Puheenvuorot

Keskiviikko 14. marraskuuta 2007 - Strasbourg

11. Kyselytunti (neuvosto)

  Puhemies. − (PT) Esityslistalla ovat seuraavana kysymykset neuvostolle (B6-0382/2007).

Käsittelemme seuraavat kysymykset.

Manuel Medina Ortegan laatima kysymys numero 1 (H-0777/07)

Aihe: Pyöröovi-menetelmään perustuva maahanmuuttopolitiikka

Jotkut poliittiset päättäjät ja asiantuntijat ovat ehdottaneet, että tehtäisiin jäsenvaltioiden välinen sopimus, jonka avulla voitaisiin yhdistää unionin ulkorajojen valvonta uuteen pyöröovi-menetelmään perustuvaan maahanmuuttopolitiikkaan, jotta vakituisesti unioniin asettuneet maahanmuuttajat voisivat vierailla kotimaassaan pelkäämättä, että heiltä estetään paluu takaisin unioniin.

Pitääkö neuvosto tätä lähestymistapaa toteutuskelpoisena, ja olisiko mahdollista toteuttaa tällaista politiikkaa pelkästään hallitustenvälisen yhteistyön keinoin vai olisiko sen sijaan luotava uusia institutionaalisia mekanismeja tätä tarkoitusta varten?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Kuten parlamentin jäsen tiennee, komissio antoi toukokuussa 2007 Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle tiedonannon kiertomuutosta ja mobiliteettikumppanuuksista Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä. Tiedonannossa komissio pitää kiertomuuttoa hyödyllisenä keinona, jota olisi hyödyllistä kehittää yhteisön tasolla muuttoliikkeiden tehokkaamman hallinnan varmistamiseksi. Kesäkuussa 2007 maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan laajentamisesta ja vahvistamisesta antamissaan päätelmissä neuvosto puolestaan korosti, että lailliset maahanmuuttomahdollisuudet, hyvin hallittu toistuvaismuutto mukaan lukien, voisivat hyödyttää kaikkia osapuolia.

Neuvosto katsoo, että siten kaikkia hyvin hallittua toistuvaismuuttoa koskevia mahdollisuuksia olisi tarkasteltava tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa, jotta neuvoston päätelmät voitaisiin antaa vuoden 2007 loppuun mennessä. Se seikka, että näitä kiertomuuttoon liittyviä mahdollisuuksia on tarpeen tarkastella, mikä perustui komission 16. toukokuuta 2007 antamaan tiedonantoon, toistettiin myös Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2007 antamissa päätelmissä. Neuvosto tutkii parhaillaan, mitä erityisiä välineitä ja -toimenpiteitä voitaisiin ottaa käyttöön kiertomuuton helpottamiseksi ja selvittää sitä, miten tällaiset toimenpiteet voidaan toteuttaa.

Komissio ei ole vielä ehdottanut mitään erityisiä toimenpiteitä.

  Manuel Medina Ortega (PSE).- (ES) Arvoisa puhemies, mielestäni puheenjohtajavaltio Portugali omistautuu kohtuullisessa määrin tälle asialle, ja mielestäni vastaus oli täsmällinen.

Tiedän, että Portugalin puheenjohtajakausi on päättymässä, koska tätä vuosipuoliskoa on enää melko vähän jäljellä. En tiedä, onko mielestänne mahdollista muotoilla ennen 31. joulukuuta konkreettista ehdotusta, vai kannustatteko komissiota esittämään konkreettisia ehdotuksia, jotka koskevat erityisesti institutionaalisia näkökohtia, sitä ovatko tämänhetkiset mekanismimme riittäviä, vai olisiko tarkoituksenmukaista luoda jonkinlainen instituutio helpottamaan tämänluonteista kiertomuuttoa.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Haluaisin kiittää parlamentin jäsentä hänen ystävällisistä sanoistaan. Puheenjohtajakaudet ovat todella aina lyhyempiä vuoden toisella puoliskolla kesälomien vuoksi, enkä ole varma, onko se hyvä vai huono asia. Me haluaisimme edetä tässä asiassa merkittävästi vuoden loppuun mennessä, mutta olemme myös luonnollisesti jossain määrin riippuvaisia aloitteista, joita komissio haluaa esittää, jotta voimme edetä. Se on aikomuksemme ja toiveemme. Tällä hetkellä en voi taata sitä, mutta jos on mahdollista ja jos meillä on siihen tilaisuus, epäilemättä käytämme sen.

  Josu Ortuondo Larrea (ALDE).- (ES) Arvoisa puhemies, olen yhtä mieltä neuvoston puheenjohtajan kanssa niin sanottuun pyöröovimenetelmään perustuvasta maahanmuutosta ja uusista ajatuksista sinisestä kortista, jonka tarkoituksena olisi vetää puoleensa kyvykkäitä maahanmuuttajia.

Haluaisin kuitenkin kysyä neuvoston puheenjohtajalta, onko hän vakuuttunut siitä, että me pystymme hillitsemään sitä suunnatonta maahanmuuttajavirtaa, joka suuntautuu EU:hun joka vuosi, kun otetaan huomioon se tosiasia, että maailmassa on maita, joiden kehitysaste on erittäin alhainen.

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE).- (PT) Kysymys, jonka haluaisin esittää kiertomuutosta, on seuraava: eikö pitäisi olla olemassa erityinen mekanismi, jolla varauduttaisiin tällaiseen maahanmuuttoon ja tarjottaisiin erityisesti koulutusta kyseisissä maissa? Ajattelen tässä esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa olevia Malawista tulevia lääkäreitä ja sairaanhoitajia.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Tämä kiertomuuton kysymys on ollut keskusteltavana tai siitä parhaillaan keskustellaan. Lisäksi komissio on nostanut sen ripeästi esille maahanmuuttoa Eurooppaan, erityisesti laitonta ja laillista maahanmuuttoa koskevan laajemman keskustelun yhteydessä, ja se on ollut yksi niistä mekanismeista, joihin on viitattu tässä maahanmuuttoon liittyviä asioita koskevassa keskustelussa. Komissio on pohtinut asiaa ja pyytänyt neuvostoa tekemään samoin ja keskustelemaan siitä. Mielestäni kiertomuuton mekanismit eivät yksin ratkaise kaikkia ongelmia, joita tällä alalla ja tässä keskustelussa ilmenee. Se on toimenpide, joka voisi olla yhtenä ehdotuksena ja yhtenä tapana lieventää taakkaamme ja ratkaista maahanmuuttoon, tässä tapauksessa juuri lailliseen maahanmuuttoon, liittyviä kysymyksiä. Tämä vaatii luonnollisesti useamman alan käsittäviä toimia, joista, kuten tiedätte, neuvosto parhaillaan keskustelee komission ehdotuksen pohjalta.

Tiedätte varmasti myös sen, että puheenjohtajavaltio Portugalin ohjelmassa ovat ensisijaisessa asemassa kaikki maahanmuuttoon liittyvät kysymykset, niin laittomaan kuin lailliseen maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Ensi kuussa eli joulukuussa pidettävässä neuvostossa, johon puheenjohtajakautemme päättyy, haluaisimme voida esittää joukon laillisen maahanmuuton yleistä ongelmaa ja laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevia päätelmiä, jotka viestivät todellisesta edistyksestä näillä molemmilla alueilla.

Siltä osin kuin on kyse tiettyjä ryhmiä koskevista konkreettisista teknisistä kysymyksistä, neuvoston pohdinta, johon neuvosto osallistuu ja sen täytyy osallistua, ei ole päättynyt, ja olen varma, että parlamentin jäsen ymmärtää, etten voi kertoa teille tällä hetkellä, mitkä pohdinnan tulokset ovat, en etenkään hyvin tapauskohtaisten ja yksityiskohtaisten kysymysten osalta.

  Puhemies. − (PT)

Claude Moraesin laatima kysymys numero 2 (H-0779/07)

Aihe: Vastuun jakaminen turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa

Miten vastuun jakamisen käsitteen suhteen on edistytty yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan puiteohjelman (2007–2013) yhteydessä?

Mitä käytännön toimia jäsenvaltiot ovat alkaneet toteuttaa huolehtiakseen siitä, että turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskeva vastuu jakautuisi tasapuolisesti niiden kesken?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät toukokuussa 2007 kolme päätöstä: päätöksen Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta kaudelle 2008–2013, päätöksen ulkorajarahaston perustamisesta kaudelle 2007–2013 ja päätöksen Euroopan paluurahaston perustamisesta kaudelle 2008–2013. Lisäksi neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2007 päätöksen, jolla luotiin kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskeva eurooppalainen rahasto kaudelle2007-2013. Nämä neljä päätöstä ovat yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman erottamaton osa.

Eurooppa-neuvoston vahvistamien tavoitteiden mukaisesti tämän ohjelman tavoitteena on velvollisuuksien oikeudenmukainen jako jäsenvaltioiden kesken sen taloudellisen taakan osalta, joka syntyy EU:n ulkorajojen yhdennetystä valvonnasta ja yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanosta.

Euroopan pakolaisrahasto noudattaa niitä velvoitteita, joista on säädetty EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, jonka mukaan neuvosto toteuttaa toimenpiteitä, joilla se edistää pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamiseen ja näiden henkilöiden vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasituksen tasapuolista jakaantumista.

Neuvosto pyrkii edistämään solidaarisuutta myös muilla keinoin. Esimerkiksi neuvoston 18. syyskuuta 2007 antamissa päätelmissä Euroopan unionin eteläisten merirajojen vahvistamisesta kannustettiin jäsenvaltioita tarjoamaan apua kahdenväliseltä pohjalta erityisen kovan paineen kohteeksi joutuneille jäsenvaltioille ja todettiin, että tällaista apua voidaan antaa palauttamistoimien, vastaanotto-olosuhteiden ja tapausten analysointia koskevan asiantuntemuksen tasolla, tai vapaaehtoiseen sitoutumiseen huolehtimiseksi turvapaikanhakijoista, pakolaisista, toissijaisen suojeluaseman saaneista henkilöistä tai ilman huoltajaa olevista alaikäisistä.

  Claude Moraes (PSE).- (EN) Se oli kattava toteamus vastuun jakamisen teoreettisesta tilanteesta. Tiedämme, mitkä välineet ovat, mutta minun on kysyttävä teiltä suoraan, kun kyseessä ovat Malta, Lampedusa ja Kanariansaaret: mikä on toteutus? Ovatko mielestänne neuvoston jäsenet, myös Länsi-Euroopassa olevat jäsenet, kuuden viime kuukauden aikana ottaneet vakavasti vastuunjakositoumuksensa näiden paikkoihin suhteen, joissa vallitsee hätätilanne? Jotkut kollegoistamme tietävät ja näkevät sen joka päivä.

Kukaan ei väitäkään Portugalin olevan välinpitämätön tässä asiassa, mutta entä miten aktiivisesti neuvosto hoitaa vastuunjakoa? Toteutetaanko sitä? Olkaa hyvä ja antakaa vilpitön vastauksenne.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Vastaan mielelläni arvoisan parlamentin jäsenen kysymykseen, ja luonnollisesti puhun puheenjohtajavaltio Portugalin puolesta sen käsityksen mukaisesti, joka sillä tästä ongelmasta on. Kysyjä tietää, että muuttoliike ja muuttovirrat, etenkin laittomat muuttovirrat erityisesti eteläisen Euroopan alueilta ovat uusi ongelma, jota meillä ei ollut vielä muutama vuosi sitten.

Meidän on siksi luonnollisesti reagoitava tähän uuteen ja outoon ilmiöön ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin. Kuten aina, kyseiset toimenpiteet, reaktiot ja välineet hahmottuvat kuitenkin vasta vähitellen, aivan samoin kuin tietoisuutemme tämän ongelman tärkeydestä ja vakavuudesta hahmottuu vasta vähitellen. Minun on todettava tässä asiassa, että avainsana puheenjohtajavaltio Portugalille ja Portugalille jäsenvaltiona tämän ongelman suhteen on solidaarisuus. Aivan samoin kuin me kaikki ymmärrämme, että silloinkin, kun toisenlaiset ongelmat vaikuttavat muutamaan jäsenvaltioon, ne on nähtävä kaikkien ongelmana. Siten myös laittoman muuttoliikkeen yhteydessä asianmukainen sana on solidaarisuus, koska tiedämme, että nämä ilmiöt vaikuttavat usein erityisesti yksittäisiin valtioihin.

On totta, että hyvin usein ainoastaan puhumme, ja on totta, että meidän on tehtävä muutakin kuin vain puhuttava. Joka tapauksessa vallitseva tietoisuus siitä, että kyseinen asia on maailmanlaajuinen, vaikuttaa kaikkiin ja on kaikkien vastuulla oleva ongelma, on ensimmäinen askel. Tietenkin olemme luottavaisia, että voimme asteittain ja realistisella tavalla mutta myös asian kiireellisyyden vuoksi turvautua edelleen solidaarisuuteen ja muuttaa sen konkreettisiksi toimiksi ja järjestelyiksi. Se on puheenjohtajavaltion tehtävä, ja sillä tavoin Portugalin on toimittava jäsenvaltiona. Ymmärtänette myös, että ei ole yksittäisen jäsenvaltion tai yksittäisen puheenjohtajavaltion tehtävä vaikuttaa kaikkiin tapahtumiin ja kaikkiin toimenpiteisiin, mitä ehkä saatetaan toivoa. Voin kuitenkin vakuuttaa teille, että voimistunut ja lisääntyvä vahva tietoisuus vallitsee siitä, että meidän on jaettava vastuumme ja tehostettava tällaista solidaarisuutta.

  Simon Busuttil (PPE-DE). – (MT) Kaikella kunnioituksella, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, en ole vakuuttunut vastauksestanne, koska samaan aikaan, kun ministerineuvosto pohtii asiaa, ihmisiä hukkuu Välimereen, ja Välimeren alueella on maita, jotka eivät selviä tästä hätätilanteesta. Tästä syystä en ole vakuuttunut. Aion kysyä teiltä erästä nimenomaista asiaa: Malta teki neuvostossa ehdotuksen vastuun taakanjaosta eli vastuun jakamisesta. Se pyysi, että kaikki EU:n aluevesien ulkopuolella – esimerkiksi Libyan aluevesillä – pelastetut maahanmuuttajat olisi jaettava kaikkien EU:n valtioiden kesken. Haluaisin tietää, mikä neuvoston vastaus on.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Tunnen hyvin tämän tilanteen ja tunnen hyvin ongelman, jonka Maltan hallitus on ottanut esille tässä yhteydessä. Voin todeta, että vastaus kysymykseenne sisältyy jäsenkollegallenne jo antamaani vastaukseen: puheenjohtajavaltio on tietoinen, että Portugali on myös eteläinen valtio, ja siksi mekin teemme kaikkemme varmistaaksemme, että sana “solidaarisuus” toteutetaan käytännössä samalla kun pidetään mielessä vaikeudet ja ongelmat – jotka ovat tosiasia – vaikka monien asioiden tavoin tämä asia vaatii myös pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä.

  Puhemies. − (PT)

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun laatima kysymys numero 3 (H-0781/07)

Aihe: Laittomien siirtolaisten, etenkin naisten ja lasten, elinolosuhteiden turvaamistoimet

Mihin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä, jotta turvattaisiin EU:hun laittomasti saapuneiden siirtolaisten, etenkin naisten ja lasten, ihmisarvoiset tilapäiset elinolosuhteet ja jotta jäsenvaltiot huolehtisivat yhdenmukaisesti kansainvälisistä velvoitteistaan?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Arvoisa puhemies, en tiedä onko mahdollista tai säännösten mukaista, mutta kun kysymys on esitetty, haluaisin tietää tarkasti, kuka jäsenistä on sen laatija, koska luonnollisesti vastaukseni on osoitettu ensisijaisesti hänelle.

Olen varma, että tiedätte, että direktiivissä, joka on annettu jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä palautettaessa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, säädetään erityistä säännöistä kyseisten kansalaisten kohtelemiseksi. Direktiiviehdotuksen 13 artiklassa säädetään suojalausekkeista, joita sovelletaan oleskelun edellytysten osalta kaikkiin direktiivissä tarkoitettuihin henkilöihin ennen heidän palauttamistaan. Ehdotuksen 15 artiklassa, jossa vahvistetaan väliaikaisen säilöönoton edellytykset, määritellään kohtelu, joka on annettava kolmannen maan kansalaisille ennen heidän palauttamistaan. Direktiiviehdotuksen 15 artiklan 3 kohdassa todetaan, että erityisesti on kiinnitettävä huomiota muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden asemaan, ja erityismääräyksiä on annettu alaikäisistä henkilöistä. Kuten myös tiedätte, Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat parhaillaan tätä direktiiviehdotusta.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, kiitos teille. Toistaisin Claude Moraesin kommentit: vastaatte kysymyksiimme teoreettisesti katsoen erittäin hyvin ja seikkaperäisesti. Mikä sitten on jäsenvaltioiden vastuu, kun meillä ei vielä ole teidän analyysejanne? Onko joitain kansainvälisiä sopimuksia, ja sovelletaanko niitä tasa-arvoisesti kaikkiin jäsenvaltioihin, vai huolehtivatko jotkut jäsenvaltiot erityissyistä suuremmasta tai pienemmästä osuudesta? Millainen vastuu on uusilla jäsenvaltioilla, jotka ovat laittomien maahanmuuttajien, jotka ovat pääasiassa naisia ja lapsia, kauttakulkureitteinä? Eilisen istunnon aikana mainitsin komission jäsenelle, että jopa 14-vuotias laittomien maahanmuuttajien salakuljettaja oli pidätetty.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Olen juuri äsken todennut, että neuvoston ja Euroopan parlamentin kesken on parhaillaan keskusteltavana direktiiviehdotus, jossa tähän asiaan tartutaan. Koska direktiiviehdotusta ei vielä ole hyväksytty, en voi sanoa tarkasti, mitä toimenpiteitä direktiivissä ehdotetaan heikoimmassa asemassa olevien ja eniten suojelua tarvitsevien ihmisten puolustamiseksi ja suojelemiseksi. Sen näemme myöhemmin. Tässä direktiiviehdotuksessa tartutaan nyt kyseiseen huolenaiheeseen, heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä huolehtimiseen.

Voin myös selvästi kertoa teille, että kun me, puheenjohtajavaltio Portugali, viittaamme laittomaan maahanmuuton ongelmaan, sanomme aina, että sen torjunta perustuu kahteen perusperiaatteeseen: solidaarisuuteen ja kunnioitukseen ihmisiä kohtaan ja ilmiön takana olevan humanitaarisen tragedian huomioon ottamiseen. Meidän ei pitäisi kohdella ihmisiä objekteina, eikä puheenjohtajavaltio tai Portugali hyväksy tai ole koskaan hyväksynyt ajatusta, että humanitaarista ulottuvuutta ei tarvitsisi ottaa huomioon tai että sitä tulisi pitää toissijaisena näissä tilanteissa. Tämä on periaatteellinen kantamme puheenjohtajavaltiona, se on periaatteemme EU:n jäsenvaltiona, ja se on kanta, jota emme hylkää missään olosuhteissa.

  Puhemies. − Georgios Papastamkosin laatima kysymys numero 4 (H-0784/07)

Aihe: Euroopan unionin turvallisuusstrategia

Mitä tuloksia tähän mennessä on saatu Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta? Voisiko neuvosto erityisesti kertoa, mitä tuloksia on saatu turvallisuusalueen laajentamisesta Euroopan reuna-alueille? Onko neuvosto tyytyväinen strategiaan ”rauha alueellisen yhdentymisen kautta” ja ”alueellinen yhdentyminen rauhan kautta” EU:n geopoliittisilla ulkoreunoilla?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Arvoisa puhemies, hyvä parlamentin jäsen, niiden neljän vuoden aikana, jotka ovat kuluneet Euroopan turvallisuusstrategian hyväksymisestä joulukuussa 2003, Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kehittynyt voimakkaasti.

Me olemme reagoineet menestyksekkäästi Euroopan strategiassa tunnistettuihin uhkiin, noudattaen johtoajatusta, joka on antanut suunnan lähestymistavallemme. Meidän on pitänyt olla aktiivisempia, johdonmukaisempia ja myös kyvykkäämpiä. Uudet uhkat, joita on terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen, alueelliset konfliktit, valtioiden rappeutuminen ja järjestäytynyt rikollisuus, on vastattu monilla konkreettisilla toimilla, jotka kuvastavat Euroopan unionin tällä hetkellä käytettävissä olevien keinojen määrää. Näihin kuuluvat diplomaattinen toiminta, siviili- ja sotilasoperaatiot ja kauppaan ja kehitykseen liittyvät toimet.

Olemme tukeneet tehokasta monenvälisyyttä ylläpitäen ja lisäten yhteistyötämme Yhdistyneiden Kansakuntien kriisinhallinnan kanssa, ja olemme tukeneet terrorismin torjuntaa ja asesulkua. Euroopan turvallisuuteen ja puolustuspolitiikkaan liittyvät operaatiomme ovat näkyvin panoksemme maailmanlaajuisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi, ja ne ovat osoitus valmiudestamme kantamaan maailmanlaajuista vastuuta. Vuodesta 2003 lähtien olemme käynnistäneet eri puolilla maailmaa 16 kriisinhallintaoperaatiota, joista neljä on ollut sotilaallista ja 12 siviilioperaatiota. Näitä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioita on kolmessa maanosassa ja ne vaihtelevat puhtaasti sotilaallisista operaatioista, joihin sisältyy myös turvallisuusalan uudistaminen ja instituutioiden kehittäminen, poliisioperaatioihin oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen varmistamiseksi. Acehista Ramallahiin, Kinshasasta Sarajevoon, EU on rauhan ja vakauden aikaansaamisen tärkein katalysaattori.

Unionin paineet ovat kuitenkin lisääntymässä. Olemme juuri periaatteessa päättäneet johtaa sotilasoperaatiota Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa tarkoituksena auttaa saamaan Darfurin kriisin alueelliset seuraukset päättymään. Lisäksi olemme valmiit johtamaan poliisioperaatiota oikeusperiaatteen toteutumisen varmistamiseksi Kosovossa. Olemme työskennelleet aktiivisesti ja kaikin käytettävissämme olevin keinoin naapurialueidemme rauhan ja vakauden puolesta alueella, joka ulottuu Länsi-Balkanilta ja Itä-Euroopasta aina Välimerelle. Uskon, että korkean edustajan Javier Solanan tekemä työ, EU:n laajentumispolitiikka, Barcelonan prosessi, juuri täällä keskustelun kohteena ollut Euroopan naapuruuspolitiikka, EU:n erityisedustajat Bosnia ja Hertsegovinassa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, Moldovassa ja Etelä-Kaukasuksella, samoin kuin EU:n rooli Lähi-idän kvartetin ja Kosovon troikan jäsenenä sekä muut ETPP-operaatiot, joihin olen täällä viitannut, kuvastavat määrätietoisuuttamme, jolla pyrimme luomaan turvallisuuden naapurialueillamme.

  Georgios Papastamkos (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, kiitos vastauksestanne. Minulla on todella se käsitys, että Euroopan turvallisuusstrategia on osoittautumassa menestyksekkäämmäksi Euroopan mantereen ulkopuolisissa operaatioissa kuin se on EU:n sisällä syntyvien haasteiden kohtaamisessa. Katson, että sellaiset tilanteet kuin se, joka nyt on Kosovossa, syntymässä olevan kriisin hallinta, ehdollisuuspolitiikka entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa – ehdokasvaltiossa, jonka poliittinen järjestelmä on vakavasti sairas – sekä entisen Itä-Euroopan maista tulevia kollegoitamme askarruttava aiheellinen tai aiheeton venäläisvastaisuus – kaikki nämä yhdessä haastavat meidät muotoilemaan johdonmukaisemman ja tehokkaamman Euroopan turvallisuusstrategian.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Olemme juuri keskustelleet täällä täysistunnossa Euroopan naapuruuspolitiikasta, joka on tarkoitettu juuri kyseisellä alueella sijaitseville kumppaneillemme. Oletan, että yleinen johtopäätös oli, että siitä huolimatta, että vaikeuksia voi olla ja että parannuksia voitaisiin vielä tehdä, tämä strategiaamme kuuluva Euroopan naapuruuspolitiikka on toiminut hyvin ja taannut, että monet kumppaneistamme ja naapureistamme voivat nauttia vakaudesta, taloudellisesta edistyksestä ja taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä.

Monet kumppaneistamme ovat nyt tunnetuista historiallisista syistä luonnollisesti käymässä läpi niin sanottua siirtymävaihetta, demokratian vahvistumisen ja oikeusvaltioperiaatteen lujittumisen vaihetta. Kuten hyvin usein, tällaiset prosessit eivät ole ilman vaikeuksia, kuohuntaa ja ongelmia. Tämä pätee ehkä joihinkin näistä maista. Puhuimme hiljattain Georgiasta, jolloin sanoin, että toimin Georgian ja EU:n assosiaationeuvoston puheenjohtajana noin kolme viikkoa sitten ja että minulla oli tilaisuus ilmoittaa georgialaisille kollegoillemme, että esimerkiksi talouden alalla olemme voineet panna tyytyväisinä merkille talouskehityksessä saavutetun huomattavaa edistystä huolimatta niistä ongelmista, joita maalla on Venäjän kanssa. Meidän on siksi oltava valmistautuneita merkittävään edistymiseen, jota me odotamme ja haluamme, mutta tunnetuista syistä meidän on myös joskus varauduttava taka-askeliin, joiden vilpittömästi toivomme olevan väliaikaisia. Toivomme, että nämä valtiot ja maat palaavat taas nopeasti kohti edistystä ja oikeusvaltioperiaatteen lujittamista.

Minun on siksi kerrottava parlamentin jäsenelle aivan vilpittömästi, että vaikka meillä Euroopan unionin kansalaisilla on joskus tapana olla hyvin vaatimattomia saavutustemme kapasiteetin ja itse saavutusten suhteen, meidän on myös oltava hiukan ystävällisempiä itseämme kohtaan. Mielestäni olemme vaikeuksista huolimatta saaneet aikaan jotain.

  Gay Mitchell (PPE-DE).- (EN) Ottaen huomioon sen, mitä unionin perussopimuksissa todetaan, ja mikä on uudistussopimuksen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskeva sisältö, ottaen huomioon sen, mitä Ranskan tasavallan presidentti sanoi täällä eilen, ja lisäksi sen, että Ranskasta tulee ensi vuonna puheenjohtaja, pyydän neuvostoa kertomaan parlamentille, onko sen suunnitelmissa Euroopan unionin kattava yhteinen puolustuspolitiikka tämän parlamentin toimikauden aikana tai seuraavassa parlamentissa. Milloin neuvoston mielestä tämä mahdollisesti toteutuisi?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, neuvosto ei kommentoi Euroopan unionin valtionpäämiesten pitämiä puheita. Olen luonnollisesti kuitenkin pannut merkille presidentti Sarkozyn, EU:n hyvin tärkeän jäsenvaltion päämiehen lausunnon. Siitä, onko meidän tarkoitus edetä tuohon suuntaan vai ei, kohti tehostettua puolustusta, on asia, josta neuvosto päättää, ja kuten voitte kuvitella, en voi odottaa neuvoston päätöstä. Jos neuvosto niin päättää – ja kuten tiedätte, puolustus on erikoisalue, joka vaatii hyvin vahvaa yksimielisyyttä – silloin tietenkin voimme kulkea tuota tietä. Päätös on kuitenkin luonnollisesti neuvoston käsissä. Minulla ei ole kristallipalloa, enkä siksi voi kertoa teille, miten pitkälle tämä ajatus tulevaisuudessa etenee. Se jää nähtäväksi, mutta koska se on presidentti Sarkozyn ajatus, sitä varmasti kuunnellaan hyvin tarkkaavaisesti kuten kaikkia hänen ehdotuksiaan.

  Puhemies. − (PT)

Bernd Posseltin laatima kysymys numero 5 (H-0788/07)

Aihe: Makedonian liittymisneuvottelut

Mitä mieltä neuvosto on Makedonian nykyisestä EU:hun lähentymisestä, ja milloin se katsoo voivansa ilmoittaa, mitä päivämäärää pidetään mahdollisena tai suotavana liittymisneuvottelujen käynnistämiselle?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Arvoisa puhemies, hyvä parlamentin jäsen, joulukuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätös myöntää hakijamaan asema entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle oli tunnustus maalle sen toteuttamista uudistuksista. Eurooppa-neuvosto totesi, että tulevia toimenpiteitä harkittaessa on otettava huomioon ensikin neuvoston 12. joulukuuta 2005 antamissa päätelmissä edellytetty laajentumisstrategiaa koskeva keskustelu –neuvostossa päätettiin laajentumista koskevasta uudesta yksimielisyydestä, joka saavutettiin 14.–15. joulukuuta 2006 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa – toiseksi Kööpenhaminan poliittisten kriteerien noudattaminen entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, kolmanneksi vakautus- ja assosiaatioprosessin asettamat vaatimukset ja vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tehokas täytäntöönpanoja lopuksise, että komission lausunnossa mainittujen muiden kysymysten ratkaisemisessa ja jäsenyyttä koskevien kriteerien täyttämisessä ja Eurooppa-kumppanuuden painopisteiden täytäntöönpanossa on vielä edistyttävä huomattavasti.

Komissio on välikertomuksissaan tarkastellut kehitystä yksityiskohtaisesti. Arvioituaan tilannetta entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa sellaisena, kuin se on komission vuoden 2006 kertomuksessa, neuvosto piti istunnossaan 11.–12. joulukuuta 2006 valitettavana, että merkille pantu uudistusvauhti oli vuonna 2006 hidastunut. 14.–15. joulukuuta 2006 Eurooppa-neuvosto toisti, että kunkin maan lähentyminen Euroopan unioniin riippuu maan omista ponnisteluista sen pyrkiessä noudattamaan Kööpenhaminan kriteereitä ja vakautus- ja assosiaatioprosessissa vahvistettuja edellytyksiä. Eurooppa-neuvosto kehotti maata nopeuttamaan uudistusten toteutusvauhtia keskeisillä aloilla ja Eurooppa-kumppanuuksien puitteissa määritettyjen painopisteiden täytäntöönpanoa liittymisprosessin jouduttamiseksi. Euroopan unionin ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen vakautus- ja assosiaationeuvoston neljäs kokous pidettiin 24. heinäkuuta. Erityisen tärkeänä seikkana niissä viesteissä, joita unionin yhteisessä kannassa esitettiin vakautus- ja assosiaationeuvostolle, oli vaatimus, että vakaus ja demokraattisten instituutioiden asianmukainen toiminta ovat perustekijöitä niiden poliittisten edellytysten kannalta, jotka ovat olennaisia EU:n jäsenyyteen etenemisen varmistamisessa. Sellaisten instituutioiden kuin hallituksen, parlamentin ja presidentin on toimittava ja oltava yhteistyössä tehokkaasti. Niiden on myös täytettävä eriytetyt tehtävänsä ja toimittava vuorovaikutuksessa perustuslaissa säädetyllä tavalla. On luotava rakentava poliittinen ilmapiiri ja pidettävä sitä yllä, jotta maa voi keskittyä uudistuksiin, jotka ovat välttämättömiä sen unioniin etenemisen kannalta. On myös jatkettava ponnisteluja luottamuksen aikaansaamiseksi etnisten yhteisöjen välille kaikilla tasoilla. Unioni muistutti, että Ohridin puitesopimuksen täytäntöönpanon jatkaminen on poliittisten edellytysten tärkein osa. On välttämätöntä ponnistella kaikin tavoin laajimman mahdollisen poliittisen yksimielisyyden saavuttamiseksi siihen liittyvistä uudistuksista, sopimuksen kirjainta ja henkeä täysin noudattaen.

Lisäksi kokouksessa muistutettiin tärkeydestä edistyä oikeus- ja sisäasioiden aloilla, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnassa. Samalla neuvosto myös muistutti siitä, että alueellinen yhteistyö ja hyvät naapuruussuhteet ovat EU:n integraatioprosessin keskeinen osa. Lopuksi haluan todeta, että neuvosto tarkastelee hyvin huolellisesti komission 6. marraskuuta julkaisemaa kertomusta, joka on ensi joulukuussa pidettävän yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston päätelmien aiheena.

  Bernd Posselt (PPE-DE).- (DE) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kiitos teille erittäin tyhjentävästä vastauksestanne. Minulla on vain kaksi lyhyttä täydentävää kysymystä. Ensinnäkin, onko mielestänne mahdollista, että liittymisneuvottelujen avaamisen ajankohdasta päätetään ensi vuoden aikana? Hakijamaa-asema on peräisin yli kahden vuoden takaiselta ajalta, ja on varmasti korkea aika ajatella ajankohdan määrittämistä.

Toinen lisäkysymykseni: miten on tarkoitus toimia, pyritäänkö tässä yhtäaikaiseen toimintaan muiden valtioiden kuten Serbian liittymisen kanssa, vai käsitelläänkö tätä valtiota todella muista erillisenä?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Kuten parlamentin jäsen ymmärtänee, en voi sanoa, voimmeko vai emmekö voi päättää entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian liittymisneuvottelujen aloittamisen ajankohdasta ensi vuonna. Vaikeita ja vaativia ehtoja ja edellytyksiä on täytettävä ennen kuin kyseiset neuvottelut voidaan aloittaa. Siten entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle ilmoitetaan liittymisneuvottelujen aloittamisen ajankohdasta ennemmin tai myöhemmin sen mukaan, miten se täyttää kyseiset edellytykset ja ehdot. Toteaisin kuitenkin, että ehdokasmaa itse on parempi vastaamaan tähän kysymykseen kuin Euroopan unioni.

Liittymisprosessien yhdistämisestä totean, että puheenjohtajavaltio pitää kiinni ja on aina pitänyt kiinni siitä, että kutakin ehdokasvaltiota on arvioitava erikseen, sen omilla ansioilla. Jos ehdokasvaltio on liittymiskelpoinen, koska se täyttää liittymisneuvottelujen aloittamiseen vaadittavat sitoumukset ja ehdot, sille olisi myönnettävä kyseinen asema riippumatta siitä, mitä muita ehdokasvaltioita koskevissa rinnakkaisissa prosesseissa tapahtuu.

  Puhemies. − (PT)

Sarah Ludfordin laatima kysymys numero 6 (H-0790/07)

Aihe: Tiikerien suojelu

Mitä EU on tehnyt ja mitä tulevaisuuden toimenpiteitä se harkitsee kannustaakseen ja avustaakseen Intiaa ja muita asianosaisia maita niiden tiikerikantojen suojelemisessa siten, että paikallinen väestö olisi mukana suojelemassa kyseisiä eläinkantoja.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Arvoisa puhemies, hyvä parlamentin jäsen, villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES) antaa kansainvälisen oikeudellisen kehyksen tiikereiden ja muiden uhanalaisten lajien säilyttämiselle. EU ja sen jäsenvaltiot tukevat voimakkaasti CITES-sopimusta niin poliittisesti kuin taloudellisesti.

Viime vuosina EU on painottanut erityisesti tarvetta keskittyä enemmän CITES-valvonnan käytännön soveltamistyöhön, jotta voitaisiin vähentää laitonta teurastusta ja kauppaa ja taata lajien kestävä kauppa. Tämän tarpeen korostamiseksi komissio julkaisi 13. heinäkuuta 2007 suosituksen N:o 207/425/EY, jossa määritettiin joukko toimia luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanemiseksi. Laji ”pantera tigris” on puolestaan sisällytetty 9. elokuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1332/2005 liitteessä A olevaan luetteloon, ja se on sisällytetty myös CITES-yleissopimuksen liitteessä I olevaan luetteloon, mikä tarkoittaa, että tuon lajin yksilöitä voidaan siirtää vain poikkeuksellisissa olosuhteissa ja tiukkoja kriteereitä soveltaen. Jos nuo kriteerit täytetään ja jos sellainen päätös, jolla kauppa sallitaan, mahdollistetaan, on oltava saatavilla takeet siitä, että toiminta ei ole lajien suojelutilanteen kannalta vahingollista.

Kiinnitämme myös huomiotanne tarpeeseen saada aikaan kansainvälistä yhteistyötä ja erityisesti kehittää valmiuksia helpottaa luonnonvaraisten kasvien ja eläinten suojelun ja kestävään käyttöön tähtäävän politiikan täytäntöönpanoa niissä valtioissa, joissa tällaisia lajeja esiintyy. Siten EU tuki Aasian suuria kissaeläimiä koskevia päätöksiä, jotka hyväksyttiin CITES-sopimuspuolien neljännessätoista kokouksessa kuluvan vuoden alussa ja joilla pyritään täytäntöönpano- ja suojelutoimien tehostamiseen.

Lisäksi olemme valmistautuneet antamaan apua Intialle ja alueen muille valtioille näiden päätösten täytäntöönpanossa. Olemme tietoisia siitä, että suojelutoimenpiteiden tehokas täytäntöönpano vaatii paikallisen väestön osallistumista. Olemme painottaneet, että CITES-yleissopimuksen avulla on varmistettava paikallisten ja maaseudun yhteisöjen tuki ja yhteistyö luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön hoidossa ja näin ollen niiden laittoman kaupan torjunnassa.

  Sarah Ludford (ALDE).- (EN) Paljon kiitoksia puheenjohtajavaltiolle tästä, ja luen kyllä mainitut asiakirjat.

Ongelmana kuitenkin on, että tiikereiden tilanne on kriisissä. Luonnonvaraisena niitä on jäljellä luultavasti vain 3 000 yksilöä. Ne voivat kuolla sukupuuttoon vuoteen 2020 mennessä. Suurin ongelma on salametsästys, jota pitää yllä tiikerin nahkojen ja osien tuottoisa laiton kauppa, jonka sanotaan ulottuvan Itä-Eurooppaan. Intian metsäalan viranomaiset ovat kroonisen rahoituksen puutteen vuoksi kyvyttömiä selviytymään salametsästäjäliigoista. Voiko EU auttaa tässä? Onko meillä erityishankkeita?

Eräs kiinalainen virkamies sanoi äskettäin, että on hyvin vaikea vastustaa paineita aloittaa tiikereillä käytävä kauppa. Koulutus on tässä varmasti keskeistä, mutta sen lisäksi paikallisille ihmisille on annettava taloudellista tukea paremman tason ylläpitämiseksi. Mitä erityishankkeita EU:lla on tällä hetkellä?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Arvoisa parlamentin jäsen voi varmaankin todeta, että olen laajasti, seikkaperäisesti ja yksityiskohtaisesti viitannut siihen kansainväliseen oikeudelliseen kehykseen, jonka puitteissa Euroopan unioni on olemassa ja toimii. Olen luonnollisesti myös ilmaissut neuvoston halukkuuden, valmiuden ja sitoumuksen tehdä kaikkensa tämän kansainvälisen kehyksen puitteissa sen varmistamiseksi, että siihen sisältyviä toimenpiteitä sovelletaan tehokkaasti.

Lisäksi olen sanonut hyvin avoimesti, että tunnustamme, että meidän on työskenneltävä aina yhdessä paikallisen väestön kanssa, jolla on suora yhteys kyseisiin uhanalaisiin lajeihin. Salametsästyksen ja muun vastaavan toiminnan torjuminen ei ole helppoa, kuten näistä tilanteista kokemusta omaavat ihmiset tietävät. He tietävät, että toiminnan torjuminen on vaikeaa mutta välttämätöntä. Siihen arvioon yhdyn.

Koko Euroopan julkinen mielipide on puolellanne, koska se, mitä äskettäin on nähty uhanalaisten lajien laittoman kaupan yhteydessä osoittaa, että ihmiset tiedostavat aikaisempaa paljon paremmin tarpeen tuoda näitä asioita esiin. Julkisen mielipiteen paine ja näiden tilanteiden yhteydessä niihin kiinnitetty huomio on siksi nyt paljon suurempi kuin aikaisemmin. On siksi selvää, että tuohon yleisön tietoisuuteen voi luottaa, mikä on välttämätöntä myös sen varmistamisessa, että sekä unioni että sen jäsenvaltiot pystyvät toimimaan aikaisempaa tehokkaammin. Kuten sanoin, meidän on tiedostettava, että torjuminen on vaikeaa.

  David Martin (PSE).- (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, te olette tehnyt hyvin selväksi, että te ja neuvosto kokonaisuudessaan olette sitoutuneet tiikerien suojelemiseen ja säilyttämiseen. Myös Intian pääministeri on lukuisissa lausunnoissaan ilmaissut voimakkaan sitoutumisensa tiikerien puolustamiseen. Koska olemme neuvottelemassa Intian kanssa kahdenvälisesti uuden EU:n ja Intian välisen kahdenvälisen sopimuksen solmimiseksi, katsotteko, että tämä on asia, jonka voisimme sisällyttää tähän sopimukseen ja että voisimme mennä nykyisiä CITES-sopimuksen mukaisia sopimuksia pidemmälle, jotta voisimme auttaa esimerkiksi koulutuksessa ja suojelussa – senkaltaisissa toimenpiteissä, joista Sarah Ludford puhui?

  Reinhard Rack (PPE-DE).- (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kysymykseni käsittelee tätä ongelmaa mutta hieman eri näkökulmasta. Olen sitä mieltä – asia, jonka te aivan aiheellisesti mainitsitte – että nyt keskusteltavan kaltaiset kysymykset herättävät suuressa yleisössä voimakkaita tunteita. Toisaalta – tekin viittasitte oikeudelliseen tilanteeseen – voidaan kysyä, onko todella oikein, että me Euroopan unionissa vaadimme itsellemme lainsäädäntö- tai sopimusperusteisia valtuuksia kaikissa asioissa, jotka koskettavat syvästi jotakuta EU:ssa. Eikö meidän pitäisi pysyä näissä asioissa hieman kohtuullisempina?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Arvoisa puhemies, minun on kyllä tunnustettava, että en täysin ymmärtänyt toista kysymystä, mikä ehkä johtui viivästyksistä tulkkauksessa.

Kun kyse on tiikereistä ja Intian kanssa käytävästä vuoropuhelusta, minun sanottava aivan vilpittömästi ja suoraan, että se on erityiskysymys, jota en ole pohtinut mutta jota pohdimme tulevaisuudessa. Siksi panen merkille parlamentin jäsenen ehdotuksen. Kahdenvälisessä vuoropuhelussamme Intian kanssa – EU–Intia- huippukokous on tulossa – voimme myös keskustella suojeltuja lajeja koskevasta kysymyksestä ja siitä, miten voimme paremmin suojella uhanalaisia lajeja.

Minun on tunnustettava, että luulen, että tulkkauksesta johtuen en ymmärtänyt teidän toista kysymystänne.

  Reinhard Rack (PPE-DE).- (DE) Paljon kiitoksia, ja pyydän anteeksi, että puhuin niin nopeasti. Varoin koko ajan ylittämästä puheaikaani. Mielestäni on tärkeää, että otamme esille tällaisia huolenaiheita, jos niillä on eurooppalaisten kannalta merkitystä. Toisaalta meidän olisi myös tiedostettava unionin oikeudelliset rajoitukset ja mahdollisuuksiemme mukaan kunnioitettava näitä rajoituksia.

Lähestymistapa, jota olette ehdottanut, vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta toisaalta meidän ei pitäisi asettaa itseämme alttiiksi moitteille, joiden mukaan unioni vaatii itselleen toimivaltaa kaikissa maailmanlaajuisissa asioissa.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT)Olen yhtä mieltä parlamentin jäsenen kanssa siitä, että Euroopan unioni ei voi eikä sen pitäisi vastata kaikesta ja ettei sitä pitäisi syyttää tai tuomita kaikesta. Perussopimusten mukaan monet näistä näkökulmista ja velvollisuuksista kuuluvat jäsenvaltioille, ja tässä tapauksessa ne voivat olla sekä jäsenvaltioiden että niiden valtioiden velvollisuuksia, joissa nämä tilanteet esiintyvät.

Euroopan unioni ei ole eikä se voi olla yleinen patenttiratkaisu. Tämä pätee erityisesti siksi, että on olemassa periaate, toissijaisuusperiaate, jota on aina kunnioitettava.

  Puhemies. − (PT)

Gay Mitchellin laatima kysymys nro 7 (H-0792/07)

Aihe: EU:n ulkopuoliset rahoituspalvelukeskukset

Aikooko neuvosto antaa lausunnon siitä, kuinka se suhtautuu EU:n ulkopuolisiin rahoituspalvelukeskuksiin kaikkia osapuolia kiinnostavilla aloilla?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Arvoisa puhemies, hyvä parlamentin jäsen, toukokuussa 2006 antamissaan päätelmissä neuvosto oli tyytyväinen rahoituspalvelupolitiikkaa vuosiksi 2005–2010 koskevaan komission valkoiseen kirjaan. Neuvosto oli erityisen tyytyväinen ”rahoituspalvelujen ulkoisen ulottuvuuden kasvavasta merkityksestä esitettyihin ajatuksiin, joita ovat etenkin kolmansien maiden kanssa käytävän sääntelyvuoropuhelun syventäminen ja laajentaminen sekä maailmanlaajuisten rahapalvelumarkkinoiden edelleen avautumisen edistäminen”.

Ecofin-neuvosto tarkasteli 9. lokakuuta puheenjohtajavaltio Portugalin aloitteesta EU:n tärkeimpien kumppaneiden – Yhdysvaltojen, Japanin, Venäjän, Intian ja Kiinan – kanssa makrotaloudesta sekä rahoitus- ja sääntelykysymyksistä käydyn vuoropuhelun tilannetta. Keskustelussa korostettiin näiden strategisten vuoropuhelujen tärkeyttä. Tällaiset vuoropuhelut tekevät mahdolliseksi vahvistaa lähentymistä, yhteistyötä ja keskinäistä ymmärrystä kansainvälisten kumppaneiden kesken ja helpottaa vastaaville markkinoille pääsyä sekä edistää makrotalouden ja rahoitusalan vakautta. Vuoropuhelut ovat johtaneet merkittävään edistymiseen tilinpäätösstandardien lähentymisessä ja vastaavuudessa.

Neuvosto tukee komission tekemää työtä ja katsoo, että rahoitusmarkkinoiden maailmanlaajuistuminen vaatii lisää toimia lähentymisen ja yhteistyön aikaansaamiseksi kansainvälisellä tasolla, siinä komission ja neuvoston strategista näkemystä noudattaen, jossa Lissabonin strategian ulkoista ulottuvuutta on vahvistettava edistämällä sääntely-yhteistyötä ja siihen liittyvää kansainvälistä toimintaa sekä standardien lähentymistä ja vastaavuutta.

Lisäksi korostettiin, että Euroopan unionin on tärkeä varmistaa tätä alaa koskeva johdonmukainen lähestymistapa ja katsottiin, että neuvoston tulee saada jatkuvasti ja säännöllisesti tiedot näiden vuoropuhelujen kehityksestä.

  Gay Mitchell (PPE-DE).- (EN) Kiitän neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta. Onko tämä neuvoston puheenjohtajavaltio tietoinen siitä, että on olemassa ajatussuunta, jonka mukaan kehitysmaat voisivat hyötyä suuresti rahoituspalvelualasta? Kun otetaan huomioon erityisesti Portugalin kokemukset Afrikassa, kysyn neuvoston puheenjohtajalta, mikäli hänellä ei ole vastausta nyt muistiossaan, voisiko hän saattaa tämän asian tarkasteltavaksi ja toteutettavaksi, koska se voi hyvinkin olla tie paitsi auttaa kehitysmaita myös saada aikaan maailmanlaajuista vaihtoa, joka hyödyttäisi suuresti myös tätä osaa maailmasta.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Parlamentin jäsen on oikeassa, minulla ei ole kirjoitettua vastausta muistiossani annettavaksi teille, mutta saatte kuulla kantani. Tämän asian osalta meillä oli tänä aamuna hyvin mielenkiintoinen keskustelu, kun keskustelimme myös rahoituspalveluista ja joillakin rahoitusmarkkinoilla vallitsevaa kuohuntaa koskevista kysymyksistä.

Yksi asia, joka on mielestäni olennainen suhteessa Afrikkaan ja joka liittyy läheisesti EU–Afrikka-huippukokoukseen, on Afrikan asema globalisaatiossa: Olisiko Afrikan oltava täysipainoinen kumppani – kuten sen meidän mielestämme pitäisi – globalisaation esiin tuomissa ongelmissa ja haasteissa, pitäisikö Afrikan olla aktiivinen kumppani, ja pitäisikö sillä olla käytössään tehokkaat välineet, niin että se voi todella olla täysipainoinen kumppani globalisaatiossa? Vai haluammeko sittenkin Afrikan, joka on tuomittu sotaan, turvattomuuteen, alikehitykseen ja köyhyyteen?

Siksi tätä taustaa vasten rahoitusvälineet tai muut välineet, aloitteet tai mekanismit, jotka voisivat todella antaa Afrikalle sijan meidän kaikkien joukossa, Euroopan unionissa ja muiden suurten kasvavan talouden ryhmittymien joukossa sekä keskustelujen asialistalla, keskustelu globalisaatiosta ja globalisaation teema ovat erittäin kannatettavia.

  Mairead McGuinness (PPE-DE).- (EN) Arvoisa puhemies ja arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kiitos teille, että voitte olla täällä yliajalla kuten me muutkin, olemme siitä kiitollisia.

Mitkä mielestänne ovat suuremman edistymisen esteet tällä alalla, ja oletteko sitä mieltä, että kun otetaan huomioon, miten asiat nyt ovat, on tehty riittävästi? Nyt on kyse kuluttajien luottamuksesta rahoituspalvelualaan sekä Euroopan sisällä että sen ulkopuolella.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Tätä asiaa, muun muassa näiden vuoropuhelujen toimeenpanoa tämän erityisalueen osalta, joka on osa minulle esitettyä kysymystä, on johtanut komissio, ja se kuuluu sen vastuulle. Minun on myös tunnustettava, että en ole rahoitusalan asiantuntija ja ettei minulla siksi ole yksityiskohtaista tietämystä erityisalan osaamista vaativan vastauksen antamiseksi. Pyydätte tuollaista vastausta, mutta en pysty antamaan teille sellaista. Voin antaa teille poliittisen vastauksen, jossa hahmotellaan uutta todellisuutta, edessä olevia uusia ongelmia ja uusia haasteita mutta myös uusia mahdollisuuksia. Tätä kysymystä pitäisi nyt olla tarkasteltu ja kypsytelty ennätyksellisissä määrin. Myös meidän Euroopan unionissa on luonnollisesti etsittävä asianmukaisia vastauksia, jos ongelmia syntyy, ja tarvittavien välineiden on myös oltava käytettävissämme, kun kehitystä ja edistystä on saatava aikaan.

En pysty kertomaan teille tarkasti, mitä esteitä on mahdollisesti ilmennyt tai voi ilmaantua, mutta voin antaa teille, kuten jo olen tehnytkin, käsityksen siitä, mikä EU:n politiikka ja neuvoston vastuu tällä alalla on ollut. Lopuksi totean, että olen hyvin iloinen, että saatoin jatkaa läsnäoloani täällä kanssanne, erityisesti koska tämä toimikausi on päättymässä. Minulla on enää vain yksi mahdollisuus olla kanssanne, joten minun täytyy käyttää tämä kokemus hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla.

  Puhemies. − (PT)Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 19.45 ja sitä jatkettiin klo 21.05.)

Puhetta johti
varapuhemies Edward McMILLAN-SCOTT