Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2091(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0348/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0348/2007

Keskustelut :

PV 22/10/2007 - 17
CRE 22/10/2007 - 17

Äänestykset :

PV 24/10/2007 - 8.23
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0468

Sanatarkat istuntoselostukset
Maanantai 22. lokakuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

17. Konventionaaliset energianlähteet ja energiateknologia (keskustelu)
Pöytäkirja
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana Herbert Reulin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö konventionaalisista energianlähteistä ja energiateknologiasta [http://www.europarl.eu.int/oeil/FindByProcnum.do?lang=2&procnum=INI/2007/2091" ] (A6-0348/2007).

 
  
MPphoto
 
 

  Herbert Reul (PPE-DE), esittelijä. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, koska minulle on suotu pari ylimääräistä minuuttia puheaikaa, haluan aluksi kiittää komissiota, valiokuntamme sihteeristöä ja muita esittelijöitä. Tehtävä ei ollut helppo, ja olen kiitollinen siitä, että onnistuimme tekemään objektiivista yhteistyötä ja löytämään mahdollisimman laajan yhteisen maaperän tässä varsin monimutkaisessa kysymyksessä.

Työmme perustana oli kolme komission tiedonantoa, ja mietinnössä pyrimme tarjoamaan vastauksia tiedonannoissa käsiteltyihin kolmen eri alan kysymyksiin, jossa asiasta vastaava valiokunta onnistui suurella enemmistöllä. Lähtökohtanamme oli yleisesti hyväksytty periaate, joka todetaan kaikissa energiapolitiikkaa koskevissa keskusteluissa, eli komission ja parlamentin jakama näkemys energiapolitiikan kolmesta tärkeästä tavoitteesta, jotka ovat: kilpailukyky, toisin sanoen kohtuulliset hinnat, ympäristönsuojelu sekä toimitusvarmuus. Sen päätteleminen, että ratkaisu on uuden ja olemassa olevan energiateknologian jatkuva kehittäminen, oli todellakin helpoin osa mietinnön laadintaa.

Teknologia on avainasemassa näiden kolmen tavoitteen saavuttamisessa. Energiantarpeen kasvaessa jatkuvasti samalla kun fossiiliset polttoainevarat hupenevat tasaiseen tahtiin on välttämätöntä investoida tutkimukseen ja innovaatioon näillä aloilla edistymiseksi. Riittävä esimerkki on hiilikäyttöisten voimaloiden tuotantotehokkuuden kasvupotentiaali: tehokkuus on nykyisellään 34 prosentin luokkaa, mutta se voitaisiin nostaa 55 prosenttiin käyttämällä huipputason teknologiaa. Jos kolmannes vanhoista laitoksista korvattaisiin nykyaikaisilla laitoksilla, polttoaineen kulutusta voitaisiin vähentää 30 prosentilla. Tämä on vain yksi esimerkki uuden teknologian tarjoamista mahdollisuuksista.

Puhuimme myös kahdesta hyvin erilaisesta energianlähteestä, joille yhteistä on kuitenkin se, että ne aikaansaavat suurimman poliittisen riidan. Kukaan ei epäile, että fossiilisten polttoaineiden osuus, joka oli 79 prosenttia Euroopan unionin kotimaisesta polttoaineen bruttokulutuksesta vuonna 2004, tulee pysymään korkeana ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Jatkuipa sitä kuinka pitkään tahansa, tosiasia on, että meidän on varmasti käytettävä fossiilisia polttoaineita vielä jonkin aikaa. Kivihiili on merkittävä tekijä ja tärkeässä asemassa, johon yksi syy on tietenkin, että se on yksi harvoista ja tärkein Euroopassa sijaitseva energianlähde, vaikka sen saatavuus vaihteleekin jäsenvaltiosta toiseen. Se tuo merkittävää etua etenkin energian toimitusvarmuuden muodossa.

Tämä tarkoittaa – ja asialla oli tärkeä sija keskusteluissamme – että sanoessamme kivihiilellä olevan tulevaisuutta, jota komissio on onnistuneesti kuvaillut, meidän on varmistettava kivihiilen käytön kyseenalaisten puolien käsitteleminen. Näihin kuuluvat muun muassa hiilidioksidipäästöt. Yksi vaihtoehto on tehokkuuden lisääminen ja teknologian parantaminen, ja toinen vaihtoehto on yrittää käyttää uutta teknologiaa hiilidioksidin erottamiseksi ja varastoimiseksi maaperään, eli paljon puhuttua hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaa (CCS).

Tämä on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty, mutta teknologian toimivuudesta on merkkejä. Olemme tunnustaneet tämän mietinnössämme, ja olemme puoltaneet CCS-teknologian kehittämistä, koska se sallii meidän hyödyntää jatkossakin kivihiiltä, joka on meille eurooppalaisille hyvin luotettava energianlähde. Tämän vuoksi olemme myös korostaneet, että meidän on edettävä varovaisesti ja että hiilidioksidin talteenotto voi heikentää tuotantotehokkuutta, josta syystä on vaikea arvioida, koska CCS-teknologia voidaan ottaa käyttöön. Meidän on ennen kaikkea luettava läksymme ja laadittava asianmukaiset säädökset.

Mietinnön kolmas ja kiistellyin osa koskee ydinvoimaa. Ydinvoimalat vastaavat yli 30 prosentista Euroopan sähköntuotannosta, ja ydinvoimalla on kiistattomia etuja, olipa poliittinen kantamme mikä tahansa. Se on saatavilla ja kohtuuhintaista, ja se antaa merkittävän panoksen toimitusvarmuuden turvaamiseen. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ajatellen se on hyvin innostava ja kiinnostava vaihtoehto, ja pitäisin vastuuttomana tämän energiamuodon sysäämistä syrjään edes harkitsematta sitä.

Onnistuimme – emme tosin vaikeuksitta – löytämään sellaisen sanamuodon, jonka suuri enemmistö saattoi hyväksyä ja joka välitti viestin siitä, että tällaisten ideoiden esiintuominen kuuluu erottamattomasti keskusteluun, mutta niiden hyväksyminen tai hylkääminen on jäsenvaltioiden asia. Tämä on erittäin tärkeää, mutta pyrimme antamaan panoksen alueella, jolla Euroopalla on jonkinasteista vastuuta, eli toimitusvarmuuden alalla. Tältä osin ydinturvallisuutta ja ydinjätehuoltoa käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän ja Euroopan ydinenergiafoorumin perustaminen on viisas siirto. On myös epäilemättä paikallaan viedä asiaa koskevaa keskustelua eteenpäin yhteisön ohjeellisen ydinenergiaohjelman (PINC) mukaisesti, ja huomioida kaikki potentiaaliset ratkaisut keskustellessamme uuteen teknologiaan investoinnista.

Lyhyesti sanoen, energialähteiden yhdistelmä ei tarkoita tiettyjen energialähteiden seulomista vaan kaikkien lähteiden huomioimista. Toivon, että voisimme huomenna hyväksyä tämän päätöslauselman sellaisena kuin suuri enemmistö kannatti sitä valiokunnassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andris Piebalgs , komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensinnäkin onnitella Herbert Reulia tämän laatimasta mietinnöstä. Se on viimeisin 10. tammikuuta esitetyn energia- ja ilmastonmuutospaketin seurauksena annettu Euroopan parlamentin mietintö. Vidal-Quadrasin ja Thomsenin laatimat toiset kaksi mietintöä ovat antaneet komissiolle arvokkaan panoksen ehdotusten muokkaamiseksi.

Ensimmäinen niistä koskee sisämarkkinapaketin valmistelua ja toinen uusiutuvista energioista annettavan direktiivin parissa tehtävää työtä. Olen myös hyvin kiitollinen Herbert Reulin ja parlamentin oikeaan aikaan antamasta panoksesta innovatiivisten energiaratkaisujen, puhtaiden fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman alalla.

Monessa suhteessa komissio on jo samoilla linjoilla parlamentin kehotusten kanssa, ja se työskentelee parhaillaan monien mietinnössä määriteltyjen, vielä ratkaisemattomien kysymysten parissa.

Euroopan on saavutettava ilmastonmuutoksen torjuntaa koskeva tärkeä tavoite. Tätä varten, sekä toimitusvarmuuden takaamiseksi, tarvitsemme hiilidioksidipäästöiltään alhaista erittäin tehokasta energiateknologiaa. Myös fossiilisia polttoaineita on käytettävä kestävämmällä tavalla. Ilmastonmuutosta koskevien tavoitteidemme saavuttaminen tulee lisäksi olemaan vaikeaa ilman ydinvoimaa.

Haluaisin aluksi käsitellä innovatiivisia energiaratkaisuja. Komissio aikoo esittää marraskuun lopulla Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman. Eurooppa on osoittanut tehokkuutensa sääntelykehyksen luomisessa vähäpäästöisen teknologian tukemiseksi. Energiansäästöä ja uusiutuvia energioita koskevat tavoitteet on sovittu. Rakennamme myös todelliset sisämarkkinat. Nämä tekijät luovat epäilemättä perustan kolmannelle teolliselle vallankumoukselle.

Tämä ei kuitenkaan ole läheskään riittävää. Jos olemme riippuvaisia vähäpäästöisen teknologian tuonnista, emme saavuta toimitusvarmuutta ja kilpailukykyä koskevia tavoitteitamme.

Komission tekemät analyysit osoittavat Euroopan jääneen jälkeen vähähiilisen teknologian kehittämisessä. Käytännössä emme kykene muuntamaan EU:ssa tehtävää korkeatasoista perustutkimusta maailmanluokan teknologiaksi. Emme nykyään keskity riittävästi tutkimuksen ja yrityskehityksen kohtaamiseen rakentamalla pilotti- ja esittelylaitoksia toiminnan aloittamiseksi kaupallisessa mittakaavassa.

Jotta Eurooppa voisi johtaa muuta maailmaa innovaatiossa ilmastonmuutoksen ja energiavarmuuden alalla, on tärkeää tehostaa innovatiivisiin energiaratkaisuihin investoitujen resurssien hallintaa.

Näin ollen tarvitsemme parempaa ja yhteistä strategista suunnittelua EU:n tasolla, sekä energiateknologisten ohjelmien ja toimenpiteiden tehokkaampaa täytäntöönpanoa.

Lisäksi, kuten Herbert Reulin mietinnössä todettiin, on tarpeen lisätä energiateknologiatutkimuksen ja tuotteiden demonstroinnin taloudellisia ja inhimillisiä resursseja.

Olemme jo korottaneet energiabudjettia seitsemännessä puiteohjelmassa 50 prosentilla ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa 100 prosentilla. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman Euroopan parlamentin vankkaa tukea.

Myös jäsenvaltiot ovat lähteneet tälle tielle, ja olen vakuuttunut, että yksityinen sektori tekee samoin, kunhan puitteet ovat sopivat. Tämä koskee etenkin teollisen mittakaavan esittelyhankkeita ja varhaista markkinoille saattamista, sekä pienten ja keskisuurten yritysten olennaista roolia.

Käsittelen nyt mietinnön toista osiota eli konventionaalisiin energianlähteisiin liittyviä haasteita. Meidän on tunnustettava, että ne tulevat olemaan keskeisessä asemassa energialähteiden yhdistelmässä vielä monien vuosien ajan.

Jaamme saman näkemyksen: on tarpeen siirtyä perinteisistä kestäviin fossiilisiin polttoaineisiin. Komissio ryhtyy ennen vuoden loppua lisätoimiin tarkastellakseen nykyaikaisten teknologioiden käyttämistä sähköntuotannossa fossiilisista polttoaineista.

Komissio käsittelee etenkin kysymystä, joka koskee hiilidioksidin talteenoton ja geologisen varastoinnin oikeudellisia puitteita. Aiomme antaa lainsäädäntöehdotuksen luodaksemme sääntelykehyksen, joka takaa oikeusvarmuuden sekä kansalaisten luottamuksen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian (CCS) turvallisuuteen. Valmistelen lisäksi parhaillaan tiedonantoa poliittisen kehyksen luomiseksi CCS-teknologian tueksi.

Olen samaa mieltä siitä, että CCS-teknologian kaupallisen elinkelpoisuuden takaaminen edellyttää merkittäviä tutkimusponnisteluja. Tästä syystä CCS sisällytetään strategisen energiateknologiasuunnitelman strategisten teknologioiden joukkoon. Samasta syystä aiomme myös tiedottaa siitä erikseen lainsäädäntöehdotuksen yhteydessä.

Jatkuvien tutkimus- ja kehitysponnistelujen rinnalla EU:n on edettävä esittelylaitosten rakentamisessa. Tällaisista hankkeista saadaan verratonta kokemusta. Niiden ansiosta voimme optimoida olemassa olevat teknologiat sekä tunnistaa jäljellä olevat haasteet ja vastata niihin.

Päämäärä on selvä: haluamme nähdä useita laajamittaisia esittelylaitoksia toiminnassa EU:ssa vuoteen 2015 mennessä, ja tuoda teknologian markkinoille vuoteen 2020 mennessä. Näin ei tule käymään ilman Euroopan yksityisen sektorin lujaa sitoumusta ja vahvaa, kannustavaa hallituspolitiikkaa. Komissio on valmis johtamaan kehitystä, mutta jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin täysi tuki on tarpeen.

Käsittelen nyt ydinvoimaa. Panen tyytyväisenä merkille, että ydinenergiaa koskeva viestinne on täysin yhtäpitävä laajaa kannatusta talous- ja sosiaalikomiteassa saaneen ohjeellista ydinalan ohjelmaa koskevan komission tiedonannon päätelmien kanssa.

Iloitsen myös siitä, että 12. lokakuuta pidettiin ydinturvallisuutta ja ydinjätehuoltoa käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän ensimmäinen kokous. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on asteittain muodostaa yhteinen kanta ja lopulta nostaa ydinturvallisuuden tasoa.

Jaan mietinnössä esitetyn näkemyksen, jonka mukaan avoimen keskustelun käyminen ydinvoimasta on olennaisen tärkeää. Tästä syystä komissio on perustanut muiden energiafoorumien kaltaisen ydinenergiafoorumin. Sen tarkoituksena on laajentaa ydinvoimasta käytävää keskustelua ja ottaa mukaan kaikki asianomaiset toimijat.

Tämän myös Bratislavan/Prahan foorumina tunnetun keskustelupiirin ensimmäinen tapaaminen järjestetään 26.–27. marraskuuta. Uskon sen lisäävän avoimuutta mahdollistamalla kaikkien sidosryhmien kuulemisen ja niiden keskinäisen ajatustenvaihdon. Iloitsen siitä, että myös Euroopan parlamentti osallistuu tapaamiseen.

Haluaisin jälleen kerran onnitella esittelijää ja varjoesittelijöitä erinomaisesta mietinnöstä. Kiitän Euroopan parlamenttia tuesta ja yhteistyöstä. Käytämme varmasti tätä mietintöä tulevassa työssämme, ja odotan innolla asiasta käytävää keskustelua.

 
  
MPphoto
 
 

  Margrete Auken (Verts/ALE), kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon valmistelija. (DA) Arvoisa puhemies, pyydän anteeksi, mutta tämä mietintö ei ole kelvollinen eikä myöskään sen yhteydessä tehty työ ole ollut kelvollista. Miksi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ei ole kuunnellut muiden valiokuntien mielipidettä? Kehitysyhteistyövaliokunnan puolesta pahoittelen sitä, että meiltä on pyydetty lausuntoa vain komission kannasta hiilidioksidipäästöihin. Energiatehokkuuden ja säästöjen suhteen tärkein kritiikkimme on aivan liian heikkoa. Nämä ovat lisäksi aivan ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä kehittyvien maiden kannalta. Säästöjen kautta voidaan saada talteen valtavia määriä energiaa ja tunnettua teknologiaa on saatavilla. Ainakin kehittyvien maiden osalta se on huomattavasti tärkeämpää kuin CCS-teknologia. Näin on yleensä myös teollisuusmaissa. Lisäksi, miksi öljy on unohdettu kokonaan? Öljyn korkea hinta on valtava taakka kehittyville maille etenkin liikennealalla, jolla öljy on hallitsevassa asemassa. Tehokkuuden parantamisen lisäksi tarvitaan muunlaisia liikennemalleja. Uusiutuva energia on kuitenkin keskeistä kehitysmaiden kehitykselle, josta syystä on groteskia, että sitä on tuskin mainittu mietinnössä. Ehdotus on töykeä, eikä kehitysyhteistyövaliokunnan näkemyksiä ole huomioitu lainkaan. Sen vuoksi haluaisin kehottaa kaikkia ottamaan tämän puheeksi huomenna.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Sonik (PPE-DE), ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. (PL) Arvoisa puhemies, yhdyn Herbert Reulin mielipiteeseen sähköntuotannon ja toimitusten monipuolistamisen sekä energiatehokkuuden ja energiankäytön parantamisen osalta. Luonnonvarojen jatkuva hupeneminen ei ole uutta energiantuotannon alalla työskenteleville tieteilijöille. Johtavat tutkimuskeskukset ovat jo vuosien ajan seuranneet luonnonvarojen kulutuksen kehitystä ja julkaisseet hälyttäviä raportteja. Niiden tulokset osoittavat täysin selvästi, että jatkuva riippuvuus pelkästään perinteisistä energiantuotantomenetelmistä voisi johtaa tulevaisuudessa maailmantalouden energiakriisiin. Luonnonvarojen hupeneminen merkitsee, että Euroopan on lisättävä tuontia naapurimaista, joka voi johtaa asteittain riippuvuuteen toimittajista. Olemme jo nähneet tällaisen politiikan negatiiviset seuraukset moneen otteeseen naapurimaissamme.

Tästä syystä tärkeimpiä Euroopan unionia odottavia haasteita on energialähteiden monipuolistaminen sekä uusien energiantuotantotekniikoiden kehittäminen. Tämän alan positiivinen toiminta hyödyttää yhteiskunnan ja talouden lisäksi myös luonnonympäristöä. Tässä yhteydessä haluan kuitenkin korostaa, että kaikki maat eivät kykene toteuttamaan politiikkaa lyhyellä aikavälillä. Se johtuu historiallisista olosuhteista, joiden tuloksena energia-ala oli näissä maissa monien vuosien ajan alikehittynyt EU:n vanhoihin jäsenvaltioihin verrattuna. Haluaisin siis korostaa erään tällaisen maan kansalaisen näkökulmasta, että kuten totesin, Puolassa tai muissa alueen maissa on tapahduttava mittavampaa kehitystä kuin Länsi-Euroopan maissa sähköalan nykyaikaistamiseksi. Pyydän teitä huomioimaan tämän seikan. Ilmastonmuutoksen huomioon ottaen EU:n olisi osallistuttava enemmän puhtaan kivihiiliteknologian kehittämiseen, sillä se on paras ratkaisu luonnonympäristön kannalta etenkin maissa, joiden energia-ala on pitkälti riippuvainen kivihiilen käytöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  András Gyürk, PPE-DE-ryhmän puolesta. (HU) Kiitän tilaisuudesta puhua, arvoisa puhemies. Arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, nyt käsiteltävässä mietinnössä tuodaan selvästi ilmi, että tärkeät perusteet puhuvat perinteisten energiamuotojen käyttöä vastaan. Nykyisin tässä yhteydessä puhutaan varsinkin ilmastonmuutoksesta. Sen lisäksi, että fossiilienergia osallistuu maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen, se lisää Euroopan riippuvuutta ulkopuolisista toimittajista.

Viittaan Unkarin esimerkkiin havainnollistaakseni asiaa. Raaka-aineiden saatavuus maassa on vähäistä, ja kaasun osuus energialähteiden yhdistelmässä on 50 prosenttia, josta 80 prosenttia saadaan yhdestä ainoasta ulkoisesta lähteestä eli Venäjältä. Tästä aiheutuvalla riippuvuudella on kauaskantoisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia seurauksia, jonka lisäksi sillä voi olla suuri vaikutus Unkarin kansainvälisiin suhteisiin. Samalla kuitenkin nämä ja muut vastaavat luvut osoittavat, että perinteiset energialähteet ovat väistämättä tärkeässä asemassa Euroopan energiantuotannossa tulevina vuosikymmeninä, vaikka uusiutuvat energiat saavatkin jalansijaa. Päinvastaisen väittäminen olisi käytännössä sama, kuin jos pistäisimme päämme pensaaseen.

Hyvät parlamentin jäsenet, perinteisten energialähteiden tarpeellisuuden ja niihin liittyvien riskien välinen ristiriita on kuitenkin ratkaistava. Herbert Reulin mietintö sisältää mielestäni tarpeelliset työkalut tätä varten. Olen esittelijän kanssa yhtä mieltä siitä, että Euroopan unionin on keskityttävä perinteisiä energialähteitä koskevan politiikan laadinnassa kolmeen perustavoitteeseen: tehokkuuden lisääminen, ja siihen liittyen, tutkimus- ja kehityspotentiaalin hyödyntäminen, sekä ulkoisista lähteistä riippuvuuden vähentäminen. Paras esimerkki viimeisestä on Nabucco-hanke; kyseisen kaasuputken rakentaminen merkitsisi suurta edistysaskelta kohti lähteiden monipuolistamista, joten on yhteisön edun mukaista toteuttaa hanke. Kiitos paljon, arvoisa puhemies.

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Gierek, PSE-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, energia on keskeinen tekijä markkinoiden kilpailukyvyn sekä EU:n asukkaiden elämänlaadun kannalta. Tästä syystä olennaisten poliittisten ja taloudellisten tavoitteiden on oltava kestävän energiantuotannon toimivuus, kokonaiskäytön tehokas vähentäminen ja energiatoimitusten luotettavuus ja turvallisuus. Näiden tavoitteiden saavuttaminen johtaa myös turvalliseen yhteiskuntaan. Emme saa unohtaa, kuinka paljon kansalaiset maksavat suoraan tai epäsuorasti jokaista energiayksikköä kohti. EU:n jäsenvaltioiden talouden kilpailukyky riippuu muiden tekijöiden ohella alueellisten resurssien eli fossiilisten polttoaineiden tehokkaammasta käytöstä. Näin tapahtuu kuitenkin vasta sitten, kun komissio antaa takeita siitä, ettei päästökauppajärjestelmä hankaloita nykyisten hiilikäyttöisten voimaloiden korvaamista nykyaikaisemmilla laitoksilla, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat. Puola on jo vähentänyt päästöjä 32 prosentilla vuoden 1988 jälkeen, kun taas EU:n vanhat jäsenvaltiot ovat samana aikana tehneet huomattavasti vähemmän. Vuosittaiset päästöt henkeä kohti ovat nykyään Puolassa seitsemän tonnia, kun EU:n vanhoissa jäsenvaltioissa luku on jopa kaksinkertainen. Näin ollen Puolan kannalta ei olisi oikein joutua leikkaamaan hiilidioksidipäästöjä jyrkästi vielä 30 prosentilla ensi vuodesta alkaen. Tällaisella komission päätöksellä olisi erittäin epäsuotuisia yhteiskunnallisia seurauksia.

Kotimaatani ei tule uhrata ilmastohysterialle. Hyvin tiedetään, että ilmasto on muuttunut, muuttuu edelleen ja tulee muuttumaan jatkossakin, ja että meidän on ehkäistävä muutoksen seurauksia eli kuivuutta, tulvia ja juomaveden puutetta. Oikeudenmukaisuus edellyttää kuitenkin hiilidioksidipäästöjen vähennysten suhteuttamista asukaslukuun EU:n jäsenvaltioissa. On tärkeää välttää päästökustannusten määrääminen mielivaltaisesti vähennystavoitteiden ja epäselvien periaatteiden pohjalta. Kilpailukyky ei saa olla riippuvainen vilpillisistä markkinatuista, ja energian hinnan on heijastettava sen todellisia kustannuksia. On paikallaan hyödyntää kaikkia testattuja menetelmiä, muun muassa biologisia menetelmiä, hiilidioksidin sekä metaanin sitomiseksi. Etusija olisi kuitenkin annettava nyt ehdottomasti sellaisille menetelmille, joilla tehostetaan primäärienergian muuntamista muiksi energiamuodoiksi käyttämällä teknisiä pilottilaitteistoja kivihiilen kaasutusta ja nesteytystä varten, sekä vedyn valmistukselle.

Haluaisin lopuksi kiittää vilpittömästi esittelijää Herbert Reulia hedelmällisestä yhteistyöstä tämän mietinnön laadinnassa. Siinä esitetään kattava ja tasapainoinen pitkän tähtäimen toimintamalli fossiili- ja ydinenergian aiheuttamien ongelmien käsittelemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Šarūnas Birutis, ALDE-ryhmän puolesta. – (LT) Haluan heti alkuun onnitella Herbert Reulia sekä perusteltuja tarkistuksia esittäneitä parlamentin jäseniä tasapainoisesta mietinnöstä ja heidän sen parissa tekemästään uutterasta työstä.

Kaikkiin käsiteltyihin energialähteisiin on kiinnitetty mietinnössä riittävästi huomiota samalla kun siinä on korostettu asianmukaisesti vaihtoehtoisten energialähteiden ja uuden energiateknologian tärkeyttä.

Energialähteiden monipuolistaminen on keskeisessä asemassa energiaturvallisuuden varmistamisessa, mikä puolestaan on elintärkeää kotimaalleni Liettualle. Kyseessä on epäilemättä herkkä alue, sillä kotimaani on täysin riippuvainen yhdestä toimittajasta eikä vaihtoehtoja ole. Mahdollinen ratkaisu voisi olla turvallisen ja nykyaikaisen ydinvoimalan rakentaminen. Se loisi pohjan sekä maamme poliittiselle turvallisuudelle että sen taloudelliselle vakaudelle.

Mietinnöstä käydyissä keskusteluissa on vaihdettu erilaisia näkemyksiä ydinvoiman tulevaisuudesta.

Vaikka vaihtoehtoisten energialähteiden tärkeys ja niiden mahdollinen valta-asema tulevaisuudessa on tunnustettava täysin, meidän olisi kuitenkin kehitettävä käytännönläheinen lähestymistapa ydinvoimaan ja kohdattava se tosiasia, että ydinvoimalat tuottavat 30 prosenttia EU:ssa tuotetusta energiasta. Se auttaa osaltaan toteuttamaan Kioton tavoitteet ja lisää energian toimitusvarmuutta.

Pidän Euroopan kansalaisten turvallisuuden nimissä ydinvoiman tuomitsevien ”vihreiden” innokkaasti esittämiä tarkistuksia tekopyhinä, sillä se voisi lisätä toisten Euroopan kansalaisten turvattomuutta.

Haluaisin kannustaa kollegoitani suvaitsevaisuuteen ja tukemaan säännöksiä, jotka sallivat kunkin maan päättää itse, hyväksyykö se turvallisen ydinenergian käytön vai ei. Voimme päästä oikeaan päätökseen vain vaihtamalla näkemyksiä ja kuuntelemalla erilaisia mielipiteitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, UEN-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, edustan Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmää tässä perinteisistä energialähteistä ja energiateknologiasta käytävässä keskustelussa, ja haluaisin kiittää Herbert Reulia kattavan mietinnön laadinnasta.

Mietinnön laatija on ensinnäkin oikeassa huomauttaessaan, että myös perinteisistä polttoaineista tuotetun energian tulevaisuuden kannalta tärkeintä on, että Euroopan unionin maat työskentelevät yhdessä tässä asiassa.

Toisekseen, ottaen huomioon, että Euroopan unionin riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista nousee vuoteen 2030 mennessä arviolta 70 prosenttiin ja öljyn osalta jopa 94 prosenttiin, on olennaisen tärkeää hyödyntää maksimaalisesti Euroopan unionin maissa sijaitsevia fossiilivarantoja.

Kolmanneksi, kivihiili on eräs tällainen luonnonvara, jonka maailmanlaajuisista varannoista seitsemän prosenttia sijaitsee Saksassa ja kaksi prosenttia Puolassa. On tärkeää olla kyseenalaistamatta tämän luonnonvaran louhintaa ja energian tuottamista siitä, sillä fossiilisista polttoaineista tuotettu sähkö on edelleen puolta halvempaa kuin uusiutuvista lähteistä saatu sähkö.

Neljänneksi, sähkön tuotantoon kivihiilestä liittyvien ekologisten riskien vuoksi tarvitaan yhteisiä eurooppalaisia investointeja alan uuden teknologian tutkimukseen, jota on rahoitettava Euroopan unionin talousarvion varoista.

Viidenneksi ja viimeiseksi, ydinenergiaan investoivia Euroopan unionin maita on tuettava. Tässä yhteydessä haluaisin kiinnittää huomionne sopimukseen, joka on tehty nykyaikaisen ydinvoimalan rakentamiseksi Ignalinaan Puolan, Liettuan, Viron ja Latvian yhteisen hankkeen puitteissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin sanoa Herbert Reulille, että koska vihreiden kielteinen kanta mietintöön on jo tullut jotakuinkin selväksi, aion keskittyä mielestäni kaikkein häiritsevimpiin seikkoihin. Ne ilmenevät myös esittämistämme tarkistuksista.

Mietinnön laadinnan aikana ydinvoiman kriittinen pohdinta oli mahdotonta. Kaikki Euroopassa ilmenneet ongelmat, jotka liittyvät turvallisuuskulttuurin häviämiseen ydinvoimaloistamme, suljettiin pois keskustelusta. Näin siitäkin huolimatta, että Saksan tapahtumat, jotka liittyivät Vattenfall-yrityksen käyttämiin reaktoreihin, olivat juuri tarjonneet silmiinpistävän varoittavan esimerkin. Myöskään jätteiden loppukäsittelyn rahoitusvaikeuksista ei voitu keskustella, sen paremmin kuin kasvavasta uhasta, joka koskee ydinmateriaalin väärinkäyttöä pommien rakentamiseksi tai mahdollisesti terroristisiin tarkoituksiin.

Minun on sanottava teille, hyvä Herbert Reul, että eräs kysymys on todellakin häirinnyt minua, ja puhun tästä ennen tapaamistamme Bratislavassa. Kyse on siitä, että italialainen yritys ENEL suunnittelee nyt vuonna 2007 vievänsä päätökseen Slovakiassa sijaitsevan ydinvoimalan rakennustyöt, jotka aloitettiin Neuvostoliitossa ennen Tšernobyliä. Rakentaminen alkoi Tšekkoslovakiassa kahdeksankymmenluvun alussa, ja rakennustöistä toteutettiin noin kaksi kolmannesta. Nyt ENEL aikoo viedä loppuun voimalan rakentamisen ilman uutta rakennuslupaa ja varmistamatta, että piirrokset noudattavat eurooppalaisia normeja. Tämä on häpeällistä.

Ydinvoiman ylistäjillä ei ole oikeutta sivuuttaa tätä häpeäpilkkua.

 
  
MPphoto
 
 

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, raakaöljy on kalliimpaa kuin koskaan. Se vaikuttaa myös muiden fossiilisten polttoaineiden hintaan. Kaikki energia kallistuu, kun neljä viidesosaa koko EU:n energiankulutuksesta perustuu fossiilisiin polttoaineisiin.

Kulutusta ei valmistauduta vähentämään, vaan vaaditaan uutta teknologiaa, lisää energiatehokkuutta, hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia sekä uutta ydinteknologiaa, ydinfuusiotutkimus mukaan lukien.

Valiokunnan mietinnössä äänestyksen jälkeen syntyneet, tärkeimpiä vaihtoehtoja koskevat toiveet ja unelmat liittyvät CCS-teknologiaan ja ydinvoimaan. Ei ole kuitenkaan mitään takeita siitä, että nesteytetty hiilidioksidi saadaan turvallisesti varastoitua ikuisiksi ajoiksi. Ei ole merkkejä siitä, että liikenteen infrastruktuurissa investoitaisiin vetytalouteen, saati että voitaisiin käyttää vain hiilidioksidivapaalla sähköllä tuotettuja sähköautoja, kuten mietinnössä vaaditaan. Ydinfuusion kesyttäminenkin vaatinee puoli vuosisataa.

Kaiken kaikkiaan komission ehdotus siitä, että vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia EU:ssa käytettävästä energiasta tuotettaisiin uusiutuvilla polttoaineilla, ei ole uskottava. Se ei ole mahdollista ainakaan EU:n omalla alueella tuotettavilla uusiutuvilla polttoaineilla eikä EU:n suurissa jäsenvaltioissa.

Käsiteltävänä oleva mietintö sisältää yltiöoptimistisen näkemyksen, sillä siihen sisältyy ajatus fossiilisten polttoaineiden käytön jatkumisesta ilman todellisia vaihtoehtoja, ilman minkäänlaisia pidäkkeitä. Fossiilisista polttoaineista luovutaan vasta pakon edessä. Joudumme tällaisen pakon eteen luonnonvarojen ehtyessä ennen vuotta 2020, mutta se ei tapahdu EU:n jäsenvaltioiden suunnitelmallisen toiminnan eikä EU:n julistusten tuloksena. Siihen tarvitaan sekä uutta tahtoa että kauniiden sanojen ja hurskaiden toivomusten ohella todellisia, nykyisen elintapamme haastavia tekoja.

Myös sähkön hinnoittelujärjestelmää, jonka mukaan sähkön tukkuhinnat määräytyvät sähköpörsseissä, on arvioitava uudelleen. Hinnan määrää aina kaikkein kalleimmilla tuotantokustannuksilla tuotettu sähkö, ja myös kalleimmilla päästöoikeuksilla tuotettu sähkö. Kyseisen hinnan saavat kaikki tuottajat. Valitettavasti ei ole takeita siitä, että yhtiöt käyttävät siten hankitut ylisuuret voittonsa energiatutkimukseen, sillä onhan ajan henki se, että ne jakavat voittonsa osinkoina omistajilleen. Päästöoikeuskaupallakin kasvatetaan sähköyhtiöiden voittoja sen sijaan, että vähennettäisiin päästöjä.

 
  
MPphoto
 
 

  Lydia Schenardi, ITS-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, esittelijä on oikeassa korostaessaan, että konventionaaliset energianlähteet ovat välttämättömiä vielä joidenkin vuosikymmenten ajan. Hän on myös oikeassa vaatiessaan energialähteiden ja toimitusten monipuolistamista, turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää energiantuotantoa sekä tehokkaampaa käyttöä.

Sen sijaan suhtaudumme epäilevämmin hänen vaikuttimiinsa. Ensinnäkin siksi, että ilmoitetut syyt toistavat enimmäkseen vain myyttiä ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen aikaansaamasta ilmastonmuutoksesta. Kuitenkin yhä useammat tiedemiehet kyseenalaistavat ei itse ilmastonmuutosta – ilmasto on aina ollut jatkuvassa muutoksessa – vaan globaalin lämpenemisen sekä hiilidioksidin roolin ja ihmisten vastuun tässä muutoksessa. Paljon puhuttu CCS-teknologia eli hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, joka on mietinnössä tärkeässä asemassa mutta jonka pitkän aikavälin riskejä emme tunne hyvin, vaikuttaa näin ollen vain eräänlaiselta hätäratkaisulta.

Toisekseen, huolimatta tavanomaisista vakuutteluista koskien valtioiden ensisijaista vastuuta energiavalinnoistaan, esittelijä pyrkii kuitenkin ohjaamaan näitä valintoja. Tarkoitan tällä sijaa, joka mietinnössä on annettu ydinvoimalle, vaikka se on mitä suurimmassa määrin kunkin jäsenvaltion itsenäinen valinta, eikä tätä kysymystä voida tarkastella vain hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta.

Lopuksi, mietinnössä ei mainita lainkaan globalisaation johtavan fossiilienergian suurkulutukseen. Tässä suhteessa ei ole viatonta suosia kansainvälistä kauppavaihtoa paikallisten ja kansallisten pienten toimitusverkkojen kustannuksella. Komission monien vuosien ajan harjoittama toiminta, eli ääriliberaali kauppapolitiikka, markkinoidemme avaaminen maailmanlaajuiselle kilpailulle sekä kieltäytyminen kaikesta talouden suojelusta mistään syystä, on pitkälti vastuussa niistä ongelmista, jotka se väittää nyt haluavansa ratkaista.

 
  
MPphoto
 
 

  Roger Helmer (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, tässä mietinnössä on paljon hyvää. Totta kai se kumartaa rituaalinomaisesti ilmastonmuutoshysterian puoleen, vaikka väitteet hiilidioksidin ja ilmaston välisestä yhteydestä kyseenalaistetaan yhä laajemmin. Mietinnössä tunnustetaan kuitenkin myös, että on tärkeää monipuolistaa energialähteitä ja käyttää energialähteiden yhdistelmässä fossiilisia polttoaineita, muun muassa kivihiiltä. Mietinnössä korostetaan energiaturvallisuuden tarvetta, jolta osin siinä painotetaan oikeutetusti energiatehokkuutta, kotimaisten luonnonvarojen kuten kivihiilen jatkuvaa hyödyntämistä ja ydinvoimaa – sekä nykyistä ydinfission hyödyntämistä että olennaisen tärkeää ydinfuusion tutkimusta, johon kohdistuu suuria toiveita.

Kaikkein huomattavinta tässä energiakeskustelussa on se, kuinka vihreät ja heidän kanssamatkustajansa tuskailevat hiilidioksidipäästöjen suhteen samalla kun he vastustavat ainoata yleisessä käytössä olevaa vähähiilistä teknologiaa. Öljyn hinnan ollessa 90 dollaria barrelilta Rebecca Harmsin on aika tunnustaa, että ydinvoima on edullisin, turvallisin, puhtain, kestävin ja ennustettavin saatavilla oleva peruskuorman tuotantoteknologia. Kuten kollegani Alejo Vidal-Quadras on sanonut, ydinjätteen loppukäsittely on vain tekninen ongelma, ja se on nyt ratkaistu.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE-DE). - (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin aluksi antaa tunnustusta esittelijän työlle, sillä hän on laatinut tasapainoisen ja realistisen mietinnön, joka heijastelee viimeisintä kehitystä. Arvostan myös parlamentin aloitetta, sillä kyseessä on yksi harvoista perinteisiä energialähteitä käsittelevistä mietinnöistä.

Olen vakuuttunut, että seuraavien parin vuosikymmenen aikana fossiiliset polttoaineet pysyvät korvaamattomina energialähteiden yhdistelmässä, ja ne olisi siksi huomioitava asianmukaisesti. Uusiutuvat energialähteet ovat tärkeitä, vaikka ne eivät voi korvata perinteisiä lähteitä. Kuten mietinnössä todetaan, meidän olisi pyrittävä kehittämään uutta teknologiaa, joka mahdollistaa energiantuotannon pienemmin ympäristövaikutuksin, kuten puhdasta kivihiiliteknologiaa. Nyt kun energiankulutus kasvaa jatkuvasti, mutta uusi teknologia nykyisten energialähteiden korvaamiseksi puuttuu, liian yksipuolinen keskittyminen uusiutuviin energialähteisiin voisi paradoksaalisesti kiihdyttää jäsenvaltioiden riippuvuutta tuontienergiasta. Energiasta on tullut kaikkein strategisin kulutushyödyke, jonka vuoksi puheet perinteisten lähteiden korvaamisesta kokonaan voivat kyllä olla suosittuja, mutta ne ovat hyvin vastuuttomia.

Katson terveen järjen voitoksi, että mietinnössä kiinnitetään riittävää huomiota ydinvoimaan. Mikäli olemme vakavissamme hiilidioksidipäästöjen laskemista lähes nollatasolle koskevan strategian suhteen, emme voi hylätä ydinvoimaa, joka on epäilemättä puhtaimpia energialähteitä. Meidän ei tule ponnistella yksin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, vaan meidän olisi pyrittävä vakuuttamaan muut suurvallat saadaksemme ne liittymään meihin. Elleivät muut maat kuten Yhdysvallat, Kiina ja Intia toteuta samanlaisia toimia, toimenpiteillämme ei ole todellista vaikutusta maailmanlaajuisella tasolla, sillä niillä voidaan vaikuttaa vain noin seitsemäsosaan maailmanlaajuisesta hiilidioksidin tuotannosta.

Lopuksi ehdottaisin, että esittelijä tutkii tarkemmin eri ydinreaktorien eroja. Tšernobylissä räjähtänyttä reaktoria ei voida verrata Tšekin tasavaltaan asennettaviin reaktoreihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Reino Paasilinna (PSE). - (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Reulin mietintö herättää tärkeän kysymyksen siitä, mihin suuntaan Eurooppa ja maailma kulkevat energian suhteen. Konfliktit jatkuvat. Kauanko me pystymme rajaamaan ne?

Fossiilienergialle ei nykyoloissa ole nopeaa vaihtoehtoa, ei edes jos säästäisimme, kuten voisimme huomattavasti enemmän säästää energiaa. Öljyn osuus on noin 37, kaasun 24 ja kivihiilen 16 prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden osuus energiastamme on peräti 77 prosenttia. Tiedämme, että kansainvälinen energiavirasto ennustaa, että maailman energiankulutus kasvaa yli puolitoista prosenttia vuodessa. Fossiilienergian kulutuksen odotetaan kasvavan vielä sitäkin enemmän, sillä suuret kehittyvät maat eivät juuri luota tuulivoimaloihin. Energiankäytön kasvusta kehitysmaiden osuus on 70 prosenttia ja yksin Kiinan osuus 30 prosenttia. Fossiilivarannot ovat siis loppumassa ja keskittymässä yhä harvempiin käsiin.

Energiajärjestelmän muuttaminen vie vuosikymmeniä. Aika on loppumassa, kyse on oikeastaan kilpajuoksusta. Ellemme pysty järjestämään ympäristö- ja energiakysymyksiä, emme pysty takaamaan rauhaa.

Joitakin toiminta-aloja mainitakseni tarvitsemme ponnekasta tutkimusta, tuotekehittelyä ja uusia teknologioita, ja lisäksi meidän on muutettava omaa käyttäytymistämme. Emme edes tee Euroopassa ponnekasta tutkimusta, vaikka marssimme kohti korkeampaa riippuvuutta, korkeampia hintoja ja konflikteja. Kuulin juuri, että Yhdysvallat käyttää viisinkertaisesti ympäristötutkimukseen rahaa unioniin verrattuna. Mistä johtuu, että Lissabonin tietopohjainen talous toimii näin?

Lopuksi todettakoon, että energialla on sosiaalinen ulottuvuutensa. Hinnat ovat nousseet muutamassa vuodessa 50 prosenttia.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Laperrouze (ALDE) . – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Herbert Reulin mietintö on erinomainen, hyvin perusteellinen mietintö, ja onnittelen häntä tästä. Olen kuitenkin yllättynyt kivihiilelle mietinnössä annetusta painoarvosta.

On totta, että kivihiili on runsas energialähde. Se on myös maailmanlaajuisesti laajimmin saatavilla oleva fossiilinen energialähde. Olen kuitenkin huolissani sen yhä tärkeämmästä asemasta sähköntuotannossa. Hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian on määrä ratkaista kivihiilivoimaloiden kasvihuonekaasupäästöjen ongelma. Myönnän olevani skeptinen tämän suhteen. Hiilivoimalaitosten kukoistaessa eri puolilla maailmaa, voidaanko kaikki voimalat varustaa hiilidioksidin talteenottolaitteistoin? Kuinka voidaan estää ns. puhtaiden hiilikäyttöisten voimaloiden hiilidioksidipäästöt? Puuenergian, kivihiilen ja sittemmin öljyn valtakausien jälkeen, emmekö ole vaarassa palata takaisin kivihiilen aikakaudelle?

Päättääkseni puheenvuoroni optimistisempiin näköaloihin sanoisin, että mietinnön vahvuutena on Euroopan strategista energiateknologiasuunnitelmaa koskeva ehdotus. Suunnitelmassa on huomioitava tarve monipuolistaa energialähteitä vaiheittain vuosiin 2020, 2030 ja 2050 mennessä, sekä alueellisten luonnonvarojen käytön tärkeys.

 
  
MPphoto
 
 

  Wiesław Stefan Kuc (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, mietinnössä luetelluista energialähteistä vain kivihiiltä, olipa se antrasiittia tai ruskohiiltä, löytyy Euroopan unionista suuria määriä. Muiden energiantuotannon polttoaineiden suhteen olemme yleisesti ottaen riippuvaisia tuonnista. Energian kysyntä lisääntyy kasvun myötä. Toistaiseksi ei ole selvää, kuinka hyvin onnistumme kehittämään tuotantoa uusiutuvista energialähteistä tai vetypolttokennoista, mutta myös ne edellyttävät energiaa. Tästä syystä, ja valtavista ponnisteluista huolimatta, kivihiilestä käytettävissä olevana energialähteenä ei tule luopua liian nopeasti. Emme tee riittävästi kehittääksemme kivihiilestä puhdasta energiaa. Kivihiilen jalostukseen sekä höyrykattiloiden ja generaattorien tehokkuuden parantamiseen olisi suunnattava enemmän varoja. Energiaturvallisuus on säilytettävä, ja yksi keino siihen on kivihiili, jota on lähes kaikissa EU:n maissa. Meillä ei ole varaa ylenkatsoa omia luonnonrikkauksiamme.

Lopuksi haluaisin onnitella Herbert Reulia ja hänen kollegoitaan erinomaisesta ja tasapainoisesta mietinnöstä, jolle annan täyden tukeni.

 
  
MPphoto
 
 

  Alyn Smith (Verts/ALE). - (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on hyvä nähdä teidän työskentelevän rinnallamme yömyöhään saakka.

Euroopalla on suurta potentiaalia uusiutuvaan energiaan. Me Skotlannissa tiedämme tämän paremmin kuin useimmat muut. Kuten Rebecca Harms sanoi, poliittiselle ryhmälleni vaikeuksia aiheuttavat mietinnön ydinvoimamyönteiset näkemykset. Oma mielipiteeni on, että meidän on varmistettava myös muiden energialähteiden kuin ydinvoiman tutkiminen ja niiden parantamiseen pyrkivä tutkimus.

Päätöslauselmaehdotuksen 47 kohdassa mainittu hiilidioksidin talteenottoteknologia on kokeellisella asteella mutta lupaavaa, ja 47 kohdassa kehotamme komissiota esittämään mahdollisimman pikaisesti selkeät poliittiset suuntaviivat hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaan liittyvän tutkimuksen edistämiseksi. Arvoisa komission jäsen, ilahduin kuullessani, että aiotte tehdä näin. Tämä on tärkeää, sillä jäsenvaltiot eivät pysty siihen omin keinoin.

Skotlannissa Peterheadin kaupungissa tehtiin maailmanluokan ehdotus esittelylaitoksen rakentamiseksi. Lontoon hallitus ei asettanut hanketta etusijalle, ja tästä seuranneen poliittisen epävarmuuden vuoksi kyseinen hanke toteutetaan kyllä – tosin Kaliforniassa.

Eurooppa voi olla johtoasemassa tässä asiassa; tutkimuspotentiaalimme ansiosta voimme olla maailmanlaajuisesti merkittävä toimija, mutta sitä varten on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin. Iloitsen siitä, että komissio aikoo edistää mietintöön sisältyviä ideoita.

 
  
MPphoto
 
 

  Miloslav Ransdorf (GUE/NGL). - (CS) Haluaisin esittää kymmenen huomiota Herbert Reulin mietinnöstä. Kyse on erinomaisesta ja tasapainoisesta mietinnöstä, joka on mielestäni laadittu Antoine de Saint Exupéryn hengessä. Hänen sanojensa mukaan tehtävämme ei ole ennustaa, vaan auttaa saavuttamaan tulevaisuuden tavoitteet.

Mietinnössä on lueteltu lähes kaikki perinteiset energialähteet, paitsi ehkä – vihreitä jäseniä miellyttääkseni – eboniittisauvat ja ketunhännät. Mutta vitsit vitsinä, annan tunnustusta energia-alaa ohjaavien yleisten sääntöjen kattavalle käsittelylle mietinnössä. Kuten professori Semjonovin historialliset löydökset vahvistavat, samat peruslait ovat olleet voimassa sitten esihistoriallisten ja muinaisten aikojen: ihmiset ovat yhtäältä pyrkineet vähentämään tekniikoiden energiaintensiteettiä samalla kun he ovat toisaalta pyrkineet tuottamaan enemmän energiaa.

Energialähteiden toimiva yhdistelmä ja kaasun tuonnin monipuolistaminen on mielestäni tänä päivänä elintärkeää. Euroopan yhtenäismarkkinoiden painoarvoa toimitusten vakauden ja luotettavuuden takaajana olisi lisättävä.

Asiaan liittyy tietenkin ympäristöriskejä, joita olisi arvioitava huolellisesti. Esittelijä Herbert Reul viittaa esimerkiksi arktisiin reunameriin, joilla sijaitsee joidenkin arvioiden mukaan jopa neljännes uusista kaasu- ja öljylähteistä.

Komissiota pyydetään epäilemättä tulevaisuudessa toteuttamaan toimia vähentääkseen energiaintensiteettiä BKT-yksikköä kohti. Toinen keskeinen tehtävä on järkevän politiikan laatiminen teknologiansiirtoa varten.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Ján Hudacký (PPE-DE). - (SK) Haluaisin onnitella esittelijää Herbert Reulia tämän laatimasta erinomaisesta mietinnöstä. Mietintö tarttuu perinteisten energialähteiden ja teknologioiden alalla vallitsevaan status quoon, samalla kun se kiinnittää huomiota monin keinoin niiden tulevan käytön eri aspekteihin ottaen huomioon tarpeen turvata energiatoimitukset ja vähentää jatkuvasti päästöjä.

Maailmanlaajuisen energiantarpeen kasvaessa Euroopan unionilla ei ole varaa lopettaa kokonaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä, koska ne ovat merkittävässä asemassa energian kokonaistuotannossa, vaikka varannot hupenevatkin jatkuvasti. Energiantuotanto perinteisistä lähteistä on Euroopan unionissa keskimäärin kohtuullisen tehokasta, mutta eräillä jäsenvaltioilla on parantamisen varaa uudemman ja tehokkaamman teknologian käyttöönotossa ja tukemisessa sekä uusien ja tehokkaampien yhteistyöyksikköjen kehittämisessä. Jäsenvaltiot eivät myöskään saisi luoda tarpeettomia esteitä uusille investoinneille fossiilisten polttoainevarantojen hyödyntämiseksi kaikkein kehittyneimmän tekniikan avulla.

Toinen kysymys, jota haluan käsitellä, on ydinvoima. Kuten tiedämme, ydinenergian hiilidioksidipäästöt ovat lähes olemattomat, ja olen vakuuttunut siitä, että se löytää ennemmin tai myöhemmin paikkansa myös niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat tähän saakka vastustaneet ydinvoimaa ideologisista ennemmin kuin käytännöllisistä syistä. Koska uutta teknologiaa, kuten neljännen sukupolven reaktoreja, kehitetään jatkuvasti (jopa Venäjällä, arvoisa Rebecca Harms), meillä on nyt vaihtoehtoja voimaloiden käyttöturvallisuuden tehostamiseksi entisestään ja käytetyn ydinpolttoaineen varastoimiseksi turvallisesti.

Lopuksi haluaisin sanoa arvostavani sitä, että komission työ osoittaa merkkejä konkreettisesta suunnanmuutoksesta kohti aiempaa avoimempaa ja objektiivisempaa näkemystä ja ydinvoiman hyötyjen arviointia. Tämä on johtanut sellaisiin aloitteisiin kuin Euroopan ydinenergiafoorumi, jonka avajaiskokous pidetään myöhemmin tänä vuonna marraskuussa Bratislavassa, kuten parlamentissa on kerrottu. Euroopasta on pitkään puuttunut tällainen pysyvä keskusteluareena, joka edistää kokemusten, tiedon ja näkemysten vaihtoa. Tällainen vaihto on hyödyllistä sekä asiantuntijoille että suurelle yleisölle, ja oletan sen olevan hyödyksi myös vihreille.

 
  
MPphoto
 
 

  Hannes Swoboda (PSE). - (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin käsitellä kahta asiaa. Ensimmäinen niistä, jonka suhteen toivon ja uskon meidän pitävän lujasti yhtä, on näkemys, jonka mukaan perinteiset energialähteet, energiamuodot ja teknologiat säilyttävät tulevaisuudessa tärkeän aseman. Se kuvitelma, että voisimme korvata ne kaikki vaihtoehtoisista lähteistä saatavalla energialla, on petollinen. Meidän on kuitenkin parannettava perinteisen teknologian ympäristöystävällisyyttä – se on ehdottoman tärkeää – sekä varmistettava perinteisen teknologian suurempi tehokkuus. Näistä kysymyksistä olemme yhtä mieltä, ja näiltä osin voimme antaa mietinnölle vankan tukemme.

Tilanne on ehkä toinen ydinvoiman osalta. On tehtävä ehdottoman selväksi, ilman jossittelua ja kiertelyä, että kukin maa voi itse valita teknologiansa, eli toisin sanoen valita ydinteknologian tai päättää tulla toimeen turvautumatta ydinvoimaan.

Toinen periaate, jonka on oltava meille kaikille yhteinen, on turvallisuuden asettaminen etusijalle. Kyse ei ole vain energian tuotantoprosessin turvallisuudesta vaan tietenkin myös turvallisesta loppukäsittelystä ja, mikä on erityisen tärkeää nykymaailmassa, jossa globaalin ulottuvuuden merkitys kasvaa jatkuvasti, sellaisen ydinteknologian leviämisen estämisestä, jota voidaan käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin.

Olisin toivonut mietinnön keskittyvän tiukemmin näihin kysymyksiin. Olemme tunnetusti käsitelleet niitä muissa mietinnöissä, ja Euroopan on mielestäni näytettävä parasta esimerkkiä tällä alalla. Riippumatta niin sanoakseni ideologisesta kannasta – olimmepa ydinteknologian puolesta tai sitä vastaan – turvallisuus on asetettava ehdottomalle etusijalle. Toivon meidän parlamentissa sekä tietenkin myös komission pysyvän entistä valppaampina varmistaaksemme, että kaikki turvallisuuskysymykset, ydinsulkukysymykset mukaan lukien, pysyvät etualalla. Muutoin laiminlyömme vastuumme ihmiskuntaa ja maailman rauhaa kohtaan. Toivon tämän viestin välittyvän selkeämmin huomenna eräistä Herbert Reulin mietintöön tehtävistä tarkistuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Mariela Velichkova Baeva (ALDE). - (BG) Geopoliittisten etunäkökohtien välisen tasapainon löytäminen, teknologisen kehityksen taso ja sen vaikutus talouteen luovat tarpeelliset olosuhteet uuden tilaisuuden antamiseksi ydinvoimalle tärkeänä osana energialähteiden yhdistelmää. Kyse on hyvin tärkeästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä nyt käydessämme kiivasta keskustelua ilmastonmuutoksesta, energian toimitusvarmuudesta ja vaihtoehtoisesta ratkaisusta sähköntuotannossa.

Vuonna 2006 Kozloduin ydinvoimala vastasi kotimaassani Bulgariassa 43 prosentista koko maan sähköntuotannosta ja osallistui talouden kestävään kehitykseen. Nämä luvut ovat tietenkin ajalta ennen ydinvoimalan kolmannen ja neljännen yksikön sulkemista 31. joulukuuta 2006. Analyysit osoittavat maailmanlaajuisen sähkönkulutuksen kaksinkertaistuvan seuraavien parin vuosikymmenen aikana. Eri puolilla maailmaa on rakenteilla 31 reaktoria ja muita on suunnitteilla. Tämä dynaaminen prosessi osoittaa, että ratkaisuja etsitään aktiivisesti nykyaikaisen talouden kohtaamiin haasteisiin vastaamiseksi, edullisen ja puhtaan energian tarjoamiseksi, ilmastonmuutoksesta selviytymiseksi, Kioton pöytäkirjan mukaisten kasvihuonekaasun päästökiintiöiden noudattamiseksi, toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja riippuvuuden vähentämiseksi tuontikaasusta ja -öljystä. Palautettuani mieliin vielä yhden tosiseikan, eli että ydinvoimalat tuottavat nykyisin kolmanneksen Euroopan unionin sähköstä, totean lopuksi, että nyt on ehkä ydinvoiman renessanssin aika.

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimír Remek (GUE/NGL). - (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, mietintöä on kiitettävä energialähteiden yhdistelmän kaikkien sektoreiden huomioimisesta samalla kun siinä tarkastellaan erityisesti perinteisiä lähteitä. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on todellakin tehostettava.

Olen kuitenkin vakuuttunut, ettemme useista syistä voi tulla toimeen ilman ydinvoimaa. Kestävä kehitys, kilpailukyvyn säilyttäminen sanan laajimmassa merkityksessä, todellinen ympäristönsuojelu ja päästövähennykset ovat vain joitakin esimerkkejä näistä syistä. Alamme lopultakin keskustella ydinenergiasta antamatta hyödyttömien tunteiden ohjata meitä, vaikkakin eräät esitetyt tarkistukset ja jopa eräät puheenvuorot todistavat edelleen tästä asenteesta.

Iloitsen siksi kuullessani komission ja muiden EU:n toimielinten taholta realistisia ääniä, jotka puhuvat ydinenergian säilyttämisestä yhdistelmässä tulevaisuudessakin. Monissa maissa ydinvoima on jo olennainen energialähde, joka takaa paljon puhutun energiariippumattomuuden ja -turvallisuuden. Viimeinkin näyttää siltä, että jatkamalla kiintiöihin ja prosenttiosuuksiin perustuvaa politiikkaa emme heitä lasta pesuveden mukana, kuten värikäs tšekkiläinen sanonta kuuluu.

 
  
MPphoto
 
 

  Alejo Vidal-Quadras (PPE-DE). - (ES) Arvoisa puhemies, valiokunta-aloitteinen mietintö, josta äänestämme huomenna, on kolmas ja viimeinen parlamentin asiasta laatima mietintö, ja se on viimeinen osa parlamentin vastausta komission vuoden alussa esittämään energiakatsaukseen.

Kollegamme Herbert Reul on tehnyt valtavan hyvää työtä koko valiokunnassa käydyn keskustelun ajan ja laatinut perinpohjaisen ja johdonmukaisen tekstin, jossa on huomioitu täysin parlamentin jäsenten enemmistön huolenaiheet.

Fossiiliset polttoaineet ja ydinvoima tulevat pysymään vielä pitkän aikaa energialähteiden yhdistelmämme kärjessä, ja asettamistamme uusiutuvaa energiaa koskevista kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta niiden panoksella ei ole todellista merkitystä vielä vuosikymmeniin. Siksi emme voi heikentää ponnisteluja perinteisten lähteiden tutkimuksen, kehityksen ja innovaation eteen, sillä ilmastonmuutosta, toimitusvarmuutta ja kilpailukykyä koskevien sitoumustemme täyttäminen edellyttää näiden energialähteiden kestävämpää käyttöä.

Valiokunnan äänestystulos oli erinomainen, sillä siinä korostettiin edistystä, jota on tapahtunut hiilidioksidin talteenoton hallinnassa, sähköntuotannon energiatehokkuuden parantamisessa, liikenteen synteettisten polttoaineiden antamassa panoksessa sekä ydinvoima-alan kilpailukyvyssä.

Eräs parlamentin ryhmä on esittänyt ydinvoimaa käsittelevään osaan lähes 40 tarkistusta, joiden tarkoituksena on muuttaa kaikki objektiiviset ja realistiset viittaukset ydinpolttoaineisiin viittauksiksi uusiutuviin energialähteisiin. Haluaisin muistuttaa heitä siitä, että asiasta on jo äänestetty aiemmassa täysistunnossa. Sallikaa minun vielä sanoa kyseiselle ryhmälle, että sen jäsenet voivat vapaasti elää epärealistisessa maailmassa, mutta me kaikki kärsimme seurauksista, mikäli heidän perustelunsa voittavat lopulta heidän pakkomielteidensä ansiosta. Valtaosa parlamentin jäsenistä toimii mieluummin tosiasioiden pohjalta ja hyödyntää niitä laatiakseen järkevän politiikan, joka ei johda yhteiskuntaamme kollektiiviseen romahdukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Atanas Paparizov (PSE). - (BG) Heti alkuun haluan onnitella esittelijää Herbert Reulia puolueettomasta ja tasapainoisesta mietinnöstä. Tärkeä ja omaleimainen tekijä mietinnössä on sen sisältämä selkeä määritelmä perinteisten energialähteiden roolista ja tarpeesta hyödyntää niitä yhä tehokkaammin uuden teknologian avulla Euroopan unionin energiavarmuuden turvaamiseksi, samalla kun varmistetaan kestävän kehityksen tavoitteiden mahdollisimman tarkka noudattaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta. Haluan antaa tukeni päätelmälle, jonka mukaan suurempi panostaminen energiateknologiaan Euroopan ja kansallisella tasolla edistäisi EU:n energiatavoitteiden saavuttamista samalla kun se parantaisi unionin mahdollisuuksia korkeampia tehokkuus- ja turvallisuusnormeja noudattavien palvelujen vientiin.

Haluan käsitellä erityisesti mietinnön ydinvoimaa koskevaa osaa, ensinnäkin koska ydinvoimalla on johtoasema sähköntuotannossa perinteisistä lähteistä, jonka lisäksi on elintärkeää varmistaa, että ydinvoiman tuotannossa noudatetaan korkeimpia ydinturvallisuusnormeja. Tältä osin mietinnön tuki komission pyynnölle ottaa käyttöön yhteiset ydinturvallisuuden turvatasot Euroopan unionissa on olennaista. Haluaisin korostaa erityisesti, että uuden ydinvoimalan rakentamista suunnitteleva Bulgaria kiinnittää suurta huomiota Euroopan unionin kasvavaan rooliin ydinturvallisuuden korkeiden turvanormien noudattamisen varmistamisessa, sekä suotuisien investointiolosuhteiden luomiseen tällaisia laaja-alaisia hankkeita varten, jotka edellyttävät mittavia taloudellisia, aineellisia ja älyllisiä resursseja. Euroopan unionin ja muun muassa ydinturvallisuutta ja ydinjätehuoltoa käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän sekä perustetun ydinenergiafoorumin työ auttaa osaltaan huomioimaan ydinvoiman EU:n ohjelmissa entistä objektiivisemmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Markus Pieper (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, vaikka onkin tarpeen säätää toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja uusiutuvien energialähteiden kannustamiseksi, parlamentin on ensiarvoisen tärkeää käsitellä myös perinteisten energialähteiden tulevaisuutta. Reulin mietinnössä korostetaan kivihiilen ja ydinvoiman valtavaa merkitystä aluetaloudelle. Pelkästään kivihiilen louhinta työllistää 300 000 henkeä Euroopassa. Taloudellista vahvuutta tuovat myös voimalat ja verotulot. Sähköntuotannostamme noin 60 prosenttia perustuu eurooppalaiseen kivihiileen tai ydinvoimaan. Näiden energialähteiden tehokkuutta ja turvallisuutta on tietenkin parannettava. Meidän on totta kai pyrittävä myös suojelemaan ympäristöä laatimalla uusia säädöksiä muun muassa hiilidioksidipäästöjen sääntelemiseksi.

Lainsäädännön ruuvia ei toisaalta pidä kiristää niin tiukalle, että kivihiili menettää kansainvälisen kilpailukykynsä. Tosiasia on, että uusiutuvat energialähteet eivät kehity yhtä nopeasti kuin toivoisimme. Meitä uhkaavat riippumattomuutemme rajoittaminen ulkopolitiikassa ja energiantoimittajien mielivaltaiset toimet. Ainoa keino tältä uhalta välttymiseksi tulevaisuudessa on strateginen energialähteiden yhdistelmä, johon kuuluvat myös kivihiili ja ydinvoima.

 
  
MPphoto
 
 

  Andres Tarand (PSE). - (ET) Ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi on tärkeää laskea fossiilisten polttoaineiden palamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt lähes nollatasolle. Ilmastonmuutoksen ei-toivottujen vaikutusten ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi toimiin on kuitenkin ryhdyttävä heti. Puhdas kivihiiliteknologia voi osoittautua mahdolliseksi, mutta emme voi nykyisellään panna siihen kaikkea toivoamme. Euroopan unionin on vähennettävä merkittävästi nykyisiä kasvihuonekaasupäästöjä, ja tämän on pysyttävä ilmastopolitiikkamme kulmakivenä. Iloitsen siitä, että Euroopan parlamentin ilmastonmuutosta käsittelevä väliaikainen valiokunta on hiljattain vahvistanut tiukan kannan Balin ilmastokokouksessa joulukuussa käytäviä neuvotteluja varten.

Puhtaan kivihiiliteknologian tutkimukseen nykyisin käytettävissä olevia varoja voidaan tietenkin lisätä, koska tämän alan tutkimus on tarpeen. Emme kuitenkaan voi odottaa vuosikymmenten ajan tutkimustuloksia ryhtymättä muihin toimiin, jonka vuoksi meidän on nyt keskityttävä välittömästi toteutettaviin toimenpiteisiin, eli hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, energiansäästöön ja siirtymiseen laajemmin uusiutuviin energialähteisiin.

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan äänestys on johtanut ydinvoiman liian suureen korostamiseen Reulin mietinnössä ja uusiutuvista energialähteistä on keskusteltu liian vähän. Tästä syystä kannatan täysin parlamentin esittämiä tarkistuksia, sillä ne auttavat tasapainottamaan mietintöä. Pyydän teitä etenkin tukemaan ehdotettuja tarkistuksia, joissa Euroopan komissiota kehotetaan asettamaan uusiutuvat energialähteet Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman keskipisteeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimir Urutchev (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, minun on aluksi kiitettävä Herbert Reulia, joka luotsasi taitavasti mietintönsä jotakuinkin 200:n valiokuntavaiheessa tehdyn tarkistuksen läpi ja esitteli parlamentille hyvin tasapainoisen, johdonmukaisen ja rehellisen mietinnön, joka on hyvin tähdellinen tänä päivänä ja tulevaisuudessa kohtaamiimme haasteisiin vastaamiseksi. Monet hylätyistä tarkistuksista ovat nousseet uudelleen esiin viime hetkellä, ja meidän on siis poistettava ne jälleen täysistunnossa. Kyseiset tarkistukset eivät ole vahingoksi vain mietinnölle: ne vahingoittavat viime kädessä nimenomaan ympäristöä, jota eräät näistä ehdotuksista väitetysti puolustavat.

Käytän termiä ”rehellinen” tietoisesti, sillä Herbert Reul käyttää mietinnössään oikeita sanoja kuten ”kivihiili” ja ”ydinvoima” sen sijaan, että hän piiloutuisi yleistysten taakse ja puhuisi kestävistä tai uusiutuvista vaihtoehdoista, ja koska on selvää, että tulemme olemaan riippuvaisia fossiilisten polttoaineiden polttamisesta monien sukupolvien ajan. Kannatamme tietenkin uusiutuvia energianlähteitä, koska ne tuottavat tarvitsemaamme puhdasta energiaa. Kuitenkin useimmissa jäsenvaltioissa uusiutuva energia ei vastaa ympäristövaatimuksiin sen paremmin kuin energian kiihtyvään kysyntään tai tarpeeseen pysyä kilpailukykyisinä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Vastuullisina poliitikkoina meidän on hylättävä eilisen opit ja tunnustettava, että kaikilla puhtailla teknologioilla on osansa kehityksessä. Yksinkertaisesti sanottuna, meidän on säilytettävä ydinvoiman osuus ja nostettava sitä nykyisestä – emmekä silti tee tarpeeksi. Esimerkiksi kotimaani Bulgaria pakotettiin tarpeettomasti sulkemaan 2 000 megawatin kapasiteetti turvallista, puhdasta ydinvoimaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Joan Calabuig Rull (PSE). - (ES) Arvoisa puhemies, asettamistamme kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta olemme nähtävästi kaikki yhtä mieltä siitä, että perinteiset energialähteet säilyttävät tärkeän asemansa energialähteiden yhdistelmässämme. Näin ollen myös ydinvoima pysyy tärkeässä asemassa, sillä se on edelleen tarpeen monissa maissa toimitusvarmuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi.

Sen vuoksi on perusteltua suorittaa tutkimusta aloilla, joilla ydinenergian heikkoudet ovat ilmeisimpiä, kuten turvallisuuden tai jätteiden käsittelyn alalla. On kuitenkin huomattava, että mietinnössä kannatetaan selvästi ajatusta, jonka mukaan mahdollinen ydinvoimaan turvautuminen kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen päätösvaltaan, kuten Herbert Reul huomautti heti alkuun.

Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että eräät tahtovat Euroopan laskevan tulevaisuutensa lähes yksinomaan ydinvoiman varaan ja haluavat alistaa sille uusiutuvien energialähteiden kehittämisen, tehokkuuden parantamisen tai tutkimuksen. Meidän olisi kuitenkin pohdittava erästä seikkaa: mikä on kansalaisten näkemys asiasta?

Olemme huomioineet laajalti todellisen tilanteen, mutta meillä on tietenkin oltava selkeitä painopisteitä. Tältä osin olisi huomattava, että strateginen energiateknologiasuunnitelma, joka komission on määrä esittää meille piakkoin, on siinä tärkeässä asemassa.

Päätavoitteina olisi mielestämme oltava uusiutuvan energian hinnan lasku, rakennusten, teollisuuden ja liikenteen energiatehokkuuden parantaminen, sekä vähähiilisen teknologian edistäminen. Euroopan ja jäsenvaltioiden olisi asetettava nämä tavoitteet etusijalle politiikassaan ja pyrkimyksissään tulevan energiapolitiikan rakentamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). - (RO) Euroopan energiatuotanto koostuu monista eri energialähteistä: ydinvoiman osuus on 31 prosenttia, kivihiilen 29 prosenttia, kaasun 19 prosenttia, uusiutuvien energialähteiden 14 prosenttia ja öljyn 5 prosenttia.

Romania tuottaa 13,5 prosenttia energiastaan öljystä, 15,3 prosenttia kivihiilestä ja koksista, ja 5,9 prosenttia energiasta on vesi- ja ydinsähköä. Ydinvoiman osalta on keskeistä varmistaa sen turvallisuus ja etenkin jätteen asianmukainen käsittely. Neljännen sukupolven ydinvoimalaitokset mahdollistavat ydinjätteen paremman käsittelyn ja pienemmän jätemäärän synnyn. Ympäristönsuojelun kannalta erittäin tärkeää on kuitenkin reaktorien jäähdytysvesien käsittely. Tästä syystä ydinvoimaa tuottavien maiden olisi asetettava etusijalle investoinnit radioaktiivisen jätteen turvallisuuteen ja käsittelyyn. Mustanmeren alue on erittäin tärkeässä asemassa Euroopan unionin energialähteiden monipuolistamisessa. Alue on strategisesti tärkeä, ei yksin hiilivetyjen tuomiseksi Kaspianmereltä Euroopan unioniin, vaan myös Romaniassa, Bulgariassa, Turkissa, Ukrainassa ja Venäjällä sijaitsevien hiilivarantojen vuoksi. Työturvallisuuden ja -terveyden varmistaminen kivihiiliteollisuudessa on tärkeää. Niin kauan kuin kivihiiltä käytetään energialähteenä, on tärkeää varmistaa tarpeelliset investoinnit työpaikkojen turvallisuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Edit Herczog (PSE). - (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, onnittelen esittelijää ja kaikkia varjoesittelijöitä. Mietinnön erityisansioksi on luettava, että Euroopan parlamentti on ymmärtänyt ilman epäilyksen häivääkään ja hyväksynyt sen, etteivät ideologiset kysymykset voi syrjäyttää ympäristöllistä ja taloudellista välttämättömyyttä. Jotkin nykyiset jäsenvaltiot ovat pyrkineet juuri tähän viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana, mutta kuten tiedämme, ne ovat epäonnistuneet yrityksissään. Unkari hylkäsi vuonna 1956 hyödyttömän poliittisen ihanteen raudan ja teräksen maasta. Euroopan unionin ei onneksi ole ollut tarpeen mennä tällaisiin äärimmäisyyksiin asti ymmärtääkseen ja tunnustaakseen, että tarvitsemme kaikkea osaamistamme ja resurssejamme energiantarpeemme kattamiseksi turvallisesti 21. vuosisadalla. Se edellyttää niin energialähteiden kuin teknologiankin mahdollisimman suurta monipuolistamista. Päätöstä siitä, mille perustalle rakentuu Euroopan energiantuotanto 10, 20 tai 50 vuoden kuluttua, ei voida tehdä aatteelliselta pohjalta vaan sen on perustuttava tieteeseen. Politiikkojen tehtävänä on vaatia turvallisuutta, sovittaa yhteen eri lähteet ja vahvistaa valintojen hyväksyntää kansalaisten keskuudessa. Toivotan meille kaikille turvallista matkaa tällä tiellä, tai kuten unkarilaiset kaivostyöläiset sanoisivat: ”jó szerencsét”!

 
  
MPphoto
 
 

  Andris Piebalgs, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kuten jo mainittiin, tämä on kolmas komission päätöstä ja myöhempää Eurooppa-neuvoston päätöstä seuraava mietintö. Vidal-Quadrasin mietintö on auttanut meitä laatimaan sisämarkkinapaketin. Thomsenin mietinnöllä on valtava vaikutus uusiutuvia energialähteitä koskeviin ehdotuksiimme. Voin myös luvata, että seuraamme tiiviisti Reulin mietinnöstä järjestettävää äänestystä, sillä sen lopputulos vaikuttaa CCS-teknologian suhteen omaksuttavaan lähestymistapaan – ensinnäkin lainsäädäntöehdotukseen ja myös mietintöön – sekä strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan ja tulevaan politiikkamme, siltä osin kuin Euratom-sopimus valtuuttaa meidät toimimaan ydinvoiman alalla. Tästä syystä komissio seuraa äänestystä tarkasti.

Haluaisin samalla korostaa paria seikkaa. On sanottu, että energia-alaa on nykyaikaistettava. Kun muistelen – nyt vuonna 2007 – ensimmäistä vuonna 2004 käytyä keskustelua, uskon meidän saaneen paljon aikaan. Toimitusvarmuus ja ilmastonmuutos ovat varmasti tiiviissä yhteydessä toisiinsa, ehkä ainoa merkittävä ero tässä vaiheessa koskee hiilidioksidin talteenoton kustannuksia, mutta uskon öljyn hintakehityksen auttavan tässä.

Myös sääilmiöiden aiheuttamat haasteet mainittiin. Emme investoi riittävästi resursseihin. Meidän olisi todellakin päätettävä painopisteistä. Ilman massiivisia investointeja energia-alan tutkimukseen ja kehitykseen emme tule onnistumaan. Uskon kolmivuotisen keskustelun olleen varsin hyödyllinen maaperän valmistelussa. Nyt on kuitenkin todellakin korkea aika käsitellä näitä kysymyksiä. Kuinka voidaan esimerkiksi väittää, että jotkut jäsenvaltiot ovat riippuvaisia kolmansista maista, vaikka rakennerahastoja ei käytetä käytännössä juuri lainkaan energiaa varten!

Huomauttaisin myös, että tutkimuksen ja kehityksen osuus on kansallisissa talousarvioissa pieni. Nämä ovat siis olennaiset käsiteltävät kysymykset. Pelkään, ettei kestä enää kauaa, ennen kuin markkinoilla koetaan vakavia häiriöitä. Meidän on siis ryhdyttävä toimiin nyt heti parlamentin tähänastisen työn pohjalta.

Myös eräs erityiskysymys mainittiin: tarvitsemme riittäviä energiavaroja. Riittävät varat edellyttävät energian kysynnän hallintaa. Tälläkin alalla sekä parlamentti että komissio ovat ryhtyneet toimiin, mutta olen kuitenkin joutunut aloittamaan 12 rikkomismenettelyä, koska energiatehokkuutta koskevia toimintasuunnitelmia ei ollut toimitettu, vaikka ne muodostavat perustan energian kysyntää koskeville toimille.

Koskien kysyntää ja riippuvuutta kolmansista maista, myös tähän haasteeseen on vastattava. Saryusz-Wolskin mietintö oli mielestäni rohkea yritys tähän suuntaan. Jos jokin toimittaja kiristää jotakin jäsenvaltiota, sen olisi puhuttava asiasta avoimesti. Perussyy tähän on, että meillä on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP), joka voisi luoda tarpeellisen perustan yhteiselle toiminnalle. Uskon myös, että mikä tahansa sellainen maa, jolla on rohkeutta kiristää yhtäkään EU-maata, miettii kahdesti tai luopuu kiristämisestä kokonaan, jos asiasta puhutaan ja siitä keskustellaan neuvostossa.

Puheenvuoroni päätteeksi käsittelen ydinvoimaa. On selvää, että uudistussopimuksen puitteissa energialähteiden yhdistelmästä päätetään kansallisesti. Tämä merkitsee, että päätöksen ydinvoimasta tekee kukin jäsenvaltio yksin. On kuitenkin myös ymmärrettävä, että nykyiset olosuhteet edellyttävät ehdottomasti avoimuuden ja ennustettavuuden takaamista voimassa olevassa lainsäädännössä, sillä kyse on hyvin pitkän aikavälin investoinnista.

Hannes Swoboda mainitsi myös ydinsulkukysymykset. Niitä tarkastellaan parhaillaan, mutta oma kantani on, että YUTP on selvästikin ensisijainen, ja Euratomin olisi täydennettävä ja autettava toiminnassa. YUTP:n olisi ehdottomasti johdettava ydinsulkuun liittyvää toimintaa.

Kaksi konkreettista vastausta tähän. Ensinnäkin, Mochovce. Slovenské Elektrárne on ilmoittanut aikovansa rakentaa kylään ydinvoimalan. Kyseessä on VVER 440/213 -mallin reaktori, mutta se ei ole samaa tyyppiä kuin Tšernobylin reaktori. Euratom-sopimuksen 41 artiklan mukaisesti komissio laatii lausunnon, jossa se ottaa asianmukaisesti huomioon kaikki päätöksen asettamat haasteet. Tämä vie aikansa, mutta voitte olla varmoja, että komissio tekee oikean arvion eikä se epäröi, mikäli meillä on vähäisintäkään syytä epäillä laitteiston turvallisuutta.

Täällä keskustellaan joidenkin ydinvoimalaitosten sulkemisesta, mutta tätä kysymystä koskeva keskustelu ei olisi tuottoisaa. Maaperää valmistelleet asiantuntijat ovat sopineet tästä asiasta. Siitä keskusteltiin poliittisella tasolla ja sopimus asiasta tehtiin hallitusten tasolla ja vahvistettiin kansanäänestyksellä kaikissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien maissa, joissa kyseiset reaktorit sijaitsevat. Toivon, että ette palaa tähän asiaan, sillä se vie huomiomme pois tulevasta kehityksestä. Näille reaktoreille ei missään tapauksessa tulla näyttämään vihreää valoa niiden toiminta-ajan jatkamista varten. Tämä on pelkkä umpikuja. Ymmärtäkää, ettei näitä laitoksia tulla kehittämään edelleen.

Tiedän, että teillä on ehkä henkilökohtainen näkemyksenne tästä kysymyksestä, mutta niitä ei aiota kehittää ainakaan Euroopan komission toimesta. Kantamme asiassa on muodostettu. Siitä sovittiin demokraattisesti, joten toivoisin meidän kaikkien pitävän tämän sitoumuksen ja kunnioittavan sitä.

Arvostan suuresti laatimaanne mietintöä. Kyse on varsin vaikeasta asiasta ja uskon, että mietinnössä on omaksuttu oikea sävy. Toivon, että äänestys auttaa meitä viimeistelemään raportin, joka meidän on määrä laatia vuoden loppuun mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 24. lokakuuta.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö