Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2628(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

O-0048/2007 (B6-0319/2007)

Keskustelut :

PV 24/10/2007 - 14
CRE 24/10/2007 - 14

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


Puheenvuorot
Keskiviikko 24. lokakuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

14. Kansainvälinen sopimus rypälepommien kieltämisestä (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies.(IT)Esityslistalla on seuraavana keskustelu

- Josep Borrell Fontellesin kehitysyhteistyövaliokunnan puolesta neuvostolle esittämästä suullisesta kysymyksestä: Kansainvälinen sopimus rypälepommien kieltämisestä, Oslon julistuksen seuranta (O-0048/2007 - B6-0319/2007) ja

- Josep Borrell Fontellesin kehitysyhteistyövaliokunnan puolesta komissiolle esittämästä suullisesta kysymyksestä: Kansainvälinen sopimus rypälepommien kieltämisestä, Oslon julistuksen seuranta (O-0052/2007 - B6-0320/2007).

 
  
MPphoto
 
 

  Josep Borrell Fontelles, laatija. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri, rypälepommien kieltämistä koskevat vaatimukset ovat alati kuuluvampia. Rypälepommien käyttö Libanonin sodassa kesällä 2006 osoitti, kuinka laajan inhimillisen katastrofin ne voivat aiheuttaa.

Nämä aseet ovat uhka sekä siviileille että sotilashenkilöstölle, mutta käytännössä 90 prosenttia niiden uhreista on siviilejä. Lisäksi 10 prosenttia näistä tappavista pommeista ei räjähdä, vaan ne jäävät maahan, jossa ne käyttäytyvät maamiinojen lailla.

Siksi tällaisia ammuksia sisältävän maan raivaaminen on vaarallista sekä alueiden väestöille että kansainvälisille rauhanturvajoukoille. Pommeja ei käytetä vain sodassa, vaan ne hankaloittavat pitkäkestoisesti liikennettä ja maataloutta, jonka lisäksi ne luovat esteitä kaupalle ja humanitaariselle avulle.

Ne kuuluvat siten tärkeimpiin köyhien maiden kehitystä haittaaviin ongelmiin: köyhimmät maat kärsivät niistä pahiten ja näissä maissa uhreiksi joutuvat ensi sijassa köyhimmät ja vähiten koulutetut väestöryhmät.

Emme voi enää väittää, että vastustajien pommittaminen 10 000 metrin korkeudesta ja pommien syytäminen maahan on tehokas keino rauhan turvaamisessa tai sotilaallisia toimia varten.

Rauhanturvajoukkojen ja humanitaarisen avun lähettäminen on tänä päivänä keskeistä konfliktialueiden vakauttamisessa ja jälleenrakentamisessa, eikä näitä pommeja voida enää pitää oikeutettuina myöskään sotilaalliselta kannalta katsoen.

Kerromme komissiolle ja neuvostolle tänään nimenomaan niistä aloitteista, joihin on johtanut kansainvälisen yhteisön asennemuutos rypälepommien suhteen.

Euroopan parlamentti on toistuvasti omaksunut erittäin selvän kannan: haluamme kieltää rypäleammusten käytön, valmistamisen, siirtämisen, rahoittamisen ja varastoinnin maailmanlaajuisesti sovellettavalla kansainvälisellä sopimuksella. EU:n jäsenvaltioiden olisi tällä välin toteutettava yksipuolisia toimia käytön ja siirtämisen kieltämiseksi, kuten monet maat ovat jo tehneet tai valmistautuvat tekemään.

Arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri, Euroopan parlamentti haluaa kiittää neuvoston puheenjohtajaa, komissiota ja jäsenvaltioita niiden ponnisteluista rypäleammusten käyttöön liittyviä humanitaarisia ongelmia käsittelevän uuden pöytäkirjan neuvottelemiseksi tiettyjen tavanomaisten aseiden käyttöä koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen. Valitettavasti on kuitenkin tunnustettava, että edistys on toistaiseksi ollut hyvin vähäistä.

Tarvitsemme siksi vahvaa Oslon prosessia, jonka pohjalta valtiot, kansalaisjärjestöt, Punainen Risti ja muut kansainväliset järjestöt voivat laatia ja toteuttaa kunnianhimoisen toimintasuunnitelman. Toistaiseksi 80 maata, joista monet ovat kehitysmaita, on antanut tukensa Oslon prosessille, mutta vielä on epäselvää, johtaako prosessi aikanaan rypäleammusten täyskieltoon.

Selvää puolestaan on se, että tarvitsemme yhdennettyä ja kattavaa lähestymistapaa, jossa huomioidaan humanitaariset näkökohdat, ja joka keskittyy aseistariisunnan lisäksi ennen kaikkea siviilien suojeluun ja auttaa näitä selviytymään sodan seurauksista, samalla kun varmistetaan näiden ammusten varastojen tuhoaminen ja asianomaisten alueiden raivaaminen ammuksista.

Nyt monien tärkeiden tapahtumien alla, kuten joulukuinen Wienin kokous ja seuraavalla viikolla Brysselissä järjestettävä tapaaminen sekä kansainvälinen toimintapäivä rypäleammusten kieltämiseksi 5. marraskuuta, nyt kun kaikkialla maailmassa järjestetään monia tapahtumia, mitä me aiomme tehdä?

Tässä yhteydessä haluaisin kysyä komission ja neuvoston edustajilta: mitä aiomme tehdä, mikä on kantamme? Mikä on Euroopan unionin näkemys tiettyjen tavanomaisten aseiden käyttöä koskevan yleissopimuksen puitteissa käytävien keskustelujen tilasta?

Laatiiko neuvosto yhteisen kannan asiaan? Mihin aloitteisiin ryhdymme kannustaaksemme jäsenvaltioita toteuttamaan kansallisia toimia rypälepommien kieltämiseksi? Kuinka tuemme kolmansia maita näistä ammuksista kärsivien alueiden raivaamisessa, riskeistä tiedottamisessa ja kiellettyjen ammusten varastojen tuhoamisessa?

Lopuksi, aikooko komissio harkita kansainvälisen konferenssin järjestämistä Euroopan unionin roolin määrittelemiseksi niiden sosioekonomisten, humanitaaristen ja kehitykselle aiheutuvien seurausten käsittelyssä, joita aikaansaavat konfliktit, joissa käytetään näitä aseita?

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. −(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, hyvä Josep Borrell, haluan aluksi kiittää teitä rypäleaseiden kieltämistä koskevista kysymyksistänne. Yritän vastata lyhyesti ja mahdollisimman puolueettomasti kolmeen neuvostolle esitettyyn kysymykseen.

Ensimmäisen kysymyksenne osalta on sanottava, että tiettyjä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen puitteissa – josta käytän lyhyyden vuoksi termiä ”yleissopimus” – Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajisto on kuten tiedätte ilmaissut Euroopan unionin nimissä huolestuneisuutensa rypäleammusten humanitaarisista seurauksista. Etenkin Genevessä viime marraskuun 7.–17. päivänä pidetyssä yleissopimuksen sopimuspuolten kolmannessa tarkistamiskonferenssissa Euroopan unioni ilmaisi näkemyksensä, jonka mukaan rypäleammukset ovat erityisen tärkeässä asemassa tiettyjä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen parissa tehtävässä tulevassa työssä.

EU esitti, että perustettaisiin hallitusten asiantuntijoiden avoin ryhmä, joka laatisi suosituksia lisätoimista yleissopimuksen puitteissa. Ehdotusta ei hyväksytty sopimusvaltioiden konferenssissa. Sovittiin kuitenkin, että sodan räjähtämättömiä jäänteitä käsittelevän hallitusten asiantuntijaryhmän istuntojenvälinen kokous kutsuttaisiin pikaisesti koolle ja se keskittyisi erityisesti rypäleammuksiin.

Kyseinen kokous pidettiin Genevessä 19.–22. kesäkuuta 2007, jolloin EU esitti alustavan mandaatin sellaisen oikeudellisesti sitovan sopimuksen neuvottelemiseksi, jossa käsiteltäisiin kattavasti kaikkia rypäleammusten aiheuttamia humanitaarisia ongelmia. Sopimus on määrä hyväksyä vuoden 2008 loppuun mennessä.

EU:n troikka kävi laajaa keskustelua kolmansien maiden kanssa EU:n toimintamallin edistämiseksi. Hallitusten asiantuntijaryhmä päätti kuitenkin lykätä laillisesti sitovaa sopimusta koskevan päätöksen tekoa siihen saakka, kunnes ensi kuussa pidettävä yleissopimuksen korkeiden sopimusosapuolten vuoden 2007 kokous olisi järjestetty.

Näiden ponnistelujen rinnalla rypäleammuksiin liittyvien huolten ratkaisemiseksi monet EU:n jäsenvaltiot ovat kuten tiedätte allekirjoittaneet Oslon julistuksen ja osallistuneet rypäleammusten täyskieltoon tähtäävän Oslon prosessin puitteissa järjestettyihin kokouksiin.

EU:n jäsenvaltiot ovat osallistuneet prosessiin kansalliselta pohjalta. Toistaiseksi ei ole päästy sopimukseen EU:n yhteisestä kannasta Oslon prosessiin. Jäsenvaltioiden enemmistö pitää näitä prosesseja toisiaan täydentävinä rinnakkaisina pyrkimyksinä, jotka johtavat yhteiseen tavoitteeseen eli rypäleammuksia koskevan oikeudellisesti sitovan kansainvälisen sopimuksen laatimiseen.

Toisen kysymyksenne osalta on sanottava, että EU:n jäsenvaltiot puheenjohtajavaltio mukaan lukien osallistuvat kuten jo todettiin tuleviin Brysselissä ja Wienissä pidettäviin kokouksiin halutessaan kansalliselta pohjalta. EU:n yhteistä kantaa ei ole määrä laatia.

Lopuksi, kolmannen kysymyksenne osalta voin sanoa, että Itävallan ja Belgian tuoreet rypäleammusten kieltämistä koskevat päätökset, joihin Josep Borrell viittaa kysymyksessään, on kuten tiedätte tehty puhtaasti kansalliselta pohjalta. Neuvosto ei ole ryhtynyt mihinkään erityisiin toimiin tässä asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (IT) Toivokaamme, että se ilmaisee pian kantansa.

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen.−(EN)Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää Josep Borrell Fontellesia tämän suullisen kysymyksen johdosta. Iloitsen siitä, koska se antaa meille tilaisuuden vastata kattavasti tähän kysymykseen, jolla on erityisen hirveitä seurauksia. Sillä on erityisen kielteisiä vaikutuksia ihmisiin ja etenkin siviileihin. Tämä kysymys on siksi minulle hyvin tärkeä, sillä ihmisten turvallisuuteen vaikuttavat seikat ovat aina lähellä sydäntäni. Allekirjoitan täysin neuvoston puheenjohtajan esittämän kannan, mutta haluaisin mainita myös pari muuta seikkaa.

Kuluneen vuoden aikana olen saanut tilaisuuden keskustella asiasta useissa virallisissa ja epämuodollisissa yhteyksissä, muun muassa kokouksissa – joista ensimmäinen pidettiin Pariisissa ja toinen myöhemmin Aleksandriassa – jotka järjesti Institute for Peace Studies ja joiden puheenjohtajana toimi Suzanne Mubarak. Hän suhtautui tähän kysymykseen erittäin vakavasti ja uskon, että hän on yrittänyt edistää asiaa. Kuten henkilömiinat, sodanaikaiset räjähteet aiheuttavat suuria riskejä siviiliväestöjen elämälle ja turvallisuudelle, ja haluaisinkin vastata kattavasti Josep Borrell Fontellesin esittämiin kysymyksiin.

Vaikutukset voivat olla sekä välittömiä että pitkäkestoisia. Ammuksista räjähteet leviävät laajoille alueille ja kuten tiedämme, ne voivat tappaa tai vammauttaa monia siviilejä, usein lapsia. Lisäksi monet tytärpommit tai -ammukset eivät räjähdä maahan osuessaan ja niiden tappavat vaikutukset jatkuvat konfliktin päättymisen jälkeen, jonka vuoksi rypäleammukset haittaavat suuresti myös kansainvälisen humanitaarisen avun antamista. Näimme sen Libanonin sodassa.

Viime vuosien konfliktien aikaisen kriisinhallinnan sekä konfliktien jälkeisen jälleenrakentamisen alalla komissio on toiminut aktiivisesti maamiinojen ja muiden sodanaikaisten räjähteiden kuten rypäleammusten aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi.

Kahden vuodet 2002–2007 kattavan Euroopan komission miinoja koskevan toimintastrategian puitteissa maailmanlaajuisesti on suunnattu yli 300 miljoonaa euroa erilaisiin hankkeisiin kuten miinanraivaukseen, varastojen tuhoamiseen, miinojen riskeistä valistamiseen sekä uhrien auttamiseen, kuntoutukseen ja sosioekonomiseen integraatioon. Rypäleammuksiin liittyviä hankkeita on myös toteutettu maissa, jotka kärsivät suuresti näistä aseista, kuten Afganistanissa, Laosissa ja Kambodžassa, vain muutaman mainitakseni.

Tulevaisuudessa aiomme pitää sitoumuksemme valtavirtaistamalla henkilömiinojen ja sodanaikaisten räjähteiden vastaiset toimet yhteisön ulkoisiin tukistrategioihin ja -ohjelmiin – ne tullaan siis huomioimaan kaikilla osa-alueilla.

Komissio käyttää myös ECHO:n hallinnoimaa humanitaarisen avun välinettä rahoittaakseen humanitaarisia miinanraivaustoimia. Viimeksi humanitaarista miinanraivausta tuettiin Libanonissa, jolle annettiin merkittävää humanitaarista apua aiemmin mainitsemani joulukuun 2006 konfliktin jälkeen.

Komission roolin osalta aseistariisuntaa koskevien sopimusten tai yleissopimusten neuvottelussa haluaisin muistuttaa, ettemme ole kaikissa tapauksissa toimivaltaisia käymään tällaisia neuvotteluja. Jos yhteisö ei ole asianomaisen aseistariisuntasopimuksen sopimuspuoli, niin se voi laillisesti ainoastaan kannustaa sopimusvaltioita sitoutumaan monenvälisyyteen, etenkin osallistumalla sopimuksiin ja yleissopimuksiin. Puheenjohtaja kertoi jo laajalti tästä kysymyksestä.

Osallistuimme EU:n troikan toimiin keskeisessä asemassa olevissa valtioissa kuten Yhdysvalloissa, Japanissa, Brasiliassa, Etelä-Koreassa, Kanadassa, Pakistanissa ja Ukrainassa rypäleammuksia koskevien monenvälisten aloitteiden edistämiseksi tiettyjä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen puitteissa, ja etenkin neuvottelujen järjestämiseksi, jotta voitaisiin luoda oikeudellisesti sitova väline rypäleammuksiin liittyviin humanitaarisiin ongelmiin vastaamiseksi. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen ensi vuoden loppuun mennessä.

Samanaikaisesti komissio seuraa myös tiiviisti Oslon prosessin etenemistä ja se aikoo osallistua tarkkailijan asemassa asian tiimoilta Brysselissä ja Wienissä järjestettäviin kokouksiin.

Lopuksi haluaisin vakuuttaa Josep Borrell Fontellesille sekä Euroopan parlamentille, että komissio aikoo jatkossakin tehdä kaikkensa rypäleammusten kattavaan ja tehokkaaseen kieltoon tähtäävien monenvälisten aloitteiden tukemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Tunne Kelam, PPE-DE-ryhmän puolesta.–(EN)Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa komission jäsenelle saaneeni rohkaisua siitä, että jaamme samat huolet ja tavoitteet, ja haluan kiittää häntä viimeaikaisen kehityksen esittelemisestä ja kuvailusta. Iloitsen myös parlamentin jäsenten hyvästä yhteistyöstä asiaa koskevan päätöslauselmaesityksen valmistelussa.

Asialla on ensinnäkin pakottava kiire. Se on pakottavan tärkeää sekä inhimilliseltä että poliittiselta kannalta, sillä eri puolilta maailmaa saaduista varoitussignaaleista huolimatta rypälepommit ovat edelleen aktiivisessa käytössä. Meidän on siis käsiteltävä kahta ongelmaa.

Ensinnäkin, rypälepommien käyttöön liittyy erityisen epäinhimillisiä piirteitä. Näitä pommeja ei yleensä voida suunnata hyvin tarkasti. Räjähdysvarmuus on itse asiassa paljon odotettua alhaisempi. Tämän traaginen seuraus on siviiliuhrien erittäin suuri määrä, joka on kuten sanottu yli 90 prosenttia.

Toinen ongelma on räjähtämättömien rypälepommien suuri määrä entisillä konfliktialueilla. Se aiheuttaa suurta haittaa maille, jotka ovat päättäneet ryhtyä jälleenrakentamaan talouttaan konfliktin jälkeen. Tätä taustaa vasten uskon, että EU:n olisi ryhdyttävä johtamaan pyrkimyksiä rypäleammusten kaikenlaisen valmistamisen, käytön ja myynnin kieltämiseksi.

Ensi alkuun näiden aseiden käyttö olisi keskeytettävä välittömästi. Päätöslauselmassamme korostetaan lisäksi, ettei EU:n joukkojen tulisi missään olosuhteissa käyttää minkäänlaisia sirpalepommeja, kunnes asiaa koskevat kansainväliset sopimukset on tehty. Pyydämme parlamenttia ja komissiota lisäämään nopeasti kaikkien käytettävissä olevien välineiden avulla taloudellista tukea räjähtäneistä ja räjähtämättömistä rypäleammuksista kärsiville yhteisöille ja yksilöille.

 
  
MPphoto
 
 

  Ana Maria Gomes, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, puhun Euroopan parlamentin sosialistiryhmän nimissä. Nämä kysymykset ilmentävät parlamentin johtavaa asemaa tavanomaisten aseiden riisunnassa, ammusten siirtämisen valvonnassa ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden lujittamisessa.

Taistelimme laajentaaksemme Ottawan yleissopimuksen koskemaan kaikkia miinoja. Kauan ennen Eurooppa-neuvostoa puolustimme asekauppaa koskevaa maailmanlaajuista sopimusta. Parlamentti on myös jatkuvasti korostanut, että on elintärkeää muuntaa aseiden vientiä koskevat EU:n käytännesäännöt oikeudellisesti sitovaksi välineeksi.

Rypälepommeja koskevat kysymykset katsovat tulevaisuuteen ja pohtivat, mitä Euroopan on tehtävä hävittääkseen nämä aseet, jotka eivät tee eroa siviilien ja sotilashenkilöstön välillä ja jotka tuhoavat monien ihmisten elämän. Vaadimme keskeyttämään välittömästi niiden käytön, valmistuksen, varastoinnin ja viennin. Moratorio on aikanaan muunnettava säädökseksi, jolla nämä raakalaismaiset ammukset kielletään pitkällä tähtäimellä asevarastoista ja taistelukentiltä, samalla tavoin kuin henkilömiinojen käyttöä on jo alettu harventaa.

Sen lisäksi, että kehotamme Euroopan unionia kampanjoimaan diplomatian keinoin uuden välineen puolesta, haluamme jäsenvaltioiden näyttävän esimerkkiä ja lopettavan näiden aseiden käytön asevoimissaan. Niiden on lisäksi lopetettava pysyvästi rypäleaseiden vienti, valmistus ja varastointi. Libanonissa, Tšetšeniassa, Afganistanissa ja monissa muissa maissa, joissa sota on jo ohi, ihmiset maksavat joka päivä äärimmäisen hinnan asevoimien rikollisesta ja moraalittomasta vastuuttomuudesta näiden menetettyä kaiken käsityksen niistä eettisistä ja oikeudellisista rajoista, joiden olisi ohjattava sivistyneiden ihmisten toimintaa.

Euroopan on johdettava globaalia liittoa näiden rajojen määrittämiseksi ja vahvistamiseksi uudelleen ja niiden lujittamiseksi. Tarvitsemme pikaisesti yhteisen kannan rypälepommien ja muiden rypäleaseiden hävittämiseksi lopullisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Elizabeth Lynne, ALDE-ryhmän puolesta.–(EN)Arvoisa puhemies, rypälepommit tappavat ja haavoittavat erottelematta siviilejä, joista monet ovat lapsia. Ne tuhoavat unelmia ja elämiä. Ottakaamme esimerkiksi irakilaisen pojan Ahmed Kamelin tapaus. Kiiltävän esineen houkuttelemana Ahmed tarttui tytärammukseen, joka räjähti. Hän menetti molemmat kätensä ja näkönsä. Kuinka 12-vuotiaan voidaan odottaa ymmärtävän tämän asian?

Kuitenkin järkyttävä totuus on, että rypäleammuksia varastoidaan yli 15:ssä unionin jäsenvaltiossa. Pöyristyttävää on myös se, että ainakin kymmenen EU:n jäsenvaltiota valmistaa tällaisia aseita: Ranska, Espanja, Kreikka, Italia, Alankomaat, Puola, Romania, Slovakia, Ruotsi ja Bulgaria. Minun näkemykseni mukaan kaikilla näillä mailla sekä aseita käyttäneillä mailla, Yhdistynyt kuningaskunta mukaan lukien, on verta käsissään.

Olen tyytyväinen tiettyjen maiden kuten Belgian aloitteisiin rypäleammusten kieltämiseksi kansallisessa lainsäädännössä, mutta kaikkien muiden EU:n jäsenvaltioiden on seurattava perässä. Kehotan painokkaasti neuvostoa ja komissiota tukemaan Oslon prosessia, johon olemme kehottaneet niitä jo aiemmin.

Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden maiden hallitusten diplomaattinen taktiikka, jonka mukaan rypäleammuksia olisi sekä ”älykkäitä” että ”tyhmiä”, on jätettävä omaan arvoonsa – ne kaikki tappavat ja vammauttavat. Termi ”älykäs” ei voisi olla harhaanjohtavampi tai sopimattomampi.

Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on keskeytettävä välittömästi kaikenlaisten rypäleammusten käyttö, rahoittaminen, varastointi, valmistaminen, siirtäminen ja vieminen. Kaikkien tällaisia ammuksia käyttäneiden valtioiden on kannettava vastuunsa ammusten raivaamisesta ja komission on pikaisesti lisättävä taloudellista tukea räjähtämättömistä rypäleammuksista kärsiville yhteisöille. Kannustan teitä kaikkia tukemaan tätä päätöslauselmaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Frithjof Schmidt, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE)Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Oslon prosessi tarjoaa historiallisen tilaisuuden päästä kansainväliseen sopimukseen – ei vain julistukseen, vaan kansainväliseen sopimukseen – rypälepommien kieltämiseksi. Viimeisten kahden vuosikymmenen ajan asian puolesta on kampanjoitu ja tehty aloitteita kansainvälisellä tasolla, mutta ne ovat toistuvasti vajonneet sotilaallisten ja taloudellisten intressien muodostamaan diplomatian suohon. Nyt meillä on tilaisuus päästä sopimukseen vuonna 2008.

Se edellyttää tukea muiltakin tahoilta kuin parlamentilta, jonka kanta asiassa on selvä kaikissa parlamentaarisissa ryhmissä. Kuulin ilolla ja mielenkiinnolla, hyvä Benita Ferrero-Waldner, että myös komissio tukee kantaamme, mikä on hyvin myönteistä. Tärkeää on, että neuvosto seuraa nyt parlamentin ja komission omaksumaa selkeää kantaa. Kyse ei ole vain rypälepommien käytön, varastoinnin ja kaupan kieltämisestä, vaan myös tuotannosta. Tällaisten aseiden valmistus olisi kiellettävä, ja Euroopan unioni kuuluu edelleen niiden tärkeimpiin tuottajiin. Rypäleaseita valmistetaan edelleen Saksassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ranskassa, Espanjassa ja Belgiassa. Belgia ja Itävalta ovat säätäneet lakeja tuotannon lopettamiseksi, mutta tiedän, ettei valmistusta ole vielä lopetettu kokonaan Belgiassa. Lainsäädännössä on lisäksi porsaanreikiä.

Meidän on ajettava rypäleaseiden kieltämistä. Jäsenvaltioiden on edistyttävä kiellon määräämisessä ja neuvoston on puolustettava täällä määriteltyä selkeää kantaa. Vain siten voimme taata, että sopimus saadaan todellakin aikaan vuonna 2008.

 
  
MPphoto
 
 

  Tobias Pflüger, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE)Arvoisa puhemies, jouduin henkilökohtaisesti tekemisiin tämän asian kanssa ensimmäisen kerran Naton käydessä hyökkäyssotaa Jugoslaviaa vastaan. Vastustin kyseistä sotaa, jota monien muiden sotien tavoin kävivät länsimaat.

Rypälepommien uhreista jotakuinkin 98 prosenttia on siviilejä. Rypälepommien tytärpommeista 5–40 prosenttia ei räjähdä. Sanon tämän suorasukaisesti: tärkeimmät teollistuneet länsimaat ovat suurimpia rypälepommien valmistajia, ja ne varustavat armeijansa näillä pommeilla ja käyttävät niitä sodassa. Rypälepommeja valmistetaan 34 maassa, joista 13 on EU:n jäsenvaltioita. Rypälepommeilla on osansa EU:n valtioiden käymissä sodissa, esimerkiksi entisessä Jugoslaviassa, Afganistanissa ja Irakissa, joten älkäämme vuodattako krokotiilin kyyneleitä!

EU:n on otettava lusikka kauniiseen käteen. Käytännössä se merkitsee, että Euroopan unionin on vahvistettava yhteinen kanta, jossa tuomitaan nämä murhaavat aseet. Tämä tarkoittaa, että rypäleaseiden valmistus on lopetettava eikä niitä tietenkään voida enää käyttää kuten tehtiin Persianlahden sodassa, Jugoslaviassa, Afganistanissa, Irakissa ja Libanonissa. Sitä ei tule enää sallia.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Hutchinson (PSE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, paljon on jo sanottu ja luonnollisestikin pahoittelemme – ilmaus on heikko – rypäleaseiden käyttöä, joka aiheuttaa suurta vahinkoa monissa maissa, ja kiitän Josep Borrellia tämän huolestuttavan ongelman esiin tuomisesta.

Kuitenkin kiellon tehokkuuden sekä päätöslauselmassa ilmaistun tahdon täyttämisen varmistamiseksi on luonnollisesti ajateltava aseiden käyttöä laajemmalti myöskin niiden valmistamista ja myyntiä. Emme voi yhtäältä puhua humanitaarisista näkökohdista – on totta, että kaikkialle maaperään hautautuneet räjähtämättömät ammukset estävät väestön ja pakolaisten alueelle paluun lisäksi myös humanitaarisen avun – emme siis voi korostaa tätä humanitaarista aspektia puheissamme, jollemme ryhdy myös tehokkaisiin toimiin niitä teollisuuden toimijoita kohtaan, jotka valitettavasti valmistavat ja myyvät näitä aseita omissa maissamme.

Sanoisin lopuksi, että tämä päätöslauselma voi antaa myös tilaisuuden vedota jäsenvaltioihin. Kotimaani Belgia on säätänyt asiaa koskevan lain ja uskon sen olleen tässä suhteessa edelläkävijä. Uskon myös, että Belgian hyväksymä laki voisi innostaa meitä vetoamaan asiassa muihin 26 jäsenvaltioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Annemie Neyts-Uyttebroeck (ALDE).(NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri, neuvoston puheenjohtaja, haluaisin käyttää puheenvuoron ilmaistakseni kannatukseni niin esitetylle kysymykselle kuin Josep Borrellin käyttämälle sanamuodollekin, samoin kuin asiaa koskevalle yhteiselle päätöslauselmaesitykselle.

Tiedän liiankin hyvin, että ponnistelut asevalvonnan puolesta ovat aina hyvin vaikeita, ja usein niissä edetään ensin kaksi askelta eteenpäin ja sitten yksi taaksepäin. Ponnisteluja on mielestäni lisättävä, sillä viime vuosina on alkanut vaikuttaa siltä, että aseistariisunnan ja asevalvonnan puolestapuhujat ovat muinaisjäännöksiä vanhalta ajalta, koska nykyisin uudelleen varustautuminen on jälleen asialistalla. Pidän sitä erittäin huolestuttavana.

Kun muistamme, että maailman ainoan jäljellä olevan suurvallan johtaja uhkasi hiljattain mahdollisella kolmannella maailmansodalla, pelko kouraisee sydäntäni. Nykytilanteessa, joka ei kannusta yhteisiin ponnisteluihin, on mielestäni tärkeämpää kuin koskaan ennen, että niin neuvosto kuin komissiokin korostavat jatkuvasti jäsenvaltioiden yhteistoiminnan merkitystä tässä asiassa, mitä ei toistaiseksi ole tapahtunut.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE).- (SV) Kiitos, arvoisa puhemies. Puhun myös kollegani Raül Romevan nimissä. Hän on kotoisin Espanjasta, minä olen ruotsalainen. Molemmat maat valmistavat näitä hirvittäviä aseita ja molemmat ovat luvanneet kieltää ne. Mutta mitä kotimaani on tehnyt asian eteen? Oslon keskusteluissa Ruotsin kanta oli, että kiellon sijasta pitäisi rajoittaa käyttöä. Se on häpeällistä. Yksikään sivistynyt maa ei voi puolustaa näiden julmien aseiden käyttöä, ja iloitsen todella neuvoston, komission ja parlamentin suuresta yhteisymmärryksestä tänä päivänä täyskiellon puolesta.

Rypäleaseet iskevät viattomiin lapsiin. Ne sotivat siten ihmisoikeuksia ja talouskehitystä vastaan. Siksi meidän on onnistuttava taistelussamme niiden kieltämiseksi. Tämä on ensiaskel – prosessi on saatettava päätökseen mahdollisimman pikaisesti, sillä jokainen minuutti merkitsee yhden lapsen kuolemaa. Kiitos.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Manuel António DOS SANTOS

 
  
MPphoto
 
 

  Luis Yañez-Barnuevo García (PSE).(ES) Arvoisa puhemies, yhdyn edellisten puhujien näkemykseen siviiliväestölle vahingollisten rypäleaseiden valmistuksen, viennin ja varastoinnin kieltämisestä, ja ilmaisen tukeni Oslon prosessille huolimatta siitä, että kotimaani valmistaa, varastoi ja vie ulkomaille kyseisiä aseita, kuten edellinen puhuja sanoi.

Minun on kuitenkin korostettava erästä seikkaa. Vain kuukausi sitten, 21. syyskuuta, hallitus tai tarkemmin sitä kannattava sosialistipuolue esitti parlamentille tarkistusta puolustusmateriaalin ja kaksikäyttötuotteiden ulkomaankauppaa säätelevään lakiin. Kyseisellä tarkistuksella pyrittiin muun muassa rajoittamaan ja kieltämään tarpeen vaatiessa rypälepommit, jotka ovat erityisen vahingollisia siviileille.

Toisin sanoen kotimaani on muuttamassa suuntaa tässä kysymyksessä: edelliset hallitukset hyväksyivät rypäleaseiden valmistuksen, varastoinnin ja maastaviennin. Nykyinen hallitus on sitoutunut täysin Oslon prosessiin ja se haluaa lopettaa asteittain ja kieltää loppujen lopuksi kokonaan näiden aseiden valmistuksen, varastoinnin ja viennin. Halusin korostaa tätä tärkeää seikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. −(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, puhun lyhyesti kahdesta tärkeästä seikasta, sillä tiedän keskustelulle varatun ajan ylittyneen. Käydyn keskustelun perusteella olen ensinnäkin saanut selvän kuvan tilanteesta ja olen vakuuttunut, että Euroopan parlamentti seuraa asiaa tiiviisti ja monet jäsenet kantavat huolta siitä. Otan tämän tietenkin asianmukaisesti huomioon.

Toisekseen haluaisin huomauttaa, että Euroopan unioni on johtoasemassa tässä kysymyksessä, vaikkei se ehkä paneudu asiaan joidenkin jäsenten toivomalla energialla ja vaikka se kokee vaikeuksia. Olemme kuitenkin kaikesta huolimatta jossain määrin toiveikkaita.

Olemme jo ilmaisseet asianmukaisessa yhteydessä eli tiettyjä tavanomaisia aseita koskevassa yleissopimuksessa Euroopan unionin huolet näiden aseiden käytön humanitaarisista seurauksista. Olemme myös ehdottaneet oikeudellisesti sitovaa välinettä, joka vahvistetaan viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä, vaikkei se ehkä ole niin kunnianhimoinen kuin monet teistä toivoisivat. Otamme kuitenkin nyt ratkaisevia askeleita. Prosessi synnyttää toivoakseni lisää poliittista tahtoa, intoa ja ponnisteluja saavuttaaksemme lopulta ehdotetut tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, haluaisin lisätä vielä yhden seikan aiemmin sanomaani. Voin tietenkin puhua ainoastaan komission toimivaltaan kuuluvista aloista ja kuten tiedätte, tämä erityisala kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Voin kuitenkin puhua uhreille annetusta rahoitusavusta.

Voin vahvistaa mitä sanoin aiemmin, eli että olemme tehneet parhaamme sodanaikaisten räjähteiden kuten rypäleammusten aiheuttamien ongelmien lievittämiseksi etenkin miinoja koskevien toimintastrategioidemme ja asianomaisen horisontaalisen budjettikohdan välityksellä, josta maksettiin arviolta kolmannes tällä alalla käytetyistä varoista.

Voin myös vakuuttaa teille, että miinojen ja sodanaikaisten räjähteiden vastaisia toimia tullaan jatkamaan uusien maantieteellisten välineiden puitteissa, ja lisäksi ne valtavirtaistetaan nyt – tämä on uutta – myös ulkoisiin tukistrategioihin ja -ohjelmiin.

Joitakin toimia voidaan rahoittaa myös uuden vakausinstrumentin puitteissa, joten käytössämme on nyt useampia välineitä tähän tärkeään haasteeseen vastaamiseksi, ja aiomme taatusti ottaa huomioon parlamentin ilmaiseman vankan näkemyksen käyttääksemme näitä välineitä mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, sillä jaan täysin esittämänne tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies.(PT) Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen(1).

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 25. lokakuuta 2007.

(Istunto keskeytettiin hetkeksi kyselytunnin alkamista odotettaessa.)

 
  

(1) Ks. pöytäkirja.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö