Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 11. lokakuuta 2007 - Bryssel

9. Äänestysselitykset

– Mietintö: Casaca (A6-0317/2007)

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Merellä tapahtuvasta toiminnasta kerättyjen tietojen yhdenmukaistaminen ja luotettavuus on ratkaisevan tärkeää kalastusalalle, ja kaikkia tietojen laadun parantamiseksi tehtäviä toimia olisi tuettava.

Alan nykyiset tarpeet ja ekosysteemiin kohdistuvat huolenaiheet huomioon ottaen Euroopan komissio on ehdottanut, että neuvoston asetusta (EY) N:o 1543/2000 tarkistetaan ja että Euroopan parlamentti samaan aikaan arvioi ehdotusta neuvoston asetukseksi kalastusalaa koskevien tietojen keruuta ja hallinnointia koskevista uusista yhteisön puitteista.

Siten neuvoston asetuksen (EY) N:o 1543/2000 muuttaminen on välttämätöntä, jotta vältetään vanhan ja uuden asetuksen päällekkäisyys.

Nyt esillä oleva komission ehdotus toteuttaa nämä välttämättömät ja loogiset muutokset, ja kalatalousvaliokunta hyväksyi sen yksimielisesti. Siksi myös äänestän täysistunnossa sen puolesta.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatin tätä mietintöä, jolla hyväksytään komission ehdotus (yhteisön puitteista yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamista varten tarvittavien tietojen keruulle ja hallinnalle annetun) asetuksen 1543/2000 muuttamisesta (ja kumoamisen valmistelusta). Komissio aikoo saada aikaan uuden, kattavamman tietojen keruuta koskevan asetuksen vuonna 2008; tällä muutoksella mahdollistetaan siirtymäkauden parantaminen poistamalla nykyiset vaatimukset, joiden mukaan on jätettävä kuusivuotiset kansalliset ohjelmat tietojen keruuta ja hallinnointia varten kaudelle 2007–2012. Sen sijaan laaditaan siirtymäkauden ohjelmat, jotka kattavat vuodet 2007 ja 2008.

– Mietintö: Chatzimarkakis (A6-0321/2007)

  Gerard Batten, Godfrey Bloom, Derek Roland Clark, Roger Knapman ja Michael Henry Nattrass (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue (UKIP) haluaa lakkauttaa yhteisen maatalouspolitiikan. Siksi emme voi missään tapauksessa äänestää sellaisen mietinnön puolesta, jolla annetaan entistä enemmän valtaa komissiolle, jonka laillisuutta emme tunnusta.

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä Jorgo Chatzimarkakisin mietintöä, jolla pyritään tehostamaan YMP:n talousarvion toteutusta ja avoimuutta, toisin sanoen määrittämään maataloustuen edunsaajat.

Mielestäni YMP:n, erään EU:n suurimman menoerän, legitimiteetti joutuu usein kyseenalaiseksi sen vaikeaselkoisuuden vuoksi, jolla maataloustukea hallinnoidaan. Tämän mietinnön ansiota on, että se selkeyttää tilannetta.

Olen tyytyväinen siihen, että kaikkien suoran EU:n tuen saajien kansalliset luettelot on julkistettu Internetissä ja että komission ja jäsenvaltion maksajavirastojen verkkosivujen välille on tarkoitus luoda linkit.

YMP:n rahoituksen valvonta on kuitenkin toteutettava ehdottomasti tietosuojaa koskevia säännöksiä noudattaen. Tämän vuoksi äänestin tietoja hakevien käyttäjien rekisteröimistä tai kirjaamista koskevia tarkistuksia vastaan, koska avoimuus on taattava molemmin puolin.

Mielestäni myös tiedot Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston maksuista olisi eriteltävä, jotta merkittävien tukien saajat voidaan tunnistaa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Pidämme erittäin tärkeänä komission ehdotuksessa esiin tuotua ja parlamentin mietinnössä korostettua seikkaa, että on välttämätöntä lisätä avoimuutta sekä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksessa että siinä, että EU:n toimielinten tukimenoista tehdään avoimesti selkoa. Myös varainhoidon valvonnan parantaminen on välttämätöntä. Olemme kuitenkin pettyneitä siihen, että ehdotus on suhteellisen suppea ja että Euroopan parlamentti ei ole ollut kyllin kunnianhimoinen sen enempää mietinnössään kuin tarkistuksissaan.

Mielestämme siinä on yhä joitakin käytännössä hyödyttömiä ehdotuksia, jotka tosiasiassa rajoittavat kansalaisten vapauksia ja heidän turvaansa. Näitä ovat esimerkiksi vaatimus [Internetin] ”käyttäjien tai tietoihin tutustuvien henkilöiden kirjautumisesta tai rekisteröitymisestä”. Lisäksi sekä komission ehdotuksessa että parlamentin mietinnössä on jossain määrin epäselvyyttä tietojen julkaisemisesta. Ehdotetaan, että tulevaisuudessa suoritettaisiin alusta lähtien ”arvio tietojen julkaisemisen hyödyistä”. Toinen kyseenalainen asia on komission valvontavallan vahvistaminen jäsenvaltioihin nähden.

Lopuksi totean, että katsomme, että paras tapa lisätä maatalouspolitiikan avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja yleistä ymmärrystä – ehdotuksessa ilmaistu tavoite – on sen perinpohjainen tarkistaminen.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Komission ehdotus tiettyjen muutosten tekemisestä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) rahoitusta koskevaan neuvoston asetukseen N:o 1290/2005 on tämän prosessin avoimuuden lisäämisen kannalta välttämätöntä.

Mielestäni avoimuuden lisääminen ja siihen yhdistetty maatalousvarojen parempi käyttö auttaisivat poistamaan unionin kansalaisten epäluottamuksen YMP:hen ja unionin toimielimiin.

Siksi kannatan Jorgo Chatzimarkakisin mietintöä, jossa toistetaan komission kanta ja tuodaan siihen eräitä tärkeinä pitämiäni muutoksia.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatin tätä mietintöä, jossa ehdotetaan muutoksia YMP:n avoimuuteen. Siinä vaaditaan EU:n suoran maataloustuen saajien kansallisten luetteloiden julkaisemista Internetissä. Yhdistynyt kuningaskunta toimii jo tällä tavoin, ja haluaisin nähdä muiden valtioiden tekevän samoin. Mietinnössä myös vaaditaan toteutettavaksi parempia menettelyjä, jos julkaisuvaatimuksia ei noudateta, ja tietosuoja sisällytettäväksi itse komission asetukseen.

  Andreas Mölzer (ITS), kirjallinen. − (DE) Kunniallisille pienviljelijöille sälytetään alituiseen lisää tarpeettomia hallinnollisia rasitteita. Heitä valvotaan satelliiteista käsin, ja varjelkoon, jos aita on hiukankin kauempana vasemmalla tai oikealla! Näihin asioihin on saatava taas enemmän inhimillisyyttä sen sijaan, että käytännöstä mitään tietämättä käydään byrokratian pampulla ahkerien pienviljelijöidemme kimppuun. Ne mustat lampaat, jotka keksivät jostain kokonaisia peltoja ja tiloja ja aiheuttavat BSE- ja muita skandaaleja, ne on saatava selville.

On kuitenkin pilkantekoa puhua siitä, että hinnat nousevat ja että se voisi oikeuttaa tukien leikkauksia. Itävaltalaiset luomuviljelijät saivat ennen liittymistä noin seitsemän shillinkiä eli noin 95 senttiä maitolitralta, nyt he saavat nipin napin 30 senttiä. Tämä merkitsee tuhansien eurojen menetystä, ja sen lisäksi heidän osakseen tulee koko ajan lisää byrokraattisia määräyksiä, jotka tekevät heidän elämänsä entistäkin vaikeammaksi!

Tavoitellun ”terveystarkastuksen” on siksi vain luotava parempi, pidempivaikutteinen ja luotettava toimintaympäristö. Siitä ei saa kehittyä väkipakolla läpi runnottua uudistusta, jonka myötä viimeinenkin maanviljelijä heittää kirveensä kaivoon. Ajatus siitä, että käyttämättömät maatalousvarat otettaisiin arvohankkeisiin kuten Galileoon, on torjuttava mitä jyrkimmin! Meidän on ehdottomasti säilytettävä kykymme omavaraisuuteen, emmekä saa jättäytyä täysin geeniyhtiöiden varaan.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Jorgo Chatzimarkakisin mietintö tukee edelleen komission aloitetta, jonka tavoitteena oli vahvistaa EU:n politiikkojen legitimiteettiä julkistamalla maatalouden tukimenot ja parantamalla maatalousalan tilinpitoa sekä varainhoidon valvontaa muun muassa tekemällä useita muutoksia.

Tuin niitä mietinnön osia, joissa pyrittiin lisäämään julkista avoimuutta yhteisön varojen käytössä ja edunsaajia koskevien tietojen julkistamisessa. Tuin myös ajatusta, että jäsenvaltioiden on julkaistava vuosittain Internetissä Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston edunsaajat ja kummastakin näistä rahastosta saadut summat edunsaajittain.

Vastustin kuitenkin määräyksiä, joilla tietoja hakevia vaaditaan kirjautumaan tai rekisteröitymään, koska tämä on vastoin sitä ruotsalaista periaatetta, jonka mukaan tällaisia julkisia tietoja on voitava käyttää anonyymisti.

Aikomukseni äänestää tarkistusta 20 vastaan, mikä on julkisiin asiakirjoihin tutustumista koskevan vahvan ruotsalaisen periaatteen mukaista, on ensin virheellisesti antamani äänen jälkeen kirjattu pöytäkirjoihin.

  Jeffrey Titford (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) UKIP äänesti tämän mietinnön yhteydessä tyhjää, koska emme tunnusta parlamentin legitiimiyttä. Tämä ei millään tavoin kuvasta näkemyksiämme mietinnön sisällöstä.

Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue (UKIP) haluaa lakkauttaa yhteisen maatalouspolitiikan. Siksi emme voi missään tapauksessa äänestää sellaisen mietinnön puolesta, joka antaa entistä enemmän valtaa komissiolle, jonka legitiimiyttä emme tunnusta.

– Mietintö: El Khadraoui (A6-0320/2007)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Euroopan komission neuvostolta saadulla valtuutuksella johtamien neuvotteluiden keskeinen tavoite on luoda EU:n ja Yhdysvaltojen välille avoin lentoliikennealue ja siirtyä pois nykyisistä yksittäisten jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen tekemistä kahdenvälisistä sopimuksista. Tavoitteena ovat EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikenteen vapaat sisämarkkinat, ”joilla voitaisiin tehdä investointeja vapaasti ja joilla Euroopan ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöt voisivat rajoituksetta tarjota lentoliikennepalveluja, kummankin sopimuspuolen kotimaiset markkinat mukaan luettuina”.

EU:n tavoitteena on varmistaa, että Yhdysvallat suostuu vastavuoroisuuteen, mikä koskee erityisesti nykyisten oikeudellisten rajoitusten poistamista Yhdysvaltojen lentoyhtiöiden ulkomaiselta omistukselta ja valvonnalta ja kabotaasiliikenteeltä sekä sijoittautumisoikeutta ja valtion tukia.

Tämä vuoksi toistamme, että jäsenvaltioiden, ei yhteisön, pitäisi tehdä tämäntyyppisiä sopimuksia. Näin erityisesti siksi, että tällä asialla on suuri strateginen merkitys ja se ”saattaisi toimia esimerkkinä lentoliikenteen maailmanlaajuiselle vapauttamiselle ja sääntelyn yhdenmukaistamiselle”. Siksi tuomme uudelleen julki vastustuksemme ja pyrimme siihen, että kukin maa vapauttaa tätä tärkeää julkista palvelua.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Kannatin äänestyksessä mietintöä ehdotuksesta neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen tekemisestä ja väliaikaisesta soveltamisesta (8044/3/2007 – KOM(2006)0169 – C6-0210/2007 – 2006/0058(CNS)).

Saïd El Khadraoui korosti aivan oikein, että on tärkeää luoda EU:n ja Yhdysvaltojen välinen avoin lentoliikennealue ja mahdollistaa siten EU:n ja Yhdysvaltojen välisten lentoliikenteen sisämarkkinoiden synty. Olen samaa mieltä siitä, että näin mahdollistetaan investointien vapaa virtaaminen ja se, että EU:n ja Yhdysvaltain lentoyhtiöt voivat tarjota lentoja rajoituksetta myös kummankin sopimuspuolen kotimarkkinoilla. Tämä on merkittävä askel eteenpäin.

Oli erittäin tarkoituksenmukaista nostaa tässä yhteydessä esille ympäristönsuojelu. Ilmailulla on useita kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita ovat erityisesti sen aiheuttama melu ja osuus ilmastonmuutokseen. Siksi kannatan säännöstä, jolla vaaditaan sekä EU:ta että Yhdysvaltoja ryhtymään tehokkaisiin toimiin ilmailun kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatin tätä mietintöä, jolla hyväksytään suunnitelmat vapauttaa EU:n ja Yhdysvaltojen väliset lentoliikennejärjestelyt. Tämä tasoittaa Yhdysvaltoihin lentävien eurooppalaisten lentoyhtiöiden toimintaedellytyksiä, ja sen pitäisi mahdollistaa järkevämpi reittien rakentaminen, johtaa parempiin palveluihin ja tehokkaampaan lentojen reititykseen. Lisätessään mahdollisten Atlantin ylittävien reittien määrää se voi jopa johtaa matkustajahintojen alentumiseen.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Tämän sopimuksen tekemisellä pyritään vastaamaan pitkäaikaisiin tarpeisiin Atlantin molemmin puolin. Vapauttamisen edetessä ja sääntelyn lähentyessä maailmanlaajuisesti se tuo selviä etuja kuluttajille. EU:n osalta se lisäksi takaa sen, että yhteisön lainsäädäntöä noudatetaan.

Tämän sopimuksen tekemiseksi tehtyä työtä on siksi pidettävä erittäin tärkeänä. Se on tuottanut uuden oikeudellisen kehyksen, joka takaa kauaskantoisen sopimuksen yhdennettyjen transatlanttisten lentoliikennemarkkinoiden luomiseksi. Ne hyödyttävät sekä kuluttajia että yrityksiä.

Kuitenkin kun tätä sopimusta lukee, on ilmeistä, että Yhdysvaltojen lentoyhtiöiden ulkomaisen valvonnan rajoituksien poistaminen on jokseenkin suhteetonta. Lisäksi kabotaasia ei ole otettu mukaan. Siksi Euroopan parlamentin ehdotus sisällyttää sopimukseen seuraavat vaiheet, sopimuksesta päättämisen määräajat ja mahdollisen noudattamatta jättämisen seuraukset on tässä vaiheittaisessa lähestymistavassa ratkaisevan tärkeä ja sitä on pidettävä erittäin hyvänä asiana. Lisäksi on säädetty ehdoista, joilla EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoille palautettaisiin täysi vastavuoroisuus, mikäli neuvotteluissa ei saavuteta molempien sopimuspuolien toivomaa tasapainoa.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että tämä on hyvä alku kohti tavoitteita, joita ei vielä ole saavutettu

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen vakuuttunut siitä, että tällainen sopimus tarvitaan, mutta sen on oltava sellainen, jonka molemmat puolet voivat toteuttaa. Kaakkois-Englannin lentokenttien on täytynyt avata lentokoneiden lähtö- ja saapumisaikoja yhdysvaltalaisille lentoyhtiöille ja mahdollisesti monille muille. Sama ei ole pätenyt Yhdysvaltoihin. EU:n lentoyhtiöille ei myönnetä oikeutta lentää Yhdysvaltain sisäisiä lentoja. Tämä tarkoittaa, että Gatwickista New Yorkiin lähtevät koneet eivät voi lentää Los Angelesiin, mutta Yhdysvalloista Gatwickiin lähtevät koneet voivat lentää minne tahansa EU:n sisällä. Myöskään Yhdysvaltain ulkomaista omistusta koskevissa säännöissä ei ole mitään lievennystä.

Ensimmäisen vaiheen sopimuksesta puuttuu selvästi tasapaino; tähän tasapainottomuuteen EU:n suhteen on toisen vaiheen neuvotteluissa puututtava kiireellisesti. Aion tehostaa tätä pyrkimystä lainsäätäjien transatlanttisen vuoropuhelun yhteydessä.

– Mietintö: Lamassoure, Severin (A6-0351/2007)

  Philip Claeys (ITS). – (NL) Arvoisa puhemies, en aio kerrata eilistä keskustelua. Kerroin silloin, että meidän kannaltamme Alain Lamassouren mietintö merkitsee asioiden aloittamista väärästä päästä, koska meillä ei yhä ole voimassaolevaa siirtymäkauden sopimusta, ei mitään uutta sopimusta. Tämän mietinnön ongelma on siinä, että se päästää taas valloilleen eurofederalistien symbolisen Loch Nessin hirviön, toisin sanoen ylikansallisten listojen peikon, ja näiden listojen perusteella osa Euroopan parlamentin jäsenistä valittaisiin. Lisäksi lähden yhä siitä olettamuksesta, että olemme täällä jäsenvaltioissa olevien valitsijoidemme, jäsenvaltioiden väestön edustajina, emmekä vain joinakin abstrakteina Euroopan unionin kansalaisina.

  Ryszard Czarnecki (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, talo on rakennettava siten, että ensin tehdään perustukset, ei päinvastoin. Näin kuitenkin Alain Lamassouren ja Adrian Severinin mietinnössä tosiasiassa tehdään. Perustan muodostaa sopimus Euroopan unionista. Sopimus on ensin ratifioitava, ja ratifiointi tapahtunee tulevien viikkojen aikana. Se on yksi syy, jonka vuoksi äänestin tätä mietintöä vastaan, vaikka siinä on monia hyviä näkökohtia. Toinen syy äänestää vastaan oli se, että en yhdy ajatukseen, että maani edustajia olisi peräti kolme nykyistä vähemmän. Puolan jäsenten määrä alenisi 54:stä 51:een. Näistä syistä äänestin mietintöä vastaan.

  Mikel Irujo Amezaga (Verts/ALE). - (ES) Jätin itse asiassa eilen kirjallisen äänestysselitykseni ja sain vastauksen, että se on yhä käsiteltävänä. Se siitä, mutta toinen asia on, että nimeni on Irujo Amezaga. ”Amenaza” merkitsee espanjassa jotain aivan muuta, nimittäin uhkaa, ja mielestäni en nyt ole sitä.

Joka tapauksessa äänestysselitykseni koski Alain Lamassouren mietintöä. Äänestin tätä mietintöä vastaan myöntäen, että Euroopan parlamentin kokoonpano on vaikea asia. Tarkistukseni, joka koski ylikansallisia vaalipiirejä ja jossa tunnustettiin poliittiset ja kulttuuriset realiteetit, yli nykyisten jäsenvaltioiden rajojen, hylättiin valiokunnassa. Jos todella haluamme Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisen eurooppalaisten unionin, tämän parlamentin olisi oltava avoin toisentyyppisille realiteeteille.

  Puhemies. − (EN) Olen pahoillani, että ääntämykseni on niin puutteellinen – espanjan tuntini jatkuvat.

  Jim Allister (NI), kirjallinen. − (EN) Euroopan parlamentin tulevaa kokoonpanoa koskevassa äänestyksessä vastustin tarpeetonta yritystä (tarkistus 26) kasvattaa Irlannin tasavallan edustusta kolmeentoista parlamentin jäseneen. Pohjois-Irlannin väestö on 1,7 miljoonaa, ja sillä on kolme parlamentin jäsentä; Irlannin tasavallan väestö on 4,3 miljoonaa, mutta tarkistuksen 26 mukaan sillä olisi tulevaisuudessa 13 jäsentä. Tämä merkitsisi yhtä edustajaa 330 000 kansalaista kohti, kun taas Pohjois-Irlannissa suhde on yksi edustaja 630 000 kansalaista kohti. Irlannista on selvästi huolehdittu jo hyvin avokätisesti, ja sen pitäisi pitää itseään onnekkaana, jos se saa pitää 12 paikkaansa.

  Jan Andersson, Göran Färm ja Inger Segelström (PSE), kirjallinen. − (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit äänestimme mietinnön puolesta. Alenevan suhteellisuuden periaate on mielestämme järkevä ja sillä on hyvät mahdollisuudet saada EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten tuki. Muilla esitetyillä ehdotuksilla ei ole realistisia mahdollisuuksia tulla huippukokouksen hyväksymiksi. Mietinnössä Ruotsille annetaan 20 paikkaa niiden 18 paikan sijasta, jotka saisimme sovellettaessa Nizzan sopimusta. Siksi sopimuksen hyväksyminen on tärkeää. Muussa tapauksessa sovelletaan Nizzan sopimusta, mikä tarkoittaisi, että kaikki muut jäsenvaltiot paitsi Saksa menettäisivät paikkoja.

On saatava selvyys siihen, miten kansalaisuuden käsite määritellään ja miten paikkajakoon ratkaisevasti vaikuttava väestöpohja lasketaan.

Suhtaudumme hyvin epäillen ylikansallisiin vaalilistoihin Euroopan parlamentin vaaleissa. Voimme kuitenkin hyväksyä, että asiaa tutkitaan.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegojeni Alain Lamassouren ja Adrian Severinin laatiman Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevan mietinnön puolesta. He kumpikin tiesivät, että parlamentin nykyistä kokoonpanoa, joka perustuu Bulgarian ja Romanian vuoden 2005 liittymisasiakirjaan, on muutettava, vaikka se merkitsisi paluuta Nizzan sopimuksen määräyksiin.

Pidän myönteisenä Alain Lamassouren pyrkimystä koota poliittisen perheensä rivit. Pidän valitettavana sitä, että tietyistä kansallisista kannoista, jotka eivät ole neuvoston päätösten mukaisia, on jouduttu käymään vaikeita keskusteluja ja lopulta sovittelemaan niitä täysistunnossa. Tämä keskustelu on joissain asioissa tuonut esille jäsenvaltioiden itsekkyyden määrän.

Vaikka minulla on varaukseni sen suhteen, että mahdollisuutta valita osa jäsenistä kansallisilta listoilta tutkittaisiin, olen tyytyväinen päätöslauselman liitteeseen 2, jonka mukaan hallitustenvälisen konferenssin on pyydettävä parlamentilta luonnos parlamentin jäsenten valitsemiseksi suorilla yleisillä vaaleilla, ja että siinä määritellään täsmällisemmin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kansalaisen käsite. Käsite Euroopan kansalainen on todellakin määriteltävä.

  Gerard Batten, Godfrey Bloom, Derek Roland Clark, Michael Henry Nattrass ja Jeffrey Titford (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Äänestin tarkistusta 25 vastaan, koska niin kauan kuin Yhdistynyt kuningaskunta on EU:n jäsen, Yhdistynyttä kuningaskuntaa EU:n parlamentissa edustavien jäsenten määrää ei saisi vähentää lainkaan. Sen vuoksi äänestäminen 74 parlamentin jäsenen puolesta olisi merkinnyt äänestämistä neljän jäsenen vähentämiseksi. Jos noudatetaan ehdotettua alenevan suhteellisuuden periaatetta, joka on vielä määriteltävä, pienet maat ja hyvin pienet valtiot saisivat suhteettoman edustuksen, kun taas suuret valtiot kuten Yhdistynyt kuningaskunta olisivat aliedustettuina. Kun otetaan huomioon, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan on vuodesta 2004 lähtien muuttanut suuria määriä Itä-Euroopan väestöä ja että näillä ihmisillä on nykyisin oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa, Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan parlamentin jäsenten määrä olisi pidettävä vähintään ennallaan tai sitä olisi nostettava.

  Colm Burke, Avril Doyle, Jim Higgins, Mairead McGuinness ja Gay Mitchell (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Alain Lamassouren mietintöä koskevan äänestyksen aikana olemme johdonmukaisesti äänestäneet jäsenvaltioiden välisen oikeudenmukaisen paikkajaon ja erityisesti Irlannin 13 paikan puolesta. Olemme koko prosessin kampanjoineet ajan maamme 13 paikan puolesta.

Perusteet äänestää puolesta tiedetään hyvin. Irlannin väestö kasvaa nopeasti – nopeimmin Euroopassa, sekä luonnollisena väestönkasvuna että kokonaiskasvuna mitattuna. Olemme myös Nizzan sopimuksen nojalla yksi suhteellisesti suurimmista häviäjistä Euroopan parlamentin paikkojen suhteen.

Valitettavasti Irlannin hallitus on tehnyt kovin vähän tukeakseen kampanjaa nykyisten 13 paikkamme säilyttämiseksi.

Tämänpäiväisellä äänestyksellämme ainakin varmistamme, että Irlannille jaettavat paikat eivät seuraavan vaalikauden osalta laske alle 12 paikan, ja varaudumme siihen, että ennen vuotta 2014 tarkastellaan perinpohjaisesti myös hankalaa kysymystä niin sanotun väestö vastaan kansalaiset -tilastoperustan käytöstä määritettäessä jäsenvaltioille myönnettävien parlamenttipaikkojen määrää.

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Kannatin Alain Lamassouren mietintöä, joka koskee Euroopan parlamentin paikkajakoa vuoden 2009 parlamenttivaalien jälkeen. Tämä uusi jako tuo tasapainoa paikkamääriin jäsenvaltioiden väestökehityssuuntauksia vastaavasti. Olen iloinen siitä, että Ranska on saanut kaksi parlamentin jäsentä lisää tarkistettuun Nizzan sopimukseen verrattuna.

Tuin myös ajatusta siitä, että uutta jakoa olisi tarkistettava hyvissä ajoin ennen vaalikautta 2014–2019, niin että parlamentin paikkojen uudelleenjaossa voidaan varmistaa oikeudenmukainen ja objektiivinen järjestelmä, joka ottaa huomioon väestömuutokset, jolloin perinteiset ”lehmänkaupat” jäsenvaltioiden välillä vältettäisiin.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Sosiaalidemokraattisen puolueen valitsemat jäsenet – vaikka he katsovat, että ratkaisu ei ole täydellinen eikä siinä vaadita uusien laajentumisten yhteydessä uusia neuvotteluja – tukevat Alain Lamassouren Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevaa mietintöä kolmesta syystä:

1. Jotkin jäsenvaltiot eivät suostu ajatukseen määritellä ainoastaan yleiset periaatteet ja pitävät hyväksymisen ehtona, että Euroopan parlamentin kokoonpano määritellään tarkasti ennen kuin ne hyväksyvät uudistussopimuksen. Tämä voisi vaarantaa Portugalin neuvoston puheenjohtajakauden ensisijaisen tavoitteen.

2. Alain Lamassoure on ehdottanut tasapainoista kompromissiratkaisua, joka mahdollistaa minimirajan, joka takaa runsaslukuisten pienten jäsenvaltioiden edustuksen ja joka alenevan suhteellisuuden periaatteen avulla ottaa huomioon muiden valtioiden väestön koon, ja takaa näin oikeudenmukaisen suhteen valtioiden välille.

3. Siitä syystä se estää Saksan, Puolan, Espanjan ja Italian jäsenten yritykset, joita on mahdoton hyväksyä, voimistaa väkirikkaampien valtioiden painoarvoa keskikokoisten valtioiden kuten Portugalin edustusta pienentämällä.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Minun on ilmaistava huolestuneisuuteni periaatteesta, jota jo ajatus esittää tämä mietintö täysistunnolle edustaa. Mielestäni ajatus, että parlamentti päättää oman kokoonpanonsa perustasta, on täysin virheellinen. Kuten eräs irlantilaisista kollegoistani sanoi keskustelussa, ei kukaan sahaa omaa oksaansa!

Olen ollut tämän parlamentin jäsen vuodesta 1984, jolloin parlamentin jäseniä oli 434. Nyt jäseniä on 785. Jokaisen parlamentin jäsenten määrän nousun myötä työryhmät, valiokunnat ja täysistunnot ovat tulleet kankeiksi ja tehottomammiksi. Oletetulla ”vähennyksellä” jäsenmäärä on nyt tarkoitus vakiinnuttaa 750:een. Tuo luku on 30–40 prosenttia liian suuri ollakseen tehokas, jollemme halua muuttaa itseämme Kiinan paljolti ornamentaalisen 3 000-päisen kansankongressin kaltaiseksi.

Toinen omituisuus, joka kummastuttaa minua on, että vaikka saamme valita oman kokoonpanomme, mikä on ratkaisevan tärkeä institutionaalinen päätös sekä EU:n toimielinten että unionin itsensä kannalta, emme yhden jäsenvaltion niskoittelun vuoksi saa valita omaa kokouspaikkaamme. Sen sijaan Strasbourgin kaupunki myy meille täyttä roskaa läpeensä asbestia täynnä olevalla rakennuksellaan.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), kirjallinen. − (PL) On valitettavaa, että on osoittautunut mahdottomaksi löytää uutta ja pysyvää ratkaisua Euroopan parlamentin paikkojen jakamiseksi unionin eri jäsenvaltioiden kesken. Nykyinen jakomenetelmä on väliaikainen ja koskee vain seuraavaa vaalikautta.

Paikkajaossa sovellettava menetelmä ei ole unionin kansalaisten kannalta selvä ja ymmärrettävä. Alenevan suhteellisuuden periaatteen soveltamisen lisäksi myös poliittisilla kriteereillä oli merkittävä vaikutus parlamentin paikkojen jakamiseen. Tämä oli haitallista kansalaisten edustuksen kannalta, jonka pitäisi tosiasiassa olla ohjaavana periaatteena. Lisäksi ehdotettu paikkajako perustuu tietyn jäsenvaltion asukasmäärään eikä kyseisen valtion kansalaisten määrään. Siten esimerkiksi minun maani Puola menettäisi tilapäisen taloudellisen muuttoliikkeen johdosta noin kaksi miljoonaa kansalaista, jotka ovat nykyisin työssä unionin muissa jäsenvaltioissa. Ohimennen sanoen, olisi myös korostettava, että tämä on epäjohdonmukaista, koska EU suosii työvoiman liikkuvuutta.

Haluaisimme toistaa varoituksemme siitä, että ne periaatteet, joilla unionia hallitaan, vaikuttavat kansalaisista liian monimutkaisilta. Siksi kansalaisten epäilykset unionin toimielimiä kohtaan entisestään voimistuvat.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Vastustamme tiukasti ajatusta yhdestä koko EU:n käsittävästä vaalipiiristä, jonka perusteella valittaisiin ehkä kymmenen prosenttia Euroopan parlamentin paikoista. Erillisen EU:n vaalipiirin luominen on keinotekoinen tapa yrittää muodostaa Euroopan kansa. Euroopassa ei ole mitään poliittista areenaa, jolla olisi sellaiset viestimet tai käytäisiin sellaista keskustelua, joka kattaa kaikki jäsenvaltiot. Jokaisella maalla on oma poliittinen asialistansa. Yritys, jolla pyritään murtamaan kielimuureja ja perinteitä luomalla EU:n puolueita, jotka ovat täysin riippuvaisia EU:n tuesta, on tuomittu epäonnistumaan.

Muistutamme, että 54,4 prosenttia äänestäjistä jätti äänestämättä vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa. Nukkuvien puolue on Euroopan parlamentin vaalien suurin puolue. Myöskään uusissa jäsenvaltioissa Euroopan parlamentin vaaleista ei ole innostuttu. Slovakiassa äänestysprosentti vuonna 2004 oli 16,96.

Mikäli EU laajentuu sellaisiin maihin kuin Ukraina ja Turkki, nykyisten jäsenvaltioiden valtuuskuntia on supistettava. Tämä koskettaa pienehköjä ryhmiä ja vähentää poliittista monimuotoisuutta. Euroopan parlamentissa ei tulevaisuudessa ole sijaa alueellisille puolueille tai vähemmistöpuolueille.

Sekä kristillisdemokraateilla/konservatiiveilla (PPE-DE) että sosialisteilla (PSE) näyttäisi olevan salattu poliittinen ohjelma, jolla ne yrittävät luoda Euroopan parlamenttiin kaksipuoluejärjestelmän.

Äänestämme mietinnön puolesta, emme siksi että se on erinomainen vaan siksi, että se edustaa parannusta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Selkiyttäkäämme asiaa, koska siihen liittyy paljon lukuja:

1. Tämä ehdotus merkitsee, että vuodesta 1999 alkaen Portugalin jäsenten määrä on vähentynyt ensin 25:stä 24:ään ja että se nyt vähenee 22:een. Saksa puolestaan säilytti 99 jäsentään, ja tämä luku vähenee nyt 96:een. Toisin sanoen Portugalin menetys on 12 prosenttia ja Saksan kolme prosenttia.

2. Kuudella väkirikkaimmalla maalla on nykyisin noin 56 prosenttia Euroopan parlamentin paikoista. Tämän ehdotuksen myötä ne säilyttävät edelleen 56 prosentin määräysvaltansa. Toisin sanoen ne eivät ole antaneet mitään.

Siksi perussopimusten käynnissä olevan uudistuksen yhteydessä suuret valtiot, soveltamalla väestökriteeriä ilman painotusta, vahvistavat valtaansa neuvostoon nähden ja säilyttävät kaiken määräysvaltansa Euroopan parlamentissa. Portugal jää häviölle! Jos yhdet hallitsevat, toisten on …

Jotkut yrittävät kätkeä sen, että ummistavat silmänsä näin sietämättömältä tilanteelta ja sanovat, että huonomminkin voisi olla. Toiset ajattelevat, että on luonnollista, että vain jotkut maat pystyvät puolustamaan etujaan … – toisten etujen kustannuksella.

Lopuksi totean, kuitenkin unohtamatta muita tärkeitä näkökohtia – kuten sitä, että torjumme ylikansallisen vaalielimen perustamisen tai sitä tosiasiaa, että mitä vähemmän Portugalilla on jäseniä, sitä vähemmän he edustavat maassamme olevaa poliittista moniarvoisuutta – muistutamme, että oikeudenmukaisessa institutionaalisen tason ratkaisussa on ehdottomasti kunnioitettava yhtäläisen oikeuksien varustettujen suvereenien valtioiden välisen yhteistyön periaatetta.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. − (EN) Kannata tarkistusta 26, jossa esitetään, että Irlannin olisi säilytettävä nykyiset 13 paikkaansa. Nizzan sopimuksen nojalla Irlannille annettiin 12 paikkaa. Nizzan sopimuksen jälkeen Irlannin väkiluku on kuitenkin kasvanut 12 prosenttia. Irlannin väkiluvun kasvu on EU:n nopeinta sekä maan väestön kasvuna että kokonaiskasvuna mitattuna. Tässä mietinnössä annetaan Irlannille 12 paikkaa – kolme vähemmän kuin ne 15 paikkaa, jotka Irlannilla oli vaalikaudella 1999–2004 – mikä tarkoittaa, että menetämme 20 prosenttia vuodesta 2004 alkaen olleesta kiintiöstämme.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit vastustavat EU:n perustuslakia ja ehdotusta EU:n uudistussopimukseksi. Emme hyväksy Eurooppa-neuvoston hallitustenväliselle konferenssille antamaa toimeksiantoa koskevan ehdotuksen ehtoja emmekä 5. lokakuuta julkistetun sopimusehdotuksen tekstiä.

Britannian konservatiivit pidättyivät äänestämästä Alain Lamassouren ja Adrian Severinin mietinnöstä Euroopan parlamentin tulevaa kokoonpanoa koskevaa Euroopan parlamentin lausuntoa koskevan neuvoston pyynnön yhteydessä. Toimimme niin, koska olemme eri mieltä yhteisesittelijöiden ehdottamasta mallista ja metodologiasta, joita pidämme pitkällä aikavälillä kestämättöminä. Olemme eri mieltä myös vaatimuksesta valita Euroopan parlamentin jäsenet ylikansallisilta listoilta.

Pidämme myös erittäin valitettavana sitä tosiasiaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Italian kesken tässä kysymyksessä vallinneesta tärkeästä historiallisesta tasa-arvosta on luovuttu. Aiomme siitä huolimatta jatkaa Yhdistyneen kuningaskunnan väestön etuja parhaiten ajavaa toimintaa. Nyt tämä väestö on mielestämme lukumäärältään aliedustettuna Euroopan parlamentissa. Nämä tekijät ratkaisivat kantamme äänestettäessä tästä mietinnöstä.

  Carl Lang (ITS), kirjallinen. – (FR) Miten jäsenvaltioiden edustajille voidaan jättää mietintö, jossa käytetään oikeudellisia ja institutionaalisia käsitteitä, jotka ovat yhtä aikaa epämääräisiä, uusia, vaarallisia ja utopistisia?

Aleneva suhteellisuus, joka on mietinnön keskeinen elementti, ei merkitse mitään muuta kuin sitä, että suuremmat valtiot menettävät jälleen paikkoja pienemmille valtioille. On totta, että prosessin käynnisti presidentti Chirac Nizzan Eurooppa-neuvoston kokouksessa hyväksymällä ensimmäisen kerran Ranskan kytkennän irti Saksasta, mikä oli perussopimusten hengen vastaista.

Jäsenten valitsemisessa ylikansallisilta listoilta on puolestaan ilmiselvää, että tarkoitus on tämä: päästä eroon poliittisesti sopimattomista puolueista, jotka eivät hyväksy velttoa sosiaalidemokraattista konsensusta, ja raivata pois kaikki viittauksetkin mihinkään, mikä on yhä kansallisvaltioiden kruununoikeuksien aluetta. On selvää, ettemme voi hyväksyä tätä.

Esittelijöiden ehdottama Euroopan kansalaisten käsite on sekä vaarallinen että utopistinen, ja tosiasiassa se on myös totalitaarinen. Se merkitsee, että kansallisuus on menneisyyteen kuuluva asia ja että uusi uljas maailma koostuu uudesta, vailla kansallisia erityispiirteitä olevasta ihmisestä, jolta on viety hänen juurensa, historiansa ja kulttuurinsa.

Kaikista näistä syistä katsomme, että Alain Lamassouren mietintö merkitsee oikeudelliselta, poliittiselta ja institutionaaliselta kannalta taantumista, jota emme voi hyväksyä.

  Kartika Tamara Liotard ja Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. – (NL) Euroopan parlamentin paikkojen jakaantuminen jäsenvaltioiden kesken ei perustu objektiivisiin väestölukuihin vaan menneisyydessä annettuihin lupauksiin ja voitettuihin tai hävittyihin neuvotteluihin. Tämän vuoksi suurilla mailla – Ranskalla, Italialla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla – on aina sama määrä paikkoja niiden erikokoisista väestöistä huolimatta, ja samoin on Espanjalla ja Puolalla. Sama pätee Kreikkaan, Portugaliin, Belgiaan, Tšekin tasavaltaan ja Unkariin. Jotkut maat ovat aliedustettuina, esimerkiksi Alankomaat, joka vuonna 2000 tyhmyyttään tyytyi pienempään paikkamäärään parlamentissa vastineeksi suuremmasta äänimäärästä neuvostossa. Tuemme esittelijän ehdotusta, koska se on lähempänä oikeudenmukaista jakoa kuin mikään aikaisempi ehdotus. Torjumme kaikki ne tarkistukset, joissa halutaan vähemmän oikeudenmukaista jakoa, riippumatta siitä, keitä ne suosivat, tai joissa kunkin maan väestömäärää laskettaessa tehdään ero ”kansalaisten” ja muiden asukkaiden välille. Tuemme tarkistuksia, joissa tuleva paikkajako ja jäsenvaltioiden väestöt kytketään automaattisesti yhteen. Torjumme jäsenvaltioiden paikkamäärien tulevat vähennykset, elleivät ne ole seurausta väestön vähentymisestä vaan siitä, että 750 paikan maksimimäärää vähennetään tai etsitään mahdollisuutta valita osa jäsenistä ylikansallisilta listoilta. Tällä varauksella äänestämme puolesta.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin mietinnön puolesta, ja kannatan tätä Alain Lamassouren ja Adrian Severinin mietintöä Euroopan parlamentin kokoonpanosta. Pidän joka tapauksessa melko omituisena, että parlamentilla on oikeus päättää paikkojensa jakautumisesta mutta ei siitä, missä se kokoontuu. On selvää, että neuvosto ei kykene selvittämään parlamentin kolmesta eri sijaintipaikasta johtuvaa sotkua, ja kehotan neuvostoa noudattamaan samaa logiikkaa, jota noudatetaan parlamentin paikkojen jaossa, ja antamaan sille oikeuden päättää itse kokoontumispaikastaan.

Tässä mietinnössä suositellaan uutta, oikeudenmukaisempaa Euroopan parlamentin kokoonpanoa, jota sovellettaisiin vaalikauden 2009–2014 parlamenttiin. Olen samaa mieltä mietinnön toimintaperiaatteesta, jossa suurempia jäsenvaltioita vaaditaan hyväksymään pienempi jäsenmäärä kuin mitä suhteellinen jako edellyttäisi. Se takaa, että pienemmillä jäsenvaltioilla on toimintakykyiset parlamenttivaltuuskunnat ja että parlamentti voi olla taas hiukan järkevämmän eli 750 jäsenen kokoinen.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Kun otetaan huomioon, että Euroopan parlamentin kokoonpanoa on jo tapahtuneiden ja tulevien laajenemisten vuoksi muutettava, katson, että tässä mietinnössä omaksutulla ratkaisulla on se hyvä puoli, että se on johdonmukainen jo (Nizzassa) sovitun suhteen. Se ei, säilyttämällä tasapainon mallin valtioiden välillä, mikä on aivan luonnollista, lisää väkirikkaimpien valtioiden määräysvaltaa muihin nähden, ja auttaa vähentämään uudistussopimuksen hyväksymiseen liittyviä vaikeuksia.

Sen vuoksi, huolimatta siitä, että kuten äänestyksestä käy ilmi, pidin parempana kansalaisuuden, en asuinpaikan, käsitteelle perustuvaa mallia – ottaen huomioon, että kansalaisten ja Euroopan unionin välisenä linkkinä on oltava kansalaisuus eikä asuinpaikka – äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Marek Siwiec (PSE), kirjallinen. − (EN) Tämänpäiväinen äänestys oli Euroopan parlamentin tulevan työskentelyn kannalta ratkaisevan tärkeä. Kun kyseessä on näin herkkäluonteinen asia, oli välttämätöntä saada Euroopan parlamentilta vahva poliittinen viesti vietäväksi Eurooppa-neuvostolle ja osoittaa, että kansalliset edut voidaan voittaa ja että on mahdollista sopia paremmasta järjestelmästä kuin siitä, josta säädettiin Nizzan sopimuksella. Vaikka tänään tehty ehdotus ei ole vielä lainkaan täydellinen, se on oikeudenmukaisempi kuin Nizzan sopimuksen mukainen paikkajako. Sen jälkeen kun parlamentti oli yksimielisesti vaatinut neuvostoa määrittelemään 9 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetun termin ”kansalaiset” hyvissä ajoin ennen seuraavia vuoden 2014 vaaleja, päätin maani edun ja Euroopan parlamentin toimintakyvyn turvaamiseksi äänestää mietinnön puolesta. Katsoin, että nyt oli saatu aikaan jotain edistystä aikaisemmin sovittuun nähden.

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (SV) Asian tärkeyttä ei pitäisi yliarvioida. Jäsenten uusi jako jäsenvaltioiden kesken ei muuta EU:n käynnissä olevaa kehitystä. Markkinaliberalistien ja federalistien enemmistö parlamentissa säilyy edelleen. Kuitenkin mietinnössä tuodaan selvästi julki ne periaatteet, jotka ohjaavat jakoa, josta tulee lopulta kuitenkin luonnostaan likimääräinen. Jaosta tulee nykytilanteeseen verrattuna vielä jopa parempi, koska suurin maa saa vähemmän jäseniä, kun taas pienimmät maat saavat lisää. Äänestin siksi mietinnön puolesta, vaikka siinä on yksittäisiä kohtia, joita en tue, kuten määräykset ylikansallisista listoista ja eurooppalaisista puolueista.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kreikan kommunistinen puolue Euroopan parlamentissa äänesti Alain Lamassouren ja Adrian Severinin mietintöä vastaan, koska sillä vahvistetaan edelleen Euroopan parlamentin vastakkainasettelua korostavaa luonnetta.

  Thomas Wise (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Äänestin tarkistusta 25 vastaan, koska niin kauan kuin Yhdistynyt kuningaskunta on EU:n jäsen, Yhdistynyttä kuningaskuntaa EU:n parlamentissa edustavien jäsenten määrää ei saisi vähentää lainkaan. Sen vuoksi äänestäminen 74 parlamentin jäsenen puolesta olisi merkinnyt äänestämistä neljän jäsenen vähentämiseksi. Jos noudatetaan ehdotettua alenevan suhteellisuuden periaatetta, joka on vielä määriteltävä, pienet maat ja hyvin pienet valtiot saisivat suhteettoman edustuksen, kun taas suuret valtiot kuten Yhdistynyt kuningaskunta, olisivat aliedustettuina. Kun otetaan huomioon, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan on vuodesta 2004 lähtien muuttanut suuria määriä Itä-Euroopan väestöä ja että näillä ihmisillä on nykyisin oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa, Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan parlamentin jäsenten määrä olisi pidettävä vähintään ennallaan tai sitä olisi nostettava.

  Lars Wohlin (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Ruotsin olisi pidettävä kansanäänestys uudesta perustuslaista, jotta se saa poikkeuksia ja, Yhdistyneen kuningaskunnan tavoin, osallistumattomuutta koskevan lausekkeen. Tällaisella osallistumattomuutta koskevalla lausekkeella Ruotsi saa esimerkiksi oikeuden päättää itse euron käyttöönotosta ja mahdollisen käyttöönoton ajankohdasta samoin kuin liittymisestä sosiaaliseen peruskirjaan. Tämä ei kuitenkaan merkitse, etten haluaisi EU:n perustaksi selväsanaista asiakirjaa, jossa määritellään selvästi EU:n toimivalta-alueet. Sellaisen asiakirjan on sisällettävä muun muassa säännöt Euroopan parlamentin paikkajaosta. Siksi olen valmis tukemaan sitä osaa EU:n uudesta perustuslakiehdotuksesta, joka koskee paikkojen jakamista.

Tosiasia on, että jos ehdotusta paikkajaosta ei saada vastaamaan EU:n uutta perustuslakiehdotusta, on olemassa suuri uhka, että meidän on palattava Nizzan sopimukseen. Nizzan sopimuksen seurauksena Ruotsi saisi vain 18 paikkaa, kaksi vähemmän kuin Ruotsi saa EU:n uuden perustuslakiehdotuksen nojalla ja kaksi vähemmän kuin mihin Ruotsi on oikeutettu, jos EU:n jäsenvaltioiden suhteellinen koko otetaan huomioon.

− Gazan alueen humanitaarinen tilanne (B6-0375/2007)

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Gazan humanitaarista tilannetta koskevan päätöslauselman puolesta. Olen huolissani terveysindikaattoreiden huonontumisesta Palestiinassa ja tietoinen niistä vaikeuksista, joita aiheuttaa rajatarkastuspisteiden sulkeminen, joka rajoittaa taloudellista toimintaa ja tavaroiden vapaata liikkumista. Vaadin, että hätäavun ja humanitaarisen avun sallitaan jatkua esteettömästi.

Tuomitsen Gazassa vallitsevat kaiken aikaa vaikeammiksi käyvät olosuhteet: Saarto estää ihmisten ja tavaroiden liikkumisen, veden, ruuan ja sähkön saanti on osittain yksityistetty ja maatalousmaa tuhottu. Peruspalvelut kuten jätteidenkeruu eivät enää toimi kunnolla ja ovat romahtamispisteessä.

Katson, että Gazassa on ehdottomasti kunnioitettava kaikkia ihmisoikeuksia ja vaadin kansainvälisen rauhankonferenssin järjestämistä, jotta israelilaisten ja palestiinalaisten välille saadaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha. Tämän rauhan olisi perustuttava asiaankuuluviin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin, jotka koskevat israelilaisten oikeutta elää turvassa tunnustettujen rajojen sisällä ja palestiinalaisten oikeutta elinkelpoiseen valtioon.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen tätä päätöslauselmaa. Nykyinen humanitaarinen tilanne Gazassa on erittäin huolestuttava. Israelin toteuttama Gazan alueen saarto on kumottava, ja sähkön ja polttoaineen toimitukset alueelle on turvattava. Israelin on myös taattava varojen toimitukset Gazan alueelle, koska ne ovat olleet keskeytyksissä syyskuusta 2007 alkaen. Varojen puutteella on vakava vaikutus Palestiinan kansan taloudelliseen, sosiaaliseen ja päivittäiseen elämään.

Neuvoston ja komission on käytettävä kaikki mahdollinen painostus Israelin taivuttamiseksi toimimaan ja takaamaan vastedes välttämättömän humanitaarisen avun saanti Palestiinan kansalle.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Euroopan parlamentti on ottanut huomioon sen hirvittävän tilanteen, johon palestiinalaiset on saatettu. Parlamentti on hyväksynyt päätöslauselman, jossa se tunnustaa ei vain Gazan alueella vaan myös muilla miehitetyillä palestiinalaisalueilla vallitsevan äärimmäisen vakavan tilanteen. Päätöslauselmassa ei kuitenkaan pidetä Israelia vastuuvelvollisena tai tuomita sen syvälle ulottuvaa vastuuta erityisesti palestiinalaishallinnon ja sen tukena olevien instituutioiden ja infrastruktuurien, muun muassa väestön tärkeimpien perustarpeiden täyttämiseen tarvittavien infrastruktuurientuhoamisesta, eikä suvereenin, itsenäisen ja elinkelpoisen palestiinalaisvaltion perustamisen estämisestä.

Israel on määrännyt Gazan alueelle YK:n virkailijoiden jo kauan sitten tuomitseman julman saarron, millä se on luonut palestiinalaisille jättiläismäisen vankilan riistäen heiltä perusihmisoikeudet ja estämällä YK:n järjestöjen humanitaarisen avun toimittamisen.

On elintärkeää, että tämä epäinhimillinen saarto poistetaan ja Israel määrätään lopettamaan aggressionsa palestiinalaisia kohtaan ja kunnioittamaan täysin kansainvälistä oikeutta ja YK:n päätöslauselmia ja noudattamaan niitä. Myös kiireellisen humanitaarisen avun toimittaminen palestiinalaisille on ehdottoman välttämätöntä.

Lähi-itään on saatavissa oikeudenmukainen ja kestävä ratkaisu vain kunnioittamalla Palestiinan kansan luovuttamatonta oikeutta itsenäiseen ja suvereeniin valtioon, jolla on vuoden 1967 rajat ja jonka pääkaupunki on Itä-Jerusalem.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatin äänestyksessä tätä päätöslauselmaa, jossa kiinnitetään huomio Gazan alueen ihmisten ahdinkoon. Siinä kehotetaan Israelia täyttämään Geneven yleissopimusten mukaiset kansainväliset velvollisuutensa turvata humanitaarisen avun ja olennaisten palvelujen kuten sähkön ja polttoaineen toimitukset Gazan alueelle. Vaadin kansainvälisen rauhankonferenssin koollekutsumista ja saarron lopettamista, ja pyydän komissiota ja neuvostoa toimimaan näiden asioiden hyväksi. Näin useimpien muiden Euroopan parlamentin jäsenten tavoin pyrin esittämään ajatuksia, joiden avulla tilanne alueella saataisiin paremmaksi niille, jotka kärsivät vallitsevan tilanteen seurauksista.

  Pierre Schapira (PSE), kirjallinen. – (FR) Suhtaudun myönteisesti parlamentin Gazan aluetta koskevaan päätöslauselmaan. Israelin hallituksen toimi, jolla se julisti Gazan alueen ”vihamieliseksi alueeksi”, viitoittaa tietä talouspakotteille. Tämä toimi tulee aikaan, jolloin Gazan alue on joutunut humanitaariseen kriisiin, jota pahentaa palestiinalaishallinnolle annettavan suoran kansainvälisen avun lakkauttaminen sekä se, että Israel ei ole maksanut palestiinalaishallinnolle takaisin maaliskuusta 2006 lähtien erääntyneitä veroja.

Vaikka Israelin viranomaiset ovat sallineet ruokarekkojen pääsyn Gazaan, YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelin on raportoinut peruselintarvikkeiden pulasta, jonka aiheuttaa Karnin raja-aseman toistuva sulkeminen.

Meillä ei olisi näin mittavaa humanitaarista kriisiä, jos emme ennen kaikkea olisi katkaisseet apuamme Palestiinan kansalle. Monet muut järjestöt, erityisesti lukuisat eurooppalaiset paikallisviranomaiset, säilyttivät yhteistoimintansa palestiinalaishallinnon kanssa. Eikö meidän olisi aika tarkastella uudelleen Palestiinaan kohdistuvaa pakotepolitiikkaamme, jotta sillä ei estetä välttämättömän humanitaarisen avun toimittamista paikalliselle väestölle?

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Haluan korostaa Gazan alueen humanitaarisen tilanteen merkitystä.

Vaikka myönnän, että poliittinen tilanne on yksi Gazan alueen ihmisten ahdinkoa määräävä tekijä, kärsijöinä ovat kuitenkin ihmiset – miehet, naiset ja lapset. Tällä voi olla arvaamattomia vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Olen yhtä mieltä siitä, että Israelin on tunnettava olonsa turvatuksi omilla rajoillaan. Israelilla on kuitenkin myös velvollisuus varmistaa, että Gazan alueelle annetaan humanitaarista apua.

Gazasta on lopetettava hyökkäykset Israeliin, ja meidän kaikkien on tuettava elinkelpoisen valtion luomista palestiinalaisille, jotta Palestiinan kansa voi elää turvallisissa rauhan oloissa.

Tuen tätä mietintöä, koska se on ehdottoman tärkeä juuri nyt, kun me EU:ssa tuomme äänemme kuuluviin Gazan ihmisten puolesta. He tarvitsevat apua, ja meidän on sitä annettava.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) Haluan tukea parlamentin jäsenten pyrkimyksiä kiinnittää huomiomme niihin vaikeisiin ongelmiin, joita erityisesti Gazan alueella, Israelin valtiossa ja palestiinalaisalueilla asuvat joutuvat kohtaamaan.

Ainoa tie eteenpäin on se, että ryhdytään toimenpiteisiin Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien puitteissa ja kutsutaan tältä pohjalta koolle kansainvälinen rauhankonferenssi.

− Mietintö: Romeva i Rueda (A6-0338/2007)

  Bernadette Vergnaud (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, naisia tapetaan heidän sukupuolensa vuoksi. Näihin naismurhina tunnettuihin tappamisiin on syynä sosiaalinen ympäristö, jossa vaikuttaa patriarkaalinen ajattelutapa, joka estää naisia tulemasta yhteiskunnallisesti riippumattomiksi.

Raül Romeva i Ruedan erittäin tasapainoinen mietintö, vaikka se käsitteleekin erityisesti Latinalaisen Amerikan ja Meksikon naismurhia, muodostaa osan maailmanlaajuista strategiaa naisten väkivaltaisten kuolemien hävittämiseksi perin juurin kaikkialta maailmasta. Siksi äänestin mietinnön puolesta: EU:n on edistettävä ja puolustettava sukupuolten tasa-arvoa.

Tarkistuksissani, jotka esittelijä oli todella ottanut mukaan, keskityin tukeen uhrien perheille, jotka ovat usein täysin vailla apua ja mikä pahempaa, joutuvat kestämään sen tuskan, että näkevät näiden murhien jäävän rangaistuksitta. Siksi kehotan vahvistamaan tietoisuutta lisääviä ohjelmia ja koulutusohjelmia, joissa käsitellään sukupuolten tasa-arvon problematiikkaa ja joilla edistetään tehokkaiden suojelujärjestelmien luomista todistajille, uhreille ja heidän perheilleen, samoin kuin psykologisen tuen ja ilmaisen oikeusavun saantia.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä espanjalaisen kollegamme Raül Romeva i Ruedan mietintöä, jonka aiheena ovat naismurhat Keski-Amerikassa ja Meksikossa ja EU:n rooli tässä yhteydessä.

On valitettavaa, että keskitymme tässä Keski-Amerikkaan ja Meksikoon, sillä maailmassa on paljon paikkoja, joissa kysymystä naismurhista ei ole ratkaistu. Tuen kaikkia maailmanlaajuisia strategioita, joilla pyritään naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen. Naisten kärsimykseen ei voida suhtautua välinpitämättömästi, ja meidän on tuettava naisia, koska heidän kapinansa tulee olemaan monien Euroopan unionin edistämiä ihanteita puolustavien geopoliittisten kehityssuuntausten lähteenä.

  Gerard Batten, Godfrey Bloom, Derek Roland Clark, Michael Henry Nattrass ja Jeffrey Titford (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) UKIP pidättyi äänestämästä tästä mietinnöstä, koska emme tunnusta parlamentin legitiimiyttä. Tämä ei millään tavoin kuvasta näkemyksiämme mietinnön sisällöstä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Äänestimme tämän mietinnön puolesta. Siinä tuodaan esiin Euroopan parlamentin solidaarisuus niitä naisia kohtaan, jotka kärsivät väkivallasta kautta maailman, myös Euroopan unioniin kuuluvissa maissa. Mietinnön pääpaino on kuitenkin vakavassa tilanteessa Meksikossa ja tietyissä Keski-Amerikan maissa, joissa vallitsee todellinen naismurhien kulttuuri. Niissä on viime vuosina tapahtunut tuhansia naisten väkivaltaisia kuolemia, mitä ei voi lukea yksinkertaisesti väkivallan ilmapiirin yleistymisen syyksi.

Tilanne johtuu kulttuurisista seikoista ja sosioekonomisista olosuhteista, jotka ovat naisten kannalta epäsuotuisat, ja se on huonompi alkuperäisväestöön kuuluvien naisten tapauksessa, sillä nämä naiset ovat suuressa määrin taloudellisesti riippuvaisia. Tilannetta kuitenkin pahentaa myös rikollisjoukkioiden toiminta.

Toivomme, että tämä mietintö kääntää huomion tähän vakavaan tilanteeseen ja siten osaltaan varmistaa sitä, että kyseisissä maissa ryhdytään välttämättömiin toimiin naismurhien ja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Kesäkuun lista katsoo, että ihmisoikeuksia on puolustettava kaikissa yhteiskunnissa kautta maailman, sekä EU:n jäsenvaltioissa että muissa maissa.

Mietintö on esitys päätöslauselmaksi, jossa vaaditaan jäsenvaltioita ja asianomaisia valtioita tekemään työtä naisten oikeuksien puolustamiseksi. Se on perusteltu syy, mutta tämä ei ole oikea foorumi asiasta keskustelemiseksi. Kuten tavallista, siihen on sisällytetty kohtia, joissa EU yrittää toimia ulkopolitiikassa yhtenäisenä. Mietinnössä ehdotetuilla uusilla budjettikohdilla, kampanjoilla ja työtehtävien lisäämisellä EU pyrkii omimaan itselleen lisää valtaa ja käyttämään tämänkaltaisia kysymyksiä keinona sen tavoittelussa.

Naisiin kohdistuvia rikoksia ei saa hyväksyä, ja suvereenien valtioiden välistä keskustelua niiden lopettamiseksi on pidettävä myönteisenä, koska on tärkeää parantaa naisten haavoittuvaa asemaa suuressa osassa maailmaa. EU:n ei kuitenkaan pidä harjoittaa yksittäistä politiikkaa. Tästä syystä valitsimme äänestämisen mietintöä vastaan.

  Jean Lambert (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Tuen täysin tätä mietintöä. Kestävä kehitys on mahdotonta, jos ei oteta huomioon sukupuolten tasa-arvoa ja oikeutta ihmisarvoon sekä elämään levollisissa oloissa. Tällaisia rikoksia ei pitäisi nähdä yksinkertaisesti kulttuurin ilmentyminä, eikä niitä pitäisi sivuuttaa, vaikka ne kohdistuisivat naisiin, jotka työskentelevät seksityöläisinä. Jos ei aidosti ja johdonmukaisesti ponnistella rikoksentekijöiden tutkimiseksi, asettamiseksi syytteeseen ja rankaisemiseksi, annetaan viesti, että väkivalta on hyväksyttävää. Silloin kukaan ei ole turvassa. Mietinnössä hahmotellut ehdotukset ansaitsevat tukemme, ja luotan siihen, että parlamentti seuraa niiden eteenpäinmenoa. Ulkopolitiikkamme ihmisoikeusulottuvuus on erittäin tärkeä: meidän on työskenneltävä sen puolesta, että ihmiset saavat elää rauhassa ja turvallisesti ja että he voivat käyttää demokraattisia oikeuksiaan ja vapauksiaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja ammatistaan ja asemastaan riippumatta.

  Erika Mann (PSE), kirjallinen. − (EN) Kollega Raül Romeva i Ruedan mietintö naisten murhista Keski-Amerikassa ja Meksikossa ja Euroopan unionin roolista niiden estämiseksi on hyvin tasapainoinen. Kiitän esittelijää hänen erinomaisesta työstään ja paneutumisestaan asiaan. Hän johti neuvotteluja hyvin herkällä ja myönteisellä poliittisella otteella. Haluan kiittää myös siitä aktiivisuudesta, jolla hän omistautui tälle aiheelle.

Ihmisoikeudet ovat Euroopan unionissa erittäin tärkeällä sijalla. Onneksi EU:n ja Meksikon kesken ihmisoikeusteemoilla on tärkeä rooli; osana vapaakauppasopimusta niillä on jopa eräällä tavoin virallinen luonne, ja niillä on ratkaisevan tärkeä osa myös parlamentaarisen sekavaliokunnan valtuuskunnassa, jonka puheenjohtaja ilokseni olen. Meksikon puolelta sen puheenjohtajana on senaattori José Guadarrama Márquez.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta ja annan sille voimakkaan tukeni. Se on osa naismurhien lopettamiseen ja estämiseen tähtäävää maailmanlaajuista strategiaa, ja siinä ehdotetaan EU:lle toimia kumppanuussopimuksien puitteissa. Toivon, että kansalliset hallitukset ottavat tämän asian käsiteltäväksi Latinalaisen Amerikan maiden kanssa ylläpitämiensä kahdenvälisten suhteiden yhteydessä ja unionin toimielimet osana strategista kumppanuuttaan ja vahvistavat näin väkivallan ennaltaehkäisyä ja siltä varjelemista koskevia politiikkojaan.

  Tobias Pflüger (GUE/NGL), kirjallinen. − (DE) Tuin kollegani Raül Romeva i Ruedan mietintöä, koska hän määrittelee selvästi muutamilla näkökohdilla Meksikon ja Keski-Amerikan naismurhien syyt. Murhat tapahtuvat kenenkään estämättä yksinomaan taloudellisten etujen ohjaamassa sosioekonomisessa ympäristössä. Suuri osa niistä on esiintynyt niin kutsuttujen vapaakauppavyöhykkeiden maquiladora-teollisuudessa eli vientimarkkinoille tuottavissa alihankkijayrityksissä. Näiltä vyöhykkeiltä puuttuu sosiaalinen infrastruktuuri, köyhyys on suurta ja niillä toimii lisäksi puolilaillisia turvallisuusjoukkoja, joihin ei sovelleta rangaistuksia.

Näitä rakenteita tukevat osaltaan myös kaupan helpottamiseen keskittyvät EU:n suhteet Meksikoon ja Keski-Amerikkaan. Ennen tämän vuoden loppua allekirjoitettavaksi tarkoitettu EU:n assosiaatiosopimus Keski-Amerikan kanssa jo osoittaa nykyisessä muodossaan, että EU on kiinnostunut pääasiassa markkinoiden vapauttamisesta ja sääntelyn purkamisesta. Kuitenkin se, että ”luodaan kauppaa ja sijoituksia edistävät puitteet”, mitä komissio vaati 8. joulukuuta.2005, johtaa täsmälleen niihin rakenteisiin, joiden mietinnössä aivan oikein osoitetaan muodostavan epäsuotuisat sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet naismurhien suurelle määrälle.

Mietintö on myös tärkeänä signaalina siinä, että on vihdoin toimittava EU:n ja Meksikon välillä sovitun niin sanotun yleissopimuksen ihmisoikeuslausekkeen mukaisesti. Myös omaisten ja uhrien yhdistysten työtä on vahvistettava.

− Mietintö: Staes (A6-0337/2007)

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Mietinnössä suositetaan, että petosten torjumiseksi passitustapahtumat olisi tietokoneistettava ja oikeudellisia puitteita tarkistettava ja että komission ja jäsenvaltioiden olisi parannettava fyysisiä tarkastuksia yhteisen riskianalyysin perusteella. Tämä asia koskee Yhdistynyttä kuningaskuntaa: jopa neljä prosenttia mahdollisista arvonlisäverotuloista menetetään tällä alalla tapahtuvien petosten takia.

  Andreas Mölzer (ITS), kirjallinen. − (DE) Rajojen poistuminen on hyvin lyhyessä ajassa näkynyt selvästi savukkeiden liikevaihdon voimakkaana laskuna, joka ei rajoitu vain rajaseutuun vaan myös sisämaahan. Lohduton työmarkkinatilanne houkuttelee lukemattomia yksityishenkilöitä salakuljettamaan pieniä määriä tupakkatuotteita jalkaisin yli rajan ja siten lisäämään tulojaan.

Suurista kuljetuskustannuksista huolimatta syntyvät huikeat voittomarginaalit ovat myös vaikuttaneet tupakan salakuljetuksen voimakkaaseen lisääntymiseen viime vuosina. Käytäntö, jota jotkut pitävät pikkurikkomuksena, antaa varsin hyvän toimeentulon rikollisjoukoille. Onhan lopulta helppoa tuoda näitä mustan pörssin tuotteita EU:n alueen tupakoitsijoille. Salakuljettajat tietävät, että tiedotuskampanjat tuskin muuttavat tilannetta miksikään, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että useimmat ostajat ovat varsin hyvin selvillä näiden tuotteiden haitallisten aineiden korkeammista pitoisuuksista ja riskistä saada rangaistus.

Montenegron rooli on erityisen kunniaton, koska siitä on tullut Euroopan tärkein tupakan salakuljetuksen tärkein keskus. Lisäksi Montenegron valtio saa siitä tuntuvia tuloja. Jo käynnissä olevien keskustelujen kuluessa tässä on varmasti käytettävä enemmän painostuskeinoja. Tietenkin myös rangaistuksia on tuntuvasti kovennettava, ja on otettava käyttöön yhtenäinen merkintäjärjestelmä, jotta tupakantuottajien harjoittamasta laittomaan jälleentuontiin johtavasta tuottoisasta vientibisneksestä saadaan tehdyksi loppu.

  Glenis Willmott (PSE), kirjallinen. − (EN) Euroopan parlamentin työväenpuolueen ryhmä tukee petosten ja laittoman savukekaupan torjuntaan EU:ssa tähtäävän Philip Morris -sopimuksen tavoitteita. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ei kuitenkaan ole allekirjoittanut sopimusta, koska se ei ole voinut toimia ristiriidassa savukkeiden salakuljetusta koskevan Yhdistyneen kuningaskunnan nykyisen lainsäädännön kanssa. Nykyistä lainsäädäntöä sovelletaan kaikkiin tupakanvalmistajiin, mikä on tärkeää sen varmistamisessa, että salakuljetusta ei yksinkertaisesti siirretä tuotteisiin, joiden valmistajina ovat yritykset, jotka ovat tehneet valinnan olla allekirjoittamatta sopimusta tai jotka voisivat jossain vaiheessa valita vetäytymisen siitä. Tämä lainsäädäntö ei myöskään sisällä mitään merkittäviä poissulkemisia, mikä antaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle paremmat mahdollisuudet puuttua sen kohtaamiin savukkeiden salakuljetukseen liittyviin ongelmiin.

– Mietintö: Jensen (A6-0349/2007)

  Nina Škottová (PPE-DE). - (CS) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen iloinen Anne E. Jensenin tarmokkaasti toteutetusta mietinnöstä, koska maahuolintapalvelujen laadun laskusta on viime aikoina tullut yhä polttavampi kysymys ja ilmailualan akilleenkantapää.

Tähän on monia syitä. Haluaisin käsitellä niitä, jotka koskevat joillakin EU:n lentokentillä toteutettuja laajennettuja turvatoimia. Kyseiset toimet ovat usein lähes ihmisarvoa alentavia ja lisäävät tartuntatautien levittämisen uhkaa, vaikka niillä ei ole mitään todellista vaikutusta turvallisuuteen. Tarkoitan esimerkiksi naismatkustajiin sovellettavaa vaatimusta riisua julkisesti mikä tahansa jakkutyyppinen vaatetus, vaikka sitä käytettäisiin vain alusasun päällä. Samoin ennen turvallisuusvalvontalaitteen läpi kulkemista on usein seistävä paljain jaloin jääkylmillä lattioilla. Lisäksi matkustajien henkilökohtaisia tavaroita läpikäydessään henkilöstö ei usein noudata yksinkertaisimpiakaan hygieniasääntöjä.

On selvää, että jos emme kiinnitä huomiota näihin kysymyksiin ja perää parempaa matkustuskulttuuria sekä vaadi maahuolintahenkilöstöltä kunnioitusta ja kohteliaisuutta turvatarkastusten yhteydessä, siviili-ilmailusta tulee maahuolinnan osalta kammottava ja epämiellyttävä kokemus.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Komissio viittaa tavara- ja matkustajalentoliikenteen nopeaan kasvuun ja on siksi päättänyt tuottaa Euroopan asiakirjan ”lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma”, jossa se esittää useita toimenpiteitä.

Tässä Euroopan parlamentin päätöslauselmassa, vaikka se sisältää näkökulmia, joista olemme samaa mieltä – esimerkiksi maininnan, että on noudatettava sosiaalilainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, että tarvitaan koulutusta ja että on otettava huomioon syrjäisimpien alueiden tarpeet – kannatetaan alan vapauttamisen konseptia ja niin sanotun ”yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan” luomista.

Vaikka päätöslauselmassa korostetaan, että vastuu lentokenttäinfrastruktuurien suunnittelusta on oltava jäsenvaltioilla, siinä puolletaan ”lisäkapasiteetin tarvetta, tulevien lisäkapasiteetti-investointien rajoitteita ja strategisia tavoitteita koskevaa unionin yleistä toimintamallia”.

Päätöslauselmassa vahvistetaan ”yhteisön kilpailusääntöjen” ensisijaisuus erityisesti järjestettäessä maahuolintapalveluja, joiden edelleenvapauttamista ei suljeta pois. Siten siinä puolletaan lentoasemille päästettävien palveluntarjoajien vähimmäismäärän lisäämistä, sivullisten käsittelijöiden määrän rajoittamista koskevan keinotekoisen alarajan asettamatta jättämistä ja niiden rajoitusten poistamista, jotka estävät maahuolintapalvelujen tarjoajia pääsemästä markkinoille.

Tämä on asiantila, jonka suhteen olemme kriittisiä.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä Anne E. Jensenin mietintöä aiheesta lentoasemien kapasiteetti ja maahuolinta: kohti tehokkaampaa politiikkaa(2007/2092(INI)).

Mietinnössä otetaan asianmukaisesti huomioon kysymys lentoasemien tarvitseman kapasiteetin varmistamisesta. Lentoliikenne lisääntyy vuosittain 5,2 prosenttia. On laskettu, että vuoteen 2025 mennessä yli 60 lentoasemaa ei pysty selviytymään lentojen kysynnästä. Mietinnön mukaan lentoliikenteen kasvuun on vastattava teknisillä ohjelmilla ja sääntelyohjelmilla, joilla rajoitetaan sen ulkoisia kustannuksia.

Esittelijä korostaa aivan oikein, että Euroopan unioni voi täyttää vaatimuksensa tällä alueella vain järjestämällä erityyppisiä lentoasemia ja vastaamalla kunkin maan erityistarpeisiin.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatin tätä mietintöä, jossa vaaditaan komissiota esittämään ennen vuotta 2009 Euroopan laajennettua lentoasemakapasiteettia koskeva yleissuunnitelma, jotta voitaisiin edistää ja sovittaa paremmin yhteen kansainväliseen liikenteeseen tarkoitetun uuden lentoasemakapasiteetin rakentamista koskevia eurooppalaisia hankkeita ja käyttää paremmin nykyistä kapasiteettia. Vain eri lentoasemamallien kansallisten erityispiirteiden mukainen yhteiselo mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että EU voi täyttää tarpeensa tällä alalla.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Kannatin äänestyksessä Anne E. Jensenin mietintöä aiheesta lentoasemien kapasiteetti ja maahuolinta: kohti tehokkaampaa politiikkaa, koska pidän sitä kestävän alueellisen kehittämisen turvaamisen kannalta olennaisena. Liikenneinfrastruktuuri on alueellisten investointien sijoittumisen, matkailun kehittämisen ja tavaroiden nopean kuljettamisen kannalta usein ratkaiseva tekijä. Erityisesti vähemmän kehittyneille syrjäseuduille ja saarille lentoliikenne merkitsee tärkeää lisäarvoa.

Globalisaatio ja nopea talouskehitys lisäävät lentojen kysyntää EU:ssa. Euroopan lentoliikenteen nykyinen ja tuleva kehitys vaativat nyt kaukokatseisuutta, jotta kyetään ennakoimaan ne EU:n tasolla toteutettavat toimet, jotka hyödyttävät EU:n kansalaisia ja koko sen taloutta.

Mielestäni kaikkien Euroopan alueiden kuvaa voidaan parantaa rakentamalla uusia lentoasemia, nykyaikaistamalla nykyisiä asemia ja muuttamalla entisiä sotilaslentokenttiä siviililentokentiksi. Lentoasema- ja logistiikkainfrastruktuurin rakentaminen ja laajentaminen vaatii asianmukaista tukea kansallisilta ja alueellisilta viranomaisilta. Lentoasemat on sisällytettävä paikallisiin aluekehityssuunnitelmiin; niiden on oltava osa alueellisia kehitysstrategioita, ja niiden yhteydessä on tehtävä alueellinen vaikutustenarviointi sekä perusteellinen ympäristövaikutusten arviointi.

Pidän tärkeänä lentoasemainfrastruktuurin rahoittamista kansallisista ja alueellisista varoista, minkä lisäksi tarvitaan väistämättä Euroopan laajuisen liikenneverkon, koheesiorahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoitustukea.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Euroopan parlamentti toteaa, että ”korvaavien lentoasemien rakentaminen ruuhkautuneiden kenttien läheisyyteen” olisi yksi ratkaisu lentokenttien ruuhkiin, jollaisia on nähty Lissabonissa, ja että ”perinteisillä lentoyhtiöillä, halpalentoyhtiöillä, vuokrayhtiöillä, rahtiyhtiöillä ja liikelentoyhtiöillä on erilaiset vaatimukset lentokenttäpalvelujen ja lähtö- ja saapumisaikojen jakamisen osalta”. Parlamentti kannattaa näin vaihtoehtoja, jotka ovat vähemmän kalliita ja samaan aikaan tehokkaita, niin että niillä voidaan vastata lentoliikenteen kasvuun ottaen huomioon tämän kasvun erityispiirteet.

Tästä syystä äänestin tämän mietinnön puolesta. Katson, että sen tarkoitus on vastoin Lissabonin CDS-PP:n puolustamaa kantaa, joka sisältää ”Portela+1”-vaihtoehdon.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Anne Jensenin mietinnössä käsitellään ongelmaa, joka on mahdollisimman suuressa määrin ylikansallinen. Toisin sanoen tekijä, joka pohjimmiltaan sai minut äänestämään useimpia tarkistuksia vastaan ja lopulta pidättymään äänestämästä mietinnöstä kokonaisuudessaan, ei ollut suinkaan se, ettei asia olisi ollut EU:n kannalta tärkeä. Mietinnön suurin ongelma oli, että sen lopullisesta versiosta tuli liian yksityiskohtainen. Minun on vaikea nähdä, että tarvittaisiin EU:n tason yleissuunnitelmaa, jolla määrättäisiin lentoasemien maahuolintapalvelujen järjestämistavasta. Vielä vähemmän ymmärrän, miksi Brysselin pitäisi luoda ylimääräisiä sääntöjä ja maksuja, kun on kyse siitä, millaista työntekijöiden koulutuksen pitäisi olla tai mihin lentoasemat pitäisi sijoittaa. Puuttumatta enää esimerkiksi Bromman lentoaseman sijaintia koskevaan kysymykseen totean lopuksi, että on järkeenkäypää, että siitä päättäminen on Tukholman ja Ruotsin, ei Euroopan parlamentin asia.

  Lars Wohlin (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Lentoasemakapasiteettia käsittelevä valiokunta-aloitteinen mietintö sisältää korkealentoisia suunnitelmia siitä, mitä voidaan saavuttaa EU:n toimesta tapahtuvalla keskusjohtoisella suunnittelulla. Mietinnössä todetaan, että Euroopan lentoasemien käyttö lisääntyy voimakkaasti ja että resurssien käyttö on ”optimoitava”. Väitetään, että tulevaa kehitystä ajatellen EU:n toimenpiteet ovat tärkeitä ”unionin kansalaisten ja EU:n taloudellisen edun suojaamiseksi”. Siinä puututaan jopa siihen infrastruktuuriin, joka tarvitaan yhteyksiin lentoasemille.

Valtaenemmistö tapauksista on kansallista kilpailua ja maiden ja lentoasemien välistä kilpailua, ja strategiset päätökset on tehtävä kansallisella tasolla. Joissakin maissa lentoasemat ovat yksityisiä, ja investointipäätöksiä ohjaavat kannattavuusarvioinnit, kun taas toisissa maissa omistus on julkista. Siksi ajatus EU:n tason suunnittelusta tällä alalla on täysin epärealistinen. Emme tunne tulevaa kysyntää, ja se muuttuu kaiken aikaa ja siirtyy kaiken aikaa eri alueiden ja maiden kesken. Emme voi myöskään ennustaa, miten teknisen kehityksen voidaan ajatella vaikuttavan kasvuun. Emme myöskään tiedä, mitä kustannuksia se merkitsee. Sitä paitsi kaikilla infrastruktuuriin liittyvillä kustannusennusteilla on yleensä taipumus tulla kaksi, kolme kertaa alun perin laskettua suuremmiksi. Samoin pitäisi kysymyksen maahuolintapalveluista olla kunkin tietyn lentoaseman oma asia eikä sitä pitäisi säännellä EU:n tasolla.

Mietintö on saanut innoituksensa suunnitelmatalousajattelusta. En voi tukea tätä mietintöä, joka muistuttaa pääosin järjestelmistä, joita tavattiin entisissä sosialistisissa maissa, ja siksi äänestin sitä vastaan.