Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/0163(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0245/2007

Keskustelut :

PV 23/10/2007 - 19
CRE 23/10/2007 - 19

Äänestykset :

PV 24/10/2007 - 8.18
CRE 24/10/2007 - 8.18
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0463

Puheenvuorot
Keskiviikko 24. lokakuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

9. Äänestysselitykset
PV
  

- Mietintö: Gauzès (A6-0366/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Daniel Strož (GUE/NGL), kirjallinen. −(CS) Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen, sellaisena kuin sitä suositellaan toiseen käsittelyyn (neuvoston yhteinen kanta), voidaan kohtuudella odottaa vahvistavan sekä luonnollisten henkilöiden että oikeushenkilöiden oikeusturvaa jäsenvaltioissa. Hyvin tiedetään, että mainittujen asiakirjojen tiedoksiantoa koskeva kysymys on vakava, ja sillä on vaikutusta sekä oikeusprosessiin että siviili- ja kauppaoikeudellisiin suhteisiin. Uskon, että Euroopan parlamentin suositus edistää pyrkimyksiä laadukkaan lainsäädännön tuottamiseksi yhteisön tasolla.

 
  
  

- Mietintö: Vălean (A6-0381/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Daniel Strož (GUE/NGL), kirjallinen.(CS) Euroopan parlamentin on määrä hyväksyä EY:n ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian väliset sopimukset, jotka koskevat takaisinottoa ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamista. Uskon, että sikäli kuin kyseisillä sopimuksilla ja muilla vastaavilla Länsi-Balkanin maiden kanssa tehtävillä sopimuksilla on yleisellä tasolla merkitystä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen ja rikollisuuden torjuntaan, laittomaan maahanmuuttoon liittyvät kysymykset olisi ratkaistava ensiksi taloudellisin ja poliittisin keinoin. Haluaisin lisäksi korostaa erästä toista tärkeää mietinnöissä mainittua seikkaa eli sitä, että tällaisten sopimusten solmimisesta aiheutuu raskas taloudellinen taakka Makedonialla ja muille Länsi-Balkanin maille. Asianomaisten valtioiden taloudellisen tilanteen huomioon ottaen on olennaisen tärkeää, että yhteisö tarjoaa niille tarkoituksenmukaista ja tehokasta etenkin taloudellista tukea.

 
  
  

- Mietintö: Vălean (A6-0383/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. – (NL)Muistan vielä 1960-luvun alun, jolloin silloisen Euroopan yhteisön valtioiden ja entisen Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan asukkaita koskivat vastavuoroiset viisumivaatimukset. Viisumipakko poistettiin pian sen jälkeen.

Se merkitsi, että Jugoslaviaan tällöin kuuluneiden seitsemän maan kansalaiset saattoivat matkustaa vapaasti suuressa osassa Eurooppaa. Tilanne on pysynyt ennallaan vain EU:n jäsenvaltion Slovenian ja ehdokasmaa Kroatian osalta. Kaikkien muiden alueen maiden, mukaan lukien ehdokasmaa Makedonian, asukkaat ovat olleet eristyksissä EU:n jäsenvaltioista sitten vuoden 1992. Sen jälkeen syntynyt nuori sukupolvi on tuskin voinut käydä maansa rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi Makedonian pääkaupungissa Skopjessa sijaitsevissa EU:n jäsenvaltioiden suurlähetystöissä suuriin kyltteihin on merkitty pitkä luettelo tiukkoja vaatimuksia. Vain rikolliset voivat täyttää vaatimukset helposti, mutta opiskelijat, tutkijat ja toimittajat eivät siinä onnistu.

Kannatan edellä mainittujen väestöryhmien viisumien myöntämismenettelyn helpottamista vuodesta 2008 lähtien sekä viisumimaksun alentamista 35 euroon. Toisin kuin eräät poliittisen ryhmäni jäsenet, en pidä biometristen tunnisteiden käyttöönottoa perusteena parannusten hylkäämiselle. Pahoittelen takaisinottopolitiikan suhteen käytyä ehdollista kauppaa, sillä se ei anna riittäviä takeita pakolaisten turvallisuudesta.

 
  
  

- Mietintö: Böge (A6-0393/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. −(PT) Solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottaminen Saksan ja Ranskan (Réunionin) väestöjen tukemiseksi näiden kärsittyä luonnonkatastrofeista tammi- ja helmikuussa osoittaa viivästyksestä huolimatta kyseisen rahaston tarkoituksenmukaisuuden ja tärkeyden jäsenvaltioiden avustamisessa.

Pitäen mielessä, että rahaston parantamista koskeva komission ehdotus on ajautunut umpikujaan neuvostossa, haluamme toistaa, että alueellisten katastrofien jatkuvaa tukikelpoisuutta on puolustettava. Euroopan parlamentti on aiemmin vahvistanut, että ”solidaarisuusrahastosta olisi edelleen rahoitettava toimia tapauksissa, joissa luonnonkatastrofi ei laajuudestaan huolimatta yllä vaaditulle tasolle, ja että avustusta voitaisiin antaa myös erityistilanteissa, joissa suurin osa tietyn alueen väestöstä on joutunut luonnonkatastrofin uhriksi, mikä vaikeuttaa heidän elinolosuhteitaan vakavasti ja pitkään”.

On myös erittäin tärkeää tunnustaa Välimeren alueen luonnonkatastrofien kuten kuivuuden ja maastopalojen erityispiirteet etenkin aikarajojen ja tukikelpoisten toimien osalta sekä mahdollisuus antaa korotettua taloudellista tukea koheesiomaille ja lähentymistavoitealueille katastrofitilanteissa. Myös maataloustuhoja koskevan EU:n rahaston perustamismahdollisuuksia on arvioitava.

 
  
  

- Mietintö: Susta (A6-0403/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Françoise Castex antoi äänensä Sustan mietinnölle, joka koskee pöytäkirjaa, jolla muutetaan teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyä sopimusta (TRIPS).

Ranskalainen sosialistisen puolueen eurokansanedustaja pitää aikaansaatua sopimusta tärkeänä edistysaskeleena, salliihan se valtioiden valmistaa rinnakkaislääkkeitä ja viedä niitä köyhiin maihin, joilla itsellään ei ole valmistuskapasiteettia.

Ranskan sosialistisen puolueen eurokansanedustaja uskoo mietinnön antavan myönteisen panoksen tämän todetusti pakottavan kansanterveysongelman ratkaisemiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. −(EN)Äänestin TRIPS-sopimusta muuttavan, lääkkeiden saantia koskevan pöytäkirjan puolesta, koska uskon vahvasti, että EU:lla olisi oltava tärkeä rooli kansanterveyden ja lääkkeiden yleisen saatavuuden edistämisessä kolmannessa maailmassa. Pöytäkirja on askel oikeaan suuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. −(PT) Teollis- ja tekijänoikeuksien suojelunormien käyttöön kehitysmaiden lääketeollisuudessa liittyvät kustannukset on tiedetty jo pitkään.

Teollis- ja tekijänoikeuksien soveltaminen terveyden alalla etenkin sairauksien kuten malarian, HIV:n/aidsin ja tuberkuloosin torjunnassa johtaa näissä maissa dramaattiseen tilanteeseen, jota ei voida hyväksyä. Tätä on painotettu ja tästä on varoitettu jo pitkään.

Koemme siksi, että mietintö tarjosi tilaisuuden omaksua parlamentin toimivaltuuksien puitteissa humanistinen kanta ja puolustaa politiikkaa, joka voisi tehdä lopun teollis- ja tekijänoikeuksista lääketeollisuudessa, ja että parlamentin enemmistö hukkasi tämän tilaisuuden.

Sen tekosyyn varjolla, että pöytäkirjan neuvottelu olisi hyvin vaikeaa, parlamentin enemmistö on antanut neuvostolle vapaat kädet. Tällaiset epämääräiset suositukset voivat johtaa ainoastaan nykyisen tilanteen jatkumiseen ja sellaisten taloudellisten ja oikeudellisten esteiden luomiseen, jotka estävät vähävaraisempia maita hyödyntämästä alan tieteellistä ja teknologista kehitystä.

Kammoksumme sitä, että tämä epäinhimillinen politiikka hyödyttää erityisesti monikansallisia lääkeyrityksiä, jotka säilyttävät uskomattoman suuret voittonsa monien ihmishenkien kustannuksella.

 
  
  

- Mietintö: Corbett (A6-0354/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Corbett (PSE).- (EN)Arvoisa puhemies, parlamentti päätti äänestyksen seurauksena tuottaa istunnoistaan sekä kirjallisen sanatarkan selostuksen että audiovisuaalisen tallenteen. Tällä on tietenkin vaikutusta talousarvioon, ja kehottaisinkin puhemiehistöä tutkimaan tilannetta ja toteuttamaan talousarvioon tarvittavat muutokset tai esittämään uuden ehdotuksen, mikäli se toivoo valiokunnan tarkastelevan asiaa uudelleen.

Luulen kyllä, mietinnön saaman suuren kannatuksen huomioon ottaen, että parlamentin tahto on varsin selvä, joten uskon ensimmäisen esittämistäni vaihtoehdoista toteutuvan.

 
  
MPphoto
 
 

  Graham Booth (IND/DEM), kirjallinen. −(EN)Kaikkien keskustelujen tallentaminen ja niiden asettaminen yleisön saataville voisi olla apu euroskeptisyyteen. Se antaa kuitenkin myös EU:lle tilaisuuden kerskailla avoimuuden lisääntymisellä, vaikka se ei todellisuudessa juurikaan lujita demokratiaa, koska Euroopan parlamentti ei voi tehdä lainsäädäntöaloitteita ja Euroopan komissio voi olla huomioimatta parlamentin kantaa. Euroopan unionissa lainsäädännöllisiä aloitteita tekee komissio, jota ei valita vaaleilla ja josta avoimuus puuttuu täysin.

Mahdollisuus tehdä oikaisuja puheisiin viikon ajan (tarkistus 4) perustuu hyvään aikomukseen ja se suojaisi Euroopan parlamentin jäseniä virheiltä, mutta viikon viivästyminen saattaisi johtaa EU:ta koskevien ajankohtaisten uutisten hautautumiseen, mikä haittaisi vapaata lehdistöä tiedottamasta yleisölle. Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Roland Clark (IND/DEM), kirjallinen. −(EN)Kaikkien keskustelujen tallentaminen ja niiden asettaminen yleisön saataville voisi olla apu euroskeptisyyteen. Se antaa kuitenkin myös EU:lle tilaisuuden kerskailla avoimuuden lisääntymisellä, vaikka se ei todellisuudessa juurikaan lujita demokratiaa, koska Euroopan parlamentti ei voi tehdä lainsäädäntöaloitteita ja Euroopan komissio voi olla huomioimatta parlamentin kantaa. Euroopan unionissa lainsäädännöllisiä aloitteita tekee komissio, jota ei valita vaaleilla ja josta avoimuus puuttuu täysin.

En kannata mahdollisuutta tehdä oikaisuja puheisiin (tarkistus 4), sanatarkan istuntoselostuksen tulisi vastata puheita. Minä teen virheitä, kuten itse kukin. Viikon viivästyminen saattaisi johtaa EU:ta koskevien ajankohtaisten uutisten hautautumiseen, mikä haittaisi vapaata lehdistöä tiedottamasta yleisölle. Erillinen selventävä huomautus voisi olla hyväksyttävä. Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. – (FR) Corbettin mietinnössä suositellaan, kymmenisen miljoonan euron säästämiseksi vuosittain, että parlamentin sanatarkkoja istuntoselostuksia ei enää käännettäisi kaikille virallisille kielille. Keskustelujen saatavuus kaikilla kielillä varmistettaisiin vain audiovisuaalisilla tallenteilla, jotka olisivat saatavilla verkossa, sekä parlamentin jäsenille annetulla mahdollisuudella pyytää käännöstä tietyistä katkelmista.

Kaikilla Euroopan kansalaisilla ei kuitenkaan ole käytössään laajakaistaa ja parlamentin jäsenten esittämät käännöspyynnöt on tarkoitus rajoittaa jotakuinkin kolmeenkymmeneen sivuun vuodessa. Richard Corbett ehdottaa siis, että rajoitamme Euroopan kansalaisten mahdollisuutta tutustua niiden kansanedustajien työskentelyyn, jotka he ovat valinneet edustamaan itseään ja puolustamaan etujaan Euroopan unionissa. Tätä ei voida hyväksyä. Se on vielä vähemmän hyväksyttävää siksi, että kyseinen toimielin käyttää samanaikaisesti 100 miljoonaa euroa vuodessa omaan propagandaansa. Puhumattakaan komissiosta, joka käyttää yli 200 miljoonaa sellaisiin keskeisiin toimiin kuten luonteeltaan pornografisten, muka-eurooppalaisen elokuvan edistämiseen tarkoitettujen internet-videoiden laajamittaiseen levitykseen.

Onneksi terve järki – tai äänestäjiä kohtaan tunnettu pyhä pelko – voitti parlamentin jäsenten enemmistön keskuudessa ja monikielisyysperiaate säilytettiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen.(SV) Hylkäämme jyrkästi mietinnön ehdotuksen suullisten kannanottojen sisällyttämisestä sanatarkkaan istuntoselostukseen vain alkukielellä.

Euroopan parlamentti haluaa yhtäältä painottaa sitä, kuinka puhujat puhuvat poliittisten ryhmiensä edustajina Euroopalle kokonaisuudessaan, mutta samalla aiomme kieltää heidän puheenvuorojensa myöhemmän tutkimisen ja rajoittaa saatavuutta vähentämällä käännösten määrää.

Jos haluamme EU:n toimivan demokraattisesti, meidän on oltava valmiita maksamaan siitä. Organisaation, joka käyttää yli 360 miljardia Ruotsin kruunua protektionistiseen maatalouspolitiikkaan, on oltava valmis maksamaan 90 miljoonaa kruunua vastaava summa osoittaakseen kunnioitusta EU:n kansalaisia kohtaan.

Mikäli kuitenkin käännöskustannukset katsotaan tulevaisuudessa kohtuuttomiksi, sanatarkkoihin istuntoselostuksiin on vähintäänkin liitettävä puhujan alkukielisen puheenvuoron englanninkielinen käännös.

 
  
MPphoto
 
 

  Patrick Louis (IND/DEM), kirjallinen. – (FR) Itsenäisyys/demokratia -ryhmän ranskalaiset parlamentin jäsenet äänestivät Euroopan parlamentin työjärjestyksen 173 artiklan muuttamista koskevaa Corbettin mietintöä vastaan, sillä sen johdosta parlamentin keskusteluja ei enää käännettäisi systemaattisesti kokonaisuudessaan.

Keskustelujen julkisuuden periaate, joka koskee juridisia ja poliittisia keskusteluja yhtä lailla, on yksi demokratian perusperiaatteista.

Julkisuus auttaa välttämään ideologisia vääristymiä, mielivaltaisuutta, suosintaa ja epäreilua peliä. Tämä perustuu etenkin siihen olettamukseen, että kuka tahansa voi tutustua omalla kielellään kaikkiin julkisiin keskusteluihin, ja että sanojen ajatuksellinen sisältö on kaikille sama.

Kuka kansalaisista pystyy seuraamaan ja ymmärtämään keskustelua lukemalla 20:llä eri kielellä kirjoitettua sekasotkua?

Kyseessä lienee sama kansalainen, joka onnistuu ymmärtämään niin sanotun yksinkertaistetun sopimuksen sisällön ja joka osaa sijoittaa sopimuksen 400 uutta säännöstä suhteessa olemassa oleviin perussopimuksiin, koska myöskään tästä sopimuksesta ei ilmeisesti tulla saamaan konsolidoitua toisintoa ratifiointimenettelyn kuluessa.

Euroopan unioni ei osaa vastata jäsenvaltioiden kansalaisten kasvavaan vastahakoisuuteen kuin turvautumalla vaikeaselkoisuuteen, salailuun ja valheisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Jules Maaten (ALDE), kirjallinen.– (NL)Parlamentin sihteeristön päätökseen lopettaa täysistuntokeskustelujen selonteon laatiminen kaikilla kielillä ei kiinnitetty juuri huomiota vuonna 2006. Parlamentti on nyt kumonnut kyseisen päätöksen. Yhdyn näkemykseen, jonka mukaan keskustelujen ja asiakirjojen kääntämiseen unionin 23 viralliselle kielelle käytetään liian paljon aikaa ja rahaa. On valitettavaa, ettei meille esitetty kompromissiratkaisua, jonka mukaisesti keskusteluista laadittaisiin esimerkiksi englannin- ja ranskankielinen käännös, jolloin keskustelut olisivat edelleen saatavilla kirjallisessa muodossa audiovisuaalisen tallenteen rinnalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. −(PT) Monikielisyys on paljon enemmän kuin vain Euroopan unionin kulttuurisen monimuotoisuuden ilmentymä. Organisaatiossa, jonka muodostavat suvereenit itsenäiset valtiot, jotka ovat liittyneet yhteen varmistaakseen yhteistyön kautta kansalaisilleen parhaat edut ja jotka eivät ole missään vaiheessa luopuneet asemastaan vapaina ja täysivaltaisina valtioina, monikielisyys merkitsee kaikkien jäsenten tasavertaisen suhteen tunnustamista.

Jo pelkästään tämä olisi riittävä syy puolustaa monikielisyyttä jatkossakin yhteisön toimielinten toiminnassa. Sille on kuitenkin myös muita perusteita. Monikielisen sisäisen viestinnän lopettaminen voisi tarkoittaa Euroopan parlamentin jäsenten poliittisten toimintamahdollisuuksien rajoittamista. Jäsenillä on täysi oikeus ilmaista itseään äidinkielellään. Lisäksi mikäli vähennämme monikielisyyttä ulkoisessa viestinnässä, voisimme loppujen lopuksi vieraannuttaa kansalaisista toimielimen, joka käyttää paljon energiaa yrityksiin tuoda EU lähemmäs kansalaisia.

Lopuksi, esitettyyn taloudelliseen perusteluun voidaan vastata toisella: Euroopan kansojen kielellinen monimuotoisuus ja monien kielten osaaminen ovat kilpailuetu, eivät kustannustekijä.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Richard Corbettin laatiman, sanatarkkoja istuntoselostuksia koskevan 173 artiklan muuttamista käsittelevän mietinnön puolesta, vaikka pahoittelenkin sitä, että hyväksyimme kokonaisen kokoelman tarkistuksia, joissa puolletaan selostusten kääntämistä sanatarkasti kaikille virallisille kielille.

Monikielisyyden vankkumattomille kannattajille sanoisin kiertoilmaisuun turvautuen, että on totuudenvastaista väittää, että mikäli laajempaa käännöstä ei tehtäisi, Euroopan parlamentti olisi maailman ainoa parlamentaarinen edustajakokous, jonka kaikkia menettelyjä ja keskusteluja ei käännettäisi kirjallisesti kaikille kielille. Väite on totuudenvastainen, sillä joka tapauksessa oli sovittu, että monikielinen toisinto laadittaisiin jatkossakin, jonka lisäksi simultaanitulkkaus kaikilla virallisilla kielillä toimitettaisiin pyynnöstä kaikkien Euroopan parlamentin jäsenten ja suuren yleisön käytettäväksi. Tämä lienee kaikkein olennaisin seikka!

Pahoittelen lopuksi sitä, että Euroopan parlamentti ei omaksunut päättäväisen nykyaikaista toimintamallia asiakirjojen saatavuuden suhteen: sanon monikielisyydelle kyllä, tuhatkertaisesti. Tulen kuitenkin jatkossakin vastustamaan kielellisen monimuotoisuuden näennäistä puolustusta silloin, kun se on vain tekosyy status quon ja tuomittavan pysähtyneisyyden kannattajille.

 
  
MPphoto
 
 

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. – (NL)Äänestin Corbettin mietinnön ehdotusta vastaan samoista syistä, joiden vuoksi olen aiemmin vastustanut parlamentin istuntojen sanatarkkojen selostusten käännösbudjetin supistamista.

Puhuttu sana on parlamentille pyhä ja loukkaamaton. Keskustelumme eivät parhaassa tapauksessa ole vain päivän uutisaiheita, vaan osa demokraattista lainsäädäntöprosessia. Niiden asettaminen saataville Euroopan virallisilla kielillä ei ole ylellisyyttä. Keskustelujen kääntäminen on poliittinen välttämättömyys säilyttääksemme tarkoituksenmukaisen arkistointijärjestelmän, jonka tarkoituksena on mahdollistaa tiedon avoin saatavuus.

Meidän on kannettava monikielisyyden puolesta tekemämme päätöksen seuraukset, emmekä voi antaa järjestelmän rappeutua hiljakseen. Itseään kunnioittava parlamentti ei voi hylätä perinteistä arkistointijärjestelmäänsä. Jos säästöt ovat tarpeen, ne olisi kohdistettava toisille talousarvion osa-alueille. Oli miten oli, pysyn kannassani, jonka mukaan monikielisyys on tarpeen EU:n eri kulttuurien ja kielten kunnioituksen takaamiseksi, ja siunaus demokratialle.

 
  
  

- Mietintö: Bowles (A6-0327/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. −(EN)Kannatin tätä mietintöä, jossa suositellaan perustamaan eurooppalaisen tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunta vastauksena komission ehdotukseen EU:n laajuisten tilastojen tuottamisen tehostamisesta.

 
  
  

- Mietintö: van den Burg (A6-0328/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. −(EN)Äänestin tämän yleisesti hyväksytyn mietinnön puolesta yhteisön tilastotietopolitiikan eurooppalaisen neuvoa-antavan komitean perustamiseksi. Parlamentin hyväksymillä tarkistuksilla taataan komitean tehokkuus ja muutetaan sen nimeä ja kokoonpanoa.

 
  
  

- Mietintö: Mantovani (A6-0245/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Alma Anastase (PPE-DE).- (RO) Tämänpäiväinen äänestys Mario Mantovanin laatimasta mietinnöstä on tärkeä, sillä se vauhdittaa eurooppalaista elinikäisen oppimisen politiikkaa.

Mantovanin mietinnössä tarkastellaan alan nykytilannetta ja sen yhteyttä työmarkkinoiden tilanteeseen, ja osoitetaan jälleen kerran toteen monien vuosien ajan vallinnut todellisuus, jonka haasteisiin ei ole vastattu lujalla ja johdonmukaisella politiikalla. Siksi pidän uusien ehdotusten mahdollisimman nopeaa täytäntöönpanoa tärkeänä. Haluaisin myös korostaa, kuinka tärkeää on tunnustaa ja edistää suvaitsevaisuuskoulutusta kaikkialla Euroopan unionissa. Vain siten liikkuvuus työmarkkinoilla ei synnytä yhteiskunnallisesti syrjäytyneitä väestöryhmiä, joiden käyttäytyminen poikkeaa ennemmin tai myöhemmin normeista.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Françoise Castex äänesti eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamista koskevan Mantovanin mietinnön puolesta.

Euroopan parlamentin sosialistiryhmän ranskalainen jäsen iloitsee tulevan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen toteutumisesta, sillä näin helpotetaan työntekijöiden ja opiskelijoiden rajat ylittävää liikkuvuutta, samalla kun vastataan työmarkkinoiden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla luomalla yhteinen viitekehys eri tutkintotasojen välisten vastaavuuksien määrittämiseksi.

Ehdotuksen mukaan kaikki tutkinnot oppivelvollisuuskoulutuksen päättymisestä aina korkeimpiin akateemisen ja ammatillisen koulutuksen tasoihin saakka (alkuperäinen komission teksti koski vain yleissivistävän koulutuksen tutkintoja) olisi luokiteltava yhteen kahdeksasta viitetasosta omaksuttujen tietojen, taitojen ja pätevyyksien mukaan.

Françoise Castex uskoo, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) mahdollistaa eri jäsenvaltioiden tutkintojen vertaamisen sekä vastaavuuksien määrittämisen ja siirtämisen kunnioittaen samalla tutkintojärjestelmien monimuotoisuutta ja unionin tutkintojen rikkautta. Se on myös Euroopan kansalaisten liikkuvuutta helpottava väline.

Jäsenvaltioiden on kuitenkin nyt suoritettava työläs luokittelu EQF:n muodostaman viitekehyksen puitteissa, jota ilman se on tuomittu olemaan vain tyhjä kuori.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. −(PT) Mietintö sisältää monia ristiriitaisuuksia, ja suhtaudumme kriittisesti Euroopan parlamentin enemmistön hyväksymään kompromissiin eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta. Tutkintojen tunnustamiseen eri jäsenvaltioissa liittyy kyllä myös myönteisiä näkökohtia, joita olisi tuettava.

Lopullinen hyväksytty teksti korostaa kuitenkin Euroopan parlamentin ehdotuksen federalistista luonnetta asettamalla nimenomaiset määräajat jäsenvaltioissa käytössä olevien koulutusjärjestelmien mukauttamiselle ja korreloimiselle, vaikka siinä täsmennetäänkin, ettei teksti ole sitova vielä muutamaan vuoteen.

Haluamme korostaa, että koulutuspolitiikka on jäsenvaltioiden yksinomaisella vastuulla, josta syystä koemme ehdotetun mukauttamisen loukkaavan tätä periaatetta.

Koemme kielteiseksi yhteyden Bolognan prosessiin sekä koulutuksen kaupallistamiseen johtavan kehityssuuntauksen, jossa korostetaan työllistymisvalmiuksia ja mahdollisuuksia kytkeä työmarkkinat Lissabonin toimintaohjelmaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Lang (ITS), kirjallinen.(FR) Mietintö käsittelee elinikäisen oppimisen tutkintojen tunnustamista yhteisön tasolla. Tämä on tietenkin toivottavaa ja sitä on kannustettava. Vastustan kuitenkin tekstiin sisältyvää yleismaailmallista oikeutusta, ja muistutan myös Lissabonin strategian epäonnistuneen täysin.

Tekstistä tihkuu Eurooppa-henkinen ideologia. Sen mukaan pyhä ja koskematon globalisaatio on ainoa pelastuksemme, ja se on hyödyksi niin taloudelle kuin yhteiskunnallekin. Minä puolestani pidän ääriliberaalia globalisaatiota kansakuntien taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet tuhoavana koneistona.

Mietinnössä käsitellään lisäksi vain mahdollista edistystä – tulevaisuudessa. Kenellä olisi tahtoa tarkastella nykyhetkeä ja kartoittaa globalisaation tänä päivänä yhteiskunnassamme aiheuttamia vastoinkäymisiä ja vahinkoja?

Näin suuren lyhytnäköisyyden, vastuuttomuuden ja puutteiden vuoksi aion äänestää mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen.(PL) Arvoisa puhemies, kannatin tätä mietintöä, joka koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston suositusta eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi.

Euroopan yhteiskunnan tuleva kehitys riippuu enenevässä määrin koulutuksesta, tieteellisestä tutkimuksesta, innovaatiosta ja teknologiasta. Tämän vuoksi on niin tärkeää tukea liikkuvuuden edistämistä Euroopan työmarkkinoilla. Olen vakuuttunut siitä, että eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustaminen helpottaa pääsyä Euroopan työmarkkinoille.

Esittelijä Mario Mantovani korostaa mietinnössään oikeutetusti, että vuodesta 2012 lähtien kaikki tutkintotodistukset, diplomit ja Europass-asiakirjat on kytkettävä vastaavaan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoon. Viitekehystä olisi käytettävä tutkintotasojen vertailun helpottamiseksi. On hyvin tärkeää, että jäsenvaltiot tukevat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen täytäntöönpanoa etenkin vaihtamalla parhaita käytäntöjä. Mietinnössä mainittu eurooppalaista tutkintojen viitekehystä käsittelevä neuvoa-antava ryhmä voi varmistaa yhteistyöprosessin koheesion ja valvoa sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. −(EN) Kannatin tätä mietintöä, jolla pyritään perustamaan eurooppalainen tutkintojen viitekehys suoritettujen tutkintojen EU:n laajuisen tunnustamisen helpottamiseksi. Se lisää niiden kansalaisten liikkuvuutta, jotka haluavat työskennellä toisissa jäsenvaltioissa, antamalla neutraalin ja uskottavan viitepisteen monien eri tutkintojen vertailua varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (ITS), kirjallinen.(DE) Ammattilaisten tutkintojen tunnustaminen toisessa jäsenvaltiossa ja samojen ehtojen soveltaminen näihin kuin kotimaiseen työvoimaan on teoriassa mahdollista. Käytännön tasolla on kuitenkin vielä ongelmia, jotka on ratkaistava. Mikäli esimerkiksi kokenutta itävaltalaista opettajaa vaaditaan suorittamaan kahden vuoden työharjoittelu ammattinsa harjoittamiseksi Saksassa, järjestelmässä on selvästikin jotain vikaa. Joissakin jäsenvaltioissa työharjoittelua käytetään väärin korkeasti koulutetun, akateemisen tutkinnon omaavan henkilöstön palkkaamiseksi mahdollisimman halvalla sekä esteiden luomiseksi tiettyihin ammatteihin pääsylle.

Epävarmat työolosuhteet, joista kärsi ensi alkuun vain matalapalkka-ala, vaivaavat nyttemmin myös korkeasti koulutettuja työntekijöitä. EU:n ei tule kannustaa tätä kehityssuuntausta entisestään sinisen kortin järjestelmän myötä. Meillä on riittävästi koulutettuja työntekijöitä, jos kykenemme maksamaan heille asianmukaista palkkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. –(EL) Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen hyväksyminen lisää EU:n puuttumista jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiin, niiden yhdenmukaistamista ja ennalta määrättyihin laatu- ja tulosindikaattoreihin mukautumista. Se on vain uusi keino, jonka avulla koulutus korvataan joustavalla ”oppimisella”, joka tapahtuu yhteiskunnallisen koulutusprosessin ulkopuolella. Todellisen tiedon syrjäyttää ohimenevä ja pinnallinen jatkuva koulutus, joka varustaa työntekijät pääoman kulloinkin tarvitsemilla taidoilla.

Tutkintojen tunnustaminen ei tällöin perustu kunkin maan virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa myönnettyihin todistuksiin, vaan työnantajien kontrolloimien organisaatioiden järjestämiin kelpuutuskokeisiin. Tämä syventää entisestään tutkintotodistusten ja uramahdollisuuksien välistä kuilua.

Eri koulutustasojen ja oppimismuotojen kytkeminen toisiinsa, jolla pyritään asettamaan kokemuspohjainen oppiminen samalle tasolle järjestelmällisen koulutuksen kanssa, on yritys laskea työntekijöiden oikeuksien tasoa ja ajaa kaikkien työntekijöiden palkat mahdollisimman alas.

Elinikäisen oppimisen ja ammatillisten tutkintojen tunnustamisjärjestelmän myötä EU pyrkii laajemmin alistamaan kaiken koulutuksen markkinoiden tarpeille ja lisäämään pääoman tuottavuutta. Se on täysin ristiriidassa työntekijöiden ja nuorten koulutustarpeiden kanssa.

Näistä syistä äänestämme mietintöä ja komission ehdotusta vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. −(SK) Työvoiman rajat ylittävästä liikkuvuudesta on tullut EU:ssa välttämättömyys: se on arkitodellisuutta 27 valtion unionissa laajentumisen jälkeen. Tämän kehityksen johdosta tarvitaan innovoivaa ja entistä joustavampaa koulutusta, joka valmistelee Euroopan kansalaisten integroitumista nykyaikaisille työmarkkinoille, joilla koulutus on perusedellytys kaikissa ikäryhmissä ja yhteiskunnan kerroksissa.

Kannatin Mario Mantovanin mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi, koska olen vakuuttunut, että se on ainoa keino Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys koostuu kahdeksasta vertikaalisesta viitetasosta, jotka määräytyvät kolmen horisontaalisen kriteerin eli tietojen, taitojen ja osaamisen perusteella. Se edesauttaa yksilöiden integroitumista työmarkkinoille oppimisprosessin päättymisen jälkeen.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen onnistumiseksi on ehdottoman tärkeää, että jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten yhteistyö täytäntöönpanoprosessin aikana perustuu molemminpuoliseen luottamukseen.

Euroopan työmarkkinoiden rakennemuutos on synnyttänyt tarpeen joustavalle lähestymistavalle koulutukseen. Jäsenvaltioiden olisi siksi hyödynnettävä eurooppalaista tutkintojen viitekehystä tehostaakseen elinikäisen oppimisen ohjelmiaan. Sekä työnantajien että Euroopan kansalaisten on lisäksi ymmärrettävä tutkintojen merkitys käytännössä. Se johtaa työvoiman suurempaan ja ennen kaikkea esteettömään liikkuvuuteen EU:n alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. −(PT)Talouden globalisaatio on kysymys, johon EU ei ole vielä löytänyt selvää ja uskottavaa vastausta.

Globaalimpi talous edellyttää muutosvalmiutta, mikä merkitsee suurempaa liikkuvuutta.

Yhteisen viitekehyksen luominen eri järjestelmistä lähtöisin olevien tutkintojen tunnustamista, vertailua ja siirtämistä varten on olennaista eurooppalaisen hankkeen kannalta ratkaisevan osatekijän kehitykselle, eli työntekijöiden liikkuvuuden helpottamiselle tässä tapauksessa tutkintojen siirrettävyyden ansiosta.

Työntekijöiden parempi kouluttaminen ja yhdenmukaistettu järjestelmä näiden tietojen, taitojen ja osaamisen tunnustamiseksi lisäävät työntekijöiden liikkuvuutta ja edistävät sisämarkkinoiden kehitystä.

Eurooppalaisten työntekijöiden taitojen lisääminen ja parantaminen voisivat auttaa turvaamaan Euroopan yritysten paremman organisoinnin, innovaation lisäämisen ja kilpailukyvyn parantamisen.

 
  
  

- Mietintö: Coelho (A6-0358/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). (LT) On valitettavaa, että SIS II -järjestelmän käyttöönottoa lykätään jatkuvasti. Annoimme tänään tätä tärkeää kysymystä koskevan päätöslauselman. Olemme niin pahasti jäljessä aikataulusta, että on välttämätöntä löytää sellainen ratkaisu, joka sallisi meidän käyttää SIS 1+ -verkostoa 13. marraskuuta 2008 jälkeen.

Nyt on ilmeistä, että SIS II -järjestelmän toteutukseen myönnetyt inhimilliset ja taloudelliset resurssit on jaettava kolmen samanaikaisesti kehitettävän hankkeen kesken, jotka ovat SIS II, SISone4all sekä viestintäinfrastruktuurin asentaminen, käyttö ja hallinnointi.

Tämän vuoksi uskon, että EU:n ja jäsenvaltioiden resurssien jakaminen oikein on erittäin tärkeää. Ottaen huomioon sen merkityksen EU:n turvallisuudelle on selvää, että SIS II on ensisijaisen tärkeä hanke. EU:n turvallisuuteen ja viestintäinfrastruktuurin kehittämiseen on kohdennettava varoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. −(PT) Täyttääkseen tyhjiön Schengenin tietojärjestelmän (SIS) ja siihen sisältyvän viisumitietojärjestelmän (VIS) laajentamisen aikana, nyt käsiteltävänä oleva ehdotus pyrkii tarjoamaan väliaikaisen ratkaisun, jolla estetään keskeytykset ja uuden järjestelmän infrastruktuurien asentamisen viivästymisestä mahdollisesti aiheutuvat katkokset. Kustannukset jaetaan yhteisön talousarvion ja jäsenvaltioiden kesken.

Korostamme, että tämä edellyttää SIS-järjestelmän toimintojen laajentamista, mikä tapahtuu kehittämällä niitä, antamalla uusille viranomaisille pääsyn järjestelmään ja kytkemällä ne toisiinsa sekä lisäämällä uusia tietoluokkia (kuten tiedonkeruuta koskeva mandaatti ja biometriset tiedot).

Entisen järjestelmän laajentaminen muodostaa merkittävän uhan kansalaisten oikeuksille, vapauksille ja takeille, sillä se merkitsee uusien tietojen lisäämistä tietokantaan, jota käyttävät lisäksi monet eri elimet. Tiedon luottamuksellisuutta ei voida taata täysin, sillä tiedot voidaan säilyttää pitempään, jonka lisäksi ne voidaan jakaa kolmansien maiden kanssa.

Pohjimmiltaan kyse on yrityksestä mukauttaa SIS-järjestelmä nykyisen turvallisuuspolitiikan vaarallisiin ja ei-hyväksyttäviin tavoitteisiin sekä sisäasioiden lisääntyvästä laajentamisesta ja yhteisöllistämisestä EU:ssa, jota vastustamme jyrkästi.

 
  
MPphoto
 
 

  Bairbre de Brún, Jens Holm, Mary Lou McDonald ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. −(EN)Emme vastusta ehdotettua väliaikaista ratkaisua, jolla varmistetaan SIS 1+ -järjestelmää varten tarkoitetun verkon olemassaolo ajalla 13. marraskuuta – 17. joulukuuta 2008. Emme kuitenkaan voi kannattaa Carlos Coelhon ehdotusta käyttää EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan 2 kohdan 2 alakohtaan sisältyvää yhdyskäytävälauseketta. Tästä syystä olemme päättäneet äänestää mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (ITS), kirjallinen.(DE)Meille jo nykyisin suuren ongelman muodostavat järjestäytyneet rikollisjoukot ja laittomat maahanmuuttajat, joilla on taipumusta kerääntyä raja-alueille, joilla heidän kiinniottamisensa on myös kaupunkeja helpompaa. Molemmat nämä ryhmät ovat jo lähtöruudussa ja aikovat rajojen avaamisen jälkeen siirtyä muihin maihin, jonne he voivat hävitä jälkeä jättämättä. Tilanteeseen on vastattava lisäämällä rajat ylittävää yhteistyötä ja valvontaa raja-alueilla. Schengen-alueen laajentuminen merkitsee valtavaa vastuuta kaikille siihen osallistuville maille.

Schengen-alueeseen liittyminen ei siis saisi riippua yksinomaan Schengenin tietojärjestelmän toimivuudesta, jossa esimerkiksi Puola ei kaiketi ole vielä onnistunut. Sen sijaan on varmistettava, että Schengen-alueen tulevat jäsenet kykenevät valvomaan tehokkaasti EU:n ulkorajoja, että työmarkkinoiden suojelua varten säädettyjen siirtymäkausien suhteen ei lipsuta ja että kerjäämisen edistyminen pysäytetään. Ennen kuin nämä seikat on taattu, hätiköityä ja harkitsematonta laajentumista ei tule sallia.

Frontexin vuoden 2006 vuosikertomuksen mukaan pidätysluvut ovat edelleen huomattavasti korkeammat Schengen-alueen nykyisellä ulkorajalla (lähinnä Itävalta ja Saksa) kuin EU:n ulkorajoilla, josta syystä voidaan epäillä, olisiko laajentuminen hyväksyttävä. Kysymys kuuluu itse asiassa, olisiko Schengen-järjestelmä lakkautettava osittain, etenkin koska Itävallan sisäministeriön ihmiskauppaa käsittelevän raportin mukaan lähes puolet Itävaltaan laittomasti saapuneista maahanmuuttajista on tullut maahan Italian vastaisen Schengen-rajan kautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. −(EN)En vastusta ehdotettua väliaikaista ratkaisua, jolla varmistetaan SIS 1+ -järjestelmää varten tarkoitetun verkon olemassaolo 13. marraskuuta ja 17. joulukuuta 2008 välisenä aikana. En kuitenkaan voi tukea Carlos Coelhon ehdotusta käyttää EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan 2 kohdan 2 alakohtaan sisältyvää yhdyskäytävälauseketta. Tämän vuoksi olen päättänyt äänestää mietintöä vastaan.

 
  
  

- Mietintö: Belohorská (A6-0291/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Pleštinská (PPE-DE).(SK) Kannatan järkevää kompromissia, jonka avulla saavutettaisiin tasapaino yhtäältä terveyden ja ympäristön suojelun ja toisaalta maataloustuotannon välillä. Tästä syystä äänestin slovakialaisen kollegani Irena Belohorskán laatiman mietinnön puolesta. Hän on syöpäsairauksien ehkäisyn ja hoidon alalla tunnustettu asiantuntija. Onnittelen häntä tästä mietinnöstä, joka perustuu hänen laajaan kokemukseensa lääkärinä ja joka sisältää tasapainoisen strategian torjunta-aineiden kestävää käyttöä varten. Uskon mietinnön edistävän tehokkaampien toimien käyttöönottoa suurelle yleisölle tiedottamista varten sekä johtavan asianmukaisten levitysmenetelmien määrittelyyn ja torjunta-aineiden asteittaiseen vähentämiseen maataloudessa.

Mahdollinen ratkaisu on tukea viljelijöitä keinoin, jotka kannustaisivat heitä vähentämään keinotekoisten lannoitteiden käyttöä tautien, tuholaisten ja rikkaruohojen torjunnassa maatilalla, mikä edesauttaisi asteittaista siirtymistä luonnonmukaisiin tuotteisiin. Mietintö voi kannustaa kuluttajia valitsemaan kaupassa tai valintamyymälässä terveytensä vuoksi ulkoisesti näyttävien tuotteiden sijaan vähemmän houkuttelevan näköisiä mutta terveellisempiä luomutuotteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE).(CS) Me kaikki haluamme hengittää puhdasta ilmaa ja pysäyttää jäätiköiden sulamisen. Kuitenkin energiansäästöohjelmista huolimatta energiantarpeemme kasvaa nopeasti. Vaakakupissa on myös Euroopan riippuvuus kaasun ja öljyn tuonnista.

Sen vuoksi on investoitava uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja käsiteltävä ydinvoimaloiden turvallisuutta ja etenkin radioaktiivisen jätteen lopullista hävittämistä koskevaa kysymystä. Näin jopa 14 prosenttia tarvitsemastamme energiasta voitaisiin tuottaa puhtaista lähteistä. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että 32 prosenttia energiastamme saadaan fossiilisista polttoaineista, ja että ala työllistää 300 000 henkeä sekä saastuttaa huomattavasti ympäristöä. Tämän vuoksi kannatan Herbert Reulin laatimaa konventionaalisia energianlähteitä koskevaa mietintöä. Olen esittelijän kanssa yhtä mieltä siitä, että investointeja olisi tarkasteltava uudelleen ja sellaista teknologiaa kehitettävä, jonka avulla voidaan tehostaa energian tuotantoa fossiilisista polttoaineista ja vähentää päästöjä. Tehtävää on paljon.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE).(LT) Olemme tehneet tänään tärkeän päätöksen torjunta-aineiden käyttöstrategian suhteen. Äänestin päätöslauselman puolesta. Tiedämme hyvin, että hengittämämme ilma on saastunutta ja aiheuttaa terveysriskin, ja että syömämme ruoan tuotannossa on käytetty ihmisten terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Tuleva sukupolvi, omat lapsemme kasvavat näissä olosuhteissa.

Olen täysin varma, että torjunta-aineiden ihmisten terveydelle aiheuttamia vaaroja on vähennettävä. Meidän olisi siksi toteutettava määrätietoisia toimia ja tehtävä parhaamme tarpeellisten varojen löytämiseksi. Kannatan jäsenvaltioiden velvoittamista laatimaan toimintasuunnitelmia, joissa määriteltäisiin alueet, joilla torjunta-aineiden käyttö kiellettäisiin kokonaan, ja joiden avulla torjunta-aineiden käyttöä vähennettäisiin huomattavasti seuraavien 10 vuoden sisällä.

 
  
MPphoto
 
 

  Irena Belohorská (NI), kirjallinen. −(PT) Hyvin tiedetään, että komission heinäkuussa 2006 esittämä torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtainen strategia sekä direktiiviehdotus torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan yhteisön politiikan puitteista ja kasvinsuojelutuotteiden markkinoille saattamista koskeva asetusehdotus pyrkivät vähentämään torjunta-aineiden käytön yleisiä riskejä ja niiden kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

Torjunta-aineiden käyttöön liittyviä riskejä on jo vähennetty, mutta joillakin alueilla ja etenkin maissa, jotka ovat pitkään harjoittaneet tehomaataloutta, torjunta-aineita tavataan edelleen maaperässä ja vedessä kohtuuttomissa määrissä. Se tarkoittaa myös, että perinteisen maatalouden maiden kuten Portugalin olisi saatava enemmän tukea säilyttääkseen vähemmän intensiivisen maataloustuotantonsa.

Emme kuitenkaan usko, että ratkaisu on torjunta-aineiden korvaaminen geenimuunnelluilla organismeilla. Kemiallisten torjunta-aineiden ei-toivotut vaikutukset ihmisten terveydelle tunnetaan hyvin, mutta geenimuunneltujen organismien vaikutusta terveyteen ei ole vielä tutkittu, jonka vuoksi niihin olisi sovellettava varovaisuusperiaatetta.

Torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtainen strategia käsittelee vain kasvinsuojelutuotteita, eli ainoastaan yhtä torjunta-ainetyyppiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen.(PL) Olen tyytyväinen Euroopan parlamentin antamaan torjunta-aineiden valmistusta ja käyttöä koskevaan uuteen direktiiviin. Direktiivillä tiukennetaan kasvinsuojelutuotteiden valmistuksessa käytettävien kemikaalien kaupan ehtoja. Se hyödyttää Euroopan unionin kansalaisia ja etenkin näiden elämän ja terveyden suojelua. Direktiivissä määritetään lisäksi yksityiskohtaisesti tilanteet, joissa lentolevitys voidaan sallia. Siinä suositellaan myös vähentämään käytettyjen torjunta-aineiden määriä ja asettamaan etusijalle muut kuin kemialliset vaihtoehdot.

Irena Belohorskán mietintö ansaitsee tukemme jo pelkästään siihen sisältyvien määräysten laajuuden ja ajantasaisuuden vuoksi. Ei ole epäilystäkään siitä, että Euroopan unionin kansalaiset eivät enää halua olla päivittäin tekemisissä myrkkyjen kanssa taikka kuluttaa niitä sisältäviä tuotteita. Kansalaiset eivät myöskään halua kärsiä karsinogeenisten, myrkyllisten tai endokriinisia häiriöitä aiheuttavien aineiden vaikutuksia. Näihin Euroopan yhteiskunnan ilmaisemiin selviin odotuksiin vastaamiseksi oli myös paikallaan tukea torjunta-aineiden käyttökieltoa julkisilla paikoilla maaseudulla ja kaupungeissa. Torjunta-aineiden käyttö olisi kiellettävä sairaskotien, parantoloiden, kuntoutuskeskusten, klinikoiden ja sairaaloiden läheisyydessä. Kielto olisi ulotettava koskemaan myös puistoja, julkisia puutarhoja, urheilu- ja vapaa-ajan alueita, koulujen pihoja, lasten leikkikenttiä ja muita vastaavia alueita.

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Scheele (PSE), kirjallinen.(DE)Torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtainen strategia on tärkeä lisä tänään ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyttyyn asetus- ja direktiiviehdotukseen.

Teemakohtainen strategia on tarpeen, koska torjunta-aineiden käyttö ei ole vähentynyt Euroopan unionissa vaan niiden määrä on pysynyt korkeana huolimatta eräiden jäsenvaltioiden vuosina 1992–2003 vapaaehtoisesti hyväksymistä tehokkaista toimista. Belohorskán mietinnössä korostetaan jälleen kerran tarvetta soveltaa varovaisuusperiaatetta torjunta-aineiden käyttöön.

 
  
  

- Mietintö: Reul (A6-0348/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Danutė Budreikaitė (ALDE).(LT) Pidän konventionaalisia energianlähteitä ja energiateknologiaa käsittelevää mietintöä ensiarvoisen tärkeänä. Todellisuus pakottaa EU:n jäsenvaltiot muuttamaan suhtautumistaan energiakysymyksiin sekä unionin sisällä että maailmanmarkkinoilla varantoja, energialähteiden yhdistelmää ja toimitusvarmuutta ajatellen.

Haluaisin korostaa ydinvoiman merkitystä, sillä se on varma, luotettava ja ympäristöystävällinen energialähde. Vakuuttava tosiasia on, että Saksa, jossa on 17 ydinvoimalaa, tuottaa kuusinkertaisen määrän hiilidioksidia verrattuna Ranskaan, jossa voimaloita on 59.

Ydinvoima on erityisen tärkeää niille maille, joilla ei ole runsaita uusiutuvan energian lähteitä kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa, vesivoimaa tai biomassaa, jonka käyttö on erityisen kallista. Sähkö on keskeinen resurssi, jonka olisi oltava kaikkien saatavilla.

Äänestin mietinnön puolesta ja haluaisin korostaa, kuinka tärkeää on, että EU tukee ydinvoimaloiden tai muiden ympäristöystävällisten voimalaitosten rakentamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Romano Maria La Russa (UEN).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, koen tarpeelliseksi täsmentää eräitä uuden sukupolven ydinteknologiaan liittyviä seikkoja. On hyvä muistaa, että Italia sulki ydinvoimalansa vuonna 1987 kansanäänestyksen seurauksena. Italia teki ehkä oikein, mutta tämä on asteittain saattanut meidät riippuvaisiksi ulkomaisista energialähteistä.

Puhdas, turvallinen ja ympäristöystävällinen uuden sukupolven ydinteknologia on kuitenkin epäilemättä tarpeen energiahuollon ja ilmastonmuutoksen ongelmaan vastaamiseksi. Energialähteiden yhdistelmä on siis saatettava ajan tasalle. Uusiutuvien energialähteiden sekä puhtaan hiilivoiman ja kaasuenergian rinnalla ydinvoima sallii Euroopan vähentää riippuvuutta tulevaisuudessa.

Tästä syystä äänestin neljännen sukupolven ydinvoimaloiden rakentamisen puolesta, sillä ne mahdollistavat turvallisemman ja ympäristöystävällisemmän energiantuotannon. Kannan kuitenkin edelleen suurta huolta ja vakavia epäilyksiä ydinjätteen varastoinnista. Mietinnössä jätteen varastoinnin ongelma katsotaan ratkaistuksi, mutta en suoraan sanoen yhdy tähän näkemykseen. Jäteongelma on keskeinen, ja sen ratkaiseminen lähitulevaisuudessa edellyttää valtavia tutkimusinvestointeja.

Lopuksi toteaisin, että unionin energiahuollon turvaamiseksi – sallikaa minulle vielä pari sekuntia – energialähteiden yhdistelmää on mukautettava tulevina vuosina tutkimuksen edistyessä ja etenkin uuden teknologian kehittyessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Scheele (PSE).(DE) Arvoisa puhemies, äänestin samoin kuin kollegani valtuuskunnassa Reulin mietintöä vastaan, sillä emme usko ydinvoiman olevan turvallista sen paremmin kuin puhdastakaan. Emme usko myöskään uuden sukupolven ydinvoimaloihin ja ydinenergiaan.

Asiasta on laadittu lukuisia raportteja ja tilastoja: mikäli todellakin haluamme ydinvoimalla olevan huomattavaa merkitystä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, ydinvoimalaitosten lukumäärää on lisättävä huomattavasti. Se ei ole realistista eikä mahdollista käytännössä. Tästä syystä – ja puhun laajemmin tästä kysymyksestä seuraavaa mietintöä käsiteltäessä – tehokkaat toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi ja autojen hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi olisivat parempi ratkaisu, jolla Euroopasta tehtäisiin terveellisempi paikka ja jonka avulla voisimme saada muut maat ja mantereet seuraamaan esimerkkiämme.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm ja Inger Segelström (PSE), kirjallinen.(SV) Olemme päättäneet äänestää mietintöä vastaan, sillä emme pidä sitä tasapainoisena, jonka lisäksi siinä ei käsitellä muun muassa eräitä tärkeitä ydinenergiaan liittyviä ongelmia.

Emme myöskään usko, että unionin energiatutkimuksen määrärahoja olisi käytettävä uuden sukupolven ydinfissioreaktorien kehittämiseen.

Kyseenalaistamme fossiilisista lähteistä tuotettujen synteettisten polttoaineiden, samoista lähteistä tuotetun vetykaasun sekä ydinvoiman ympäristöarvon, sillä yksikään näistä energialähteistä ei ole pitkällä aikavälillä kestävä sen paremmin ympäristön kuin toimitusvarmuudenkaan kannalta.

Uskomme myös, että fossiilisten polttoaineiden käyttö on lopetettava vaiheittain pitkällä aikavälillä, mitä mietinnössä ei mainita lainkaan.

Katsomme, että hiilidioksidin talteenotolla voi olla tärkeä osuus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimet sekä uusiutuvien energialähteiden kehittäminen ovat kuitenkin pitkällä aikavälillä kestävämpiä ratkaisuja, ja niiden olisi oltava lopullinen tavoite.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. −(PT) Mietintö on monilta osin myönteinen: siinä tunnustetaan konventionaalisten energianlähteiden rooli ja niiden tarpeellisuus energiantuotannossa, avataan mahdollisuuksia ydinfissioenergian kehittämisen käynnistämiseksi uudelleen ja kehotetaan poistamaan rajoitukset uusien hiilikäyttöisten voimaloiden rakentamiseksi.

Mietintö avaa myös uusia mahdollisuuksia kivihiilen käytön kehittämiseen ja louhintaan, ja se kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön myös EU:n ulkopuolisten maiden kuten Kiinan ja Intian kanssa. Lisäksi mietinnössä korostetaan sisäisten resurssien arvoa ja määritetään aiempaa realistisemmin uusiutuvien energioiden panos. Siinä kritisoidaan eräiltä osin nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä, ja korostetaan, että maiden on kannustettava energia-alan tutkimusta ja kehitystä etenkin ympäristöllisten ja ydinvoiman turvallisuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Mietinnössä on kuitenkin myös monia puutteita. Kasvavat ongelmat öljymarkkinoilla liitetään siinä vain kontekstuaalisiin ja satunnaisiin tekijöihin ottamatta huomioon strategista kysymystä eli resurssien ehtymistä. Mietinnössä ei myöskään käsitellä monissa Euroopan maissa jo käyttöön otetun jätteistä tuotetun biometaanin valtavaa potentiaalia.

Tästä syystä pidättäydyimme äänestämästä tästä mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. −(EN)Kannatin tätä energiakysymyksiä käsittelevää valiokunta-aloitteista mietintöä, jossa pohditaan monia energiatehokkuuteen, toimituksiin ja ympäristönsuojeluun liittyviä osa-alueita. En tukenut tarkistuksia, joissa kannatetaan ydinvoimaa: mielestäni kestäviä ja uusiutuvia energiavaroja olisi kehitettävä ja tutkimus- ja kehitystoimet olisi keskitettävä ensi kädessä näille alueille.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (ITS), kirjallinen. −(DE)Periaatteessa olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että energiatehokkuutta on parannettava ja energiansiirtoa järkeistettävä, ja että uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on tärkeää. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä ei kuitenkaan tule käyttää tekosyynä, jonka varjolla jäsenvaltioiden suvereeneja oikeuksia rajoitetaan entisestään salavihkaa osana EU:n perustuslakia. Koska tätä seikkaa ei ole tehty riittävän selväksi nyt käsiteltävässä mietinnössä, se on hylättävä.

Uusiutuvien energialähteiden käytön jatkuvasta lisäämisestä huolimatta tulemme olemaan riippuvaisia konventionaalisesta energiantuotannosta vielä monien vuosikymmenten ajan, jonka vuoksi on tarpeen varmistaa sen aiempaa suurempi ympäristöystävällisyys. EU:ssa vallitsee kuitenkin edelleen pakkomielle ydinvoimaa kohtaan. Siitä osoituksena on paitsi ydinvoiman hehkuttaminen ympäristöystävällisenä energialähteenä, mikä on itsessään pilkantekoa, myös ydinvoiman tutkimuksen avokätinen rahoitus. Se osoittaa minusta, että olemme epäonnistuneet ajatusmallimme muuttamisessa havaittavasti. Tämä on yksi lisäperuste, jonka vuoksi vastustan äänestyksen kohteena olevaa mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Tobias Pflüger (GUE/NGL), kirjallinen. −(DE)Reulin mietintö on ydinteollisuuden puolustuspuhe. Terveen järjen vastaisesti ydinenergiaa kuvaillaan tulevaisuuden teknologiaksi, ja yhä suurempi osuus EU:n tutkimusrahoituksesta ja budjettivaroista suunnataan tämän erittäin riskialttiin ja aikansa eläneen teknologian kehittämiseen.

Vattenfallin ydinvoimalan tuoreista tapahtumista huolimatta mietintö keskittyy ydinvoiman käytön lisäämiseen Euroopassa. Mainittujen tapahtumien valossa on kyynistä väittää ydinvoiman tuottamisen olevan entistä turvallisempaa. Sen sijaan, että jatketaan investointia tähän ongelmalliseen energiamuotoon samalla kun jätteen lopullisen varastoinnin ongelman käsittelyä vältetään tarkoituksella, lopulliseksi tavoitteeksi olisi asetettava yhteiskunnallinen ja ekologinen vallankumous.

Se tarkoittaa ydinteollisuuden yksityisten monopolien hajottamista, mittavan rahoituksen antamista uusiutuville energiamuodoille ja entistä paikallisempaa energiantuotantoa. Ottaen huomioon, että nimenomaan ydinvoimayritykset ovat panneet alulle hintojen jyrkän nousun, toimiin on ryhdyttävä kiireesti. Mietintö palvelee ainoastaan Euroopan ydinteollisuuden intressejä ja voitontavoittelua. Vaatimusta uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta Eurooppaan ei voida hyväksyä.

Määräämättömäksi ajaksi myönnettävän rahoituksen oikeusperusta on määrä vahvistaa uudistussopimuksessa. Se on yksi syy lisää hylätä kyseinen sopimus. Yksikin sentti lisärahoitusta ydinvoimalle EU:ssa on liikaa. Uusiutuvista lähteistä saatavan energian tuotannon eli aurinko-, tuuli- ja vesivoiman edistäminen on ainoa kestävä energiapolitiikka.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. −(PT) Hyväksyessään tämän vuoden alussa energiapaketin Euroopan komissio korosti tarvetta laatia teknologinen toimintasuunnitelma fossiilisia polttoaineita varten ja vaati omaksumaan käytännöllisen lähestymistavan ydinvoiman suhteen.

Todellisuus on karu: fossiilisille polttoaineille ei ole yhtä halpaa ja tehokasta vaihtoehtoa. Ne säilyttävät siis keskeisen ja olennaisen asemansa EU:n energiapolitiikassa myös vuoden 2020 jälkeen.

Siksi on löydettävä uusia vastauksia EU:n energiahuoltoa koskevaan kysymykseen pitäen mielessä kilpailukykyä, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta koskevat kriteerit. Näin ollen on erityisen tärkeää investoida uuden energiateknologian kehittämiseen, ensinnäkin ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja nykyisten laitosten turvallisuuden parantamiseksi, ja toisekseen uusien energialähteiden kehittämiseksi sekä fossiilisten polttoaineiden tehokkaamman ja puhtaamman käytön varmistamiseksi.

On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot ja EU keskittävät ponnistelunsa energiatutkimukseen, energialähteiden tehokkaammasta käytöstä aina uusiin teknologioihin ja nykyisten energialähteiden puhtaampaan käyttöön, josta syystä äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen.(PL) Kannatin Herbert Reulin laatimaa konventionaalisia energianlähteitä ja energiateknologiaa koskevaa mietintöä.

Mietinnössä tuodaan esiin hyvin tärkeä ajankohtainen kysymys, josta on keskusteltava laajemmin Euroopan unionissa, eli yhteisen strategian ja yhteisen energiapolitiikan tarve. Euroopan energiaturvallisuuden takaaminen on prioriteetti. Sen vuoksi komission ehdotus Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman esittämisestä kevään 2008 Eurooppa-neuvostolle on hyvin tervetullut.

Maailmanluokan johtajana Euroopan unionin on otettava johto myös nykyaikaisen energiateknologian kehittämisessä pitäen samalla kaikki asiaankuuluvat taloudelliset ja ympäristölliset normit korkealla tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Lars Wohlin (PPE-DE), kirjallinen.(SV) Olen päättänyt kannattaa tätä mietintöä, koska EU:ssa on käyty harvinaisen tasapainoista keskustelua tarpeesta sisällyttää ydinvoima Euroopan tulevaan energialähteiden yhdistelmään. Mietinnössä todetaan muun muassa, että ”ydinenergia on välttämätöntä sen kannalta, että perusenergiantarve halutaan täyttää Euroopassa keskipitkällä aikavälillä” ja että ”ydinenergia on tällä hetkellä EU:n merkittävin hiilidioksidipäästöiltään vähäinen energianlähde” sekä korostetaan ydinenergian ratkaisevan tärkeää roolia ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Ydinenergia vastaa nykyisin kolmanneksesta EU:n sähköntuotannosta ja se tulee aina kuulumaan tärkeimpiin energialähteisiin monissa EU:n jäsenvaltioissa.

Mielestäni on valitettavaa, ettei ydinenergiaan kiinnitetä suurempaa huomiota hiilidioksidipäästöistä keskusteltaessa. Mikäli aiomme kattaa tulevan energiantarpeen lisäämättä riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista ja kasvattamatta hiilidioksidipäästöjämme, turvallisen uuden ydinvoiman kehittäminen on yhä tärkeämpää. Ydinvoima ei valitettavasti sisälly niihin toimiin, joita pidetään realistisina 20–30 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä.

 
  
  

- Mietintö: Davies (A6-0343/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE).(CS) Annoimme tänään autoteollisuudelle tehtäväksi kehittää moottoreita, jotka laskevat hiilidioksidipäästöt alle 120 grammaan kilometriltä. Nykyinen taso on 157 grammaa. Haluan kuitenkin varoittaa niitä, jotka taputtivat tälle ehdotukselle, että päästöjen vähentämistä haittaa suuresti autoilijoiden ja etenkin vanhoilla ajoneuvoilla ajavien autoilijoiden määrän kasvu.

Ongelmaa ei ratkaista mainonnan kaksinkertaisella sääntelyllä. Hyvin tiedetään, että valtaosa ihmisistä keskittyy autoa ostaessaan kustannustehokkuuteen ympäristövaikutusten sijasta. Kustannuksia mutta myös päästöjä nostavat lisäksi ajoneuvojen turvallisuusvaatimusten tiukentamista koskevat määräykset.

Hyvät parlamentin jäsenet, tieliikenteen osuus päästöistä ei laske merkittävästi ennen kuin ympäristöä vähemmän rasittavat ja käyttökustannuksiltaan alhaisemmat ajoneuvot halpenevat. Tämän vuoksi en taputtanut tämänpäiväiselle mietinnölle. Valiokunnan mietintö sen paremmin kuin komission strategiakaan ei ole riittävän kattava. Kannatin siksi muita ehdotuksia, muun muassa sakkojen määräämistä päästörajojen rikkomisen johdosta ja etenkin verotoimenpiteitä ja autokannan uusimisen tukemista.

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Pleštinská (PPE-DE).(SK) Juuri hyväksymämme mietintö autojen hiilidioksidipäästöjä koskevasta tulevasta strategiasta antaa panoksensa yhteen kiivaimmista Euroopan parlamentissa käydyistä keskusteluista. Kyse ei ole vain ympäristöstä ja siten EU:n kansalaisten terveydestä, vaan myös merkittävän teollisuudenalan kilpailukyvystä. Äänestin esitetyn tarkistuksen puolesta, sillä se tarjoaa kompromissin molempien näkökohtien välillä. Siinä huomioidaan asianmukaisesti ympäristön suojelu samalla kun se tarjoaa Euroopan autoteollisuudelle sopivat ja realistiset ehdot.

Automainonnan osuus on jopa 20 prosenttia lehtikustantajien mainostuloista. Mainontaa koskevien pakollisten vaatimusten asettaminen Chris Daviesin alkuperäisen mietinnön mukaisesti rikkoisi keskeistä ilmaisunvapauden periaatetta. Tästä syystä äänestin niiden tarkistusten puolesta, joilla mietinnöstä poistetaan kiistanalaiset kohdat 36–41. Kannatin PPE-DE-ryhmän ehdotusta, jossa autonvalmistajia kehotetaan allekirjoittamaan automainonnan vapaaehtoiset käytännesäännöt. Valtaosa tarkistuksista hyväksyttiin, joten äänestin lopullisessa äänestyksessä Chris Daviesin mietinnön puolesta. Äänestystulos lähettää selvän poliittisen viestin eurooppalaisen lainsäädännön laatimisen puolesta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Scheele (PSE).(DE) Arvoisa puhemies, parlamentti voi vielä osoittaa lainsäädännön välityksellä, että suhtaudumme Euroopassa vakavasti ilmaston suojeluun. Meidän on tehtävä kaikkemme voidaksemme saavuttaa lainsäädännön avulla kaikki ne tavoitteet, joista emme äänestäneet tänään.

Pidän valitettavana, että emme sitoutuneet 120 gramman kattoarvoon kilometriltä vuodesta 2012 alkaen. Yli kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun teollisuus lupasi saavuttaa tämän tavoitteen ehdottamansa itsesääntelyn avulla sillä perusteella, että se olisi parempi ja tehokkaampi lähestymistapa. Toivoin parlamentin lähettävän tänään selvän viestin ilmastopolitiikan puolesta, mutta niin ei käynyt.

Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan. Toivon, että osoitamme lainsäädännössä enemmän sisua ja päättäväisyyttä ja teemme selväksi, että otamme todellakin ilmastokysymykset vakavasti Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE-DE).(CS) Äänestin yhteisön strategiaa henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi koskevaa mietintöä vastaan, en tosin täällä aiemmin mainituista syistä.

Äänestin ehdotusta vastaan, koska se etäännyttää meidät aiempien strategia-asiakirjojen kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta ja sälyttää sen sijaan hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kokonaan Euroopan autoteollisuuden niskoille. Vastustan myös vaatimusta, joka koskee 20 prosentin mainostilan pakollista myöntämistä. Se muistuttaa vaarallisen paljon tupakoinnin haittavaikutuksista järjestettyä tiedotuskampanjaa.

Tällainen lähestymistapa tekee hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä opinkappaleen, jonka siirtäminen tulevaan sitovaan lainsäädäntöön johtaisi kilpailukykymme heikentymiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Christoph Konrad (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, äänestin Daviesin mietintöä vastaan, sillä ajoneuvojen hiilidioksiditehokkuuden yhdenmukaista luokitusta kokeva päätöksemme on mielestäni pohjimmiltaan epärealistinen ja mahdoton hyväksyä.

Ajoneuvon kokoon ja painoon perustuva liukuva asteikko olisi ollut parempi ratkaisu, jonka avulla olisimme voineet tasoittaa pelikentän Euroopan unionin autonvalmistajille. On esimerkiksi suuri ero siinä, lämmitänkö koko taloa vaiko vain yhtä huonetta. Näin ollen on myös suuri ero siinä, ajanko suuri- vai pienikokoisella autolla. Siksi tarvitaan segmentointia ja painoon perustuvaa liukuvaa asteikkoa. Hukkasimme tämän tilaisuuden, ja pahoittelen sitä. Tämän päätöksen myötä – jota en kannattanut – hukkasimme myös tilaisuuden tasapainottaa ympäristön ja teollisuuden intressejä.

 
  
MPphoto
 
 

  Kurt Joachim Lauk (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, äänestin Daviesin mietintöä vastaan, koska hyväksyttyjen tarkistusten vuoksi olemme edelleen kaukana ihanteellisesta tilanteesta, johon kuuluu ympäristön suojelun lisäksi työllisyyden edistäminen Euroopassa sekä sen varmistaminen, että kuluttajaa ei rasiteta tarpeettomasti kohtuuttomilla hinnoilla. Päätöksemme ovat pohjimmiltaan työllisyyden ja kuluttajien edun vastaisia.

Teknisellä tasolla olemme etääntyneet kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, joka oli välttämätön sellaisen tilanteen aikaansaamiseksi, jossa kaikki tahot osallistuvat hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, ei yksin autonvalmistajat vaan myös muiden autonosien valmistajat. Olemme nyt hylänneet tämän tien. Emme myöskään ole sisällyttäneet ajoneuvojen painoa kriteereihin, taikka segmentoineet luokitusta painon mukaan, mikä on Euroopan kilpailukyvyn kannalta tärkeää, sillä korkeamman painoluokan ajoneuvot ovat Euroopan tarvitseman innovaation eturintamassa.

Olemme asettaneet aikarajoja, joiden pitäminen on vaikeaa tai kallista, ja olemme järjettömästi laiminlyöneet vaatimusta hiilidioksiditasoon perustuvista veroista jäsenvaltioissa, jonka vuoksi hiilidioksidia tuottavia vanhoja ajoneuvoja on edelleen markkinoilla ja maanteillä. Tästä syystä olen äänestänyt mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Linda McAvan (PSE).- (EN)Arvoisa puhemies, haluaisin huomauttaa kahdesta seikasta, joista ensimmäinen koskee menettelyä ja toinen äänestysjärjestystä.

Äänestyslistassa ei ensinnäkään mainittu lainkaan kohtaa 3. Toisekseen uskon, että meidän olisi tarkasteltava uudelleen tarkistusten 52 ja 51 kohtaloa. Jos katsotte tarkistusta 51, huomaatte sen olevan selvästi lähimpänä alkuperäistä tekstiä, ja siitä olisi siis pitänyt äänestää ensin. Tarkistus 52 on kauimpana alkuperäisestä ja siitä olisi pitänyt äänestää toisena.

Pyytäisin puheenjohtajistoa tutkimaan asiaa, sillä näin olisi selvästikin pitänyt menetellä. Toivoisin siis vastauksia näiden menettelyä koskevien seikkojen osalta.

Poliittiselta kannalta katsoen tämä oli ensimmäinen varsinainen äänestys ilmastonmuutoksesta. Kyseessä ei ollut lainsäädännöllinen teksti – sekin tulee aikanaan – mutta uskon, että kieltäytyessään kannattamasta Euroopan komission tukemaa vuoden 2012 määräpäivää parlamentin ALDE- ja PPE-DE-ryhmät epäonnistuivat ensimmäisessä ilmastonmuutosta koskevassa testissä. Tämänpäiväisten tapahtumien johdosta parlamentin ulkopuolella tullaan miettimään, otammeko todella vakavasti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevat sitoumukset, jotka teimme maaliskuussa.

Puhumme siitä, kuinka Euroopan olisi oltava ympäristön Eurooppa. Sitä varten on säädettävä lakia, mikäli haluamme sen toteutuvan jonakin päivänä.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Françoise Castex äänesti henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevan Daviesin mietinnön puolesta.

Nyt kun Grenelle-ympäristökonferenssin puitteissa käytävät keskustelut monopolisoivat kaiken huomion Ranskassa, Euroopan unioni edistää omalta osaltaan merkittävästi ympäristömme laatua vahvistamalla henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevan strategian.

Françoise Castex iloitsee siitä, että Euroopan parlamentti on vaatinut eurooppalaista autoteollisuutta varmistamaan, että vuoteen 2012 mennessä uusien autojen hiilidioksidipäästöt eivät ylitä 120 g/km.

Euroopan parlamentin sosialistiryhmän ranskalainen jäsen suhtautuu myönteisesti CARS-aloitteeseen (Carbon Allowance Reductions System), jonka puitteissa päästökiintiöitä laiminlyöville valmistajille määrätään taloudellisia seuraamuksia, samalla kun palkitaan ne valmistajat, jotka ovat ryhtyneet varotoimiin ja joiden päästöt jäävät raja-arvon alapuolelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlotte Cederschiöld ja Christofer Fjellner (PPE-DE), kirjallinen.(SV) Kannatamme pääpiirteissään Daviesin mietintöä strategiasta ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (A6-0343/07).

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi autoliikenteen osuuden pienentämisen on oltava etusijalla. On tärkeää löytää ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja auton käytölle. Autonvalmistajille olisi kuitenkin annettava tilaisuus valita itse, kuinka ne haluavat saavuttaa meidän politiikkojen asettamat ympäristötavoitteet. Sitä ei tule säännellä yksityiskohtaisesti lainsäädännössä.

Vastustamme myös esittelijän ehdottamia mainontaa koskevia sääntöjä, jotka eivät ole perusteltuja ja jotka rajoittavat ilmaisunvapautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietinnön puolesta.

Henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot tuottavat nykyisin 19 prosenttia Euroopan unionin hiilidioksidipäästöistä. On olennaisen tärkeää, että Euroopan unioni sitoutuu kunnianhimoiseen ja realistiseen tavoitteeseen kaikkien EU:n markkinoille tuotavien ajoneuvojen keskimääräisten päästöjen vähentämiseksi.

Tieliikenteen vaikutusta ilmanlaatuun on voitava vähentää autokannan uusimisen myötä.

Olen tyytyväinen Euroopan parlamentin vahvistamiin määräaikoihin. Vaikka teollisuuden on toteutettava jo vuodesta 2011 alkaen todettavia ja mitattavia toimia, pidän vuotta 2015 sopivana määräaikana 125 gramman raja-arvon saavuttamiseksi. Se osuu samaan aikaan Euro VI -normien voimaantulon kanssa.

Tehokas lainsäädäntö on ennen kaikkea realistinen, ja teollisuus on jo kauan sitten asettanut ympäristöhaasteet toimiensa keskipisteeseen. Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa ensisijaisena tavoitteena on oltava hiilidioksidipäästöjen absoluuttisen määrän vähentäminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jules Maaten (ALDE), kirjallinen.– (NL)Daviesin mietintö ansaitsee tukemme sen lähettämän poliittisen viestin ansiosta. Kaikkien toimialojen on tehtävä osansa ilmastonmuutokseen vastaamiseksi, Euroopan autoteollisuus mukaan lukien. Kannatan siksi lämpimästi kompromissiratkaisua eli 125 hiilidioksidigramman tavoitteen saavuttamista vuoteen 2015 mennessä.

Alankomaiden näkökulmasta Daviesin mietinnöllä on kiistämätön lisäulottuvuus. Ilman pienhiukkasten aiheuttama ongelma Alankomaissa vaatii toimia Euroopan tasolla ongelman ratkaisemiseksi sen alkulähteellä. Mikäli näin ei tapahdu, emme kykene saavuttamaan nykyistä tai tiukempaa pienhiukkaspitoisuuksien normitasoa runsaan liikenteen alueilla kuten Rotterdamin satamassa ja Schiphol-lentokentällä.

Kannatan parempaa tiedottamista kuluttajille henkilöautojen ympäristöystävällisyydestä, kuten on nykyisin esimerkiksi jääkaappien ja pesukoneiden suhteen, mutta vastustin ehdotusta, jonka mukaisesti autoteollisuuden kaikkiin mainoksiin ja markkinointiviesteihin olisi lisättävä samankaltainen pakollinen varoitus kuin savukepaketteihin. Mainonnan ja markkinoinnin alalla uskon itsesääntelyyn enemmän kuin mihinkään Euroopan tasolla säädettyihin oikeudellisiin velvoitteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Erika Mann (PSE), kirjallinen. −(DE) Äänestin yhteisön strategiaa henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi koskevaa Daviesin mietintöä vastaan. Äänestin alun perin mietinnön puolesta suorassa äänestyksessä täysistunnossa, mutta vedin sittemmin ääneni takaisin kirjallisesti, kuten käy ilmi parlamentin arkistoista lokakuun 25. päivältä 2007.

Pidän mietintöä erittäin omavaltaisena ja katson, että siinä ei huomioida asianmukaisesti Saksan autoteollisuuden tarpeita sen paremmin kuin ympäristökysymyksiäkään.

Mietinnössä ei esimerkiksi tehdä eroa ajoneuvojen lukuisten eri painoluokkien välille, joten se asettaa epärealistisia vaatimuksia autonvalmistajille.

Mainonnan osalta ajoneuvojen merkintävaatimukset rinnastetaan yhä suuremmassa määrin tupakkatuotteita koskeviin vaatimuksiin.

Mietinnöstä käydyn keskustelun aikana esittelijä (Chris Davies, englantilainen vihreä liberaali) oli valmis kompromissiin vain yhdessä asiassa aivan prosessin lopussa. Tällöin oli jo liian myöhäistä laatia mielekäs parlamentin suositus, joka olisi voinut saada kaikkien ryhmien tuen.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. −(EN)Kannatin mietinnön alkuperäistä versiota, jossa esitettiin tiukkoja päästörajoituksia eli 120 grammaa hiilidioksidia kilometriltä vuoteen 2012 mennessä. Valitettavasti konservatiivit ja liberaalit Euroopan parlamentin jäsenet vesittivät ehdotuksen korkeampien päästörajojen ja pitemmän siirtymäkauden sallimiseksi. Yleinen strategia on hyvä, mutta on sääli, että sitä on heikennetty tarpeettomasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Tokia Saïfi (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti vahvisti henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän yhteisön strategian, josta iloitsen.

Aloite auttaa meitä vähentämään hiilidioksidipäästöjä, ja se edistää siten myös EU:n yleisempien ympäristöä ja energiariippumattomuutta koskevien tavoitteiden toteuttamista. Äänestystuloksen Euroopan komissiolle ja kansainväliselle yhteisölle lähettämä viesti olisi kuitenkin voinut olla kunnianhimoisempi.

Vuodesta 1995 lähtien 120 grammaa hiilidioksidia kilometriltä on ollut sellainen raja-arvo, jota autoteollisuus on pitänyt toteutuskelpoisena. Toteutusta on siis lykätty nyt jo 12 vuoden ajan, vaikka hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on teknisen kehityksen ansiosta nykyään vielä helpompaa kuin kaksitoista vuotta sitten.

Euroopan parlamentti ei mene tarpeeksi pitkälle tyytyessään 125 hiilidioksidigramman enimmäisarvoon kilometriltä. Äänestin siksi tarkistuksia 42 ja 52 vastaan, sillä niiden tavoitteet ovat realismin ja varovaisuuden varjolla tosiasiassa varsin vaatimattomia.

Nyt kuluttajien kiinnittäessä entistä enemmän huomiota ajoneuvojen saasteisiin, ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on hyödyksi niin autoteollisuudelle kuin kuluttajillekin ja tietenkin myös maapallolle.

 
  
MPphoto
 
 

  Renate Sommer (PPE-DE), kirjallinen. −(DE) Kannatin sitovan keskimääräisen päästörajan käyttöönottoa koskevia ehdotuksia, tosin eräin varauksin. Ajoneuvon kokoon ja painoon perustuva liukuva asteikko olisi mielestäni ollut suositeltavampi vaihtoehto.

Vaikka puollan yleensä teollisuuden vapaaehtoisia sitoumuksia, pidän sitovia oikeudellisia velvoitteita ajoneuvoteollisuuden kohdalla välttämättöminä. Kokemus on osoittanut, että vapaaehtoiset sitoumukset epäonnistuisivat tällä alalla.

Kuten tiedämme, 25 maan unionin kasvihuonekaasupäästöjä laskettiin arviolta viidellä prosentilla vuosien 1990 ja 2004 välillä. Vähennys ei kuitenkaan toteutunut tieliikenteessä, jonka päästöt nousivat päinvastoin jyrkästi 26 prosentilla. Toimien tarve on selvästikin pakottava, ja autoteollisuuden on annettava panoksensa päästövähennyksiin.

Kattorajan käyttöönottoa vuonna 2012 on kritisoitu sillä perusteella, ettei se jätä riittävää siirtymäaikaa. Aikarajasta on kuitenkin keskusteltu jo vuosia ja teollisuus on tiennyt odottaa sitä pitkään.

Meidän on kuitenkin aina muistettava tarve tasapainottaa ympäristön ja autoteollisuuden intressejä, sillä se on hyödyksi myös Euroopan unionin työpaikkojen ja kilpailukyvyn kannalta. Kyse on kukoistavasta teollisuudesta, joka on EU:lle tärkeä. Ilman vankkaa teollisuutta meillä ei ole varaa ympäristöohjelmiin!

 
  
  

- Mietintö: Wagenknecht (A6-0391/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Danutė Budreikaitė (ALDE).(LT) Jäsenvaltiot ovat toistaiseksi päässeet yhteisymmärrykseen vain välillisen verotuksen yhtenäistämisestä eli valmisteverosta, arvonlisäverosta, vähimmäisveroasteen määrittelystä ja lukuisten poikkeuksien soveltamisesta arvonlisäverotuksessa. En usko, että esimerkiksi polttoaineen valmisteveron vähimmäisaste lisää taloudellista kilpailukykyä. Se johtaa todennäköisemmin hintojen nousuun ja kulutuksen laskuun etenkin globaalia hinnannousua ajatellen. Ehdotettu valmisteverojen yhteensovittaminen muodostaisi sietämättömän rasitteen uusille jäsenvaltioille.

Veropohjan ehdotettu yhtenäistäminen EU:n tasolla olisi ollut mielekkäämpää 15 vanhan jäsenvaltion talouden kannalta, sillä ne vastaavat toisiaan kehitystasoltaan. Ehdotus on askel kohti voittojen verotuksen yhtenäistämistä. Raskaimman taakan kantaisivat uusien jäsenvaltioiden heikommat taloudet. Ne menettäisivät tällöin tilaisuuden hyötyä verokilpailusta ja kiihdyttää talouskasvuaan. Se epäisi niiltä mahdollisuuden nostaa elintasoaan vastaamaan vanhojen jäsenvaltioiden tasoa.

Äänestin mietintöä vastaan, koska sen ajoitus on tarkistuksista huolimatta huono.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm ja Inger Segelström (PSE), kirjallinen. – (SV)Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit uskomme ennen kaikkea, että veropolitiikka on kansallinen kysymys.

Mietinnössä korostetaan myös jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta verotuksen suhteen.

Päätimme äänestää mietinnön puolesta, sillä siinä painotetaan monin tavoin veropolitiikan roolia jäsenvaltioissa työllisyyden, hyvinvoinnin ja ympäristön sekä toimivien sisämarkkinoiden kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kannatin Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän esittämää tarkistusta 20, joka tähtää verotuksen merkitystä Lissabonin strategialle käsittelevän Wagenknechtin mietinnön 17 kohdan poistamiseen.

Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi kannatan nimittäin kaikkia verotuksen yhdenmukaistamiseen yhteisön tasolla tähtääviä toimia.

Vaikka verotus kuuluukin edelleen lähinnä jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, tarvetta jonkinasteiselle koordinoinnille jäsenvaltioiden välillä on ilmennyt nopeasti. Komissio on siksi ottanut välillisessä verotuksessa asteittain käyttöön valmisteverojen vähimmäisveroasteen vähentääkseen kilpailun vääristymiä.

Kuitenkin tänään äänestettävän mietinnön 17 kohdassa kyseenalaistetaan juuri tämä järjestelmä, ja ehdotetaan sen korvaamista menettelytapasäännöillä!

En usko jäsenvaltioiden ”rohkaisemisen” olevan riittävää välillisen verotuksen yhteensovittamiseksi. Vielä vähemmän uskon menettelytapasääntöjen tehokkuuteen valmisteverojen alalla: se lisäisi vääjäämättä houkutusta purkaa alaa koskeva yhteisön säännöstö, jonka johdosta epäreilun kilpailun viheliäiset seuraukset koettaisiin myös tällä alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. −(PT) Äänestimme lopullista tekstiä vastaan muun muassa siksi, että se asettuu puolustamaan talous- ja finanssiryhmittymiä, kuten esittelijä korosti vetäessään nimensä mietinnöstä ennen lopullista äänestystä ja kehottaessaan hylkäämään sen. Päätöslauselma pyrkii höllentämään sääntöjä ja menettelyjä, jotta suuryritykset pääsevät helposti eri markkinoille, korjaavat suurimmat voitot ja kohtaavat kaikissa jäsenvaltioissa mahdollisimman vähän esteitä.

Katsomme lisäksi, että jäsenvaltioiden verotuksellista itsemääräämisoikeutta ja oikeutta määritellä oma veropolitiikkansa on kunnioitettava kaikissa asiaa koskevissa keskusteluissa. Näin ei ole tapahtunut tässä yhteydessä. Yhteinen eurooppalainen veropolitiikka, joka kannustaa verokilpailua, hyödyttäisi vain eurooppalaista ja kansainvälistä suurta pääomaa.

Saatavilla olevat tiedot osoittavat, että viimeisten 10 vuoden aikana yritysten voittojen keskimääräinen verotusaste on laskenut merkittävästi samalla kun tuloveroaste on pysynyt käytännössä ennallaan.

Pahoittelemme, että lopulliseen tekstiin ei ole sisällytetty esittelijän ehdotuksia, joissa korostettiin verotuksen potentiaalia uudelleenjakoon sekä verotaakan siirtymistä suurituloisilta pienituloisille.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen.(SV) Kesäkuun lista vastustaa jyrkästi tätä mietintöä, joka pyrkii yhteisen vero- ja tullipolitiikan käyttöönottoon EU:ssa.

On uskomatonta, että Euroopan parlamentti tekee tänään päätöksiä asioista, joiden suhteen yhteistä politiikkaa ei ole olemassa. Ei ole EU:n asia päättää verokysymyksistä tai kehottaa jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan kansalliset veronsa. On lisäksi järjetöntä pyrkiä yhteisön veron määräämiseen.

Mietintö osoittaa myös, kuinka Lissabonin strategia avaa EU:lle oven uusien politiikan alueiden käsittelyyn ylikansallisesti ja uusien hankkeiden aloittamiseen, mikä tuo mukanaan uusia kustannuksia.

Kesäkuun lista äänestää mietintöä vastaan, sillä verotuksesta on päätettävä jäsenvaltioissa kansallisesti ja täysivaltaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Vero- ja tullipolitiikan merkitystä Lissabonin strategian toteuttamisessa käsittelevä mietintö, sellaisena kuin se hyväksyttiin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, on hyväksyttävä kompromissi Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän sekä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän välillä, ja kannatan sitä. Iloitsen siitä, että onnistuimme säilyttämään saman tasapainon täysistuntoäänestyksessä.

Olennaisinta mietinnössä on mielestäni sen 4 kohta, jossa painotetaan Euroopan unionin terveen verokilpailun etuja. Mikäli nimittäin aiomme saavuttaa Lissabonin strategian talouskasvua ja työpaikkojen luomista koskevat tavoitteet, meidän on varmistettava, että yrityksiä ei yliveroteta, sillä juuri ne luovat työpaikkoja. Meidän ei myöskään missään tapauksessa tule yliverottaa suoraan tai välillisesti palkansaajia ja kuluttajia, joiden panos kasvuun on merkittävä.

Verokilpailu Euroopan unionin sisällä pakottaa jäsenvaltiot lieventämään verovaatimuksiaan ja tehostamaan julkisten menojen hallinnointia, mikä on vain hyödyksi veronmaksajille.

Yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja, toinen mietinnössä käsitelty kiistelty kysymys, on mielestäni hyvä väline veropolitiikan yhteensovittamiseksi, ja se vähentää byrokratiaa ja tehostaa yritysverotusta Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. –(EL) Veropolitiikkaa käytetään tulojen uudelleenjakoon pääoman hyväksi. Kaikki keskustaoikeistolaiset ja keskustavasemmistolaiset hallitukset turvautuvat siihen, ja se säätelee pääomaa EU:ssa.

Yhteistä veropolitiikkaa ei ole imperialististen eturistiriitojen vuoksi. Kuitenkin vaikka tällainen politiikka olisi olemassa, pääoma edistäisi vain omaa tuottavuuttaan tavallisten kansalaisten tulojen ja tarpeiden kustannuksella.

Armottoman kilpailun vallitessa pääoma siirtyy nykyisin helposti ja nopeasti korkean verotuksen maista matalamman verotuksen maihin. Kaikissa jäsenvaltioissa yritysten verotusaste laskee henkilökohtaisten tulojen kustannuksella.

Tämä ei kuitenkaan toteudu ansiotulojen verotuksessa, joka pysyy ennallaan samalla kun välilliset verot ja arvonlisävero nousevat, mikä lisää eriarvoisuutta ja syventää köyhien ja rikkaiden välistä kuilua. Tätä heijastavat myös OECD:n luvut, jotka osoittavat välillisen veron arvonlisäveron muodossa nousseen 6,9 prosenttiin BKT:sta vuonna 2006. Pääoma vapautetaan siis systemaattisesti veroista ja työntekijöiden verotusta nostetaan välillisen verotuksen kautta.

Näin on käynyt myös Kreikassa: yritysten verotusta on kevennetty 10 prosentilla, kun taas alv on noussut yhdellä prosentilla ja uusi kahden prosentin korotus on suunnitteilla.

Tämä on kapitalismin raakalaisuutta, joka luo epätasa-arvoa ja köyhyyttä valtaosalle kansalaisista. Meidän on käännettävä kehityssuuntaus päinvastaiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. −(EN)Vaikka mietintöön sisältyy monia myönteisiä tekijöitä verorasituksen jakamiseksi oikeudenmukaisemmin, en voi kannattaa aiempaa suuremman roolin antamista Euroopan unionille verotuksen alalla, sillä se heikentäisi edelleen jäsenvaltioiden taloudellista itsemääräämisoikeutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Gay Mitchell (PPE-DE), kirjallinen. −(EN)Fine Gaelin edustajat Euroopan parlamentissa päättivät vastustaa mietintöä lopullisessa äänestyksessä johtuen lukuisista viittauksista yhteiseen yhtenäistettyyn veropohjaan ja muihin vastaaviin seikkoihin.

Tuemme Lissabonin toimintaohjelmaa ja kannatamme mietintöä muun muassa alhaisemman verotuksen ja verokilpailun hyötyjen tunnustamisen osalta, mutta vastustamme EU:n toimielinten oikeutta puuttua euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden kuten Irlannin oikeuksiin. Koroista määrää EKP, ja lainaehdot sekä inflaatiota koskevat vaatimukset asetetaan vakaus- ja kasvusopimuksessa. Veropolitiikka on täten yksi näille jäsenvaltioille perussopimuksen nojalla jätetyistä välineistä ja se olisi säilytettävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. −(EN)EU:n laajuiset verotuskäytännöt voisivat edistää monin tavoin Lissabonin strategian parempien lopputulosten saavuttamista. Lyhyesti sanottuna, koemme myönteisiksi pienyritysten kasvun ja työpaikkojen luomisen kannustamisen sekä ympäristökysymykset. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimeen ja toteutettava toimenpiteet – se kuuluu niiden toimivaltaan.

Veropohjan yhtenäistäminen EU:n tasolla ei ole niin ratkaisevaa kuin esittelijä antaa ymmärtää. Euroopan parlamentin työväenpuolueen (EPLP) mukaan paljon hyvää voidaan saada aikaan Lissabonin strategian toteutuksessa jäsenvaltioiden toimien kautta EU:n toiminnan sijasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sahra Wagenknecht (GUE/NGL), kirjallinen. −(DE)Euroopan parlamentti osoitti tämänpäiväisessä äänestyksessään, että valtaosa sen jäsenistä kannattaa veropolitiikkaa, joka palvelee kymmenen tuhannen hyväosaisimman etuja mutta on haitaksi Euroopan unionin väestön enemmistölle. Vaikka eräät ehdotukseni hyväksyttiin – eihän kukaan halua tietenkään avoimesti puolustaa arvonlisäveron ja ansiotuloveron nostamista tai EU:n laajuisen verodumppauksen helpottamista – valtaosa jäsenistä vastusti ehdotuksiamme, jotka koskivat varallisuusveron ja liiketapahtumien verotuksen korottamista ja verodumppauksen rajoittamista yhtenäistetyn yhtiöveropohjan avulla.

Äänestyksen jälkeen lopullista mietintöä saattoi tuskin tunnistaa samaksi tekstiksi kuin alkuperäinen luonnokseni, ja sen sisältöä heikennettiin edelleen eräiltä osin talous- ja raha-asioiden valiokunnan hyväksymässä versiossa. Tästä syystä olin velvollinen poistamaan nimeni mietinnöstä ja kehotin jäseniä hylkäämään mietinnön lopullisessa äänestyksessä. Iloitsen siitä, että myöskään eräät Euroopan parlamentin sosialistiryhmän jäsenet eivät kokeneet voivansa hyväksyä mietinnön lopullista versiota, kuten äänestystulos osoittaa.

Parlamentilla oli tänään tilaisuus huomioida vaatimukset oikeudenmukaisemman ja sosiaalisesti kestävän veropolitiikan puolesta ja vahvistaa Euroopan parlamentin selkeä kanta asiaan, mutta se luopui tästä mahdollisuudesta. Euroopan parlamentin enemmistö on sen sijaan vahvistanut epäröimättä jälleen kerran EU:n erheellisen politiikan.

 
  
MPphoto
 
 

  Lars Wohlin (PPE-DE), kirjallinen.(SV) Annoin tänään tukeni mietinnölle, joka käsittelee veropolitiikan merkitystä Lissabonin prosessille. Kannatan terveellistä verokilpailua ja yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa kansanvälisille yrityksille ilman verotasojen yhdenmukaistamista, sekä mahdollisuuden antamista jäsenvaltioille jäädä halutessaan järjestelmän ulkopuolelle. On myös tärkeää vahvistaa jäsenvaltioiden täysivaltaisuus verotuksen alalla. Vastustan lisäksi kaikkia pyrkimyksiä EU:n yhteiseen veroon siirtymiseksi.

 
  
  

- Mietintö: Florenz (A6-0336/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE).(SK) Ihailen ja kunnioitan niiden maiden päättäväisyyttä, jotka ovat kieltäneet tupakoinnin paitsi toimistoissa ja kaikilla työpaikoilla, myös ravintoloissa, pubeissa, baareissa ja yökerhoissa. Taloudellisten vaikutusten arvioinneissa ei ole todettu ravintoloitsijoiden pelkäämää tulonmenetystä. Tiedämme myös, että hengityselinten syöpäsairauksien ja muiden tautien hoito maksaa jopa 50 miljoonaa euroa.

Skotlannissa sydänlihastulehduksen vuoksi sairaalaan otettujen potilaiden määrä on laskenut lähes 20 prosentilla tupakointikiellon käyttöönoton jälkeen. Raskauden aikana tupakoivien tai passiiviselle tupakoinnille altistuneiden naisten lapset syntyvät ennenaikaisesti ja heidän syntymäpainonsa on normaalia alhaisempi. Vetoan Euroopan unionin jäsenvaltioihin, myös kotimaahani, jotta ne ottaisivat viipymättä käyttöön tehokkaita lakeja tupakoinnin kieltämiseksi työpaikoilla ja ravintoloissa ja tupakoinnin vähentämiseksi yleensäkin.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Alma Anastase (PPE-DE).- (RO) Mietinnön äänestyksen yhteydessä haluaisin korostaa sen merkitystä Euroopan kansalaisten ja koko Euroopan unionin tulevaisuudelle. Kannatan strategista lähestymistapaa tupakointikysymykseen, passiivinen tupakointi mukaan lukien, sekä ehdotettuja konkreettisia ja tiukkoja toimia tupakoinnin ja sen haittavaikutusten torjumiseksi Euroopan tasolla. Olen myös vakuuttunut siitä, että strategisessa lähestymistavassa keskeisessä asemassa on tupakoinnin ehkäiseminen, jota varten on kehitettävä todella tarkoituksenmukaista valistusta. Nykytilanne on selvä: tietoisuutta tupakoinnin seurauksista on parannettava kaikissa Euroopan yhteiskunnan kerroksissa. Yhtä lailla tärkeää on kohdistaa tupakoinnin ehkäisyyn tähtäävät toimet lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa valistamiseen vaaroista ennakkoon, jotta voisimme turvata savuttoman Euroopan tuleville sukupolville.

 
  
MPphoto
 
 

  Ryszard Czarnecki (UEN).(PL) Arvoisa puhemies, haluan selvittää kantaani tämän huolestuttavan ilmiön eli nikotiiniriippuvuuden torjuntaa käsittelevästä Florenzin mietinnöstä järjestetyssä äänestyksessä. Korostan äänestäneeni mietinnön puolesta, vaikka puollan tupakoitsijoiden vapautta ja luonnollisesti myös moniarvoisuutta. Niin sanotun passiivisen tupakoinnin haittavaikutukset eli tupakansavun tupakoimattomille aiheuttamat vaikutukset ovat kuitenkin hälyttävät. Muistuttaisin parlamenttia siitä, että tupakointi johtaa vuosittain 650 000 hengen kuolemaan. Näistä 80 000 ovat passiivisen tupakoinnin uhreja, jopa lapsia. Tästä syystä meidän on rajoitettava joidenkin yksilöiden vapauksia ehkäistäksemme kuolemantapauksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Hannu Takkula (ALDE).- (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan ilmaista tyytyväisyyteni tämän mietinnön johdosta. On erittäin hyvä, että otamme selkeästi kantaa passiivista tupakointia vastaan.

Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska on korkea aika toimia Euroopan unionin tasolla myös siten, että ihmisiä ei altisteta suoranaisesti tupakansavun vaaroille. Kuten aikaisemmin olemme jo kuulleet, 650 000 henkilöä vuosittain kuolee tupakan vaikutuksesta. Kyseisessä asiassa on ryhdyttävä toimiin.

Siitä huolimatta, että kannatan kyseistä esitystä, tiedän että sitä on vaikeaa panna täytäntöön ja toteuttaa kaikkialla. 11 artiklaan sisältyy ajatus siitä, että koko EU:n alueella pitäisi kieltää yksityishenkilöautoissa tupakoiminen, jos alaikäisiä lapsia on läsnä. Tämä on hyvä tavoite, mutta on tarpeen pohtia, millä tavalla sitä voitaisiin valvoa? Savuttomuus on tavoite, johon meidän pitää pyrkiä, mutta meidän on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että kyseisten toimien on oltava järkeviä ja että niiden noudattamista voidaan valvoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Christoph Konrad (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, me kaikki tiedämme tietenkin tupakoinnin olevan terveydelle vaarallista. Äänestin kuitenkin savutonta Eurooppaa koskevaa mietintöä vastaan periaatteellisista syistä, sillä voidaan todellakin sanoa, ettei valtio ole lujittanut asemaansa millään muulla alalla niin menestyksekkäästi kuin tupakoinnin torjunnassa julkisilla paikoilla. EU:n maat, joihin me kuulumme, puuttuvat tupakointikiellon myötä ennennäkemättömän laajalti kansalaisten yksityiselämään ja elintapoihin.

Kyse on valtion tukemasta laaja-alaisesta kieltopolitiikasta, jonka tarkoituksena on saada ihmiset muuttamaan käytöstään. Mietintö tekee tämän hyvin selväksi. Yksimielisyys, tai nykyinen näennäinen yksimielisyys, ei ole vapauden tae. Päinvastainen on totta. Pohjimmiltaan – ja meidän olisi tunnustettava tämä totuus – vapauden kukoistaminen edellyttää mahdollisuutta poiketa normista. Huolestuneet kansalaiset ovat liikekannalla, elämme holhousvaltiossa, ja kaikki sen kannattajat kuvittelevat, ettei kyse ole vapauksista. He erehtyvät pahasti!

 
  
MPphoto
 
 

  Renate Sommer (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, myös minä äänestin savutonta Eurooppaa koskevaa mietintöä vastaan, vaikka altistankin itseni niin tehdessäni varsinaiselle noitavainolle jopa itse parlamentin sisällä. Sen vuoksi monet parlamentin jäsenistä eivät yksinkertaisesti uskaltaneet äänestää mietintöä vastaan, vaikka hekään eivät halua tällaista holhouspolitiikkaa.

Kannatan tietenkin tupakoimattomien sekä lasten ja nuorten suojelua, mutta kyse on periaatekysymyksestä. Meillä ei ensinnäkään ole toimivaltaa terveyspolitiikan alalla, vaan se kuuluu jäsenvaltioille. Näin ollen se tarkoittaa toissijaisuusperiaatteen rikkomista ja toimivallan omimista EU:n tasolla. Toisekseen ja erityisesti, olemme saaneet tarpeeksi! Hyvät parlamentin jäsenet, me olemme saaneet tarpeeksi! Jo vuosien ajan EU on käynyt sotaa tupakoijia, alkoholia ja liikalihavuutta vastaan Euroopassa olettaen ilmeisesti, että kansalaiset ovat tyhmiä ja heitä on siksi holhottava lainsäädännön välityksellä. Vastustan nimenomaan tätä asennetta.

Kansalaiset, joita edustan, eivät ole tyhmiä. Kieltopolitiikalla ei koskaan saavuteta tavoitteita, ja minun tehtäväni on edustaa kansalaisia eikä holhota heitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Daniel Hannan (PPE-DE).- (EN)Arvoisa puhemies, jos koskaan jokin kysymys on vaatinut toissijaisuutta, se on varmasti tupakointi. Älkäämme puhuko siitä, kuinka tekopyhää on tukea tupakanviljelyä Euroopan unionissa samalla kun sen käyttöä rajoitetaan. Jättäkäämme huomiotta kaksinaismoralistiset pyrkimykset ehkäistä tupakointia EU:ssa mutta kannustaa sitä unionin ulkopuolella. Keskittykäämme sen sijaan perustavanlaatuisempaan kysymykseen siitä, mitä tekemistä tällä on Brysselin kanssa.

Tupakan oikeudellisesta ja verotuksellisesta asemasta päättäminen on taatusti kansallinen etuoikeus, ja siitä, missä ja koska voimme tätä tuotetta käyttää, olisi päätettävä vielä tätäkin paikallisemmalla tasolla: yksityisomistuksessa olevissa tiloissa päätöksen tulisi kuulua tilan haltijalle ja julkisissa tiloissa kunnanhallitukselle. Sen ei missään muodoin tulisi kuulua kansallisille hallituksille, ja vielä vähemmän Euroopan unionille. Toissijaisuusperiaate, hyvät parlamentin jäsenet – muistatteko sen?

 
  
MPphoto
 
 

  Marcin Libicki (UEN).(PL) Arvoisa puhemies, olemme keskustelleet tässä istunnossa Karl-Heinz Florenzin laatimasta mietinnöstä, joka pyrkii rajoittamaan oikeutta tupakoida. Äänestin mietintöä vastaan, koska katson, että rajoituksia olisi säädettävä ainoastaan siinä tapauksessa, että tupakointi on vahingoksi muille. Emme kuitenkaan voi kieltää ihmisiä aiheuttamasta vahinkoa itselleen, mikäli he tahtovat niin tehdä. Se merkitsee tunkeutumista yksilönoikeuksien alueelle, johon yhdelläkään työnantajalla ei ole oikeutta. Sairaanhoidon kustannuksia koskeva kysymys on tietenkin asian kannalta merkittävä, mutta se koskee vain niitä, jotka ovat vastuussa toisten vakuuttamisesta. Mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, tupakoijien vakuutusmaksuja voitaisiin korottaa hoitokulujen kattamiseksi. Myös eräs toinen seikka on mainittava, nimittäin toissijaisuusperiaate. Edelliset puhujat ovat jo viitanneet siihen ja olen tietenkin täysin yhtä mieltä siitä, että tämän ongelmallisen asian on kuuluttava kansallisten viranomaisten eikä Euroopan unionin toimivaltaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Daniel Caspary (PPE-DE), kirjallinen. −(DE) Kannatan kaikkia jäsenvaltioiden toimenpiteitä tupakoinnin vaaroista tiedottamiseksi kansalaisille. Katson kuitenkin, että kaikki tällaiset toimet kuuluvat jäsenvaltioiden toimialaan, ei Euroopan unionin.

Näin ollen hylkäsin Florenzin mietinnön lopullisessa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. −(PT) Annoin ääneni Karl-Heinz Florenzin mietinnölle, joka koskee vihreää kirjaa ”Tavoitteena savuton Eurooppa: Euroopan toimintavaihtoehdot”, sillä pidän olennaisen tärkeänä, että ryhdymme asianmukaisiin toimiin tupakansavun aiheuttamien kuolemantapausten ja vakavien sairauksien määrän vähentämiseksi.

Kannatan myös komissiolle esitettyä kehotusta tupakkatuotteita koskevan direktiivin 2001/37/EY muuttamisesta, jonka tarkoituksena on tarkistaa etenkin karsinogeenisten, mutageenisten tai myrkyllisten lisäaineiden ja muiden aineiden käyttöä koskevia määräyksiä tieteen kehittyessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Strasbourg ei ole Qom, eikä Euroopan parlamentti ole ylin johtaja, jonka tehtävänä on sopivaisuussääntöjen ja oikeiden ajatusmallien levittäminen kaikkialle unionissa. Eivätköhän kaikki ole jo ymmärtäneet, että tupakointi voi olla terveydelle vaarallista. Mutta elämä itsessään on vaarallista, sillä se päättyy aina kuolemaan. En itse ole koskaan tupakoinut.

Minua ei kuitenkaan loukkaa se, että aikuiset ihmiset ottavat tämän riskin. Sen sijaan minua tyrmistyttää käännyttämisinto, jota osoittavat ympäristövaliokunnan ajatollahit, jotka haluavat valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä toiseen pelastaa planeetan ihmisten ja heidän heikkouksiensa kustannuksella. Näille fanaatikoille sanon ei.

 
  
MPphoto
 
 

  Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen.(PL) Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäsenenä, ja koska en itse tupakoi mutta tunnen tupakansavun monet haittavaikutukset tupakoijan lähiympäristölle, kannatan Karl-Heinz Florenzin laatimaa mietintöä ”Tavoitteena savuton Eurooppa”.

Minusta on täysin paikallaan, että Euroopan parlamentti itse lähettää kaikille EU:n kansalaisille ja jäsenvaltioille lujan ja yksitulkintaisen viestin siitä, ettemme halua ihmisten tupakoivan julkisilla paikoilla kuten ravintoloissa, baareissa ja julkisissa liikennevälineissä. Emme etenkään halua ihmisten tupakoivan työpaikoilla.

Vaadimme myös tiukempia toimia savukkeiden alaikäisille myyntiä vastaan. Lisäksi rajoitteiden rinnalla olisi mielestäni käynnistettävä laaja tiedotuskampanja, joka kattaisi muutkin kysymykset kuin tupakan haittavaikutukset. Ne tunnetaan yleensä hyvin, mutta on myös tehtävä selväksi, että tupakoimattomien oikeutta elää savuttomassa ympäristössä ei voida alistaa tai rajoittaa tupakoijien oikeudelle tupakoida.

Mikäli toivomme vetoomuksemme savuttoman Euroopan puolesta kantavan hedelmää, meidän Euroopan parlamentin jäsenten on näytettävä esimerkkiä ja lopetettava tupakointi työpaikallamme. Se tarkoittaa tupakoinnin kieltämistä kokonaan parlamentin tiloissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR)Kannatin tätä mietintöä, jonka välityksellä jäsenvaltioille tarjotaan tukea tiukkojen tupakoinnin vastaisten toimenpiteiden toteuttamisessa, samalla kun pyritään kannustamaan kansanterveyden edistämistä.

Tupakansavu ei ole pelkästään tärkein ilmanpilaaja, vaan savukkeiden sisältämät kemikaalit altistavat tupakoijat ja tupakoimattomat suurille riskeille. Tämä on erityisen totta suljetuissa tiloissa, kuten työpaikoilla, baareissa ja ravintoloissa. Näin ollen on mielestäni olennaista kieltää selvästi ja yksiselitteisesti tupakointi mainituissa tiloissa.

Kansalaisten terveyden parhaaseen mahdolliseen suojeluun tähtäävää tiukkaa lainsäädäntöä ei voida toteuttaa tehokkaasti ilman todellista ponnistelua tupakoinnin riskeistä tiedottamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi. Pidän lisäksi myönteisenä pyrkimystä toteuttaa tehokkaita valistuskampanjoita, jotka on suunnattu tietyille kohderyhmille ja etenkin nuorille, raskaana oleville naisille ja vanhemmille.

Pahoittelen lopuksi, että hyväksyimme tarkistuksen, jossa komissiota kehotetaan tutkimaan purutupakan käyttöön liittyviä terveysriskejä ja sen vaikutusta savukkeiden kulutukseen. Pyyntö on mielestäni täysin asiaankuulumaton tällaisessa mietinnössä, sillä purutupakan terveysriskit, kuten esimerkiksi kielisyöpä, tunnetaan laajalti.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. −(EN)Kannatin tätä mietintöä, jossa määritellään vaihtoehdot tupakansavun kaikkialla EU:ssa aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Mietinnössä ei vaadita EU:n lainsäädäntöä, vaan jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan käyttöön kattava tupakointikielto kahden vuoden sisällä. Tällainen kielto on jo voimassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mutta tupakan aiheuttamien haittojen vuoksi kannatan tämän järkevän toimintamallin laajentamista kaikkialle EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (ITS), kirjallinen. −(DE)Tupakointikiellot ovat tietenkin kansanterveydellisten etunäkökohtien mukaisia ja niitä on siksi pidettävä hyvinä julkisissa tiloissa. On myös paikallaan suojella lapsia ja nuoria. Näiden erityisryhmien kannalta hyödyllisempää olisi kuitenkin hyvän esimerkin tarjoaminen, johon kuuluu nykyisten tupakoinnin vastaisten kampanjoiden jatkaminen. Euroopan unionin yritys säätää kaikkia jäsenvaltioita koskeva yleinen tupakointikielto on kuitenkin tekopyhä, sillä se on itse osoittautunut kyvyttömäksi pääsemään sopimukseen edes parlamentin omia toimitiloja koskevasta kiellosta.

Demokraattinen järjestelmämme ja moderni elämänasenne perustuvat valinnanvapauteen, jota olisi loogisesti sovellettava myös tupakointiin. Jos valtaosa kansalaisista kannattaa tupakoinnin kieltämistä ravintoloissa, niin se toteutuu joka tapauksessa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Kehityssuuntaus tupakoinnin lopettamista kohti on jo näkyvä, ja suvereniteettiperiaatteen mukaisesti kunkin maan olisi voitava päättää itse, haluaako se kieltää tupakoinnin esimerkiksi ravintoloissa, ja missä muodossa tällainen kielto olisi toteutettava.

 
  
MPphoto
 
 

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. –(EL) Kannatin Florenzin mietintöä vihreästä kirjasta ”Tavoitteena savuton Eurooppa”. Uskon sen edistävän kansanterveyden suojelua ja auttavan merkittävästi tupakoinnin haittavaikutusten vähentämisessä sekä nuorten että kroonisten tupakoitsijoiden keskuudessa. Tämä tapahtuu kannustamalla kieltämään välittömästi kaikki riippuvuutta vahvistavat lisäaineet ja edistämällä ehkäisevien toimenpiteiden toteuttamista Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. −(EN)Kannatan vahvasti tupakointikieltoa julkisilla paikoilla kansanterveyden suojelemiseksi ja passiivisen tupakoinnin vaarojen torjumiseksi.

Skotlannissa tupakointi on ollut kiellettyä julkisilla paikoilla nyt 19 kuukauden ajan, ja luvut osoittavat, että tupakointikiellon määräämisen jälkeen sairaalakäynnit sydänkohtauksen vuoksi ovat vähentyneet 20 prosentilla.

Tupakointikielto on siis pelastanut henkiä ja se on ollut tehokas skotlantilaisten paremman terveyden edistämisessä. Odotan innolla tämän lähestymistavan soveltamista kaikkialla Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. −(PL) Kannatin Karl-Heinz Florenzin laatimaa mietintöä nimeltä ”Tavoitteena savuton Eurooppa”.

Tupakansavu on erittäin haitallista. Se sisältää tuhansia kemiallisia aineita, joista yli 250 on karsinogeenisia ja myrkyllisiä. Pienikin altistuminen näille aineille voi edistää kasvainten kehittymistä. Tupakansavun pienhiukkaset kerääntyvät pysyvästi suljettuihin tiloihin, joissa ne aikaansaavat ilmansaasteita, joita paraskaan tuuletusjärjestelmä ei kykene poistamaan tehokkaasti.

Passiivinen tupakointi tappaa vuosittain tuhansia ihmisiä Euroopan unionissa. Heidän kuolemansa voitaisiin estää. Jokaisen Euroopan unionin kansalaisen on voitava elää ja työskennellä savuttomassa ympäristössä. Tätä on korostettava erityisesti julkisten laitosten ja tilojen osalta. Euroopan unionin väestöstä 70 prosenttia ei tupakoi. Meidän on pidettävä se mielessä ja turvattava näiden ihmisten mahdollisuus elää puhtaassa ja turvallisessa ympäristössä.

 
  
  

- Päätöslauselmaesitys RC-B6-0376/2007

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE).(SK) Äänestin mietintöä vastaan, sillä se ei heijasta selvästi Euroopan unionin kantaa Turkin suhteen. Liittymisneuvottelut Turkin kanssa on jäädytettävä täysin. Siihen on lukuisia syitä. Turkki on nykyisellään epäluotettava kumppani. Kieltämällä Turkin liittymisen EU:hun, eli kertomalla toisin sanoen turkkilaisille totuuden näiden jäsenyystoiveiden tulevaisuudesta, auttaisimme viimeinkin maan yhteiskunnan demokratisoitumista.

Turkki miehittää edelleen EU:n jäsenvaltiota: 40 prosenttia Kyproksen alueesta on Turkin armeijan hallussa. Turkissa ei ole uskonnonvapautta. Kaikki ei-muslimit, kristityt, ortodoksis-katolisen kirkon jäsenet ja protestantit kärsivät vainoa, koska he eivät voi rakentaa kirkkoja. Viisi sataa ortodoksikirkkoa on tuhottu samalla kun muslimit rakentavat moskeijoita kaikkialla Euroopan unionissa. Turkissa ei ole sananvapautta. Turkki kieltää surmanneensa aikanaan kolmanneksen armenialaisväestöstä. Se valmistautuu uuteen sotilaalliseen hyökkäykseen Irakissa. Se ei ole ratkaissut kurdivähemmistöä koskevaa kysymystä omalla alueellaan. Turkki ei kuulu Eurooppaan eikä sen paikka ole Euroopan unionissa. Etuoikeutettu kumppanuus Turkin kanssa täysjäsenyyden sijasta riittää oikein hyvin.

 
  
MPphoto
 
 

  Christoph Konrad (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, en äänestänyt Turkkia koskevan päätöslauselman puolesta, koska olen syvästi huolestunut siitä, että Turkin parlamentti antoi suostumuksensa sotilaalliselle iskulle Irakia vastaan. Sitä ei voitu huomioida mietinnössä, mutta kyse on hyvin ajankohtaisesta asiasta.

Toimenpiteet terroristiryhmää vastaan eivät ole sama asia, kuin äänestäminen naapurimaahan hyökkäämisen puolesta. Irakin tilanteen horjuttaminen ei ole EU:n edun mukaista. Meidän olisi muistutettava Turkille, että ehdokasmaana sen on huomioitava EU:n etunäkökohdat yhteisten intressien puitteissa. Tämä osoittaa, että täysjäsenyyden myöntäminen – jota en ohi mennen sanoen itse kannata – Turkille, jolla on yhteinen raja Iranin ja Irakin kanssa, merkitsisi EU:n poliittisen kartan piirtämistä kokonaan uudelleen. Meidän ei mielestäni kannata ottaa siihen liittyviä riskejä.

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Claeys (ITS).(NL) Arvoisa puhemies, äänestin Ria Oomen-Ruijtenin laatimaa päätöslauselmaa vastaan, sillä katson, että parlamentilla olisi oltava nykyistä aktiivisempi ja kunnianhimoisempi rooli Turkin kanssa käytävien neuvottelujen valvonnassa.

Nyt meidän on ilmeisesti varmistettava, ettemme loukkaa pääministeri Erdoganin ja presidentti Gülin herkkiä tunteita. On yhä selvempää, että Turkki on eri asemassa kuin muut ehdokasmaat. Turkin ei tietenkään tarvitse noudattaa kovin tiukasti Kööpenhaminan kriteerejä huolimatta neuvoston, komission ja parlamentin lupauksista asian suhteen.

Tämän kehityksen valossa meidän ei tule yllättyä siitä, että yhä useammat Euroopan unionin kansalaiset kääntävät selkänsä unionille.

 
  
MPphoto
 
 

  Frank Vanhecke (ITS).(NL) Arvoisa puhemies, uusi Turkin liittymistä koskeva äänestys valaisee hyvin sitä seikkaa, että Eurooppa on useimmille kansalaisille etäinen asia, joka ei koske heitä, ja lisäksi myös eurooppalaiset toimielimet itse vieraantuvat enenevässä määrin Euroopan kansalaisista.

Eurokraattien Eurooppa ei ole enää itsensä, kun valmistaudumme huolettomasti ottamaan jäseneksi maan, joka ei ole eurooppalainen sen paremmin historiansa, kulttuurinsa kuin uskontonsakaan puolesta, joka ei kuulu euroalueeseen, ja joka ei ole edes maantieteellisessä mielessä eurooppalainen. Lisäksi meidät on pakotettu nielemään asia täysin epädemokraattisesti, koska Euroopan kansalaisten suuri enemmistö vastustaa todellisuudessa Turkin liittymistä, mutta heidän mielipidettään ei kysytä.

Kansalaiset eivät voi ilmaista mielipidettään Turkin suhteen, aivan kuten he eivät myöskään voi sanoa mielipidettään uudesta perustuslaista, jota emme saa sanoa perustuslaiksi. Pelkäävätkö eurokraatit todellisuudessa demokratiaa, kansalaisten kuulemista? Euroopan toiminta on yhä epädemokraattisempaa ja demokratian vastaista, ja kaikki tämä päättyy vielä huonosti.

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE).- (FI) Arvoisa puhemies, kaksi viikkoa sitten Hrant Dinkin poika Arat Dink ja kustantaja Sarkis Seropian tuomittiin vuodeksi vankeuteen 301 artiklan nojalla, toisin sanoen turkkilaisuuden halventamisesta. Mikä heidän rikoksensa oli? Heidän lehtensä Argos julkaisi yli vuosi sitten, siis ennen Hrant Dinkin murhaa, uutisen, jonka mukaan Hrant Dink oli Reutersin haastattelussa todennut kutsuvansa vuoden 1915 murhia kansanmurhaksi. Lehti siis uutisoi vain tämän asian, siinä kaikki.

Pidän siksi välttämättömänä äänestää sen puolesta, että päätöslauselmassamme Turkkia vaaditaan tunnustamaan armenialaisten kansanmurha. Sanon tämän Turkkia kunnioittavana ystävänä. Turkin on hyvä ymmärtää, ettei vaatimusta ole erityisesti suunnattu sitä vastaan. Kyse on EU:n tavasta pyrkiä kohti parempaa yhteiskuntaa, jossa historian kauheudet vältetään. Sellainen henkinen mieliala, jossa kansallista identiteettiä suojellaan rikoslailla, mihin 301 artiklaa jatkuvasti käytetään, ja jossa kielletään valtion virheet, sotii ankarasti tätä tapaa vastaan.

Yksi eurooppalaisuuden perustavista lähtökohdista on, että historiaa katsotaan suoraan silmiin ja tehdään sen kanssa tiliä. Armenialaisten kansanmurha on historiallinen totuus. Sen tunnustamista parlamentti vaati Turkilta jo neuvottelujen käynnistämistä koskevassa päätöslauselmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Annoin tukeni tarkistuksille, joita ehdotettiin tänään äänestyksen kohteena olevaan Euroopan unionin ja Turkin välisiä suhteita käsittelevään tekstiin, jotta muistaisimme Brysselin Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2006 antamat päätelmät. Niissä täsmennettiin periaatetta, jonka mukaisesti unioni vaatii tietenkin laajentumisen yhteydessä kaikkia ehdokasmaita täyttämään tinkimättä Kööpenhaminan kriteerit, mutta laajentuminen riippuu myös unionin vastaanottokapasiteetista.

Monet teistä ovat jo pitkään olleet tietoisia epäilyistäni, tai pikemminkin huolistani, jotka koskevat Euroopan unionin toimintakyvyn säilymistä, mikäli Turkista tulee sen jäsenvaltio.

Turkki on tietenkin ystävämaa ja geostrategisesti tärkeä kumppani unionille. Kannatan siis luonnollisesti etuoikeutettua kumppanuutta Euroopan unionin ja Turkin välillä. Vastustan kuitenkin kiivaasti Turkin vastaanottamista yhteisöön.

Uskon lisäksi, että Turkin potentiaaliseen jäsenyyteen liittyvät vaikeudet tulevat yhä selvemmin esiin liittymisneuvottelujen edetessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Patrick Gaubert (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Onnittelen esittelijää Euroopan unionin ja Turkin välisiä suhteita koskevan päätöslauselman johdosta. Ria Oomen-Ruijtenin laatima päätöslauselma on konsensuaalinen ja tasapainoinen asiakirja, jossa hän on pyrkinyt käsittelemään kaikkia tähän ongelmaan liittyviä kysymyksiä.

Yhtäältä päätöslauselmassa onnitellaan Turkkia sen hiljattain järjestämien vapaiden ja rehellisten vaalien johdosta, kehotetaan hallitusta vauhdittamaan uudistusprosessia ja suhtaudutaan myönteisesti hallituksen aikomukseen hyväksyä uusi siviilien valtaan nojaava perustuslaki. Päätöslauselmassa kehotetaan myös tekemään uusi poliittinen aloite pysyvän ratkaisun löytämiseksi kurdikysymykseen. Lisäksi siinä viitataan Kyproksen kysymyksen ratkaisemiseen YK:n puitteissa.

Toisaalta Ranskan puoltaman kannan mukaisesti iloitsen siitä, että päätöslauselmassa muistutetaan Turkin liittymisen riippuvan Kööpenhaminan kriteerien tinkimättömästä täyttämisestä ja Euroopan unionin vastaanottokapasiteetista.

Kaikista näistä syistä päädyin äänestämään päätöslauselman hyväksymisen puolesta lopullisessa äänestyksessä täysistunnossa. Pahoittelen vain vielä kerran suuresti sitä, että Euroopan parlamentti ei kehottanut muodollisesti Turkkia tunnustamaan virallisesti armenialaisten vuoden 1915 kansanmurhaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen.−(PT) Kuten aiemmin korostimme, Turkin unioniin liittymistä koskevat neuvottelut herättävät monenlaisia kysymyksiä. Prosessia kannustavat suurvallat, jotka pyrkivät ristiriitaisuuksista huolimatta integroimaan tämän mahtavan maan EU:n yhtenäismarkkinoille saadakseen siten hallintaansa sen talouden ja hyödyntääkseen sen geostrategista asemaa omien suunnitelmiensa edistämiseksi Lähi-idässä, Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa.

Päätöslauselma on tässä suhteessa valaiseva, sillä siinä korostetaan, että ”Turkki on merkittävä kauttakulkukeskus Euroopan unionin kaasutoimitusten monipuolistamisen kannalta”, sekä painotetaan energiahankkeita, joissa Turkki on mukana Etelä-Kaukasiassa. Siinä todetaan lisäksi, että ”Turkin geostrateginen merkitys alueella ja sen rooli kuljetuksissa ja logistiikassa korostuvat tulevina vuosina”.

Muun muassa seuraavia tärkeitä tekijöitä olisi myös korostettava:

- Turkki ei ole edennyt EU:n jäsenvaltion Kyproksen tunnistamisen suhteen, sen asevoimat miehittävät edelleen saaren pohjoisosaa ja se ylenkatsoo YK:n asiaa koskevia päätöslauselmia;

- Turkin viranomaiset sortavat edelleen kurdiväestöä ja kieltävät kurdien lailliset kulttuuriset, poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet.

 
  
MPphoto
 
 

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. –(EL) Tutkin unioniin liittymisprosessin edistymistä käsittelevä mietintö sisältää täysin teeskenneltyjä onnitteluja Turkin hallitukselle ja uudelle presidentille. Mietintö ilmentää tekopyhästi ja tyhjänpäiväisesti ihmisoikeuksia koskevaa toiveajattelua epämääräisin ja yleisluontoisin termein. Siinä tuomitaan terrorismi ja mainitaan EU:n ja Turkin yhteinen taistelu sitä vastaan.

Mietinnössä ei toisaalta viitata lainkaan Turkin asevoimien jatkuvaan miehitykseen Pohjois-Kyproksella. Turkin kieltäytymistä Kyproksen tasavallan tunnustamisesta ei tuomita mietinnössä edes symbolisesti, eikä Turkkia painosteta millään tavoin tämän kysymyksen suhteen. Mietinnössä ei tuomita Turkin hallinnon harjoittamaa politiikkaa Kreikan itsemääräämisoikeuksien kieltämiseksi, taikka sen uhkausta voimankäytöstä naapurimaitaan kohtaan. Turkin viranomaisten raakamaista sortoa ja rikoksia kurdiväestöä kohtaan ei tuomita vakavasti. Mietinnössä ei viitata lainkaan Turkin keskiluokan, niin hunnun käytön kannattajien kuin sekulaaristen ryhmienkin, harjoittamaa poliittista sortoa kommunisteja ja muita edistyksellisiä ajattelijoita kohtaan. Kaikesta tästä huolimatta Turkkia kehotetaan käyttämään kohtuutta tulevassa hyökkäyksessä Pohjois-Irakiin!

EU:n puitteissa mietintö heijastaa vaikutusvaltaisten imperialististen maiden tavoitteita, jotka vastaavat niiden geopoliittisia intressejä laajemmalla alueella.

Turkin ja alueen muiden kansojen edun mukaista on vastustaa Turkin integrointia EU:hun ja sen imperialistisia suunnitelmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Pierre Pribetich (PSE), kirjallinen. – (FR) Päätöslauselman painoarvoa on heikennetty, sillä valtaosa parlamentin jäsenistä vastusti olennaisia tarkistuksia, jotka koskivat armenialaisten kansanmurhan tunnustamista.

Kannatan edelleen Turkin liittymistä Euroopan unioniin. Jäsenyyden edellytys on kuitenkin oman menneisyyden hyväksyminen.

Lisäksi vastustan täysin ristiriitaa, johon Euroopan parlamentti juuri syyllistyi. Syyskuun 28. päivänä 2005 antamansa päätöslauselman 5 kohdassa parlamentti kehotti Turkkia tunnustamaan armenialaisten kansanmurhan ja piti tätä Euroopan unioniin liittymisen ennakkoehtona. Armenialaisten kansanmurhan jättäminen pois uudesta päätöslauselmasta on askel taaksepäin, enkä voi allekirjoittaa sitä tältä osin.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen.−(PT) Lopputuloksesta huolimatta parhaillaan Turkin kanssa käytävien neuvottelujen on johdettava uudistuksiin, joita maa tarvitsee epätoivoisesti ja jotka ovat itsessään tärkeimmällä sijalla mahdollista EU:hun liittymistä ajatellen.

Tässä yhteydessä meidän on katsottava AKP:n voitto sitoumukseksi taloudellisiin uudistuksiin ennemmin kuin äänestykseksi islamin puolesta.

Viimeaikaisen kehityksen valossa kurdikysymystä on käsiteltävä yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, pitäen mielessä Irakin kysymyksen ja kurdien asuttamassa maan pohjoisosassa vallitsevan rauhan. Emme toisaalta voi olla kritisoimatta kurdien terroristi-iskuja Turkkia vastaan tai kurdien puutteellista integrointia ja hyväksymistä Turkissa.

Lopuksi, emme voi korostaa liikaa Turkin geostrategista merkitystä Euroopan rajojen turvallisuuden ja energiatoimitusten kannalta, etenkin vaihtoehtona riippuvuudelle Venäjän kaasusta sekä kumppanina vuoropuhelussa islamilaisten maiden kanssa ja Irakin kysymyksessä.

Kaikista näistä syistä EU:n strategiana on oltava vakava ja tiukka neuvottelu.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa Turkkia kannustetaan vauhdittamaan uudistuksia.

Turkilta on vaadittava suurempia ponnisteluja: armeijan valvonta siviilivallan toimesta on varmistettava, kidutusta ei tule suvaita, naisia ja vähemmistöjä on suojeltava, ja armenialaisten kansanmurha on tunnustettava.

Myös kurdikysymyksen käsittely on otettava huomioon uudistusprosessin arvioinnissa. Hyväksymässämme päätöslauselmassa Turkin hallitusta kehotetaan painokkaasti tekemään poliittinen aloite pysyvän ratkaisun löytämiseksi kurdikysymykseen. Lisäksi siinä tuomitaan Irakin alueellisen koskemattomuuden loukkaukset samalla kun tuomitaan tietenkin myös PKK:n harjoittamat väkivaltaisuudet.

Tarkoituksena ei ole tehdä Turkista silmätikkua, vaan muistuttaa, ettemme tarjoa erityiskohtelua emmekä aio myydä halvalla perimmäisiä arvojamme.

Olisi lisäksi erittäin vahingollista jättää huomiotta kansalaisten mielipide, joka ilmeni jälleen Meidän Eurooppamme -hankkeen puitteissa ennen Lissabonin huippukokousta toteutetussa kyselyssä. Eurooppalaiset ovat huolissaan mahdollisista huonosti valmistelluista tulevista jäsenyyksistä ja EU:n vastaanottokapasiteetista monien uusien jäsenten liityttyä unioniin vuosien 2004 ja 2007 välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Renate Sommer (PPE-DE), kirjallinen. −(DE) Kannatan Turkkia koskevaa päätöslauselmaa. Turkin hallituksen on tarmokkaasti pantava uudistukset täytäntöön viimeinkin.

Vaikka armenialaisten kansanmurhan tunnustaminen Turkin toimesta ei kuulu Kööpenhaminan kriteereihin, EU:n jäsenyyttä havittelevan maan on toki kohdattava menneisyytensä pimeä puoli.

Kaiken kaikkiaan Turkilla on vielä pitkä matka edessään Kööpenhaminan kriteerien täyttämiseksi. Ihmisoikeuksien, vähemmistöjen oikeuksien, kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien alalla on vielä suuria puutteita ja Turkin demokratia on yleisesti ottaen heikko suhteessa armeijaan.

Kyproksen kysymyksessä ei vieläkään ole edistytty. Sen vuoksi meidän on jatkettava tänä vuonna painostusta Ankaran pöytäkirjan ratifioimiseksi. Ilman sitä ja mikäli Turkin joukot eivät vetäydy saarelta, ratkaisun löytäminen ei ole mahdollista. Turkki kieltäytyy ilmeisesti ymmärtämästä, että Euroopan unioniin kuuluu 27 jäsenvaltiota, joista yksi on Kyproksen tasavalta!

Turkin kaakkoisosan konfliktin osalta mainittakoon, että suunnitelma hyökkäyksestä Pohjois-Irakiin on ollut vireillä vähintään keväästä 2006 lähtien. Nyt on aihetta pelätä maahanhyökkäyksen toteutuvan. Kuitenkin maa, joka rajojensa turvaamiseksi saamastaan kansainvälisestä tuesta huolimatta vaatii oikeutta rikkoa halunsa mukaan kansainvälistä oikeutta, poissulkee lopullisesti itseltään mahdollisuuden liittyä Euroopan unioniin.

 
  
MPphoto
 
 

  Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. −(PL) Pidättäydyin äänestämästä EU:n ja Turkin suhteita koskevasta mietinnöstä lopullisessa äänestyksessä. Näin siksi, että monia kuukausia kestäneistä neuvotteluista huolimatta päätöslauselmassa ei mainita lainkaan Turkin vastuuta armenialaisten joukkomurhassa vuonna 1915.

Turkki yrittää sensuroida kansainvälistä yhteisöä tässä kysymyksessä. Tuorein todiste tästä oli Yhdysvaltain kongressin painostaminen. Kongressi pysyi kuitenkin lujana ja vahvisti asianmukaisen kannan. On virhe taipua Turkin perusteettoman painostuksen edessä tässä asiassa.

Haluaisin kuitenkin lisätä, että arvostan suuresti sitä, että mainitussa päätöslauselmassa käsitellään Turkin kristityn vähemmistön oikeuksia, kuten oikeutta kouluttaa pappeja sekä kirkon säätiöiden oikeutta oikeushenkilöllisyyteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää äänestyksessä EU:n ja Turkin suhteita koskevasta päätöslauselmasta esittääkseni vastalauseen meneillään oleviin liittymisneuvotteluihin. Kahden viimeaikaisen tapahtuman perusteella mahdolliseen jäsenyyteen liittyvien riskien pitäisi olla selviä. Ensinnäkin maan kokema poliittinen kriisi ennen tasavallan presidentin valitsemista: se valaisi turkkilaisessa yhteiskunnassa vallitsevien jännitysten lisäksi myös maan institutionaalista epävakautta. Ajattelen myös kiristynyttä tilannetta Irakin rajalla ja epävakauden riskiä yhdellä niistä harvoista alueista, joilla väkivaltaisuudet oli onnistuttu pitämään aisoissa. Turkin parlamentin päätöstä sallia armeijan tehdä aseellisia hyökkäyksiä Irakiin ei voida hyväksyä. Turkki pelaa vaarallista peliä alueella eikä EU:n tulisi tukea nykyisiä populistisia ja sotaisia pyrkimyksiä.

Kaikki tämä lujittaa vakaumustani: mikäli laajennamme unionia Irakin rajalle saakka, unionissa ei olisi enää mitään eurooppalaista! En usko Turkin olevan vieläkään EU-kelpoinen. Meidän tehtävämme on esittää sille vaihtoehtoisia ratkaisuja: tässä suhteessa Nicolas Sarkozyn ehdottama Välimeren unioni on varmastikin mahdollisuus, johon EU:n ja Turkin olisi tartuttava.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. −(SK) En kannattanut Euroopan parlamentin päätöslauselmaa EU:n ja Turkin suhteista, koska Euroopan unionin laajentuminen ja Turkin liittyminen yhteisöön ovat vakavia kysymyksiä, ja ne edellyttävät yksityiskohtaisempaa tietoa ja laajempaa keskustelua. Oma kantani on, että kaikkiin maihin olisi sovellettava liittymismenettelyssä samoja sääntöjä.

Ehdotetut tarkistukset, joissa vaadittiin tunnustamaan armenialaisten kansanmurha ja esittämään anteeksipyyntö Armenialle ja sen kansalle, hylättiin täysistunnossa. Vain tapahtuneen tunnustaminen ja anteeksipyytäminen voivat antaa uuden sysäyksen Turkin ja Armenian väliselle sovintoprosessille. Lisäksi Turkki vaikeuttaa edelleen Kyproksen ongelman ratkaisua. Sotilaallinen operaatio Irakin rajalla eläviä kurdeja vastaan, jonka Turkin parlamentti on hyväksynyt, ei johda rakentavan ratkaisun löytämiseen maan terrorismiongelmaan. Se johtaa vain koko alueen vakauden horjuttamiseen.

Myöskään uskonnonvapauden alalla ei ole tapahtunut näkyvää edistystä Turkin tasavallassa. Turkissa elävien kristittyjen turvallisuutta ja heidän oikeuksiensa kunnioittamista ei ole taattu. Viime aikoina kristityt papit, lähetyssaarnaajat, kustantajat tai käännynnäiset ovat joutuneet väkivaltaisten hyökkäysten kohteeksi. Turkki ei myöskään ole avannut uudelleen ortodoksikirkon seminaaria, jota ilman tämän ikiaikaisen kirkon olemassaolo itsessään on uhattuna.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö