kohdassa ehdotetaan Euroopan parlamentin kannaksi, että ”EU:n tasolla on vielä tehtävä esiopetusta koskevaa tutkimusta, erityisesti varhaisten ja kohdennettujen toimien alalla, jotta voidaan määrittää odotettuihin tuloksiin johtavat käytännöt”.

Luonnoksen 48 kohdassa sanotaan: ”(Euroopan parlamentti) katsoo, että EU:n toimien kohdistamiseksi paremmin on tarpeen kehittää menettely, joka perustuu jäsenvaltioiden kausittain toimittamiin raportteihin ja riippumattomiin arviointeihin ja jossa arvioidaan EU:n koulutusjärjestelmien tuloksia kiinnittäen erityistä huomiota siihen, miten oppilaat ovat oppineet perustaidot ja miten tasapuolisuustavoite on täytetty”.

Tällä kaikella yritetään sekaantua sellaisiin toimivallan aloihin, joilla jäsenvaltioilla on etuoikeus. Toissijaisuusperiaate on hylätty kuten tavallisesti ja institutionaalista kilpailua tällä tärkeällä alalla horjutetaan. Sen vuoksi äänestämme tätä mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, kannatan Tomáš Zatloukalin mietintöä, jossa käsitellään eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuutta ja tasapuolisuutta.

Ammattikoulutusta koskevat politiikat vaikuttavat erittäin myönteisesti taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, tasapainoiseen kasvuun ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Jos koulutus on tehotonta ja sen saanti epätasa-arvoista, piilevät kustannukset lisääntyvät. Verotulot laskevat ja terveydenhoitoon ja julkiseen tukeen samoin kuin lisääntyvästä epäsosiaalisesta käyttäytymisestä johtuviin kustannuksiin tarvitaan enemmän resursseja.

Maaliskuussa 2000 kokoontuneen Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmissä korostettiin koulutuksen merkitystä pyrittäessä taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kasvuun Euroopassa.

Mietinnössä esitetään järkeviä ajatuksia menetelmistä, joilla perusasteen ja toisen asteen kouluissa sekä yliopistoissa annettavaa opetusta voidaan tehostaa.

Tärkeää mietinnössä on myös jäsenvaltioiden hallituksille esitetty vetoomus, että ne hahmottelisivat pitkällä aikavälillä kansallisen ja paikallisen tason koulutuksen ensisijaiset tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Mietinnössä on paljon hyviä ideoita sosiaalisen syrjäytymisen vähentämisestä ym., mutta kaikki pilataan väittämällä, että yliopiston lukukausimaksut toimivat taloudellisena kannustimena! Pahinta kaikista on siinä esitetty huoli ”tehokkuudesta”, ”kilpailukyvystä” ja ”parempien tulosten saavuttamisesta”. Mihin ovat kadonneet luovuus, kyky kriittiseen tutkimukseen ja itsenäinen ajattelu? EU haluaa mukautuvia tuotantoyksiköitä, jotka on valjastettu kulutukseen ja tuottamiseen. Onneksi EU:lla ei ole valtaa koulutuskysymyksissä, ja niin tulee olla tulevaisuudessakin. Äänestän mietintöä vastaan.

 
  
  

Päätöslauselma: RC-B6-0357/2007

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, siitä huolimatta, että 129 maata on hylännyt kuolemanrangaistuksen, tätä rangaistusmuotoa käytetään yhä hyvin huolestuttavassa määrin kaikkialla maailmassa. Yksistään vuonna 2006 teloitettiin 1 591 ihmistä, ja ainakin 3 861 ihmistä on tällä hetkellä tuomittuna kuolemaan. Euroopan unioni on kuolemanrangaistuksen vastustajien kärjessä koko maailmassa. Kuolemanrangaistuksen poistaminen on tärkein ihmisoikeuskysymys EU:n suhteissa sen ulkopuolisiin maihin kansainvälisillä foorumeilla, esimerkiksi YK:ssa. Poliittinen sitoutuminen siihen kulkee käsi kädessä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaiseen aloitteen puitteissa toteutettaville hankkeille myönnettävän merkittävän tuen kanssa. Kuolemanrangaistuksen poistaminen tunnustetaan myös ehdoksi Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston jäsenyydelle.

Sitä valitettavampaa on, että Eurooppa ei juhli kuolemanrangaistuksen vastaista maailmanlaajuista teemapäivää 10. lokakuuta Puolan hallituksen vastustuksen vuoksi. Haluan esittää pahoitteluni siitä, että Puolan hallituksen asenne, joka on osa sen vaaleja edeltävää strategiaa, vahingoittaa Puolan imagoa kansainvälisellä areenalla ja koko Euroopan unionissa sen perusarvot huomioon ottaen. Kuolemanrangaistusta koskevaa moratoriota koskeva neuvoston päätös ja ajatus yhteisestä päätöslauselmasta, jonka unioni esittää YK:n seuraavassa yleiskokouksessa, ovat täysin kannattamisen arvoisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Marcin Libicki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan sanoa, että äänestin kuolemanrangaistusta koskevaa päätöslauselmaa vastaan. Korostan, että kotimaassani Puolassa kuolemanrangaistus poistettiin 19 vuotta sitten.

On kuitenkin aivan eri asia vastustaa kuolemanrangaistusta kuin tukea fundamentalistisia vastustajia, jotka vastustavat ihmisten kaikenlaista rankaisemista rikoksista, koska ovat syvästi vakuuttuneita siitä, että ihminen ei ole vastuussa teoistaan. Minun vakaumukseni mukaan ihmiset ovat vastuussa teoistaan, heidän on vastattava niistä ja heitä on rangaistava niistä, koska heillä on vapaa tahto.

Fundamentalististen vastustajien vakaumuksen mukaan ihmisillä ei ole eikä tarvitse olla vapaata tahtoa eikä heitä näin ollen voida rankaista. Tämä vakaumus perustuu lähinnä ihmisyyden halveksuntaan ja Ranskan vallankumouksen valheelliseen perintöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin and Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Kuolemanrangaistus rikkoo kaikkein tärkeintä perusoikeutta eli oikeutta elämään!

Millään tutkimuksilla ei ole todistettu, että kuolemanrangaistus toimisi pelotteena. Kuolemanrangaistus on epäinhimillistä, barbaarista ja täysin mahdotonta puolustaa, eikä sitä voi nähdä muuna kuin kostona. Näin ollen on itsestään selvää, että Euroopan unioni edellyttää kuolemanrangaistuksesta luopumista ehtona EU:n jäsenyydelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Portugalin tasavallan perustuslain 24 pykälän 2 kohdan mukaan kuolemanrangaistusta ei saa käyttää missään olosuhteissa.

Kuten olemme monasti sanoneet, kannatamme sitä, että Yhdistyneiden Kansakuntien 62. yleiskokouksessa esitetään ehdotus päätöslauselmaksi kuolemanrangaistuksen yleismaailmallisesta moratoriosta – moratoriolla on ilmeisesti jo 95 maan tuki – koska se on askel kohti kuolemanrangaistuksen poistamista.

Miljoonat naiset ja miehet kaikkialla maailmassa haluavat kuolemanrangaistuksen poistamista, ja lisääntyvä määrä maita on pannut täytäntöön sitä koskevan moratorion tai poistanut sen kokonaan kansallisesta oikeusjärjestyksestään. Kuten olemme ennen korostaneet, tämä olisi sivistyneessä maailmassa edistysaskel, jonka laajentaminen muihin maihin on tärkeää. Tässä yhteydessä aloitteestamme voi olla apua.

Tällä tavoin liitymme niihin, jotka pitkään ovat pyrkineet lopettamaan väkivallan kulttuurin, kuoleman trivialisoinnin, hyökkäykset ja sodat.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuinen poistaminen olisi selvä merkki ihmiskunnan edistymisestä. Epäilemättä joissakin maissa syyllistytään muihin kauheuksiin – ihmisiä saatetaan surmata edes toteamatta syyllisyyttä – mutta kuolemanrangaistuksen hyväksyminen kuvastaa sellaista filosofista näkemystä, joka olisi kitkettävä yhteiskunnistamme. Sen vuoksi ehdotus kuolemanrangaistusta koskevasta moratoriosta, jonka tarkoituksena on lopettaa kuolemanrangaistukset, ansaitsee tukemme ja EU:n jäsenvaltioiden sitoutumisen. Tässä yhteydessä on todettava, että kuolemanrangaistuksen vastainen maailmanlaajuinen teemapäivä voisi olla kiusallinen kuolemanrangaistusta käyttäville jäsenvaltioille ja näin ollen hyödyllinen.

Kuolemanrangaistuksen vastaisen maailmanlaajuisen teemapäivän ideasta olen sitä mieltä, että se on yritys juhlia Euroopassa jotain sellaista, mitä Euroopassa ei esiinny, samalla kun se nostaa esille muita kysymyksiä, joista ollaan eri mieltä. Tämän vuoksi en usko aloitteen etuihin.

Lopuksi totean, etten haluaisi tätä ihmiselämän pyhyyden kulttuuria laajennettavan muille aloille ja muihin asioihin, joissa elämän suojeleminen näyttää myös olevan merkki sivistyksestä.

 
  
  

– Päätöslauselma: RC-B6-0362/2007

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. – (FR) Iloitsen Euroopan parlamentin sitoumuksesta lähettää EU:n joukkoja Tšadiin ja Keski-Afrikkaan, jotta siviiliväestöön kohdistuvat väkivallanteot loppuisivat ja mahdollistettaisiin satojen tuhansien pakolaisten ja maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden vapaaehtoinen paluu. Darfurin konflikti ei enää nytkään pysy maan rajojen sisällä ja kohta, kun YK:n ja Afrikan unionin yhteiset joukot levittäytyvät alueelle, konfliktin leviämistä naapurimaihin saattaa olla mahdotonta pysäyttää.

EU:n joukot ovatkin välttämättömiä turvallisuuden palauttamiseksi ja sovinnon aikaansaamiseksi alueella. Tämä ei kuitenkaan onnistu, elleivät kaikki konfliktin osapuolet halua olla mukana rauhanteossa. Joukkojen on tämän vuoksi täytettävä ainakin kaksi edellytystä, joita olen yrittänyt pitää vahvasti esillä laatiessani tätä päätöslauselmaa. Ensimmäinen edellytys on ehdoton neutraliteetti ja puolueettomuus. Toinen on tasapuolisuus joukkojen muodostamisessa: Ranska ei saa pyrkiä määräilemään. Nicolas Sarkozyn asenne saa tässä suhteessa epäilykset heräämään.

Olen vastedes Euroopan parlamentin ranskalaisten sosialistien kanssa erityisen tarkkana siitä, että Afrikan ja Euroopan intressejä pidetään tärkeämpinä kuin sitä, että kyseessä on Ranskan ”oma alue”.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Kesäkuun lista katsoo, että maalla tai hallitustenvälisellä organisaatiolla on oltava YK:n valtuutus, jos se haluaa lähettää rauhanturvajoukkoja konfliktialueille. Meillä ei ole periaatteessa mitään sitä vastaan, että jäsenvaltiot liittyvät yhteen ja lähettävät joukkoja rauhanturvavaltuutuksen nojalla, edellyttäen, että operaatiota johdetaan YK:n eikä EU:n lipun alla.

Masentavaa kuitenkin on, että Tšadissa ja Keski-Afrikassa vallitsevaa tilannetta käytetään tekosyynä, kun EU:ssa halutaan luoda unionin tason sotilaallista voimaa. Ulkopolitiikka ja turvallisuuspolitiikka ovat ja niiden tulee tulevaisuudessakin olla ehdottomasti kansallinen asia.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Ei ole epäilystäkään siitä, että tämän luonteeltaan selvästi sotilaallisen ja YK:n turvin johdettavan operaation tarkoituksena on vahvistaa Euroopan unionin YUTP/ETPP-politiikan strategista toimintaperiaatetta, joka on interventionistinen ja militaristinen.

Joillekin tämä sotilasoperaatio merkitsee EU:n eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ”uskottavuuden” ja toimintatehon, toisin sanoen suurimpien vallanpitäjien komennossa ja niiden etujen mukaisesti tapahtuvan EU:n militarisoinnin, testausta tosielämässä.

EP:n enemmistö hyväksyy EU:n antaman ”valtuutuksen” tälle sotilasoperaatiolle sekä siihen sisältyvän, YK:n peruskirjan VII luvun mukaisen ”voimankäytön” Afrikan alueella. Kyseessä on väliintulo, johon liittyy sotilaallinen läsnäolo ja jonka tarkoitukset ovat uuskolonialistiset. Kyseessä on vaikealla alueella toteutettava todellinen sotatoimi, jossa panoksena on valtavien energialähteiden hallintaan liittyviä tärkeitä intressejä.

Suurten EU:n valtojen, lähinnä Ranskan, aluetta kohtaan tunteman voimakkaan ”kiinnostuksen” todelliset syyt ovat suoraan verrannolliset tutkimustoiminnan tuloksiin, jotka osoittavat alueella olevan valtavat öljy- ja muut luonnonvaravarannot.

Kongoon, Tšadiin ja Keski-Afrikan tasavaltaan. Minne seuraavaksi?

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivien valtuuskunta tukee Darfurin sekä Itä-Tšadin naapurialueiden ja Keski-Afrikan tasavallan ongelmien ratkaisemista YK:n puitteissa tapahtuvalla koordinoidulla strategialla, johon kuuluu humanitaarinen apu ja maan sisällä muuttamaan joutuneiden sekä pakolaisten suojeleminen. Se vastustaa kuitenkin periaatteessa ”ETPP-operaation” käsitettä sekä EU:n tarpeetonta, tuhlaavaista ja erimielisyyttä aiheuttavaa pyrkimystä sekaantua sotilaallisiin asioihin. Tämän vuoksi äänestimme päätöslauselmaa vastaan.

 
  
  

– Päätöslauselma: RC-B6-0363/2007

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Äänestin Burmaa koskevan mietinnön puolesta, mutta suhtaudun erittäin varauksellisesti sen pidättyväisyyteen. Meidän on kiitettävä Intiaa sen tuesta Burman uudistuksille ja ryhdyttävä tosissaan Kiinan vastaisiin toimiin, koska se estää Yhdistyneitä Kansakuntia käyttämästä valtuutustaan aloittaa neuvottelut sotilasjuntan kanssa. Kiina on yksi tärkeimmistä yksinvaltaisten järjestelmien tukijoista.

Burman talous on riippuvainen Kiinasta, koska unioni on jo kauan soveltanut pakotteita. Pyydänkin, että unioni reagoisi uhkaamalla Kiinaa pakotteilla, ellei se tuomitse junttaa. Jos yritämme vakavissamme suojella ihmisoikeuksia ja demokratiaa maailmanlaajuisesti, emme saa epäröidä. Kiina pitää erittäin tärkeinä hyviä kauppasuhteita Eurooppaan, ja me haluamme, että meidän arvojamme kunnioitetaan. Demokratian suojelu ei ehkä sovi yhteen Kiinassa toimivien eurooppalaisten sijoittajien taloudellisten etujen kanssa, mutta tilanne on väliaikainen. Jos haluamme, että kaupankäynti on tasapuolista, meidän on pidettävä kiinni periaatteistamme emmekä saa antaa periksi.

Pidän valitettavana, että vasemmistojäsenet vitkastelivat tämän kysymyksen yhteydessä maanantaiaamun istunnossa yrittäessään estää äänestyksen yhteisestä päätöslauselmasta. Aivan kuin he olisivat harmissaan siitä, että läntisen Euroopan tuki auttoi lopettamaan Itä-Euroopan kommunistihallinnot vuonna 1968.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Borghezio (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestimme vakuuttavasti tämän mietinnön puolesta, mutta Euroopan on tehtävä enemmän asian hyväksi. Arvoisa puhemies, olen jo kirjoittanut teille kirjeen pyytäen, että kutsuisitte Eurooppaan buddhalaismunkkien valtuuskunnan, johon voisi liittyä myös korkea-arvoinen hengellinen auktoriteetti dalai-lama, jota Brysselin viranomaiset ja Belgian hallitus ovat kohdelleet häpeällisen huonosti Kiinan sanelun mukaan.

Brysselin viranomaisista puheen ollen minua hämmästyttää, arvoisa puhemies, että te ette ole vielä selvästi tuominnut heidän epäoikeudenmukaista ja tarkoituksellista tapaansa kohdella joitakin parlamentin jäseniä. Vapauden puolesta eivät taistele vain buddhalaismunkit vaan myös ne, jotka protestoivat demokraattisesti esimerkiksi Euroopan islamisoitumista vastaan! On häpeällistä, että Euroopan parlamentti on ollut hiljaa, kun sen jäsenet, esimerkiksi Frank Vanhecke, Mario Borghezio ja muut ovat osoittaneet mieltä Euroopan vapauden puolesta! Mikä häpeä!

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (DE) Hyvä kollega Mario Borghezio, vastaan teille poikkeuksellisesti nyt. Ryhdyimme toimenpiteisiin, ja haluan toistaa, ettemme missään olosuhteissa salli kenenkään maailmassa estää tärkeitä henkilöitä tai ketä tahansa henkilöä vierailemasta Euroopan parlamentissa, jos he haluavat siellä vierailla. Euroopan parlamentin puhemies on todellakin tehnyt tämän selväksi asianosaisille. Dalai-lama on aina tervetullut Euroopan parlamenttiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Howitt (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti vaatii tämänpäiväisessä äänestyksessään Yhdistyneiden Kansakuntien lähettiläälle esteetöntä pääsyä Burman laajenevalle kriisialueelle kumoten näin kyseisen maan päätöksen evätä häneltä viisumi. Viisumin epääminen Burman kenraaleilta ja näiden kansainväliselle yhteisölle antaman viisumikiellon välillä ei voi olla mitään moraalista yhtäläisyyttä. Suhtaudun myönteisesti Ranskan eilen illalla antamaan kehotukseen jäädyttää Burmassa oleva varallisuus. Jäädyttäminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin investointien lopettaminen, eivätkä tämän parlamentin vaatimat kohdennetut pakotteet toteudu, ellei varallisuutta siirretä pois, ja tämä koskee myös ranskalaisia yhtiöitä, kuten Totalia ja Elfiä. Mehän emme itse asiassa vain vaadi suojelua protestoijille vaan ilmaisemme heille myös solidaarisuutemme. Jos tämä on ”sahramivallankumous”, toivottavasti se on rauhanomainen, ja ihmisoikeuksien ja demokratian nimissä toivomme, että se onnistuu.

 
  
MPphoto
 
 

  Francesco Enrico Speroni (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, en osallistunut Myanmaria koskevaan äänestykseen, koska luulen, että kyseisen maan viranomaiset eivät välitä tippaakaan siitä, miten äänestämme, vaikka tarkoituksemme olisivat kuinka hyvät.

Minun on kuitenkin huomautettava, että Myanmarissa mielenosoituksia sai pitää useita päiviä ilman suuria ongelmia, mutta EU:n pääkaupungissa Brysselissä rauhanomainen mielenosoitus tukahdutettiin brutaalisti heti, kun se oli alkanut. Tutkitaanpa lähemmin, miten meillä Euroopassa rikotaan oikeuksia ja mielenosoitusvapautta, ennen kuin alamme kurkistella toisten taloihin!

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Burman viimeaikaiset tapahtumat ovat selvä todiste siitä, että demokratia (ja kaikki, mitä siihen kuuluu, erityisesti sen perusoletus eli vapaus) on se, mitä ihmiset haluavat – jos sitä on tarpeen todistaa. Ajatus, että demokratia ei sovi joillekin kansoille tai maantieteellisille alueille, on suunnaton valhe, jota tuskin edes omahyväisimmässä reaalipolitiikassa voidaan suvaita.

Siitä huolimatta on selvää, etteivät meidän lausuntomme juurikaan edistä tämän demokraattisen vallankumousyrityksen voittoa. On paha virhe jättää huomiotta se, että sekä Kiina että Venäjä toteuttavat niin tässä kuin muissakin asioissa ulkopolitiikkaa, joka on täysin eurooppalaisten ja heidän liittolaistensa ylläpitämiin arvoihin sopimatonta.

Demokratian laajeneminen on tärkeää maailmanrauhalle, ja meidän velvollisuutemme on yhdessä liittolaistemme kanssa tukea demokraattisia liikkeitä, jotta ne kulkisivat kohti meille tärkeitä arvoja.

Lisäksi olen vakuuttunut siitä, että tässä kuten muissakin tilanteissa on tärkeää ottaa huomioon alueen todellinen geopoliittinen tilanne. Muuten saatamme edistää kieroutunutta maailmanjärjestystä.

 
  
  

– Mietintö: Lasse Lehtinen (A6-0294/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin suomalaisen kollegani Lasse Lehtisen rajat ylittävien palvelujen tarjoajien velvoitteita koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta.

Nyt on todellakin aika kannustaa palvelujen sisämarkkinoita täydentävien toimien toteuttamista luomalla palvelujen tarjoajien velvoitteita koskeva yhtenäinen järjestelmä, jolla voidaan helpottaa palvelujen saumattomien sisämarkkinoiden kehittämistä. On olennaisen tärkeää, etteivät ainoastaan kuluttajat, vaan erityisesti myös pienet ja keskisuuret yritykset, niin rajat ylittävien palveluiden ostajina kuin niiden myyjinä, voisivat hyötyä suuremmasta oikeusvarmuudesta, yksinkertaisuudesta ja kustannusten vähentämisestä.

Kannatan mietinnössä esitettyä ajatusta, ettei pitäisi tehdä minkäänlaista eroa yksityisten ja julkisten palveluntarjoajien välillä, koska kumpienkin pitäisi kuulua yhtä lailla kuluttajansuojaa koskevien direktiivien soveltamisalaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme mietintöä vastaan, koska siinä itse asiassa pyritään jälleen vahvistamaan jo nyt merkittävää palvelujen, erityisesti julkisten palvelujen, sääntelyn purkamista esittämällä ”kuluttajansuojelun” ja ”oikeudellisen epävarmuuden” tapaisia argumentteja. Tämä tulee täysin selväksi lopullisessa päätöslauselmassa.

Jos tavoitteena olisi kuluttajansuojelu - joka todella olisi tarpeen – keskustelussa olisi käsitelty laajemmin kuluttajansuojelun alhaisen tason syitä ja ”oikeudellisen epävarmuuden” merkitystä, eli lähinnä markkinoiden sääntelyn purkamista, palveluiden yksityistämistä, työllisyyden epävakautta sekä työntekijöiden ja kuluttajien elinolosuhteita. Juuri nämä ”sisämarkkinoiden” ja ”kilpailusääntöjen” nimissä hyväksytyt toimenpiteet ovat kaventaneet oikeuksia ja vaikeuttaneet tärkeimpien peruspalveluiden saantia.

Siksi johtopäätös, että kyseisiä politiikkoja olisi edistettävä ja vahvistettava kuluttajansuojelun nimissä, on sekä vilpillinen että väärä erityisesti siksi, että komissio on jo ilmoittanut aikeistaan muuttaa perusteellisesti kuluttajan oikeuksia koskevia voimassa olevia säännöksiä ja yhdenmukaistaa niitä.

Tehokas kuluttajansuojelu tarkoittaa, että lopetetaan tällaiset toimet, pyritään kehittämään korkealaatuisia julkisia palveluja ja annetaan arvoa työlle ja työvoimalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Lasse Lehtisen rajat ylittävien palvelujen tarjoajia koskevan mietinnön puolesta ja kannatan toimia, jotka lisäävät kuluttajien luottamusta tällä alalla. Palvelusektorin osuus EU:n BKT:stä on lähes 70 prosenttia ja kasvaa jatkuvasti. Kuluttajien luottamus rajat ylittäviin palveluihin on kuitenkin edelleen huono, mikä estää sisämarkkinoiden täyden hyödyntämisen. Ryhmäni on sitä mieltä, että kuluttajien luottamusta lisäävät eniten palvelujen tarjoajille koko EU:ssa asetetut selkeät velvoitteet, jotka takaavat riittävän kuluttajansuojan.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Palveludirektiivi on epäselvä ja monimutkainen. Se jättää täytäntöönpanon suhteen tulkinnanvaraa oikeusistuimelle, jota ei voida erottaa. Meillä on nyt mietintö, jossa sanotaan selvästi: ei uutta palvelualan lainsäädäntöä. Se on hyvä asia ja estää lisävahinkojen syntymisen. Tämän lisäksi mietinnössä on ehdotus kuluttajien mahdollisuudesta yhteisiin rajat ylittäviin toimiin ja yritysten vastuun tietystä sääntelystä. Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta siitä huolimatta, että siinä vaaditaan uusia ”aloitteita”, toisin sanoen EU:n lakeja, jotka eivät ole tarpeen. Voinhan aina äänestää niitä vastaan, kun ne tulevat eteen...

 
  
  

– Mietintö: Kathlijne Maria Buitenweg (A6-0278/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Ei voida hyväksyä, että kukaan joutuu EU:ssa syrjityksi syntyperänsä tai uskontonsa vuoksi.

Asenteet joissakin EU:n jäsenvaltioissa osoittavat, että syrjintä on tavallinen ilmiö. Meille on menneisyydestä tuttuna esimerkkinä Unkarin slovakkia puhuvan väestön syrjintä ja asteittainen sulauttaminen laitoksissa, jotka olivat poliittisesti laaja-alaisten tahojen – fasistien, kommunistien, sosialistien ja oikeiston – hallinnassa. Slovakkia puhuvia kansalaisia on nyt vain 37 000, kun heitä 1920-luvulla oli 500 000.

Toisaalta EU:n jäsenvaltioihin muuttavat kansalaiset eivät saisi luoda uutta etnistä asutusta, vaan heidän olisi sulauduttava täysin isäntämaansa väestöön ja noudatettava sen vapautta ja demokratiaa koskevia periaatteita. Eräät brittikollegoistani kertoivat äskettäin, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa jotkut kansalaiset esiintyivät rauhallisessa kokouksessa julkisesti t-paidoissa, joissa oli iskulause ”not British but Muslim” (ei britti vaan muslimi).

EU:n direktiivin saattaminen osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä on tehtävä mahdollisimman korkeiden standardien mukaisesti. On oikein, että jäsenvaltioita vaaditaan ottamaan huomioon syrjinnän vastaiset säännökset, vaikka kaikki kansalaiset eivät niistä tietäisikään ja vaikka heidän lain tuntemuksensa olisikin vähäistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Koenraad Dillen (ITS). – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti lähtee Kathalijne Maria Buitenwegin mietinnön myötä hyvin vaaralliselle tielle. Äänestin sitä vastaan yhdessä ryhmäni kanssa. Mietintöön sisältyy niin kutsuttujen tasa-arvoelinten oikeus viedä ihmisiä oikeuteen ja todistustaakan kääntäminen riita-asioissa ja muissa tapauksissa, joissa esiintyy kiellettyä syrjintää. Tällainen yhdistelmä johtaa meidän mielestämme vääjäämättä sellaisten ihmisten ajojahtiin, jotka ovat eri mieltä ja esittävät kritiikkiä. Tästähän juuri on kysymys. Eurooppa haluaa uusia noitavainoja sellaisia ihmisiä vastaan, jotka kieltäytyvät hyväksymästä sen opinkappaleita ja monikulttuurista yhteiskuntaa. Tällä ei ole mitään tekemistä vähemmistöryhmien syrjinnän lopettamisen kanssa, vaan kyse on hyvin viimeistellyn poliittisen korrektiuden laillistamisesta.

Jos haluamme käydä käsiksi todelliseen syrjintään, meidän on puututtava Euroopan muslimiyhteisön naisten asemaan tai painostettava EU:n jäseneksi pyrkivää Turkkia luopumaan uskonnollisten vähemmistöjen räikeästä syrjinnästä. Tämä taas ei tietenkään oikein sovi Euroopan parlamenttiin ja sen toimintaohjelmaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Evans (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska uskon rodusta ja etnisestä alkuperästä riippumattomaan yhdenvertaiseen kohteluun. Uskon myös tasapuolisuuteen parlamentissa, joten mielestäni ihmisillä on oikeus esittää tarkistuksia, jotka eivät tue sitä. Olen kuitenkin hämmästynyt niiden tarkistusten määrästä, joiden puolesta jotkut parlamentin jäsenet ovat äänestäneet ja jotka ovat vastoin vähemmistön tasapuolista kohtelua. Yhtä paljon minua hämmästyttää se, että jotkut ovat pidättyneet näistä äänestyksistä.

Näin siksi, että mielestäni Euroopan unionin perusperiaatteena on kunnioitus vähemmistöjä ja kaikkia erilaisen taustan omaavia kohtaan, ja juuri me itse olemme alun perin halunneet tukea näitä ihmisiä, keitä he sitten ovatkin.

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Bradbourn (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit kannattavat täysin rodusta ja etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Konservatiivit pidättäytyivät kuitenkin mietintöä koskevasta äänestyksestä, koska joissakin mietinnön osissa todistustaakkaa vaaditaan siirrettäväksi syyttäjältä syytetylle. Yhdistyneen kuningaskunnan laissa sovelletaan perusperiaatetta ”syytön, kunnes toisin todistetaan”. Lisäksi meidän mielestämme EU:n ei pitäisi sekaantua millään tavalla itsenäisten jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten toimintaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlotte Cederschiöld ja Christofer Fjellner (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Äänestimme Kathalijne Maria Buitenwegin laatiman, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun direktiivin 2000/43/EY soveltamista koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön (A6-0278/2007) puolesta.

Mielestämme on tärkeää vastustaa kaikenlaista yhteiskunnassa esiintyvää syrjintää ja siksi suhtaudumme myönteisesti siihen, että komissio tarkistaa kyseisen direktiivin täytäntöönpanon. Tarkistaminen on arvokkaana apuna määriteltäessä, miten syrjinnän torjuntaa voidaan parantaa.

Puolustamme tasa-arvoa, ja siksi vastustamme esittelijän vaatimuksia myönteisten toimenpiteiden toteuttamisesta. Vastustamme jyrkästi tietojen tallentamista ja keräämistä tarkoituksena luokitella ihmisiä rodun ja etnisen alkuperän mukaan. Oikeusvaltioon perustuvan yhteiskunnan perusperiaatteiden puolustajina meillä on myös epäilyksiä, jotka kohdistuvat mietinnön vaatimukseen soveltaa käänteistä todistustaakkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Patrick Gaubert (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen. Siinä esitetään oikeita ja tasapuolisia havaintoja ja selitetään tyhjentävästi direktiivin täytäntöönpanon suurimmat ongelmat. Siinä todetaan aivan oikein, että hyvin harva kansalainen on todella perillä oikeuksistaan, ja vaaditaan parempaa tiedon jakamista kansalaisille.

Kannatan erityisesti ajatusta myöntää riittävästi varoja tasa-arvosta vastaaville elimille, joiden merkitys on tällä alalla ratkaisevan tärkeä ja joiden on ehdottomasti pysyttävä riippumattomina.

Mietinnössä todetaan huolestuneesti, että joissakin jäsenvaltioissa direktiivin kansallinen täytäntöönpano on laiminlyöty tai että se on ainakin puutteellista.

Mietinnössä ei unohdeta täsmentää, että tietojenkeruu, joka on arkaluontoisin kohta asiassa, on suoritettava yksityisyyttä kunnioittaen ja että tietoja saa kerätä vain silloin, kun on paljastettava vähemmistöihin mahdollisesti kohdistuvaa syrjintää.

Kun kyse on niin perusluonteisesta periaatteesta kuin yhtäläisestä kohtelusta, Eurooppa ei voi tyytyä sanoihin, vähimmäislainsäädäntöön eikä tilanteen tarkkailuun. Tämän vuoksi olen kannattanut voimakkaasti tämän tekstin hyväksymistä täysistunnossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Meillä on jo ollut tilaisuus korostaa paljon ylistetyn Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden yhteydessä, että yhdenvertaisista mahdollisuuksista puhuttaessa tärkeimmäksi kysymykseksi nousee oikeuksien käytön takaaminen.

Toisin sanoen yhtäläisten oikeuksien periaatteen takaaminen ja soveltaminen erityisesti, kun on kyse tässä mietinnössä käsitellystä rotuun ja etniseen alkuperään liittyvästä syrjimättömyydestä, edellyttää sen varmistamista, että kaikki pääsevät osallisiksi perusoikeuksista ja voivat käyttää niitä täysipainoisesti hyväkseen. Näitä perusoikeuksia ovat muiden muassa oikeus terveydenhuoltoon, ruokaan, koulutukseen ja työhön, työntekijöiden oikeudet ja ammattiyhdistysoikeudet, oikeus kohtuulliseen palkkaan, kulttuuriin ja ajanvietteisiin sekä oikeus urheiluun ja kansalaisvaikuttamiseen. Mietinnössä kuitenkin vain sivutaan tätä kysymystä, joka meidän mielestämme on ratkaisevan tärkeä.

Kaikkien ihmisten on tietysti oltava täysin perillä oikeuksistaan ja voitava ryhtyä toimenpiteisiin sekä saatava tukea, jos näitä oikeuksia poljetaan. Näin erityisesti siksi, että kaikille on taattu ilmainen ja yleinen oikeussuoja, joka on demokratiaa vahvistava julkinen peruspalvelu. Tärkeintä kuitenkin on yhteiskunnan perusteellinen muuttaminen, joka perustuu siihen, että käydään käsiksi epätasa-arvon perimmäiseen syyhyn, kapitalismiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Kannatan Kathalijne Maria Buitenwegin mietintöä rodusta ja etnisestä alkuperästä riippumattomasta yhdenvertaisesta kohtelusta. Syrjintä rodun tai etnisen alkuperän perusteella samoin kuin vammaisuuden, iän, sukupuolen, uskon tai uskonnon, sosiaalisen taustan tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella on aivan liian yleistä kaikkialla EU:ssa. Yksittäisten jäsenvaltioiden ja koko EU:n on ryhdyttävä toimiin syrjinnän poistamiseksi sen kaikissa muodoissa – katuvälikohtauksiin puuttumisesta Yhdistyneen kuningaskunnan muinaisen muuttovapautta rajoittavan lain ”Act of Settlement” kumoamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Kannatan Kathalijne Maria Buitenwegin mietintöä, jossa käsitellään ihmisten tasavertaista kohtelua rodusta ja etnisestä alkuperästä riippumatta.

Rasismi on vastoin kaikkia Euroopan unionin periaatteita, ja on tyrmistyttävää huomata, että kirjattujen rasististen hyökkäysten määrä Euroopassa on dramaattisesti kasvanut. Mielestäni meidän olisikin kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että ihmiset saisivat tietoa syrjinnänvastaisista laeista ja keinoista, joilla yksilö voi puolustaa oikeuksiaan. Tuen myös esittelijän vaatimusta, että komission on direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon lisäksi otettava huomioon hankalat paikalliset olosuhteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Joskus parlamentin jäsen on valintoja tehdessään puun ja kuoren välissä. Tästä mietinnöstä toimitettu äänestys oli siitä tyypillinen esimerkki. Yhtäältä mietinnössä käsitellään sellaisen lainsäädännön käyttöönottoa, josta suureen osaan suhtaudun erittäin epäilevästi. Toisaalta siinä on ITS-ryhmän tarkistuksia, jotka eivät useimmiten ole korjanneet mietinnön vikoja vaan tuoneet tilalle vielä huonompia argumentteja. ITS:n antaman panoksen puolesta on tuskin mahdollista äänestää. Siksi päätin pidättyä äänestämästä.

Ei ole epäilystäkään siitä, että syrjintä on edelleen Euroopassa laajalle levinnyt ongelma, jota on vaikea kitkeä pois. Myönnän, että saattaisi olla hyvinkin perusteltua keskustella siitä, miten siihen voitaisiin puuttua yhteisesti hallitustenvälisellä tasolla. Tässä erityistapauksessa on kuitenkin kyse lainsäädännöstä, joka on hyvin kauaskantoinen ja perustuu meidän ajatustavoillemme melko vieraaseen oikeusperiaatteeseen. Myönteiset toimenpiteet ovat jo sinällään epäilyttävä menetelmä. Toimenpiteiden tehokkuuden edellyttämää henkilön rodun kirjaamista sen sijaan ei voida millään hyväksyä moraalisten syiden vuoksi ja siksi, että henkilökohtainen koskemattomuus on taattava. Samoin on pitäviä syitä suhtautua varauksellisesti todistustaakan kääntämiseen. Olen vakaasti sitä mieltä, että meidän on puolustettava oikeusjärjestelmäämme, joka perustuu siihen periaatteeseen, että henkilö on syytön, kunnes hänet on todistettu syylliseksi, oli alkuperäinen tarkoitus sitten kuinka kunnioitettava hyvänsä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Äänestän Kathalijne Maria Buitenwegin laatiman, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa koskevan mietinnön puolesta.

Kathalijne Maria Buitenweg on laatinut erinomaisen mietinnön. Huolimatta syrjinnänvastaisten direktiivien kansallisen täytäntöönpanon edistymisestä rasistisen tai etnisen syrjinnän uhrien määrä ei ole vähentynyt.

Yksilön oikeuksien ajamisen helpottaminen oikeusistuimissa ja oikeusprosessien yhteydessä annettava apu ovat hyvin tärkeitä asioita, joita esittelijä on maininnut.

Olen myös sitä mieltä, että on hyvin tärkeää asettaa EU:n kansalaisten oikeuksia koskevaa tietoa laajasti saataville. Oikeuksista ei ole paljonkaan hyötyä, elleivät ihmiset tiedä oikeuksistaan tai siitä, miten he voivat niistä hyötyä. Jotta tämä tilanne saataisiin työelämässä kuntoon, puolalaiset työnantajat ovat joutuneet antamaan työntekijöilleen tietoja syrjinnänvastaisesta lainsäädännöstä.

Meidän on varmistettava, että Euroopan unionin toimielimet ja jäsenvaltiot tekevät Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden yhteydessä kaikkensa saadakseen jokaisen Euroopassa asuvan tietoiseksi oikeuksistaan.

 
  
  

– Mietintö: Piia-Noora Kauppi (A6-0290/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatin Piia-Noora Kaupin mietintöä naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa. Eurooppa on näyttänyt tietä siihen, että kaikkialla unionissa on otettu valtavia edistysaskelia tasa-arvoasioissa.

Eräs erityisalue, jossa on tapahtunut edistystä, ovat olleet turvallisuuspalvelut, erityisesti palotoimi. Omassa vaalipiirissäni edistys on kuitenkin uhattuna palokuntien liiton ja yleisön valtavista protesteista huolimatta, koska liberaalijohtoinen kreivikuntaneuvosto uhkaa leikata talousarviosta 700 000 Englannin puntaa, mikä lopettaisi 24-tuntisen päivystyksen kahdella jäljellä olevalla paloasemalla Cambornessa ja Falmouthissa. Samanaikaisesti neuvosto maksaa itselleen korvauksina ylimääräiset miljoona Englannin puntaa vuodessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Olen iloinen, että neljä niistä viidestä ehdotuksesta, jotka esitin ryhmäni puolesta täysistunnon äänestettäviksi ja jotka olivat osa laatimaani maatalousvaliokunnan lausuntoa, on hyväksytty.

Kiinnitän huomiota laajamittaiseen köyhyyteen ja syrjäytyneisyyteen, joka koettelee naisia joillakin maaseutualueilla. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien takaaminen naisille, minkä on oltava keskeinen tavoite kaikissa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja muiden asiaan liittyvien yhteisön politiikkojen välineissä, edellyttää tehokkaita toimia.

Tärkeää oli myös nähdä, miten ratkaisevaa on parantaa maaseudulla asuvien naisten elämänlaatua. Heille on varmistettava helpompi pääsy perus- ja ammattikoulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, uusien viestintävälineiden vaatimiin perusrakenteisiin sekä tehokkaan ja asianmukaisen paikallisen julkisen terveydenhuollon piiriin ja taattava lasten ja perheiden tarvitsemat perusrakenteet ja palvelut, erityisesti paikalliset lastenhoitopalvelut, koulut, kulttuurikeskukset ja kaupat.

Vaadimme myös tasavertaisuutta maataloudessa työskenteleville naisille, ja pyysimme Eurostatia sisällyttämään kyseiset ihmisryhmät tilastoihinsa, jotta naisten tekemä työ saisi enemmän näkyvyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Kesäkuun lista katsoo, että naisten ja miesten tasa-arvo on demokratian peruskysymys, joka on asetettava ensisijaiseksi kaikissa maailman maissa.

Mietintöön sisältyy useita ehdotuksia siitä, miten tasa-arvoon olisi pyrittävä. Joissakin ehdotuksissa korostetaan työllisyyspoliittisin toimia, naisten osallistumista poliittiseen elämään ja erilaisia koulutussuunnitelmia. Käy kuitenkin selvästi ilmi, että kuten tavallista kyse on unionin taloudellisten varojen ja vallan lisäämisestä sekä kalliiden kampanjoiden käynnistämisestä unionin tuella. EU:n toimielimet eivät ole oikeita tahoja hoitamaan tällaisia asioita. Yhdenmukaistaminen on usein askel taaksepäin niille maille, joissa on päästy pisimmälle, koska lähtötaso vaihtelee suuresti maasta toiseen.

Naisten ja miesten tasa-arvon on oltava päämäärä johon kaikki jäsenvaltiot tähtäävät, mutta asia on hoidettava kansallisella tasolla. Olemme päättäneet äänestää tätä mietintöä vastaan, koska sen tarkoitus on laajentaa EU:n valtaa Euroopan unionin itsenäisten valtioiden kustannuksella.

 
  
MPphoto
 
 

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Äänestän naisten ja miesten tasa-arvon puolesta.

Vaikka komissio tekee työtä naisten ja miesten tasa-arvon eteen, tarvitaan lisää yritystä ja toimia, koska emme ole tähän mennessä nähneet todellista edistymistä samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisessa.

Vaadin, että palkka ja eläkkeet ovat sukupuolesta riippumattomia ja että miehiä rohkaistaan jäämään vanhempain- ja isyysvapaalle. Jäsenvaltioiden on lisäksi ryhdyttävä käytännön toimin torjumaan naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa, joka johtuu katkoksista työurassa, esimerkiksi äitiydestä tai huollettavien hoitamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, äänestän Piia-Noora Kaupin laatiman, naisten ja miesten tasa-arvoa Euroopan unionissa koskevan mietinnön puolesta.

Piia-Noora Kauppi kehottaa mietinnössään jäsenvaltioita torjumaan naisten ja miesten epätasa-arvoisuutta työelämässä.

Epätasa-arvo on kaikkein ilmeisintä työelämän alalla. Naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero on 15 prosenttia, ja joissain maissa ero on jopa 30 prosenttia. Jopa 32 prosenttia naisista tekee osa-aikatyötä, miehistä vain seitsemän prosenttia.

Huomiota on kiinnitettävä naispuolisten maahanmuuttajien ja etnisistä vähemmistöistä peräisin olevien naisten sekä ikääntyneiden naisten ja yksinäisten äitien tilanteeseen, koska he ovat väliinputoajia ja heitä syrjitään monilla elämän aloilla.

Meidän olisi torjuttava sukupuolistereotypioita, joita näkyy työelämässä, koulutuksessa ja viestintävälineissä. Hyvä olisi myös laatia tiedotuskampanjoita, jotta naiset voivat itse puuttua heitä halventaviin tilanteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Piia-Noora Kaupin laatiman mietinnön puolesta, koska siinä kehotetaan virallisesti Euroopan komissiota kehittämään sukupuolianalyysi, jossa kartoitetaan valtavirtaistamisen näkökulmasta eläkeuudistusten vaikutuksia EU:ssa naisten elämään pyrkien yksilöimään eläkeoikeuksia sekä sosiaaliturvaa ja verotusjärjestelmiä koskevia oikeuksia.

Koska laadin vuonna 1997 mietinnön pk-yrityksissä ja maatilan töissä avustavien kumppaneiden asemasta, haluan korostaa, että olemme jo kymmenen vuoden ajan odottaneet Euroopan komissiolta ehdotuksia vuonna 1986 annetun direktiivin vahvistamiseksi ja avustavien kumppaneiden asemaa koskevan eurooppalaisen viitekehyksen luomiseksi. Kyseessä ovat kymmenet miljoonat näkymättömät työntekijät, jotka eivät näy missään tilastoissa ja joilla ei varsinkaan avioeron sattuessa ole minkäänlaista sosiaaliturvaa sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalta.

Toivon, että komissio tekee viimein velvollisuutensa tässä asiassa ja ryhtyy päätöslauselman vaatimiin konkreettisiin toimiin.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen tätä mietintöä, jossa sukupuolten tasa-arvopolitiikkoja pidetään olennaisen tärkeinä keinoina pyrittäessä vastaamaan Euroopan demografisen haasteen selkeään sukupuoliulottuvuuteen.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö