Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 23. lokakuuta 2007 - Strasbourg

19. Tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi (keskustelu)

  Puhemies. −(IT)Esityslistalla on seuraavana Mario Mantovanin laatima työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi (KOM(2006)0479 – C6-0294/2006 – 2006/0163(COD)) (A6-0245/2007).

  Peter Mandelson, komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Mario Mantovania ja esittää komission kiitokset hänelle ja asiasta vastaaville valiokunnille niiden aktiivisesta osallistumisesta ja kannustavasta asenteesta neuvotteluissa, jotka koskivat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamista elinikäisen oppimisen edistämiseksi.

Tämä suositus on keskeinen osa EU:n perusolemusta, johon kuuluvat liikkuvuus, valtioiden välinen yhteistyö, hyvinvoinnin edistäminen ja yksittäisten kansalaisten auttaminen. Komissio ehdottaa eurooppalaista tutkintojen viitekehystä siksi, että Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot pyysivät sitä suunnittelemaan välineitä liikkuvuuden ja elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Ilman niitä emme pysty saavuttamaan Lissabonin tavoitteita. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys on suunniteltu Lissabonin strategian koulutusta koskevan ulottuvuuden eli Koulutus 2010 -työohjelman yhteydessä.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen avulla on tarkoitus poistaa jäljellä olevat esteet työntekijöiltä ja oppijoilta, jotka haluavat vaihtaa työpaikkaa tai muuttaa toiseen maahan työskentelemään tai opiskelemaan. Liian usein eurooppalaisten on vaikea hyödyntää tutkintoaan toisessa Euroopan maassa. Jopa kotimaassa heidän koulutusväylänsä ovat tukossa kansallisen koulutusjärjestelmän eri osien puutteellisen yhteensovittamisen takia.

Eurooppalaista tutkintojen viitekehystä käytetään apuvälineenä valtioiden erilaisten kansallisten tutkintojärjestelmien yhdistämisessä. Siten lisätään siis muiden valtioiden tutkintojen ymmärrettävyyttä ja annetaan kansalaisille mahdollisuus muuttaa toiseen maahan työskentelemään tai opiskelemaan.

Jäsenvaltioissa se piristää itse asiassa jo nyt tutkintojen kansallisten viitekehysten kehittämistä. Tutkintojen viitekehyksillä edistetään elinikäistä oppimista vaikkapa helpottamalla ihmisten siirtymistä erityyppisestä koulutuslaitoksesta toiseen, esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteen koulutukseen.

Olisi myönnettävä, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys on tekninen ja jopa monimutkainen väline. Sitä käyttävät pääasiassa asiantuntijat ja opetusviranomaiset, mutta siitä on hyötyä kansalaisille.

Tämänpäiväinen keskustelunaiheemme on komission, valtioiden, työmarkkinaosapuolten, koulutusyhdistysten ja muiden sidosryhmien yhteishankkeen tulosta. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys perustuu pitkälti yhteisymmärrykseen, ja olemme yrittäneet pitää sidosryhmät mukana koko prosessin ajan.

Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä suositellaan, että valtiot vahvistaisivat kansallisten tutkintojärjestelmien ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen väliset yhteydet vuoteen 2010 mennessä ja varmistaisivat, että kansallisissa tutkinnoissa viitataan sopivaan EQF-tasoon vuoteen 2012 mennessä. Neuvosto ja parlamentti ehdottivat näitä ajankohtia.

Komissio on myös mielellään suostunut parlamentin ehdotukseen laadunvarmistusta koskevan uuden suosituksen lisäämisestä. Mielestämme se vahvistaa näiden periaatteiden merkitystä.

Komissio hyväksyy myös parlamentin ehdotuksen opintosuoritus- ja arvosanajärjestelmiä koskevasta viittauksesta, jossa hyväksytään tutkintojen viitekehysten kyseisten osa-alueiden nopea kehittäminen ja soveltaminen.

Mielestämme parlamentti ja neuvosto ovat todellakin parantaneet tekstiä. Lähestymistapa, jota parlamentti, neuvosto ja komissio käyttivät neuvotteluissa, on merkki eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taustalla olevasta yhteisymmärryksestä EU:ssa.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys on nyt päässyt vauhtiin. Suurin osa valtioista tunnustaa sen mahdollisuudet liikkuvuuden kannalta ja elinikäisen oppimisen välineenä.

Valtaosa niistä kehittää parhaillaan kansallista tutkintojen viitekehystä, jolla on yhteydet eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen, joten tämä ehdotus vaikuttaa jo merkittävästi eurooppalaisiin koulutusjärjestelmiin.

Toivon, että suostutte tukemaan tätä ehdotusta yksimielisesti ensimmäisessä käsittelyssä, jotta neuvosto voi hyväksyä sen virallisesti lähiviikkoina.

  Mario Mantovani (PPE-DE), esittelijä.–(IT) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, vakaa käsitykseni on, että tänä iltana saa alkunsa uusi merkittävä hanke, jota EU, jäsenvaltiot ja Euroopan unionin alueet ja kaupungit ovat odottaneet pitkään. Useat sidosryhmät koulutuksen, työllisyyden, kaupan ja talouden alalla ovat toimineet tämän tavoitteen puolesta vuosia, ja se on koko yhteiskunnan tavoite.

Hyväksymällä huomenna eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen luomme perustan paremmalle huomiselle ja annamme tulevien sukupolvien kulttuuri- ja koulutustoimille, koulutukselle ja työllisyydelle yhteisen vertailukohdan.

Lissabonin strategian mukaisesti eurooppalaisella tutkintojen viitekehyksellä voidaan välittömästi parantaa koulujen, yliopistojen ja työpaikkojen välisiä yhteyksiä samoin kuin virallisen, arjessa tapahtuvan ja epävirallisen elinikäisen oppimisen välisiä yhteyksiä. Lisäksi voidaan varmistaa pätevyyksien ja todistusten avoin vastavuoroinen tunnustaminen sekä kansallisesti että toimialoittain ja joka tapauksessa eurooppalaisen viitekehyksen yhteydessä. Lisäksi tiivistetään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä eri järjestelmien vertailussa, johon vaikuttavat monet tekijät.

Tähän aiheeseen palataan toistuvasti. Lissabonin strategian mukaisesti se on saanut meidät kantamaan asiaankuuluvaa vastuuta ja tekemään valinnan, jolla varmasti edistetään kasvua, kehitystä ja kilpailukykyä EU:ssa, jonka on pakko hyväksyä sosiaalinen yhteenkuuluvuus tavoitteidensa joukkoon.

Tämä pitkäkestoinen hanke on saanut alkunsa Bolognan prosessin vastaavanlaisesta opintosuoritusten ja arvosanojen kertymis- ja siirtojärjestelmästä, jonka jälkeen se nousi uudelleen esiin Barcelonan huippukokouksen kehittämässä ammatillisen koulutuksen järjestelmässä. Järjestelmää parannettiin Bergenissä vuonna 2004 ja jälleen vuonna 2005 pidetyssä neuvoston kokouksessa, jossa painotettiin nykyisen viitekehyksen hyväksymisvaatimusta. Nämä merkittävät vaiheet ovat selvä esimerkki siitä, että EU:n päätöksentekijöiden tavoitteena oli perustaa uusi väline, jota monet pitivät mullistavana mutta välttämättömänä vuosikausia jatkuneen Euroopan yhdentymisprosessin kannalta.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen vakuuttunut siitä, että tämä viitekehys sekä edistää rajatylittävää liikkuvuutta että toimii EU:n sisäisen liikkuvuuden kantavana voimana, jos ajattelemme opiskelijoita, työntekijöitä, tutkijoita ja yleisesti vapaaehtoistyöntekijöitä ja kaikkia niitä, joiden täytyy voida liikkua vapaasti Euroopassa aiheuttamatta paniikkia tai aiheetonta huolta. Muistatte varmasti tarinan puolalaisesta putkimiehestä, joka kauhistutti Ranskaa ja oli yksi tärkeimmistä syistä siihen, että Ranska äänesti kansanäänestyksessä Euroopan perustuslakia vastaan.

Käsittelemämme teksti on vaatinut kuukausien työn ja puheenjohtajavaltio Portugalin johtamaa tiivistä yhteistyötä neuvoston edustajien kanssa. Portugali ymmärsi välittömästi tämän kunnianhimoisen hankkeen merkityksen.

Komission jäsen Jan Figeľ on komission edustajana seurannut tätä prosessia koko ajan tarkasti, ja tämän yhteistyöhengen ansiosta pystyimme parantamaan tekstiä ja lisäämään siihen työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnalle tärkeitä keskeisiä käsitteitä. Olen tästä erityisen kiitollinen kollegoilleni, varjoesittelijöille – näen Françoise Castexin, Sepp Kusstatscherin ja liberaaliryhmän – Thomas Mannille ja Ioannis Kasoulidesille sekä kaikille, jotka osallistuivat tähän. Heidän alttiin osallistumisensa ja sitoutumisensa ansiosta pystyimme ottamaan mukaan seuraavat käsitteet: sosiaalinen integraatio, työmarkkinaedellytykset, henkilökohtainen kehitys eri koulutusväyliä pitkin, syrjimättömyys ja epäedullisessa asemassa olevien ihmisten osallisuus, yhtäläiset mahdollisuudet, toissijaisuusperiaatteen noudattaminen ja koordinointipisteiden perustaminen jäsenvaltioihin.

Huolehdimme myös siitä, ettei suosituksesta tehty sitovaa, vaikka se on edelleen säädösluonteinen. Tämä ei ilmeisesti johtunut puutteista, vaan pikemminkin vastuuntunnosta ja todellisuudentajusta, jotta rohkaistaisiin ja edistettäisiin tämän välineen käyttöä niissä maissa, jotka tarvitsevat enemmän aikaa. Sanalla sanoen on täysin selvää, että sitä voidaan parantaa, mutta ainahan on parantamisen varaa. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että tässä asiakirjassa on käsitelty ydinkysymyksiä vastuuntuntoisesti.

Vakaan käsitykseni mukaan Euroopan parlamentin tehtävä on antaa säädöksiä, joista on kansalaisille todellista hyötyä. Näin olemme tässä asiassa tehneet. Asiakirjan hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä on todiste tästä, mikä on osaksi kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäsenen Milan Gaľan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan myönteisen panoksen ansiota.

  Pilar del Castillo Vera (PPE-DE), teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, haluan aluksi kiittää esittelijää, sillä hän on todella käynyt käsiksi aiheeseen, joka menee paljon pidemmälle kuin saattaisimme kuvitella.

Globaalistuneessa maailmassa Eurooppa ja EU:n lukuisat jäsenvaltiot määritellään niiden inhimillisten voimavarojen pätevyyden perusteella. Jos pitäisi tiivistää yhteen pilariin se, mikä tekee EU:sta ja kaikista sen jäsenvaltioista kilpailukykyisiä globaalistuneessa maailmassa, tämä asia olisi inhimillisten voimavarojen eli Euroopan kansalaisten pätevyys.

Tämä huomioon ottaen on aivan olennaista mukauttaa elinikäinen koulutus työmarkkinoiden vaatimuksiin ja vastata niihin jatkuvasti. Jos näin ei tehdä, kilpaileminen on mahdotonta.

Vastassamme on myös seuraavanlainen paradoksi: ihmiset vanhenevat, mutta samalla heistä tulee nuorekkaampia ja mahdollisesti aktiivisempia, ja silti heidän voimavaransa eivät riitä tuottavan työn tekemiseen ja yhteiskunnallisen panoksen antamiseen sekä itsensä toteuttamiseen työelämässä.

Edellisen perusteella ensimmäinen näkökohta on se, että olisi ratkaisevan tärkeää huolehtia elinikäisestä koulutuksesta, joka perustuu ennen kaikkea teknistä lisäarvoa tuottavaan teknologiseen ulottuvuuteen. Toinen näkökohta koskee kuitenkin EU:n tulevaisuutta, eli mainittujen inhimillisten voimavarojen yhdistämistä kilpailukykyisiin sisämarkkinoihin. Tätä varten tarvitaan kaikissa jäsenvaltioissa tunnustettuja tutkintoja, joiden avulla eri maiden kansalaiset voivat kilpailla keskenään yleisesti hyväksytyn koulutuksen perusteella.

Koska tämä aihe on yksilöllisen kehityksen kannalta välttämätön näin kilpailuhenkisessä maailmassa ja koska sitä tarvitaan sisämarkkinoiden toteuttamiseen, se ansaitsisi paljon suuremman huomion kuin sille kenties annetaan keskustelemalla siitä näin myöhään illalla.

  Puhemies. −(IT)Kiitos, hyvä Pilar del Castillo Vera. Illalla keskustelut ovat kuitenkin aina kaikkein mielenkiintoisimpia.

  Milan Gaľa, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (SK) Ensinnäkin haluan kiittää esittelijä Mario Mantovania hänen työstään eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskevan mietinnön parissa. Euroopan parlamentti on keskustellut tästä aiheesta keväästä 2006 saakka. Kuten tiedämme, eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskeva vahva toimeksianto on olennainen osa Lissabonin strategiaa. Kehystä käytetään apuna eri tutkintojärjestelmien ja niiden tasojen välisen vastaavuuden määrittämisessä, ja sen noudattaminen parantaa kansalaisten tutkintojen avoimuutta, vertailukelpoisuutta ja siirrettävyyttä eri jäsenvaltioissa. Lisäksi eurooppalainen tutkintojen viitekehys auttaa kansainvälisiä toimialajärjestöjä parantamaan alakohtaisten tutkintojärjestelmiensä ja kansallisten tutkintojärjestelmien välisiä yhteyksiä ja siten lisäämään työntekijöiden ja oppijoiden liikkuvuutta.

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ilmaisen tukeni sille, ettei eurooppalainen tutkintojen viitekehys sido jäsenvaltioita, sekä kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisen kansallisen tutkintojärjestelmän perustamiselle. Eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä saadaan EU:n mittakaavassa tehokas tutkintojen tunnustamisen ja vertailukelpoisuuden arvioinnin väline vain toteuttamalla sitä johdonmukaisesti EU:n jäsenvaltioiden elinikäisen oppimisen järjestelmien yhteydessä. Koska eurooppalainen tutkintojen viitekehys on suoraan yhteydessä siihen, miten kansalaiset tuovat itseään esiin työmarkkinoilla, ja koska se vaikuttaa ammatillisen koulutuksen laatuun, sitä voidaan pitää myös olennaisena kilpailukyvyn edistämisen välineenä.

  Thomas Mann, PPE-DE-ryhmän puolesta.–(DE) Arvoisa puhemies, eurooppalainen tutkintojen viitekehys on lähtölaukaus ammatillisen koulutuksen vapautumiselle EU:ssa, sillä sen avulla ammatilliset tutkinnot voidaan tunnustaa kaikkialla Euroopassa aivan kuten akateemiset tutkinnotkin. Tämä vie aikaa ja edellyttää halua yhteistyöhön, yhteensovittamiseen ja ajatustenvaihtoon. Ihmisten, jotka puolustavat vain sitä, minkä he jo tietävät, ja karttavat uusia kokemuksia, ei pitäisi yllättyä huomatessaan, että heiltä puuttuu liikkuvuus.

Tarvitsemme lisäselvyyttä. Kansallisten ammattitutkintojen on oltava vertailukelpoisia, vaikka tämä ei tarkoitakaan niiden yhdenmukaistamista. Vaadin tätä jo viime vuonna parlamentille laatimassani valiokunta-aloitteisessa mietinnössä, joka koski eurooppalaista tutkintojen viitekehystä. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Pelko jäsenvaltioiden vaikutusvallan vähenemisestä on lievittynyt myös kotimaassani. Elinikäinen oppiminen ja eurooppalainen tutkintojen viitekehys olivat Saksan tunnustetusti menestyksekkään puheenjohtajakauden merkittäviä virstanpylväitä. Nyt perustetaan täyttä vauhtia kansallista tutkintojen viitekehystä, mikä ei oikeastaan ole helppoa Saksan liittovaltiorakenteen ja kunkin osavaltion itsehallinnon takia.

Kiitän Mario Mantovania PPE-DE-ryhmän puolesta siitä, että hän neuvotteli määrätietoisesti komission ja neuvoston kanssa, sekä siitä, että hän piti kaikki eurooppalaista tutkintojen viitekehystä seuranneiden ryhmien jäsenet ajan tasalla. Toivon, että mietintö hyväksytään huomenna ensimmäisessä käsittelyssä.

Vilkas ajatustenvaihto kouluttajien, opettajien ja koulutuslaitosten välillä on vastedes välttämätöntä perusteellisempaa käsittelyä silmällä pitäen. Sain tästä kokemusta juuri eilen ammattioppilaitosten opettajien kokouksessa Hessessä. Esimerkkini koskee tutkintojen tasoluokitusta: Saksan käsityöläis- tai pienyrittäjätutkinto (Meisterbrief) kuuluu kahdeksan tason joukossa vähintään kolmannelle tai neljännelle tasolle. Muualla tällaista tutkintoa ei tunneta lainkaan. Saksan kaksoisjärjestelmän tehokkuus ei ole ihmisille selvää, ellei heillä itsellään ole kokemusta siitä.

Opettamista ja opiskelua käsittelevässä eurooppalaisessa työryhmässä, joka perustuu toissijaisuusperiaatteeseen, työllisyyttä ja ammatillista politiikkaa koskevaa ulottuvuutta vahvistetaan huomattavasti yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Yhdessä meidän on saavutettava – ja saavutammekin – kunnianhimoisen tavoitteen sisällyttämällä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen laatuvaatimuksena todistuksiin ja tutkintotodistuksiin vuoteen 2010 mennessä.

  Françoise Castex, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää ja onnitella esittelijää erinomaisista neuvotteluista, joita hän kävi eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskevasta suosituksesta. Kiitän myös komissiota ja neuvostoa siitä, että ne kuuntelivat ja olivat kaikkien käytettävissä.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys on väline, jolla edistetään Euroopan kansalaisten liikkuvuutta joko koulutusväylien tai ammatillisen liikkuvuuden yhteydessä. Perustamissopimuksiin kirjattua henkilöiden vapaata liikkuvuutta haittaavat edelleen kansalaisten vaikeudet saada kotimaassaan suoritettuja tutkintoja tunnustetuiksi kaikkialla EU:ssa. Jäsenvaltioiden omien käytäntöjen ja järjestelmien mukaisesti myönnetyt pätevyydet kuuluvat kunkin jäsenvaltion itsemääräämisoikeuteen, ja eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä kunnioitetaan tätä periaatetta.

Tutkintoja joudutaan kuitenkin yhä useammin käyttämään myöntäjävaltion ulkopuolella, ja haluamme edistää tätä, koska kunnioitamme sitä arvoa, jonka tutkintotodistus tai tutkinto haltijalleen antaa. Siksi tarvitsemme välineen tutkintojen vertailemiseksi ja erityisesti niiden muuntamiseksi jäsenvaltioiden välillä. Tämä on erityisen tarpeellinen ja arkaluonteinen kysymys ammattitutkintojen kannalta. Siksi työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta halusi välttämättä sisällyttää ammattitutkinnot eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen. Olemme iloisia siitä, että näin on tehty.

Työntekijöiden ja yritysten liikkuminen Euroopan työmarkkinoilla lisääntyy. Työntekijät ja työnantajat tarvitsevat näin ollen kaikissa jäsenvaltioissa takeet niistä seikoista, joiden perusteella arvioidaan työntekijän pätevyyttä ja arvoa, eli hänen ammattipätevyydestään riippumatta siitä, miten se on saavutettu.

Arvoisa komission jäsen, haluan kuitenkin korostaa vielä yhtä seikkaa. Toistaiseksi eurooppalainen tutkintojen viitekehys on kaunis mutta tyhjä kuori. Jotta siitä olisi todellista hyötyä, kunkin jäsenvaltion myöntämät tutkintotodistukset, todistukset ja muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat on jaoteltava ja rekisteröitävä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen suositusten mukaisesti. Tämä aiheuttaa paljon työtä kaikille jäsenvaltioille ja edellyttää suurta aktiivisuutta ja erityisasiantuntemusta. Välttämätöntä tukea tarvitaan Euroopan komissiolta samoin kuin EU:n erillisvirastoilta – tarkoitan erityisesti Cedefopia. Myös työmarkkinaosapuolten mukanaolo on välttämätöntä kaikilla tasoilla. Kuten suosituksessa todetaan, ne on otettava mukaan jäsenvaltioiden ja alakohtaisten neuvottelukomiteoiden rinnalle koko yhteisössä.

Jotta eurooppalainen tutkintojen viitekehys olisi lopulta täydellinen ja tehokas, talouselämän osapuolten ja ammattialojen on välttämätöntä ymmärtää se ja ottaa se käyttöön. Tämä ei johdu vain siitä, että ne myöntävät eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen sisällytettävät tutkinnot, vaan siitä, että yritykset tarvitsevat vertailuarvoja työpaikkojensa luokitteluun ja työntekijöiden hankintaan. Eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä on nopeasti tultava niiden yleinen viitekehys, ja haaveeni on, että sopivan määräajan kuluessa eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä tulee yleinen viitekehys jopa työehtosopimuksissa.

  Ona Juknevičienė, ALDE-ryhmän puolesta. – (LT) Aluksi minun on kiitettävä Mario Mantovania tämän hyvin merkittävän asiakirjan laatimisesta.

Asiakirjan päällimmäinen tarkoitus on löytää keino eri tutkintojen määrittelemiseksi ja vertailemiseksi työmarkkinoilla ja koulutusjärjestelmässä.

Epäilemättä eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) vaikuttaa myönteisesti EU:n työmarkkinoiden tehokkuuteen ja joustavuuteen. Mikä tärkeintä, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen avulla vähennetään sekä maahanmuuttajien että EU:n kansalaisten syrjintää työpaikoilla.

Valitettavasti sekä liettualaisilla että muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisilla on vaikeuksia hyödyntää tutkintojaan muissa jäsenvaltioissa. Hyvin usein työnantajat tai laitokset eivät tunnusta heidän tutkintojaan.

Ihmiset kokevat tulleensa syrjityiksi, koska heillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia kilpailla työmarkkinoilla. Heidän on usein otettava vastaan työtä, josta maksetaan huonosti ja johon he ovat liian päteviä. Lontoossa asuvien ja työskentelevien liettualaisten kanssa järjestetyssä tapaamisessa sain kuulla melkoisesti valituksia syrjinnästä työpaikoilla ja ihmisten vaikeuksista saada koulutustaan vastaavaa työtä.

Se saa heidät tuntemaan itsensä ”toisen luokan kansalaisiksi”, vaikka heidän pätevyytensä ja osaamisensa ovat usein paljon korkeampia kuin kyseisten maiden kansalaisilla, jotka tekevät samankaltaista työtä. He eivät saa haluamaansa työpaikkaa tai riittävää palkkaa vain siksi, että heidän tutkintojaan ei tunnusteta.

Lyhyesti sanoen tällä asiakirjalla on suuri merkitys useimmille ihmisille. Valitettavasti komissio tai parlamentin jäsenet eivät ole pystyneet ratkaisemaan tätä ongelmaa 22 vuodessa.

Vuonna 1985 neuvosto päätti ottaa käyttöön järjestelmän eri maiden ammattipätevyyksien yhteensovittamiseksi. Tämä ei ole vielä tuottanut tuloksia. Valitettavasti emme taaskaan pidä mitään kiirettä, ja ehdotamme järjestelmän käyttöönottoa vasta vuonna 2012. Lisäksi asia jätetään jäsenvaltioiden harkintaan.

On sääli, että olemme näin saamattomia. Meidän pitäisi oppia kokemuksistamme.

  Zdzisław Zbigniew Podkański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, elinikäistä oppimista edistävän eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisella on merkitystä EU:lle nyt ja tulevaisuudessa. Se, löytääkö ihminen paikkansa henkilökohtaisessa elämässä ja yhteiskunnassa, riippuu loppujen lopuksi kyseisen henkilön valmistautumisesta elämään ja työhön. Historiallisten ja nykyisten määräävien tekijöiden takia on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota vähintään 50 vuotta täyttäneisiin henkilöihin ja etenkin uusien jäsenvaltioiden vähävaraisista perheistä tuleviin nuoriin. Kaikki heistä eivät voi lähteä ulkomaille työnhakijoiksi, eikä kaikkien pitäisikään tehdä sitä. Ihmisille on luotava edellytykset kehittyä omassa ympäristössään ja asuinpaikassaan. Tutkintojen kansallisten viitekehysten pitäisi tarkoittaa sellaista välinettä, jonka avulla luokitellaan tutkintoja tarkoin määrätyille, saavutettavissa oleville koulutustasoille vahvistettujen arviointiperusteiden mukaisesti. Euroopan unionin pitäisi tukea jäsenvaltioiden toimia sekä oikeudellisesti että taloudellisesti. EU:n pitäisi antaa kansalaisille mahdollisuus paitsi vapaaseen liikkuvuuteen myös heidän ammattipätevyytensä tunnustamiseen.

  Sepp Kusstatscher, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, aluksi annan suuret kiitokset Mario Mantovanille, joka noudatti vierustoverinsa esimerkkiä tässä kysymyksessä.

Edessämme oleva tulos edellyttää, että jäsenvaltioiden opetusviranomaiset käyttävät tätä yhteistä viitekehystä määritysvälineenä ja vertailukohtana. EU:ssa myönnettävien tutkintojen avoimuuden, vertailukelpoisuuden ja siten niiden yhdenvertaisuuden ja tunnustamisen parantamiseksi voitaisiin harjoittaa vielä paljon enemmän painostusta.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että nimenomaan ammatillinen koulutus mainitaan ja asetetaan tasa-arvoiseen asemaan yleissivistävän koulutuksen rinnalla, ja siihen, että virallisten tutkintojen lisäksi työpaikalla tai kotona hankittua epävirallista ammattitaitoa arvioidaan vaatimustasoon nähden.

Usein työmarkkinoille pääsyä vaikeutetaan jollakin keinolla. On tavallista, että opetusviranomaiset, ammattilautakunnat ja ammattijärjestöt yrittävät torjua ulkopuolista kilpailua suhtautumalla muotoseikkojen takia vastahakoisesti muualla saatujen korkeakoulu- ja ammattitutkintojen tunnustamiseen. Vuonna 2010 tästä päästään eroon.

  Derek Roland Clark, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, eikö ”elinikäisen oppimisen edistäminen” kuulostakin hienolta, kun EU työskentelee avoimesti ihmisten ja työllisyyden hyväksi?

Juuri tänä aamuna José Manuel Durão Barroso totesi, ettei hän pidä vapauttavista lausekkeista, mutta kannatti monimuotoisuutta kunnioittavia kompromisseja. Nämä ovat kauniita sanoja, mutta tämä on jälleen uusi yritys pakottaa suurenmoinen monimuotoisuus yleiseksi, yhdenmukaiseksi ja yksitoikkoiseksi näkymäksi.

Nyt on yleisesti koulutuksen vuoro. Koulutus ei kuitenkaan kuulu EU:n toimivaltaan! Se kuuluu ainoastaan perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan nojalla tehtyjen ehdotusten soveltamisalaan. Niinpä tämäkin on salakähmäinen yritys saada uutta toimivaltaa. Jos EU haluaa saada koulutusta koskevaa toimivaltaa, sen on tehtävä se rehellisesti tavanomaisia väyliä pitkin ja käytettävä suuresti mainostamaansa avoimuutta.

Bergenin kehysmallin mukaisesti laadittavat korkeakoulututkintotodistuksen Europass-liite ja ammattitutkintotodistuksen Europass-liite sekä eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä edellyttävät yhdenmukaista EQF-tasoa. Myöntämällä alakohtaisia ja alueellisia tutkintoja sekä kansallisia tutkintoja ehdotuksensa nojalla EU saa lähes täydellisen otteen tutkinnoista. Myöntämällä arvosanoja ja pätevyyksiä EU varmistaa pystyvänsä sivuuttamaan yliopistot ja kansalliset hallitukset.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus kannattaa tutkintojen yhdenmukaistamista. Se valmistelee tätä asettamalla yliopistot valtakunnanneuvoston (Privy Council) valvontaan, ja on valmis jättämään yliopistot EU:n haltuun. Se, mitä yliopistot tästä ajattelevat, tuntuu olevan sivuseikka.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen todellinen kanta paljastuu ainoasta vastalauseesta, jonka se on esittänyt tästä järjestelmästä. Se ei halua tutkintoasiakirjoihin EU:n tunnusta. Tämä johtuu siitä, että se ei halua ihmisten tietävän, että koulutus on luovutettu EU:n käsiin.

Pyydän teitä kertomaan, miksi maani hallitus suhtautuu tällä tavoin? Miksi se kannattaa EU:n hanketta, mutta haluaa salata sen ihmisiltä? Noudattavatko muut kansalliset hallitukset samaa linjaa? En ihmettelisi sitä, sillä nekin saattavat haluta salata kansalaisiltaan sen, että niiden yliopistoja käytetään tällä tavoin hyväksi.

Saatatte päätellä, etten pidä tästä hankkeesta, mutta se ei suinkaan johdu siitä, että tuntisin kansallisylpeyttä Yhdistyneen kuningaskunnan korkeakouluista ja yliopistoista. Se johtuu siitä, että opettajana arvostan koulutusta ja myönnän, että Euroopan valtioissa on yliopistoja, joista ne ovat syystäkin ylpeitä – suurenmoisia oppilaitoksia, joiden entiset oppilaat ovat vuosisatojen ajan antaneet panoksensa taiteeseen, kirjallisuuteen ja tutkimukseen parantaen ihmisten elämää kaikkialla.

Ymmärtääkseni tämä vauhditti sivistystä siksi, että nämä oppineisuuden tyyssijat kehittyivät erillään ja itsenäisesti, ja kukin niistä kehitti oman erityisluonteensa ja identiteettinsä.

Eikö olekin outoa, että aikana, jolloin henkilökohtaista identiteettiä varjellaan mustasukkaisesti ja väärän henkilöllisyyden käyttöä pidetään perustellusti rikoksena, jotkut ihmiset yrittävät ajattelemattomuuttaan tuhota oppilaitosten ainutlaatuisen identiteetin ja ominaislaadun ja kiistävät muiden niissä hankkiman koulutuksen?

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, emme olisi pystyneet tänään lainkaan keskustelemaan ehdotuksesta eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskevaksi suositukseksi, ellei kollegamme Mario Mantovani olisi hyödyntänyt järkevästi aihetta käsitelleiden entisten Euroopan parlamentin jäsenten kokemusta tai tehnyt erinomaista yhteistyötä komission ja neuvoston kanssa. Tänään voimme siis käsitellä kahdeksan tutkintotason perustamista. Ne kattavat yleissivistävän koulutuksen, aikuiskoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulututkintojen kolme tasoa.

Vastauksena aikaisemmin puhuneelle kollegalle korostamme, että perustamissopimuksen 149 ja 150 artikla ovat suositusehdotuksen oikea oikeusperusta yksinkertaisesti siksi, että niissä otetaan huomioon elinikäinen oppiminen. Emme missään tapauksessa hyväksy sitä, että koulutus kuuluisi EU:n vastuulle, vaan se on edelleen jäsenvaltioiden yksinoikeutettu vastuualue. Vertailemalla tutkintoja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaan jätetään kuitenkin huomiotta opetusmenetelmät ja erityyppiset koulutuslaitokset. Näin ollen tällainen vertailu koskee ainoastaan tietoa, käsityskykyä ja tietojen ja taitojen soveltamista käytännössä.

Kreikka ja monet muut valtiot pitävät erityisesti kiinni eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen vapaaehtoisuudesta. Virallisen näkemyksen mukaan tutkintojen tasotaulukoiden laatiminen ei millään tavalla liity kansallisten koulutusjärjestelmien muokkaamiseen tai opinnoista saatavien tutkintojen tunnustamiseen. Lisäksi muu kuin muodollinen koulutus ja arkioppiminen eivät monimuotoisuutensa ja suorittamiseensa liittyvien erityisolosuhteiden takia voi automaattisesti johtaa tutkintoon, vaan niihin voidaan ainoastaan viitata.

On myös pidettävä mielessä, että samalla henkilöllä voi olla useita eritasoisia tutkintoja.

  Joel Hasse Ferreira (PSE). – (PT) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi on ratkaisevan tärkeä asiakirja, jonka avulla tutkintojen kansallisia ja alakohtaisia viitekehyksiä voidaan verrata koko EU:ssa.

Tutkintotodistuksen saaminen on välttämätöntä, jotta virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella ja etenkin työelämässä saavutettu edistys voidaan yhdistää virallisissa järjestelmissä saavutettuun edistykseen. Siten tämä edistää henkilökohtaisen ammattiuran demokraattisempaa käsittelyä koko EU:ssa.

Kuten yhdessä parlamentin hyväksymistä tarkistusehdotuksista korostetaan, tällä direktiivillä edistetään kyseisten tutkintojen validointia siten kuin epävirallisen ja arkioppimisen määrittämistä ja validointia koskevista Euroopan laajuisista periaatteista tehdyissä neuvoston päätelmissä on tarkoitettu.

Arvoisa puhemies, tämän ansiosta pystymme kehittämään yhtenäistä eurooppalaista oikeuskehystä, jonka on tarkoitus olla johdonmukainen heikentämättä tähänastisia takeita. Hyvät kollegat, käsittelemästämme direktiiviehdotuksesta tulee ratkaiseva väline työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi, ja se tarjoaa paremman suojan työntekijöiden eduille ja lisämahdollisuuksia laadukkaiden palvelujen tarjoamiseen. Tässä vaiheessa voin olla vain tyytyväinen puheenjohtajavaltio Portugalin koulutusalan toimiin, joiden tavoitteena on varmistaa suhteellisen nopeasti parlamentin hyväksyntä ensimmäisessä käsittelyssä. On selvää, että näissä olosuhteissa meidän pitäisi myös korostaa esittelijä Mario Mantovanin ja varjoesittelijöiden – etenkin Françoise Castexin – tekemää työtä.

Ollaksemme tehokkaampia ja hyödyntääksemme paremmin ammatillista ja akateemista liikkuvuutta EU:n alueella meidän on työskenneltävä entistäkin tehokkaammin eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen toteuttamiseksi ja sen yhdistämiseksi eurooppalaiseen opintosuoritus- ja arvosanajärjestelmään, ja tällä mietinnöllä edistetään huomattavasti oikeansuuntaista kehitystä. Ehdotuksella direktiiviksi edistetään siten yhtäläisiä mahdollisuuksia nykyisessä tietoyhteiskunnassa, ja sen tavoitteena on yhdentää tiiviimmin eri jäsenvaltioiden työmarkkinat ja ottaa samalla huomioon lukuisten kansallisten järjestelmien rikas monimuotoisuus. Siksi meidän on suhtauduttava siihen myönteisesti.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, eri olosuhteissa, järjestelmissä ja valtioissa hankittujen tutkintojen avoimuus ja vertailukelpoisuus helpottavat sekä työntekijöiden että työnantajien tietotason arviointia ja lisäävät siten liikkuvuutta työmarkkinoilla. Tämä koskee sekä säänneltyjä ammatteja – lääkäreitä, sairaanhoitajia ja muita terveydenhuollon ammatteja, joiden tutkinnot ovat vastavuoroisesti tunnustettuja EU:n jäsenvaltioissa – että muita ammatteja. Tutkintojen viitekehyksen käyttöönotto lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Taidealan koulutuslaitoksille ja ammateille pitäisi kuitenkin suoda erityiskohtelu. Niissä kykyjä ja lahjakkuutta ei pitäisi rajoittaa koulutusaloilla tai keskiarvoilla, eikä opettajaan suhtauduta niissä neutraalisti, vaan hän on edelleen oppimestari.

Kiitän esittelijää.

  Peter Mandelson, komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, mielestäni tämä on ollut erinomainen keskustelu, joka merkitsee hyvin tärkeän hankkeen käynnistämistä. Hanke on mielestäni ajankohtainen ja välttämätön, ja kuten muut ovat korostaneet, se on toimintaohjelma nykyiselle ja tuleville sukupolville.

Se on välttämätön yhtenäismarkkinoiden toiminnalle, EU:n sosiaaliselle kehitykselle ja Euroopan kansalaisten kyvylle selviytyä talouden ja työmarkkinoiden nopeista muutoksista. Se on avain henkilökohtaiseen kehitykseen samoin kuin yhteiskunnan yhdentymiseen. Keskustelu on ollut hyvin rakentava ja sopusointuinen lukuun ottamatta oletettavasti yhden maanmieheni puheenvuoroa. Pitkälti ideologisten ennakkoluulojen sävyttämissä sekä karkeasti liioittelevissa ja suurentelevissa huomautuksissaan hän antoi täysin väärän kuvan suunnitelmista ja ehdotuksista.

Tämä on suositus, ja sellaisena nimenomaan vapaaehtoinen. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys ei johda tutkintoon, vaan niiden myöntäminen kuuluu edelleen riippumattomille valtioille, yliopistoille ja muille oppilaitoksille. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä on tutkintoja koskeva viitetaso, esimerkiksi tasolla 4, mutta tutkinnoissa on myös kansallinen taso.

Voin siis tyytyväisenä iloita siitä, että parlamentti ja neuvosto tukevat yhtä henkilöä lukuun ottamatta yksimielisesti eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskevaa lainsäädäntöehdotusta. Yksimielisyys näkyy myös jäsenvaltioissa, jossa tutkintojen kansallisten viitekehysten kehittäminen on päässyt hyvään vauhtiin.

  Puhemies. −(IT)Keskustelu on päättynyt.

Keskustelun päätteeksi haluan ennen kaikkea kiittää tulkkeja, jotka päättivät jäädä paikalle, vaikka sitä ei heiltä vaadittu.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 12.00.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE), kirjallinen. – (RO)Eurooppalainen viitekehys yksinkertaistaa järjestelmää, jossa akateemisesta ja ammatillisesta koulutuksesta saatujen tutkintojen tunnustamiseen käytetään 27 valtion kahdenvälisiä suhteita. Bolognan prosessia, joka koskee Eurooppalaisen koulutusalueen muodostamista vuoteen 2010 mennessä, täydennetään siis kaikkien Euroopan unionissa myönnettävien tutkintojen tunnustamiseen tarkoitetulla välineellä.

Vaikka yhdeksän kymmenestä Euroopan unionin kansalaisesta pitää elinikäistä koulutusta tärkeänä urakehitysvälineenä, niukat taloudelliset voimavarat aiheuttavat suuria puutteita nykyisen talouden vaatimusten edellyttämään koulutukseen. Hiljattain tehdyn Eurobarometri-kyselyn mukaan vain 58 prosenttia vastaajista pystyy käyttämään tietokonetta, ja vain puolet heistä ilmoittaa käyttävänsä Internetiä. Lisäksi yli 60 prosenttia kansalaisista ei osaa käyttää työssään vierasta kieltä. Elinikäiseen koulutukseen varatut kansalliset määrärahat vaihtelevat. Pohjoismaissa niiden osuus on 40 prosenttia koulutuksen kokonaismäärärahoista ja uusissa jäsenvaltioissa alle 10 prosenttia.

Näin ollen sellaisia ohjelmia kuin ”Grundtvig” tai ”Erasmus nuorille yrittäjille” olisi laajennettava, ja niiden määrärahat olisi kaksinkertaistettava riittämättömän kansallisen rahoituksen täydentämiseksi. Lisäksi eurooppalaista viitekehystä olisi täydennettävä ohjelmilla, joilla perustettaisiin koko Euroopan unionin alueella tunnustettuja todellisia eurooppalaisia tutkintoja.

  Rumiana Jeleva (PPE-DE), kirjallinen. – (BG) On syytä korostaa, että arkioppiminen on heikosti kehittynyttä, melko huonosti tunnettua ja usein irrallaan virallisissa koulutuslaitoksissa tapahtuvasta oppimisesta. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys on keskeinen väline näiden erojen poistamiseksi, ja sitä käytetään myös ammatinvalinnanohjausjärjestelmän ja ammatillisen tiedottamisen uudelleenarviointiin ja uudelleenjärjestelyyn.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustaminen helpottaa työvoiman liikkuvuutta 31 osallistujavaltiossa ja edistää EU:n uusien jäsenvaltioiden toimialajärjestöjen ja teollisuuden järjestöjen osallistumista uuden ammattipätevyyden hankkimiseen ja nykyisen pätevyyden parantamiseen myönnettyjen Euroopan sosiaalirahaston varojen käyttöön. Uusien EU:n jäsenvaltioiden kuten Bulgarian mielestä on tärkeää saada mahdollisuus hyvien käytäntöjen vaihtoon ja yhteisön kokeiluhankkeiden toteuttamiseen.

Kehittämällä ja toteuttamalla ammatillisen koulutuksen eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECVET) oli tarkoitus helpottaa opintosuoritusten kertymistä, siirtoa ja tunnustamista riippumatta siitä, missä ja miten suoritukset on kirjattu. Järjestelmä on hyvin tärkeä Bulgariaan ja Romaniaan sovellettavia siirtymäaikoja silmällä pitäen. Opintosuorituksia ja arvosanoja koskevalla järjestelmällä edistetään lähes kaikkien yhteisön työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja laajempaa työmarkkinoille pääsyä samalla kun varmistetaan luotettavat vertailuperusteet.

Uskoakseni eurooppalainen tutkintojen viitekehys vauhdittaa entisestään tämän prosessin kehittämistä.

  Katalin Lévai (PSE), kirjallinen. – (HU) Kansalaisten tietojen, taitojen ja pätevyyksien tunnustaminen on välttämätöntä Euroopan unionin kilpailukyvylle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle, samoin kuin yksityisten kansalaisten liikkuvuudelle. Osallistumista elinikäiseen oppimiseen ja myös vähempiosaisten mahdollisuutta osallistua kaikille tarkoitettuun elinikäiseen oppimiseen on tuettava ja parannettava sekä jäsenvaltioissa että yhteisössä. Nuoria, aikuisia, maahanmuuttajia ja ruumiillisen työn tekijöitä, jotka ovat hankkineet virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella taitoja, joita ei ole tunnustettu, on kannustettava osallistumaan elinikäisen oppimisen ohjelmiin, jotta nämä ryhmät eivät syrjäytyisi yhteiskunnasta ja työmarkkinoilta.

Eri tutkintojärjestelmien ja niiden tasojen välisen vastaavuuden määrittämiseen käytettävällä yhteisellä viitekehyksellä voi olla tässä yhteydessä suuri merkitys, olipa kyse sitten yleissivistävästä ja korkea-asteen koulutuksesta tai ammatillisesta koulutuksesta. Tämä lisää eri jäsenvaltioiden kansalaisten tutkintojen avoimuutta, vertailukelpoisuutta ja siirrettävyyttä.

Viitekehyksellä on tarkoitus liittää toisiinsa ja koordinoida kansallisia tutkintojärjestelmiä, varmistaa syrjimättömyys sekä parantaa tutkintojen suorittamismahdollisuuksia ja kehittää niitä kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinoiden kannalta.

Koulutusta koskevan eriarvoisuuden poistamiseksi kannattaisi mielestäni käynnistää tiedotustoimenpiteitä ja osallistua työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun.

Mielestäni on myös tärkeää tunnustaa työntekijöiden arkioppiminen, jotta heidän olisi helpompi vaihtaa työpaikkaa.

Euroopan unionista on tultava tietoyhteiskunta, jolla on hyvät valmiudet vastata globalisaation haasteisiin. Tällaisessa yhteiskunnassa kunkin jäsenvaltion kansalaisten on mukauduttava kilpailuun perustuvien työmarkkinoiden tarpeisiin. Tästä syystä oppiminen on kaikkia ikäryhmiä koskeva perusedellytys.

  James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF) on hyvä esimerkki niistä toimenpiteistä, joita Euroopan unionilta vaaditaan kansalliset rajat ylittävän liikkuvuuden edistämiseksi. Vuosien mittaan useimmat meistä ovat tehneet valituksia omien jäsenvaltioidensa kansalaisten puolesta. Hyödyntäessään mahdollisuutta vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa ja todella muuttaessaan toiseen maahan he tulevat mielestään syrjityiksi, koska heidän tutkintoaan ei tunnusteta asianmukaisesti uudessa asuinvaltiossa. Eurooppalaisella tutkintojen viitekehyksellä, jota kansalliset viranomaiset käyttävät määrittämisvälineenä, autetaan epäilemättä äänestäjiämme torjumaan tätä järjetöntä syrjintää. Sen pitäisi hyödyttää myös sitä jäsenvaltiota, johon henkilö muuttaa, sillä sen avulla pystytään arvioimaan täsmällisesti kyseisen henkilön pätevyys.