Hakemisto 
Puheenvuorot
PDF 913k
Torstai 27. syyskuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos
1. Istunnon avaaminen
 2. Vastaanotetut asiakirjat ks. pöytäkirja
 3. Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpano (keskustelu)
 4. Naisten ja miesten tasa-arvo Euroopan unionissa – 2007 (keskustelu)
 5. Tervetulotoivotukset
 6. Kattavan syöväntorjuntastrategian tarpeellisuus (kirjallinen kannanotto): ks. pöytäkirja
 7. Pyyntö parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi: ks. pöytäkirja
 8. Esityslista: ks. pöytäkirja
 9. Äänestykset
  9.1. Digitaaliset kirjastot (äänestys)
  9.2. Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus (äänestys)
  9.3. Kuolemanrangaistusta koskevaa moratoriota koskevan neuvoston päätöksen täytäntöönpano (äänestys)
  9.4. ETPP-operaatio Tšadin itäosassa ja Keski-Afrikan tasavallan pohjoisosassa
  9.5. Burman tilanne (äänestys)
  9.6. Rajat ylittävien palvelujen tarjoajien velvoitteet (äänestys)
  9.7. Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpano (äänestys)
  9.8. Naisten ja miesten tasa-arvo Euroopan unionissa – 2007 (äänestys)
 10. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanot: ks. pöytäkirja
 11. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
 12. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja
 13. Ilmoitus neuvoston toimittamista yhteisistä kannoista: ks. pöytäkirja
 14. Äänestysselitykset
 15. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
 16. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja
 17. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja
 18. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja
 19. Istuntokauden keskeyttäminen
 LIITE (Kirjalliset vastaukset)


  

Puhetta johti
varapuhemies Marek SIWIEC

 
1. Istunnon avaaminen
  

(Istunto avattiin klo 10.00)

 

2. Vastaanotetut asiakirjat ks. pöytäkirja

3. Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpano (keskustelu)
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana Kathalijne Maria Buitenwegin laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY soveltamisesta (2007/2094(INI)) (A6-0278/2007).

 
  
MPphoto
 
 

  Kathalijne Maria Buitenweg (Verts/ALE), esittelijä. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää niitä lukuisia kollegoitani, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän asiakirjan syntymiseen. Olin seitsemän vuotta sitten yhteisesittelijänä direktiivissä, ja nyt keskustelemme sen soveltamista koskevasta mietinnöstä. Parlamentin kanta on ollut yksimielinen kautta linjan, ellei oteta huomioon paria toisinajattelijaa, jotka ovat jättäneet tarkistuksia, kuten kohta näette. Olemme keskustelleet yksityiskohtaisesti ja joskus kiihkeästikin esimerkiksi todistustaakan jakamisesta, mutta onneksi emme ole kadottaneet hetkeksikään yhteistä tavoitetta, ja toivonkin, että pidätte tätä mietintöä yhteisenä hankkeena.

Hyväksyimme vuonna 2000 runsaalla ääntenenemmistöllä direktiivin, jota voidaan aivan oikeutetusti kuvata vallankumoukselliseksi. Syrjintä kiellettiin koko Euroopan laajuisesti niin työelämässä kuin sosiaaliturvan saannissa ja asumisessa, ja yhdenvertaisesta kohtelusta tehtiin pakollista. Olin ja olen yhä mielettömän ylpeä siitä. Komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti tekivät hienoa työtä. Tämä ei tietenkään merkitse, että asiat olisivat muuttuneet kovin paljon tosielämässä. Syrjintää on vielä paljon.

Itse asiassa syrjintä- ja rasismitapaukset ovat viime vuosina sekä lisääntyneet määrällisesti että vakavoituneet. Useimmissa maissa työttömyys on huomattavasti yleisempää maahanmuuttajien kuin muiden työikäisten keskuudessa. Rasismiin perustuva väkivalta on lisääntynyt. Lainsäädäntö on hyvin tärkeä keino syrjinnän estämisessä, koska sen avulla asetetaan normit. Sen avulla ihmiset saavat tietää, mikä on Euroopan unionin kanta asiaan, miten meidän olisi käyttäydyttävä toisiamme kohtaan ja mitä ei voida hyväksyä. Lainsäädännöllä myös annetaan ihmisille keinot saada korvausta syrjinnästä.

Nyt Euroopan komissiota työllistää sen tarkistaminen, ovatko jäsenvaltiot saattaneet EU:n säännöt asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Puhuin tästä juuri tällä viikolla komission jäsenen Špidlan kanssa, ja on selvää, että komissiolla on tässä asiassa hyvät aikomukset. Sillä on kova halu varmistaa lainsäädännön täytäntöönpano jäsenvaltioissa. Onnittelut siitä komissiolle.

En kuitenkaan voi olla ajattelematta, että tarvitaan hiukan enemmän intoa ja puhtia. Nämä lait oli tarkoitus panna täytäntöön vuonna 2004. Puhuttiin paljon aiheen arkaluontoisuudesta ja vaikeista yksityiskohdista. Kun nykyinen komissio astui virkaansa, ilmoititte syrjinnän poistamisen olevan politiikkanne ydinasia, ja nyt toimikautenne on jo puolivälissä. Ihailen suuresti tähänastisia toimianne, mutta toivon, että painostaisitte jäsenvaltioita hieman enemmän. Se on olennaisen tärkeää.

Alle puolet jäsenvaltioista on saattanut direktiivin täysimääräisesti osaksi lainsäädäntöään. Monessa valtiossa välittömän ja välillisen syrjinnän, uhkailun ja todistustaakan määritelmää ei ole otettu asiamukaisesti lainsäädäntöön. Joissakin jäsenvaltioissa toki kielletään syrjintä työelämässä, mutta tavaroiden ja palvelujen tarjontaa koskevaa syrjintäkieltoa pidetään liian pitkälle menevänä. Kuitenkin juuri näillä aloilla on monia ongelmia.

Otetaanpa esimerkiksi vaikka koulutus. Euroopan unionin uuden perusoikeusviraston mukaan romaniperheiden lapsia sijoitetaan epäasianmukaisesti kouluihin, jotka on tarkoitettu kehitysvammaisille lapsille. Toinen esimerkki on asuminen: asuntoilmoituksissa mainitaan hyvin usein, että talossa ei asu vierasmaalaisia. Se ei ole hyväksyttävää.

Syrjintäkielto on saatettava voimaan välittömästi sekä työelämässä että muilla aloilla. Arvoisa puhemies, laki on tehokas vain, jos ihmiset tuntevat omat oikeutensa. Eurobarometrin mukaan kuitenkin vain 35 prosenttia haastatelluista ihmisistä tiesi, että heidän kotimaassaan on syrjinnän vastaisia lakeja. Vieläkin harvempi sanoo tietävänsä, mitä pitäisi tehdä, jos itse joutuu syrjinnän uhriksi. Miten komissio aikoo taata, että laista tulee todellisuutta ihmisten elämässä? Direktiivissä velvoitetaan tiedottamaan asiasta ihmisille, mutta miten komissio aikoo varmistaa, että velvoite täytetään?

Arvoisa puhemies, vaikka ihmiset tietävät lain olemassaolosta, heidän tiellään saattaa silti olla esteitä, koska säännöt ja vaatimukset ovat joskus ongelmallisia. Joissakin maissa valituksen tekoaika saattaa olla hyvin lyhyt, esimerkiksi vain 30 päivää. Sitä vastoin menettelyn muut vaiheet voivat kestää naurettavan kauan ja olla monimutkaisia. Syrjinnän vastaisten lakien rikkomisesta aiheutuvien seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Se on sanottu hyvin direktiivissä, ja olimme siitä kaikki yhtä mieltä. Kuitenkin vain muutamassa maassa seuraamukset ovat riittäviä.

Ehkä on syytä mainita positiivinen esimerkki. Myönteistä on, että lähes kaikissa maissa on nykyään tasa-arvoista kohtelua edistävä elin. Se on tärkeä saavutus, ja monissa maissa kyseiset elimet puuttuvat sekä rotuun että muihin syihin perustuvaan syrjintään. Pidän sitä myönteisenä. Valitettavasti vain kaikilla näillä elimillä ei ole riittävästi varoja hoitaa vastuualuettaan, ja pyydänkin komissiota harkitsemaan myös tätä näkökohtaa arvioidessaan syrjinnän vastaisten lakien täytäntöönpanoa. Voiko komissio kommentoida tätä?

Arvoisa puhemies, totean lopuksi, että olen ylpeä tästä lainsäädännöstä. Sen täytäntöönpanossa on edistytty, mutta ei vielä tarpeeksi. Monet maat eivät ole vielä saattaneet sitä täysimääräisesti osaksi lainsäädäntöään. Vaikka näin olisi kirjaimellisesti tehtykin, meidän on vielä varmistettava, että ihmiset saavat tietoja oikeuksistaan, koska jos he eivät tiedä oikeuksistaan, he eivät voi vedota niihin, mikä olisi hyvin tärkeää syrjinnän torjumisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa esittelijä, hyvät parlamentin jäsenet, komissio suhtautuu erittäin myönteisesti tähän mietintöön, joka koskee rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY soveltamista.

Komissio panee merkille parlamentissa esitetyt useat eri näkökohdat ja haluaa kiinnittää huomionne moniin asioihin. Direktiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa koskevan valvontatehtävän puitteissa komissio aloitti viime kesäkuun lopulla rikkomista koskevat menettelyt 14:ä sellaista jäsenvaltiota vastaan, jotka eivät olleet saattaneet direktiiviä asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Minun on täsmennettävä, että jotkut jäsenvaltioista ovat jo muuttaneet lainsäädäntöään komission esittämien huolenaiheiden mukaisesti tai ilmoittaneet olevansa halukkaita tekemään niin.

Kuten ilmoitimme vuonna 2005 antamassamme tiedonannossa puitestrategiasta syrjinnän torjumiseksi ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoamiseksi kaikille, yksityiskohtaisia tietoja direktiivin täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa on saatavissa joka vuosi julkaisemastamme oikeudellisten asiaintuntijoiden ryhmän laatimasta kattavasta raportista, ja yksittäiset kansalliset kertomukset ovat luettavissa verkossa.

Kathalijne Maria Buitenweg huomauttaa aivan oikein, että tasa-arvosta vastuussa olevat elimet ovat avainasemassa syrjinnän torjunnassa. Tämän vuoksi rahoitamme Equinet-verkostoa, jossa jäsenvaltioiden elimet vaihtavat yhdessä kokemuksia ja tietoja hyvistä käytännön ratkaisuista.

Kuten mietinnössä korostetaan, tietojen kerääminen on arka aihe. Ilman sitä on kuitenkin mahdotonta arvioida syrjintätapausten laajuutta ja tietää, ovatko toteutetut toimet tehokkaita. Koska suuri osa kerätyistä tiedoista saattaa olla luonteeltaan henkilökohtaisia ja paljastaa henkilön rodulliseen tai etniseen alkuperään tai jopa uskonnolliseen vakaumukseen tai sukupuolielämään liittyviä asioita, tiedot on käsiteltävä noudattaen henkilötietodirektiivin 95/46/EY mukaisia asiaan liittyviä säännöksiä.

Direktiivissä kielletään yleisesti arkaluonteisten henkilötietojen käsittely. Tähän sääntöön voidaan kuitenkin tehdä joitakin poikkeuksia erityisesti, jos kyseinen henkilö on antanut nimenomaisen suostumuksensa tai jos – siteeraan tekstiä – käsittely on tarpeen erityisten oikeuksien ja velvoitteiden noudattamiseksi työoikeuden alalla.

Lisäksi jäsenvaltiot voivat säätää poikkeuksia tärkeän yleisen edun perusteella sillä edellytyksellä, että ne toteuttavat asianmukaiset takeet. Jäsenvaltiot voivat päättää, onko soveliasta kerätä etniseen alkuperään liittyviä tietoja syrjinnän torjumiseen tähtääviä tilastoja varten edellyttäen, että tietosuojadirektiivissä vaaditut takeet toteutetaan.

Eurobarometri-tutkimus syrjinnästä Euroopan unionissa osoitti, että useat EU:n kansalaiset olivat yleensä valmiita antamaan nimettöminä henkilökohtaisia tietoja luettelointitarkoituksiin syrjinnän torjumiseksi. Kolme Euroopan unionin kansalaista neljästä olisi valmiita antamaan etnistä alkuperäänsä ja uskontoaan tai vakaumuksiaan koskevia henkilökohtaisia tietoja.

Tämän tyyppiset tiedot ovat erityisen tärkeitä pyrittäessä myönteisen toiminnan avulla poistamaan syrjintää ja syvälle juurtuneita haittatekijöitä. Komissio julkaisi viime helmikuussa tasa-arvokysymyksiin liittyvän eurooppalaisen oppaan, jonka tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita parantamaan tietojen keruuta.

Samassa tammikuussa 2007 julkaistussa Eurobarometri-tutkimuksessa kävi ilmi, että kansalaiset eivät mielestään tunteneet riittävästi oikeuksiaan syrjinnän uhreina. Vaikka oikeuksien tunteminen vaihteli huomattavasti eri maiden välillä – esimerkiksi Suomessa 65 prosenttia haastatelluista väitti tuntevansa oikeutensa, kun taas Itävallassa vain 17 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä – prosenttimäärien keskiarvo, 32, osoittaa selvästi, kuten olette hyvin tuonut esiin, että toimet tiedostamisen lisäämiseksi ovat yhä tarpeen.

Olen vakuuttunut siitä, että nykyinen toimintamme, jota lujittavat Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi 2007 ja jäsenvaltioissa toteutettavat noin 430 tointa, sekä monimuotoisuuden puolesta ja syrjintää vastaan suunnattu kampanja auttavat osaltaan poistamaan tiedon puutetta.

Pidän tärkeänä mainita erityisesti rahoittamamme koulutusohjelmat, jotka on tarkoitettu kansalaisjärjestöille, ammattijärjestöille, asianajajille ja yrityksille.

Komissio on lujasti päättänyt käyttää hyväksi kaikkia mahdollisia välineitä parantaakseen romanien asemaa Euroopan unionissa. Lähinnä on tarkoitus varmistaa direktiivin 2000/43/EY noudattaminen, käyttää hyväksi yhteisön rakennerahastoja, erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa, ja lisätä romanien ja suuren yleisön tietoisuutta romanien oikeuksista ja velvollisuuksista.

Etnisten vähemmistöjen, muun muassa romanien, yhteiskuntaan ja työelämään integroitumista käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä esittelee raporttinsa ja joukon suosituksia joulukuun alussa. Ryhmän tavoitteena on tunnistaa integroitumisen esteet ja tuoda esiin julkisen vallan ja yritysten soveltamia hyviä käytännön ratkaisuja.

Tässä yhteydessä on sanottava, että pidämme myönteisenä Euroopan parlamentin kiinnostusta moniperusteista syrjintää koskevaa kysymystä kohtaan. Haluaisin luonnollisesti malttamattomasti saada tietää tämän vuoden lopulla komissiolle tehdyn uuden tutkimuksen tulokset. On selvää, ettei syrjimättömyys yksin riitä takaamaan yhtäläisiä mahdollisuuksia tietyille ryhmille, jotka ovat yhteiskunnallisesti muita huonommassa asemassa. Komissio onkin tilannut perusteellisen analyysin jäsenvaltioissa noudatettavista hyvistä käytännön ratkaisuista erityisesti työvoimapolitiikan alalla.

Komissio pitää hyvin tärkeänä myös sitä, että jäsenvaltiot soveltavat oikein omia lakejaan, mutta on selvää, ettei lainsäädäntö yksin riitä. Toivomme voivamme täydentää sitä tutkimuksella, tietoisuutta lisäämällä, koulutuksella ja vaihtamalla hyviä käytännön ratkaisuja, joilla estetään syrjintää, ja silloin kun tämä ei ole mahdollista, tarjoamalla sen uhreille sopivia korvauksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Patrick Gaubert, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan kiittää Kathalijne Maria Buitenwegia hänen tekemästään korkealaatuisesta työstä. Mietinnössä tuodaan esiin oikeita ja tasapuolisia toteamuksia. Tärkeimmät eli direktiivin soveltamista koskevat ongelmat käsitellään mietinnössä perusteellisesti.

On totta, että vain hyvin harvat kansalaiset tietävät tarkkaan, mitkä ovat heidän oikeutensa, jos he joutuvat syrjinnän uhreiksi. Tämän vuoksi näyttää olevan aivan välttämätöntä varmistaa kansalaisten parempi tiedonsaanti, erityisesti tänä Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuonna. Kannatan ajatusta myöntää riittävästi varoja tasa-arvon edistämisestä vastaaville elimille. Niillä on tällä alalla ratkaisevan tärkeä rooli ja niiden on, kuten mietinnössä aivan oikein todetaan, säilyttävä ehdottomasti riippumattomina.

Huolestuttavin toteamus on kuitenkin se, että jotkin jäsenvaltiot ovat laiminlyöneet joko kokonaan tai osittain direktiivin saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöään. Meidän on ehdottomasti ryhdyttävä toimiin kaikkien jäsenvaltioiden varustamiseksi tarvittavalla lainsäädännöllä, jotta jokainen ihminen asuinvaltiosta riippumatta voisi saada välttämättömän suojelun.

Asian arkaluontoisemmasta puolesta, tietojenkeruusta, mietinnössä todetaan varovasti, että sen yhteydessä on kunnioitettava yksityisyyttä ja että tietoja on kerättävä vain vähemmistöihin kohdistuvan mahdollisen syrjinnän paljastamiseksi. Tarkoitus ei missään tapauksessa ole, että eksyttäisiin vaarallisille poluille laatimaan etnisiä profiileja, vaan että lopulta saataisiin tietoja, joiden avulla olisi mahdollista mitata ilmiön laajuutta ja löytää siihen sopivia ratkaisuja.

Kun kyse on niin perustavasta periaatteesta kuin tasapuolisen kohtelun periaatteesta, Eurooppa ei voi tyytyä pelkkiin sanoihin, se ei voi tyytyä vähimmäislainsäädäntöön eikä se voi tyytyä jäämään pelkäksi tarkkailijaksi. Meidän on oltava tarkkana. Sen lisäksi meidän on toimittava, oltava edelläkävijöitä, pyrittävä siihen, että Eurooppa on asiassa hyvänä esimerkkinä, sillä mitä parempaa esimerkkiä Eurooppa näyttää, sitä vähemmän siitä löytyy moitittavaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Martine Roure, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ensiksi kiitän Kathalijne Maria Buitenwegia hänen erinomaisesta työstään. Tuemme hänen mietintöään täysin. Viimeaikaiset tiedot osoittavat näet valitettavasti, että syrjintä on yhä vaikea ja ajankohtainen ongelma monissa jäsenvaltioissa.

Euroopan unionin perusoikeusviraston elokuussa 2007 julkaistusta ensimmäisestä raportista käy ilmi, että rasistiset rikokset ovat lisääntyneet ainakin kahdeksassa unionin valtiossa. Tämä on hälyttävää erityisesti siksi, että Euroopan unionilla on hyvin edistyksellinen syrjinnän vastainen lainsäädäntö. Olen samaa mieltä siitä, että jäsenvaltiot ovat saattaneet tätä lainsäädäntöä huonosti osaksi kansallista lainsäädäntöään ja että ne toteuttavat sitä epätäydellisesti. EU:n kansalaiset saavat huonosti tietoja eivätkä tiedä varsinkaan sitä, että heillä on mahdollisuus vedota tähän lainsäädäntöön, jotta heidän oikeuksiaan puolustettaisiin silloin, kun he joutuvat syrjinnän uhreiksi.

Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuotta sekä rasismin ja muukalaisvihan vastaisesta toiminnasta tehtävää puitepäätöstä koskevan mietinnön laatijana olen sitä mieltä, että jäsenvaltioiden on ponnisteltava enemmän varmistaakseen, että EU:n lainsäädäntöä sovelletaan asianmukaisesti. On myös välttämätöntä, että lakitekstejä tehdään laajalti tunnetuiksi, jotta EU:n kansalaiset ottavat ne omakseen.

Todella edistyksellinen seikka tässä tasa-arvoista kohtelua koskevassa direktiivissä on todistustaakan kääntäminen. Meidän on vaadittava konkreettisten keinojen käyttöönottoa tämän edistysaskeleen varmistamiseksi kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Lopuksi katson, että on välttämätöntä lujittaa syrjinnän torjuntaa koskevaa EU:n oikeusperustaa hyväksymällä horisontaalinen direktiivi, joka kattaa perustamissopimuksen 13 artiklaan kirjatut syrjinnän muodot. Haluan kysyä komissiolta, miten kyseisen direktiivin toteutettavuutta koskeva tutkimus edistyy.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophia in ’t Veld, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, me laadimme lakeja täällä Euroopan parlamentissa, mutta lait eivät yksin voi poistaa rasismia ja muukalaisvihaa. Poliitikkojen ja muiden mielipidejohtajien lausahdukset luovat vihalle ja suvaitsemattomuudelle otollista ilmapiiriä, jossa syrjinnästä tulee normaalia, ja tällöin laki jää kuolleeksi kirjaimeksi.

Haluaisin todella nähdä Euroopan komission käyvän käsiksi Euroopassa esiintyvään syrjintään yhtä johdonmukaisesti kuin se puuttuu esimerkiksi markkinasääntöjen rikkomiseen. Meidän olisi suojeltava Euroopan inhimillistä pääomaa aivan yhtä tarmokkaasti kuin rahallista pääomaa. Jos pärjäämme Bill Gatesille, pärjäämme varmasti myös syrjintää harjoittaville yrityksille ja viranomaisille. Tiedämme, että rotudirektiivin vaatimukset ovat joiltakin osin jääneet vielä täyttämättä 14 hallitukselta. Silti komissiolla ei näytä olevan kiirettä saattaa sääntöjä voimaan, vaan se antaa jäsenvaltioille aivan liian paljon aikaa yhdenmukaistamiseen. Tämä laki olisi ollut pantava täytäntöön jo vuosia sitten. Bill Gatesin emme olisi antaneet selviytyä tällaisesta ilman seuraamuksia.

Terrorismin ja rikosten torjunnassa emme saa sallia sääntöjen muuttamista. Jotkin toimenpiteet koskevat vain tiettyjä ryhmiä ja näyttävät laillistavan syrjinnän. Tästä esimerkkeinä voidaan mainita muun muassa ”stop-and-search” -pysäytykset, profilointimenetelmät ja niin edelleen. Myös integrointitoimet voivat joskus olla syrjiviä. Voin mielihyvällä todeta, että kotimaassani tuomioistuin hylkäsi integrointitoimet, jotka hallitus yritti ottaa käyttöön, koska ne olivat todellakin syrjiviä.

Useista tarkistuksista erityisesti yksi, tarkistus 4, kiinnitti huomiotani. Siinä sanotaan, että vähemmistöjen suojeleminen ja syrjinnän vastaisen lainsäädännön noudattaminen ovat kunkin jäsenvaltion asia. Kuitenkin juuri yhteiset eurooppalaiset arvot ovat asia, joka ei ole kansallinen. Näin ollen on paljolti EU:n vastuulla varmistaa EU:n kansalaisten tasavertainen kohtelu, koska se on Euroopan integraation tavoite, ja markkinat ovat vain keino päästä tähän tavoitteeseen.

Uskonnonvapaus on tärkeä ja perustavanlaatuinen oikeus, mutta sitä ei saa käyttää väärin etniseen taustaan perustuvan syrjinnän oikeutuksena. Esimerkiksi katolinen koulu ei saa käyttää uskonnonvapautta tekosyynä estääkseen tietyn etnisen taustan omaavien lasten pääsyn kouluun, kun se itse asiassa haluaa pitää koulun valkoihoisten kouluna. Toisaalta ei ole automaattisesti rasistista kritisoida islamia.

Arvoisa puhemies, lait ovat tärkeitä, ja on erittäin hyvä asia, että meillä on tämä laki, mutta haluamme kaikki innokkaasti säilyttää ilmapiirin, jossa syrjintää ei enää esiinny.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli, UEN-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluan ensin kiittää kollegaamme hänen työstään. Alaikäisten oikeuksia koskevan Euroopan parlamentin mietinnön esittelijänä haluaisin kiinnittää huomiota tämän mietinnön yhteen tärkeään osaan, joka koskee romanilapsia. Haluan muistuttaa kaikkia siitä, että kyseessä ovat lapset, jotka kärsivät kaikkien pahimmista syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen ongelmista.

Euroopassa on paljon, liian paljon, usein romanitaustaisia katulapsia, joilla ei ole tulevaisuutta, koska he eivät saa kunnollista koulutusta ja ovat usein täysin lukutaidottomia. Nämä lapset eivät saa asianmukaista lääkärinhoitoa eivätkä välttämättömiä rokotuksia. He ovat lapsia, joilla ei ole tulevaisuutta, koska heiltä on evätty lapsuus ja koska heidän on usein pakko kerjätä ja pyytää almuja melkein aina koulutuntien aikana tai päätyä laittomaan työhön.

Kuten mietinnössä myös sanotaan, jäsenvaltioiden on sitouduttava syrjinnän vastaisiin myönteisiin toimiin. Tässä tapauksessa se tarkoittaa toimia, joilla lapsille taataan oikeus koulutukseen ja joilla romanilasten perheet velvoitetaan huolehtimaan, että lapset suorittavat pakollisen koulutuksen. Tarvitaan myös asiaan soveltuvia kampanjoita, joilla kansalaisia kannustetaan työskentelemään yhdessä koulujen kanssa lasten syrjinnän, hyväksikäytön ja sosiaalisen syrjäytymisen estämiseksi.

Haluan lopuksi sanoa, ettei voida hyväksyä sitä, että liian monet jäsenvaltiot, valitettavasti myös oma maani Italia, eivät ole vielä saattaneet direktiivin säännöksiä asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Tatjana Ždanoka, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Kathalijne Maria Buitenwegia tästä mietinnöstä, jossa huomio kiinnitetään yhteen Euroopan rasismia ja etnistä syrjintää koskevan ongelman vakavimmista kysymyksistä.

Arvoisa komission jäsen, mielestäni komission olisi edistettävä aktiivisemmin rotudirektiivin kansallista täytäntöönpanoa. Joka päivä tulee esille useita tapauksia, joissa lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano on välttämätöntä uhrien suojelemiseksi. Haluaisin myös todeta, että joitakin kielipolitiikkaan liittyviä käytäntöjä voidaan pitää direktiivin mukaisena välillisenä syrjintänä. Esimerkiksi kotimaassani Latviassa samoin kuin naapurimaassa Virossa, joissa kummassakin väestöstä suuri osa on etnisiä vähemmistöjä, on suhteettoman suuret kielivaatimukset työhön pyrittäessä, ja lisäksi viranomaisten kanssa asioitaessa vaaditaan käyttämään vain yhtä kieltä. Mielestäni jos kyseiset käytännöt johtavat rodullisten ja etnisten vähemmistöjen aliedustukseen yhteiskunnallisen elämän eri aloilla, jäsenvaltioiden velvollisuus on kehittää politiikkaa siten, että varmistetaan yhtäläinen pääsy ja estetään syrjintä.

On myös toinen huolta aiheuttava seikka. Erilaista kohtelua kansallisuuden perusteella voidaan joskus pitää välillisenä etnisenä syrjintänä. Sitä tapahtuu, kun kansalaisuuspolitiikalla pyritään sulkemaan ulkopuolelle vähemmistötaustaisia, esimerkiksi romaneja tai venäläisiä.

Toivon, että Euroopan tuomioistuimet sekä Amerikan ihmisoikeustuomioistuin, joka julisti, ettei kansalaisuuden esteenä saa olla rodullista tai etnistä syrjintää, eivät ole vähemmän edistyksellisiä, ja että ne seuraavat tarkasti kansalaisuutta koskevan politiikan vaikutusta henkilöihin, jotka kuuluvat eri etnisiin ryhmiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Vittorio Agnoletto, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, syrjinnän vastainen direktiivi on erittäin hyvä direktiivi, jonka eettinen arvo on merkittävä, mutta silti useissa Euroopan maissa tehdään hyvin vähän tai ei tehdä mitään sen hyväksi, että direktiivi ja sen sisältö saatettaisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja käytännössä rasistiset ja etniset hyökkäykset ovat jokapäiväisiä. Euroopan unioni on aloittanut direktiivin täytäntöönpanon laiminlyöntiä koskevan rikkomusmenettelyn esimerkiksi juuri Italiaa vastaan.

Euroopan unioni väittää erityisesti, että Italia ei ole sisällyttänyt rotuun perustuvan häirinnän käsitettä osaksi kansallista lainsäädäntöään, että siltä puuttuu todistustaakan kääntämistä koskeva laki ja että sillä ei ole rasistisilta ja etnisiltä hyökkäyksiltä suojaavia erityisiä säännöksiä. Viime joulukuussa Milanon lähellä sijaitsevassa Operan kunnassa joukko kansalaisia kansallisen Lega di Alleanzan johtajien johdolla kirjaimellisesti valtasi ja sytytti tuleen teltan, jossa oli noin kolmekymmentä romanilasta. Paviassa kymmeniä romaneja ajettiin pois huutaen iskulauseita kaasukammioista. Muutama päivä sitten 40 naamioitua hyökkääjää hyökkäsi kepein, puukoin ja Molotovin cocktailein varustautuneina romanileiriin Rooman lähellä Ponte Mammolossa keskellä yötä.

Italiassa paikalliset viranomaiset tyhjentävät joka päivä vähintään yhden kiertolaisten leirin ilman, että romaneilla on alkeellisimpiakaan oikeuksia. Onko tämä mietinnössä vaadittua laajentumisen jälkeistä romanien erityistä sosiaalista suojelua? Haluaisin myös painottaa, että direktiivin mukaan käyttöön otettujen kansallisten säännösten rikkomuksiin sovellettavien seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Haluan myös huomauttaa, että hyväksyimme 25. huhtikuuta…

(Puhemies keskeytti puhujan)

 
  
MPphoto
 
 

  Frank Vanhecke, ITS-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, pelkään, että mielipiteeni tästä mietinnöstä ovat jonkin verran ristiriidassa sen kanssa, mitä parlamentissa on tähän mennessä sanottu. Pidän mietintöä omituisena, ainakin omituisena demokraattiseksi itseään kutsuvalle instituutiolle, koska erittäin kyseenalaisen direktiivin pohjalta annetaan suosituksia, jotka mielestäni ovat perusoikeuksien ja -vapauksien vastaisia ja joiltakin osin ristiriidassa oikeusvaltion perusperiaatteiden kanssa.

Totuus on, että todellinen vähemmistöjen syrjintä tai todellinen rasismi on Euroopassa onneksi hyvin marginaalinen ilmiö, jota torjutaan jo nyt riittävästi ja aivan asianmukaisesti. Tässä mietinnössä on kyse jostain aivan muusta. Kyseessä on jo ties kuinka mones yritys ottaa käyttöön sääntöjä, joilla vaiennetaan ja vaarannetaan ilmaisun vapaus ja luodaan lisääntyvän henkisen terrorin ilmapiiriä, jossa maan syntyperäiset asukkaat velvoitetaan harjoittamaan lopulta positiivista syrjintää maahanmuuttajia kohtaan. Kyseessä on jälleen uusi mietintö, joka syrjii niitä, jotka eivät ole maahanmuuttajia.

Näin ollen pidän todistustaakan kääntämistä erityisesti työhönottoon liittyvissä syrjintä- ja riita-asioissa täysin tuomittavana oikeusvaltioon perustuvissa maissa, joissa ihmistä pidetään syyttömänä, kunnes hänet on todistettu syylliseksi.

Lyhyesti sanottuna mietinnön aiheena ei ole syrjintä vaan tietynlainen poliittisen korrektiuden laillistaminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE-DE). – (SK) Saanen aluksi kiittää Kathalijne Maria Buitenwegiä hänen mietinnön hyväksi tekemästään työstä. Haluaisin myös tarkastella aihetta toisesta näkökulmasta.

Ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen edellyttää, että olemme valmiimpia ottamaan vastaan muista maista tulevat ihmiset. Tällainen avoimuus alkaa kuitenkin jo kotikasvatuksesta. Juuri perheen parissa lapset todennäköisimmin oppivat ottamaan muut huomioon. Perhe on ensimmäinen yhteisö, jonka olisi opetettava avoimuutta, huomioon ottamista ja yhteisvastuuta. Rotuun ja etniseen taustaan perustuvan suvaitsemattomuuden vastaisesta kasvatuksesta on tultava kasvatuksen ja koulutuksen kaikissa vaiheissa näkyvä tukipilari niin kouluissa kuin koko yhteiskunnassa. Kasvatuksessa ja koulutuksessa on keskityttävä eettisiin perusteisiin, jotka vahvistavat perheyhteyttä.

Tästä syystä kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen sekä rauhaan ja erilaisuuden kunnioittamiseen liittyvistä kysymyksistä on nyt tullut hyvin tärkeitä poliittisia ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Rotuun perustuvan syrjinnän torjunta keskittyy pääasiassa siihen, miten aiomme turvata kansojen ja kansakuntien välisen yhteiselämän uuden vuosisadan ja vuosituhannen alussa. Jonkin verran lainsäädäntöä tietysti tarvitaan, mutta yhteiskuntamme olisi käsiteltävä rotuun ja etniseen taustaan perustuvaa syrjintää arvioimalla rehellisesti menneisyyttä ja pyrkimällä yhdessä siihen, että tulevaisuudessa kunnioitetaan kaikkien ihmisten ihmisarvoa ja perusoikeuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Magda Kósáné Kovács (PSE). – (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Jos 60 prosenttia tutkimuksen kohteena olevista ihmisistä koki joutuneensa jonkinlaisen epäoikeudenmukaisen syrjinnän kohteeksi, se on varoitus jäsenvaltioille ja varoitus koko Euroopalle.

Etniseen ja rodulliseen taustaan perustuvaa syrjintää on vielä olemassa, ja on pelättävissä, että näin on asianlaita vielä pitkään, koska Euroopasta on tulossa yhä kirjavampi ja etniset eroavuudet näkyvät yhä paremmin. Myös itseään etnisesti yhtenäisenä pitävistä maista on tulossa lisääntyvässä määrin erilaisten kulttuurien koti.

Kathalijne Maria Buitenwegin erinomainen mietintö tarjoaa mahdollisuuden arvioida ja pohtia asiaa. Komissio on antanut meille tänään lupauksen siitä, että asiassa tapahtuu edistystä, koska jos useat maat ovat laiminlyöneet direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon, varoitus on oikeutettu ja apua tarvitaan kipeästi. Melkein jokainen kollegani on sanonut, että jos kansalaiset eivät tunne oikeuksiaan saada suojelua syrjintää vastaan, he eivät voi harjoittaa tätä oikeutta.

Rotuun tai etniseen taustaan perustuva syrjintä aiheuttaa ongelmia myös laajemmassa yhteydessä, sillä etniseen vähemmistöön kuuluminen on ensisijaisesti identiteettikysymys. Meillä itä- ja keskieurooppalaisilla ei ole kovinkaan myönteisiä kokemuksia sen suhteen, miten mielellään tietoja annetaan. On jopa niin, että henkilö on ”mustalainen”, jos hänen elinympäristönsä pitää häntä sellaisena, ja kyse tuntuu olevan ennemminkin elämäntavasta kuin varsinaisesta rotuidentiteetistä. Perusoikeusvirasto pystyy tulevaisuudessa parantamaan tilannetta huomattavasti.

Kommentoin vielä kahta asiaa. Ensinnäkin direktiivin täytäntöönpano voi edistää paljon sen varmistamista, että romaniyhteisö ei ajaudu Euroopan ulkopuolelle. Toiseksi uusien jäsenvaltioiden myötä Euroopan historian kartalle on ilmaantunut uusia etnisiä ryhmiä. Viime vuosisadan ja kahden maailmansodan surullinen perintö on, että ristiriidat jatkuvat eivätkä haavat ole vielä parantuneet. Olemme kaikki vastuussa. Kiitos, arvoisa puhemies.

 
  
MPphoto
 
 

  Sarah Ludford (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun erittäin myönteisesti siihen, että komissio on aloittanut rikkomista koskevan menettelyn direktiivin puutteellisen täytäntöönpanon vuoksi 14:ä jäsenvaltiota vastaan.

Minulle on ollut opettavaista nähdä, että kotivaltioni Yhdistynyt kuningaskunta on näiden maiden joukossa. Oman maani tapauksessa yksi syy on, että välillisen syrjinnän määritelmää ei noudateta. Syytä omahyväisyyteen ei selvästikään ole, vaikka maalla on ollut rotusyrjinnän vastainen lainsäädäntö jo yli 40 vuotta.

Aihe vaatii voimakasta poliittista tahtoa, ja sen vuoksi on sitä masentavampaa, että neuvosto ei pitänyt tätä keskustelua riittävän tärkeänä ollakseen edustettuna.

Minua kiinnosti hyvin paljon kuulla komission jäsenen Michelin mainitsema tilasto, jonka mukaan kolme neljästä eurooppalaisesta on sen kannalla, että etnistä alkuperää koskevaa tietoa voidaan kerätä anonyymisti. Olen tyytyväinen, että komissio on tehnyt paljon työtä tällä alalla viime vuosina ja laatinut parhaita käytännön ratkaisuja sisältävän oppaan. Olemme edistyneet hyvin paljon vuodesta 1999, jolloin rohkenin käyttää Euroopan rotusyrjinnän vastaista vuotta koskevassa mietintöluonnoksessani ilmaisua ”etnisestä tilanteesta hankitut tiedot” ja sain niskaani valtavasti vastalauseita.

Olen tietenkin Patrick Gaubertin kanssa samaa mieltä siitä, että meidän on seurattava tarkasti, ettei syrjinnän esille tuomiseksi ja torjumiseksi kerätty etninen ja rotua koskeva tieto itsessään muodostu syrjiväksi työkaluksi rotua ja etnistä alkuperää koskevien profiilien laatimisen vuoksi.

Haluan kysyä komission jäseneltä, missä määrin poliisi muun kuin tietojensuojelun osalta kuuluu syrjintäkiellon soveltamisalan piiriin suorittaessaan operaatioita (esimerkiksi stop-and-search-pidätyksiä) – jotka ovat tietenkin palveluntarjontaa. Poliisi työnantajana kuuluu selvästi tämän soveltamisalan piiriin, mutta minulla ei ole koskaan ollut täysin selvää, missä määrin direktiiviä sovelletaan poliisioperaatioihin.

(Puhemies keskeytti puhujan)

 
  
MPphoto
 
 

  Marek Aleksander Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, tarkasteltuani Euroopan unionin direktiivien, myös rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa koskevan direktiivin, täytäntöönpanon tilannetta olen mietinnön esittelijän tavoin havainnut, että monet jäsenvaltiot ovat ottaneet tämän direktiivin vaatimukset huomioon merkittävässä määrin ja jopa menneet pidemmälle kuin soveltamisala vaatisi. Vaikka vähäisiä poikkeuksia on, jäsenvaltiot ovat kohdistaneet merkittävästi huomiota siihen, että ihmisiä kohdellaan kaikin puolin yhdenvertaisesti. Joitakin puutteita ja laiminlyöntejä on, ja niihin on syytä kiinnittää enemmän huomiota. Joskus säännökset sisältyvät eri lakeihin, mutta se ei ole este lain täytäntöönpanolle kansallisella tasolla.

Olen sitä mieltä, että lainsäädännölliset puitteet ovat Euroopan unionissa korkeatasoiset. Ongelmallisempi asia on sellaisten ihmisten tietoisuuden herättäminen, jotka saattavat pitää oikeutettuna muiden syrjintää. Tällöin meidän on kuitenkin pystyttävä vastaamaan seuraavaan kysymykseen: miten ihmisten tietoisuutta ja ymmärtämystä voidaan herätellä nykyisessä globaalissa maailmassa? Maailmassa, jossa ihmiset monien eri syiden vuoksi vaihtavat jatkuvasti asuinpaikkaansa...

(Puhemies keskeytti puhujan)

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Claeys (ITS). – (NL) Arvoisa puhemies, Kathalijne Maria Buitenwegin mietinnön kaltaisissa mietinnöissä on ongelmana se, että lähdetään liikkeelle arvokkaista periaatteista ja hyvistä aikomuksista, jotka valitettavasti eivät lainkaan vastaa todellisuutta. Tietysti rotuun tai alkuperään perustuva syrjintä on tuomittavaa. Kysymys kuuluu, onko syrjintä niin laajaa kuin ihmiset aina haluavat meidän uskovan. EUMC:n eli Euroopan unionin rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen viimeisimmässä vuosiraportissa kerrotaan ilmiön lisääntymisestä, mutta ei anneta konkreettisia lukuja tämän tueksi. EUMC ei pysty antamaan edes yleisesti hyväksyttävää määritelmää siitä, mitä syrjintä on.

Aivan liian usein oletetaan, että lähes kaikki maahanmuuttajien ongelmat johtuvat syrjinnästä. Tällä on tuhoisat seuraukset, koska se vapauttaa kokonaisia väestöryhmiä henkilökohtaisesta vastuusta. Tällainen pehmopolitiikka ja uhriksi joutumisen kulttuuri ovat vain pahentaneet ongelmaa, ja tuen mielihyvin Koenraad Dillenin asennetta vähemmistökysymykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Alma Anastase (PPE-DE). – (RO) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin ensin esittää kiitokseni mietinnön johdonmukaisuudesta ja laadukkuudesta ja korostaa siinä käsiteltävän aiheen merkitystä ihmisten elämän parantamisessa ja yhteisöjen kehittämisessä. Haluan puheenvuorossani kiinnittää huomiota koulutuksen merkitykseen toteutettaessa yksilöiden tasavertaiseen kohteluun liittyviä Euroopan unionin periaatteita ja säännöksiä.

Mietinnössä korostetaan aivan oikein sitä, että lait ovat tehokkaita vain silloin, kun ihmiset ovat tietoisia oikeuksistaan. Kansalaisille on annettava tietoa, mutta heitä on myös koulutettava, jotta he osaavat reagoida eli itse asiassa puolustaa itseään. Syrjintää pystytään vähentämään vasta sitten, kun ihmiset rohkenevat puhua, kirjoittaa ja vedota oikeuksiinsa.

Samalla myös suvaitsevaisuuskasvatus on erittäin tärkeää minkä tahansa yhteisön säilymiselle. Oppiminen elämään toisten ihmisten kanssa ja erilaisuuden hyväksyminen niin, että sitä ei nähdä kohtalona vaan mahdollisuutena muodostaa ehjä kokonaisuus, on oikea tie tämän tyyppisen ilmiön poistamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionilla on hyviä lakeja, vakiintuneita syrjinnän vastaisia normeja ja valmisteilla olevia direktiivejä. Haluan onnitella kollegaani hänen tänään esittelemästään mietinnöstä. Vastavuoroisesti jäsenvaltiot ottavat käyttöön täällä päätetyt asiat. Valtioiden perustuslaeissa on syrjinnän vastaisia lausekkeita ja kokonaisia lainkohtia, joiden tarkoitus on suojella kansalaista syrjinnältä. Miksi siis tilanne on nyt niin huono? Miksi vieläkin on niin paljon esimerkkejä syrjinnästä, jota emme pysty poistamaan?

Minusta tuntuu, että ongelmia esiintyy kahdella tasolla, yhtäältä tiedotuksessa ja toisaalta velvoitteiden täytäntöönpanossa. Keskityn nyt tiedotukseen. Tiedotus ei ole vain hallitusten tehtävä. On käynyt ilmi, että hallitukset eivät anna tavallisille ihmisille paljoakaan tietoa syrjinnän luonteesta. Minusta tuntuu, että tätä tehtävää olisi siirrettävä enemmän kansalaisjärjestöille, joilla on hyvät mahdollisuudet käsitellä yhteiskunnan eri aloja ja erityisiä kansalaisryhmiä sekä antaa ihmisille tietoa siitä, mitä siirtolaisuus tarkoittaa. Kysykääpä maahanmuuttajilta, ikääntyneiltä naisilta tai yksinäisiltä äideiltä, kokevatko he itsensä syrjityiksi. He vastaavat: ”Emme, se on vain meidän kohtalomme. Se on vain huonoa onnea”. He tarvitsevat apua löytääkseen itsensä. He tarvitsevat apua oikeudenkäynneissä ja viranomaisten kanssa asioidessaan.

Haluaisin myös, että Euroopan parlamentti ryhtyisi valmistelemaan eri organisaatioille annettavia käyttäytymiskoodeja. Sanon vielä yhden asian. Toivon, etteivät Euroopan komission hanke, jossa syrjinnän vastaisen näyttelyä kuljettava keltainen rekka ajaa ympäri Eurooppaa, ja Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi ole kaikki, mitä voimme tehdä. Tehkäämme enemmän syrjinnän kohteeksi joutuvien auttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Wiesław Stefan Kuc (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, kun otetaan käyttöön periaate, joka on rodusta tai etnisestä alkuperästä, ja siis myös ihonväristä ja uskonnosta, riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kaltainen, siihen liittyy yleensä jatkuvasti etenevä toiminta. Jokainen askel kohti tavoitetta voidaan laskea suureksi menestykseksi. Emme voi odottaa, että pystymme muuttamaan kaikkien ihmisten asenteen yhdessä yössä. He eivät luovu luonnollisesta pyrkimyksestään kohentaa elämänlaatuaan ja torjua uhkia, jotka mahdollisesti estävät sen. Meidän on kuitenkin tehtävä kaikkemme lainsäädännöllisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten esteiden poistamiseksi, annettava koulutusta, luotava edellytykset sopusointuiselle yhdessäololle ja muutettava kielteisiä asenteitamme muita ihmisiä kohtaan, vaikka he olisivat kuinka erilaisia. Totean vielä, etten ole missään tapauksessa Frank Vanhecken kanssa samaa mieltä asenteista.

 
  
MPphoto
 
 

  Neena Gill (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, samalla kun suhtaudun myönteisesti komission tiedonantoon pahoittelen sitä, että tästä ja muusta lainsäädännöstä huolimatta syrjintä Euroopan unionissa ei ole vähentynyt vaan lisääntynyt dramaattisesti.

Vastaan niille äärioikeiston edustajille, jotka kyseenalaistavat tämän väitteen. Uskokaa pois, tänäkin vuonna olen tavannut noin 500 sikhiyhteisön edustajaa Ranskasta, Belgiasta, Italiasta ja Saksasta, ja kaikki ovat kertoneet heihin kohdistuneesta järkyttävästä syrjinnästä, joka johtuu heidän ulkoasustaan eli turbaanin käytöstä ja jota on mahdoton hyväksyä.

Vuodesta 2004 lähtien Ranskassa on erotettu koulusta useita sikhipoikia sen vuoksi, että he eivät ole riisuneet turbaaneitaan. Samantyyppisiä tapauksia on sattunut Belgiassa ja Saksassa.

Ranskan korkein oikeus päätti, että sikhimiehet saavat pitää turbaania ajokorttiin liitettävässä valokuvassa, mutta 24 tunnin sisällä päätöksestä ranskalainen ministeriö kielsi sen nimenomaisesti.

Brysselin lentokentällä sikhimiehiä pyydetään säännönmukaisesti riisumaan turbaaninsa, mitä pidetään suurena loukkauksena.

Saan lisäksi Italiasta viikoittain soittoja sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät voi hoitaa liiketoimiaan, koska ovat sikhejä. Nämä tapaukset ovatkin selvästi kaiken sen vastaisia, mitä mietinnössä vaaditaan ja minkä puolesta komissio puhuu.

Haluaisinkin siis kysyä komission jäseneltä, mitä hän ja komissio aikovat tehdä vastatakseen näihin syrjintätapauksiin. Emme voi puhua yhtenäisyydestä ja moninaisuudesta, jos sitten jätämme huomiotta useiden jäsenvaltioiden hallitusten noudattamat käytännöt.

Haluan onnitella tämän mietinnön laatinutta Kathalijne Maria Buitenwegiä siitä, että hän on tuonut esiin toimenpiteitä, joilla toivoakseni voidaan korjata hieman niiden tilannetta, jotka ovat jääneet syrjään tietämättömyyden vuoksi ja sen vuoksi, että ei tunneta eikä kunnioiteta muiden kansojen kulttuuria.

Lopuksi toivon vilpittömästi, että tänä yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuonna ja ensi vuonna, joka on kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi, meillä on tahtoa varmistaa, että tekomme ovat yhtä puheiden kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Tadeusz Masiel (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, on selvää, ettei 2000-luvulla kukaan voi olla tukematta syrjinnän vastaista kamppailua. Minäkin kannatan tätä mietintöä, vaikka olenkin sitä mieltä, että ennakkoluulot johtuvat kulttuurista, sivistyksestä ja uskonnosta eivätkä niinkään rodusta ja etnisestä taustasta. Haluan muuten lisätä, että meidän eurooppalaisten olisi helpompi noudattaa syrjimättömyysperiaatteita, jos ottaisimme käyttöön valvotun maahanmuuttopolitiikan niitä ihmisiä varten, jotka haluamme maahan. Kukaan ei periaatteessa kohtele aggressiivisesti ja epäystävällisesti kumppania, jonka on itse valinnut.

Mietinnössä käsitellään ensisijaisesti maahanmuuttajien oikeuksia. Meidän olisi kuitenkin otettava huomioon myös heidän velvollisuutensa. Ulkomaalaisia ja muista kulttuureista peräisin olevia ihmisiä olisi helpompi olla kohtelematta syrjivästi, jos he kunnioittaisivat kohdemaansa kansan kulttuuria ja perinteitä ja osoittaisivat halua sulautua eivätkä perustaisi valtiota valtioon Euroopassa, jonka juuret, kun tosiasiat tunnustetaan, ovat kristinuskossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Emine Bozkurt (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen Kathalijne Maria Buitenwegille siitä erinomaisesta työstä, jota hän on tämän mietinnön puitteissa tehnyt. Syrjintä ja rasismi kaikilla rintamilla, niin työmarkkinoilla, kuntosaleilla kuin koulussa, on hyökkäys Euroopassa tärkeinä pidettyjä arvoja kohtaan. Euroopan tasolle sekä kansalliselle ja paikalliselle tasolle on luotava yhteinen lähestymistapa. Lainsäätäjät, poliitikot ja syrjinnän uhrit itse ovat tässä tärkeässä asemassa. Euroopan kansalaisten on saatava tietoa oikeuksistaan ja keinoista, joita heillä on käytettävissään oikeuksiensa vaatimiseksi.

Kehotan komissiota hoitamaan velvollisuutensa ja huolehtimaan siitä, että rotudirektiivi pannaan pikaisesti ja asianmukaisesti täytäntöön. Direktiivi on askel oikeaan suuntaan, mutta sen tehokkuus riippuu siitä, miten hyvin se pannaan täytäntöön jäsenvaltioissa. Kehotan komissiota myös osoittamaan Barroson itsensä vuonna 2004 julistamaa henkistä johtajuutta, jota nyt tarvitaan kipeästi. Syrjintä on tavallinen ilmiö Euroopassa yhä vuonna 2007, Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuonna. Ennen kaikkea juuri nyt, kun joillakin ryhmillä ei todellakaan ole helppoa – tarkoitan erityisesti Euroopan muslimien asemaa – tarvitsemme ihmisiä, jotka vastustavat syrjintää ja vaikuttavat kaikilla aloilla.

Myös minä haluaisin komission laajentavan syrjinnän vastaiset toimet koskemaan kaikkia mahdollisia syrjinnän muotoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Arvoisa puhemies, onnittelen esittelijää siitä, että hän on laatinut mietinnön, joka toivoakseni auttaa suojelemaan ihmisiä rasistiselta ja etniseltä syrjinnältä ja edistää oikeussuojan saatavuutta.

Meillä on paljon työtä pyrkiessämme saamaan etnistä tasavertaisuutta ja työelämän tasa-arvoa edistävät direktiivit voimaan. EU:n jäsenvaltioiden (erityisesti uusien jäsenvaltioiden) kansalaiset eivät vielä tunne oikeuksiaan. Joko heillä ei ole tarpeeksi aikaa, tai oikeuksien puolustaminen on heille taloudellisesti mahdotonta. Useimmissa maissa tilanne on sellainen, että syrjinnästä kärsivät eivät pysty kokoamaan voimiaan saadakseen vaikutusvaltaisemmat järjestöt puolustamaan kollektiivisia oikeuksiaan. Näistä vaikeista asioista on hankala kerätä tietoa, jotta voitaisiin havaita välillinen syrjintä tai arvioida syrjinnän määrää yhteiskunnassa. Siksi Euroopan komissiolla on ongelmia sen valvoessa direktiivien täytäntöönpanoa ja etsiessä syitä onnettomiin olosuhteisiin, joissa syrjintää esiintyy.

Kannatan kollegojeni suosituksia myöntää lisäresursseja kansalaisjärjestöille, jotka antavat tietoa kansalaisille ja oikeusapua syrjinnän uhreille. Myös tiedotusvälineillä on tärkeä rooli.

Haluaisinkin kohdistaa sanani kollegoilleni. Meillä kaikilla on toimistomme maissa, joista meidät on valittu parlamenttiin. Niistä käsin voisimme antaa ja rahoittaa alkuvaiheen oikeudellista neuvontaa ja kertoa ihmisille syrjinnän kieltävistä laeista ja mahdollisuuksista käyttää hyväksi oikeutta saada oikeussuojaa. Voisimme lyhyesti sanottuna antaa ihmisille välitöntä apua.

Meidän olisi aktiivisemmin vedottava poliittiseen tahtoon voidaksemme estää tehokkaammin rasistista syrjintää ja työelämän epätasa-arvoisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aluksi vakuuttaa teille, että välitän tietenkin kollegalleni Špidlalle ne yleisesti ottaen myönteiset arvioinnit, joita olen hänen työstään kuullut. Mielestäni hän ansaitsee arvostuksen, ja kerron hänelle siitä. Välitän hänelle tietenkin myös Euroopan parlamentin kommentit sekä vielä tehtävää työtä koskevat kiirehtimisvaatimukset tai odotukset.

Haluan aluksi tehdä pienen tarkennuksen. En tietenkään yhdy, kuten ei komissiokaan, tiettyihin mielipiteenilmaisuihin, joissa on syrjintään viittaava vivahde, ja onneksi voin sanoa, että ne ovat marginaalisia. Samoin en myöskään voi sivuuttaa sitä väitettä, että olisi olemassa vaara kristilliseen valtioon tai kristilliseen Eurooppaan syntyvästä valtiosta. Kunnioitan tietenkin täysin yksittäisiä kansalaisia, jotka ajattelevat näin. Minun on kuitenkin muistutettava – mielestäni se on velvollisuuteni – yksinkertaisesti siitä, että Eurooppa ei ole uskonnollisesti, filosofisesti eikä poliittisesti yksikäsitteinen. Mielestäni on hyvä aina joskus muistuttaa mieliin tämä itsestäänselvyys.

(NL) Kathalijne Maria Buitenweg ja Sophia In ’t Veld toivat aivan oikein esiin ongelman ytimen eli direktiivien kansallisen täytäntöönpanon. Komissio on täysin tietoinen siitä, että meidän on painostettava jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä noudattaneet EU:n lainsäädäntöä. Huolenaihe on yhteinen näitä tärkeitä asioita jäsenvaltioissa valvovien elinten kanssa. Tiedätte varmasti, että tarjoamme jatkuvasti ja auliisti apuamme näille tasa-arvosta vastaaville elimille ja järjestöille.

(FR) Juuri nyt on tekeillä uutta aloitetta koskeva vaikutustenarviointi. Tutkimus aloitteen vaikutuksesta syrjintään on jo alkanut. Ongelman laajuudesta on tietenkin otettava selvää. Kuulemiset ovat parhaillaan käynnissä suuren yleisön keskuudessa, kansalaisjärjestöissä, työmarkkinaosapuolten parissa, yrityksissä ja myös Euroopan parlamentissa. Jos kaikki sujuu hyvin, vaikutustenarviointia koskeva kertomus on valmiina tammikuussa 2008. Seuraava askel on yksiköiden välinen kuuleminen maalis-huhtikuussa 2008. Aloite sisältyy komission vuoden 2008 työohjelmaan, joka on laadittavana ja joka julkaistaan lokakuun lopulla tai marraskuun alussa. Jos aloite hyväksytään sellaisena kuin olemme ehdottaneet, jätetään sen jälkeen vielä ehdotus komissiolle kesäkuussa 2008, ja asiat etenevät näin ollen normaalilla tavalla.

No niin, on sanomattakin selvää, että ajatuksemme ja analyysimme ovat samanlaisia kuin puheenvuorojen käyttäjillä, ainakin useimmilla, ja haluan komission puolesta onnitella Kathalijne Maria Buitenwegiä hänen erinomaisesta työstään. Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka ratkaiseva asema Euroopan parlamentilla voi olla edistettäessä ihmisoikeuksien Eurooppaa, jossa kunnioitetaan vähemmistöjä ja kaikkia ihmisiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään 27. syyskuuta 2007.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Lívia Járóka (PPE-DE), kirjallisena. – (HU) Haluan onnitella kollegaani Kathalijne Maria Buitenwegiä hänen laatimastaan mietinnöstä ja samalla kiinnittää huomiota lukuisiin merkittäviin ongelmiin.

EU:n kansalaisten lainsäädännön tuntemus on melko vähäistä. Juuri ne ihmiset, jotka joutuvat epäoikeudenmukaisen syrjinnän uhreiksi, eli etnisiin vähemmistöihin kuuluvat – erityisesti romanit – ovat melkein täysin tietämättömiä asiaan liittyvistä laeista ja oikeudellista suojaa tarjoavista rakenteista. Tämän vuoksi niin harvat syrjintätapaukset viedään oikeuteen Euroopan unionissa. Lisäksi näissä tapauksissa määrätyt taloudelliset seuraamukset ovat naurettavan pieniä erityisesti, jos niitä verrataan vastaaviin Yhdysvalloissa käytyihin oikeudenkäynteihin. Jäsenvaltiot olisi velvoitettava antamaan tietoa suurelle yleisölle ja kouluttamaan ihmisiä, jotta mahdollisimman moni kansalainen olisi tietoinen oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan.

Tasa-arvoelimet toimivat etäällä kansalaisista. Ei liene liioittelua sanoa, että ne toimivat vain paperilla eivätkä ole aktiivisesti mukana syrjintää kokeneiden elämässä. Toinen ongelma on, että voidakseen toimia nämä elimet tarvitsevat jäsenvaltioiden hallituksilta rahaa, perusrakenteita, henkilöstöä ja poliittista tukea.

Meidän on luotava tehokas, Euroopan tasolle sijoittuva vastuu- ja valvontajärjestelmä ja laadittava järjestelmällisempiä vuosiraportteja, joista voimme nähdä, onko tasa-arvoelinten toiminta riippumatonta.

 
  
MPphoto
 
 

  Véronique Mathieu (PPE-DE), kirjallisena. – (FR) Naisten ja miesten tasa-arvoa vuonna 2007 koskeva mietintö tarjoaa tilaisuuden aivan ensiksi antaa tunnustusta Euroopan unionille siitä, että se on sitoutunut naisten oikeuksien parantamiseen jo vuodesta 1957 lähtien. Viimeaikaiset tilastot, jotka on laadittu Romanian ja Bulgarian liittymisen johdosta, ovat kuitenkin sen suuntaisia, että tilanteeseen ei ole syytä olla tyytyväinen.

Ensinnäkin naisten pääsy ja sijoittuminen työmarkkinoille ovat vieläkin liian usein toiveajattelua. Kolmekymmentäkaksi vuotta sen jälkeen, kun neuvosto antoi direktiivin naisten ja miesten palkkojen lähentämisestä, ero on vieläkin liian suuri, eli palkkaerot ovat keskimäärin 15 prosentin luokkaa.

Toiseksi sukupuolten tasa-arvo saavutetaan vain torjumalla paremmin syrjäytymistä ja eriarvoista kohtelua erityisesti maaseutualueilla, missä viljelijän rinnalla avustavina puolisoina työskentelevät naiset kärsivät joskus suurta vääryyttä, kun kyse on avioerosta, perinnöstä tai omaisuuden saamisesta. Heitä ei myöskään aina tilastoida tutkimuksissa.

Meidän on kiireellisesti saatettava käytännössä voimaan eräitä lakeja. Kyseessä on ensiarvoisen tärkeä taistelu, jossa Euroopan unionin on toimittava myös valistajana ja lisättävä ennalta ehkäiseviä toimia, jotta kansalliset kulttuurit kehittyvät ja lähentyvät toisiaan.

 

4. Naisten ja miesten tasa-arvo Euroopan unionissa – 2007 (keskustelu)
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana Piia-Noora Kaupin laatima naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan mietintö naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuonna 2007 (2007/2065(INI)) (A6-0290/2007).

 
  
MPphoto
 
 

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi ilmaista kiitollisuuteni komissiolle tämän erittäin tärkeän kertomuksen laatimisesta. Naisten ja miesten tasa-arvo on asia, joka ansaitsee yhä kaiken huomiomme. Vaikka paljon on jo saavutettu edellisinä vuosikymmeninä, suuria haasteita on vielä jäljellä.

Komission kertomuksessa keskitytään työllisyyskysymyksiin. Esimerkiksi sukupuolten välinen palkkakuilu, epävarmuus työmarkkinoilla sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen ovat asioita, jotka vaikuttavat miljoonien naisten elämään joka ainoa päivä. Nämä asiat kytkeytyvät myös selvästi Euroopan demografiseen haasteeseen. Kuten komission kertomuksessa todetaan, Euroopan unionissa on syntynyt kahdeksan miljoonaa työpaikkaa vuodesta 2000 alkaen, ja kuusi miljoonaa näistä on naisten hallussa. Suurin osa näistä kuudesta miljoonasta naisten työpaikasta on syntynyt palvelualoille. Palvelusektorin 11,7 miljoonasta työpaikasta useimmat ovat naisten hallussa. Tämän vuoksi palvelusektori ja sen kasvu sisämarkkinoilla on monelle eurooppalaiselle naiselle ensisijaisen tärkeä asia.

Suurin osa naisten uusista työpaikoista on kuitenkin osa-aikaisia, jotkut niistä ovat turvattomia, epävarmoja ja matalapalkkaisia. Määräaikaiset työsopimukset ovat myös suuri ongelma monille eurooppalaisille naisille, jotka haluaisivat jatkuvuutta ja vakautta myös yksityiselämäänsä. Komission luvut osoittavat, että EU:ssa 32 prosenttia työssäkäyvistä naisista on osa-aikaisia, kun taas miehistä heitä on vain seitsemän prosenttia. Euroopan osa-aikaisilla työmarkkinoilla on siis selvä sukupuoliulottuvuus.

Sukupuolten palkkaero, jota koskevan aloitteen komissio teki heinäkuussa, on keskimäärin 15 prosenttia koko EU:ssa ja joissakin Euroopan maissa jopa 30 prosenttia. Sukupuolten palkkaero ei ole pienentynyt, vaikka naisten ja miesten samapalkkaisuuden periaatetta koskevat direktiivit ovat olleet käytössä yli 30 vuotta. Komissio on siis ottanut asian esille aivan oikeaan aikaan. Toisaalta tiedämme, että jäsenvaltioissa, jotka ovat ottaneet käyttöön sekä naisia että miehiä koskevia työn ja yksityiselämän yhteensovittamispolitiikkoja, syntyvyysaste ja naisten osuus työmarkkinoilla ovat suurempia ja työllisyystilanne parempi.

Naiset ovat EU:ssa enemmistönä myös korkeaa ammattitaitoa vaativissa henkisissä töissä. Tällä viikolla tuli melko kattava suomalainen tutkimus naispuolisista yritysjohtajista. Tutkimuksessa oli mukana 14 000 suomalaista yritystä. Naispuoliset yritysjohtajat tekivät yritysten osakkaille prosentin paremman voiton joka vuosi kuin miespuoliset. Tulos oli siis kymmenen prosenttia parempi kuin miehillä. Vaikka laskelmasta oli poistettu kaikki muut seikat, naiset olivat selvästi edellä yritysten johtajina, joten komissio aikoo ottaa myös tämän huomioon tulevaisuudessa.

Suomessa, kuten muissakin maissa, koulutus on ollut naisten eteenpäin pääsyn tärkein edellytys. Koulutuksen paraneminen on käynyt käsi kädessä naisten lisääntyneen työssäkäynnin kanssa. Komission tutkimuksen mukaan esimerkiksi Suomessa korkeasti koulutettuja on naisista 32,7 prosenttia ja miehistä vain 24,3 prosenttia. Näin ollen kaikki komission käsiteltäväksi esittämät koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevat aloitteet ovat tarpeellisia, ja on hyvin tärkeää, että koulutuksessa kiinnitämme edelleen huomiota tasa-arvopolitiikkaan.

Mietinnössäni vaaditaan erityisiä toimenpiteitä, joilla torjutaan epätasa-arvoa, joka aiheutuu äitiysloman ja huollettavien hoitamisen vuoksi keskeytyvästä työurasta. Se sai komission kehittämään sukupuolianalyysejä eläkeuudistusten vaikutuksista EU:n naisten elämään tarkoituksena yksilöidä eläkeoikeuksia sekä sosiaaliturvaa ja verotusjärjestelmiä koskevia oikeuksia. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että mietinnössä vaaditaan jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan äitiyslomakorvaukset, jotta varmistettaisiin, että naiset eivät ole enää miehiä kalliimpi työvoiman lähde. Toivon todella, että omassa jäsenvaltiossani, jolla on maailmanennätys sikäli, että hallituksen ministereistä 60 prosenttia on naisia, asia otetaan huomioon ja yhdenmukaistetaan äitiys- ja vanhempainlomakorvaukset.

Mietinnössä korostetaan myös, että vakavaan demokratiavajeeseen on puututtava. Haluamme tutkia tilanteita, jotka estävät naisten osallistumisen politiikkaan ja julkishallinnon johtotehtäviin kaikilla tasoilla, ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan toimia tällaisten esteiden poistamiseksi. Huomiota on kiinnitettävä myös etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten ja maahanmuuttajanaisten tilanteeseen, koska näiden naisten syrjäytymistä vahvistaa ulkopuolelta ja omista yhteisöistä tuleva moninainen syrjintä. Kehotan komissiota tekemään jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä asianmukaisten tietojen keräämiseksi ja sellaisten toimien toteuttamiseksi, joilla voitaisiin estää ihmiskauppa, jota käydään seksuaaliseen hyväksikäytön ja pakkotyön tarkoituksiin.

Luulen, että voimme päättää hyvin myönteiseen ja rohkaisevaan huomioon. Tämän päivän naisilla on mahdollisuuksia, joista useimpien äidit ja isoäidit eivät olisi voineet uneksiakaan. Naisten, jotka saavat hyötyä uuden uljaan maailman saavutuksista, olisi puhuttava suoraan, ja minusta oli hyvin tärkeää, että komissio teki aloitteen tämän mietinnön laatimiseksi. Me jatkamme taistelua sukupuolten täyden tasa-arvon puolesta Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa esittelijä, hyvät parlamentin jäsenet, komissio suhtautuu tietenkin myönteisesti mietintöön ja päätöslauselmaesitykseen, jotka koskevat naisten ja miesten tasa-arvoa Euroopan unionissa. Mietinnön hyväksyminen korostaa parlamentin sitoutumista naisten ja miesten tasa-arvon puolustamiseen. Kiitän ja onnittelen esittelijää Piia-Noora Kauppia siitä tuesta, jota tässä asiakirjassa annetaan Euroopan komission lähestymistavalle ja toimille, jotka tähtäävät naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseen.

Miesten ja naisten tasa-arvo on ennen kaikkea Euroopan unionin perusarvo. Se on myös alue, jolla Eurooppa on avannut tietä ja usein ollut yhteiskunnallisten uudistusten edelläkävijä. Viime vuosien aikana on tehty tärkeitä ja kunnianhimoisia aloitteita. Naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan etenemissuunnitelman hyväksyminen toi esille komission täyden sitoutumisen siihen, että se tekee kaiken voitavansa naisten ja miesten todellisen tasa-arvon määrätietoisen edistämisen hyväksi.

Komissio suhtautuu myönteisesti siihen, että parlamentin päätöslauselmaesityksessä korostetaan joitakin aiheita, jotka esiintyvät etenemissuunnitelman ensisijaisten toimien aloilla. Näitä ovat lähinnä naisten ja miesten välistä taloudellista riippumattomuutta koskeva tasa-arvo, työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen, tasapuolinen edustus päätöksenteossa sekä stereotypioiden torjuminen.

Vaikka naisten ja miesten tasa-arvon alalla saavutettu edistys on kiistaton, suuria haasteita on tietenkin vielä jäljellä. Komissio on esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että meidän on olennaisen tärkeää jatkaa ponnistelujamme ja lujittaa säännöstöjämme. Komissio on tässä suhteessa tietoinen siitä, että yhteisön säännöstön asianmukainen soveltaminen on tärkeää, ja harjoittaa tehtäväänsä perussopimusten valvojana päättäväisesti. Komissio ei epäröi aloittaa rikkomisesta johtuvia menettelyjä, kun se toteaa, että EU:n direktiiviä ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltiossa. Tällä hetkellä miesten ja naisten tasa-arvon alalla on vireillä useita eri vaiheissa olevia rikkomisesta johtuvia menettelyjä.

Komissio on yhteisön lainsäädännön noudattamista parantaakseen perustanut verkoston, johon kuuluu miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun edistämisestä vastaavia kansallisen tason elimiä. Kyseessä on tasa-arvoelinten verkosto, Network of the Equality Bodies. Komissio on sitä mieltä, että eri kansallisten elinten kokemusten vertailu ja yhteistyön lisääminen komission kanssa auttavat tasa-arvoelimiä niiden tehtävässä, joka on tasa-arvoisen kohtelun edistäminen ja kansallisten elinten käyttämien lainsäädännön tulkintojen yhdenmukaistaminen.

Mietinnössä korostetaan lisäksi sitä keskeistä asemaa, joka työn ja yksityiselämän yhteensovittamisella on, jotta miesten ja naisten todellinen tasa-arvo toteutuisi. Tämä kuvastaa komission omaa ajattelua. Tiedämme, että naiset hoitavat vieläkin suurimman osan perheeseen ja kotiin liittyvistä velvollisuuksista. Tämän vuoksi naiset keskeyttävät tai jopa lopettavat koulutuksensa tai uransa miehiä helpommin, mikä johtaa väistämättä miesten ja naisten epätasa-arvoisuuteen työelämässä ja naisten potentiaalisen tuottavuuden menettämiseen. Helposti saatavat, kohtuuhintaiset ja laadukkaat lastenhoitopalvelut ovatkin ensiarvoisen tärkeitä naisten työssäkäynnin lisäämisessä, kuten Barcelonan tavoitteissa korostetaan. Komissio aikoo raportoida vuonna 2008 siitä, miten näiden tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty.

Komissio on myös aloittanut työmarkkinaosapuolten kuulemisen työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta. Kuulemisen toinen vaihe päättyi heinäkuun lopussa. Komission mukaan kysymys on monimutkainen ja sitä on käsiteltävä monipuolisen välinekokoelman avulla. Yhteisön lainsäädäntöä voitaisiin joka tapauksessa tarkistaa niin, että siinä otettaisiin paremmin huomioon Euroopan kohtaamat uudet haasteet. Komissio analysoi parhaillaan työmarkkinaosapuolten kuulemismenettelyssä antamia vastauksia ja ryhtyy niiden vaatimiin toimiin. Lisäksi tuemme edelleen tämän alan hyvien käytäntöjen vaihtoa, kuten päätöslauselmaesityksessä on todettu.

Muistutan tähän liittyen, että kaikkien naisten ja kaikkien miesten tasa-arvon kunnioittaminen on Euroopan unionin perusarvo. Tätä ajatellen naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen päätöksentekoon on ehdottoman tärkeää. Juuri tämän vuoksi se on yksi komission viime vuonna hyväksymän miesten ja naisten tasa-arvon etenemissuunnitelman painopisteistä.

Haluan lopuksi vielä tähdentää stereotypioiden torjumista, jota mietinnössä korostetaan useaan otteeseen. Stereotypiat ovat ehkä pahin este, joka on poistettava naisten ja miesten tasa-arvon toteutumisen tieltä, ja niiden torjuminen on todellakin tärkeämpää kuin lainsäädäntö ja taloudelliset toimenpiteet. Kyse on miesten ja naisten yhteiskunnallisia rooleja ja ammatinvalintaa määrittävien ja niihin vaikuttavien käyttäytymismallien, asenteiden ja arvojen muuttamisesta. Tasa-arvopolitiikka on aina ollut ja on tulevaisuudessakin käyttäytymis- ja ajattelutapojen muutosten liikkeellepaneva voima. Komissio suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan parlamentti antaa sille päätöslauselmaehdotuksellaan tukea.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. (PT) Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelijana haluan korostaa, miten tärkeää on hyväksyä eräät lausunnossamme esitetyt ehdotukset, jotka eivät sisälly Piia-Noora Kaupin mietintöön, ja pyytää tukeanne niiden hyväksymiseksi tässä täysistunnossa. Ehdotukset ovat tärkeitä miljoonille naispuolisille viljelijöille ja maataloustyöntekijöille, joiden tekemä työ on tehtävä näkyvämmäksi ottamalla heidät mukaan tilastoihin maatalouden työntekijöinä eikä kotitaloustyöntekijöinä.

Heidän oikeudellinen asemansa maataloudessa työskentelevinä naisina on tunnustettava täysin, jotta he saisivat yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet myös sosiaaliturvan osalta. Äitiyttä on suojeltava tehokkaasti, ja terveydenhuollon, koulutuksen, elinikäisen oppimisen, lasten ja perheiden tarvitsemien palvelujen, erityisesti päiväkotien, paikallisten kulttuurikeskusten ja kauppojen on oltava helpommin saatavilla, mikä edellyttää lisää investointeja ja parempia julkisia palveluja maaseutualueille. Tämä on ainoa keino torjua suurta köyhyyttä ja eristyneisyyttä, jotka vaivaavat naisia joillakin maaseutualueilla, ja parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Resetarits (ALDE), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija.(DE) Arvoisa puhemies, naiset ovat nyt enemmän mukana työelämässä kuin ennen, mutta suhteettoman suuri osa heistä työskentelee epävarmoissa työpaikoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että naisten on oltava joustavia, vaikka heille maksetaan vähän. Kolmen C:n työpaikat (cleaning eli siivous, caring eli hoito ja cashiering eli kassapalvelut) on varattu etupäässä naisille. Kuitenkin me naiset haluamme kolmen M:n työpaikkoja: Money eli raha – sama palkka samasta työstä – Management eli johto – yhä useammat naiset ovat korkeasti koulutettuja eikä heillä pitäisi olla vaikeuksia läpäistä johdon lasikattoa – ja lopuksi vielä Motherhood eli äitiys – niin, haluamme pystyä yhdistämään työn, uran ja äitiyden. Tähän me tarvitsemme huomattavasti enemmän poliittista tukea.

Me emme tarvitse vain lisää lastenhoitopaikkoja, kuten Barcelonan tavoitteissa on mainittu. Ei, me tarvitsemme korkeinta laatua olevaa lastenhoitoa. Kaikilla äideillä ja isillä on oltava varaa lastenhoitoon, ja yhteisön on kustannettava se. Muidenkin kuin hyvin toimeen tulevien perheiden lasten on saatava kaikki mahdollinen tuki varhaisiästä lähtien. Emme tarvitse yhtäläisiä oikeuksia vain naisille ja miehille, vaan myös kaikille lapsille. Koulutus ei ala vasta koulussa vaan paljon aikaisemmin. Tässä asiassa meidän on muutettava ajattelutapaamme.

Paljon samaa asiaa sisältyy myös Piia-Noora Kaupin ensiluokkaiseen mietintöön. Kannatamme sitä. Onnittelut esittelijälle.

 
  
MPphoto
 
 

  Amalia Sartori, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, minäkin haluan onnitella Piia-Noora Kauppia mietinnöstä, jossa kuvataan Euroopan työelämän nykytilannetta. Meillä on ollut monia tilaisuuksia tarkastella tätä kysymystä naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnassa, ja Piia-Noora Kauppi on auttanut määrittämään ja valaisemaan ongelmaa. Ongelma on se, että naiset ovat Euroopassa jälleen palkkakuopassa. Samasta työstä maksettava palkka on erilainen, mitä ei voida hyväksyä.

Asianlaita on näin, vaikka naiset käyvät paljon koulua. Euroopassa korkeakoulututkinnon suorittaneista 59 prosenttia on naisia, naisten osallistuminen työelämään on lisääntynyt merkittävästi ja naiset saavat nykyään paljon tunnustusta saavuttamistaan tuloksista. Vielä tärkeämpää minusta kuitenkin on, että mietinnössä tuodaan esiin joitakin seikkoja, jotka yhä vaikeuttavat naisten osallistumista työelämään. Käy ilmi, että tätä tapahtuu käytännössä ilman mitään perusteita – ja se on sellaisten EU:n ja jäsenvaltioiden lakien vastaista, joissa kielletään erilaisen palkan soveltaminen työelämässä. Näin ei tapahdu vain Etelä-Euroopassa, kuten yleensä sanotaan, vaan kaikkialla Euroopassa, jopa Pohjoismaissa, jopa maissa, joissa perinteiden pohjalta uskoisi naisten osallistumisen työ- ja yhteiskuntaelämään olevan nykyään vahvemmassa asemassa ja paremmin tunnustettua.

Yksi Piia-Noora Kaupin mietinnössä esiin nostetuista kysymyksistä on, pitäisikö äitiys- ja vanhempainlomakorvausten yhdenmukaistamisesta tulla yleinen käytäntö jäsenvaltioissa. Mielestäni nämä menot, jotka yritykset vielä osittain kustantavat, aiheuttavat sen, että työnantajat palkkaavat vähemmän naisia, mikä puolestaan vaikuttaa naisten uraan.

 
  
MPphoto
 
 

  Teresa Riera Madurell, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän esittelijää hänen hienosta mietinnöstään ja haluan kaikkein ensimmäiseksi korostaa sitä sopusointua, joka on ollut ominaista sukupuolten tasa-arvopolitiikkaa koskevissa yhteisissä pyrkimyksissä kaikissa Euroopan unionin toimielimissä vuonna 2007. Toimielintemme vahva sitoutuminen sukupuolten tasa-arvoon, mikä näkyy Eurooppa-neuvoston hyväksymässä Euroopan tasa-arvosopimuksessa sekä vuoteen 2010 voimassa olevassa naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmassa, on erittäin kiitettävä asia.

Jos tarkastellaan mietinnössä esitettyjä indikaattoreita ja pidetään mielessä edellisen vuoden mietintö, se, ettei ole otettu merkittäviä edistysaskeleita kohti samasta työstä maksettavaa samaa palkkaa, kuten Amalia Sartori juuri mainitsi, on valitettavaa ja tuomitaan mietinnössä ankarasti. Sukupuolten välinen palkkaero Euroopan unionissa on yhä 15 prosenttia. Sen kaventaminen vaatii suurempia ponnisteluja tulevina vuosina.

Rohkaiseva tieto mietinnössä on se, että vuodesta 2000 lähtien Euroopan unionissa syntyneistä kahdeksasta miljoonasta työpaikasta kuusi miljoonaa on naisten hallussa, vaikka huomattavat ikäerot vaativat myös korjausta.

Mietinnössä esiin nouseva ratkaisevan tärkeä kysymys on tasa-arvopolitiikan vaikutus vastattaessa Euroopan demografiseen haasteeseen. Tosiasia on, että niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat toteuttaneet naisten ja miesten yksityis- ja työelämän yhteensovittamiseen tähtääviä toimia, syntyvyysprosentti on korkeampi, naisia on enemmän työmarkkinoilla ja työllisyysaste on korkeampi.

Huolta aiheuttaa myös se, että ikääntyneet naiset ja yksinhuoltajaäidit ovat edelleen suurimmassa syrjäytymisvaarassa.

Lopuksi totean, kuten mietinnössäkin todetaan, että olisi kiinnostavaa ja hyvin hyödyllistä, jos tulevissa naisten ja miesten tasa-arvoa koskevissa vuosikertomuksissa olisi myös ehdokasmaita koskevia tilastoja, joita voitaisiin sitten käyttää hyväksi neuvotteluissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Anneli Jäätteenmäki, ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, onnittelut kollega Piia-Noora Kaupille tärkeästä mietinnöstä.

Sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusperiaatteista, kuten myös komissaari Michel sanoi, mutta se on vain yksi perusperiaate, jota pidetään esillä tällaisissa puheissa ja julkilausumissa. Todellisuudessa EU ei kovin paljon ole kiinnostunut naisten ja miesten tasa-arvosta. Se näkyi myös komissaarin puheessa. Hän totesi, että EU tulee jatkossakin tekemään kaikkensa. Se ei tuo mitään konkretiaa. Mitä EU tekee, että EU:n hyväksymät direktiivit palkkatasa-arvosta ja monesta muustakin asiasta pannaan todellakin täytäntöön?

Minun mielestäni EU:n pitäisi todella havahtua siihen, että miehet ja naiset olisivat Euroopassa vielä tasa-arvoisemmassa asemassa. EU puhuu paljon enemmän kuin tekee, myös jäsenvaltiot puhuvat paljon enemmän kuin tekevät. Itse asiassa tämä asia ei ainakaan EU:n korkeinta johtoa paljon hetkauta. Ei taida hetkauttaa paljon enempää myöskään meidän omien valtioidemme korkeimpia päättäjiä tai työmarkkinajärjestöjä. Siellä ovat muut asiat tärkeämpiä. Se näkyy siinä, että palkkaepätasa-arvo on edelleen 15 prosenttia EU-maissa yleensä ja omassa kotimaassani, tasa-arvon edelläkävijämaassa, valitettavasti 20 prosenttia.

Toivon, että komissaari ja koko komissio tulevaisuudessa todella tajuaisivat, tunnustaisivat ja tekisivät jotakin sen eteen, että EU:n periaate on miesten ja naisten tasa-arvo. Tänä päivänä se on tyhjä kirjain.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, onnittelen esittelijää hänen mietinnöstään. Siinä on monia kohtia, joita haluaisin tuoda esiin, mutta keskityn kahteen kohtaan, jotka ovat mielestäni olennaisimpia.

Ensinnäkin olen tyytyväinen siihen, että komission vuotta 2007 koskevassa kertomuksessa keskitytään työelämän kysymyksiin kuten palkkaeroon, yhteensovittamiseen ja yhtäläistä kohtelua koskeviin direktiiveihin, onhan naisten taloudellinen riippumattomuus yksi naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman ensisijaisista aiheista.

On aivan totta, kuten komission kertomuksessa sanotaan, että vuodesta 2000 lähtien Euroopan unionissa syntyneistä kahdeksasta miljoonasta työpaikasta kuusi miljoonaa on naisten hallussa. Kehitys olisi todella myönteistä, ellei suurin osa naisten uusista työpaikoista olisi osa-aikaisia. Monet niistä ovat myös epävarmoja ja huonosti palkattuja ja tarjoavat vain vähän mahdollisuuksia palkankorotuksen saamiseen.

Mietinnössä korostetaan myös sitä, että sukupuolten välisen palkkaeron kaventamisessa ei ole tapahtunut merkittävää edistystä. Syytä huoleen on, koska naisten keskipalkka on 15 prosenttia ja joissakin maissa jopa 30 prosenttia alhaisempi kuin miesten.

Toinen asia, jota haluan korostaa, koskee yhtä erityistä naisryhmää eli maataloudessa työskenteleviä naisia. Heidän oikeudellista asemaansa on parannettava sekä sosiaaliturvan osalta että ottaen huomioon heidän asemansa maatilalla. Heille on taattava välitön oikeus sosiaaliturvaan, ja on päättäväisesti otettava kantaa perheyrityksen yhteisomistukseen, luotonsaantiin ja perimisoikeuksiin.

Komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota molempiin kysymyksiin. Sen olisi konkreettisesti sanottuna kaksinkertaistettava pyrkimyksensä edistääkseen naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Eva-Britt Svensson, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, saanen kiittää esittelijää Piia-Noora Kauppia ja kaikkia muita tähän työhön osallistuneita. Suuri ongelma, johon haluan kiinnittää huomiota tasa-arvotyössä, on se, että liian monet luulevat tänä päivänä, että meillä on yhtäläiset mahdollisuudet. Se pitää joskus paikkansa teoriassa, mutta meillä on vielä pitkä matka yhtäläisiin mahdollisuuksiin käytännössä. Päätöslauselmassa kiinnitetään huomiota tähän tosiseikkaan ja esitetään hyviä ehdotuksia siitä, mitä juuri nyt voidaan tehdä ja mitä on tehtävä.

Olen toistuvasti vaatinut ja korostanut myös parlamentissa, että tilastotiedot olisi eriteltävä sukupuolen perusteella kaikilla aloilla. Voimme saada aikaan muutoksen vain, jos näemme tosiasiat. Ellemme voi tosiasioita paljastamalla todistaa sukupuolten välillä olevia suuria eroja, niitä ei oteta huomioon. Ihmiset eivät sitä paitsi tiedä, kuinka suuria erot todella ovat. Toistan siis tämän itsestään selvän vaatimuksen: kaikki tilastojen tiedot on eriteltävä sukupuolen mukaan.

Haluan myös tuoda esiin minua ja koko poliittista ryhmääni huolestuttavan seikan, joka koskee naisten ja miesten työllistymisen eroavaisuuksia, kun kyse on palkkatyöstä. Tiedämmehän kaikki, että naiset tekevät palkattomat työt. Samalla kun näemme naisten työpaikkojen kasvaneen määrän, huomaamme, minkä tyyppisestä työstä on kyse. Enemmistö naisten uusista työpaikoista on tilapäisiä, epävarmoja osapäivätöitä ja matalapalkkaisia töitä. Tällainen tilanne on saatava loppumaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, naisten ja miesten tasa-arvoa koskeva mietintö on lisätodiste siitä, että tasa-arvopolitiikka on tärkeää. Sekä naisilla että miehillä on oikeus toimia aktiivisesti kaikilla julkisen elämän aloilla ja oikeus saada tämä kirjatuksi lakiin. Ihmisarvoa ei kuitenkaan saada vain lainsäädännön avulla vaan myös varmistamalla terveen perherakenteen suoma riittävän tasoinen materiaalinen, hengellinen ja henkinen tuki.

Valitettavasti nykyajan propaganda väheksyy avioliiton, perheen ja äidin merkitystä ja iskostaa syyllisyyttä niiden tyttöjen ja naisten mieliin, jotka haluavat pysyä kotona ja hoitaa lapsia. Sen sijaan, että annettaisiin apua ja oikeudellista suojaa, sen sijaan että arvostettaisiin lastenkasvatuksesta huolehtivan vaimon ja äidin roolia, naisesta on tehty kohde ja hänelle asetetaan liikaa odotuksia. Asiaa pahentavat laajalle levinneet ehkäisyä, aborttia, äärimmäistä individualismia sekä vanhempien ja lasten välisiä konflikteja koskevat näkemykset ja jopa eläkeiän pidentäminen, joka johtaa henkiseen ja fyysiseen luhistumiseen.

On tärkeää muistuttaa jatkuvasti ihmisten mieliin, että tasa-arvo ja naisten ja miesten yhtäläiset oikeudet eivät tarkoita sitä, että naisista tulisi samanlaisia kuin miehet. Jos naisista halutaan miesmäisiä, miesten kanssa kaikkialla kilpailevia, naiseus köyhtyy ja samalla koko yhteiskunta köyhtyy. Tämä vääristää sekä feminiinisyyden että maskuliinisuuden rikkautta ja sisäistä arvoa.

Erityistä ymmärrystä tarvitaan tänä päivänä, jotta osattaisiin välttää sellaisia toimia, jotka eivät vastaa ihmisten todellisia tarpeita ja toiveita, ja voittaa liiallinen individualismi ja moraalinen relativismi. Erityisesti silloin, jos ei ole olemassa perusrakenteita talouskasvulle, syrjinnän torjunta on tärkeää monilla elämän aloilla. Yhteiskunnallisten organisaatioiden ja lakien olisikin autettava meitä täyttämään velvoitteemme sen sijaan, että ne indoktrinaation ja yhtenäistämisen avulla aiheuttavat levottomuuksia ja konflikteja. Vaadinkin näin ollen, että jokaisen ihmisen ihmisarvoa kunnioitetaan ei ainoastaan takaamalla samapalkkaisuus vaan myös kunnioittamalla perinteitä, kulttuureja, uskontoja ja arvoja, jotka ovat tärkeitä kansalliselle ja kulttuurilliselle identiteetille ja jotka rikastuttavat nykypäivän Eurooppaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Lydia Schenardi, ITS-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, meille tänään esitetty mietintö on suurelta osin ennestään tiedossa olevien asioiden toistoa. Siinä on samat työllisyysastetta, palkkaeroja ja työpaikkojen luonnetta koskevat luvut, jotka tavallisesti ilmoitetaan. Siinä kuvaillaan myös, kuten aina, itsepintaisia sukupuoleen liittyviä stereotypioita ja niistä aiheutuvaa syrjintää, joka johtaa naisten poissaoloon tietyillä työmarkkinoiden sektoreilla. Tämä koskee mielestäni erityisesti huipputeknologiaa, tieteitä, tutkimusta sekä tekniikkaa.

Haluan kuitenkin tuoda esiin yhden mietinnössä esiintyvän ilmeisen ristiriidan. Miten on mahdollista, että 17 kohdassa ylistetään globalisaation myönteisiä vaikutuksia naisten koulutukseen ja terveydenhuollon piiriin pääsyyn sekä naisten työnsaantiin esimerkiksi kotona tehtävän etätyön, aliurakoinnin ja mikroyritysten muodossa, ja toisaalta 18 kohdassa tuodaan esiin globalisaation kielteiset vaikutukset, joiden seurauksena köyhyys naisistuu? Kumpi kohta meidän pitäisi ottaa tosissaan?

Lisäksi suositellaan, että kehitetään yhteisiä eurooppalaisia tietoisuutta lisääviä toimenpiteitä, jotta sukupuoleen perustuvat loukkaukset tuomittaisiin. Mutta mikä on sukupuoleen perustuva loukkaus? Joutuiko Ranskan edellisissä presidentinvaaleissa ehdokkaana ollut Ségolène Royal sukupuoleen perustuvan loukkauksen kohteeksi, kun yksi hänen aiemmista sosialistitovereistaan sanoi, ettei Royal ollut paras ehdokas ylimpään virkaan? Vai oliko tämä vain arvostelua tai ehkä vain mielipide?

On vaarallista perustaa lainsäädäntöä käsitteelle, jota ei ole oikeudellisesti määritelty eikä voikaan määritellä. Lisäksi liikumme alueella, joka on perusolemukseltaan subjektiivinen ja irrationaalinen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jana Bobošíková (NI). – (CS) Hyvät naiset ja herrat, meitä harmittavat jälleen kerran tilastot, jotka osoittavat, että vaikka naiset saavuttavat parempia tuloksia, heidän palkkansa ovat jatkuvasti 15 prosenttia alhaisemmat. Meillä tosiaan on lasikatto, eivätkä miehet oikein pidä siitä, että naiset nousevat johtotehtäviin. Stereotypioita esiintyy, ja joskus naiset joutuvat niiden uhreiksi. Me haluamme muuttaa tämän. Minun mielipiteeni kuitenkin on, että jos haluamme muuttaa jotain, meidän on aloitettava parlamentista.

Euroopan parlamenttia ja komissiota koskevat työpaikkatilastot osoittavat selvästi, että miehet ovat ylivoimaisena enemmistönä parhaiten palkatuissa töissä. Naiset kansoittavat huonoiten palkatuut työt. Monet erittäin tehokkaat korkeakoulutuksen saaneet naispuoliset lingvistit työskentelevät täällä sihteerin palkalla. Heidän paremmin palkatuilla pomoillaan on useimmiten kaksi ansiota: he ovat miehiä ja he ovat olleet täällä kauan aikaa.

Hyvät naiset ja herrat, olen sitä mieltä, että Euroopan unionin toimielinten antamat sukupuolikysymyksiä koskevat suositukset otetaan vakavasti vasta, kun teemme perusteellisen analyysin palkkausjärjestelmien ja ihmisten koulutuksen ja tehokkuuden välisistä suhteista ja kun henkilöstöjohtamista ja palkanmaksujärjestelmiä tarkistetaan. Ennen kuin näin tapahtuu, kansalaiset eivät pidä puheitamme uskottavina.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, juhlimme samalla kertaa 50-vuotiasta yhdistyneen Euroopan perustamissopimusta ja 50 vuoden edistystä naisten ja miesten tasa-arvon takaamisessa. Viimeksi mainitun huippukohta on se, että naisten ja miesten tasa-arvoon viitataan horisontaalisesti kaikkialla Euroopan komission toiminnassa ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävässä vuoropuhelussa.

EU:n jäsenvaltioiden politiikassa ja käytännöissä on piilevää naisten ja miesten epätasa-arvoa. Tarvitaan analyysejä ja arvioita niistä kielteisistä ilmiöistä, jotka antavat aihetta epätasa-arvoisuuteen. Hyvän kollegani Piia-Noora Kaupin, jolle esitän onnitteluni, mietinnössä luetellaan monia toimia, joilla estetään naisiin kohdistuvaa yksipuolista syrjintää.

Haluan erityisesti korostaa toimia, joilla edistetään naisten ja miesten yhtäläistä osallistumista perheen elättämiseen, mikä on EU:n taloudellisen kehityksen, vaurauden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tärkeä tekijä. Sukupuolten tasa-arvon tulisi hyödyttää niitä naisia, jotka jäävät vapaaehtoisesti joko lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa kotiin hoitamaan lapsia, ikääntyneitä tai huollettavia perheenjäseniä. Se, että nämä naiset ovat olleet poissa työelämästä, ei saisi asettaa heitä alttiiksi syrjinnälle eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan liittyvien oikeuksien suhteen.

Arvoisa komission jäsen, olen hyvin pettynyt kreikkalaisten naisten asemaan. Sen mukaan, mitä lehdissä kerrotaan, olette aloittanut rikkomista koskevan menettelyn maatani vastaan poistaaksenne naisiin sovellettavat joustavammat ikärajat. Miksei tyttärille ja äideille saa myöntää varhemmin eläkettä korvauksena heidän perheen hyväksi tekemästään työstä?

Tasa-arvoa – kyllä, arvoisa komission jäsen, mutta ei tasapainoa. Jäsenvaltiot, EU ja työmarkkinaosapuolet voivat käyttää hyödyksi juuri perustettua eurooppalaista perheallianssia: parhaita käytäntöjä ja perhettä suosivia uraauurtavia lähestymistapoja voidaan edistää. Ne noudattelevat kansallisia toimia ja edistävät näin tasa-arvoa.

EU:n väestöongelma edellyttää, että naisille ja miehille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet. Komission ja työmarkkinaosapuolten hyväksymän asiaa koskevan direktiivin vanhempainlomaan liittyvä kohta vaatii tarkistusta, ja te, arvoisa komission jäsen, olette luvannut, että se tapahtuu vuonna 2008.

Kuitenkin myös yksityiseltä sektorilta vaaditaan sitoutumista siihen, että ne ottavat nuoria naisia töihin eivätkä erota nuoria äitejä. Arvoisa komission jäsen, EU:n tuottavuus ja kehittyminen edellyttävät, että luodaan mekanismi tämän tyyppisen syrjinnän valvomiseksi. Toivomme teidän ryhtyvän heti hoitamaan asiaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Lissy Gröner (PSE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, voin vakuuttaa Piia-Noora Kaupille, että sosialistiryhmämme tukee täysin mietinnön kaikkia kohtia. Tasa-arvomietintö tulee yhtäläisten mahdollisuuksien teemavuonna, ja Euroopan unionissa on nyt toteutettu tasa-arvopolitiikkaa 50 vuotta. Ellei nyt painostuksen avulla saada asioita muuttumaan, naiset eivät enää luota Euroopan unioniin.

On myös ilmoitettu, että vuonna 2007 perustetaan Euroopan tasa-arvoinstituutti. Mikä on hallintoneuvoston nimitysten tilanne? Tässä on Euroopan parlamentilla sananvaltaa. Missä vaiheessa ovat valmistelut sen varmistamiseksi, että Vilnan instituutti voi aloittaa toimintansa ennen kuin vuosi päättyy?

EU ei ole käyttänyt hyväksi avaintaitojaan samapalkkaisuuden alalla – tämä on laaja alue, johon monet naiskollegani ovat kiinnittäneet huomiota. Minusta on pöyristyttävää, että 15 prosentille naisista maksetaan edelleen vähemmän palkkaa kuin miehille. Ruotsi on ainoa maa, jossa tilanne näyttää paremmalta, koska prosenttiluku on vain kymmenen. Kotimaassani Saksassa vastaava luku on 26 prosenttia, enkä aio enää kauan hyväksyä sitä. Tämä on asia, jossa komission on kerättävä rohkeutensa ja painostettava jäsenvaltioita.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen: tällä alueella komission jäsen Špidla on tehnyt jotain. Olen siitä iloinen. Kannatamme sitä, että myös isät tekevät oman osansa. Myös yrityksillä on tässä suuri vastuu. Sen vuoksi ryhmämme on käynnistänyt Euroopan laajuisen tukikampanjan.

Haluamme esimerkiksi rakennerahastojen puitteissa tehtävien toimien laadullista ja määrällistä arviointia. Aluekehitysvaliokunnan äskettäin järjestetyssä kuulemistilaisuudessa kävi ilmi, että tähän mennessä ei ole kiinnitetty mitään huomiota siihen, että naiset hyötyvät EU:n varoista paljon vähemmän kuin miehet. Sukupuolinäkökulman sisällyttäminen talousarvion laatimiseen on tämän vuoksi toinen vaatimamme avainasia.

Komissio on ilmoittanut toimista, jotka sijoittuvat kahdelle alueelle: moniperusteisen syrjinnän ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevien lainsäädännöllisten toimien toteuttaminen. Olemme tänään hädin tuskin ottaneet asiaa esille, mutta kyseessä on päivänpolttava kysymys, joka vaatii ratkaisua.

 
  
MPphoto
 
 

  Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Haluan kiittää esittelijää siitä, että hän on nostanut tärkeän asian esille jälleen kerran. En usko, että tämä mietintö avaa meille kaikki ovet. Ovi saattaa olla jo auki, mutta jos päämme päällä on lasikatto, meidän on käsiteltävä tätä asiaa yhä uudestaan ja uudestaan.

Keskityn puheessani kahteen kohtaan. Erityisesti tarkastelen sitä tosiseikkaa, että sukupuolten tasa-arvoiset oikeudet huomioiva politiikka on tärkeä keino saavuttaa taloudellista kehitystä.

Vaikka kaikissa Euroopan unionin valtioissa tasavertaiset oikeudet ovat lain mukaan voimassa, tosiasiassa epätasa-arvoa on yhä naisten ja miesten välillä vallan jakautumisessa ja siinä, miten taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurillisia resursseja on saatavissa. Tämä johtuu yhä vallalla olevista vanhoista tavoista ja niiden aiheuttamasta perheeseen liittyvien vastuualueiden epätasaisesta jakautumisesta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvistä vaikeuksista, joista useimmat naiset kärsivät. Tämä on valitettavasti todistus Euroopan tasolla vallitsevasta demokratiavajeesta.

Sukupuolten yhtäläinen osallistuminen päätöksentekoon on demokratian tärkein ennakkoedellytys, joten puhun nyt päätöksenteosta eri elämänaloilla. Liberaalien mielestä ihmisten oikeus päättää itse asioistaan on onnistumisen avain. Vapaus valita toteutuu kuitenkin vain, jos naiset ja miehet voivat tehdä itse omat valintansa kaikilla aloilla. Jotta miehet ja naiset, toistan: miehet ja naiset, voivat yhdistää työn ja perhe-elämän, tarvitaan laadukkaita lastenhoitopalveluita, perhettä suosivia työympäristöjä ja tukea antava lainsäädäntökehys.

Lisäksi on tärkeää parantaa sekä oikeudellisia että muita kuin oikeudellisia puitteita ja lisätä tietoisuutta asiasta yhteiskunnassa. Sama koskee myös vanhentuneita ajatusmalleja, toisin sanoen naisten on muututtava osallistujista päätöksentekijöiksi. Vasta silloin voimme puhua yhteiskunnasta, jossa ovat edustettuina ja jossa otetaan huomioon kummankin sukupuolen edut, yhteiskunnasta, joka on oikeasti demokraattinen.

 
  
MPphoto
 
 

  Hiltrud Breyer (Verts/ALE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä Piia-Noora Kauppi, hyvät naiset ja herrat, tänä vuonna juhlimme EU:n perustamisen 50-vuotisjuhlaa, ja katsoessamme taaksepäin voimme myös nähdä naisten ja miesten tasa-arvon kehittymisen 50 vuoden ajalta. Tästä huolimatta komission vuoden 2007 tasa-arvokertomuksen toteamukset ovat minulle karvas pala nieltäväksi. Mietinnöstä näkyy, että monilla aloilla ladellaan yhä tyhjiä korulauseita sukupuolten tasa-arvosta ja että tasa-arvo ei ole vielä lähelläkään todellisuutta.

Olemme kuulleet tänään monia tilastotietoja. Työllisyysasteessa on suuria eroja naisten ja miesten välillä, ja monissa jäsenvaltioissa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, naiset ovat useammin työttöminä. Lähes yksi kolmesta naisesta tekee osa-aikatyötä. Tiedämme, että naiset ovat yhä merkittävästi aliedustettuina valta-asemissa ja johtotehtävissä. On todella skandaali, että keskimääräinen palkkaero on 15 prosenttia ja Saksassa jopa 27 prosenttia.

Olen iloinen myös siitä, että komissio on ottanut esiin isien pakollisen vanhempainloman. Oli melko ilmeistä, että perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen kuuluu komission asialistalle. Muilla EU:n tasa-arvopolitiikan aloilla komissio näyttää sen sijaan vaihtaneen vapaalle. Sanon näin, koska emme ole kuulleet komission tehneen muita poliittisia aloitteita kuin edellä mainitun isien vanhempainlomaa koskevan aloitteen.

Tasa-arvoinstituutti mainittiin, samoin naisiin kohdistuva väkivalta. Mitä komissio tekee pienentääkseen palkkaeroa? Kuulen melkein pelkkää retoriikkaa. Velvollisuutemme on tehdä paljon enemmän tässä asiassa. Meidän olisi muun muassa sisällytettävä sukupuolinäkökulma talousarvioon, mitä on julistettu jo vuosia, mutta missä ovat indikaattorit? Pyytäisinkin komissiota tekemään ehdotuksia lainsäädännöksi, joka on niin kunnianhimoista, että sukupuolten tasa-arvopolitiikasta tulee jälleen EU:n johtotähti.

 
  
MPphoto
 
 

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL). – (NL) Arvoisa puhemies, kiitän ja onnittelen Piia-Noora Kauppia hänen mietinnöstään, mutta haluan esittää komissiolle pari kommenttia. Komissio esittää usein korulauseita sukupuolten tasa-arvosta, kuten tänäänkin, mutta kerta kerran jälkeen se epäonnistuu käytännössä yrittäessään muuttaa hyvät aikomuksensa konkreettiseksi toiminnaksi. Mikä vielä pahempaa, sen sijaan, että komissio ryhtyisi vähentämään sukupuolten epätasa-arvoa, torjumaan naisten köyhyyttä ja auttamaan naisia eteen tulevissa arkipäivän ongelmissa, sen toteuttama politiikka usein vaikeuttaa naisten asemaa.

Hyvä esimerkki tästä on ”joustoturva” eli irtisanomislakien muuttaminen joustavammiksi. Jos komission vihreässä kirjassa esitetyt ehdotukset toteutuvat, kärsijöitä ovat juuri naiset, jotka aivan liian usein palkataan lyhytaikaisiin tilapäistöihin alhaisella palkalla. Erityisesti juuri naisilla on paljon vaikeuksia esimerkiksi koota eläkettä, maksaa terveydenhoitokustannuksia ja tasapainotella perheen huoltamisen ja palkkatyön välillä. Ja mitä tekee komissio? Sen sijaan, että komissio antaisi naisille, ja työntekijöille yleensä, turvaa, joka tekisi heidän elämänsä hieman helpommaksi, se haluaa luoda vielä suurempaa epävarmuutta.

Naisten ja miesten tasa-arvoa käsittelevästä mietinnöstä näkyy, että vielä vuonna 2007 erot ovat suuria. Niiden voittamiseen on panostettava paljon enemmän niin sanoin kuin teoin. Sukupuolten tasa-arvo pitäisi asettaa automaattisesti ensisijaiseksi kaikessa komission politiikassa. Mielestäni on todella valitettavaa, että joudumme jatkuvasti muistuttamaan komissiota siitä.

 
  
MPphoto
 
 

  John Whittaker (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, mietinnöstä huomaa, ettemme pääse eroon siitä, että rahojamme käytetään tasa-arvotietoisuuden edistämiseen, että yritysten rekrytointipäätöksiin sekaannutaan ja että yritykset pakotetaan tarjoamaan joustavia työehtoja ja avokätisiä lomajärjestelyjä, mutta sivuvaikutusten olemassaoloa ei tunnusteta. Ei ymmärretä, että tällainen yritysten manipulointi kääntyy suurelta osin itseään vastaan.

Yksinkertainen tosiasia on, miellytti se tai ei, että jos naisten palkkaaminen tulee kalliimmaksi, naisia palkataan vähemmän riippumatta siitä, kielletäänkö työnantajia mainitsemasta sukupuolta työpaikkailmoituksissa ja työhaastatteluissa. Kaikella naisten, vanhusten tai vähemmistöjen syrjinnän estämiseksi laaditulla lainsäädännöllä on epämieluisana seurauksena niiden nöyryyttäminen, jotka olisivat onnistuneet ilman lainsäädäntöä.

Sekä naisten että miesten työpaikat ovat riippuvaisia talouden synnyttämästä vauraudesta. Suurin osa työpaikoista syntyy pienyrityksiin. Toisin kuin täällä parlamentissa, pienyritysten todellisessa maailmassa naiset ja miehet työllistyvät ja ansaitsevat rahaa tuottamalla tavaroita tai palveluita, joista muut mielellään maksavat. Sukupuolten tasa-arvon edistämisen pakkomielle on vain yksi tapa häiritä pienyrityksiä. Jos aina vain lisäämme kustannuksia ja asetamme lisää rajoituksia, yritykset palkkaavat vähemmän ihmisiä ja maksavat heille vähemmän. Voi olla, että lopussa olemme tasa-arvoisempia, mutta olemme myös köyhempiä, niin naiset kuin miehetkin.

 
  
MPphoto
 
 

  Jerzy Buzek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan onnitella Piia-Noora Kauppia. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että syntyvyyttä Euroopassa on lisättävä väestötilanteen parantamiseksi. Jos tämä onnistuu – ja sen on onnistuttava – se tarkoittaa, että suuri määrä erityisesti nuoria naisia poistuu työmarkkinoilta ainakin väliaikaisesti. Tämä on ongelma, koska työntekijöistä on jo nyt pulaa monissa osissa Eurooppaa.

Esimerkiksi Euroopan tiede-elämässä on noin 700 000 asiantuntijan vaje. Tästä huolimatta tuskin yksi neljästä tohtorista Euroopassa on nainen, professoreista vain yksi kymmenestä. Näin siitä huolimatta, että Euroopassa naiset suorittavat miehiä useammin korkeakoulututkinnon. Naisilla on hyvät valmiudet akateemiseen työhön, mutta he keskeyttävät tämän työn eivätkä jatka sitä enää.

Eri sektoreilla on käytettävä erilaisia kannusteita ja palveluita naisten saamiseksi töihin. Esimerkiksi koulutuksessa voidaan käyttää useita yksinkertaisia keinoja. Ensinnäkin voidaan tarjota mahdollisuutta tehdä akateemista työtä kotona. Toiseksi voidaan järjestää viihtyisiä ja halpoja lastenhoitopaikkoja oppilaitosten tai yliopistojen yhteyteen. Kolmanneksi joko isä tai äiti voi hoitaa lapsia. Neljänneksi voidaan antaa mahdollisuus suorittaa akateemisia arvosanoja äitiysloman aikana. Viidenneksi voidaan taata, että naiset ja miehet saavat saman palkan samasta työstä.

Euroopassa ei voi jatkua tilanne, jossa koulutetut ja ammattitaitoiset naiset häviävät akateemisilta aloilta vain siksi, että he synnyttävät lapsia. Onneksi joku kiinnittää tähän huomiota.

UNESCO on yhdessä L’Oréalin kanssa vienyt jo joitakin vuosia eteenpäin hanketta, joka koskee akateemisen alan naisia. Näemme tämän hankkeen erittäin hyvät tulokset Euroopan parlamentissa Brysselissä ensi maanantaina 1. lokakuuta avattavassa näyttelyssä. Näyttely on pohjakerroksessa vastapäätä KCB-pankkia. Toivotan teidät kaikki tervetulleiksi näyttelyyn.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (PSE). – (PT) Käsittelin eurooppalaisiin naisiin kohdistuvan syrjinnän eri muotoja Lissabonin strategian tulevaisuutta tasa-arvonäkökohdista tarkasteltuna koskevassa mietinnössäni vuonna 2005.

Mikä on muuttunut kahdessa vuodessa, monien keskustelujen ja hyvien aikomusten jälkeen, monien väittelyjen, konferenssien, raporttien ja tutkimusten jälkeen? Miten on edistytty naisten ja miesten palkkaeron pienentämisessä, naisten osallistumisessa päätöksentekoprosessiin tai työn sekä perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisessa niin naisten kuin miesten osalta? Joissakin jäsenvaltioissa on päästy eteenpäin, mutta Euroopan tasolla muutos on valitettavasti ollut vähäistä.

Sukupuolten palkkaero on edelleen keskimäärin noin 15 prosenttia ja naisten osallistuminen päätöksentekoon on lisääntynyt vain yhden prosentin. Naiset käyttävät yhä kolme kertaa niin paljon aikaa perheeseen liittyviin velvollisuuksiin kuin miehet. Naisten määrä yliopistoissa sen sijaan lisääntyy. He alkavat vähitellen pitää puoliaan, mutta monenlaista syrjintää esiintyy silti heidän saadessaan lapsia, ja nimenomaan tästä syystä. Ehkä juuri siksi syntyvyys on niin alhaista. Naispuoliset maahanmuuttajat ja pakolaiset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset, ikääntyneet naiset, vammaiset naiset, kaikki nämä ryhmät joutuvat kaksinkertaisen syrjinnän kohteiksi.

Tarvitsemme parempia lakeja, kuten Espanjassa ja Portugalissa hyväksyttyjä tasa-arvolakeja, mutta on myös noudatettava olemassa olevia lakeja, erityisesti mainontaa koskevia lakeja, joiden tarkoitus on lopettaa naisten halventava esittäminen mainoksissa ja joukkoviestimissä. Meidän on muutettava lakia voidaksemme muuttaa asenteita. Tarvitsemme vähemmän sanoja ja enemmän tuloksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva kysymys on EU:ssa yhä aiheellinen. Vuonna 2006 tapahtui vain vähän muutoksia. Naisten palkat ovat EU:ssa vieläkin 15 prosenttia alle miesten palkkojen. Työmarkkinoille palaavilla ja urallaan eteenpäin pyrkivillä naisilla on suuria ongelmia.

Neuvoston vuonna 1975 antamaa direktiiviä miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ei ole vielä pantu täytäntöön. Jäsenvaltiot eivät osoita minkäänlaista poliittista tahtoa ratkaista työpaikoilla esiintyviä sukupuolten tasa-arvoa ja integroitumista koskevia ongelmia. Tämän vuoksi kannatan mietinnössä esitettyä ehdotusta, että komissio tekisi tutkimuksen siitä, miten jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön yhteisön tasa-arvoasioita koskevaa lainsäädäntöä, ja ryhtyisi asianmukaisiin toimenpiteisiin, jos lainsäädäntöä ei ole pantu täytäntöön.

Puhuttaessa integroitumisesta työpaikoilla on korostettava hyvän käytännön tärkeyttä ja sen levittämistä erityisesti haluttaessa parantaa naisten mahdollisuuksia osallistua politiikkaan ja poliittiseen päätöksentekoon. Kotimaassani Liettuassa on kokemusta tästä. Hyvän käytännön levittämisessä voivat auttaa komissio ja Euroopan sosiaalirahaston tehokas käyttö.

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) En kannata äärifeminismiä enkä usko, että demokratia on sokea sukupuolten suhteen. Sen vuoksi suhtaudun myönteisesti Piia-Noora Kaupin valiokunta-aloitteiseen mietintöön ja onnittelen häntä siitä vilpittömästi.

Tasapainoilu uran ja perhevelvoitteiden välillä on vakava ongelma, ja siihen liittyvät myös äitiys-, vanhempain- ja isyysvapaa. Koska elämme globaalissa maailmassa, jossa olosuhteet ovat muuttuneet, meidän olisi myös Euroopan parlamentin taholta kannustettava jäsenvaltioita uudenaikaistamaan järjestelmiään. Nuorten perheiden aloitteen mukaan jäsenvaltioiden voisi olla hyödyllistä harkita mahdollisuutta, että äitiyslomakorvaus olisi vähintään 12 kuukauden ajan 100 prosenttia tuloista ja vanhempainlomakorvaus vähintään 24 kuukauden ajan vähintään 50 prosenttia tuloista, kun äiti tai mahdollisesti isä hoitaa lasta täysipäiväisesti.

Äitiyden ja vanhemmuuden aikaa nimitetään lakikielessä aina vapaaksi, vaikka äitien lisäksi psykologit, lääkärit, sosiologit ja monet muut asiantuntijat ovat vanhempien kanssa samaa mieltä siitä, ettei äitiys- tai vanhempainvapaalla olo mitenkään vastaa vapaa-aikaa. Olen sitä mieltä, että on aika aloittaa äitiyteen ja vanhemmuuteen liittyvästä kielestä ja käyttää äitiysvapaasta täsmällisempää nimitystä. Kun tauko äitien ja isien aktiivisessa työelämässä on päättynyt, heidän esteetöntä paluutaan työmarkkinoille ja uransa jatkumista on helpotettava.

Pidän tärkeänä korostaa vanhempainvapaan aikaista koulutusta, jonka avulla pystytään vastaamaan työelämän muuttuneihin vaatimuksiin ja vahvistamaan keskeisiä tiedon alueita, kuten yrittäjyyttä sekä järjestelmällisen ja teknisen lähestymistavan omaksumista. Tähän voisi eri alueilla myös käyttää rakennerahastoja. Mielestäni yhteiskuntamme olisi annettava suurempi arvo äitiydelle ja vanhemmuudelle. Vanhemmilla on erittäin vastuullinen rooli yhteiskunnan muodostumisessa: heidän kasvattamansa lapset muodostavat tulevaisuudessa koko Euroopan.

Näiden toimien avulla paljon useammilla naisilla olisi mahdollisuus antautua lasten kasvattamisen lisäksi vaativammalle, esimerkiksi akateemiselle uralle.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Hedh (PSE).(SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on hieman masentavaa istua täällä ja puhua mietinnöstä, jonka aiheena on tasa-arvo vuonna 2007. Sen ei pitäisi olla tarpeen. Tasa-arvon pitäisi olla itsestään selvää, eikä vähiten sen vuoksi, että EU:n enemmistö on naisia. Surullinen tosiasia kuitenkin on, että se on tarpeen. On erittäin tärkeää saada miehet pelikentälle tekemään maaleja. Muuten peli on pelattu. Tässä miehille muutamia syöttöjä: naisten työllisyys on saatava lisääntymään. Heillä on oltava oikeus kokopäivätyöhön ja mahdollisuus osa-aikatyöhön. Palkkaero on poistettava. Ovatko EU:n naiset todella 15 prosenttia huonompia kuin miehet? Naisia on saatava enemmän johtopaikoille, politiikkaan ja elinkeinoelämään. Isien on otettava enemmän vastuuta kodista ja perheestä ja käytettävä osansa vanhempainlomasta, ei vähiten lasten takia.

On monia tärkeitä asioita, joita parlamentin on kehotettava komissiota ja jäsenvaltioita tekemään. Toivotaan, että ne kuuntelevat ja ryhtyvät toimiin!

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE-DE). – (SK) Onnittelen Piia-Noora Kauppia vilpittömästi tästä erittäin hyvästä mietinnöstä, joka on syntynyt naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan kaikkien jäsenten tiiviin yhteistyön tuloksena.

Esittelijä on tuonut erittäin hyvin esiin naisten ja miesten tasa-arvon täytäntöönpanon Lissabonin strategian osana. Yksi Lissabonin agendan tavoitteista on nostaa työssä käyvien naisten määrää. Samalla emme kuitenkaan pysty virallisesti tunnustamaan sellaista naisten tekemää epävirallista työtä, josta ei makseta palkkaa. Tunnemme naisia, jotka työllään vahvistavat sukupolvien välistä yhteisvastuullisuutta, toimivat vapaaehtoisina ja luovat kohtuulliset olosuhteet sosiaalisille suhteille. Tällaisesta epävirallisesta työstä ei kuitenkaan makseta. Emme halua tunnustaa sitä virallisesti, koska emme näe rahaa, jota sen yhteydessä liikkuu. Mielestäni tällainen ajattelu on eräänlaista naisiin kohdistuvaa syrjintää. Ystävällemme komission jäsenelle Špidlalle voisi olla reaalipolitiikkaa tunnustaa naisten tekemä ilmainen työ. Se poistaisi myös monet vähemmistöjen ongelmat, joista puhuttiin hetki sitten.

Tämän asian edistämisessä saamme apua Euroopassa ja kaikkialla maailmassa olevilta henkilöiltä ja laitoksilta, jotka tarjoavat meille matemaattisia ja tilastollisia malleja ja keinoja soveltaa niitä toimiimme. Yksi näistä henkilöistä on talouden Nobelin palkinnon saaja Gary Beck, joka on mainittu jo useaan kertaan.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, käytin tässä mahdollisuutta kiinnittää huomiota naisten ja miesten tasa-arvon todelliseen ongelmaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, jäsenvaltioiden on aika lopultakin ryhtyä päättäväisesti poistamaan vanhentuneita käyttäytymis- ja päätöksentekomalleja erityisesti hallinnosta, jotta sukupuoli otettaisiin paremmin huomioon kaikessa politiikassa.

Naisia ja miehiä kohdellaan edelleen eri tavalla. Sen seurausta ovat muun muassa alhaiset palkat sekä raskaina olevien naisten ja nuorten äitien syrjintä. Vaikka lupaavaa onkin naisten työllistymisestä puhuttaessa se, että Euroopan unionissa vuodesta 2000 lähtien syntyneestä kahdeksasta miljoonasta työpaikasta kuusi miljoonaa on naisten hallussa, naisten ja miesten palkkaero Euroopan unionissa on yhä keskimäärin 15 prosenttia ja joissakin maissa jopa 30 prosenttia.

Ei voida hyväksyä, että naisia kohdellaan työmarkkinoilla huonommin kuin miehiä äitiyden vuoksi, sillä molempien vanhempien olisi oltava siitä vastuussa. Tämä vaikuttaa naisten uraan, tuloihin ja myöhemmin eläkkeeseen. Sukupuoliin liittyvät stereotypiat on nujerrettava, ja tämän vuoksi kannatan ehdotusta perustaa koheesiopolitiikan puitteissa budjettikohta sellaisten toimien rahoittamiseen, joiden tarkoitus on edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja rahoittaa tutkimusta poliittisten strategioiden vaikutuksista naisten elämään.

Haluan vilpittömästi onnitella Piia-Noora Kauppia erinomaisesta mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE). – (RO) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, mielestäni Euroopan unionin on aika antaa riittävästi varoja perustamissopimuksessa mainittujen jalojen päämäärien kuten sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjunnan tai naisten ja miesten samapalkkaisuuden rahoittamiseksi.

Keskusteltavana olevassa mietinnössä esitellään yksi tärkeimmistä mahdollisuuksista vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon Euroopan unionin talousarvion avulla. Kyse on rakenne- ja koheesiorahastoista, joiden tasolla naisten pääsyä osalliseksi EU:n varoista on helpotettava. Tietojemme mukaan EU:n viimeisimmän laajentumisen jälkeen naiset ovat hyötyneet suhteellisesti vähemmän alue- ja koheesiopoliittisista varoista, mikä on korjattava.

Ei kuitenkaan riitä, että vain alue- ja koheesiopoliittisia rahastoja analysoidaan, vaikka mielestämme niiden painoarvo unionin talousarviossa – lähes 36 prosenttia – edellyttääkin, että ne tuovat apua mahdollisimman monen naisen ulottuville.

Meidän on myös tarkasteltava Euroopan unionin perinteisten sukupuolten tasa-arvopolitiikkaa käsittelevien ohjelmien, kuten PROGRESS-, Daphne- tai EQUAL-ohjelmien, viimeaikaista kehittymistä. Vaikka sekä PROGRESS-ohjelma kokonaisuudessaan että sen sukupuolten tasa-arvolle omistettu viides osa-alue ovat tänä vuonna saaneet lisävaroja, tasa-arvoa koskeva budjettikohta on vuonna 2008 suhteellisesti pienempi kuin edellisenä vuonna.

Perheväkivaltaa vastustavalla Daphne-ohjelmalla on tähän mennessä saavutettu erinomaisia tuloksia. Euroopan komissio on huomannut tämän ja suositellut talousarvion kasvattamista vuoteen 2007 verrattuna. Neuvosto teki näihin molempiin ohjelmiin sekä EQUAL-ohjelmaan vähennyksiä verrattuna siihen, mitä komissio alustavassa talousarvioesityksessään ehdotti. Lisäksi neuvosto ehdotti 7,5 prosentin vähennystä uuden tasa-arvoinstituutin varoihin, mikä on täysin perusteeton vähennys, kun kyseessä on juuri aloittava EU:n instituutti.

Joudumme valitettavasti taas huomaamaan, että neuvostolta puuttuu poliittista tahtoa toteuttaa EU:n yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyviä strategioita myöntämällä talousarviovaroja. Tämän vuoksi parlamentin on budjettivallan toisena käyttäjänä täytettävä tämä vaje ja taattava Euroopan unionin tasa-arvopolitiikan jatkuvuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Esther De Lange (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, myös minä kiitän esittelijää erinomaisesta ja hyvin tasapuolisesta mietinnöstä. Sen useita kohtia on jo käsitelty. Naisten oikeuksien valiokunnan ja maatalousvaliokunnan jäsenenä puutun lähinnä maataloudessa työskentelevien naisten asemaan.

Ensimmäinen silmiinpistävä seikka on maataloudessa työskentelevien naisten näkymättömyys. Naiset tekevät 40 prosenttia maataloudessa tehtävistä töistä, mutta monissa virallisissa tilastoissa, myös Eurostatissa, hyvä komission jäsen, otetaan huomioon vain joko naispuoliset työntekijät tai naispuoliset työnantajat. Avustavia puolisoita ei huomioida, vaikka nämä naiset muodostavat monien Luoteis-Euroopan maatilojen suurimman työntekijäluokan. Heidän osuutensa maatalousyrityksessä on merkittävä, ja usein he myös auttavat kehittämään maatilan ja maaseudun toimintaa. Kehotankin Eurostatia tekemään tästä suuresta naisryhmästä näkyvän virallisissa tilastoissa. Kehotan komissiota ottamaan päätöksenteossaan huomioon tämän suuren naispuolisen työntekijäluokan.

Lisäksi juuri tämä työskentelevien kumppanien ryhmä kohtaa joissakin jäsenvaltioissa jokapäiväisiä käytännön ongelmia esimerkiksi kun on kyse eläkeoikeuksista tai sosiaaliturvasta tai kun maatila lopettaa toimintansa, kun tulee avioero tai tarvitaan sairauslomaa tai äitiysvapaata. Alankomaissa on ilokseni ryhdytty parantamaan tätä tilannetta. Haluan kiinnittää komission huomion kotimaassani käynnistettyyn ESR:n avulla toteutettuun hankkeeseen ”Je verdiende loon” (Sinulla on siihen oikeus), jossa tuodaan esiin näiden kumppanien kohtaamat hankaluudet. Toivon, että komissio ottaa sen johtopäätökset huomioon hahmotellessaan tulevaa politiikkaa niin, että voimme säilyttää Euroopan maatalouden vahvana ja maaseudun elävänä, kiitos tämän tärkeän naistyövoiman.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Petre (PPE-DE). – (RO) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, vuodesta 2000 lähtien syntyneistä kahdeksasta miljoonasta työpaikasta kuusi miljoonaa on naisten hallussa. Voimme luulla, että yhtäläisten mahdollisuuksien tai jopa naisten positiivisen syrjinnän aika on todellakin koittanut. Emme kuitenkaan voi sanoa näin, koska näiden uusien työpaikkojen ja kuuden miljoonan naisen todellisuus on aivan toisenlainen.

Emme todellakaan voi selviytyä ikääntymisen ja väestön vähenemisen riskistä, jonka kanssa Eurooppa ja jäsenvaltiot tätä nykyä kamppailevat, jos suurin osa naisten työpaikoista on ollut väliaikaisia, osa-aikaisia tai huonosti palkattuja. Palkkaero on Euroopassa 15 prosenttia naisten häviöksi.

Jäsenvaltioiden on yleensä, eikä Romania ole tästä poikkeus, jatkossakin investoitava koulutukseen, joka ei perustu sukupuoliin liittyviin stereotypioihin, ja otettava käyttöön selkeitä toimia, joiden avulla sekä naisten että miesten perhe- ja työelämä voidaan sovittaa yhteen.

Onnittelen esittelijää erinomaisesta työstä ja olen todella sitä mieltä, että meidän on vuosittain arvioitava sukupuolten tasa-arvon etenemissuunnitelmaan sisältyvien toimien tuloksia. Tarvitsemme lopullisen sopimuksen sellaisista aiheista kuin äitiyden kustannukset, vanhempainvapaa, eläkeoikeuksien yksilöllistäminen sekä sosiaaliturva- ja verotusjärjestelmät.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin sanoa, että komissiota askarruttavat suuressa määrin samat asiat, joita useimmat puhujat ovat tuoneet esiin. Jotkut puhujat, käytännössä melkein kaikki, vaativat sellaista, mitä komissio jo tekee.

Kuten tiedätte, komissio valvoo naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan yhteisön lainsäädännön kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista. Tähän sisältyy olennaisena osana rikkomismenettelyn aloittaminen ja johtaminen silloin, kun komissio toteaa, ettei jokin jäsenvaltio ole saattanut direktiiviä asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, tai kun sen käsiteltäväksi tulee kansalaiselta valitus direktiivin virheellisestä täytäntöönpanosta tai soveltamisesta. Huhtikuussa 2007 lähetettiin kahdeksantoista kirjettä, jotka liittyivät naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan direktiivin rikkomismenettelyihin. Komissio tutkii nyt vastauksia, ja perusteltua lausuntoa koskeva päätös tehtäneen joulukuussa.

Tarkastellaanpa nyt nopeasti muutamia yksityiskohtaisempia ja konkreettisempia kysymyksiä. Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamista Vilnaan koskeva johtokunnan kokous pidettiin lokakuussa, ja instituutin johtajaa rekrytoidaan parhaillaan.

Sukupuolten välistä palkkaeroa koskevia aloitteita käsitellessään monet puhujat ovat aivan oikeutetusti painottaneet palkkatason erilaisuutta. Vastaus tähän kysymykseen löytyy tiedonannosta. Komissio aikoo analysoida nykyisen lainsäädännön vuonna 2008 nähdäkseen, onko se riittävä ja mitä muutoksia tarvitaan.

Maaseudun naisia koskevan kysymyksen osalta on todettava, että direktiivi 86/613/ETY kattaa maataloudessa työskentelevät yrittäjänaiset. Komissio aloitti juuri kyseisen lainsäädännön analysoinnin nähdäkseen, onko se tehokas ja vaatiiko se muutoksia.

Lopuksi luonteeltaan ideologisempi kysymys, johon kuitenkin haluan vastata, eli kysymys joustoturvasta. Joustoturvan tavoitteena on lisätä työmarkkinoiden joustoa, ei lisätä turvattomuutta. Samalla tavoitteena on luoda markkinoille lisää valinnan mahdollisuuksia antamalla työntekijöille keinoja sopeutua esimerkiksi kouluttautumalla ja sovittamalla yhteen perhe- ja työelämää.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (FR) Arvoisa komission jäsen Michel, pyydän anteeksi. Juuri tätä järjestelmää yritämme muuttaa uudistaessamme parlamentin toimintaa.

On sopimatonta – mielestäni sekä komission jäsenen että varsinkin keskustelua seuranneiden kollegoiden kannalta – että keskustelussa syntyi juuri ennen äänestystä tällainen meteli.

Pyydän anteeksi, arvoisa komission jäsen.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies . – (ES) Keskustelu on päättynyt.

Pyydän anteeksi puhujilta, joiden puheenvuoron olen joutunut keskeyttämään. Puheaika on kohtuuttoman lyhyt. Minuutin puheenvuoroja ei keskusteluissa pitäisi sallia, koska ne eivät mitenkään edistä keskustelua. Tämä asia kuuluu kuitenkin parlamentin menettelyjen uudistusta koskevaan keskusteluun, jota alamme käydä piakkoin.

Äänestys toimitetaan hetken kuluttua.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Gurmai (PSE), kirjallinen. – (HU) Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta on elintärkeää saada kattavaa, järjestelmällistä ja objektiivista tietoa ja päästä tutustumaan yhdenmukaistettuihin yhteisön tilastotietoihin, jotka ovat niin laajoja ja ajantasaisia kuin mahdollista. Tämän vuoksi myös minä pidän erityisen tärkeänä vuosittaisia mietintöjä, joissa komissio esittelee naisten ja miesten tilannetta.

Yhteisö on tehnyt paljon laajentaakseen sukupuolten tasa-arvoa koskevaa oikeusperustaa, mutta on toinen asia, onko käytännön tuloksia syntynyt. Vuosittainen kertomus vastaa tähän kysymykseen jossakin määrin. Mielestäni olisi tärkeää seurata järjestelmällisesti käytännön edistystä vuosien 2006–2010 naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman tavoitteet huomioon ottaen sekä tarkistaa, että jäsenvaltiot panevat lainsäädäntöä täytäntöön käytännössä ja että kaikessa yhteisön politiikassa otetaan huomioon sukupuolikysymys ja tutkitaan sukupuolen vaikutusta eri hankkeiden osalta.

Euroopan unionin tulevaisuus riippuu suuresti siitä, miten yhä useampi nainen saadaan houkuteltua työelämään. Sen vuoksi meidän on keskityttävä nimenomaisesti, yksityiskohtaisesti ja täsmällisesti tutkimaan naisten osallistumista työelämään ja sen edistämistä, poistamaan esteitä, jotka liittyvät naisten työnhakuun, uralla etenemiseen tai työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen sekä tutkimaan heikoimmassa asemassa olevien naisten (maahanmuuttajien, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien, yksinhuoltajien) tilannetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Joseph Muscat (PSE), kirjallinen. – (MT) EY:n perustamissopimuksen 141 artiklassa sanotaan: ”Jokainen jäsenvaltio huolehtii sen periaatteen noudattamisesta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka”.

Tämä on hyvin tärkeä periaate, ja meidän on varmistettava, että sitä noudatetaan jokaisessa maassa.

Mielestäni on tullut aika ottaa toinen askel eteenpäin.

Maltassa meillä on usein tilanteita, joissa joko naisille tai miehille maksetaan eri taulukoiden ja järjestelmien mukaan, vaikka he tekevät samaa työtä. Erilaisia palkkoja perustellaan vetoamalla byrokraattisiin kriteereihin, esimerkiksi siihen, milloin kyseiset henkilöt on otettu työhön.

Jos tällaista syrjintää ilmenee kahden naisen tai kahden miehen välillä, EY:n perussopimusta ei sen täsmällisen tulkinnan mukaisesti rikota.

Samanlaisia tilanteita esiintyy selvästi julkisella sektorilla ja muualla.

Tämän vuoksi sekä komission että jäsenvaltioiden hallitusten olisi tehtävä uusia aloitteita varmistaakseen, että noudatetaan yhtä yksinkertaista periaatetta: sama palkka samasta työstä, kuka hyvänsä sen sitten tekeekin.

 
  
  

Puhetta johti
puhemies Hans-Gert PÖTTERING

 

5. Tervetulotoivotukset
MPphoto
 
 

  Puhemies. (DE) Minulla on suuri ilo toivottaa parlamentin puolesta tervetulleeksi viralliselle lehterille saapunut Kiinan kansantasavallan kansankongressin valtuuskunta.

(Suosionosoituksia)

Valtuuskunnan jäsenet ovat tulleet Strasbourgiin tapaamaan kollegoitaan Euroopan parlamentissa EP:n ja Kiinan 25. parlamenttienvälisen kokouksen johdosta.

Valtuuskuntaa johtaa Kiinan kansantasavallan kansankongressin ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Wang Yingfan. Siihen kuuluu viisi jäsentä kansankongressin pysyvästä komiteasta sekä hänen korkeutensa Kiinan EU:n suurlähettiläs Chengyuan Guan ja useita muita korkea-arvoisia kansankongressin ulkoasiainosaston virkamiehiä.

Valtuuskunta jatkaa iltapäivällä Euroopan vierailuaan Ateenaan. Toivon valtuuskunnalle kaikkea hyvää heidän Euroopan unionissa vierailunsa ajaksi.

 

6. Kattavan syöväntorjuntastrategian tarpeellisuus (kirjallinen kannanotto): ks. pöytäkirja

7. Pyyntö parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi: ks. pöytäkirja

8. Esityslista: ks. pöytäkirja

9. Äänestykset
MPphoto
 
 

  Puhemies. − Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

 

9.1. Digitaaliset kirjastot (äänestys)
  

Mietintö: Marie-Hélène Descamps (A6-0296/2007)

 

9.2. Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus (äänestys)
  

Mietintö: Tomáš Zatloukal (A6_0326/2007)

 

9.3. Kuolemanrangaistusta koskevaa moratoriota koskevan neuvoston päätöksen täytäntöönpano (äänestys)
  

Päätöslauselma: RC-B6-0357/2007

 

9.4. ETPP-operaatio Tšadin itäosassa ja Keski-Afrikan tasavallan pohjoisosassa
  

– Päätöslauselma: RC-B6-0362/2007

Ennen 3 kohdan h alakohdasta toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 
 

  Michael Gahler (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, toteamme tässä päätöslauselmassa nimenomaan, että EUFORia on pidettävä ”väliaikaisena” voimatekijänä, jolla on väliaikaiset toimintavaltuudet ja joka on korvattava sitä seuraavalla operaatiolla. Tšadin hallituksen 21. syyskuuta lähettämässä kirjeessä ei kuitenkaan selvästi mainita, aikooko hallitus suostua tähän. Tästä johtuu 3 kohdan h alakohtaan tehtävä seuraava lisätarkistus:

”ennen EUFOR-joukkojen lähettämistä Tšadin hallituksen on sitouduttava selkeästi siihen, että se hyväksyy kansainvälisen yhteisön arvion jatko-operaation tarpeellisuudesta.”

Sen jälkeen teksti jatkuu.

 
  
MPphoto
 
 

  Philippe Morillon (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, ette kysyneet meidän kantaamme tähän tarkistukseen ennen sen äänestyttämistä.

Teidän olisi pitänyt kysyä, onko vastakkaisia mielipiteitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Michel Rocard (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, mielestäni tämä tarkistus on tarpeeton, koska Yhdistyneet Kansakunnat on saanut 11. syyskuuta 2007 Tšadin hallitukselta kirjeen, jossa se antaa hyväksyntänsä. Minulla on tässä kopio kirjeestä, ja siinä sanotaan, että hallitus suhtautuu myönteisesti Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin 10. elokuuta 2007 julkaisemaan kertomukseen sisältyviin uusiin suosituksiin, jotka koskevat kansainvälisten turvallisuusjoukkojen lähettämistä Tšadin itäosiin tarkoituksena ja niin edelleen.

Tämä tarkistus on näin ollen tarpeeton. Sopimus on kirjallinen ja kaikkien saatavilla. Olen hyvin hämmästynyt, koska lähetin sopimustekstin Michael Gahlerille. Ehdotankin, että tarkistusta ei hyväksytä.

 
  
MPphoto
 
 

  Michael Gahler (PPE-DE).(DE) Minulla on toki kyseinen teksti tässä, ja ratkaiseva kohta kuuluu seuraavasti:

Tšadin hallitus tekee kuuden kuukauden kuluttua alustavan arvion joukkojen läsnäolon vaikutuksesta ja tarkastelee mahdollisuuksia jatkaa Euroopan unionin operaatiota toisten joukkojen voimin, jotka toimivat Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa ja Tšadin suostumuksella.”

Se tarkoittaa, että Tšad voi käyttää veto-oikeuttaan. Jos hallitus ei suostu, sitä ei tapahdu. Sen vuoksi ehdotan lisäystä, jonka mukaan Tšadin on hyväksyttävä kansainvälisen yhteisön arvio eikä se voi käyttää veto-oikeutta.

(Suosionosoituksia)

 
  
  

(Suullista tarkistusta ei hyväksytty)

 

9.5. Burman tilanne (äänestys)
  

– Päätöslauselma: RC-B6-0363/2007

Ennen 1 kohdasta toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, koska virallisella lehterillä on läsnä Kiinan kansantasavallan kansankongressin valtuuskunta, haluaisin myös sanoa, että toivon ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Wang Yingfanin saavan parlamentilta erittäin vahvan viestin, että edellytämme Kiinalta lisääntyvää aktiivisuutta Burman ongelmien ratkaisemisessa.

(Jatkuvia suosionosoituksia)

Arvoisa puhemies, puhuimme tästä eilen ja tiedän, että palatessaan kotiin hän kertoo, mitä mieltä me olemme.

Saanko ajan säästämiseksi tehdä kaksi ehdotusta suullisista tarkistuksista? Burman tilanne vaihtelee hyvin nopeasti tällä hetkellä. Ensiksi ehdotan, että ensimmäisen kappaleen perään lisätään lause: ”tuomitsee jyrkästi Burman viranomaisten raakamaiset vastatoimet”.

 
  
  

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin)

Ennen 3 kohdasta toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, päätöslauselmaehdotuksen 3 kohdassa sanotaan nyt näin: ”pitää kauhistuttavana rauhanomaisten mielenosoittajien surmaamista, vaatii tiukasti, että turvallisuusjoukkojen on palattava kasarmeille, ja kehottaa tunnustamaan oikeutetuiksi vaatimukset kansainvälisen lääkintäavun toimittamisesta loukkaantuneille sekä vangittujen mielenosoittajien ja muiden poliittisten vankien vapauttamisesta”.

(Jatkuvia suosionosoituksia)

 
  
  

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin)

Ennen 5 kohdasta toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 
 

  Martin Schulz (PSE).(DE) Arvoisa puhemies, olen Geoffrey Van Ordenin ja muiden kanssa samaa mieltä – ottaen huomioon myös varapuheenjohtajan Wang Yingfanin ja valtuuskunnan läsnäolon – että parlamentin olisi annettava selvä signaali. Pyytäisimme kuitenkin tekstin 5 kohtaan seuraavanlaista tarkistusta, koska ottaen huomioon turvallisuusneuvoston viimeaikaiset tapahtumat emme ole varmoja, että teksti on laadittu riittävän huolellisesti. Haluamme olla hyvin tarkkoja, ja siksi pyydämme, että 5 kohdan sanamuotoa muutettaisiin seuraavasti:

”pyytää Kiinaa tukemaan täysin YK:n turvallisuusneuvoston lausuntoa, jossa tuomitaan raakamainen voimankäyttö”.

Nähtäväksi jää, onko veto-oikeutta jo käytetty, mutta pyydämme parlamentilta yksimielisyyttä siitä, että tarvitsemme turvallisuusneuvostolta selvästi tuomitsevan lausunnon ja että Kiinan on tuettava sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Elmar Brok (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, meidänkin ryhmämme halusi jättää suullisen tarkistuksen, mutta mielestäni voimme suostua tekemään yhteisen tarkistuksen. Kiina on tietojeni mukaan jo äänestänyt vastaan, eikä ainoastaan Kiina, vaan myös turvallisuusneuvoston toinen pysyvä jäsen, Venäjä. Tämän vuoksi hyväksyn Martin Schulzin tarkistuksen sanamuodon, jos siihen otetaan mukaan Kiina ja Venäjä.

 
  
  

(Suulliset tarkistukset hyväksyttiin)

(Suosionosoituksia)

 

9.6. Rajat ylittävien palvelujen tarjoajien velvoitteet (äänestys)
  

– Mietintö: Lasse Lehtinen (A6-0294/2007)

 

9.7. Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpano (äänestys)
  

Mietintö: Kathalijne Maria Buitenweg (A6-0278/2007)

 

9.8. Naisten ja miesten tasa-arvo Euroopan unionissa – 2007 (äänestys)
  

– Mietintö: Piia-Noora Kauppi (A6-0290/2007)

Ennen 47 kohdasta toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Hedh (PSE).(SV) Koska me nyt olemme saamassa tasa-arvoinstituutin, ehdotan, että 47 kohtaan lisätään ”Euroopan tasa-arvoinstituutin avustuksella”. Tällöin kohta kuuluisi: ”(Euroopan parlamentti) pyytää komissiota Euroopan tasa-arvoinstituutin avustuksella sisällyttämään tuleviin vuosikertomuksiinsa naisten ja miesten tasa-arvosta faktoja ja tilastotietoja unioniin liittyvistä maista ja ehdokasmaista…”.

 
  
  

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin)

 

10. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanot: ks. pöytäkirja

11. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

12. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja

13. Ilmoitus neuvoston toimittamista yhteisistä kannoista: ks. pöytäkirja

14. Äänestysselitykset
  

Mietintö: Marie-Hélène Descamps (A6-0296/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Milan Gaľa (PPE-DE). – (SK) Kiitän puheenvuorosta ja kiitän teitä, Marie-Hélène Descamps, mietinnöstä, joka vie eteenpäin Euroopan unionin kirjastojen digitointiprosessia.

Äänestin esitetyn asiakirjan puolesta, koska kirjojen, elokuvatallenteiden sekä ääni- ja videotallenteiden digitointi, jota tehdään parhaillaan kaikissa jäsenvaltioissa, on hidasta ja hajanaista. Mielestäni näiden kansallisten hankkeiden koordinointiin ja ennen kaikkea digitaalisen materiaalin säilyttämiseen olisi kiinnitettävä huomiota. Euroopan tasolla on kiinnitettävä erityishuomio digitaalisten kopioiden säilyttämiseen. Digitaalisen kopion tekeminen kirjasta tai elokuvasta ei välttämättä takaa sen pitkäaikaista säilymistä.

Kaikki digitaalinen materiaali, niin digitoitu työ kuin alkuperäinen digitaalinen materiaali, on säilytettävä siten, että se on jatkuvasti saatavissa. Meillä on vain vähän kokemusta digitaalisesta säilyttämisestä. Koska johdonmukaista strategiaa ei ole, pelkkä digitointi voi johtaa tehtyjen investointien arvon vähenemiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä kunnioitetun kollegani Marie-Hélène Descampsin erinomaista mietintöä Euroopan digitaalisen kirjaston perustamisesta, jotta kulttuurinen ja tieteellinen perintömme tulisi kaikkien saataville kaikilla Euroopan unionin kielillä.

Näitä rivejä kirjoittaessani haluan antaa tunnustuksen Ranskan tasavallan entiselle presidentille Jacques Chiracille, joka yhdessä viiden muun Euroopan unionin jäsenvaltion päämiehen kanssa pani tämän hankkeen alulle huhtikuussa 2005. Olen iloinen, että Euroopan parlamentti viestittää Euroopan komissiolle selvästi, että komission on asetettava hanke ensisijaiseksi. Iloitsen myös siitä, että mahdollisia ratkaisuja on jo alkanut löytyä toimintaan liittyviin ongelmiin, esimerkiksi kaikkien Euroopan digitaalisten kirjastojen koordinointiin, kansalaisten saatavuuden varmistamiseen sekä kaikkien muiden osapuolten, erityisesti kirjailijoiden, kustantajien ja kirjakauppiaiden, kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Tätä työvälinettä on tuettava, koska se auttaa torjumaan tietämättömyyttä ja edistämään rauhaa ja hyvinvointia. Mainiota, Marie-Hélène Descamps!

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietintö koskee 24. elokuuta 2006 annettua Euroopan komission suositusta, jossa jäsenvaltioita kehotetaan koordinoimaan toimiaan Euroopan tason synergian luomiseksi digitoinnin alalla ja ehdotetaan Euroopan digitaalisen kirjaston perustamista yhteisenä monikielisenä portaalina Euroopan kulttuuriperintöön. Neuvosto hyväksyi suositukset yksimielisesti 13. marraskuuta 2006.

Euroopan parlamentti hyväksyi suosituksen mutta teki useita selventäviksi tarkoitettuja ehdotuksia muistuttaen, että esimerkiksi eri ryhmiin kuuluvan kulttuurisen aineiston käsitteellisessä ja teknisessä järjestelyssä voi syntyä ongelmia, koska on edettävä asteittain ja keskityttävä vapaasti käytettävissä olevan tekstiaineiston tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Vaikka meillä ehkä onkin vielä epäilyksiä Euroopan parlamentin päätöslauselman joidenkin ehdotusten suhteen, äänestimme ajatuksen puolesta. Korostamme kuitenkin tarvetta suojata tekijänoikeuksia, puolustaa kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä saavuttaa yhteisvastuullisuus ja taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. On varmistettava, ettei mielenkiintoisesta ideasta tule jälleen yksi syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen lähde.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Tekijänoikeuksista vapaiden teosten kirjasto on erinomainen idea. Se on niin hyvä idea, ettei EU saisi sekaantua siihen eikä pilata sitä. Sen vuoksi jätin äänestämättä. Hyvä idea (+), jota EU viivyttää byrokratiallaan (-) = pidätyn äänestämästä.

 
  
  

Mietintö: Tomáš Zatloukal (A6-0326/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tšekkiläisen kollegani Thomás Zatloukalin eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuutta ja tasapuolisuutta koskevan erinomaisen mietinnön puolesta. Mietinnön pohjana on asiasta laadittu Euroopan komission tiedonanto.

Elinikäinen oppiminen on hyvin tärkeä tavoite. Tärkeä tavoite on myös elinikäisen oppimisen edistämiseksi perustettava eurooppalaisten tutkintojen viitekehys, jonka avulla voidaan helpottaa koulutussaavutusten tunnustamista ja tehdä mahdolliseksi näkyvä ja avoin siirtyminen eri koulutusmuotojen välillä. Kannatan myös ajatusta siitä, että koulutusjärjestelmien sisälle on luotava arviointikulttuuri, jossa käytetään luotettavia mittauksia.

Investointi elinikäiseen oppimiseen on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ydin, jonka avulla ihmiset omaksuvat taitoja, joita he tarvitsevat sopeutuakseen paremmin elämässä eteen tuleviin muutoksiin. Kannatan kaikkia tässä mietinnössä esitettyjä ehdotuksia, jotka koskevat eri koulutustasoja – esiopetusta, perusasteen ja toisen asteen koulutusta, korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Emme äänestäneet tämän mietinnön puolesta, vaikka näimme siinä monta myönteistä asiaa, koska emme hyväksy siinä esitettyjen väitteiden yleistä linjaa ja joitakin siinä esitettyjä kantoja, jotka koskevat lisäkoulutuksen tai maksujen tavoitteita ja joissa unohdetaan se tosiasia, että heikommassa asemassa olevien ryhmien ongelmia ei voida ratkaista pelkästään tarjoamalla Portugalin ilmoittamien kaltaisia taloudellisia kannusteita. Näin ei korjata epätasa-arvoa, joka koskee pääsyä yliopistokoulutukseen.

Esittelijä on sitä mieltä, että koulutus vaikuttaa talouskasvuun ”lisäämällä inhimillistä pääomaa ja innovointivalmiuksia” ja että koulutuksen tehokkuuden lisääminen tuottaa yksilöille ja koko yhteiskunnalle vuosittain jopa kahdeksan prosentin investoinnit. Tästäkin voimme nähdä, mitä maat ovat vaarassa menettää, elleivät ne investoi päättäväisesti jatkokoulutukseen, joka on kaikkien väestöryhmien saatavilla.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan 75 miljoonaa EU:n kansalaista eli 32 prosenttia työvoimasta saa liian vähän koulutusta. Vuonna 2010 syntyvistä uusista työpaikoista vain 15 prosenttia on sopivia tälle ryhmälle, joka koostuu enimmäkseen yhteiskunnan vähäosaisimmista. Näin ollen yhtäläinen pääsy koulutukseen on turvattava.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Useimpia parlamentin jäseniä on muistutettava säännöllisesti siitä, että koulutuspolitiikka on Euroopan unionissa kansallinen asia.

Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnössä annetaan EU:n toimielinten hoidettavaksi lukuisia asioita, joiden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Esimerkiksi mietintöluonnoksen 12 kohdassa ehdotetaan Euroopan parlamentin kannaksi, että ”EU:n tasolla on vielä tehtävä esiopetusta koskevaa tutkimusta, erityisesti varhaisten ja kohdennettujen toimien alalla, jotta voidaan määrittää odotettuihin tuloksiin johtavat käytännöt”.

Luonnoksen 48 kohdassa sanotaan: ”(Euroopan parlamentti) katsoo, että EU:n toimien kohdistamiseksi paremmin on tarpeen kehittää menettely, joka perustuu jäsenvaltioiden kausittain toimittamiin raportteihin ja riippumattomiin arviointeihin ja jossa arvioidaan EU:n koulutusjärjestelmien tuloksia kiinnittäen erityistä huomiota siihen, miten oppilaat ovat oppineet perustaidot ja miten tasapuolisuustavoite on täytetty”.

Tällä kaikella yritetään sekaantua sellaisiin toimivallan aloihin, joilla jäsenvaltioilla on etuoikeus. Toissijaisuusperiaate on hylätty kuten tavallisesti ja institutionaalista kilpailua tällä tärkeällä alalla horjutetaan. Sen vuoksi äänestämme tätä mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, kannatan Tomáš Zatloukalin mietintöä, jossa käsitellään eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuutta ja tasapuolisuutta.

Ammattikoulutusta koskevat politiikat vaikuttavat erittäin myönteisesti taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, tasapainoiseen kasvuun ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Jos koulutus on tehotonta ja sen saanti epätasa-arvoista, piilevät kustannukset lisääntyvät. Verotulot laskevat ja terveydenhoitoon ja julkiseen tukeen samoin kuin lisääntyvästä epäsosiaalisesta käyttäytymisestä johtuviin kustannuksiin tarvitaan enemmän resursseja.

Maaliskuussa 2000 kokoontuneen Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmissä korostettiin koulutuksen merkitystä pyrittäessä taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kasvuun Euroopassa.

Mietinnössä esitetään järkeviä ajatuksia menetelmistä, joilla perusasteen ja toisen asteen kouluissa sekä yliopistoissa annettavaa opetusta voidaan tehostaa.

Tärkeää mietinnössä on myös jäsenvaltioiden hallituksille esitetty vetoomus, että ne hahmottelisivat pitkällä aikavälillä kansallisen ja paikallisen tason koulutuksen ensisijaiset tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Mietinnössä on paljon hyviä ideoita sosiaalisen syrjäytymisen vähentämisestä ym., mutta kaikki pilataan väittämällä, että yliopiston lukukausimaksut toimivat taloudellisena kannustimena! Pahinta kaikista on siinä esitetty huoli ”tehokkuudesta”, ”kilpailukyvystä” ja ”parempien tulosten saavuttamisesta”. Mihin ovat kadonneet luovuus, kyky kriittiseen tutkimukseen ja itsenäinen ajattelu? EU haluaa mukautuvia tuotantoyksiköitä, jotka on valjastettu kulutukseen ja tuottamiseen. Onneksi EU:lla ei ole valtaa koulutuskysymyksissä, ja niin tulee olla tulevaisuudessakin. Äänestän mietintöä vastaan.

 
  
  

Päätöslauselma: RC-B6-0357/2007

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, siitä huolimatta, että 129 maata on hylännyt kuolemanrangaistuksen, tätä rangaistusmuotoa käytetään yhä hyvin huolestuttavassa määrin kaikkialla maailmassa. Yksistään vuonna 2006 teloitettiin 1 591 ihmistä, ja ainakin 3 861 ihmistä on tällä hetkellä tuomittuna kuolemaan. Euroopan unioni on kuolemanrangaistuksen vastustajien kärjessä koko maailmassa. Kuolemanrangaistuksen poistaminen on tärkein ihmisoikeuskysymys EU:n suhteissa sen ulkopuolisiin maihin kansainvälisillä foorumeilla, esimerkiksi YK:ssa. Poliittinen sitoutuminen siihen kulkee käsi kädessä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaiseen aloitteen puitteissa toteutettaville hankkeille myönnettävän merkittävän tuen kanssa. Kuolemanrangaistuksen poistaminen tunnustetaan myös ehdoksi Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston jäsenyydelle.

Sitä valitettavampaa on, että Eurooppa ei juhli kuolemanrangaistuksen vastaista maailmanlaajuista teemapäivää 10. lokakuuta Puolan hallituksen vastustuksen vuoksi. Haluan esittää pahoitteluni siitä, että Puolan hallituksen asenne, joka on osa sen vaaleja edeltävää strategiaa, vahingoittaa Puolan imagoa kansainvälisellä areenalla ja koko Euroopan unionissa sen perusarvot huomioon ottaen. Kuolemanrangaistusta koskevaa moratoriota koskeva neuvoston päätös ja ajatus yhteisestä päätöslauselmasta, jonka unioni esittää YK:n seuraavassa yleiskokouksessa, ovat täysin kannattamisen arvoisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Marcin Libicki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan sanoa, että äänestin kuolemanrangaistusta koskevaa päätöslauselmaa vastaan. Korostan, että kotimaassani Puolassa kuolemanrangaistus poistettiin 19 vuotta sitten.

On kuitenkin aivan eri asia vastustaa kuolemanrangaistusta kuin tukea fundamentalistisia vastustajia, jotka vastustavat ihmisten kaikenlaista rankaisemista rikoksista, koska ovat syvästi vakuuttuneita siitä, että ihminen ei ole vastuussa teoistaan. Minun vakaumukseni mukaan ihmiset ovat vastuussa teoistaan, heidän on vastattava niistä ja heitä on rangaistava niistä, koska heillä on vapaa tahto.

Fundamentalististen vastustajien vakaumuksen mukaan ihmisillä ei ole eikä tarvitse olla vapaata tahtoa eikä heitä näin ollen voida rankaista. Tämä vakaumus perustuu lähinnä ihmisyyden halveksuntaan ja Ranskan vallankumouksen valheelliseen perintöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin and Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Kuolemanrangaistus rikkoo kaikkein tärkeintä perusoikeutta eli oikeutta elämään!

Millään tutkimuksilla ei ole todistettu, että kuolemanrangaistus toimisi pelotteena. Kuolemanrangaistus on epäinhimillistä, barbaarista ja täysin mahdotonta puolustaa, eikä sitä voi nähdä muuna kuin kostona. Näin ollen on itsestään selvää, että Euroopan unioni edellyttää kuolemanrangaistuksesta luopumista ehtona EU:n jäsenyydelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Portugalin tasavallan perustuslain 24 pykälän 2 kohdan mukaan kuolemanrangaistusta ei saa käyttää missään olosuhteissa.

Kuten olemme monasti sanoneet, kannatamme sitä, että Yhdistyneiden Kansakuntien 62. yleiskokouksessa esitetään ehdotus päätöslauselmaksi kuolemanrangaistuksen yleismaailmallisesta moratoriosta – moratoriolla on ilmeisesti jo 95 maan tuki – koska se on askel kohti kuolemanrangaistuksen poistamista.

Miljoonat naiset ja miehet kaikkialla maailmassa haluavat kuolemanrangaistuksen poistamista, ja lisääntyvä määrä maita on pannut täytäntöön sitä koskevan moratorion tai poistanut sen kokonaan kansallisesta oikeusjärjestyksestään. Kuten olemme ennen korostaneet, tämä olisi sivistyneessä maailmassa edistysaskel, jonka laajentaminen muihin maihin on tärkeää. Tässä yhteydessä aloitteestamme voi olla apua.

Tällä tavoin liitymme niihin, jotka pitkään ovat pyrkineet lopettamaan väkivallan kulttuurin, kuoleman trivialisoinnin, hyökkäykset ja sodat.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuinen poistaminen olisi selvä merkki ihmiskunnan edistymisestä. Epäilemättä joissakin maissa syyllistytään muihin kauheuksiin – ihmisiä saatetaan surmata edes toteamatta syyllisyyttä – mutta kuolemanrangaistuksen hyväksyminen kuvastaa sellaista filosofista näkemystä, joka olisi kitkettävä yhteiskunnistamme. Sen vuoksi ehdotus kuolemanrangaistusta koskevasta moratoriosta, jonka tarkoituksena on lopettaa kuolemanrangaistukset, ansaitsee tukemme ja EU:n jäsenvaltioiden sitoutumisen. Tässä yhteydessä on todettava, että kuolemanrangaistuksen vastainen maailmanlaajuinen teemapäivä voisi olla kiusallinen kuolemanrangaistusta käyttäville jäsenvaltioille ja näin ollen hyödyllinen.

Kuolemanrangaistuksen vastaisen maailmanlaajuisen teemapäivän ideasta olen sitä mieltä, että se on yritys juhlia Euroopassa jotain sellaista, mitä Euroopassa ei esiinny, samalla kun se nostaa esille muita kysymyksiä, joista ollaan eri mieltä. Tämän vuoksi en usko aloitteen etuihin.

Lopuksi totean, etten haluaisi tätä ihmiselämän pyhyyden kulttuuria laajennettavan muille aloille ja muihin asioihin, joissa elämän suojeleminen näyttää myös olevan merkki sivistyksestä.

 
  
  

– Päätöslauselma: RC-B6-0362/2007

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. – (FR) Iloitsen Euroopan parlamentin sitoumuksesta lähettää EU:n joukkoja Tšadiin ja Keski-Afrikkaan, jotta siviiliväestöön kohdistuvat väkivallanteot loppuisivat ja mahdollistettaisiin satojen tuhansien pakolaisten ja maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden vapaaehtoinen paluu. Darfurin konflikti ei enää nytkään pysy maan rajojen sisällä ja kohta, kun YK:n ja Afrikan unionin yhteiset joukot levittäytyvät alueelle, konfliktin leviämistä naapurimaihin saattaa olla mahdotonta pysäyttää.

EU:n joukot ovatkin välttämättömiä turvallisuuden palauttamiseksi ja sovinnon aikaansaamiseksi alueella. Tämä ei kuitenkaan onnistu, elleivät kaikki konfliktin osapuolet halua olla mukana rauhanteossa. Joukkojen on tämän vuoksi täytettävä ainakin kaksi edellytystä, joita olen yrittänyt pitää vahvasti esillä laatiessani tätä päätöslauselmaa. Ensimmäinen edellytys on ehdoton neutraliteetti ja puolueettomuus. Toinen on tasapuolisuus joukkojen muodostamisessa: Ranska ei saa pyrkiä määräilemään. Nicolas Sarkozyn asenne saa tässä suhteessa epäilykset heräämään.

Olen vastedes Euroopan parlamentin ranskalaisten sosialistien kanssa erityisen tarkkana siitä, että Afrikan ja Euroopan intressejä pidetään tärkeämpinä kuin sitä, että kyseessä on Ranskan ”oma alue”.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Kesäkuun lista katsoo, että maalla tai hallitustenvälisellä organisaatiolla on oltava YK:n valtuutus, jos se haluaa lähettää rauhanturvajoukkoja konfliktialueille. Meillä ei ole periaatteessa mitään sitä vastaan, että jäsenvaltiot liittyvät yhteen ja lähettävät joukkoja rauhanturvavaltuutuksen nojalla, edellyttäen, että operaatiota johdetaan YK:n eikä EU:n lipun alla.

Masentavaa kuitenkin on, että Tšadissa ja Keski-Afrikassa vallitsevaa tilannetta käytetään tekosyynä, kun EU:ssa halutaan luoda unionin tason sotilaallista voimaa. Ulkopolitiikka ja turvallisuuspolitiikka ovat ja niiden tulee tulevaisuudessakin olla ehdottomasti kansallinen asia.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Ei ole epäilystäkään siitä, että tämän luonteeltaan selvästi sotilaallisen ja YK:n turvin johdettavan operaation tarkoituksena on vahvistaa Euroopan unionin YUTP/ETPP-politiikan strategista toimintaperiaatetta, joka on interventionistinen ja militaristinen.

Joillekin tämä sotilasoperaatio merkitsee EU:n eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ”uskottavuuden” ja toimintatehon, toisin sanoen suurimpien vallanpitäjien komennossa ja niiden etujen mukaisesti tapahtuvan EU:n militarisoinnin, testausta tosielämässä.

EP:n enemmistö hyväksyy EU:n antaman ”valtuutuksen” tälle sotilasoperaatiolle sekä siihen sisältyvän, YK:n peruskirjan VII luvun mukaisen ”voimankäytön” Afrikan alueella. Kyseessä on väliintulo, johon liittyy sotilaallinen läsnäolo ja jonka tarkoitukset ovat uuskolonialistiset. Kyseessä on vaikealla alueella toteutettava todellinen sotatoimi, jossa panoksena on valtavien energialähteiden hallintaan liittyviä tärkeitä intressejä.

Suurten EU:n valtojen, lähinnä Ranskan, aluetta kohtaan tunteman voimakkaan ”kiinnostuksen” todelliset syyt ovat suoraan verrannolliset tutkimustoiminnan tuloksiin, jotka osoittavat alueella olevan valtavat öljy- ja muut luonnonvaravarannot.

Kongoon, Tšadiin ja Keski-Afrikan tasavaltaan. Minne seuraavaksi?

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivien valtuuskunta tukee Darfurin sekä Itä-Tšadin naapurialueiden ja Keski-Afrikan tasavallan ongelmien ratkaisemista YK:n puitteissa tapahtuvalla koordinoidulla strategialla, johon kuuluu humanitaarinen apu ja maan sisällä muuttamaan joutuneiden sekä pakolaisten suojeleminen. Se vastustaa kuitenkin periaatteessa ”ETPP-operaation” käsitettä sekä EU:n tarpeetonta, tuhlaavaista ja erimielisyyttä aiheuttavaa pyrkimystä sekaantua sotilaallisiin asioihin. Tämän vuoksi äänestimme päätöslauselmaa vastaan.

 
  
  

– Päätöslauselma: RC-B6-0363/2007

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Äänestin Burmaa koskevan mietinnön puolesta, mutta suhtaudun erittäin varauksellisesti sen pidättyväisyyteen. Meidän on kiitettävä Intiaa sen tuesta Burman uudistuksille ja ryhdyttävä tosissaan Kiinan vastaisiin toimiin, koska se estää Yhdistyneitä Kansakuntia käyttämästä valtuutustaan aloittaa neuvottelut sotilasjuntan kanssa. Kiina on yksi tärkeimmistä yksinvaltaisten järjestelmien tukijoista.

Burman talous on riippuvainen Kiinasta, koska unioni on jo kauan soveltanut pakotteita. Pyydänkin, että unioni reagoisi uhkaamalla Kiinaa pakotteilla, ellei se tuomitse junttaa. Jos yritämme vakavissamme suojella ihmisoikeuksia ja demokratiaa maailmanlaajuisesti, emme saa epäröidä. Kiina pitää erittäin tärkeinä hyviä kauppasuhteita Eurooppaan, ja me haluamme, että meidän arvojamme kunnioitetaan. Demokratian suojelu ei ehkä sovi yhteen Kiinassa toimivien eurooppalaisten sijoittajien taloudellisten etujen kanssa, mutta tilanne on väliaikainen. Jos haluamme, että kaupankäynti on tasapuolista, meidän on pidettävä kiinni periaatteistamme emmekä saa antaa periksi.

Pidän valitettavana, että vasemmistojäsenet vitkastelivat tämän kysymyksen yhteydessä maanantaiaamun istunnossa yrittäessään estää äänestyksen yhteisestä päätöslauselmasta. Aivan kuin he olisivat harmissaan siitä, että läntisen Euroopan tuki auttoi lopettamaan Itä-Euroopan kommunistihallinnot vuonna 1968.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Borghezio (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestimme vakuuttavasti tämän mietinnön puolesta, mutta Euroopan on tehtävä enemmän asian hyväksi. Arvoisa puhemies, olen jo kirjoittanut teille kirjeen pyytäen, että kutsuisitte Eurooppaan buddhalaismunkkien valtuuskunnan, johon voisi liittyä myös korkea-arvoinen hengellinen auktoriteetti dalai-lama, jota Brysselin viranomaiset ja Belgian hallitus ovat kohdelleet häpeällisen huonosti Kiinan sanelun mukaan.

Brysselin viranomaisista puheen ollen minua hämmästyttää, arvoisa puhemies, että te ette ole vielä selvästi tuominnut heidän epäoikeudenmukaista ja tarkoituksellista tapaansa kohdella joitakin parlamentin jäseniä. Vapauden puolesta eivät taistele vain buddhalaismunkit vaan myös ne, jotka protestoivat demokraattisesti esimerkiksi Euroopan islamisoitumista vastaan! On häpeällistä, että Euroopan parlamentti on ollut hiljaa, kun sen jäsenet, esimerkiksi Frank Vanhecke, Mario Borghezio ja muut ovat osoittaneet mieltä Euroopan vapauden puolesta! Mikä häpeä!

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (DE) Hyvä kollega Mario Borghezio, vastaan teille poikkeuksellisesti nyt. Ryhdyimme toimenpiteisiin, ja haluan toistaa, ettemme missään olosuhteissa salli kenenkään maailmassa estää tärkeitä henkilöitä tai ketä tahansa henkilöä vierailemasta Euroopan parlamentissa, jos he haluavat siellä vierailla. Euroopan parlamentin puhemies on todellakin tehnyt tämän selväksi asianosaisille. Dalai-lama on aina tervetullut Euroopan parlamenttiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Howitt (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti vaatii tämänpäiväisessä äänestyksessään Yhdistyneiden Kansakuntien lähettiläälle esteetöntä pääsyä Burman laajenevalle kriisialueelle kumoten näin kyseisen maan päätöksen evätä häneltä viisumi. Viisumin epääminen Burman kenraaleilta ja näiden kansainväliselle yhteisölle antaman viisumikiellon välillä ei voi olla mitään moraalista yhtäläisyyttä. Suhtaudun myönteisesti Ranskan eilen illalla antamaan kehotukseen jäädyttää Burmassa oleva varallisuus. Jäädyttäminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin investointien lopettaminen, eivätkä tämän parlamentin vaatimat kohdennetut pakotteet toteudu, ellei varallisuutta siirretä pois, ja tämä koskee myös ranskalaisia yhtiöitä, kuten Totalia ja Elfiä. Mehän emme itse asiassa vain vaadi suojelua protestoijille vaan ilmaisemme heille myös solidaarisuutemme. Jos tämä on ”sahramivallankumous”, toivottavasti se on rauhanomainen, ja ihmisoikeuksien ja demokratian nimissä toivomme, että se onnistuu.

 
  
MPphoto
 
 

  Francesco Enrico Speroni (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, en osallistunut Myanmaria koskevaan äänestykseen, koska luulen, että kyseisen maan viranomaiset eivät välitä tippaakaan siitä, miten äänestämme, vaikka tarkoituksemme olisivat kuinka hyvät.

Minun on kuitenkin huomautettava, että Myanmarissa mielenosoituksia sai pitää useita päiviä ilman suuria ongelmia, mutta EU:n pääkaupungissa Brysselissä rauhanomainen mielenosoitus tukahdutettiin brutaalisti heti, kun se oli alkanut. Tutkitaanpa lähemmin, miten meillä Euroopassa rikotaan oikeuksia ja mielenosoitusvapautta, ennen kuin alamme kurkistella toisten taloihin!

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Burman viimeaikaiset tapahtumat ovat selvä todiste siitä, että demokratia (ja kaikki, mitä siihen kuuluu, erityisesti sen perusoletus eli vapaus) on se, mitä ihmiset haluavat – jos sitä on tarpeen todistaa. Ajatus, että demokratia ei sovi joillekin kansoille tai maantieteellisille alueille, on suunnaton valhe, jota tuskin edes omahyväisimmässä reaalipolitiikassa voidaan suvaita.

Siitä huolimatta on selvää, etteivät meidän lausuntomme juurikaan edistä tämän demokraattisen vallankumousyrityksen voittoa. On paha virhe jättää huomiotta se, että sekä Kiina että Venäjä toteuttavat niin tässä kuin muissakin asioissa ulkopolitiikkaa, joka on täysin eurooppalaisten ja heidän liittolaistensa ylläpitämiin arvoihin sopimatonta.

Demokratian laajeneminen on tärkeää maailmanrauhalle, ja meidän velvollisuutemme on yhdessä liittolaistemme kanssa tukea demokraattisia liikkeitä, jotta ne kulkisivat kohti meille tärkeitä arvoja.

Lisäksi olen vakuuttunut siitä, että tässä kuten muissakin tilanteissa on tärkeää ottaa huomioon alueen todellinen geopoliittinen tilanne. Muuten saatamme edistää kieroutunutta maailmanjärjestystä.

 
  
  

– Mietintö: Lasse Lehtinen (A6-0294/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin suomalaisen kollegani Lasse Lehtisen rajat ylittävien palvelujen tarjoajien velvoitteita koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta.

Nyt on todellakin aika kannustaa palvelujen sisämarkkinoita täydentävien toimien toteuttamista luomalla palvelujen tarjoajien velvoitteita koskeva yhtenäinen järjestelmä, jolla voidaan helpottaa palvelujen saumattomien sisämarkkinoiden kehittämistä. On olennaisen tärkeää, etteivät ainoastaan kuluttajat, vaan erityisesti myös pienet ja keskisuuret yritykset, niin rajat ylittävien palveluiden ostajina kuin niiden myyjinä, voisivat hyötyä suuremmasta oikeusvarmuudesta, yksinkertaisuudesta ja kustannusten vähentämisestä.

Kannatan mietinnössä esitettyä ajatusta, ettei pitäisi tehdä minkäänlaista eroa yksityisten ja julkisten palveluntarjoajien välillä, koska kumpienkin pitäisi kuulua yhtä lailla kuluttajansuojaa koskevien direktiivien soveltamisalaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme mietintöä vastaan, koska siinä itse asiassa pyritään jälleen vahvistamaan jo nyt merkittävää palvelujen, erityisesti julkisten palvelujen, sääntelyn purkamista esittämällä ”kuluttajansuojelun” ja ”oikeudellisen epävarmuuden” tapaisia argumentteja. Tämä tulee täysin selväksi lopullisessa päätöslauselmassa.

Jos tavoitteena olisi kuluttajansuojelu - joka todella olisi tarpeen – keskustelussa olisi käsitelty laajemmin kuluttajansuojelun alhaisen tason syitä ja ”oikeudellisen epävarmuuden” merkitystä, eli lähinnä markkinoiden sääntelyn purkamista, palveluiden yksityistämistä, työllisyyden epävakautta sekä työntekijöiden ja kuluttajien elinolosuhteita. Juuri nämä ”sisämarkkinoiden” ja ”kilpailusääntöjen” nimissä hyväksytyt toimenpiteet ovat kaventaneet oikeuksia ja vaikeuttaneet tärkeimpien peruspalveluiden saantia.

Siksi johtopäätös, että kyseisiä politiikkoja olisi edistettävä ja vahvistettava kuluttajansuojelun nimissä, on sekä vilpillinen että väärä erityisesti siksi, että komissio on jo ilmoittanut aikeistaan muuttaa perusteellisesti kuluttajan oikeuksia koskevia voimassa olevia säännöksiä ja yhdenmukaistaa niitä.

Tehokas kuluttajansuojelu tarkoittaa, että lopetetaan tällaiset toimet, pyritään kehittämään korkealaatuisia julkisia palveluja ja annetaan arvoa työlle ja työvoimalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Lasse Lehtisen rajat ylittävien palvelujen tarjoajia koskevan mietinnön puolesta ja kannatan toimia, jotka lisäävät kuluttajien luottamusta tällä alalla. Palvelusektorin osuus EU:n BKT:stä on lähes 70 prosenttia ja kasvaa jatkuvasti. Kuluttajien luottamus rajat ylittäviin palveluihin on kuitenkin edelleen huono, mikä estää sisämarkkinoiden täyden hyödyntämisen. Ryhmäni on sitä mieltä, että kuluttajien luottamusta lisäävät eniten palvelujen tarjoajille koko EU:ssa asetetut selkeät velvoitteet, jotka takaavat riittävän kuluttajansuojan.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Palveludirektiivi on epäselvä ja monimutkainen. Se jättää täytäntöönpanon suhteen tulkinnanvaraa oikeusistuimelle, jota ei voida erottaa. Meillä on nyt mietintö, jossa sanotaan selvästi: ei uutta palvelualan lainsäädäntöä. Se on hyvä asia ja estää lisävahinkojen syntymisen. Tämän lisäksi mietinnössä on ehdotus kuluttajien mahdollisuudesta yhteisiin rajat ylittäviin toimiin ja yritysten vastuun tietystä sääntelystä. Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta siitä huolimatta, että siinä vaaditaan uusia ”aloitteita”, toisin sanoen EU:n lakeja, jotka eivät ole tarpeen. Voinhan aina äänestää niitä vastaan, kun ne tulevat eteen...

 
  
  

– Mietintö: Kathlijne Maria Buitenweg (A6-0278/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Ei voida hyväksyä, että kukaan joutuu EU:ssa syrjityksi syntyperänsä tai uskontonsa vuoksi.

Asenteet joissakin EU:n jäsenvaltioissa osoittavat, että syrjintä on tavallinen ilmiö. Meille on menneisyydestä tuttuna esimerkkinä Unkarin slovakkia puhuvan väestön syrjintä ja asteittainen sulauttaminen laitoksissa, jotka olivat poliittisesti laaja-alaisten tahojen – fasistien, kommunistien, sosialistien ja oikeiston – hallinnassa. Slovakkia puhuvia kansalaisia on nyt vain 37 000, kun heitä 1920-luvulla oli 500 000.

Toisaalta EU:n jäsenvaltioihin muuttavat kansalaiset eivät saisi luoda uutta etnistä asutusta, vaan heidän olisi sulauduttava täysin isäntämaansa väestöön ja noudatettava sen vapautta ja demokratiaa koskevia periaatteita. Eräät brittikollegoistani kertoivat äskettäin, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa jotkut kansalaiset esiintyivät rauhallisessa kokouksessa julkisesti t-paidoissa, joissa oli iskulause ”not British but Muslim” (ei britti vaan muslimi).

EU:n direktiivin saattaminen osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä on tehtävä mahdollisimman korkeiden standardien mukaisesti. On oikein, että jäsenvaltioita vaaditaan ottamaan huomioon syrjinnän vastaiset säännökset, vaikka kaikki kansalaiset eivät niistä tietäisikään ja vaikka heidän lain tuntemuksensa olisikin vähäistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Koenraad Dillen (ITS). – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti lähtee Kathalijne Maria Buitenwegin mietinnön myötä hyvin vaaralliselle tielle. Äänestin sitä vastaan yhdessä ryhmäni kanssa. Mietintöön sisältyy niin kutsuttujen tasa-arvoelinten oikeus viedä ihmisiä oikeuteen ja todistustaakan kääntäminen riita-asioissa ja muissa tapauksissa, joissa esiintyy kiellettyä syrjintää. Tällainen yhdistelmä johtaa meidän mielestämme vääjäämättä sellaisten ihmisten ajojahtiin, jotka ovat eri mieltä ja esittävät kritiikkiä. Tästähän juuri on kysymys. Eurooppa haluaa uusia noitavainoja sellaisia ihmisiä vastaan, jotka kieltäytyvät hyväksymästä sen opinkappaleita ja monikulttuurista yhteiskuntaa. Tällä ei ole mitään tekemistä vähemmistöryhmien syrjinnän lopettamisen kanssa, vaan kyse on hyvin viimeistellyn poliittisen korrektiuden laillistamisesta.

Jos haluamme käydä käsiksi todelliseen syrjintään, meidän on puututtava Euroopan muslimiyhteisön naisten asemaan tai painostettava EU:n jäseneksi pyrkivää Turkkia luopumaan uskonnollisten vähemmistöjen räikeästä syrjinnästä. Tämä taas ei tietenkään oikein sovi Euroopan parlamenttiin ja sen toimintaohjelmaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Evans (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska uskon rodusta ja etnisestä alkuperästä riippumattomaan yhdenvertaiseen kohteluun. Uskon myös tasapuolisuuteen parlamentissa, joten mielestäni ihmisillä on oikeus esittää tarkistuksia, jotka eivät tue sitä. Olen kuitenkin hämmästynyt niiden tarkistusten määrästä, joiden puolesta jotkut parlamentin jäsenet ovat äänestäneet ja jotka ovat vastoin vähemmistön tasapuolista kohtelua. Yhtä paljon minua hämmästyttää se, että jotkut ovat pidättyneet näistä äänestyksistä.

Näin siksi, että mielestäni Euroopan unionin perusperiaatteena on kunnioitus vähemmistöjä ja kaikkia erilaisen taustan omaavia kohtaan, ja juuri me itse olemme alun perin halunneet tukea näitä ihmisiä, keitä he sitten ovatkin.

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Bradbourn (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit kannattavat täysin rodusta ja etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Konservatiivit pidättäytyivät kuitenkin mietintöä koskevasta äänestyksestä, koska joissakin mietinnön osissa todistustaakkaa vaaditaan siirrettäväksi syyttäjältä syytetylle. Yhdistyneen kuningaskunnan laissa sovelletaan perusperiaatetta ”syytön, kunnes toisin todistetaan”. Lisäksi meidän mielestämme EU:n ei pitäisi sekaantua millään tavalla itsenäisten jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten toimintaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlotte Cederschiöld ja Christofer Fjellner (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Äänestimme Kathalijne Maria Buitenwegin laatiman, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun direktiivin 2000/43/EY soveltamista koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön (A6-0278/2007) puolesta.

Mielestämme on tärkeää vastustaa kaikenlaista yhteiskunnassa esiintyvää syrjintää ja siksi suhtaudumme myönteisesti siihen, että komissio tarkistaa kyseisen direktiivin täytäntöönpanon. Tarkistaminen on arvokkaana apuna määriteltäessä, miten syrjinnän torjuntaa voidaan parantaa.

Puolustamme tasa-arvoa, ja siksi vastustamme esittelijän vaatimuksia myönteisten toimenpiteiden toteuttamisesta. Vastustamme jyrkästi tietojen tallentamista ja keräämistä tarkoituksena luokitella ihmisiä rodun ja etnisen alkuperän mukaan. Oikeusvaltioon perustuvan yhteiskunnan perusperiaatteiden puolustajina meillä on myös epäilyksiä, jotka kohdistuvat mietinnön vaatimukseen soveltaa käänteistä todistustaakkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Patrick Gaubert (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen. Siinä esitetään oikeita ja tasapuolisia havaintoja ja selitetään tyhjentävästi direktiivin täytäntöönpanon suurimmat ongelmat. Siinä todetaan aivan oikein, että hyvin harva kansalainen on todella perillä oikeuksistaan, ja vaaditaan parempaa tiedon jakamista kansalaisille.

Kannatan erityisesti ajatusta myöntää riittävästi varoja tasa-arvosta vastaaville elimille, joiden merkitys on tällä alalla ratkaisevan tärkeä ja joiden on ehdottomasti pysyttävä riippumattomina.

Mietinnössä todetaan huolestuneesti, että joissakin jäsenvaltioissa direktiivin kansallinen täytäntöönpano on laiminlyöty tai että se on ainakin puutteellista.

Mietinnössä ei unohdeta täsmentää, että tietojenkeruu, joka on arkaluontoisin kohta asiassa, on suoritettava yksityisyyttä kunnioittaen ja että tietoja saa kerätä vain silloin, kun on paljastettava vähemmistöihin mahdollisesti kohdistuvaa syrjintää.

Kun kyse on niin perusluonteisesta periaatteesta kuin yhtäläisestä kohtelusta, Eurooppa ei voi tyytyä sanoihin, vähimmäislainsäädäntöön eikä tilanteen tarkkailuun. Tämän vuoksi olen kannattanut voimakkaasti tämän tekstin hyväksymistä täysistunnossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Meillä on jo ollut tilaisuus korostaa paljon ylistetyn Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden yhteydessä, että yhdenvertaisista mahdollisuuksista puhuttaessa tärkeimmäksi kysymykseksi nousee oikeuksien käytön takaaminen.

Toisin sanoen yhtäläisten oikeuksien periaatteen takaaminen ja soveltaminen erityisesti, kun on kyse tässä mietinnössä käsitellystä rotuun ja etniseen alkuperään liittyvästä syrjimättömyydestä, edellyttää sen varmistamista, että kaikki pääsevät osallisiksi perusoikeuksista ja voivat käyttää niitä täysipainoisesti hyväkseen. Näitä perusoikeuksia ovat muiden muassa oikeus terveydenhuoltoon, ruokaan, koulutukseen ja työhön, työntekijöiden oikeudet ja ammattiyhdistysoikeudet, oikeus kohtuulliseen palkkaan, kulttuuriin ja ajanvietteisiin sekä oikeus urheiluun ja kansalaisvaikuttamiseen. Mietinnössä kuitenkin vain sivutaan tätä kysymystä, joka meidän mielestämme on ratkaisevan tärkeä.

Kaikkien ihmisten on tietysti oltava täysin perillä oikeuksistaan ja voitava ryhtyä toimenpiteisiin sekä saatava tukea, jos näitä oikeuksia poljetaan. Näin erityisesti siksi, että kaikille on taattu ilmainen ja yleinen oikeussuoja, joka on demokratiaa vahvistava julkinen peruspalvelu. Tärkeintä kuitenkin on yhteiskunnan perusteellinen muuttaminen, joka perustuu siihen, että käydään käsiksi epätasa-arvon perimmäiseen syyhyn, kapitalismiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Kannatan Kathalijne Maria Buitenwegin mietintöä rodusta ja etnisestä alkuperästä riippumattomasta yhdenvertaisesta kohtelusta. Syrjintä rodun tai etnisen alkuperän perusteella samoin kuin vammaisuuden, iän, sukupuolen, uskon tai uskonnon, sosiaalisen taustan tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella on aivan liian yleistä kaikkialla EU:ssa. Yksittäisten jäsenvaltioiden ja koko EU:n on ryhdyttävä toimiin syrjinnän poistamiseksi sen kaikissa muodoissa – katuvälikohtauksiin puuttumisesta Yhdistyneen kuningaskunnan muinaisen muuttovapautta rajoittavan lain ”Act of Settlement” kumoamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Kannatan Kathalijne Maria Buitenwegin mietintöä, jossa käsitellään ihmisten tasavertaista kohtelua rodusta ja etnisestä alkuperästä riippumatta.

Rasismi on vastoin kaikkia Euroopan unionin periaatteita, ja on tyrmistyttävää huomata, että kirjattujen rasististen hyökkäysten määrä Euroopassa on dramaattisesti kasvanut. Mielestäni meidän olisikin kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että ihmiset saisivat tietoa syrjinnänvastaisista laeista ja keinoista, joilla yksilö voi puolustaa oikeuksiaan. Tuen myös esittelijän vaatimusta, että komission on direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon lisäksi otettava huomioon hankalat paikalliset olosuhteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Joskus parlamentin jäsen on valintoja tehdessään puun ja kuoren välissä. Tästä mietinnöstä toimitettu äänestys oli siitä tyypillinen esimerkki. Yhtäältä mietinnössä käsitellään sellaisen lainsäädännön käyttöönottoa, josta suureen osaan suhtaudun erittäin epäilevästi. Toisaalta siinä on ITS-ryhmän tarkistuksia, jotka eivät useimmiten ole korjanneet mietinnön vikoja vaan tuoneet tilalle vielä huonompia argumentteja. ITS:n antaman panoksen puolesta on tuskin mahdollista äänestää. Siksi päätin pidättyä äänestämästä.

Ei ole epäilystäkään siitä, että syrjintä on edelleen Euroopassa laajalle levinnyt ongelma, jota on vaikea kitkeä pois. Myönnän, että saattaisi olla hyvinkin perusteltua keskustella siitä, miten siihen voitaisiin puuttua yhteisesti hallitustenvälisellä tasolla. Tässä erityistapauksessa on kuitenkin kyse lainsäädännöstä, joka on hyvin kauaskantoinen ja perustuu meidän ajatustavoillemme melko vieraaseen oikeusperiaatteeseen. Myönteiset toimenpiteet ovat jo sinällään epäilyttävä menetelmä. Toimenpiteiden tehokkuuden edellyttämää henkilön rodun kirjaamista sen sijaan ei voida millään hyväksyä moraalisten syiden vuoksi ja siksi, että henkilökohtainen koskemattomuus on taattava. Samoin on pitäviä syitä suhtautua varauksellisesti todistustaakan kääntämiseen. Olen vakaasti sitä mieltä, että meidän on puolustettava oikeusjärjestelmäämme, joka perustuu siihen periaatteeseen, että henkilö on syytön, kunnes hänet on todistettu syylliseksi, oli alkuperäinen tarkoitus sitten kuinka kunnioitettava hyvänsä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Äänestän Kathalijne Maria Buitenwegin laatiman, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa koskevan mietinnön puolesta.

Kathalijne Maria Buitenweg on laatinut erinomaisen mietinnön. Huolimatta syrjinnänvastaisten direktiivien kansallisen täytäntöönpanon edistymisestä rasistisen tai etnisen syrjinnän uhrien määrä ei ole vähentynyt.

Yksilön oikeuksien ajamisen helpottaminen oikeusistuimissa ja oikeusprosessien yhteydessä annettava apu ovat hyvin tärkeitä asioita, joita esittelijä on maininnut.

Olen myös sitä mieltä, että on hyvin tärkeää asettaa EU:n kansalaisten oikeuksia koskevaa tietoa laajasti saataville. Oikeuksista ei ole paljonkaan hyötyä, elleivät ihmiset tiedä oikeuksistaan tai siitä, miten he voivat niistä hyötyä. Jotta tämä tilanne saataisiin työelämässä kuntoon, puolalaiset työnantajat ovat joutuneet antamaan työntekijöilleen tietoja syrjinnänvastaisesta lainsäädännöstä.

Meidän on varmistettava, että Euroopan unionin toimielimet ja jäsenvaltiot tekevät Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden yhteydessä kaikkensa saadakseen jokaisen Euroopassa asuvan tietoiseksi oikeuksistaan.

 
  
  

– Mietintö: Piia-Noora Kauppi (A6-0290/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatin Piia-Noora Kaupin mietintöä naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa. Eurooppa on näyttänyt tietä siihen, että kaikkialla unionissa on otettu valtavia edistysaskelia tasa-arvoasioissa.

Eräs erityisalue, jossa on tapahtunut edistystä, ovat olleet turvallisuuspalvelut, erityisesti palotoimi. Omassa vaalipiirissäni edistys on kuitenkin uhattuna palokuntien liiton ja yleisön valtavista protesteista huolimatta, koska liberaalijohtoinen kreivikuntaneuvosto uhkaa leikata talousarviosta 700 000 Englannin puntaa, mikä lopettaisi 24-tuntisen päivystyksen kahdella jäljellä olevalla paloasemalla Cambornessa ja Falmouthissa. Samanaikaisesti neuvosto maksaa itselleen korvauksina ylimääräiset miljoona Englannin puntaa vuodessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Olen iloinen, että neljä niistä viidestä ehdotuksesta, jotka esitin ryhmäni puolesta täysistunnon äänestettäviksi ja jotka olivat osa laatimaani maatalousvaliokunnan lausuntoa, on hyväksytty.

Kiinnitän huomiota laajamittaiseen köyhyyteen ja syrjäytyneisyyteen, joka koettelee naisia joillakin maaseutualueilla. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien takaaminen naisille, minkä on oltava keskeinen tavoite kaikissa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja muiden asiaan liittyvien yhteisön politiikkojen välineissä, edellyttää tehokkaita toimia.

Tärkeää oli myös nähdä, miten ratkaisevaa on parantaa maaseudulla asuvien naisten elämänlaatua. Heille on varmistettava helpompi pääsy perus- ja ammattikoulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, uusien viestintävälineiden vaatimiin perusrakenteisiin sekä tehokkaan ja asianmukaisen paikallisen julkisen terveydenhuollon piiriin ja taattava lasten ja perheiden tarvitsemat perusrakenteet ja palvelut, erityisesti paikalliset lastenhoitopalvelut, koulut, kulttuurikeskukset ja kaupat.

Vaadimme myös tasavertaisuutta maataloudessa työskenteleville naisille, ja pyysimme Eurostatia sisällyttämään kyseiset ihmisryhmät tilastoihinsa, jotta naisten tekemä työ saisi enemmän näkyvyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Kesäkuun lista katsoo, että naisten ja miesten tasa-arvo on demokratian peruskysymys, joka on asetettava ensisijaiseksi kaikissa maailman maissa.

Mietintöön sisältyy useita ehdotuksia siitä, miten tasa-arvoon olisi pyrittävä. Joissakin ehdotuksissa korostetaan työllisyyspoliittisin toimia, naisten osallistumista poliittiseen elämään ja erilaisia koulutussuunnitelmia. Käy kuitenkin selvästi ilmi, että kuten tavallista kyse on unionin taloudellisten varojen ja vallan lisäämisestä sekä kalliiden kampanjoiden käynnistämisestä unionin tuella. EU:n toimielimet eivät ole oikeita tahoja hoitamaan tällaisia asioita. Yhdenmukaistaminen on usein askel taaksepäin niille maille, joissa on päästy pisimmälle, koska lähtötaso vaihtelee suuresti maasta toiseen.

Naisten ja miesten tasa-arvon on oltava päämäärä johon kaikki jäsenvaltiot tähtäävät, mutta asia on hoidettava kansallisella tasolla. Olemme päättäneet äänestää tätä mietintöä vastaan, koska sen tarkoitus on laajentaa EU:n valtaa Euroopan unionin itsenäisten valtioiden kustannuksella.

 
  
MPphoto
 
 

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Äänestän naisten ja miesten tasa-arvon puolesta.

Vaikka komissio tekee työtä naisten ja miesten tasa-arvon eteen, tarvitaan lisää yritystä ja toimia, koska emme ole tähän mennessä nähneet todellista edistymistä samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisessa.

Vaadin, että palkka ja eläkkeet ovat sukupuolesta riippumattomia ja että miehiä rohkaistaan jäämään vanhempain- ja isyysvapaalle. Jäsenvaltioiden on lisäksi ryhdyttävä käytännön toimin torjumaan naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa, joka johtuu katkoksista työurassa, esimerkiksi äitiydestä tai huollettavien hoitamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, äänestän Piia-Noora Kaupin laatiman, naisten ja miesten tasa-arvoa Euroopan unionissa koskevan mietinnön puolesta.

Piia-Noora Kauppi kehottaa mietinnössään jäsenvaltioita torjumaan naisten ja miesten epätasa-arvoisuutta työelämässä.

Epätasa-arvo on kaikkein ilmeisintä työelämän alalla. Naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero on 15 prosenttia, ja joissain maissa ero on jopa 30 prosenttia. Jopa 32 prosenttia naisista tekee osa-aikatyötä, miehistä vain seitsemän prosenttia.

Huomiota on kiinnitettävä naispuolisten maahanmuuttajien ja etnisistä vähemmistöistä peräisin olevien naisten sekä ikääntyneiden naisten ja yksinäisten äitien tilanteeseen, koska he ovat väliinputoajia ja heitä syrjitään monilla elämän aloilla.

Meidän olisi torjuttava sukupuolistereotypioita, joita näkyy työelämässä, koulutuksessa ja viestintävälineissä. Hyvä olisi myös laatia tiedotuskampanjoita, jotta naiset voivat itse puuttua heitä halventaviin tilanteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Piia-Noora Kaupin laatiman mietinnön puolesta, koska siinä kehotetaan virallisesti Euroopan komissiota kehittämään sukupuolianalyysi, jossa kartoitetaan valtavirtaistamisen näkökulmasta eläkeuudistusten vaikutuksia EU:ssa naisten elämään pyrkien yksilöimään eläkeoikeuksia sekä sosiaaliturvaa ja verotusjärjestelmiä koskevia oikeuksia.

Koska laadin vuonna 1997 mietinnön pk-yrityksissä ja maatilan töissä avustavien kumppaneiden asemasta, haluan korostaa, että olemme jo kymmenen vuoden ajan odottaneet Euroopan komissiolta ehdotuksia vuonna 1986 annetun direktiivin vahvistamiseksi ja avustavien kumppaneiden asemaa koskevan eurooppalaisen viitekehyksen luomiseksi. Kyseessä ovat kymmenet miljoonat näkymättömät työntekijät, jotka eivät näy missään tilastoissa ja joilla ei varsinkaan avioeron sattuessa ole minkäänlaista sosiaaliturvaa sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalta.

Toivon, että komissio tekee viimein velvollisuutensa tässä asiassa ja ryhtyy päätöslauselman vaatimiin konkreettisiin toimiin.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen tätä mietintöä, jossa sukupuolten tasa-arvopolitiikkoja pidetään olennaisen tärkeinä keinoina pyrittäessä vastaamaan Euroopan demografisen haasteen selkeään sukupuoliulottuvuuteen.

 

15. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

16. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja

17. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja

18. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

19. Istuntokauden keskeyttäminen
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (DE) Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.

(Istunto päättyi klo 12.50)

 

LIITE (Kirjalliset vastaukset)
KYSYMYKSET NEUVOSTOLLE (Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio on yksin vastuussa annetuista vastauksista.)
Kysymyksen nro 22 esittäjä Anna Hedh (H-0656/07)
 Aihe: Tasa-arvo
 

Tasa-arvo on yksi yhteisön perusarvoista ja kaiken unionissa toteutettavan toiminnan tavoite. EU:n jäsenvaltiot ja yhteisön toimielimet ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että tasa-arvoa toteutetaan kaikilla EU:n politiikan aloilla. Valitettavasti meillä on vielä paljon tehtävää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Siksi haluan kysyä, miten Portugali aikoo puheenjohtajakaudellaan työskennellä huolehtiakseen siitä, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta tulee todellisuutta unionin toimielimissä ja ennen kaikkea neuvoston työssä?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa syyskuussa pidetyllä toisella istuntojaksolla.

Sukupuolten tasa-arvo todella on yksi Euroopan unionin perusarvoista ja -tavoitteista. Tähän mennessä tapahtuneesta kehityksestä huolimatta on vielä edistyttävä paljon, erityisesti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa eli naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisessä kaikilla aloilla. Jäsenvaltioiden tällä alalla toistuvasti tekemien sitoumusten mukaisesti puheenjohtajavaltio Portugali pyrkii tällä hetkellä varmistamaan, että sukupuolten tasa-arvoa koskevat kysymykset otetaan huomioon kaikilla foorumeilla, myös neuvoston työssä.

Neuvosto käsittelee säännöllisesti sukupuolten tasa-arvoa koskevaa kysymystä, kun se arvioi Pekingin toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Perättäiset puheenjohtajavaltiot ovat jo laatineet indikaattorit niitä pääasiallisia huolenaiheita varten, jotka on määritelty Pekingin toimintasuunnitelmassa. Puheenjohtajavaltio Portugali on tämän asian osalta laatimassa indikaattoreita, jotka liittyvät naisiin ja köyhyyteen, ja lisäksi tarkoituksena on antaa asiasta neuvoston puheenjohtajan päätelmät, jotka toimitetaan neuvoston hyväksyttäväksi joulukuussa. Portossa pidetään 8.–9. lokakuuta kokous, jossa käsitellään ihmiskauppaa ja sukupuolta.

Lisäksi puheenjohtajavaltio Portugalin ohjelma sisältää useita muita aloitteita sukupuolten valtavirtaistamisen edistämiseksi, kuten ministeri Pedro Silva Pereira ilmoitti Euroopan parlamentille aikaisemmin, kun hän puhui naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle 16. kesäkuuta 2007.

Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista käsittelevä korkean tason ryhmä kokoontui Lissabonissa 11. syyskuuta 2007. Ryhmä keskusteli suunnitelluista naisia ja köyhyyttä koskevista indikaattoreista, naisten ja miesten tasa-arvosta Lissabonin strategiassa, naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan tulevan 52. istunnon valmisteluista sekä muista tärkeistä kysymyksistä. Puheenjohtajavaltio järjestää 5. lokakuuta 2007 naisten ja miesten tasa-arvosta vastaavien ministerien epävirallisen kokouksen.

Puheenjohtajavaltio huomauttaa myös tyytyväisenä, että vuosi 2007 on Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi – aloite, joka perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteiseen päätökseen. Useita tapahtumia on jo järjestetty, ja päätöskonferenssi järjestetään Lissabonissa 19. marraskuuta. Puheenjohtajavaltio aikoo esittää neuvostolle päätöslauselmaesityksen, jossa kuvataan vuoden aikana saavutettuja tuloksia.

Euroopassa sukupuolten tasa-arvon alalla viime vuosikymmeninä tapahtuneen kehityksen lisäksi puheenjohtajavaltio aikoo edistää tätä tavoitetta entisestään, erityisesti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen avulla.

 

Kysymyksen nro 23 esittäjä Frank Vanhecke (H-0657/07)
 Aihe: Belgian jakaminen
 

Flanderissa ilmestyvän ”De Tijd” -lehden mukaan Belgian hajoamisen mahdollisuutta pidetään varsin realistisena EU-piireissä. Lehti kertoo, että useat tämän virkaveljistä ovat ottaneet Belgian ulkoministeri Karel de Guchtin kanssa puheeksi Belgian tilanteen, jonka Slovakian ulkoministeri Jan Kubra on rinnastanut Tšekkoslovakian hajoamiseen.

Voiko neuvosto vahvistaa, että tulevat sisäiset järjestelyt kuuluvat yksinomaan jäsenvaltio Belgian päätäntävallan piiriin?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa syyskuussa pidetyllä toisella istuntojaksolla.

Neuvostolla ei ole tapana vastata jäsenvaltion mahdollista tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin.

 

Kysymyksen nro 24 esittäjä Marian Harkin (H-0659/07)
 Aihe: Hallitustenväliset konferenssit
 

Useimmat poliittiset keskustelut käydään ja merkittävät päätökset tehdään hallitustenvälisissä konferensseissa, ja on tärkeää, että kansalaiset ja koko kansalaisyhteiskunta voi seurata poliittisesti merkittäviä keskusteluja. Voiko neuvosto kertoa, mitä se on tehnyt tai aikoo tehdä varmistaakseen, että hallitustenvälisistä konferensseista tulisi jatkossa avoimempia?

Onko neuvosto harkinnut hallitustenvälisten konferenssien osittaista avaamista kansalaisille, menettelyjen kuvaamista tiedotusvälineille ja säännöllisten kuulemisten järjestämistä?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa syyskuussa pidetyllä toisella istuntojaksolla.

Neuvosto ei voi ottaa kantaa Marian Harkinin esittämään asiaan. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan nojalla hallitustenvälinen konferenssi (HVK) on jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssi. Vaikka neuvoston puheenjohtaja kutsuu konferenssin koolle, se ei osallistu konferenssiin tai liity sen toimintaan.

Aiempien hallitustenvälisten konferenssien käytäntöjen mukaisesti konferenssin kokoukset eivät ole avoimia yleisölle. Marian Harkinille kuitenkin huomautetaan, että kaikki konferenssin asiakirjat annetaan suuren yleisön saataville neuvoston Internet-sivulla, joten yksittäiset kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta voivat seurata konferenssissa käsiteltyjä kysymyksiä.

Lisäksi huomautetaan, että Euroopan parlamentti liittyy tiiviisti ja aktiivisesti hallitustenvälisen konferenssin työhön. Konferenssin tehtäväksi annettiin uudistussopimuksen laatiminen, mihin osallistui myös kolme parlamentin edustajaa.

 

Kysymyksen nro 25 esittäjä Athanasios Pafilis (H-0662/07)
 Aihe: Toisen maailmansodan syyllisten ja uhrien asettaminen samalle viivalle Ukrainassa
 

Länsi-Ukrainassa sijaitsevan Krihovtsin paikallisviranomaiset asettivat samalle linjalle toisen maailmansodan syylliset ja uhrit, kun he 2. syyskuuta vihkivät paikallisten yrittäjien rahoittaman yhteisen muistomerkin toisaalta niiden kunniaksi, jotka uhrasivat henkensä fasismin kukistamiseksi sekä toisaalta natsimiehittäjien kanssa yhteistyötä tehneen Ukrainan fasistisen järjestön kunniaksi. Niinpä muistomerkin toisessa muistolaatassa on lueteltu 44 puna-armeijan riveissä natseja vastaan taistelleen ja kaatuneen kylänasukkaan nimet ja heti vastapäätä natsien kanssa yhteistyössä olleen 16 paikallisen fasistin nimet.

Mikä on neuvoston kanta kaikkialla Euroopassa alati lisääntyviin ja eritoten Euroopan unionin jäsenvaltioihin kuuluvien Baltian maiden hallitusten johtamiin yrityksiin kieltää kansojen fasisminvastaisen taistelun voitto, väärentää historiaa ja antaa laillinen oikeutus natsien ja näiden liittolaisten ihmiskuntaa vastaan tekemille rikoksille?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa syyskuussa pidetyllä toisella istuntojaksolla.

Neuvosto huomauttaa, että Euroopan unioni edistää vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteita ja että nämä periaatteet ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille. On historioitsijoiden tehtävänä tehdä kaikkien mahdollisten lähteiden avulla objektiivinen analyysi Ukrainan ja Baltian maiden tapahtumista toisen maailmansodan aikana ja tutkia ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, joihin on kyseisenä ajankohtana syyllistytty kyseisillä alueilla.

 

Kysymyksen nro 26 esittäjä Bastiaan Belder (H-0664/07)
 Aihe: Kansainvälistä standardointia koskevan päätöksenteon sääntöjenvastaisuudet ISO:ssa
 

Onko neuvosto tietoinen hiljan ilmenneistä sääntöjenvastaisuuksista kansainvälistä standardointia koskevassa päätöksenteossa ISO:ssa (Kansainvälinen standardisoimisjärjestö), kuten kiristyksestä ja äänten ostamisesta ja muista tavoista, joilla kansallisiin äänioikeutettuihin elimiin vaikutetaan epäasianmukaisesti?

Onko neuvosto sitä mieltä, että ISO:n menettelyjä on mukautettava merkittävästi, jotta ne soveltuvat paremmin OOXML:n kaltaisiin kiisteltyihin standardeihin?

Jos neuvosto vastaa myöntävästi, mitä muutoksia se aikoo ehdottaa jäsenvaltioiden ja muiden osallistuvien maiden sekä kansallisten elinten kanssa neuvoteltuaan?

Harkitseeko neuvosto sanktioiden määräämistä sellaisille yrityksille, jotka käyttävät hyväkseen markkina-asemaansa pakottaakseen muita yrityksiä osallistumaan tämäntapaisiin käytäntöihin ja/tai saadakseen kilpailuetua muihin toimittajiin ja avointa lähdekoodia käyttäviin sovelluksiin nähden?

Katso myös: http://ec.europa.eu/idabc/en/document/7183/469.

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa syyskuussa pidetyllä toisella istuntojaksolla.

Kansainvälinen standardointijärjestö (International Organisation for Standardisation, ISO) on hallituksista riippumaton järjestö, joka nykyään koostuu 157 valtion standardointielimistä.

Euroopan unioni ei ole ISO:n jäsen, eikä siitä voi sellaista tulla, vaikka kaikki jäsenvaltiot osallistuvat eri tavoin kyseisen järjestön toimintaan (jäseninä tai yhteistyöjäseninä).

Koska EU:n jäsenvaltioista ei ole valtuuskuntia, olisi erittäin vaikeaa pyytää kansallisia standardointielimiä koordinoimaan kantojaan.

Ennen uuden lainsäädäntöehdotuksen esittämistä suoritettavan vaikutustenarvioinnin osalta voidaan todeta, että komissio arvioi kaiken standardointipolitiikan vaikutuksia, varsinkin jos politiikalla todennäköisesti estetään vapaata kilpailua.

 

Kysymyksen nro 27 esittäjä Diamanto Manolakou (H-0668/07)
 Aihe: Poliisin mielivaltaisen käyttäytymisen voimistuminen terrorismin torjumisen nimissä
 

Akateemisten tahojen esittämien syytösten ja luotettavien sanomalehtien julkaisujen mukaan Saksan poliisi on pidättänyt neljä sosiologian tutkijaa. Lähteiden mukaan vangitsemisolot olivat sietämättömät ja vangitsemisperusteet heikot. Vangitsemisperusteeksi esitettiin muun muassa tutkijoiden akateemisissa kirjoituksissaan käyttämiä termejä, kuten ”epätasa-arvo” ja ”huonomaineisten asuinalueiden muokkaaminen” sekä muita termejä, joita terroristijärjestöt käyttävät, salaiseen toimintaan viittaava käytös, koska ”he eivät käyttäneet matkapuhelimia tapaamisissaan aktivistien kanssa” ja vielä ”älyllinen kyky laatia moniulotteisia tekstejä”.

Onko neuvosto tietoinen tästä asiasta? Uskooko se, että keinotekoinen ristiriita ihmisoikeuksien ja turvallisuuden välillä rohkaisee tällaisiin toimiin? Edistääkö neuvoston mielestä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden terrorisminvastainen lainsäädäntö virkavallan mielivaltaa, pelon ja kauhun täyttämän ilmapiirin muotoutumista ja perusihmisoikeuksien rikkomista?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa syyskuussa pidetyllä toisella istuntojaksolla.

Puheenjohtajavaltio haluaa korostaa, että EU:sta tehdyn sopimuksen 33 artiklan nojalla neuvosto ei saa ottaa kantaa kansallisiin kysymyksiin, jotka liittyvät yleisen järjestyksen ylläpitämiseen ja sisäisen turvallisuuden suojaamiseen.

Puheenjohtajavaltio ei katso, että Euroopan unionin terrorisminvastainen lainsäädäntö edistäisi virkavallan mielivaltaa, mihin arvoisa parlamentin jäsen kysymyksessään viittasi.

Yhteisön terrorisminvastainen lainsäädäntö ja muut toimenpiteet perustuvat oikeusvaltion periaatteisiin, ja ne toteutetaan kyseisissä puitteissa.

 

Kysymyksen nro 28 esittäjä Georgios Toussas (H-0670/07)
 Aihe: Kieltäytyminen viisumin myöntämisestä Valko-Venäjän kommunistisen puolueen kansanedustajille
 

Ranskan Minskin suurlähetystössä kieltäydyttiin myöntämästä viisumia kansanedustajalle ja Valko-Venäjän kommunistisen puolueen toiselle puoluesihteerille Igor Karpenkolle sen jälkeen, kun kansanedustaja oli ensiksi joutunut läpikäymään häpeällisiä menettelyjä, johon kuului suullinen haastattelu sekä sormenjälkien ottaminen. Kansanedustaja tarvitsi viisumia osallistuakseen Portugalissa järjestettävään Avante-festivaaliin. Muutamaa kuukautta aikaisemmin Tšekin tasavallan viranomaiset kieltäytyivät myöntämästä viisumia kansanedustajalle ja Valko-Venäjän kommunistisen puolueen ensimmäiselle puoluesihteerille Tatiana Golubevalle, jotta tämä olisi voinut vierailla Prahassa ja osallistua kommunististen puolueiden kokoontumiseen. Molemmissa tapauksissa päätös viisumin kieltämisestä tapahtui muutamaa tuntia ennen suunniteltua lähtöä ilman virallista syytä ja siitä huolimatta, että diplomaattipassi oli esitetty kummassakin tapauksessa.

Tuomitseeko neuvosto kyseisen toimivaltaisten viranomaisten asenteen, jonka seurauksena nämä eivät hyväksy diplomaattipasseja, vaikka Euroopan unionilla ja jäsenvaltioilla on diplomaattisuhteet kyseisiin valtioihin ja minkä lisäksi he alistavat kansanedustajia sormenjälkien ottamisen kaltaisin häpeällisin menettelyin ja myöntävät viisumeja omavaltaisin poliittisin arviointiperustein?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa syyskuussa pidetyllä toisella istuntojaksolla.

Neuvosto haluaa ilmoittaa arvoisalle jäsenelle, että Igor Karpenkoon sovelletaan viisumirajoituksia, joista on säädetty 18. toukokuuta 2006 hyväksytyllä yhteisellä kannalla 2006/362/YUTP Valko-Venäjän tiettyihin virkamiehiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä hyväksytyn yhteisen kannan 2006/276/YUTP muuttamisesta. Kyseinen yhteinen kanta on pantu täytäntöön 23. lokakuuta 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/718/YUTP. Kyseisten säännösten mukaan ”jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet estääkseen niiden henkilöiden pääsyn alueelleen ja kauttakulun alueensa kautta, jotka ovat vastuussa vaaleja koskevien kansainvälisten sääntöjen rikkomisesta presidentinvaaleissa Valko-Venäjällä 19 päivänä maaliskuuta 2006 sekä toimenpiteistä kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisen opposition tukahduttamiseksi”.

Avante-festivaaliin osallistuminen ei kuulu yhteisen kannan 2006/276/YUTP 1 artiklan 2, 3, 4 ja 6 kohdan soveltamisalaan. Kyseisillä kohdilla säädetään vapautuksista maahanpääsyä koskevista rajoituksista. Kyseinen henkilö ei ole Portugalin kansalainen, mikään 1 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista kansainvälisen oikeuden velvoitteista ei toteudu, matkustaminen ei ole perusteltua pakottavista humanitaarisista syistä, eikä Avante-festivaali ole sellainen hallitustenvälinen kokous, jossa käydään demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota Valko-Venäjällä välittömästi edistävää poliittista vuoropuhelua.

Yleisenä periaatteena on, että kyseinen jäsenvaltio voi itse päättää, myöntääkö se viisumin sellaiselle kolmannen maan kansalaisille, jolta vaaditaan viisumia hänen ylittäessään Euroopan unionin jäsenvaltion ulkorajoja. Yleisenä sääntönä on, että diplomaatti- tai virkapassin haltijoita ei ole vapautettu viisumivaatimuksesta, mikäli heidän kotimaansa on sisällytetty 15. maaliskuuta 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteen I yhteiseen luetteloon. Samalla asetuksella jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus säätää viisumivapautta koskevista poikkeuksista diplomaatti- tai virkapassien haltijoiden osalta, mutta tästä ei ole kyse kyseisten valtioiden välillä. Valko-Venäjän diplomaattipassi hyväksytään matkustusasiakirjana, mutta se oikeuttaa pääsyyn jäsenvaltioiden alueelle vain siinä tapauksessa, että matkustajalle on lisäksi myönnetty viisumi.

Viisumin hakijoiden henkilökohtainen haastatteleminen on yksi tavallisista vaatimuksista, joista säädetään yhteisessä konsuliohjeistossa (2005/C 326/01), eikä sitä voida pitää alentavana tai mielivaltaisena kohteluna. Sormenjälkien ottamisen osalta on todettava, että sitä vaaditaan myös sen jälkeen, kun viisumitietojärjestelmä (Visa Information System, VIS) otetaan käyttöön vuonna 2009. Tämän asian osalta diplomaattipassien haltijoihin ei sovelleta yleistä poikkeusta.

 

Kysymyksen nro 29 esittäjä Pedro Guerreiro (H-0671/07)
 Aihe: EU:n ja Kiinan välisen eräiden vaatetus- ja tekstiilialan tuotteiden tuontia koskevan ”yhteisymmärryspöytäkirjan” voimassaolon päättyminen
 

Kuten olemme painottaneet pitkin vuotta, 10. kesäkuuta 2005 tehdyn EU:n ja Kiinan välisen eräiden vaatetus- ja tekstiilialan tuotteiden tuontia koskevan ”yhteisymmärryspöytäkirjan”, jota on sovellettu kymmeneen Kiinasta tuotavaan tuoteryhmään, joita on kaikkiaan 35, voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2007.

Sopimuksella otettiin käyttöön, vaikkakin rajoitetusti, kiinalaisten tuotteiden vientiin liittyviä erityisiä suojatoimenpiteitä, mutta ei otettu huomioon tuontia Euroopan unioniin muista kolmansista maista.

Yhä useammat vaatetus- ja tekstiilialan järjestöt ovat korostaneet, että nyt tarvitaan toimia, joilla rajoitetaan Euroopan unionin vaatetus- ja tekstiilituotteiden tuonnin eksponentiaalista kasvua ja estetään vuoden 2005 tilanne, esimerkiksi jatkamalla voimassaolevia rajoituksia ja soveltamalla niitä uusiin tuoteryhmiin Kiinan ja Yhdysvaltojen tekemien sopimusten mukaisesti.

Mihin toimiin, tuonnin rajoittaminen mukaan lukien, aiotaan ryhtyä vaatetus- ja tekstiilialan tuotantokapasiteetin ja työpaikkojen puolustamiseksi, sillä alalla on huomattava sosioekonominen merkitys erityisesti epäsuotuisilla alueilla, joille kyseinen teollisuus on keskittynyt?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa syyskuussa pidetyllä toisella istuntojaksolla.

Neuvosto seuraa tarkasti tällä alalla tapahtuvaa kehitystä komission säännöllisesti esittämien tekstiilituotteiden ja vaatteiden tuontia koskevien tilastotietojen perusteella.

Tekstiilikomitea tutkii eri vaihtoehtoja, jotta se voisi vastata huolenaiheisiin, joita useat jäsenvaltiot ovat ottaneet esille. EU:n puheenjohtajavaltio Portugali seuraa asiaa tarkasti, koska kyseessä on erittäin tärkeä kysymys, joka on ratkaistava mahdollisimman nopeasti.

Lisäksi voi olla hyödyllistä huomauttaa, että yhteisymmärryspöytäkirjan, johon arvoisa jäsen viittaa, allekirjoittivat komission puolesta kaupasta vastaava EU:n komission jäsen ja Kiinan kansantasavallan puolesta Kiinan kauppaministeri.

 

Kysymyksen nro 30 esittäjä Hans-Peter Martin (H-0673/07)
 Aihe: Niin kutsuttuja riippumattomia laitoksia koskeva toimivalta
 

Mitkä ovat ne turvallisuusalan instituutin tai Euroopan unionin satelliittikeskuksen (EUSK) kaltaiset niin kutsutut riippumattomat laitokset, joiden suhteen neuvosto on nykyisin toimivaltainen?

Mitkä neuvoston organisatoriset yksiköt ovat vastuussa kustakin laitoksesta?

Kuinka monta henkilöä kussakin neuvoston organisatorisessa yksikössä vastasi näitä laitoksia koskevista asioista kaudella 2000–2006?

Kuinka suuret hallinto-, toiminta- ja henkilöstömenot kussakin neuvoston organisatorisessa yksikössä aiheutui kaudella 2000–2006 näiden laitosten takia?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa syyskuussa pidetyllä toisella istuntojaksolla.

Neuvosto on luonut kolme virastoa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla: Euroopan puolustusviraston (EDA), Euroopan unionin satelliittikeskuksen (EUSC) ja Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen (ISS).

Sen jälkeen, kun ISS ja EUSC perustettiin vuonna 2001 ja EDA vuonna 2004, kyseisistä virastoista vastaavien neuvoston pääsihteeristön työntekijöiden määrä on arvioitu keskimäärin seuraavanlaiseksi: 1,5 vakituista vastaava määrä AD-virkamiehiä ja 0,1 vakituista vastaava määrä sihteeristön henkilöstöä.

 

KYSYMYKSET KOMISSIOLLE
Kysymyksen nro 43 esittäjä Manfred Weber (H-0666/07)
 Aihe: Uusiutuvat raaka-aineet ja Straubingin osaamiskeskus
 

Ehtyvien fossiilisten raaka-aineiden sijasta voidaan käyttää uusiutuvia raaka-aineita. Tätä varten Saksassa sijaitsevaan Straubingiin on perustettu koko Eurooppaa palvelemaan tarkoitettu uusiutuvia raaka-aineita käsittelevä osaamiskeskus. Niinpä uusiutuvia raaka-aineita koskevaa tutkimusta, soveltavan tekniikan toteuttamista ja kyseisten raaka-aineiden markkinointia hoidetaan saman katon alla. Ilmastonmuutoksesta käytävä keskustelu ja uusiutuvien energialähteiden ja biomassan enenevä käyttö korostavat yhä enemmän alan merkitystä, ja se tuottaa myös eurooppalaista lisäarvoa.

Millä tavoin Euroopan unioni tukee uusiutuvia raaka-aineita koskevaa tutkimusta ja soveltamiseen painottuvaa tutkimusta? Kuinka yksittäiset tutkimuslaitokset voivat hyötyä tästä toiminnasta?

Mitä toimia komissio toteuttaa saadakseen uusiutuvia raaka-aineita koskevan tutkimuksen verkottumaan?

Katsooko komissio, että uusiutuvien raaka-aineiden alalla on perustettava tutkimusta ja tutkimustulosten käytännön sovelluksia koskevan eurooppalaisen verkoston toimintaa koordinoiva elin, ja olisiko se valmis asettamaan varoja kyseisen elimen käyttöön?

 
  
 

Tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevilla komission puiteohjelmilla on useiden vuosien ajan tuettu uusiutuvia bioresursseja koskevaa tutkimusta. Nykyisessä seitsemännessä puiteohjelmassa korostetaan erityisesti biomassaan liittyvää tutkimusta aihepiirin 5 (energia) yhteydessä. Biopolttoaineen kehitystä pidetään ensisijaisena tavoitteena. Päätavoitteena ovat (1) kilpailukykyiset ravintokasveista tuotettavat ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet, (2) lignoselluloosa- tai puukuitubiomassasta tuotettavat toisen sukupolven biopolttoaineet ja (3) energian ja tuotteiden yhteistuotanto biomassasta biojalostamoissa. Aihepiirin 2 (elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia) yhteydessä tuetaan uusiutuvia luonnonvaroja ja niiden hyödyntämistä koskevaa tutkimusyhteistyötä kolmella seuraavalla alalla: 1) biomassasta ja kasveista tuotetut uusiutuvat energialähteet, 2) bioprosessit ja 3) ympäristöbiotekniikat, jätteiden hyödyntäminen ja oheistuotteet. EU:n edellisten puiteohjelmien yhteydessä viimeisen kymmenen vuoden aikana rahoitetuista biomassatutkimuksista saadut tulokset löytyvät seuraavasta osoitteesta: http://www.biomatnet.org/home.html" .

Mikä tahansa tutkimusorganisaatio, joka on laillisesti sijoittunut mihin tahansa maahan, voi osallistua seitsemänteen puiteohjelmaan sillä ehdolla, että osallistumista koskevien sääntöjen vähimmäisvaatimuksia noudatetaan. Varsinaista tutkimusrahoitusta seitsemännen puiteohjelman kautta voi hakea vain muodostamalla monikansallisen konsortion ja jättämällä hanke-ehdotuksen, joka koskee vuotuisen ehdotuspyynnön yhteydessä mainittua tiettyä aihetta. Tutkimuskeskukset voivat myös osallistua EU:n ensisijaisten TTK-tavoitteiden muotoiluun edistämällä asianomaisten teknologiayhteisöjen tutkimuslinjauksia.

Euroopan komissio tukee tutkimuksen verkottumista uusiutuvien luonnonvarojen ja bioenergian alalla erilaisten välineiden avulla. Esimerkiksi huippuosaamisen verkostossa (esteiden poistaminen bioenergian tieltä) pyritään tutkimusinfrastruktuurin ja -henkilöstön yhteiskäyttöön yhdellä tai useammalla bioenergian tärkeimmällä alalla uuden ja integroidun rakenteen (”virtuaalinen” tutkimuslaitos) luomisen avulla. Toinen esimerkki on NETBIOCOF-koordinointitoimi (integroitu eurooppalainen verkko biomassan rinnakkaispolttoa varten), joka edistää eurooppalaisten tutkimuslaitosten yhteistyötä biomassan rinnakkaispolton alalla uusissa ja nykyisissä voimaloissa. Kuudennen puiteohjelman alaisessa erityisessä tukitoimessa ”EPOBIO” pyritään hyödyntämään genomiikkaa energian tuottamiseksi tai kemialliseen käyttöön tarkoitettujen kasvipohjaisten raaka-aineiden taloudellisen potentiaalin parantamiseksi.

ERA-NET-suunnitelma(1)tarjoaa tukea kansallisten ja alueellisten tutkimusohjelmien koordinoimiseksi eurooppalaisella tutkimusalueella. Tässä yhteydessä teollista bioteknologiaa, bioenergiaa ja kasveja koskevat erityiset ERA-NET-verkostot ovat erittäin merkittäviä.

Myös eurooppalaiset teknologiayhteisöt edistävät tutkimuksen verkottumista yhdistämällä kaikki tietyn alan sidosryhmät. Neljällä teknologiayhteisöllä on erityinen merkitys uudistuvien bioresurssien alalla: (1) kemianteollisuuden kestävä kehitys, (2) tulevaisuuden kasvit, (3) biopolttoaineet ja (4) metsäala. Nämä teknologiayhteisöt ovat kehittäneet strategisia tutkimussuunnitelmia, joilla on ratkaiseva merkitys seitsemännessä puiteohjelmassa tehtävän ensisijaisen tutkimuksen kannalta.

Tämän lisäksi seitsemännen puiteohjelman valmiuksia koskeva työohjelma sisältää integroituja toimia nykyisten tutkimusinfrastruktuurien verkostoitumisen tukemiseksi. Yhdessä tämän ohjelman ensisijaisista aiheista pyritään kehittämään seuraavan sukupolven biopolttoaineita.

Puiteohjelman lisäksi komissio on myös perustanut KBBE-NET-nimisen jäsenvaltioiden välisen verkon tietopohjaisen biotalouden koordinoimiseksi, edistämiseksi ja toimeenpanemiseksi jäsenvaltioissa.

Kuten aiemmin on jo mainittu, kuudennesta ja seitsemännestä TTK-puiteohjelmasta rahoitetaan tällä hetkellä useita aloitteita, joiden tavoitteena on verkostoida ja koordinoida tutkimustoimia uusiutuvien luonnonvarojen alalla. Tarve tulevien toimien rahoittamiseen ja nykyisten toimien edistämiseen arvioidaan niiden tulosten valossa, jotka saadaan nykyisen kehityksen ja seitsemännen puiteohjelman tulevien työohjelmien kehittämisen yhteydessä.

 
 

(1)Eurooppalaisen tutkimusalueen verkko.

 

Kysymyksen nro 44 esittäjä Marco Cappato (H-0676/07)
 Aihe: Tutkijoiden liikkuvuus Euroopan unionissa
 

Koska Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa taataan kaikkien unionin kansalaisten vapaa liikkuvuus, katsooko komissio, että olisi tarpeen tehdä aloite tutkijoiden liikkuvuuden esteiden poistamiseksi yhteisön sisällä?

Jos komissio kannattaa edellä mainittua ajatusta, niin katsooko se myös olevan tarpeen yhdenmukaistaa tutkijoiden kohtelua unionin tasolla työsopimuksiin ja palkkaukseen liittyvissä asioissa?

 
  
 

Komissio on täysin tietoinen tarpeesta ryhtyä toimiin tutkijoiden liikkumisen helpottamiseksi Euroopassa sekä heidän uransa kehittämisen edistämiseksi. Tämän vuoksi viime vuosina on määritetty kyseistä kahta näkökohtaa koskeva strategia, jossa otetaan huomioon valmiuksien jakautuminen jäsenvaltioiden kesken erityisesti kahden neuvoston hyväksymän tiedonannon kautta.

Tämä strategia on johtanut usean tärkeän laki- ja rahoitusaloitteen sekä konkreettisemman aloitteen syntyyn.

Paljon on jo saatu aikaan maantieteellisen, alojen välisen ja tieteenalojen välisen liikkuvuuden edistämiseksi esimerkiksi lisäämällä merkittävästi henkilöresursseihin liittyvää talousarviota seitsemännen puiteohjelman yhteydessä sekä erityisesti Marie Curie -apurahojen, eurooppalaisen ammatillisen liikkuvuuden portaalin, liikkuvuutta edistävien keskusten Euroopan verkoston, eurooppalaisten tutkijoiden verkottamista Yhdysvalloissa koskevan ERA(1)-Link-kokeilualoitteen, EU:n tiedeviisumidirektiivin sekä suositusten kautta.

Muut aloitteet liittyvät enemmän tutkijoiden uran edistämiseen. Tutkijoiden eurooppalaista peruskirjaa koskeva suositus ja tutkijoiden työhönottoa koskeva säännöstö hyväksyttiin, ja niistä tiedotettiin useilla tiedotuskampanjoilla sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla. Myös tutkijoiden palkkioita koskeva tutkimus käynnistettiin, ja samalla osoitettiin, että tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseksi on tehtävä lisää töitä.

Osoituksena komission kiinnostuksesta tutkijoiden tilannetta kohtaan voidaan myös pitää äskettäistä kuulemista, joka käynnistettiin eurooppalaista tutkimusaluetta koskevan vihreän kirjan avulla. Sidosryhmiltä tiedustellaan, onko kehitettävä tehokkaammat eurooppalaiset puitteet tutkijoiden liikkuvuusehtojen ja lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyden parantamiseksi sekä tutkijoiden parempien työolosuhteiden varmistamiseksi. Tämän kuulemisen vastaukset analysoidaan tarkasti yhdessä liikkuvuuden uusia muotoja koskevan toisen kyselyn tulosten kanssa. Tässä kyselyssä keskitytään enemmän siihen, onko tarpeen hyväksyä sääntöjä sosiaaliturvajärjestelmien koordinoimiseksi.

Komissio analysoi parhaillaan tuloksia, ja näin ollen on liian aikaista esittää ehdotuksia. On kuitenkin jo ilmeistä, että suurin osa sidosryhmistä kannattaa tiukempia ja konkreettisempia toimia. Tulevien kuukausien aikana komissio saattaa näin ollen ehdottaa erityisiä toimia, joiden tarkoituksena on poistaa jäljellä olevat esteet tutkijoiden liikkuvuuden tieltä.

Komissio ei aio esittää tutkijoiden oikeusaseman tai palkkiotason yhdenmukaistamista Euroopan laajuisesti. Kyseiset alat kuuluvat kansalliseen toimivaltaan. Eurooppalaisessa peruskirjassa ja tutkijoiden työhönottoa koskevassa säännöstössä annettujen periaatteiden valossa komissio saattaa esittää aloitteita, joilla muun muassa pyritään parantamaan tutkijoiden työolosuhteita, jotta tutkijan uran valitseminen olisi houkuttelevampaa.

 
 

(1)Eurooppalainen tutkimusalue.

 

Kysymyksen nro 49 esittäjä Seán Ó Neachtain (H-0628/07)
 Aihe: Shannonin lentokenttä ja uusi lentoreittien kehittämisohjelma
 

Voiko Euroopan komissio ilmoittaa, kuinka monta sellaista ohjelmaa se on hyväksynyt viime vuosina, joiden perusteella jäsenvaltion hallituksella on lupa tukea uusien lentoreittien kehittämistä omassa maassaan tai joltakin tietyltä lentokentältä enintään kolmen vuoden ajan siten, että näistä uusista lentoreiteistä voi tulla kannattavia?

 
  
 

Lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta annettujen yhteisön suuntaviivojen(1)tultua voimaan 9. joulukuuta 2005 komission on hyväksynyt neljä päätöstä, jotka koskevat valtiontuen myöntämistä lentoyhtiöille uusien lentoreittien liikennöimiseksi alueellisilta lentoasemilta. Kyseessä ovat seuraavat päätökset:

komission päätös, 11. marraskuuta 2006, reittien kehittämisjärjestelmästä Maltaa varten (tuen nro 640/2006);

komission päätös, 13. kesäkuuta 2007, valtiontuesta Antwerpenin lentoasemalle (tuen nro 156/07);

komission päätös, 4. huhtikuuta 2007, valtiontuesta Puglian lentoasemille (tuen nro 55/07);

komission päätös, 10. heinäkuuta 2007, markkinointirahasto Norrköpingin lentoasemaa varten Ruotsissa (tuen nro 791/2006).

Komissio on hyväksynyt myös kaksi seuraavaa tukea:

komission päätös, 22. kesäkuuta 2006, Ryanairia koskevasta tuesta (lentoreitti Lontoo–Toulon) (tuen nro 563/05);

komission päätös, 16. toukokuuta 2006, Yhdistyneen kuningaskunnan järjestelmästä reitinkehittämisrahastoa varten (tuen nro 303/05).

Kahdessa jälkimmäisessä päätöksessä ei suoranaisesti sovellettu vuoden 2005 suuntaviivoissa annettuja sääntöjä, koska valtiontukea koskevat kysymykset oli annettu ennen ohjeiden voimaan tuloa.

 
 

(1) EYVL C 312/1, 9.12.2005.

 

Kysymyksen nro 50 esittäjä Michl Ebner (H-0642/07)
 Aihe: Brennerin perustunneli
 

Brennerin solan läpi kulkeva kauttakulkuliikenne on lisääntynyt yli 50 prosentilla vuodesta 1998 lähtien. Vuoden 2007 alkupuoliskolla lähes 6 000 kuorma-autoa ylitti päivittäin Alpit tämän solan kohdalta. Koska Alpit ovat ekologisesti hyvin herkkä alue, jo aikoja sitten päätettiin, että kyseisen alueen ja sen asukkaiden rasitusta kevennetään rakentamalla Brennerin perustunneli. Brenner tai Brennerin perustunneli näyttää olleen ensimmäinen hanke aina Euroopan laajuisen liikenneverkon alusta saakka.

Tämä suurhanke maksaa 4,5–8 miljardia euroa, ja kyseiset jäsenvaltiot ja EU haluavat jakaa tämän määrän. Italia ja Itävalta jättivät heinäkuussa 2007 tarvittavat asiakirjat syksyllä järjestettävää liikenne- ja energia-alan yhteisöavustusten hakua varten.

Voiko komissio kertoa, sovelletaanko yhteisöavustusten myöntämisessä Euroopan parlamentin vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä 30 prosentin osuudesta? Mitä komissio aikoo tehdä sille, ettei kansalaisilla ole tiedotettu riittävästi Brennerin perustunnelin käytöstä? Millä tavoin komissio aikoo varmistaa Brennerin perustunnelin rahoituksen vuoden 2012 jälkeen?

 
  
 

Rautatieyhteys reitillä Berliini–Verona/Milano–Bologna–Napoli–Messina–Palermo (ensisijainen hanke N:o 1) on yksi Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) 30 ensisijaisesta hankkeesta. Brennerin perustunneli, johon arvoisa parlamentin jäsen viittaa, on keskeinen yhteys tässä ensisijaisessa hankkeessa. Itävallan liikenneministeri Werner Faymann ja Italian liikenneministeri Antonio Di Pietro allekirjoittivat 10. heinäkuuta 2007 yhteisymmärryspöytäkirjan saksalaisen kollegansa Wolfgang Tiefenseen läsnäollessa. Saksan liikenneministeri Wolfgang Tiefensee vakuutti, että Saksa toteuttaisi tarvittavat toimet yhteentoimivuuden takaamiseksi ja että se tarjoaisi vaaditun yhteyskapasiteetin tunnelin pohjoispuolella, kun tunneli otetaan käyttöön.

Yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisen myötä nämä kaksi jäsenvaltiota voivat esittää yhden koordinoidun yhteisön rahoitusta koskevan ehdotuksen Brennerin perustunnelista heinäkuussa 2007 rajatylittäviä hankkeita koskevien yhteisön kriteerien mukaisesti. Komissio arvioi tällä hetkellä ehdotuksia, jotka 27 jäsenvaltiota lähettivät pyydettäessä ehdotuksia yhteisön rahoitustuesta töihin, jotka liittyvät TEN-T-verkon ensisijaisiin hankkeisiin. Kyseisen arvioinnin perusteella komissio päättää syksyn 2007 loppupuolella, miten TEN-T-verkon määrärahat osoitetaan kaudella 2007–2013.

Tässä vaiheessa komissio ei voi ilmoittaa, osoitetaanko tälle ensisijaiselle hankkeelle yhteisön rahoitusta.

Se ei voi myöskään taata mahdollista rahoitusta Brennerin perustunnelille vuoden 2013 jälkeen. Se ei voi tehdä mitään lupauksia Euroopan unionin tulevien talousarvioiden osalta.

Komissio seuraa tarkasti edistymistä Berliini–Palermo-hankkeessa yleisesti ja erityisesti Brennerin perustunnelia koskevassa hankkeessa. Heinäkuussa 2005 se nimitti tästä hankkeesta vastaavaksi eurooppalaiseksi koordinaattoriksi Karel Van Miertin, joka toimitti toisen toimintakertomuksensa 19. heinäkuuta 2007. Kertomus toimitettiin TRAN-valiokunnan(1) puheenjohtajalle 10. syyskuuta 2007. Karel Van Miert on sitoutunut voimakkaasti koordinoimaan tätä ensisijaista hanketta.

 
 

(1)Liikenne- ja matkailuvaliokunta.

 

Kysymyksen nro 51 esittäjä Gay Mitchell (H-0645/07)
 Aihe: Saarijäsenvaltioiden lentoyhteydet
 

Mitä suunnitelmia komissiolla on saarijäsenvaltioiden ja muiden EU:n jäsenvaltioiden välisten lentoyhteyksien varmistamiseksi?

 
  
 

Komissio on täysin tietoinen siitä, että on tärkeää varmistaa liikkuvuus saarialueiden osalta. Komissio myös katsoo, että riittävä liikenne on edellytys sosiaaliselle ja taloudelliselle yhteenkuuluvuudelle. Myös saarijäsenvaltiot ovat huolissaan näistä kysymyksistä.

Lentoliikenne on selvästikin nopein tapa varmistaa tällainen liikkuvuus. Euroopan lentoliikenteen yhtenäismarkkinat on toteutettu onnistuneesti, mikä on lisännyt merkittävästi reittien ja operaattoreiden määrää ja hyödyttänyt valtavasti kuluttajia.

Jäsenvaltiot voivat tietyin ehdoin myöntää tukea uusien reittien avaamisen edistämiseksi. Tällaisesta tuesta on ilmoitettava komissiolle EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan nojalla. Se arvioi tuen EY:n perustamissopimuksen 86 ja 87 artiklan ja lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiotuesta annettujen yhteisön suuntaviivojen(1) perusteella.

EU:n lainsäädäntöön ei nykyisin sisälly säännöksiä julkisen palvelun velvoitteista, joista säädetään lentoliikenteen alalla, mikäli markkinat eivät vastaa valtioiden tai alueiden todellisia tarpeita.

Julkisen palvelun velvoitteisiin sovelletaan tiettyjä ehtoja, jotka koskevat kolmen vuoden yksinoikeutta, joka voidaan uusia hankintamenettelyjen avulla.

Jotta julkisen palvelun velvoitteet houkuttelisivat useampia hakijoita, komissio on ehdottanut, että kyseistä ajanjaksoa pidennettäisiin neljään vuoteen.

Sosiaaliset tukihankkeet, joiden tarkoituksena on laskea lentomatkustuksen hintaa saarten asukkaiden osalta, ovat periaatteessa yhtenäismarkkinasäännösten mukaisia, jos ne eivät johda edunsaajien tai lentoyhtiöiden perusteettomaan syrjintään.

 
 

(1)EUVL C 312, 9.12.2005.

 

Kysymyksen nro 52 esittäjä Jörg Leichtfried (H-0647/07)
 Aihe: Slovakian ilmatilan turvallisuus / Slovakian lennonjohtohenkilöstön tilanne
 

Slovakian lennonjohtohenkilöstö meni lakkoon kiinnittääkseen huomiota puutteelliseen lentoturvallisuuteen. Eurocontrolin tekemässä tarkastuksessa paljastui vakavia puutteita ja vaaroja ja ennen kaikkea eurooppalaisten turvallisuusstandardien (ESARR) laiminlyöntejä. Slovakian lentoturvallisuudesta vastaava virasto vähättelee näitä tuloksia ja vaikka siviili-ilmailualan viranomaiset lupasivat arvioida Eurocontrolin raportin ja panna täytäntöön raportissa suositellut toimenpiteet 30. huhtikuuta 2007 mennessä, toistaiseksi ei ole tehty mitään. Lakkoon menneisiin työntekijöihin on kohdistettu kurinpitotoimia ja osa heidän palkastaan on leikattu. Lakkoilleista työntekijöistä on lisäksi laadittu myös epävirallinen musta lista.

Onko komissio tietoinen tästä Slovakian valitettavasta tilanteesta?

Mitä komissio aikoo tehdä tälle tilanteelle?

 
  
 

Komissio voi vahvistaa, että Eurocontrol teki turvallisuustarkastuksen vuoden 2007 alussa Slovakian siviili-ilmailusta vastaavan viranomaisen pyynnöstä. Tarkastuksessa paljastui muutamia puutteita Eurocontrolin turvallisuussääntöjen ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista 20. joulukuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2096/2005 soveltamisessa. Slovakian lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja LPS ehdotti tämän perusteella korjaavia toimenpiteitä, joista osa piti toteuttaa välittömästi ja osa vuoden 2007 loppuun mennessä. Komissiolla ei ole mitään syytä epäillä, että tätä melko vakiomuotoista menettelyä ei noudatettaisi.

On myös huomautettava, että havaitut soveltamista koskevat puutteet eivät olleet luonteeltaan sellaisia, että ne viittaisivat vakaviin turvallisuutta koskeviin puutteisiin Slovakian ilmatilassa.

 

Kysymyksen nro 53 esittäjä Manuel Medina Ortega (H-0593/07)
 Aihe: Syrjäisimpiä alueita koskeva strateginen suunnitelma
 

Syrjäisimpiä alueita koskevan strategisen suunnitelman esittäminen on viivästynyt. Näillä alueilla on vaikeuksia, jotka johtuvat uusista ongelmista, kuten lentoliikenteen kustannusten lisääntymisestä, matkailun vähenemisestä ja maahanmuuton aiheuttamista paineista. Voiko komissio varmistaa, että tämä strateginen suunnitelma valmistuu kohtuullisessa ajassa ja että komissiolla on tarvittavat resurssit suunnitelman toteuttamiseksi?

 
  
 

Komissio antoi 12. syyskuuta 2007 tiedonannon ”syrjäisimpiä alueita koskeva strategia: saavutukset ja tulevaisuudennäkymät”(1). Tiedonannossa arvioidaan kyseisiä alueita koskevan strategian täytäntöönpanoa vuoden 2004 jälkeen ja pyritään vahvistamaan sen kolmea keskeistä toimintalinjaa – kilpailukyvyn kohentamista, yhteyksien parantamista ja alueellisen yhdentymisen lujittamista – erityisillä täydentävillä toimenpiteillä, jotka toteutetaan lyhyellä aikavälillä.

Tiedonannolla pyritään myös käynnistämään keskustelu pidemmän aikavälin vaikutuksista, jotka ovat erityisen herkkiä aihealueita syrjäisimpien alueiden kannalta. Nämä kysymykset käyvät ilmi myös niistä näkökohdista, jotka arvoisa parlamentin jäsen on ottanut esille kysymyksessään. Niitä ovat ilmastonmuutos, väestörakenteen muutokset ja muuttoliikkeen hallinta, maatalous sekä meripolitiikka.

Yhteyksien parantaminen on kuitenkin keskeisessä osassa syrjäisimpiä alueita koskevassa komission strategiassa. Nämä alueet ovat riippuvaisia yksinomaan lentoliikenteestä, joka on edellytyksenä syrjäisimpien alueiden asukkaiden mahdollisuudelle matkustaa muualle Eurooppaan ja sieltä takaisin ja matkailijoiden ja sosioekonomisesta kehittämisestä vastaavien toimijoiden mahdollisuudelle matkustaa syrjäisimmille alueille ja sieltä takaisin. Tämän takia ilmastonmuutokseen puuttumisen yhteydessä komissio kehottaa kumppaneitaan keskustelemaan siitä, mitä toimenpiteitä on toteutettava sen estämiseksi, että päästöjen vähentämistä koskeva tavoite ei vaikuttaisi kielteisesti syrjäisimpien alueiden yhteyksien parantamiseen ja niiden talouteen ja kansalaisiin.

Tiedonanto on osoitettu Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Sitä käsitellään kaikkien neljän toimielimen kanssa käytävissä keskusteluissa. Ensimmäinen keskustelu käydään parlamentin kanssa. Syrjäisimpiä alueita koskevan strategian käynnissä olevassa ja tulevassa täytäntöönpanossa lähtökohtana on kumppanuus.

Komissio varmistaa, että asiaa koskevilla aloilla toteutetaan sopivia erityistoimenpiteitä kaudella 2007–2013, ja se ottaa käyttöön tähän tarkoitukseen tarvittavat resurssit. Lisäksi komissio laatii strategian, jota sovelletaan tulevaisuudessa sen jälkeen, kun kuulemisvaihe on saatettu päätökseen.

 
 

(1)KOM(2007)0507 lopullinen.

 

Kysymyksen nro 54 esittäjä Lambert van Nistelrooij (H-0596/07)
 Aihe: Eurooppalaisen naapuruuspolitiikan vahvistaminen
 

Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline (ENPI) hyväksyttiin vuonna 2005. Toistaiseksi ohjelma näyttää käynnistyneen hitaasti eri jäsenvaltioissa. Siksi sen edistymisestä on kannettu huolta.

Vahvistaakseen Euroopan naapuruuspolitiikkaa komissio aikoo käsittääkseni arvioida ENPI-aloitetta raja-alueyhteistyön osalta vuosittain, ensimmäistä kertaa vuoden 2007 lopulla. Todennäköisesti arviointiin sisältyy tietoa maakohtaisesta täytäntöönpanosta paikallis- ja aluetasolla, yhteisistä toimintaohjelmista ja niihin liittyvästä toimintaedellytysten hajautetusta kehittämisestä.

Mitä toimenpiteitä komissio aikoo ehdottaa arvioinnin lisäksi raja-aluealoitteiden täytäntöönpanon edistämiseksi paikallis- ja aluetasolla?

 
  
 

Koska eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline (ENPI) hyväksyttiin myöhemmässä vaiheessa kuin oli aiottu ja koska se tuli voimaan vasta 29. marraskuuta 2006, on liian aikaista arvioida rajatylittävien aloitteiden mahdollista heikkoa toteuttamista tai ilmaista huolta tämän asian osalta. Komissio sitä vastoin uskoo, että tämän uuden rahoitusvälineen avulla voidaan parantaa Euroopan naapuruuspolitiikan eri näkökohtia koskevaa yhteistyötä ja tehdä siitä joustavampaa erityisesti rajatylittävän yhteistyön osalta.

Osallistujamaat laativat yhdessä ehdotuksia rajatylittävän yhteistyön toimintaohjelmiksi. Komissio uskoo, että suurin osa ohjelmaehdotuksista jätetään vuonna 2007, jolloin ne voidaan hyväksyä vuoden 2007 vaihteessa. Tämä aikataulu noudattaa eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen 9 artiklan 6 kohtaa, jossa määrätään, että ehdotukset toimintaohjelmiksi on jätettävä vuoden kuluessa rajatylittävää yhteistyötä koskevan strategia-asiakirjan hyväksymisestä (eli maaliskuussa 2008). Ohjelmien valmisteluun varattu suhteellisen pitkä aika selittyy uudella toimintatavalla: jäsenvaltiot ja kumppanuusvaltiot määrittelevät ensimmäistä kertaa yhdessä (sekä konsultoituaan paikallisia kumppaneita) painopisteet ja toimet, jotka rahoitetaan seuraavan seitsemän vuoden aikana.

Joka tapauksessa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 48 kohdassa budjettivallan käyttäjät sitoutuvat antamaan luvan siirtää seuraaville vuosille varainhoitovuonna 2007 käyttämättä jääneitä määrärahoja. Tämä koskee myös Euroopan aluekehitysrahaston osallisuutta eurooppalaiseen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen.

Komissio valvoo tarkasti rajatylittävien yhteistyöohjelmien valmistelua ja toteuttamista ottaen myös huomioon parlamentin jäsenen mainitsemat elementit (ohjelmien paikallinen/alueellinen omaksuminen). Komissio voi tältä pohjalta tarkistaa rajatylittävää yhteistyöstrategiaansa väliarvioinnin yhteydessä.

 

Kysymyksen nro 55 esittäjä Justas Vincas Paleckis (H-0603/07)
 Aihe: Ympäristön infrastruktuurin mukautus vammaisia varten
 

Euroopan unionin jäsenvaltioissa annetaan soveltuvia säädöksiä vammaisten yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseksi. Käytännössä huomaamme kuitenkin usein ilmiön, että vammaisten tarpeet laiminlyödään syrjivällä tavalla ja ennen kaikkea asunnot ja yleinen ympäristön infrastruktuuri eivät vastaa riittävästi heidän tarpeitaan. Monissa EU:n jäsenvaltioissa ihmiset, joiden liikuntakyky on rajoittunut taikka joilla on näkö-, kuulo- tai jokin muu vamma, eivät voi vammaisten tarpeisiin mukauttamattoman elinympäristön takia käydä joissakin laitoksissa, päästä työpaikalle eivätkä hyödyntää sellaisia tiedotuskanavia ja kulttuuri- tai muita palveluja, jotka ovat yhteiskunnan muiden jäsenten käytettävissä.

Tällä hetkellä keskustellaan oman direktiivin laadinnasta, joka velvoittaisi kaikki jäsenvaltiot mukauttamaan elinympäristön vastaamaan vammaisten tarpeita laadullisesti. Miten komissio suhtautuu tähän kysymykseen? Onko suunniteltu soveltuvia toimia, joilla vahvistetaan jäsenvaltioiden velvoitteita luoda yhtäläiset, vammaisten tarpeet huomioivat mahdollisuudet?

 
  
 

Direktiivissä 2000/78/EY annetaan yleiset puitteet yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa ja kielletään vammaisuuteen, ikään, uskontoon, vakaumukseen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä työssä ja koulutuksessa. Kyseisen direktiivin 5 artiklassa työnantajia vaaditaan tekemään ”kohtuullisia mukautuksia” vammaisten osalta. Kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään, ja jos vammaisia syrjitään työssä, heillä on oikeus oikeussuojaan kansallisella tasolla. Kyseistä direktiiviä ei sovelleta työhön, ammattiin tai koulutukseen.

Komissio aikoo ehdottaa toimia työmarkkinoiden ulkopuolisen syrjimisen estämiseksi ja torjumiseksi (mukaan lukien vamman tai muun syön perusteella) kuten se ilmoittaa vuotuisessa toimintastrategiassa 2008(1) nykyistä syrjinnän vastaista jäsenvaltioiden lainsäädäntöä koskevan tutkimuksen(2) perusteella. Kyseisten menetelmien yhteydessä tehtävän vaikutustenarvioinnin laatiminen sisältää julkisen on-line-kuulemisen(3), joka päättyy 15. lokakuuta 2007. Komissio käyttää kuulemisen ja vaikutustenarvioinnin tuloksia ehdotustensa laatimiseen ja tulevaan yhteydenpitoon EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Kysymyksessä viitattiin siihen, että vammaiset eivät voi aina hyödyntää tiedotuskanavia. Komissio aikoo arvioida vuoden 2007 lopussa sitä, miten tieto- ja viestintätekniikan saatavuudessa on edistytty, kuten ilmoitettiin verkkopalvelujen käytettävyyttä koskevassa tiedonannossa(4).

 
 

(1)KOM(2007)65.
(2)http://ec.europa.eu/employment_social/fundamental_rights/pdf/pubst/stud/mapstrand1_en.pdf.
(3)http://ec.europa.eu/employment_social/emplweb/news/news_en.cfm?id=270.
(4)KOM(2005)425.

 

Kysymyksen nro 56 esittäjä Panayiotis Demetriou (H-0608/07)
 Aihe: Ekumeeninen patriarkaatti ja Turkki
 

Äskettäisessä päätöksessään Turkin korkein oikeus esitti väitteen, jonka mukaan ekumeeninen patriarkka on valittava vuodelta 1923 peräisin olevan asetuksen mukaisesti. Asetuksessa oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi annetaan vain Turkin kansalaisille, jotka huolehtivat tehtävistään Turkissa. Tällä tavoin Turkin valtio jättää huomiotta yhteisön säännöstön ja erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön, puuttuu uskonnollisen yhteisön sisäiseen organisaatioon, määrää tiukkoja rajoituksia muiden kuin Turkin kansalaisten uskonnonvapauden harjoittamiselle ja heidän osallistumiselleen niiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan, joihin he kuuluvat. Tähän ongelmaan on viitattu toistuvasti Euroopan komission Turkkia koskevissa edistymiskertomuksissa.

Kysyn komissiolta, mihin toimiin se aikoo ryhtyä varmistaakseen, että Turkki huolehtii liittymisprosessin tuomista velvollisuuksistaan muita kuin islamilaisia yhteisöjä ja ekumeenista patriarkaattia kohtaan ja kunnioittaa uskonnonvapautta kumppanuussopimuksessa ja siihen liittyvässä neuvottelukehyksessä määritellyllä tavalla?

 
  
 

Komissio aikoo jatkossakin seurata tarkasti kysymyksiä, jotka liittyvät uskonnonvapauteen. Pyrkimyksenä on päästä sellaiseen ratkaisuun, että ihmisoikeuksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä taattuja oikeuksia ja vapauksia noudatetaan täysimääräisesti.

Uskonnonvapauteen liittyvästä kehityksestä raportoidaan vuosittaisissa seurantaraporteissa, ja sitä arvioidaan osana liittymisneuvotteluja perusoikeuksia koskevan 23 luvun yhteydessä.

Tarvittaessa komissio käsittelee yksittäisiä tapauksia Turkin viranomaisten kanssa tavanomaisen poliittisen vuoropuhelun puitteissa.

 

Kysymyksen nro 57 esittäjä Hans-Peter Mayer (H-0609/07)
 Aihe: Menettely tapauksessa, jossa kynnysarvon alittavaan tarjouskilpailuun jätetään ainoastaan kynnysarvon ylittäviä tarjouksia
 

Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyn yhteensovittamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY(1) mukaan julkisista tarjouskilpailuista, joiden arvo ylittää direktiivissä säädetyt kynnysarvot, on julkaistava ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tapauksessa, jossa tarjouskilpailun arvo on kynnysarvoa alempi ja jätettyjen tarjousten arvot ovat kynnysarvoa korkeampia, onko tarjouskilpailu peruttava ja järjestettävä uusi EU:n laajuinen tarjouskilpailu, vai voidaanko sopimus silti tehdä?

 
  
 

Menetelmät julkisten hankintasopimusten laskemiseksi määritellään direktiivin 2004/18/EY 9 artiklassa. Tämän määräyksen mukaan julkista hankintaa koskevan sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään hankintaviranomaisen arvioimaa maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa. Tämän ennakoinnin on pädettävä hankintailmoitusta lähetettäessä, tai jos tällaista ilmoitusta ei vaadita, silloin kun hankintaviranomainen aloittaa hankintasopimuksen tekomenettelyn.

Näin ollen, jos sopimuksentekohetkellä käy ilmi, että ainoastaan kynnysarvon ylittäviä tarjouksia on jätetty, tämä ei välttämättä kyseenalaista valittua hankintamenettelyä. Menettelyn peruuttamista ja uuden EU:n laajuisen menettelyn järjestämistä ei vaadita, jos hankintaviranomainen voi osoittaa toimineensa vilpittömästi sekä edellä mainittuja sääntöjä noudattaen arvioidessaan sopimuksen arvoa.

Hankintaviranomaisten on joka tapauksessa oltava tietoisia siitä tosiasiasta, että kynnysarvon alittavat sopimukset on tehtävä yhteisön lainsäädännön yleisiä sääntöjä ja periaatteita noudattaen julkisia hankintoja koskevien EU:n direktiivien soveltamiseksi. Niissä vaaditaan erityisesti riittävää tiedottamista sellaisista hankintasopimuksista, jotka saattavat olla oleellisia sisämarkkinoiden kannalta. Komissio on julkaissut tulkitsevan tiedonannon(2), jossa se selittää näiden yhteisölainsäädännön periaatteiden käytännön vaikutuksia.

Jos arvoisa parlamentin jäsen haluaa esittää mielipiteen jostain tietystä tapauksesta, komissio tutkii mielellään kaikki sille toimitetut tosiseikat arvioidakseen, ovatko edellä mainitut tarjousta koskevat oikeudelliset vaatimukset täyttyneet.

 
 

(1)EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.
(2)Komission selittävä tiedonanto yhteisön lainsäädännöstä siltä osin kuin se koskee sopimuksia, jotka eivät kuulu tai kuuluvat vain osittain julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamisalaan, EUVL C 179, 1.8.2006.

 

Kysymyksen nro 58 esittäjä Frank Vanhecke (H-0610/07)
 Aihe: Isyysvapaa
 

Saksan perheministeri Ursula von der Leyen on luonut vanhempainrahajärjestelmän yhteyteen niin sanotut isäkuukaudet (Vätermonate): vanhempainrahaa maksetaan 12 kuukauden sijasta 14 kuukaudelta, mikäli myös isä ottaa tietyksi ajaksi vapaata työstään hoitaakseen lapsiaan.

Tietojen mukaan komissaari Vladimir Spidla harkitsee pakollisen isyysvapaan käyttöönottoa ja aikoo ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen kanssa käytävien keskustelujen jälkeen antaa asiasta lainsäädäntöehdotuksen (Barbara Schäder: ”EU-Kommissar will Väter zur Auszeit verpflichten”, SPIEGEL ONLINE, 18. heinäkuuta 2007).

Voiko komissio vahvistaa, että komissaari Spidla harkitsee todellakin lainsäädäntöehdotuksen antamista? Mikä olisi tällaisen ehdotuksen oikeusperusta? Onko tarkoitus keskustella vain ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen kanssa vai myös muiden tahojen kanssa? Eikö tällaisella ehdotuksella puututa jäsenvaltioiden toimivaltaan ja rikota toissijaisuusperiaatetta?

 
  
 

Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmassa(1) ammatti-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittaminen määriteltiin keskeiseksi alueeksi vuosina 2006–2010. Lokakuussa 2006 komissio aloitti keskustelun ensimmäisen vaiheen eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten kanssa ammatti-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta(2) EY:n perustamissopimuksen 138 artiklan mukaisesti. Tarkasteltuaan keskustelun ensimmäisessä vaiheessa saatua palautetta komissio käynnisti keskustelun toisen vaiheen 30. toukokuuta 2007(3). Toisen vaiheen asiakirjassa komissio esittää joukon mahdollisia lainsäädännöllisiä ja muita toimenpiteitä mukaan lukien mahdollisen isyyslomaa koskevan lakiehdotuksen edistämisen. Komissio pyytää myös työmarkkinaosapuolia arvioimaan niiden vanhempainvapaata koskevan puitesopimuksen, joka pantiin täytäntöön direktiivillä 96/34/EY(4), jotta sitä voitaisiin tarkistaa. Komissio myös ilmoittaa, että riippuen työmarkkinaosapuolten keskustelujen toisen vaiheen tuloksista ja yksityiskohtaisesta vaikutusten arvioinnista se aikoo esittää ehdotuksia voimassa olevan yhteensovittamista koskevan lainsäädännön täydentämiseksi.

Vastauksena keskustelujen toiseen vaiheeseen EAY(5), BUSINESSEUROPE(6), UEAPME(7) ja CEEP(8)ovat päättäneet perustaa yhteisen Euroopan sosiaaliseen vuoropuheluun liittyvän työryhmän arvioimaan vanhempainlomaa koskevaa puitesopimusta. Ne ovat myös ilmoittaneet, että eurooppalaiset työmarkkinajärjestöt haluavat käyttää tätä tilaisuutta arvioidakseen vanhempainlomajärjestelyjä ja sellaisia järjestelyjä, joilla tuetaan tasapainoa vanhemmuuden ja työelämän välillä, sekä mahdollisia tarvittavia toimenpiteitä. Ne raportoivat edistymisestä maaliskuussa 2008. Edellä mainitut organisaatiot sekä muut eurooppalaiset työmarkkinajärjestöt ovat myös antaneet palautetta keskustelujen toisesta vaiheesta.

Komissio on parhaillaan tarkastelemassa työmarkkinajärjestöjen antamaa palautetta. Sen vuoksi on liian aikaista sanoa, antaako komissio isyyslomaa (eli isän lyhytaikaista lomaa, joka pidetään lapsen syntymän tai adoption aikaan) koskevan lakiesityksen.

Jos komissio päättää antaa aihetta koskevan lakiesityksen, jäsenvaltioilla ja parlamentilla on mahdollisuus keskustella siitä ja muuttaa sitä, koska kaikki isyyslomaa koskevat lakiesitykset hyväksytään EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisessa menettelyssä.

Lomiin, myös isyyslomiin, liittyvät asiat kuuluvat EY:n perustamissopimuksen 137 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisalaan. Yhteisön toimet jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi ja täydentämiseksi tällä alalla ovat siten mahdollisia.

 
 

(1) KOM (2006)92.
(2)SEC(2006)1245, 12.10.2006.
(3)SEC(2007)0571, 30.5.2007.
(4)EYVL L 145, 19.6.1996.
(5)Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö.
(6) Euroopan työnantajajärjestö.
(7)EU:n valtioiden pienten ja keskisuurten yritysten järjestö.
(8)Julkisten työnantajien ja julkisten yritysten eurooppalainen keskus.

 

Kysymyksen nro 59 esittäjä Jim Higgins (H-0612/07)
 Aihe: Brasilialaisen naudanlihan tuonti
 

Irlannin maanviljelijöiden yhdistys (Irish Farmers Association) esitti tapaamisessa komission kanssa 16. heinäkuuta 2007 havainnollisia todisteita Brasilian naudanlihatuotannon puutteellisista normeista. Onko komissio kyseisten todisteiden valossa valmis asettamaan täyskiellon brasilialaisen naudanlihan tuonnille Eurooppaan?

 
  
 

EU:n tuontia koskeva terveyspolitiikka perustuu tieteeseen, terveyttä ja kasvinsuojelua koskeviin sääntöihin ja asianmukaisiin kansallisiin standardeihin, ja se on hyväksytty käytännön soveltamisen kautta.

Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto (FVO) on tarkastellut jokaista Irlannin maanviljelijöiden yhdistyksen raportissa esitettyä syytöstä.

Kaikkiaan komissio on sitä mieltä, että tässä raportissa esitetyt syytökset perustuvat usein naudanlihan tuontia koskevien EU:n säännösten väärään tulkitsemiseen.

Komissio on tietoinen, että on edelleen olemassa ongelmia, joihin Brasilian viranomaisten on puututtava, ja se on vaatinut näkyviä todisteita jäljellä olevien puutteiden korjaamisesta vuoden 2007 loppuun mennessä.

Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto on suunnitellut tarkastuskäyntejä Brasiliaan vuoden 2007 aikana varmistaakseen, että puutteet on korjattu asianmukaisesti.

Jos puutteita ei ole korjattu, komissio on valmis ryhtymään kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin.

 

Kysymyksen nro 60 esittäjä Mairead McGuinness (H-0619/07)
 Aihe: Valvonta ja normit Brasilian naudanliha-alalla
 

Voiko komissio kertoa näkemyksensä brasilialaisen naudanlihan tuonnin nykyisestä tilanteesta?

Heinäkuun alussa ilmoitettiin, että komission jäsen Fischer Boel oli nostanut kollegalleen Kyprianoulle lähettämässään kirjeessä esille Irlannin maanviljelijöiden yhdistyksen vierailun Brasiliaan ja vierailuun perustuvan selonteon. Hän totesi löytöjen olleen niin hälyttäviä, ettei niitä voida sivuuttaa, ja siksi kyseiset löydöt on tarkastettava vakuuttavalla ja tehokkaalla tavalla. Onko kyseinen tarkastus suoritettu?

Onko komissio vakuuttunut siitä, että naudanlihatuotantoon Brasiliassa sovellettavat laatu- ja turvallisuusnormit ovat riittävät?

Mihin toimenpiteisiin komissio on ryhtynyt nostaakseen naudanlihatuotannon normit kansainvälisellä tasolla vastaamaan EU:n normeja?

 
  
 

Maaliskuussa 2007 suoritettiin tarkastus, joka koski asiaan liittyviä eläin- ja kansanterveyden vaatimuksia. Tämän tarkastuksen perusteella komissio arvioi, ettei Brasilian nykyinen tilanne vaadi mitään välittömiä muutoksia nykyisiin naudanlihan tuontisäännöksiin.

Komissio on kuitenkin tarkastuksen jälkeen jatkanut Brasilian viranomaisten painostamista siitä, että ne parantaisivat edelleen niiden eläinlääketieteellisiä valvontamenetelmiä.

Uusi tarkastus Brasiliassa aiotaan toimittaa ennen vuoden 2007 loppua, ja komissio on valmis ryhtymään tarvittaviin jatkotoimiin.

EU ei voi vaatia kolmatta maata soveltamaan jäljitettävyyden kaltaisia EU:ssa käytössä olevia eläinlääketieteellisiä määräyksiä, koska tämä olisi ristiriidassa WTO:n(1) eläin- ja kasviterveydestä tehdyn sopimuksen ja sen periaatteiden kanssa.

Naudanlihan tuontia koskevat EU:n säännökset perustuvat joka tapauksessa tieteeseen, ne ovat asiaan suhteutettuja, ne eivät ole syrjiviä, ne ovat usein OIE:n(2) standardeja tiukempia ja ne soveltuvat hyvin EU:n kuluttajien suojaamiseen. Komissio pyrkii yhdessä jäsenmaiden kanssa varmistamaan, että tuotavat tuotteet täyttäisivät nämä tuontiehdot.

Komissio on tietoinen Irlannin maanviljelijöiden yhdistyksen Brasiliaan suuntautuneesta vierailusta, josta on myös laadittu raportti. IFA:n raportti ei tarjoa tarkkaa tietoa niistä EU:n vaatimuksista, joita sovelletaan Brasiliasta tuotavaan naudanlihaan.

 
 

(1)Eläin- ja kasviterveys / Maailman kauppajärjestö.
(2)Maailman eläintautijärjestö.

 

Kysymyksen nro 61 esittäjä Jim Allister (H-0614/07)
 Aihe: Muuntogeenisten viljelykasvien lupamenettelyt
 

Miksi muuntogeenisten viljelykasvien hyväksyntä kestää Euroopan unionissa 30–36 kuukautta, kun vastaaviin lupamenettelyihin kuluu Yhdysvalloissa vain 9–18 kuukautta?

Aikooko yhteisö nopeuttaa muuntogeenisten lajikkeiden lupamenettelyjä, jotta hyväksyntäviiveistä kärsivät EU:n tuottajat eivät joudu eläinten ylisuurten ruokintakustannusten takia kilpailijoitaan epäedullisempaan asemaan?

 
  
 

Syy siihen, että muuntogeenisten viljelykasvien hyväksyntä EU:ssa kestää keskimäärin kauemmin kuin kolmansissa maissa on monitahoinen: hyväksyntään vaaditaan erityisiä analyysejä. Komissio haluaa muistuttaa seuraavista seikoista.

Yksi niistä on se, että nykyinen muuntogeenisten viljelykasvien hyväksyntäjärjestelmä on ollut käytössä vasta huhtikuusta 2004 lähtien, ja kuten mikä hyvänsä uusi mekanismi, se tarvitsee hieman aikaa toimintansa optimointiin. Tämä pätee myös biotekniikkayrityksiin, jotka joutuvat sopeuttamaan toimintansa uuteen säännöstöön.

Muuntogeenisten viljelykasvien turvallisuutta koskeviin EU:n kansalaisten huolenaiheisiin vastaamiseksi uusiin sääntelypuitteisiin on myös sisällytetty arviointijärjestelmä, joka on paljon vaativampi kuin mikään muu valvontajärjestelmä maailmassa. Tämä velvoittaa yhtiöt valmistelemaan yksityiskohtaisia asiakirjoja ja vastaamaan lukuisiin tieteellisiin kysymyksiin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) suorittaman riskienarviointimenettelyn aikana.

Kolmantena seikkana on tuen puute tieteellisen arvioinnin päätelmille ja siten komission ehdotuksille muuntogeenisten organismien hyväksymisestä jäsenvaltioissa. Koska tuen saaminen enemmistöltä jäsenvaltioita on vaikeaa, komission on turvauduttava komiteamenettelyn täysimääräiseen soveltamiseen, eli sen on vietävä asia neuvoston käsiteltäväksi.

Tässä tilanteessa komission kanta on aina ollut selkeä. Se on päättänyt panna täysimääräisesti täytäntöön lainsäädännölliset puitteet välttääkseen mahdolliset hyväksymismenettelyn esteet vaarantamatta tiukan riskianalyysin periaatteita.

Tämän linjan mukaisesti ja kolmen vuoden aikana kerääntyneen kokemuksen perusteella merkittäviä uudistuksia on jo havaittavissa.

Esimerkiksi EFSA:n uusien asiakirjojen täydellisyyttä koskevaan tarkastamiseen käyttämä aika on lyhentynyt, ja elintarviketurvallisuusviranomainen on hiljattain sitoutunut suorittamaan tämän osuuden riskiarvioinnista kuuden viikon kuluessa hakemuksen toimittamisesta.

Samanlaista myönteistä kehitystä on tapahtunut havaitsemismenetelmien vahvistamisessa, joka on menettelyn toinen tärkeä osa.

Komissio on myös toteuttanut erilaisia aloitteita lisätäkseen jäsenvaltioilta saatavaa tukea. Kollegion keskusteltua muuntogeenisistä organismeista huhtikuussa 2006 tehtiin erityinen toimintasuunnitelma, jonka tarkoituksena on parantaa tieteellistä yhtenäisyyttä ja avoimuutta muuntogeenisistä organismeista päätettäessä. Esimerkiksi EFSA:n muuntogeenisiä organismeja käsittelevä paneeli tarjoaa nyt säännönmukaisesti selvityksiä siitä, miten jäsenvaltioiden kommentit on otettu huomioon sen kannoissa. Viimeaikaiset äänestykset ovat osoittaneet, että jäsenvaltiot ovat lisänneet tukeaan lupaehdotuksille.

 

Kysymyksen nro 62 esittäjä Philip Bushill-Matthews (H-0615/07)
 Aihe: Solidaarisuusrahasto
 

Voiko komissio ilmoittaa, onko Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus hakenut Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta avustusta Yhdistyneessä kuningaskunnassa aiheutuneiden mittavien tulvavahinkojen vuoksi, ja jos on, niin milloin komissio on vastaanottanut kyseisen hakemuksen?

Voiko komissio kertoa mahdollisesti saatavilla olevan rahoituksen enimmäis- ja vähimmäismäärän ja ilmoittaa, kuinka nopeasti kyseistä avustusta on mahdollista saada, ottaen huomioon, että tulvasuojausta on parannettava mahdollisimman pian ennen tulevia sateita?

 
  
 

Komissio voi vahvistaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselta on vastaanotettu EU:n solidaarisuusrahastolle osoitettu hakemus 20. elokuuta 2007. Komissiolle on ilmoitettu, että erityisesti vahinkoarvioista esitetään yksityiskohtaisempaa tietoa ennen vuoden 2007 syyskuun loppua.

Jos Yhdistyneen kuningaskunnan hakemus täyttää solidaarisuusrahaston avustuksen käynnistämisen edellytykset, komissio ehdottaa tuen määrää budjettivallan käyttäjälle, jonka on hyväksyttävä tarvittavat määrärahat talousarvion tarkistamista koskevan menettelyn mukaisesti.

Tuen määrä on laskettu tavanomaisella tavalla perustuen välittömiin kokonaisvahinkoihin ja ottaen huomioon kussakin maassa sovelletun vahinkojen kynnysarvon, joka käynnistää rahaston tuen. Yhdistyneen kuningaskunnan kohdalla kynnysarvo vuodelle 2007 on 3,267 miljardia euroa: kynnysarvon alittavalle osuudelle myönnettiin 2,5 prosentin suuruinen matalampi tuki ja kynnysarvon ylittävälle osalle kuuden prosentin suuruinen korkeampi tuki. Tuen lopullinen suuruus perustuu tietojen yksityiskohtaiseen analyysiin, eikä tarkkaa määrää voida näin ollen antaa tässä vaiheessa.

Tässä vaiheessa ei ole mahdollista ennustaa, kauanko menettelyn eri vaiheet kestävät. On huomattava, että EU:n solidaarisuusrahastoa voidaan käyttää vain tietyntyyppisiin hätätoimenpiteisiin, jotka liittyvät tulvan aiheuttamiin vahinkoihin (mukaan lukien tulvasuojausten varmistaminen). Ehkäisevien toimenpiteiden rahoittaminen EU:n solidaarisuusrahastosta ei ole mahdollista. Tällaisia toimenpiteitä voidaan kuitenkin sisällyttää kyseisten alueiden koheesiopolitiikan toimintaohjelmiin.

 

Kysymyksen nro 63 esittäjä Ryszard Czarnecki (H-0621/07)
 Aihe: EU:n tuki tieinfrastruktuurin rakentamiselle
 

Millaista tukea EU voi antaa teiden, moottoriteiden ja rautateiden rakentamiselle Puolassa sen valmistautuessa vuonna 2012 pidettäviin jalkapalloilun Euroopan mestaruuskisoihin?

 
  
 

Liikennealan investoinnit Puolaan rahoitetaan pääasiassa infrastruktuuria ja ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta, jonka puitteissa EU rahoittaa noin 17,8 miljardilla eurolla liikennealan hankkeita vuosina 2007–2013. Ohjelma ei ole vielä valmis, ja siitä neuvotellaan tällä hetkellä Puolan viranomaisten kanssa.

Etusija on Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) rahoittamisessa, erityisesti niiden, jotka ovat Euroopan yhteistä etua koskevien 30 hankkeen listalla. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tärkeysjärjestyksestä sovittiin neuvoston ja parlamentin kesken vuonna 2004(1). Näihin suuntaviivoihin sisällytettiin luettelo 30 ensisijaisesta hankkeesta tai liikenneväylästä, jotka palvelevat Euroopan yhteistä etua ja joiden tarkoituksena on yhdistää jäsenvaltioita ja integroida uusien jäsenvaltioiden verkkoja kestävällä ja turvallisella tavalla. Ensisijaisista TEN-hankkeista neljä koskee Puolaa. Näillä on erittäin suuri merkitys Euroopan mestaruuskilpailuille, koska ne tarjoavat nykyaikaiset ja turvalliset yhteydet Puolan suurien kaupunkien välillä.

Komissio haluaa saattaa arvoisan parlamentin jäsenen tiedoksi, että EU:n varoja voidaan käyttää myös EM-kilpailujen kilpailupaikkojen ja isäntäkaupunkien välisten tieyhteyksien ja julkisen liikenteen investointien tukemiseen stadionien ja isäntäkaupunkien välisten yhteyksien parantamiseksi.

 
 

(1)Päätös 2004/884/EY Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN) kehittämistä koskevista suuntaviivoista.

 

Kysymyksen nro 64 esittäjä Cristina Gutiérrez-Cortines (H-0622/07)
 Aihe: Terveyspalveludirektiivi ja sen vaikutus apteekkeihin
 

Euroopan komissio ja sisämarkkinoiden pääosasto ovat käynnistäneet rikkomismenettelyn, jonka tarkoituksena on vapauttaa apteekkitoiminta sekä purkaa rakenne ja järjestelmä, jotka palvelevat moitteettomasti kansalaista ja parantavat apteekkipalveluiden laatua.

Haluaako komissio perustaa alalle täydelliset markkinat, joilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki ja joilla kansalaisten terveys ja EU:n neuvoston hyväksymät arvot ja periaatteet ovat sivuseikka?

Katsooko Euroopan komissio, että rikkomismenettelyiden avulla on mahdollista muunnella perustamissopimuksen 152 artiklaa ja ohittaa sääntelyä harjoittavat toimielimet eli neuvoston, Euroopan parlamentin ja kansalliset parlamentit?

 
  
 

Komissio haluaa ensiksi vakuuttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle olevansa hyvin tietoinen terveyspalveluiden ja erityisesti apteekkipalveluiden suuresta tärkeydestä Euroopan kansalaisille.

Komissio haluaa kuitenkin painottaa, ettei sen rikkomusmenettelyjen tarkoituksena tällä alalla ole apteekkitoiminnan vapauttaminen.

Rikkomusmenettelyjen tarkoituksena on varmistaa apteekkien perustamista koskevien kansallisten lakien yhdenmukaisuus EY:n perustamissopimuksessa vahvistettujen perusvapauksien kanssa. Komissio on saanut ja saa edelleen Euroopan kansalaisilta paljon kanteluja siitä, että apteekkien perustamista koskevat säännökset joissakin jäsenmaissa ovat syrjiviä, että ne eivät ole avoimia tai että ne sisältävät tarpeettomia rajoituksia eivätkä siten kunnioita kansalaisten perusoikeuksia. Komission tehtävä EY:n perustamissopimuksen valvojana on varmistaa, tarvittaessa myös rikkomusmenettelyn avulla, että kansalaisille jo taattuja perusoikeuksia kunnioitetaan ja että ne ovat ensisijaisia asiaa koskevaan sekundaarioikeuteen nähden.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei näihin ensisijaisiin terveyspalveluihin voisi komission mielestä kohdistua oikeasuhteisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan kaikille kansalaisille kaikin tavoin apteekkipalveluiden saatavuus ja korkein mahdollinen taso.

Tämä ei myöskään tarkoita, että EY:n perustamissopimuksen muita artikloita mitenkään muutettaisiin tai että syntyisi ristiriita muiden instituutioiden valtaoikeuksien kanssa. Kun kyseessä on erityisesti EY:n perustamissopimuksen 152 artikla, jota arvoisa parlamentin jäsen lainaa, kannattaa mainita, että EU:n tuomioistuimella on ollut mahdollisuus muistuttaa äskettäisellä 16. toukokuuta 2006 annetulla tuomiolla(1), että 152 artiklan 5 kohdan mukaan yhteisön toimien täytyy julkisen terveydenhuollon alalla kunnioittaa täysin jäsenvaltioiden velvoitteita järjestää ja toimittaa terveyspalveluita ja sairaanhoitoa. Määräys ei sulje pois mahdollisuutta, että jäsenvaltioita voidaan vaatia muuttamaan kansallisia sosiaaliturvajärjestelmiään perustamissopimuksen määräysten mukaisesti.

 
 

(1)Tapaus C-372/04, kohdat 146 ja 147.

 

Kysymyksen nro 65 esittäjä Olle Schmidt (H-0623/07)
 Aihe: Itämeren saksalais-venäläinen kaasuputki
 

Komissio ilmoitti keväällä (H-0231/07)(1), että saksalais-venäläinen kaasuputki luokitellaan energia-alan TEN-hankkeeksi riippumatta siitä, vedetäänkö se maitse vai onko se vedenalainen. Putken vetämisestä taas päättävät investoijat omien kaupallisten etujensa ja oman harkintansa mukaisesti.

Venäjän hallituksen antama Itämeri-lausunto taas osoittaa, että muuhun Eurooppaan suuntautuvalla energianmyynnillä on muitakin kuin pelkästään kaupallisia tarkoituksia. Siksi EU:n on syytä kuunnella herkällä korvalla muun muassa Puolan, Suomen, Baltian maiden ja Ruotsin hallitusten ja kansalaisten esittämiä huolenaiheita. Erityisesti Etelä-Ruotsin viranomaiset ovat ilmaisseet olevansa huolissaan Itämeren turvallisuuspolitiikalle aiheutuvista seurauksista kun EU:sta tulee entistä riippuvaisempi Venäjän energiasta. Tällaisen yleiseurooppalaisen hankkeen toteuttamisessa olisi – etenkin Venäjän poliittisen kehityksen perusteella – otettava yhtä vahvasti huomioon turvallisuus-, energia- ja ympäristöpolitiikka.

Pitääkö komissio tosiaankin uskottavana, että Nord Stream -yhtiö ottaa nämä intressit tasapainoisesti huomioon?

 
  
 

Nord Stream -hankkeen laajuisessa hankkeessa on välttämättä otettava huomioon turvallisuuskysymykset ja tietenkin myös ympäristövaatimukset.

Tämä ensisijainen hanke, joka on nimitetty yhteisön edun mukaiseksi hankkeeksi, herättää kysymyksiä turvallisuudesta, kuten kaikki yhtä pitkät kaasuputket. Tämänlaajuisen teollisen hankkeen rakentamiseen ja toimintaan liittyy tietty riski. Hankkeeseen osallistuvien toimijoiden on noudatettava kaikkia voimassa olevia säännöksiä (kansallisia, eurooppalaisia ja kansainvälisiä) ja toteutettava kaikki mahdolliset toimet riskin pienentämiseksi. Yleisesti tarkasteltuna kaasuputket ovat kuitenkin turvallisin keino maakaasun siirtämiseen. Sillä, että Nord Stream -kaasuputkesta suunnitellaan vedenalaista (kuten on ilmoitettu neuvoston ja parlamentin hyväksymissä Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevissa suuntaviivoissa), ei ole merkitystä tämän asian osalta: kymmenet Euroopassa nykyisin käytössä olevat – ja useita vuosikymmeniä käytössä olleet – merellä kulkevat putket ovat kyseisten vuosien kuluessa osoittaneet luotettavuutensa turvallisuuden osalta.

Myös energiaa koskevat näkökohdat ovat erittäin tärkeitä, varsinkin aikana, jolloin kaasun kysyntä kasvaa voimakkaasti ja omat varamme vähenevät. On arvioitu, että noin vuoteen 2015 mennessä EU tuo alueelleen vähintään 100 miljardia täydentävää maakaasukuutiota vuodessa. Tämän takia komission periaatteena on jo yli vuosikymmenen ajan ollut Euroopan laajuisten energiaverkkojen (TEN-E) edistäminen. Tämän takia se on myös äskettäin hyväksynyt verkkojen ensisijaisia siirtoyhteyksiä koskevan suunnitelman, joka kattaa noin kymmenen kaasuputkea, mukaan luettuna Nord Stream, jotka on nimetty strategisesti tärkeiksi yhteyksiksi unionin kaasuntarpeen täyttämiseksi.

Myös ympäristönäkökohdat on otettava täysimääräisesti huomioon voimassa olevien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti. UNECE:n(2) Espoon yleissopimuksen (jonka yhdeksän Itämeren valtiota ja Venäjän federaatio ovat allekirjoittaneet) mukaisesti Nord Stream -yhtiö tekee ympäristövaikutusten arvioinnin. Loppuraportti arvioinnista julkaistaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Tämän toimen puitteissa on järjestetty noin 20 julkista kokousta ja noin 100 kokousta asiasta vastaavien viranomaisten kanssa niissä valtioissa, joihin hanke vaikuttaa. Euroopan yhteisön edustajana – Espoon yleissopimuksen sopimuspuolena – komissio oli yksi niistä tahoista, joille ilmoitettiin kolmesta kokouksesta. Komissio on jo ilmoittanut Nord Stream -yhtiölle, että se aikoo valvoa tarkasti EU:n ympäristövaatimusten ja kansainvälisten ympäristövaatimusten noudattamista.

 
 

(1) Kirjallinen vastaus 24.4.2007.
(2)Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomissio.

 

Kysymyksen nro 66 esittäjä David Martin (H-0624/07)
 Aihe: Italialaisten lehtoreiden syrjintä
 

Viimeisen 25 vuoden aikana italialaiset yliopistot ovat syrjineet vieraan kielen lehtoreita. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ei pystynyt 18. heinäkuuta 2006 antamallaan tuomiolla puuttumaan tilanteeseen merkittävästi. Ottaen huomioon, ettei tähän tilanteeseen ole saatu ratkaisua tavanomaisia kanavia pitkin, mitä toimia komissio aikoo nyt toteuttaa varmistaakseen, että Italia lopettaa syrjinnän, ja lisäksi, miten komissio aikoo varmistaa, että vieraan kielen lehtoreille myönnetään asianmukaiset korvaukset?

 
  
 

Komissio pyytää arvoisaa parlamentin jäsentä tutustumaan komission vastaukseen kysymykseen E-2691/07, joka koskee useiden italialaisten yliopistojen entisten vieraiden kielten assistenttien (Lettori) saavutettujen etujen tunnustamista.

Komissio muistuttaa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin määräsi 18. kesäkuuta 2006(1) antamassaan tuomiossa, että Italian viranomaisten hyväksymä laki ei ole yhteisön lain mukainen ”lettorien” uran uudelleensuuntaamisen osalta. Tuomion jälkeen komissio sai Italian viranomaisilta vakuutuksen siitä, että tätä lakia sovellettiin tehokkaasti.

Tässä yhteydessä kaikki Italian lakien täytäntöönpanoa koskevat kysymykset on käsiteltävä kansallisella tasolla asianomaisten viranomaisten toimesta, mukaan lukien tuomioistuimet. Vain kansalliset tuomioistuimet voivat päättää henkilöille koituneiden haittojen korvaamisesta.

 
 

(1)Asia C-119/04, Kok. 2006, s. I-6885.

 

Kysymyksen nro 67 esittäjä Eoin Ryan (H-0626/07)
 Aihe: EU:n osallistuminen Sudaniin lähetettävien YK:n rauhanturvajoukkojen toimintaan
 

Voiko Euroopan komissio esittää alustavan arvion siitä, miten suuri osa Sudaniin lähetettävästä 20 000 miehen vahvuisesta rauhanturvaajaosastosta on kotoisin EU:n jäsenvaltioista?

 
  
 

EU:n rauhanturvaajien lähettäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Komissiolla ei tässä vaiheessa ole mitään yksityiskohtaista tietoa yksittäisten jäsenvaltioiden sitoumuksista.

Komissio on tietoinen, että Sudanin presidentti Bashir on useassa yhteydessä vaatinut, että UNAMID(1)-joukkojen jäsenten pitää olla kotoisin pääasiassa Afrikasta. Yhdistyneet Kansakunnat on puolestaan ilmoittanut, että se ei usko, että täysin varustettujen erikoisjoukkojen – erityisesti itseään suojelemaan pystyvien kuljetus- ja pioneeriyksiköiden – tarvetta voitaisiin täyttää ilman Afrikan mantereen ulkopuolisia maita.

 
 

(1)Yhdistyneiden Kansakuntien ja Afrikan unionin yhteinen rauhanturvaoperaatio Darfurissa.

 

Kysymyksen nro 68 esittäjä Liam Aylward (H-0632/07)
 Aihe: Euroopan unioniin elintarvikkeita tuoviin maihin sovellettavat jäljitettävyyttä ja merkintöjä koskevat vaatimukset
 

Mitä Euroopan komissio tekee sen varmistamiseksi, että samantasoisia säännöksiä, joita sovelletaan Euroopan unionissa tuotettuihin elintarvikkeisiin jäljitettävyyttä ja merkintöjä koskevien vaatimusten osalta, otetaan käyttöön muissa maissa, jotka tuovat elintarvikkeita Euroopan unionin alueelle?

 
  
 

EU:n lainsäädännön mukaan jäljitettävyys tarkoittaa kykyä jäljittää kaikki tuotantoon käytettävä rehu, elintarvikkeet, tuotantoeläimet ja tarvikkeet kaikissa tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaiheissa.

Jäljitettävyys ei sinänsä tee elintarvikkeista turvallisempia. Se on riskinhallinnan työkalu, jota käytetään apuna elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien ongelmien hillitsemisessä.

Jäljitettävyys on pakollista kaikille elintarviketeollisuuden toimijoille kaikilla elintarvikeketjun tasoilla tuottajasta vähittäiskauppaan.

Laki ei ulotu kauppakumppanimaiden elintarvikkeiden tuojiin, koska EU:n lainsäädännöllä ei ole vaikutusta sen alueen ulkopuolella On kuitenkin pantava merkille, että joillain EU:n elintarvikealan toimijoilla on käytäntönä esittää kauppakumppaneille joitain vaatimuksia jäljitettävyydestä.

Elintarvikkeiden merkintävaatimukset koskevat kaikkia EU:ssa myytäviä tuotteita, mukaan lukien tuontielintarvikkeita.

 

Kysymyksen nro 69 esittäjä Philip Claeys (H-0633/07)
 Aihe: Poliittisen puoleen kieltäminen Saksassa
 

Kansalaisvapauksista vastaava Euroopan komission jäsen ilmoitti elokuun lopussa 2007 kannattavansa Nationale Partei Deutschlands -puolueen kieltämistä. Hän totesi, että myös muilla EU:n jäsenvaltioilla on suuria ongelmia äärioikeiston kanssa ja mainitsi tässä yhteydessä nimeltä Ranskan, Belgian, Tanskan ja Italian. Komission jäsenen mukaan on näissä maissa tehostettava rasismin ja muukalaisvihan vastaista taistelua ja niissä on ryhdyttävä sekä ennaltaehkäiseviin että pakottaviin toimiin.

Mitä komission jäsen tarkoittaa ”suurilla ongelmilla äärioikeiston kanssa”? Mistä poliittisista puolueista komission mukaan tässä on kyse? Katsooko komissio, että myös kyseiset puolueet olisi kiellettävä? Jos komissio vastaa myöntävästi, minkä havaintojen perusteella kielto olisi määrättävä?

 
  
 

Komissio katsoo, että on tärkeää pitää natsien rikokset mielessä kunnianosoituksena uhreja kohtaan ja tulevien sukupolvien kasvattamiseksi. Kaikki kannat, jotka antavat positiivisen tai arkipäiväisen kuvan tästä ideologiasta, mukaan lukien osallistuminen sellaisten puolueiden toimintaan, jotka pyrkivät palauttamaan tämän ideologian tai puoltavat sitä, ovat Euroopan unionin arvojen vastaisia.

Ääriliikkeiden osalta komissio muistuttaa, että rasismi ja muukalaisviha eivät sovi yhteen niiden periaatteiden kanssa, joille Euroopan unioni perustuu ja jotka ovat kaikille jäsenvaltioille yhteisiä.

Poliittisten puolueiden luettelointi niiden ideologian tai sen perusteella, että ne on kielletty jäsenvaltioissa, ei kuulu EY:n perustamissopimuksen mukaan komission toimivaltaan.

Tärkeä askel rasismin ja muukalaisvihan torjumisessa on oikeus- ja sisäasioiden ministerineuvoston 19. huhtikuuta 2007 saavuttama poliittinen yksimielisyys puitepäätöksestä, joka koskee rasismin ja muukalaisvihan joidenkin muotojen ja ilmausten torjumista rikosoikeudellisin keinoin. Puitepäätöksen tarkoituksena on arvioida rikosoikeudellisia määräyksiä, jotka liittyvät rasismin ja muukalaisvihan aiheuttamiin rikkomuksiin.

Joidenkin erityisten toimien, myös poliittisten puolueiden toiminnan, voitaisiin tulevaisuudessa katsoa tietyissä tilanteissa kuuluvan tämän lainsäädännön soveltamisalaan.

 

Kysymyksen nro 70 esittäjä Maria Badia i Cutchet (H-0634/07)
 Aihe: Tiedeopetuksen uudistaminen kouluissa
 

Viime vuosina useissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota luonnontieteiden ja matematiikan opiskelijoiden määrän laskuun. Syynä on pidetty lähinnä koulujen tiedeopetuksessa käytettäviä menetelmiä. Komission Michel Rocardilta tilaamassa kertomuksessa uudenlaisista opetusmenetelmistä tulevaisuuden Eurooppaa varten suositellaan kyseenalaistamiseen perustuvien tehokkaampien opetusmenetelmien käyttöönottoa kouluissa ja opettajien jatkuvaa koulutusta sekä opettajien verkostojen kehittämistä. Siinä katsotaan myös, että koulujen luonnontieteellisten aineiden opetuksessa olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota tyttöjen osallistumiseen, jotta he suhtautuisivat luottavaisemmin tieteeseen.

Vain tieteellistä sivistystä parantamalla voidaan synnyttää todellinen tietopohjainen yhteiskunta ja talous Euroopan unionissa. Luonnontieteiden oppiminen näyttää olevan avainasemassa tässä pyrkimyksessä, joten mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä tiedeopetuksen uudistamiseksi unionin kouluissa?

 
  
 

Komissio on arvoisan parlamentin jäsenen tavoin huolissaan siitä, että nuorten ja erityisesti tyttöjen kiinnostus matematiikkaan ja tieteeseen on suhteellisesti laskussa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että Euroopassa tarvitaan yhä enemmän koulutettua henkilökuntaa tieteen ja teknologian aloilla ja että näiden alojen osaamisesta on pulaa. Erityisen kriittiseksi tämän tekee matematiikan, tieteen ja teknologian merkitys Euroopan kilpailukyvylle ja tietoyhteiskunnalle. Lisäksi tieteellisen kulttuurin korkea taso mahdollistaa paitsi kansalaisten tehokkaamman osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun myös pääsyn parempiin töihin.

Kaikkien näiden syiden takia sen torjumisesta, että kiinnostus ja hakeutuminen tiede- ja teknologiaopintoihin vähenee ja sukupuolijakauma alalla vääristyy, on tehty ensisijainen tavoite ”koulutus 2010” -työohjelmassa(1), jolla tuetaan jäsenvaltioita niiden koulutusjärjestelmää koskevien velvoitteiden hoitamisessa. Se on myös yksi koulutuksen eurooppalaisista viitearvoista, jotka neuvosto hyväksyi vuonna 2003(2). Matematiikka, tiede ja teknologia ovat yksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidoista, jotka määriteltiin vuonna 2006 annetussa parlamentin ja neuvoston suosituksessa(3). Komission uudessa tiedonannossa opettajankoulutuksen laadun parantamisesta (annettu 3. elokuuta 2007)(4) painotetaan sitä, kuinka tärkeää on, että opettajalla on mahdollisimman paljon tietoa, asennetta ja pedagogisia taitoja, joita tarvitaan nuorten valmistamiseen ottamaan paikkansa yhteiskunnassa ja maailmassa auttamalla heitä hankkimaan suosituksessa määritellyt keskeiset taidot.

Avoimen koordinointimenettelyn puitteissa komissio on työskennellyt tällä alueella tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vuodesta 2001 lähtien. Edistymisestä on julkaistu kaksi kertomusta, joissa suositellaan seuraavaa: ”on otettava käyttöön tehokkaampia ja kiinnostavampia opetusmenetelmiä, erityisesti sellaisia, jotka kytkevät tiede- ja teknologiaopinnot todelliseen elämään ja kokemuksiin” ja ”opettajille pitäisi antaa mahdollisuus päivittää tietonsa sekä sisällön että didaktiikan aloilla”(5). Kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen tehostamiseksi on myös suoritettu asiaankuuluvien aloitteiden kartoitusta Euroopassa(6).

Euroopan koulutusalan tietoverkko Eurydice on tutkinut tiedeopetusta eurooppalaisissa kouluissa(7) 30 valtiossa. Tutkimuksessa painotetaan opettajan roolia teorian ja käytännön yhdistämisessä ja käytännön harjoittelun merkitystä tiedeopetuksessa. Siinä korostetaan myös opettajakoulutuksen tärkeää roolia sukupuolten välisen tasa-arvon tiedostamisessa.

Asiantuntijaraportti ”Science Education NOW: A renewed pedagogy for the future of Europe” (Rocardin johtaman työryhmän raportti), johon arvoisa parlamentin jäsen viittaa, on tieteestä ja tutkimuksesta vastaavan komission jäsenen ja koulutus-, kulttuuri- ja nuorisoasioista vastaavan komission jäsenen yhteinen aloite. Raportissa tarkastellaan olemassa olevia eurooppalaisia aloitteita tiedeopetuksen tehostamisesta ja ehdotetaan uusien lähestymistapojen omaksumista tiedeopetuksessa enimmäkseen kokeisiin perustuvien opetusmenetelmien kautta.

Komissio on käynnistänyt neuvottelut kuluvalla puheenjohtajakaudella määritelläkseen jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuudet toteuttaa raportin suositukset.

Komissio tukee jäsenmaiden aloitteita ja niiden pyrkimyksiä nykyaikaistaa niiden koulutusjärjestelmiä erityisesti tieteen opetuksen ja oppimisen alalla. Elinikäisen oppimisen ohjelman välineet tarjoavat useita mahdollisuuksia tämän saavuttamiseksi.

Komissio tukee myös tutkimuksen ja teknologian seitsemännen puiteohjelman avulla toimia, joilla tähdätään tieteiden muodollisen oppimisen ja arkioppimisen parantamiseen. Tiedettä yhteiskunnassa käsittelevässä osassa seitsemännessä puiteohjelmassa esitetään sellaisen ”avoimen ympäristön luomista, joka herättää lasten ja nuorten uteliaisuuden tiedettä kohtaan vahvistamalla tiedeopetusta kaikilla tasoilla, myös kouluissa, ja edistämällä kaikenlaisen taustan omaavien ihmisten kiinnostusta ja osallistumista tieteeseen”.

 
 

(1)Yksityiskohtainen työohjelma Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden seurannasta (helmikuu 2002).
http://europa.eu/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2002/c_142/c_14220020614fi00010022.pdf.
(2)http://ec.europa.eu/education/policies/2010/doc/after-council-meeting_fi.pdf (EUVL C 134, 7.6.2003).
(3)EUVL L 394, 30.12.2006 s. 10.
(4)http://ec.europa.eu/education/com392_en.pdf.
(5)http://ec.europa.eu/education/policies/2010/doc/math2004.pdf.
(6)Ibidem.
(7)http://www.eurydice.org/portal/page/portal/Eurydice/showPresentation?pubid=081EN.

 

Kysymyksen nro 71 esittäjä Nikolaos Vakalis (H-0635/07)
 Aihe: Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 100 artiklan 2 kohdan soveltaminen Kreikan tapauksessa
 

Aikooko Euroopan komissio ehdottaa neuvostolle yhteisön taloudellisen avun myöntämistä Kreikalle perustamissopimuksen 100 artiklan 2 kohdan mukaisesti elokuussa sattuneiden ihmishenkien menetyksiä ja tuhoja aiheuttaneiden tulipalojen seurauksena? Kuinka paljon tukea voidaan myöntää ja missä muodossa? Mitä ”edellytyksiä”, kuten perustamissopimuksessa mainitaan, neuvosto asettaa kyseisen rahoitustuen myöntämiselle?

 
  
 

Kreikan viranomaisten suorittaman eteläisen Kreikan ja Evian saaren elokuun 2007 metsäpalojen aiheuttamien vahinkojen täydellinen ja yksityiskohtainen arviointi on vielä kesken. Palot tuhoavat pääomaa (rakennukset, pellot ja karja), mikä hidastaa kasvua. Toisaalta jälleenrakennushankkeet sekä julkinen ja yksityinen rahoitus paloista kärsineille alueille vaikuttavat myönteisesti investointitoimintaan tulevina vuosina. Tämän takia vaikutus Kreikan talouden kasvuun on todennäköisesti vähäinen.

Kun kyseessä on 100 artiklan 2 kohdan soveltaminen, komissio tutkii tilanteen, kun täydellinen ja yksityiskohtainen vahinkojen arvio on saatavilla.

Muiden EU:n solidaarisuusvälineiden käyttöönottoa on kuitenkin kaavailtu. Komission puheenjohtaja ja aluepolitiikasta vastaava komission jäsen painottivat vahinkoja kärsineille alueille suuntautuneen vierailunsa aikana, että kun arvio taloudelle ja ympäristölle aiheutuneista vahingoista on saatu valmiiksi, komissio ottaa käyttöön solidaarisuusrahaston ja kaikki muut tarpeelliset keinot Kreikan auttamiseksi. Lisäksi Euroopan investointipankki on tarjoutunut antamaan nopeasti 100 miljoonan euron puitelainan Kreikalle ensimmäisenä osana suurempaa lainaa, josta päätetään Kreikan taloudellisten tarpeiden mukaan.

 

Kysymyksen nro 72 esittäjä Bill Newton Dunn (H-0646/07)
 Aihe: Ympäristövaikutusten arviointi
 

Voiko komissio vahvistaa, että ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin 5 artiklan 3 kohdan mukaan Natura-alueilla toteutettavien tai niihin vaikuttavien kehityshankkeiden vaikutusten vähentämistä koskevat ehdotukset on julkistettava ympäristöselonteon liitteenä, ennen kuin mitään päätöksiä hankkeesta tehdään? Voiko se myös vahvistaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan joissakin osissa noudatettavat käytännöt, kuten alustavan hyväksynnän antaminen ennen suurelle yleisölle tiedottamista ja toisen hyväksynnän antaminen jälkikäteen, ovat oikeudenvastaisia?

 
  
 

Ympäristöarviointia koskevan direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna(1),(2),(3), 5 artiklan 3 kohdan mukaan kehityshankkeen toteuttajan on julkaistava vähintään ”kuvaus merkittävien haitallisten vaikutusten välttämiseksi, vähentämiseksi ja jos mahdollista parantamiseksi suoritetuista toimenpiteistä”. Direktiivin 3 artiklan ensimmäisessä kohdassa sanotaan, että ympäristövaikutusten arvioinnilla tunnistetaan, kuvataan ja arvioidaan hankkeen suorat ja välilliset vaikutukset eläimiin ja kasveihin, mikä koskee tietysti myös Natura 2000 -alueita, jos niihin kohdistuu kehittämistoimien aiheuttamia haitallisia vaikutuksia.

Saman direktiivin 6 artiklan 1 kohdan mukaan ”niille ympäristöasioista vastaaville viranomaisille, joita hanke todennäköisesti koskee, annetaan mahdollisuus ilmaista kantansa” 5 artiklan mukaisesti toimitetuista tiedoista. Tiedot on toimitettava myös sille yleisölle, jota asia koskee ja joka on oikeutettu ilmaisemaan mielipiteensä siinä vaiheessa, kun toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten vaihtoehdot ovat vielä avoinna ennen päätöstä, joka oikeuttaa hankkeen toteuttajan ryhtymään hankkeen toteuttamiseen” (6 artiklan 4 kohta).

Siksi on selvää, että yleisölle ja toimivaltaisille viranomaisille on annettava varhaisessa vaiheessa todellinen mahdollisuus osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon ennen hankkeen toteuttamisluvan antamista.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin vahvisti tämän 7. tammikuuta 2004 asiassa C-201/02, ex parte Delena Wells, antamansa tuomion(4) 52 kohdassa, jossa tuomioistuin toteaa, että ”kun kansallisessa lainsäädännössä säädetään, että lupamenettely käsittää useita vaiheita, joista ensimmäinen on varsinainen päätös ja toinen toimeenpaneva päätös, joka ei voi mennä varsinaisessa päätöksessä määriteltyjä parametrejä pidemmällä [sic], vaikutukset, joita hankkeella voi olla ympäristöön, on yksilöitävä ja arvioitava varsinaista päätöstä koskevan menettelyn kuluessa. Ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseiset vaikutukset voidaan yksilöidä vasta toimeenpanevaa päätöstä koskevassa menettelyssä, arviointi on suoritettava kyseisen menettelyn kuluessa.”

 
 

(1)Neuvoston direktiivi 85/337/EY, EYVL L 175 5.7.1985,
(2)muutettuna neuvoston direktiivillä 97/11/EY, EYVL L 73, 14.3.1997,
(3)muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/35/EY, EUVL L 156, 25.6.2003.
(4)EUVL C 47, 21.2.2004.

 

Kysymyksen nro 73 esittäjä Anna Hedh (H-0648/07)
 Aihe: Alkoholi
 

Komission mukaan alkoholin kulutuksen ja kansanterveyden välillä vallitsee selvä yhteys. Komission jäsen Kyprianou totesi täysistunnossa 5. syyskuuta pitämässään puheessa, että Euroopassa kuolee vuosittain 100 000 ihmistä vammoihin ja sairauksiin, joiden syntymiseen alkoholilla on osuutta. Alkoholin aiheuttamat kustannukset ovat 125 miljardia euroa vuodessa. Siten alkoholin yhteiskunnalliset kustannukset EU:ssa ovat suurin piirtein samaa luokkaa tupakoinnista aiheutuvien kustannusten kanssa. Viitemäärä, jonka perusteella Ruotsissa ratkaistaan, onko alkoholin tuonti maan rajojen ulkopuolelta luonteeltaan yksityistä vai kaupallista, on nykyään 230 litraa alkoholipitoisia juomia tuontikertaa kohti. Ruotsin alkoholipolitiikka muodostuu useasta välineestä, joista yksi on ollut korkeat valmisteverot ja sen myötä ostohintojen korkea taso. Tämä väline on nyt menettänyt tuntuvasti merkitystään, kun voimassa oleva EU:n säännöstö sallii suurten alkoholimäärien tuonnin muista, erilaista politiikkaa noudattavista jäsenvaltioista. Ottaen huomioon alkoholin kulutuksen ja kansanterveyden välillä vallitsevan selvän yhteyden, voiko Ruotsi komission mielestä alentaa kansanterveydellisistä syistä Ruotsissa sovellettavaa viitetasoa EU:n säännöstöä rikkomatta? Voiko Ruotsi asettaa perustamissopimuksen 30 artiklan tai muun säännöksen nojalla toisenlaiset rajat alkoholin tuonnille osana alkoholin kulutusta rajoittavaa politiikkaansa?

 
  
 

Komissio on arvoisan parlamentin jäsenen tavoin huolissaan alkoholin väärinkäytöstä, ja siksi komissio antoi 24. lokakuuta 2006 tiedonannon alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisestä. Jäsenvaltioiden suuren enemmistön mielestä alkoholin kulutusta ei kuitenkaan ole tarpeellista hillitä valmisteveroilla, muun muassa koska aikuisten kohtuullisen ja vastuullisen alkoholin kulutuksen ei katsota aiheuttavan vaaraa terveydelle tai yleistä yhteiskunnallista ongelmaa. Ruotsissa noudatetaan tässä asiassa toisenlaista politiikkaa. Tämä on osa jäsenvaltioille jätettyä päätäntävaltaa.

Sisämarkkinoiden periaatteiden mukaisesti direktiivin 92/12/ETY 8 artiklassa määrätään, että jos yksityishenkilö haluaa ostaa alkoholia toisesta jäsenvaltiosta, hän voi niin tehdä, edellyttäen että ostokset kuljetetaan mukana ja ne tulevat henkilökohtaiseen käyttöön. Määrää koskeva rajoitus, 230 litraa erilaisia alkoholijuomia (joista vain 10 litraa väkeviä alkoholijuomia), johon arvoisa parlamentin jäsen viittaa, on annettu kyseisen direktiivin 9 artiklassa. Tähän säännökseen sisältyvien määrien on tarkoitus antaa suuntaa sen arviointiin, tulevatko tuotteet todella henkilön omaan käyttöön ja ovatko ne näin ollen vapaita jäsenvaltion, johon tuotteet tuodaan, veroista, vai tuodaanko ne kaupalliseen käyttöön, jolloin niistä pitää maksaa veroa. Näin ollen 9 artiklassa annettuja määriä ei pidä katsoa sallituiksi määriksi. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan voi määrätä 9 artiklassa annettuja pienempiä ohjearvoja.

EY:n perustamissopimuksen 30 artiklan osalta komissio katsoo, että direktiivin 92/12/ETY 8 artikla yhdessä 9 artiklan kanssa käsittelee tyhjentävästi kyseessä olevaa asiaa eli tuotteiden tuomista yhdestä jäsenvaltiosta toiseen ilman, että jälkimmäisessä maksetaan niistä veroja. Säännöksissä otetaan todellakin huomioon se, että jäsenvaltiot haluavat soveltaa omia verojaan niiden alueelle toisesta jäsenvaltiosta tuotuihin tuotteisiin. Nämä edut saattavat liittyä verotuloihin tai muihin alkoholin verotukseen liittyviin poliittisiin syihin, kuten terveydensuojeluun. Tässä yhteydessä on ensinnäkin muistettava, että näihin säännöksiin liittyvä yhdenmukaistamisjärjestelmä ei sisällä maksimimääriä, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltio voi asettaa määrän samansuuruiseksi tai suuremmaksi kuin vähimmäismäärä, myös terveydensuojelullisista syistä. Toiseksi tässä yhteydessä on muistettava, että joillekin valtioille, kuten Ruotsille, on myönnetty siirtymäajat. Nämä siirtymäajan säännökset poikkeavat 8 ja 9 artiklan säännöksistä ottaen huomioon näiden valtioiden(1) erityistilanteen ja etenkin niiden julkisen terveyspolitiikan(2). Kyseisten säännösten voimassaoloaika on päättynyt 31. joulukuuta 2003 (Ruotsin osalta katso direktiivin 92/12/ETY 26 artiklan 3 kohta).

Tiivistetysti voidaan siis sanoa, että tapa, jolla jäsenvaltio soveltaa omia veromääräyksiään yksityiseen tuontiin toisesta jäsenvaltiosta, on yhdenmukaistettu yhteisön tasolla, myös jäsenvaltion mahdollinen terveydensuojelu huomioon ottaen. Näin ollen jäsenvaltio ei voi EY:n perustamissopimuksen 30 artiklaan vedoten antaa ja soveltaa yksinpuolisesti tiukempia säännöksiä.

 
 

(1)Ruotsin tapauksessa liittymissopimuksessa määrätään siirtymäajasta, joka päättyy 31. joulukuuta 1996. Siirtymäaikaa on jatkettu direktiivillä 96/99/EY (EYVL L 8, 11.1.1997) ja direktiivillä 2000/44/EY (EYVL L 161, 1.7.2000), joilla molemmilla muutettiin direktiivin 92/12/ETY 26 artiklaa.
(2)Direktiivin 96/99/EY johdanto-osan viides kappale ja direktiivin 2000/44/EY johdanto-osan toinen kappale viittaavat siihen seikkaan, että Ruotsi on perinteisesti kantanut korkeita valmisteveroja tuotteista, jotka ovat merkittäviä tulonlähteitä, ja valmistevero on myös voinut olla korkea terveydellisistä ja sosiaalisista syistä.

 

Kysymyksen nro 74 esittäjä Paulo Casaca (H-0649/07)
 Aihe: Koleraepidemia Irakin kurdialueella
 

Irakin kurdialueella puhjenneen vakavan koleraepidemian vuoksi paikalliset viranomaiset ovat jo pyytäneet kansainvälistä apua. Aikooko komissio vastata tähän pyyntöön?

 
  
 

Komissio on tietoinen koleran puhkeamisesta Irakin Kurdistanissa ja seuraa tilannetta tarkoin. Kuten Maailman terveysjärjestö on ilmoittanut, on perustettu korkean tason komitea, jota johtaa terveysministeri, ja tarvittaviin toimiin on ryhdytty. Kuolleisuuden on raportoitu olevan alle yhden prosentin, mikä viittaa siihen, että potilaiden hoito on hallinnassa.

Maailman terveysjärjestö koordinoi taudin puhkeamisen vastatoimia. Osana näitä vastatoimia Kansainvälinen Punainen Risti lahjoittaa humanitaarisen avun pääosaston (DG ECHO) taloudellisella tuella tarvittavia nesteensiirtotarvikkeita terveysministeriön paikallisille viranomaisille.

Komissio on myös vuodesta 2004 lähtien tukenut järjestelmällisesti Irakin terveydenhuoltoa kansainvälisen Irakin jälleenrakennusrahoitusjärjestelmän, YK:n kehitysryhmän kansainvälisen Irak-rahaston (UNDG – ITF) terveyttä ja ravintoa koskevan D-kokonaisuuden kautta. Tälle toimenpidekokonaisuudelle myönnettiin 12 000 000 euroa kesäkuussa 2007 kansallisten viranomaisten valmentamiseksi tällaisiin ja muihin kansanterveyden uhkatilanteisiin.

 

Kysymyksen nro 75 esittäjä Bogusław Sonik (H-0650/07)
 Aihe: Kristittyjen vähemmistöjen tilanne Lähi-idässä ja Maghrebissa
 

Haluaisin kiinnittää huomiota kristittyjen tilanteeseen Lähi-idässä ja Maghrebissa. Alueen nykyinen tilanne saa kristityt tuntemaan itsensä yhä turvattomammiksi. Eräänä syynä tähän on islamilaisen radikalismin nousu. Se saa monet kristityt muuttamaan pois. Vaikein tilanne on vuosisatoja Irakissa asuneilla kristityillä, jotka usein joutuvat maassa leviävän terrorin uhreiksi. Libanonin sodan aikana joutuivat kärsimään monet maan kristityt, joilla ei ollut mitään tekemistä Hizbollahin kanssa. Egyptissä kristityt ovat joutuneet hallituksen ja islamilaisten radikaalien välisen konfliktin väliin. Elokuussa kaksi Middle East Christian Associationiin kuuluvaa kristittyä aktivistia pidätettiin ja heitä syytettiin islamille vihamielisten mielipiteiden esittämisestä. Algeriassa hallitus on rajoittanut ei-muslimien uskonnon harjoittamista ja sillä on ollut suora vaikutus maassa eläviin kristittyihin.

Mitä toimia komissio aikoo toteuttaa parantaakseen kristittyjen turvallisuutta alueella?

Aikooko komissio olla yhteydessä niiden maiden hallitusten päämiehiin, joissa tapahtuu vainoa?

Laatiiko komissio Euro–Välimeri-kumppanuuden puitteissa ohjelmia, joilla pyritään parantamaan kristittyjen vähemmistöjen tilannetta alueella?

 
  
 

Komissio haluaa kiittää arvoisaa parlamentin jäsentä kysymyksestä, joka koskee kristittyjen vähemmistöjen tilannetta Lähi-idässä ja Maghreb-maissa.

Komissio on tällä hetkellä hyvin tietoinen raportoiduista pakkotoimista, jotka kohdistuvat paitsi kristittyihin, myös muihin uskonnollisiin vähemmistöihin useissa alueen maissa. Yhdessä jäsenvaltioiden kanssa se seuraa tiiviisti alueen ihmisoikeuksien ja demokratian tilannetta, myös uskonnonvapauden ja uskonnollisten vähemmistöjen suojelun osalta.

EU keskustelee aktiivisesti alueen monien maiden kanssa ajatuksen-, vakaumuksen- ja uskonnonvapaudesta ja ottaa esiin näihin ja muihin ihmisoikeuksiin liittyviä asioita poliittisessa vuoropuhelussa kyseisten valtioiden kanssa. Se esittää myös vetoomuksia ja julkisia lausumia, jotka koskevat uskonnonvapautta sekä siihen liittyvää suvaitsevaisuutta ja syrjintää, ja muistuttaa näin kumppanimaita niiden sitoutumisesta kansainväliseen oikeuteen, joka kieltää syrjinnän kaikilla perusteilla.

EU pyrkii myös aktiivisesti edistämään ihmisoikeuksien suojelua eurooppalaisen naapuruuspolitiikan (ENP) puitteissa. Yhteinen eurooppalaisen naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelma Egyptin kanssa sisältää tavoitteita ihmisoikeuksien suojelemiseksi kaikilla aloilla, kulttuurien ja uskontojen vuoropuhelun parantamiseksi, suvaitsemattomuuden, syrjinnän, rasismin ja muukalaisvihan torjunnan koordinoimiseksi ja uskontojen ja kulttuurien kunnioituksen edistämiseksi. Samoin Libanonin kanssa tehdyssä eurooppalaisen naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota vähemmistöjen oikeuksiin sekä syrjinnän, rasismin, muukalaisvihan ja rotuvihamielisyyksien torjuntaan. Valitettavasti Algerian kanssa ei vielä ole tehty eurooppalaisen naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmaa.

Koska komissio tukee ohjelmia, se rahoittaa eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen puitteissa voimakkaasti hankkeita, jotka kohdistuvat syrjintään ja vähemmistöjen asioihin (EIDHR). Se aikoo rahoittaa niitä voimakkaasti myös jatkossa. Lisäksi MEDA-ohjelmalla(1) on tuettu kansallisten ihmisoikeusstrategioiden ja kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden luomista.

 
 

(1)Taloudellinen ja rahoituksellinen yhteistyöväline Euro–Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa.

 

Kysymyksen nro 76 esittäjä Marian Harkin (H-0652/07)
 Aihe: Elintarvikkeiden lisäaineet
 

Yhdistyneen kuningaskunnan elintarviketurvallisuudesta vastaavat viranomaiset teettivät äskettäin tutkimuksen, jonka tuloksista kerrottiin lääkintäalan Lancet-julkaisussa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että eräät elintarvikkeissa käytetyt lisäaineet, kuten E110, E102, E122, E124, E211, E104 ja E129, saattavat kytkeytyä hyperaktiivisuuteen, ja ne saattavat vaikuttaa kielteisesti lasten käyttäytymiseen.

Voiko komissio ilmoittaa mainittujen hälyttävien havaintojen perusteella, mitä toimia se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa arvioidakseen uudelleen EU:ssa sallittujen elintarvikkeiden lisäaineiden turvallisuutta?

 
  
 

Komissio on tietoinen äskettäin tieteellisessä ”The Lancet” -lehdessä julkaistusta artikkelista, jonka mukaan joidenkin elintarvikkeiden lisäaineiden nauttiminen saattaa aiheuttaa lapsissa hyperaktiivista käyttäytymistä.

Komissio on pyytänyt, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) tutkisi eurooppalaisena riskien arviointielimenä tutkimuksen löydökset ja kaiken siihen liittyvän julkisen tiedon ja että se toimittaisi lausuntonsa asiasta mahdollisimman nopeasti.

Komissio harkitsee EFSA:n lausunnon perusteella, ovatko jatkotoimet tarpeellisia.

Ennen kuin elintarvikkeiden lisäaineet hyväksytään käytettäviksi Euroopan unionissa, niiden turvallisuus on arvioitava. Kaikki Euroopan unionissa sallitut lisäaineet ovat siten EFSA:n tai elintarvikkeiden turvallisuutta arvioivan asiantuntijakomitean (SCF) hyväksymiä. Lisäksi komissio tarkkailee jatkuvasti kaikkia lisäaineita ja pyytää EFSA:a tutkimaan kaikki uudet löydökset, jotka poikkeavat aikaisemmista arvioinnin tuloksista.

Lisäksi elintarvikkeiden lisäaineita koskevaan ehdotuksen osalta, joka on osa lisäaineita koskevaa komission ehdotuskokonaisuutta, komissio on pyytänyt EFSA:a arvioimaan kaikkia sallittuja ruoan lisäaineita uudelleen. Tämä uudelleenarviointi on käynnissä, ja EFSA on parhaillaan arvioimassa uudelleen sallittuja elintarvikevärejä.

 

Kysymyksen nro 78 esittäjä Colm Burke (H-0658/07)
 Aihe: Itsemurhien ehkäisemiseksi tehtävä tutkimustyö EU:ssa
 

Syyskuun 10. oli maailmanlaajuinen itsemurhien ehkäisypäivä. Sen tarkoituksena on muistuttaa, että itsemurhien aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien ehkäisy edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä.

Euroopassa tekee vuosittain itsemurhan 58 000 ihmistä. Omassa maassani Irlannissa itsemurhien määrä on kaksinkertaistunut 1980-luvun alusta, ja tällä hetkellä itsemurhia tehdään vuodessa keskimäärin 495.

Itsemurha on yksi yleisimmistä nuorten kuolinsyistä. Neljätoista prosenttia kaikista itsemurhista on 15–24-vuotiaiden tekemiä. Erityisesti nuoret miehet ovat vaaravyöhykkeessä.

Millä tavoin komissio tukee tutkimustyötä, jolla pyritään selvittämään itsemurhien syitä ja arvioimaan niiden ehkäisykeinoja EU:ssa?

 
  
 

Viimeisen laajenemisen jälkeen itsemurhien määrä EU:ssa on kasvanut 60 000:een vuodessa. Itsemurhaa yrittävien henkilöiden määrä on noin kymmenen kertaa suurempi. Itsemurhien määrä joissakin jäsenvaltioissa on korkeimpia koko maailmassa. Samanaikaisesti on näyttöä siitä, että ennaltaehkäisevät toimet voivat vähentää itsemurhien määrää. Itsemurhaan johtavan käyttäytymisen torjumisen pitäisi tämän takia olla painopistealana kansanterveyden alalla.

Komissio on asiassa aktiivinen. Se rahoittaa eurooppalaista liittoumaa depressiota vastaan (EAAD) kansanterveysohjelmansa kautta. Masennus on merkittävä syy itsemurhaan, ja Euroopassa on jo perustettu useita alueellisia verkostoja, joissa keskitytään masennuksen torjumiseen.

Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännen puiteohjelman puitteissa päättyi myös äskettäin ehdotusten toimittaminen aiheista ”itsemurhien ehkäisyn strategiat Euroopassa ja Euroopan maissa” ja ”mielialahäiriöistä kokeellisiin malleihin”. Ehdotukset käsitellään nyt normaalin arviointimenettelyn mukaisesti.

 

Kysymyksen nro 79 esittäjä Alain Hutchinson (H-0660/07)
 Aihe: Mahdollisuus saada rakennerahastotukea sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyviin kunnostuskustannuksiin
 

Uudessa aluekehitysrahastosta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1080/2006(1) mahdollisuus saada tukea tästä rahastosta asumisen alalla rajoitetaan koskemaan vain niitä jäsenvaltioita, jotka ovat liittyneet unioniin 1. toukokuuta 2004 jälkeen. On hämmentävää, että perusteeksi on valittu liittymispäivämäärä eikä maan tai alueen sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. Lisäksi tämä on kyseenalaista, koska asunnon saantiin liittyy huomattavia ongelmia myös useissa sellaisissa Euroopan kaupungeissa ja monilla sellaisilla alueilla, jotka eivät välttämättä sijaitse uusissa jäsenvaltioissa. Euroopan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen saavuttamiseksi on kuitenkin äärimmäisen tärkeää voida ryhtyä toimiin siellä missä ilmenee tarvetta. Sen vuoksi Euroopan parlamentti hyväksyi 10. toukokuuta 2007 päätöslauselman P6_TA(2007)0183 asuntoasioista ja aluepolitiikasta (2006/2108(INI)) ja toivoi, että koheesiopolitiikkaa sääntelevien asetusten tarkastamisen yhteydessä mahdollisuus saada yhteisön varoja sosiaalisten asuntojen kunnostukseen laajennetaan koskemaan kaikkia jäsenvaltioita. Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä noudattaakseen parlamentin kehotusta?

 
  
 

Komissio vahvistaa, että nämä tiedot on jo toimitettu parlamentille osana asuntoasioista ja aluepolitiikasta 10. toukokuuta 2007 annetun päätöslauselman P6_TA(2007)(2) seurantaa.

Komissio ei aio tarkistaa koheesiopolitiikkaa koskevia sääntöjä, jotka ovat voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Kysymys siitä, laajennetaanko tukikelpoisuutta asumisen alalla koskemaan kaikkia jäsenvaltioita, käsitellään ajallaan osana keskusteluja, jotka käydään koheesiopolitiikan uudistamisesta vuoden 2013 jälkeen.

 
 

(1) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 1.
(2)/2108(INI).

 

Kysymyksen nro 80 esittäjä Athanasios Pafilis (H-0663/07)
 Aihe: Asopos-joen vesien saastuminen muodostaa uhan kansanterveydelle
 

Monien Attikan ja Viotian kaupunkien ja alueiden kymmenettuhannet asukkaat käyttävät myrkkyvettä, sillä pohjavedet ja lähteet, jotka tuovat vettä edellä mainituille alueille, ovat kuudenarvoisen kromin, nitraattien, kloorin ja lyijyn saastuttamia. Näitä aineita on tavattu Asopos-joen valuma-alueella. Vuodesta 1996 tähän päivään vallan kahvassa olleiden Kreikan hallitusten vastuut ovat raskaat, sillä huolimatta siitä, että toimivaltaiset elimet ovat varoittaneet pohjavesien jatkuvasti kasvavasta saastumisesta, joka johtuu valvomattomasta teollisuusjätteiden päästöistä, ne eivät ole toteuttaneet mitään toimenpiteitä kansanterveyden suojelemiseksi.

Aikooko komissio harkita toimenpiteitä ja rahoittaa toimia, jotka edistävät kansanterveyden suojelemista ja turvallisen vesihuollon takaamista näille alueille, pohjavesien puhdistamista saasteista ja sen suojelua teollisilta jätteiltä sekä tutkimusten tekemistä näiden alueiden asukkaiden terveyteen kohdistuvista vaikutuksista ja riskistä, että saastuminen levittyy laajemmalle?

 
  
 

Yhteisön vesipolitiikan puitteista annetulla direktiivillä(1) jäsenvaltioita vaaditaan analysoimaan ihmisen toiminnan vaikutukset vesien tilaan vuoteen 2004 mennessä. Kreikka ei ole tähän mennessä toteuttanut direktiivissä vaadittua kunnollista ympäristöarviointia, minkä takia komissio aloitti vesipuitedirektiivin 5 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan noudattamista koskevan rikkomusmenettelyn, joka jätettiin tuomioistuimen käsiteltäväksi 21. maaliskuuta 2007.

Kreikan viranomaisten vesipuitedirektiivin raportointivaatimusten nojalla toimittamissa rajatuissa tiedoissa todetaan, että Asopos-joessa on havaittu korkeita pitoisuuksia orgaanisia yhdisteitä ja ravinteita (fosforia ja nitraattia) teollisuuden päästöjen, jätevesipäästöjen ja maatalouden päästöjen takia.

Komissio jatkaa asian tutkimista ja vaatii Kreikan viranomaisilta lisätietoa tilanteesta Asopos-joen alueella, erityisesti juomaveden laadusta.

Koheesiorahaston(2), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston(3) ja Euroopan aluekehitysrahaston(4) kaltaiset EU:n rahoitusvälineet tarjoavat valikoiman keinoja suojella ja parantaa vesiemme laatua aina suunnittelusta ja arvioinneista käytännön toimiin asti. Jäsenvaltioiden velvollisuutena on kuitenkin valita kelpuutettujen toimien joukosta painopistealansa ja hankkeensa.

 
 

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23. lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000), sellaisena kuin se on muutettuna.
(2)Neuvoston asetus (EY) N:o 1084/2006, annettu 11. kesäkuuta 2006, koheesiorahaston perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1164/94 kumoamisesta, EUVL L 210, 31.7.2006.
(3)Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20. syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen, EUVL L 277, 21.10.2005.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2006, annettu 5. heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta, EUVL L 210, 31.7.2006.

 

Kysymyksen nro 81 esittäjä Bastiaan Belder (H-0665/07)
 Aihe: Kansainvälistä standardointia koskevan päätöksenteon sääntöjenvastaisuudet ISO:ssa
 

Onko komissio tietoinen hiljan ilmenneistä sääntöjenvastaisuuksista kansainvälistä standardointia koskevassa päätöksenteossa ISO:ssa (Kansainvälinen standardisoimisjärjestö), kuten kiristyksestä ja äänten ostamisesta ja muista tavoista, joilla kansallisiin äänioikeutettuihin elimiin vaikutetaan epäasianmukaisesti?

Onko komissio sitä mieltä, että ISO:n menettelyjä on mukautettava merkittävästi, jotta ne soveltuvat paremmin OOXML:n kaltaisiin kiisteltyihin standardeihin?

Jos komissio vastaa myöntävästi, mitä muutoksia se aikoo ehdottaa jäsenvaltioiden ja muiden osallistuvien maiden sekä kansallisten elinten kanssa neuvoteltuaan?

Harkitseeko komissio sanktioiden määräämistä sellaisille yrityksille, jotka käyttävät hyväkseen markkina-asemaansa pakottaakseen muita yrityksiä osallistumaan tämäntapaisiin käytäntöihin ja/tai saadakseen kilpailuetua muihin toimittajiin ja avointa lähdekoodia käyttäviin sovelluksiin nähden?

Katso myös http://ec.europa.eu/idabc/en/document/7183/469.

 
  
 

Kysymyksessä viitataan kansainvälisen standardointijärjestön (ISO) meneillään olevaan päätöksentekoon, joka on hyvin ristiriitainen eri osapuolten vahvojen kantojen takia.

Komissio on tietoinen siitä, että mediassa on raportoitu erilaisista sääntöjenvastaisuuksista päätöksenteossa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Komissio ei kuitenkaan ole suoraan osallinen ISO:n päätöksentekoon tai hallinnointiin, eikä se siksi voi tarkistaa väitteitä epäasiallisesta käytöksestä.

ISO on riippumaton kansainvälinen standardointijärjestö. Vastuu ISO:n asianmukaisesta toiminnasta on pääasiassa sen jäsenillä, kansallisilla standardointielimillä, ja niiden tehtävänä on tarkistaa ilmoitetut säännönvastaisuudet ja harkita jatkotoimia.

Kansainvälisen standardoinnin asianmukainen toimiminen on yleisesti tärkeää EU:n standardointipolitiikalle. Siksi komissio kehottaa ISO:a ja muita tunnustettuja standardointielimiä kunnioittamaan Maailman kauppajärjestön kansainvälisen standardoinnin periaatteita eli avoimuutta, kattavuutta, puolueettomuutta, yksimielisyyttä, tehokkuutta, asiaankuuluvuutta ja yhtenäisyyttä.

Komissio odottaa ISO:n ja sen jäsenien noudattavan näitä periaatteita täysimääräisesti niiden päätöksentekoprosesseissa. Euroopan standardointijärjestöjen ja komission välisen sopimuksen mukaan myös eurooppalaisten kansallisten standardointielinten odotetaan noudattavan samoja periaatteita.

Komissio on sitoutunut takaamaan ansioihin perustuvan kilpailun. Tässä yhteydessä on tärkeää, että standardointimenettelyt ovat avoimia, kuten komission EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan soveltamisesta antamien suuntaviivojen 159–178 kohdassa todetaan(1).

 
 

(1)Katso http://eur-ex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2001/c_003/c_00320010106fi00020030.pdf.

 

Kysymyksen nro 82 esittäjä Diamanto Manolakou (H-0667/07)
 Aihe: Vakuutuslaitoksen lääkärit työskentelevät ilman vakuutusturvaa
 

Kreikan sosiaaliturvalaitokseen IKAan lääkäreistä 900 sekä kymmenet tuhannet muut julkisen sektorin työntekijät työskentelevät ikään kuin panttivankeina, joita kiristetään työsopimuksilla, vailla turvattua työpaikkaa ja vakuutusturvaa siitä huolimatta, että he hoitavat vakituisia työtehtäviä. Kyseisen vakuutuskassan 5 500 lääkäriä, joilla on takanaan vuosien työura kyseisessä vakuutuskassassa ja joiden työsopimus on muutettu toistaiseksi voimassa olevaksi, ovat vailla kyseisen vakuutuskassan vakuutusturvaa toisin kuin heidän muut kollegansa.

Suunnitteleeko komissio välttämättömien aloitteiden tekemistä, jotta edellä mainittu epävirallinen mutta jatkuva ”panttivankina” pitäminen loppuu, jotta varmistetaan, että IKAan lääkärit saavat itselleen työtä, vakuutusturvaa ja eläkettä koskevat täydet oikeudet ja jotta kaikkien sellaisten vakituisia työtehtäviä hoitavien työntekijöiden työsopimukset muutetaan hankintasopimuksista toistaiseksi voimassa oleviksi sopimuksiksi?

 
  
 

Arvoisan parlamentin jäsenen esittämässä kysymyksessä nostetaan esiin kaksi näkökohtaa.

Ensimmäinen koskee sitä, mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä varmistaakseen, että määräaikaisilla sopimuksilla vakituisia tehtäviä hoitavien työntekijöiden sopimukset muutetaan vakituisiksi työsopimuksiksi. Tämän asian osalta komissio kehottaa arvoisaa parlamentin jäsentä tutustumaan komission antamaan vastaukseen Dimitrios Papadimoulisin esittämään suulliseen kysymykseen H-0532/(1).

Toinen näkökohta käsittelee syytöksiä, joiden mukaan IKA:n vakituisilla sopimuksilla palkatut lääkärit eivät ole saaneet vakuutusturvaa sen jälkeen, kun heidän määräaikaiset työsopimuksensa on muutettu vakituisiksi sopimuksiksi. Komissio ei voi esittää tarkempia tietoja arvoisan parlamentin jäsenen toimittamien tietojen perusteella.

 
 

(1). syyskuuta 2007 annettu suullinen vastaus.

 

Kysymyksen nro 83 esittäjä Anne Van Lancker (H-0669/07)
 Aihe: Kertomus rasismista ja ulkomaalaisvihasta EU:n jäsenvaltioissa
 

Euroopan unionin perusoikeusviraston julkaiseman rasismia EU:ssa koskevan kertomuksen mukaan ihmisiä syrjitään yhä alkuperän perusteella, vaikka se on kielletty kahdessa direktiivissä (2000/78/EY(1) ja 2000/43/EY(2)). Belgiassa syrjintää tapahtuu ennen kaikkea työllistämisen alueella. Kyseisissä direktiiveissä säädettiin ennen kaikkea useista tehokkaista kansallisista elimistä, joiden tehtävänä on käsitellä valituksia. Tämä ei kuitenkaan usein johda pakotteisiin. Eräissä maissa rasismia koskevia valituksia käsitteleviä elimiä ei ole vielä perutettu, vaikka sitä edellytetään direktiivissä 2000/43/EY. Onko komissio tietoinen tästä kertomuksesta? Eikö komissio pidä mahdollisena toteuttaa kiireellisempiä toimenpiteitä jäsenvaltioiden kannustamiseksi syrjinnän vähentämiseen alkuperän perusteella? Eikö komissiolla ole ehdotuksia syrjintää koskevien direktiivien, jotka komissio itse on laatinut, noudattamisen parantamiseksi?

 
  
 

Komissio on tietoinen perusoikeusviraston äskettäin julkaisemasta rasismia ja muukalaisvihaa EU:n jäsenvaltioissa käsittelevästä kertomuksesta.

Komissio pitää erittäin tärkeänä, että rotujen tasa-arvoa koskeva direktiivi 2000/43/EY saatetaan asianmukaisesti osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Se on tutkinut yksityiskohtaisesti jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja päätti lähettää 14 jäsenvaltiolle perustellun lausunnon 27. kesäkuuta 2007. Kun kyse on tasa-arvoelimistä, jotka jäsenvaltioiden on perustettava direktiivin nojalla, vain kaksi jäsenvaltiota ei edelleenkään ole perustanut tällaisia elimiä syrjinnän uhrien auttamiseksi. Komissio on ottanut tästä asiasta yhteyttä kansallisiin viranomaisiin.

Komissio on toiveikas, oltuaan yhteydessä kansallisiin viranomaisiin, sen suhteen, että EU:n syrjinnänvastaiset direktiivit saatetaan yhä paremmin osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Komissio toimii monin tavoin rohkaistakseen jäsenvaltioita torjumaan syrjintää. Se esimerkiksi rahoittaa monia aloitteita, jotka tähtäävät syrjinnän ehkäisemiseen tai vähentämiseen, kuten tiedottamista, stereotypioiden muodostumisen torjumista, kansalaisjärjestöjen, ammattijärjestöjen ja lakimiesten kouluttamista sekä parhaiden käytäntöjen vaihtamista tasa-arvoelinten välillä. Nämä ovat tarpeen EU:n lainsäädännön täydentämiseksi.

 
 

(1) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(2)EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.

 

Kysymyksen nro 84 esittäjä Pedro Guerreiro (H-0672/07)
 Aihe: EU:n ja Kiinan välisen eräiden vaatetus- ja tekstiilialan tuotteiden tuontia koskevan ”yhteisymmärryspöytäkirjan” voimassaolon päättyminen
 

Kuten olemme painottaneet pitkin vuotta, 10. kesäkuuta 2005 tehdyn EU:n ja Kiinan välisen eräiden vaatetus- ja tekstiilialan tuotteiden tuontia koskevan ”yhteisymmärryspöytäkirjan”, jota on sovellettu kymmeneen Kiinasta tuotavaan tuoteryhmään, joita on kaikkiaan 35, voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2007.

Sopimuksella otettiin käyttöön, vaikkakin rajoitetusti, kiinalaisten tuotteiden vientiin liittyviä erityisiä suojatoimenpiteitä, mutta ei otettu huomioon tuontia Euroopan unioniin muista kolmansista maista.

Yhä useammat vaatetus- ja tekstiilialan järjestöt ovat korostaneet, että nyt tarvitaan toimia, joilla rajoitetaan Euroopan unionin vaatetus- ja tekstiilituotteiden tuonnin eksponentiaalista kasvua ja estetään vuoden 2005 tilanne, esimerkiksi jatkamalla voimassaolevia rajoituksia ja soveltamalla niitä uusiin tuoteryhmiin Kiinan ja Yhdysvaltojen tekemien sopimusten mukaisesti.

Mihin toimiin, tuonnin rajoittaminen mukaan lukien, aiotaan ryhtyä vaatetus- ja tekstiilialan tuotantokapasiteetin ja työpaikkojen puolustamiseksi, sillä alalla on huomattava sosioekonominen merkitys erityisesti epäsuotuisilla alueilla, joille kyseinen teollisuus on keskittynyt?

 
  
 

Tekstiiliala ja erityisesti tekstiilikauppa Kiinan kanssa on keskeinen aihe komission työsuunnitelmassa vuoden 2007 loppua varten. Tässä yhteydessä komissio on aina johdonmukaisesti ollut huolestunut ja puolustamassa eurooppalaisen teollisuuden etua.

Jos todellakin tarkastellaan tosiasiallista vapaata pääsyä EU:n markkinoille, EU:n vientiin suuntautunut tekstiili- ja vaateteollisuus kohtaa korkeiden tullien ja muiden maksujen asettamia esteitä, jotka vaikeuttavat pääsyä keskeisille markkinoille ja siten supistavat teollisuuden mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyään. Korkean tason työryhmän työ eli markkinoille pääsyä koskeva toimintasuunnitelma on erittäin arvokas. Komissio toteuttaa toimintasuunnitelmaa sen kahdenvälisissä tapaamisissa ja monenkeskisellä tasolla parantaakseen markkinoille pääsyä. Ponnistelut jatkuvat, ja niissä keskitytään tullien ja muiden maksujen aiheuttamien esteiden vähentämiseen tai poistamiseen kahdenkeskisten neuvotteluiden tai välineiden kautta tai muiden Maailman kauppajärjestön välineiden kautta.

Erityisesti kiinalaisten tekstiilien osalta komissio haluaa toistaa, että EY:n ja Kiinan välillä kesäkuussa 2005 Shanghaissa tehdyn yhteisymmärrysmuistion mukaan kymmenen tekstiili- ja vaatekategorian tuontirajoitukset poistetaan 31. joulukuuta 2007. Komissio on täysin tietoinen tekstiilialan tärkeydestä EU:n teollisuudessa ja tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden etunäkökohdista tällä alalla. Komissio ei kuitenkaan aio ehdottaa tiettyjen tekstiili- ja vaatekategorioiden tuontikiintiöiden jatkamista vuoden 2007 jälkeen.

Yhteisymmärrysmuistio kattaa myös vuoden 2008. Varmistaakseen sujuvan siirtymäajan vuonna 2008 komissio seuraa tarkasti tekstiilien tuontia Kiinasta. Siksi komissio harkitsee parhaillaan sellaisen yksipuolisen (vain EU) tai kaksipuolisen (EU ja Kiina) valvontajärjestelmän käyttöönottoa, joka ei sisällä määrällisiä rajoituksia. Tästä keskustellaan parhaillaan kaikkien osapuolten kesken.

Komissio valmistelee asiasta muodollisen esityksen, jotta asiasta voitaisiin julkaista muodollinen päätös vuoden 2007 lokakuun loppuun mennessä.

 

Kysymyksen nro 85 esittäjä Hans-Peter Martin (H-0674/07)
 Aihe: Erillisvirastojen toimivaltuudet ja menot
 

Avoimuuden puute on johtanut siihen, että edes vuosikausia EU:n virastoja koskevia asioita käsitelleet asiantuntijat eivät pysty vastaamaan tähän perustavaa laatua olevaan kysymykseen. Tästä syystä esitän seuraavat kysymykset:

Mikä komission pääosasto vastaa nykyään mistäkin erillisvirastosta?

Kuinka monta työntekijää kussakin komission pääosastossa vastasi kunakin vuonna ajalla 2000–2006 tai vastaa nykyään erillisvirastoista?

Kuinka suuret menot erillisvirastoista aiheutui vuosina 2000–2006 kullekin komission pääosastolle? Pyydän komissiota erittelemään hallinto-, toiminta- ja henkilöstömenot.

 
  
 

Vastauksena kysymykseen toimitamme arvoisalle parlamentin jäsenelle alla olevan luettelon maantieteellisesti hajautetuista elimistä ja niistä vastaavista komission pääosastoista.

Arvoisan parlamentin jäsenen esittämään kahteen muuhun kysymykseen vastaaminen edellyttää huomattavaa tutkimustyötä, ja komissio toimittaa pyydetyt tiedot mahdollisimman pian.

Erillisviraston nimi

Pääosasto

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus

(CEDEFOP)

Thessaloniki (EL)

Koulutus ja kulttuuri

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö

(EUROFOUND)

Dublin (IE)

Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasiat

Euroopan ympäristökeskus

(EEA)

Kööpenhamina (DK)

Ympäristöasiat

Euroopan koulutussäätiö

(ETF)

Torino (IT)

Koulutus ja kulttuuri

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus

(EMCDDA – OEDT)

Lissabon (PT)

Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasiat

Euroopan lääkearviointivirasto

(EMEA)

Lontoo (UK)

Yritys- ja teollisuustoiminta

Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto

(OHIM)

Alicante (ES)

Sisämarkkinat ja palvelut

Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto

(EU-OSHA)

Bilbao (ES)

Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasiat

Erillisviraston nimi

Pääosasto

Yhteisön kasvilajikevirasto

(CPVO)

Angers (FR)

Terveys- ja kuluttaja-asiat

Euroopan unionin elinten käännöskeskus

(CdT)

Luxembourg (LU)

Käännöstoimi

Euroopan jälleenrakennusvirasto

(EAR)

Thessaloniki (EL)

Laajentumisasiat

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen

(EFSA)

Parma (IT)

Terveys- ja kuluttaja-asiat

Euroopan meriturvallisuusvirasto

(EMSA)

Lissabon (PT)

Energia ja liikenne

Euroopan lentoturvallisuusvirasto

(EASA)

Köln (DE)

Energia ja liikenne

Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto

(ENISA)

Heraklion (EL)

Tietoyhteiskunta ja viestimet

Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus

(ECDC)

Tukholma (SE)

Terveys- ja kuluttaja-asiat

Euroopan rautatievirasto

(ERA)

Lille/Valenciennes (FR)

Energia ja liikenne

Maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomainen

(GSA)

Energia ja liikenne

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto

(FRONTEX)

Varsova (PL)

Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasiat

Yhteisön kalastuksenvalvontavirasto

(CFCA)

Vielä Brysselissä,

siirtyy Vigoon (ES)

Meri- ja kalastusasiat

Erillisviraston nimi

Pääosasto

REACH

Euroopan kemikaalivirasto

(ECHA)

Helsinki (FI)

Yritys- ja teollisuustoiminta

Ympäristöasiat

Yritys- ja teollisuustoiminta

Euroopan tasa-arvoinstituutti

Vilna (LT)

Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasiat

Perusoikeusvirasto

Wien (AT)

Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasiat

Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitos

(ISS)

Pariisi (FR)

Raportoi neuvostolle

Euroopan unionin satelliittikeskus

(EUSC)

Torrejon de Ardoz (ES)

Raportoi neuvostolle

Euroopan puolustus-virasto

(EDA)

Bryssel (BE)

Raportoi neuvostolle

Euroopan poliisivirasto

(EUROPOL)

Haag (NL)

Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasiat

Euroopan oikeudellisesta yhteistyöstä vastaava yksikkö

(EUROJUST)

Haag (NL)

Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasiat

Euroopan poliisiakatemia

(CEPOL)

Bramshill (UK)

Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasiat

 

Kysymyksen nro 86 esittäjä Georgios Toussas (H-0675/07)
 Aihe: Rahoituskonsernien harjoittama vakuutuskassojen varantojen ryövärimäinen käsittely
 

JP Morganin tekemä Kreikan valtion 280 miljoonan euron arvoisen strukturoidun velkakirjan takaisinosto vakuutuskassoilta TEADI, TSEIP, TEAIFE ja TEAPOKA ja toisella vuosineljänneksellä sen itsensä ja kolmannella vuosineljänneksellä veronmaksajien rahoista maksettujen summien palauttaminen korkojen kera paljastaa tämän amerikkalaisen pankin vakavat vastuut vakuutuskassojen varantojen hallinnoinnissa. Tämä rahoituslaitosten harjoittaman vakuutuskassojen varantojen ryövärimäisen käsittelyn tunnustaminen nostaa esiin ne vaarat, joihin viimeksi mainitut joutuvat, jos ne luovuttavat varantonsa yksityisten käsiin hyödyntämistä varten.

Mikä on komission arvio tästä Kreikan valtion strukturoitujen velkakirjojen osto- ja myyntimenettelystä, jonka kautta kaikki velkakirjat päätyivät vakuutuskassoille selvästi laittomien menettelyjen kautta? Mistä kaikesta komissio katsoisi tämän amerikkalaisen pankin olevan vastuussa, ja kuinka se voi varmistaa, että vakuutuskassojen varannot eivät päädy saaliiksi monopolististen rahoituslaitosten voitontavoittelun alttarille, vaan että niitä hyödynnetään työntekijöiden hyväksi?

 
  
 

Komission tehtäviin ei yleisesti kuulu jäsenvaltioiden eläkerahastojen toiminnan valvominen. Koska annettu tieto ilmeisestikin koskee lakisääteisten eläkkeiden (erotuksena työeläkkeestä) hallinnoinnista vastaavia eläkerahastoja, ei vaikuta siltä, että asiassa rikottaisiin yhteisön lainsäädännön säännöksiä, esimerkiksi ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun direktiivin 2003/41 säännöksiä. Siksi kyseinen asia ei kuulu komission toimialaan.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö