Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 10. lokakuuta 2007 - Bryssel

20. Naisten murhat Meksikossa ja Keski-Amerikassa

  Puhemies. - (EL) Esityslistalla on seuraavana Raül Romeva i Ruedan naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0338/2007) naisten murhista Keski-Amerikassa ja Meksikossa ja Euroopan unionin roolista ilmiön torjumisessa (2007/2025(INI)).

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, vaikka naisten murhat ovat maailmanlaajuinen ongelma, ovat maailman tietyt alueet esimerkkialueita tästä ilmiöstä, koska se on niissä niin laaja ja monitahoinen.

Kyseiset alueet ovat valitettavasti myös peilejä, jotka heijastavat useita ongelmia, jotka vaikuttavat vaihtelevissa määrin patriarkaaliseen kulttuuriin perustuvien sosiaalisten mallien hallitsemiin yhteiskuntiin. Tällainen on tilanne esimerkiksi Meksikossa ja Keski-Amerikan valtioissa.

Naisten murhien käsite alkoi muotoutua itse asiassa nimenomaan Meksikossa. Meksikon yhdysvalloissa naisten murhatapauksia tutkiva erityissyyttäjän virasto, kansanedustaja Marcela Lagarden johdolla, vakiinnutti naismurhien käsitteen tarkoittamaan – lainaan suoraan – ”kaikkia ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, mukaan lukien tyttöjen ja naisten murhia, sieppaamisia ja katoamisia institutionaalisten rakenteiden pettäessä”.

Lyhyesti sanottuna tässä oikeusvaltion toiminta ontuu, mikä pahentaa rankaisemattomuutta. Vaikka käsitettä ollaan vasta kehittämässä, jotkut suosivat ”naismurhan” (englanniksi ”feminicide”) käsitettä vastakkainasetteluna sanalle ”homicide” eli tappo tai miesmurha.

Pyydän parlamenttia hiljentymään hetkeksi.

esittelijä. – (ES) Kiitos, arvoisa puhemies. Jatkan nyt.

Olin sanomassa, että vaikka kyse on kehittymässä olevasta käsitteestä, on joidenkin mielestä tarpeen puhua naismurhista vastakohtana miesmurhille. Tämän korostaminen on tärkeää, sillä yksi nykyajan hälyttävimmistä ilmiöistä on, että naisia murhataan siitä yksinkertaisesta syystä, että he ovat naisia.

Kahden viime vuoden aikana Euroopan parlamentti on työskennellyt paljon tämän asia parissa, ja tärkeä virstanpylväs saavutetaan huomenna, 11. lokakuuta, kun täysistunnossa hyväksytään mietintö, joka käsittelee naisten murhia Meksikossa ja Keski-Amerikassa ja Euroopan unionin asemaa tämän ilmiön torjumisessa.

Mietintö on tulosta pitkistä ja tiiviistä vuoropuheluista kaikilla asianosaisilla aloilla ja monista kompromisseista poliittisten ryhmien välillä. Haluaisin käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni ja kiittää kaikkia varjoesittelijöitä heidän tuestaan ja kertoa teille, että täällä ovat tänään läsnä myös Marjo Searle ja Arsène Van Nierop, Meksikossa murhattujen Brendan ja Hesterin äidit.

Hyväksymällä tämän mietinnön Euroopan parlamentti liittyy samaan ryhmään niiden muiden instituutioiden kanssa, jotka ovat jo ilmaisseet kantansa tästä kysymyksestä. Näin ovat tehneet Euroopan neuvosto ja Yhdistyneet Kansakunnat ja useat parlamentit ja hallitukset kaikkialla maailmassa. Mietinnöllä edistetään merkittävästi sekä ongelman määrittämistä että eri osapuolten vastuuta ongelman poistamisessa.

Yksi mietinnössä esitetyistä periaatteista on se, että tämäntyyppisen rikollisuuden tutkinnan lähtökohtana on oltava rikosten monenlaisten syiden ja muotojen tunnistaminen.

On varmaa, että esimerkiksi erittäin tunnettu Ciudad Juárezin tapaus – yli 400 murhattua naista vuodesta 1993 alkaen – liittyy läheisesti siihen, että kyseinen kaupunki sijaitsee rajalla ja kärsii tällaisille alueille tyypillisistä ongelmista. On kuitenkin monia tekijöitä, joissa toimia on keskitettävä ja yhtenäistettyä julkista politiikkaa pantava täytäntöön.

Näihin politiikanaloihin kuuluvat ennaltaehkäisy, sijoitukset koulutukseen tasa-arvon takia ja patriarkaalisen kulttuurin kumoaminen; parempi tietojenkeruu ja rikostekninen tutkimus; rikosten ilmoittamisen helpottaminen ja nopeuttaminen; kyseisen alan poliisien, tuomarin, syyttäjien ja lääkärien kouluttaminen; paikallisten yritysten ja alueella toimivien monikansallisten yritysten valvonta, koska naistyöntekijät työskentelevät usein uskomattoman suojattomissa olosuhteissa; lakiuudistukset ja säännösten siirtäminen yhteiskunnan asiaankuuluville tasoille; ja viimeiseksi uhrien ja heidän perheidensä tukemisen korostaminen.

Viimeisen kohdan osalta haluaisin tuoda ilmi, että olen erittäin pahoillani, että monissa tapauksissa uhreja halveksitaan ja heitä jopa rangaistaan, heidän perheitään vainotaan ja jopa syytetään kaupungin tai maan hyvän maineen vahingoittamisesta yksinkertaisesti siksi, että he haluavat tuoda ongelman julki ja koska he haluavat vaatia – ja vaativat – oikeutta.

Suurin vastuu ehdotettujen toimenpiteiden toimeenpanosta on tietenkin kyseisten maiden hallintoelimillä, ja tässä tapauksessa maat ovat Meksiko ja Keski-Amerikan maat.

On kuitenkin muistettava, että Euroopan unioni ja Meksiko ovat tehneet assosiaatiosopimuksen, jossa on lauseke demokratiasta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Lisäksi samanlaisesta sopimuksesta neuvotellaan Keski-Amerikan alueen kanssa. Tämän takia on vähintään oikeutettua, että Euroopan toimielimet ottavat kantaa ja sitoutuvat erityisesti tähän ongelmaan.

Kenenkään ei pitäisi tulkita tätä Euroopan unionin puuttumiseksi toisen maan sisäasioihin. Mietinnössä mainitusta merkittävästä, erityisesti lainsäädännöllisestä edistyksestä huolimattahan ongelman laajuus vaatii suurempia ponnistuksia ja sitoumusta koko maailmalta, erityisesti Euroopalta.

Lyhyesti sanottuna toivon, että kaikkien näiden kuukausien jälkeen olemme päässeet tarvittavaan yhteisymmärrykseen ja yksimielisyyteen niin, että huomenna parlamentin enemmistö äänestää tämän päätöslauselman puolesta. Tällöin voimme viimein lähettää selvän ja vakaan viestin siitä, mitä naisiin kohdistuva väkivalta tarkoittaa erityisesti asianosaisilla alueilla.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, naisena ja komission jäsenenä haluaisin ensinnäkin kiittää naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa Euroopan ja koko maailman naisten puolustamisesta.

Tänään esiteltyä mietintöä onkin tarkasteltava sukupuolten välisen väkivallan maailmanlaajuisen torjumisen taustaa vasten. Lähestymistapamme on tällainen, ja kiitän esittelijää Raül Romeva i Ruedaa hänen sanoistaan.

Naismurhat ovat järkyttäviä, ja ne liittyvät paljon laajempaan ongelmaan, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, jota on vastustettava kaikilla tasoilla, niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Haluaisin kertoa teille, miten me komissiona puutumme sukupuoleen perustuvan väkivallan ongelmaan yleisesti ja erityisesti. Edistämme asian käsittelyä ulkopolitiikkamme kautta Meksikossa ja Keski-Aasiassa.

Haluaisin kertoa myös lyhyesti äskettäisestä matkastani alueelle, koska kävin siellä – vaikkakaan en juuri Meksikossa – viime viikolla. Kävin Panamassa, El Salvadorissa, Hondurasissa ja Nicaraguassa. Olen käynyt Meksikossa jo aiemmin ja menen sinne todennäköisesti uudestaan ensi vuonna.

Vakuutan teille, että komissio on eturintamassa vastustamassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Haluaisin muistuttaa teitä, että 8. maaliskuuta 2006 komissio antoi niin sanotun miesten ja naisten välisen tasa-arvon suunnitelman, jossa sukupuoleen perustuvan väkivallan kaikkien muotojen hävittämistä pidetään ensisijaisena tavoitteena.

Tämän vuoden maaliskuussa annoimme tiedonannon sukupuolten välisestä tasa-arvosta kehitysyhteistyössä. Tiedonannossa todettiin, että kaikenlainen sukupuoleen perustuva väkivalta rikkoo naisten ihmisoikeuksia ja on vakava este tasa-arvon, kehityksen ja rauhan toteutumiselle.

Komissio tukee myös koulutus- ja tiedotushankkeita, joilla pyritään saamaan nuoret mukaan ohjelmiin, jotka tähtäävät tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivaltaisen käytöksen muuttamiseen.

Kuten juuri sanoin, kävin El Salvadorissa, jossa vierailin ”Pro Jóvenes” -ohjelmassa. Se on tarkoitettu tytöille ja pojille – mutta erityisesti tytöille – jotka ovat kuuluneet tai saattaisivat liittyä nuorten rikollisjoukkioon, niin sanottuun marasiin. Ohjelman tarkoituksena on estää heitä tekemästä niin. Ohjelma teki minuun suuren vaikutuksen.

Euroopan uudessa ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteessa tarkastellaan sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä toimia laajalti.

Meksikon tilanteen osalta haluaisin tuoda ilmi, että EU:n ja Meksikon väliset suhteet perustuvat vuonna 1997 tehtyyn yleissopimukseen, jonka 1 artiklassa ihmisoikeudet määritetään EU:n ja Meksikon välisten suhteiden keskeiseksi osaksi. Molemmat osapuolet ovat mielestäni luoneet tältä pohjalta hedelmällistä yhteistyötä ihmisoikeuksien ja oikeuden alalla. Tätä yhteistyötä on toteutettu komission erilaisissa ohjelmissa, joita Meksikon liittovaltion viranomaiset ovat toteuttaneet, ja hankkeissa, joita ei-valtiolliset toimijat ja kansalaisjärjestöt ovat toteuttaneet. Meksikon viranomaiset tiedottavat meille myös Meksikossa tapahtuneista sukupuoleen liittyvistä väkivaltatapauksista. Olemme kuulleet, että useita tapauksia on ratkaistu ja useita tutkitaan.

Keskustelin henkilökohtaisesti Meksikon uuden ulkoministerin kanssa – joka myös on nainen, kuten tiedätte – viimeksi Santo Domingossa, missä käsittelimme kysymystä naismurhista ja missä sain tärkeitä tietoja Meksikon hallituksen toimista. Heillä on erityinen ihmisoikeusneuvonantaja, joka myös on nainen ja joka työskentelee erityisesti kyseisen kysymyksen parissa.

Keski-Amerikan tapauksessa kysymys on kaikkein kriittisin Guatemalassa. Lähestymistapanamme on ollut kohdata ongelma vuoropuhelussa viranomaisten kanssa ja useissa toimissa, jotka liittyvät naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Tähän kuuluu se, että sukupuoliulottuvuus nostetaan esiin kaikissa yhteistyöohjelmissa.

Lisäksi komissio järjesti viime vuoden maaliskuussa merkittävän, nuorille ja päättäjille suunnatun tiedotuskampanjan naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta. Samaan aikaan olimme tyytyväisiä naismurhia käsittelevän kansallisen toimikunnan perustamisesta. Toimikuntaan kuuluu virkamiehiä toimeenpano- ja oikeuselimistä ja kongressista ja kaikkiaan 18:sta valtion toimielimestä.

Guatemalassa on äskettäin perustettu myös kansainvälinen toimikunta rankaisematta jättämistä vastaan, ja tuemme tätä toimikuntaa. Yksi komission esittelemän, oikeuslaitosta tukevan ohjelman osista on omistettu erityisesti naismurhille. Toimenpiteitä toteuttaa erityisesti niin kutsuttu CEPROM. Se on vastuussa oleva presidentinvirasto, jonka kanssa meillä on yhteistyötä koskeva yhteisymmärrysmuistio.

Haluaisin ilmaista myös tukemme naismurhia vastustavan lakiuudistuksen valmistelutyölle. Uudistus on nyt kongressin käsiteltävänä, ja sillä on tarkoitus uudistaa rikoslakia.

Lopuksi haluan kertoa, että Keski-Amerikan matkallani havaitsin paljon suopeutta ja Eurooppaa puolustavaa henkeä tässä kysymyksessä. Yllätyin iloisesti siitä, että alueellisen yhdentymisen parantamisesta oltiin kiinnostuneita ja yhteistyöhön assosiaatiosopimuksen tulevissa neuvotteluissa oltiin valmiita. Oli tärkeää havaita, että jopa Panamassa kiinnostus oli paljon olettamaani suurempaa. Odotan innokkaasti tilaisuutta, jolloin kaikki pääsevät osallisiksi.

Ensimmäinen paikan päällä esittämäni viesti oli, että on tärkeää edistyä neuvotteluissa, jotka alkavat vihdoin San Josén prosessissa Costa Ricassa. Tämä on tärkeää, koska neuvotteluissa käydään poliittista vuoropuhelua, käsitellään yhteistyöohjelmaa ja neuvotellaan myös vapaakaupasta. Ohjelmasta tulee kuitenkin tiivis.

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on yksi tärkeimpiä asioita koko Latinalaisessa Amerikassa, myös Keski-Amerikassa, ja ohjelmalla on näin ollen valtavasti merkitystä.

Nuorisoväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat tosiaankin kysymyksiä, joissa meidän on tehtävä kaikkemme vähentääksemme väkivaltaa yhteiskunnassa.

  Anna Záborská, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, emme voi jättää Keski-Amerikassa tapahtuvia naisten murhia huomiotta. Monissa maailman kolkissa naisten panos yhä humaanimpaan yhteiskuntarakenteeseen on korvaamaton. Naisenvaistonsa ansiosta naiset rikastavat ymmärtämystä maailmasta. He edistävät ihmissuhteiden rehellisyyttä ja aitoutta.

Nyt on aika tuomita kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan muodot ja saada niille rangaistus, ei ainoastaan Keski-Amerikassa vaan myös useissa Euroopan maissa. Olisi erittäin tärkeää, että naiset osallistuisivat aineellisen avun hallintaan ja väkivallan uhrien avustamiseen.

Hyvät naiset ja herrat, jos EU:n jäsenvaltiot voivat ammentaa kokemuksistaan näiden ongelmien ratkaisemiseksi, meidän ei pitäisi piilotella asiantuntemustamme. Olenkin aivan vakuuttunut, että jäsenvaltioiden ja Keski-Amerikan maiden välinen kahdenvälinen yhteistyö voi olla tehokasta.

Olen täällä todistamassa naisten oikeuksien valiokunnan erittäin herkkää työtä. Kiitän esittelijää Raül Romevaa hänen poliittisesta tajustaan ja yhteistyöstään. Olemme esittäneet tarkistuksia yksimielisesti. Jos tarkistukset hyväksytään, voimme onnitella itseämme työstä, joka voi parantaa naisten tilannetta ja samalla koko Keski-Amerikan yhteiskuntaa.

  Edite Estrela, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Haluaisin aloittaa onnittelemalla esittelijää erinomaisesti tehdystä työstä, käynnissä olevasta vuoropuhelusta varjoesittelijöiden kanssa ja avoimuudesta ja vastaanottavaisuudesta hänelle esitettyihin ehdotuksiin. Monet osallistuivat prosessiin, mikä on mielestäni aivan esimerkillistä.

Sosialidemokraattinen ryhmä tukeekin mietinnön sisältöä ja jätettyjä tarkistusehdotuksia. Tiedämme, että olivatpa ongelmat mitä tahansa, naiset kärsivät niistä aina eniten kaikkialla maailmassa, Euroopassa, Amerikassa, Aasiassa, Afrikassa, kaikkialla. Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat naisten osana, samoin väkivalta, psykologinen ja fyysinen väkivalta ja äärimmäinen, kuolemaan johtava väkivalta. Tässä mietinnössä käsitellään äärimmäistä väkivaltaa, monien naisten kuolemia Keski-Amerikan maissa ja Meksikossa.

Minulla oli tilaisuus vierailla Guatemalassa yhdessä esittelijän kanssa Euroopan unionin ja Keski-Amerikan valtuuskunnan kanssa ja kuulla monien kansalaisjärjestöjen toimijoiden uskomattomia kuvauksia ja selontekoja. Tiedämme, että Guatemalassa ja Ciudad Juárezissa on tapahtunut paljon naisten murhia. Kuten mietinnössä mainitaan, naisten murhaa ei voi selittää pelkästään yleisellä väkivallan ilmapiirillä. On huomioitava yleinen tausta ja syrjintä, jota naiset edelleen kokevat. On erittäin traagista, että monissa tapauksissa ei ole annettu vieläkään rangaistuksia. Lisäksi mietinnössä mainitaan tapaus kahdesta Alankomaiden kansalaisesta, jotka joutuivat naismurhan uhreiksi.

Vaikka edistystä on tapahtunut ja joihinkin toimenpiteisiin on ryhdytty, ne eivät riitä. Meidän on tehtävä paljon enemmän. Lisäksi kaikille todistajille ja uhreille on kehitettävä suojatoimia, jotta rikollisia voidaan rangaista ja jotta Euroopan parlamentin valtuuskunnat kyseisiin maihin voivat ottaa asian yhä uudelleen esityslistalleen.

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, naisiin kohdistuva väkivalta on saavuttanut viime vuosina Meksikossa ja Keski-Amerikassa järkyttävät mittasuhteet. Tuhannet naiset ovat joutuneet väkivaltaisen kuoleman uhreiksi, ja monissa tapauksissa väkivalta on ollut erittäin julmaa ja liittynyt usein seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja kidutukseen.

Vaikka näiden hirvittävien rikosten tekijät ovat monissa tapauksissa mieleltään sairaita yksilöitä, tapauksiin liittyy usein myös järjestäytynyttä rikollista toimintaa. Myös ihmiskaupasta, prostituutiosta ja huumeista on paljon näyttöä.

On surullista, että Meksikossa ja Keski-Amerikan maissa oikeusturva jättää paljon toivomisen varaa joko siksi, että poliisi- ja oikeusjärjestelmissä on todellisia puutteita, tai siksi, että korruptio ja rankaisematta jättäminen kukoistavat.

Esittelijä Romeva i Ruedaa on onniteltava siitä, että hän varmisti, että mietintö on tarpeeksi vahva välittämään tarvittavan viestin paitsi asianosaisten maiden hallituksille, myös koko maailmalle, edellä mainituissa valtioissa tapahtuvien naisten murhien aivan liian suuresta määrästä.

Muutamat lopulliset tarkistukset – joita esittelijä muuten tukee täysin – ovat hyödyllisiä ja täydentävät mietintöä. Ryhmäni tukee tarkistuksia täysin.

Täytyy toivoa, että mietintö saa hyvin suuren ääntenenemmistön täällä parlamentissa, jotta lähetämme selvän viestin asianosaisille siitä, että naisten murhat Keski-Amerikassa ja tietenkin maailman muissakin osissa tarvitsevat kaiken huomiomme ja että niihin on puututtava äärimmäisin ja tehokkaasti korjaavin toimin.

  Eva Lichtenberger, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Meksikon valtuuskunnan jäsenenä haluaisin kiittää naisten oikeuksien valiokuntaa ja varsinkin esittelijää siitä, että tätä ongelmaa, joka on heittänyt varjonsa myös moniin keskusteluihin meksikolaisten kollegoidemme kanssa, on käsitelty. Toivon huomiseksi erittäin suurta enemmistöä. Sillä painotettaisiin mielipidettämme ja korostettaisiin tähän ongelmaan liittyvien keskustelujemme vakavuutta.

Kun otetaan huomioon järkyttävät luvut ja kertomukset todistajien ja asianajajien uhkailusta, kuolemista ja kidutuksista, perheiden uhkailusta ja tilanteista, joita ei voi hyväksyä missään tapauksessa, on Euroopan unionin velvollisuutena korottaa ääntään ja osoittaa näiden ilmiöiden erikoisuus. Kyse on maailmanlaajuisen ilmiön dramaattisesta kehityksestä: kyse on sellaisesta naisten kohtelusta, jonka olisi loputtava nopeasti 2000-luvulla.

Asiaa on käsiteltävä ystävällismielisesti kyseisten valtioiden kollegoidemme kanssa, sillä myönteinen kehitys yhteisössä on mahdollista vain, kun naiset voivat elää ilman pelkoa ja hyökkäyksiä ja kun naisiin kohdistuville ja heidän kärsimilleen uhkille nostetaan asianmukaiset syytteet.

Olenkin tyytyväinen kaikista myönteisistä toimenpiteistä, joita täällä on suositeltu. Meillä on oltava todistajansuoja, parempi oikeuskäytäntö ja koulutusta. Uskoisin, että tällöin voimme tukea Latinalaisen Amerikan ja Meksikon naisia ja tällöin voimme tarjota heille asianmukaisen suojan.

  Eva-Britt Svensson, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Kiitos, arvoisa puhemies. Haluaisin kiittää esittelijää hänen erinomaisesta työstään ja hänen sitoumuksestaan ja tietämyksestään tällä alalla. Haluan sanoa myös heti, että ryhmämme tukee mietintöä täysin.

Keskustelumme aiheena olevan kaltaiset naisten murhat ovat kasvussa varsinkin alueilla, joilla yritykset sijoittavat alihankkijoiden tehtaisiin ja joilla naiset ovat täysin riippuvaisia miehistä, sosiaalisesti, taloudellisesti, kaikilla aloilla. Näissä kokoonpanotehtaissa työskentelevät nuoret naiset ovat todennäköisesti suuremmassa väkivallan vaarassa, mutta lisäksi he työskentelevät erittäin nöyryyttävissä olosuhteissa, jotka vahvistavat kuvaa naisista alempina olentoina, joita saa murhata, kiduttaa, siepata ja niin edelleen. Panen merkille komission ilmoittamat toimenpiteet, mutta haluaisin, että Euroopan unioni painostaisi kyseisiä maita vielä kovemmin ja vahvemmin. Meidän on osoitettava, että on mahdotonta allekirjoittaa ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevia sopimuksia, niin kauan kuin murhia vielä tapahtuu. Meidän pitäisi voida jäädyttää kauppasopimukset, kunnes havaitsemme, että oikeutetut pyyntömme täytetään, kunnes esimerkiksi kyseisten maiden hallitukset antavat tarvittavat varat näiden rikosten tekijöiden löytämiseksi ja tuomitsemiseksi. Näitä laajamittaisia, naisiin kohdistuvia julmuuksia on tapahtunut nyt jo lähes kymmenen vuoden ajan, ja sen sijaan että ilmiö olisi pienentynyt, se on pikemminkin kasvanut, joten on korkea aika ryhtyä toimiin. Kiitos.

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE-DE). - (ES) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin kiittää esittelijää hänen työstään ja erityisesti siitä, että hän haluaa ilmaista parlamentin sitoutuneen väistämättömästi ja järkkymättömästi tähän vakavaan ja kiireelliseen, naisiin kohdistuvan väkivallan ongelmaan.

Olen tyytyväinen siihen, että mietinnöstä on tullut valiokuntakäsittelyn jälkeen tasapainoisempi ja vähemmän holhoava ja että se on saanut oikean näkökulman. Valitettavastihan naisiin kohdistuva väkivalta ei rajoitu vain yhdelle alueelle, yhteen maahan tai maanosaan, vaan on maailmanlaajuinen ja yleismaailmallinen ongelma. Meidän olisikin otettava tämä huomioon parlamentin tulevassa työssä.

Valitettavasti ja kenties toisenlaisissa olosuhteissa tätä tapahtuu myös Euroopan unionissa. Haluaisin sanoa ennen muita asioita, että omassa maassani tilastot ovat järkyttävät: 116 000 tapauksesta on ilmoitettu tuomioistuimiin, 48 000 ihmistä pidätettiin viime vuonna (yksi joka kahdestoista minuutti), ja lähes 70 naista murhattiin; heistä viimeisin eilen, kun naisen puoliso viilsi naisen kurkun auki.

Arvoisa puhemies, mielestäni näiden hirvittävien tilastojen pitäisi johtaa meidät pohtimaan parlamenttimme asemaa. Mielestäni parlamentti ei ole tuomioistuin, joka rankaisee ja saarnaa, vaan toimielin, jolla on omat strategiansa, joilla löydetään – sopimalla yhdessä kumppaniemme kanssa ja vuoropuhelua käyttäen – yhteistyö ja hyvät käytännöt, ratkaisut tämän ilmiön tuhoamiselle.

Meksikon tapaus on merkittävä, ja se mainitaan mietinnössä. Kyseinen maa on väkivaltainen, ja Euroopan unionin kansalaiset ovat joutuneet kokemaan tätä väkivaltaa. Tuemme heidän perheitään. Meidän on kuitenkin tunnustettava, että kyse on yhteiskunnasta, joka taistelee, joka ei ole tyytyväinen tilanteeseen ja joka kamppailee urheasti päästäkseen ongelmasta eroon ottamalla käyttöön valtiolliset, liittovaltiolliset ja paikalliset viranomaiset ja koko yhteiskunnan ja kaikki sen poliittiset puolueet. Tämän takia, arvoisa puhemies, mietinnössä tunnustetaan, että edistystä on tapahtunut.

On tärkeää – ja päätän puheeni tähän – pyytää komissiolta ihmisoikeuksia koskevaa toimintasuunnitelmaa, josta olisi sovittava nopeasti ja kunnianhimoisesti, arvoisa puhemies. Haluaisin lopettaa sanomalla, että naisiin kohdistuva väkivalta on hyväksikäyttöä, pelkuruutta, suvaitsemattomuutta ja ennen kaikkea, arvoisa puhemies, pelkoa ja voimattomuutta, pelkoa hyväksyä toisten tahto ja ennen kaikkea pelkoa ottaa rauhanomaisesti käyttöön tahto ja järki, jotka perustuvat todisteisiin, rauhanomaisesti väkivallan sijaan.

  Zita Gurmai (PSE). - (HU) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, haluaisin kiittää Raül Romeva i Ruedaa hänen mietinnöstään, jossa otetaan kantaa tärkeään ongelmaan. Olen erittäin tyytyväinen hänen kolleganaan, että hän suhtautuu naisten tilanteeseen niin vakavasti.

Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusrikkomus, joka estää naisilta heidän perusoikeutensa. Se on siis yksi suurimmista, maailmanlaajuisista esteistä sukupuolten väliselle tasa-arvolle yhteiskunnissa. Ilmiötä ilmenee eri laajuuksissa, mutta sitä esiintyy kaikkialla maailmassa, joten siihen on puututtava maailmanlaajuisesti ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta noudattaen.

Valtiot itse, tässä tapauksessa Meksiko, ovat vastuussa kansalaistensa vapauden ja turvallisuuden kunnioittamisesta ja luomisesta. Valtioiden on siis varmistettava, että niillä on välineet ehkäistä, havaita ja rangaista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa myös silloin, kun väkivaltaa ilmenee perheissä.

Mielestäni on erittäin myönteistä, että Meksiko on ryhtynyt oikeustoimiin miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Kuitenkaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista ei voida rajoittaa pelkkiin oikeusvälineisiin, koska ilmiö on monitahoinen ja vaatii kyseessä olevalta maalta monitahoista käsittelyä, oikeudellisia, hallinnollisia, ehkäiseviä, neuvovia, uhreja tukevia, vuoropuhelun ja valvonnan tehtäviä ja velvoitteita.

Euroopan unioni ei voi pysyä hiljaa tällaisten julmuuksien edessä. EU:han on sitoutunut useissa tilaisuuksissa turvaamaan maailmanlaajuista tasa-arvoa ja antanut Euroopan komission julkaiseman, vuosille 2006–2010 tarkoitetun tasa-arvosuunnitelman, johon komission jäsen viittasi yhtenä komission tärkeimmistä tavoitteista. Lisäksi EU pyrkii pysäyttämään naisiin kohdistuvan väkivallan.

Kun luodaan ulkosuhteita, on tärkeinä vaatimuksina pidettävä kehitystä ihmisoikeusasioissa ja naisten tasa-arvossa. Mietintö on erinomainen, ja suosittelen sen hyväksymistä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Emme voi olla välinpitämättömiä, kun naisiin kohdistuu väkivaltaa missä tahansa maapallolla ja varsinkin omissa maissamme. Kiinnitämmekin erityisen tarkasti huomiota tähän vakavaan ongelmaan Meksikossa ja joissakin Keski-Amerikan maissa, missä naisten murhia tapahtuu edelleen muutenkin kuin vain yleisen väkivallan ilmapiirin takia. Tiedämme, että syrjintää on tarkasteltava alueen sosiaalista ja taloudellista taustaa vasten. Taustatilanne on epäsuotuisa naisille ja vieläkin pahempi alkuperäisväestön naisille, jotka elävät kauheassa köyhyydessä ja taloudellisessa riippuvuudessa. Lisäksi ongelmana on rikollisjoukkojen toiminta.

Tämän takia mekin julistamme solidaarisuuttamme naisille, jotka ovat tällaisen väkivallan uhreja, ja yhdymme ääniin, jotka pyytävät naisten oikeuksien säilyttämistä ja heidän arvokkuutensa kunnioittamista. Tuemme tietenkin Raül Romeva i Ruedan mietintöä.

  Maria Badia i Cutchet (PSE). - (ES) Arvoisa puhemies, ensimmäiseksi haluaisin onnitella esittelijää tästä mietinnöstä. Haluaisin korostaa joitakin mietinnön seikkoja ja tuoda myös ilmi yhden puuttuvan asian.

Voittaaksemme taistelun naisten murhia ja rankaisematta jättämistä vastaan meidän on hyökättävä useilla rintamilla. Meidän on poistettava lyhyellä aikavälillä kaikenlainen syrjintä lainsäädännöstä, helpotettava rikoksista ilmoittamista ja uhrien, todistajien ja perheenjäsenten suojaamistoimia ja parannettava oikeus- ja vankilajärjestelmiä.

Olen samaa mieltä siitä, että tällä alalla Euroopan unionin on tarjottava täyttä yhteistyötään kyseisille maille, jotta vaikeudet voidaan ylittää ja naisten oikeuksien lainsäädännöllisen täytäntöönpanon viivytyksistä päästään eroon. EU:n on edistettävä ihmisoikeuksien suojelemista koskevien kansainvälisten sopimusten ratifiointia ja tuettava tämän alan kansallisen lainsäädännön tarkistamista ja nykyaikaistamista. Tuenkin Raimon Obiols i Germàn ja Edite Estrelan tekemää tarkistusta kyseisistä riveistä.

Tilanteen parantaminen pitkällä aikavälillä vaatii, että edistämme valistusta sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja järjestämme koulutuskampanjoita ja tiedotustoimia lapsuudesta alkaen kouluissa, jotta voimme edistää sosiaalista omaatuntoa, joka lopettaa naisiin kohdistuvan väkivallan ja viranomaisten harjoittaman uhrien leimaamisen.

Mietinnön puuttuva osa on mielestäni se, että koulutusta ei mainita täsmällisesti. Mielestäni kaikki tämänsuuntaiset toimemme eivät vaikuta paljoakaan, jotta tämä yhteiskunnan tahra, jollaista ei saisi olla enää 2000-luvulla, saataisiin pyyhittyä pois.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, kiitän tästä tärkeästä keskustelusta ja erityisesti kiitän esittelijää vielä uudelleen.

Olen aiemminkin todennut, että naisena ja ulkosuhteista vastaavana komission jäsenenä tämä aihe on minulle tietenkin erittäin tärkeä. On kuitenkin aivan totta, kuten aiemminkin olen sanonut, että tämä aihe on yleinen ja koskettaa meitä valitettavasti kaikissa maissa. Se koskettaa Euroopan unionia, mutta vielä enemmän köyhiä maita, joilla ei ole tarvittavia sosioekonomisia edellytyksiä ja joilla ei etenkään ole hyvää poliisijärjestelmää – mikä tarkoittaa jo sellaisenaan vaikeuksia – mutta useimmiten näillä mailla ei ole myöskään kunnollista oikeusjärjestelmää. Tämäkin on aivan olennainen seikka. Tiedämme myös, että monissa täällä mainituissa maissa – Keski-Amerikassa, Meksikossa, mutta myös monissa muissa maissa – korruptio on edelleen yleinen ilmiö, ja mafia työskentelee yhdessä oikeustoimijoiden kanssa. Rikostapauksia jää siis paljon selvittämättä.

Olen samaa mieltä monien täällä puhuneiden kanssa: ensin lainsäädäntötoimenpiteet, sitten käytännön toimenpiteet. Lisäksi voin toistaa, että komissio työskentelemme jo näiden asioiden parissa hankkeissamme. Teidän on kuitenkin otettava huomioon ajan asettamat rajoitteet. Kyse on valitettavasti ilmiöstä, jota ei saada hävitetyksi yhdessä yössä, vaan joka saadaan vähitellen kuriin sosioekonomisen kehityksen myötä. Kyse on valitettavasti ilmiöstä, jonka kanssa me kaikki joudumme vielä tekemisiin.

Meidän on tietenkin ryhdyttävä ehkäiseviin toimenpiteisiin, joista mainitsin esimerkiksi ”Pro jóvenes” -ohjelman, koska se on erittäin kiinnostava. Jos te, hyvät naiset ja herrat, menette El Salvadoriin tai Guatemalaan – mutta erityisesti El Salvadoriin – suosittelen, että tutustutte ohjelmaan itse. Ohjelma on vähintään ripaus hyviä uutisia.

Voin vain todeta, että jatkamme tietenkin ohjelmiamme ja jatkamme kriittistä vuoropuheluamme Meksikon kanssa. Myönnän toki, kuten José Ignacio Salafranca sanoi, että Meksikon on itse oltava valmis toimimaan asiassa ja ryhdyttävä myös toimenpiteisiin. Kun rikos havaitaan liian myöhään, on kuitenkin varsin vaikeaa saada selville kaikkia seikkoja enää jälkikäteen. Siksi onkin tärkeää, että nykyaikaisen poliisitekniikan kaikkia menetelmiä hyödynnetään tässä asiassa, sillä selvittäminen on ensimmäinen tekijä, oikeus toinen. Lisäksi syrjinnän yleinen vastustaminen yhteiskunnassa on tietenkin myös ratkaisevaa.

Voin vakuuttaa olevani täysin puolellanne.

  Puhemies. - (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina 11. lokakuuta 2007.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) 8. maaliskuuta 2007 kansainvälisen naisten päivän yhteydessä naisten oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon valiokunta Euroopan parlamentissa aloitti kampanjansa naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi.

Tämä naisten murhia Meksikossa ja Keski-Amerikassa koskeva mietintö on osa yleisaloitetta, jonka tarkoituksena on poistaa naisiin kohdistuva väkivalta kaikkialta maailmasta. Erityisesti kyseisissä maissa väkivaltaisten kuolemien määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

Meksikon virallisten tilastojen mukaan vuosina 1999–2006 tapettiin 6 000 tyttöä ja naista. Hälyttävimmät tilastot tulevat lähinnä maista, joiden yhteiskunnissa taloudellinen epätasa-arvoisuus on syvällä ja joissa naiset ovat perinteisesti taloudellisesti riippuvaisia miehistä. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Guatemala, El Salvador, Honduras – Latinalaisen Amerikan kolmanneksi köyhin valtio – ja Nicaragua.

Ciudad Juárezissa ja Guatemalassa tapahtuneet naisten murhat ovat erityisen hälyttäviä, ja tämän takia olen tyytyväinen tähän keskusteluun. Uskon, että vain tutkimalla näitä kysymyksiä perusteellisesti ennen EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välistä huippukokousta Limassa vuonna 2008 pystymme arvioimaan sopivat toimenpiteet. Myös meksikolaisten viranomaisten kokemukset on otettava huomioon, koska ne auttavat naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisessa sekä EU:ssa että Etelä-Amerikassa.

Meidän on tehostettava toimiamme suojataksemme naisia kaikenlaiselta väkivallalta.

  Richard Seeber (PPE-DE), kirjallinen. – (DE) Naisten murhiin ja rikollisten tuomitsematta jättämiseen liittyvissä ongelmissa Meksikossa ja Keski-Amerikassa ei ole edetty valtavista ponnisteluista huolimatta. Meksikon ja Keski-Amerikan valtioiden hallitusten olisikin tehostettava toimiaan, joilla ehkäistään naisten murhien ehkäisemistä ja selvittämistä ja muuta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Pyydänkin tässä yhteydessä Keski-Amerikan hallituksia valvomaan maquiladora-yrityksiä eli alihankkijayrityksiä entistä tarkemmin, jotta ne kantavat yritysten sosiaalisen vastuunsa. Lisäksi eurooppalaisten periaatteiden miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta ja samoista oikeuksista olisi vaikutettava vahvemmin EU:n ennakoivaan ihmisoikeuspolitiikkaan.

Kehotankin komissiota esittämään ehdotuksen siitä, kuinka eurooppalaisia, naismurhia vastustavia aloitteita voidaan koordinoida tulevaisuudessa paremmin paikallisten viranomaisten ja toimielinten kanssa. Kaikki ulkopolitiikan välineet on otettava käyttöön. Pyydän komissiota ja jäsenvaltioita tarkistamaan, että demokratia- ja ihmisoikeuslausekkeista pidetään kiinni nykyisten ja tulevien sopimusten mukaan.

Kun Keski-Amerikan maiden kanssa neuvotellaan assosiaatiosopimuksesta, on kestävän kehityksen vaikutustenarvioinnin osana tehtävä myös tasa-arvon vaikutustenarviointi. Euroopan ihmisoikeuspolitiikkaa, ja erityisesti naisten oikeuksia, ei saa vaarantaa missään nimessä taloudellisten tai geopoliittisten etujen takia.