Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 14. marraskuuta 2007 - Strasbourg

9. Neuvoston strategia ilmastonmuutosta käsittelevää Balin konferenssia varten (COP 13 ja COP/MOP 3) (keskustelu)

  Puhemies. − (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu

– Guido Sacconin ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan puolesta neuvostolle laatimasta suullisesta kysymyksestä: Neuvoston strategia ilmastonmuutosta käsittelevää Balin konferenssia varten (COP 13 ja COP/MOP 3) (O-0057/2007 – B6-0379/2007) ja

– Guido Sacconin ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan puolesta neuvostolle laatimasta suullisesta kysymyksestä: Neuvoston strategia ilmastonmuutosta käsittelevää Balin konferenssia varten (COP 13 ja COP/MOP 3) (O-0058/2007 – B6-0380/2007).

  Guido Sacconi (PSE), laatija. –(IT) Arvoisa puhemies, arvoisat ministeri ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, minun ei varmastikaan tarvitse muistuttaa teitä Balilla aivan pian pidettävän konferenssin merkityksestä. Sitä silmällä pitäen olemme pyytäneet teiltä lisätietoja konferenssia koskevasta strategiastanne, siitä, millaisen linjan aiotte siellä ottaa.

Euroopan unioni on muista riippumatta sitoutunut poikkeuksellisen suuriin ponnistuksiin, vaikka tiedämme, ettei se ole lopullinen ratkaisu. Yhteisenä tavoitteenamme on rajoittaa ilmaston lämpeneminen enintään kahteen asteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Olemme täysin tietoisia siitä, että tähän raja-arvoon liittyy suuri riski ja että eräissä osissa maailmaa ja Eurooppaa on varauduttava sopeutumistoimiin. Tiedämme kuitenkin, että uusi kansainvälinen sopimus on ehdottoman välttämätön, jos haluamme saavuttaa tämän vaikean tavoitteen.

Kuten tiedämme, Euroopan unionin vastuutaakka on rajallinen (14 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä). Uusi kansainvälinen sopimus, jossa otetaan huomioon Kioton jälkeen tapahtuneet muutokset ja etenkin Aasian jättiläisten poikkeuksellinen ja räjähdysmäinen kasvu: Bali on todella ratkaiseva askel tähän suuntaan, ja vaikka sopimusta ei tehdä siellä, siellä aloitetaan neuvottelut, ja siksi on hyvin tärkeää, että Balissa saadaan aikaan selvät neuvotteluvaltuudet sekä täsmälliset määräajat, jotta neuvottelut voidaan saada päätökseen vuoteen 2009 mennessä.

Viime kuukausina maailmanlaajuinen toimintaympäristö on muuttunut poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti aina IPCC:n raporteista, joiden lopullinen tiivistelmä julkaistaan tämän viikon lopulla ja esitellään Valenciassa, Nobel-palkinnon myöntämiseen Al Gorelle ja IPCC:n tutkijoille. Viime kuukausina on tapahtunut paljon muutoksia, ja me voimme siksi olla optimistisia, mutta samalla kriittisiä ja valppaita.

Haluaisin tästä syystä tiivistää laatimamme päätöslauselman sisällön, jonka uskomme parlamentin huomenna hyväksyvän suurella enemmistöllä; se on avuntarjous neuvottelijoille, jotta he voisivat ottaa tiukemman linjan neuvottelujen käynnistyessä. Kiitän Satu Hassia, joka muiden esittelijöiden kanssa on onnistunut tiivistämään päätöslauselmaa niin, ettei siitä tullut ylikoristeltua joulukuusta. Päätöslauselman painopiste on paljolti näissä neuvotteluissa, ja sellaisena me sen esittelemme.

  Satu Hassi (Verts/ALE), laatija.–(FI) Arvoisa puhemies, kiitokset erinomaisesta yhteistyöstä poliittisten ryhmien varjoesittelijöille neuvotteluissa tästä päätöslauselmasta.Ilmastonmuutos on nykyisyyttä ja se etenee ennusteita nopeammin.Dramaattinen merkki tästä oli se, että viime kesän lopulla pohjoisen Jäämeren jäästä suli miljoona neliökilometriä, yhtä paljon kuin Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen pinta-ala. Tutkijoiden viesti ilmastonmuutoksen etenemisestä ja päästövähennysten kiireellisyydestä muuttuu yhä hälyttävämmäksi.Näin kertovat myös ennakkotiedot IPCC:n tällä viikolla Valenciassa pidettävästä kokouksesta.

On tärkeää, että Kioton sopimuksen ja seuraavan ilmastosopimuksen välille ei jää aukkoa.Siksi post-2012-sopimuksen pitää olla valmis viimeistään vuonna 2009.Balilla EU:n tulee tehdä kaikkensa, jotta saadaan aikaan neuvottelumandaatti, joka mahdollistaa sen, että ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle kahden asteen.EU:n johtajuudella on tässä aivan ratkaiseva osuus.Osoitamme johtajuutta omilla toimenpiteillämme omien päästöjemme vähentämiseksi, mutta myös vetämällä kansainvälisiä neuvotteluja.On välttämätöntä saada mukaan kaikki teollisuusmaat, myös Yhdysvallat, mutta se ei riitä ilmaston pelastamiseen.Yhtä välttämätöntä on saada mukaan isot kehitysmaat, kuten Kiina ja Intia, hyväksymään rajat päästöjensä kasvulle.Tämä on ehkä kansainvälisen diplomatian historian vaikein haaste.Meidän on ymmärrettävä, että jos Kiina ja Intia ja vastaavat maat hyväksyvät rajat päästöilleen, se tarkoittaa valtavaa muutosta niiden ajattelussa ja toimintatavassa.Meidän on oltava valmis antamaan niille tästä jotain hyvitystä.Toisin sanoen, meidän on tuettava myös taloudellisesti puhtaan ilmastoystävällisen teknologian läpimurtoa näissä maissa.

Muistutan, arvoisat kollegat, kaikkia siitä, että Nicholas Stern arvioi, että ilmastonsuojeluun tarvitaan prosentti maailman kansantuotteesta vuosittain.Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat antoi Marshall-apua kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.Oli tärkeää saada käyntiin jälleenrakennus sodan jälkeen, mutta vielä tärkeämpää on estää siihen verrattava katastrofi ilmastonmuutoksen kautta.Siis meidän on oltava valmiit myös taloudellisesti maksamaan ilmastonsuojelusta.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. −(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, hyvin pian Indonesiaan kuuluvalle Balin saarelle kokoontuu ilmastonmuutoksia koskevan puitesopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden edustajia 13.seurantakokoukseen, jossa heidän täytyy taas kerran käyttää kokemustaan ja neuvottelutaitojaan tehdäkseen historiaa.

Kioton pöytäkirjan ensimmäisen velvoitekauden2008–2012 valossa tällä välin saadut huolestuttavat tieteelliset tulokset ilmastonmuutokseen liittyvästä äskettäisestä kehityksestä tuovat selvästi esiin, kuinka tärkeää on löytää yhteinen ja tehokas vastaus tähän haasteeseen, koska kyse on koko planeettamme tulevaisuudesta. Tässä yhteydessä Balin konferenssi on viimeinen mahdollisuus käynnistää neuvottelut vuoden2012 jälkeistä ilmastonmuutoshallintoa koskevasta maailmanlaajuisesta ja kattavasta sopimuksesta. Olemme tietoisia tähän oikeudelliseen prosessiin liittyvistä vaikeuksista.

Euroopan unioni lähtee Baliin yhtä määrätietoisena kuin se on toiminut 15viime vuotta, joiden aikana olemme ottaneet päättäväisesti kansainvälisen yhteisön johtajan kiistattoman roolin tässä suuressa globaalisessa haasteessa. Euroopan unionin päätavoite Balin ilmastonmuutoskonferenssissa koskee prosessia itseään: se haluaa varmistaa, että maailmanlaajuinen ja kattava neuvotteluprosessi lähtee liikkeelle.

Haluan myös ilmoittaa, että EU pitää seuraavia näkökohtia keskeisen tärkeinä tehokkaiden ja asianmukaisten puitteiden luomiseksi vuoden2012 jälkeiseksi kaudeksi: ensinnäkin on jatkettava ongelmaa koskevan yhteisen näkemyksen kehittämistä, jotta puitesopimuksen päätavoite saavutetaan; toiseksi on päästävä sopimukseen kehittyneiden maiden lujemmasta sitoutumisesta maailmanlaajuisten päästöjen vähentämiseen; kolmanneksi muiden maiden antamia uusia oikeudenmukaisia ja tehokkaita panoksia on helpotettava muun muassa kannustimilla, joita luodaan uudenlaisilla joustavilla sitoumuksilla vähentää talouskehitykseen liittyviä kasvihuonekaasujen päästöjä; neljänneksi on laajennettava hiilidioksidimarkkinoita erityisesti tehostamalla innovatiivisia ja joustavia mekanismeja; viidenneksi on lisättävä teknologiasektorin yhteistyötä tutkimuksen, kehittämisen, levittämisen, ennusteiden ja avoimuuden alalla: ja lopuksi on tehostettava sopeutumistoimia erityisesti riskinhallintavälineiden, rahoituksen ja teknologian osalta.

Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, luvut puhuvat puolestaan. Olimme Kiotossa eturintamassa antaen laajempia sitoumuksia kuin meiltä pyydettiin, ja nyt EU ja sen jäsenvaltiot ovat määrittäneet selkeät ja kunnianhimoiset tavoitteet, jotka taas asettavat meidät ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamaan. Kuten Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja painotti New Yorkissa, ilmastonmuutos on nykyään yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista, ja se on muuttunut teoriasta koko maailman väestön todelliseksi ja laajalti levinneeksi huolenaiheeksi.

Se on maailmanlaajuinen haaste, joka edellyttää maailmanlaajuista vastausta, ja sen tehokkuus riippuu kansainvälisen yhteisön yhteisestä toiminnasta. Tästä syystä me vaadimme painokkaasti, että on kaikin voimin pyrittävä neuvottelemaan maailmanlaajuinen kattava sopimus Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutoksia koskevan puitesopimuksen pohjalta, joka muodostaa nyt ja jatkossa kaikkien tämän alan toimien ja aloitteiden keskeisen viitekehyksen.

Näin ollen muiden valtioiden on aika kantaa vastuunsa ja ottaa todellinen ja oikeasuhtainen rooli maailmanlaajuisessa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Valtioiden ja hallitusten päämiehet kävivät äskettäisessä Lissabonin epävirallisessa huippukokouksessa Eurooppaa ja globalisaatiota koskevan keskustelun, joka osoitti selvästi, että ilmastonmuutos on yksi EU:n painopistealoista, ja tämän sekä ympäristövaliokunnan 30.lokakuuta COP23:sta tekemien päätelmien rohkaisemina lähdemme Baliin päättäväisinä saavuttamaan tuloksen, joka mahdollistaa konkreettisen ja tuntuvan edistyksen kohti tulevaa ilmastonmuutoshallintoa. Bali ei ole matkan päämäärä vaan pikemmin sen alku, ”etenemissuunnitelma”, josta viime vuosina on puhuttu paljon. Se on monitahoinen ja vaikea haaste, mutta siitä voidaan selvitä eikä sitä voida lykätä. EU on osaltaan valmis kohtaamaan tämän haasteen, koska sitä kansalaisemme haluavat.

  Stavros Dimas, komission jäsen. −(EL) Arvoisa puhemies, kiitän teitä tämänpäiväisestä mahdollisuudesta vaihtaa näkemyksiä EU:n kannasta Balissa pidettävässä YK:n konferenssissa, joka alkaa 3.joulukuuta.

Komissio ja Euroopan parlamentti antoivat ratkaisevan panoksen kunnianhimoisen ilmastonmuutosta koskevan yhteisön politiikan hyväksymiseksi. Yhteisö otti johtavan roolin kansainvälisellä näyttämöllä ja rakentavan aseman suhteessa tärkeimpiin kumppaneihimme kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden keskuudessa. Odotan tämän tiiviin ja hedelmällisen yhteistyön jatkumista Balissa, jossa parlamenttia edustaa vahva valtuuskunta.

Ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan esittämä kysymys koskee tärkeimpiä Balissa käsiteltäviä aiheita.

Yksi tällainen aihe on, miten saamme tärkeimmät kumppanimme tukemaan neuvottelujen aloittamista sellaisen kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi, jolla pyritään rajoittamaan ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen.

Balin konferenssi on epäilemättä virstanpylväs kansainvälisissä pyrkimyksissä torjua ilmastonmuutosta. Balissa testataan ensimmäistä kertaa käytännössä kansainvälisen yhteisön tahtoa muuttaa poliittiset julkilausumat toiminnaksi.

Rohkaisevia merkkejä on paljon. Ilmastonmuutos on nyt kansainvälisessä politiikassa päällimmäinen prioriteetti; se on kysymys, joka koskettaa välittömästi valtioiden ja hallitusten päämiehiä ympäri maailman. Kuukausi sitten YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin koolle kutsuma lajissaan ensimmäinen kokous lähetti hyvin selvän viestin: johtajat kautta maailman tiedostavat nyt, että ilmastonmuutos edellyttää kansainväliseltä yhteisöltä pikaisia ja päättäväisiä toimia.

Äskettäinen Bogorissa pidetty kokous vahvisti myös, että yhä useammat maat ovat samaa mieltä siitä, että Balissa on päästävä sopimukseen virallisten neuvottelujen aloittamisesta ilmastonmuutosta koskevan sopimuksen aikaansaamiseksi vuoden2012 jälkeiselle kaudelle.

Tähänastiset keskustelut ovat osoittaneet myös, että näkemykset vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevaan sopimukseen sisällytettävistä tärkeimmistä seikoista ovat lähentyneet. Jotkut luonnollisesti haluaisivat, että sopimuksen tärkeimmät seikat koottaisiin Balissa ryhmiin (vähentäminen, sopeutuminen, teknologia, rahoitus), mikä on myös EU:n kanta.

On kuitenkin totta, että EU on onnistunut pitkälti määräämään Balin konferenssin asialistan. EU:n ilmasto- ja energiastrategia, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2007 komission esityksen perusteella, on vaikuttanut ratkaisevasti Balin konferenssin tavoitteisiin ja niiden tasoon sekä vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevan ilmastonmuutossopimuksen suunnitteluun.

EU:n strategia on toiminut monien monenvälisten ja kahdenvälisten keskustelujen pohjana. Tämän kuun lopussa EU keskustelee ilmastonmuutoksesta EU:n ja Kiinan sekä EU:n ja Intian välisissä huippukokouksissa yhtenä ensisijaisista aiheista. Nyt kehittyneisiin maihin kuuluvien kumppaniemme tehtävänä on vastata EU:n asettamiin tavoitteisiin ja tehdä niitä koskevaa yhteistyötä toimien aina tieteellisen näytön pohjalta.

Kehittyneiden maiden on edelleen otettava johtoasema ja tehtävä kunnianhimoisia sitoumuksia päästöjen vähentämiseksi absoluuttisesti mitattuna. Meillä on taloudelliset ja tekniset keinot kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamiseksi. Jos me ja muut kehittyneet maat emme ota ensimmäisiä askeleita, miten voimme edellyttää nopeasti kehittyvien kasvavien talouksien ryhtyvän toimiin, varsinkaan tarvittavassa laajuudessa?

Tästä huolimatta päästöjen maailmanlaajuista kasvua koskevat ennusteet eivät jätä epäilyksen sijaa siitä, että myös kehitysmaiden on annettava panoksensa. Toistaiseksi emme pyydä niitä sitoutumaan absoluuttisiin päästövähennyksiin. Meidän avullamme kehitysmaiden on kuitenkin hidastettava päästöjensä kasvua. Sillä kun joskus 10–15 seuraavan vuoden aikana olemme maailmanlaajuisesti saavuttaneet hiilidioksidipäästöjen huippukohdan, ne voivat alkaa absoluuttisesti mitattuna vähetä.

Tämä on ainoa tapa, jolla voimme rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun kahteen asteeseen. Tässä yhteydessä meidän on keskityttävä konkreettisiin ehdotuksiin, joilla lisätään puhtaan teknologian rahoitusta ja siihen tehtäviä investointeja ja tehostetaan tämän teknologian siirtämistä kehitysmaihin.

Siitä syystä me kannatamme isännöivän Indonesian aloitetta kutsua valtionvarainministerit ilmastonmuutosta ja rahoitusta käsittelevään kokoukseen, joka pidetään Balissa konferenssin aikana.

Säilyttääkseen kansainvälisen johtoasemansa EU:n on ennen kaikkea saatava aikaan tuloksia omalla alueellaan. Komissio hyväksyy ensi vuoden alussa ilmastoa ja energiaa koskevan toimenpidepaketin ja suunnittelee toimia, joilla tavoitteemme, eli päästöjen yksipuolinen vähentäminen 20 prosenttia – tai 30 prosenttia, jos kansainvälinen sopimus syntyy – voidaan saavuttaa.

Tähän toimenpidepakettiin sisältyy ehdotuksia vastuun ja velvoitteiden jakamisesta jäsenvaltioiden kesken EU:n päästökauppajärjestelmän parantamiseksi ja uusiutuvia energianlähteitä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Myös yhteisön tasolla toteutettavilla toimilla on oltava osansa päästöjen vähentämisessä. Yksi tällainen toimi ovat hiilidioksidista ja moottoriajoneuvoista lähiaikoina tehtävät ehdotukset, joista keskusteltiin Euroopan parlamentin lokakuun täysistunnossa.

Komissio aikoo ehdottaa lainsäädäntöä, jonka avulla yhteisön tavoite 120 grammaa kilometriä kohden saavutetaan vuoteen 2012 mennessä. Komissio aikoo myös esittää hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevan oikeudellisen kehyksen, joka sisältää tarvittavat takeet ympäristön suojelemiseksi.

Kuten neuvoston puheenjohtaja sanoi, Bali on vain neuvotteluprosessin alku. Nyt meidän on valmistauduttava ja varmistettava mahdollisimman laaja kansainvälinen tuki suunnittelemallemme etenemistavalle.

EU tehostaa kahdenvälisiä yhteyksiään tärkeimpiin kumppaneihin ja hyödyntää täysimittaisesti tulevia huippukokouksia ja kaikkia tärkeitä kansainvälisiä kokouksia.

Kuten olen aiemminkin sanonut, rohkaisevista kansainvälisistä merkeistä huolimatta vakavia mielipide-eroja on kuitenkin olemassa. Erimielisyyksiä on esimerkiksi siitä, miten ilmastonmuutosta tulisi torjua, ja erityisesti tavoitteiden lajeista ja luonteesta. Yhdysvallat vastustaa edelleen sitovia tavoitteita.

Tämäntyyppiset tavoitteet ovat ensisijaisen tärkeitä, jos haluamme varmistaa sopimuksemme tehokkuuden ja vahvistaa maailmanlaajuisia hiilidioksidimarkkinoita. Jatkamme yhteistyötä kaikkien sellaisten yhdysvaltalaisten toimijoiden kanssa, jotka voivat auttaa muuttamaan liittovaltiotason asennoitumista.

Yhdysvalloissa käydään jo hyvin vilkasta sisäistä keskustelua ilmastonmuutoksen torjumisesta. Saamme monilta yhdysvaltalaistahoilta selviä viestejä ja vetoomuksia päättäväisen toiminnan puolesta Balin konferenssin valmistelussa.

Luotamme siihen, että niiden yhteyksien avulla, joita teillä on parlamentaarikkokollegoihinne ympäri maailman sekä elinkeinoelämään ja kansalaisyhteiskuntaan, Euroopan parlamentti voi tukea EU:n kunnianhimoisia ilmastonmuutostavoitteita.

Me tarvitsemme tätä tukea ponnistellessamme ilmastonmuutosta koskevan kansainvälisen yhteistyön tehostamisen puolesta.

(Suosionosoituksia)

Puhetta johti
varapuhemies Martine ROURE

  Eija-Riitta Korhola, PPE-DE-ryhmän puolesta.–(FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin lämmin kiitos Satu Hassille hyvästä yhteistyöstä tässä päätöslauselmassa.On selvää, että edessämme on ehkä tähän mennessä yksi tärkeimmistä, ellei jopa tärkein ilmastonmuutoskonferenssi.Viidessä viimeisessä ilmastokokouksessa ei valitettavasti ole päästy paljon eteenpäin.Nyt viimein on tullut aika päättää konkreettisista toimintamalleista vuoden2012 jälkeiselle ajanjaksolle.

Yhteistä näille aiemmille kokouksille on ollut, että tuomisina todellisten läpimurtojen asemesta olemme nähneet selkään taputtelua EU:n yksipuolisten toimien ja ympäristöllisen kunnianhimon tuomasta johtajuudesta, ja näin päästelemme taas yhden vuoden eteenpäin.Ongelmana on, että globaaliin ilmasto-ongelmaan kaivataan nopeasti globaaleja toimenpiteitä, nimenomaan niitä on tuntunut syntyvän työläästi.Esimerkiksi vuosi sitten Nairobi ei tuonut näköpiiriin merkittävien uusien maiden sitoutumista päästöleikkauksiin vuodesta2013 lähtien.Toivo on siis pitänyt laittaa siihen, että Kioton sopimuksen ulkopuoliset neuvottelukuviot tuottaisivat maailman neljälle suurimmalle päästäjälle, Yhdysvalloille, Kiinalle, Intialle ja Venäjälle, päästövähennyksiä.

Ehkä konkreettisin haaste kehittyvien maiden kohdalla on ajatus solidaarisuudesta.Aikanaan ei osattu aavistaa, millaiseen nousuun päästöt lähtisivät, ja nyt noin puolet päästöistä tulee kehitysmaista, ennen muuta Kiinasta ja Intiasta.Niiden kansalaiset toki ovat oikeutettuja talouskasvuun, mutta kaikkien etu on, että tuo kasvu on mahdollisimman puhdasta.Neuvottelutilanne on siis hankala, mutta niin on käytäntökin.Se voi houkutella globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä investoimaan edelleen sinne, missä ei ole kunnollisia ympäristönormeja tai päästörajoja.Kehitysmaiden ihmisille mitään solidaarista ei kuitenkaan ole siinä, että heidän ympäristönsä pilataan.Päästöjen siirtyminen ei ole päästöjen leikkaamista.Niinpä lopputulos on se, että kolme neljännestä päästöistä kasvaa kiihtyvää vauhtia.Miten tästä eteenpäin?Olisiko aika irrottaa teollinen tuotanto maakohtaisista rajoituksista ja niiden sijasta laatia maailmanlaajuinen teollisuussektorikohtainen järjestelmä ja kansainvälinen hiilitalous?Pääpaino tulisi olla energian säästöllä ja ekotehokkuudella, vähäpäästöisellä teknologialla ja sen kehittämisellä.

  Elisa Ferreira, PSE-ryhmän puolesta.–(PT) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, haluan aluksi onnitella vilpittömästi esittelijä Satu Hassia hänen tekstistään ja hänen kyvystään saada aikaan sitoutumista tässä monitahoisessa kysymyksessä.

Teksti, josta äänestetään, heijastaa eri poliittisten ryhmien aitoa pyrkimystä lähettää Baliin selkeä, tehokas ja toimintaan innostava viesti. Tämä on ainoa tapa saavuttaa keskeinen tavoite eli se, että Balin kokous muodostaa lähtökohdan, josta käsin kaikki maailmanlaajuiset kumppanit tekevät vuoteen 2009 mennessä selviä ja määrällisiä poliittisia sitoumuksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Kaikkien on tehtävä uhrauksia ja sopeuduttava. Tavoite on saavutettu, jos tämä teksti saa parlamentissa laajan hyväksynnän. Se antaisi EU:n pioneerihengelle ympäristö- ja ilmastokysymyksissä demokraattista legitiimiyttä koko maailman silmissä. Tämä pioneerihenki on kuitenkin synnyttänyt uusia vastuita etenkin tehtyjen konkreettisten ehdotusten laadun suhteen. Näiden ehdotusten on samalla sisällettävä sekä vähennyksiä että sopeutumistoimia. Erityisesti on otettava huomioon se tosiasia, että suurimmat sopeutumiskustannukset lankeavat nyt maailman köyhimmille alueille, jotka ovat vaikuttaneet vähiten ongelman syntymiseen ja joilla on heikoimmat valmiudet ratkaista se. Ehdotuksissa on kuitenkin huolehdittava siitä, että kansainväliset vähennysvastuut jakautuvat tasapuolisesti, oikeassa suhteessa ja oikeudenmukaisesti.

Ympäristösitoumukset on mukautettava siihen kehitysprosessiin, johon köyhimmillä mailla ja alueilla on oikeus. Siihen kuuluu niin kehitysmaiden kuin kasvavien talouksien valtavien väestöjen mahdollisuus normaaleihin hyvinvointi- ja mukavuustasoihin. Vaikka Euroopan uraauurtava lähestymistapa on velvollisuus, sitä tulisi kuitenkin pitää myös mahdollisuutena hankkia ympäristöön liittyviä teknologisia ja innovatiivisia suhteellisia etuja. Tämä toteutuu kuitenkin vain, jos ympäristönäkökohdista ja -sitoumuksista vähitellen tulee maailmantalouden toimintaa sääntelevä tekijä. Jos näin ei käy, EU:n hyvät toimintatavat vääristävät kilpailua ja tuottavat sen kansalaisille pettymyksen.

Tässä yhteydessä parlamentti esittää käytännön ehdotuksena, että kansallisia sitoumuksia pitäisi täydentää harkitsemalla maailmanlaajuisia alakohtaisia sitoumuksia, joilla luotaisiin tavoitteita ja kansainvälisesti hyväksyttyjä hyviä toimintatapoja kaikille kansainväliseen kilpailuun osallistuville teollisuuden- ja palvelualoille. Tämä on hyvin kunnianhimoinen tavoite, mutta EU:n on kannettava sen myönteisen johtajan roolin mukainen vastuu, mikä on maapallon selviytymisen kannalta erittäin tärkeää.

  Lena Ek, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisat ministeri ja komission jäsen, Balissa joulukuussa alkavat neuvottelut uudesta Kioton sopimuksesta ovat luonnollisesti erittäin tärkeät. Parlamentti valmistautuu niihin tällä keskustelulla ja päätöslauselmalla, ja neuvosto on myös valmistautunut päätöslauselmalla. Nähdäkseni EU:n eri toimielinten välillä tarvitaan kuitenkin selkeämpää yhteistyötä. Puheenjohtajavaltio Portugalilla on tässä suuri vastuu. Euroopan unionin on puhuttava Balissa yhtenäisellä äänellä.

Se, miten kehitysmaiden tilanne hoidetaan ja miten ne kykenevät yhdistämään taloudellisen kehityksen ja ympäristöystävällisen tekniikan, on tärkeä osatekijä. Kehitysmaat tarvitsevat apuamme. Kauniiden puheiden lisäksi ne tarvitsevat rahaa, menetelmien kehittämistä ja mahdollisuuksia käyttää uutta teknologiaa. Meidän on keskitettävä ponnistuksemme eri politiikanaloille, ja apua tulee muuttaa niin, että se on myös ilmastoystävällistä.

Ratkaisu riippuu osittain myös toisesta tekijästä, jonka haluan tuoda keskustelussa esiin – metsistä. Nykyisin tuhoutuu suuria aloja metsää, ja me kaikki tiedämme, mitä se merkitsee ilmaston kannalta. Mutta se on katastrofi myös näillä alueilla eläville ihmisille, joilta katoaa toimeentulomahdollisuudet. On kehitettävä työskentelymenetelmä, jossa maksamme kehitysmaille ja tavallisille perheille siitä, että ne huolehtivat metsäalueista. Kestäväpohjainen tuotanto on äärimmäisen tärkeää. Täysin koskematon metsä on hyvä biologisen monimuotoisuuden kannalta, mutta lahoavat metsät aiheuttavat suuria metaanipäästöjä. Me tarvitsemme kasvavia metsiä, joiden lopputuotteista huolehditaan niin, että hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja ei vapaudu.

Balin konferenssista tulee suuri, vaikea ja kaoottinen. Me voimme vain tehdä parhaamme ja valmistautua huolellisesti, jotta neuvottelujen aloituksesta tulee hyvä. Tämä keskustelu on erinomainen väline siihen tarkoitukseen, mutta meidän on myös tehtävä valmisteluja ystäviemme kanssa vahvan transatlanttisen vuoropuhelun sekä Kiinan ja Intian kanssa käytävän vuoropuhelun avulla. Tiedämme, että 25 valtiota aiheuttaa 83 prosenttia haitallisten kaasujen päästöistä, ja, arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri, todellinen ystävä on sellainen, joka kysyy vointiasi ja kuuntelee myös vastauksen.

  Liam Aylward, UEN-ryhmän puolesta.–(EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan onnitella Satu Hassia hänen tekemästään työstä ja tähän keskusteluun antamastaan panoksesta.

Onnittelen myös Yhdysvaltojen entistä varapresidenttiä Al Gorea, jolle äskettäin myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto hänen loistavasta toiminnastaan, jossa korostetaan kansainvälisten toimien tarvetta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Hänelle myönnetty palkinto on kansainvälinen osoitus siitä, että ilmastonmuutos on noussut kansainvälisen politiikan asialistan kärkeen. Nyt tarvitaan kansainvälisiä toimia, jotta voimme yhdessä vähentää hiilidioksidipäästöjä huomattavasti lähitulevaisuudessa. Näin ollen kannatan varauksetta EU:n 20/20- ja 50/50-tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Balin konferenssi tarjoaa meille todellisen mahdollisuuden sopia virallisesta valtuutuksesta ja kehyksestä, jotta taataan selvät ja tiukat kansainväliset sitoumukset vuoden 2012 jälkeiseksi ajaksi.

Balissa luodaan perustukset ja aloitetaan etenemissuunnitelma, joka perustuu yhteiseen visioon, kehittyneiden maiden tinkimättömiin sitoumuksiin, hiilidioksidimarkkinoiden käytön laajentumiseen sekä teknologisen tutkimusyhteistyön tehostamiseen ja metsien hävittämisen vähentämiseen. Älkäämme myöskään unohtako, että EU:n on tuotettava tuloksia kotikentällä ja johdettava esimerkin voimalla.

Odotan siksi kiinnostuneena helmikuussa esitettävää puhemies Pötteringin ehdotusta siitä, miten Euroopan parlamentti itse voi pienentää hiilijalanjälkeään.

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta.–(DE) Arvoisa puhemies, kuten taas tänään neuvoston puheenjohtajalta kuulimme, Euroopan unionissa on muodostunut vakiintuneeksi käytännöksi puhua Euroopan johtavasta roolista kansainvälisessä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kun muistelen maaliskuuta ja huippukokouksessa tehtyjä päätöksiä asettaa tavoitteiksi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 20 prosentilla, energiatehokkuuden lisääminen 20 prosenttia ja uusiutuvien energiamuotojen käytön osuuden nostaminen 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, rooli ei kuulosta kovinkaan johtavalta.

Pahoittelen syvästi, että jäsenvaltioiden kanssa käytävät neuvottelut energiapaketista eivät edenneet riittävän pitkälle, jotta voisimme antaa näille huippukokouksen päätöksille tukea täällä Brysselissä ennen Balin konferenssia. Jos ne maat, joiden kanssa EU aikoo neuvotella Balissa, katsovat Euroopan kulissien taakse ja näkevät, kuinka vaivalloisia jäsenvaltioiden kanssa käytävät neuvottelut energiatehokkuudesta ja uusiutuvista energialähteistä ovat, ne tajuavat, että koko juttu on ollut yhtä murhenäytelmää. Mielestäni on pahaenteistä, että vaadimme valtavia harppauksia maailmanlaajuisesti, mutta kotona olemme itse valmiita vain sipsuttelemaan eteenpäin. Ainakaan teknologian puute ei ole meidän ongelmanamme. Meidän ongelmanamme on, että meiltä puuttuu tyystin poliittinen rohkeus toteuttaa energia- ja resurssipolitiikassamme se suuri muutos, josta maaliskuussa keskusteltiin.

Minun on sanottava, että kun Herbert Reulin mietintö hyväksyttiin viime täysistunnossa, kuuntelin kauhuissani, kuinka jälleen puhuimme vain hiileen ja ydinvoimaan perustuvista vaihtoehdoista, ja olen syvästi häpeissäni, että eurooppalaiset tarjoavat nyt Afrikan maille ydinvoimaa ratkaisuna ilmasto-ongelmiin. Minusta tuntuu, että jotkut eurooppalaiset ovat menettäneet järkensä.

  Roberto Musacchio, GUE/NGL-ryhmän puolesta.–(IT) Arvoisa puhemies, parlamentin käsiteltävänä nyt oleva teksti on ilmastonmuutosta käsittelevän valiokunnan yhteisen työn tulos. Tämä väliaikainen valiokunta, jonka tehtävä on erittäin tärkeä, on toteuttanut laajoja kuulemis- ja keskustelualoitteita ja laatinut välineen, jota käyttämällä Eurooppa voi näytellä tärkeää osaa Balilla pidettävässä 13. seurantakonferenssissa.

Toimintaehdotuksen ydinviesti on selvä ja voimakas. Tarvitaan poliittista ja monenvälistä lähestymistapaa, joka pohjautuu YK:hon ja jossa otetaan huomioon IPCC sekä teknologian ja sosiaalisen mallin suuret muutokset. Tarvitaan teknologian siirtoa, yhteistyötä ja uusi ympäristö- ja kehityspoliittinen lähestymistapa. Komission ja neuvoston ehdottama 3,20 prosenttia on tässä mielessä vain alku, joskin myönteinen alku. Ajattelumme on oltava laaja-alaista ja eteenpäin suuntautuvaa, eikä tulevaisuudessa voida palata ydinteknologian kaltaisiin vanhoihin, vaarallisiin ja kiistanalaisiin tekniikkoihin.

Meidän on myös alettava miettiä itse parlamentin keskusteluissa esittämiämme innovatiivisia ehdotuksia, joihin liittokansleri Merkelin kaltaiset johtohahmot nyt ovat suuremmalla arvovallalla tarttumassa. Tarkoitan päästöjen määrän laskemista päästöinä asukasta kohden, jota olemme yhdessä Vittorio Prodin kanssa ehdottaneet ja joka on hyvin tärkeää nykytilanteessa, jossa päästöt ovat epätasapainossa ja jossa päästöjä pitää vähentää tasapuolisesti.

  Bastiaan Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta. –(NL) Arvoisa puhemies, esitän seuraavat näkökohdat kollegani Hans Bloklandin puolesta.

Ensinnäkin esitän Satu Hassille mitä lämpimimmät kiitokset hänen tekemästään merkittävästä työstä käsissämme olevan päätöslauselman laatimiseksi. Lähestyvää Balin ilmastonmuutoskonferenssia ajatellen on tärkeää kirjata Euroopan parlamentin kanta ilmastopolitiikkaan mahdollisimman tiiviisti, ja juuri tämän Satu Hassi on tehnyt.

Nyt, kun Euroopan unioni keskittyy tiukasti ilmastopolitiikkaan, maailman muiden osien on aika seurata esimerkkiä, ja tämä koskee myös niitä maita, jotka eivät vielä ole ratifioineet Kioton sopimusta. Balissa Euroopan unionin olisi näytettävä johtajan ominaisuutensa, ei holhoavasti vaan yhteistyön hengessä.

Mielestäni Balin konferenssi tarjoaa meille kaikille erinomaisen tilaisuuden kokoontua ja pohtia, mitä ilmastopolitiikan suhteen on tehtävä vuoden 2012 jälkeen. Maapallomme laadun säilyttämiseksi ja tulevaisuutemme turvaamiseksi tarvitaan maailmanlaajuisia yhteisiä ponnistuksia.

  Karl-Heinz Florenz (PPE-DE).- (DE) Arvoisa puhemies, sallikaa minun toivottaa Stavros Dimas lämpimästi tervetulleeksi. Olemme iloisia, että voimme keskustella kanssanne Balissa siitä tavasta, jolla Eurooppa aikoo edetä ilmastopolitiikan alalla.

Ilmastopolitiikka on meidän kaikkien yhteinen haaste. Se ei ole vain palavasieluisten ympäristönsuojelijoiden tai liberaalien liikemiesten asia, vaan haaste, johon meidän kaikkien on vastattava yhdessä, ja juuri tätä ilmastonmuutosta käsittelevä väliaikainen valiokunta on aloittamassa. Kaikki eivät tätä vielä ymmärrä, mutta olemme joka tapauksessa saaneet hyvän alun.

Bali on kiistatta virstanpylväs. Balin jälkeinen tyhjiö, mikä merkitsisi myös Kioton jälkeistä tyhjiötä, olisi katastrofi paitsi ympäristön kannalta myös talouspoliittisesti, koska ilman varmoja päivämääriä talouselämä ei voi tehdä investointeja. Kysymys on myös siitä, mikä on nykyinen asemamme ja mitä me itse asiassa voimme tarjota Balissa, sillä meillä on oltava jotain tarjottavaa, muutoin emme voi odottaa muiden maanosien liittyvän meihin ratkaistakseen ongelman meidän kanssamme.

Tästä syystä on oikein ja kohtuullista, että meidän on tehtävä tarjouksia. Kolme kertaa kaksikymmentä on yhteensä varsin paljon, ja saamme olla iloisia, jos saavutamme nämä tavoitteet. Näen edessämme toki vielä suuria esteitä, mutta me pääsemme perille. Katson lisäksi, että koska meidän on näytettävä hyvää esimerkkiä, meidän on saatava aikaan eurooppalainen ympäristöulkopolitiikka, jolla osaltaan löydetään vastaus myös kaikkialla maailmassa esiintyviin valtaviin metsäpaloihin, jotka tuottavat enemmän hiilidioksidia kuin kaikki Euroopan voimalaitokset yhteensä.

Euroopan täytyy mielestäni puuttua tähän, ja olemme edistyneet asiassa hyvin, ja näin myös Yhdysvaltojen sisäosissa asuvat amerikkalaiset saavat – eivätkä välttämättä hallitukseltaan – myönteisen kimmokkeen ryhtyä toimiin. Juuri tämä on se suunta, johon pyrimme. Pidän ilmastonmuutosta ainoastaan erinomaisena taloudellisena mahdollisuutena. Jos me emme käytä sitä, muut käyttävät.

  Riitta Myller (PSE).- (FI) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin johtajuuden uskottavuus ilmastopolitiikassa punnitaan joulukuussa Balilla.Tuloksena on oltava maailmanlaajuinen tahto eli selkeä mandaatti toimia sen puolesta, ettei maapallon lämpötila nouse yli kahta astetta.Euroopan unioni on jo tehnyt omat päätöksensä.Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin kaikkien teollistuneiden maiden, esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Australian, sitoutumista määrällisiin päästövähennyksiin.

Meillä ei ole enää varaa käydä sitä keskustelua, joka tähän saakka on käyty, eli pääsemmekö tähän tavoitteeseen teknologiaa kehittämällä vai sitovia tavoitteita asettamalla.Me tarvitsemme molempia.Mutta vasta sitovat tavoitteet ja riittävän tiukat päästötavoitteet pakottavat yritykset siirtymään puhtaampaan ja ympäristöä säästävämpään tekniikkaan.Meidän on muistettava, kuten täällä on todettu, että kaikkien osapuolten saamiseksi mukaan sopimukseen tarvitaan solidaarisuutta, erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia kehitysmaita kohtaan.Mutta myös kehittyvien maiden, kuten Kiinan ja Intian, kanssa on päästävä selkeään neuvottelutilanteeseen tulevaisuuden määrällisistä päästövähennyksistä.

Arvoisa puhemies, haluan kiittää vielä kaikkia niitä, jotka parlamentin puolesta ovat osallistuneet tämän päätöslauselman laatimiseen, erityisesti Satu Hassia ja ryhmien neuvottelijoita.Olette tehneet erinomaisen hyvää työtä.

  Vittorio Prodi (ALDE).- (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, toivotan Balissa etulinjaan joutuvan komission jäsenen Stavros Dimasin tervetulleeksi. Ilmaston lämpeneminen on polttava, hyvin vakava ja aidosti maailmanlaajuinen ongelma, jonka suhteen tarvitaan pikaisesti maailmanlaajuista yksimielisyyttä. Sen vuoksi on välittömästi tehtävä kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista koskevia ehdotuksia, jotka ovat tasapuolisempia ja laajemmin hyväksyttyjä kuin Kioton pöytäkirja, joka perustui perittyjen oikeuksien periaatteeseen eli siihen, että ”joka on saastuttanut eniten, saa jatkossakin saastuttaa eniten”. Tätä ei voida hyväksyä.

Tästä syystä meidän on mielestäni tehtävä rohkeampi ehdotus. Kuten jo todettiin, jättämäni tarkistus voidaan tiivistää periaatteeseen ”yksi henkilö, yksi päästöoikeus”, jota saksalainen professori Lutz on ehdottanut ja jota Saksan liittokansleri Merkel on kannattanut.

Jos kaikille halutaan antaa samat toimintaoikeudet ja samat mahdollisuudet hyödyntää luonnonvaroja, on tärkeää, että parlamentti tukee tätä prosessia, joka voisi päästökauppajärjestelmän kannalta tarkasteltuna antaa kehitysmaiden käyttöön paljon enemmän luonnonvaroja kuin kansainvälinen yhteistyö, ja helpommin valvottavassa muodossa. Vastapainoksi kehitysmailta edellytettäisiin sitoutumista trooppisten sademetsien kaltaisen hiilivarastojen säilyttämiseen.

Oikeudenmukaisuusperiaatteen tulisi olla asteittaisen kehityksen lähtökohta. Tämän kehityksen on lähdettävä tietyltä lähtötasolta, jotta voidaan laskea vuonna 2050 hyväksyttävät päästötasot. Siksi on oleellista, että perittyjen oikeuksien periaatteesta luovutaan asteittain. Nimenomaan tämän kysymyksen vakavuuden ja kiireellisyyden vuoksi meidän on laitettava pyörät pyörimään, jotta lopulliseen tulokseen päästään nopeasti.

  Caroline Lucas (Verts/ALE).- (EN) Arvoisa puhemies, esimerkin avulla johtaminen on yksi tehokkaimmista strategioista, joita EU voi Balissa käyttää. Ensimmäinen uusi yhteisön ilmastosäädös, josta maaliskuun huippukokouksen jälkeen on päätettävä, on ilmailualan sisällyttäminen päästökauppajärjestelmään. Tämän päätöksen tulos on erittäin tärkeä jo sinänsä mutta myös siksi, että se kertoo muille Balin konferenssin osanottajille, kuinka vakavasti EU suhtautuu ilmastonmuutosta koskeviin sitoumuksiinsa.

Toistaiseksi näkymät ovat suoraan sanottuna varsin huonot. Komission alkuperäinen ehdotus oli toivottoman heikko, ja se, että neuvosto ei pystynyt sopimaan yhteisestä valtuutuksesta ensimmäisessä käsittelyssä aikaan saatavaa sopimusta varten, lähettää erittäin kielteisen viestin. Kehotan siksi sekä neuvostoa että komissiota pyrkimään nopeasti huomattavasti parempaan.

Balin konferenssin onnistuminen riippuu ratkaisevasti siitä, onko mahdollinen uusi sopimus oikeudenmukainen. Tästä syystä ehdotuksissa on pyrittävä yhtäläisiin henkeä kohden laskettuihin päästöoikeuksiin esimerkiksi ”vähennä ja lähennä” -malliksi kutsutun lähestymistavan mukaisesti. Kehotan neuvostoa ja komissiota noudattamaan tätä lähestymistapaa.

Lopuksi haluan varoittaa luottamasta liikaa hiilidioksidipäästöoikeuksien vaihtojärjestelmiin. Kuten eräs kollegani muistettavasti huomautti, päästöoikeuksien vaihto on suurin piirtein yhtä hyödyllistä kuin sellainen tupakoinnin vastainen kampanja, jossa maksetaan siitä, että joku kehitysmaissa lopettaa tupakoinnin samalla, kun itse savuttelemme surutta edelleen. Se on vastuutonta ja täysin tehotonta.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Balin konferenssin tarkoituksena on edistää kunnianhimoista ja realistista vuoden 2012 jälkeistä ilmastokehystä. Enempään viivyttelyyn ei ole varaa. Ilmaston lämpenemiseen on puututtava välittömästi ja tiukasti. Ekologia ja talous voivat ja niiden täytyy sopia yhteen.

Saatavat hyödyt ovat paljon taloudellisia kustannuksia suuremmat. Tämä edellyttää kuitenkin laajempaa yhteisymmärrystä ja konkreettisia päästövähennyssitoumuksia, pelkkä toiveajattelu ei riitä. On sitouduttava vähentämään kansainvälisen lento- ja meriliikenteen päästöjä. Kasvihuonekaasuja on otettava talteen kestävän kehityksen mukaisella metsänhoidolla ja tuotantonormien ja kulutuksen muutoksilla sekä maankäytön avulla.

Tätä varten komission on kuitenkin palautettava mieleensä uusiutuvien energialähteiden voimakasta edistämistä koskevat unohtuneet tavoitteet. Sen on ajettava kunnianhimoisempia tavoitteita ja osoitettava voimakkaampaa poliittista tahtoa.

Tätä me teiltä odotamme, arvoisa komission jäsen Dimas.

  Romana Jordan Cizelj (PPE-DE).- (SL) Euroopan unionilla on maailmanlaajuinen johtoasema ilmastonmuutoksen torjunnassa ja uuden ympäristöystävällisen tekniikan kehittämisessä. Mutta kuinka kauan? Tietoisuus tarpeesta vähentää ihmisen toiminnan vaikutuksia luontoon kasvaa monissa maissa. Tämän seurauksena myös sellaisissa maissa, joissa ympäristönsuojelu ei edes vielä vähän aikaa sitten ollut ensisijainen tavoite, laaditaan strategioita ja suunnitelmia ja toteutetaan toimenpiteitä.

Yksi esimerkki on Kiina, jossa ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan valtuuskunta äskettäin vieraili tutustuakseen siellä vallitsevaan tilanteeseen. Vaikka Kiinan, joka Kioton pöytäkirjan mukaan on kehitysmaa, ei tarvitse vähentää kasvihuonekaasupäästöjään, se on tiedostamassa ilmaston lämpenemisen ongelman ja ryhtynyt jo toimiin. Se on hyväksynyt kansallisen ilmastonmuutosohjelman, jossa se on muun muassa asettanut itselleen monia kunnianhimoisia tavoitteita.

Tämä kaikki osoittaa, että me emme voi levätä laakereillamme, jos Eurooppa haluaa säilyttää maailmanlaajuisen vaikutusvaltansa. Kehotankin Baliin matkaavaa valtuuskuntaa esittämään Euroopan kannan ilmaston lämpenemisen torjuntaan tämän mukaisesti ja yhtenäisesti. Katsoakseni lämpenemistä voidaan rajoittaa riittävästi vain, jos onnistumme luomaan maailmanlaajuiset hiilidioksidimarkkinat. Hinta, toisin sanoen raha, on ihmisyhteisöissä erittäin tehokas keino päämäärien saavuttamiseksi.

Pyrkiessämme sopimukseen maailmanlaajuisista toimista emme saa unohtaa omien tavoitteidemme saavuttamista. Meidän on jatkuvasti kehitettävä omia toimiamme ja jatkettava innovaatioiden käyttöönottoa energia- ja liikennealoilla sekä muilla kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavilla aloilla. Vain panemalla suunnitelmat tehokkaasti ja menestyksekkäästi toimeen täällä kotona voimme onnistua neuvotteluissamme ja yhteistyössämme kolmansien maiden kanssa.

Toivon, että Balin konferenssiin osallistuva valtuuskunta onnistuu esittämään päätöslauselmassamme esitetyt kannat.

  Dorette Corbey (PSE).- (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin on ensi kuussa Balissa hyödynnettävä koko poliittista arvovaltaansa, jotta konferenssi onnistuu. Tätä varten tarvitsemme kipeästi myös kehitysmaiden sekä Kiinan ja Intian kaltaisten maiden tukea. Tähän asti nuo maat ovat kiihdyttäneet ilmastonmuutosta hyvin vähän, mutta ne kärsivät vakavasti sen seurauksista. Euroopan on tarjouduttava auttamaan näitä maita sopeutumaan ilmastonmuutokseen, ja meidän on investoitava teknologian siirtoon.

Olen optimistinen sen suhteen, että vuonna 2009 voimme käydä käsiksi peruskysymyksiin ja tehdä hyvän sopimuksen, jonka myös Yhdysvallat voi allekirjoittaa. Mutta siltä varalta, että muu maailma ei seuraa Eurooppaa ja suostu sitoviin tavoitteisiin, meillä on oltava suunnitelma B ja ehkä jopa suunnitelma C.

Suunnitelma B olisi asettaa maailmanlaajuisia vähennystavoitteita kaikille elinkeinoelämän aloille, ja jos se ei toimi, suunnitelma C on periä tuontitulleja sellaisten maiden tuotteilta, jotka kieltäytyvät toteuttamasta ilmastopolitiikkaa.

Ehdotettu päätöslauselma on hyvä ja ansaitsee täyden tukemme. Kiitokset Satu Hassille ja varjoesittelijöille.

  David Hammerstein (Verts/ALE).- (ES) Arvoisa puhemies, on ehdotettu kaikkia koskevaa henkeä kohden mitattua keskimääräistä päästötasoa, mutta on huomattava, että mikä saattaa olla sosiaalisesti oikeudenmukaista, voi olla ekologisesti mahdotonta.

Ympäristötavoitteisiin täytyy sisältyä Kiinan ja Intian kaltaiset maat, ja niihin täytyy sisältyä oikeudenmukaisuus. Pohjoisen ja etelän välisen ympäristölähentymisen on kuitenkin tapahduttava nopeasti, ja päästötasojen on oltava hyvin alhaiset, jos sen halutaan olevan tehokas toimenpide eikä pelkkää sumutusta.

Samalla meidän pitäisi harkita verotuksellisia ja kaupallisia toimenpiteitä, joilla hidastetaan sekä hyvin saastuttavien tuotteiden että saastuttavan tekniikan avulla valmistettujen tuotteiden kauppaa.

Tämäntyyppinen ulkoinen ilmastonsuojelu voisi olla Euroopan unionin vastaus eteläisistä maista tuotavien tuotteiden aiheuttamien päästöjen lisääntymiseen, ja me voisimme käyttää näin kerättävät varat eteläisissä maissa puhtaaseen teknologiaan tehtäviin investointeihin.

  Jens Holm (GUE/NGL). – (SV) Päätämme pian siitä, miten voimme torjua ilmaston lämpenemistä vuoden 2012 jälkeen, kun Kioton sopimuksen voimassaolo päättyy.

Meillä on erittäin hyvä perusta. Me vaadimme jopa 80 prosentin vähennyksiä vuoteen 2050 mennessä, tukea kehitysmaille, jotta nämä voivat leikata päästöjään, lähes viidenneksestä maailman kasvihuonekaasupäästöistä vastuussa olevan lihateollisuuden vastaisia toimia, joustavampia patenttilakeja, jotka helpottaisivat vihreän teknologian levittämistä, biopolttoaineiden sertifiointia, jolla vältetään niiden ja elintarvikehuollon ristiriita, sekä maailman metsien suojelemista. Kuten sanottu, kaikki tämä on upeaa.

Se, mikä puuttuu ja mistä meidän täytyy huolehtia tulevaisuudessa, ovat toimenpiteet EU:n jatkuvasti kasvavia liikennevirtoja, EU:n tukia sekä sitä seikkaa vastaan, että EU:n lainsäädäntö- ja täytäntöönpanotoiminnassa markkinat asetetaan yleensä etusijalle.

Päätöslauselmaan on jätetty yksitoista tarkistusta. Useimmat niistä ovat mielestäni hyviä ja tehostavat päätöslauselman sanomaa, jonka mukaan rikkaat maat ovat vastuussa ilmastonmuutoksesta ja siksi niiden täytyy ensimmäisinä tehdä jyrkkiä vähennyksiä.

Tarkistus 7 huolestuttaa minua, koska siinä ehdotetaan ydinvoiman käyttämistä kasvihuoneilmiön torjuntaan. Emme saa korvata yhtä ympäristöongelmaa uusilla ongelmilla.

  Anders Wijkman (PPE-DE). – (SV) Arvoisa puhemies, on kulunut lähes 15 vuotta siitä, kun ilmastosopimus allekirjoitettiin Rion konferenssissa, ja silti kasvihuonekaasujen päästöt lisääntyvät nykyään nopeammin kuin koskaan aiemmin. Tämä osoittaa, kuinka tehotonta kansainvälinen yhteistyö on tähän asti ollut.

EU:n on jatkossakin otettava johtava vastuu omalla alueellaan toteutettavilla toimenpiteillä, jotka käsittävät kaikkea huomispäivän autojen tiukemmista vaatimuksista vaihtoehtoisille energialähteille annettavan tuen lisäämiseen. ”Kotimaan toimet” eivät kuitenkaan riitä. Karl-Heinz Florenz kysyi, mitä me voimme tarjota muulle maailmalle. Se on hyvä kysymys. Minun nähdäkseni me voimme tarjota kolme asiaa. Ensinnäkin voimme tarjota puhdasta ja ympäristöystävällistä tekniikkaa kaikille modernisointivaiheessa oleville kehitysmaille, varsinkin Kiinalle ja Intialle. Niillä on täysi oikeus kehitykseen, mutta niiden ei tarvitse toistaa meidän virheitämme. Teknologian ja osaamisen tukemisen tulee olla etusijalla EU:n talousarviossa. Ne hyötyvät siitä, mutta myös me hyödymme siitä.

Yhtä tärkeää on, että kannamme historiallisen vastuumme ja tuemme sopeuttamistoimia kaikissa pienituloisissa maissa, jotka kärsivät pahoin myrskyistä, tulvista ja pitkistä kuivuuskausista. Varat, joita tähän mennessä on laitettu sivuun erilaisiin sopeuttamisrahastoihin sekä komission äskettäiseen ”Climate Alliance” -aloitteeseen, eivät riitä. Niitä on naurettavan vähän. Tarve on satoja kertoja suurempi.

Kolmanneksi, kuten Lena Ek korosti, on tärkeää kiinnittää huomiota metsien ja varsinkin trooppisten metsien rooliin. Meidän on annettava metsänomistajille kannustimia olla hakkaamatta metsiä ja sen sijaan suojella niitä.

Bali ei ole ilmastopolitiikan kohtalonkysymys, mutta Balin konferenssin onnistuminen parantaa luonnollisesti mahdollisuuksia saada aikaan lopullinen sopimus vuonna 2009. Edellytän, että tämän helpottamiseksi komissio ja neuvosto kuuntelevat parlamenttia varsinkin siinä, että teknisen yhteistyön, sopeutumistoimien ja metsäkysymyksien suhteen on tehtävä paljon tähänastista enemmän.

  Matthias Groote (PSE).- (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, kevään huippukokouksessa valtioiden ja hallitusten päämiehet tekivät hyviä päätöksiä ilmastonmuutoksen torjunnasta. He päättivät, että kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään Euroopassa 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kevään huippukokouksessa sovittiin myös, että vähennystavoitetta nostetaan 30 prosenttiin, jos muut teollistuneet maat sitoutuvat leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjään. Tästä syystä EU:n tulisi tehdä kaikkensa kannustaakseen muita teollistuneita maita allekirjoittamaan Kioton pöytäkirjan jälkeistä aikaa koskevan sopimuksen.

Haluan viitata toiseen nimenomaiseen alaan, liikenteeseen, sillä on tärkeää, että onnistumme sisällyttämään liikenteen Kioton jälkeiseen sopimukseen. Pelkästään Euroopassa liikenne tuottaa 21 prosenttia kaikista kasvihuonekaasuista. Kioton pöytäkirja ei koskenut kansainvälistä lentoliikennettä, koska kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO vakuutti, että suunnitelmissa oli maailmanlaajuisen järjestelmän luominen. Tätä lupausta ei ole lunastettu vuoden 1997 jälkeen, ja pelkään, että odotamme yhä ilmailualan sisällyttämistä pöytäkirjaan. Toivon, että tämä edistysaskel voidaan käynnistää Balissa.

  Herbert Reul (PPE-DE).- (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, ilmasto-ongelma on vakava. Sitä ei kiistä kukaan. Poliittinen kysymys on kuitenkin, miten me aiomme ratkaista tämän ongelman. Minun on sanottava, että meidän on hyvin vaikea hyväksyä sitä, miten käsillä olevassa päätöslauselmassa tätä ongelmaa käsitellään.

Ongelmia ei ratkaista maalailemalla tuomiopäivän uhkakuvia ja puhumalla ihmisoikeuksien rikkomisista tai käyttämällä masentavaa kieltä sen sijaan, että ehdotettaisiin ratkaisuja. On pyrittävä etsimään realistiselta ja objektiiviselta pohjalta ratkaisuja ja punnittava erilaisia perusteluja. Tässä mielessä pahoittelen, että emme olleet valmiita sallimaan erilaisia arvioita ilmaston kehityssuuntausten ja muutosten syistä. Kannatan täysin kunnianhimoisia tavoitteita, mutta on myös tärkeää varmistaa, että ne voidaan saavuttaa, sillä muutoin ilmastopolitiikkamme on tehotonta.

On myös väärin luoda tabuja ja sanoa, että hiili ja puhtaan hiiliteknologian kehittäminen sekä ydinvoima ovat kiellettyjä aiheita ja että ainoa vastaus on uusiutuva energia. Näin ei ongelmaa todellakaan ratkaista. Tarvitaan kattavaa keskustelua, jossa kaikkia näkökohtia tarkastellaan perusteellisesti ja jossa me kaikki olemme avoimia monille erilaisille välineille ja monista lähteistä saatavalle tiedolle.

Meidän tulisi mielestäni osana tuota keskustelua pohtia myös, millaisia vaikutuksia voimme saada aikaan ja millaisilla resursseilla. Miten saamme aikaan suurimman mahdollisen vaikutuksen? Meidän pitää miettiä myös kustannuksia. Emme saa mielestäni keskittyä vain tapaan, jolla kansalliset poliittiset päätökset tehdään, vaan meidän on myös pohdittava, kuten pari kollegaa on minulle sanonut, miten teknologian kehitystä voidaan kannustaa ja tukea. Minusta ei ole mitään mieltä käydä tämänpäiväinen keskustelu ja sitten, pari tuntia tai pari päivää myöhemmin, keskustella samassa salissa Lissabonin strategiasta ja muusta sellaisesta. Nämä keskustelut on yhdistettävä, jos haluamme torjua ilmastonmuutosta ja lievittää sen vaikutuksia.

Minun nähdäkseni täällä on ollut vain rajalliset mahdollisuudet esittää niitä kriittisiä huomioita, joita esitimme valiokunnassa käymissämme keskusteluissa. Toivon, että kun seuraavan kerran käsittelemme ilmastonmuutosvaliokunnan perusteellista mietintöä, saamme mahdollisuuden esittää hieman monipuolisempia näkökantoja.

  Karin Scheele (PSE).- (DE) Arvoisa puhemies, haluan yhtyä niihin moniin onnitteluihin, joita esittelijälle on esitetty tästä hyvästä ja puolueettomasta mietinnöstä, joka sai myös taakseen reilun enemmistön ilmastonmuutosvaliokunnassa. On sanomatta selvää, että odotamme tuloksia ja selviä neuvotteluvaltuuksia Balia varten. Tämän tulee sisältää yhteisiä mutta eriytettyjä velvollisuuksia teollistuneille maille, kehittyville talouksille ja kehitysmaille.

Päätöslauselmassa todetaan myös selvästi, että odotamme tuloksia vuoteen 2009 mennessä. Euroopan parlamentin hyväksymillä säädöksillä – ja puhujat ovat jo tänään maininneet ilmailualan sisällyttämisen päästökauppajärjestelmään sekä moottoriajoneuvojen hiilidioksidipäästöt – on lähetettävä selkeä viesti muulle maailmalle, muille maanosille. Tämä on oleellinen edellytys sille, että kaikki maat saadaan mukaan.

  Katerina Batzeli (PSE). – (EL) Arvoisa komission jäsen, haluan ensinnäkin kiittää teitä ponnistuksistanne ilmastonmuutoksen tärkeässä kansainvälisessä kysymyksessä.

Arvoisa puhemies, ilmastonmuutoksen torjunnan tulisi kannustaa uuden kehitysmallin luomiseen. Tällä mallilla määritellään uudelleen nykyiset ympäristönsuojelutoimet ja yhdistetään yhtäältä taloudellinen toiminta ja toisaalta luonnonvarojen säästäminen ja sosiaalinen hyvinvointi.

EU:n tulisi ottaa tässä johtava asema ja varmistaa, etteivät neuvottelut johda Kioton pöytäkirjan joustavien mekanismien laajentamiseen. Tavoitteena Balissa tulisi olla ympäristöperspektiivin sisältävä sopimus. Sopimuksessa olisi myös hyödynnettävä mahdollisuuksia teknisiin innovaatioihin, talouskehitykseen ja työpaikkojen luomiseen.

Esimerkiksi siirtyminen vähän hiilidioksidipäästöjä synnyttävään maailmantalouteen liittämällä hiilidioksidimarkkinat päästökauppajärjestelmiin olisi oikeansuuntainen toimi.

Balin konferenssi tarjoaa mahdollisuuden laatia vuoden 2012 jälkeistä aikaa varten kattava ehdotus, joka sisältää sitovia pitkän aikavälin tavoitteita.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja. −(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, tämä aihe on kiistattoman tärkeä, ja olemme keskustelleet siitä säännöllisesti täällä Euroopan parlamentissa. Ilmastonmuutos ja Euroopan unionin valmistelut Balin konferenssia varten ovat olleet toistuva aihe niissä kuukausittaisissa istunnoissa, joihin olen osallistunut. Tämä korostaa sitä, kuinka tärkeänä parlamentti syystäkin aihetta pitää, ja tänä aamuna ilmastonmuutos oli jälleen esityslistalla globalisaatiota koskevan keskustelumme yhteydessä.

Avauspuheenvuorossani viittasin kuuteen perustavoitteeseen, jotka Euroopan unioni vie mukanaan Balin konferenssiin. Ne ovat selviä ja tarkoin määriteltyjä tavoitteita, jotka olettaakseni ymmärretään hyvin ja hyväksytään, ja pyrimme luonnollisesti saavuttamaan ne kaikki. Totesin kuitenkin myös hyvin selvästi, että tämä on vaikea, monitahoinen ja poliittisesti herkkä prosessi, mutta teemme tietenkin kaikkemme, jotta pääsemme tulokseen.

Jotkut parlamentin jäsenet ovat vihjanneet, että EU ei ehkä ole ollut se johtaja, joka se usein on väittänyt olevansa tässä prosessissa. En voi yhtyä tähän näkemykseen, sillä jos jokin blokki, organisaatio tai elin on osoittanut käytännön merkkejä kunnianhimoisista tavoitteista, halua mennä pidemmälle sekä todellista huolta kansalaistemme ongelmista, niin juuri Euroopan unioni. Me olemme asettaneet omat päästövähennystavoitteemme, jonka veroisia ei ole asetettu missään muualla, ja olemme myös toteuttaneet merkittäviä toimia energian säästämiseksi, uusiutuviin energialähteisiin investoimiseksi ja niin edelleen. Meillä on syytä olla ylpeitä tekemästämme työstä, emmekä saa hellittää otettamme.

Lopuksi totean, että olen pannut merkille Satu Hassin päätöslauselmassa esitetyt suositukset ja ehdotukset. Elisa Ferreira viittasi puheenvuorossaan eräisiin ehdotuksista, ja neuvosto pitää suositukset varmasti mielessä.

  Stavros Dimas, komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää kaikkia tämänpäiväisen keskustelun puhujia heidän myönteisistä puheenvuoroistaan.

Vallitsee yhä laajempi yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutoksen torjumisessa onnistuminen edellyttää maailmanlaajuisia toimia ja että Balissa on hahmoteltava vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevaan ilmastosopimukseen johtava prosessi ja sen sisältö.

Euroopan unioni aikoo tehostaa kahdenvälisiä yhteyksiään keskeisiin kumppaneihinsa saadakseen tukea tälle linjalle. Meidän on kuitenkin katsottava myös Balia pidemmälle. Emme saa unohtaa, että Bali on vain neuvotteluprosessin alku. Siellä on tietysti hyvin tärkeää varmistaa, että prosessi lähtee oikeaan suuntaan, mutta meidän on tulevina kuukausina ja vuosina pyrittävä nykyistä tehokkaammin saamaan aikaan yhteisiä näkemyksiä ja yhteisiä ratkaisuja kaikkien kumppaniemme kanssa.

EU:n ja Kiinan sekä EU:n ja Intian huippukokoukset sekä EU:n ja Aasian huippukokous, jotka kaikki pidetään nyt marraskuussa, ovat seuraavat askelet lähentymisen ja poliittisen muutosvoiman luomiseksi vuoden 2012 jälkeistä kansainvälistä ilmastosopimusta varten.

Yhdysvaltojen ja Kanadan suhteen on tärkeä jatkaa toimia, mutta myös laajentaa niitä liittohallitukseen pidettäviä yhteyksiä pidemmälle. Kansainvälinen hiilidioksidikumppanuus (ICAP) Yhdysvaltojen ja Kanadan osavaltioiden kanssa, jonka allekirjoitin Euroopan unionin puolesta Lissabonissa 29. lokakuuta, kokoaa yhteen kumppaneita, jotka pyrkivät aktiivisesti saamaan aikaan hiilidioksidimarkkinat päästökattoihin ja päästöoikeuksien kauppaan perustuvien pakollisten järjestelmien avulla.

Odotan kiinnostuneena näiden keskustelujen jatkamista Euroopan parlamentin jäsenten kanssa Balin konferenssin lähestyessä, ja kiitän teitä tuestanne.

Korostan, että ilman Euroopan parlamentin jatkuvaa tukea emme olisi aiemmin tänä vuonna saaneet aikaan energiakysymyksiä ja ilmastonmuutosta koskevaa pakettia, ja ilman tukeanne meillä ei ole toivoa saavuttaa parempaa tulosta Balissa. Pyydänkin teitä tulemaan Baliin kunnianhimoisin tavoittein ja auttamaan meitä, niin kuin te osaatte.

  Puhemies. – (FR) Julistan keskustelun päättyneeksi, ja olen vastaanottanut työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan päätöslauselmaesityksen⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina.

(1) Ks. pöytäkirja.