Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 14. marraskuuta 2007 - Strasbourg

15. Yhteisön alueella olevia avoimia työpaikkoja koskevat neljännesvuosittaiset tilastot (keskustelu)

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana Alexandru Athanasiun työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön alueella olevia avoimia työpaikkoja koskevista neljännesvuosittaisista tilastoista (KOM(2007)0076 – C6-0090/2007 – 2007/0033(COD)) (A6-0335/2007).

  Joe Borg, komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, tämän asetuksen tavoitteena on luoda oikeudellinen kehys avoimia työpaikkoja koskevien neljännesvuosittaisten tilastojen keräämiselle. Komissio ja Euroopan keskuspankki tarvitsevat avoimia työpaikkoja koskevat neljännesvuosittaiset tiedot taloudellisen toiminnan eri alojen mukaan eriteltyinä talous- ja rahapolitiikkaa varten. Niiden avulla voidaan seurata työmarkkinoiden lyhytaikaisia suuntauksia ja arvioida suhdannevaihteluita. Tilastojen tärkeyden vuoksi ne sisällytettiin komission vuonna 2002 Euroopan parlamentille ja neuvostolle euroalueen tilastoista antamassa tiedonannossa määriteltyihin Euroopan talouden pääindikaattoreihin. Avoimia työpaikkoja koskevat neljännesvuosittaiset tiedot ovat vain yksi indikaattoreista, joille ei vielä ole kehitetty oikeusperustaa. Ehdotetussa asetuksessa säädetään mekanismista avoimia työpaikkoja koskevien yhdenmukaisten ja ajantasaisten tietojen saannin takaamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.

Ymmärtääkseni useista komission ehdottamassa asetuksessa käsitellyistä kysymyksistä keskusteltiin ja joitakin muutoksia ehdotettiin. Parlamentin mietinnön sisältämiin tarkistuksiin sisältyvät neuvoston esittämät muutokset, ja teille tänään hyväksyttäväksi esitetty teksti heijastaa kolmen asiaa käsitelleen toimielimen – Euroopan komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin – välillä saavutettua kompromissia. Nämä kolme toimielintä ovat myös sopineet, että asetus tulisi voimaan mahdollisimman pian. Se mahdollistaa asetuksen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä. Kiitän esittelijä Alexandru Athanasiuta hänen hyvästä yhteistyöstään ja aiheen tuntemuksestaan.

  Alexandru Athanasiu (PSE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat neuvoston ja komission edustajat, hyvät naiset ja herrat, haluaisin ensin kiittää kollegojani, jotta antoivat tämän mietinnön tehtäväkseni, samoin kuin varjoesittelijöitä heidän panoksestaan.

Yhteiskunnassa, jossa elämme, tiedonkeruu on selvästikin oleellinen analysointiväline. Avoimia työpaikkoja koskevia tietoja ei käytetä pelkästään talouden tilanteen arvioimiseen vaan myös tiettyjen politiikkojen määrittämiseen ja muokkaamiseen. Avoimia työpaikkoja koskevat tilastot vaikuttavat nykyään suoraan rahoitusmarkkinoihin. Luokituslaitokset odottavat näitä lukuja ja antavat neuvoja niistä saatujen tietojen perusteella.

Arvoisa puhemies, saanen todeta, että tilastot ovat vaativa aihe. Tähän sopii lainata G. O. Ashleyn kuuluisaa lausahdusta: ”Muiden ennustustekniikoiden tavoin myös tilastollisista menetelmistä puhutaan erikoiskielellä, jolla pyritään tarkoituksellisesti pimittämään menetelmiä muilta kuin asiaan vihkiytyneiltä.” Käsitellessämme tätä tekstiä yhdessä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa kollegani ja minä pyrimme korostamaan kolmea näkökohtaa.

Ensimmäinen on asetuksen poliittinen näkökohta: on tuotava jälleen kerran esiin myös tällaisen tilastovälineen yhteydessä EU:n kansalaisten vapaan liikkuvuuden käsite sekä ehdoton, rajoittamaton ja esteetön mahdollisuus työhön. Toinen on sosiaalinen näkökohta: on helpotettava kaikkien ihmisten mahdollisuuksia Euroopassa löytää sopiva työpaikka ja saada tietoa avoimista työpaikoista kaikkialla Euroopan unionissa. Kolmas on tekninen näkökohta – josta saamme kiittää komissiota ja neuvostoa – eli tietojen laatu. Kyse on järjestelmästä, jossa on yhdenmukaiset menettelyt ja tehokkaasti päivittyvät järjestelyt tilastotietojen keruuta varten, toisin sanoen entistä paremmasta tavasta hankkia tarkkoja tietoa.

Kuten tiedätte, arvoisa puhemies ja hyvät naiset ja herrat, meillä ei ollut aiemmin mitään muuta kuin herrasmiessopimus eli tilastotietojen keruu oli vapaaehtoista. Jos halutaan tarkkoja analyyseja, tietojen keruun on oltava pakollista ja yhdenmukaista. Siksi asetus on parempi oikeusperusta kuin direktiivi, koska asetuksen säännökset ovat kaikkialla unionissa samat toisin kuin direktiivin. Jäsenvaltioilla ei ole valtuuksia soveltaa niitä vain vaillinaisesti tai valikoivasti eivätkä ne voi valita, millä menetelmillä pyrkiä säädettyihin tavoitteisiin.

Yksi Lissabonin strategian tavoitteista on saada enemmän ihmisiä työmarkkinoille, ja samanaikaisesti on luotava lisää työpaikkoja, minkä vuoksi tarvitaan paras mahdollinen työvoiman kysynnän ja tarjonnan tietojärjestelmä. Tietojen laatu voi olla menestyksen avain, ja me kaikki tiedämme, että nykypäivänä tieto on valtaa. Se soveltuu niin talouteen kuin muihinkin aloihin, ja siksi arvioitiin, että on välttämätöntä kehittää ja julkaista avoimia työpaikkoja koskeva rakenteellinen indikaattori, jolla voidaan mitata täsmälleen sitä, miten kapeat työmarkkinat ovat ja minkä alan osaajista on pulaa.

Komissio ja Euroopan keskuspankki tarvitsevat myös neljännesvuosittaisia tietoja avoimista työpaikoista voidakseen seurata avoimien työpaikkojen määrän vaihteluita tietyillä talouden aloilla. Avoimia työpaikkoja koskevat luvut sisältyvät Euroopan talouden pääindikaattoreiden luetteloon, ja niitä tarvitaan EU:n ja euroalueen työmarkkinoilla vallitsevien olojen arvioimiseen EMU-toimintasuunnitelman mukaisesti.

Arvoisa puhemies, päätän puheenvuoroni lainaamalla isä Pierreä, joka on sanonut, että monet poliitikot ovat tutustuneet köyhyyteen vain tilastojen kautta eikä kukaan ole vielä vuodattanut kyyneleitä tilastojen vuoksi. Meidän ei pitäisi tarvita vakuutteluja kaikkien tarvittavien tilastotietojen keräämiseen käytettävän teknisesti tehokkaamman mekanismin tarpeellisuudesta. Poliitikkoina voimme hoitaa työmme auttamalla ihmisiä löytämään sopivaa työtä. Näiden tilastojen avulla voimme helpottaa heidän ponnistelujaan.

  José Albino Silva Peneda, PPE-DE-ryhmän puolesta. –(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin ensin kiittää esittelijä Alexandru Athanasiuta, jonka olen saanut tavata viime kuukausien aikana useita kertoja ja joka esittelee nyt mielestäni hienon työn tuloksia.

Olen seurannut tänään keskustelun aiheena olevan mietinnön sisällön laatimista ja neuvotteluja komission ja neuvoston kuluvan vuoden kesäkuusta lähtien, ja voin nyt PPE-DE-ryhmän puolesta turvallisesta sanoa, että on saatu aikaan laadukas ja erittäin perusteltu kompromissiteksti. Jos parlamentti hyväksyy tarkistukset komission ehdotukseen tässä täysistunnossa, kuten toivon sen tekevän, tiedämme, että neuvosto on jo sanonut, että se myös hyväksyy saman tarkistetun ehdotuksen asetukseksi.

Uskon, että tämä mietintö osoittautuu hyödylliseksi välineeksi niiden EU:n sektorien ja alueiden tunnistamiseen, joilla tarvitaan työntekijöitä, ja siten vakavaraisuuden edistämiseen ja koulutuksen parempaan hallintaan. Haluaisin kiinnittää huomion erääseen mielestäni myös tärkeään näkökohtaan: tämän mietinnön sisältö ei aiheuta suurempaa byrokraattista rasitusta tai lisää merkityksetöntä lainsäädäntöä, koska sen nykyisessä versiossa vältetään aloitteiden toistaminen eikä siihen sisälly jo käytettävissä olevia välineitä.

Samaan aikaan mietintö on myös hyvä kompromissi tilastotietojen hankinnan tarpeen ja sen välillä, että on varmistettava, että tarpeettomat byrokraattiset menettelyt eivät rasita liikaa yrityksiä, varsinkaan pieniä ja keskisuuria.

Siksi uskon, että kaikki ehdot täyttyvät, jotta ehdotus voidaan hyväksyä nyt ensimmäisessä käsittelyssä, ja sitä päätöstä suosittelen tälle istunnolle.

  Proinsias De Rossa, PSE-ryhmän puolesta.–(EN) Arvoisa puhemies, kun käytettävissäni on tänään kokonaiset neljä minuuttia, mikä on 400 prosenttia enemmän kuin yleensä, minun on yritettävä välttää liiallista puheliaisuutta. Niinpä käyn heti asiaan.

Tämän ehdotetun asetuksen poikkeuksellisen teknisestä luonteesta huolimatta ei pidä väheksyä sen arvoa EU:lle ja jäsenvaltioille. Lissabonin agendan uudelleen käynnistäminen vuonna 2005 parempien työpaikkojen luomiseksi synnyttää tarpeen saada Euroopan avoimia työpaikkoja koskevia tarkkoja, ajantasaisia ja vertailukelpoisia tilastotietoja alueen ja taloudellisen toiminnan eri alojen mukaan. Se on ratkaisevan tärkeää, jos haluamme suunnitella työmarkkinoiden tarpeita ja työmarkkinoille siirtyvien tarpeita.

Olen tyytyväinen siihen, että me tässä tapauksessa neuvottelemme asetuksesta direktiivin sijaan, koska asetuksen täytäntöönpano on nopeampaa sen hyväksymisen jälkeen. Se on tietysti myös suoraan ja yhtäläisesti sovellettavissa kaikissa jäsenvaltioissa eikä siksi ole mahdollista, että eri jäsenvaltioissa syntyisi erilaisia määritelmiä tai tulkintoja. Sitä ei esimerkiksi tarvitse saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä, millä vältetään siitä johtuvat mahdolliset viiveet.

Tämä on loistava esimerkki siitä, miten EU voi tuottaa jäsenvaltioiden työhön lisäarvoa, jota ne eivät voisi mitenkään saavuttaa toimimalla yksin tai edes yhdessä. Asetusehdotuksen saaminen tähän vaiheeseen on kuitenkin kestänyt kaksi vuotta, ja siksi toivonkin, että neuvoston kanssa päästään sopimukseen ja asetus hyväksytään tässä ensimmäisessä käsittelyssä.

Tiedän, että me Irlannissa emme tuota avoimia työpaikkoja koskevia tietoja, mutta tilastotoimisto Central Statistics Office on jo ryhtynyt toimiin niiden hankkimiseksi. CSO on erittäin kunnioitettu ja toivotaan, että Irlanti pystyy vuoden sisällä osallistumaan järjestelmään täysipainoisesti.

Olen myös tyytyväinen ehdotukseen ottaa mukaan muun muassa henkilökohtaiset palvelut ja työpaikat maatiloilla, sekä työnantajat, joilla on alle kymmenen työntekijää, ja työsopimuksen luonteeseen. Tämä on mielestäni erityisen tärkeää siksi, että huoli työpaikkojen osa-aikaistumisesta kasvaa ja joustavan turvan lisääntyminen joillakin vuosineljänneksillä synnyttää pelkoja.

Toivon, että pääsemme sopimukseen ja voimme jatkaa työtä yhteisten tilastojen luomiseksi koko Euroopan unionissa.

  Marian Harkin, ALDE-ryhmän puolesta.–(EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi onnitella esittelijää hänen erinomaisesta työstään liittyen tähän ehdotukseen asetukseksi yhteisön alueella avoimena olevia työpaikkoja koskevien neljännesvuosittaisten tilastojen keräämisestä.

Ensin on sanottava, että korkealaatuiset, ajantasaiset ja relevantit tilastot ovat hyvien poliittisten päätösten perusta. Tämä koskee erityisesti EU:ta, missä kaikki 27 jäsenvaltiota yrittävät tässä nimenomaisessa asiassa saavuttaa Lissabonin tavoitteet. Kaikki jäsenvaltioille annettava apu ja tuki näiden tavoitteiden saavuttamiseen – uusien ja parempien työpaikkojen luomiseen – on mielestäni vaivan arvoista.

Tuen täysin ajatusta siitä, että vaikka jäsenvaltiot voivatkin itse kerätä tarvittavat tiedot tämän asetuksen mukaisesti tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi, komission on edelleen koordinoitava tilastotietojen yhdenmukaistamista. Olen tässä suhteessa vakuuttunut myös siitä, että tarvitsemme asetuksen – direktiivin sijaan – mutta että ehdotettu asetus on vähin, mitä tarvitaan haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi, eikä yhtään sen enempää.

Oletan, että minun ei tässä yhteydessä tarvitse muuta kuin sanoa, että olen erityisen iloinen nähdessäni, että pyydämme jäsenvaltioita lähettämään tietoja henkilökohtaisista hoitopalveluista sekä kotona tarjotuista ja muualla tarjotuista sosiaalipalveluista. Nämä tiedot ovat valtavan tärkeitä, koska hoitajien määrä EU:ssa kasvaa. Väestömme ikääntyminen on suuri väestörakenteellinen haaste, ja hoiva-ala on haasteeseen vastaamisessa oleellisessa asemassa. Ne meistä, jotka ovat niin onnekkaita, että saavat elää tarpeeksi pitkään, tarvitsevat todennäköisemmin jonkinlaista hoivaa, ja tämän alan työpaikkamarkkinat kasvavat varmasti EU:ssa. Vaikka suuri osa hoivatyöstä on ilmaista ja tulee jäämäänkin ilmaiseksi, työllistymismahdollisuudet tällä alueet lisääntyvät. Siksi tarvitsemme luotettavia, laadukkaita tilastoja, jotta voimme valmistautua vastaamaan ikääntyvän väestön haasteen hoivanäkökohtaan.

Lopuksi, kuten aiemmin yleisessä tai maailmanlaajuisessa yhteydessä totesin, laadukkaat, relevantit, ajantasaiset, vertailukelpoiset ja yhdenmukaiset tiedot ovat äärimmäisen arvokas väline hyvän politiikan luomisessa, mikä edellyttää tietysti sitä, että me poliitikkoina hyödynnämme saamiamme tietoja.

  Ewa Tomaszewska, UEN-ryhmän puolesta.–(PL) Arvoisa puhemies, Lissabonin ohjelman täytäntöönpano laadukkaiden työpaikkojen lisäyksen suhteen vaatii tiettyjä välineitä. Yksi niistä ovat yhteisön alueella avoimia työpaikkoja koskevat neljännesvuosittaiset tilastot. Eurostatilla on oltava oikeusperusta tietojen keräämiselle avoimista työpaikoista. Kirjoittamaton sopimus ei riitä eikä takaa tietojen vertailukelpoisuutta ja täydellisyyttä.

Seuraavaksi kommentoin joitakin yksityiskohtia. Ensimmäinen tarkistus tarkoittaa käytännössä pienyritysten byrokraattisen rasituksen lisäämistä, mutta juuri tällaisissa yrityksissä työntekijöiden osuus kasvaa yhä, ja siksi tiedot näiden yritysten tilanteesta ovat entistäkin hyödyllisempiä.

Tuen toista tarkistusta, jossa otetaan työmarkkinaosapuolet mukaan asetuksen täytäntöönpanoon.

Tarkistuksessa 3 parannellaan menetelmää tietojen toimittamiseksi myös silloin, kun ne hankittu vapaaehtoisesti, mikä tekee siitä ratkaisevan tärkeää.

Tuen myös tarkistusta 17, jossa taataan tietojen julkaiseminen ja annetaan siten mahdollisuus käyttää niitä käytännöllisempien johtopäätösten tekemiseen.

Haluan onnitella esittelijää.

  Jiří Maštálka, GUE/NGL-ryhmän puolesta.–(CS) Hyvät naiset ja herrat, haluaisin muiden mukana onnitella esittelijää ja kiittää häntä hänen mietinnöstään. Hänen tapaansa minäkin tuen mielipidettä siitä, että avoimia työpaikkoja koskevien korkealaatuisten ja vertailukelpoisten tilastojen kerääminen on yksi EU:n painopisteistä. Olen yhtä lailla varma siitä, että näiden tilastotietojen kerääminen pelkästään herrasmiessopimuksen pohjalta ei riitä ja että on välttämätöntä hyväksyä EU:n tason säädös, jotta taataan yhdenmukaisten ja korkealaatuisten tilastojen tuottaminen kaikissa jäsenvaltioissa. Vain komissio voi koordinoida tilastotietojen tarvittavaa yhdenmukaistamista yhteisön tasolla.

Puolsin hiljattain samaa näkemystä, kun ilmaisin mielipiteeni yhteisön kansanterveyden ja työturvallisuutta ja -terveyttä koskevista tilastoista tehdystä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksesta. Olin myös hyvin tyytyväinen esittelijän, komission ja puheenjohtajamaan välisen vuoropuhelun tuloksiin. Niitä seuranneet kompromissiehdotukset paransivat asiakirjan laatua huomattavasti. Muiden poliittisten ryhmien varjoesittelijöiden tavoin olin myös tyytyväinen saadessani lisätä allekirjoitukseni GUE/NGL-ryhmän puolesta.

Näistä kompromissiehdotuksista haluaisin korostaa erityisesti niiden osuuksien merkitystä, joissa ehdotetaan, että mukaan otettaisiin alle kymmenen työntekijän yksiköitä koskevat tilastot, eroteltaisiin toisistaan vapaat määräaikaiset työpaikat ja vapaat vakituiset työpaikat ja varmistettaisiin, että tiedot ovat mahdollisimman monen EU:n kansalaisen saatavilla.

Lopuksi haluaisin todeta, että olen tyytyväinen laatuvaatimusten määritelmään, koska vain relevantit, tarkat, päivitetyt ja helposti ymmärrettävä tiedot avoimista työpaikoista voivat auttaa torjumaan työttömyyttä yhteisössä.

  Derek Roland Clark, IND/DEM-ryhmän puolesta.–(EN) Arvoisa puhemies, tiedottaminen avoimissa työpaikoissa tapahtuvista muutoksista työvoimapulan tunnistamiseksi kuulostaa hyvältä. Mutta tarkoituksena ei kai ole vain kerätä tilastotietoja? Niiden avulla työnantajien täytyy voida täyttää työpaikat ja työntekijöiden etsiä työpaikkoja mahdollisimman nopeasti, ja siksi tiedot kerätään neljännesvuosittain.

Tällä hetkellä jäsenvaltiot keräävät itse kansalliset tilastotietonsa, ja komissio näyttää haluavan hyödyntää sitä yhteisen kehyksen luomiseen yhdellä Euroopan unionin asetuksella, mikä on vaihtoehto C. Näin EY:n yhdentämisvillitys muuttaa yksinkertaisen järjestelmän byrokraattiseksi ja aikaa vieväksi.

Todellinen päämäärä on keskitetty valvonta. Vaaditaanko työnantajia ja työnhakijoita kohta kääntymään EU:n viraston puolueen? Johtaako se tulevaisuudessa työpaikkojen osoittamiseen? Se johtaa varmasti eurooppalaiseen suunnitelmatalouteen, mikä päättää unelmoinnin vaurastuvasta Euroopasta, jossa vallitsee täystyöllisyys ja innovointi on vilkasta.

Globalisoituneilla markkinoilla ainoa keino säilyttää kilpailukyky on pysyä vapaana, valmiina täyttämään aukko, valmiina hyödyntämään työtilaisuus, valmiina kaikkeen. Tilastopylväät paperikasoissa tai lukittuina kiintolevylle eivät tee sitä – vaan itse paikalla olevat naiset ja miehet, jotka yhtäkkiä huomaavat tilaisuuden ja tarttuvat siihen nopeasti, ennen kuin joku muu ehtii edelle. Jos hän haluaa väistyä tieltä, työnantajat saavat selata tilastoja. Sillä aikaa katujen lait tuntevat toimijat muualla tarttuvat ensimmäiseen tilaisuuteen ja valtaavat markkinat.

Mikä pahempaa, tarkistus 8 – jos se hyväksytään – sallii tietoja keräävän toimiston hylkäävän tarkoitukseen sopimattomat kansalliset luvut ja korvaavan ne omilla luvuillaan. Näin se voi muodostaa väärän kuvan, joka sopii EU:n keskitetyille valvojille ja johtaa ihmisiä harhaan. Se kansalaisille tiedottamisesta!

Tarkistuksessa 3 kannustetaan sulkemaan näistä pois maatalous, kalastus ja metsätalous. Minkä ihmeen takia? Metsätaloudesta en tiedä paljoakaan, mutta Yhdistyneen kuningaskunnan maataloutta ja kalastusta koskevat luvut ovat kauhistuttavia. Sen jälkeen kun liityimme vuonna 1973 yhteiseen maatalouspolitiikkaan, useampi Yhdistyneen kuningaskunnan maanviljelijä on lopettanut viljelyn tai tehnyt itsemurhan kuin millään muulla historiamme vastaavalla ajanjaksolla. Kalastusalustemme määrä on pienentynyt neljännekseen vuodesta 1973, mikä on osoitus mädän yhteisen kalastuspolitiikan aiheuttamasta tuhosta.

Ei ihme, että jotkut ihmiset haluavat pitää nämä luvut EU:n laajuisten tilastojen ulkopuolella. Eihän kansalaisia sovi pelästyttää?

  Zdzisław Kazimierz Chmielewski (PPE-DE).- (PL) Arvoisa puhemies, kaikki yritykset EU:n virtaviivaistamiseksi ovat kunnioituksen arvoisia varsinkin, kun on kyse työllisyydestä. Työllisyys on mielestäni ratkaisevin tekijä yhdentyneen Euroopan sosiaalisessa ja taloudellisessa muutoksessa. Esittelijä on havainnut tähän lainsäädäntöaloitteeseen liittyvän toiveikkaan ilmapiirin ja laatinut mietintönsä erittäin helppolukuiseen ja todella kiinnostavaan muotoon.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus korvaa nykyiset herrasmiessopimukseen pohjautuvat avoimia työpaikkoja koskevien tietojen keruun käytännöt päätöksellä luoda oikeuskehys tätä toimintaa varten. Tämä luo mahdollisuuden parantaa tiedon yhdentämisprosessin seuraavaa vaihetta, joka sivun mennen sanottuna muodostaa osan Euroopan talouden perusindikaattoreista. Sen myötä syntyi tarve luoda oikeusperusta, joka auttaisi luomaan tarvittavat metodologiset tukipilarit kasvavien tietokokoelmien yhteenvetoja varten.

Asetuksessa annetaan toiveita myös toisenlaisesta hyödystä. Sen mukaan on mahdollista saavuttaa tilastojen korkeammat laatuvaatimukset ja parempi vertailukelpoisuus. Se helpottaa myös tehokkaiden työllisyyspolitiikkojen kehittämistä luotettavien tietojen perusteella sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Samanaikaisesti on mahdollista valvoa tällaisten politiikkojen täytäntöönpanoa yksittäisissä maissa. Niin sanottujen uusien EU:n jäsenvaltioiden hallitukset ovat tuoneet esiin, että niillä on neljännesvuosittaisten tilastojen ansiosta käytettävissään yhteinen indikaattorijärjestelmä, mikä on työmarkkinoiden valvomisen kannalta oleellista. Ne ovat myös todenneet jokseenkin helpottuneesti, että asetuksen täytäntöönpano ei tarkoita, että neljännesvuosittaisten tietojen keruuseen tarvittaisiin lisärahoitusta.

Ehdotusta koskevan kantansa perusteluissa Puolan hallitus korosti sitä, että tietojen yhtenäistäminen Euroopan tasolla sekä niiden laadun valvonta lisäisi tietämystä erityisosaamisen muuttuvista tarpeista ja tehostaisi tilanteen seurantaa Puolan työmarkkinoilla. Se helpottaa myös tarkempien työllisyys- ja palkkaennusteiden tekemistä. Tietojen vertailukelpoisuus Euroopan tasolla mahdollistaa kansallisten työmarkkinoiden epätasapainotilanteiden laajuuden arvioimista verrattuna muihin EU:n jäsenvaltioiden. Sillä on myös tiettyjä käytännön vaikutuksia, jotka liittyvät siihen, miten työllisyyspolitiikka korreloi tulevien työntekijöiden ammatillisen koulutuksen tarjonnan ja suunnan suunnittelun kanssa.

  Bogdan Golik (PSE).- (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin ilmaista tukeni ehdotukselle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön avoimia työpaikkoja koskevista neljännesvuosittaisista tilastoista. Siitä ei voi olla mitään epäselvyyttä, miten tärkeää on, että nämä tiedot kerätään kaikissa jäsenvaltioissa järjestelmällisesti ja yhtenäisesti kaikkien vaatimusten mukaisesti. Tällä tavalla kerättyjen tietojen arvo on kiistämätön Euroopan unionin työmarkkinatilanteen arvioimisen ja Euroopan keskuspankin toiminnan kannalta.

Nykytilanne, missä nämä tiedot kerätään kirjoittamattoman sopimuksen perusteella, osoittaa selvästi, että menetelmä on tehoton ja sitä on muutettava. Vain jos hyväksytään tämä asetus, jossa säädetään samoista säännöistä korkealaatuisten tilastojen laadintaan koko yhteisössä, on mahdollista saada tarkka näkemys yhdistävistä tekijöistä ja analysoida niitä, jotta voidaan luoda kuva työmarkkinoiden yleistilanteesta ja olosuhteista.

Tämä asetus ei vain velvoita jäsenvaltioita luomaan tilastoja hyvin määriteltyjen normien mukaisesti vaan myös auttaa niitä tässä tehtävässä antamalla käyttöön valmiit työvälineet. Tutkimuksen yhtenäistäminen Euroopan tasolla auttaa lisäämään tietämystämme tiettyjen työpaikkojen kysynnän vaihteluista kansallisilla markkinoilla ja mahdollistaa entistä tarkempien työllisyys- ja palkkaennusteiden laadinnan.

Sen vuoksi on ratkaisevaa, että voimaan saatetaan säädös, jolla määritetään selvästi ja läpinäkyvästi kaikki koko yhteisössä avoimia työpaikkoja koskevien tietojen keruuta koskevat säännöt.

  Puhemies. − (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina klo 12.00.