Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 25. lokakuuta 2007 - Strasbourg

13.2. Pakistan

  Puhemies . – Esityslistalla on seuraavana keskustelu neljästä Pakistania koskevasta päätöslauselmaesityksestä.⁽¹⁾

  David Martin (PSE), esittelijä.–(EN) Arvoisa puhemies, sallikaa minun aloittaa ilmaisemalla myötätuntoni Karachin hirvittävän pommi-iskun uhreille. Muistamme kaikkia niitä, joita nämä dramaattiset tapahtumat ovat koskettaneet.

Pakistan on kansakunta, josta meidän eurooppalaisten pitäisi välittää paljon. Se on suuri kauppaa käyvä kansakunta, josta muuttaa ulkomaille paljon ihmisiä, eikä vähiten Eurooppaan. Se on erittäin tärkeä liittolainen terrorismin vastaisessa taistelussa. Tästä syystä on erittäin murheellista, että 60-vuotisen historiansa aikana Pakistanista ei ole tullut todellista demokratiaa. Toisaalta meidän pitäisi rohkaistua siitä, että siitä ei myöskään ole tullut teokratiaa eikä edes pysyvää sotilaallista diktatuuria. Pakistanissa on jälleen kerran avautumassa ikkuna demokratiaan.

Odotamme tuomioistuimen päätöstä presidentinvaalien laillisuudesta. Pyydämme presidentti Musharrafia hyväksymään tulokset, elleivät ne ratkaise asiaa hänen hyväkseen, mutta pyydän myös ihmisiä Pakistanissa ja koko maailmassa hyväksymään tuomioistuimen päätöksen, jos se tehdään presidentin hyväksi. Pakistanissa voidaan mielestäni siirtyä eteenpäin vain tältä pohjalta.

Tammikuun vaalien suhteen toivon, että hallitus jatkaa niiden valmistelua ja antaa Benazir Bhuttolle mahdollisuuden kampanjoida turvallisesti. Näin sanoessani tiedän, että vihjaamme hallituksen olleen pommi-iskun takana. En usko, että asia oli niin, mutta meidän on varmistettava, että kaikkien ehdokkaiden turvallisuus taataan ja että hallitus tekee parhaansa Benazir Bhutton suojelemiseksi. Uskon myös, että Sharifille pitäisi antaa lupa palata maahan ja halutessaan kampanjoida, ja hänenkin turvallisuutensa pitäisi taata

Armeijan pitäisi pysyä syrjässä koko vaalikampanjan ajan, ja toivon, että presidentti riisuu virkapukunsa ennen tammikuuta ja itse asiassa jo ennen kampanjoinnin alkua ja tekee maansa hallituksesta todellisen siviilihallituksen. Pakistanin tulevaisuuden sekä Euroopan ja Pakistanin välisten suhteiden suurin toivo on saada tammikuussa demokraattisilla vaaleilla valittu parlamentti ja siviiliasuinen presidentti.

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), laatija. –(SV) Kiitos, arvoisa puhemies. Ensin minun on sanottava raskain sydämin, että täällä parlamentissa meidän on kuukausi toisensa jälkeen päätettävä erilaisista päätöslauselmista, koska suuri osa meitä ympäröivästä maailmasta ei kunnioita kansalaisvapauksia ja -oikeuksia ja rikkoo perusluonteisia ihmisoikeuksia. Minun on sanottava näin, koska on mielestäni kauheaa, että se vain jatkuu loputtomiin. Puhumme siitä täällä parlamentissa, puhumme siitä niin monissa eri yhteyksissä, ja silti se vain jatkuu.

Haluan sanoa, että GUE/NGL-ryhmä tukee täysimääräisesti Pakistania koskevaa päätöslauselmaa, joka on tällä hetkellä keskustelunaiheena. Päätöslauselmassa Pakistanin hallitukselle asetetaan useita erittäin hyvin perusteltuja vaatimuksia. Me täällä ympäröivässä maailmassa emme voi vaieta vaikutus- ja päätäntävallasta, joka sotilashallinnolla on kaikilla yhteiskunnan aloilla. Valta on siirrettävä demokraattiselle siviilihallinnolle. Meidän on tuettava kaikkia vapaaehtoisjärjestöjä, kaikkia niitä, jotka tekevät työtä demokraattisten vapauksien ja oikeuksien puolesta. Haluan korostaa erityisesti päätöslauselman 16 kohdan merkitystä. Tässä kohdassa parlamentti ilmaisee suuren huolensa siitä, että suuri osa pakistanilaisia naisia ei pysty osallistumaan demokraattiseen prosessiin. Pakistanissa sotilashallinto sortaa ihmisiä uskonnon perusteella, mutta meidän ei pidä unohtaa sortoa, joka kohdistuu suureen osaan pakistanilaisia naisia. Ryhmämme haluaa kannattaa voimakkaasti koko päätöslauselmaa. Kiitos.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), laatija. –(ES) Arvoisa puhemies, minäkin haluan sanoa, että huolimatta siitä, että johdonmukaisesti ajatellen Pakistanin viranomaiset ovat pääasiallisesti vastuussa tilanteen ratkaisemisesta, meidän ei pitäisi unohtaa, että Euroopan unionilla, ja ennen kaikkia meillä jäsenmailla, jäsenvaltioilla, on valtava vastuu ainakin tilanteen pahenemisen estämisessä.

Se liittyy käytäntöön jatkaa aseiden vientiä tai pyrkiä viemään aseita Pakistaniin, joka on myös käsittämätön, koska se ja halu ratkaista tilanne eivät sovi yhteen.

Tässä vain kolme esimerkkiä: vuonna 2006 Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus salli 15 000 kiväärin viennin alueelle, myös Pakistaniin. Ranska pyrkii edelleen myymään Pakistanille ohjuksia ja tutkia sellaisen taistelulentokoneen rakentamiseksi, jota Pakistanin väitetään kehittävän Kiinan kanssa. Myös Saksa on vienyt maahan huomattavia määriä ammuksia, aseita ja muita sotilaallisia varusteita.

Uskon, että tässä tarkoituksessa halu ratkaista Pakistanin tilanne ei ole sopusoinnussa sen varustamisen kanssa tämän politiikan mukaisesti. Näin ollen kehotan ja pyydän, että kollegani kannattavat tarkistusta, jolla pyritään keskeyttämään kaikentyyppinen aseiden ja sotilaallisten varusteiden maahanvienti, kunnes voidaan taata, että niitä ei käytetä ihmisoikeuksien rikkomiseen.

  Charles Tannock (PPE-DE), laatija.–(EN) Arvoisa puhemies, viime viikon itsemurhapommitus Karachissa muistutti meitä siitä, miten vaarallisen lähelle anarkiaa Pakistan on päässyt. Ajatus siitä, että ydinasein varustetusta Pakistanista tulisi islamististen fanaatikkojen hallitsema roistovaltio, on rehellisesti sanoen hirvittävä.

En ole Benazir Bhutton erityinen ihailija. Hänen pääministerikauttaan leimasi laajalle levinnyt korruptio, mutta viime kädessä demokraattinen ja maallinen siviilihallitus on aina parempi kuin sotilaallinen diktatuuri, jonka tässä tapauksessa vaarantavat sen yhteydet islamistisiin puolueisiin ja Afganistanin Talibaniin. Presidentti Musharrafin pitäisi olla liittolaisemme terrorisminvastaisessa sodassa. Mietin joskus, missä määrin hän on sitoutunut kitkemään terrorismia omasta maastaan.

Toivottavasti Benazir Bhutton paluu Pakistaniin auttaa nyt edistämään ihmisoikeuksia. Yhtenä merkittävänä huolenaiheena on uskonnollisten vähemmistöjen, kuten kristittyjen, hindujen ja Ahmadi-muslimien jatkuva tukahduttaminen. Jotta Bhuttoa voitaisiin pitää modernimman Pakistanin vakavasti otettavana edistyksellisenä johtajana, hänen on varmistettava, että Pakistan noudattaa ihmisoikeussopimusten mukaisia kansainvälisiä velvoitteitaan.

Vaikka Pakistanilla on vastassaan monia haasteita, meidän pitäisi kuitenkin tunnustaa, että joillakin aloilla tapahtuu kehitystä. Talouskasvu jatkuu, ja Pakistan on myös sitoutunut rakentamaan luottamusta Intian kanssa Jammua ja Kashmiria koskevassa kiistassa.

Yksi täysin vastaamatta jäänyt kysymys on se, miten Pakistanin hallitus karkotti entisen pääministerin Nawaz Sharifin välittömästi Saudi-Arabiaan laillisesti huolimatta korkeimman oikeuden päätöksestä, joka salli hänen palata maanpaosta takaisin Pakistaniin. Miten kansainväliset lait voivat sallia sen, että hallitus karkottaa oman maansa kansalaisen? Nawaz Sharifilla saattaa vielä olla ratkaisevan tärkeä rooli demokraattisen, monipuolueisen siviilipolitiikan palauttamisessa Pakistaniin.

  Bernd Posselt, PPE-DE-ryhmän puolesta.–(DE) Arvoisa puhemies, meidän on suhtauduttava Pakistaniin erittäin tarkkanäköisesti. Se on suuri ja tärkeä maa, jolla on rauhaton historia. Pakistanin valtio luotiin keinotekoisesti kodiksi Intian islaminuskoisille asukkaille, ja näin ollen sen identiteetti on islamilainen, mistä emme nyt voi sitä syyttää. Se oli suurin piirtein sen olemassaolon alkuperäinen tarkoitus.

Se ei tarkoita, että meidän ei pitäisi taistella ääri-islamilaisuutta vastaan, ja pakistanilaiset tekevätkin huomattavia ponnistuksia tämän taistelun hyväksi. Pakistan oli merkittävä liittolainen Neuvostoliiton miehittäessä Afganistania, kanssakäymisessä kommunistisen Kiinan kanssa sekä siinä yhteydessä, kun Neuvostoliitto pyrki pitkään saamaan vaikutusvaltaa Intiassa. Se oli lännelle merkittävä strateginen tekijä.

Toisaalta on itsestään selvää, että Pakistanilla on sisäisiä vaikeuksia, joista meidän on oltava tietoisia. Sen väestörakenne on etnisesti ja uskonnollisesti monimutkainen ja epäyhtenäinen, köyhyys on laajalle levinnyttä, ja demokratiaa ja oikeusvaltiota on tietenkin lujitettava. Meidän on selvästi tuettava Pakistania erittäin paljon vapaiden vaalien järjestämisessä ja voimakkaamman, riippumattoman oikeuslaitoksen perustamisessa. Meidän on myös kannustettava sotilasjohtoa luovuttamaan valta vähitellen vaaleilla valituille poliitikoille. Kuten Charles Tannock sanoi, meidän on ennen kaikkea rohkaistava Pakistania jatkamaan luottamuksen rakentamisprosessia naapurimaansa Intian kanssa.

Tässä suhteessa merkit ovat olleet kannustavia, ja Pakistania koskevan tasapainoisen politiikan tarkoituksena on vahvistaa näitä merkkejä tarvittavaa kritiikkiä esittäen.

  Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta. –(EN) Arvoisa puhemies, Pakistanin kansa ei ansaitse sotilaallista diktatuuria, väkivaltaa ja laittomuutta. Sen vuoksi yksi päätöslauselman keskeisimmistä artikloista on se, jossa ilmaistaan jälleen solidaarisuutemme Pakistanin kansalle, jonka tavoitteisiin kuuluu samoin demokraattinen, avoin ja vastuullinen hallinto ja joka toimii rohkeasti ja päättäväisesti terrorismia ja rikollista väkivaltaa vastaan.

Tämän vuoksi me tietenkin korostamme tarvetta palata demokratiaan ja siviilihallintoon tammikuun vapailla ja oikeudenmukaisilla vaaleilla ainoana tapana vastata Pakistanin yhteiskunnan haasteisiin.

Samaan aikaan korostamme myös tarvetta poistaa Pakistanin yhteiskunnasta sotilasvalta ja pahoittelemme sitä, että presidentti Musharraf ei ole lupauksistaan huolimatta luopunut armeijan päällikkyydestä. Pakistanissa oikeusvaltio on erittäin epätasainen. Ajoittain on tapahtunut rohkaisevaa kehitystä, mutta se on myös tuomittu hyvin ankarasti. Tämä on erityisen raskasta sekä uskonnollisille että muille vähemmistöille sekä naisille. Pyydämme aivan oikein tekemään tällä alalla parannuksia.

Sen lisäksi pahoittelemme luonnollisesti myös viime viikon itsemurhapommitusta, joka johti 140 ihmisen kuolemaan ja 500 ihmisen haavoittumiseen. Pelkään, että näiden tapahtumien varjolla ryhdytään rajoittamaan poliittista toimintaa, koska hallitus on jo ilmoittanut, että poliittiset puolueet saavat pitää kokouksia vain turvatuissa puistoissa ja julkisella maalla kulkueiden järjestämisen sijasta. Voidaan nähdä, miten siitä voidaan tehdä tekosyy.

Lopuksi, yksi itselleni läheisemmistä syistä siihen, miksi haluan Pakistanin taistelevan sekä ääriaineksia että sotilasvaltaa vastaan ja muuttuvan jälleen oikeusvaltioksi, on tilanteen vaikutus Pakistanista lähtöisin oleviin Yhdistyneen kuningaskunnan asukkaisiin esimerkiksi profiloinnissa tai Yhdysvaltain viisumivaatimuksissa. Jos Pakistan olisi demokraattinen yhteiskunta, tämä vaalipiirini asukkaiden kaltaisiin ihmisiin kohdistuva uhka poistuisi.

  Ryszard Czarnecki, UEN-ryhmän puolesta.–(PL) Arvoisa puhemies, tänään televisiossa oli jälleen uutinen jälleen uudesta hyökkäyksestä ja kuolonuhreista Pakistanissa. Tämäkin on loputon tarina. Miksi tuhlaamme aikaamme tähän, etenkin kun toimimme eurooppalaisten veronmaksajien puolesta? Meidän pitäisi muistaa, että Euroopan unioni lähettää huomattavia summia rahaa Pakistaniin terveydenhuoltoa, köyhyyden poistamista ja koulutusta varten. Tämän vuoksi meillä on oikeus osoittaa kiinnostusta maan tapahtumia kohtaan, koska sitä tuetaan osittain äänestäjiltämme saaduilla rahoilla.

Haluan kiinnittää huomionne asioihin, joista täällä ei ole keskusteltu. Ensinnäkin uskonnollisia vähemmistöjä vainotaan ja syrjitään Pakistanissa. Tämä koskee kristittyjä, mutta myös hinduja, sikhejä ja buddhalaisia. Tähän asiaan kannattaa mielestäni keskittyä. Se katoaa näköpiiristä hyökkäysten ja traagisten kuolemantapausten valossa, mutta se on maassa jatkuvaa.

Haluan myös huomauttaa naisiin kohdistuvasta syrjinnästä, joka on jo tuotu esiin. Tätä varten on olemassa erityisiä hudud-rangaistuksia. Nekin pitäisi tuomita, ja olen iloinen, että teemme niin poliittisesta ryhmästämme riippumatta.

  Koenraad Dillen, ITS-ryhmän puolesta.–(NL) Arvoisa puhemies, me kaikki olemme tietenkin ilmaisseet kauhistuksemme Pakistanin järkyttävistä viimeviikkoisista hyökkäyksistä, jotka ovat loputon tarina, kuten edellinen puhuja sanoi.

Sen ei kuitenkaan pitäisi estää meitä tuomasta esiin sitä olennaista tosiasiaa, että Pakistan on tietenkin sotilasdiktatuuri, että virallisessa Pakistanissa esiintyy laajamittaisia ihmisoikeusrikkomuksia, ja maan johtaja on edelleen lain yläpuolella. Pakistan on kuitenkin myös ankaran islamilainen valtio, jossa ei ole sijaa muita uskontoa harjoittaville ihmisille tai uskonnollisille vähemmistöille, ja kuten on mainittu, Pakistanilla on ydinaseita.

Islamabad on ehkä tosiasiassa suurempi uhka kuin Teheran, mutta ehkä näin ei voida sanoa. Minä en tiedä. Pakistanin tilanne tuntuu minusta myös hieman tutulta, koska sotilasdiktatuurit tai hallitukset, joissa armeija on hallitsevassa asemassa, estävät islamilaisia fundamentalisteja kaappaamasta valtaa samoin kuin muissa islamistisissa maissa, esimerkiksi aikoinaan Algeriassa. Demokratian lisääntyminen merkitsee valitettavasti usein myös islamilaisen fundamentalismin lisääntymistä ja paradoksaalisesti demokratian vähenemistä. Emme voi ratkaista tätä ongelmaa noin vain.

  Marios Matsakis (ALDE).- (EN) Arvoisa puhemies, tuhoisa isku, joka kohdistui 18. lokakuuta Karachissa Benazir Bhutton pahaa-aavistamattomiin kannattajiin, jotka toivottivat hänet tervetulleeksi takaisin, on uusi kova terrori-isku mahdollisen demokraattisen muutoksen aikaansaamista vastaan Pakistanissa.

Kansainvälinen yhteisö seurasi tilannetta järkyttyneenä, kun lisää viattomia siviilejä uhrattiin maassa, jossa kenraali Musharrafin diktaattorihallitus kylvää pelkoa ja johtaa lain ja järjestyksen luhistumiseen. Tämä raaka hallitsija ja hänen korruptoituneen hallitusryhmänsä jäsenet ovat Pakistanin kansalle syövän kaltainen vitsaus. Valitettavasti hän on edelleen vallassa, suurelta osin siksi, että länsimaat, etenkin Yhdysvallat mutta varmasti myös yksi tai kaksi EU:n jäsenvaltiota, tukevat häntä.

Nyt on koittanut aika, jolloin länsimaiden on välittömästi vedettävä matto presidentti Musharrafin jalkojen alta ja tarjottava tukea hänen sijastaan Pakistanin demokraattisille uudistusvoimille.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, Pakistanin valmistautuessa tärkeisiin parlamenttivaaleihin, tilanne on, kuten me kaikki tiedämme, erittäin vaikea ja huolestuttava. Myös minun, kuten monien teistä, on kerrottava, että olin erittäin järkyttynyt hirveästä pommi-iskusta ja murhayrityksestä Karachissa, kun Benazir Bhutto palasi viime viikolla maahan, ja myös kauheasta henkien menetyksestä, joka on vaikuttanut niin moniin viattomiin ihmisiin. Haluamme laajentaa kaiken myötätuntomme koskemaan myös uhrien perheitä ja vetoamme myös Pakistanin viranomaisiin syyllisten saattamiseksi oikeuden eteen.

Rauhalliseen väkijoukkoon kohdistunut hyökkäys on jälleen kerran selvästi osoittanut kaikki terrorismin ja fundamentalismin vaarat Pakistanin kansalle. Benazir Bhutto oli oikeassa kuvatessaan tätä hirvittävää tapahtumaa iskuksi demokratiaa vastaan, etenkin maan tämänhetkisten vaalien yhteydessä.

Parlamentin halu ilmaista solidaarisuutensa Pakistanin kansalle on sekä erittäin olennaista että ajankohtaista. Meidän täällä Euroopassa pitäisi kannustaa Pakistanin yhteiskunnan muuttumista avoimemmaksi ja demokraattisemmaksi ja tietenkin voimakkaaksi kansalaisyhteiskunnaksi.

On myös ratkaisevan tärkeää, että vaalit tarjoavat tuleville yleiskokouksille mahdollisimman suuren demokraattisen legitiimiyden. Äänestyksen on oltava demokraattinen ja avoin, ja siinä on annettava kaikille poliittisille vastaehdokkaille yhdenvertaiset mahdollisuudet.

Kuten hyvin tiedätte, tämä on yksi maista, jonne voimme harkita lähettävämme vaalitarkkailuvaltuuskunnan. Tässä yhteydessä yksikköni teki maassa kesäkuussa esikartoituksen, ja minun täytyy sanoa, että he havaitsivat vaalijärjestelyissä ja -olosuhteissa merkittäviä puutteita. He olivat myös huolissaan vaalilautakunnan riippumattomuudesta, äänestäjärekisterin täydellisyydestä ja oikeellisuudesta, ehdokkuutta koskevien säännösten rajoituksista sekä tulosmenettelyn avoimuuden puutteesta.

Jos poliittinen tahto kuitenkin pannaan nopeasti täytäntöön, on vielä aikaa parantaa useita näistä ongelma-alueista, ja sen vuoksi en vielä ole tehnyt päätöstä siitä, lähetämmekö maahan täysin toimivan vaalitarkkailuvaltuuskunnan. Minun on todella tutustuttava edellä mainittuihin seikkoihin.

Uskon, että valtaosa Pakistanin kansasta haluaisi nähdä maltillisen, vakaan ja demokraattisen Pakistanin, ja meidän pitäisi tukea heitä tämän tavoitteen saavuttamisessa. Teemme paljon esimerkiksi kaupan hyväksi, jotta ihmiset pääsisivät köyhyydestä, mutta teemme paljon myös koulutuksen hyväksi, jotta oppilaita ja lapsia ei tarvitsisi kouluttaa madrasa-kouluissa ja jotta koulutus ei johtaisi äärimmäisyysajatteluun ja fundamentalismiin. Meidän pitäisi kuitenkin tukea tätä myös siksi, että kuten on sanottu, se on ratkaisevan tärkeää koko alueelle, myös naapurivaltioille, kuten tärkeälle Afganistanille.

Näin ollen meillä on täysi syy osallistua tähän jatkossakin. Niin me yritämme tehdä, ja näin ollen tämä keskustelu on erittäin ajankohtainen.

  Puhemies . – (FR) Keskustelu on päättynyt.

Äänestämme tästä aiheesta hetken kuluttua keskustelujen jälkeen.

Kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 142 artikla)

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen.–(FI) Arvoisa puhemies, tahdon ensiksi kiittää arvoisia kollegoita tuesta Pakistanin nostamiseksi kiireellisen päätöslauselman aiheeksi.Juuri demokraattisten voimien kansansuosio ja ihmisoikeuksien selkeä korostaminen – eikä armeija – ovat vahvin este radikaaliryhmien valtaannousulle.Siksi ne tarvitsevat nyt tukeamme, samoin kuin uskonnolliset vähemmistöt.

Kokemukset ihmisoikeustyöstä osoittavat, että uskonnonvapaus on tärkeä ihmisoikeustilanteen indikaattori, eräänlainen lakmus-testi.Ongelmat näkyvät ensimmäiseksi uskonnollisten ryhmien asemassa, puutteina sananvapaudessa ja kokoontumisvapaudessa.Demokratian tila ja vähemmistöjen asema korreloivat:siellä, missä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ovat huonot, myös vähemmistöt kärsivät.

Pakistanin erityisongelmana nostettakoon esille jumalanpilkkaa koskevan lain väärinkäyttö uskonnollisia vähemmistöjä vastaan.Kyseessä pitäisi olla uskonnollisten arvojen suojaaminen, ei aktiivinen toisinuskovien vainoaminen.Vaikka laki ei sisällöltään kohdistu tiettyjä uskonnollisia ryhmiä vastaan, lainkäytön arkipäivä on toisenlainen:kuolemantuomioita langetetaan suhteessa eniten vähemmistöille.Juridinen uudistus on välttämätön.

Vain demokratia tarjoaa tähän mahdollisuuden.Musharrafin valitettava päätös pitää kiinni asemastaan armeijan ylipäällikkönä on leimannut ja heikentänyt Pakistanin yhteiskunnallista kehitystä viime vuodet.Yhteiskunnan asteittainen militarisoituminen on ollut valitettavaa.

Toisaalta me ilmaisemme tukemme Pakistanille kamppailussa talebanisaatiota vastaan.Tunnemme solidaarisuutta niitä pakistanilaisia kohtaan, joita viime viikon tuhoisa pommi-isku koskettaa.

Olin viime kuussa henkilökohtaisesti tutustumassa Pakistanin poliittiseen tilanteeseen.Minulla oli kunnia tavata eri puolueiden edustajia, senaattoreita ja parlamentaarikkoja.Erityisesti haluan kuitenkin mainita All Pakistan Minorities Alliancen, jonka merkittävä työ useiden vähemmistöryhmien puolestapuhujana ansaitsee ulkomaailman huomion ja tuen.

(1) Ks. pöytäkirja.